EU pähkinänkuoressa -tietopaketti

Sirpa Pietikäinen 2014
EU pähkinänkuoressa
Sirpa Pietikäinen 2014
 Komission työohjelma 2014
 Miten paljon rahaa sinne annetaan ja miten paljon sieltä saadaan?
 Talouskriisin lyhyt oppimäärä - kohti pankkiunionia
 Ympäristöpolitiikassa pyritään resurssitehokkuuteen
 Parempia tuotteita ja palveluita: julkisia hankintoja koskeva
uudistus
 Horisontti 2020 - tulevaisuuden kasvun eväitä
 Uutta kasvua avoimemmassa Euroopassa - Sisämarkkinoiden
toimenpidepaketit I ja II
 Digitaaliagenda
 Sähköinen terveydenhuolto
 EU kehittää alueita: Koheesio- ja sosiaalirahastot
Sirpa Pietikäinen 2014
Komission työohjelma 2014
Lista ensi vuoden painopisteista:
http://ec.europa.eu/atwork/pdf/cwp_2014_annex_en.pdf
Lakia säätävät aloitteet:
 Resurssitehokkuus ja jäte
o Uudet
kierrätystavoitteet,
ohjeistukset
ja
indikaattorit
resurssitehokkuudelle
 EU:n liittyminen Euroopan Ihmisoikeussopimukseen
o Muutetaan EU-säännöstöä yhteensopivaksi, jotta liittyminen
mahdollista
 Kriisinhallinta- ja ratkaisumekanismi muille rahoituslaitoksille kuin pankeille
o Dominoefektien torjunta, pankeille tehtyä säännöstöä muutetaan muille
rahoituslaitoksille sopivaksi
 OLAF-reformi
o Petostentorjuntaviraston toiminnan valvonnan tehostaminen
Muita tärkeitä aloitteita:

















EU:n luomutuotantoa koskevia periaatteita tarkistetaan
2030 puitteet ilmasto- ja energiapolitiikalle
Puitteet liuskekaasun turvalliselle louhinnalle
Valtionapusäännösten modernisaatio
Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti
Tiedonanto koskien työpaikkojen luomista vihreän talouden alalle
Palkkatasa-arvoa koskevan lainsäädännön uudistaminen
Ääriryhmien välivaltaan reagointi
Esteettömyyssäädös
Uusi näkökulma yritysten kaatumiseen ja maksukyvyttömyyteen
Pitkäaikaisrahoitukseen liittyvien toimenpiteiden seuranta
Tekijänoikeuksia koskevan suojan uusiminen
Arvonlisäveron uudistus
Yhteisten energiamarkkinoiden kehittäminen
Teollisuusohjelma
EU:n meriturvallisuusstrategia
EU:n oikeusvaltioperiaatteen kehittäminen
Sirpa Pietikäinen 2014
Miten paljon rahaa sinne annetaan ja miten paljon sieltä saadaan?
1. Talousarvio miljardeina vuosina 2012 & 2013
2012
20131
Muutos %
Kokonaisbudjetti
147,2 miljardia
150,9 miljardia
2,5 %
Kestävä kasvu
67,5 miljardia
70,6 miljardia
4,5 %
Luonnonvarat
Kansalaisuus,
vapaus,
turvallisuus ja
oikeus
EU Globaalina
toimijana
60,0 miljardia
60,2 miljardia
0.3 %
2,1 miljardia
2,1 miljardia
0%
9,4 miljardia
9,6 miljardia
2,12 %
8,3 miljardia
8,4 miljardia
1,2 %
Hallinto
2. Mistä tulot saadaan?
20122
EU-maiden
bruttokansantuloon
perustuvat
maksuosuudet
73 %
73,4 %
Tulli- ja sokerimaksut
15 %
14,1 %
ALV:oon sovellettava
yhtenäinen verokanta
11 %
11,3 %
1%
1,2 %
Muut tulot, kuten
aiempina vuosina
käyttämättä jääneet
varat
1
2013
http://ec.europa.eu/budget/figures/2013/2013_en.cfm
http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B
UDGET_2012_EN_V2.pdf
2
Sirpa Pietikäinen 2014
3. Jäsenvaltioiden rahoitus

vertailuna kolme erilaista maata, mukaan lukien Suomi (vuonna 2011)3
EU:lle
maksettavat
Maksettavien
osuus
bruttokansantulosta
EU:lta
saatavat
Saatavien
osuus
bruttokansantulosta
23,12 miljardia
0,81%
0,47%
Kreikka
1,9 miljardia
0,94%
Suomi
1,96 miljardia
0,86%
12,13
miljardia
6,536
miljardia
1,29
miljardia
Saksa
2,57%
0,72%
4. Muita faktoja
– EU:n budjetti on itse asiassa pienempi,
kuin keskikokoisen jäsenvaltion, kuten
esimerkiksi Belgian budjetti.
– Kansalliset tai alueelliset viranomaiset
jäsenvaltioissa käyttävät peräti 80
prosenttia EU:n varoista, näin ollen ne
varmistavat ensi kädessä, että varat
käytetään asianmukaisesti. Ne ovat
vastuussa tuensaajien valinnasta, ja ne
varmistavat ensi kädessä, että varat
käytetään asianmukaisesti.4.
– EU:n budjetti on aina tasapainossa, mikä
tarkoittaa, että EU:lla ei ole velkoja. 94 %
EU:n budjettiin maksetuista varoista käytetään säädöksiin ja ohjelmiin, jotka
suoraan hyödyttävät EU:n kansalaisia.
– Keskiverto eurooppalainen rahoitti EU:n vuoden 2010 talousarviota noin 67
sentillä per päivä5.
3
http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B
UDGET_2012_EN_V2.pdf
4
5
http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/myths/pub_eu_spending_fi.pdf
http://ec.europa.eu/budget/explained/myths/myths_en.cfm
Sirpa Pietikäinen 2014
– Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2012 oli 658,8 miljoonaa euroa
eli 122 euroa asukasta kohden. Se pysyi vuoden 2011 tasolla, jolloin Suomen
nettomaksu oli 652,1 miljoonaa euroa.6
5. Vuosia 2014 - 2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys
– Monivuotinen rahoituskehys listaa ensisijaiset prioriteetit tarkemmille
vuosibudjeteille seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Samalla se asettaa
vuosibudjeteille katon, jonka yli unionin vuosibudjetit eivät saa mennä.
– Tämä budjettisuunnitelma linkittyy Eurooppa 2020 strategiaan ja pyrkii
edistämään Euroopan kilpailukykyä innovatiivisten budjettien avulla.7 MFF:n
(Multiannual Financial Framework) osa-alueet jakautuvat seuraavasti:
a. 47 % älykäs ja osallistuva kasvu
b. 39 % kestävä kasvu: luonnonvarat
c. 2 % turvallisuus ja kansalaisuus
d. 6 % globaali Eurooppa
e. 6 % hallinto8
6
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131127Suomen/name.jsp
http://ec.europa.eu/budget/library/biblio/publications/2012/budget_folder/186978_2011_4429_EU_B
UDGET_2012_EN_V2.pdf
8
http://ec.europa.eu/budget/figures/2012/2012_en.cfm
7
Sirpa Pietikäinen 2014
Talouskriisin lyhyt oppimäärä - kohti pankkiunionia
Mistä kaikki alkoi?
Syksyllä 2008 kaatunut yhdysvaltalainen investointipankinjärkäle Lehman Brothers
sysäsi maailmanlaajuisen talouskriisin liikkeelle - vaikka merkkejä ongelmista oli
luettavissa jo ennen Lehman Brothersia, osasi harva ennustaa konkurssin
aikaansaaman kriisin mittavuuden.
Kriisi eteni finanssimarkkinoiden kriisistä pankkikriisiksi ja lopulta valtiontalouksien
kriisiksi.
Kansainvälinen vastaus
Kriisiä edelsi löyhän säätelyn ja valvonnan aika – nähtiin, että finanssitoimijoiden
itsesäätely on riittävää.
Kansainvälisesti vastausta finanssikriisin paljastamiin ongelmiin on pohdittu
erityisesti rikkaiden maiden G20-ryhmässä. G20-kokouksissa maat ovat sitoutuneet
sääntelyn aukkojen tukkimiseen, finanssisektorin läpinäkyvyyden lisäämiseen ja
sektorin valvonnan vahvistamiseen.
Näistä G20-sitoumuksista kumpuavat myös suuri osa niistä finanssi- ja pankkisektoria
koskevista laeista, joita EU on kriisin jälkeen ottanut työn alle. Yhdysvalloissa G20sitoumukset ovat taustalla massiiviselle Dodd-Frank -lakipaketille.
EU ja finanssimarkkinoiden valvonta ja sääntely
EU:ssa finanssisektorin valvontaa, säätelyä ja vakautta pönkittävää lainsäädäntöä on
laadittu tiiviillä tahdilla viimeisen muutaman vuoden aikana.
1. Eurooppalaiset valvontaviranomaiset
Finanssisektorin “vahtikoirina” aloittivat vuoden 2011 alussa kolme eurooppalaista
valvontaviranomaista, jotka vastaavat rahoitus-, pankki- ja vakuutustoiminnan
valvonnasta. Ennen kriisiä kansainvälisten finanssitoimijoiden valvonta oli lähinnä
kansallista – ilman riittävää yhteistyötä valvojien välillä. Kriisiaikana yhteistyön ja
hajanaisuuden ongelmat paljastuivat kokonaisuudessaan.
Uusi on myös laajasti makrotason valvonnasta huolehtiva Euroopan
järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että koko eurooppalaista
talousjärjestelmää mahdollisesti horjuttavat riskitekijät pysyvät hallinnassa.
Kts.
"Reforming
the
European
financial
supervision
http://ec.europa.eu/internal_market/finances/committees/index_en.htm
system"
Sirpa Pietikäinen 2014
2. Pankkien pääomavaatimukset
Iskua ottanutta pankkisektoria pakotetaan lainsäädännöllä vahvemmaksi: niin
kutsutulla CRD IV-paketilla nostetaan pankeilta vaadittavan omapääoman määrää ja
kohotetaan sen laatua. Tulevien pankkikriisien estämisessä olennaista on se, että
pankeilla on riskinsietokykyä: omia pääomia, joista voi huonoina aikoina nipistää.
Uusien pääomavaatimusten keskeiset kohdat ovat:
-
Uudet säännöt voimaan vuoden 2014 alussa
Ensisijaista omapääomaa (tier 1) 4,5 %; kokonaispääomavaatimus 8 %
Lisäksi lisäpääomavaatimuksia mm. järjestelmäriskin kannalta tärkeille
toimijoille
Katto pankkiireille maksettaville bonuksille: maksimissaan 100 % (1:1)
palkasta; tätä voidaan kuitenkin tuplata supermääräenemmistön päätöksellä.
Kts. CRD IV -paketti:
http://ec.europa.eu/internal_market/bank/regcapital/legislation_in_force_en.htm
3. Läpinäkyvyyttä ja parempaa valvontaa: MIFID/R ja markkinaväärinkäytökset
Läpileikkaavana teemana uudistuvassa lainsäädännössä on läpinäkyvyys ja
pelisääntöjen rikkomisesta koituvat sanktiot. Olemassa olevan säännöstön
porsaanreikiä pyrkivät tukkimaan sekä rahoitusmarkkina- että markkinoiden
väärinkäytöstä koskeva lainsäädäntöuudistus. Sääntelyn ulkopuolelle syntynyttä
toimintaa paimennetaan sääntelyn piiriin, minkä lisäksi pyritään esimerkiksi
määrittämään, milloin niin kutsuttu korkean frekvenssin kaupankäynti on itse asiassa
markkinoiden väärinkäyttöä. Vastasin oman ryhmäni pääneuvottelijana
sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevasta lainsäädännöstä.
Kts. MIFID II: http://ec.europa.eu/internal_market/securities/isd/mifid/index_en.htm
Ja markkinaväärinkäytökset: http://ec.europa.eu/internal_market/securities/abuse/
4. Johdannaiskauppaan ja yritystoimintaan läpinäkyvyyttä
Läpinäkyvyyttä lisätään myös johdannaiskaupan ja yritystoiminnan osalta: uusi
johdannaisia koskeva lainsäädäntö pyrkii pakottamaan suurimman osan näillä
käydystä kaupasta säännellyille ja valvotuille markkinoille. Tällä hetkellä valtaosa
johdannaiskaupasta käydään niin sanotusti "pöydän yli", markkinoilta ja valvojilta
näkymättömissä.
Yritystoiminnan avoimuutta lisäävä lainsäädännön uudistus taas tiukentaa
omistusoikeuksien ilmoitusvelvollisuutta, minkä lisäksi energian raaka-ainetuottajille
asetetaan
velvollisuus
ilmoittaa
tarkemmin
maakohtaiset
toimintonsa.
Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa
verotusta ja verotulojen jakautumista. Vastasin niin ikään oman ryhmäni kannoista
tämän lainsäädännön osalta.
Kts.
Johdannaisia
koskevasta
http://ec.europa.eu/internal_market/financial-markets/derivatives/
lainsäädännöstä:
Sirpa Pietikäinen 2014
Ja avoimuusdirektiivistä:
http://ec.europa.eu/internal_market/accounting/legal_framework/transparency_directi
ve/index_en.htm
5. Paketoituja sijoitustuotteita ('PRIPS') koskevat tiedonantovelvollisuudet:
Avaintietolomake (COM (2012) 352)
Ehdotuksen tavoitteena on avoimuuden ja vertailtavuuden lisääminen sellaisten
paketoitujen sijoitustuotteiden osalta, joita kaupataan yksityissijoittajille.
o Tällä hetkellä kuluttajat saavat usein vaikeasti ymmärrettävässä muodossa
tietoa sijoitusmahdollisuuksista: vaikeuttaa sijoituksiin liittyvien riskien ja
kustannusten arviointia ja vertailua.
o Sijoitustuotteista annetaan myös nykyisin tietoja eri tavoin riippuen
sijoitustuotteen oikeudellisesta muodosta ja jakelukanavasta (pankki,
vakuutusyhtiö jne). Tietojen vertailukelpoisuudessa ja esitystavassa on
eroja → vaikeuttaa harkitun sijoituspäätöksen tekemistä.
Jotta eri sijoitustuotteiden vertailtavuus ja niihin liittyvien riskien arviointi helpottuisi,
esitetään kaikille paketoiduille sijoitustuotteille laadittavaksi nk. avaintietolomake,
johon kerätään sijoitustuotetta koskevat tärkeimmät tiedot tiivistetyssä,
yksinkertaisessa ja ymmärrettävässä muodossa. Vastaan oman ryhmäni
pääneuvottelijana lainsäädännöstä.
6. Varjopankkitoiminta
Varjopankkijärjestelmä on " rahoituksen välittäjistä, rahoitusvälineistä, yksiköistä ja
rahoitussopimuksista koostuva järjestelmä, jossa harjoitetaan pankkitoiminnan
kaltaisia toimintoja, joita ei ole säännelty tai joiden sääntely on joko kevyttä tai
puuttuu muihin kuin järjestelmäriskeihin, ja jossa ei ole taattua mahdollisuutta käyttää
keskuspankkien likviditeettisopimuksia tai julkisen sektorin luottotakuita
-
FSB:n arvion mukaan vuonna 2011 n. 51 bn € euroa (vrt 2002 n. 21 bn €) näin ollen varjopankkijärjestelmän osuus koko rahoitusjärjestelmästä on 25–
30 % ja puolet pankkien kokonaisvaroista
Varjopankkitoiminnan sääntelyn ensimmäinen askel: Rahamarkkinarahastot
-
EU:ssa n. 22 % joko valtioiden tai yrityssektorin liikkeeseen laskemista
lyhytaikaisista velkainstrumenteista on rahamarkkinarahastojen hallussa.
Rahamarkkinarahastot ovat merkinneet 38 % pankkisektorin liikkeeseen
laskemasta lyhytaikaisesta velasta → toimivat linkkinä, joka yhdistää lyhyen
rahan kysynnän ja tarjonnan.
-
Haavoittuvaisia sijoittajapaolle:
1) rahamarkkinarahastojen ja reaalitalouden välinen läheinen yhteys ja
2) rahamarkkinarahastojen ja järjestäjien välinen yhteys.
Sirpa Pietikäinen 2014
-
Ehdotetulla asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan näiden rahastojen
likviditeetti, mm. ottamalla käyttöön yhteiset säännöt päivittäisten ja
viikoittaisten likvidien varojen vähimmäistason varmistamiseksi
Eurokriisi ja kehitys kohti pankkiunionia
Eteläistä Eurooppaa piinaava julkisen talouden kriisi heiluttaa euroa ja uskoa
yhteisvaluuttaan ja sen tulevaisuuteen. Neuvosto on kokoontunut kriisikokouksesta
toiseen. Päätöksiä ja sopimuksia on syntynyt, tähtäimessä on jäsenmaiden
talouspolitiikkojen parempi koordinointi ja sen varmistaminen, ettei yhteisesti
sovituista säännöistä enää lipsuta, vaan yhteisistä budjettiraameista lipsumisesta
seuraa pahimmillaan huomattavia sakkoja.
1. Taloushallintapaketti, "sixpack"
3/6 esitystä koskevat budjettia (vakaus- ja kasvusopimusta); 2 luo uuden valvonta,
"hälytys" ja sanktiojärjestelmän; viimeinen koskee yhteisiä standardeja kansalliselle
tilinpidolle
Sis. mm. seuraavat sanktiot/rajat:
 jos jäsenvaltio ei saavuta budjettivajetta koskevaa tavoitetta, antaa komissio
ko. maalle varoituksen → jos ei ryhdy toimiin 7kk:n sisään, EC voi antaa
vähintään 0.2%/BKT sakon, joka korkoa kasvava talletus

Kansalliset velka- ja alijäämärajat: alijäämä ei saa ylittää 3% BKT:stä ja velka
ei yli 60%. Jäsenmaat, jotka ylittävät nämä raja-arvot, asetetaan liiallisia
alijäämiä koskevaan menettelyyn.
2. "twopack"
6-packia seurannut, kahden lainsäädännön paketti, jossa säädetään euroalueen
vakavissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita koskevista säännöistä sekä koko
euroalueen maiden talousarviosuunnitelmien seurantavaatimuksista.
Talousarvion seurantavaatimuksia koskevassa laissa annetaan komissiolle valtaa
valvoa jäsenmaiden budjettisuunnitelmia. Mikäli talousarvio ei vastaa yhteisiä
tavoitteita, komissio voi vaatia siihen muutoksia. Vakavissa vaikeuksissa olevia
euronmaita koskeva lainsäädäntö koskee lähinnä ko. maiden tiukempia
valvontamenetelmiä.
3. Pankkiunioni
Mitä, miksi ja millainen pankkiunionista tulisi rakentaa
-
Äärimmäisen myrkylliseksi osoittautunut ja kriisin eskaloitumista edistänyt
yhteys valtion velan ja pankkien keräämien velkojen välillä on nyt aika
katkaista: pankkiunionin rakentaminen tähtää tähän.
Sirpa Pietikäinen 2014
-
Tavoitteena on, ettei veronmaksajien piikkiin enää tulevaisuudessa laskuteta
yhdenkään pankin virheitä tai väärinkäytöksiä, vaan laskut osoitetaan
pankkien itsensä maksettavaksi.
-
Komissio on lähtenyt esityksessään liikkeelle oikeasta päästä: On tärkeää, että
prosessia lähdetään rakentamaan loogisessa järjestyksessä ja toimivana
kokonaisuutena.
o Tähän tulee ensin kuulua vahvan toimivallan omaava eurooppalainen
pankkiviranomainen, ja vasta sitten yhteiseurooppalainen kriisirahasto,
jonka avulla varmistetaan, että pankit itse huolehtivat mahdollisessa
kriisissä syntyvistä tappioista. Vasta tulevaisuudessa häämöttää
mahdollisesti yhteiseurooppalainen talletussuojarahasto
Yhteinen valvontamekanismi (SSM - single supervisory mechanism)
-
Komission esitys pankkiunionista julkaistiin syyskuussa 2012:
o EKP:stä eurooppalainen pankkivalvoja ('single supervisor')
o tähän liittyen Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) roolia mukautetaan
EKP:n uuteen rooliin (EBA:lla säilyy pitkälti nykyinen rooli, päätyönä
laatia kakkostason teknistä säädöstöä ja mm. pankkien stressitestejä)
o "Tiekartta", jossa seuraavat askeleet - erityisesti pankkien
kriisinratkaisurahasto (resolution fund) ja yhteiseurooppalainen
talletussuojarahasto.
-
Neuvoston ja parlamentin välinen sopu:
o SSM voimassa €-alueella - alueen ulkopuoliset EU-maat saavat liittyä
järjestelmään niin halutessaan
o EKP:n suoraan valvontaan pankit, joiden varat yli €30 mrd.; tai 20 %
ko. maan BKT:stä - pienempien pankkien valvonta kansallisten
valvojien kautta
Pankkien yhteinen kriisinhallinta ja -ratkaisumekanismi
Tulevien pankkikriisien ehkäisy, hallinta ja ratkaisu ovat pankkiunionin päätavoitteita.
-
Pankkien tulee jatkossa laatia "testamentti"
rahoitustilanteita varten.
- suunnitelma vaikeita
-
Jos kriisiin joudutaan, on viranomaisilla käytössään koko joukko työkaluja,
joilla kriisiä lähdetään purkamaan:
o mm. valta myydä pankin liiketoiminta joko kokonaan tai osittain
toiselle pankille sekä pahimmassa tapauksessa myös kohdentaa
tappioita
pankin
osakkeenomistajille
ja
velkojille
ensisijaisuusjärjestyksessä.
Ehdotus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista jakaantuu kahteen osaan:
-
Toisessa keskitytään siihen, miten kriisinratkaisu järjestetään hallinnollisesti ja
toinen siihen, miten se rahoitetaan.
Sirpa Pietikäinen 2014
o Hallintaa varten ehdotetaan rakennettavaksi niin kutsuttu yhteinen
kriisinratkaisulautakunta, joka valmistelee pankin alasajon - alasajon
toteutus on kuitenkin edelleen kansallisissa käsissä.
o Rahoitusta varten ehdotetaan perustettavaksi pankkien itsensä
kustantama kriisinratkaisurahasto, jonka tavoitekoko olisi - jos
komissio saa tahtonsa läpi - 1 % kaikista suojattujen talletusten
määrästä.
Uusi finanssijärjestelmä Euroopalle - taulukko
Globaalin finanssijärjestelmän sääntöjen uudelleenrakentaminen
GLOBAALIN FINANSSISEKTORIN PAREMPI SÄÄNTELY JA VALVONTA
Huhtikuu
2009
Vaihtoehtoiset sijoitusrahastot "AIFMD"
Syyskuu
2010
Johdannaiset "EMIR"
Heinäkuu
2010
Talletussuoja (100,000€)
Marraskuu
2008
Kesäkuu
2010
Marraskuu
2011
Luottoluokituslaitokset
Heinäkuu
2011
Lokakuu
2011
Lokakuu
2011
Kesäkuu
2012
2013
2013
Yhdet säännöt pankkien vakavaraisuusvaatimuksille: pääoma, likviditeetti ja velkaisuusastesäädö
säännöt korvauksista ja parannettu verotietojen avoimuus "CRD IV/CRR"
Rahoitusmarkkina-asetus ja direktiivi "MiFID/R"
Sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevan lainsäädännön tiukentaminen "MAD/R
Pankkikriisien estäminen, hallitseminen ja ratkaiseminen "BRRD"
Varjopankkitoiminta, mukaan lukien lyhyen koron rahastot ja arvopaperilaki
Muiden kuin pankkien kriisien estäminen, hallitseminen ja ratkaiseminen
Turvallinen, vastuullinen ja kasvua voimistava eurooppalainen finanssisektori
TURVALLISEN JA KASVUA EDISTÄVÄN EUROOPPALAISEN FINANSSISEKTORIN RAKENTAMINEN
Heinäkuu
2007
Riskipohjaiset huolellisuus- ja vakavaraisuussäädökset vakuuttajille "Solvency II"
Syyskuu 2009
Syyskuu 2010
Joulukuu
2010
Eurooppalaisten valvontaviranomaisten perustaminen (pankeille,
pääomamarkkinoille, vakuutuksille ja eläkkeille) ja Euroopan järjestelmäriskikomitean
säädökset
Lyhyeksimyynti ja riskijohdannaiset
Yhtenäisen euromaksualueen luominen "SEPA"
Va
Si
Pä
Si
Sirpa Pietikäinen 2014
Tammikuu
2011
Helmikuu
2011
Maaliskuu
2011
Lokakuu 2011
Marraskuu
2011
Joulukuu
2011
Joulukuu
2011
Maaliskuu
2012
Heinäkuu
2012
Heinäkuu
2012
Heinäkuu
2012
Helmikuu
2013
Maaliskuu
2013
2013
2013
2013
2013
2013
2013
Uusi eurooppalainen vakuuttajien valvontakehikko "Omnibus II"
Bisnesrekisterien kehittäminen parantamaan rajat ylittävää tietoa EU-yrityksistä
Asuntoluotot: vastuullinen lainaaminen
Kirjanpito- ja avoimuusdirektiivien uudistus
Tehostettu sääntely tilintarkastukselle
Riskirahastojen rajatylittävän toiminnan helpottaminen ("eurooppalainen passi")
Eurooppalaisten yhteiskunnallisen yrittäjyyden rahastojen luominen ("eurooppalainen
passi")
Arvopaperikeskusasetus
Paketoituja sijoitustuotteita koskeva asetus "PRIPS": avaintietolomake
Vakuutustuotteiden myyntiä koskevien sääntöjen vahvistaminen "IMD"
UCITS-rahastoja koskevien sääntöjen uudistus
Si
Si
Pä
Pä
Si
Si
Pä
Si
Va
Si
Vahvistettu järjestelmä rahanpesun estämiseksi
Si
Vihreä paperi eurooppalaisen talouden pitkäaikaiselle rahoittamiselle
Viitearvojen ja -korkojen (esim LIBOR tai EURIBOR) sääntely
Työeläkerahastojen uudistetut säännöt "IORP"
Ympäristö- ja sosiaalinen vastuu: yritysraportoinnin laajentaminen
Si
Pä
El
Pä
Uudet säännöt innovatiivisille maksupalveluille (kortit, internet ja
mobiilimaksut)
Peruspankkipalvelut, maksujen avoimuus, pankkitilin vaihtaminen
Eurooppalaisten pitkän aikavälin sijoitusrahastojen luominen
Si
Si
Si
Pankkiunionin luominen euron vahvistamiseksi
PANKKIUNIONI
Syyskuu 2012
2013
Va
Pankkien yhteinen valvontamekanismi
Pankkien yhteinen kriisinhallinta- ja ratkaisumekanismi
Lainsäädäntö hyväksytty
Komissio ehdottanut lainsäädäntöä
mutta lakia ei vielä hyväksytty
Lainsäädäntöä odotetaan vielä komissiolta
Sirpa Pietikäinen 2014
Blogejani:
http://www.sirpapietikainen.net/2012/09/kymmenen-kohtaa-euroopan-kasvulle/
http://www.sirpapietikainen.net/2012/04/talouskriisin-lyhyt-historia/
http://www.sirpapietikainen.net/2012/06/pietikainen-kokoomuksen-bisnesosaaminen-kayttoon-vihrean-talouden-tukemiseksi/
http://www.sirpapietikainen.net/2013/09/varjopankkitoimintaa-pois-saantelynkatveesta/
http://www.sirpapietikainen.net/2013/06/veroparatiisien-loppu/
http://www.sirpapietikainen.net/2013/04/euroopassa-ei-tilaa-verokieroilulle/
Sirpa Pietikäinen 2014
Ympäristöpolitiikassa pyritään resurssitehokkuuteen
Resurssitehokkuus on yksi Euroopan unionin tulevaisuuden kasvun kulmakivistä.
Resurssitehokkuudessa piilee mahdollisuus irrottaa materiaalien käyttö talouskasvusta
ja luoda uudenlaista, ekologisempaa talouskasvua. Nykymenon jatkaminen ei ole
mahdollista, sillä maapallon kestokyvyllä on rajansa.
Pois kertakäyttöajattelusta
Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän elinkaariajattelun
mukaisesti. Maapalloja on vain yksi ja sen resurssien vähäisyys sanelee sen, ettei
tuotantoa ole mahdollista enää ajatella "avoimena järjestelmänä", joka alkaa
kaivokselta päättyen kaatopaikalle: tarvitaan suljetun järjestelmän ajattelua, jossa
vanha tuote toimii mahdollisimman pitkälle materiaalina uudelle. Tuotteiden kirjon
jatkuvasti kasvaessa maapallon resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä on
tilaa uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden tarvitseman verran.
Yksi tärkeimmistä EU-lainsäädännöistä tällä aluella on ecodesign-direktiivi, jossa
määritellään tuotteiden ekotehokkuus.
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sustainable-business/ecodesign/index_en.htm
100 % uusiutuvaa energiaa
Energian, jolla sekä tuotanto että yhteiskuntamme muut osa-alueet pyörivät, tulee
syntyä uusiutuvista lähteistä. Sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla pyörivä
yhteiskunta vuonna 2050 ei ole utopia: usea arvovaltainen tutkimus todistaa tämän
olevan sekä teknisesti mahdollista että taloudellisesti kannattavaa. Kolikon toista
puolta koristaa energiatehokkuus.
Eurooppalaisen energiatuotannon ja kulutuksen tulevaisuutta pohditaan komission
julkaisemassa Energiatiekartassa 2050:
http://ec.europa.eu/energy/energy2020/roadmap/doc/com_2011_8852_en.pdf
Miten lisää uusiutuvia Eurooppaan? Kts esim.
http://www.europeanclimate.org/en/programmes/power/roadmap-2050
Uudenlaista talouskasvua
Resurssitehokkaan yhteiskunnan rakentaminen ulottuu näitäkin pidemmälle. Resurssit
eivät ole vain tuotteita, vaan ne ovat luonnon monimuotoisuutta, maaperän ja
vesistöjen hyvinvointia, puhdasta ilmaa ja muita ekopalveluita. Tarvitaan muutosta
kuluttajien asenteessa, yritysten suhtautumisessa ympäristöhaasteisiin; tarvitaan
sellaiset yksityistä ja julkista pääomaa yhdistelevät rahoitusmekanismit, joilla
muutosta tuetaan ja uudenlaiset mittarit, joilla mitataan muutakin, kuin pelkkää
bruttokansantuotetta. Talouskasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnon ja sen resurssien
yksisilmäiseen hyväksikäyttöön.
Sirpa Pietikäinen 2014
Resurssitehokkuutta
EU:ssa
rakennetaan
erityisesti
2011
julkaistun
Resurssitehokkuus-tiekartan ympärille. Tiekartassa pääpaino resurssitehokkuudessa
nähdään olevan siellä, missä sillä on suurin vaikutus: liikenteessä, rakennuksissa ja
ruoan tuotannossa. Tiekartan tavoitevuosi on 2020, mihin mennessä eurooppalainen
kulutus ja tuotanto halutaan muuttaa kestäviksi. Keinoja tähän ovat mm. edistystä
mittaavat erilaiset indikaattorit - jotka tiekartan mukaan tulisi laatia vuoden 2013
loppuun mennessä. Yhtenä keskeisenä keinona esitetään myös verotuksen
painopisteen muutos työn verotuksesta resurssien käytön ja ympäristölle haitallisten
toimien verottamiseen.
Tiekartan konkretisoimiseksi komissaari Potocnik perusti keväällä 2012
asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on pohtia niitä käytännön työkaluja, joita
resurssitehokkuustavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan. "European Resource Efficiency
Platform" kokoaa yhteen asiantuntijoita ja intressitahoja yhteiskunnan eri osa-alueilta.
Ryhmän jäseniin lukeutuvat mm. komissaari Olli Rehn, Tanskan, Saksan ja Italian
ympäristöministerit, UNEP:n Achim Steiner ja OECD:n pääekonomisti Pier Carlo
Padoan. Sirpa Pietikäinen yksi neljästä työryhmän meppijäsenistä.
Kts. komission 'Resurssitehokas Eurooppa -tiekartta' ja muuta tietoa
resurssitehokkuudesta:
http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/about/roadmap/index_en.htm
Resurssitehokkuus
työryhmän
sivut
löytyvät
http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/re_platform/
osoitteesta:
Kokoamani materiaali aiheesta:
http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2013/09/resurssitehokkuus-jaEREP.pdf
Blogejani:
http://www.sirpapietikainen.net/2013/07/toimiva-paastokauppa-on-tulevaisuudenteollisuuden-etu/
http://www.sirpapietikainen.net/2013/04/ilmastopolitiikan-vaihtoehdot-vapaa-valinta/
http://www.sirpapietikainen.net/2011/12/kestamaton-velka/
http://www.sirpapietikainen.net/2011/05/vihrean-talouden-kestavaa-kehittamista/
http://www.sirpapietikainen.net/2010/07/uutta-ei-vanhaa-energiaa/
Sirpa Pietikäinen 2014
Parempia tuotteita ja palveluita: julkisia hankintoja koskeva
uudistus
Julkiset hankinnat ovat tärkeitä kahdesta syystä: niissä liikkuu suuria summia julkista
rahaa (arvoltaan lähes 20% EU:n bkt:sta) ja julkiset hankinnat toimivat tärkeänä
instrumenttina poliittisia tavoitteita edistettäessä, vaikkapa ympäristö- ja
sosiaalikysymyksiin liittyen. Julkisten hankintojen hyvä, laadukas ja
kustannustehokas toteuttaminen ovat myös kuntatasolla iso asia.
EU-direktiiviä julkisista hankinnoista ollaan parhaillaan uusimassa ja uudistettu
lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2014 alussa. Uudistusprosessilla on kaksi selkeää
tavoitetta; tehdä lainsäädännöstä aiempaa selkeämpää niin hankintoja tekeville kuin
kilpailutuksiin osallistuville tahoille, sekä parantaa hankintojen laatua korostamalla
sosiaalisia ja ympäristöllisiä kriteereitä hinnan ohella.
Uuden lainsäädännön keskeisin sisältö:
 Yleishyödyllisten palvelujen kilpailutus säilyy jäsenvaltioiden harkinnassa.
 Kokonaistaloudellisuuden kriteeri korvaa pelkällä hinnalla kilpailuttamisen.
 Ympäristö- ja sosiaalikriteerit mahdollisuus nostaa korkealle.
 Sosiaalipalveluille luodaan korkeampi kynnysarvo (vain yli 1 miljoonan euron
arvoiset sopimukset tulee kilpailuttaa).
 Innovaatioita tuetaan aiempaa voimakkaammin (ml. sosiaaliset innovaatiot).
 Yksi yhteinen hankinta-asiakirjamalli koko Eurooppaan.
 Isoja hankintoja tulee pilkkoa pienempiin osiin (selitysvelvollisuus, mikäli
näin ei jostain syystä tehdä).
 Epätavallisen alhaisiin hintatarjouksiin pyritään puuttumaan aiempaa
tehokkaammin.
Kokoamani materiaali aiheesta:
http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2013/09/Julkisethankinnat_SGEI_SP.pdf
Blogini aiheesta: http://www.sirpapietikainen.net/2012/09/laatua-hankintoihin/
Komission sivut ja tietopaketit aiheesta:
http://ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/index_en.htm
Sirpa Pietikäinen 2014
Horisontti 2020-ohjelma - tulevaisuuden kasvun eväitä
Tutkimuksen ja innovaation Horisontti 2020-paketti koostuu viiden esityksen
kokonaisuudesta, joilla pyritään saamaan Eurooppaan uutta ja paljon kaivattua
kasvua. Maailman suurin tutkimus & kehitys -ohjelma on suuruudeltaan yhteensä 70
miljardia euroa ja varat jaetaan vuosille 2014–2020.
Horisontti 2020-ohjelma jakautuu kolmeen pilariin:

Ensimmäinen pilari kulkee nimen "erinomaista tiedettä" alla ja sen
tarkoituksena on tukea EU:n asemaa johtavana tiedealueena tulevaisuudessa.
Pilarin alaisuuteen kuuluvat mm. Euroopan tutkimuskomitea ja investoinnit
tulevaisuuden teknologiaan.

Toinen pilari keskittyy "teolliseen johtajuuteen" ja sen tavoitteena on
houkutella unioniin tutkimus & kehitys-investointeja mm. ICT-teknologian,
nanoteknologian, biotekniikan ja avaruustekniikan aloilla.

Kolmas pilari tuo uutena alana Horisontti-ohjelmaan "yhteiskunnalliset
haasteet". Pilarin fokus on kuudella kärkialueella: terveys, väestölliset haasteet
ja hyvinvointi; ruokaturvallisuus, kestävä maatalous, merialueiden tutkimus ja
biopohjainen talous; turvallinen, puhdas ja tehokas energia; fiksu, ekologinen
ja integroitu liikenne; ilmastotoimenpiteet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet
sekä inklusiiviset, innovatiiviset ja turvalliset yhteisöt.
Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten tarpeisiin, hallintoprosessien
nopeuttamiseen sekä innovaatioiden nopeampaan käyttöönottoon tulevaisuudessa.
PK-yritykset hyötyvät huomattavasta osasta rahoitusohjelmia ja sektorille on myös
korvamerkitty rahaa kokonaisbudjetista. Mahdollisuus yhdistää EU:n koheesio- ja
horisonttiohjelmien rahoitukset tukee heikommin kehittyneimpien alueiden
innovaatiotoimintaa.
Uutta kasvua avoimemmassa Euroopassa - Sisämarkkinoiden
toimenpidepaketit I ja II
– Sisämarkkinavaliokunnan tämän vaalikauden ohjelma on pyörinyt pitkälti
komission esittelemien toimenpidepakettien ympärillä. Toimenpidepakettien
tavoitteena on ollut korjata sisämarkkinoiden puutteita ja kehittää kilpailukykyistä
sosiaalista markkinataloutta. Sisämarkkinalainsäädännön puutteita ei korjata
pelkästään uusimalla lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden tasolla toteutettava toimeenpano
on vielä tietyiltä osin puutteellista, komissio haluaisi alentaa toteutusvajetta
prosentista puoleen prosenttiin.
– Sisämarkkinoiden esteiden purkaminen nähdään EU:ssa ratkaisevan tärkeänä osana
Euroopan nostamisessa talouskriisistä. Kumpikin paketti rakentuu kahdentoista
kasvua vauhdittavan viputekijän ympärille, joiden odotetaan vahvistavan tavaroiden,
palveluiden, pääomien ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.
Sirpa Pietikäinen 2014
– Jokaiselle viputekijälle on määritelty useampia direktiivi- ja asetusehdotuksia sekä
toimintasuunnitelmia, joita komissio julkaisee nk. vihreissä kirjoissaan. Jokaiselle
viputekijälle määriteltiin avaintoimi, joka toimi kyseisen alaohjelman
lippulaivahankkeena.
Esimerkkejä:

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista vauhditetaan, mikä lisää
turvallisuutta ja vähentää lentoyhtiöiden kustannuksia noin 5 miljardia
euroa vuosittain

EU:n voimassa olevan energialainsäädännön soveltamista tehostetaan
energiamarkkinoiden avaamiseksi kilpailulle: kuluttajille koituisi tästä jopa
13 miljardin euron säästöt vuosittain

yritysten mahdollisuuksia saada pitkäaikaista rahoitusta helpotetaan, mikä
edistää pk-yritysten ja uusien yritysten kasvua EU:n online-maksupalveluja
tehostetaan, mikä lisää kuluttajien luottamusta ja helpottaa
verkkokauppaa

nopean
viestintäinfrastruktuurin
kustannuksia
vähennetään
ja
laajakaistapalvelujen saatavuutta lisätään tuoteturvallisuussääntöjä ja
niiden valvontaa EU:n rajoilla parannetaan: vaaralliset ja haitalliset tuotteet
voidaan näin pitää poissa EU-markkinoilta

Yhtenäistetään patenttisuojaa ja patenttioikeudenkäyntijärjestelmiä

Tarkistetaan ja nykyaikaistetaan julkisia hankintoja koskevaa
lainsäädäntökehystä siten, että tuloksena on tasapainoinen toimintapolitiikka,
joka tukee ympäristönäkökohdat huomioon ottavien sekä sosiaalista vastuuta
ja innovatiivisuutta edistävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää
- Toimenpidepakettien toteutus on venynyt ja tällä vaalikaudella saadaan
todennäköisesti valmiiksi vasta ensimmäisen paketin toimenpiteet, jotka Irlanti ja
Liettua ovat ottaneet yhdeksi puheenjohtajakauden päätavoitteistaan.
Sirpa Pietikäinen 2014
Digitaaliagenda
Euroopan unionin lippulaivapaketti, osana Eurooppa 2020 -strategiaa. Tavoitteena
luoda itseään vahvistava sykli.
Komissaari Neelie Kroes: "The cost of the failure to complete the Digital Single
Market could be at least 4.1% of GDP between now and 2020, i.e. €500 billion or the
equivalent of €1 000 per citizen."
Agenda perustuu seitsemään pilariin, joista jokainen muodostuu eri toimenpiteistä
(yhteensä n. 130)
1. pilari Digitaaliset yhteismarkkinat
Direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja
monta aluetta kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnista verkkokäyttöä
varten sisämarkkinoilla.
 Äänestetään täysistunnossa marraskuussa 2013
 Tavoitteena helpottaa laillista digitaalista musiikki- ja filmikauppaa.
Lisensointi vaikeuttaa kuluttajien pääsyä käsiksi sisältöihin muissa
jäsenvaltioissa. Pyritetään luomaan tehokasta yhteistä oikeuksien hallintaa.
Orpoteosdirektiivi
 Koskee teoksia, joiden tekijänoikeus- ja lähioikeussuoja on vielä voimassa,
mutta oikeudenhaltijaa ei ole määritetty tai määrittämisestä huolimatta
Sirpa Pietikäinen 2014

paikannettu. Oikeudenhaltijoiden selvittäminen on tuottanut ongelmia
laajamittaisille digitointiprojekteille, kuten Europeanalle. Orpoteosdirektiivillä
pyritään takaamaan aineistojen luvallinen ja turvallinen käyttö. Liittyy
yhteisymmärryspöytäkirjaan,
jossa
sovittiin
muistiorganisaatioiden
digitointiperiaatteista koskien markkinoilta poistuneita aineistoja.
Äänestettiin parlamentissa 2012
Direktiivi julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä
 Avaamalla dataa pyritään mahdollistaa tietovarantojen käyttö kirjastoille,
arkistoille ja museoille ja rajoitetaan summia joita tiedoista voidaan veloittaa.
Luodaan yleiseurooppalainen dataportaali, joka tarjoaa suoran pääsyn eri
datakokonaisuuksiin ympäri EU:ta. Kaiken tiedon oltava avointa ja
digitaalisessa muodossa paitsi poikkeustapauksissa (esim. kansallinen
turvallisuus)
 Mahdollistetaan GPS-tietojen, sääennusteiden ja vakuutus- ja rahoitusalan
tietojen välittämisen. Markkina-arvo arviolta n. 32 miljardia euroa.
 Äänestettiin läpi täysistunnossa kesäkuussa 2013.
Sidosryhmäneuvotteluja
eurooppalaisten
verkkosisältöjen
markkinoiden
avaamisesta
 Lainsäädäntöehdotuksista päätetään käytyjen keskustelujen perusteella vuonna
2014. Kehitetään EU:n tekijänoikeuslakeja jotta sisällöt pystyvät liikkumaan
helpommin maasta toiseen, tiedonlouhintaan eri tietomassoista, käyttäjien
luomaan sisältöön sekä helpotetaan pääsyä sisältöihin.
Vihreä Kirja audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa
 Tavoitteena edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä käynnistämällä
keskustelu audiovisuaaliteosten verkkojakelun mahdollisuuksista ja haasteista.
Haasteet: tekniset raja-aidat, tekijänoikeuksien lisensointiprosessien
monimutkaisuus, julkaisuaikoja koskevat lakisääteiset ja sopimusperusteiset
vaatimukset, palveluntarjoajien kokema oikeusvarmuuden puute, maksutavat,
kuluttajaluottamus ja syvälle juurtuneet kulttuuri- ja kielierot.
Yhtenäinen euromaksualue
 Otettiin käyttöön 2008, astui voimaan 2012. Tavoitteena varmistaa sen
täydellinen käyttöönotto vuoteen 2014 mennessä ja tukea sähköistä
laskutustapaa asettamalla se julkisen laskutuksen vakiomuodoksi. Liittyy
sisämarkkinoiden toimenpidepaketti II:een.
Sähköisiä allekirjoituksia ja varmenteita koskeva lainsäädäntö
 Äänestettiin Esitys asetuksesta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin
transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla.
 Asetus sääntelee sähköisiä allekirjoituksia, sähköistä tunnistamista ja
uudenlaisia
sähköisiä
luottamuspalveluja.
Jäsenvaltioiden
olisi
vastavuoroisesti hyväksyttävä toistensa menetelmiä. Asetus pyrkii
rakentamaan yhteiset puitteet luottamuspalveluille (esim. sähköiset
allekirjoitukset).
Komission tiedonanto sähköisen kaupan edistämisestä
Sirpa Pietikäinen 2014


Digitaaliagendan tavoite 50 % kansalaisista käyttää verkkokauppaa, 20 % yli
rajojen ja 33 % pk-yrityksistä käyttäisi verkkokauppaa liiketoimiin.
Tiedonanto esittää joitakin konkreettisia toimenpiteitä. Pakettiin kuului myös
laajemmat kyberturvallisuus ja laajakaistaverkkojen saatavuuteen liittyvät
jutut, sekä kuluttajasuojan harmonisointi (Common European Sales Law)
Yhdennetyt paketinjakelumarkkinat
 Kuluttajia varten on kehitettävä valikoima erilaisia vaihtoehtoja, ja parhaat
eurooppalaiset käytännöt on levitettävä ja otettava käyttöön eri jäsenvaltioissa
(esim. tietyn aikataulun mukaisesti suoritettavat kotiinkuljetukset tai paketin
nouto kumppanina toimivasta liikkeestä tai automaattisista jakelulaitteista),
myös maaseudulla ja unionin syrjäisimmillä alueilla
 Asiakkaiden ja yritysten kannalta on syytä selvittää vastuu tapauksissa, joissa
paketti saapuu perille vahingoittuneena tai se varastetaan tai katoaa.
Komissio uudistaa maksupalvelulainsäädäntöä
 EU:n maksumarkkinat ovat hajanaiset ja kalliit: niiden kustannukset ovat yli 1
prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen eli 130 miljardia euroa vuodessa.
 uusi maksupalveludirektiivi (maksupalveludirektiivin soveltamisalaan
sisällytetään uusia ns. maksutoimeksiantopalveluja. Nämä ovat myyjän ja
ostajan pankin välisiä palveluja, jotka mahdollistavat edulliset ja tehokkaat
sähköiset maksut ilman luottokorttia
 korttipohjaisten maksutapahtumien siirtohintoja koskeva asetusehdotus
(Siirtohinnat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden kesken, mikä viittaa
siihen, ettei niille ole selkeää perustetta. Näin ollen ne ovat merkittävä este
kansallisten maksumarkkinoiden välillä. Katon asettaminen siirtohinnoille
vähentää kauppiaille ja kuluttajille aiheutuvia kustannuksia.)
Yleinen tietosuoja-asetus
 Käsittelyssä syksyllä 2013
 Sama tietosuojan taso ympäri Eurooppaa kun direktiivi korvautuu asetuksella.
Yritykset eivät voi keplotella maihin jossa tietosuojan taso heikompi, ja
eurooppalaisten tietosuoja pätee myös kolmansissa valtioissa milloin tahansa
heidän tietojaan käsitellään.
 Tietoon perustuva suostumus (Informed consent),
 Käyttäjien tulee informoida siitä miten heidän tietojaan käytetään
(ymmärrettävät käyttöehtosopimukset) ja heidän täytyy hyväksyä tai
kieltäytyä tietojenkäsittelystä (verkkoselailun tietojentallennus tulee aina olla
hyväksyttyä)
 Kaikki tieto millä pystytään henkilöimään ihminen on henkilökohtaista tietoa
ja tulee siten olla suojattua. Big data -aikakaudella tarvitaan pseudonymiteettiä
kun käsitellään tietoja suurissa tietokannoissa joita pystytään yhdistelemään.
 Right to be forgotten - käyttäjällä tulee olla oikeus poistaa tietonsa palvelusta
milloin haluaa
 Vahvistettuja sanktioita (2 % globaalista liikevaihdosta) jos törkeitä
tietosuojamokia.
 Eurooppalainen tietosuojaviranomainen
Sirpa Pietikäinen 2014
Verkko-oikeuksia koskeva EU:n säännöstö
 Koottu EU:n lainsäädäntöön sisältyvät olennaiset oikeudet ja periaatteet, joilla
suojellaan kansalaisia näiden käyttäessä sähköisiä viestintäverkkoja ja palveluja. jotta kansalaiset tiedostaisivat vähimmäisoikeutensa ja EU:n
lainsäädännössä tunnustetut periaatteet käyttäessään internetiä, tehdessään
verkko-ostoksia ja kuluttaessaan
 verkkopalveluja. Säännöstöllä ei luoda uusia oikeuksia, vaan siinä kootaan
yhteen olemassa olevat oikeudet ja periaatteet.
Asetus verkkovierailuista (sekä puhe että data) yleisissä matkaviestinverkoissa
unionin alueella
 Operaattorien roaming- eli verkkovierailumaksut poistuvat kokonaan 1.
heinäkuuta 2014. Suunnitelman mukaan roaming-maksujen piti ensi vuoden
heinäkuussa halventua siten, että esimerkiksi matkapuhelu toisesta EU-maasta
maksaisi korkeintaan 0,24 euroa minuutilta.
Kehitetään yhteentoimivuutta ja standardeja
 Standardit olennaisen tärkeitä yhteentoimivuudelle. Komissio on esittänyt
tieto- ja viestitekniikan standardeja koskevaa lainsäädäntöä, jolla
mahdollistetaan niiden käyttö lainsäädännössä ja julkisissa hankkeissa.
Parannetaan luottamusta tietoturvallisuuteen
 Kehitetään ENISA:n (European Network and Information Security Agency)
toimintaa. Europolissa kyberrikollisuus keskus EC3 (perustettiin tammikuussa
2013). Pyritään tarjoamaan/yhdistämään tietoja jäsenvaltioista.
Nopeammat laajakaistayhteydet
 2012 mennessä 54 % eurooppalaisista asuu yli 30 mbp/s laajakaistan alueella,
tavoitteena on saada tämä luku 100 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan
laajakaistayhteyksien katvealueella asuu vain 4 prosenttia EU:n väkiluvusta.
Sirpa Pietikäinen 2014
Sähköinen terveydenhuolto
Komissio julkaisi vuoden 2012 lopulla historiansa toisen toimintasuunnitelman eterveyden edistämiseksi. Nyt tehty suunnitelma ulottuu vuodelle 2020 ja on osana
laajempaa digitaalisten palvelujen kehittämistä. Tarkoituksena on edistää eri
järjestelmien yhteensovittamista, tukea innovaatioita ja lisätä sähköisen
terveydenhuollon palvelujen käytettävyyttä. Yksi tavoitteista on myös aiemman
toimintasuunnitelman myötä perustetun eTerveys -verkoston toiminnan kehittäminen.
Sähköisten järjestelmien käytöstä on jo monia positiivisia tuloksia. Esimerkiksi
Tanskassa niiden on todettu säästävän lääkäreiden hallintotyöstä 50 minuuttia
päivässä. Asiakkaille sähköisten järjestelmien kehittäminen terveydenhuollossa tuo
uusia helpottavia keinoja seurata ja edistää terveyttään.
Väestön ikääntyminen nähdään komission esityksessä tärkeimpänä yksittäisenä
kannustimena sähköisten järjestelmien kehittämisessä. Ikääntyminen rasittaa
valtioiden terveysbudjetteja mutta samaan aikaan myös luo uudet ja kasvavat
markkinat palveluntarpeen kasvaessa.
Mihin suuntaan sähköisten terveydenhuoltoa halutaan kehittää?






kroonisia sairauksia koskevan tiedon parempi hallinta
innovaatioiden esteiden poistaminen, käyttäjälähtöisyyden korostaminen
rajat ylittävän terveydenhuollon edistäminen
e-terveyden tuotteiden pelikentän parantaminen (markkinat, laillinen
varmuus)
eri kansallisten järjestelmien parempi yhteensopivuus
e-terveyden käytön lisääminen
Näiden lisäksi sähköisen terveydenhuollon yksi suurimmista eduista olisi
terveystietojen kerääminen yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. Yhä
enemmän liikkuvat eurooppalaiset pääsisivät terveystietoihinsa käsiksi riippumatta
siitä missä päin Eurooppaa ovat. E-terveyden kehittämisen kanssa käsi kädessä
kulkeekin lääkinnällisiä laitteita koskeva lainsäädäntö. Näitä laitteita tarvitaan, jotta
vaikkapa kotisohvalla mitattu verenpaine siirtyisi automaattisesti pilvipalveluun.
Kyseisen lainsäädännön uusiminen on viime metreillä instituutioiden välisissä
neuvotteluissa.
Taustaa
Blogini aiheesta:
http://www.sirpapietikainen.net/2013/09/terveystiedot-pilvessa/
Komission Kansanterveys-osaston sivut:
http://ec.europa.eu/health/index_fi.htm
Sirpa Pietikäinen 2014
EU kehittää alueita: Koheesio- ja sosiaalirahastot
EU:n aluepolitiikka perustuu pitkälti aluepoliittisiin investointeihin, jotka
muodostavat reilun kolmanneksen unionin kokonaisbudjetista. Eurooppalaiset
aluerahastot jakaantuvat
a) Euroopan aluekehitysrahastoon
EAKR muodostaa keskeisimmän osan unionin aluepolitiikasta. Rahaston tavoitteena
on ollut alusta lähtien (1973 Ison-Britannian liityttyä) tukea alueiden välisten
kilpailukykyerojen tasoittumista erivauhtisessa Euroopassa. EAKR antaa suoria
investointitukia yrityksille, tukee tutkimus- ja kehittämistyötä ja erinäisiä
infrastruktuurihankkeita.
b) Euroopan sosiaalirahastoon
Sosiaalirahaston varat on käytetty työllisyyden ja työllistymismahdollisuuksien
parantamiseen. 23,1 % koheesiorahoista menee Euroopan sosiaalirahaston käyttöön.
Sosiaalirahaston prioriteetteina tulevalla ohjelmakaudella on nuorisotyöllisyys ja
syrjäytymisen ehkäisy.
c) Koheesiorahastoon
Rahasto keskittyy tukemaan jäsenvaltioita joiden BKT/asukas on alle 90 prosenttia
unionin keskiarvosta, suurin osa varoista menee liikenneinfrastruktuurin
kehittämishankkeisiin. Temaattiset tavoitteet kiinnittävät kuitenkin huomiota
vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja ympäristötavoitteisiin. Uutuutena
koheesiorahastoihin lisätään tuet kaukolämpöön siirtymiseen ja muihin
rakennuskannan ekologisuutta parantaviin toimiin, kun rahaston toiminta-ala
laajennetaan kattamaan asuntosektorin. Rahastolle osoitetaan 68,7 miljardia euroa
(vrt. 71 miljardia tällä ohjelmakaudella), joista 10 miljardia menee Verkkojen
Eurooppa -välineen kautta järjestettäviin TEN-T (liikenteen eurooppalainen
runkoverkko) hankkeisiin.
Ohjelmakaudella 2007–2013 Suomeen osoitetaan 1,7 miljardia euroa kilpailukyvyn ja
työllisyyden tavoitteeseen sekä 120 miljoonaa euroa Euroopan alueellisen yhteistyön
tavoitteeseen. Tulevalla ohjelmakaudella määrät putoavat 1.33 miljardiin.