Hyvä lukiolainen

Koulujen aikakauslehtiviikko 2011
oppimateriaali lukiolaisille
Uusi ikkuna maailmaan
Hyvä lukiolainen,
Kuvittele, että maailmassa on ihmisiä, jotka kokoontuvat
vuosittain lukemaan toisilleen ääneen piin desimaaleja!
Siitä kertoo artikkeli GEO-lehden helmikuun numerossa,
jonka olemme valinneet Koulujen aikakauslehtiviikon
materiaaliksi. Luku pii kuulostaa aiheena tylsältä, mutta
sen ympärille kietoutuu mitä hauskin tarina maagisen
luvun faneista.
I K K u N A
Pohjois-Irlanti Basalt
Titanicin telakka – ja tipylväitä,
rauhakin
m A A I l m A
A N
Suuruudenhullu
ntäyttäjät · Timbuktu
KIINA
· Lapset kuvaruudun
Maailman kär
n
millä hinnalla kee
hyvänsä
Mitä paljastui mat
kalla
tehdaskyliin Keski-K
iinassa?
lumoissa · Pohjois-Irlanti
Timbuktun aarteet
Kirjakätköt avautuvat
26034321.indd 1
o
€ • w w w.ge
11 • 9,90
E LO K U U 8/20
UU 8/ 2011
ELOK
Kuvaruudun lumo
Tuhoaako tuijotus aivot?
UUs i
n a
i k k U
Meduusa Merien
iskukykyinen kaunota
Täytetty peto ovatko
r
korvat kohdallaan?
-leh ti.fi
INKOJEN MAIL
n
l m a a
m a a i
4.5.2011 12:16:45
akko
syli Perun viid
Sademetsänikertalaisen
huumaa ens
Uuden ajan
inkat
itsetunto n
Kansojen
kuin koskaa
vahvempi
ko mikään
Muuttuuia
a ja
Boliv ssa?
Peruss
LA PERUSSA
JA BOLIVIAS
SA · Uusiutuv
Anna tiedon ja
tunnelmien viedä.
Ylläty!
5-6/2011 • 9,90 €
• w w w.geo -lehti.fi
uuS I
KIINA · Meduusat · Eläinte
Helmikuun lehdessä kerrotaan myös Isosta valliriutasta
Australiassa, toisen maailmansodan käännekohdasta
vuonna 1941, Pariisin tulevaisuudesta sekä Kioton
puutarhoista. Tieto koukuttaa ja tunne vie kaikissa
artikkeleissa.
Kääntöpuolelle olemme laatineet tehtäviä
toista maailmansotaa ja Pariisia käsittelevistä
artikkeleista. Toivottavasti ne herättävät
keskustelua ja ajatuksia.
TouKo-KEsäKuu
TouKo- KEsäKu
u 5-6/ 2011
GEO on kansainvälinen reportaasilehti, jonka aiheita
ovat luonto, matkat ja seikkailut, historia sekä tieteen
saavutukset. Artikkeleiden kirjoittajat ja kuvaajat ovat
maailman kärkeä ja tuntevat aiheensa. Lisäksi heillä
on taito luoda juttuihin tunnetta ja tunnelmaa.
Avainasemassa ovat mukaansa tempaava kerronta
ja upeat kuvat.
at energialä
hteet · Hyee
nat · Francon
perintö Espa
njassa · Afrik
an keskiluok
ka
maineinen
Katriina Palo-Närhinen
päätoimittaja, GEO
HyeenatttiPaha
tutkijan
as
nousee Vaur
Afrikka ka
tuo toivoa
keskiluok
Vaiettua
Espanjaesiin
Franconkaiv
etaan
totuutta
Lisää
energiatista
Uusiutuvat
gosta ja aallo
virtaa aurin
12:38:37
4.8.2011
peto kesy
1
26753732.indd
www.geo-lehti.fi
L U O N T O • M AT K AT J A S E I K K A I L U T • H I S T O R I A • K A N S AT J A K U LT T U U R I T • T I E D E
Koulujen aikakauslehtiviikko 2011
oppiMateriaali lukiolaisille
hElMiKuu 2/ 2011
SotavuoSi 1941
h E l M i K u u 2/2011 • 9,90 € • w w w.geo -lehti.fi
u us i
i k k u n a
M
M
M
saksa hyökkäsi
neuvostoliittoon
Japani iski
tyynellämerellä
suomen uhkapeli
jatkosodassa
m a a i l m a a n
australian iso valliriutta · sotavuosi 1941: Eurooppa, tyynimeri ja suomi · uusi Pariisi · luku pii · Japanin puutarhat
australia
Korallit vaarassa
Selviääkö Iso valliriutta?
Japani Kioton taidokkaat
puutarhat
π
Piifanit Mikä saa ihmiset
hullaantumaan luvusta?
24390549.indd 1
GEO 2/2011
Uusi ikkuna maailmaan
Tunne juttu!
GEO-lehden artikkelit ovat tekstityypiltään
reportaaseja. Niille ovat tyypillistä elämyksellinen
teksti sekä runsaat kuvat.
Oheiset tehtävät auttavat Sinua pohtimaan
artikkeleiden aiheita sekä keinoja, joilla
toimittaja ja kuvaaja ovat luoneet
artikkeleihin tunnetta ja tunnelmaa.
Pariisi sarkozy uudistaa
kaupungin lähiöt
л
1941 – kohtalon vuosi
toon
Saksan hyökkäys Neuvostoliit
luotatko refleksiin?
Kaksintaistelun kylmät lait
pimentää taivaan
Palavan maatilan savu
Vuonna 1941
Koillis-Ukrainan Harkovassa.kohti itää.
Saksan sotakoneisto vyöryi
mikään
Aluksi näytti siltä, ettei
pysäyttäisi sitä.
3.2.2011 10:06:35
tehtävät
Saksan marssi kohti tuhoa s. 42 –55
Suomen uhkapeli Saksan kanssa s. 56–57
Painajainen tropiikissa s. 58 –67
saksan marssi
kohti tuhoa
n sotilaan
oliittoon kolmen miljoona
Saksa hyökkäsi Neuvost
lopun alkua
1941. Valloitusretki merkitsi
voimin 22. kesäkuuta
oli kohtalokas
maailmanvallalle. Se
ssa
Saksan suunnittelemalle
Saman vuoden joulukuu
ena.
liittolais
myös Suomelle Saksan
i Yhdyseksi, kun Japani hyökkäs
nlaajuis
maailma
sota laajeni
Harborissa Havaijilla.
valtain tukikohtaan Pearl
42 2/11
Lue artikkelit toisesta maailmansodasta. Pohdi seuraavia
kysymyksiä, keskustele niistä ryhmässä tai kirjoita aiheesta
essee.
1. Miten artikkeleiden tyyli poikkeaa oppikirjojen tavasta
käsitellä aiheita? Millä keinoin kirjoittajat ovat saaneet
teksteihin elämyksellisyyttä? Mainitse esimerkkejä.
2. Mitä ajatuksia ja tunteita kuvat sinussa herättävät? Mitä
kuvavalinnoilla halutaan sanoa? Miten ne tukevat tarinaa?
3. Mitä mieltä olet historiantutkija Markku Jokisipilän kirjoittamasta suomalaisnäkökulmasta? Miten arvioit tilannetta,
päätöksiä ja päätöksentekijöitä Suomessa vuonna 1941?
telmassa
Castron suunni
unkiArkkitehti Roland
elävä esikaup
on vehreä ja
Vitry-sur-Seine
ä ydin-Pariisia
haluaisi yhdistä
alue. Castro
in
lähiöt tiiviimm
reunustavat
n.
kaupungin ytimee
Tulevaisuuden Pariisi s. 68–75
Lue artikkeli Pariisin tulevaisuudensuunnitelmista.
Pohdi seuraavia kysymyksiä, keskustele niistä ryhmässä
tai kirjoita aiheesta essee.
1. Muuttiko artikkeli mielikuvaasi Pariisista? Miten tai
miksi ei? Kuinka realistisia suunnitelmat mielestäsi ovat?
Perustele.
2. Miten Sinä muuttaisit Pariisia vehreämmäksi ja
ekologisemmaksi? Käytä hyväksesi artikkelin visioita
sekä mahdollisesti omia kokemuksiasi.
3. Miten haluaisit kehittää omaa kotikaupunkiasi ekologisemmaksi? Perustele. Millaisia kehittämissuunnitelmia
on esitetty julkisuudessa? Mitä mieltä olet niistä?
www.geo-lehti.fi
uden
tulevaisu
pariisi
Ouroussoff
pääkaupungille Paris.
tehtäväksi luoda
Grand
arkkitehdeille tulevaisuuden Pariisi, Le
syntyy
Sarkozy antoi
tavoitteena on
entti Nicolas
aisuuden Pariisi
Ranskan presid
oisen hankkeen stan uudistaminen. Tulev
n. Kunnianhim
ngin kesku
uuden ilmee
kaan ole kaupu
ardeista.
Kyseessä ei kuitenle kauas loistokkaista bulev
alueil
2/11 69
esikaupunki
Teksti Nicolai
Teksti Sebastian Kretz
kohti eko-pariisia
Ympäristöystävällisyydellä
mitattuna Pariisi on suurkaupunk
ien keskiluokkaa.
Pormestari Bertrand Delanoë
haluaa kuitenkin johtaa
kaupungin maailman
kärkeen. Hän on nimittänyt
kaupungintaloon miehen,
joka tunnetaan
autoilijoiden kauhuna.
Suosittu matkailu- ja kulttuurikaupunk
i Pariisi
on ekologisuudella mitattuna vain
keskiluokkaa.
Liikennettä on liikaa, ja vain 2,3
prosenttia
käytetystä energiasta on peräisin
uusiutuvista
energialähteistä.
1960- ja 1970-luvun uudistusaalloissa kaupungin vanhan
ja
ahtaan torikorttelin Les
Halles’n
teräksestä ja lasista rakennetut
elintarvikehallit saivat purkutuo-
mion. Hallit purettiin
rakennuttanut uusia raitiovaunulinjoja
vuonna
kaupungin
1971, mikä on yksi kaupungin
reunamille ja lähiöihin sekä rajoittanut
satojen
suurimmista tragedioista.
teiden liikennenopeuksia 30 kilometriin
tunnissa.
1970-luvun alussa hallitus
Baupinin aloitteesta osa Seinejoen
varrella
myös suunnitteli satoja
kulkevaa rantatietä muutetaan
kilomethiekkarannaksi
Economist Intelligence Unit -tutkimuslaitokrejä uusia moottoriteitä
kesäkausiksi. Nyt rantateitä on tarkoitus
,
muun
sen kaupunkien ympäristöystäväll
ehosmuassa Seinejokea myötäilevän
isyyttä mittaataa virkistyskäyttöön pysyvästi.
van European Green City Indexin
Vuoteen 2012
moottoritien sekä kaupungin
mukaan Pariisi
mennessä kaupunki aikoo istuttaa
keon sijalla kymmenen. Sen takana
alueelle puita,
hätien Périphériquen.
listalla on vielä
leventää kävelykatua ja hillitä liikennettä.
Itäisessä
20 eurooppalaiskaupunkia. Ne ovat
työläiskaupunginosassa
tosin Lontoota Seinejoen toisen
purettiin
rannan on määrä kuulua
ja Madridia lukuun ottamatta lähes
kymmenittäin vanhoja taloja,
poikkeuksetta vastedes kokonaan
jotjalankulkijoille.
itäeurooppalaisia suurkaupunkeja,
ta nykyaikaisille asuinlähiöille
joilla on joka
Pormestari on jo esitellyt suunnitelmien
saatapauksessa paljon parannettavaa
tiin tilaa.
ympäristönluonnokset: Musée d’Orsayn edessä
suojelun saralla.
Seinejoella
Historiallista Pariisia,
voi piankin kellua ulkoilmateatteri.
ransPariisin pormestari Bertrand Delanoë
Katsomo
kalaisten kulttuuri-ide
on
levittäytyisi rannan ja museon väliin.
ntiteetin
nimittänyt Denis Baupinin vastaamaan
ydintä kohdannut uhka
kaupunLes Invalidesin liepeillä kiemurtelevat
synnytti
gin ympäristöasioista ja kestävästä
autojonot
lopulta voimakkaita vastareaktioikehityksestä.
halutaan korvata lento- ja koripallokentillä.
Baupin on käynnistänyt muun muassa
ta. Kun vuonna 1972 Luxemburgin
pyöräNiiden edustalle jokeen on suunniteltu
vuokraamohankkeen, jossa hän
kelluvia
puutarhan lähelle rakennettiin
innosti pariisilaipalmusaaria.
210
sia ajamaan polkupyörällä. Hän
metriä korkea Montparnass
on myös
On kuitenkin yksi asia, jota edes
en torDelanoë ja
ni,
rakennustyöt
herättivät
hänen avustajansa eivät tohdi tehdä:
maanpyytää
laajuista pahennusta.
autoilijoita uudistusten maksumiehiksi.
KaupunViisi vuotta myöhemmin
ginhallitus on torjunut päättäväisesti
Lontoossa
kerrostalojen rakentamine
ja Milanossa käytetyn ruuhkamaksun
n
keskaltaisen
kustaan kiellettiin. Hohtavat
tiemaksun.
toimistotornit keskitettiin La
Maksujen keräämisen sijaan Baupin
Défenaikoo lyöseen.
dä pöytään rahaa, joka aiotaan saada
energiasääsPian alkoi näyttää siltä,
töistä. Hän on suunnitellut kunnostavansa
että
kahden
kaikki ruma ja moderni
miljardin euron arvoisella energiapihillä
haluttiin
lämmikarkottaa kaupungin reunamille.
tysjärjestelmällä ja tehokkaammalla
eristyksellä
Périphérique-kehätiestä
kaupunginosan, jossa on 220 000
muodosasuntoa.
tui raja, joka eristi Haussmannin
Pariisiin on myös tarkoitus rakentaa
260 kilobulevardien kaupungin
metriä uusia pyöräteitä vuoteen
sitä ym2014 mennessä.
päröivistä moderneista lähiöistä.
Baupin haluaa lisätä ympäristötietoisu
utta
Samaan aikaan Pariisin
myös pienin teoin. Bellevillen kaupunginosan
väesSeinejokea saattavat kohta
kattö kasvoi voimakkaasti.
koristaa
tojen yllä on pyörinyt vuoden 2010
Vuonna
keinotekoiset saaret. Rannoille
toukokuusta
1919 Pariisin asukasluku
suunni- alkaen kaksi tuulimyllyä,
oli koljotka tuottavat virtaa
tellaan urheilukenttiä ja
me miljoonaa. Nykyään yksistään
kävelykatuja.
kuudelle kotitaloudelle.
72 2/11
ydin-Pariisissa asuu yli kaksi
miljoonaa ihmistä. Valtaosa
pariisilaisista – kymmenen miljoonaa
lähiöiden uusi eläm
ihmistä – elää lähiöissä. Vanhasta
Pariisista on muodostunu
t eliittilähiö.
Kehätie Périphériquen
ulkopuolella levittäytyvä Pariisi
taas on
ankeiden lähiöiden ja betonisten
toimistotornien muodostama
autiomaa. Sarkozyn pestaama
arkkitehtiryhmä on saman
haasteen
edessä kuin Haussmann 150
vuotta sitten: sen on luotava järjestystä
suureen, sysäyksittäin kasvaneeseen metropoliin.
ä
akateemisesti koulutetuille
ja am- mälöitä ja apteekkeja.
Käytävät Roland Castron
matti-ihmisille. Nykyään
visio
alueella kuhisevat töistä
kotiin palaavia La Courneuven
asuu etenkin kiinalaisia
maahan- ihmisiä.
muuttajia.
lähiöstä muistuttaa
”Tilat on mitoitettu aivan
Niin ikään Pritzker-palk
oi- Pariisin vehreää
ittu kein. Jos sisäseinät
purettaisiin, keskuspuisto
Jean Nouvel on kokenut
a.
monia tänne saataisiin
kelpo asuntoja.
tappioita Pariisin kaupunkisuu
n- Osa tiloista voitaisiin
purkaa, jolnittelijoiden välisissä taisteluissa.
loin saataisiin suorempi yhteys
Ensin hän taisteli säästääkseen
kaLes dulle”, Nouvel visioi.
Halles’n purkutuomiolta,
myöHän kuitenkin korostaa,
hemmin hän hävisi alueen
etuu- tei kyse ole siitä, voidaanko
delleenrakentamiseksi järjestetyn
juuri
tämä paikka pelastaa. Todellinen
kilpailun.
ongelma on, mitä tehdä
sadoille
”Täällä on elämää”, sanoo
jättimäin en asuinlähi
vastaaville
kohteille Pariisissa.
ö Nouvel erään Les Olympiadesin
Les Olympiades rakennettiin
”Vasta kun asiaan perehdytään
Pa- betonitornin pohjakerroks
riisin 1970-luvulla kukoistaneen
essa. kunnolla, voidaan
ymmärtää onOstoskäytävällä on kampaamoita
keskiluokan tarpeisiin: opettajille,
, gelman masentavat mittasuhteet”
kiinalaisia ravintoloita, videomyy,
Nouvel sanoo.
2/11 73
2/11 43