V 2 φ 2012 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Transcription

V 2 φ 2012 - Suomalais-Venäläinen kauppakamari
V
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti
2 R 2012
• Vieraana Nokian
renkaiden Kim Gran •
• Barometri: Venäjän-kaupassa
maltillista kasvua •
• Venäjän markkinoilla: Raita Sportilta
jääkiekkokaukaloita Sotšiin •
Sisällys
V
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 2 • 2012
4
Poimintoja
6
Vieraana Nokian Renkaiden Kim Gran
Talous
10 Venäjän-kaupan barometri
12 Millainen on Venäjän talouden tila?
14 Talousuutisia
18 Naisjohtajat tulevat
Mahdollisuuksien Venäjä
20 Venäjän jalkapallokisojen kaupungit valitaan syksyllä
22
Bisnesuutisia
26
Voronež on suuri kaupunki keskellä maatalousmaita
28 Raita Sportilta neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin
Jäsenyritykset
30 Delores – Maassa maan tavalla – ja kielellä
32 KPMG – Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty
Laki ja tulli
34 Juristin palsta – Yrtyksen pääjohtajan asema Venäjällä
36 Lakiuutisia
37 Tulliuutisia
38 Vieraskynä
2
PÄÄTOIMITTAJALTA
Menesty Venäjällä
S
SVKK:n toimintaa
39 Uusia jäseniä
40 Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri
42 Jäsentapaaminen Metoksella
43 Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa,
seuraava numero vko 40/2012
Päätoimittaja Pirjo Peltola
Toimitus Einari Lumijärvi, Virpi Suoninen
Layout Pirkko Sipilä
Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry
Ilmoitusmyynti
Marjut Sirola p. +358 10 439 1158
+358 50 555 2073
[email protected]
käyntiosoite World Trade Center
Aleksanterinkatu 17
00100 Helsinki
Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti
postiosoite PL 800, 00101 Helsinki
puhelin +358 10 439 1150
www.svkk.fi
Toimituksen sähköposti [email protected]
Etukannen kuva iStockphoto
ISSN 1797-9110
Paino Forssa Print
uunnitteletko liiketoiminnan aloittamista tai laajentamista Venäjällä?
Lehdestämme löydät vinkkejä siihen, mitä kannattaa ottaa huomioon,
kun suunnitelmat muuttuvat todeksi. Yksi Venäjälle etabloituneiden yritysten
malliesimerkki on Nokian Renkaat, joka on juurruttanut Venäjälle menestyksellisesti sekä tuotannon että jakeluverkoston. Sivulta 6 alkaen voit tutustua
toimitusjohtaja Kim Granin näkemyksiin Nokian Renkaiden Venäjä-tarinasta.
”Maassa maan tavalla, mutta unohtamatta omaa kulttuuria ja taustaa”, on
Delores Interactive Training -kielikoulun toimitusjohtaja Diana Kaaderin
neuvo suomalaisille Venäjälle lähtijöille (s. 30). Vaikka monilla aloilla Venäjällä
selviytyy myös englannin kielellä, niin silti tie menestykseen ja venäläisten
sydämiin, elämän ja kulttuurin ymmärtämiseen avautuu parhaiten kielen taitamisen kautta. Venäjällä liikesuhteet on hyvä varmistaa myös henkilöiden välillä
– kun osaat edes vähän puhua venäjää, antaa se hyvät lähtökohdat luottamuksen syntymiselle.
Kerromme tässä lehdessä myös ulkomaankomennukselle lähtijän haasteista
ja siitä miten koko perhettä koskevaan muutokseen olisi hyvä valmistautua.
Juttua varten haastattelimme KPMG:n ulkomaille lähtijöiden ja myös kotiin
palaavien valmennuksia tekeviä asiantuntijoita Annika Varjosta ja Marianna
Heiskaa.
Venäjän toimintaympäristön arvaamattomuus askarruttaa monia, mutta
toisaalta ison ja ostokykyisen naapurin mahdollisuudet houkuttavat. Maailmanpankin vertailussa (Doing Business 2012), jossa arvioitiin 183:n maan
liiketoimintaympäristöä, Venäjä oli vaatimattomasti sijalla 120. Vertailun
mukaan Venäjää paremman toimintaympäristön tarjoavat mm. Kiina, Turkki
ja Meksiko. Eniten tuntuivat hiertävän rakennuslupiin, sähkön saamiseen ja
tulliin liittyvät asiat. Kun SVKK kyseli kevään Venäjän-kaupan barometriin
suomalaisyrityksiltä liiketoiminnan ongelmista, niin tullaus, byrokratia ja henkilökunnan löytäminen kipusivat kärkisijoille.
Kun ongelmat ja riskit ovat tiedossa, niihin voi varautua jo liiketoimintasuunnitelmia tehtäessä. Toimintaympäristön erityispiirteiden tunteminen on välttämätön pohja
menestykselliselle liiketoiminnalle. SVKK:n
tehtävä on tarjota tietoa ja auttaa yrityksiä
byrokratian viidakoissa. Monta harmia
voi välttää, jos apuna on lainsäädännön
tai muut viranomaiskäytännöt tunteva
asiantuntija.
Hyvää tukea ja hyödyllistä vertaistietoa
saat myös SVKK:n verkostoitumistilaisuuksista. Jäsenyritystemme monipuolisiin
verkostoitumismahdollisuuksiin
panostamme jatkossa entistäkin
enemmän.
Aurinkoista kesää!
Pirjo Peltola
päätoimittaja
3
Poim intoja
Suomen Venäjän edustustoihin
uudet päälliköt
U
lkoasiainneuvos Hannu Himanen aloitti Moskovan suurlähetystön päällikkönä 1. toukokuuta. Himanen
siirtyi Moskovaan Suomen pysyvästä edustustosta Genevestä, jossa hän työskenteli Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa, WTO:ssa ja
muissa Geneven kansainvälisissä järjestöissä
vuoden 2008 syyskuusta lähtien. Ennen
Geneveen siirtymistä Himanen oli ulkoministeriön hallinnollisista asioista vastaavana
alivaltiosihteerinä viisi vuotta.
Vuonna 1976 ulkoministeriöön tullut
Himanen on palvellut aiemmin Suomen
pääkonsulinvirastossa
Leningradissa, New Delhin
suurlähetystössä, Suomen pysyvässä YK-edustustossa New
Yorkissa, Moskovan suurlähetystössä ja Wienin Etyk-edustustossa
sekä suurlähettiläänä Jakartassa.
Ulkoasiainneuvos Pirjo Tulokas aloittaa
Pietarin pääkonsulaatin päällikkönä 1. syyskuuta. Tulokas siirtyy pääkonsuliksi Pietarin
pääkonsulaatin
kakkosvirkamiehen
tehtävästä, jota hän on hoitanut
vuodesta 2009.Vuonna 1996 ulkoministeriössä aloittanut Tulokas on työskennellyt
aiemmin Suomen suurlähetystöissä Lontoossa ja Vilnassa sekä Suomen Nato-edustustossa
Brysselissä.
Ulkoasiainministeriö/EL/10.5.2012
Moskova laajenee 1. heinäkuuta
Kuva Shutterstock
M Moskovan lounainen alueliitos tapahtuu virallisesti 1. heinäkuuta.
Venäjän suosituimmat radioasemat 2012
1. Russkoje radio
2. Europa Plus
3. Avtoradio
4. Majak
5. Radio Šanson
6. Radio Rossija
7. Dorožnoje radio
8. Radio Datša
9. Retro FM
10. Hit FM
Moskovan ulkoraja ulottuu tuolloin Kalugan alueen rajalle saakka. Uusia
alueita liitetään miltei 1 500 neliökilometriä. Uudelle alueelle kaavaillaan
Venäjän suurinta aluerakentamisprojektia vuosikausiin. Rakentaminen
pääsee varsinaisesti käyntiin vuonna 2013.
Uusille alueille rakennetaan mm. asuntoja, yliopistokampuksia, kansainvälinen finanssikeskus ja matkailutoimintoja. Sinne siirtyvät myös
kaikki keskushallinnon yksiköt. Aluelaajennus on jaettu kahteen osaan,
jotka ovat Moskovan 11. ja 12. hallinnollinen suuralue. Niistä käytetään
nimityksiä Novomoskovski ja Troitski.
BBC/EL10.5.2012
Lähde: Wciom.ru
SVKK:n uusi koulutusohjelma Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä käynnistyy elokuun lopulla.
Katso tarkempi ohjelma sivulta 44.
4
Kuva Shutterstock
Ilmoittaudu nyt!
Venäläisten matkailu
Suomeen kasvoi 28,6 %
V
enäläiset tekivät viime
vuonna matkailutarkoituksessa 14,5 miljoonaa matkaa ulkomaille.
Kasvua edellisvuoteen
oli 15 prosenttia. Venäläisten matkailu väheni
merkittävästi poliittisesti
levottomiin arabimaihin
sekä tsunamista ja ydinvoimalaonnettomuudesta
kärsineeseen Japaniin.
Suomi oli viime vuonna venäläisten neljänneksi
suosituin ulkomaankohde
noin 910 000 matkalla.
Suomen-matkat kasvoivat
edellisvuodesta 28,6 prosenttia. Tiedot perustuvat
venäläisen matkailualan
liiton RST:n (Rossijski
sojuz turindustrii) selvitykseen.
Vedomosti/EL/6.3.2012
Kuvernöörejä on
vaihdettu urakalla
M Vedomosti-
lehden mukaan
Sverdlovskin alueen
kuvernööristä Aleksandr Mišarinista
tuli toukokuussa
kahdeskymmenes
Kremlin tehtävistään
tänä vuonna erottama
aluejohtaja. Aluejohtaja on vaihtunut
Uralilla sijaitsevan
Sverdlovskin alueen
lisäksi muun muassa
Aleksandr Hudilainen
Leningradin, Arkangelin, Murmanskin, Jaroslavlin, Volgogradin, Samaran,
Moskovan, Primorjen (Vladivostok), Omskin ja Tomskin alueilla sekä Permin aluepiirissä ja Mordvan tasavallassa. ja viimeksi Karjalan tasavallan vt. kuvernööriksi nimitettiin Aleksandr Hudilainen. Nimitettyjen
kuvernöörien toimikausi on viisi vuotta.
Uuden lain mukaan kuvernöörit valitaan jatkossa
suoralla kansanvaalilla. Ensimmäinen mahdollinen
vaalipäivä on lokakuussa. Tuolloin on mahdollista valita kansanvaalilla kuvernöörit alueille, joilla nykyisten
aluejohtajien virkakausi päättyy kesän ja loppuvuoden
aikana.
Vedomosti, RBK/EL/15.5.2012
10-vuotiaalle
moskovalaistytölle patentti
M 10-vuotiaasta moskovalaistytöstä Anastasia Rodiminasta on tullut Venäjän
nuorin patentoija. Anastasia sai valtiollisen Rospatentin myöntämän patentin
graafiseen painamiseen liittyvään metodiin. Keksintö syntyi sattumalta. Anastasia
oli tekemässä graafisia vedoksia käyttäen tapaa, jossa painoväreillä tehdään ensin
maalaus sileälle laatalle ja sen jälkeen maalatun laatan päälle asetetaan paperi,
johon värit tarttuvat esimerkiksi prässiä käyttäen tai käsillä painellen. Anastasia
kuitenkin unohti laatan päällyspapereineen auringonvaloon datšan kuistille. Kun
hän tuli takaisin, värit olivat kuivuneet ja kiinnittyneet paperiin ainutlaatuisella
tavalla. Anastasian isoisä auttoi tyttöä hankkimaan patentin tälle metodille.
Ainakin yksi iso mainostoimisto on kiinnostunut teknologiasta, sukulaiset
kertovat. Samoin keksinnöstä on kiinnostunut neurologinen sairaala, joka
haluaisi käyttää menetelmää taideterapiassa. Tyttö itse sanoo, että hän aikoo tehdä
siskonsa kanssa lapsille tarkoitetun pelin, jossa keksinnöllä on olennainen osa.
Aikaisempi nuori patentoija Venäjällä oli 11-vuotias angarskilainen Vladislav
Koren. Hän kehitteli uudentyyppisen autoradan.
Moskovski Komsomolets/EL/9.5.2012
5
VIER A ANA
Kim Gran
Nokian Renkaat
vauhdissa Venäjällä
Teksti Pirjo Peltola • Kuva Nokian Renkaat
Nokian Renkaiden etabloituminen
Venäjälle on menestystarina
ja malliesimerkki tuotannon
sulauttamisesta venäläiseen
toimintaympäristöön. Tarina alkoi
jo yli sata vuotta sitten, silloin
tosin myyntihittinä olivat Suomen
Gummitehtaan kalossit, joita
kaupiteltiin Pietarin herrasväelle.
T
änä päivänä Nokian renkaat on
alansa markkinajohtaja Venäjällä
ja myös suurin premium-renkaiden valmistaja. Tärkeimpiä
tuotteita ovat henkilöautojen renkaat ja
erityisesti talvirenkaat.
– Nyt kun länsimaiset autot ovat lisääntyneet Venäjällä, niin talvirenkaat käyvät
hyvin kaupaksi, vaikka Venäjällä ei olekaan
lakisääteistä talvirengaspakkoa, kertoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Kim Gran.
Nokian Renkaiden Venäjän valloitus perustuu hyvin vahvasti vuodesta 2000 alkaen
yhtiötä luotsanneen Kim Granin visioon.
– Kun tulin tähän hommaan noin 12
vuotta sitten, niin olin sitä mieltä, että Venäjä on ehdottomasti tulevaisuuttamme ja
ryhdyimme tosissamme satsaamaan sinne.
Siihen mennessä Gran oli jo perusteellisesti tutustunut itänaapurin rengasmarkkinoihin kierrettyään 90-luvun puolivälissä
kaikki alan tehtaat, jotka Venäjältä löytyivät.
Vaikka pohjatyöt oli tehty, niin oikeaa
toimintamallia hakiessaan myös Nokian
6
Renkaat joutui jonkin verran maksamaan
oppirahoja.
– Harjoittelimme ja teimme kaikki ne
virheet, jotka yleisesti liittyvät Venäjäntoimintaan, kunnes uskalsimme perustaa
sinne oman tehtaan, Gran muistelee.
Vsevoložkin tehtaan ensimmäinen vaihe
valmistui 2005 ja sen tuotantokapasiteetti
oli noin 4 miljoonaa rengasta vuodessa.
– Olemme koko ajan laajentaneet ja
rakentaneet vaiheittain lisää. Jo noin 2,5
vuotta ensimmäisen tehtaan rakentamisesta oli tarve rakentaa puolitoistakertaa
isompi ja ajattelimme, että se riittäisi. Nyt
on kulunut viitisen vuotta ja rakennamme
jälleen. Tässä kolmannessa vaiheessa tuotantoa lisätään noin kuudella miljoonalla
renkaalla.
Muutaman vuoden takainen lama aiheutti rajun pudotuksen myös Nokian Renkaiden myyntiluvuissa. Gran kertoo, että
kesti kaksi vuotta päästä takaisin entiselle
tasolle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat
hyvät.
Ohjaimet omiin käsiin
Nokian Renkaiden etabloitumisen oppimisprosessiin kuuluivat muun muassa
vuonna 2003 perustettu yhteisyritys, jolla
oli tuotantoa Kirovissa ja Voronežissa, sekä
osakkuus Jaroslavlin rengastehtaassa.
– Näiden kokemusten jälkeen olemme
olleet vahvasti sitä mieltä, että Venäjällä
menestyy, kun pitää kaikki langat omissa
käsissä. Paras toimintamalli on kokonaan
itse omistettu yritys. Sen sijaan, että yrittää
yhteistyrityksen kautta sovittaa yhteen eri
yhtiöiden tavoitteita, on helpompi palkata omaan yritykseen venäläisiä ihmisiä
ratkaisemaan ongelmia, joita kuvittelee
mahdollisen partnerin ratkaisevan. Mielestäni yhteisyrityksessä partneri ei niinkään
ratkaise ongelmia, vaan lisää niitä.
Gran korostaa, että menestyksen avain
Venäjällä on osaava venäläinen henkilökunta. Paikallinen henkilökunta on ollut
myös se ratkaiseva ero, jolla Nokian Renkaat on saanut etumatkaa kilpailijoista.
– Olemme palkanneet paikallista väkeä,
antaneet heille riittävästi toimivaltaa ja
resursseja sekä sen lisäksi auttaneet heitä
kaikin tavoin onnistumaan. Paikalliset
ihmiset tuntevat maan kulttuurin, ajatusmaailman ja byrokratian. He tietävät riskit
ja osaavat suhteuttaa ne oikein. He osaavat
parhaiten johtaa venäläistä organisaatiota,
sillä he tietävät, miten asiat siellä toimivat
ja miten ne tulee ratkaista, Gran selvittää.
Granin mielestä toimintamalli, jossa
lännestä lähetetään ” management ” johtamaan Venäjän toimintoja, on tuhoon
tuomittu tai ainakin onnistumisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin organisaation, jonka johtoon on löydetty hyviä
paikallisia ihmisiä. Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla ei linjatehtävissä ole yhtään
suomalaista, vaan käytännön johtaminen
on täysin venäläisen johdon käsissä.
Gran myöntää, että Nokian Renkailla oli
myös paljon onnea henkilökunnan rekrytoinnissa.
– Ensin löysimme tehtaalle hyvän vetäjän Andrei Pantioukhovin, joka on edelleenkin Venäjän toimintojemme johtaja.
Hänen tuekseen keräsimme nuoria ihmisiä,
joilla oli riittävä koulutustaso ja jotka kaikki olivat työskennelleet länsimaisessa yhtiössä. Itse asiassa suurin osa johtotiimistäm-
7
me on tullut Coca Colalta. Luoteis-Venäjän
Coca Colan kakkosketjusta tuli meidän
ykkösketjumme, Gran naurahtaa.
Limonadiopit ovat Granin mukaan istuneet erittäin hyvin myös rengastehtaan
toimintaan.
– Olemme lähteneet siitä, että meillä ei
ole opittavaa muilta rengasfirmoilta, vaan
ihan muilta aloilta.
Hakkapeliitta Village
Yksi tärkeimmistä Nokian Renkaiden
sitoutumisen osoituksista työntekijöitä ja
venäläistä yhteiskuntaa kohtaan on ollut
henkilökunnalle rakennettu Hakkapeliitta
Village -asuinalue.
Gran kertoo, että asia lähti kehittymään,
kun hän sattumalta kuuli Putinin televisiopuheessaan mainitsevan, että asuntopula
on Venäjän suurin sosiaalinen ongelma.
– Jäin tätä miettimään. Seuraavana
päivänä meillä oli Venäjällä johtoryhmän
kokous ja kysyin siellä meidän ihmisiltä,
miten työntekijämme asuvat ja onko asia
oikeasti ongelma, Gran muistelee.
Ideasta ryhdyttiin toimeen ja työntekijöiden asuinoloista tehtiin tutkimus, jonka
mukaan tehtaan keski-iältään noin 28-vuotiaista työntekijöistä yli puolet asui joko
vanhempien nurkissa tai muuten vaikeissa
oloissa.
– Ajattelimme, että jos jo tehtyjen noin
500 miljoonan investointien lisäksi rakennamme muutaman talon, niin se maksaa
8
noin 10 miljoonaa euroa, millä ei tässä kokonaisuudessa ole meille suurta merkitystä,
mutta vaikutus, mikä lisäinvestoinnilla
saadaan työnantajan imagoon ja henkilökunnan pysyvyyteen, on tosi tärkeä.
Asunto-ohjelma on vankistanut Nokian
Renkaiden asemaa myös viranomaisen silmissä ja tietenkin myös lisännyt työpaikan
houkuttelevuutta. Nyt valmiina on noin
180 asuntoa ja rakenteilla on neljä uutta
kerrostaloa. Asunnot ovat omistusasuntoja,
jotka myydään henkilökunnalle omakustannushintaan.
– Ohjelma on mahdollistanut monelle oman asunnon hankinnan, mikä olisi
muuten ollut mahdotonta. Tätä on käytetty
Venäjällä myös esimerkkinä siitä, miten
länsimaisen yhtiön pitäisi siellä toimia.
Hyvät suhteet kaikilla tasoilla
Jotta Venäjällä menestyisi, on erittäin tärkeää pitää suhteet viranomaisiin kunnossa.
Sen oppivat tietämään kaikkia, jotka Venäjän-kaupan parissa toimivat.
Korruptiota ei ole saatu kitkettyä Venäjältä, mikä askarruttaa monia investointia
harkitsevia. Granin mukaan eri tasoilla
rakennettujen suhteiden ja verkostojen
merkitys on erityisen ratkaisevaa siinä, että
voi harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa puhtaasti ja laillisesti.
Hyvät suhteet eivät rakennu pelkästään
puheiden kautta, tarvitaan myös tekoja.
Nokian Renkailla näitä tekoja ovat olleet
panostukset työntekijöiden parempaan
asumiseen, mutta ehkä vielä suurempaa
myötämielisyyttä viranomaisissa on herättänyt kaupallinen toimintatapa.
– Emme ole siellä vain ottamassa rahaa
ulos, vaan jalostamme venäläisistä raakaaineista paikallisella työvoimalla ja osaamisella tavaraa, joka myydään kovaan hintaan
ulkomaille, Gran selvittää.
– Itse asiassa olemme suurin kestokulutushyödykkeiden viejä Venäjällä. Venäjän
tehdas on ollut ihan alusta lähtien osa tuotantomme kokonaisrakennetta, eikä vain
Venäjää varten, sillä puolet siellä valmistetusta tavarasta myydään länteen.
Paikallisia resursseja laajalla rintamalla
hyödyntävä toimintapa on antanut suhdetoiminnalle hyvät lähtökohdat.
– Se tosiasia, että viemme paljon ulos,
on luonut mahdollisuuden myös federaatiotason vaikuttamiseen, Gran lisää.
Tehokas jakeluverkosto
– Näemme itsemme enemmän kuluttajatavarayhtiönä kuin teollisuutena. Sanon
usein, että toimimme Mac Donalds -mallilla. Haluamme toimia suoraan kuluttajapinnassa. Meille imago, brändi ja mielikuvat
ovat äärettömän tärkeitä asioita.
Vaikka yleisesti venäläisten kulutustavaroiden laatu ei ole kerännyt mainetta
maailmalla, niin Gran vakuuttaa, että Made
in Russia -leima autonrenkaissa, ei millään
lailla näy ostokäyttäytymisessä. Laadun
takeena on myös kansainvälisesti vahva
brändi.
– Se on vanhakantaista ajattelua. Myymme Venäjältä renkaita yli 50 maahan. Yhtä
lailla pitäisi kysyä, missä Niken lenkkitossut on tehty. Maantieteellinen paikka ei ole
oleellinen, vaan sillä on enemmänkin merkitystä, millainen on tehdas ja osaaminen
ja miten toimintaa johdetaan.
Venäjällä rengasmarkkinat ovat varsin
kilpaillut, sillä läsnä ovat kaikki tunnetut
rengasmerkit. Miten Nokian Renkaat on
varmistanut markkinajohtajuuden? Riittävätkö siihen tehokas brändäys ja mielikuvamarkkinointi?
– Vähemmän tunnettu toimintamme on
jakeluverkostomme. Olemme ensimmäisenä rengasyhtiönä tuoneet Venäjälle oikean
rengasliikkeiden ketjun. Kun aloitimme
siellä, niin jakelutie oli todella huonosti
kehittynyt. Renkaita myytiin toreilla. Nyt
meillä on entisen Neuvostoliiton alueella Vianor-rengasketjumme
liikkeitä jo 300:ssa kaupungissa, yhteensä noin 500 myymälää. Viime
vuonna avasimme 60 uutta myymälää. Koko maan kattava jakeluverkosto on liiketoiminnallemme erittäin tärkeä, Gran painottaa.
Renkaita Venäjällä kulutetaan myös jatkossa, sillä Granin arvion
mukaan Venäjällä myydään tänä vuonna noin kolme miljoonaa
autoa. Määrä on kuusinkertainen verrattuna Pohjoismaiden automyyntiin.
Myös Venäjän autoteollisuus vahvistuu jatkuvasti. Gran toteaa,
että kymmenestä myydyimmästä automerkistä jo yhdeksän valmistetaan Venäjällä.
Tällä hetkellä yksi iso Venäjä-liiketoimintoihin vaikuttava asia on
Venäjän WTO-jäsenyyden toteutuminen. Miten se vaikuttaa Nokian
Renkaiden toimintaan?
– Tällä hetkellä tuontirenkaille on 20 prosentin tulli, mikä putoaa
vaiheittain seuraavan viiden vuoden aikana 10 prosenttiin, eli noin
kaksi prosenttia vuodessa. En näe sillä mitään varsinaista vaikutusta
meidän bisnekseemme. Käytännössä tulli on ollut siellä suojaamassa
vanhaa perinteistä venäläistä rengasteollisuutta kiinalaisia vastaan, ei
meitä, Gran selvittää.
Talouden nopeat käänteet
Vaikka edellinen talouskriisi jarrutti tuntuvasti myös Nokian Renkaiden vauhtia Venäjällä, niin toimitusjohtaja tuntuu suhtautuvan
näihin talouden usein jyrkkiinkin vaihteluihin varsin tyynesti.
– Ei voi odottaa, että Venäjän kehitys olisi hitaasti ja tasaisesti
kasvava viiva. Siellä mennään joko lujaa ylöspäin tai lujaa alaspäin.
Kun lähtee Venäjälle, niin pitää varautua siihen, että oma bisnesmalli
ja toimintapa kestävät sekä nousun että pudotuksen.
Gran näkee, että erilaiset kriisitilanteet voivat avata bisnekselle
myös uusia mahdollisuuksia.
– Olen omalle väellemme puhunut siitä, että kun tulee pudotus,
niin silloin on parasta aikaa olla aktiivinen. Moni yritys tekee sen
virheen, että lähtee pakoon juuri silloin, kun markkinat avautuvat.
Ainakin meille erilaiset kriisitilanteet kuten vuoden 1998 devalvaatio
ja edellinen talouskriisi ovat olleet aikaa, jolloin olemme erityisen
paljon vahvistaneet asemaamme. Kun muut ovat olleet passiivisia,
niin me olemme jatkaneet toimintaamme, mikä on antanut mahdollisuuden kehittyä.
Gran harmittelee, että yritykset toimivat usein lyhytjännitteisesti.
Ne lähtevät naapurimaan markkinoille suuren innostuksen vallassa,
mutta heti kun tulee pudotus, niin petytään ja vetäydytään markkinoilta. Liian usein näihin varsin ennustettaviin riskeihin ei ole
varauduttu henkisesti eikä toimintamallissa.
– Joka tapauksessa pudotus tulee keskimäärin kaksi kertaa 10
vuodessa. Pitäisi vain ymmärtää, että kokonaispakettiin kuuluvat
hyvät ja huonot ajat. Venäläiset asiakkaat, rahoitus ja kaikki muu
bisnekseen liittyvä ovat aika sekaisin pudotusvaiheessa. Juuri silloin
pitäisi pystyä tukemaan omia verkostojaan ja asiakkaitaan, eikä hylätä niitä. Yritys tekee itsemurhan, kun yrittää puristaa kivestä rahaa
silloin, kun sitä ei ole. Kun malttaa mielensä, saattaa hyvinkin luoda
henkilökohtaisen ja kestävän suhteen, joka on Venäjällä erityisen
tärkeää, Gran tykittää. H
SERTIFIOIN TI JA TULLAUS
Tu lliliiton sertifikaatit
Sertifiointi Kazakstaniin
Sertifiointi Venäjällä
Sertifiointi Valko-Venäjälle ja
Ukrainaan
Selvitäm m e vaad ittavat asiapaperit vientiä,
käyttöönottoa ja myyntiä varten sekä
hoid am m e tarvittavat sertifikaatit ja
asiapaperit.
Ota yhteyttä!
Markinvest Oy
Lahti +358 (0)3 752 1810
E-m ail pekka.peltonen@m arkinvest.fi
w w w .markinvest.fi
w w w .gost-r.fi
9
Talous
Venäjän-kaupan
barometri
Suomen vienti Venäjälle kasvoi
alkuvuonna 13 % – vienti Saksaan
ja Ruotsiin laski 12 %
keskisuuret yritykset pärjäsivät aikaisempaa paremmin, mutta suurilla yrityksillä
kasvu niin viennissä kuin Venäjän-liiketoimissa sakkasi.
evään barometritulokset osoittavat, että vienti Venäjälle ja
liiketoiminta Venäjällä kasvoivat maltillisesti tai pysyivät
ennallaan. Tämä koskee kaikkia toimialoja
paitsi teollisuutta, jossa kasvu on sakannut
jo jonkin aikaa. Tulevaisuudelta odotetaan
positiivista kehitystä ja maltillista kasvua,
joka perustuu ostovoiman maltilliseen
kasvuun Venäjän talouskasvun myötä.
Haasteista tullaus ja Venäjän liiketoimintaympäristön byrokraattisuus ovat pysyneet
suurimpina ongelmina. Henkilöstön rekrytointi on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi. Investoinnit Venäjälle
noudattavat vanhaa kaavaa: neljännes on
investoinut, kolmannes aikoo investoida.
Uutena kysymyksenä barometrissä oli yritysten liiketoiminnan tavoitteet seuraavalle
vuodelle. Suurin osa hakee myynnin kasvua Venäjällä tapahtuvassa liiketoiminnassa ja viennissä.
Vienti Venäjälle viimeisten 6 kk
aikana ja viennin haasteet (206
vastaajaa)
K
MITEN ON MENNYT?
ETalvella ja alkukeväällä vienti Venäjälle
ja liiketoiminta Venäjällä olivat pääsääntöisesti positiivisia, sillä kasvua oli viejistä 39
prosentilla ja liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista 48 prosentilla vastaajista. Status
quo oli syksyyn verrattuna aavistuksen
verran suurempaa, sillä viejistä 49 prosentilla ja Venäjällä toimivista yrityksistä 39
prosentilla bisnes oli pysynyt ennallaan.
Palvelualat pärjäsivät parhaiten, kaupan
alalla liiketoiminta Venäjällä enemmistölle
kasvoi, mutta teollisuudessa molemmissa
toimintamuodoissa kasvu laski. Pienet ja
10
Yleiskuva viennistä Venäjälle on positiivinen: 39 prosentilla se on kasvanut ja 49
prosentilla pysynyt entisellään. Palvelualoilla kehitys on ollut parasta kun taas
teollisuudessa viennin kehitys heikkeni.
Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ollut
havaittavissa suuria muutoksia, suurilla
yrityksillä sen sijaan oli ongelmia.
Tullaus on pitänyt ykköspaikkansa haasteiden joukossa, se kiusaa eniten teollisuuden
yrityksiä. Byrokratia, josta kärsii eniten
kaupan ala, on pysynyt toisella sijalla.
Kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi on
noussut kuljetus ja logistiikka, joissa ongelmia koki 13 prosenttia vastaajista.
Liiketoiminta Venäjällä
viimeisten 6 kk aikana (175 vastaajaa)
Yleisesti ottaen liiketoiminnassa Venäjällä
ei tapahtunut suurta muutosta syksyyn
verrattuna. Vajaalla puolella liiketoiminnassa on ollut kasvua ja 39 prosentilla liiketoiminta on pysynyt entisellään. Kaupan ja
palveluiden aloilla liiketoiminta on kehittynyt parhaiten, mutta teollisuudessa alamäki
on jatkunut syksystä 2010.
Samoin kuin viennissä, tullaus on liiketoiminnassa Venäjällä suurin ongelma.
Toiseksi eniten yrityksiä vaivaa byrokratia,
erityisesti kaupan alalla. Henkilökunnan
löytäminen on noussut kolmanneksi suurimmaksi haasteeksi, erityisesti kaupan
alalla; syksystä 2011 sen osuus on noussut 9
prosentista 18 prosenttiin.
MITKÄ OVAT ODOTUKSET?
ELähitulevaisuuden odotukset viennin ja
liiketoiminnan kehittymiselle ovat syksyyn
verrattuna kasvaneet voimakkaasti, vaikka
suurin osa vastaajista kallistuukin maltillisen kasvun puoleen. Supistumista odottaa
harva. Odotukset ovat positiiviset kaikilla
toimialoilla, mutta erityisesti liiketoimintaa Venäjällä harjoittavilla kaupan alan
yrityksillä. Pienet ja keskisuuret yritykset
odottavat kasvua niin viennissä kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Teollisuusyritysten
odotukset ovat vahvimmat Venäjän liiketoiminnassa ja viennissä odotukset ovat
syksyn 2011 tasolla.
Viennin kehittyminen
Venäjälle (206 vastaajaa)
Lähitulevaisuuden näkymät ovat aikaisempaa valoisammat: 64 prosenttia vastaajista
odottaa kasvua ja 29 prosenttia uskoo
viennin pysyvän nykyisellä tasolla. Kasvuodotukset ovat positiiviset kaikilla aloilla.
Teollisuuden odotukset ovat kovimmat,
palvelualoilla ollaan myös varsin optimistisia, kun taas kaupan ala on maltillisempi.
Enemmistö pienistä ja keskisuurista yrityksistä odottaa vientinsä kasvavan, mutta
suuret yritykset ovat varovaisia.
Liiketoiminnan kehittyminen
Venäjällä (175 vastaajaa)
Odotukset Venäjällä tapahtuvan liiketoiminnan kasvulle ovat vientiä optimistisemmat: kasvua odottaa 69 prosenttia vastaajista. Optimistisuuden kasvu selittyy sillä, että
15 prosenttia enemmän vastaajista kuin
syksyllä odottaa liiketoiminnan kasvavan
jonkin verran ja supistuvaa liiketoimintaa
odottaa enää harva (3 prosenttia).
VENÄJÄN TALOUS
(300 vastaajaa)
EViennin ja liiketoiminnan valoisat kasvuodotukset perustuvat pitkälti Venäjän
talouden kasvuodotuksiin, jotka ovat nousseet merkittävästi syksystä 2011. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta kasvun
odotetaan kuitenkin olevan maltillista. 71
prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että
Venäjän talous kasvaa jonkin verran.
INVESTOINNIT VENÄJÄLLE
(300 vastaajaa)
EUus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu neljännes vastaajista. Joka kolmas
suunnittelee tulevia investointeja.
Toteutuneet uus- ja
lisäinvestoinnit
26 prosenttia vastaajista on tehnyt uus- tai
lisäinvestointeja Venäjälle viimeisen puolen
vuoden aikana, 17 prosenttia tytäryritykseen, 5 prosenttia tuotantolaitokseen,
3 prosenttia myymälään ja 3 prosenttia
yhteisyritykseen. Investointeja on tehnyt
kaikilla toimialoilla 25–28 prosenttia vastaajista. Suuret yritykset ovat investoineet
eniten: 38 prosenttia vastaajista (pienistä
yrityksistä 23 prosenttia ja keskisuurista 25
prosenttia).
Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit
28 prosenttia vastaajista aikoo tehdä uusja lisäinvestointeja seuraavien kuuden
kuukauden aikana. 21 prosenttia harkitsee
tytäryhtiön perustamista, 4 prosenttia sekä
tuotantolaitokseen että yhteisyritykseen
sijoittamista. Myymälään aikoo sijoittaa 2
prosenttia. Palvelualat (32 prosenttia vastaajista) ja suuret yritykset (36 prosenttia
vastaajista) ovat jonkin verran muita innokkaampia perustamaan tytäryrityksiä.
YRITYSTEN TAVOITTEET
SEURAAVILLE 12 KUUKAUDELLE
(300 vastaajaa)
EKysyttäessä yrityksiltä näiden liiketoiminnan tavoitteista seuraavalle vuodelle,
odotetusti ykköseksi nousee myynnin lisäys
nykyisillä toiminta-alueilla. Palvelualat
ja pienet yritykset ovat kärjessä. Vientiä
haluavat lisätä erityisesti teollisuus- ja keskisuuret yritykset. Kannattavuuden kasvua
hakevat kaupan alan yritykset ja suuryritykset. Alueellinen laajentuminen kiinnostaa suuria yrityksiä ja kauppaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh. 050 433 8168
Tutkimuksen taustatietoja:
Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa
maalis-huhtikuun vaihteessa 2012. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy.
Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa, joista
96 % edusti päällikkö- ja johtajatasoa, 3 % toimihenkilöitä.
Vastaajien toimialoista 60 % oli teollisuuden
ja rakentamisen, 29 % palvelu-, suunnittelu- ja
logistiikka-alojen ja 11 % kaupan alan edustajia.
Vastaajista 58 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 23 % keskisuuria (51–249 työntekijää) ja
suuria (yli 250 työntekijää) oli 19%.
RUSSIA CONSULTING
Interim Management Accounting Tax HR Office IT
11
TALOUS
Millainen
on Venäjän talouden tila?
Teksti Seija Lainela, Suomen Pankki, Bofit
V
enäjän valtiontalous on suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtiolla
on vain vähän velkaa – julkisen
velan suhde BKT:hen on noin 10 %.
Lisäksi federaatiobudjetti on ollut
ylijäämäinen vuodesta 2000 lähtien lukuun
ottamatta taantuman aiheuttamia vajeita
vuosina 2009 ja 2010. Hyvään tilanteeseen
ovat vaikuttaneet paitsi Venäjän harjoittama tiukka budjettipolitiikka myös 2000-luvulla poikkeuksellisen nopeasti kasvaneet
energiaverotulot.
Energiaverotulot ovat toisaalta myös
ongelmallisia. Raakaöljyn ja maakaasun
tuotannosta ja viennistä kannettavat verot
muodostavat nykyään jo noin puolet federaatiobudjetin tuloista. Näiden verojen
suuruus riippuu energian kulloisestakin
maailmanmarkkinahinnasta, joka voi vaihdella voimakkaastikin. Seurauksena myös
federaation budjettitulot voivat vaihdella
huomattavasti.
Jos öljyn hinta alenee, se näkyy valtion
tuloissa lähes välittömästi. Hallitus on tämän vuoksi 2000-luvun alusta aina viime
vuosiin asti harjoittanut erittäin maltillista
budjettipolitiikkaa ja kasvattanut budjettimenoja paljon tulojen kasvua hitaammin.
Maltillisen budjettipolitiikan peruspilarina on ollut vararahastojen kerääminen
verotulojen vaihteluita tasaamaan. Budjetin
ulkopuoliseen vararahastoon alettiin vuodesta 2004 lähtien siirtää energiaverotuloja
siltä osin kuin raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ylitti tietyn normaalitasona
pidetyn hinnan. Myöhemmin rahasto jaettiin kahtia reservirahastoon ja kansallisen
hyvinvoinnin rahastoon. Reservirahastoon
kerättiin varoja käytettäväksi budjetin
12
menojen kattamiseen niinä vuosina, kun
raakaöljyn hinta on alhaalla. Rahastoa
kartutettiin aina siihen asti, kunnes sen
suuruus oli 10 % BKT:stä. Tämän jälkeen
budjettiylijäämillä alettiin kartuttaa ns.
kansallisen hyvinvoinnin rahastoa, johon
kerätään varoja pitkän tähtäimen tarvetta
varten mm. tulevaisuuden eläkemenoja
rahoittamaan.
Vararahasto käyttöön
Vuonna 2008 maailmantalous ajautui taantumaan ja raakaöljyn hinta romahti. Tämä
romahdutti myös Venäjän energiaverotulot
ja budjetti kääntyi alijäämäiseksi vuosina
2009 ja 2010. Alijäämien suuruus ko. vuosina oli 6 % ja 4 % bruttokansantuotteesta.
Reservirahaston varojen avulla budjetin
alijäämät pystyttiin rahoittamaan ilman,
että valtio merkittävästi velkaantui tai että
menoja olisi tarvinnut karsia. Päinvastoin,
valtion käynnistämät elvytystoimet lisäsivät
budjetin menoja. Reservirahaston arvo oli
huipussaan vuoden 2008 kesällä noin 143
mrd. dollaria, josta se väheni vuoden 2010
loppuun mennessä noin 25 mrd. dollariin
sitä mukaan kun varoja siirrettiin budjettiin. Reservirahastoa alettiin kartuttaa
uudelleen vuoden 2012 alussa, jolloin sinne
siirrettiin vuoden 2011 budjettiylijäämiä.
Maaliskuun 2012 lopussa reservirahastossa oli varoja 62 mrd. dollaria eli noin 3 %
BKT:stä.
Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja ei taantuman aikana käytetty budjettimenojen rahoittamiseen, mutta niitä sijoitettiin pitkäaikaisiksi talletuksiksi Venäjän
pankkisektorille. Muutoin vararahastojen
varat on sijoitettu ulkomaille vähäriskisiin
kohteisiin periaatteessa samalla tavoin kuin
Venäjän valuuttavaranto. Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli maaliskuun 2012
lopussa 90 mrd. dollaria.
Budjettipolitiikka kevenee
Kasvaneiden öljytulojen vaurastettua Venäjää budjetin menoja alettiin lisätä aiempaa
nopeammin 2000-luvun puolivälin jälkeen.
Erityisesti menoja suunnattiin sosiaalisesti
tärkeisiin kohteisiin kuten matalapalkkaalojen palkankorotuksiin ja eläkkeiden
nostoon. Vuoteen 2008 mennessä federaatiobudjetin menot olivat kasvaneet niin,
että niiden osuus BKT:stä oli 18 %. Seuraavana vuonna budjettimenojen BKT-osuus
oli suurimmillaan, mihin osaltaan vaikutti
taantuma-ajan BKT:n pudotus. Vuonna
2011 federaatiobudjetin menojen suhde
BKT:hen supistui runsaaseen 20 prosenttiin. Koko julkisen sektorin eli federaatioja aluebudjettien sekä sosiaalirahastojen
yhteenlasketut menot olivat noin 37 %
BKT:stä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa lähellä OECD-maiden runsaan
40 prosentin keskiarvoa.
Vuodesta 2012 lähtien budjetin menoja
kasvatetaan jälleen, mihin osin ovat olleet
syynä maaliskuun 2012 presidentinvaalit.
Tällä kertaa menonlisäykset koskevat paitsi
sosiaalimenoja myös puolustussektoria.
Vaalien alla tuleva presidentti Vladimir
Putin lupasi seuraaville vuosille vielä
enemmän menojen lisäyksiä erityisesti
matalapalkka-alojen palkankorotuksiin.
Vaikka valtiontalouden lyhyen tähtäimen tila on hyvä ja budjetin ennustetaan
olevan kuluvana vuonna viime vuoden
tapaan ylijäämäinen (ylijäämän suuruus oli
mukaan. Finanssiministeriö ehdottaa, että
rahastoihin siirretään öljyn, öljytuotteiden
ja maakaasun tuotanto- ja vientiverotuloja
siltä osin kuin öljyn hinta on korkeampi
kuin maailmanmarkkinoiden viimeisten
kymmenen vuoden keskihinta. Jos hinta on
tätä alempi, ei rahastoa kartuteta.
Urals-öljyn viimeisten 10 vuoden keskihinta on 61 dollaria tynnyriltä. Jos rahastointiperiaatetta alettaisiin soveltaa tällä
hinnalla ensi vuoden budjetista lähtien,
merkitsisi se menojen leikkausta lähes puoleen tämänvuotisesta. Siksi finanssiministeriö ehdottaa, että seuraavat kolme vuotta
ovat siirtymäaikaa, jolloin vararahastoihin
ohjataan pienempi osa tuloista (esim. ensi
vuonna rahastoihin siirrettäisiin verotulot
öljyn hinnan 102 dollaria ylittävältä osalta).
30
25
20
15
Lähde: Venäjän finanssiministeriö
10
5
0
-5
-10
1997
1999
2001
2003
Tulot
2005
Menot
2007
2009
2011
Jäämä
Federaatiobudjetin tulot, menot ja ylijäämä, %/BKT, 1997–2011
Lähde: Bloomberg ja Venäjän finanssiministeriö
Perimmäinen kysymys:
talouden uudistaminen
Urals-öljyn hinta (vasen akseli) ja vararahastojen arvo (oikea akseli), 2004–2012
viime vuonna 0,8 % BKT:stä), on julkisten
menojen kasvattaminen tehnyt budjetista entistä herkemmän kansainvälisten
suhdanteiden vaihteluille. Federaation
kuluvan vuoden budjetti on tasapainossa,
jos venäläisen Urals-raakaöljyn vuoden
hintakeskiarvo on 117 dollaria tynnyriltä
eli korkeampi kuin koskaan aiemmin historiassa. Urals-öljyn toteutunut hinta on
alkuvuonna ollut 117 dollarin tienoilla.
Tavoitteena tasapaino
Finanssiministeriön arvion mukaan federaation budjetti on alijäämäinen vuosina
2013 ja 2014, sillä raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan ei odoteta pysyvän
nykyisellä korkealla tasollaan. Ministeriö
140
Urals, USD/tynnyri
Urals
on laskenut, että raakaöljyn 10 dollarin
hinnanmuutos muuttaa budjetin tuloja 600
miljardilla ruplalla (15 mrd. eurolla). Viime
vuonna budjetin tulot olivat 11 400 mrd.
ruplaa (290 mrd. euroa) ja menot 11 000
mrd. ruplaa (282 mrd. euroa).
Uuden presidentin Vladimir Putinin valtiontaloutta koskevien tuoreiden
linjausten mukaan federaatiobudjetti on
tasapainotettava vuoteen 2015 mennessä.
Vaatimus on erittäin kova, kun otetaan
huomioon raakaöljyn hintakehityksen
epävarmuus ja viimeaikaiset lupaukset
budjettimenojen kasvattamisesta. Menokurin vahvistamiseksi ollaan palaamassa
vararahastojen säännönmukaiseen kartuttamiseen, mutta uudenlaisten periaatteiden
Rahastot, mrd. USD
250
Hallitus ei ole yksimielinen rahastojen kartuttamisperiaatteesta, ja talousministeriö
on ehdottanut kevyempää periaatetta kuin
finanssiministeriö. Itse asiassa vastakkain
on kaksi erilaista talouden kehittämislinjausta, ja kysymys on siitä, millaisella politiikalla voidaan parhaiten ajanmukaistaa
Venäjän talouden rakenteita ja nopeuttaa
talouden kasvua.
Vuosien 2008–2009 taantuman seurauksena hallituksen piirissä alettiin vakavasti
pohtia keinoja talouden energiariippuvuuden vähentämiseksi ja kasvun uusien
lähtökohtien löytämiseksi. Talousministeriö
kannattaa linjaa, joka sallisi vuotuiset budjettivajeet, joiden suuruus on enintään 2 %
BKT:stä, sekä julkisen velan kasvun enintään 25 prosenttiin BKT:stä. Ministeriön
mukaan tällainen politiikka mahdollistaisi
talouden rakenneuudistusten rahoittamisen ja saisi aikaan talouskasvun pysymisen
runsaassa neljässä prosentissa. Finanssiministeriön kanta on, että valtiontalouden
tasapaino on ensimmäinen edellytys talouden kehittymiselle ja että julkista velkaa ei
ole syytä kasvattaa yli 15 prosentin BKT:stä.
Talousministeriön mukaan tällainen linja
johtaisi BKT:n hitaampaan, runsaan kolmen prosentin vuosikasvuun sekä siihen,
että kaikkia uuden presidentin lupaamia
menolisäyksiä ei voitaisi toteuttaa.
Selvyyttä politiikkalinjauksiin saadaan,
kun uusi hallitus on muodostettu ja sen
ohjelma hahmottunut. H
13
talousuutisia
Suomen ja Venäjän välinen
kauppa vuonna 2011
senttia vuoden 2008 tasosta, kun puolestaan tuonnin arvo Venäjältä
oli jo noin 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2008. Eron taustalla
on öljyn hinnan nousu ja se, että öljy yksistään vastaa lähes kahta kolmasosaa tuonnista Venäjältä Suomeen. Tuonnissa Venäjän osuus nousi
energiatuonnin ansiosta lähes viidennekseen koko tuonnista.
Merkittävimmät vientituoteryhmät Venäjälle
Rahamääräisesti mitattuna Suomen tärkeimmät vientituoteryhmät
Venäjälle vuonna 2011 olivat suuruusjärjestyksessä paperituotteet,
lääkevalmisteet, yleiskäyttöiset teollisuuskoneet, eri toimialojen erikoiskoneet, tietoliikennevälineet, muut sähkökoneet ja -laitteet, kivennäisöljyt ja -tuotteet, valmistamattomat muovit, maitotaloustuotteet ja
munat, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Muiden ryhmien vienti
kasvoi jonkin verran vuodesta 2010, mutta tietoliikennevälineiden
vienti laski ja raudan ja teräksen vienti suorastaan romahti.
Maantietransitossa hienoista kasvua
Kuva Stora Enso
Suomen kautta maanteitse Venäjälle kuljetetun transitotavaran määrä
nousi vuonna 2011 lähes 2,2 miljoonaan tonniin eli viisi prosenttia
edellisvuotista suuremmaksi. Koneiden, laitteiden ja tekstiilien kuljetukset lisääntyivät, mutta elintarviketransito väheni. Transitokuljetusten arvoksi on arvioitu 20,7 miljardia euroa eli viidennes enemmän
kuin vuonna 2010.
Jälleenvienti Venäjälle vähenee edelleen
A
Vuonna 2011 Suomen vienti Venäjälle jatkoi elpymistä talouskriisin
aiheuttamasta rajusta pudotuksesta. Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen, ja sen osuus Suomen
kokonaisviennistä oli runsas yhdeksän prosenttia. Vienti Venäjälle on
kuitenkin elpynyt melko hitaasti, kun samaan aikaan tuonti Venäjältä
on noussut nopeasti.
Viime vuonna Suomen viennin arvo Venäjälle oli vain noin 70 pro-
Muualla kuin Suomessa valmistettujen, mutta Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli ennen taantumaa suurimmillaan suunnilleen kolmannes. Taantuman aikana osuus
putosi alle viidennekseen ja on sen jälkeen yhä laskenut. Vuonna 2010
jälleenviennin osuudeksi on arvioitu 14–15 prosenttia, ja ennakkotietojen perusteella jälleenvienti jää vuonna 2011 tätäkin pienemmäksi,
noin 13–14 prosenttiin.
Lähteet: Tullihallitus, CEMAT, UM
Medvedev linjasi pääministerikautensa tavoitteet
A
Virkakauttaan lopetteleva presidentti
Medvedev teki yhteenvedon kautensa
onnistumisista ja linjasi ensisijaiset tavoitteet
tulevalle hallitukselle ja pääministerikaudelleen. Medvedev puhui presidentin alaiselle
neuvoa antavan neuvoston laajennetulle kokoonpanolle huhtikuun lopussa.
Suurimmaksi presidenttikautensa
2008–2012 saavutukseksi Medvedev nimesi
talouskriisiin ensimmäisen aallon seurauksista selviytymisen niin, että työttömyys on nyt
kriisiä edeltävällä 6,5 %:n tasolla, inflaatio on
14
laskenut 4 %:iin, teollisuustuotanto elpynyt ja
BKT:n kasvu vakiintunut 4 %:iin.
Medvedev nimesi seitsemän konkreettista
tavoitetta tulevalle hallitukselle ja itselleen
pääministerinä: 1. nostaa venäläisten odotettua elinikää vähintään neljällä vuodella
seuraavan kuuden vuoden aikana, 2. vähentää
alle minitoimeentulolla elävien perheiden
määrä pysyvästi alle 10 prosenttiin, 3. nostaa
Venäjä liiketoiminnan helppoutta mittaavassa
luokituksessa sijalta 120 sijalle 40, 4. luoda 25
miljoonaa uutta työpaikkaa ja alentaa työttö-
myys 5 prosenttiin, 5. venäläisille perheillä on
oltava mahdollisuus parantaa asumisolojaan
vähintää 15 vuoden välein, 6. nostaa viisi
venäläistä yliopistoa maailman sadan parhaan
oppilaitoksen listalle, 7. nostaa Venäjä maailman kymmenen parhaan joukkoon sähköisten teknologioiden käytössä kaikilla aloilla. Valta Venäjällä vaihtuu virallisesti 7. toukokuuta, kun Putin aloitti presidenttikautensa. /RG,Kommersant/VS/25.4.2012
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
Siperian ja Kaukoidän
luonnonvarat presidentin
alaiselle valtionyhtiölle?
Siperian ja Kaukoidän kehittämiseksi on suunnitteilla uusi valtionyhtiö, kertoo Kommersant-lehti.
Talouskehitysministeriö esittää, että 16 aluetta* eivät
olisi enää tietyiltä osin federaation lakien alaisia. Muutoksia tehtäisiin muun muassa kaivannaisia, metsiä,
maankäyttöä, kaupunkirakentamista, kansalaisuutta
ja työsuhteita sääteleviin lakeihin, jotta näille alueille
voitaisiin luoda oma, investointeja houkutteleva lainsäädäntö. Valitut alueet kattavat 60 prosenttia Venäjän
pinta-alasta ja useat alueet ovat luonnonvaroiltaan
rikkaita. Talouskehitysministeriön esityksen mukaan
uudelle Siperian ja Kaukoidän kehittämisyhtiölle annettaisiin valtuudet jakaa esim. luvat luonnonvarojen
käyttöön. Valtionyhtiö olisi suoraan presidentin alainen
eivätkä muut valtion organisaatiot tai viranomaiset voisi
puuttua sen toimintaan. /Kommersant/VS/24.4.2012
Wikipedia
A
*Uuden valtionyhtiön alaisuuteen kaavaillut alueet: Altain, Burjatian, Sahan (Jakutian),
Tuvan ja Hakassian tasavallat, Taka-Baikalian, Kamtšatkan, Krasnojarskin, Primorjen,
Hababarovskin ja Amurin aluepiirit, Amurin, Irkutskin, Magadanin ja Sahalinin alueet,
Juutalaisten autonominen alue sekä Tšukotkan autonominen piirikunta.
Säästöjä yli 70 %:lla venäläisistä
Venäjän talouskehitysministeriö nosti öljyn
hinta-arviota
A
Venäjän talouskehitysministeriö arvioi venäläisen Urals-öljyn keskihinnaksi tänä vuonna
115 dollaria barrelilta. Arviota on nostettu aikaisemmasta viidellä dollarilla. Talouskehitysministeri Elvira Nabiullinan mukaan maan öljyntuotanto pysyttelee seuraavat 20 vuotta sillä tasolla, mitä
se oli vuonna 2011. Vuosina 2000–2007 Venäjän
öljyntuotanto kasvoi 52 prosenttia.
Venäjän tulee lisätä merkittävästi muiden kuin
raaka-aineiden vientiä, Nabiullina sanoo. Mikäli
talous perustuu jatkossakin yhtä voimakkaasti
raaka-aineisiin, Venäjän talouskasvu jää 2–3 prosentin tasolle vuodessa. Hän huomauttaa lisäksi,
että öljyntuotantoon liittyvät menot ovat kasvussa.
/Expert/EL/4.4.2012
A
Niiden venäläisten määrä, joilla on
säästöjä, on nyt korkeimmalla tasolla
viimeiseen 20 vuoteen, selviää Romirtutkimuslaitoksen kyselystä. Säästöjä on
nyt 72 prosentilla väestöstä (vähintään
18-vuotiaat). Heistä yli 80 prosenttia
säilyttää säästöjään vain ruplina. Tutkimuslaitoksen mukaan tulos kertoo siitä,
että taloustilanne Venäjällä on parantunut. Kun vielä muutama vuosi sitten
kyselyissä oli tapana valittaa omaa vaikeata taloustilannetta, Romirin mukaan
tällainen periaatteellinen vastaaminen
on nyt vähentynyt.
Säästöjen sijoittaminen asuntoon
on vähentynyt merkittävästi viimeisten
vuosien aikana. Asunnon ostamisen
säästöjensä säilyttämismielessä näkee
parhaana vaihtoehtona nyt 35 prosenttia venäläisistä, kun vastaava luku
oli 50–60 prosenttia vielä 4–10 vuotta
sitten. Kiinteistöt ovat suosituimpia
hyvätuloisten miljoonakaupungeissa
asuvien alle 35-vuotiaiden keskuudessa.
Pankkisäästämisen suosio (nyt 34 pro-
senttia) on kasvanut asuntosijoittamisen
suosion laskiessa. Kyselyyn vastanneista
15 prosenttia näkee parhaimmaksi sijoittaa säästöt omaan liiketoimintaan ja
viisi prosenttia osakkeisiin. /Romir.ru/
EL/10.4.2012
15
talousuutisia
Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
Venäjän
uusi
hallitus
A
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 21.
toukokuuta ukaasin Venäjän uuden hallituksen kokoonpanosta. Pääministerinä toimii Dmitri Medvedev
ja ensimmäisenä varapääministerinä Igor Šuvalov.
Varapääministereitä on kuusi: Arkadi Dvorkovitš,
Vladislav Surkov, Olga Golodets, Dmitri Kozak, Dmitri Rogozin ja Aleksandr Hloponin.
Hallituksessa on pääministerin lisäksi 21 ministeriä:
finanssiministeri Anton Siluanov, ulkoasiainministeri
Sergei Lavrov, puolustusministeri Anatoli Serdjukov,
oikeusministeri Aleksandr Konovalov, teollisuus- ja
kauppaministeri Denis Manturov, talouskehitysministeri Andrei Belousov, liikenneministeri Maksim Sokolov,
energiaministeri Aleksandr Novak, maatalousministeri Nikolai
Fjodorov, aluekehitysministeri Oleg Govorun, sisäasiainministeri
Vladimir Kolokoltsev, hätätilaministeri Vladimir Putškov, ympäristöministeri Sergei Donskoi, kulttuuriministeri Vladimir Medinski, opetus- ja tiedeministeri Dmitri Livanov, urheiluministeri Vitali
Mutko ja viestintäministeri Nikolai Nikiforov.
Uudessa hallituksessa on myös edelliseen hallitukseen verrattuna
neljä uudennimistä postia, joita hoitavat Kaukoidän kehitysministeri
Viktor Išajev, työ- ja sosiaalikehitysministeri Maksim Topilin, terveydenhuoltoministeri Veronika Skvortsova sekä tiedotus- ja avoin
hallitus -ministeri Mihail Abyzov.
Vedomosti/EL/21.5.2012
Gazpromille ei lupaa kaasun
hinnan lisäkorotuksiin
Barentsinmeren kaasuhanke
siirtymässä vuoteen 2013
A
A
Venäjän hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti kuluttajille
suunnatun kaasun hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 7,1
prosenttia ja yrityksille tarjotun kaasun hinta 10,4 prosenttia. Hintoja
ei nostettu vuoden alussa vaan 15 prosentin kertakorotus tehdään 1.
heinäkuuta. Tämän lisäksi Gazprom olisi halunnut nostaa yrityksille
tarjotun kaasun hintaa 26,3 prosentilla tämän vuoden neljännellä
kvartaalilla. Yhtiö perusteli vaatimusta tappioilla, joita sille on koitunut koitunut kaivannaisveron nostosta. Pääministeri Vladimir Putinin mukaan Gazpromin on leikattava menojaan kompensoidakseen
tappioitaan. /Gazeta.ru/EL/26.3.2012
16
Lopullinen investointipäätös Barentsinmerellä sijaitsevan
Štokmanovskojen kaasukentän hyödyntämiseksi saattaa siirtyä
vuoteen 2013, sanoo hankkeessa mukana olevan ranskalaisen Totalin
pääjohtaja Christophe de Margerie. Siirto ei olisi Totalille ongelma:
Se mikä menetetään investointisopimuksen lykkäämisessä, voidaan
saada takaisin rantainfrastruktuurin rakentamisessa. Aiemmin investointipäätöstä on lykätty tämän vuoden heinäkuun alkuun.
Päätöstä on lykännyt muun muassa se, että Venäjän hallitukselta odotetaan ratkaisuja verohuojennuksista, jotka toimisivat näin
massiivisessa projektissa. Toisaalta hankkeessa mukana olevat Total,
norjalainen Statoil ja Gazprom ovat alkaneet tutkia mahdollisuutta
tuottaa Štokmanovskojen kaasukentiltä pelkkää nesteytettyä kaasua.
Aikaisemmin on vaadittu, että puolet kaasusta täytyy kuljettaa putkia
pitkin Eurooppaan. Nesteytetylle kaasulle olisi kysyntää Euroopassa
ja Kaakkois-Aasiassa. Štokmanovskojen projektiin kaavaillaan nyt
kolmea nesteytetyn kaasun tuotantolaitosta aikaisemman yhden
sijaan.
Štokmanovskojen kaasuprojektiin vaadittavien investointien
kokonaissummaksi arvioidaan nyt 30 miljardia dollaria.
Expert/EL/8.5.2012
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kattavat pankkipalvelut
myös Venäjällä
Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-,
sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin
koko asiantuntemuksen.
Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde).
Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru.
Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa.
nordea.com
nordea.fi
Teemme sen mahdolliseksi
TALOUS
Naisjohtajat
tulevat
Teksti Virpi Suoninen • Kuva Shutterstock
Venäjä on vielä hieman maskuliininen yhteiskunta, jossa on totuttu
siihen, että miehet tekevät bisnestä banjan lauteilla votkaryypyn
ääressä, sanoo Anna Belova, entinen Siperian hiilienergiayhtiö
SUEK:n varatoimitusjohtaja ja nykyinen OAO Sheremetjevon ja
Rosselhozbankin hallitusten jäsen.
V
altiojohdon huipulla, perinteisessä teollisuudessa tai energia-alalla
naisia ei johtotehtävissä vielä
paljon näy, mutta muutosta on
odotettavissa. Naisten osuus liike-elämän
johtotehtävissä kasvaa Venäjällä tasaista
tahtia erityisesti uudemmilla aloilla kuten
turismissa, kauneuden, muodin ja urheilun
maailmassa, media- ja mainosalalla ja kulutustavarakaupassa.
PricewaterhouseCoopers ja Venäjän
johtajien liitto julkaisivat naistenpäivän alla
tekemänsä kyselytutkimuksen naisten uramahdollisuuksista liike-elämässä. Kyselyn
mukaan naisten osuus johtotehtävissä on
varsinkin viimeisen vuoden aikana kasvanut voimakkaasti. Vuodesta 2008 naisten
osuus johtotehtävissä kasvoi 32 prosentista
43 %:iin. Naistoimitusjohtajien osuus
lisääntyi samassa ajassa 9 prosentista 21
prosenttiin.
Liike-elämässä Venäjällä naisten perinteinen ammatti on kirjanpitäjä. Yritysten
pääkirjanpitäjistä 90 prosenttia on PwC:n
mukaan naisia. Markkinointi- ja henkilöstöjohtajista löytyy myös paljon naisia.
Uutena trendinä naisten osuus yritysten
talousjohdossa on kasvanut. Naistalousjohtajien määrä lisääntyi puolella vuodesta
2008 vuoteen 2012.
PwC:n kyselyn mukaan naisten valtteja
työantajien silmissä on lojaalius ja ahkeruus, eivätkä he vaihda työpaikkaa yhtä
18
helposti kuin miehet. Naisjohtajien oman
liiton ”Komitet 20”:n mukaan naiset törmäävät venäläisissä yhtiöissä useammin
ennakkoluuloihin kuin kansainvälisissä.
Rekrytointifirmoja pyydetään vielä usein
etsimään sopivia johtajakandidaatteja vain
miesten joukosta ja alaisilta kysyttäessä
suurempi osa näkee pomonaan mieluummin miehen.
Komitet 20 hallituksen jäsen Belova
uskoo, että naisissa elää vielä neuvostoliiton perintönä vaatimaton asenne oman
ammattitaidon suhteen, mutta ammattijohtajien yleistyessä naisten asema yrityksissä
vahvistuu. Miesten mielestä tärkein edellytys uralla etenemisessä ovat hyvät suhteet,
kun taas naisten mielestä ammattitaito,
valmiudet oppia ja kasvaa tehtävässä ovat
ulkoisia tekijöitä merkittävämpiä.
Kokenut Venäjän tuntija Specta Groupin
toimitusjohtaja Erik Helin sanoi Visiona
Venäjä: ”Johtamisen haasteet”-seminaarissa
uskovansa, että nuorten ja naisten nousu
liike-elämässä on yksi Venäjän rakennemuutoksen mahdollistajista. Yhteiskunnan
muutoshaluja edustaa ainakin Kompanija-
lehden asiantuntijaraadin laatiman vaikutusvaltaisimpien liikenaisten listan ykkönen
Natalia Sindeeva. Sindeeva on itsenäisen
Dožd- netti- ja kaapeli-tv-kanavan perustaja ja toimitusjohtaja, yksi slon.ru -uutissivuston ja Serebrjanyi dožd-radiokanavan
omistajista. Seuraavat listalla olivat:
• oligarkki Oleg Deripaskan investointiyhtiö Bazovyi Elementin varatoimitusjohtaja
Viktoria Petrova.
• VTB-pankin hallituksen jäsen Olga Dergunova.
• Venäjän suurimman pankin Sberbankin hallituksen varapuheenjohtaja Bella Zlatkis.
• Venäjän suurimpien World Class ja Fiskult-kuntosaliketjujen perustaja ja johtaja
Olga Sputsker.
• Deutsche Bankin Venäjän avainasiakasjohtaja Jelena Loginova.
• turvallisuusalan holdingyhtiö Bastionin johtaja Jelena Anrejeva.
• Pietarilaisen Imperatorskij Farforovskij Zavod- posliinitehtaan hallituksen puheenjohtaja Galina Tsvetkova.
• lentoyhtiö Transaeron pääjohtaja Olga Pleshakova.
Lähteet: Kompanija, Kommersant, Komitet 20,
Rossijskaja Gazeta
19
Mahdollisuuksien
Venäjä
Venäjän jalkapallokisojen
kaupungit valitaan
syksyllä
Teksti Einari Lumijärvi • Kuva Shutterstock
Venäjä järjestää jalkapallon MM-kisat vuonna 2018. Kisat ovat mittava
urakka, sillä lukuisten täysin uusien jalkapallostadionien lisäksi täytyy
rakentaa paljon liikenneyhteyksiä, majoituskapasiteettia ja muuta
infrastruktuuria. Kokonaiskustannukset nousevat
kymmeniin miljardeihin euroihin. SVKK käynnistää oman
MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena on auttaa
suomalaisia yrityksiä pääsemään mukaan Venäjän
MM-kisahankkeeseen.
V
enäjän alkuperäisen kisahakemuksen
mukaan kisat järjestettäisiin 16 stadionilla 13 eri kaupungissa. Listaan tullaan
tekemään vielä pientä karsintaa. Ainakin
Moskovan alueella sijaitseva Podolsk on
kertonut, ettei se aio rakentaa kisastadionia. Muut vielä mukana olevat paikkakunnat ovat Moskova, Pietari, Kaliningrad,
20
Jaroslavl, Nižni Novgorod, Kazan, Saransk,
Samara, Jekaterinburg, Volgograd, Donin
Rostov, Krasnodar ja Sotši. Lopullinen
kaupunki- ja stadionlista on luvattu kertoa
syksyllä 2012. Käytännössä kaikki stadionit
lukuun ottamatta Moskovan Lužnikia tulevat olemaan täysin uusia.
Liikenneyhteyksien rakentaminen on
koko hankkeen kallein osa. On laskettu,
että uusia teitä täytyy rakentaa 8 000 kilometriä ja rautateitä 3 000 kilometriä. Lisäksi täytyy modernisoida useita lentoasemia.
Nykyiset lentoasemat eivät pysty käsittelemään nopeasti MM-otteluiden mukanaan
tuomia matkustajamääriä. Kaikkiin kisakaupunkeihin täytyy rakentaa kisaturisteja
varten paljon uutta edullisemman hintaluokan hotellikapasiteettia.
Luotijunaverkko tulee olemaan Venäjän
jalkapallon MM-kisojen pääasiallinen liikenneyhteys. Koko kisoja varten kaavailtu
uusi rataverkko tulee olemaan nopeata rataa. Luotijunaverkon päähaarat ovat Moskova–Pietari ja Moskova–Jekaterinburg.
Stadioneiden kisojen jälkeinen käyttö huomioitava
Tilintarkastusyhtiö KPMG totesi aiemmin raportissaan, että suurin osa Venäjän
jalkapallokisoihin liittyvistä stadionsuunnitelmista näyttää siltä, kuin ne olisi tehty
FIFA:n minimivaatimusten mukaisesti.
Hankkeet ovat toistensa näköisiä standardiratkaisuja. KPMG vaatii tekemään
perusteelliset liiketoimintasuunnitelmat ja
huomioimaan stadioneiden kisojen jälkeinen käyttö. KPMG:n arvion mukaan Venäjällä olisi väestömääränsä perusteella hyvät
mahdollisuudet haastaa Euroopan perinteiset suuret jalkapallosarjat. Maassa on muun
muassa 12 miljoonakaupunkia.
Venäjän jalkapallon kakkosliigassa pelaavan Kaliningradin Baltika-joukkueen
toimitusjohtaja Aleksandr Gvardis sanoo
seuran nettisivuilla, että Kaliningradiin
riittää 25 000 katsojan jalkapallostadion.
Mikäli Kaliningrad valitaan kisakaupungiksi, uudelle stadionille toki tulee 45 000
paikkaa, mutta osa niistä on vain väliaikaisrakennetta. Kisojen jälkeen areenan
”ylimääräiset” katsomot luovutetaan alueen
muiden jalkapallokenttien käyttöön. Gvardisin sana painaa sillä hän on myös Kaliningradin kisahankkeen vetäjä.
SVKK käynnistää
MM2018-ohjelman
Suomalais-Venäläinen kauppakamari ottaa
Venäjän jalkapallon MM-kisat pitempiaikaiseksi projektiksi. SVKK käynnistää
MM2018-ohjelman, jonka tarkoituksena
on auttaa suomalaisia yrityksiä pääsemään
mukaan Venäjän MM-kisahankkeeseen.
SVKK:n aluetoimistot Venäjällä koostavat
kisajärjestelyihin liittyvää tietoa kisapaikkakunnilta ja luovat suhteet kisapaikkakuntien järjestelyorganisaatioihin. Jalkapallokisojen järjestelykuvio poikkeaa Sotšin
talviolympialaisista siinä, että hanketta
ei ole vetämässä yksi valtiollinen yhtiö,
vaan päätöksiä tehdään hyvin paikallisesti.
SVKK:n vienninedistämismatkoilla, jotka
suuntautuvat kisakaupunkeihin, jalkapallon MM-kisat liitetään aikatauluihin omaksi ohjelmakokonaisuudekseen.
SVKK teki kevään aikana yrityksille
jalkapallokisoihin liittyvän kyselyn, jossa
kartoitettiin muun muassa kiinnostuksen
toimialakohtaista ja kisakaupunkikohtaista jakaumaa. Tarkoituksena on tehdä
MM2018-projektista yrityslähtöinen, avoin
platformi, jonka puitteissa voi saada tietoa ja on mahdollisuus päästä tapaamaan
Venäjän kisaorganisaatiota korkeallakin
tasolla. Suomalaisten yritysten ja Venäjän
kisaorganisaation tapaaminen järjestetään
Moskovassa tämän vuoden puolella. H
Lisätietoja SVKK:n jalkapalloprojektista:
projektipäällikkö Maria Hartikainen [email protected], puh. 010 439 1163.
Liike - elämän venäjää kanssamme tehokkaasti
Oy DeLores Interactive Training Ab
Tilkantori 8
00300 Helsinki
(09) 436 17 07
Puustellinkatu 1 A
33710 Tampere
0400 922 131
[email protected]
Kivernörinkatu 74
15200 Lahti
0400 922 131
www.deloresinteractive.com
21
BISNESuutisia
Suomalaisten konepajayritysten teollisuuspuisto Pietarissa
Teksti Einari Lumijärvi
Helmikuun lopulla uutisoitiin Pietarin itäpuolelle
Vsevoložskiin perustettavasta suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten
teollisuuspuistohankkeesta. Teollisuuspuiston rakentaa Industry Park East Management Oy (IPEM), jonka osakkaina ovat
Konecranes ja Rautaruukki. Teollisuuspuisto
on suunnattu konepaja- ja metalliteollisuuden pk-yrityksille. Tarkoituksena on tarjota
edullinen ja turvallinen pohja Venäjän markkinoille etabloitumiseen.
– Suomalaisen pk-sektorin kansainvälistyminen on välttämätöntä kilpailukyvyn
takaamiseksi, sanoo IPEM Oy:n toimitusjohtaja Martti Huttunen. IPEM:n hallituksen
puheenjohtajan Stig Gustavson puolestaan
sanoo, että teollisuuspuistohanke tarjoaa
ainutlaatuisen kasvumahdollisuuden suomalaiselle teollisuudelle. Gustavson näkee Venäjän suomalaisten yritysten toisena kotimarkkinana ja toteaa, että tarkoituksena ei ole
siirtää työpaikkoja Venäjälle vaan vahvistaa
pk-yritysten mahdollisuuksia kovenevassa
kansainvälisessä kilpailussa.
IPEM:n mallissa kartoitetaan ulkomaan
markkinoille pyrkivän yrityksen liiketoiminnan edellytykset ja investointitarpeet. Pietarin lähistöllä sijaitsevassa teollisuuspuistossa
tarjotaan eurooppalaista tasoa vastaavat
tuotantolinjat, huolto ja vartiointi. Toiminta
tapahtuu avaimet käteen -periaatteella. Apua
tarjotaan liiketoiminnan käynnistämiseen
uusilla markkinoilla suunnitellun aikataulun
mukaisesti, alkaen yhtiön perustamisesta,
lupien ja lisenssien hakemisesta, henkilöstö-
kuvat IPEM
A
Martti Huttunen ja kunnanjohtaja Denis Zaharov.
politiikkaan ja kauppahuonetoimintaan saakka.
Industry Park East
Managementin teollisuuspuisto nousee Morozovin
taajamaan Vsevoložskin
piirin alueelle. Fordin kokoonpanotehdas ja Nokian
Renkaiden tuotantolaitokset
sijaitsevat 15 kilometrin
päässä, Pietarin kehätie 37
kilometrin päässä.
Teollisuuspuistoon valmistuu ensimmäisessä rakennusvaiheessa vuonna 2013
tuotantotilaa 5 000 neliömetriä. Viisi ensimmäistä yhtiötä voivat aloittaa tiloissa vuonna
2014. Teollisuuspuistoa laajennetaan vielä
kahdessa vaiheessa yhteensä 10 000 neliömetrillä. Tavoitteena on, että tiloissa toimii
20 yhtiötä vuonna 2016 ja henkilöstömäärä
on noin 600.
A A A Ko n e e t j a l a i t t e e t
Italialainen terästeollisuuden
laitevalmistaja Dzeržinskiin
A
Italialainen Danieli rakentaa metallinjalostajille tarkoitettuja laitteita valmistavan tehtaansa Dzeržinskiin Nižni Novgorodin alueelle.
Investoinnin arvo on 50 miljoonaa euroa. Tuotanto käynnistyy vuonna
2013. Asiantuntijoiden mukaan ulkomaiset laitevalmistajat tulevat nyt
Venäjälle sekä huoltamaan aikaisemmin toimittamiaan laitteita että
olemaan valmiina, kun Venäjällä käynnistyy monia uusia metallinjalostuksen tehdasprojekteja.
Kommersant/EL/22.3.2012
22
Rusnano sijoitti suomalaisyhtiöön
A
Venäjän valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Rusnano on sijoittanut 25 miljoonaa euroa suomalaiseen Beneq Oy:hyn. Sijoitus
muodostuu pääomasijoituksesta yhtiöön sekä osakkeiden ostosta,
Beneqin tiedotteessa kerrotaan. Beneq on vuonna 2005 perustettu
ohutkalvoteollisuuden ja tutkimusmaailman laitetoimittaja ja vaativien
ohutkalvosovellusten kehittäjä. Beneqin pinnoituslaitteita käytetään
mm. aurinkoenergiatuotannossa, taipuisan elektroniikan tuotannossa
sekä lasinvalmistuksessa.
Beneq.com/EL/13.4.2012
Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
A A A Au tot e o l l i s u u s
Renault-Nissanille lisää Avtovaz-omistusta
A
Renault-Nissan, autonvalmistaja Avtovaz, Rostehnologii ja Troika
Dialog ovat tehneet aiesopimuksen Avtovazin osakejärjestelyistä.
Sopimuksen mukaan Renault-Nissan ja valtionkorporaatio Rostehnologii (Russian Technologies) perustavat yhteisyrityksen, joka omistaa 74,5 prosenttia Avtovazista.
Ranskalais-japanilainen allianssi aikoo investoida yhteisyritykseen
750 miljoonaa dollaria, mikä tuo sille 67,13 prosentin omistusosuuden Rostehnologiin kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä vuoden
2014 puoliväliin mennessä. Rostehnologii puolestaan ottaa vastuita
Avtovazin velkojen maksamisesta. Aikaisemmin Renault-Nissan on
omistanut 25 prosenttia Avtovaz-yhtiöstä.
Renault-Nissan/EL/3.5.2012
Avtovazille moottorilisenssi
Renault-Nissanilta
A
Avtovaz on saanut yhteistyökumppaniltaan Renault-Nissanilta
lisenssin alkaa valmistaa Nissan-Renaultin moottoreita Toljattissa
Samaran alueella vuonna 2014. Valmistuksen on tarkoitus saavuttaa
450 000 moottorin tuotantovauhti vuonna 2017. Moottoreita asennetaan Renault Loganista tutulle B0-alustalle mm. uuteen Nissanin
halpamalliin sekä Lada Largusiin.
Vedomosti/EL/21.3.2012
Toyota tuplaa tuotantonsa Pietarissa
A
Toyotan kokoonpanotehdas Pietarissa rekrytoi syksyyn mennessä 600 uutta työntekijää. Tehtaalla siirrytään työskentelemään
nykyisen yhden vuoron sijaan kahdessa vuorossa. Lisäyksen jälkeen
tehtaalla työskentelee yhteensä 1 750 henkeä. Tarkoituksena on nostaa autojen vuosituotanto 50 000:een. Nykyisin tehtaalla pystyttäisiin
valmistamaan vuodessa noin 20 000 autoa. Ainoana tuotantomallina
on uudistettu Toyota Camry, jota myydään Venäjällä enemmän kuin
Pietarin tehdas kykenee valmistamaan.
Kommersant/EL/23.4.2012
Nissan alkaa valmistaa
Datsuneita Venäjällä
A
Nissan alkaa valmistaa Datsun-merkkisiä henkilöautoja Venäjällä vuonna 2014. Datsun-nimi poistui käytöstä vuonna 1981.
Uudelleen henkiin herätettyä merkkiä aletaan myydä ja valmistaa
kehittyvillä markkinoilla kuten Venäjällä, Intiassa ja Indonesiassa.
Kohderyhmänä ovat ”tulevaisuuteen optimistisesti katsovat energiset
ihmiset”.
Kommersant/EL/21.3.2012
Kaliningradin autoteollisuuteen
ehkä suurinvestointeja
A
Kaliningradissa toimiva ulkomaisten autojen kokoonpanotehdas
Avtotor ja kanadalaisyhtiö Magna suunnittelevat isoja laajennuksia alueen autoklusteriin. Alueella toimisi jatkossa kuusi autotehdasta
ja 15 autokomponentteja valmistavaa tehdasta. Oman autotehtaan
rakentaisivat ainakin Avtotorin nykyiset yhteistyökumppanit eli
BMW, GM ja Kia.
Hankkeen kokonaisinvestoinnit olisivat kolme miljardia euroa,
josta puoli miljardia käytettäisiin tuotantolaitosten lähelle rakennettavaan 50 000 asukkaan kaupunkiin. Suunnitelmaan liittyvät asiakirjat
on viety Venäjän hallituksen käsittelyyn.
Vesti.Ru/EL/10.4.2012
A A A Liikenne
Philips yhteisyrityksellä
Venäjän
katuvalomarkkinoille
Hollantilainen Royal Philips Electronics
ja venäläinen Optogan ovat perustaneet
yhteisyrityksen, joka toimii Venäjän katuvalomarkkinoilla. Suomessa venäläisten tiedemisten toimesta vuonna 2004 perustettu Optogan
on Venäjän markkinajohtaja erityyppisissä
LED-valoratkaisuissa. Philips omistaa uudesta yhteisyrityksestä 51 prosenttia ja Optogan
49 prosenttia.
kuva Eija Ranta
A
Yhteistyön tarkoituksena on keskittyä
kehittämään paikallista LED-teollisuutta ja
tukea Venäjän hallituksen energiatehokkuusaloitteita. LED-valoilla voidaan vähentää
jopa 80 prosenttia katuvalaistuksen energian-
kulutusta, kerrotaan Philipsin tiedotteessa.
Merkittäviä säästöjä tulee myös huollossa ja
ylläpidossa. Kohentunut valaistus parantaa
tieliikenteen turvallisuutta.
Philips.com/EL/12.4.2012
23
talousuutisia
BISNESuutisia
A A A Energia-ala
A A A La i va n r ak e n n u s
Viipurin telakka
valtionyhtiölle
A
Venäjän valtiollinen United Shipbuilding
Corporation on ostanut 80 prosentin
osuuden Viipurin telakkayhtiöstä. Kauppahinnaksi kerrotaan 1,8 miljardia ruplaa.
Samalla osapuolet ovat sopineet kahden
dieselkäyttöisen jäänmurtajan valmistuksesta. United Shipbuilding on perustettu vuonna
2007 ja siihen kuuluu yli 50 laivanrakennusalan yritystä ja organisaatiota. Viipurin telakka on perustettu vuonna 1948.
RBK/EL/24.2.2012
Tomskin alueen
sähköverkko ranskalaisten
hallintaan
A
Ranskalainen sähköverkkoyhtiö ERDF ja
Venäjän valtion sähköverkkoyhtiö Holding MRSK ovat allekirjoittaneet sopimuksen,
jonka mukaan ERDF hallinnoi Tomskin alueen sähköverkkoyhtiötä vuoden 2019 loppuun saakka. Kyseessä on ensimmäinen kerta,
kun ulkomainen yhtiö pääsee operoimaan
osaa Venäjän sähkönjakeluverkosta.
MRSK:ssa toivotaan, että ranskalaiset
tuovat Venäjän sähköverkkoon uusia teknologioita ja hallintotapoja. MRSK:n ja ERDF:n
ensimmäisiä haasteita alueella on älykkäiden
smart grid -sähköverkkoteknologioiden käyttöönotto.
Holding MRSK, Rossijskaja gazeta/
EL/29.2.2012
Tuulivoimaloita
Karjalan tasavaltaan
A
Karjalan tasavalta ja moskovalainen Wind
Energy Systems -yhtiö ovat sopineet
yhteistyöstä tuulivoiman alalla, kirjoittaa
Karjalan tasavallan nettisivusto. Moskovalaisyhtiö vastaa hankkeen rahoituksesta, tasavalta
tarjoaa hallinnollista apua.
Sopimuksen mukaan Vienanmeren
rannalla sijaitseviin Kemin ja Belomorskin
piireihin rakennetaan yhteensä kahdeksan
tuulivoimalaa vuosina 2014–2016. Hankkeen
kokonaiskustannukset ovat 14 miljardia ruplaa (nykykurssilla noin 360 miljoonaa euroa).
Wind Energy Systemsin toimintojen
pääpaino on ollut tähän saakka Krasnodarin
aluepiirissä Etelä-Venäjällä. Moskovalaisyhtiö
kertoo nettisivuillaan, että sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa tanskalaiset
Vestas ja Ramboll.
gov.karelia.ru/EL/14.3.2012
biilipalvelun avulla. Tarjoamme kanta-asiakkaillemme erikoistarjouksia sekä entistä helpompaa ja hauskempaa asiointia, sanoo Pietarin
Prisman johtaja Jani Vahala.
Tieto.fi/EL/24.4.2012
Atria laajentaa Sibyllaverkostoaan Venäjällä
Kuva Lauri Mannermaa
A
A A A Vä h i t tä i s kau p pa
Tiedon mobiiliostospalvelu
Pietarin Prismoihin
A
Pietarin Prismoissa on otettu käyttöön Tiedon Mobile Shopper
-palvelu. Se on hypermarkettiketjun ensimmäinen kuluttajille
suunnattu mobiiliostospalvelu. Prismalla on Pietarin alueella tällä
hetkellä yhdeksän hyper- ja supermarkettia.
– Kilpailu täällä on kovaa, ja venäläisille kuluttajille ostokokemus
on tärkeää. He etsivät jatkuvasti uusia ideoita ja palveluita. Mobiilipalvelut ovat uusi ilmiö Venäjän vähittäismyyntimarkkinoilla. Mobile
Shopperin ansiosta olemme ensimmäisten joukossa tuomassa mobiilipalveluja älypuhelimia käyttäville asiakkaille. Tarkoituksenamme on
lisätä viikoittaisten käyntikertojen määrää liikkeissämme uuden mo-
24
Atria avaa tänä vuonna Venäjällä yli 100 Sibylla-pikaruokapistettä,
kirjoittaa Delovoi Peterburg. Atrian Sibylla-pisteitä on LuoteisVenäjällä entuudestaan jo miltei 500. Yhtiö toimii alueella yhteistyössä mm. Nesteen, Shellin, PTK:n, Lukoilin ja Gazpromneftin
huoltoasemien kanssa. Uutena aluevaltauksena Atrian Sibylla-pisteille
on Jekaterinburg, jonne on avattu ensimmäiset kohteet. Sibyllan
tyyppiset lisäpalvelut tuovat huoltoasemille lisää pysyviä asiakkaita,
mikä heijastuu huoltoasemien kokonaistuloksen kasvuun noin 20–30
prosentilla.
Delovoi Peterburg/EL/25.4.2012
Venäjän Intersport kokonaan Keskolle
A
Venäjän Intersport-ketju on siirtynyt kaupan myötä kokonaan
Keskon omistukseen. Myyjänä oli vähemmistöosakas Melovest
Ltd. Intersport-ketjulla on 35 urheilukauppaa pääasiassa Pietarin ja
Moskovan alueilla.
Keskon Intersportin tavoitteena on kaksinkertaistaa Venäjän
Intersport-kauppapaikkaverkosto vuoden 2015 loppuun mennessä.
Ensimmäinen Intersportin uuden Sport to the People -konseptin
mukainen kauppa avataan Moskovassa toukokuun lopulla.
Kesko.fi/EL/26.4.2012
Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi
A A A H ot e l l i t
A A A K i i n t e i s tö a l a
Marriottilta Venäjälle 20
hotellia kolmessa vuodessa
Moskovan toimistot
maailman neljänneksi
kalleimpia
A
Marriott International avaa Venäjälle
vähintään 20 uutta hotellia vuoteen 2015
mennessä, kertoo hotelliketjun Euroopan johtaja Peter Steger. Uudet hotelliprojektit toteutetaan yhteistyössä Transstroibankin kanssa.
Seuraavat uudet Courtyard-tyypin Marriotthotellit avataan Nižni Novgorodiin, Omskiin,
Kemerovoon ja Donin Rostoviin. Yksittäisen
hotellin huonekapasiteetti on 150 ja rakentamiskustannukset 25 miljoonaa euroa.
Muiden investoijien kanssa Marriott on
avaamassa lähiaikoina hotellit Krasnojarskiin
ja Krasnodariin sekä kolme hotellia Sotšiin
vuoden 2014 olympialaisiin mennessä.
Vedomosti/EL/12.3.2012
A
Toimiston vuokraaminen on Moskovassa
maailman neljänneksi kalleinta. Kansainvälisen kiinteistövälittäjä- ja konsulttiyhtiö
Knight Frankin listauksen mukaan viime
vuonna kalleimpia vuokria, keskimäärin 1
248 euroa neliöltä vuodessa, maksettiin Hong
Kongissa. Knight Frankin mukaan keskimääräinen toimistotilan vuokra Moskovalaisessa
business centerissä oli viime vuonna 927
euroa. Vuokrataso oli 23 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010.
Uusia toimistotiloja valmistui viime
vuonna edellisvuotta vähemmän, mikä nosti
hintoja, kertoo Kommersant-lehti. Pormestari Sobjaninin uudet rakennusmääräykset,
joilla rajoitetaan toimistojen rakentamisesta
kolmannen kehätien sisäpuolelle, ovat hidastaneet uusien tilojen rakentamista.
Kommersant/VS/2.4.2012
INTERNATIONAL SEARCH GROUP
Retained Executive Search company
Exclusive Partner in Russia of IMD
International Search Group– one of the
top 15 international Executive search
companies.
Exclusively dedicated to Top Management
positions direct approach and search
strategies
40% assignments are C-level positions
15% assignments involve cross-border
searches
Pl contact us:
Regus Smolensky Passage 7th floor,
3, Smolenskaya Square,
Moscow 121099, Russia
Phone.: +7.495.787.2458
Fax: +7.495.725.4434
[email protected]
www.4astra.ru
Member of Finnish-Russian Chamber of Commerce
25
Mahdollisuuksien
Venäjä
Voronež on suuri kaupunki
keskellä maatalousmaita
Teksti Einari Lumijärvi
Kuva Wikipedia
Voronežin alue sijaitsee Venäjän viljavimmilla mailla. Maatalous ja
elintarviketeollisuus ovatkin alueen merkittävimpiä talouden aloja.
Suuren mittaluokan Voronež keskellä pienempiä aluekeskuksia on
tärkeä teollisuus- ja koulukaupunki. Nyt Voronežiin on tullut myös
kansainvälisten IT-jättien palvelukeskuksia.
V
oronež on lähes miljoonan asukkaan kaupunki mustanmullan
alueella noin 500 kilometriä
Moskovasta etelään. Sen hallintoaluetta ympäröivät Lipetskin, Tambovin,
Saratovin, Volgogradin, Donin Rostovin,
Belgorodin ja Kurskin alueet. Näiden alueiden keskuksista Volgograd, Donin Rostov
ja Saratov ovat Voronežin kokoluokkaa.
Voronežin alue rajoittuu lounaassa myös
26
Ukrainaan. Voronežin kautta kulkevat
Moskovasta Mustallemerelle johtavat rautatie ja M4-valtatie.
Aikoinaan näillä lakeuksilla mellastivat
kasakat. Laaja Etelä-Venäjän tasankoalue kulkee nimellä Oka-Donin tasanko.
Voronež kuuluu Venäjän historiallisiin
kaupunkeihin sillä se perustettiin jo niin
sanotun Moskovan Venäjän aikana vuonna
1586. Tuolloin valmistui Voronežin linnoi-
Voronežin alue
Asukasluku: 2,3 miljoonaa
Pinta-ala: 52 200 km²
Pääelinkeinot: koneet- ja laitteet,
kemianteollisuus, elintarviketeollisuus,
maatalous
Pääkaupunki: Voronež (980 000 as.)
Etäisyydet: Moskova 470 km
(rautateitse 587 km)
tus, jonka tarkoituksena oli pysäyttää sekä
etelästä että lännestä tulevia hyökkäyksiä.
Voronežin alueen peltojen satoisuus on
Venäjän korkeinta tasoa. Yleisimmät viljelykasvit ovat vehnä, ohra, maissi, auringonkukka ja sokerijuurikas. Alueella on paljon
suurtiloja, mutta pienten tilusten osuus
monien peruselintarvikkeiden kuten maidon, perunan ja vihannesten tuotannossa
on varsin merkittävä.
Maatalous on kasvanut Voronežin alueella viime vuosina nopeammin kuin muualla Venäjällä keskimäärin. Toisaalta maatalousväestön tulotaso on alhainen, joten
toimialan kehitys ei ole heijastunut merkittävänä väestön tulojen kasvuna. Kuvernööri
Aleksei Gordejevin mielestä maataloutta
onkin modernisoitava voimakkaasti. Maatalousväestön keskuuteen on lanseerattava
myös sosiaalisia ohjelmia. Gordejev on Venäjän entinen pitkäaikainen maatalousministeri ja uudelleen presidentiksi palanneen
Vladimir Putinin luottomies.
Alueen maatalouden pääpaino on ollut
kasvinviljelyssä. Jatkossa aiotaan lisätä
myös karjataloutta ja lihantuotantoa. Mallia
aiotaan ottaa naapurialueelta Belgorodista,
missä maatalouden uudistushankkeissa on
päästy pidemmälle.
Maataloussektorille ulkomaisia investointeja
Ruotsalainen maatalouskonevalmistaja
Väderstad käynnisti Voronežin alueella
kokoonpanotehtaan pari vuotta sitten.
Tuolloin puhuttiin 10 miljoonan euron
investoinnista. Yhtiö toimii Voronežin
eteläpuolella Liskissä, missä se valmistaa
kylvökoneita ja maanmuokkaimia. Toiminta on alkuun pitkälti tuontiosiin perustuvaa
kokoonpanoa. Kyseessä on Väderstadin
ensimmäinen tuotantolaitos Ruotsin ulkopuolella.
Saksalainen lihanjalostaja TönniesFleisch käynnistää ison sikatila- ja lihanjalostusprojektin Voronežin lounaispuolelle.
Tuotannon täyteen käynnistämiseen menee
useampi vuosi ja kokonaisinvestoinnit liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa. Yhteistyökumppanina on venäläinen Agroimport.
Elintarvike-alan ulkomaisia investointeja on kertynyt Voronežin alueelle viime
vuosien aikana. PepsiCo omistaa siellä
meijerin. Hollantilainen Nutreco rakentaa
alueelle rehutehdasta. Yhdysvaltalainen
Bunge valmistaa alueella muun muassa
auringonkukkaöljyä. Ranskalainen Lesaffre osti Voronežin alueelta viime vuonna
hiivatehtaan. Tanskalaisen Carlsbergin
omistaman Baltikan yksi panimoista on
Voronežissa. Kellogg’s osti alueelta keksitehtaan vuonna 2008.
Perinteinen teollisuuskeskus
Voronežin alueen talous ei ole kuitenkaan
pelkkää maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Merkittävin tuotannonala on jalostava teollisuus. Koneenrakennuksen osuus
on ollut laskussa, kemianteollisuuden osuus
nousussa. Alueella valmistetaan muun
muassa puristinlaitteita, louhinta- ja rikastuslaitteita, rakettimoottoreita, viestintävälineitä, matkustajalentokoneita, synteettistä
kautsua ja auton renkaita. Lentokonetehdas
VASO:n lippulaiva on laajarunkoinen matkustajakone Iljušin Il-96. Tehtaalla tehdään
osia myös ulkomaisille lentokonevalmistajille. Uusimmissa ukrainalaisten yhtiöiden
kanssa käydyissä lentokoneprojekteissa on
huomattu, että tekniikan alan koulutetusta
työvoimasta alkaa olla jo pulaa.
Aluehallinto pyrkii pysäyttämään koneenrakennuksen taantumisen ja kehittää
kilpailukykyisiä maataloussektorin keskittymiä. Prioriteettialoja varten on perustettu
neljä teollisuusaluetta.
Ulkomaisia investoijia jalostavan teollisuuden puolelle ovat olleet esimerkiksi Siemens, Pirelli sekä japanilais-amerikkalainen OFS, joka valmistaa optisia kaapeleita.
Siemens valmistaa Voronežissa muuntajia.
Kaupungin perinteinen rengastehdas siirtyi
Pirellin ja venäläisen valtionkorporaatio
Rostehnologiin haltuun alkuvuodesta 2012.
Pirelli aikoo modernisoida tehdasta sadalla
miljoonalla eurolla. Saksalainen Knorr
Bremse neuvottelee junakaluston jarrujärjestelmien valmistamisesta Voronežissa.
IT-jätit tuovat
palvelukeskuksiaan
Nokia Siemens Networks avasi syksyllä
2011 Voronežiin Venäjän ja IVY-maiden
palvelukeskuksena. Uusi palvelukeskus auttaa alueen teleoperaattoreita parantamaan
palveluidensa nopeutta, laatua ja tehokkuutta. Keskus pystyy työllistämään 500
teknisen alan eksperttiä. Voronežin valinta
palvelukeskuksen paikaksi on merkittävä
tapaus sillä Nokia Siemens Networksilla
on maailmalla vain neljä muuta vastaavan
tason palvelukeskusta. Näistä kaksi on Intiassa ja yksi Brasiliassa ja Portugalissa.
Voronežissa toimii myös aikaisemmin
Siemens IT Solutions and Services -nimellä
tunnettu IT-alan palvelutalo. Siemens on
myynyt yhtiön koko maailmanlaajuisen
toiminnan ranskalaiselle Atosille. Nyt Atos
Voronezh -nimellä kulkeva Voronežin ITpalveluyksikkö työllistää satoja ihmisiä. H
27
Mahdollisuuksien
Venäjä
Raita Sportilta
neljä jääkiekkokaukaloa Sotšiin
Teksti Einari Lumijärvi • Kuvat Raita Sport
Venäjän joukkuelajeista jalkapallo ja jääkiekko ovat eläneet viime
vuosina eräänlaista nousukautta, ainakin niiden joukkueiden osalta,
jotka ovat onnistuneet keräämään taustoilleen suuryhtiöiden
rahoitusta. Suorituspaikkojen rakentaminen merkitsee tilauksia alan
tavarantoimittajille ja rakentajille. Suomalainen Raita Sport Oy on
toimittanut viime vuosina lukuisia jääkiekkokaukaloita eri puolille
Venäjää. Uusin aluevaltaus on Sotšin olympia-areenat.
H
uhtikuussa selvisi, että Oulaisissa toimiva jääkiekkokaukaloiden valmistaja ja jäähallilaitteiden toimittaja Raita
Sport Oy on voittanut tarjouskilpailun ja
toimittaa jääkiekkokaukalot Sotšiin talvella
2014 järjestettäviin talviolympialaisiin.
Kaukaloiden lisäksi Raita Sport toimittaa
yhteistyökumppaniensa kanssa mittavan
määrän myös muita varusteita olympiakisojen jäähalleihin. Kaupan arvo on noin
kolme miljoonaa euroa. Kokonaissummassa ovat mukana mm. Kerko Katsomot Oy:n
toimittama teleskooppikatsomo ja Arvo
Piiroinen Oy:n toimittamat katsomotuolit.
Vääntö oli kovaa
Sotšin olympialaisia varten rakennetaan
kaksi jääkiekkoareenaa, joista isompi on
28
mitoitettu 12 000 katsojalle ja pienempi
7 000 katsojalle. Molemmat areenat ovat
parhaillaan rakentamisvaiheessa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös harjoituskaukalot.
Isompi halli jää kisojen jälkeen urheilun ja
viihteen monitoimiareenaksi, mutta pienempi kiekkoareena siirretään perustuksiin
saakka toiselle paikkakunnalle. Pienempää
areenaa rakentavan Baltijskaja Stroitelnaja
Kompanija -yhtiön sivuilla kerrotaan, että
areenan tilalle rakennetaan myöhemmin
nykyaikainen messukeskus. Noin 350 000
asukkaan kaupungissa ei ole jatkuvaa tarvetta kahdelle jääkiekon huippuareenalle.
Sen sijaan tarkoituksena on, että isommassa hallissa tulee pelaamaan jatkossa KHLliigaan osallistuva Sotšin jääkiekkojoukkue.
Raita Sportin toimitusjohtaja Tuomo
Hyvärinen kertoi aiemmin tänä vuonna
paikallislehti Pyhäjokiseudulle, että Sotšin
kaukalokauppoja hierottiin vuosi:
– Viime talvena selätimme viimeisen
pohjoisamerikkalaisen kilpailijan. Sen jälkeen olemme neuvotelleet ahkerasti koko
kevään kauppojen teknisistä yksityiskohdista. Vaikeinta on ollut vakuuttaa lukuisat
eri tahot, kuten kansainvälinen ja kansallinen olympiakomitea, järjestelytoimikunnat
ja lajiliitot, että olemme paras mahdollinen
toimittaja, kertoi Hyvärinen.
Maaleja, katsomoita,
erityiskatsomoita
– Raita Sport toimitti ensimmäiset kiekkokaukalot Venäjälle 90-luvulla. Tähän
mennessä Raita Sport on toimittanut
Venäjälle yli 140 kaukaloa, kertoo Hyvärinen SVKK:lle. Kaukalon lisäksi toimitukseen kuuluu yleensä ainakin pelaaja- ja
toimitsija-aitiot varusteineen. Raita Sport
on toimittanut katsomot Venäjälle moneen
suureen kohteeseen, kuten Kazanin TatNeft
Arenalle, Tšeljabinskin Arena Tractoriin ja
Mytištšin areenalle Moskovan koillispuolelle.
Paljon muutakin saattaa toimituksiin
kertyä sillä esimerkiksi Kazanin areenalle
toimitettiin kaukalon, pelaaja- ja toimitsijaaitioiden sekä muunneltavien teleskooppikatsomoiden lisäksi liikuntarajoitteisten
katsomo, jäänpeittolevyt, jäänhoitokoneet
ja harjoituskäyttöön tarkoitettu toinen
kaukalo. Tšeljabinskiin taas meni lisänä
liikuntarajoitteisten katsomo, kilpamaalit ja
varastointijärjestelmät. Tšeljabinskiin toimitettiin myös kiinteät katsomot. Kazanin
areena vetää 9 300 katsojaa ja Tšeljabinskin
areena 7 500 katsojaa.
Areenoiden rakentaminen
vilkasta
Toimitusjohtaja Hyvärinen sanoo, että
nykyaikaisten areenoiden rakentaminen
on Venäjällä vilkasta ja vaatimustaso hyvin
korkea. Kilpailu myös kiristyy jatkuvasti.
Raita Sport on toimittanut kaukalot myös
useisiin viime vuosien MM-kisakaukaloihin, kuten Saksaan vuonna 2010, Moskovaan 2007, Riikaan 2006 ja Prahaan 2004.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n
sivujen mukaan Venäjällä on noin 350
katettua jäähallia ja Suomessa vastaavasti
noin 250. Rekisteröityneitä jääkiekkoilijoita on molemmissa maissa suunnilleen
yhtä paljon, noin 65 000. Joukkuelajeista
jääkiekko ja jalkapallo ovat kuitenkin olleet
Venäjällä paljon esillä viime vuosina. Maahan on perustettu Pohjois-Amerikan ammattilaisliigan NHL:n kilpailija KHL (Kontinental Hockey League). KHL väläyttelee
aika-ajoin kunnianhimoisia laajentumissuunnitelmia sekä uusille alueille Venäjällä
että ulkomaille. Jalkapallon osalta arvioitu,
että Venäjä voisi haastaa Euroopan perinteiset jalkapallosarjat. Merkittävin kilpailutekijä on suuri väestömäärä. Aiheesta voi
lukea lisää jalkapallon MM-kisoja käsittelevässä artikkelissa. Aika näyttää, kuinka
Venäjän joukkuelajien bisnesmahdollisuudet realisoituvat.
Suurkaupunkien jäähallit saattavat olla
pieniä. Esimerkiksi 1,3 miljoonan asukkaan
Nižni Novgorodin kiekkoylpeys Torpedo,
joka pääsi tänä keväänä pudotuspelien toiselle kierrokselle, pelaa kotiottelunsa 5 600
katsojan hallissa. Kevään ratkaisupeleissä
eivät luonnollisestikaan kaikki halukkaat
mahtuneet sisään. Nižni Novgorodin ammattiliittojen palatsin lisäksi KHL:ssä oli
kaudella 2011—2012 myös kahdeksan joko
samankokoista tai pienempää hallia. Joukkueita oli yhteensä 23.
Raita Sportin Tuomo Hyvärinen sanoo
Venäjän jalkapallon MM-kisoihin viitaten, että suomalaiset yritykset ovat hyvien
Venäjän suhteidensa ja hyvien logististen
yhteyksiensä vuoksi kilpailukykyisiä ja varteenotettavia toimittajia suurhankkeisiin.H
29
Jäse nyrit ys
Maassa maan tavalla
– ja kielellä
Teksti Virpi Suoninen • Kuvat Delores Interactive Training Oy
Liikevenäjän opetukseen
erikoistuneessa Delores
Interactive Training Oy:ssä
tiedetään miten suomalaisille
opetetaan venäjää. Kielikoulun
toimitusjohtaja ja itsekin opettaja
Diana Kaader on avannut
venäjän kielen ja kulttuurin
saloja suomalaisille yli 20
vuotta. Kielikoulutukseen ja
käännöspalveluihin keskittyneen
yrityksen tarjontaa laajentaa nyt
myös Dianan poika Arsen Kaader.
Tarina alkaa toisesta maasta
Delores Interactive Trainingin tarina alkaa
nuoren opettajan ajatuksissa Neuvostoliitossa. Diana ajautui Suomeen tavalliseen
tapaan, miehen perässä. Diana oli ehtinyt
opettaa englantia yliopistossa Kazanissa
14 vuotta, eikä hän ollut tottunut istumaan
toimettomana kotona. Suomessa taloudellinen tilanne oli huono ja suomen kieltä
osaamattomana Diana oli valmistautunut
tekemään mitä tahansa töitä.
– Silloin mies sanoi, että teet mitä osaat
ja niin lähdin opettamaan venäjää suomalaisille englanti apukielenä.
Juuri kielikoulun perustaminen ei ollut
sattumaa. Opettaminen on Dianalla verissä, sillä perheessä lähes kaikki ovat opettajia. Nuori opettaja viihtyi opetustyössään
yliopistossa ja muistaapa hän vielä sen hetken kun ajatteli ensimmäistä kertaa ”olisipa
hienoa, jos minulla olisi oma kielikoulu,
omat opetusmetodit ja oppilaat”. Haaveen
toteutumiseen tarjoutui mahdollisuus
Suomeen muuton jälkeen ja nyt Diana on
14 opettajaa työllistävän koulutusyrityksen
toimitusjohtaja.
Valttina erikoistuminen
Kilpailu kielikoulutuksissa on kiristynyt
Deloreksen alkuajoista. Isot kielikoulut
30
tarjoavat venäjää yhtenä kielenä muiden
joukossa, mutta Delores on erikoistunut
perustamisestaan lähtien palvelemaan
liike-elämän venäjän kielen taidon tarpeita.
Asiakkaita on kaiken kokoisista yrityksistä
toimitusjohtajista myyntihenkilöstöön,
kuka vain venäjän kieltä työssään tarvitsee.
Kielen opiskelun ei toki tarvitse loppua
työuran lopettamiseen. Venäjän kielestä innostuneille on perustettu varta vasten eläkeläisten harrasteryhmä eläkeläiskukkarolle
sopivin hinnoin, kertoo Diana. Deloreksen
päätoimipiste sijaitsee Helsingissä, mutta
toiminta kattaa Suur-Helsingin, Tampereen
ja Lahden alueet.
Dianan periaatteena on panostaa
hyviin opettajiin ja tehokkaisiin opetusmetodeihin. Kaikki opettajat puhuvat
venäjää äidinkielenään ja ovat opetuksen
ammattilaisia. Kaikki ovat naisia. Yrityksen
ainoana miehenä Arsen kehuu kollegoitaan
opettajina: – Naiset osaavat ottaa eri rooleja
ja vaihdella niitä tilanteen mukaan. Me
miehet olemme tosikompia, emmekä pysty
siihen. Naiset osaavat olla kärsivällisiä ja
avoimia, ja saavat siten oppilaatkin pikkuhiljaa avautumaan.
Opetusmetodeja ja -materiaaleja Diana
kehittää itse ja yhdessä muiden opettajien
kanssa. Suomalaisia ei perinteisesti ole
helppo saada rupattelemaan vieraalla kielellä. Diana on matkan varrella huomannut,
että täytyy löytää oikea ”avain”, jolla suomalaisen sanaisen arkun saa auki. Ja kun ark-
ku aukeaa, se meinaa enää mennä kiinni,
hymyilee Diana.
Natiivit opettajat tuovat opetukseen
aina palasia omasta kulttuuristaan. Tapakulttuurin saloihin tutustutaan luontevasti
kieliopin lomassa. Yksityis- tai pienryhmäopetuksessa panostetaan erityisesti sujuvaan kommunikaatioon. Oikeaa lausumista
ei unohdeta, mutta pääasia on rohkaistua
puhumaan. Jatkossa keskitytään erityisesti
oman alan sanaston tuntemukseen ja kirjalliseen ilmaisuun, oppilaiden toiveiden
mukaan.
Veri veti myös Arsenin opetushommiin.
Diana tarttui asiakkaiden pyyntöön järjestää koulutusta liiketoimintakulttuurista
ja laittoi poikansa töihin. Suomessa tradenomiksi ja Venäjällä juristiksi valmistunut
Arsen on laajentanut Deloresin palvelutarjontaa tapa- ja liiketoimintakulttuuriluentoihin sekä liikejuridiikan konsultointiin.
Venäjälle kirkkaammat linssit
Dianan elämänohje itselleen ja Arsenille
on ollut selkeä: maassa maan tavalla, mutta
unohtamatta oma kulttuuria ja taustaa.
Saman neuvon hän antaa suomalaisille
Venäjälle lähtijöille. Venäjästä voi Suomessa saada varsin negatiivisen kuvan uutisten
perusteella. Ensikertalaisen kannattaa jättää
mustat lasit kotiin ja tiirailla Venäjää kirkkaampien linssien läpi.
– Eräskin toimitusjohtaja oli aivan suu
auki ensimmäisen matkansa jälkeen ja
hihkui rakastuneensa Venäjään, sillä siellä
oli ihan erilaista kuin hän odotti, muistelee
Diana oppilaidensa kokemuksia.
Arsen kysyi Venäjällä työskennellessään
neuvoa paikallisilta liikemiehiltä: mihin
suomalaiset voisivat kiinnittää huomiota,
jotta kanssakäyminen olisi sujuvampaa.
Terveisinä Suomeen neuvottiin muistamaan, että siinä missä suomalaiset yleensä
ovat varautuneita ja pidättäytyvät kärkkäistä kommenteista, venäläiset ovat hyvin
tunteellisia eivätkä pelkää esittää mielipiteitään kovaankaan ääneen. Kun neuvottelupöydässä istuu kaksi venäläistä, he näkevät
toistensa ilmeistä ja eleistä mistä asiasta
keskustelua kannattaa jatkaa ja mistä ajatuksesta toinen ei pidä. Suomalainen taas
saattaa nyökytellä hyväksyvästi, vaikka ajattelee, ettei vastapuolella ole mitään kiinnostavaa tarjottavaa. Arsen ristii kädet rinnan
päälle ja vetää suupieliä hieman alaspäin.
– Seuraava suomalainen sen sijaan istuu
möreänä neuvottelupöydän takana näin ja
venäläinen ajattelee, että tästä neuvottelusta
nyt ei ainakaan tule mitään. Jälkeenpäin
saattaakin tulla sähköposti, että hyvä juttu,
olemme samaa mieltä. Missä on logiikka?,
venäläinen ei ymmärrä. Venäläisten olisi
pystyä päättelemään ilmeistä ja eleistä onko
jokin asia neuvottelukumppanin mielestä
hyvä juttu vai ei, Arsen vinkkaa.
Diana ja Arsen ovat itse säilyttäneet
sopivan palasen venäläisyyttä, sillä iloisista
ilmeistä näkee toimeliaan kaksikon nauttivan suomalaisten kouluttamisesta. H
31
Jäse nyrit ys
Hyvin suunniteltu
on enemmän kuin puoliksi tehty
Teksti ja kuvat Virpi Suoninen
Pitäisikö meidän lähettää Virtanen Venäjälle tekemään tulosta? Voisiko
Korhonen käydä opettamassa myynnin saloja paikallisille työntekijöille
vai laitetaanko Laitinen perustamaan Jekaterinburgiin kokonaan uusi
toimisto? Monessa yrityksen kansainvälistymisen vaiheessa nousee esiin
kysymys työntekijän lähettämisestä ulkomaille.
K
PMG:n People Services -tiimin
Senior Manager Annika Varjonen ja Global Mobility Advisor
Marianna Heiska tietävät
mitä ottaa huomioon kun suunnitellaan
ulkomaankomennusta. KPMG:n palvelut
kattavat koko maailman ja koko komennuksen suunnittelusta paluuseen. Apua saa
niin yritys kuin työntekijä, johtamisopeista
käytännön verosuunnitteluun ja sähkösopimuksen tekoon.
Tarve lähettää työntekijä Suomesta maailmalle voi nousta esiin heti kansainvälistymisen alkuvaiheessa, jos Suomesta lähdetään esimerkiksi perustamaan tytäryritystä
toiseen maahan tai myöhemmin kun tytäryhtiöön halutaan siirtää asiantuntemusta
tai yrityskulttuuria. Tytäryhtiön johtamiseen ja kontrollointiin voidaan myös tarvita
paikan päälle osaaja emoyhtiöstä.
Venäjältä löytyy hyvin koulutettua
työvoimaa ja yritykset ovat ymmärtäneet
paikallistuntemuksen tärkeyden, kertoo
Heiska. Komennuksen tarpeellisuutta
mietitäänkin nykyään yhä huolellisemmin.
Yksi syy työntekijän lähettämiselle Venäjälle voi olla myös verkostojen luominen,
joiden avulla on helpompi laajentua Venäjällä. Yhä useammalle ei enää riitä Moskova ja Pietari, vaan toimintaa laajennetaan
32
vaikkapa Novosibirskiin. Venäjää pidetään
myös porttina Itä-Euroopan markkinoille.
Venäjän kohdalla korostuu komennusratkaisujen monimuotoisuus. Naapurimaan
lähialueilla, esimerkiksi Pietarissa on
helppo käydä vaikka viikoittain nopealla
Allegrolla. Tällöin vakituinen asuinpaikka
voi säilyä Suomessa, mutta silti on selvitettävä verotukseen ja työlupaan liittyvät asiat,
muistuttaa Varjonen.
Venäjän komennukselle ei voi lähteä
parin viikon varoitusajalla sillä työluvan
saaminen voi kestää jopa puoli vuotta.
Oleskelu Venäjällä pelkällä viisumilla voi
tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Heiska kertoo, että tätä vaihtoehtoa ei voi
suositella, sillä viime aikoina viranomaiset
ovat olleet tarkkoina viisumien ja työlupien kanssa. Helpotusta työlupaprosessiin
on tuonut uusi asiantuntijatyölupa, jonka
ehdot täyttävä työntekijä voi saada helpommin ja nopeammin.
Ulkomaille töihin lähtemiseen liittyy
yllin kyllin byrokratiaa. Viranomaisia
molemmin puolin rajaa kiinnostaa esimerkiksi palkkatulon verotus. Venäjän komennuksen pituudesta ja oleskelupäivistä
riippuu mihin verot maksetaan. Komennussopimuksen tekemisessä kannattaa olla
tarkkana sillä, siitä riippuu esimerkiksi se
minkälaista työlupaa voidaan hakea, Heiska muistuttaa.
Vielä ennen kuin aletaan hahmotella
komennussopimusta, kannattaa yrityksen
ja työntekijän selvittää itselleen komennuksen tavoitteet.
– Olen muutaman kerran koulutuksessa
törmännyt lähtijöihin, joille ei ole ihan
selvää mitä ovat ulkomaille menossa tekemään, Varjonen kertoo. – Kaikkien kannalta olisi hyvä, että tavoitteet ovat selvät ja
niitä asettamassa olisi hyvä olla yrityksestä
joku, joka tuntee Venäjän toimintoja.
Kun tavoitteet on määritelty, kannattaa
miettiä hetki miten ne uudessa ympäristössä saavutetaan. Onnistumisen kannalta on
tärkeä tuntea kohdemaan lainalaisuudet ja
opetella toimimaan kyseisessä kulttuurissa.
Esimerkiksi kun asiantuntija lähtee kouluttamaan venäläistä henkilökuntaa, täytyy
osata ottaa sopiva auktoriteettiasema, jotta
oppi menee perille, Heiska sanoo. Suomalaisella ”Hei kaverit, katsotaanpas yhdessä
miten tämä toimii” -mentaliteettilla ei välttämättä saada toivottuja tuloksia aikaan,
lisää Varjonen.
Suurimmat sudenkuopat onnistuneen
ulkomaankomennuksen tiellä eivät useimmiten liity hallinnollisiin seikkoihin. Byrokratia sujuu kun tietää miten ja missä järjestyksessä tarpeelliset ilmoitukset tehdään
ja luvat hankitaan.
– Ihmiset ajattelevat usein, että kun on jo
kansainvälistä kokemusta voi lähteä tuosta
vaan töihin esimerkiksi Venäjälle, Varjonen
sanoo. Tähän ajatukseen kompastutaan
usein, sillä läheisissäkin kulttuureissa ihmisten ajatusmaailma ja toimintatavat ovat
erilaisia: kuinka esimies-alaissuhde toimii,
miksi alaiset eivät koskaan tee aloitteita tai
Marianna Heiska ja Annika Varjonen
kyseenalaista esimiehen ehdotuksia.
Suurin osa komennuksen haasteista
liittyy yleensä uuteen ympäristöön sopeutumiseen. Vieraaseen maahan töihin lähteminen on suuri muutos.
– Muutos vaikuttaa ihmisiin aina, oudompaa olisi jos elämän siirtämisellä vieraaseen maahan ei olisi mitään seurauksia,
Varjonen toteaa. Lähtijää valmisteltaessa
kannattaa huomioida esimerkiksi se, miten
kukin käsittelee muutosten tuomaa stressiä.
Pidemmille komennuksille Varjonen
suosittaa ottamaan perheen mukaan.
Suhteiden pitää kuitenkin olla kunnossa,
sillä ulkomailla ongelmilla on tapana vain
moninkertaistua. Puolisolle muutto toisen
työn perässä on usein valtava muutos.
– Pahimmillaan perheen kulttuurisokki voi estää työn tekemisen ulkomailla.
Mutta kun sopeutuminen onnistuu, perhe
on suunnaton tuki, Varjonen muistuttaa.
Puoliso otetaan mukaan valmennuksiin ja
mietitään tarkkaan mikä hänen motivaationsa on muuttaa vieraaseen maahan. Sekä
työntekijän että perheen sopeutumisen
kannalta tärkeintä on luoda ennakkoon
mahdollisimman realistinen kuva siitä,
mitä koko elämän siirtäminen ulkomaille
käytännössä tarkoittaa.
Kun ulkomaille lähtee myös työntekijän
perhe, on sopeutumista, haasteita ja kustannuksia yksinäistä lähtijää enemmän.
Kysymykseen olisiko sitten riskittömämpää
lähettää ulkomaille töihin sinkku, Varjonen
vastaa heti ei. Oleellisempaa on, että työt
lähetetään tekemään henkilö, joka ne pystyy kunnialla hoitamaan.
Takavuosina komennukselle lähtijät
palkittiin runsain eduin. Nyt yrityksissä on
ymmärretty, että palkka ja edut kannattaa
suhteuttaa kohdemaan palkka- ja kustannustasoon. Sopivaa palkkatasoa ja etuja
arvioitaessa kannattaa tutustua kohdemaan
erityispiirteisiin.
– Hyvä etu voi olla esimerkiksi lapsen
koulupaikan etsiminen ja järjestäminen,
jos tiedetään, että se on hankalaa, Heiska
neuvoo.
Venäjällä tuloerot ovat vielä suuria.
Yleensä komennuksella olevan työntekijän
elintaso on paikallisiin oloihin suhteutettuna keskitasoa korkeampi. Useamman
ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Suomeen palatessa voi yllättäen olla hankalaa
tottua siihen, että kaikki ovat lähes samalla
tasolla.
Usein paluu on yllättäen suurempi šokki
kuin ulkomaille lähtö. Takaisin kotimaahan
muuton suunnittelu on helppo ohittaa,
sillä se tuntuu paluulta takaisin vanhaan
tuttuun. Aika kuitenkin kultaa muistot
parissakin vuodessa. Elämä kotimaassa on
jatkunut komennuksen ajan, vanha asunto
voi tuntua ahtaalta, kaverit ovat löytäneet
uutta seuraa vapun viettoon, esimies saattanut vaihtua ja samoja hommia tehnyt
työkaveri on saanut pari ylennystä. Usein
ulkomailla ollaan vaativammassa asemassa
kuin kotimaassa.
– Työelämässä palaajat ovat usein
pettyneitä siihen, että heidän ulkomailla
hankkimaansa tietotaitoa ei oikein osata
hyödyntää, Varjonen kertoo.
Ulkomaille lähtijä on usein niin innoissaan uusista mahdollisuuksista ja maisemista, että paluun suunnittelu unohdetaan,
vaikka juuri lähtövaiheessa se kannattaisi
aloittaa. Paluun ajankohta voi olla merkityksellinen esimerkiksi verotuksellisista
syistä tai lasten koulunkäynnin kannalta.
Kotimaahan sopeutumiseen voi vaikuttaa
niinkin triviaali asia kuin vuodenaika.
Muistikuvissa joulukuussa hiihdellään
valkoisilla hangilla, mutta todellisuudessa
vastassa onkin vaakasuora räntäsade.
KPMG:n asiakkaina on yrityksiä eri
toimialoilta ja kokoluokista. Ulkomaankomennuksiin liittyvistä palveluista voi valita
tarvitsemansa, sen mukaan mitä yritys osaa
ja haluaa hoitaa itse. Tarjolla on palveluja
esimerkiksi liittyen yhtiön perustamiseen
ulkomaille, työsopimusten tekoon, rekrytointiin, konkreettiseen asettautumiseen,
verotukseen, lupiin, asunnon ja koulujen
etsintään
Työntekijän lähettäminen ulkomaille
on sijoitus siinä missä muutkin, ja rahoille
halutaan vastinetta.
– Nimenomaan pk-yritysten kannattaa
suunnitella työtekijän lähettäminen huolellisesti, sillä heille panostus on suhteessa
suurempi kuin isoille konserneille, joilla on
paljon resursseja käytettävissä, toteaa Varjonen. Riskejä voidaan hallita suunnittelemalla komennuksen vaiheet huolellisesti
etukäteen.
– Ulkomailla työskentelyn onnistumiseen vaikuttaa niin hirveän monta tekijää,
että sanoisin tässä tapauksessa ”hyvin
suunniteltu on enemmän kuin puoliksi
tehty”, Varjonen muotoilee uudelleen vanhan viisauden. H
33
Juristin palsta
Juristi Petri Kekki | SVKK Helsinki
Yrityksen pääjohtajan
asema Venäjällä
K
Venäläisessä yhtiössä pääjohtajan asema on merkittävä.
Pääjohtajan toimivallasta ja sen rajoittamisesta on hyvä
tietää perusasiat kun toimitaan Venäjälle rekisteröityneiden
yritysten kanssa ja varsinkin jos suomalaisesta yhtiöstä lähdetään johtamaan Venäjällä toimivaa yhtiötä.
että pääjohtajalla on Venäjän lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen
ja mahdollisesti tarvittavien yhtiön ylempien toimielinten tekemien päätöspöytäkirjojen mukaan oikeus tehdä ko. kauppa.
Pääjohtajan allekirjoitusoikeus
Venäjän kaupparekisteriin voidaan merkitä vain yksi henkilö
yhtiön pääjohtajan asemaan. Prokuravaltuuksia tms. ei voida
Venäjällä rekisteröidä kaupparekisteriin. Allekirjoitusoikeutta
ei myöskään voi rajoittaa esim. ”toiminimen allekirjoitusoikeus kaksi henkilöä yhdessä” -tyyppisin määräyksin, kuten
esimerkiksi. Suomen kaupparekisterissä. Pääjohtajan valtuudet
allekirjoittaa sopimuksia ja muita sitoumuksia voidaan siirtää
toiselle henkilölle valtakirjalla ainoastaan yksittäistä oikeustointa varten. Yleisvaltuutusta toimia yhtiön puolesta ei voida
Venäjän lainsäädännön mukaan antaa.
Yksittäistä oikeustointa varten annettavat valtakirjat on numeroitava juoksevan numeroinnin mukaisesti ja valtakirjassa
yksilöitävä yksityiskohtaisesti se oikeustoimi, jota varten valtakirja annettu. Yhtiössä voi olla myös varapääjohtaja, myyntipäällikkö tai muu asemavaltuuksien perusteella toimiva johtaja,
mutta heidän ilman valtakirjaa allekirjoittamansa sitoumukset
voidaan riitauttaa.
Huom! Pääjohtajan allekirjoitusoikeutta on vaikea rajoittaa
tehokkaasti käytännössä. Mikäli pääjohtaja ylittää valtuutensa,
voidaan kyseinen sitoumus tai sopimus riitauttaa ja vaatia oikeuden päätöksellä pätemättömäksi. Pääjohtajan toimivallan ylittävän sitoumuksen julistaminen mitättömäksi vaatii kuitenkin
aina erillisen oikeudenkäynnin. Oikeudenkäynti voi kestää pahimmillaan kolme vuotta, jos kaikki valitusasteet käydään läpi.
Pääjohtaja on venäläisessä yhtiössä ainoa henkilö, jolla oikeus
Venäjän lain perusteella allekirjoittaa yhtiön puolesta asiakirjoja ilman valtakirjaa. Pääjohtaja on venäläisen organisaation
tärkein toimielin, joka vastaa organisaation päivittäisestä johtamisesta. Käytännössä yhtiö ei voi toimia hetkeäkään ilman
pääjohtajaa.
Pääjohtajan allekirjoitus ja yhtiön pyöreä leima tarvitaan
kaikkiin sopimuksiin ja asiakirjoihin. Näitä ovat esimerkiksi:
•yhtiön veroilmoitukset (pääjohtaja + pääkirjanpitäjä yhdessä);
• Venäjän siviililain mukaiset ”taloudelliset sitoumukset”
(otto- ja antolainausta koskevat sitoumukset);
• kaikki sopimukset ja yhtiön puolesta annetut sitoumukset mukaan lukien myös panttausta koskevat sopimukset;
• työsopimukset, työntekijöiden nimittämistä, erottamista ja
irtisanomista koskevat päätökset (приказ) työntekijöiden
palkkausta koskevat määräykset, yhtiön henkilöstöluettelot;
• kaikki yhtiön sisäiset muut käskyasiakirjat (приказ) koskien
mm. pääkirjanpitäjän nimittämistä, kirjanpidon järjestämistä, työsuojelun järjestämistä, arvopaperien liikkeelle laskemista, työntekijän työmatkoja, työntekijöiden loma-aikoja,
työntekijöiden kurinpitotoimia, inventaarion järjestämistä,
palkan sivukulujen maksamista, yhtiön vakuutuksien ottamista, yhtiön työntekijöinä olevien asevelvollisten kutsuntatietoja koskevat listat jne.
Huom! Kiinteistökauppaa koskevat sopimukset pitää tehdä
julkisen notaarin vahvistamana. Vaikka sopimuksen voi allekirjoittaa yhtiön pääjohtaja, niin julkisen notaarin pitäisi tutkia,
34
Pääjohtajan asemassa voi toimia ainoastaan yksi henkilö
Pääjohtajan toimivallan rajoittaminen
Pääjohtajan päätöksentekovaltaa venäläisessä yhtiössä voidaan
rajoittaa yhtiöjärjestyksen määräyksillä. Yhtiöjärjestys on
Venäjällä tällä hetkellä periaatteessa kaikkien saatavilla oleva
julkinen asiakirja. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määritellä yksityiskohtaisia rajoituksia pääjohtajan toimivaltaan. Pääjohtajan
yhtiön puolesta tekemille sitoumuksille voidaan edellyttää joko
yhtiökokouksen, hallituksen tai kollegiaalisen toimeenpanoelimen hyväksyntä.
Pääjohtajan toimivaltaa on rajoitettu merkittävien sopimusten ja suurten oikeustoimien osalta. Suureksi oikeustoimeksi
katsotaan mikä tahansa sopimus tai sitoumus tai useampi
toisiinsa liittyvä oikeustoimi, jotka liittyvät sellaisen omaisuuden hankkimiseen tai luovuttamiseen, jonka arvo on 25 % tai
yli yhtiön aktiivoiden tasearvosta (pl. tietyt osakeantitoimet)
(Osakeyhtiölaki 78 § ja Rajavastuuyhtiölaki 46 §)
Muiden kuin suurten oikeustoimien kohdalla, pääjohtajan
päätöksentekovalta voidaan rajoittaa tiettyjen sopimusten tai
sitoumusten osalta tiettyyn euromäärään saakka. Yhtiöjärjestykseen voidaan esimerkiksi listata kaikki oikeustoimet, joiden
osalta pääjohtajan toimivalta on rajoitettu 10 000 euroon.
Pääjohtajan toimivaltaa voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä
esimerkiksi seuraavasti:
• yhtiön hallituksen toimivaltaan kuuluvat seuraavat asiat:
•kauppojen (tai kauppasarjan) esihyväksyminen, joiden
aiheena on yhtiön kiinteä omaisuus tai liiketoiminnan
osittainen tai kokonaan siirtäminen tai yhtiön omaisuus,
jonka arvo on vähintään 5 prosenttia yhtiön käyttöomaisuuden taseen mukaisesta hinnasta tai koneiden ja muun
käyttöomaisuuden tai varaston hankinta, jonka hinta ylittää yhden tilikauden aikana 500 000 ruplaa, mikäli tällaista
hankintaa ei ole hyväksytty osapuolten vahvistamassa yhtiön budjetissa;
•vaihtovelkalainan tai optiolainan ottaminen tai optiooikeuksien antaminen;
•yhtiölle merkittävän uuden liiketoiminnan aloittaminen,
ostaminen, myyminen tai lopettaminen taikka muu tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumatonta asiaa koskeva
päätös;
•lainan ottaminen tai antaminen, vakuussitoumuksen tai
pantin antaminen yhtiön osakkeenomistajien tai ulkopuolisten puolesta;
•lainojen tai muiden luottopäätösten tai niiden muutosten
tekeminen tai pantin antaminen Yhtiön puolesta;
•tytäryhtiön perustaminen tai lakkauttaminen;
•investoinnit kiinteään omaisuuteen ja rakennuksiin;
•yli 500 000 ruplaa kokonaisarvon ylittäviin vuokrasopimuksiin sitoutuminen tai tällaisten sopimusten muuttaminen
tai kestoltaan yli 12 kuukautta ylittävien vuokrasopimusten
solmiminen;
•takausten antaminen tai annettujen takausten muuttaminen;
•yhteistyötä koskevan sopimuksen tekeminen toisen yrityksen kanssa tai tällaisen sopimuksen muuttaminen mikäli
tällainen sopimus olennaisesti vaikuttaa yhtiön liiketoimintojen harjoittamiseen;
•päätökset muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista sopimuksista ja sitoumuksista;
•yhtiön toiminimen allekirjoittajista päättäminen;
•muut yhtiön organisaatiota sekä yhtiön ja sen tytäryhtiöiden
tai osakkuusyhtiöiden liiketoimintaa ja varoja koskevat olennaiset päätökset.
Pääjohtajan toimivallan käytön valvonta
Pääjohtaja on venäläisen yhtiön aktiivisin toimielin. Jos muut
yhtiön toimielimet tai osakkaat eivät aktiivisesti vaadi esimerkiksi yhtiökokouksen järjestämistä, niin ne saattavat jäädä
käytännössä jäädä järjestämättä, vaikka laki niin vaatii. Mikäli
esimerkiksi ylemmät toimielimet eivät valvo tai vaadi vuosittaisten yhtiökokousten tai hallituksen kokousten järjestämistä,
niin pääjohtaja voi ”unohtaa” lähettää kutsut ko. elinten kokouksiin ja ko. ylempien yhtiön toimielinten valvonta jää pelkäksi
kuolleeksi kirjaimeksi paperille ilman todellista valvonnan
toteutumista.
Venäjän veroviranomaiset eivät ole käytännössä vaatineet
vuosittaisissa veroilmoituksiin liitettäväksi yhtiökokouspöytäkirjoja. Verottaja on puuttunut pienten yhtiöiden osalta vuosittaisten yhtiökokouksien puuttumiseen ainoastaan verotarkastusten
yhteydessä. Verottaja on edellyttänyt yhtiökokousten järjestämistä yleensä ainoastaan suurien yhtiöiden osalta, mm. suurien
OAO-osakeyhtiöiden osalta valvonta tiukempaa. Vaarana on se,
että yhtiön pääjohtaja voi jäädä kokonaan ilman valvontaa, jos
yhtiökokouksia ei järjestetä tai yhtiössä ei ole hallitusta (sovet
direktorov). Huom! Toimeenpaneva elin, eli pääjohtaja järjestää
käytännössä myös yhtiökokouksen ja hallituksen (sovet direktorov/pravlenie yms.) päätösten toimeenpanon.
Pääjohtajan asema on määritelty Venäjän lainsäädännössä seuraavissa laeissa:
•Osakeyhtiölaki (Федеральный закон от 26 декабря
1995 г. N 208-ФЗ ”Об акционерных обществах”)
•Rajavastuuyhtiölaki (Федеральный закон от 8 февраля
1998 г. N 14-ФЗ ”Об обществах с ограниченной
ответственностью”)
•Venäjän siviililaki (Гражданский кодекс Российской
Федерации)
Lisäksi pääjohtajan vastuita ja tehtäviä on määritelty
useissa muissa laeissa: kilpailun rajoittamista koskeva
laki, rikoslaki, Venäjän arvopaperilainsäädäntö, työlaki
hallinnollisia rikkomuksia ja sakkoja koskeva laki. Useissa
viranomaismääräyksissä ja Venäjän korkeimpien oikeuksien
antamissa lainsoveltamisohjeissa on annettu tarkentavia
määräyksiä pääjohtajan tehtävien ja vastuiden sisällöstä.
35
LAKIuutisia
Monilapsisten perheiden
isille irtisanomissuoja
R Työnantajilta aiotaan kieltää monilapsisten perheiden isien
irtisanominen, kertoo Vedomosti-lehti. Sosiaali- ja terveysministeriö
on muotoillut muutosehdotuksen, jonka mukaan työantaja ei
voisi purkaa miestyöntekijänsä työsopimusta, jos tämä on perheen
ainoa elättäjä. Perheessä on oltava useampia lapsia, joista yksi alle
kolmevuotias ja puoliso hoitaa lapsia kotona eikä ole työsuhteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden mukaan lakimuutokset
vähentäisivät sukupuolten epätasa-arvoa työsuhteissa. Tällä hetkellä
voimassa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja ei voi yksipuolisesti
purkaa alle kolmevuotiaiden lasten äidin tai alle 14 -vuotiaiden lasten
yksinhuoltajia./Vedomosti/VS/21.3.2012
Siviilikoodeksin muutokset
vihdoin duumaan
R Presidentti Medvedev vei duuman käsittelyyn esityksen muutok-
sista siviilikoodeksiin. Vaikka lakiehdotuksessa puhutaan muutoksista, kyseessä on käytännössä lain uusi versio, arvioi Kommersant-lehti.
Lakimuutosten myötä siviilikoodeksista poistuvat ZAO, OAO ja lisävastuuyhtiö. ZAO ja OAO:n korvaavat ei-julkinen ja julkinen osakeyhtiö. Lisävastuuyhtiö on vanha yhtiömuoto, jota ei juuri ole käytetty.
Muutoksia kommentoinut oikeusministeri Aleksandr Konovalov sanoi, että yhtiöiden ei tarvitse rekisteröityä uudelleen, vaan yhtiöt voivat maksutta tehdä uuden lain mukaiset muutokset perustamisasiakirjoihinsa.
Suuri osa siviilikoodeksin muutoksista tähtää erilaisten käytännössä esiintyneiden väärinkäyttötilanteiden kuten yritysvaltausten ja verojenkierron offshore-maiden kautta torjumiseen. Muutosten taustalla
on myös valtionjohdon halu tehdä Moskovasta kansainvälinen finanssikeskus ja tehdä liiketoimintaympäristöstä helpompi ulkomaisille yrityksille.
Oikeusministeri Aleksandr Konovalov ilmoitti, että muutosten on
tarkoitus astua voimaan 1. syyskuuta. Konovalovin mukaan muutosesitykseen ei ole odotettavissa perustavanlaatuisia muutoksia uuden
presidentin valtaantulon jälkeen. Myös erimielisyydet lakiesitystä valmistelleiden tahojen kesken on sovittu, eikä esitykseen ole jäänyt suuria kiistanalaisia kohtia, vakuuttaa Konovalov. Kyseisiä siviilikoodeksin
muutoksia on hiottu neljä vuotta ministeriöissä ja presidentin hallinnossa. /RG, Vedomosti,Kommersant/VS/4.4.2012
Medvedev allekirjoitti lain
suorista kuvernöörinvaaleista
R Medvedev uudisti Venäjän alueiden kuvernöörien valintatapaa.
Uuden lain mukaan alueiden johtajat valitaan suorilla kansanvaaleilla.
Puolueet asettavat voivat asettaa jäseniään tai sitoutumattomia
ehdokkaita vaaleihin tai ehdokkaaksi voi asettautua kansalainen, joka
on kerännyt kannattajia 0,5–2 % alueen rekisteröidyistä äänestäjistä.
Alueiden johtajat valitaan enintään viideksi vuodeksi ja peräkkäisten
kausien määrä on rajattu laissa kahteen. Vaalit pidetään yhteisenä
36
päivänä eri alueilla sinä vuonna kun kuvernöörin toimikausi päättyy.
Ensimmäinen vaalipäivä on tänä vuonna lokakuussa ja silloin valitaan
uudet päämiehet niille alueille, joilla kuvernöörin kausi päättyy lain
voimaantulon, 1. kesäkuuta, ja vuoden viimeisin päivän välillä. /RBC/
VS/2.5.2012
Viisumihelpotukset asialistalla
R Ennen siirtymistään pääministeriksi presidentti Medvedev ehdotti,
että turistiviisumimenettelyä ulkomaalaisille helpotettaisiin lisää. Tällä hetkellä helpotukset koskevat Venäjälle saapuvia risteilymatkustajia,
jotka eivät tarvitse viisumia alle 72 tunnin matkoilla. Medvedev antoi
Venäjän hallitukselle tehtäväksi esittää ehdotukset viisumimenettelyn
helpottamiseksi kesäkuun alkuun mennessä. Samalla presidentti antoi
hallitukselle tehtäviä turismin kehittämiseksi Pohjois-Kaukasuksella.
Hallituksen tulee muun muassa turvata energia- ja liikenneinfrastruktuurin parantaminen, kuten lentokenttien modernisointi sekä näiden
hankkeiden rahoitus. /RG/VS/29.3.2012
TULLIuutisia
Tulliliiton tullilakiin muutoksia
E Yhtenäisen talousalueen muodostamisen vuoksi Venäjän, ValkoVenäjän ja Kazakstanin yhteiseen tullilakiin kaavaillaan muutoksia tämän vuoden aikana. Tulliproseduureja helpotetaan ja tavaroiden nopeamman liikkumisen olosuhteita parannetaan. Kaikkiaan muutosehdotuksia tulliliiton tullilakiin on noin 500. Esimerkiksi ennakkomaksut voitaisiin ehdotuksen mukaan maksaa tuontitullitilille. Keskustellaan myös mahdollisuudesta käyttää vakuudeksi talletettuja rahavaroja
tullimaksuina tavaroita liikkeelle laskettaessa.
TKS/EL/1.3.2012
Putinilta tullityöryhmä
E
Venäjän presidentiksi jälleen valittu Vladimir Putin käynnisti jo
pääministerikautensa aikana strategisten aloitteiden aivoriihen, jonka
yhtenä painopistealueena on hallinnollisten esteiden purkaminen tullauksesta.
– Venäjän tullilaitoksessa jatkuu keskustelu siitä, kuinka sen eri rakenteiden toiminta järjestetään, kuinka tavarat lasketaan liikkeelle tullista, kuinka taata tullimaksukertymä valtion budjettiin, kertoi Putin
aivoriihensä toukokuisessa tapaamisessa. Putin sanoi ymmärtävänsä tullilaitoksen huolestuneisuuden, mutta hänen mielestään joitakin
asioita täytyy joka tapauksessa parantaa. Esimerkiksi kaikki tullidokumentit täytyy saada sähköiseen muotoon.
Putinin aivoriihen yleisenä tavoitteena on liiketoimintailmaston
parantaminen Venäjällä. Tullauksen lisäksi sen muiksi aihepiireiksi
ovat toistaiseksi nousseet yritysten sähkönsaannin parantaminen, rakennusalan hallinnollisten esteiden purkaminen ja venäläisten yritysten vientitoimintojen tukeminen.
RBK daily/EL/10.5.2012
tullin asettaa ensimmäisenä WTO:n jäsenyysvuotenaan. Toisena jäsenyysvuotena yläraja laskee 6,6 prosenttiin.
Vedomosti-lehti kirjoittaa, että tietokoneiden valmistus Venäjällä
on ollut laskussa samalla kun tietokoneiden tuonti ulkomailta on kasvanut. Venäjän WTO-neuvotteluissa sovittiin tuonti- ja vientituotteille
ylärajat, joita korkeammaksi tulleja ei voida asettaa. Joillekin tuotteille
ylärajat ovat pysyviä, joidenkin osalta taas ylärajaa lasketaan asteittain
siirtymäaikojen puitteissa.
Vedomosti/EL/26.4.2012
Pakollinen ennakkoilmoitus
Venäjän tullille
R Venäjälle suuntautuvien tuontitavaroiden pakollinen ennakkoil-
moitus Venäjän tullille tulee voimaan 17.6.2012. Taustalla on tulliliiton
komission päätös viime joulukuulta. Maanteitse tapahtuvista kuljetuksista on ilmoitettava viimeistään kahta tuntia ennen, kun tavarat saapuvat Venäjän tulliliiton alueelle. Toimella pyritään nopeuttaman rajanylityksiä. Menettelyllä on puolen vuoden siirtymäaika.
Venäjän tullilaitoksen sivu ennakkoilmoittamisesta: edata.customs.
ru. Tulliliiton asiaa koskeva päätös on numero 899 ja se on päivätty
9.12.2011.
Kommersant, VCH/EL/15.5.2012
Muutoksia sertifioitavien
tuotteiden listalla
E Pakollisen sertifioinnin piiriin kuuluvien tuotteiden listaa on uusittu. Listalta on poistettu mm. kaasusäiliöt, muoviset käyttö- ja taloustarvikkeet, ajoneuvojen renkaat ja jarrulaitteet. Listalle on lisätty tiettyjä eläinlääkkeitä. Tarkennuksia on tehty myös vastaavuustodistusta
vaativien tuotteiden listalle, muutokset koskevat tiettyjä autojen varaosia ja urheiluvälineitä. Muutosten voimaantuloaika on toukokuun
loppu.
Rossijskaja gazeta/EL/26.4.2012
Tietokoneille WTO:n sallima
10 prosentin tulli
E Venäjän hallituksen tullitariffeja käsittelevä komitea on hyväksynyt
ehdotuksen tietokoneille asetettavasta kymmenen prosentin tuontitullista Venäjälle. Päätös ei koske kannettavia tietokoneita. Tietokoneiden
aikaisempi tuontitulli Venäjälle on ollut nolla prosenttia. Kymmenen
prosenttia on juuri se yläraja, johon Venäjä voi tietokoneiden tuonti-
Markkinatietoa ja mahdollisuuksia
Venäjällä, Ukrainassa, Kazakstanissa,
ja Valko-Venäjällä
Yksi raportti kerran viikossa
sähköpostiin
Talous, logistiikka, kauppa ja
palvelut, teollisuus ja rakentaminen
Tilaa ilmainen näytenumero
www.cscommunications.fi
37
Vieraskynä
Suomi-Venäjä suhde
2012
Hanna Smith | Aleksanteri Instituutti, Helsingin Yliopisto
S
uomi-Venäjä suhde on perinteisesti puhuttanut Suomessa
enemmän kuin Venäjällä. Se ei
kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö
Suomi-suhde olisi Venäjälle tärkeä. Rajanaapuruussuhde on hieman erilainen suhde
kansainvälisessä politiikassa. Siinä on aina
ripaus ainutlaatuisuutta ja jotakin ”omaa”,
myös ongelmat ovat usein eritasoisia kuin
muissa bilateraalisissa suhteissa tai multilateraalisessa yhteistyössä. Neuvostoliiton
hajoamisesta on kulunut nyt 20 vuotta. Niin
Suomessa kuin Venäjällä on tapahtunut isoja muutoksia niin sisä-kuin ulkopolitiikassa.
Suomen uudeksi presidentiksi helmikuun
presidentinvaaleissa valittiin Sauli Niinistö.
Venäjän maaliskuun presidenttivaalit voitti
Vladimir Putin. Molempiin presidentteihin
kohdistuu suuria odotuksia ulko-ja turvallisuuspolitiikan kohdalla.
Suomessa presidentin toimivalta kansainvälisissä asioissa ja ulkopolitiikan
johtamisessa on vahva. Presidentti Niinistö
korosti ensimmäisessä puheessaan diplomaattikunnalle tiiviiden kahdenvälisten
suhteiden olevan edelleen äärimmäisen
tärkeitä ja merkittävä osa Suomen ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa. Sanomattakin on
selvää että Suomen ja Venäjän välinen suhde on yksi tärkeimmistä kahdenvälisistä
suhteista Suomen ulkopolitiikassa. Suomen
presidenttivaalikampanjan aikana useat
suomalaiset ulkopolitiikanasiantuntijat
sanoivat Venäjä-Suomi suhteen nousevan
uuden presidentin tärkeimmäksi tehtäväksi.
Mitkä teemat nousevat sitten SuomiVenäjä suhteessa keskeisiksi? Teemoja ja
asioita on monta mutta ehkä kolme kokonaisuutta nousee ylitse muiden ainakin
Suomen näkökulmasta: kauppasuhteet,
liikenteen ja logistiikan toimivuus rajat
ylittävässä yhteistyössä sekä molemminpuolisten epäluulojen hälventäminen.
38
Suomessa on jo pitkään odotettu Venäjän WTO-jäsenyyttä, eikä syyttä. Venäjä
on runsaan 9 prosentin osuudellaan Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina
Ruotsin ja Saksan jälkeen ja Suomen
suurin tuontimarkkina lähes 19 prosentin
osuudellaan. Kun Niinistö ja Putin kävivät
ensimmäisen puhelinkeskustelunsa, molempien erityisenä kiinnostuksen kohteena
oli suomalaisten yritysten toiminta ja investoinnit Venäjällä. Vaikka tilastollisesti
Venäjä on Suomelle tärkeämpi kuin Suomi
Venäjälle, ei Suomi kuitenkaan merkityksetön ole Venäjälle. Suomi on Venäjän 12
suurin kauppakumppani ja EU maiden joukossa sijalla kuusi. Kaupanalalla Suomen ja
Venäjän presidenttien intressit varmaankin
kohtaavat. Presidentti Niinistö on painottanut Suomen presidentin olevan tärkeä talouden toimija. Hän aikoo omien sanojensa
mukaan edistää suomalaista osaamista ja
työtä maailmalla.
Hyvien kauppasuhteiden, tavaroiden ja
ihan tavallisten ihmisten(turismi) liikkumisessa, liikenne ja logistiikka ovat keskeisessä roolissa. Jos liikenne ja logistiikka
määritelmää hieman venytetään, saadaan
raja-alueiden infrastruktuuri, erilaiset
liikenneyhteydet, viisumi ja rekisteröintikysymykset myös kuulumaan tähän kategoriaan. Kun rajat ylittävää liikkumista
ja yhteistyötä helpotetaan, saadaan aina
parempia tuloksia aikaiseksi niin talouden
kuin kahdenvälisten suhteidenkin kannalta. Erinomaisia esimerkkejä ovat Helsingin
ja Pietarin välinen nopea junayhteys on
sekä viisumivapaat risteilyt Helsingistä
Pietariin. Suomen näkökulmasta Pietarin
alueen merkitys korostuu. Venäjän todellinen koko ja muut alueet pääsevät helposti
unohtumaan. Suomiki on muuta kuin Pietarin ja Helsingin välinen alue. Presidenttien rooli liikkuvuuden ja rajat ylittävän
yhteistyön edistäjinä on aika muodollinen,
mutta maittensa esikuvina, tästäkin löytyy
presidenteille työmaata.
Viimeisenä mutta ehkä tärkeimpänä on
sitten väärien mielikuvien ja epäluulojen
hälventäminen. Suomi-Venäjä suhde ei ole
näistä välttynyt. Niin hyville kauppasuhteille, investoinneille, ihmisten ja tavaroiden
liikkuvuudelle kuin uusille avauksille ulkopolitiikassa keskeistä on hyvä ilmapiiri, jossa yhteistyötä tehdään. Suurelta osin näin
onkin Venäjän ja Suomen välillä, mutta
välillä väärinkäsityksiä esiintyy vaikka virallisesti maitten suhteiden sanotaan olevan
hyvät. Usein väärinkäsitykset perustuvat
puutteelliseen tietoon, henkilökohtaisiin
arvioihin tai kommunikaation puutteeseen.
On kuitenkin muistettava että toimintaympäristöt ovat hyvin erilaiset Venäjällä
ja Suomessa. Se on tietysti haaste kaikille.
Maitten erilaisista hallintatavoista johtuen
erimielisyyksiä syntyy. Tässä kohdassa
presidenttien rooli korostuu molemmissa
maissa. Uskottavalla ja aktiivisella ulkopolitiikalla on suuri merkitys siinä miten
Suomi näkee Venäjän ja toisin päin. SuomiVenäjä suhde saa myös kritiikkiä. Kun asiat
ovat virallisesti koko ajan hyvin, ei uusia
avauksia juuri tule ja suhteiden dynaamisuus kärsii. Tässä voisi olla niin presidentti
Niinistölle kuin presidentti Putinille haaste;
miten tehdään hyvästä vielä parempi. H
SVKK:N toimintaa
Etabloitumis valmennuksen ohjelma
SVKK:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 23.3.2012
I
MODUULI
Jäsenet
Suomessa
29.8.
Seminaari Helsingissä
uusia jäseniä
III
Suomen
Uusiolasi
Oy, keräyslasi
ja sen jatkojalosteet
8.30
Ilmoittautuminen,
aamukahvi
09.00 (Finland)
Valmennuksen
avaus
Outotec
Oy, mineraalien
käsittely ja rikastus
Reima Oy, Koulutuspäällikkö
vaatetusteollisuus Tarja Teittinen, SVKK
10.00
Venäjä
etabloitumiskohteena
Pajakulma
Oy, moottoriajoneuvojen
huolto
- Etabloituminen
liiketoiminnan edistäjänä,
Bioretec Oy,
lääketieteen tuotteet
- Riskit
haasteet
Oy Karostech
Ltd,jakonsultointi
TJ Paul Holm,Oy,
HMVtalopakettien
Russia Oy myynti
Suomen EU-Tähtitalot
12.30
Lounas
Gemic Oy, liikkeenjohdon konsultointi
13.30
Yrityksen perustaminen Venäjälle
CS Communications Oy Ab, viestintä
- yritysmuodot
Nomet Oy,- alihankintakonepaja
yrityksen perustamisen prosessi
Mekahionta
Oy, metallien
käsittely
Juristi
Petri Kekki,
SVKK
AlfaRoc
Oy,
varastointi
15.00
Päivä päättyy
Norilsk Nickel Harjavalta Oy, nikkelikemikaalien valmistus
Tilintarkastus Helle & Baltscheffsky Oy, tilintarkastus
Pohjoismaiden
ympäristörahoitusyhtiö
NEFCO, rahoitus- ja
II
MODUULI
ympäristöala
12.-14.9. Koulutusja fact finding-matka
Pietariin
Janakkalan
Teollisuusalueet
Oy, Janakkalan kunnan
12.9.
lähtö junalla iltapäivällä Pietariin
elinkeinoyhtiö
Ruokakesko Oy, Päivittäistavaroiden tukkukauppa
13.9.Lapland
Seminaari
Pietarissa:
Wild
Products
Oy, vaatteiden ja jalkineiden
10.00
- Pietarin ja Leningradin alueen erityspiirteitä yritystä
tukkukauppa
perustettaessa
Tammet Oy, metalliverkkojen sekä aitojen ja porttien valmistus
- Markkinoiden ajankohtaisia kuulumisia
Lacell Oy, kuitukangasvalmistaja
- Aluejohtaja Tarmo Suomalainen SVKK Pietari
Baltic Investigation & Investment, B I & I Oy,
- Kokemuksia green-field etabloitumisesta
projektinjohtopalvelut
- Caset Kiilto ja Industry Park East Management Oy
Katsa Oy, hammaspyörien
ja vaihdelaatikoiden
valmistus
- Commercial director
Satu Hyökki-Siltanen
Finnwind
Oy,
ympäristöteknologia
12.00
Lounas
Suomen
Oy, vedenkäsittelykemikaalien
valmistus
13.00 KL-Lämpö
Taloushallinto
ja HR –venäläisessä yrityksessä
Gardner Denver
Oy,
koneiden
ja
laitteiden
valmistus
ja myynti
Financial controller Elvira Stepanova, SVKK Pietari
JTH
Marketing
Oy,
vientija
tuontiagentuuri
n.15.30 Seminaari päättyy
kaupunkikierros
ja yhteisillallinen
Mötto Oy, Opastettu
lasten ja nuorten
trendisarjojen
tukkukauppa
Yrityssalo Oy, yrityspalvelut
14.9.
Oy
Beweship Ab, kuljetus ja huolinta
10.00 Oy,
Fact
Finding
FinScan
automaatio
- tutustuminen
paikallisiin
viranomaisiin
ja muihin
Palotekninen
insinööritoimisto
Markku
Kauriala Oy,
yrityksen
perustamiseen
liittyviin tahoihin
palotekninen
suunnittelu
ja konsultointi
- tai vaihtoehtoisesti osallistuminen Baltic Build -messuille
Rasavil-Tuote Oy, tekstiiliteollisuus
Lähtö illansuussa junalla takaisin Helsinkiin
Stahlnius Oy, profiilipellin valmistus
PT Pellatrix Trading Oy, maahantuonti ja tukkukauppa
Skaala Oy, puusepänteollisuus
PRO-Wear Oy, työvaatteiden markkinointi
MODUULI
31.10. Seminaari
Helsingissä:
Pakkauspörssi
Oy, tukkukauppa
8.30
Ilmoittautuminen,
aamukahvi
Sport
& Technology
Holding Nordic
Oy, konsultointi
09.00
Mistä rahoitus yrityksen perustamiselle?
Piippo
Oy, tekstiiliteollisuus
KonsulttiOy,
Harri
Kekkonen
Hyvinkään Tieluiska
maaja viherrakennus, kone- ja
10.00
Yrityskauppa Venäjällä
varaosamyynti
N.N.
Geneset Powerplants
Oy, hydraulituotteiden valmistus/metalli
12.00
Lounas
B9 Group Oy, markkinointi ja mainonta
13.00 -> Yrityskohtaiset konsultaatiot
Tekla Oy, IT, ohjelmistosuunnittelu
AVIUT Oy, mainostoimisto
Spedition
Services Finland
Oy, huolinta ja rahtaus
IV
MODUULI
Jäsenet Venäjällä
7.11.
Seminaari Helsingissä: Venäläisen yrityksen johtaminen
OOO8.30
HannesIlmoittautuminen,
Snellman, Moskova,
juridiset palvelut
aamukahvi
OOO
Business- Pääjohtajan
Training & Consultig,
Moskova,
henkilöstön
09.00
ja pääkirjanpitäjän
rekrytointi
kehityspalvelut
- suomalainen/venäläinen?
Pääjohtajan
ja pääkirjanpitäjän
työsopimukset
OOO Unistaff- Payroll
Solutions,
Moskova, outsourcing
TJ Paul
Holm, HMV
Russia
Oy
OOO Juris Pride,
Moskova,
juridiset
palvelut
11.00
lounas Moskova, sertifiointi
OOO
Worldwidegost,
12.00
Asiakashankinta
ja myynnin
johtaminen Venäjällä
OOO
T&K Legal,
Moskova, juridiset
palvelut
FM Olavi Filppula
OOO Arctic Machine-R,
Moskova, teiden kunnossapitokaluston
14.00 -> Loput yrityskonsultaatiot
tuotanto
OOO Martela, Moskova, toimistokalusteiden valmistus ja myynti
OOO Center of Business Contacts Baikal, Moskova,
Ohjelmaan sisältyy:
liikesuhteiden edistäminen Burjatian ja muiden maiden välillä
• Valmennusosuudet Suomessa ja valmennusosuus Pietarissa.
OOO Glasford International, Moskova, henkilöstöpalvelut,
• Yksi yrityskontainen konsultaatio/yritys
rekrytointi
Kontaktimatka
Pietariin, jossa seminaari ja tutustuminen
OOO 10x •
Invest,
Moskova, rakentaminen
paikalliseen
toimintaympäristöön.
OOO MAK Stolypin,
Moskova,
tilintarkastus, kirjanpito
Matkat
majoituksineen, ohjelmassa mainitut ruokailut,
Infowave, •
Pietari,
markkinatutkimukset
viisumi,
paikalliskuljetukset
OOO Menahem,
Pietari,
hotellitoiminta ja mahdolliset tulkkaukset.
• SVKK:nLaw,
keväällä
2012juridiset
julkaistu
HR-opas.
OOO St. Petersburg
Pietari,
palvelut
OOO Sinergiya, Pietari, multimedia, tietokonegrafiikka
Koulutuksen
hinta on
2200konsultointi
€ + alv 23%
OOO
Roedl & Partners,
Pietari,
ja elinkeinoministeriön
Law Koulutukseen
center “Spherahaetaan
of Low”,työPietari,
juridiset palvelut
kansainvälistymistukea,
joka
kanavoidaan yrityksille TEMin
Radisson
Sonya Hotel, Pietari,
hotellitoiminta
lopullisen
jälkeen. Koulutukseen
sovelletaan SVKK:n
Volgo-Balt
Lestukipäätöksen
Company Saint-Petersburg,
Pietari, huolinta
yleisiä
toimitusehtoja
(ks. www.svkk.fi
> Palvelut > SVKK:n
yleiset
OOO
Russia
Consulting SPB,
Pietari, kirjanpitopalvelut,
juridiset
toimitusehdot). Oikeudet muutoksiin pidätetään.
palvelut
Innovative information technology, Pietari, IT-alan innovaatiot
IBC Lisätietoja
law office, Pietari,
juridiset
palvelut
ohjelmasta:
Koulutuspäällikkö
Tarja Teittinen,
OOO
Rusinco,
Pietari,
matkailupalvelut
puh. 040 543 2260 [email protected]
ZAO Outotec St. Petersburg, Pietari, kone- ja prosessisuunnittelu
Toivotamme kaikille uusille jäsenillemme onnea ja menestystä!
39
SVKK:N toimintaa
Suomalais-Venäläinen
kauppakamari järjesti maaliskuussa vienninedistämismatkan Permiin. Kaupunkia ei yleensä
listata aivan Venäjän tunnetuimpien suurkaupunkien joukkoon.
Alueella on kuitenkin monipuolista ja menestyvää teollisuutta, joka
kaipaa modernisointia. Myös itse
Permin kaupunkikin on kuin uuden kehitysimpulssin kynnyksellä.
Nanna Sirola-Myllylä
Öljykaupunki Permissä on myös IT-klusteri
Teksti ja kuvat Einari Lumijärvi
N
yt eletään Suomessakin jo täyttä
kesää, mutta toisin oli maaliskuun
lopussa, jolloin SVKK järjesti
vienninedistämismatkansa Uralin porteille
Permiin. Idässä Uralvuoristoon rajoittuva
Permin aluepiiri on keväisin pohjoisesta
esteettömästi puhaltavien arktisten ilmavirtausten armoilla. Toistuvat takatalvet ovat
tavanomainen ilmiö.
Matkan järjestelyistä vastasi SVKK:n
Jekaterinburgin toimisto. Matka tehtiin
suurlähettiläs Matti Anttosen johdolla.
Ryhmän pääjoukko lähti matkaan Helsinki-Vantaalta ensin kohti Moskovaa Finnairin lennolla. Moskovan Šeremetjevolla
vietettyjen muutamien tuntien jälkeen
oli jatkolento Permiin Aeroflotin Airbuskoneella.
Kelloja sai veivata tälläkin reissulla
eteenpäin oikein urakalla. Aikaeroa Suomeen muodostuu talviaikana yhteensä
neljä tuntia. Permiin laskeuduttiin lopulta melkoisessa lumimyräkässä. Kahden
40
tunnin lentomatkan päässä sijaitsevaan
Permiin on Moskovasta useita päivittäisiä
lentoja. Pietarista pääsee Permiin venäläisen Transaero-yhtiön lennoilla.
Majoitus oli Permin keskustassa sijaitsevassa Ural-hotellissa. Ural tuntuu olevan
Venäjällä vähän samanlainen brändi kuin
Lappi Suomessa, josta kaikki tahtovat osansa. On Etelä-Uralia, Keski-Uralia ja napapiirin Uralia.
Öljy-yhtiöitä,
kemianteollisuutta,
paperitehdas, IT-klusteri
Miltei miljoonan asukkaan Permin kaupunki sijaitsee Siperian radan varrella noin
1 400 kilometriä Moskovasta itään. Alle
500 kilometrin säteellä Permistä sijaitsevat muun muassa Jekaterinburg, Iževsk,
Naberežnyje Tšelny ja Nižni Tagil. Uralvuoristossa sijaitseva Jekaterinburg on yksi
Venäjän suurimmista kaupungeista.
Permin alueen tärkeimpiä toimijoita
ovat öljy-yhtiöt, joista merkittävin on
Lukoil. Yhtiön Permin aluekonttori on
kaupungin keskustassa keskeisellä paikalla. Vaikka öljy-yhtiöt vastaavatkin noin
kahdesta viidenneksestä Permin aluepiirin
teollisessa tuotannossa, alue ei kuitenkaan
ole aivan Venäjän suurimpien öljyntuotantoalueiden joukossa. Muita tärkeitä
toimialoja Permin alueella ovat kemianteollisuus, terästeollisuus, koneenrakennus ja
metsäteollisuus.
Kemianteollisuuden tärkein tuote on
mineraalilannoitteet. Lisäksi puolet Venäjän käyttämästä suolasta tuotetaan Permin
aluepiirissä. Suurin kemianteollisuuden yhtiö on Bereznikissä ja Solikamskissa toimiva lannoitetehdas Uralkali. Metsäteollisuus
perustuu alueen suuriin metsävaroihin.
Alueella toimiva Solikamskbumprom on
yksi Venäjän suurimmista sanomalehtipaperin valmistajista.
Koneenrakennuksen tärkein haara on
perinteisesti ollut ase- ja puolustustarvike-
Permin aluepiiri
Asukasluku: 2,6 miljoonaa
Pinta-ala: 160 000 km²
Pääkaupunki: Perm (990 000 as.)
Muita kaupunkeja: Berezniki (156 000), Solikamsk (95 000)
Pääelinkeinot: öljyntuotanto- ja jalostus, kemianteollisuus, terästeollisuus, koneenrakennus, metsäteollisuusoimaan neuvostoaikaista teknologiaa.
/EL/18.1.2012
Timo Kuusisto (vas.)
teollisuus. Alueella tuotetaan mm. lentokoneiden ja rakettien moottoreita, kaasuturbiineja ja kaapeleita.
Permin alueelle on perustettu vastikään
telekommunikaatio- ja IT-alan klusteri.
Hanke kilpailee pääsystä Venäjän talouskehitysministeriön pilottiklusterien joukkoon. Listalle otetaan vähintään kymmenen klusterihanketta eri puolilta Venäjää
ja niille taataan viisivuotinen valtion tuki.
Valtakunnallinen pilottiklusterihanke käynnistyy vuonna 2013.
Permin telekommunikaatio- ja IT-alan
klusterin avainyritykset ovat kaapelitelevisio- ja laajakaistapalveluita tarjoava
ER-Telekom sekä ohjelmistoyritys Prognoz. Molemmat ovat lähtöisin Permistä ja
saavuttaneet merkittävää jalansijaa myös
alueen ulkopuolella. Tavoitteena on, että
Permin IT-klusteri työllistää 24 000 henkeä
vuonna 2016.
Alueella on Suomi-tietoutta ja potentiaalia
Ensimmäisenä aamuna pyörähtivät käyntiin suomalaisten ja venäläisten yritysten
tapaamiset. Kullekin suomalaisyritykselle
oli kartoitettu potentiaalisia asiakkaita
ja yhteistyökumppaneita. Tapaamisia oli
pitkälle iltapäivään ja jotkut suomalaisyritykset lähtivät tutustumaan venäläisten
yritysten tiloihin vielä samana iltana tai
seuraavana päivänä. Toisen päivän pääkohde oli Solikamskin kaupungissa sijaitseva,
tuttu Solikamskbumpromin paperitehdas.
HaminaKotka Satama Oy:n markkinointipäällikkö Nanna Sirola-Myllylä
kertoi, että permiläisten yritysten Suomitietous oli todella hyvää. Suomi logistisena
vaihtoehtona Baltian ja Pietarin satamille
oli tiedostettu. HaminaKotka Sataman tarkoituksena oli kertoa sekä Suomen reitistä
että HaminaKotkan tarjoamista satamapalveluista. Sirola-Myllylälle jäi vaikutelma,
että Permissä yrityksillä on vähemmän
ulkomaan kontakteja kuin esimerkiksi
Jekaterinburgissa. Kaupungissa on siis vielä
hyvin mahdollisuuksia.
Chematur Ecoplanning Oy:n toimitusjohtaja Timo Kuusisto kertoi, että hänen
edustamallaan yrityksellä on paljon potentiaalia niin Permin alueella kuin koko Venäjän markkinoilla. Chematur Ecoplanning
Oy:n erikoisalaa ovat prosessisuunnittelu
ja laitetoimitukset prosessi- ja kemianteollisuudelle. Yhtiöllä on laaja kokemus
happojen talteenotosta ja väkevöinneistä
sekä ainutlaatuista osaamista haihdutus-,
kiteytys- ja kokonaisten tuotantolaitosten
suunnittelusta.
– Venäjän alueella monet yritykset neutralisoivat esimerkiksi käytetyn rikkihapon
ja varastoivat sen maaperään, jokiin ja
järviin. Nykyaikaista teknologiaa hyödyntä-
mällä hapot voidaan kerätä talteen ja väkevöidä uudelleen käytettäviksi eli kierrättää.
Näin myös luonto säilyy puhtaana tuleville
sukupolville. Venäjällä on käytössä hyvin
vanhaa teknologiaa monellakin saralla.
Käytössä oleva teknologia on pääasiassa
venäläisvalmisteista. Energiatehokkuus ja
laitoksien kokonaistehokkuus on huonoa
verrattuna eurooppalaisiin laitoksiin, Kuusisto kertoo.
Kaupunkisuunnitelman toteutumista odotellaan
Moskova–Pietari-akselin ulkopuolella
sijaitseva Perm on uuden kehitysimpulssin
kynnyksellä. Kaupunkikuvassa kohtaavat
tsaarinvallan aikainen vanhakaupunki ja
neuvostoaikana rakennettu uusi keskusta.
Sieltä täältä näyttäisi puskevan esiin myös
2000-luvun design. Kaupunkisuunnittelulle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet.
Uuden, vielä toteuttamattoman kaupunkisuunnitelman on laatinut hollantilainen
KCAP Architects & Planners. Myös Permin uudesta lentoasemarakennuksesta on
julkistettu futuristisia luonnoksia. Permillä
on myös kunnianhimoinen tavoite nousta
jonkinlaiseksi kulttuuripääkaupungiksi, jos
ei sitten muualla niin ainakin Uralin alueella – laajasti käsitettynä.
Perm on perustettu vuonna 1723.
Vanhempi kaupunkirakenne kaupungin
keskustassa on iloinen yllätys. Myös matkailijoita on ajateltu. Kaupungilta löytyi
merkittyjä kävelyreittejä, joiden varsilla
kerrottiin kaupungin historiasta venäjäksi
ja englanniksi. Kaupungin matkailuinfo oli
auki ja valmiina vastaanottamaan asiakkaita arktiselta vaikuttavasta takatalvesta
huolimatta.
41
SVKK:N TOIMINTAA
Jäsentapaaminen Metoksella 18.4.2012
S
uomalais-Venäläisen kauppakamarin
huhtikuinen jäsentapaaminen pidettiin
ammattikeittiölaitteita valmistavan Metos Oy
Ab:n tiloissa Keravalla. Tilaisuuden aluksi
johtaja Mikko Patrakka kertoi Metoksen
liiketoiminnasta Venäjällä. Metoksen keittiöitä
on toimitettu Venäjälle mm. vähittäiskauppohin, hotelleihin, teollisuuslaitoksiin, julkisiin
rakennuksiin ja laivoihin. Yhtiön vahvuuksia
Venäjän markkinoilla ovat mm. pitkä historia,
brändin tunnettuus, lähelle asiakasta viety
suunnittelu ja projekteihin liittyvä elinkaariajattelu. Metoksen vientipäällikkö Tarja Gröndahl
esiintyi otsikolla ”Venäjän joukkoruokailun erityispiirteitä”. Gröndahl kaivoi esille
Neuvostoliiton ajoilta periytyviä julkisten
ruokalatilojen suunnitteluohjeita ja reseptikokoelmia. On mielenkiintoista, että näitä
määräyksiä noudatetaan ohjeellisina tänäkin
päivänä. Yhteiskuntajärjestelmän muutos on
tosin tuonut muutoksia esimerkiksi hinnoittelupolitiikkaan.
42
Gröndahl veti julkisten ruokaloiden valtakunnallisten reseptien perusteella mielenkiintoista syväanalyysiä neuvostojärjestelmän
toiminnasta. Monisataasivuisesta opuksesta
selvisi esimerkiksi kuinka paljon marmeladia
levitettiin leivälle eri hintakategorioiden ruokaloissa ja kuinka paljon mitäkin lihatyyppiä
tarvittiin eri ruoka-annoksissa. Reseptien
ohjeellisuus heijastui lopulta alkutuotannon
tuotantomääräyksiin saakka. Analyysi huipentui rinnastukseen siitä, että Neuvostoliitto
toimi samantyyppisellä strategialla kuin nykyaikainen globaali pikaruokaketju.
Tilaisuuden toisella puoliskolla osallistujat
jaettiin työryhmiin, jotka valmistivat Metoksen kokkien johdolla herkullisen aterian Metoksen demo-keittiössä. Ylikapellimestarina
toimi Metos Chef Paavo Lintunen. Päästiin
toteamaan käytännössä, että nykyaikaisen
ammattikeittiön toiminta on tehokasta. /
EL/19.4.2012
Vienninedistämismatka Nižni Novgorodiin
S
uomalais-Venäläinen kauppakamari
järjesti vienninedistämismatkan Nižni
Novgorodiin 23.–24.4.2012. Nižni Novgorod
on suosittu tutustumiskohde suomalaisille
yrityksille sillä edellinen SVKK:n vienninedistämismatka tehtiin kaupunkiin vain puoli
vuotta aikaisemmin. Nižni Novgorod on Venäjän viidenneksi suurin kaupunki ja Volgan
federaatiopiirin pääkaupunki. Suurnopeusjuna Sapsan kulkee Moskovasta Nižni Novgorodiin vajaassa neljässä tunnissa. Nižni Novgorod on myös yksi vuoden 2018 jalkapallon
MM-kisojen kisakaupunkikandidaateista.
Ulkomaisista yhtiöistä tuotantoaan ovat
käynnistäneet alueella muun muassa CocaCola, Flaig + Hommel, Freudenberg, IBM,
Liebherr, Magna, Trelleborg Automotive ja
Unilin. Tällä hetkellä tehtaitaan rakentavat
esimerkiksi Danfoss, Danieli, Onduline ja
Saint Gobain.
Vienninedistämismatkan ensimmäinen
päivä koostui suomalaisten ja venäläisten yritysten välisistä neuvotteluista. Suomalaisten
yritysten kanssa tuli keskustelemaan yhteistyöstä noin 70 nižninovgorodilaista yritystä.
Matkalla oli edustettuna seitsemän suomalaista yritystä. Delegaatiota johti teollisuusneuvos
Severi Keinälä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Toisena päivänä tutustuttiin merkittävimpiin investointiprojekteja toteuttaviin
nižninovgorodilaisiin yrityksiin. Myöhemmin
oli vuorossa vierailu alueen investointipolitiikan ministeriössä. Keskusteluiden pääteemana oli suomalaisten laitteiden, tavaroiden ja
palveluiden toimittaminen alueen ajankohtaisiin investointikohteisiin. /JeK/2.5.2012
N I M ITY K S I Ä
Uutta energiaa SVKK:ssa
K
Projektipäällikkö Maria Hartikainen vahvistaa SVKK:n vienninedistämis- ja kansainvälistymipalveluista vastaavaa tiimiä. Maria on valmistunut Plehanovin Taloustieteiden Akatemiasta ja suorittanut DI tutkinnon Tampereen Teknillisessä Yliopistossa.
Marialla on myös monipuolinen kokemus Venäjän-kauppaan liittyvistä tehtävistä
useissa yrityksissä - ja myös yrittäjänä. Marian tehtäviin kuuluvat vienninedistämishankkeiden suunnittelu, myynti ja toteutus yhdessä vke-tiimin kanssa, yrityskohtaiset
projektit sekä luennointi ja koulutus. Maria toimipaikka on Helsingissä ja hän puhuu
sujuvasti suomea, venäjää ja englantia.
43
Etabloitumisvalmennus: Yritystoiminnan aloittaminen Venäjällä
SVKK toteuttaa syksyllä 2012 uuden yritysvalmennuksen, joka on tarkoitettu Venäjälle etabloitumista
harkitseville suomalaisille yrityksille.
Ohjelma koostuu kolmesta valmennuspäivästä Suomessa ja käytännön koulutus- ja fact -finding
-matkasta Pietariin. Lisäksi ohjelmaan kuuluu yrityskohtaista konsultointia.
Alustava aikataulu:
1.
29.8.2012 Seminaari Helsingissä
Yrityksen perustaminen Venäjälle, mitä erityistä tulee ottaa huomioon?
2.
12.-14.9.2012 Koulutus- ja kontaktimatka Pietariin
Paikallinen toimintaympäristö tutuksi
3.
31.10.2012 Seminaari Helsingissä:
Rahoitus ja yrityskauppa, konsultaatiot SVKK:n asiantuntijoiden kanssa
4.
7.11. Seminaari Helsingissä
Venäläisen yrityksen johtaminen, konsultaatiot SVKK:n
asiantuntijoiden kanssa loppuun
Valmennuksen aikana käsiteltäviä aiheita:
•
Venäjä etabloitumiskohteena, yleistä Venäjän
liiketoimintaympäristöstä
•
Erilaiset etabloitumisvaihtoehdot
•
Etabloitumisen edut, edellytykset ja riskit
•
Yrityksen perustaminen Venäjälle
•
Yrityskauppa Venäjällä
•
Rahoitusvaihtoehdot
•
Taloushallinto, henkilöstöhallinto
•
Venäläisen yrityksen johtaminen, pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän
asema
•
Asiakashankinta ja markkinoinnin johtaminen
Kenen kannattaa osallistua?
Yritykset, jotka harkitsevat oman yrityksen perustamista Venäjälle
44
Etabloitumis valmennuksen ohjelma
I
29.8.
8.30
09.00
10.00
12.30
13.30
15.00
II
MODUULI
Seminaari Helsingissä
Ilmoittautuminen, aamukahvi
Valmennuksen avaus
Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen, SVKK
Venäjä etabloitumiskohteena
- Etabloituminen liiketoiminnan edistäjänä,
- Riskit ja haasteet
TJ Paul Holm, HMV Russia Oy
Lounas
Yrityksen perustaminen Venäjälle
- yritysmuodot
- yrityksen perustamisen prosessi
Juristi Petri Kekki, SVKK
Päivä päättyy
MODUULI
12.-14.9. Koulutus- ja fact finding-matka Pietariin
12.9.
lähtö junalla iltapäivällä Pietariin
13.9.
10.00
Seminaari Pietarissa:
- Pietarin ja Leningradin alueen erityspiirteitä yritystä
perustettaessa
- Markkinoiden ajankohtaisia kuulumisia
- Aluejohtaja Tarmo Suomalainen SVKK Pietari
- Kokemuksia green-field etabloitumisesta
- Caset Kiilto ja Industry Park East Management Oy
- Commercial director Satu Hyökki-Siltanen
12.00
Lounas
13.00
Taloushallinto ja HR –venäläisessä yrityksessä
Financial controller Elvira Stepanova, SVKK Pietari
n.15.30 Seminaari päättyy
Opastettu kaupunkikierros ja yhteisillallinen
14.9.
10.00
Fact Finding
- tutustuminen paikallisiin viranomaisiin ja muihin
yrityksen perustamiseen liittyviin tahoihin
- tai vaihtoehtoisesti osallistuminen Baltic Build -messuille
Lähtö illansuussa junalla takaisin Helsinkiin
III
MODUULI
31.10.
8.30
09.00
Seminaari Helsingissä:
Ilmoittautuminen, aamukahvi
Mistä rahoitus yrityksen perustamiselle?
Konsultti Harri Kekkonen
10.00
Yrityskauppa Venäjällä
N.N.
12.00
Lounas
13.00 -> Yrityskohtaiset konsultaatiot
IV
MODUULI
7.11.
8.30
09.00
Seminaari Helsingissä: Venäläisen yrityksen johtaminen
Ilmoittautuminen, aamukahvi
- Pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän rekrytointi
- suomalainen/venäläinen?
- Pääjohtajan ja pääkirjanpitäjän työsopimukset
TJ Paul Holm, HMV Russia Oy
11.00
lounas
12.00
Asiakashankinta ja myynnin johtaminen Venäjällä
FM Olavi Filppula
14.00 -> Loput yrityskonsultaatiot
Ohjelmaan sisältyy:
• Valmennusosuudet Suomessa ja valmennusosuus Pietarissa.
• Yksi yrityskontainen konsultaatio/yritys
• Kontaktimatka Pietariin, jossa seminaari ja tutustuminen
paikalliseen toimintaympäristöön.
• Matkat majoituksineen, ohjelmassa mainitut ruokailut,
viisumi, paikalliskuljetukset ja mahdolliset tulkkaukset.
• SVKK:n keväällä 2012 julkaistu HR-opas.
Koulutuksen hinta on 2200 € + alv 23%
Koulutukseen haetaan työ- ja elinkeinoministeriön
kansainvälistymistukea, joka kanavoidaan yrityksille TEMin
lopullisen tukipäätöksen jälkeen. Koulutukseen sovelletaan SVKK:n
yleisiä toimitusehtoja (ks. www.svkk.fi > Palvelut > SVKK:n yleiset
toimitusehdot). Oikeudet muutoksiin pidätetään.
Lisätietoja ohjelmasta: Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen,
puh. 040 543 2260 [email protected]
45
MERITEOLLISUUDEN PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMINEN VENÄJÄLLE
Valmennusohjelma 5.9.2012- 31.5.2013
Suomalais-Venäläinen kauppakamari toteuttaa yhdessä Uudenmaan Ely-keskuksen kanssa käytännönläheisen
valmennuksen meriteollisuusalan pk-yrityksille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Venäjälle.
Valmennuksen tavoitteena on edistää toimialan tai siihen liittyvien pk-yritysten valmiuksia laajentaa toimintaansa Venäjälle, erityisesti
Pietariin. Valmennuksen tavoitteena on myös mahdollistaa suomalaisten ja venäläisten yritysten verkottumista ja kontaktien syntymistä.
SVKK:n valmennusohjelmaan kuuluu:
• Yhdeksän koulutuspäivää Suomessa:
- Tietoa Venäjän markkinoista ja tarpeista
- Venäjän-kaupan aloittamisen perusteet
- Etabloitumisen edellytykset, haasteet ja prosessi
- Käytännön vientidokumentaatio
- Venäjän-kaupan rahoitus ja rahaliikenne
- Venäjän-kaupan sopimusjuridiikka, yrityksen perustamisen
juridiikka
- Markkinointi ja asiakashankinta Venäjällä
• Matka Pietariin
- yritysvierailut, mm. Admiraliteetin telakalle/ Kronstadtin
telakkahankkeeseen tutustuminen
- yrityskontaktitapahtuma
• Konsultoinnit:
- Valmennusohjelma sisältää yhteensä 5 konsultaatiopäivää/yritys.
Ilmoittautuminen ohjelmaan:
www.ely-keskus.fi/uusimaa->ajankohtaista->tapahtumat
Koulutuspaikka
Valmennuksen koulutuspäivät toteutetaan SVKK:n tiloissa Helsingissä, osoitteessa Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki
Valmennusohjelman hinta: Uudenmaan ELY-keskuksen rahoituksen vuoksi yrityksen maksettava osuus on vain 1750 € (sis. alv), mikä on noin
20 % koko valmennuksen hinnasta. Hinta sisältää valmennuspäivät, konsultoinnit ja matkan Pietariin.
Lisätietoja valmennuksesta:
Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK
Koulutuspäällikkö Tarja Teittinen
[email protected]
puh 040 543 2260
46
Uudenmaan ELY-keskus
Projektipäällikkö Markku Kauneela
PL 36, 00521 Helsinki
[email protected]
puh 050 312 8570
Kirsi Piispanen
Koulutussuunnittelija
[email protected]
puh 050 312 8515
KESÄLAHJAKSI YSTÄVILLE JA
YHTEISTYÖKUMPPANEILLE!
Tilaa nyt SVKK SHOPISTA niin kepeää kuin keskiraskastakin luettavaa kesäpäiviksi!
Naisten
valheet
Ljudmila Ulitskaja - Naisten valheet (2011) ”…Naiset
valehtelevat ohimennen, sattumoisin, päämäärättä,
eräälle paikallisista venäläisistä teollisuusmiehistä
kuuluvalla sahalla tapahtuu julma murha. Poliisin
epäilykset kohdistuvat sahanomistajan Nikolai-
viattomuutta ja röyhkeyttä…Ljudmila Ulitskajan
uudessa romaanissa eri ikäiset naiskertojat osaavat
pyyteettömän valehtelun taidon – sen sijaan vas-
poikaan. Nuoren miehen suunnitelmat mennä
naimisiin rikkaan viipurilaisen tehtailijan tyttären
kanssa kariutuvat, ja pidätetyksi joutumisen uhka
tausten ja ratkaisujen löytäminen jää tarkoituksella
lukijalle itselleen.
ajaa hänet pakosalle kotikaupungistaan. Saimaan
kylpyläkaupunkia ja Monrepoota varjostavat
arvoitukselliset rikokset...
Hinta:21€ + alv 9%
Hannu Mäkelä: ”Venäjää aikuisille” – lyhyt oppimäärä (2012) Venäjästä on jokaisella suomalaisella vankka
mielipide, mutta mihin se perustuu? Suurimmaksi
osaksi ennakkoluuloihin, joilla on pitkä taustansa.
Myös venäläisillä on käsityksensä Suomesta, yhtälailla
oikeat ja väärät. Venäjää aikuisille – Lyhyt oppimäärä kertoo nykyvenäläisten arjesta, sen iloista ja
murheista, huumoria unohtamatta. Tutustukaa maan
asukkaisiin, kieleen ja kulttuuriin ja tehkää kaikesta
vasta sitten omat johtopäätöksenne.
Hinta: 29€ + alv 9%
12 kävelyä
Pietarissa
Uusi
yläluokka
Hinta: 26€ + alv 9%
Kaarina Kaurinkoski: ” 12 kävelyä Pietarissa (2012)! Pietarin tuntija Kaurinkoski vie lukijan kiehtoville kävelyille
Pietarin keskustaan ja kertoo matkan varrella olevista
taloista, niiden historiasta ja arkkitehtuurista sekä
Vladimir Putinin
nousu Venäjän
valtiaaksi
ihmisistä, jotka niissä ovat asuneet ja työskennelleet.
Mukana on myös paikkoja, joihin rakastetut pietarilaiskirjailijat Puškin ja Dostojevski sijoittivat sankarinsa
ja sankarittarensa. Kävelyt alkavat keskeisiltä paikoilta
Pietarin keskustassa ja kestävät n. 1-2 tuntia.
Hinta: 21€ + alv 9%
Naapurit
Hinta: 30€ + alv 9%
Inna Patrakova – Naapurit (2011) Leppästen mökkinaapuriksi muuttaa uusrikas venäläinen perhe…
”Suomalaisilla ja venäläisillä ei ole paljon yhteistä,
No Fear
Andrei Soldatov & Irina Borogan: Uusi yläluokka (2012) Neuvostoliiton romahdettua Jeltsin
pitkälti purki KGB:n, joka oli ehtinyt kahmia
itselleen runsaasti valtaa. Sen raunioille syntyneestä turvallisuuspalvelu FSB:stä on kuitenkin
Putinin valtakaudella muodostunut todellinen
vallankäyttäjä, jonka monimutkaiset lonkerot
tunkeutuvat kaikkialle. Ne suojelevat oligarkkeja
ja suurliiketoimintaa, ulottuvat Kaukasukselta
ulkomaanoperaatioihin ja luikertelevat presidentinkansliasta aluehallintoon.
Masha Gessen: Kasvoton mies – Vladimir
Putinin nousu Venäjän valtiaaksi (2012) Kun
Vladimir Putin nousi vuonna 2000 Venäjän
presidentiksi, hän keskitti vallan nopeasti
omien joukkojensa käsiin. Taustavaikuttajasta tuli Kremlin pelätty hallitsija, joka alisti
median, murskasi poliittiset kilpailijansa ja
käänsi Venäjän kehityksen kohti menneisyyttä.
Tätä kehitystä vastaan venäläiset ilmaisivat
mielipiteensä joulukuussa 2011 käynnistyneissä
mielenosoituksissa.
Uuden sukupolven rynnistäminen työelämään on
alkanut, maailma verkostoituu ja muuttuu nopeasti. Pysyvätkö johtajat tilanteen tasalla ja miten
pystyvät mukautumaan tilanteeseen? Menestyvät,
kasvavat yritykset hyödyntävät jo nyt verkos-
mutta yksi meitä kiistatta yhdistää – molemmista tulee
väkeviä nautittuaan täysiä hölmöjä.” Inna Patrakova
kuvaa lämpimällä humoristisella tyylillään kahden
kulttuurin eroja ja nauraa suoraan niin suomalaisuuden
kuin venäläisyydenkin oudoille piirteille.
Hinta: 28,50€ + alv 9%
Vladimir Krjukov: Huvimaja Monrepossa (2011)
Eletään kesää 1913 Lappeenrannassa, jossa
intohimoisesti, odottamatta, vähä vähältä juttujaan
paisutellen, epäjohdonmukaisesti, epätoivoisesti tai
täysin ilman syytä… Millaista lumoavaa lahjakkuutta,
Hinta: 30€ + alv 9%
Venäjää
aikuisille
Huvimaja
Monrepossa
totalouden keinoja ja omaksuvat nykynuorten
toimintatapoja. Kirja No Fear pyrkii esittelemään
Hinta: 34,50 + alv 9%
näitä keinoja ja kannustaa johtajaa rohkeaan ja
ennakkoluulottomaan uusien toimintatapojen
omaksumiseen.
Tilaukset: Marjut Sirola
[email protected]
puh. 010 439 1158
Tutustu kirjoihin myös kirjakaupassamme http://www.svkk.fi/svkk_shop
47
SVKK:n yhteystiedot
Venäjän-kaupan puhelinneuvonta
ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160
Helsingin toimisto
World Trade Center
PL 800, Aleksanterinkatu 17
00101 Helsinki
Puhelin +358 10 439 1150
Faksi +358 10 439 1170
sähköposti: [email protected]
Lappeenrannan toimipiste
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kauppakatu 40 D
53100 Lappeenranta
Puhelin +358 40 596 0141
Faksi
+358 5 477 2280
Sähköposti: [email protected]
Moskovan toimisto
Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B
101000 Moskova
Puhelin +7 495 917 9037
Faksi
+7 495 795 3040
Sähköposti: [email protected]
Pietarin toimisto
Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301
191186 Pietari
Puhelin +7 812 322 21 21
Faksi
+ 7 812 322 2121
Sähköposti: [email protected]
Jekaterinburgin toimisto
ul. K. Libknehta 22, toimisto 412
620075 Jekaterinburg
Puhelin +7 343 310 1788
Faksi
+7 343 310 1789
Sähköposti: [email protected]
Henkilökunnan yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi
ä
ä
s
e
k
ä
ä
v
ä
t
s
i
k
r
i
v
a
j
ä
!
ä
e
v
l
l
i
y
o
j
H n luki
Venla
toivottaa SVKK:n henkilökunta Suomessa ja Venäjällä
48