Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma

Transcription

Liikenneympäristö
Oulun tiepiiri
2003
Kiimingin kunta
Tiehallinto
Kiimingin kunta
Kiiminki 2003
© Pohjakartat: Kiimingin kunta
Maanmittauslaitos, lupanro 20/MYY/03
Genimap Oy, lupa L4356
Julkaisua saatavana:
Tiehallinto, Oulun tiepiiri
Telefaksi 0204 22 6884
Kiimingin kunta
Telefaksi (08) 819 3222
Kiimingin kunta
Lempiniementie 2
PL 4
90901 KIIMINKI
Puhelinvaihde (08) 819 3111
Tiehallinto
Oulun tiepiiri
Veteraanikatu 5
PL 261
90101 OULU
Puhelinvaihde 0204 22 158
Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma, liikenneympäristö. Oulu 2003. Tiehallinto,
Oulun tiepiiri, Kiimingin kunta. 69 s. + liitt. 26 s.
TIIVISTELMÄ
Kiimingin kunta ja Oulun tiepiiri ovat laatineet Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelman, jotta Kiimingissä päivittäisessä liikkumisessa esiintyvät liikenneturvallisuusongelmat saataisiin selville. Suunnittelua rahoitti myös liikenneja viestintäministeriö kuntakannustinhankkeena. Nykytilanteen arvioinnissa
on tutkittu mm. liikenneonnettomuuksia, aloitteita, maankäyttösuunnitelmia ja
-ennusteita sekä eri tilastoja ja rekistereitä. Tärkeä lähtöaineisto saatiin kaikille
kiiminkiläisille suunnatusta kyselystä, jolla saatiin runsaasti palautetta. Liikenneturvallisuussuunnittelun kannalta Kiimingin liikenteen ominaispiirteitä ovat
vilkas työmatkaliikenne Oulun suuntaan ja samansuuruiset taajamat, Kirkonkylä ja Jääli.
Kiimingin liikenneturvallisuustyön tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin periaateohjelmiin. Tavoitteena on parantaa sekä liikenneympäristöä että tielläliikkujien taitoja ja tietoja.
Ongelmapaikkoja on pyritty parantamaan erityyppisin toimenpitein. Toimenpiteitä ovat mm. nopeusrajoitukset, väistämisvelvollisuuksien muutokset, kevyen
liikenteen väylät, valaistukset jne. Tärkeitä suunnittelukohteita ovat olleet koulumatkat ja muut kevyen liikenteen kannalta merkittävät alueet. Toimenpiteille
on määritelty ohjeellinen toteuttamisjärjestys alustavine kustannusarvioineen
ja toteuttamistahoineen.
Samaan aikaan liikenneympäristöä koskevan suunnitelman aikana on laadittu
Kiimingin liikennekasvatussuunnitelma. Sekä ympäristöä että liikennekasvatusta koskevaa liikenneturvallisuustyötä on tarkoitus jatkossa seurata ja kehittää yhtaikaisesti ja vuorovaikutteisesti.
ALKUSANAT
Kiiminkiin on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma v. 2003. Tämä raportti
sisältää tuon suunnitelman liikenneympäristöosan. Liikennekasvatussuunnitelmasta on laadittu oma raporttinsa.
Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on ollut luoda puitteet Kiimingin
liikenneturvallisuustyölle ja sen seurantaan. Liikenneympäristöstä on selvitetty liikenneturvallisuusongelmat ja etsitty niihin toteuttamiskelpoiset ratkaisut. Ratkaisuesitykset on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen.
Suunnitelmaa käytetään jatkosuunnitteluun sekä kunnan ja tiepiirin toimenpideohjelmien laatimiseen.
Työ tehtiin yhteistyössä Kiimingin kunnan ja Oulun tiepiirin kesken. Hankkeessa on ollut mukana myös liikenneja viestintäministeriö, joka on rahoittanut suunnittelua liikenneturvallisuuden kuntakannustinhankkeena. Hankkeen
konsulttina toimi SCC Viatek Oy. Työtä tehtiin työryhmässä, jossa kunnan
edustajina olivat vt. tekninen johtaja Oiva Rantala, pj. (30.11.2002 saakka),
yhdyskuntajohtaja Risto Sarkkinen (1.12.2002 lähtien), Sivistystoimenjohtaja
Markku Väisänen, kaavoitusarkkitehti Hilkka Lempiäinen, yhdyskuntateknikko
Mikko Ukkola, maanmittausteknikko Jouni Ruokanen ja palomestari Petri Hintikka. Tiepiirin edustajat olivat tieinsinööri Heino Heikkinen ja rakennusmestari
Tarja Jääskeläinen. Liikenne- ja viestintäministeriön edustaja oli yli-insinööri
Petteri Katajisto. Konsultilla työstä vastasi dipl.ins. Matti Jäntti ja suunnittelijana toimi dipl.ins. Erkki Sarjanoja.
Suunnitelmaa on esitelty kuntalaisille, luottamusmiehille ja virkamiehille kahdessa seminaarissa keväällä ja syksyllä 2002.
Kiimingissä maaliskuussa 2003
Työryhmä
7
SISÄLTÖ
SISÄLTÖ
1
JOHDANTO
2
NYKYTILANNE
2.1
Suunnittelualue ja maankäyttö
2.2
Liikenneturvallisuuden suunnittelutilanne
2.3
Liikenneverkko
2.4
Liikennemäärät
2.5
Joukkoliikenne
2.6
Kysely
2.7
Liikenneonnettomuudet
2.8
Koulumatkojen turvallisuus
2.9
Aloitteet
2.10
Maastokäynnit
2.11
Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista
9
9
12
12
12
16
16
20
24
24
24
24
3
TAVOITTEET
28
4
TOIMENPIDE-ESITYKSET
4.1
Maankäytön suunnittelu ja toteutus
4.2
Liikenneverkko
4.2.1 Tie- ja katuverkko
4.2.2 Kevyen liikenteen verkko
4.2.3 Katutilat ja teiden reunaympäristöt
4.2.4 Pysäkit
4.2.5 Nopeusrajoitukset
4.2.6 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä
4.3
Liittymät ja risteykset
4.3.1 Tie- ja katuverkon liittymät
4.3.2 Teiden ja kevyen liikenteen väylien risteykset
4.4
Koulut
4.5
Valaistus
4.6
Yksittäiset liikennemerkit ja viitat
4.7
Kunnossapito
4.8
Tienvarsimainonta
4.9
Liikennekasvatussuunnitelma
30
30
31
31
33
37
38
40
45
45
45
50
53
55
56
56
57
57
5
TOIMENPIDEOHJELMA
59
6
JATKOTOIMENPITEET
68
LIITTEET
Liite 1 Liikenneturvallisuuskyselyn tulokset
Liite 2 Koululiitu-menetelmä
Liite 3 Kevyen liikenteen verkkokuvaus
Liite 4 Koulujen toimenpide-esityksiä
8
8
JOHDANTO
1
JOHDANTO
Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä
tehostamalla liikennekasvatusta ja valvontaa (vrt. kuva 1). Liikenneturvallisuussuunnittelulla pyritään kokoamaan liikenneturvallisuustyö yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta työ olisi kattavaa, jatkuvaa ja yhteistyö eri sidosryhmien
kanssa mutkatonta.
Liikenneympäristön parantaminen kuuluu Tiehallinnon ja kunnan teknisen
toimen, mukaan lukien kaavoitus, toimialaan. Eri hallintokunnat muokkaavat
asenteita ja osaamista kasvatus- ja tiedotustoimillaan. Liikenneasenteisiin ja
liikenneympäristöönkin vaikuttavat useat eri sidosryhmät, kuten Liikenneturva,
liikenteen etujärjestöt, urheiluseurat ja vammaisjärjestöt. Poliisin valvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi ja katsastustoimi voivat parantaa liikennevälineiden turvallisuutta.
Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kaksi osaa, liikennekasvatusja liikenneympäristöosat. Liikennekasvatussuunnitelman on laatinut oma työryhmä ja suunnitelmasta tehty oma raporttinsa. Siinä on käsitelty liikenteeseen liittyvää koulutusta, valistusta ja tiedostusta. Tässä raportissa on keskitytty liikenneympäristön parantamiseen, missä on käytetty rakenteellisia, liikenteen ohjauksellisia ja kunnossapidollisia keinoja.
Liikenneturvallisuussuunnitelma on luonteeltaan tarve-/esiselvitys. Suunnittelun aikajänne on 10-15 vuotta. Erityisesti on etsitty nopeita ja halpoja toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma kattaa koko Kiimingin kunnan alueen. Koulujen ympäristöjen ja koulumatkojen liikenneturvallisuus on ollut yksi tärkeimmistä suunnittelukohteista.
HALLINTOKUNTA/
TOIMINTA-ALUE
TOIMINTA
TIEHALLINTO
MAANKÄYTÖN
SUUNNITTELU
KUNTASEKTORI
KAAVOITUSTOIMI
TEKNINEN TOIMI
KOULUTOIMI
SOSIAALITOIMI
TERVEYSTOIMI
VAPAA-AJAN TOIMET
LIIKENNETURVA
LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
VÄYLIEN SUUNNITTELU
JA KUNNOSSAPITO
YKSITYISKOHTAISET
LIIKENNETURVALLISUUS
TOIMENPITEET
KASVATUS
TIEDOTUS
KOHDE
LIIKKUMISTARVE,
LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS,
RISKIT
LIIKENNEYMPÄRISTÖ
ASENTEET JA
OSAAMINEN, RISKIEN
TUNNISTAMINEN
IHMINEN
RISKIT
LIIKENNEVÄLINE
TAPATURMIEN
EHKÄISY
POLIISI
VALVONTA
KATSASTUSTOIMI
AJONEUVOJEN KUNNON TARKASTUS JA
VALVONTA
Kuva 1
ASIAT, JOIHIN
VAIKUTETAAN
Liikenneturvallisuustyön kenttä
TAVOITE
LIIKENNETURVALLISUUS
9
NYKYTILANNE
2
NYKYTILANNE
2.1
Suunnittelualue ja maankäyttö
Kiiminki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Oulun koillispuolella. Kunnan pintaala on noin 241 km2. Maasto on varsin tasaista pohjoispohjanmaalaista maisemaa, jota virkistää kunnan poikki virtaava Kiiminkijoki ja sen sivuhaarat
kumpuilevine rantoineen.
Maankäyttö ja kaavoitus
Kiimingin asutus on keskittynyt kahteen yhtäsuureen taajamaan, Kirkonkylään ja Jääliin. Kirkonkylässä taajaman halkaisevat Kiiminkijoki ja valtatie 20
(Kuusamontie/Ouluntie). Jäälin taajamaa rajoittavat Jäälinjärvi ja valtatie 20
(Ouluntie). Haja-asutus Kiiminkijoen varressa on tiheää.
Oulun ja Oulun seudun kasvu on lisännyt voimakkaasti maankäyttöä Kiimingissä viime vuosien aikana. Kasvu on näkynyt taajamien lisäksi haja-asutusalueella.
KEMI
kt 78
YLI-II
II
vt 4
HAUKIPUDAS
KIIMINKI
Ki
Pohjanlahti
OULU
im
in
kij
ok
PUDASJÄRVI
vt 20
i
YLIKIIMINKI
vt
vt 4
vt 8
kt
86
RAAHE
Kuva 2
Suunnittelualue
22
10
NYKYTILANNE
Kiimingin tiheimmin asutut maankäyttöalueet on yleiskaavoitettu.
•
Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava (Kirkonkylä-Ylikylä,
Jääli-Välikylä)
•
Alakylän osayleiskaava
•
Tirinkylän-Haipuskylän osayleiskaava
•
Hannuksen osayleiskaava
•
Rekikylän osayleiskaava
•
Koitelin osayleiskaava
Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan v. 2003.
Huttukylän osayleiskaava on tekeillä v. 2002.
Kiimingissä on seuraava asemakaava-alueita yhteensä noin 850 ha. Asemakaava-alueet ovat:
•
Kirkonseutu
•
Jääli
•
Välikylä
•
Koiteli
Väestö
Kiimingissä asuu noin 11 100 asukasta (1.1.2003). Oulun kaupungin ja kaupunkiseudun vaikutus näkyy Kiimingissä myös väkiluvun voimakkaana kasvuna, joka on ollut vuosittain yli 3 %. Kunnan väestötavoite vuodelle 2020 on
14 000 asukasta.
Kiimingin ikäjakauma painottuu lapsiin ja nuoriin. Ikäihmisten osuus on pienempi kuin koko maassa keskimäärin.
Suurin osa työntekijöistä työskentelee palvelualalla (44,1 %). Teollisuudessa
on 26,2 % työvoimasta. Kaupan palveluksessa on 13,3 %, rakentamisessa
7,9 %, liikennealalla 6,5 % sekä maa- ja metsätaloudessa 2,0 % työvoimasta.
Työpaikoista suuri osa on Oulussa. Kiimingin työllisistä noin 58 % käy töissä
Oulussa.
80 %
70 %
osuus koko väestöstä
[%]
60 %
50 %
Kiiminki
Koko maa
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
0 – 15
16 – 64
65 –
ikäryhmä
Kuva 3
Kiimingin ja koko maan väestö ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus
31.12.2001)
YliIi
nt ie
NYKYTILANNE
Tirinkylän koulu Kiiminkijoen koulu
lukio
s am
K uu
e
onti
yläaste
Ylikylän koulu
k
Yli
tie
gin
in
iim
Kuva 4
Huttukylän koulu
Suunnittelualueen yleiskartta
11
12
NYKYTILANNE
Koulut
Kiimingissä peruskoulutusta annetaan kahdeksalla koululla. Taajamissa kouluja on kolme, joista yhdessä opetetaan vuosiluokkia 7-9. haja-asutusalueella
kouluja on viisi. Lukio sijaitsee Kirkonkylässä. Kouluista kerrotaan tarkemmin
kohdassa 2.8 Koulumatkojen turvallisuus.
2.2
Liikenneturvallisuuden suunnittelutilanne
Kiiminkiin on valmistunut edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuonna
1990. Sitä on tarkistettu vuonna 1994.
Valtatie 20 välillä Oulu Kiiminki -tarveselvitys on laadittu vuonna 1999. Valtatie
20 välillä Korvenkylä-Kiiminki -toimenpideselvitys on valmistunut 2002. Mt 848
kevyen liikenteen olosuhteet välillä Kolamäki-Koiteli -tarveselitys on laadittu
vuonna 1997. Em. välille on laadittu kevyen liikenteen väylän tiesuunnitelma
talvella 2002/2003.
2.3
Liikenneverkko
Kiimingin tärkein liikenneväylä on valtatie 20 (Ouluntie/Kuusamontie). Seututeitä ovat mt 833 (Ylikiimingintie), mt 848 (Haukiputaantie/Ylikiimingintie) ja
mt 849 (Yli-Iintie). Taajamien kokoojaväylät on esitetty kohdassa 4.2.1 Tie- ja
katuverkko.
Kevyen liikenteen tärkeimmät väylät sijaitsevat tärkeiden teiden ja katujen
varsilla. Pitkämatkaista kevyttä liikennettä palvelee Ouluntien varrella oleva
kevyen liikenteen väylä.
2.4
Liikennemäärät
Moottoriajoneuvoliikenne
Suurin liikennemäärä on valtatiellä 20 (Ouluntie ja Kuusamontie), jolla se
vaihtelee välillä 10 800-3 400 moottoriajoneuvoa vuorokaudessa. Haukiputaantiellä liikennemäärä on yli 1 000, Kirkonkylässä lähes 3 000 m.ajon./vrk.
Varsin suuri liikennemäärä on myös Ylikiimingintiellä Ylikiimingin ja Oulun
välillä (vajaa 2 000 m.ajon./vrk.) sekä Kuivasjärventiellä Alakylällä (1150
m.ajon./vrk).
Kevyt liikenne
Kevyen liikenteen määriä eri väylillä on arvioitu paikkatietojärjestelmän avulla.
Paikkatieto on numeerisessa muodossa olevaa paikka- ja ominaisuustietoa.
Paikkatietojärjestelmän avulla voidaan kuvata ja analysoida kartalle erilaisia
tietoja, kuten rakennuksia, asukkaita ja työpaikkoja.
Paikkatietojärjestelmällä voidaan kartalle paikallistaa esimerkiksi koululaiset
kotiosoitteensa perusteella. Kun koululaisen oletetaan kulkevan lähikouluunsa
lyhintä reittiä, tie- ja katuosilla liikkuvia koululaisten määriä voidaan arvioida.
13
NYKYTILANNE
Kirkonkylä
Yliie
Iint
Haukiputaantie
Kuu
sam
ontie
e
nti
lu
Ou
Yli
kiim
ing
int
ie
Tie- ja katuverkko
Valtatie
Seudullinen päätie
Kokoojatie
0
0,5
1 km
Kevyen liikenteen verkko
Pääväylä
Alueväylä
Lähiväylä
Alikulkukäytävä
Suojatiesaareke
Jääli
t2
0)
1 km
Vä
lik
ylä
Laiv
Kuva 5
Kiimingin taajamien nykyinen väylästö
tie
tie
Jäälin
hä
Pääväylä
Alueväylä
Lähiväylä
Alikulkukäytävä
Suojatiesaareke
Jäälinjärvi
Ke
Tie- ja katuverkko
Valtatie
Seudullinen päätie
Kokoojatie
Ou
lun
tie
(V
0,5
ntie
kise
Heik
0
aka
nka
ant
ie
14
NYKYTILANNE
500 moottoriajoneuvojen määrä/vrk
20 raskaiden ajoneuvojen määrä/vrk
Kuva 6
Yleisten teiden liikennemäärät Kiimingissä
(KVL 2001, ajon/vrk)
15
NYKYTILANNE
0
2
0
6
5
3
Haukiputaantie
9
5
3
0
0
0
48
55
21
12
14
12
35
37
5
20 5 4
4 3
e
nti
lu
Ou
2
4
4
3
37
24
21
Kuu
11
11
7
7
62
47
1
25
13
6
5
9
5
sam
ontie
8
14
2
2
4
1
ie
int
ing
50
30
10
10
7
3
kii m
30
11
0
0
0
0
14
17 7
7 10 12 2
7
6 5
4
2
Kirkonkylä
Yli
11
10
6
4
11
2
8
15
4
ie
Iint
Yli-
6
0
0
1
5
1
2
0
0
Lapsimäärä alueella
0
0,5
1 km
6
5
3
0-6 vuotiaita
7-12 vuotiaita
13-15 vuotiaita
Koit
elinti
e
Jääli
0)
19
27
8
(V
t2
1 km
18
28
10
4
4
3
47
27
24
11
4
5
8
10 12
8 22 7
21 3
3
1
0
1
Jäälinjärvi
30
27
tie
Jäälin
14
27
0
17 31 49 6
7 33 34 0 27
18 7 30 19
24 5
16 Laivakan 6
kaa
ntie
16
8
7
9
7
Vä
lik
ylä
nti
e
7
1
0
58
42 19
20 25
15
tie
13-15 vuotiaita
38
23
10
hä
0-6 vuotiaita
7-12 vuotiaita
Ke
6
5
3
Ou
3
4
3
Lapsimäärä alueella
lun
tie
0,5
ntie
kise
Heik
0
Kuva 7
28
15
13
Kouluikäisten ja alle kouluikäisten paikkatietojärjestelmällä arvioidut määrät alueittain (lähde: väestö- ja huoneistorekisteri
1.1.2002)
16
NYKYTILANNE
2.5
Joukkoliikenne
Yhtenä osana Oulun seudun liikenne 2020 -suunnitelmaa on laadittu Oulun
seudun joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen -suunnitelma. Sen tavoitteena on ollut kehittää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Tärkeimmät joukkoliikenteen reitit on nimetty ns.
joukkoliikenteen laatukäytäviksi.
Kiimingissä tärkein joukkoliikenteen laatukäytävä on Ouluntie (vt 20) Kirkonkylältä Ouluun. Laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa on sekä em. reitille
että muille reiteille esitetty pysäkkien parantamistoimenpiteitä.
Kokoojateistä bussireitit käyttävät Siltatietä/Terveystietä, Lempinimentietä,
Viitantietä/Teollisuustietä, Laivakankaatietä, Jäälintietä, Kehätietä ja Välikyläntietä.
2.6
Kysely
Liikenneturvallisuussuunnittelun alussa tehtiin ns. käyttäjäkysely. Kyselyllä
haluttiin selvittää mitkä alueet, kohteet tai asiat ovat vaarallisia tai ongelmallisia kiiminkiläisten päivittäisessä liikkumisessa. Kyselylomakkeeseen vastaajat merkitsivät ongelmalliset paikat sekä autoilun että pyöräilyn ja jalankulun
kannalta. Ongelmakohteesta he kertoivat ongelman ja esittivät parannusehdotuksia.
Kyselylomakkeet lähettiin kotitalouksiin, kyläyhdistyksille, suurimpiin yrityksiin,
liikennöitsijöille, kouluille, päiväkodeille ja kunnan hallintokunnille. Lomakkeita
lähetettiin kaikkiaan noin 3 600 kpl. Kotitalouksiin lomakkeet jaettiin ykkösosoitteettomana, muihin kohteisiin postin tai kunnan sisäisen jakelun kautta.
Lomakkeita palautettiin yhteensä 1025 kpl, joista kouluilta palautettiin 15,
kyläyhdistyksiltä 5 ja yrityksiltä 13 kpl. Vastausprosentti kotitalouksien määrään suhteutettuna on 28,5 joka on erittäin korkea muissa kunnissa tehtyihin
vastaaviin kyselyihin verrattuna. Osittain tätä selittävät liikenteessä koetut
ongelmat ja ehkä osaltaan myös joukkoliikenteen ottaminen osaksi kyselyä.
Liikenneturvallisuus
Vastaajat esittivät ongelman kaiken kaikkiaan noin 7570 kertaa. Niistä löytyi
erityyppisiä ongelmia 82 kpl. Kiiminkiläisten mielestä liikenneympäristön
pahimmat ongelmat ovat suuret liikennemäärät ja kevyen liikenteen väylien
puute. Ne keräsivät noin kolmanneksen ongelmamaininnoista. Kolmanneksi
suurimpana ongelmana koettiin teiden kapeus. Kyselyn perusteella seuraavaksi eniten ongelmia aiheuttavat ylinopeudet, raskas liikenne, huonot näkemät sekä valaistuksen puute. Kiimingin liikenneturvallisuusongelmat tiivistyvät
vastaajien mielestä runsaaseen liikenteeseen tai kevyen liikenteen vaarallisiin
olosuhteisiin.
36
36
13
13
Kuva 8
26
26
16
16
15
15
10
10
27
27
11
34
34
23
23
99
35
35
22
20
20
37
37
39
39
29
29
21
21
25
25
77
18
18
30
30
19
19
88
11
11
44
31
31
17
17
32
32
33
33
55
12
12
66
33
38
38
14
14
28
28
22
22
autoliikenne
kevyt liikenne
Mainintojen jakauma
50
mainintojen määrä
500
250
Ongelmalliset tienkohdat
autoliikenne
kevytliikenne
Mainintojen jakauma
294
50
mainintojen määrä
Ongelmalliset tieosuudet
24
24
17
NYKYTILANNE
Pahimmat ongelmakohteet Kiimingissä kyselyn mukaan, numero
viittaa liitteen 1 taulukkoon
18
NYKYTILANNE
Vastaajat kertoivat koettuihin ongelmiin parannusehdotuksensa 6840 kertaa.
Erilaisia parannusehdotuksia esitettiin 75 kpl. Useimmin esitetty parannusehdotus oli kevyen liikenteen väylän rakentaminen, joka sai kolmanneksen kaikista maininnoista. Parannusehdotukset vastaavat ongelmia, eli seuraavaksi
useimmin esitettiin liikennevaloja ja tien levennystä/ohituskaistaa.
Ongelmapaikkoja löytyi kaikkiaan 371 kpl. Suuri osa ongelmapaikoista (147
kpl) mainittiin tosin vain kerran tai kahdesti. Näiden vähän saaneiden kohteiden parantamiseen ei voida tässä suunnittelussa keskittyä, mikäli ne eivät
nouse esiin onnettomuusanalyysissa tai maastokäynneillä. Kyselyaineistoa
voidaan kuitenkin käyttää hyväksi esimerkiksi tien perusparannusta suunniteltaessa.
Valtatien 20 (Ouluntie) liittymät Laivakankaantielle ja Jäälintielle keräsivät ylivoimaisesti eniten mainintoja. Seuraavina olivat Ylikiimingintie (M848) Ylikylän
koululta Kirkonkylälle päin, Ouluntien ja Haukiputaantien liittymä sekä Haukiputaantie (M848) keskustasta Alakylälle. Ongelmina mainitaan useimmin
suuri liikennemäärä. Seuraavina näiden kohteiden osalta tulevat huonot näkemät ja kevyen liikenteen väylien puute.
Ongelmakohteiksi nousivat luonnollisesti ne paikat, missä tähän kyselyyn vastaajia liikkuu eniten. Toimenpiteiden suunnittelussa tutkitaan myös kohteita,
jotka ovat saaneet vähän mainintoja, mutta joissa vastauksien määrä esimerkiksi liikennemäärään tai alueen asukasmäärään suhteutettuna on suuri.
Liitteen 1 taulukoihin on merkitty vähintään 50 mainintaa saaneet ongelmakohteet. Ongelmat ja parannusehdotukset on listattu samaan taulukkoon.
Joukkoliikenne
Osa kysymyksistä koski joukkoliikennettä, koska haluttiin selvittää, voitaisiinko
Kiimingin liikenneturvallisuutta parantaa kehittämällä joukkoliikennettä. Valtaosa vastanneista käytti joukkoliikennettä harvoin tai ei koskaan. Tällaisia vastaajia oli n. 85 %. Aktiivisia käyttäjiä, jotka käyttivät busseja kulkemiseensa
aina tai lähes aina oli n. 5 % vastaajista.
Tärkeimpinä syinä bussin käyttämättömyyteen olivat aikataulun sopimattomuus, bussimatkan kesto tai reitin sopimattomuus. ”Bussimatkan kesto” -syy
voi viitata myös esiin tulleesiin reittipuutteisiin, eli Kiimingistä ei ole suoria
yhteyksiä tärkeimmille työpaikka-alueille Ouluun Linnanmaalle ja Oulunsuuhun. Uusilla reiteillä keskeisimpiin kohteisiin on mahdollista saada lisää käyttäjiä joukkoliikenteeseen. ”Liian harvan vuoroväli” ja ”bussit liian täysiä” vastausmäärien jääminen vähäisiksi kertoo, että liikennetarjontaa periaatteessa
on riittävästi.
19
NYKYTILANNE
Bussin aikataulu ei sovi työaikoihin
Bussimatka vie liikaa aikaa
Muut eri syyt
Bussi ei kulje työpaikan läheltä
Bussi ei kulje kodin läheltä
Bussimatkat ovat liian kalliita
En ole työelämässä
Liian harva vuoroväli
Kuljen työmatkat ns. kimppakyydillä
Bussit ovat liian täysiä
0
Kuva 9
50
100
150
kpl
200
250
300
Joukkoliikenteen käyttämättömyyden syyt kyselyn mukaan
Vastauksista laskettiin mainintojen määrät niille väleille, joille toivottiin useimmin joukkoliikennetarjonnan lisäämistä. Eniten (yli 10) mainintoja saaneet reittivälit olivat:
•
•
•
•
•
•
•
Alakylä (Tirinkylä) – Oulu
Kiiminki – Linnanmaa
Oulu – Kiiminki vuorot Laivakankaan kautta
Jääli – Linnanmaa
Kiiminki – Oys
Huttukylä – Oulu
Alakylä – Kiiminki
45 mainintaa
27 ”
17 ”
13 ”
13 ”
11 ”
10 ”
Reiteistä Alakylä – Oulu ja Kiiminki – Linnanmaa olisi hoidettavissa yhdellä Kiimingistä lähtevällä vuorolla, joka ajaisi Alakylän kautta Linnanmaalle ja edelleen kaupunkiin. Tämä reitti vastaisi myös Alakylä – Kiiminki välin kysyntään.
Reitti on jo olemassa, mutta se ajetaan melko harvoin. Muut toivotut reitit kulkisivat pääasiassa valtatietä 20 pitkin.
Aikataulutoiveita esitettiin myös jonkin verran. Useimmin toivottiin aamuvuorojen lisäämistä. Kello 6.00 – 7.30 välille toivottiin yhteyksiä Ouluun eri kohteisiin. Usein esitettiin myös iltavuorojen lisäämistä, eli klo 19.00 – 23.00 välisten
vuorojen lisäämistä.
20
NYKYTILANNE
2.7
Liikenneonnettomuudet
Kiimingin liikenneonnettomuusaineisto vuosilta 1992-2001 on hankittu käyttöön Tiehallinnosta, eli mukana ovat vain yleisten teiden onnettomuudet.
Tiehallinnon onnettomuustilastot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Eri vertailututkimuksissa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia
siitä, kuinka suuri osa onnettomuuksista kirjautuu poliisin rekistereihin: kaikki
kuolemaan johtaneet onnettomuudet kirjataan, henkilövahinko-onnettomuuksista kirjautuu vajaasta viidesosasta kahteen kolmasosaan ja aineellisista
vahingoista alle kolmasosa.
Tarkastelujakso on kymmenen vuotta, jotta on saatu riittävän suuri otos ja on
voitu tutkia liikenneonnettomuuksien määrän kehittymistä pitkällä aikavälillä.
Käsiteltävässä onnettomuusaineistossa on mukana 286 liikenneonnettomuutta, joissa on ollut mukana 556 henkilöä. Viime vuosina onnettomuuksien
määrä on ollut hienoisessa kasvussa, viiden viimeisen vuoden aikana on sattunut keskimäärin 32 ja sitä edeltävänä viiden vuoden ajanjaksona 25 onnettomuutta. Suurin osa onnettomuuksista on johtanut aineellisiin vahinkoihin
(218 kpl). Henkilövahinko-onnettomuuksia on sattunut kaikkiaan 68 kpl, joissa
on loukkaantunut yhteensä 93 ja menehtynyt 12 henkilöä. Lähes joka neljäs
onnettomuus on johtanut henkilövahinkoon.
2001
2000
1999
1998
1997
vuosi
KUOLEMAAN JOHT.
LOUKKAANTUMISEEN JOHT.
OMAISUUSVAH. JOHT.
1996
1995
1994
1993
1992
0
Kuva 10
5
10
15
20
25
kpl
30
Liikenneonnettomuudet Kiimingissä v. 1992-2001
35
40
45
50
21
NYKYTILANNE
Liikenneonnettomuuksien yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan karkeasti
arvioida Tiehallinnon esittämien liikenneonnettomuuksien yksikkökustannusten avulla. Niiden perusteella Kiimingissä viiden viimeisen vuoden aikana
sattuneiden liikenneonnettomuuksien yhteiskunnalle aiheutuva kustannus on
ollut noin 3,2 miljoonaa euroa (19,1 miljoonaa markkaa) vuodessa (vuoden
2000 hintatasossa).
Taulukko 1 Onnettomuuskustannuksia (lähde: Tieliikenteen ajokustannukset
2000, Tiehallinto 2001)
Onnettomuuden seuraus
Kuolema
Pysyvä vamma
Tilapäinen vamma
- vakava
- lievä
Vammautuminen keskimäärin
Onnettomuuksien perusarvot 2000
Kustannus Onnettomuustyyppi
Kustannus
[euroa]
[euroa]
1 934 000 Kuolemaan johtanut onnettomuus
2 430 000
1 085 000 Vammautumiseen johtanut onnettomuus
315 000
151 000 Henkilövahinko-onneetomuus
387 000
261 000 Omaisuusvahinko-onnettomuus
16 800
50 500
248 000 Tieliikenneonnettomuus keskimäärin
84 000
Kiimingin onnettomuuksista suurin osa on ollut yksittäisonnettomuuksia (24
%), mikä on tavanomaista Suomessa. Toiseksi suurin ryhmä on hirvionnettomuudet (20 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuustyyppejä ovat risteämis(16 %) ja kääntymisonnettomuudet (10 %). Kevyen liikenteen onnettomuuksia
on sattunut suhteellisesti vähän (5 %).
muu onnettomuus
muu eläinonnettomuus
peuraonnettomuus
hirvionnettomuus
jalankulkijaonnettomuus
Kuolemaan joht.
polkupyöräonnettomuus
Loukaantumiseen joht.
Omaisuusvahinkoon joht.
mopedionnettomuus
peräänajo-onnettomuus
kohtaamisonnettomuus
risteämisonnettomuus
ohitusonnettomuus
kääntymisonnettomuus
yksittäisonnettomuus
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
kpl
Kuva 11
Liikenneonnettomuustyypit Kiimingissä v. 1992-2001
60
65
70
22
NYKYTILANNE
Onnettomuustyypeistä seurauksiltaan vakavimpia ovat olleet kohtaamis- ja
ohitusonnettomuudet, joissa törmäysnopeus on suuri. Kevyen liikenteen
onnettomuudet ovat yleensäkin vakavia, koska pienet kolhaisut eivät tule poliisin tietoon ja jalankulkija tai pyöräilijä on heikko osapuoli auton kanssa törmätessä.
Pahimmat yksittäiskohteet Kiimingissä ovat:
•
Ouluntien (V20) ja Haukiputaantien (M848) liittymä Kirkonkylällä
•
Haukiputaantien ja Kuivasjärventien (P18709) liittymä Alakylällä
•
Ouluntien ja Koitelintien liittymä Jäälissä
Ouluntiellä on sattunut lukusia onnettomuuksia Jäälin kohdalla, mutta ne eivät
ole kasautuneet mihinkään kohtaan erityisesti, lukuun ottamatta em. Koitelintien liittymää. Onnettomuudet ovat olleet eri tyyppisiä. Kuusamontiellä (V20)
Kirkonkylästä Kuusamoon päin on sattunut erityisesti hirvionnettomuuksia,
mutta vakavimmat hirvionnettomuudet ovat sattuneet Yli-Iintiellä (M849).
Kiimingissä on sattunut onnettomuuksia enemmän talvikuukausien aikana
kuin kesäkuukausina, mikä on päinvastoin kuin Suomessa yleensä. Myös
vuorokausijakauma poikkeaa hieman keskimääräisestä, sillä Kiimingissä ei
ole sattunut aamulla paljoakaan onnettomuuksia, sen sijaan iltapäivällä ja
alkuillasta on onnettomuuksia sattunut eniten.
F
F
I
I
F
F
I
I
F
F
I
I
F
F
L
L
I
I
I
I
C
C
C
C
F
F
E
E
I
I
E
E
E
E
E
E
I
I
F
F
C
C
I
I
C
C
C
C
I
I
C
C
F
IF
I
C
C
C
C
F
F
I
I
O
F
O
F
E
E
I
I
F
F
C
C
F
D
F
D
D
D
F
F
F
F F
F
FF
F
F
F
F
K
IK
I
E
E
C
C
F
F
I
I
C
C
E
E
C
C
F
F
C
C
E
E
I
F I
F
FF
F
I F
I
C
C
E
E
I
I
C
C
C
C
C
C
C
C
I
I
F
F
D I
D
I
C
C
H
H
E
E
F
F
F E
F
IN
E
I
N
F
F
E
E
F
F
E
C
E
C
K
K
FF E I
F
I
F F E
F
D
I D
FI
F
F
N
NF
C
C
C
I
C
CF
FI
C
C
C
F
F
E
E
E
E
F
F
E
E
F
F
I
I
E
E
I
I
Kuva 12
C
C
I
I
H
H
F
F
C
C
I
I
F
F
F
F
E
E
I
I
I
I
C
C
I
I
F
F
C
C
C
C
F I
F
I
C
C
H
C H
C
E
E
C
C
E
E
I
I
F
F F
F
F
F
C
C
F
I F
I
C
C
pp
jk
C
C
I
I
C
C
C
C
C
C
I
I
N
N
C
C
F
F
C
C
E
E
F
F
E
E
I
I
K
K
D
D
E
E
F
F
H
H
F
F
F
F
D
D
C
C
I
I
F
F
C
C
I
I
C
C
I
I
H
H
omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus
loukkaantumiseen johtanut onnettomuus
kuolemaan johtanut onnettomuus
I
I
F
F
E
E
E
E
F
F
C
C
I
I
E
E
N
N
F
F
E
E
C
C
E
E
F
F
F
F
F
F
E I
F
FE
EE
I
N F
N
F
C
C
C
C
I
I
C
C F
F
F
F
I
I
F
F
N
N
D G J M
E H K N
F I L O
C
C
C
C
C
C
C E
C
E
C I
C
I
A
B
C
eläin m. ajon yksitt.
I
I
C
C
23
NYKYTILANNE
Liikenneonnettomuudet yleisillä teillä Kiimingissä
v. 1992-2001
24
NYKYTILANNE
2.8
Koulumatkojen turvallisuus
Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida ns. Koululiitu-menetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa
tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan Tiehallinnon tierekisteristä ja se huomioi mm. liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen, kevyen liikenteen väylät jne. Mitä korkeampi riskiluku on,
sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää.
Menetelmä huomioi vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisen kykyä
selviytyä liikenteessä eikä koulumatkan pelottavuutta esimerkiksi petojen
takia. Menetelmän avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen
järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan
asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukuljetuksia. Liikenne- ja
viestintäministeriö on antanut suositukset riskilukujen raja-arvoista, jota korkeammilla arvoilla tulisi harkita koulukuljetusta.
Koululiitu-menetelmällä laskettuna vaarallisimmat tieosat ovat valtatiellä 20
niillä osin, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää. Lähellä 200 olevia riskilukuja
on Ylikiimingintiellä, Alakyläntiellä, Kuivasjärventiellä ja Yli-Iintiellä.
2.9
Aloitteet
Viime vuosina kunnalle ja Tiehallinnolle tulleet, liikenteeseen liittyvät aloitteet
viime vuosilta on käyty läpi tämän työn yhteydessä. Aloitteissa esitetyt liikenneturvallisuuden parannusehdotukset on otettu mahdollisuuksien mukaan
huomioon suunnittelussa.
2.10
Maastokäynnit
Maastossa on tutustuttu kyselyn, onnettomuuksien ja muun tausta-aineiston
perusteella esiin nousseisiin ongelmakohteisiin. Erityiskohteina ovat olleet
koulujen pihat ja lähialueet.
2.11
Yhteenveto liikenneturvallisuusongelmista ja yhteyspuutteista
Kuvissa 14 ja 15 on esitetty pahimmat liikenneturvallisuusongelmat Kiimingin
alueella. Karttoihin on merkitty kohteet, jotka ovat saaneet kyselyssä vähintään 50 mainintaa, joissa on sattunut vähintään kolme henkilövahinko-onnettomuutta kuuden viimeisen vuoden aikana ja/tai paikka on todettu ongelmalliseksi maastokäynnillä.
25
NYKYTILANNE
0 - 6 -vuotiaat
Koulumatkan vaarallisuus
Tien suuntainen vaarallisuusluku
alle 175, ei pitäisi olla vaarallinen nuorimmillekaan koululais
175 - 184, saattaa olla vaarallinen esikoululaisille
185 - 199, saattaa olla vaarallinen myös 1-2 luokan oppilail
yli 270, saattaa olla vaarallinen myös 7-9 luokkien oppilaille
7 - 12 -vuotiaat
13 - 15 -vuotiaat
19
1999
199
199
115500
119922 1199
22
74
1174
173
173
115566
13
1377
8888
1199
55
117722
116688
1799
17
7733
11
2200
55
224477
77
2244
1199
99
1177
11
55
1133
2200
55
1155
00
220055
1155
00
55
1199
119911
9966
119922
11
1944
19
19
1922 7744 99
55
119944
117799
112277
113333
8888
224477
118844 112222
22
1199
1177
55
4
11224 116633
55
2222
22
2244
88
1122
77
2244
11
1122
163
163
1133
11
112244
112244
1122
44
11
1188
114477
113333
9944
22
2200
9988
88
1144
223388
11119
9
18
1811
1133
11 22
4422
11
1122
1144
99
44
1122
192
192
00
1122
221177
Kuva 13
22
2244
Koululiitu-menetelmällä lasketut yleisten teiden riskiluvut ja lapset
kotiosoitteen mukaan
26
NYKYTILANNE
Yksittäinen kohde, esim. liittymä
Kirkonkylä
Tie tai tieosa
Kohde on saanut kyselyssä
vähintään 50 mainintaa (numero viittaa liitteen taulukkoon)
ie
Iint
Yli-
Kohtessa on sattunut vähintään
viisi onnettomuutta tai kolme
henkilövahinko-onnettomuutta
v. 1992-2001
ontie
m
a
s
Kohde on todettu maastossa
Kuu
ongelmalliseksi
Haukiputaantie
e
nti
lu
Ou
Yli
kiim
ing
int
ie
0
0,5
1 km
Koit
elinti
e
Jääli
0)
(V
t2
1 km
Ou
lun
tie
0,5
ntie
kise
Heik
0
Jäälinjärvi
Ke
hä
tie
tie
Jäälin
Laiv
aka
nka
ant
ie
Tie tai tieosa
Vä
lik
ylä
nti
e
v. 1992-2001
ongelmalliseksi
Kuva 14
Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Kiimingin taajamissa
27
NYKYTILANNE
Tie tai tieosa
v. 1992-2001
ongelmalliseksi
0
2,5
5 km
Kuva 15
Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet Kiimingin
haja-asutusalueella
28
TAVOITTEET
3
TAVOITTEET
Yleiset tavoitteet
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2001-2005 on esitetty toimenpiteitä,
joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen (suunnitelma
on luettavissa ministeriön kotisivulta www.mintc.fi). Suunnitelmassa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio:
Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuoden 2025 paikkeilla lähestytään 100 liikennekuoleman vuosimäärää
Jotta suunnitelman mukainen liikenneturvallisuustavoite saavutettaisiin, koko
maassa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä: liikenteen kasvun hillintä, teknologian oikea hyödyntäminen, liikenneturvallisuuden arvostaminen, taajamien
turvallisuuden parantaminen, kuljettajiin vaikuttaminen, suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja seurausten lieventäminen sekä alueellinen liikenneturvallisuustyö. Valtioneuvosto on hyväksynyt suunnitelman
(periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 8.1.2001), mutta
se on samalla tarkistanut liikenneturvallisuustavoitettaan siten, että vuonna
2010 liikennekuolemien määrä olisi alle 250.
Vuonna 2001 laaditussa Oulun läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa
2001-2005 on luotu läänin oma liikenneturvallisuusvisio:
Kaikkien tulee ottaa tavoitteeksi, että sääntöjä noudattava, asianmukaiset tiedot ja taidot omaava henkilö ei kuole eikä loukkaannu
vakavasti liikenteessä.
Oulun tiepiirin liikenneturvallisuusohjelma 2005 korostaa liikenneturvallisuusyhteistyötä ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Tiepiiri sitoutuu liikenneturvallisuustavoitteeseen mm. olemalla aktiivinen kuntakohtaisissa liikenneturvallisuussuunnitteluissa, tehostamalla kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta
ja olemalla aloitteellinen taajamien alueellisten nopeusrajoitusten (40 km/h)
toteuttamisessa.
29
TAVOITTEET
Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Kiimingissä
Liikenneturvallisuustyö jakaantuu kolmeen osaan: liikenneympäristön parantamiseen, tietojen, taitojen kehittämiseen ja liikenneturvallisuusmyönteisten
asenteiden kehittämiseen sekä liikenteen ja ajoneuvojen kunnon valvontaan.
Kiimingin liikenneturvallisuustyön tavoitteet ovat:
• edistää jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä Kiimingissä,
• parantaa kunnan eri hallintokuntien, Tiehallinnon, poliisin, Liikenneturvan ja muiden erityistahojen yhteistyötä liikenneturvallisuuden parantamiseksi,
• lisätä kevyen liikenteen osuutta liikenteessä ja liikenneturvallisuutta,
• kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä ja
• vähentää moottoriajoneuvoliikenteen onnettomuuksien vakavuutta ja määrää, erityisesti valtatiellä 20.
Edellisten pohjalta tässä suunnitelmassa ja lähivuosien liikenneturvallisuustyössä keskitytään erityisesti:
• toimivan liikenneturvallisuuden seurantajärjestelmän luomiseen
(liikenneturvallisuusryhmä),
• kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen, erityisesti koulujen lähialueet (kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän ja
vakavuuden pienentäminen),
• koulumatkojen liikenneturvallisuuden lisäämiseen,
• liittymien selkeyteen ja turvallisuuteen,
• ajonopeuksien alentamiseen asuin- ja ydinkeskusta-alueilla,
• hirvikolareiden määrän vähentämiseen ja
• myönteisen asenteen kehittämiseen liikenteessä.
30
4
4.1
Maankäytön suunnittelu ja toteutus
Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittelulla ratkaistaan alueen liikenteelliset tarpeet ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen
pitkälle tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelu ja toteutus vaikuttavat myös
kulkumuotojen jakaantumiseen, hyvät kevyen liikenteen yhteydet vähentävät
autoilua sekä lisäävät jalankulkua ja pyöräilyä. Kaavoituksella tulee pyrkiä järkevään ja tarkoituksenmukaiseen liikenneverkkoon.
Maankäytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon moottoriajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Toimintojen sijoittelussa
pyritään siihen, ettei päivittäisessä liikkumisessa tarvitsisi ylittää vilkkaita pääväyliä, eli minimoidaan riskipisteiden (konfliktipisteiden) lukumäärä. Lisäksi
pyritään siihen, ettei varsinkaan raskasta liikennettä ohjata asuinalueen halki.
Samoin varmistetaan, että turvallisen liikenneverkon vaatimiin ratkaisuihin on
riittävästi tilaa. Pienten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ehdoilla suunniteltu
ympäristö tarjoaa turvalliset liikkumismahdollisuudet kaikille väestöryhmille.
Kaavasuunnitteluvaiheessa tärkeitä liikenneturvallisuuden näkökohtia ovat:
•
toimintojen sijoittelu; minimoidaan liikkumistarve ja riskipisteiden määrä
•
liikenneverkon jäsentely ja hierarkia; moottoriajoneuvoliikenne ohjataan
pääteille ja rauhoitetaan asuinalueet
•
kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet; erityisesti huomioidaan
kevyen liikenteen tärkeät kohteet, kuten koulut ja palvelupisteet
•
liikennealueiden riittävät aluevaraukset; varmistetaan näkemäalueet ja
esim. alueet myöhemmin toteutettaville alikulkukäytäville
•
katujen oikea linjaus ja liittymäjärjestelyt; pitkiä, ajonopeuksia nostattavia suoria ei toteuteta asunalueille sekä suositaan kolmihaaraliittymiä ja
kiertoliittymiä
Eri asteinen maankäytön ja liikenteen suunnittelu tulee olla vuorovaikutteista.
Kiimingissä maankäytön laajeneminen on viime vuosina ollut voimakasta
ja rakennustarpeita on edelleen niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin.
Rakentamista pyritään ohjaamaan mahdollisimman tarkalla kaavalla. Rakennuslupia myönnettäessä tulee selvittää liikennetarpeet rakennushanketta laajemmalla alueella, jotta rakentamisella ei suljeta jatkossa tarpeellisia liikenneyhteyksiä. Erityisesti huomioidaan kevyen liikenteen yhteydet.
Haja-asutusalueelle rakentajille korostetaan, että rakennuspaikkaa valittaessa
tulisi huomioida myös liikenneolosuhteet, etenkin kevyen liikenteen yhteydet.
Rakennusvalvonnan yhteydessä varmistetaan rakennushankkeen liikenneturvallisuus.
31
4.2
Liikenneverkko
4.2.1
Tie- ja katuverkko
Liikenteen rauhoittaminen
Liikenteen rauhoittamisen tavoitteena on asuin- tai asiointiympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen, liikkumisen tasa-arvo ja esteettömyys.
Rauhoittamisen keinoja ovat mm. tie- ja katuverkon jäsentely, nopeusrajoitukset, väistämisvelvollisuudet, katutilan jäsentelyt ja hidasteet.
Jäsentely
Tie- ja katuverkon jäsentely auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan alueesta
luokittelemalla tiet ja kadut sen mukaan, mikä on niiden liikenteellinen asema
ja rooli maankäytössä. Liikenteellisen tehtävänsä mukaan jako on seuraava:
•
päätiet ja -kadut: päätiet ja -kadut palvelevat valtakunnallista tai seudullista pitkämatkaista liikennettä,
•
kokoojakadut: ne välittävät alueen sisäistä liikennettä ja johtavat sen
pääteille ja -kaduille,
•
tonttikadut (liityntäkadut): tonteilta liikenne siirtyy tonttikatuja pitkin korkeampiluokkaisille teille ja kaduille. Tonttikatuja ovat tavallisten asuntokatujen lisäksi hidaskadut, pihakadut, kävelykadut ja kävelypainotteiset
kadut.
Tiet ja kadut voidaan luokitella myös sen mukaan, mikä on niiden rooli maankäytössä:
•
ohikulkukatu: johtaa liikenteen maankäyttöalueen ohi. Yhteydet ovat
muun katuverkon kautta,
•
läpikulkukatu: johtaa liikenteen maankäyttöalueen läpi, mutta yhteydet
alueelta ovat muun katuverkon kautta,
•
maankäyttöä palvelevat kadut: tonteilta liitytään suoraan kadulle.
Liikenneturvallisuussuunnittelussa verkon jäsentely on apuna nopeusrajoitusten, väistämisvelvollisuuksien ja rakenteellisten toimenpiteiden suunnittelussa. Samanluokkaisille teille ja kaduille tehdään samantyyppiset ratkaisut.
Nykyisen tie- ja katuverkon täydentäminen
Ouluntie (vt 20) Jäälin kohdalla tulee muuttamaan liikenneverkkoa Jäälin
kohdalla merkittävästi. Uuden linjauksen suunnittelu ja toteutus on erillinen
hanke, eikä sen käsittely tässä suunnitelmassa ole tarkoituksenmukaista.
Jäälinjärven kaakkoispuoliseen (Heikkisentieltä Laivakankaantielle) katuyhteyteen varaudutaan. Se lyhentää matkaa Heikkisentieltä Jäälin palveluille.
Ouluntien (vt 20) länsipuolella Jäälin ja Yrityspuiston välillä yhdistetään Suokuja Laukkukankaan yksityistiehen. Samalla voidaan katkaista Suokujan liittymä valtatiehen. Välikujan ja Peiponkujan yhdistäminen selvitetään. Isokankaantien liittymä Ouluntiehen katkaistaan (Jäälin huoltoaseman kohdalla) ja
uusi yksityistieyhteys rakennetaan Haipuskyläntielle (pt 18 715).
Hannusperällä yhdistetään Leipomontie ja Pitkäahontie yksityistiellä. Se toimii
valtatien rinnakkaisyhteytenä. Uusien maankäyttöalueiden liikenneverkko
suunnitellaan kaavoituksen yhteydessä.
32
Kirkonkylä
Yliie
Iint
Haukiputaantie
Kuu
ontie
sam
e
nti
lu
Ou
Yli
kiim
ing
int
ie
ohikulku
palvelee
maankäyttöä
läpikulku
Pääväylä
0
0,5
1 km Kokoojaväylä
Muut väylät liityntäväyliä
Koit
elinti
Jääli
(V
t2
0)
1 km
Ou
lun
tie
0,5
ntie
kise
Heik
0
e
Jäälinjärvi
Ke
hä
ti
e
tie
Jäälin
Laiv
aka
nka
ant
ie
ylä
nti
e
Yrit
ysp
uis
ton
tie
Vä
lik
ohikulku
läpikulku
palvelee
maankäyttöä
Pääväylä
Kokoojaväylä
Muut väylät liityntäväyliä
Kuva 16
Tie- ja katuverkon jäsentely Kiimingin taajamissa
33
4.2.2
Jäsentely
Tieverkon tapaan myös kevyen liikenteen verkko voidaan jakaa eri hierarkiatason väyliin. Jäsentelyn tarkoituksena on lähinnä sijoitella erilainen (pitkä/
lyhytmatkainen, työ- ja koulumatkat/vapaa-aika) jalankulku- ja pyöräilyliikenne
omille väylilleen. Tällöin kunkin väylän käyttötarpeet ovat mahdollisimman
samankaltaiset. Jäsentely helpottaa rakenteellisten ratkaisujen tekemistä,
kunnossapitoa ja viitoitusta.
Kevyen liikenteen verkko jaetaan kolmitasoisiin verkkoihin : pää-, alue- ja lähiverkkoihin. Verkkojen kuvaukset on esitetty liitteessä 3.
Kevyen liikenteen verkon täydentäminen
Kirkonkylä
Väylä Kolamäestä Koiteliin laajentaa kevyen liikenteen verkkoa ja luo turvalliset yhteydet Ylikylältä Kirkonkylälle ja Ylikylän koululle. Väylän rakentaminen
alkaa kesällä 2003. Kevyen liikenteen väylä Kirkonseudulta Haipuskylään ja
edelleen Alakylään liittää kylät Kirkonkylän kevyen liikenteen verkkoon. Se,
kummalle puolelle Haukiputaantietä väylä rakennetaan, ratkaistaan toteutusvaiheessa. Silloin nähdään, miten asutus on laajentunut.
Ponnonmäestä jokivartta länteen päin suuntautuvalla väylällä voitaisiin yhdistää jokivarren yksityisteitä. Tällöin säästettäisiin rakentamiskustannuksissa.
Se palvelisi hyvin sekä jokivarresta että jopa Kolehmaisentien varresta kohti
Kirkonkylää suuntautuvaa jalankulkua ja pyöräilyä. Toteutusvaiheessa selvitetään, aiheuttavatko Kiiminkijoen tulvat väylälle niin kalliita ratkaisuja, että on
halvempaa rakentaa väylä Takalontien varteen.
Purontien varteen esitetään kevyen liikenteen väylä. Sen tarkka sijainti ratkaistaan toteutusvaiheessa. Mikäli alueen kaavoituksessa osoitetaan lisää
rakennuspaikkoja ja Purontien linjaus valtatielle muuttuu, ratkaistaan väylän
tarve ja sijainti kaavoituksen yhteydessä. Jokivarteen sijoittuva kevyen liikenteen yhteys palvelisi jokivarren asukkaita paremmin kuin Purontien väylä.
Jokirannan jatkorakentamisessa huomioidaan kevyen liikenteen yhteystarve.
Sekä Purontielle että jokivarteen sijoittuvat yhteydet ovat tarpeellisia, mikäli
alueen asutus lisääntyy.
Kokoojateiden varsille ja puistoihin rakennettavilla väylillä täydennetään
kevyen liikenteen verkkoa. Näitä väyliä ovat Opintien, Kaista-ahontien, Honkimaantien, Tuohimaantien, Niementien, Kirkkotien, Isoahontien ja Terveystien
väylät.
Jääli
Laivakankaatielle ja Jäälintielle rakennetaan väylät puuttuvilta osiltaan. Väylät
on rakennettava viimeistään silloin, kun koulu ja päiväkoti rakennetaan Laivakankaantien varteen. Itä-länsisuuntainen yhteys Pitkätieltä aina Jäälintielle
yhdistää tulevan koulun ja päiväkodin nykyisiin palvelualueisiin. Se helpottaa
liikkumista Laivakankaalta Jäälin ydinkeskustaan. Jäälintien ja Kehätien liittymästä Kumputielle ja edelleen Jäälintielle suuntautuva väylä lyhentää kulkumatkoja ja ”virallistaa” olemassa olevat oikopolut.
Kuva 17
tie
Kevyen liikenteen tavoiteverkko Kirkonkylän nykyisellä maankäyttöalueella
0,5
1 km
sijainnit tarkentuvat
maankäytön ja valtatien
suunnittelujen yhteydessä
vaihtoehtoina
uusi silta joen
yli tai valtatien
alikulku
ie
sa
Kuu
mon
tie
toteutusvaiheessa
päätetään kummalle
puolen Purontietä väylä
rakennetaan ja minne
saakka
Muu toimenpide
Korotus
Pääväylä
Alueväylä, asfalttipäällyste
Alueväylä, kivituhkapäällyste
Lähiväylä, asfalttipäällyste
Lähiväylä, kivituhkapäällyste
Sekaliikenneväylä, parannettava
Alikulku, uusi
Suojatiesaareke tai kavennus
Uusi kevyen liikenteen verkko
kii
int
0
O
n
ulu
Iint
Yli
ng
mi
sijainti tarkentuu
valtatien suunnittelun
yhteydessä
toteutusvaiheessa
päätetään kummalle
puolen Haukiputaantietä
väylä rakennetaan
Yli-
Haukiputaantie
Pääväylä
Alueväylä
Lähiväylä
Sekaliikenneväylä
Alikulku, nykyinen
Suojatiesaareke
Nykyinen kevyen liikenteen verkko
34
ie
35
Hei
0)
t2
1 km
Ou
lun
tie
(V
ie
ent
0,5
k k is
0
Jäälinjärvi
liikennevalot
liikennevalot
Pääväylä
Alueväylä
Lähiväylä
Sekaliikenneväylä
Alikulku, nykyinen
Vä
li
ky
lä
Pääväylä
Alueväylä, kivituhkapäällyste
Lähiväylä, kivituhkapäällyste
Alikulku, uusi
Korotus
Muu toimenpide
Kuva 18
Kevyen liikenteen tavoiteverkko Jäälin nykyisellä maankäyttöalueella
36
Ho
Alakylä-Tirinkylä
tie
en
as
nk
Ta
k
al o
n ti
e(
P1
87
32
)
Tirinkylän koulu
väylän sijainti ja
pituus ratkaistaan
toteusvaiheessa,
kun tiedetään
maankäyttö paremmin
Ha
uk
ip u
taa
nti
e(
M
84
Ku
iva
sjä
rve
nt i
e(
P187
09)
Alakylän koulu
8)
Pääväylä
Alueväylä
Lähiväylä
Sekaliikenneväylä
Alikulku, nykyinen
Huttukylä
Y li
ng
mi
kii
Pu
ron
8)
84
(M
ie
int
ti e
(P1
87
17
Pääväylä
)
Alikulku, uusi
Huttukylän koulu
Korotus
Ve
s
Muu toimenpide
al a
n ti
e(
P1
87
17
Kuva 19
Kevyen liikenteen väylät haja-asutusalueella
)
37
Reitti Särkeläntien päästä Myllykorventielle lyhentää matkoja Välikylän ja
Jäälin itäosan välillä sekä Jäälin eteläosassa. Sen merkitys kasvaa uuden
koulun ja päiväkodin myötä.
Jäkälätie ja Lunkintie ovat pitkiä, kokoojatiemäisiä liityntäkatuja, jotka tarvitsevat erilliset kevyen liikenteen väylät.
Alakylä, Haipuskulä ja Tirinkylä
Kirkonkylästä Haipuskylän nykyiseen verkkoon liittyvä väylä ja sen jatke aina
Alakylään saakka ovat tärkeitä pitkämatkaisen kevyen liikenteen kannalta.
Alakylässä on tarpeen turvata koulumatkat Haukiputaantien ja Kuivasjärventien suuntaisilla kevyen liikenteen väylillä.
Huttukylä
Koitelista jatketaan Ylikiimingintien varressa kulkeva väylä Huttukylään. Yhteys
ulotetaan Lehmiläntielle. Iisakantieltä Huttukyläntielle rakennetaan väylä, joka
palvelee ennen kaikkea kouluun meneviä oppilaita. Yhteyksien rakentamisessa käytetään hyväksi mahdollisimman paljon jo olemassa olevia väyliä.
Tällöin voidaan säästää rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa.
Hannusperä
Hannusperällä yhdistetään Leipomontie ja Pitkäahontie yksityistiellä. Se
toimii valtatien rinnakkaisyhteytenä ja palvelee sekä moottoriajoneuvo- että
kevyttä liikennettä. Yhteys Pitkäahosta Kirkonkylään ohjataan Vehmaansuontien kautta. Valtatien alikulkukäytävän yhteyteen, Hannuksen koulun kohdalle,
rakennetaan tarvittavat väylät.
Erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen verkossa teiden ja katujen
risteyksiin. Risteysten toimenpiteistä on kerrottu kohdassa 4.3.2.
4.2.3
Katutilat ja teiden reunaympäristöt
Katutila kuvaa kadun ja sitä rajaavan rakennetun ympäristön muodostamaa
kokonaisuutta. Erilaisilla katutiloilla tuetaan tie- ja katuverkon jäsentelyä ja
samalla mm. nopeusrajoituksia, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Katutilan kokemiseen vaikuttavat mm. rakennusten etäisyys tiestä, pihojen ja alueiden liittyminen katuun, huoltoliikenteen järjestelyt, kevyen liikenteen väylien
sijainti, kadun linjaus ja leveys, pysäköintijärjestelyt, istutukset ja puut sekä
päällystemateriaalit. Katutilalla on suuri vaikutus ihmisten viihtyvyyteen alueella.
Katutilan kehittämisessä keskitytään ydinkeskusta-alueille, joissa liikkuu paljon
ihmisiä jalan, polkupyörällä ja autolla. Lisäksi niillä on paljon pysäköintiä ja
huoltoliikennettä. Kiimingissä olisi tarpeen kehittää Lempiniementien eteläosan ja Terveystien katutiloja. Toinen tärkeä kehittämiskohde on Jäälintie
Ouluntien ja Kehätien välillä. Kohteet vaativat tarkkaa, monipuolista ja osallistuvaa suunnittelua.
38
Tien reunaympäristön (sivuojat luiskineen ja alue sivuojan takana) pehmentämisellä pyritään vähentämään suistumisonnettomuuksia ja lieventämään
niiden seurauksia. Reunaympäristön turvallisuus korostuu teillä, joilla on korkeat nopeusrajoitukset. Turvallisuutta lisäävät mm:
•
penger- ja siltakaiteiden riittävä pituus ja nykyaikaiset ominaisuudet,
•
sivuojan muotoilu,
•
puuston poistaminen tai harventaminen,
•
myötäävät valaisinpylväät,
•
suurten kivien yms. esteiden poistaminen ja
•
sivuteiden liittymäluiskien muotoilu.
Siltojen kaiteet tarkistetaan ja muutetaan niin, että ne eivät katkea sillan ukkopilarin kohdalla vaan jatkuvat sen ohi. Esimerkiksi Jolosjoen sillassa Kuusamontiellä ja Alatalonkahlon sillassa Haukiputaantiellä kaiteet katkeavat ukkopilarin kohdalla.
Edellä mainittuja toimenpiteitä tehdään teiden perusparantamisten ja kunnossapidon yhteydessä.
Hirvionnettomuuksien määrän pienentämiseen pyritään seuraavin toimenpitein:
•
tarkistetaan, onko hirvistä varoittavat liikennemerkit oikeilla alueilla,
uusien hirvivaara-alueiden merkitsemiseen pidetään korkeaa kynnystä,
jotta varoitusmerkit eivät koe inflaatiota, hirvivaaramerkintöjä voidaan
tehostaa ajoratamaalauksilla,
•
hirvivaara-alueilla kesäkunnossapitoa tehostetaan niittämällä heinä sivuojan pohjasta ja takaluiskasta, jolloin nopeasti kasvava vesakko pysyy
kurissa,
•
harvennetaan edelleen teiden reunametsiköitä, jotta hirven voisi havaita
aiemmin,
•
vähennetään hirvikantaa ja
•
ohjataan hirviä pois teiden varsilta nuolukivillä.
Reunametsiköiden harventaminen voi olla hankalaa, koska metsät ovat yksityisten mailla. Työhön pyritään saamaan työllisyysvaroja, jolloin harventaminen voidaan tehdä hankekokonaisuutena ja maanomistajien lupa hankitaan
hankkeen kautta. Metsäomistajia kannustetaan harventamiseen tiedottamalla
asiasta lehtien ja Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Tärkeimmät raivattavat tieosuudet ovat Kuusamontie (vt 20) ja Yli-Iintie (mt 849) Kirkonkylältä pohjoiseen.
4.2.4
Pysäkit
Liikenteen kasvua voidaan hillitä lisäämällä joukkoliikenteen käyttöä, mikä
parantaa myös liikenneturvallisuutta. Yksi mahdollisuus lisätä joukkoliikenteen
suosiota on parantaa pysäkkien tasoa. Oulun seudun joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen -suunnitelmassa on esitetty pysäkkien kohentamista.
Seuraavat esitykset ovat osin samoja kuin em. suunnitelmassa.
39
Lempiniementiellä kunnanviraston kohdalla ja Siltatiellä Keskustien liittymän
itäpuolella olevien pysäkkien parantaminen kannattaa tehdä samanaikaisesti
laajemman katutilan peruskorjauksen yhteydessä. Kunnanviraston pysäkit
ovat Kiimingin tärkeimpiä pysäkkejä, joiden tasoon kannattaa panostaa. Siltatiellä Raatintien liittymässä olevien pysäkkien merkitys pienenee, kun Jääliin
rakennetaan 7.-9.vuosiluokille oma koulu. Siltatien eteläpuolella oleva pysäkkilevennys korvataan ajoratapysäkillä, joka rakennetaan Raatintien liittymän ja
suojatien itäpuolelle. Siltatiellä Ponnonmäessä olevaa päätepysäkkiä parannetaan. Sille rakennetaan sujuva kevyen liikenteen yhteys Aholanmäestä,
mikäli valtatien alikulkukäytävä toteutuu.
Jäälintien pysäkit Ouluntien ja Kehätien välillä sijoitetaan uudelleen siinä yhteydessä kun katu kunnostetaan. Kehätieltä puretaan ns. Laivakankaan pysäkki
ja Laivakankaantieltä ns. Lunkin pysäkki. Nämä lähekkäin sijaitsevat ja eri
linjoja palvelevat pysäkit korvataan uudella Laivakankaantielle rakennettavalla
pysäkkiparilla, joka sijoittuu Lunkintien liittymän länsipuolelle. Näin saadaan
yksi vilkas pysäkkipari, jolle voidaan sijoittaa uudenaikaiset katokset ja linjaaikataulut. Ratkaisu edellyttää samalla kevyen liikenteen järjestelyjä kehätien
ja Laivakankaantien liittymässä.
Laivakankaantielle on tarpeen rakentaa pysäkit uuden koulun ja päiväkodin
kohdalle. Mikäli pysäkit sijoittuvat lähelle nykyisiä Järvitien pysäkkejä, voidaan
Järvitien pysäkit siirtää Järvitien liittymän itäpuolelle.
pysäkit puretaan
Keh
ätie
uudet pysäkit
liittymän muotoilu
Lunk
intie
suojatiesaareke
0 5
25
La
iva
kan
kaa
ntie
50 m
Kuva 20
Laivakankaantien ja Kehätien liittymä pysäkkeineen
40
4.2.5
Nopeusrajoitukset
Nopeusrajoituksilla vähennetään liikenneonnettomuuksien määrää ja onnettomuusriskiä, lievennetään onnettomuuksien seuraamuksia, parannetaan riskialttiiden tiekäyttäjäryhmien turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä.
Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan yhtenäiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenneympäristöihin. Sopiva nopeustaso määräytyy väylän suhteesta
maankäyttöön ja väylän liikenteellisestä tehtävästä (vrt. kohta 4.2.1). Asunto-,
keskusta- ja työpaikka-alueilla pitää käytettävien ajonopeuksien olla selvästi
alhaisempia kuin pääväylien nopeuksien liikenneturvallisuuden ja viihtyvyyden
takia. Pääväylillä korostuu liikenteen sujuvuus ja matkojen pituudet, jolloin
kohtuullisen korkea ajonopeus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liikenneympäristöön. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat sitä vaativampia mitä korkeammat ovat autojen nopeudet.
Nopeusrajoitus 50 tai 60 km/h on liian korkea sekä asunto- että keskustaalueilla ja usein myös työpaikka-alueilla. Näillä alueilla liikenneärsykkeitä on
runsaasti, jolloin reagointiaika jää lyhyeksi. Auton ajonopeuden kasvaessa
kaksinkertaiseksi jarrutusmatka nelinkertaistuu, joten pienikin ajonopeuden
kasvu lisää pysähtymismatkaa. Samalla törmäysnopeus kasvaa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan törmäysnopeuden kasvaessa 40 km/h:sta 60
km/h:iin jalankulkijan kuoleman todennäköisyys onnettomuudessa kasvaa
dramaattisesti. Erityistä huomioita tuleekin kiinnittää kävely- ja pyöräilyreittien
ja autoliikenteen risteämiskohtiin.
0m
Alkuperäinen
ajonopeus
11 m
40 km/h
50 km/h
9m
17 m
60 km/h
Alkuperäinen
ajonopeus
80 km/h
3m
37 km/h
55 km/h
36 m
22 m
30 m
28 m
100 km/h
58 m
0 km/h
6m
14 m
100%
Esteen
etäisyys
20 m
0 km/h
68 km/h
90%
Kuoleman todennäköisyys
Esteen havaitseminen
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
SELITE
reaktioaikana
kuluva matka
11 m
10%
jarrutusmatka
9m
0%
törmäysnopeus
esteeseen
37 km/h
0
20
40
60
Auton törmäysnopeus
Lähde: Liikenneturva
Kuva 21
Vasemmalla reagointimatkoja ja törmäysnopeuksia eri alkuperäisillä ajonopeuksilla, oikealla törmäysnopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todennäköisyyteen
80
km/h
41
Taajamien liikenneympäristö on usein vaikeaselkoinen. Taajamassa liikkuu
paljon ihmisiä, joiden kyky selviytyä liikenteessä on keskimääräistä alhaisempi. Lapset ovat pienen kokonsa takia huomaamattomia. He ovat myös
impulsiivisia ja liikenteessä arvaamattomia. Vanhuksilla taas reaktionopeus ja
elimistön kestokyky kolhuja vastaan on heikentynyt iän myötä. Liikenteessä
liikkuville sattuu erehdyksiä, joten onnettomuuksilta ei voida täysin välttyä. Liikennejärjestelmä tulee suunnitella heikompien ehdoilla ja sen tulee olla sellainen, ettei virhetoiminnon seurauksena satu vakavaa onnettomuutta.
Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla 30 ja 40 km/h-nopeusrajoitukset ovat
hyvä lähtökohta. Edellä mainituilla alueilla ajomatkat ovat lyhyitä, joten alemman ajonopeuden vaatima ajan lisäys on merkityksetön. Moottoriajoneuvo- ja
kevyen liikenteen täydellinen erottelu (erilliset väylät, risteäminen eri tasossa)
ei usein ole mielekästä vähäisen liikennemäärän, maankäytön tai kustannusten takia. Riittävän alhaisilla nopeusrajoituksilla parannetaan kevyen liikenteen turvallisuutta sekaväylillä (ts. väylillä, joilla liikkuu sekä kevyt liikenne että
autoliikenne). Ajonopeuksien alenemisen myötä myös melutaso pienenee.
Kirkonkylässä taajama-aluetta laajennetaan siten, että Isoahonkangas, Kaistaaho ja Kolamäki liitetään osaksi taajama-aluetta. Näiden alueiden 40 km/h
-aluenopeusrajoitus säilyy. Honkimaan alue liitetään nykyiseen 40 km/h
-nopeusrajoitusalueeseen. Ydinkeskusta alueelle esitetään 30 km/h -aluenopeusrajoitusta. Alueella on runsaasti kevyttä liikennettä ja rajoitus antaa hyviä
mahdollisuuksia kehittää aluetta keskustamaisemmaksi. Ylikiimingintiellä ja
Haukiputaantiellä rajoitus muutetaan taajamarajoitukseksi eli 50 km/h:iin. Tällöin suojateiden ylittäminen on turvallisempaa. Yli-Iintien 60 km/h -nopeusrajoitusta jatketaan Takalontien liittymän ohi. Kuusamontiellä siirretään 80 ja 60
km/h -nopeusrajoitusmerkkejä Kuusamon suuntaan, jotta ajonopeudet laskisivat Yli-Iintien liittymässä.
Jäälissä Pitkätielle ja siihen liittyville kaduille sekä Järvitien ympäristöön esitetään 30 km/h -aluenopeusrajoitusta. Alueilla on runsaasti jalankulkijoita ja
pyöräilijöitä eikä kattavaa kevyen liikenteen väylästöä ole mahdollista rakentaa tilanpuutteen vuoksi. Välikylän ja Korvenkylän alueille esitetään 40 km/h
-aluenopeusrajoitusta.
Nopeusrajoitukset merkitään liikennemerkkien lisäksi ajoratamaalauksin. Maalauksia käytetään paikoissa, joissa rajoitus muuttuu. Maalaus voidaan toistaa nopeusrajoitusalueen sisällä pitkillä kokoojatiellä. Sopivia paikkoja on
mm. Viitantiellä/Teollisuustiellä, Jäälintiellä, Laivakankaantiellä sekä Välikyläntiellä.
Alakylällä koulun ympäristö muutetaan 40 km/h -nopeusrajoitusalueeksi. Alueeseen sisältyy mm. Kiiminkijoen ylittävä silta, jolle kevyen liikenteen väylän
rakentaminen on vaikeaa. Huttukylällä koulun lähialue ja Lehmiläntien alue
merkitään 30 km/h -nopeusrajoitusalueeksi. Huttukyläntien nopeusrajoitus
muutetaan 40 km/h:ksi Ylikiimingintien ja Purontien välillä. Tie on tärkeä koulureitti ja Kiiminkijoen silta on kapea. Ylikiimingintielle Huttukyläntien liittymään
asetetaan 60 km/h-nopeusrajoitus. Liittymässä on huono näkemä Huttukyläntieltä Ylikiimingin suuntaan.
0
0,5
1 km
80
Kuva 22
Nopeusrajoitukset Kirkonkylässä
80
60
60
100
erajoitus 30 km/h
uerajoitus 40 km/h
ontie
60
isot merkit uusia
esitettyjä,
pienet harmaat
nykyisiä
100
80
60
50
40
Tiekohtaiset rajoitukset
sam
Kuu
80 ja 60 rajoitukset alkavat nykyistä
aikaisemmin Kuusamosta tultaessa
Aluenopeusrajoituksen jja
Taajama-alue
(50 km/h aluerajoitus)
Aluerajoitukset
muutetaan aluen
alue
eno
opeusr
eusrajoitusmerkiksi
60
42
43
40
Hei
40
1 km
ie
ent
0,5
kkis
0
Aluerajoitukset
J
Taajama-alue
(50 km/h aluerajoitus)
Aluerajoitus 40 km/h
Aluerajoitus 30 km/h
40
50
60
80
100
isot merkit uusia
esitettyjä,
nykyisiä
Kuva 23
Nopeusrajoitukset Jäälissä
rvi
44
Ho
Alakylä-Tirinkylä
e
as
nk
80
Ta
ka
lon
60
60
40
tie
(P
18
73
2)
80
40
60
40
Alakylä
60
80
60
40
Ku
iva
sjä
rve
nt i
e(
P187
09)
60
80
Aluerajoitukset
Tiekohteiset
nopeusrajoitukset
ajoitus 40 km/h
Huttukylä
40
60
ajoitus 30 km/h
80
Y li
50
ng
mi
kii
in
60
än koulu
80
40
30
100
ti e
80
60
(P
18
7
isot merkit uusia esitettyjä,
pienet harmaat nykyisiä
17
)
60
30
80
Kuva 24
Nopeusrajoitukset haja-asutusalueella
45
4.2.6
Väistämisvelvollisuusjärjestelmä
Väistämisvelvollisuusjärjestelmällä selkeytetään liikenneympäristöä ja korostetaan tieverkon jäsentelyä. Pääteihin ja -katuihin liittyvillä teillä on usein väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki. Asunto-, keskusta- ja työpaikkaalueilla teiden liittymät ovat tasa-arvoisia. Bussireiteillä tasa-arvoisia liittymiä
on vain poikkeustapauksissa. Tasa-arvoinen liittymä hidastaa ajonopeuksia ja
joissakin tapauksissa helpottaa liikkumista. ”Etuajo-oikeutetulla” tiellä voidaan
ajonopeuksia tarvittaessa hillitä erilaisilla hidastimilla, kuten liittymän korotuksella. Nopeusrajoitus ja väistämisvelvollisuusjärjestelmien on tuettava toisiaan.
Kirkonkylästä esitetään kärkikolmioita poistettavaksi Niementien, Lempiniementien pohjoisosan, Opintien, Kiertotien ja Kaista-ahontien liittyviltä kaduilta,
eli ”etuajo-oikeus” näiltä kaduilta loppuisi. Jäälissä muutettavia katuja ovat Pitkätie ja Jäkälätien pohjoisosa. Ratkaisulla pyritään hillitsemään ajonopeuksia.
Kärkikolmioiden poistamisesta on tiedotettava tehokkaasti.
Ylikiimingintielle ja Haukiputaantielle (M8484) esitetään pakollista pysäyttämistä osoittavia (stop) merkkejä valtatien (V20) liittymään ennen liittymän
parantamista.
4.3
Liittymät ja risteykset
4.3.1
Tie- ja katuverkon liittymät
Eritasoliittymät
Valtatielle 20 on eri suunnitelmissa ja yleiskaavoissa esitetty eritasoliittymiä
Yrityskylän, Jäälin (2 kpl) ja Kirkonkylän (2 kpl) kohdille. Valtatien parantaminen liittymineen ja uusine väylineen on niin suuri hanke, että se joudutaan
tekemään vaiheittain. Samalla tutkitaan aiemmista suunnitelmista poikkeavia
ratkaisuja.
46
Kirkonkylä
ie
Iint
Yli-
Haukiputaantie
Kuu
sam
X
e
nti
lu
Ou
Yli
kii m
ie
int
ing
Tiehen liittyvillä väylillä on väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
Tie päättyy väistämisvelvollisuutta
osoittavaan liikennemerkkiin
0
0,5
1 km
Tiehen liittyvien väylien väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
poistetaan
Koit
elinti
Jääli
(V
t2
0)
1 km
Ou
lun
tie
0,5
ntie
kise
Heik
0
e
Jäälinjärvi
tie
Ke
hä
ti
e
Jäälin
Laiv
aka
nka
ant
ie
Vä
lik
ylä
nti
e
Yrit
ysp
uis
ton
tie
Tiehen liittyvillä väylillä on väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
Tie päättyy väistämisvelvollisuutta
osoittavaan liikennemerkkiin
Tiehen liittyvien väylien väistämisvelvollisuutta osoittavat liikennemerkit
poistetaan
Kuva 25
Taajamien väistämisvelvollisuusjärjestelmät
ontie
47
Kiertoliittymät
Kiertoliittymä poistaa vaaralliset onnettomuustyypit, joita liittymissä ovat nokkakolarit ja törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa. Onnettomuuksien vakavuus pienenee, koska ajonopeudet ovat pieniä ja ajoneuvojen risteämiskulmat
loivia.
Kiertoliittymässä on vähemmän liikennetapahtumia kuin tavallisessa tasoliittymässä. Kääntyvän autoilijan on helpompi havaita kulkija suojatiellä kuin tavallisessa liittymässä. Suojatiet pyritään rakentamaan saarekkeellisena. Pääteillä kevyelle liikenteelle rakennetaan alikulkukäytävät.
Kiertoliittymä vastaa liikenteen välityskyvyltään kanavoitua valo-ohjattua liittymää. Keskimääräiset viivytykset ovat kiertoliittymässä pienemmät varsinkin,
jos liikennemäärät eivät ole kovin suuria. Sivusuunnalta liittyminen muuhun
liikenteeseen on helpompaa kuin tavallisessa liittymässä, pääsuunnan liikennettä kiertoliittymä hidastaa hiukan.
Kiertoliittymää voidaan käyttää taajaman ”porttina”, jolloin tielläliikkuja tietää
saapuvansa erilaiseen liikenneympäristöön. Ympyrän keskelle sijoitettavilla
istutuksilla ja taideteoksilla voidaan elävöittää taajamaympäristöä. Kiertoliittymä on myös helppo paikantamiskohde.
Kiertoliittymät sopivat erityisesti sellaisiin pää- ja kokoojateiden liittymiin, joissa
eri suunnista tulevat liikennevirrat ovat samansuuruisia.
Kiiminkiin esitetään kiertoliittymä Ouluntielle (vt 20 ) Haukiputaantien (mt 848)
liittymään. Nykyisessä kanavoidussa nelihaaraliittymässä on liikenneturvallisuusongelmia ja sivusuunnalta on vaikea liittyä valtatielle. Kiertoliittymä on
huomattavasti halvempi ratkaisu kuin eritasoliittymä. Kiertoliittymä palvelee
pitkään liikennemäärän lisääntyessä. Kaavoituksen ja liikenneverkkosuunnittelun yhteydessä ratkaistaan, varaudutaanko eritasoliittymän rakentamiseen.
em
en
t
ie
ie
nt
aa
ut
ip
uk
Ha
eys
Le
m
pi
ni
Ter
v
tie
Siltati
e
D
D=40-50 m
us
sk
Ke
tie
ntie
Isoaho
e
ti
lta
Va
Kuva 26
20
Yl
iki
im
in
gi
nt
ie
Alustava luonnos Ouluntien ja Haukiputaantien kiertoliittymästä
48
Ylikiimingintien ja Opintien/Kiertotien liittymässä varaudutaan mahdolliseen
kiertoliittymän rakentamiseen. Liittymä on taajaman rajalla, joten kiertoliittymä
”kertoisi” autoilijalle saapumisesta taajamaan. Kiertoliittymä estää myös varallisen nopean Ylikiimingintien ylittämisen Kiertotien ja Opintien suunnassa.
Kiertoliittymä ratkaistaan osayleiskaavassa.
Alakylällä Haukiputaantien (mt 848) ja Kuivasjärventien (pt 18709) liittymässä
varaudutaan kiertoliittymän rakentamiseen. Ennen kiertoliittymän rakentamista liittymää parannetaan saarekkeilla.
Liikennevalot
Liikennevalojen liikenneturvallisuutta lisäävä vaikutus perustuu siihen, että risteäville ajosuunnille on omat vaiheensa. Liikennevalot selkeyttävät liittymän
ajovuoroja ja helpottavat sivusuunnalta saapumista. Ne helpottavat myös suojatien käyttöä. Liikenteen sujuvuutta voidaan lisätä liikenneohjatuilla valoilla
eli valot tunnistavat saapuvan ajoneuvon.
Jäälissä rakennetaan liikennevalot Ouluntien (vt 20) ja Jäälintien sekä Ouluntien ja Laivakankaantien liittymiin kesällä 2003. Ouluntien ja Yrityspuistontien
liittymän liikennevalot rakennetaan, jos liittymän kapasiteetti ylittyy tai liikenneturvallisuus heikkenee edelleen ennen uuden valtatien rakentamista.
Porrastukset
Liittymän porrastuksella tarkoitetaan nelihaaraliittymän (X-liittymä) rakentamista kahtena kolmihaaraliittymänä (T-liittymä). Liittymän porrastamisella
vähennetään liikenteen konfliktipisteitä eli mahdollisia onnettomuuskohtia liittymässä. Liittymän porrastaminen on sitä tarkoituksenmukaisempi mitä suurempi osuus liikenteestä tulee sivusuunnilta.
Kiimingissä porrastamisella voidaan parantaa Kuusamontien ja Yli-Iintien liittymän turvallisuutta. Yli-Iintie jää ennalleen ja Purontien liittymä siirretään
Kuusamoon päin noin 700 m. Nykyinen Purontien liittymä valtatielle katkaistaan. Ratkaisussa Aholanmäen alueelta autoilumatka kasvaa Kirkonkylän
suuntaan, mutta alue rauhoittuu läpiajoliikenteeltä. Lopullinen ratkaisu Purontien linjauksesta esitetään alueen asemakaavassa, joka olisi tarpeen laatia
lähivuosina. Porrastus on tässä liittymässä parempi kuin kiertoliittymä, koska
liikennemäärät ovat pieniä ja eri suunnilla eri suuruusluokkaa.
Uudet liittymät pyritään rakentamaan T-liittyminä pääteillä ja kokoojakaduilla.
Kanavointi, väistötila
Kanavoidussa liittymässä on pääsuunnalla vasemmalle kääntymiskaistat.
Kanavointi voidaan tehdä eri tyyppisin saarekkein, tiemerkinnöin tai ns. väistötilana. Kanavointia käytetään kolmihaaraisissa liittymissä ja porrastetuissa
liittymissä. Kanavoituja nelihaaraliittymiä voidaan käyttää vain liikennevaloliittymissä.
Kanavoinnin liikenneturvallisuusvaikutus on kaksijakoinen. Se lisää yleensä
pääsuunnan turvallisuutta, koska liittymän havaittavuus paranee ja peräänajot
vähenevät. Toisaalta saarekkeet aiheuttavat törmäysriskin. Kanavointi lisää
liittymän laajuutta ja voi jopa lisätä risteämisonnettomuuksia (kääntyvien autojen katve, kasvavat ajonopeudet päätiellä ja pitempi matka liittymäalueen yli).
49
Kuusamontielle (vt 20) todennäköisesti on tarpeen rakentaa vasemmalle
kääntyville oma kaista tai väistötila Yli-Iintien liittymään silloin, kun Purontien
liittymä siirretään. Samalla tarkistetaan kanavoinnin tarve uudessa Purontien
liittymässä.
Tulppaliittymä
Tulppaliittymällä tarkoitetaan liittymää, jossa liittyvälle, vähäliikenteisemmälle
tielle on rakennettu tulppa eli saareke. Mikäli nelihaaraliittymään rakennetaan
tulppa, se on sijoitettava yleensä molemmille liittyville teille.
Tulppaliittymän erikoisratkaisu on ns. turvasaarekkeilla varustettu liittymä. Turvasaareke on levennetty tulppa ja sillä pyritään estämään päätien ylittäminen
suurella nopeudella ja lisäämään liittymän havaittavuutta.
Liittymän sijainti ja muoto
Yhteydet tonteilta pääteille pyritään rakentamaan liityntä (tontti-) katujen
kautta. Mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tonttiliittymiä yhdistetään. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että tonttiliittymään saadaan riittävät näkemät ja että tonttiliittymän tasaus ei ole liian jyrkkä.
Taajamissa Y:n muotoiset liittymät kannattaa muuttaa samalla kun kadulle
tehdään muutakin perusparannusta. Usein liittymissä on tarpeen tehdä myös
muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteistä, kuten kevyen liikenteen
järjestelyjä ja hidasteita. Opintien ja Keskustien liittymä voidaan muuttaa joko
nykyiselle paikalleen tai Opintietä siirretään pohjoiseen päin. Jäälissä Laivakankaantien ja Jäkälätien liittymä muotoillaan suorakulmaisemmaksi.
Ve 1
Ve 2
e
nti
pä
Se
yliajettava reunatuki
Ke
sku
stie
ie
stie
sku
Ke
O
pi
nt
Opintie siirtyyy uuteen paikkaan
suora katu ja liittymä selvempi
korotus 70 mm
korotus 100 mm
korotus 70 mm
0
5
25
50 m
Kuva 27
e
inti
Op
0
5
25
50 m
Opintien ja Keskustien parantamisvaihtoehtoja
50
Yksityisteiden liittymät
Pikkuniemeläntien liittymä Takalontielle (pt 18732) pyritään siirtämään, koska
nykyisessä liittymässä on erittäin huono näkemä Takalontiellä olevan mäen
takia. Isokankaantien liittymä valtateille katkaistaan ja korvaava yhteys järjestetään Haipuskyläntien (pt 18715) kautta.
Kiimingissä on useita Y-mallisia yksityisteiden liittymiä yleisille teille. Y-liittymät
ovat ongelmallisia, koska ajonopeudet sivutieltä tultaessa voivat olla suuria
ja katseen suuntaaminen takaviistoon on vaikeaa. Usein myös tien tasaus
on näkemien kannalta huono. Y-liittymät muutetaan suorakulmaisemmiksi ja
tasaukset muutetaan tarvittaessa paremmiksi.
Kuusamontiellä muutetaan Pitkähontien liittymät (2 kpl) ja Leipomontien läntinen liittymä. Haukiputaantiellä korjataan Huruntien liittymä. Ylikiimingintiellä
on tarpeen muuttaa Koitelintien eteläinen liittymä, Huttukylän koulun tien ja
Oikotien liittymät. Lehmiläntien autoliikenteen liittymä Ylikiimingintielle katkaistaan ja korvaava yhteys rakennetaan nuorisoseuran talon vierestä. Kevyen
liikenteen yhteys Lehmiläntieltä Huttukyläntielle säilyy.
4.3.2
Teiden ja kevyen liikenteen väylien risteykset
Risteykseen toteutettavan toimenpiteen valintaan vaikuttavat kevyen liikenteen väylän ja tien tai kadun verkollinen asema sekä liikenteen ominaisuudet.
Teiden ja kevyen liikenteen pääväylillä ristetään eritasossa. Alemman tieverkon risteämiskohtien liikenneturvallisuus tarkastetaan tapauskohtaisesti. Erityisesti varmistetaan kevyen liikenteen pääväylien ja kokoojatietasoisten katujen risteyksien liikenneturvallisuus.
Risteysten turvallisuutta voidaan parantaa eritasojärjestelyin, ajoradan korotuksilla tai kavennuksilla sekä suojatiesaarekkeilla. Kokoojateillä, joilla on runsaasti raskasta liikennettä, suositaan saarekeratkaisuja. Korotuksia voidaan
rakentaa erityisesti teille, joilla on tarpeen alentaa ajonopeuksia ja vähän raskasta liikennettä.
Ali- ja ylikulkukäytävät
Pääsääntönä on, että kevyen liikenteen väylä risteää valtateiden kanssa eritasossa. Muilla teillä ratkaisuun vaikuttavat liikennemäärät, ajonopeudet ja
liikenneympäristö.
Kirkonkylän kohdalle on valtatien suunnitelmissa esitetty kahta uutta alikulkukäytävää. Teollisuustien liittymän lähelle sekä Isonahontien ja Jaakkolantien välille suunniteltujen alikulkujen sijainti ratkaistaan tarkemmin valtatien
jatkosuunnittelussa.
Kevyen liikenteen yhteydeksi Aholanmäestä ydinkeskustan suuntaan on aikaisemmissa suunnitelmissa esitetty uutta, Kiiminkijoen ylittävää siltaa, joka
rakennettaisiin Kuusamontien eteläpuolelle. Vaihtoehtona jokisillalle esitetään
valtatien alikulkukäytävää, joka johtaisi Aholanmäentieltä Siltatielle. Alikulun
kautta yhteys olisi Aholanmäestä ydinkeskustaan lyhyempi mutta yläasteelle
pitempi kuin jokisillan kautta. Jatkosuunnittelussa selviää vaihtoehtojen kustannus- yms. erot tarkemmin ja valinta on järkevää tehdä silloin.
51
Kaavoituksessa on varauduttu Ylikiimingintien alikulkukäytävään Kolamäen
kohdalla. Mikäli Kolamäen ja Isoahonkankaan väliin syntyy uutta maankäyttöä, em. alikulku kannattanee korvata Isonahontien liittymän lähelle rakennettavalla alikulkukäytävällä.
Jäälissä alikulkukäytävät suunnitellaan uudelle valtatielle tarpeen mukaan.
Hannuksessa on tarpeen rakentaa alikulkukäytävä koulun kohdalle. Alakylässä alikulkuun varaudutaan Haukiputaantiellä Kuivasjärventien liittymässä.
Alitus kannattaa rakentaa kiertoliittymän yhteydessä.
Saarekkeet ja kavennukset
Saareke on teiden liittymässä pääsuunnalle tai tien linjaosuudelle rakennettava saareke. Saarekkeen kohdalle voidaan merkitä suojatie, kun päätien
nopeusrajoitus on enintään 50 km/h. Mikäli nopeusrajoitus on korkeampi,
saarekkeen kohdalle rakennetaan vain ylitysmahdollisuus, mutta suojateitä ei
merkitä.
Saarekkeet mahdollistavat tien ylittämisen kahdessa vaiheessa, mutta ne eivät
käytännössä pienennä autoilijoiden nopeuksia. Suojatiesaarekkeet lisäävät
suojatien havaittavuutta. Saarekkeita käytetään yleensä pääteillä, missä ei
ole tarvetta tai mahdollisuutta rakentaa alikulkukäytävää.
Ajoradan kavennuksilla lisätään suojatien havaittavuutta. Kavennus lyhentää
ajoradan ylitysmatkaa suojatiellä. Kavennus voi olla sellainen, että sen kohdalla kaksi ajoneuvoa mahtuu kohtaamaan tai niin kapea, että siitä mahtuu
vain yksi ajoneuvo kerrallaan. Kavennus katkaisee kadun liian pitkiä näkymiä.
Kavennus on helpompi kunnossapidettävä kuin saareke.
Koulu
kevyen liikenteen väylän varaus
kaupalle (Huruntielle)
Ta
ka
lon
tie
(p
t1
87
31
)
katos,
(korokkeellinen
odotustila)
liittymä katkaistaan
Kuntorata
Pumppaamo
J
in
ne
tie
nyk. vaatimaton
bussipysäkki,
ei mahdu ohjeiden mukaista
pysäkkiä
kipu
ta
anti
e (m
t 84
korokkeellinen
odotustila,
katos
Ku
iva
sjä
rv
en
tie
(p
t1
87
09
)
R
Hau
Kuva 28
Alustava luonnos Haukiputaantien ja Kuivasjärventien
(Alakylän) liittymästä
8)
52
Saarekkeita tai kavennuksia käytetään myös taajaman ”portteina”, joilla autoilijaa muistutetaan saapumisesta taajamaan ja alemmalle nopeusrajoitusalueelle. Saarekkeiden ja kavennusten yhteydessä tie voidaan päällystää esimerkiksi noppakivellä, mikä lisää kohteen havaittavuutta.
Saarekkeita rakennetaan Kiimingissä pää- ja kokoojateille, joilla on raskasta
liikennettä ja/tai säännöllistä bussiliikennettä. Suojatie merkitään seuraavilla
teillä saarekkeiden yhteyteen:
• Ylikiimingintie Kiertotien liittymässä
• Viitantie ja Teollisuustie
• Jäälintie
• Laivakankaatie
• Yrityspuistontie Suokujan liittymässä
Saareke rakennetaan ilman suojatiemerkintöjä seuraaviin kohteisiin:
• Yli-Iintie Vehmaansuontien liittymässä
• Ylikiimingintie Paasontien ja Ylikyläntien liittymissä
• Haukiputaantie Kuivasjärventien liittymässä
Korotukset
Ajoradan korotuksilla hillitään ajonopeuksia ja lisätään liittymän ja/tai suojatien havaittavuutta. Korotuksilla voidaan vähentää läpiajoliikennettä ja ohjata
moottoriajoneuvoliikennettä tarkoituksenmukaisille väylille.
Sa
mm
alk
tie
Lem
pini
eme
n
tie
uja
100 mm:n korotus
Vii
tan
70 mm:n korotus
suojatiesaareke
Tuo
him
0
5
Kuva 29
25
50 m
0
5
25
50 m
Esimerkkejä suojatiesaarekkeesta ja liittymäalueen korotuksesta
aan
tie
53
Korotus voidaan toteuttaa koko liittymäalueen korotuksena, suojatien korotuksena tai töyssynä. Liittymäalueen korotuksia rakennetaan yleensä kokoojateiden liittymiin. Korotettava suojatie sijaitsee yleensä tien linjaosuudella ja
korkealuokkaisella kevyen liikenteen väylällä tai esimerkiksi koulun läheisyydessä. Töyssy rakennetaan sellaisen tien linjaosuudelle, jolta halutaan vähentää läpiajoa ja pienentää ajonopeuksia.
Korotuksen oikealla mitoituksella varmistetaan, ettei sallitulla nopeudella ajettaessa ajomukavuus kärsi liikaa. Linja-autoreiteillä sijaitsevat korotukset ovat
mitoitukseltaan erilaisia kuin muualla. Erilaisilla pintamateriaaleilla voidaan
hidastaa myös pyöräilijöiden ajonopeuksia kevyen liikenteen väylien yhteydessä olevilla suojateillä. Vanhalle tielle tehtävä korotus ei yleensä vaadi lisää
katualuetta.
Korotuksen yhteyteen voidaan rakentaa erilaisia kiveyksiä, pollareita ja istutuksia, mutta ne eivät saa heikentää näkemiä. Rakenteellisilla yksityiskohdilla tehostetaan suojatien havaittavuutta, ohjataan ajo- ja kävelyreittejä sekä
parannetaan katuympäristöä.
Kirkonkylässä Opintien ja Keskustien sekä Tuohimaantien ja Lempiniementien liittymäalueet korotetaan. Kiertotielle rakennetaan korotettu suojatie Ylikiimingintien eteläpuoleisella olevan kevyen liikenteen väylän kohdalle. Korotus
parantaa sekä kevyen liikenteen väylän että Ylikiimingintien liittymän havaittavuutta. Ydinkeskustan parantamisen yhteydessä selvitetään, onko Terveystiellä ja Lempinimentiellä tarpeen tehdä korotuksia.
Jäälissä suojatiekorotukset rakennetaan Pitkätielle, Harjutielle ja Mäkitielle
pohjois-eteläsuuntaisen kevyen liikenteen väylän kohdalle. Kehätiellä ja Järvitiellä korotukset ovat liittymäalueiden korotuksia. Huvilatielle rakennetaan
kolme hidastetöyssyä, koska se on pitkä sekaliikenneväylä, eikä sen varteen
ole mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylää.
4.4
Koulut
Koulut
Yksi tämän suunnitelman lähtökohta on ollut koulumatkojen ja kouluympäristöjen liikenneturvallisuus. Seuraavassa on kerrottu kouluympäristöjen suunnittelun pääperiaatteita.
54
Koulujen ympäristössä liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä
ovat:
•
koulumatkojen liikenneturvallisuus,
•
polkupyörien ja autojen pysäköintijärjestelyt, autojen peruuttamisten
välttäminen,
•
huoltoliikenne,
•
näkemät,
•
kulkuyhteydet pihasta tielle sekä pysäkkien ja pihan välillä,
•
kunnan ja vanhempien hoitamien koulukuljetusten nouto- ja jättöpaikat
(saattoliikenne),
•
tie- ja pihavalaistus,
•
kouluympäristön selkeys, viihtyisyys ja virikkeellisyys,
•
liikennemerkit ja
•
kunnossapito.
Autojen pysäköintialueet tulee sijoittaa välituntipihan ulkopuolelle niin, että
piha-alueen poikki ajaminen voidaan välttää. Pysäköintipaikkojen käytön
tehokkuutta lisätään sijoittamalla sinne autojen lämmityspistorasiat. Myös
autojen peruuttaminen koulun pihalla on riskitekijä, joka tulee minimoida liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Polkupyörien pysäköintialueen tulee olla
riittävän suuri ja sen tulee autojen pysäköinnistä erillään. Liikenne koulujen
yhteydessä oleville asunnoille ja huoltoliikenne järjestetään siten, ettei kouluaikana ajeta välituntipihalla tai liikunta-alueella.
Piha-alueen eri toiminnot erotetaan selkeästi toisistaan. Välituntipiha ja liikunta-alueet sekä toisaalta huoltopiha, pysäköintialueet ja koulukuljetuksen
nouto- ja jättöpaikat tulee rakentaa erilleen toisistaan.
Koulun pihalle johtavissa liittymissä tarvitaan riittävät näkemät, jotta liittymään
tulevat havaitsevat toisensa riittävän ajoissa toimiakseen turvallisesti. Näkemätarkasteluissa käytettävä silmäpistekorkeus lapsipyöräilijällä on 0,8 m ja
autoilijalla 1,1 m. Näkemäalueilla ei saa olla tiheää puustoa eikä pensaita.
Lumivallit on pidettävä riittävän matalina. Moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle pyritään järjestämään omat liittymät.
Kulkuyhteys päätien poikki koulun pihalle saattaa olla liikenneturvallisuuden
kannalta merkittävä riskitekijä. Tavoite on, että oppilaat jätetään kuljetusvälineestä aina koulun pihalla olevalle, muusta pihasta erotetulle pysäkkialueelle
tai koulun puoleiselle pysäkille. Taajamaoloissa ylityspaikalla on yleensä suojatie, jonka tehoa voidaan parantaa saarekkeen tai korotuksen avulla. Suojatien kohdalla saa olla enintään 30-40 km/h -nopeusrajoitus. Vilkkaimmissa
kohteissa tarvitaan vaihtuva nopeusrajoitus tai kevyen liikenteen alikulku.
Haja-asutusalueen koulun kohdalla kevyen liikenteen ylityspaikalla tulee olla
hyvät näkemäolosuhteet, kouluvuoden aikana enintään 60-80 km/h -nopeusrajoitus. Turvallisuutta voidaan parantaa mm. siten, että ryntääminen pihalta
ja pysäkiltä ajoradan poikki eliminoidaan sopivilla rakenteellisilla järjestelyillä.
Koulujen kohdalla käytetään lapsia –varoitusmerkkiä, jonka alapuolella voidaan käyttää samassa varressa esim. 60 –nopeusrajoitusmerkkiä. Varoitusja rajoitusmerkit poistetaan koulujen kesälomien ajaksi.
55
Tievalaistuksella voidaan parantaa koulun kohdalla liikenneturvallisuutta,
koska kouluympäristön ja koululaisten havaittavuus paranevat. Valaistuksen
tarpeeseen vaikuttavat mm. liikenteen määrä ja koostumus sekä tienvarsiasutuksen määrä. Tie- ja pihavalaistus sekä viihtyisä kouluympäristö parantavat
ympäristön laatutasoa, mikä parantaa liikenneturvallisuutta selkeiden liikkumisolosuhteiden myötä.
Kiimingissä koulupihoihin esitetään seuraavia toimenpiteitä (ks. myös liite 4):
•
Hannuksen koulu: välituntipiha erotetaan liikennealueista, kääntöpaikka
oppilaskuljetuksia varten, P-alue,
•
Jäälin ala-aste: ostoskeskuksen pihan kautta rakennetaan kevyen liikenteen väylä Jäälintielle ,
•
Kiimingin yläaste: pihajärjestelyt,
•
Kiiminkijoen koulu: pihajärjestelyt,
•
Tirinkylän koulu: välituntipiha ja urheilualueet erotetaan liikennealueista,
•
Alakylän, Huttukylän ja Ylikylän koulupihoihin ei esitetä muutoksia.
4.5
Valaistus
Tavoitteena on, että kokoojakadut, pitkät tonttikadut sekä kevyen liikenteen
verkkoon kuuluvat väylät ja kadut valaistaan. Valaistuksen toteutuksen yhteydessä varmistetaan erityisesti suojateiden ja muiden ylityskohtien valaiseminen.
Yleisistä teistä valaistaan seuraavat kohteet:
• Haukiputaantie Alakylältä Haukiputaalle päin ja puuttuva osuus Tirinkylän
ja Alakylän välissä
• Honkasentien valaistusta jatketaan
• Ylikiimingintien valaistusta jatketaan Koitelista Huttukylälle samalla, kun
kevyen liikenteen väylä rakennetaan
• Takalontie valaistaan Tirintien ja Alakylän välillä
Kiimingissä valmistuu vuoden 2003 aikana yksityisteiden valaistuksen periaateohjelma Liikenneturvallisuussyistä haja-asutusalueella valaistaan päätiestä erillään olevat, kevyen liikenteen reittinä käytetyt rinnakkaisväylät, mikäli
päätie on valaistu. Tarkoituksena on estää kevyen liikenteen tarpeeton ohjautuminen päätielle. Yksityistie valaistaan, mikäli sitä käytetään osana kevyen
liikenteen reittiä. Erityisesti huomioidaan vilkkaat koulureitit.
Seuraavien yksityisteiden valaiseminen on tärkeää:
• Huruntie
• Lehmiläntie
• Huttukylän koulun tie
• Ahonkankaatien länsipää
• Koitelintie ja Heikkisentie Jäälissä
56
4.6
Yksittäiset liikennemerkit ja viitat
Merkittävimmät liikennemerkkimuutokset johtuvat nopeusrajoitusten ja väistämisvelvollisuuksien merkitsemisen muutoksista. Erityistä huomiota kiinnitetään aluenopeusrajoitusten alkamisen ja päättymisen yksiselitteiseen merkitsemiseen.
Kevyen liikenteen verkko viitoitetaan tärkeimmiltä osiltaan. Viitoitus vaatii erillisen, tarkemman suunnitelman.
Luettavuuden takia katunimikylteissä tulisi käyttää vähintään 80 mm:n korkuista tekstiä. Liittymissä katunimen tulee näkyä saapumissuuntaan.
Yksittäiset liikennemerkkimuutokset tai lisäykset ovat:
•
liikennemerkkijärjestelyt uusitaan Vanhatien pohjoisosassa ja Siltakujalla
•
lapsia-varoitusmerkki uusitaan Jäälin Vanhatiellä päiväkodin lähellä
•
Laivakankaatieltä Järvitien liittymä läheltä poistetaan lapsia-varoitusmerkit, koska lähellä ei ole varoitettavaa kohdetta
•
Jäälin ostoskeskuksessa Keskuspisto-kadun päähän lisätään moottoriajoneuvolla ajo kielletty, huoltoajo sallittu -liikennemerkki, jotta turha
moottoriajoneuvoliikenne ei suuntaudu koulun pihaan
4.7
Kunnossapito
Liikenneverkon kunnossapidon onnistuminen on merkittävä liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä. Liikenneverkkoa ovat huoltamassa useat eri osapuolet
(kunta, Tiehallinto, yksityiset, urakoitsijat jne.), joten on tärkeää, että kunnossapidon vastuujaot ovat selvillä kaikilla osapuolilla.
Katujen ja yleisten teiden kunnossapidon taso eri tieosille määritetään kunnossapitoluokituksella. Luokituksen avulla keskitytään liikenteellisesti tärkeiden väylien kunnossapitoon, mutta kaikkien väylien liikennöitävyys kuitenkin
turvataan.
Talvikunnossapidon tärkeyttä pääteillä lisää se, että kolmea onnettomuutta
lukuunottamatta kaikki (34 kpl) Kiimingissä tarkastelujaksolla sattuneet kohtaamis- ja ohitusonnettomuudet ovat sattuneet marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Talvikunnossapidon ajoituksessa huomioidaan erityisesti kevyen
liikenteen määrän huippuhetket, kuten koulun alkamis- ja loppumisajankohdat. Talvikunnossapidossa varmistetaan riittävät näkemät, erityistä huomiota
kiinnitetään kevyen liikenteen käyttämiin reitteihin.
Kesäkunnossapidon tärkeimpiä tehtäviä liikenneturvallisuuden kannalta on
turvata riittävät näkemät. Tarvittaessa näkemiä parannetaan puustoa harventamalla ja kasvillisuutta niittämällä. Tärkeää on varmistaa, että liikennemerkit
ja ajoratamaalaukset ovat kunnossa ja näkyvissä.
57
Liikenne- ja piha-alueiden kunnossapitosopimuksissa määritetään kunnossapitohenkilöstöltä vaadittava liikenneturvallisuustietous. Kunnan kunnossapitohenkilöstölle järjestetään liikenneturvallisuuskoulutusta. Kunta ja Tiehallinto
vaativat tieturva-koulutuksen läpäisemistä kunnossapitäjiltä. Myös tiealueella
työskenteleville ovat omat tieturva-vaatimuksensa.
4.8
Tienvarsimainonta
Liikenteessä annettava informaatio tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksikäsitteistä. Liikkujan toimintaa ohjaavien havaintoärsykkeiden liiallinen määrä
vaikeuttaa valintojen tekoa ja saattaa johtaa ajovirheisiin, jopa liikenneonnettomuuksiin. Vilkkaassa liikenteessä voi ärsykkeitä esiintyä niin paljon tai ne
esiintyvät niin vilkkaassa tahdissa, että kuljettajan toimintakyky ylittyy.
Tienvarsimainosten on todettu häiritsevän liikennemerkkien havaitsemista ja
muiden liikenteessä selviytymisen kannalta merkittävien kohteiden havaitsemista. Tällöin liikenneturvallisuus heikkenee. Erityistä häiriötä mainonnasta
aiheutuu nopean liikenteen väylillä. Mainosten epäyhtenäinen ulkoasu huonontaa myös ympäristökuvaa.
Taajamassa, jossa nopeudet ovat alhaisia, voi tieltä luettavien mainosten pitäminen olla perusteltua. Tällöinkään niistä ei saa olla haittaa liikenneturvallisuudelle ja niiden tulee sopeutua haluttuun taajama- ja ympäristökuvaan. Taajaman ulkopuolella mainoksen sijoittaminen tieympäristöön on pääsääntöisesti
kielletty. Alueellinen ympäristökeskus ja Tiehallinto voivat kuitenkin hakemuksesta myöntää poikkeusluvan tietyin perustein mainoksen pystyttämiseksi.
Mainoksen tulee täyttää liikenneturvallisuus-, sisältö-, muoto-, materiaalija tekniset ominaisuudet. Tiehallinnon, ympäristöministeriön ja Kuntaliiton
yhteistyönä tekemä tienvarsimainonnan käsikirja valmistui syksyllä 2002.
4.9
Liikennekasvatussuunnitelma
Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat kaikki liikenteen osapuolet eli ihmiset, liikennevälineet sekä liikenneympäristö ja olosuhteet. Liikenne on vuorovaikutusta eri tekijöiden välillä, suurin liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä on
kuitenkin ihminen itse.
Liikennekasvatuksella eli koulutus-, valistus- ja tiedotustoiminnalla voidaan
vaikuttaa ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen. Toiminta on tärkeää, koska liikenneturvallisuuden parantamista on vaikea saavuttaa pelkästään liikenneympäristön tai liikennevälineiden kehittämisellä, mikäli ihmisten asenteissa,
taidoissa tai tiedoissa on puutteita. Liikenneympäristön parantaminen on
myös sitä vaikeampaa, mitä kehittyneempi liikenneympäristö on. Liikennekasvatuksen tärkeimpiä tavoitteita on luoda turvallisuudelle myönteinen liikennekulttuuri.
58
Kunta voi edistää turvallisuusmyönteisen liikennekulttuurin kehittymistä varmistamalla osaltaan eri ihmisryhmien tietojen ja taitojen saannin. Lasten ja
nuorten liikennekasvatus on ensisijaisen tärkeää. Ikääntyvien ihmisten liikennevalistus tulee yhä merkittävämmäksi, koska heidän suhteellinen osuutensa
koko väestöstä kasvaa.
Järjestelmällisen liikenneturvallisuustyön kunnassa varmistaa liikennekasvatussuunnitelma (koulutus-, valistus- ja tiedotus (KVT-) suunnitelma). Siinä
määritetään työn tavoitteet ja keinot tulosten saavuttamiseksi. Suunnitelma
kattaa kaikki ikäryhmät ja yhteistyötahot. Tärkeää on nimetä vastuuhenkilöt ja
sopia aikataulut tehtävien toteuttamiseksi.
Kiiminkiin on laadittu liikennekasvatussuunnitelma samanaikaisesti tämän
suunnitelman kanssa.
GIN
LMA
KIIMIN SSUUNNITE
U
ASVAT
K
E
N
N
LIIKE
2003
59
TOIMENPIDEOHJELMA
5
TOIMENPIDEOHJELMA
Toimenpideohjelman laadinnassa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyn tulokset ja muu palaute, maastokäyntien aikana
havaitut liikenneturvallisuuspuutteet, lähitulevaisuuden ennusteet väestön ja
maankäytön muutoksista sekä taloudelliset realiteetit. Toimenpideohjelman
hankkeet on esitetty tavoitteellisessa toteuttamisjärjestyksessä seuraavassa
taulukossa. Taulukon toimenpiteet ovat työryhmän esityksiä, joiden toteutuminen riippuu kunnan ja tiepiirin rahoitusmahdollisuuksista. Toimenpideohjelmassa esitetty järjestys todennäköisesti muuttuu sitä enemmän mitä myöhäisemmässä vaiheessa toteutettaviin hankkeisiin edetään.
Hankkeet on jaoteltu tavoitteellisiin toteuttamisluokkiin, joita ovat:
1
ensimmäiseksi toteutettavat (v. 2003-2007)
2
toisessa vaiheessa toteutettavat (v. 2008-2012)
3
myöhemmin toteutettavat
Taulukossa esitetyt hankkeiden kustannukset ovat arvioituja keskimääräisiä
kustannuksia. Taulukkoon on merkitty myös hankkeen toteutusvastuu.
Taulukossa on esitetty Tarva-laskelmassa käytetty toimenpide ja sillä saadut
heva-vähenemät yleisten teiden osalta. Tarva-laskelmassa ohjelma arvioi toimenpiteen vaikutusta tiekohdan viime vuosien onnettomuuksien, tie- ja liikenneolosuhteiden sekä kullekin toimenpiteelle määritellyn keskimääräisen
vaikutuksen perusteella. Tuloksena saadaan laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuksien vuosittainen vähenemä.
Kiimingissä heva-vähenemä on n. 0,6 onnettomuutta/vuosi. Toisin sanoen
mikäli yleisille teille toteutetaan esitetyt toimenpiteet, niillä jää yksi henkilövahinko-onnettomuus sattumatta noin joka toinen vuosi.
Taulukko 4 Toimenpideohjelma (alkaa seuraavalta sivulta)
Valaistuskohteet
Haukiputaantie
V1
- Kuivasjärventie-Haukiputaan raja
V2
- Höyhtytie-Kuivasjärventie
V3 Huruntie
V4 Heikkisentie Jäälissä
V5 Koitelintie Jäälissä
V6 Honkasentien valaistuksen jatkaminen
V7 Lehmiläntie
V8 Huttukylän koulun tie
V9 Ylikiimingintie Koiteli-Huttukylä
V10 Takalontie Alakylä-Tirinkylä
V11 Ahonkankaantie Tirinkylässä
Nopeusrajoitusmuutokset
Kirkonkylän muutokset (ks. kuva 22)
- Kuusamontien rajoitusten siirto, 80->60
100->80
- Haukiputaantie Kirkonkylän kohdalla 60->50
- Ylikiimingintie Kirkonkylän kohdalla 60-Z50
- Yli-Iintie Takalontien liittymässä 80->60
- Kirkonkylän ydinkeskusta
- Honkimaan alue
Jäälin, Välikylän ja Korvenkylän alueet (ks. kuva 23)
Alakylän alue (ks. kuva 24)
Haukiputaantie 60 siirto
- Takalontie 60->40
- yksityistiet
Huttukylän alue (ks. kuva 24)
- Ylikiimiimingintie 80->60
- Huttukyläntie
- yksityistiet
taulukon jälkeen)
19,2
21,6
12
10,8
40,8
20,4
12
6
27,6
3,40
1,70
1,60
1,80
1,00
0,90
1,00
0,50
2,30
2,00
0,60
x
x
x
x
x
x
x
x
x
0,35
1,05
1
1
1
x
x
x
x
0,14
0,50
0,40
0,30
0,15
0,20
1,06
0,74
0,60
1
1
1
1
2
1
1
2
1
Tarvalaskelma
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
20
20
848
848
849
0,001 848
0,004 848
0,002 848
0,004 18731
0,003
0,003
0,013
0,007
0,008
nro
tie
848
848
362 0,008 848
362 0,005 18732
362 0,002 18732
362 0,018
362 0,011
685 0,003 848
678,676 0,004 18718
685
685
685
686,676
685
684
678
678
685
[km,
toimen- heva
kpl] kunta tieh. pide
väh.
2003- 2008-
(kohteet on merkitty yleissilmäyskartoille
2007 2012 2013-
toteutusvuodet ja pituus tot.vastuu
kustannus [1000 ¼@ määrä
Kohde ja toimenpide
loppu
5
2
2
3
3
5
1
3
3
3
1
6
6
4
5
1
4140
0
1100
0
5440
6460
0
3100
3660
3780
0
1250
1400
3640
0
914
5
2
2
3
4
6
1
3
3
3
1
6
6
5
5
1
Lisätietoja
6400 kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä
2000
2000
3400
640
300
1045
3240 Haukiputaan suunnasta tultaessa
4160 Kiiminkiin päin mentäessä
4160 Kiimingin suunnasta tultaessa
303
1400 Kuusamosta päin
1600 Kuusamosta päin
0
700
1500
tie- alku tie- loppuosa paalu osa paalu
alku
Tierekisteriosoitteet
60
TOIMENPIDEOHJELMA
Liikennevalot
Ouluntie
16
- Jäälintien liittymä
17
- Laivakankaantien liittymä
18
- Yrityspuistontien liittymä
60
60
10
10
20
Pysäkit
10 Raatintien pysäkki Siltatiellä
11 Päätepysäkin parantaminen Siltatiellä
12 Laivakankaantien pysäkkipari Kehätien liittymässä
Kiertoliittymät
13 Ouluntien ja Haukiputaantien liittymä
14 Haukiputaantien ja Kuivasjärventien liittymä
15 Ylikiimingintien ja Opintien/Kiertotien liittymä
xx
xx
xx
60
10
30
Katutilat ja teiden reunaympäristöt
Katutilan parannus
6
- Kirkonkylän ydinkeskusta
7
- Jäälintie
Reunametsiköiden harventaminen
8
- Kuusamontie
9
- Yli-Iintie
Tie- ja katuverkon täydentäminen
1 Pitkäahontien ja Leipomotien yhdistäminen
2 Jäälinjärven kaakkoispuolinen katu
kevyen liikenteen yhteyksineen
3 Isokankaantien liittymä valtatielle katkaistaan,
korvaava yhteys Haipuskyläntien kautta
4 Rinnakkaistie Ouluntien länsipuolelle ja
Suokujan liittymän katkaisu
5 Rinnakkaistie Ouluntien itäpuolelle välille VälikujaPeiponkuja ja nykyisen valtatieliittymän katkaisu
taulukon jälkeen)
80
350
xx
xx
250
250
750
Tarvalaskelma
1
1
1
1
1
1
1
1
0,40
0,60
1,50
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
382
382
381
288
288
288
103
0,011
0,013
0,033
0,211
0,085
0,012
0,001
[km,
toimen- heva
väh.
2003- 2008-
2007 2012 2013-
Kohde ja toimenpide
20
20
20
20
848
848
20
nro
tie
loppu
4
4
4
6
3
5
7
5540
4360
2440
0
3580
540
3620
4
4
4
6
3
5
7
5540
4360
2440
0
3580
540
4180
alku
vaatii tarkemman suunnitelman
vaatii tarkemman suunnitelman
kaavavaraus/yhteysmahdollisuuden selvittäminen,
Yrityspuistontien ja valtatien liittymässä oltava
liikennevalot
yksityistie
Lisätietoja
61
TOIMENPIDEOHJELMA
Kevyen liikenteen väylät
Ylikiiminginte välillä
23
- Kolamäki Koiteli
24
- Koiteli-Huttukylä
Haukiputaantie välillä
25
- Kirkkotie-Haipuskyläntie
26
- Höyhtytie-Kuivasjärventie
27
- Kuivasjärventie-Haukiputaan raja
28 Opintie
29 Tuohimaantie
30 Kaista-ahontie välillä Kiertotie-Rengastie
31 Laivakankaatie välillä Järvitie-Jäälintie ja
32 Jäälintie välillä Laivakankaantie-Kaarnatie
33 Kuivasjärventie välillä Haukiputaantie-Hämeenjärventi
34 Pitkätieltä Jäälintielle
35 Jäälintien ja Kehätien liittymästä Kumputielle
36 Jäälintieltä Välitalontie-Järvitie väliselle väylälle
37 Kirkkotie välillä Haukiputaantie-kirkko
38 Vanhatien ja Peltokujan väyläjärjestelyt
Liittymien muoto ja sijainti
20 yksityisteden liittymät
21 Laivakankaatien ja Jäkälätien liittymä
22 Keskustien ja Opintien liittymäalue
Porrastukset, kanavoinnit, tulpat
19 Kuusamontien ja Yli-Iintien liittymä
- Kuusamontien väistötilat (tai kanavoinnit)
- Purontien rakentaminen
taulukon jälkeen)
40
60
90
150
60
380
150
30
40
40
15
720
3,00
1,80
3,60
0,20
0,30
0,45
0,75
0,30
1,90
0,75
0,15
0,20
0,20
600
360
3,86
1,70
8
1
1
2
0,45
170
40
5
20
20
xx
Tarvalaskelma
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
0,050
101
101
101
101
848
848
848
848
848
20
nro
tie
0,004 18709
0,012
0,014
0,011
101,103 0,011
101,103 0,005
282
[km,
toimen- heva
väh.
2003- 2008-
2007 2012 2013-
Kohde ja toimenpide
loppu
3
4
3
3
5
5
6
6100
3760
5360
3580
540
4400
1160
3
4
3
3
5
6
6
Lisätietoja
8000
780
3580
0
vaatii kaavamuutoksen
osin nykyisiä katuja pitkin
kevyen liikenteen yhteystarve
4400 rakennetaan v. 2003
0
porrastus
1160 toteutusvaiheen liikennemäärien perusteella
riippuu kaavaratkaisusta
alku
62
TOIMENPIDEOHJELMA
taulukon jälkeen)
Kevyen liikenteen alikulkukäytävät ja sillat
Kuusamontie
53
- Aholanmaentieltä Siltatielle, vaihtoehtona
Kiiminkijoen ylittävä silta
54
- Hannuksen koulun kohdalle
Ouluntie
55
- Isoahontieltä Jaakkolantielle
56
- Teollisuustien liittymään
57 Ylikiimingintie Kolamäen kohdalle
45
46
47
48
49
50
51
52
2
39
40
41
42
43
44
2003- 2008-
Tarvalaskelma
200
150
200
200
200
1
1
1
1
1
x
x
x
x
x
131
131
131
131
131
0,01
0,006
0,004
0,02
[km,
toimen- heva
väh.
2007 2012 2013- kpl] kunta tieh. pide
Niementie välillä Tuohimaantie-Vesitornintie
20
0,10
x
Isonahontie
260
1,30
x
Honkimaantie
100
0,50
x
Siltatie välillä Keskustie-Kiimingin tobi-alikulkukäytävä
50
0,25
x
Iisakantie-Huttukyläntie
60
0,30
x
Kiiminkijoen pohjoisranta Ponnonmäestä luoteiseen
240
1,20
x
Kiiminkijoen pohjoisranta Aholanmäestä etelään
- väli Ahonlanmäentie-Nikkarintie
100
0,50
x
- väli Aapotintie-Purontie
50
0,25
x
Purontie välillä Kuusamontie-XX
x
x
Jäkälätie ja Laivakankaantie välillä Ouluntie-Jäkälätie
140
0,70
x
Lunkintie
100
0,50
x
Ojatieltä Tähkätielle
140
0,70
x
Särkeläntieltä Jäkälätielle
40
0,20
x
Vesaisentieltä Keskustielle
60
0,30
x
Jäälinjärven kaakkoispuolinen katu kevyen
1,50
x
liikenteen yhteyksineen
Kohde ja toimenpide
20
20
20
20
nro
tie
loppu
5
5
7
6
3900
2500
4850
950
5
5
7
6
Ylikiimingintien alitse
pituus ja sijainti ratkaistaa kaavoituksessa tai
väylän toteutusvaiheessa
voidaan rakentaa vaiheittain
Mäkitörmäntien päästä Koskelantielle
käytetään hyväksi nykyisiä yks. teitä
Siltatien eteläpuolelle
riippuu maankäytöstä tien varrella
Lisätietoja
3900 tarkka paikka ratkeaa maankäytön suunnittelussa
2500 tarkka paikka ratkeaa maankäytön suunnittelussa
tarkka paikka ratkeaa maankäytön suunnittelussa
4850
950
alku
63
TOIMENPIDEOHJELMA
30
15
15
20
15
15
1
3
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
15
15
1
-
Korotukset
15 Kiertotie Ylikiimingintien liittymässä
10
68 Pitkätien, Harjutien ja Mäkitien suojatiet
10
69 Huvilatien hidasteet
10
22 Keskustien ja Opintien liittymäalue
20
70 Tuohimaantien ja Lempiniementien liittymäalue
20
71 Kehätien ja Mäkitien liittymäalue
20
72 Järvitien ja Huoltokujan liittymäalue
20
73 Laivakankaantie palvelutalon kohdalla
20
74 Laivakankaantien ja Järvitien liittymäalue
20
75 Laivakankaantie uuden koulun ja päiväkodin kohdalla 20
76 Jäälintien ja Juolukkatien liittymäalue
20
77 Jäälintien ja Neulasenkujan liittymäalue
20
Yhteensä 2753 2376 2645
Saarekkeet
Ylikiimingintielle
65
- Paasontien liittymässä
66
- Ylikyläntien liittymässä
14 Haukiputaantielle Kuivasjärventien liittymässä
67 Yli-Iintielle Vehmaansuontien liittymässä
Suojatiesarekkeet tai kavennukset
15 Ylikiimingintielle Opintien liittymässä
Viitantielle
59
- Sammaltien liittymän eteläpuolella
60
- Kanervatien liittymän pohjoispuolella
Teollisuutielle
61
- Hiihtäjäntien liittymässä
62
- Honkimaantien liittymässä
63 Välikyläntielle Ouluntien liittymässä
64 Yrityspuistontielle Suokujan liittymässä
taulukon jälkeen)
Tarvalaskelma
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
281
281
281
281
601
0,625
0,001
0,001
0,011
0,001
0,002
[km,
toimen- heva
väh.
2003- 2008-
2007 2012 2013-
Kohde ja toimenpide
848
848
848
849
848
nro
tie
loppu
5
5
3
1
5
2000
2280
3580
500
540
5
5
3
1
5
Lisätietoja
tai saareke
tai saareke
tai saareke
tai saareke
tai saareke
suojatien korotus kevyen liikenteen väylän kohdalle
2000 kevyen liikenten väylän rakentamisen yhteydessä
3580
500
alku
64
TOIMENPIDEOHJELMA
65
TOIMENPIDEOHJELMA
Tie tai katu
Kiireellisyysluokitus
Kevyen liikenteen väylä
1. luokka
2. luokka
3. luokka
Kohteen tunnus viittaa taulukkoon
12
9
V6
V1
27
20
V3
V10
20
26
33
20
14
V2
20
8
V11
25
20
24
V9
V8
20
20
20
0
2,5
V7
43
5 km
Kuva 30
Toimenpide-esitykset haja-asutusalueella
54
1
Kuva 31
Toimenpide-esitykset Kirkonkylällä
0,5
1 km
57
30
52
15
22
28
42 10
23
19
45
kii
47
ng
mi
int
19
46
3. luokka
2. luokka
1. luokka
tie
mon
a
s
u
Ku
Tie tai katu
66
65
ie
0
56
39
13
70
67
53 11
12
Yli
61
Ou
e
ti
lun
55
6
29
ie
59
60
39
Iint
62
25
37
44
Yli-
41
Haukiputaantie
44
66
TOIMENPIDEOHJELMA
67
TOIMENPIDEOHJELMA
3
Koit
V5
elint
ie
69
(V
t2
0)
tie
69
Ou
lun
ie
ent
1 km
kkis
0,5
Hei
0
V4
69
Jäälinjärvi
16
7
tie
Jäälin
38
77
36
Ke
34
hä
tie
35
68
71
12
73
21
17
49
34
74
75
31Laivak
48
76
34 72
50
ank
32
aan
tie
2
51
4
1. luokka
2. luokka
64
3. luokka
5
63
nti
e
18
lik
ylä
Tie tai katu
Vä
12
Kuva 32
Toimenpide-esitykset Jäälissä
68
JATKOTOIMENPITEET
6
JATKOTOIMENPITEET
Liikenneturvallisuussuunnitelman hallinnollinen käsittely
Kunnan tekninen lautakunta pyytää lausunnot liikenneturvallisuussuunnitelmasta, johon sisältyvät liikennekasvatusja liikenneympäristösuunnitelmat.
Lausunnot pyydetään Oulun tiepiiriltä, Liikenneturvalta, kunnan muilta lautakunnilta sekä muilta yhteistyötahoilta, kuten vammaisjärjestöiltä. Lausunnossaan tiepiiri hyväksyy osaltaan suunnitelman. Kunnanhallitus ja tarvittaessa
-valtuusto hyväksyvät liikenneturvallisuussuunnitelman.
Osa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä voidaan
toteuttaa välittömästi. Suuri osa esitetyistä parantamistoimenpiteistä edellyttää tarkempien suunnitelmien laatimista ja suunnitelmien käsittelyä. Kiireellisimpien hankkeiden toteuttamissuunnittelu käynnistetään mahdollisimman
pian.
Liikenneturvallisuustyö
Päävastuu liikenneturvallisuussuunnitelman seurannasta ja toteuttamisesta
on kunnan lautakunnilla, Tiehallinnolla ja poliisilla. Liikenneturvallisuus voi
parantua vain, jos esitettyä toimenpideohjelmaa toteutetaan riittävän laajana
ja riittävän nopeasti. Toteutuminen riippuu ratkaisevasti rahoitusmahdollisuuksista. Olosuhteiden muuttuessa ohjelmaa on tarkistettava. Suunnitelman tarkistus on tarpeen 5 - 10 vuoden kuluttua.
Kiimingin liikenneturvallisuustyön käytännön seurannasta vastaa liikenneturvallisuusryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisissa arvioidaan tehtyä liikenneturvallisuustyötä, päivitetään toimintasuunnitelmaa sekä ideoidaan jatkotoimintaa. Liikenneturvallisuustyön tiedottamisen varmistamiseksi olisi liikenneturvallisuusryhmään syytä valita tiedotusvastaava.
Kunkin hallintokuntaryhmän edustaja laatii tammikuussa seurantaraportin
hallintokunnassaan tehdystä liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvallisuusryhmä käsittelee hallintokuntien raportit ja kokoaa niistä tiedoksiannon kunnanhallitukselle ja sivistys-, perusturva- ja tekniselle lautakunnille sekä lääninhallitukselle. Liikenneturvallisuusryhmän jäsenet nimeävät itselleen varahenkilöt. Esitys liikenneturvallisuusryhmän jäseneksi on seuraava:
Petri Hintikka
Kiimingin kunta, tekninen toimi
Mikko Ukkola
Kiimingin kunta, tekninen toimi
Arja Pohjonen
Kiimingin kunta, neuvolat
Rauni Karjalainen Kiimingin kunta, päivähoito
Pasi Mäkikyrö
Kiimingin kunta, perusopetuksen vuosiluokat 1-6
Pirkko Niemitalo
Kiimingin kunta, perusopetuksen vuosiluokat 7-9
Pasi Karvonen
Kiimingin kunta, nuorisotoimi
Eija Viramo
Kiimingin kunta, toisen asteen koulutus
Ritva Kuorilehto
Kiimingin kunta, työterveyshuolto
Päivi Laukkanen
Kiimingin kunta, kotipalvelut
Eero Kalmakoski
Liikenneturva
Tarja Jääskeläinen Tiehallinto
Risto Vuorjoki
Poliisi
Yläasteen oppilaskunnan edustaja
69
JATKOTOIMENPITEET
Seurannalla varmistetaan liikenneturvallisuustyön toteutuminen ja suunnitelman päivittäminen vuosittain. Seurannan avulla arvioidaan liikenneturvallisuustilannetta, vahvistetaan sen asemaa kunnassa ja sitoutetaan eri tahoja
liikenneturvallisuustyöhön.
Kunnan ja tiepiirin tulee olla kiinteässä yhteistyössä sekä yhteisten hankkeiden että vain toisen osapuolen vastuulla olevien hankkeiden toteuttamiseksi,
jotta hankkeiden hallinnollisella käsittelyllä, suunnittelulla ja toteutuksella voidaan saavuttaa synergiaetuja. Kunnan ja tiepiirin edustajat kokoontuvat neuvotteluihin tarvittaessa useammin kuin liikenneturvallisuusryhmä.
LIITE 1
1 (16)
Järj. nro Koettu ongelma
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
Suuri liikennemäärä
Kevytliikenteen väylä puuttuu
Kapea tie
Ylinopeus
Raskas liikenne
Ei valaistusta, riittämätön valaistus
Huono näkemä
Koululaiset liikenteessä
Vaarallinen kevyelle liikenteelle
Tie huonossa kunnossa
Liian suuri nopeus tiellä
Huono näkemä: lumipenkka, huono kunnossapito
Vaarallinen liittymä / Kolaripaikka
Huono talvikunnossapito
Sekava liikenteen järjestely, liittymä tai ympäristö
Paljon kevyttä liikennettä
Huolimaton käyttäytyminen liikenteessä
Huono talvikunnossapito: liukkauden torjunta
Huono näkemä. mäki, kumpare, huono tasaus
Paljon lapsia
Huono näkemä: pensaita, puita, kasvillisuus, aita
Kapea, ahdas liittymä
Kevytliikenteen väylä huonossa kunnossa
Jyrkkä mutka/jyrkkiä mutkia
Kevytliikenteen väylällä liikkuvat autot ja mopot
Kevytliikenteen alikulku puuttuu
Päällyste huonossa kunnossa
Huono talvikunnossapito: lumenaurausauraus
Suojatie puuttuu
Linja-autopysäkki puuttuu tai väärässä paikassa
Liika suolaus
Leikkivät lapset tiellä
Liikenteen melu
Luisteluun sopimaton päällyste
Väistämisvelvolisuuden epäselvyys (tavallisesti tasa-arvoinen liittymä)
Ei noudateta / tiedetä liikennesääntöjä
Kapea silta
Puuttuva yhteys: kevyen liikenteen väylä
Suojatie väärässä paikassa
Liikennemerkki puuttuu tai väärässä paikassa;
Turha liikenne, ralli
Kaiteiden puute, tai huono kunto
Ei mainintaa
Jyrkkä mäki
Liian alhainen nopeusrajoitus
Liian suuri kallistus
Liikennevalojen puuttuminen
Hitaat ajoneuvot tiellä
Liian jyrkkä tai korkea hidaste(töyssy)
Hirviä
Huono näkemä: rakennus tai rakennelma
Mainintoja yhteensä
[kpl]
[%]
1598
21,12
906
11,97
737
9,74
453
5,99
378
4,99
362
4,78
354
4,68
289
3,82
210
2,77
202
2,67
186
2,46
168
2,22
145
1,92
143
1,89
115
1,52
114
1,51
97
1,28
84
1,11
81
1,07
71
0,94
68
0,90
66
0,87
59
0,78
56
0,74
56
0,74
42
0,55
40
0,53
29
0,38
24
0,32
22
0,29
21
0,28
20
0,26
19
0,25
19
0,25
19
0,25
18
0,24
18
0,24
18
0,24
18
0,24
17
0,22
15
0,20
14
0,18
13
0,17
13
0,17
13
0,17
13
0,17
12
0,16
11
0,15
11
0,15
10
0,13
10
0,13
LIITE 1
2 (16)
Järj. nro Koettu ongelma
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
Kestopäällyste puuttuu
Köröttelijät
Bussipysäkit vaarallisissa paikoissa
Kevyenliikenteen väylät pätkittäin
Puuttuva yhteys: tie
Autoja pysäköity väärin tai "vaarallisesti"
Kevytliikenteen alikulku huonossa kunnossa
Liikenteenjakaja yllättäen
Liittymä jyrkässä mäessä
Liittymä yllättäen
Puuttuva yhteys
Ahdas parkkipaikka
Bussit
Kelkalla ajetaan tiellä
Opasmerkki puuttuu
Tulva
Turhat porsaat
Valottomat valaisimet
Heijastimien puute
Hiihtolatu
Huono kesäkunnossapito
Huono opastus tai ajoratamaalaus
Katuvalopylväät huonokuntoiset
Kotieläimet tiellä
Liian vähän parkkipaikkoja
Muu vaara
Rattijuoppoja
Rumpu
Turhat korotetut reunat
Ylimääräisiä liikennemerkkejä
Mainintoja yhteensä
[kpl]
[%]
9
0,12
9
0,12
8
0,11
8
0,11
7
0,09
5
0,07
5
0,07
4
0,05
4
0,05
3
0,04
3
0,04
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
Yhteensä
6840
100,00
LIITE 1
3 (16)
Järj. nro Esitetyt parantamisehdotukset
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
Liikennevalot
Tien levennys, ohituskaista
Valaistus
Alikulku
Nopeusrajoituksen laskeminen
Kiertoliittymä
Hidasteet; korotus, kavennus tms.
Talvikunnossapidon parantaminen
Päällysteen uusiminen
Valvonta
Eritasoliittymä
Näkemäesteen poisto, raivaus
Uusi liikennemerkki, merkin siirto
Tien perusparannus
Moottoritie
Liikenteen rajoittaminen, siirtäminen
Kiihdytyskaista
Ei mainittu
Liittymän siirto
Uusi suojatie tai siirto
Korotettu suojatie
Liittymän levennys / tulpan poisto
Liittymän kanavointi/ väistötila
Harkitaan uudelleen
Väistämisvelvollisuuden muutos
Valistus, opastus, neuvonta
"porsaat" tai muu sellainen
Tien tasauksen muutos
Tien tai väylän oikaisu
Lumen aurauksen parantaminen
Linja-autopysäkki tai -alue, tai sen siirto
Selkeytys
Muu
Uusi yhteys: katu
Suolauksen vähentäminen
Nopeusrajoituksen nostaminen
Uusi silta
Katu pihakaduksi tai kävelykaduksi
Eritasoristeys
Kaiteet
Sillan levennys
Peili
Liukkauden torjunnan tehostaminen
Liikennekäyttäytymisen muutos
Töyssyt, porsaat pois
Kunnossapidon parantaminen
Liikenteen jakaja
Kuivatuksen uudelleen miettiminen
mainintoja yhteensä
[yht]
[%]
2316
33,86
515
7,53
462
6,75
333
4,87
296
4,33
271
3,96
259
3,79
221
3,23
210
3,07
179
2,62
172
2,51
167
2,44
140
2,05
131
1,92
128
1,87
125
1,83
76
1,11
75
1,10
61
0,89
54
0,79
51
0,75
49
0,72
45
0,66
45
0,66
36
0,53
32
0,47
32
0,47
32
0,47
25
0,37
25
0,37
22
0,32
20
0,29
18
0,26
15
0,22
14
0,20
14
0,20
14
0,20
13
0,19
12
0,18
12
0,18
11
0,16
9
0,13
9
0,13
9
0,13
7
0,10
6
0,09
6
0,09
5
0,07
5
0,07
LIITE 1
4 (16)
mainintoja yhteensä
[yht]
[%]
4
0,06
4
0,06
4
0,06
3
0,04
3
0,04
3
0,04
3
0,04
3
0,04
3
0,04
3
0,04
3
0,04
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
2
0,03
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
1
0,01
Järj. nro Esitetyt parantamisehdotukset
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
Saareke pois /ajoradan leventäminen
Pienempi kallistuskulma
Automaattitutka
Tien siirto
Pysäköintialue, lisää pysäköintipaikkoja
Pysäköinnin rajoittaminen
Poisto
Opasteen/kaistamerkinnän laitto
Maalaus / Korjaus
Isommat liikennemerkit
Hirviaita
Valaistuksen muuttaminen
Rummut uusiksi
Pyörätien siirto
Opasmerkki
Muuttuva nopeusrajoitus
Uusi yhteys klv
Tie pois käytöstä
Mopot pois jk+pp-tieltä
Luiska
Linja-autopysäkin poisto
Kulman loivennus
Kulman jyrkennys
Kesäkunnossapidon tehostaminen
jk+pp-tien levennys
Aikataulut uusiksi
Yhteensä
7568
100,00
2
2
15 Jäälintie/Ouluntie
Järjestynro Ongelmallinen kohde
yht. auto kevyt
1
1
14 Laivakankaantie/Ouluntie
Kiimingin liikenneturvallisuusuunnitelma 2002
KYSELY KOTITALOUKSILLE
Vähintään 50 mainintaa saaneet kohteet
588
535
Kapea tie
Paljon lapsia
Ylinopeus
Liikenteen melu
53 Suuri liikennemäärä
Huono näkemä
Turhat korotetut reunat
Ylinopeus
Kapea tie
Raskas liikenne
Liikenteen melu
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
599
544
Huono näkemä
352
33
27
25
23
16
15
14
12
11
10
9
9
5
4
3
3
3
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
2
1
1
4
8
6
3
3
4
19
1
1
3
3
1
1
1
2
1
1
333
33
27
21
23
16
12
11
12
11
10
1
3
5
Mainintoja
yht. auto kevyt
333
18
315
52
1
51
32
32
23
3
20
23
1
22
18
18
17
15
2
16
1
15
15
3
12
12
3
9
10
10
9
7
2
6
6
5
5
3
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
6
Liikennevalot
Kiertoliittymä
Eritasoliittymä
Alikulku
Kiihdytyskaista
Moottoritie
Valvonta
Ei mainittu
Eritasoristeys
Automaattitutka
Harkitaan uudelleen
Liittymän siirto
Uusi yhteys: katu
Selkeytys
Liukkauden torjunnan tehostaminen
kevyen liikenteen väylä
jk+pp-tien levennys
Valaistus
Tien siirto
Liikennevalot
Kiertoliittymä
Eritasoliittymä
Alikulku
Kiihdytyskaista
Moottoritie
Valvonta
Harkitaan uudelleen
Ei mainittu
Eritasoristeys
Liittymän siirto
Tien siirto
Uusi yhteys: katu
Selkeytys
Parannusehdotus
Mainintoja
yht. auto kevyt
193
10
183
80
1
79
49
1
48
42
24
18
22
22
22
22
20
20
19
1
18
14
14
12
12
7
3
4
7
7
6
2
4
4
1
3
4
1
3
3
3
3
1
2
3
3
3
3
3
3
3
3
2
1
1
2
2
2
2
2
2
2
1
1
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
214
9
205
67
67
49
1
48
47
26
21
23
23
22
22
19
19
18
2
16
13
13
11
11
6
2
4
4
4
4
3
1
4
1
3
4
4
3
3
3
3
2
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
5 (16)
4
3
6
3
4
5
Ylikylän koululta Pikkupasontielle
2
Ylikiimingintie välillä Ouluntie Pikkupasontie
45 Ouluntie/Haukiputaantie
1
yht. auto kevyt
277
280
294
100
263
109
Paljon lapsia
Ylinopeus
Jyrkkä mäki
177 Kevytliikenteen väylä puuttuu
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Suojatie puuttuu
Heijastimien puute
Kapea tie
Ylinopeus
Paljon lapsia
Suojatie puuttuu
Jyrkkä mäki
Huono näkemä
Kapea tie
Raskas liikenne
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Raskas liikenne
Mainintoja
Parannusehdotus
yht. auto kevyt
1
1 Valaistus
1
1 Linja-autopysäkki tai -alue, tai sen siirto
Automaattitutka
Linja-autopysäkin poisto
81
62
19 kevyen liikenteen väylä
58
36
22 Valaistus
24
18
6 Tien perusparannus
24
15
9 Tien levennys, ohituskaista
23
17
6 Talvikunnossapidon parantaminen
14
4
10 Päällysteen uusiminen
13
2
11 Uusi suojatie tai siirto
12
5
7 Nopeusrajoituksen laskeminen
9
7
2 Liikenteen rajoittaminen, siirtäminen
8
1
7 Valvonta
7
6
1 Uusi liikennemerkki, merkin siirto
6
4
2 Ei mainittu
3
2
1
3
1
2
2
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
143
8
135 Liikennevalot
29
1
28 Kiertoliittymä
22
1
21 Eritasoliittymä
20
20 Alikulku
14
14 Kiihdytyskaista
11
7
1
6 Näkemäesteen poisto, raivaus
7
7 Liittymän kanavointi/ väistötila
5
5
1
4
3
1 Eritasoristeys
3
1
2 Valvonta
1
1
Moottoritie
1
1
1 Liittymän siirto
1
1 Ei mainittu
1
1 Hidasteet; korotus, kavennus tms.
1
1 Liittymän levennys / tulpan poisto
1
1 Lumen aurauksen parantaminen
1
1 Harkitaan uudelleen
1
1
1 Uusi yhteys: katu
Liikenteen jakaja
Korotettu suojatie
80
61
19 kevyen liikenteen väylä
55
34
21 Valaistus
26
19
21
13
8 Tien perusparannus
18
14
13
4
9 Päällysteen uusiminen
11
3
11
5
9
7
8
1
7 Valvonta
7
6
1 Ei mainittu
5
3
2
2
1
1
2
1
1
2
1
1
2
1
1
75
51
23
19
13
7
6
6
5
5
5
4
4
3
3
3
3
2
2
2
1
1
1
1
1
224
9
8
7
4
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
155
5
4
2
1
1
1
3
3
1
3
1
1
69
4
4
5
4
2
2
2
72
48
22
16
13
6
6
6
5
5
4
4
4
3
3
3
2
2
2
2
1
1
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
237
163
74
10
5
5
7
2
5
7
3
4
4
4
3
3
3
1
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
6 (16)
7
9
10
15
6
7
8
9
5
6
4
3
Alakyläntie välillä Rasintie Haipuskyläntie
Haukiputaantie välillä Honkimäentie Viitantie
Haukiputaantie välillä Haipuskyläntie Honkimäentie
Ylikiimingintie välillä Ylikylänkoulu Koitelintie
yht. auto kevyt
190
198
206
66
76
80
Ylinopeus
Paljon lapsia
Suojatie puuttuu
Huono näkemä
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Paljon lapsia
Huono näkemä
Suojatie puuttuu
122 Kapea tie
Raskas liikenne
Paljon lapsia
Ylinopeus
126 Kapea tie
Raskas liikenne
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Huono näkemä
230
93
Kapea tie
Raskas liikenne
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
69
52
17
46
27
19
18
14
4
17
9
8
16
11
5
12
4
8
10
2
8
9
2
7
8
1
7
7
5
2
6
5
1
4
2
2
3
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
43
25
18
41
31
10
38
24
14
20
16
4
12
5
7
9
5
4
7
5
2
6
5
1
6
6
6
3
3
5
2
3
3
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
42
24
18
38
30
8
37
23
14
17
14
3
13
5
8
7
5
2
7
3
4
7
6
1
5
2
3
5
5
5
4
1
4
1
3
3
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
41
32
9
38
23
15
35
23
12
Valaistus
Valaistus
Tien perusparannus
Kiertoliittymä
Ei mainittu
Alikulku
Valvonta
Valaistus
Tien perusparannus
Valvonta
Kiertoliittymä
Alikulku
Valaistus
Tien perusparannus
Valvonta
Ei mainittu
Parannusehdotus
130
17
9
130
18
8
7
5
4
3
3
1
1
1
1
1
1
1
139
18
8
7
4
4
3
2
1
1
1
1
1
1
176
10
7
6
4
3
2
1
1
1
1
1
98
6
7
1
1
2
94
7
7
3
1
1
2
99
7
6
3
1
116
5
1
3
32
11
2
1
1
1
1
1
36
11
1
4
5
2
3
3
1
1
1
40
11
2
4
4
2
3
2
1
60
5
6
3
4
3
2
1
1
1
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
LIITE 1
7 (16)
19
16
8
10
11
12
Haukiputaantie välillä Kuusamontie Viitantie
Haukiputaantie välillä Kuivasjärventie Rasintie
11 Purontie/Kuusamontie
8
7
yht. auto kevyt
149
156
166
88
63
59
Ylinopeus
Ylinopeus
Paljon lapsia
Suojatie puuttuu
Huono näkemä
Huono näkemä
Paljon lapsia
Ylinopeus
Suojatie puuttuu
Jyrkkä mäki
Huono näkemä
93 Kapea tie
Raskas liikenne
Paljon lapsia
Ylinopeus
Suojatie puuttuu
Huono näkemä
Raskas liikenne
Kapea tie
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Mainintoja
yht. auto kevyt
18
16
2
11
6
5
8
4
4
8
6
2
6
6
6
3
3
5
4
1
2
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
39
31
8
32
20
12
30
19
11
13
11
2
9
5
4
8
5
3
8
4
4
5
2
3
4
2
2
4
1
3
4
4
3
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
33
18
15
31
18
13
29
22
7
14
12
2
11
5
6
6
4
2
5
4
1
5
2
3
4
1
3
4
3
1
4
4
3
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
54
23
31
12
3
9
12
4
8
11
5
6
10
5
5
8
7
1
8
1
7
7
3
4
7
4
3
6
3
3
4
4
3
3
Alikulku
Kiertoliittymä
Liikennevalot
Eritasoliittymä
Uusi silta
Kiihdytyskaista
Valaistus
Tien perusparannus
Valvonta
Kiertoliittymä
Ei mainittu
Alikulku
Valaistus
Tien perusparannus
Valvonta
Kiertoliittymä
Alikulku
Tien perusparannus
Kiertoliittymä
Alikulku
Parannusehdotus
65
11
9
9
8
7
5
4
4
3
3
2
97
15
7
6
4
3
3
1
1
1
1
1
1
1
1
110
14
8
5
4
3
3
1
1
1
1
1
3
8
2
44
2
1
1
69
6
6
3
1
1
2
82
5
6
3
3
2
21
9
9
1
6
7
5
4
4
1
1
1
1
1
28
9
1
3
4
3
3
1
1
1
28
9
2
2
4
1
3
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
5
5
5
3
2
3
3
3
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
8 (16)
19
23
5
27
13
14
15
16
Haukiputaantie välillä Alakyläntie Ristikankaantie
13 Kuivasjärventie välillä Haukiputaantie Hämeenjärventie
215 Ouluntie/Välikyläntie
10 Ylikiimingintie välillä Koitelintie Huttukyläntie
9
yht. auto kevyt
97
106
125
148
39
105
53
59
58 Kapea tie
Raskas liikenne
Paljon lapsia
Ylinopeus
Hirviä
Huono näkemä
Kapea tie
Paljon lapsia
Huono näkemä
Kapea tie
Raskas liikenne
89 Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Raskas liikenne
20
19
13
11
7
7
5
5
2
2
2
33
30
26
15
10
9
6
4
4
2
2
2
1
1
1
1
1
33
27
12
10
8
7
7
6
5
4
3
2
1
61
8
6
5
4
4
3
3
3
2
2
1
1
1
1
1
12
13
9
7
5
5
2
2
1
1
24
17
9
4
4
1
4
1
1
3
2
1
1
1
1
1
1
19
17
21
9
6
6
5
1
2
8
6
4
4
2
2
3
3
1
1
2
60
8
6
5
4
4
3
3
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
9
10
3
6
4
6
3
5
4
1
1
1
14
13
5
6
4
3
1
3
2
2
1
2
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Liikennevalot
Eritasoliittymä
Kiertoliittymä
Kiihdytyskaista
Moottoritie
Alikulku
Liittymän siirto
Harkitaan uudelleen
Ei mainittu
Valvonta
Valaistus
Tien perusparannus
Moottoritie
Tien perusparannus
Selkeytys
Harkitaan uudelleen
Liittymän siirto
Valaistus
Tien perusparannus
Valvonta
Kiertoliittymä
Parannusehdotus
26
20
10
8
6
4
3
3
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
68
8
5
4
3
2
1
1
94
9
3
3
3
2
1
47
2
4
3
1
60
4
26
20
10
8
6
4
3
3
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
21
6
1
1
3
1
1
1
34
5
3
2
3
2
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
80
56
24
29
17
12
12
5
7
6
3
3
5
1
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
9 (16)
27
29
11
17
18
19
59 Ouluntie välillä Teollisuustie Haukiputaantie
17 Takalontie välillä Ransuperäntie Ahokankaantie
16 Takalontie välillä Ransuperäntie Yli-Iintie
yht. auto kevyt
87
88
90
74
38
39
Köröttelijät
Huono näkemä
Huono näkemä
Kapea tie
Liika suolaus
Ylinopeus
Liikenteen melu
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Paljon lapsia
Jyrkkä mäki
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Paljon lapsia
Jyrkkä mäki
Huono näkemä
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
19
15
4
16
10
6
16
8
8
8
5
3
4
3
1
4
3
1
3
1
2
3
1
2
2
1
1
2
2
2
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
19
15
4
16
10
6
15
8
7
8
5
3
4
3
1
3
1
2
3
1
2
3
2
1
2
1
1
2
2
2
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
42
3
39
7
2
5
5
5
3
3
3
1
2
3
1
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Moottoritie
Tien perusparannus
Alikulku
Eritasoliittymä
Valvonta
Kiihdytyskaista
Muu
Valaistus
Liikennevalot
Harkitaan uudelleen
Ei mainittu
Valaistus
Kaiteet
Valaistus
Kaiteet
Parannusehdotus
25
14
7
4
4
4
3
3
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
50
14
12
4
3
1
1
1
52
14
12
4
3
1
1
1
1
1
2
1
5
1
2
1
33
9
4
2
1
34
9
4
2
1
1
1
1
1
1
25
13
2
3
2
4
1
3
2
2
2
2
2
1
1
17
5
8
2
2
1
1
1
1
18
5
8
2
2
Mainintoja
yht. auto kevyt
LIITE 1
10 (16)
12
13
26
20
21
22
19 Ylikiimingintie välillä Huttukylänkouluntie Haisutie
59 Ouluntie välillä Koitelintie Teollisuustie
61 Ouluntie välillä Jäälintie Koitelintie
yht. auto kevyt
84
84
42
71
Köröttelijät
Huono näkemä
42 Kapea tie
Raskas liikenne
Huono näkemä
Kapea tie
Liika suolaus
Ylinopeus
Liikenteen melu
Köröttelijät
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
84
72
Kapea tie
Liika suolaus
Ylinopeus
Liikenteen melu
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
40
3
37
7
7
7
2
5
3
3
3
3
3
1
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
44
3
41
7
2
5
3
3
3
3
3
3
3
1
2
2
1
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
22
13
9
19
13
6
7
4
3
6
1
5
6
2
4
5
1
4
4
4
4
1
3
3
2
1
3
2
1
2
1
1
1
1
1
1
Valaistus
Tien perusparannus
Moottoritie
Tien perusparannus
Alikulku
Eritasoliittymä
Valvonta
Kiihdytyskaista
Muu
Valaistus
Ei mainittu
Harkitaan uudelleen
Liikennevalot
Moottoritie
Eritasoliittymä
Tien perusparannus
Alikulku
Valvonta
Kiihdytyskaista
Valaistus
Ei mainittu
Harkitaan uudelleen
Liikennevalot
Muu
Parannusehdotus
58
4
3
3
2
2
1
25
14
7
4
4
4
3
3
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
23
14
6
5
4
4
4
3
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
33
1
1
1
1
2
2
1
5
1
1
2
2
1
1
4
25
3
3
2
2
2
1
1
1
1
1
25
13
2
4
3
2
1
3
2
2
2
2
2
1
1
1
23
13
2
5
3
4
2
1
2
2
2
2
2
2
Mainintoja
yht. auto kevyt
LIITE 1
11 (16)
13
24
34
17
23
24
25
26
45 Ouluntie välillä Välikyläntie kunnanraja
18 Takalontie välillä Ahokankaantie Tirintie
22 Kuusamontie välillä Vehmaansuontie Loukkojärventie
61 Ouluntie välillä Laivakankaantie Jäälintie
yht. auto kevyt
77
79
82
60
34
46
Kapea tie
Liika suolaus
Kapea tie
Ylinopeus
Raskas liikenne
Hirviä
Huono näkemä
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Paljon lapsia
Jyrkkä mäki
Huono näkemä
Köröttelijät
Ylinopeus
Turhat porsaat
Liikenteen melu
Suojatie puuttuu
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
83
71
Kapea tie
Liika suolaus
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
42
3
39
6
2
4
3
3
3
3
3
3
3
3
3
1
2
2
1
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
14
4
10
13
12
1
9
7
2
9
2
7
8
3
5
7
2
5
3
2
1
3
3
3
3
2
1
1
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
18
14
4
14
9
5
13
7
6
6
4
2
4
3
1
3
1
2
3
1
2
3
2
1
2
1
1
2
1
1
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
38
6
32
7
2
5
6
6
3
3
Moottoritie
Tien perusparannus
Valaistus
Kaiteet
Valaistus
Alikulku
Valvonta
Tien perusparannus
Harkitaan uudelleen
Hirviaita
Moottoritie
Alikulku
Tien perusparannus
Valvonta
Eritasoliittymä
Harkitaan uudelleen
Poisto
Valaistus
Muu
Ei mainittu
Kiihdytyskaista
Liikennevalot
Meluvalli
Parannusehdotus
21
8
7
5
41
14
12
4
3
1
1
1
25
10
8
8
3
2
2
2
2
2
1
1
1
26
10
5
4
4
3
3
3
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
5
2
1
28
9
4
2
1
1
1
1
1
19
2
5
5
1
1
1
2
2
1
1
3
21
7
2
3
13
5
8
2
2
1
1
6
8
3
3
3
1
1
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
26
9
2
4
2
1
2
3
2
2
2
2
2
1
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
LIITE 1
12 (16)
17
25
36
27
28
29
21 Laivakankaantie välillä Järvitie Jäälintie
27 Kuusamontie välillä Purontie Vehmaansuontie
52 Ouluntie välillä Yrityspuistontie Laukkukankaantie
yht. auto kevyt
73
74
75
33
43
60
Raskas liikenne
Hirviä
Köröttelijät
Ylinopeus
40 Ylinopeus
Kapea tie
Paljon lapsia
Liikenteen melu
Kapea tie
Köröttelijät
Köröttelijät
Kapea tie
Liika suolaus
Ylinopeus
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Ylinopeus
Liikenteen melu
Mainintoja
yht. auto kevyt
3
1
2
3
1
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
39
3
36
5
2
3
3
3
3
3
3
1
2
2
1
1
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
16
14
2
13
2
11
10
2
8
7
5
2
7
2
5
3
3
3
2
1
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
20
7
13
20
18
2
13
7
6
7
1
6
2
2
2
2
2
1
1
Valaistus
Valvonta
Valaistus
Tien perusparannus
Kuivatuksen uudelleen miettiminen
Valvonta
Hirviaita
Harkitaan uudelleen
Alikulku
Moottoritie
Tien perusparannus
Alikulku
Valvonta
Liikennevalot
Kiihdytyskaista
Eritasoliittymä
Muu
Valaistus
Harkitaan uudelleen
Ei mainittu
Alikulku
Eritasoliittymä
Liikennevalot
Valvonta
Valaistus
Ei mainittu
Muu
Harkitaan uudelleen
Kiihdytyskaista
Meluvalli
Parannusehdotus
25
11
8
7
4
3
2
26
13
8
3
2
2
1
1
1
1
1
1
1
22
8
6
5
4
4
3
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
22
6
1
2
1
1
1
1
1
1
1
19
3
5
1
1
1
4
1
2
2
2
3
5
7
5
3
2
1
1
1
1
1
7
10
3
3
1
2
1
1
1
1
22
7
2
4
2
2
1
2
2
2
2
2
2
Mainintoja
yht. auto kevyt
5
3
2
4
4
3
2
1
3
3
3
1
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
13 (16)
63
22
32
32
30
31
32
33
24 Kuusamontie välillä Ylikiimingintie Purontie
24 Haukiputaantie/Opintie
47 Lempiniementie/Tuohimaantie
12 Isoahontie
yht. auto kevyt
69
69
70
71
36
36
54
12
Kapea tie
Raskas liikenne
Ylinopeus
Hirviä
Huono näkemä
Kapea tie
Ylinopeus
Suojatie puuttuu
Ylinopeus
Kapea tie
Ylinopeus
Paljon lapsia
Kapea tie
Suojatie puuttuu
Huono näkemä
Rumpu
16 Huono näkemä
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Liittymä jyrkässä mäessä
Huono näkemä
17
11
8
7
7
3
3
2
2
2
2
12
11
10
7
6
6
5
2
2
2
2
1
1
1
1
3
2
1
15
2
6
1
2
1
6
2
1
2
6
6
6
3
1
2
2
2
9
2
6
5
3
1
2
2
1
1
3
1
6
5
4
4
6
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
27
23
4
9
9
6
4
2
5
4
1
5
4
1
4
4
3
2
1
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
30
4
26
9
3
6
6
1
5
5
3
2
4
4
3
3
3
3
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Korotettu suojatie
Ei mainittu
Selkeytys
Liikenteen jakaja
Liikennevalot
Kiertoliittymä
Alikulku
Kiertoliittymä
Korotettu suojatie
Valvonta
Ei mainittu
Moottoritie
Liikennevalot
Valaistus
Tien perusparannus
Alikulku
Valvonta
Hirviaita
Valvonta
Rummut uusiksi
Tien perusparannus
Valaistus
Tien perusparannus
Korotettu suojatie
Isommat liikennemerkit
Parannusehdotus
9
8
6
6
4
3
3
3
2
1
1
1
1
1
1
1
15
8
8
8
5
3
3
3
2
1
1
1
1
1
1
1
29
9
8
2
2
1
1
1
1
1
1
50
4
2
2
2
1
1
1
1
1
1
23
1
5
1
2
1
9
3
5
4
4
3
1
1
1
1
1
1
3
1
1
2
1
1
41
3
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
6
8
3
1
2
3
2
1
1
1
1
1
6
5
3
4
1
1
3
2
1
7
8
5
5
4
2
1
1
9
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
14 (16)
21
31
39
61
34
35
36
37
20 Huvilatie
24 Alakyläntie
29 Laivakankaantie/Kehätie
63 Ouluntie välillä Laukkukankaantie Laivakankaantie
yht. auto kevyt
56
60
65
15
27
37
Ylinopeus
Ylinopeus
Kapea tie
Turha liikenne, ralli
28 Ylinopeus
Huono näkemä
Suojatie puuttuu
Kapea tie
Raskas liikenne
Hirviä
Paljon lapsia
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Köröttelijät
69
58
Kapea tie
Liika suolaus
Ylinopeus
Liikenteen melu
Köröttelijät
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
33
3
30
7
7
6
2
4
3
3
3
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
12
6
6
8
6
2
8
2
6
6
3
3
5
1
4
4
2
2
3
2
1
3
3
2
2
2
1
1
2
2
2
1
1
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
13
8
5
11
6
5
10
6
4
9
6
3
6
3
3
2
2
2
1
1
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
18
17
1
8
7
1
5
4
1
4
1
3
4
2
2
3
2
1
2
2
1
1
1
1
1
1
Valaistus
Ei mainittu
Katu pihakaduksi tai kävelykaduksi
Valvonta
Kiertoliittymä
Valaistus
Korotettu suojatie
Harkitaan uudelleen
Valvonta
Alikulku
Muu
Moottoritie
Eritasoliittymä
Tien perusparannus
Alikulku
Valvonta
Valaistus
Liikennevalot
Kiihdytyskaista
Harkitaan uudelleen
Ei mainittu
Muu
Harkitaan uudelleen
Parannusehdotus
19
6
6
5
3
2
2
2
2
2
39
4
3
3
2
2
1
1
10
6
4
4
3
3
3
3
3
2
1
1
1
1
1
1
1
21
8
6
4
3
3
3
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
2
2
18
3
6
2
1
1
26
1
3
1
1
4
3
1
1
1
2
3
2
2
1
1
2
1
1
1
4
1
3
3
2
1
3
3
1
1
1
1
13
3
1
1
2
1
1
1
1
1
6
3
3
3
2
1
1
1
1
1
1
1
21
7
2
4
1
2
2
2
2
2
2
1
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
LIITE 1
15 (16)
58
42
38
39
30 Jäälintie välillä Välitalontie Kaarnatie
23 Purontie
yht. auto kevyt
50
52
24
18
Raskas liikenne
26 Ylinopeus
Suojatie väärässä paikassa
Liikenteen melu
Kestopäällyste puuttuu
Kapea tie
Ylinopeus
Mainintoja
Ongelmaselite
yht. auto kevyt
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
14
10
4
12
10
2
7
3
4
5
1
4
3
3
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
18
6
12
9
8
1
7
7
5
5
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Valaistus
Valvonta
Pienempi kallistuskulma
Korotettu suojatie
Ei mainittu
Valvonta
Ei mainittu
Muu
Parannusehdotus
14
11
7
6
3
2
2
1
1
1
1
1
29
8
3
2
2
1
1
1
1
3
10
7
3
1
1
2
1
1
1
21
2
1
1
1
1
1
3
2
1
2
11
1
8
6
2
2
Mainintoja
yht. auto kevyt
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
LIITE 1
16 (16)
LIITE 2
1 (1)
Koululiitu-laskelma
Koululiitu on ohjelma, jolla voidaan arvioida koulumatkojen liikenneturvallisuutta kouluja kuntakohtaisesti. Ohjelmassa käytetään hyväksi kunnasta ja
tiepiiristä saatavia tiestön ja liikenteen ominaisuustietoja.
Lähtökohtana Koululiitun kehittämisessä on ollut, että koulumatkan liikenneturvallisuuden arviointi on voitava tehdä atk-avusteisesti ja havainnollisesti.
Ohjelma on yleispätevä ja se soveltuu erityisesti harvaanasutuille seuduille.
Se on kehitetty Pohjois-Suomessa ja laskelmia on tehty useisiin kymmeniin
kuntiin. Ohjelman tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen koulumatkoilla.
Koululiitu-ohjelma laskee tieosille indeksit, jotka muodostuvat tiestön ja liikenteen ominaisuustiedoista kuten liikennemäärästä, raskaan liikenteen määrästä, nopeusrajoituksesta, pientareen leveydestä, valaistuksesta, kevyen liikenteen väylistä jne. Indeksiin vaikuttavat eniten liikennemäärä, raskaan ajoneuvojen määrä ja nopeusrajoitukset. Yleisten teiden osalta ähtötiedot saadaan tierekistristä.
Kiimingin katujen ja yksityisteiden liikennemääriä on
laskettu keväällä 2003. Laskennat on tehty aamu- ja iltapäiväruuhkien aikaan.
Tuntiliikennemäärät on muutettu vuorokausiliikennemääriksi yleispätevien kertoimien avulla. Muu Koululiitu-laskelmassa tarvittava lähtöaineisto on saatu
kartta- ja maastotarkasteluilla.
Indeksien raja-arvoissa voidaan huomioida oppilaiden ikä kuljetuksia myönnettäessä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Kuntaliitto ovat olleet mukana
määrittämässä indeksien raja-arvoja.
LIITE 3
1 (1)
Kevyen liikenteen verkon hierarkia
Seuraavassa kerrottu kevyen liikenteen verkkohierarkia on tarkoitettu lähinnä pyöräliikenteen tarpeisiin, mutta nopean jalankulkuliikenteen (mm. rullaluistelu) kehittyessä hierarkiajako on tärkeä
myös sille.
Pää- ja seutuverkko
Pääverkon reittejä käytetään pääasiassa pitkämatkaiseen ja nopeaa liikkumiseen. Pääreitit yhdistävät taajamat ja seutujen osat pääkeskukseen ja toisiinsa. Ne kuljettavat liikenteen isoille kouluille, liikekeskuksiin, joukkoliikenneterminaaleihin, virkistysalueille jne. Pääverkko on yhtenäinen,
opastettu ja se kunnossapidetään talvisin.
Pääreittien orientoituvuuteen kiinnitetään huomiota ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään
reitin varrella olevia kiintopisteitä. Pääreitin suositeltava väylien väli on 400-600 m. Pääreitti koostuu ensisijaisesti erillisistä tai ajoratoihin liittyvistä väylistä, mutta voi sisältää ulkoilutie- ja puistokäytäväosuuksia. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää myös hiljaisia katuja tieosuuksia.
Osasta pääverkko muodostetaan seutuverkko. Se yhdistää seudullisesti tärkeät kohteet kuten
kunta- ja aluekeskukset kaupunkiseudun keskukseen ja toisiinsa. Seutuverkon standardi on korkea.
Alueverkko
Alueverkon väylät johtavat liikennettä pääverkolle. Se yhdistää kaupungin- ja kunnanosia toisiinsa
sekä alueen sisällä olevia toimintoja, kuten asuinkortteleita lähi- ja paikalliskeskuksiin, kouluihin ja
joukkoliikenneterminaaleihin.
Alueverkon silmäkoko on 200-300 m. Alueverkko on yhtenäinen ja se koostuu pääasiassa kevyen
liikenteen väylistä, mutta sillä voi olla hidaskatuosuuksia. Myös alueverkon väylät kunnossapidetään talvisin.
Lähiverkko
Lähiverkko on tarkoitettu lyhyille matkoille, kuten korttelin sisäisille matkoille. Lähiverkon silmäkoko on 100-150 m. Sen osina voidaan käyttää kevyen liikenteen väylien lisäksi hidas- ja pihakatuja.
Lähiverkon kaikkia osia ei välttämättä pidetä kunnossa talvisin.
Ulkoilureitistö
Kevyen liikenteen väylien lisäksi käytössä on ulkoilureittejä. Pääulkoilureitistö yhdistää taajaman
eri osat ulkoilualueisiin ja yhdistää eri ulkoilualueita. Ne ovat talvella usein latupohjina. Pääulkoilureitillä ja muulla kevyen liikenteen verkolla voi olla yhteisiä osuuksia. Pääulkoilureitit viitoitetaan
ruskeapohjaisilla ulkoilureittiviitoilla. Paikalliset ulkoilureitit voidaan katsoa kuuluvaksi alue- ja lähiverkkoihin.
Edellä kerrottuja verkon silmäkokoja käytetään tiheästi rakennetuilla alueilla. Silmäkoot vaihtelevat luontevasti rakennetun maankäytön ja maastoesteiden mukaan. Eri verkkotasojen liittymäkohdat suunnitellaan siten, että turvallisuus ja ylempiasteisen verkon sujuvuus taataan.
(Lyhennetty Kevyen liikenteen suunnittelu –ohjeesta, Tielaitos 1998)
LIITE 4
1 (6)
LIITE 4
2 (6)
LIITE 4
3 (6)
HANNUSPERÄN KOULU
Pihan toimenpiteiden periaate-esitys
- uusi liittymä, yksisuuntainen liikenne
- uudet autojen pysäköintipaikat
(lämmityspistokkeet)
- nouto- ja jättöpaikka
- leikkivälineitä siirretään
- välituntipihaan sallittu vain
lumenauraus yms. huoltoajo
Loukkojärventie
nykyiset
autopaikat
koulu
leikkivälineet
koulu
välituntipiha
varasto
urheilualue
Kuusamontie (vt 20)
jätekatos
LIITE 4
4 (6)
LIITE 4
5 (6)
LIITE 4
6 (6)

Kiimingin liikenneturvallisuussuunnitelma

Transcription

Similar documents

Viimeinen kuntatiedote Kiimingin terveysaseman ajanvaraukseen

Jäsentiedote 2/2004 - Kiimingin Koiraharrastajat

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo

Minna Pulju - Porokoirakerho

Hinnasto - Kaukovainion Asukastupa