Metallialan arvostusta tulee lisätä

Transcription

Metallialan arvostusta tulee lisätä
KYMEN JA SAVO-KARJALAN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2011
Tässä lehdessä:
Miten työympäristöön voi
vaikuttaa...........................3
Liittokokousvaaleissa on
kyse liiton linjasta.............4
Matti Mäkelä arvioi
työehtosopimusta... .........5
Uutta rytmiä
ay-toimintaan....................6
Nuorille annettava toimintamahdollisuuksia............7
Kaivostyö kiehtoo.............9
Henkilöstövuokrausytiöiden ongelmista........16
Terästehtaan vaikuttajia.17
Sopimuksen pääkohdat..19
Pekele! Päiväkirjamerkintöjä sopimuksen
syntyvaiheista.................21
Metallin Vaikuttajien
vaaliteemat.....................23
Vahvassa vauhdissa
oleva Ponsse
keskiaukemalla.
Metallialan
arvostusta tulee
lisätä
YIT:n Leppävirran konepajalla työskentelevät Harri Hujanen ja Pentti Huuskonen
ovat huolissaan metallialan arvostuksesta. He olisivat toivoneet alan
palkkaukseen suurempaa korjausta, mitä uusi sopimus tuo. Tässä lehdessä on
myös monilta muilta työpaikoilta tunnelmia syksyn sopimusratkaisun jäkeen.
2 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Hannu Hyttinen:
Nyt tarvitaan
vahvaa Metalliliittoa
pääkirjoitus
Joensuun
Abloy-tehtaan
työsuojeluvaltuutettu Jari
Jormalainen.
Askel eteenpäin
Emme tietenkään voi nyt tehdystä sopimuksesta riemuita,
mutta lakosta saatu tulos varmasti parantaa metallin neuvotteluasemia tulevaisuudessa.
Metalli asetti omat tavoitteet julkiseksi jo keväällä. Tämä
vaikutti niin, että toiminta muuttui avoimemmaksi ja jäsenlähtöisemmäksi. Kuitenkaan Teknologiateollisuus ei halunnut neuvotella tosissaan ja tarjosi niin mitättömiä sopimuskorotuksia,
että neuvotteluja ei kannattanut jatkaa. Syksyllä tilanne jatkui
aivan samanlaisena. Metallin sopimus oli katkolla ja metalli julkisti lakkovaroituksen. Metallin lakkovaroitus puri välittömästi ja keskusjärjestöt aloittivat yhteisen raamisopimusmallin
väännön. Raamisopimuskin oli kaatumassa, mutta valtiovallan
painostuksilla keskusjärjestöt palasivat neuvotteluihin ja näin
raamisopimus saatiin aikaan. Myös metalli sitoutui äänestyksen jälkeen raamisopimusmalliin.
Ennen kuin metallia koskeva lakko oli alkamassa, niin Teknologiateollisuus ei vieläkään ottanut metallia vakavasti vaan
neuvottelut etenivät valtakunnansovittelijan pakeille. Ensimmäinen sopimusesitys valtakunnansovittelijalta kaatui selvään
äänestystulokseen, jonka myötä myös lakko alkoi. Lakko ehti
edetä kolmanteen päivään, kun sovittelija kutsui osapuolet
neuvottelupöytään ja tarjosi uutta sovintoesitystä.
Tästä voi päätellä, että Teknologiateollisuus havaitsi metallin kentän yhtenäisyyden ja he halusivat sovintoa. Toinen sovintoesitys ei tietenkään ollut metallin alkuperäisten tavoitteiden
mukainen, koska metalli päätti jo aiemmin äänestyksen jälkeen
sitoutua raami-sopimusmallin mukaisiin neuvotteluihin. Esityksessä oli kuitenkin huomattava parannus paikallisen erän
soveltamista koskien. Siitä oli poistettu kohta, jonka mukaan
paikallinen erä sovellettaisiin työnantajan määräämällä tavalla.
Tämä vaikutti oleellisesti sopimusesityksen hyväksyntään.
Uskon, että tulevaisuudessa kun neuvotellaan omista tavoitteista, niin metallin neuvotteluasemat ovat parantuneet
huomattavasti, ellemme lähde kesken omien neuvottelujen
sooloilemaan hätäisiin pelastusoperaatioihin.
Muistutan kuitenkin, että tehokas sopimustoiminta tulevaisuudessa on jäsenistä kiinni. Jäsenet valitsevat liittokokousvaaleissa edustajansa liittokokoukseen, joka puolestaan valitsee edustajat Metalliliiton hallintoon.
Jari Jormalainen
– Metallityöntekijät ansaitsevat
oman, vahvan liittonsa. Se on
paras tie hakea metallin väelle
ay-turvaa ja edunvalvontaa.
Näin toteaa Hannu Hyttinen,
joka on Metallin liittovaltuuston
jäsen. Hyttinen tietää, mistä
puhuu. Hänellä on monipuolinen kokemus erilaisista luottamustehtävistä. Hän oli pitkään
pääluottamusmiehenä ja hän on
ollut viisi kertaa Metalliliiton liittokokousedustajana.
Työehtosopimuspolitiikan on
Hyttisen mielestä jatkossa oltava terävämpää kuin menneinä
aikoina.
– Metallin on tehtävä sopimuksia, joilla säilytetään ostovoima.
Tällä kierroksella Hyttisen
mielestä oli jo hiukan yritystä,
ylityökielto ja muutaman päivän
lakko. Hyvää hänen mielestään
oli se, että valtuusto näytti itse-
näisyytensä ja torjui ensimmäisen sovitteluesityksen. Lakon
jälkeen sopimusesitykseen saatiin merkittäviä parannuksia.
Metallin
liittovaltuustolta
vaaditaan Hyttisen mukaan jatkossakin päättäväisyyttä, jotta
kehitys saataisiin käännettyä
parempaan suuntaan ja palkkojen ostovoiman lasku pysäytettyä.
– Nykyinen valtuusto on
nuorentunut. On paljon uusia ihmisiä. Toivoisin että he käyttäisivät enemmän puheenvuoroja,
jotta kentän ääni kuuluisi liiton
korkeimmassa päättävässä elimessä. Viime aikoina valtuusto
on ollut aiempaa itsenäisempi. Toivottavasti se itsenäisyys
myös säilyy.
Tyrmäys eläkeiän nostolle
Liiton pitää Hyttisen mukaan
panostaa myös työssä jaksamiseen. Eläkeiän nostamisaikeet
hän tyrmää täysin.
– Kokonaisuutta ajatellen on
tärkeää nykyisen eläkelain puolustaminen. Ei ole mitään järkeä
lähteä eläkeiän nostamiseen.
Työnantajien tehtävä on ensisijaisesti pitää niitä ihmisiä töissä,
jotka haluavat tehdä töitä, koska
nyt on mahdollisuus työskennellä 67 ikävuoteen asti.
Hän ihmettelee sitä, että
hyviä ammattimiehiä työnnetään pihalle jo viisikymppisinä.
– Onko tämä muka sitä työnantajien joustavuutta ja yhteiskunnallista vastuuta? Minä en
luota näissä asioissa myöskään
mihinkään poliittiseen puolueeseen. Ammattiyhdistysliikkeen
pitää tässä olla lujana ja saada
aikaan uudistuksia, että työntekijät jaksavat ja haluavat tehdä
pitempään töitä.
Hannu Hyttinen toteaa, että metallityöntekijät tarvitsevat jatkossakin oman, vahvan liiton.
METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2011
Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä • Päätoimittaja Aulis Torkkeli
Taitto Timo Sandberg • Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
metallinvaikuttajat.fi
1/2011 • 3
METALLIN VAIKUTTAJAT Työsuojeluvaalit ovat 1.11.–
31.12. muistuttaa vastaava
työsuojelusihteeri Juha Pesola.
Juha Pesola:
Jokaisen voitava vaikuttaa
työympäristöönsä
Työsuojeluvaltuutettu voi vaikuttaa, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä, sanoo Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola.
Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras–joulukuussa
työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi
seuraavalle kaksivuotiskaudelle.
Jokaisella työpaikalla, jossa
työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita
työsuojeluvaltuutettu ja kaksi
varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä
on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu.
Äänioikeus ja mahdollisuus
asettua ehdokkaaksi on kaikilla
työpaikan työntekijöillä.
Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola
sanoo, että työsuojeluvaltuutettu voi olla enemmänkin kuin
pelkkä lakien ja sopimusten
valvoja. Valtuutetulla on mahdollisuus kehittää työpaikan turvallisuutta, terveellisyyttä, työhyvinvointia ja sitä kautta myös
tuottavuutta.
Pesolan mukaan työsuojelu
on hidasta mutta palkitsevaa
puurtamista. Hetkessä ei tule
näkyvää tulosta, mutta vähitellen eteenpäin kulkevista asioista tulee lumipalloreaktio.
– On aina hienoa, kun jollain
työpaikalla on saatu selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että työ
on kannattanut. Sen näkee ihmisten asenteessa ja motivaatiossa, Pesola sanoo.
Riskejä voi ehkäistä
suunnittelulla
Pesolan vetämässä Metalliliiton
työsuojeluyksikössä Helsingissä
työskentelee viisi toimitsijaa ja
sihteeri.
– Lähtökohta on, että me
emme voi viedä kaikkia asioita
työpaikoille. Työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista
toimintaa. Me voimme tukea,
jakaa tietoa ja antaa koulutusta.
– Tärkeintä on, että jokainen
työntekijä pystyisi vaikuttamaan
omaan työympäristöönsä. Sitä
tukee osaava työsuojeluvaltuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamiehet. Siinä auttaa myös
hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja
riskien arviointi, Pesola kertoo.
Pesolan mielestä työpaikoilla
ja ammattiosastoissa pitäisikin
pohtia nykyistä enemmän en-
nalta vaikuttamista. Työsuojeluviranomaiset valvovat, että lakia
noudatetaan, mutta työsuojelun
kehittäminen on työpaikkojen
omissa käsissä.
– Jos joku kuvittelee, että silloin työsuojelu on kunnossa kun
on hankittu kaikki suojavälineet,
niin hän on väärässä. Yleensä
jos täytyy käyttää suojaimia, jossain kohdin on jääty puolitiehen.
Työsuojelu on kunnossa silloin,
kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa.
Työsuojeluosaamista
myös pienille työpaikoille
Suurimpia työsuojeluongelmia
metalliteollisuuden työpaikoilla
ovat melu, huono ilmanvaihto,
hankalat työasennot ja haitalliset aineet.
Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään
työsuojelutyön ongelmat ja
mahdollisuudet, ei suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla
työpaikoilla yrityksen johto ajattelee edelleen vanhakantaisesti,
että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä, vaikka yh-
dessä työsuojelun tason kanssa yleensä kohentuvat laatu ja
tuottavuus.
Suuremmilla
työpaikoilla
työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta,
osaamista ja myös aikaa työsuojelukysymysten hoitamiseen
kuin pienillä työpaikoilla. Tästä
syystä ongelmat tunnistetaan
herkemmin.
– Tämä onkin iso kysymys.
Meidän pitää saada pienemmille
työpaikoille tietoa, osaamista ja
kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii.
Oman
haasteensa
työsuojelun kehittämiseen heittää
yritysten pilkkoutuminen pienemmiksi yksiköiksi ja niin sanottujen yhteisten työpaikkojen
yleistyminen ja vuokratyö. Jo yli
puolella työpaikoista työskentelee työntekijöitä, jotka ovat eri
työnantajien palveluksessa.
Kuinka jaksaa eläkeikään
asti?
Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää
esimerkiksi toistotyö, kiire ja
koko ajan yleistyvä vuorotyö.
– Yksi suurimpia ongelmia on
se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näin raskaissa
töissä. Ei ole poikkeuksellista,
jos siirrytään eläkkeelle ennen
varsinaista eläkeikää, vaan on
poikkeuksellista, jos sinne selvitään.
Pesola toivoo, että nyt marras–joulukuussa järjestettävät
työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin
löytyy intoa ja halukkuutta.
– Parhaassa tapauksessa
työsuojeluvaltuutettu ei ole
pelkästään lakien, normien ja
sopimusten valvoja, vaan hän
on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä,
millä tavalla työtä on tehtävä,
jotta työpaikka on terveellinen,
turvallinen, tuottava ja viihtyisä.
Tähän työhön tarjoaa hyvän
mahdollisuuden liittojen yhteinen Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Lisätietoa saa muun
muassa hankkeen kotisivuilta
www.tyohyvinvointi.info.
4 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Ville-Petteri Risberg:
Kaikki joukolla
vaikuttamaan
liittokokoukseen!
Liittokokouksessa tehdään päätökset liiton tulevasta linjasta. Paljon ratkeaa jo liittokokousvaalien ehdokasasettelussa, muistuttaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri
Risberg. Nyt on oikea aika lähteä ehdokkaaksi.
Metalliliiton seuraava liittokokous pidetään toukokuussa 2012,
ja edustajat kokoukseen valitaan maaliskuussa käytävissä
liittokokousvaaleissa. Metallin
vasemmiston ja sitoutumattomien Metallin Vaikuttajat –vaaliliiton ehdokasasettelu on jo
hyvässä vauhdissa.
– Työ on alkanut jokaisessa vaalipiirissä, ja vielä mahtuu
mukaan vaikuttamaan liiton tulevaisuuteen, sanoo Metalliliiton
järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg.
– On tärkeää, että ehdokkaita asetetaan mahdollisimman
monipuolisesti. Nuoria ja kokeneita, miehiä ja naisia, kaikilta
eri aloilta ja eri puolilta maata,
Risberg sanoo.
Ehdokasasettelu
päättyy
tammikuun lopussa. Tällä kertaa
vaaliliitto voi asettaa enimmillään 771 ehdokasta.
Liittokokouksessa päätetään
Metalliliiton suuret linjat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kokouksen käsittelemät asiat tulevat
suoraan jäseniltä ammattiosastojen esityksinä ja aloitteina.
– Ammattiosastoissa on nyt
tärkeää käydä liittokokouksen
keskusteluasiakirjan
pohjalta
keskusteluja ja tehdä esityksiä
ja aloitteita liittokokoukselle.
Niistä muodostuvat linjat liiton
toiminnalle, ja se on tärkeä pro-
sessi liiton demokratialle, Risberg sanoo.
Hartiavoimin
ehdokashankintaan
Ville-Petteri Risberg kannustaa
kaikkia Metallin Vaikuttajien tekijöitä ja tukijoita olemaan erityisen aktiivisia liittokokousvaalien
ehdokasasettelussa, aloitteiden
tekemisessä ja varsinaisessa
liittokokouksessa.
– Nyt kun työehtosopimuskierros on käyty ja lakon pölyt
laskeutuvat, liittokokousvaalityö
käynnistyy täydellä teholla, Risberg sanoo.
– Vain aktiivisella vaikutta-
misella turvamme demokratian
toteutumisen Metalliliitossa. Se
vaatii meiltä kaikilta hartiavoimin töitä, mutta me pystymme
siihen.
Metallin Vaikuttajat –vaaliliiton tavoitteena vaalien ehdokasasettelussa on täydet listat
mahdollisimman monessa vaalipiirissä.
– Kaikkien ehdokkaiden ei
tarvitse olla valmiiksi kokeneita.
On myös tärkeää saada uutta,
nuorta näkökulmaa asioihin ja
sähäkkää vaikuttamista. Kyllä
näihin tehtäviin kasvaa, Risberg
kannustaa.
Metallin Vaikuttajat lähtee
liittokokousvaaleihin ohjelmal-
la, jonka seitsemän tasavahvaa
teemaa ovat palkkakehityksen
turvaaminen, työhyvinvoinnin
edistäminen, työn ja perheelämän
yhteensovittaminen,
koulutuksen
kehittäminen,
vuokratyön käytön suitsiminen,
harmaan talouden kitkeminen
ja liiton kehittäminen.
– Nämä vaaliteemat ovat tulleet suoraan jäseniltä. Teemat
ovat syntyneet työpajatyöskentelynä valtuuston ja liittotoimikunnan
vasemmistoryhmien
kanssa heidän työpaikoilta tuomien terveisten perusteella, Risberg kertoo.
Metallin Vaikuttajien vaaliteemat ovat sivulla 23
Liittokokous
2012
Metallityöväen liiton liittokokous
järjestetään sääntöjen mukaan
joka neljäs vuosi. Seuraava, 21.
liittokokous järjestetään 27.-30
.5.2012.
Liittokokoukseen
valitaan
464 kokousedustajaa suhteellisella vaalilla. Ennakkoon voi äänestää postitse 2.–16.3.2012 ja
uurnavaali järjestetään 25.–27
.3.2012.
Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodostavat
vaaliliittoja. Ehdokas voi olla
vain yhden vaaliliiton listoilla.
Metallin Vaikuttajat on Metallilii-
ton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto.
Vaalit ovat samalla myös
Metallityöväen työttömyyskassan edustajiston vaalit, joissa
valitaan edustajat kassan edustajiston kokoukseen.
Liittokokous päättää liiton
toiminnan suurista linjoista
seuraavaksi nelivuotiskaudeksi
sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja liiton sihteerin sekä muut
liittotoimikunnan jäsenet. Lisäksi liittokokous valitsee jäsenet
liittovaltuustoon.
1/2011 • 5
METALLIN VAIKUTTAJAT Matti Mäkelä:
Perälauta pitää
Lakolla saatiin perälauta, sanoo Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Hänen
mielestään Metalliliiton neljän päivän
lakon suurin saavutus oli, että työnantajapuoli joutui taipumaan aatteellisista periaatteistaan.
Viime keväästä asti käydyt Metalliliiton työehtosopimusneuvottelut kärjistyivät lokakuun lopussa Metalliliiton ylityökieltoon
ja yli 40 yrityksen neljän päivän
lakkoon. Metalliliitto ja työnantajaliitto
Teknologiateollisuus
pääsivät sopuun vasta työtaistelun ja valtakunnansovittelijan
sovitteluehdotuksen kautta.
Metalliliiton sihteerin Matti
Mäkelän mukaan niin sanottu perälauta oli lakon suurin
saavutus. Perälauta tarkoittaa
sitä, että jos uuden työehtosopimuksen työpaikkakohtaisen
erän sopimisesta ei päästä työpaikalla pääluottamusmiehen
ja työnantajan välillä sopuun,
korotus tulee kaikille työpaikan
työntekijöille yhtä suurena yleiskorotuksena.
– Se oli tärkeä juttu. Työnantajat joutuivat luopumaan
omasta tavoitteestaan, ja meidän tavoite kirjattiin sovintoesitykseen. Työnantajille on tärkeä
ideologinen kysymys, että entistä isommasta osasta palkankorotuksia pitäisi sopia työpaikoilla. Nyt se saatiin taas torjuttua,
Mäkelä sanoo.
– Se vaan oli niin, että siihen tarvittiin tämä neljän päivän lakko, jotta työnantaja sen
uskoi.
Mäkelä sanoo, että lakko
myös näytti, että Metalliliiton
organisaatio on kunnossa.
– Jos lakosta voi niin sanoa,
niin lakko onnistui hyvin. Lakon
organisointi lähti hyvin liikkeelle,
ja lakkopäätökset pystyttiin tekemään ja viemään läpi. Lakko
piti hyvin työpaikoilla, Mäkelä
sanoo.
Työnantaja taivutettiin
takaisin tupopöytään
Metalliliiton
työehtosopimusneuvotteluja käytiin aluksi liittokohtaisina neuvotteluina, koska
työnantajapuoli on jo useita
vuosia vastustanut kiivaasti
keskusjärjestöjen tulopoliittisia
kokonaisratkaisuja ja keskitettyä sopimista ylipäätään. Tänä
syksynä maailmantalouden näkymien uudelleen synkistyessä
työnantajapuoli käänsi yllättäen
kelkkansa ja palasi keskitettyjen
ratkaisujen neuvottelupöytään.
– Keskitetyn sopimisen vastustaminen sai Etelärannassa jo
uskonnon aseman. Hyvin tiedettiin, että maassa olisi kipeästi
tarvittu keskitettyä sopimista
muutama vuosi sitten, mutta
mikään järkipuhe ei Etelärannassa tehonnut. Nyt on tuuli
kääntynyt ja hyvä niin, Matti Mäkelä sanoo.
Palkankorotusten muodossa
on jo pitkään ollut vastakkain
Metalliliiton vaatimat senttimääräiset korotukset ja työnantajaliiton ajamat prosenttikorotukset. Senttikorotukset tulisivat
yhtä suurina jokaiselle työntekijälle; prosenttikorotukset nostavat enemmän jo ennestään
suurempia tuntipalkkoja.
– Prosenttikorotukset nyt
tähän sopimukseen jäivät, vaikka tavoiteltiin senttimääräisiä.
Kaikkia tavoitteita ei aina saada
toteutettua, se täytyy hyväksyä,
Mäkelä suhtautuu realistisesti.
Metalliliiton palkankorotustavoite oli 4 prosenttia sopimuksen ensimmäiselle vuodelle
ja 2 prosenttia toiselle. Lopulta
päästiin sopuun 2,4 prosentin ja
1,9 prosentin korotuksista.
– Kun otetaan vielä huomioon 150 euron kertakorvaus,
0,2 prosentin veronalennus ja
0,2 prosentin vakuutusmaksualennus, niin ollaan aika lähellä
tavoitetta.
– Se on tällä hetkellä vaikuttanut jopa 6000 meidän jäsenen
elämään. Tästä uudistuksesta
tulee työttömäksi jääville merkittävä taloudellinen hyöty, Mäkelä sanoo.
Lomarahan
jaksottamisen
poistuminen hyödyttää jäseniä
myös Metallityöväen työttömyyskassan työn helpottumisena. Jaksotus on ollut työttömyyskassalla erittäin työläs
järjestelmä, ja nyt työaikaa vapautuu jäsenten nopeampaan
palveluun muissa asioissa.
Mäkelän mukaan työehtosopimukseen tuli myös hyviä
liittojen välillä neuvoteltuja pa-
rannuksia.
– Esimerkiksi palkallinen
isyysloma kirjattiin nyt meidän
sopimukseen, matkatyösäännöksiin tuli parannuksia, vuokratyövoiman käyttöön liittyviä
epäkohtia korjataan, komennusmiesten majoitusmääräyksiä
kehitetään, luottamusmiehelle
tulee lisää luottamusmiestunteja ja paljon muuta, Mäkelä
listaa.
Työehtosopimukseen
mukaan Metalliliitto ja Teknologiateollisuus asettavat kymmenkunta työryhmää kehittämään
erilaisia alan asioita.
– Esimerkiksi työhyvinvointi-
työryhmä selvittää, miten ikääntyneet työntekijät jaksaisivat paremmin töissä. Malmikaivosten
työryhmässä taas selvitetään,
neuvotellaanko kaivotyöntekijöille oma alakohtainen työehtosopimus, Mäkelä kertoo esimerkkejä.
Matti Mäkelän mukaan Metallin työehtosopimuksen suhteen on tärkeää katsoa koko
suurta kuvaa.
– Yleiseen julkisuuteen nousi
vain palkka ja miten se jaetaan.
On kuitenkin tärkeää huomata,
että tämä on iso paketti missä
on paljon muitakin uudistuksia.
Raamissa paljon
muutakin kuin palkat
Matti Mäkelä korostaa, että
raamiratkaisun pohjalta neuvotellussa työehtosopimuksessa
palkankorotukset ovat vain yksi
osa ratkaisua. Keskitetyn sopimisen myötä mukaan tuli asioita, joita pelkästään liittokohtaisessa neuvottelussa ei olisi
päästy sopimaan.
– Esimerkiksi lomarahan
jaksottamisen poistuminen on
merkittävä asia, Mäkelä sanoo.
Lomarahan jaksottamisella
tarkoitetaan sitä, että työttömäksi jäävän pitämättömät lomapäivät ovat syöneet työttömyyspäivärahan maksupäiviä.
Raamisopimuksessa tämä kytkös poistetaan.
Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä toteaa, että sopimusratkaisua on arvioitava kokonaisuutena.
6 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Uudenlaista rytmiä
saatava ay-toimintaan
K
immo Kapasen työura
metallialalla sai alkunsa
Enson konepajakoulusta. Sen jälkeen hän oli joillakin
työpaikoilla Savonlinnassa muun
muassa Ahlströmin konepajalla.
Nyt hän on ollut vähän yli kymmenen vuotta Ässä-tekniikalla
levyseppänä ja hitsarina.
Kapanen on Savonlinnan
Metallityöväen ammattiosaston
toimikunnan jäsen.
Kimmo Kapanen toivoo, että
alueen ammattiyhdistystoimintaan saataisiin enemmän ytyä.
– Jostain syystä toiminta
täällä Etelä-Savon alueella on
melkoisen vaisua. Sellainen mielikuva minulle on tullut, kun olen
käynyt aluetoimikunnan kokouksissa. Varsinkin niitä aktiiveja
on vähän, jotka vaikuttavat valtakunnan tasolla.
Kapasen mielestä tämän
kyllä toisaalta ymmärtää, koska
alueelta on hävinnyt niin paljon
metallialan työpaikkoja.
– Moni on joutunut alalta pois
ja ehkä ihmisistä on sen takia
tullut varovaisia. Mutta täytyyhän asiat silti hoitaa ja edunvalvonta ei suju, jos ammattiyhdistysliike ei toimi tehokkaasti.
Liitolle evästyksiä
Kapanen lähettää Metalliliitolle
sellaisia terveisiä, että jatkossa
pitää olla vielä tiukempana kuin
tällä sopimuskierroksella.
– Niin kauan kuin minä muistan niin metalli on ollut eräällä
tavalla suunnan näyttäjänä. Se
suunta, mitä metalli on näyttänyt, ei ole kovin hyvä. Se on
merkinnyt palkkojen ostovoiman laskua.
Tähän kehitykseen ei Kapasen mukaan tälläkään kierroksella saatu selkeää muutosta,
joten toimintaa alan palkkatason nostamiseksi pitää edelleen
tehostaa.
– Tietysti on muitakin asioita, mitä sopimuksessa pitää
kehittää, esimerkiksi työolosuhteisiin pitää saada parannusta.
Näin edesautetaan työssä jaksamista, josta nykyisin paljon
puhutaan. Pelkkä puhe ei kuitenkaan auta.
Luottamusmiesten asema
paremmaksi
Liiton sopimuspolitiikan merkitys korostuu Kimmo Kapasen
mukaan pienillä työpaikoilla.
Meillä on huonommat neuvotteluvaltit kuin isoilla työpaikoilla.
– Luottamusmiesten rooli korostuu pienillä työpaikoilla. Siksi
luottamusmiesten asemaa tulisi vahvistaa. Monissa paikoissa
luottamushenkilöillä on nykyisin
aika vaikea toimia. Luottamushenkilöt ovat kuitenkin ainoita,
ketkä meidän puolesta puhuvat.
– Aika moni on työpaikoilla
hiljaa siksi koska eivät nykyisin uskalla puhua. Se johtuu
varmaan näistä epävarmoista
ajoista. On ollut lamaa laman
perään.
Kapasen mielestä asioista
Levyseppä Kimmo Kapanen rentoutuu vapaa-aikanaan soittamalla rumpuja arvostetussa
Sweet Blue Vibe -bändissä.
kuitenkin pitää pystyä juttelemaan kenen kanssa vain.
– Kaikkein helpointa on kun
pystyy asioita hoitamaan puhumalla ja pystyy vielä tekemään
kompromisseja. Pitää pyrkiä ratkaisuihin että molemmat sekä
työntekijä ja työnantaja ovat
tyytyväisiä.
Ässä-Tekniikalla
tilanne
näissä asioissa on suhteellisen
hyvin.
– Kyllä työntekijöiden mielipiteitä kuunnella ja asioista neuvotellaan. Mutta tietysti resurssit ovat pienemmät kuin suurilla
firmoilla.
Rumpuja lyömällä
rentoutuu
Sweet Blue Vibe -yhtyeeseen kuuluvat Kimmo Kapasen
(toinen vas.) lisäksi Heikki Juutinen (bassokitara), laulusolisti
Mika Rask ja Arto Kasanen (kitara).
Vapaa-aikanaan Kimmo Kapanen rentoutuu musiikin kanssa.
Innostus soittamiseen lähti jo
pikkupoikana.
– Ensimmäiset rummut hommasin, kun olin 12 vuotta vanha.
Keräilin pulloja ja tein kaikkea,
mitä pystyin tekemään lehdenjaosta lähtien. Ostin niillä rahoilla rummut ja siitä se lähti.
Nykyisin hän soittaa Metallin Esiintyjäkisan pääpalkinnon
taannoin voittaneessa Sweet
Blue Vibe -bändissä.
– Soittaminen on tärkeä juttu
ja iso henkireikä normaaliin arkirutiiniin, Kapanen sanoo.
– Soitetaan aina kun pystytään, harjoitellaan ja välillä
käydään keikoilla. Kun pääsee
rumpuja lyömään, niin siinä saa
päivän tavallaan nollattua.
Vaikka bändin musisointi
Metallin Esiintyjäkisojen tuomariston mukaan on ammattilaistasoa, niin heillä ei ole tarkoitus
tehdä soittamisesta ammattia.
– Harrastus on harrastus,
Kapanen kuittaa. – Jos se tuo
jotakin mukanaan, niin se on
positiivista.
Sweet Blue Vibe -bändi on
ollut kasassa jo kolmisentoista
vuotta, eikä porukalla ole aikomustakaan lopettaa.
– Soitetaan niin pitkään kuin
pystytään ja ohjelmistossa on
kaikkea muuta paitsi tanssimusiikkia, Kapanen naurahtaa.
fakta
Ässätekniikka
• Ässätekniikan konepaja Savonlinnassa on
perustettu vuonna 1989. Sen henkilökunta
muodostuu eri ammattiryhmien osaajista. Tuon
henkilöstön ja modernien koneiden avulla
Ässätekniikassa tehdään vaativia kone- ja
laitekokonaisuuksia paperi- ja konepajateollisuudelle.
• Ässätekniikan toimitilat muodostuvat enti­
sestä telakkahallista, joka antaa mahdollisuudet isojen kappaleiden tekoon (n. 100 tonnia)
ja lastauksen suoraan alukseen.
1/2011 • 7
METALLIN VAIKUTTAJAT Nuorille pitää antaa
toimintamahdollisuuksia
J
muillekin työpaikoille.
oensuussa, Abloyn tehtaalla työskentelevä Samuli
Hakkarainen on Metalliliiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsen. Tuo toimikunta
ohjaa koko liiton virallista nuorisotoimintaa.
Samuli Hakkarainen valittiin
nuorisotoimikuntaan
melkein
kylmiltään. Hän ei ollut paljonkaan ollut ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa mukana.
– Aluksi olin pihalla kuin lumiukko, Samuli naurahtaa.
– Mutta pian pääsin hommasta jyvälle ja olen kyllä tykännyt siitä todella paljon.
Nuorisotoimikunta järjestää
muun muassa Metallin nuorten
kesäpäiviä. MetalliMeeting on
jo perinteinen metallin nuorten
tapahtuma. Lisäksi on muita
tapahtumia esimerkiksi Saksan
IG-metallin nuorisovaltuuskunnan vierailu.
Yksisilmäistä
puoluepolitikointia
Yhtenä nuoria karkottavana tekijänä Samuli pitää puoluepolitikointia.
– Jos on innokkaita nuoria,
niin he eivät välttämättä pääse
toimintaan mukaan, koska heillä ei ole puoluekantaa tai on
väärän puolueen leima otsassa.
Leimoja lyödään liian helposti.
Yksisilmäistä valtapolitiikkaa pitäisi vähentää.
Samuli korostaa, että meille
kaikille on hyötyä siitä, kun on
enemmän väkeä toiminnassa.
– Erilaiset mielipiteet vain
rikastuttavat toimintaa. Kun ajetaan yhteisiä etuja, niin hajottavat asiat pitäisi jättää sivuun.
Tavoitteena liittokokous
Innostajia
kaivataan
Tuolta nuorisotoimikunnan näköalapaikalta Samuli Hakkarainen on huomannut, ettei nuorten kannalta kaikki asiat liitossa
ole suinkaan kunnossa.
Liiton toimintaan pitää saada
enemmän nuoria. Ammattiosastot ovat tässä avainasemassa.
Vanhempien ihmisten pitäisi
joskus tajuta jättää oma hommansa nuorelle, mikäli löytyy
Samuli Hakkarainen on Metalliliiton valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäsen.
sopivan innokas nuori.
Itse hän kokee olleensa onnekas koska Abloylla on ollut
vahvoja persoonia, jotka halu-
sivat nostaa nuoria, esimerkiksi
Vänskän Timo ja Jormalaisen
Jari. Noilta miehiltä hän sai tietoa ja innostusta.
– Olen tyytyväinen että olen
lähtenyt toimintaan mukaan.
En ole katunut hetkeäkään. Samanlaisia innostajia kaivattaisiin
Samuli Hakkarainen on ollut viitisen vuotta Abloylla työssä ja
on ammatiltaan ajaja-asettaja.
Hän on myös ammattiosaston
toimikunnan jäsen.
Tätä nuorten huomioimisen
ja paremman yhteistyön sanomaa Samuli on jo pitkään korostanut. Hänen tavoitteenaan on
päästä myös tulevaan Metallin
liittokokoukseen edustaksi.
– Tuossa kokouksessa linjataan liiton toiminta tulevaksi
neljäksi vuodeksi, hän muistuttaa.
Onko työhyvinvointi vain korulause?
Työhyvinvointiin sisältyy todella
paljon asioita.
Työhyvinvointiin
vaikuttaa
oman vapaa-ajan lisäksi muun
muassa työolosuhteet, työn jatkuvuus, ihmissuhteet työpaikalla, työn mielekkyys ja asiallinen
kohtelu.
Työnantajat voivat vaikuttaa
suoraan työpaikalla liittyviin asioihin omien tahtojensa mukaan.
Työpaikat jotka haluavat
parantaa työhyvinvointia, sitoutuvat yritysjohtoa myöten yhteisiin tavoitteisiin.
Myös työntekijöiden vapaaajan toimintaan työnantajat
voivat vaikuttaa. Työpaikoilla
voidaan kannustaa erilaisilla
kannustimilla työntekijöitä pitämään oma kunto ja terveys
kunnossa.
Lisäksi työntekijöiden asema
yrityksissä tulisi olla tärkeä voi-
mavara, josta pidetään huolta ja
heitä arvostetaan osana yrityksen menestystekijöistä.
Harvoin saamme lukea lehdistä tai katsoa televisiosta uutista, että ”meillä on osaava ja
mahtava henkilöstö, joka myös
palkitaan kun yritys on tehnyt
hyvää tulosta”.
Tosin olemme saaneet valitettavan usein uutisia, joissa
kyllä irtisanotaan työntekijöitä
tai lakkautetaan toimintoja. Tämäkö se luo ihmisille sitoutumista ja turvallisuuden tunnetta
omassa työssään? Olisi kuitenkin tärkeää että perustukset
ovat kunnossa, jonka jälkeen on
hyvä rakentaa aito terve työyhteisö.
Jari Jormalainen
Työsuojeluvaltuutettu
Metallin valtuuston jäsen
Jari Jormalainen pohtii kirjoituksessaan, millaiselle perustalle rakentuu terve työyhteisö.
8 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Epämääräinen
paketti ei tyydytä
Nykyinen YIT:n Lepävirran konepajan pääluottamusmies Harri Hujanen (vasemmalla) ja hänen
edeltäjänsä Pentti Huuskonen.
Metallialan arvostusta nostettava
Harri Hujanen toimii ensimmäistä kautta Leppävirran YIT:llä
luottamusmiehenä.
Aiemmin
hän toimi varaluottamusmiehenä. Lisäksi hän on perehtynyt
luottamusmiehen tehtäviin käymällä Murikka-opistossa luottamusmiehen peruskurssin ja
jatkokurssin.
– Nyt on ollut aika lailla värikäs vuosi takana, Harri sanoo.
– Tässä on ollut lomautuksiakin. Lamasta ei ole päästy vielä
oikein jaloilleen. Lomautukset
loppuivat maaliskuussa ja nyt
lokakuussa alkoivat uudelleen.
Kansainväliset suhdanteet vaikuttavat tällä alalla, kilpailu on
kova.
ovat minun pääasiallisia töitäni.
Tänä vuonna Harri Hujasella
alkoivat matkatyöt, joten viikot
hän on poissa Leppävirralta.
Metalliala sopii monelle
Matkatyöt lomautuksen
vaihtoehtona
Harri Hujanen on ollut samalla työpaikalla työssä vuodesta
1995 lähtien. Silloin yritys kuului
Hackmanille. Sitten eräiden välivaiheiden jälkeen YIT osti konepajan vuonna 2000.
– Siitä lähtien ollaan YIT:n
kirjoilla oltu.
– Olen levyseppä-hitsaaja,
Harri kertoo. – Plasmahitsaus,
jauhekaarihitsaus ja mankelointi
– Kun työpaikalla oli hiljaista,
niin mietittiin vaihtoehtoja lomautukselle. Kartoitettiin ensin
ketkä ovat halukkaita ja kenellä
on mahdollisuuksia lähteä reissuhommiin. Ja nyt ollaan Siilinjärvellä reissutöissä. Ollaan YIT:n
kirjoilla, mutta on eri työnjohdot
ja muut.
Harri Hujanen.
Harri Hujanen kokee, että liiton
pitäisi erityisesti panostaa metallialan arvostuksen nostamiseksi.
– Metallin pitäisi saada sellainen kehitys aikaiseksi, että se
toisi jatkuvuutta, että saataisiin
nuoria työntekijöitä innostumaan alasta. Tämä ei ole mikään
suosikkiala nuorten silmissä.
Harrin mielestä arvostus
edellyttää kunnollista palkkausta. Toinen asia, mitä tulee kehittää, on työolosuhteet.
– Tosin monilla nuorilla on jo
varmasti karissut se käsitys että
tämä työ on raskasta ja likaista.
Koneet ja laitteet kehittyvät. Pitäisin tätä alaa nykynuorisollekin
sopivana. Metallialalla on hyvin
laaja skaala, monenlaista työtä
ja työympäristöä on tarjolla.
Pentti Huuskonen on metallin
liittovaltuuston jäsen. Tätä kirjoitettaessa hän on juuri saanut
käsiinsä keskusjärjestöjen raamiratkaisun liittokohtaisten sopimusneuvottelujen pohjaksi.
– Siltä pohjalta, mitä olen
ehtinyt tutustumaan, on hyvin
kaksijakoiset tunnelmat. Tältä
istumalta en itse olisi hyväksymässä tätä ratkaisua metallin
neuvottelujen pojaksi.
Hän korostaa, että varsinkin
palkankorotusten osalta teksti
on melko epäselvä.
– Tässä on sellaisia asioita,
jotka ottavat selkeältä palkankorotuksen määrältä pohjan pois.
Nämä tämän hetken tunnelmat
ovat sellaiset, että taidan olla eimies tällä kohtaa.
Taso ei käy selville
Pentti Huuskonen peilaa tarjousta niihin vaatimuksiin, mitä
metallilla tälle sopimuskierrokselle oli.
– Metalli tavoitteli 18 kuukauden sopimusta ja kuuden
prosentin palkankorotusta. Nyt
tämä sopimuskausi raamisopimuksen pohjalta on 25 kuukautta, Huuskonen pohtii.
– Sopimuskorotukset siltä
ajalta ovat 4,3 prosenttia. Määritelmä sopimuskorotus pitää
sisällään palkankorotukset ja
muut mahdollisesti siihen vaikuttavat kustannuserät. Tämä
muut kustannuserät on hyvin
arveluttava asia. Siis tällä hetkellä ei ole selkeää kuvaa, mikä
palkankorotusten oikea taso
loppujen lopuksi olisi.
Metallin pitäisi olla
palkkajohtaja
Pentti Huuskosen tyytymättömyys pohjautuu siihen, ettei
liitto ole viettänyt viime vuosina
mitään riemujuhlaa puolustaessaan työntekijöiden etuja.
– Metallin pitäisi pyrkiä isona
vientialan liittona selkeästi tavoittelemaan palkkajohtajuutta,
mikä sillä on aikoinaan ollut.
Viime aikoina on käynyt niin
että metalli, verrattuna yleiseen
palkkakehitykseen, on jäänyt
jälkeen. Itseäni erityisesti kummastuttaa nämä julkisen sektorin alojen eli kuntien ja valtion
palveluksessa olevat. Hehän
ovat olleet palkkajohtajia viime
sopimuskierroksilla. Ja vientialat, joiden kuuluisi olla palkkajohtajia, ovat jääneet jalkoihin.
Huuskonen perää metallialan arvostuksen nostamista.
– Kun puhutaan metallialan
arvostuksesta ja nuorten hakeutumisesta metallialan töihin, niin
kyllä palkkauksen taso näyttelee
siinä tärkeää osaa.
JK. Tämän haastattelun jälkeen
valtuusto äänesti jatkaako metalli raamiratkaisun pohjalta
neuvotteluja. Tulos oli: kyllä 38
ääntä, ei 12 ääntä.
Pentti Huuskonen kuului siihen tusinaan, joka halusi, että
liitto lähtee tavoittelemaan tarjottua parempaa sopimusta.
Lopulta liitto lähti lakolla
ajamaan parempaa ratkaisua.
Jotain parannusta saatiin, mutta
ei sitä palkkajohtajuutta, jota
Huuskonen ajoi takaa.
fakta
YIT:n Leppävirran konepaja
• Leppävirran konepajalla suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia säiliö-,
putkisto- ja laitekomponentteja ruostumattomista, haponkestävistä ja
duplex-teräksistä sekä muista erikoismateriaaleista.
• Konepajan palveluihin kuuluu osa- ja komponenttitoimitusten lisäksi
kokonaisvaltaiset projektitoteutukset. Konepajan vahvaa osaamista ovat
mm. säiliöt, massatornit, kaasukellot, biokaasusäiliöt, reaktorit, kolonnit,
lämpöakut, siilot ja erilaiset sakeutin- ja selkeytinaltaat.
Pentti Huuskonen kuului liittovaltuustossa siihen joukkoon,
joka olisi halunnut nostaa metallin jälleen palkkajohtajaksi.
Keskusjärjestöjen raamiratkaisu ei hänen mielestään tarjonnut siihen mahdollisuutta.
1/2011 • 9
METALLIN VAIKUTTAJAT Leppävirralla moni
joutuu hankkimaan
uuden ammatin
Sirkka-Liisa Ainasto lähti jälleen pääluottamusmiehen hommiin, kun työpaikalla pyydettiin,
vaikka työntekijöiden etujen puolustaminen ei näinä aikoina ole kovin helppoa.
Muutokset mullistavat työelämää
Sirkka-Liisa ”Sirkkis” Ainasto
muutti Sorsakoskelle nelisentoista vuotta sitten. Hän on toiminut vuosia pääluottamusmiehenä, ensin Järvenpäässä ja sitten Sorsakoskella. Pienen tauon
jälkeen hänet valittiin jälleen
Iittalan tehtaan pääluottamusmieheksi.
– Lähdin kun pyysivät, hän
selittää. – Ei siitä oikein eroon
pääse, kun on tottunut vaikuttamaan asioihin.
Sirkkis on henkilökohtaisesti kokenut työelämän nopean
muutoksen. Pääluottamusmiehenä hän on joutunut selvittelemään erilaisia kriisejä, puolustamaan työntekijöitä muutosten puristuksessa, olemaan
yt-neuvotteluissa. Usein hän on
tuskaisena kokenut oman voimattomuutensa, kun ei keinot
riitä, väkeä on vähennetty ja
työtoverit ovat joutuneet lähtemään talosta.
– Tuntuu että koko ajan tahti
työpaikoilla vain kiristyy, työntekijöistä otetaan entistä enemmän irti.
Enemmän inhimillisyyttä
Liitot lepsuilevat
Iittalassa on määräaikaisten
kanssa satakunta työntekijää
tällä hetkellä. Tämän tästä on
ollut yt-neuvotteluja. Nytkin on
irtisanottu kahdeksan henkilöä.
– Entinen aterinpuoli loppui
nyt kokonaan. Ensin siirtyi valmistus ulkomaille. Viime vuosina
siellä on vain pakattu aterimia.
Nyt loppuivat pakkaamisetkin
täällä.
– Harmittaa niiden puolesta,
jotka irtisanotaan, Sirkkis toteaa.
Hän toteaa, että ikävöi joskus niitä vanhoja aikoja, jolloin
työelämässä oli enemmän inhimillisyyttä. – Sorsakoskellakin on vahva patruunahistoria.
Kaikki ei varmasti ollut ennen
hyvin, mutta tuntuu, että silloin
tehtaan johtamisessa oli inhimillisempi ote.
Hän kuitenkin korostaa, ettei
moiti paikallisia johtajia.
– Kyllä ne käskyt tulevat
muualta. Se on yleinen linja.
Ammattiliitoilta Sirkkis odottaisi enemmän tukea, eväitä joilla
luottamusmies paremmin voisi
puolustaa työntekijöiden etuja.
– Tuntuu että liitot vain lepsuilee. Ne lähtevät työnantajien
kelkkaan. Mitä siinä voi luottamusmies tai yksittäinen työntekijä tehdä.
Hän korostaa, ettei yksin
Metalliliitto, vaan kaikki muutkin
liitot tuntuvat menettäneen otteensa. Nyt tarvittaisiin sellaista
asennetta, ettei koko ajan anneta periksi.
– Palkankorotusten pitää
pysyä edes hintojen nousun
mukana. Inflaatio syö elintasoa
koko ajan. Ruuan hinta nousee,
kaikki hinnat nousevat.
– Palkkakysymykset ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi ammattiliittojen pitää puuttua määräaikaisiin työsuhteisiin ja vuokratyövoiman käyttöön. Meillä on
vielä väki saatu pidettyä oman
talon kirjoilla, toki neuvotteluja
asiasta on käyty.
Heikki Lauronen on yksi niistä,
jotka jäivät työttömäksi, kun
Danfoss Leppävirralla lopetti.
Viimeisten työntekijöiden työsuhde päättyi neljäs elokuuta.
Kaikkiaan työttömäksi jäi Danfossin tehtaan lopettamisen
myötä lähes sata työntekijää.
Lauronen toimi tuolloin tehtaan työsuojeluvaltuutettuna.
Laurosen käsityksen mukaan kylmälaiteasentajat myös
sijoittuvat työelämään hyvin.
– Nämä laitteiden asennukset ovat tulleet luvanvaraisiksi.
Tämä vaikuttaa siihen, että me
saamme tästä hyvän ammatin.
Jos haluja on niin uskon, ettei
kukaan ainakaan työttömäksi
jää.
Koulutus tuntuu
mukavalta
Tilanne
vakiintunut
Tyhjän päälle pudonneilla työntekijöillä oli edessään uudet
haasteet. Piti saada uusi työpaikka, monen piti opetella kokonaan uusi ammatti.
Heikki Lauronen opiskelee
parhaillaan
kylmälaiteasentajaksi. Hän kertoo että samalla
kurssilla on kahdestatoista oppilaasta peräti seitsemän entistä Danfossin työntekijää.
– Pähkäiltiin mitä mahdollisuuksia olisi tarjolla ja sitten
lähdettiin TE-keskusksen kautta
räätälöimään tätä koulutusta.
Tarvetta on. Tällekin kurssille oli
paljon enemmän hakijoita, mitä
voitiin ottaa.
Itse hän on valitsemaansa
koulutukseen hyvin tyytyväinen.
– Kun on kolmekymmentä
vuotta ollut työelämässä, niin
tämä tuntuu hiton mukavalta.
Oppii uusia asioita. Tämä poikkeaa työelämästä. Osa on teoriaa mutta suuri osa käytännön
työtä.
Heikki Lauronen on Sorsakosken
metallityöväen ammattiosaston
puheenjohtaja. Siksi hän kantaa
huolta myös siitä, miten muut
osaston jäsenet tässä työpaikkojen myllerryksessä selviävät.
Kokonaisuudessaan Danfossin entiset työntekijät ovat Laurosen mukaan sijoittuneet aika
hyvin työelämään.
– Osa on perustanut oman
yrityksen. Paikalliset firmat ovat
palkanneet valmiiksi ammattitaitoisia työntekijöitä. Osa on
lähtenyt koulutukseen opettelemaan kokonaan uutta ammattia.
Työpaikoilla on tapahtunut
melkoisia muutoksia, mutta nyt
tilanne ammattiosaston alueella
vakiintuneen.
– Irtisanomisia ei juuri nyt ole
tiedossa. On ainoastaan Iittalan
Aterinpuoli, josta kahdeksan on
irtisanottu.
Sorsakosken Metallityöväen ammattiosaston puheenjohtaja
Heikki Lauronen lähti monien muiden tavoin uudelleenkoulutukseen, kun Leppävirran suurin yritys Danfoss lopetti toimintansa.
10 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Kaivostyö kiehtoo
Marko Blombergia
Outokumpulainen Marko Blomberg aikoo jatkaa paikkakunnan
ja sukunsa perinteitä. Hän on
menossa uuteen Kylylahden kaivokseen työhön.
– Nyt on jo vinotunnelin teko
kaivokseen aloitettu. Ilmeisesti
helmikuun alussa alkavat työt.
Elokuun alusta lähtien Blomberg on ollut koulutuksessa
opettelemassa uutta ammattiaan.
Aiemmin hän on ollut metallitöissä oikeastaan koko ikänsä,
viimeksi Okun koneistuspalvelussa hitsarina.
– Olen ollut 14 vuotta samassa firmassa ja halusin vaihtelua.
Ja kaivostyö on minua aina kiinnostanut.
Kiinnostus johtuu paitsi
paikkakunnan kaivosperinteistä, myös siitä kun hänen isänsä
oli vanha kaivosmies, joka työskenteli Keretin kaivoksessa 25
vuotta.
Kaupunginvaltuutettu
ensimmäistä kautta
Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat Marko Blombergia. Hän on
ammattiosastonsa toimikunnan
jäsen. Viime kunnallisvaaleissa
hänet valittiin myös kaupunginvaltuuston jäseneksi.
Hän toteaa, että kokemukset
valtuustotyöskentelystä
ovat
melko hyvät.
– Kyllä minua kiinnostaa valtuutetun työ. Mitä enemmän
olen siihen perehtynyt, sitä
enemmän se on alkanut kiinnostaa.
Vaikutusmahdollisuudet valtuustossa ovat kuitenkin melko
pienet.
– Enemmän pystyy vaikuttamaan lautakunnissa.
Jääkiekkovalmentaja
myös
Aktiivisuutta Marko Blombergilla riittää myös urheiluun. Hän
toimii viidettä kautta naisten
jääkiekkovalmentajana.
Naisjoukkue OoKoo Mimmit pelaa
Suomi-sarjassa.
Joukkueessa
on tällä hetkellä 19 pelaajaa ja
kaksi maalivahtia.
Harjoitukset ovat kaksi kertaa viikossa ja sitten pelit päälle. Matkustusta eri pelipaikoille
tulee paljon. Se käy kalliiksi ja
koska kyse ei ole mistään ammattilaisjoukkueesta, niin pelaajat maksavat osan kuluista itse.
Jonkun verran apua tulee sponsoreilta.
– Valmentajan työ vaatii paljon, mutta paljon se antaakin,
kun onnistumisia tulee, Blomberg toteaa.
– On hieno nähä kun ihmiset
on iloisia. Vastaavasti kun pettymys tulee, niin ihmettelee, miksi
tätä tekee. Peli tietysti sinänsä
viehättää minua.
Tavoitteita pitää olla
Joukkue on kahtena viime vuonna voittanut sarjassaan kolmannen palkinnon. Viime kaudella
pronssi oli viimeisen pelin varassa.
– Tästä jääkiekkokausi
alkoi, toteaa
valmentaja
Marko Blomberg ja näyttää OoKoo
Mimmien
ja Kalpan N
Teamin peliilmoitusta.
– Silloin oteltiin TPS:ää vastaan vieraissa. Voitolla päästiin
kolmanneksi. Mikäli oltaisiin hävitty oltaisiin oltu viidensiä.
Marko Blombergin mukaan
tavoitteita pitää olla. Siksi tälle
kaudelle on asetettu tavoitteeksi vähintään toinen sija.
Palkkaa valmentamisesta ei
tällä tasolla saa.
– Joskus saa joululahjan, jos
kehtoovat ostaa, Blomberg naurahtaa.
Blomberg on toiminut myös
erotuomarina vuodesta 1996
lähtien.
– Olen tuomaroinut lähinnä kolmosdivaria ja junioreiden
pelejä. Joskus oli mahdollisuus
lähteä kokeilemaan, mihin kynnet kykenee, mutta kun katsoo
miten tuomareita pöllytetään,
niin ei yhtään harmita. Täytyy
kakkosdivareidenkin
peleissä
ihmetellä miten tuomareiden
korvat kestää.
1/2011 • 11
METALLIN VAIKUTTAJAT Pajalla ja
reissutöissä
Näin Servicen puolella moni
kesä hujahtaa nopeasti reissuhommissa. Onhan se vaihtelua,
sillä pitkät talvet ollaan yleensä
pajalla. Toisille komennustyöt
istuvat kuin itsestään, toisille ne
aiheuttavat melkoista stressiä.
Joskus reissusta kotiin tultua on
muutamaan päivään mahdotonta olla ajattelematta työasioita,
ja useampi lomapäivä hujahtaakin pohtiessa. Sitten saattaa
jonkin verran onnistua lomailemaankin, mutta kyllä se vapaa
taas loppupäästä kapenee, kun
alkaa pohtia töihin paluuta. On
sääli, että reissuhommat vievät
aina sen parhaan ajan vuodesta.
Onhan se kuitenkin niin, että
reissussa hankkii paremmin.
Ei sekään ole itsestäänselvyys,
sillä ylimääräiset tulot tulevat
silloinkin ylitöistä. Aikataulut
ovat melkoisen tiukat ja päivät
pitkiä, mutta se on oikeastaan
vain hyvä juttu. Eipähän jää turhaa vapaa-aikaa, sillä hotellihuoneessa hengailu on suoraan
sanottuna turhauttavaa. Tekemistä ei ole, mutta silti olisi hyvä
osata jotain harrastaa. Toisille se
on urheilua, toisille jotain muuta.
Vaatii kyllä jonkinlaista taiteilua,
että pitkän päivän jälkeen jaksaa motivoida itsensä harrastamaan. Ei se taida olla niin kovin
suuri ihme, jos reissussa stressiä kertyy…
Näin työsuojeluvaltuutettuna on todettava, että työturvallisuusriskit ovat asennustyömailla huomattavasti suuremmat
kuin pajaolosuhteissa. Siinä
olisi ehdottomasti kehittämisen
varaa. Onneksi turvavälineet ja
asenteet ovat pikkuhiljaa parantuneet, mutta varsinkin vanhemmilla hitsareilla ja asentajilla vanhat tavat ovat tiukassa.
Onhan se niinkin, että aikataulut
ja olosuhteet vaikeuttavat usein
turvallisuusmääritysten noudattamista, ja useat työt voisivat
kariutua pilkunviilaukseen. Parempaa suuntaa olisi kuitenkin
syytä miettiä.
Eräs painava kehittämisen
kohde olisi myös päiväraha. On
vaikea ymmärtää, miksi sitä piti
pudottaa. Sitähän pitäisi päinvastoin nostaa vähintään 2€/
vuosi, jotta saataisiin jälkeen
jääminen kiinni.
Suhtautuminen reissuhommiin on hyvin paljon kiinni tekijästä. Toiset haluaisivat reissuun
jatkuvasti, toiset eivät koskaan ja
loput haluavat tehdä sekä että.
Varmasti ne, joille reissuhommat maistuvat erityisen hyvin,
näkevät
komennushommissa
enemmän hyvää. Reissussa
tapaa uusia ihmisiä, saa vaihtaa
maisemaa ja sitä rahaakin hankkii. Rahahan siinä eniten painaa,
siksi itsekin reissaan, mutta olisi
se joskus mukava viettää osa
kesästä ihan kotosallakin.
Risto Eklund
putkiseppä,
työsuojeluvaltuutettu
Foster Wheeler Energia oy
Työsuojeluvaltuutettu Risto Eklund.
Karkottaako sana politiikka
nuoret ay-toiminnasta?
Sana politiikka tuntuu olevan
mörkö nuorille. Kukahan viisas
keksisi tämän sanan tilalle tähän
päivään sopivan vastineen.
Nuorilla on sellainen käsitys,
ettei ay- toiminnassa muuta
tehdäkään kuin pelataan
likaista poliittista peliä.
Politiikka sananahan
esiintyy monissa
eri yhteyksissä,
kunnissa
harrastetaan esim. aluepolitiikkaa, yrityspolitiikkaa, perhepolitiikkaa, jne. Työpaikoilla harjoitetaan henkilöstöpolitiikkaa.
Saattaahan olla että joissakin
perheissä voi toinen osapuoli
olla jopa sanelupolitiikan uhrina.
Sitten kun mennään sanaan
puoluepolitiikka ja politikointi,
niin asiat muuttuvatkin ihan toisenlaisiksi.
Puoluepolitiikkaa voi harrastaa monella eri tavalla, paljon
on ihmisen itsensä toiminnasta kiinni se, minkälainen kuva
välittyy ulospäin. Jos toiminta
on sellaista, että kaikin keinoin
yritetään saada ns. kilpailija
mollattua, sitä eivät kaikki voi
hyväksyä, ja se karkottaa hyviä
kavereita pois toiminnasta.
Esimerkkejä löytyy omasta
ammattiosastostanikin, se on
valitettavaa. Yleensä on vielä
niin että nämä mollaajat saavat
karkotettua omaa väkeänsä pois
toiminnasta, eli tekevät karhunpalveluksen itselleen. En tiedä
onko siinä mitään järkeä.
Tällaista toimintaa harrastetaan lähinnä aluetoimistoista
käsin, ammattiosastoissa sitä ei
juurikaan harrasteta, jo siitäkin
syystä, että muutenkaan niihin
ei tahdo saada ihmisiä valittua
hoitamaan asioita, ei siellä ole
varaa enää politikointiin. Tällä
menolla ammattiosastojen toimintaa pyörittää veteraaniporukka.
Itse olen toiminut metallin riveissä aktiivisesti 70-luvulta lähtien, eikä ole tarvinnut likaiseen
toimintaan turvautua. Ja vaikka
lokaa on tullut niskaan, niin toiminnasta luopumiseen se ei ole
johtanut. Olemalla oma itsensä,
ja rehellisesti asiat hoitamalla
kyllä pärjää, eikä omatunto kolkuta.
Risto Pyhäjärvi
Varkaus
12 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Ponsse rynnis
Vieremäläisen Ponssen tilanne
näyttää tällä hetkellä valoisalta.
Muutama vuosi sitten koettu
notkahdus on ohitettu, metsäkoneita menee maailmalle ja taloon palkataan uutta väkeä.
Näin vakuuttavat pääluottamusmies Heikki Hiltunen ja
työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen.
– Nuorta väkeä on nyt tullut,
se on silmiinpistävää. Tommosta
parikymppistä ja vähän päälle,
sanoo Hiltunen.
– Valitettavasti ei kaikkia
niitä ole saatu tulemaan takaisin, jotka irtisanottiin. Toki ammattimiehet ovat jo hakeutuneet muuallekin töihin.
Pasi Laitinen on tyytyväinen,
että vauhdin kiihtyminen ei ole
tapahtunut
työolosuhteiden
kustannuksella.
– Myös työsuojelussa on
menty eteenpäin. Tapaturmia
vähennetään koko ajan.
Positiivinen
ongelma
Heikki Hiltunen on nähnyt Ponssen kehityksen melkein alusta
asti. Hän on ollut talossa vuodesta 1973 lähtien, jolloin talossa ei ollut kuin viitisentoista
työntekijää.
– Olen aina sanonut, että
olen nähnyt tämän talon alun ja
nousun, mutta onneksi loppua
ei ole näkyvissä, Hiltunen naurahtaa.
Pääluottamusmiehenä Heikki Hiltunen on toiminut vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen hän
toimi entisen pääluottamusmiehen Jari Aittokosken varamiehenä monta kautta.
Hän pitää positiivisena ongelmana sitä, että töitä on pikkusen liikaa.
– Meillä on vielä karvaassa
muistissa kaikki irtisanomiset ja
lomautukset.
Kiire on kuitenkin pakottanut
erityisjärjestelyihin.
– Äskettäin sovittiin paikallisesti, että tehään ysituntista
päivää. Yksi tunti päivässä jatkettiin työaikaa. Kyllä se kuormittaa työntekijöitä, mutta vastapainona oli, että sitten viikonlopun tietämissä jäi enemmän
aikaa perheelle. Eikä se rahallisestikaan työntekijöille huono
järjestely ollut.
Työympäristöön
panostetaan
Työpäivän tilapäinen pidentäminen ei saa moitteita myöskään
työsuojeluvaltuutetulta, koska
sen vaihtoehtona olisi ollut viikonloppuina työskentely.
Pasi Laitisen mielestä Ponssella ei ole yleensäkään ollut
suuria ongelmia työsuojeluasioissa.
– Työsuojeluun panostetaan
koko ajan. Ei tarvihe tapella
työnantajan kanssa. Hyvin suhtautuu niihin ehdotuksiin, joilla
pyritään työympäristöä kehittämään ja työsuojelua parantamaan. Suojavarusteita on tullut,
kun niitä on esitetty.
– Meillä ajatellaan, että se
on hyvä, jos työntekijä on tyytyväinen. Se poikii myös taloudellisesti.
”Asiat riitelee,
ei miehet”
Pääluottamusmies Heikki Hiltunen toteaa, että asiat hoituvat
Työsuojeluvaltuutettu Pasi Laitinen toteaa, että työsuojeluun Ponssella on panostettu melko
hyvin.
1/2011 • 13
METALLIN VAIKUTTAJAT stää vauhdilla
Ponssella melko luonnikkaasti.
– Jotain erimielisyyksiä on
ollut matkan varrella, mutta
pääsääntöisesti me on pärjätty
hyvästi.
Ilmeisesti mutkattomat suhteet ovat pitkälti perua Ponssen
perustajan Einari Vidgrénin ajoilta.
– Perinteet säilyvät, henkilösuhteet ovat hyvät, Hiltunen
vakuuttaa.
– Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén sanoi,
että toimiston ovi on auki, jos on
asiata. Saapi tulla milloin tahansa. On myö keskusteltu. Ja jos
kaikesta ei olla samaa mieltä,
niin täytyy muistaa, että jos joku
riita tulee, niin asiat riitelee, ei
miehet.
Työntekijöiden
etu tärkein
Heikki Hiltunen on lupautunut
Metallin Vaikuttajien ehdokkaaksi tulevissa liittokokousvaaleissa. Hän on yhdessä liittokokouksessa käynyt ja tietää
nyt paremmin, mihin suuntaan
yrittää liittoa kääntää.
– Jäsenen asian pitää painottua enemmän ja politiikka täytyy pitää hirmu matalalla. Sitä
mä toivon. Vaaleissa on selvä
jako, vasemmistoliitto ja demarit. Demarit ovat määräävässä
asemassa. Minulle ainakin on
noussut mieleen kysymys, onko
heillä puoluekanta tärkeämpi
kuin jäsenen edut.
Heikki Hiltusta on pyydetty
molempien vaaliliittojen listoille
ehdokkaaksi.
– Tein päätökseni siksi koska
uskoin, että vasemmistoliittoa
lähellä olevien Vaikuttajien kautta on parempi mahdollisuus olla
jäsenten asialla. Tiedän että
saan sanoa oman mielipiteeni.
Hiltunen kertoo esimerkkinä
jokin aika sitten Savon Sanomissa olleen jutun. Sen mukaan
kaksi demarivaikuttajaa oli saanut kunnallispolitiikassa puolueryhmältään huomautuksen, kun
äänestivät kouluasiassa puolueen kantaa vastaan. Kyläkoulu
säilyi, mutta sitä puolustaneet
kaksi edustajaa saivat huomautuksen.
– Minä lähden siitä että jos
jossain asiassa työntekijöiden
etu menee puolueen edun
edelle, niin jäsenen etu voittaa,
sanoo Hiltunen.
– Se on se meidän juttu,
vahvistaa Pasi Laitinen, joka on
luvannut liittokokousvaalityössä
antaa Heikki Hiltuselle vahvaa
sivustatukea.
Pääluottamusmies Heikki Hiltunen pitää Ponssen tulevaisuudennäkymiä valoisina.
Koirakoulutus
vastapainona
Sekä pääluottamusmiehelle että
työsuojeluvaltuutetulle tärkeä
vapaa-ajan harrastus on koirien
koulutus.
Heikki Hiltunen on Iisalmen
seudun käyttö- ja seurakoirayhdistyksen puheenjohtaja. Hänellä on itsellään kaksi saksan paimenkoiraa.
– Se on hyvä irtautumiskeino työpaikan jutuista. Kun oli
vaikeat ajat ja irtisanomiset pai-
noi päälle, niin oli helpottavaa
lähteä koiran kanssa mettään
tai kentälle. Siellä ne murheet
unehtuu, kun kahtoo tekkeekö
se Sesse niin kuin käsketään. Ja
jos se ei tottele, ei voi syyttää
kuin ihteensä. En ole osannut
kouluttaa.
Pasi Laitinen puolestaan
kouluttaa ajokoiria, opettaa niitä
ajamaan jänistä. Myös hänellä
on kaksi koiraa.
– Käyn kovasti metällä. Pitää
olla työlle vastapainoa ja harrastuksia. Ja kotona on kolme lasta,
jotka harrastavat jääkiekkoa.
Niitä joutuu kuljettelemaan pelireissuille.
Liekö tämä koiraharrastus
jonkinlainen vaatimus, jotta
pääsee Ponssella luottamustehtäviin. Nimittäin yrityksen nimi,
Ponsse, tulee vieremäläisen koiran mukaan. Se oli aikoinaan sekarotuinen ajokoira, paikkakunnalla kuuluisa, sitkeä ja kestävä
jäniksen ajaja.
Teksti ja kuvat: Timo Sandberg
fakta
Ponsse
• Ponsse Oyj on vieremäläinen metsäkoneita valmistava pörssiyritys. Sen
perusti Einari Vidgrén vuonna 1970. Konsernin palveluksessa on noin 800
työntekijää ja toimintaa on 40 maassa.
• Konserniin kuuluvat emoyhtiön Ponsse Oyj:n lisäksi sen kokonaan omistamat
tytäryhtiöt: Ruotsissa Ponsse AB, Norjassa Ponsse AS, Ranskassa Ponssé S.
A. S., Britanniassa Ponsse UK Ltd., Yhdysvalloissa Ponsse North America Inc.,
Brasiliassa Ponsse Latin America, Venäjällä OOO Ponsse, Hongkongissa Ponsse
Asia-Pacific Ltd, Kiinassa Ponsse China Ltd, Uruguayssa Ponsse Uruguay S. A.
sekä Suomessa Seinäjoella Epec Oy.
14 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Martti Räsänen tavoittelee parempia
päätöksiä ja suurempia kaloja
Martti Räsänen työskentelee
levyseppä-hitsaajana Brandente
Oy:llä Kuopiossa. Hän on melko
uusi työntekijä ja totuttelee
vasta talon tavoille. Aikaisemmassa työpaikassaan hän toimi
pitkään työsuojeluvaltuutettuna
ja luottamusmiehenä.
Hän on Kaavin metallityöväen ammattiosaston jäsen. Metallin liittovaltuustossa hän on
varajäsenenä.
Kokemusta
liittokokouksesta
Vaikka Martti Räsänen on heivannut luottamustehtäviä vähemmälle, hän on kuitenkin
suostunut ehdokkaaksi Metallin
liittokokousvaaleihin
Metallin
Vaikuttajien listoilla.
– Liittokokous on metallin
korkein päättävä elin. Pidän tärkeänä, että on monipuolisesti
ehdokkaita, jotta jäsenet voivat
valita kokoukseen mieleisensä
edustajat.
Martilla on jo selkeä käsitys,
mihin hän on pyrkimässä. Viime
liittokokousvaaleissa hänet valittiin varaedustajaksi ja kun varsinainen oli estynyt, hän osallistui kokoukseen.
– Siinä sai tuntumaa liittokokouksen työstä. Oli se mielenkiintoinen kokemus, aika iso
tapahtuma, hän toteaa.
– Nyt kun tietää miten se
homma toimii, pystyy varmasti
paremmin vaikuttamaan päätöksiin.
Tiukempia
vaatimuksia
Martti Räsänen pitää hyvänä
sitä, että Metalliliitto on ollut
tällä kierroksella tiukempana
sopimusvaatimuksissaan kuin
aikaisemmin. Alalla julistettiin
ylityökielto ja oli muutaman päi-
vän lakkokin suurimmissa metallialan yrityksissä.
– Porukka tosiaan haluaisi
parempia sopimuksia ja isompia prosentteja. Minusta tuntuu,
etteivät nämä prosentit suuria
ilonpurkauksia saa aikaiseksi.
Laajaan lakkoon ei kuitenkaan Martti Räsäsen mielestä
tänä ajankohtana ollut edellytyksiä, joten tähän oli nyt tyytyminen.
– Tilanne on monilla metallityöpaikoilakin melko huono.
Kun yleensäkään ei mene hyvin
niin ei näillä alihankkijoillakaan
voi olla mikään huipputilanne.
Taitaa olla niin että edellisenkin
laman jäljet ovat vielä osittain
selvittämättä.
Suuren kalan
pokaaleja
Vapaa-aikanaan Martti Räsänen
harrastaa perhokalastusta.
– Kesäisin kierretään kalastamassa ympäri Suomea, ulkomaillakin.
Martti tekee itse omat perhonsa.
– En taiteile sen sidonnan
kanssa, vaan teen perhoja nimenomaan kalastusta varten.
Hän ei siis hienostele veivaamalla toinen toistaan koreampia houkuttimia, kuljettele niitä
näyttelyihin
houkuttelemaan
kalastajia. Mutta kalojen tavat
hän tuntee ja saa perhoillaan
saalista.
– Olen käynyt esimerkiksi
Kiirunassa useampana vuonna.
Kyllä sieltä ihan hyvä tulos tulee
joka kesä. Harjusta pyydetään.
Siellä on suuria harjuksia. Sen
lisäksi tulee taimenia.
Martti Räsänen on pari kertaa voittanut seuransa, Riistaveden Perhokalastajien, myöntämän suurimman kalan pokaalin.
– Viimeksi tuli 1060 grammaa painava harjus, jolla voitin.
Martti Räsänen on asettumassa ehdolle seuraavissa Metallin
liittokokousvaaleissa.
fakta
Brandente Oy
• Kuopiolainen Brandente Oy tuottaa korkeatasoisia konepajatuotteita
yhdessä koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
• Brandenten asiakkaina on kotimaisia vientiyrityksiä. Yrityksen tavoitteena on palvella asiakkaitaan entistäkin laajem­pien ja laadukkaampien
kokonaisuuksien toimittajana.
Tämä tilanne vetää perhokalastaja Martti Räsäsen suuta
hymyyn.
• Brandente valmistaa itse konepajallaan laserleikkeet, levytyöt, hitsauksen, koneistukset ja kokoonpanon. Asiakkaan luona tapahtuva teräsra­
kentaminen kuuluu myös Brandenten palveluun.
1/2011 • 15
METALLIN VAIKUTTAJAT Lomautus hyötykäytössä,
oma aktiivisuus kannattaa
Timo Partinen lomautettiin liperiläiseltä reilusti toista sataa
henkeä työllistävältä Mantsinen
Groupilta Joulukuussa 2008.
Partisen lomautus kesti kaikkiaan puolitoista vuotta.
Hän ei jäänyt ”tuleen makaamaan” vaan opiskeli ensimmäisen vuoden aikuisopistossa
ja sai töitäkin opistolta lopulle
lomautusajalleen.
– Pahimmillaan meillä Mantsisella taisi olla vain viisi tai kuusi
hitsaria työssä ja koko muu porukka lomautettuna. Laskukausi
iski rysäyksellä ja työllisyys suorastaan romahti, toisaalta ylös
kun vihdoin tultiin niin nousukin
sitten oli nopea. Viimeisen vuoden aikana on jo palkattu uuttakin väkeä, kertoo Timo Partinen
Mantsisen tilanteesta.
”Kävin tyrkyllä”
Lomautuksen alettua Timo hakeutui ensin koulutukseen:
– Kävin itse Pohjois-Karjalan
koulutuskuntayhtymän aikuisopistossa, vähän niin kuin tyrkyttämässä itseäni koulutukseen. Opistolta sanoivat, että
tervetuloa vaan kunhan saat
koulutusrahoituksen järjestet-
tyä. Seuraavaksi sitten työkkärissä käynnillä sovittiin, että voin
aloittaa koulutuksen ja kahden
viikon sisällä lomautuksen alkamisesta olin kurssilla.
– Suoritin ensin aiemmin
kesken jääneen kone- ja metallialan perustutkinnon. Siitä
jatkoin eteenpäin ja seuraavaksi
suoritin hitsaajan ammattitutkinnon sekä sen perään vielä
hitsausneuvojatutkinnon.
– Opiskelussa hurahti kaikkiaan vuoden verran, hän ynnäilee
kurssiaikaansa.
”Tartuin
mahdollisuuteen”
Kun opiskelu oli loppusuoralla,
Timo päätti kokeilla kepillä jäätä
ja tarjosi osaamistaan opiston
käyttöön:
– 2009 syksyllä kyselin sitten
olisiko opistolla tarvetta työntekijöille. Kyselystä seurasi, että
minut palkattiin määräaikaisesti
opastamaan hitsausopiskelijoita. Palkkasivat siitä huolimatta,
että kritisoin eräässä tilaisuudessa koulun toimintatapoja.
Tuossa tilaisuudessa oli läsnä
40 opiskelijan lisäksi rehtori, toimialajohtaja ynnä muuta väkeä.
Timo Partinen käytti lomautusaikaansa opiskeluun.
Ehkä jäin mieleen kun kritiikin
lisäksi esitin parannusehdotuksia.
– Siinä kävi vielä niinkin, että
maksoivat palkkaa enemmän
kuin olin itse osannut pyytää,
tartuin mahdollisuuteen ja se
kannatti. Puolisen vuotta olin
opistolla työssä kunnes lomautukseni päättyi ja palasin Mantsiselle.
Kohtuullinen
ratkaisu
Sami Piippo toteaa, ettei uusi sopimus anna hurraahuutoihin aihetta.
Kiuruvedellä sijaitsevan MW Powerin pääluottamusmies Sami
Piippo pitää saavutettua teknologiateollisuuden sopimusratkaisua kohtuullisena.
– Palkankorotukset eivät ole
suuria, joten ei tässä silti hurraahuutoihin ole aihetta.
Hän toteaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa jäsenistö
ei kuitenkaan kovin suuria odottanut.
Hyvänä Piippo pitää sitä, että
tällä kertaa liitto oli vähän jämäkämpi kuin aikaisemmin.
– Ennen metalli on avannut
pään ja toiset on sen jälkeen
tehneet sopimuksen ja ottaneet
pikkusen enemmän. Tämä astinlautana oleminen on aika laajasti metallin jäsenistöä ärsyttänyt.
Erittäin tärkeänä Sami Piippo
pitää sopimuskierroksen viime
puristuksella saavutettua niin
sanottua perälautaa. Se turvaa,
että korotukset tulevat kaikille
samansuuruisina, mikäli työpaikan neuvotelluissa ei päästä
toisenlaisesta jakomallista yksimielisyyteen.
– Viime aikoina paikallinen
sopiminen
palkankorotusten
kohdalla on mielestäni mennyt
liian pitkälle. Heikoilla tällöin
ovat varsinkin sellaiset työpaikat, joissa edunvalvonta ei ole
kunnossa.
Hyvät näkymät
MW Power on Metson (omistusosuus 60 %) ja Wärtsilän (omistusosuus 40 %) yhteisyritys. Se
toimittaa ratkaisuja paikalliseen
energiantuotantoon.
Sami Piippo on MW Powerin
Kiuruveden tehtaan tämänhetkiseen tilanteeseen tyytyväinen.
– Työllisyysnäkymät ovat
ihan hyvät. Pitkälti kevättalvelle
on töitä tiedossa.
Hän kertoo, että aina ei talviaika energia-alalla ole näyttänyt näin valoisalta, joskus työpaikalla on jopa jouduttu lomautuksiin.
16 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Kirsi ”Cissu” Mäkinen
”Epäkohtiin on
uskallettava puuttua”
K
irsi ”Cissu” Mäkinen
on nykyisin ”purkutyömiehenä” Kymen Timanttityöllä Kotkassa.
– Taidan olla ainut nainen
täällä tekemässä näitä töitä, hän
naurahtaa.
Hän kertoo, että miesten
tahdissa pysyminen vaatii melko
kovaa kuntoa. Cissu on kuitenkin työhönsä tyytyväinen.
– Olen aina tullut hyvin toimeen miesvaltaisessa työpaikassa.
Työsuojelu
lapsenkengissä
Melkoisen työpaikkamyllerryksen kautta Cissu Mäkinen on nykyisiin purkuhommiin ajautunut.
Aiemmin hän oli Dinamet Oy
Go On -henkilöstövuokrausyhtiön töissä Eupecin Maakaasuputkitehtaalla Kotkan Mussalossa.
– Se työmaa oli alusta asti
melko vaikea. Kantapään kautta
lähdettiin opettelemaan asioita.
Niin varmaan työnantaja- kuin
työntekijäpuolellakin.
Hän huomasi nopeasti, että
työpaikalla ei toimittu työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan.
– Kyseessä oli varsin laaja
projekti, joten olisi olettanut että
työnantaja olisi ottanut selville
lain ja sopimuksen määräykset.
Erityisesti
työsuojeluasiat
olivat Cissun mukaan lapsenkengissä. Oikeudentuntoisena
ihmisenä hän yritti ottaa asioista selvää.
Oikeudet
vietiin
Hän kertoo, että ensisijaisesti
erimielisyydet koskivat työolosuhteita. Työaika- ja irtisanomisasiat hiersivät myös.
– Kun kirjoitettiin työso-
”
Turvallisesta
työympäristöstä
hyötyvät kaikki.
pimukset, niin siellä luki, että
työsopimus on voimassa kolme
viiva viisi vuotta projektin loppuun asti, Cissu kertoo.
– Sitten siellä oli pieni pykälä, jossa sanottiin että asiakkaan
tarpeen mukaan. Ja johan meidät heti ensimmäisenä vuonna
joulutauon tullessa irtisanottiin
koko porukka. Sitten mietittiin
tammikuussa ketkä pääsee töihin ja ketkä ei pääse. Kellä alkoi
vähän aikaisemmin työsuhteet,
heille luvattiin arkipyhäkorvaukset. He saivat arkipyhäkorvaukset, niin jo ne muutaman kuukauden kuluttua perittiin pois.
– Meiltä vietiin oikeudet
ihan totaalisesti, Cissu Mäkinen
kiteyttää silloisia tunnelmia.
aina sai apua, kun otti puhelimen käteen.
Kiitos myös metallin järjestökoulutuksen. Nyt minulla on
tarvittavaa tietotaitoa myös itselläni.
Metallilta apua
Edut eivät ole
vastakkaiset
Cissu Mäkinen yritti yhteyshenkilönä hoitaa asioita. Se ei ollut
helppoa, sillä työpaikalla oli
monta erilaista kulttuuria, eri
kansallisuuksia. Asiat eivät aina
sujuneet kuten Suomessa on
totuttu.
Asioiden hoidon tehostamiseksi työntekijät alkoivat vaatia
työpaikalle luottamusmiestä ja
työsuojeluvaltuutettua. Eupecilla itsellään oli jo pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
Heidän apujaan ei saanut mielellään käyttää.
Cissu Mäkinen valittiin lopulta työsuojeluvaltuutetuksi,
mutta käytännössä hänen oli
varsin vaikea tehdä valtuutetun
tehtäviä. Esimerkiksi koulutus
tehtävään evättiin.
Noissa asioissa hän sai apua
Metalliliitolta ja on siitä kiitollinen.
–
Maakaasuputkitehtaan
osalta apua ja neuvoja tarvittiin
aika paljon. Metalliliitto toimi
hyvin. Siellä oli tietotaitoa ja
Tuo työpaikka on nyt lopettanut
toimintansa, mutta Cissu Mäkinen kehottaa kiinnittämään
huomiota vastaavien yritysten
toimintaan. Siellä syntyvä mielivalta ja työntekijöiden etujen
polkeminen saattaa helposti
levitä koko alalle. Reilusti pelisääntöjä noudattavat yritykset
eivät ehkä pärjääkään kilpailussa.
– Työntekijät ei tänä päivänä uskalla sanoa mielipiteitään
vuokrayhtiöissä, peli on niin
kovaa.
Ja kuitenkaan kysymys ei
todellisuudessa ole siitä, että
työntekijöiden ja työnantajien
edut työympäristöasioissa olisivat vastakkaiset.
– Olenkin sitä mieltä että turvallinen työympäristö, henkinen
hyvinvointi työssä ovat asioita,
jotka auttavat työntekijää niin
kuin työnantajaakin viihtymään
työssään. Hyöty on molemminpuolinen. Myös tasa-arvo asiat
ovat tänä päivänä tapetilla ja
niihin todella pitää kiinnittää
huomiota.
Tärkeitä asioita
eteenpäin
Cissu Mäkinen kertoo arvostavansa sitä, että hänellä on aina
ollut työtä.
Nyt minulla on hyvä työpaikka ja olen päässyt toteuttamaan
siellä itseäni. Siellä kiinnitetään
myös työsuojeluasioihin paremmin huomiota. Ja tilaaja, joka
teettää tätä urakkaa, on tarkka
ja olosuhteet ovat kohtalaisen
hyvät.
Cissu on lupautunut liittokokousvaaleissa Metallin Vaikuttajien ehdokkaaksi. Hänen ensisijaisena tavoitteenaan on edistää
työympäristökysymyksiä. Tähän
voi vaikuttaa liittokokouksessa,
jossa vedetään liiton toiminnan
suuntaviivat neljäksi vuodeksi
eteenpäin.
Omalta osaltaan hän haluaa
jatkossakin vaikuttaa ja viedä
eteenpäin tärkeäksi kokemiaan
asioita. Hän on nyt nähnyt millaisia epäkohtia työpaikoilla voi
olla.
– Asiat eivät korjaannu, jos
joku ei puutu niihin, Cissu Mäkinen painottaa.
1/2011 • 17
METALLIN VAIKUTTAJAT Terästehtaalla vahvoja vaikuttajia
Anssi Piirainen ja Kari Sairanen ovat aktiivisia Metallin
Vaikuttajia Ovakon terästehtaalla Imatralla.
Anssi Piirainen on ollut kolmisenkymmentä vuotta Ovakolla
työssä. Hänellä on myös mittava
kokemus erilaisista työpaikan
luottamustehtävistä.
Hän on ollut luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä,
työsuojeluasiamiehenä.
– Nyt kun luottamusmiehiä
karsittiin olen ollut yhdysmiehenä.
Hän on ollut metallin liittokokousedustajana, on parhaillaan
liittotoimikunnassa Jukka Porkan varamiehenä sekä ammattiosaston toimikunnan jäsen.
Lisäksi hän toimii tehdaspalokunnassa.
Myös kunnallisella puolella
luottamusta Piiraisella on riittänyt. Hän on muun muassa Imatran kaupunginvaltuustossa, teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksen varajäsenenä.
Kannatus
kasvussa
Kari Sairanen puolestaan on
ollut 20 vuotta Ovakolla. Hän
on toiminut osaston varaluottamusmiehenä. Hän oli myös
ehdokkaana työpaikan varapääluottamusmieheksi. Kannatus
ei paikkaan vielä aivan riittänyt,
mutta hyvä äänimäärä innosti
jatkamaan entistä tehokkaam-
min toiminnassa.
Sekä Sairanen että Piirainen ovat Metallin Vaikuttajien
toiminnassa mukana. Kolmas
vahva vaikuttaja työpaikalla on
Petri Ahvo, joka ei päässyt tähän
haastatteluun. He kaikki ovat
myös asettumassa ehdokkaaksi
Metallin liittokokousvaaleissa.
Miehet kertovat, että Metallin Vaikuttajien toiminta Imatralla on vielä melko vaatimatonta,
mutta kannatusta on.
– Ensimmäistä kerta vuosiin
Imatran Vasemmistoliitto sai
jäseniä lisää eduskuntavaalien
jälkeen, sanoo Piirainen.
– Saatiin toistakymmentä
jäsentä lisää. Sitä ennen näytti
varsin hiljaiselta tämä homma.
Työssä jaksamiseen
panostettava
He painottavat, että liiton tulee
panostaa työssä jaksamisen
edellytysten parantamiseen.
– Puhutaan koko ajan että
työssäoloikää pitäisi pidentää,
mutta työolosuhteet ovat sellaiset, että yhä aikaisemmin ihmiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä asia pitäisi saada
kuntoon.
– On ihmisiä jotka tekevät
kolmivuorotyötä, lisää Sairanen.
– Ei pidä tuijottaa niinkään
Anssi Piiraisella on runsaasti luottamustehtäviä niin työpaikalla, kotikaupungissaan Imatralla
kuin myös Metallityöväen liiton hallinnossa.
ikää kuin työvuosia. Kolmivuorotyö on raskaampaa ja kuluttavampaa. Siinä työssä pitäisi olla
omat eläkesäännöt.
– Yhdessä metallin valtuuston kokouksessa puhuttiin vakavasti syyslomasta kaikille työntekijöille, Piirainen kertoo.
– Silloin puhuttiin, että sitä
ajetaan eteenpäin, mutta näin ei
ole käynyt. Pikemminkin tuntuu,
että tuo tavoite on unohdettu.
Syysloma olisi todella tarpeellinen ja se pitäisi toteuttaa työajan lyhennyksen kautta.
Oikeudenmukaista
palkkausta tarvitaan
Kari Sairanen painottaa, että kolmivuorotyötä tekevien
asemaa pitäisi parantaa.
Anssi Piirainen ja Kari Sairanen
eivät pidä hyvänä kehityksenä
sitä, että metallin sopimuksessa on pitkään lisätty paikallista
sopimista.
– On hyvä että luottamusmiehen asemaa sopimuksessa
on parannettu, mutta pääluottamusmiehelle on annettu kuitenkin liikaa valtaa sopia työpaikan
palkankorotuksista.
– Oikeudenmukainen palkkakehitys on jäänyt taka-alalle.
Palkankorotukset on jaettu yksittäisissä työpaikoissa niin kuin
pääluottamusmies on sanellut.
He toteavat, että työpaikalla
on yleensäkin kritisoitu melko
vahvasti metallin linjaa.
– Kaikki muut ovat tehneet
paremman sopimuksen, kun
metalli on avannut pään, Sairanen sanoo. Saa nähdä kuinka
nyt käy. Ottavatko toiset metallia paremmat korotukset.
Anssi Piirainen pitää kuitenkin hyvänä kehityksenä pyrkimystä palata keskitetyn palkkaratkaisun suuntaan. Hyvänä
hän pitää myös sitä, että lakolla
saatiin rajoitettua työnantajan
valtaa paikallisen erän jakamisessa.
Kärjistynyt poliittisuus
pois
Molemmilla miehillä on oma
vahva yhteiskunnallinen näkemyksensä. He korostavat kuitenkin, ettei puoluepolitiikan
pitäisi tunkea esiin silloin, kun
toimitaan ammattiyhdistysliikkeessä.
– Jäsenten asioiden hoito
pitää saada etusijalle, Sairanen
korostaa.
– Täällä on joitakin henkilöitä, jotka opettavat ihmisiä sellaiseen kylmään sotaan, Piirainen
sanoo.
– Joidenkin vanhojen puoluejyrien ajama kylmä politiikka
hajottaa sitä yhteistä rintamaa,
jota me tarvitaan asioiden hoitamiseksi. Kärjistynyt poliittisuus
vain kasvattaa työkaverit vihaamaan toisiaan.
Aktiivista
vapaa-aikaa
Piirainen ja Sairanen korostavat,
että vapaa-aikana pitää olla harrastuksia, jotka auttavat irrottautumaan työpäivän kuvioista
ja luottamustehtävien paineista.
Sairanen pelaa tietokoneiden kanssa ja käy kuntosalilla.
Tietokoneet ovat tulleet tutuiksi, koska hänellä aiemmin oli
sen alan yritys. Nykyisin yritystä
ei enää ole.
– Sitä pitäisi tehdä päätoimisesti. Kun päätyö on Ovakolla,
niin aikaa ei riitä.
Piiraisella paljon aikaa kuluu
kunnallispoliittisissa asioissa.
– Talvisin hiihdän, joskus
käyn salilla ja pelaan kaukalopalloa silloin tällöin. Käyn myös
keskustelupalstoilla keskustelemassa omalla nimellä. Aika
aktiivisesti olen kirjoitellut lehdissä kaupungin ja ammattiyhdistysliikkeen asioista.
18 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Syksy 2011
Lakko oli ja meni. Toinen
sovintoesitys hyväksyttiin.
Metalliliitto lakkoilee noin 40
vuoden välein. Se on lienee talousnäkymät huomioon ottaen
sopiva aikaväli muistuttaa, että
mekin olemme olemassa. Metallin valtuuston varapuheenjohtaja Juha Kapiainen käytti
Ahjossa osuvasti vertausta ”kulmahampaan paljastamisesta”.
Nyt ei kuitenkaan ollut tarvetta
aivan koko purukaluston näyttöön/käyttöön, kohtalainen irvistys riitti.
SAK:ta arvosteltiin mediassa siitä, että jäsenliitot kävelevät sen yli. Käsitykseni mukaan
SAK:n tehtävä on mm. toimia
jäsenliittojen vaatimusten esittäjänä
neuvottelutilanteissa.
Lakkovaroituksen antamisen jälkeen media uutisoi näyttävästi
lakon vaikutuksesta vientiin. Ei
liene tarpeen esittää omaa kantaani aiheesta: Ruokkivaa kättä
ei ole soveliasta purra.
Pikkujoulut Orilammella
Savonlinnaan syyskuussa suunniteltu Metallin Vaikuttajien tapahtuma jouduttiin perumaan
vähäisen kiinnostuksen vuoksi.
Sangen huolestuttavaa ajatellen
toimintamme tulevaisuutta. Superviikonloppu oli tarkoituksella
järjestetty syksylle, etteivät kesälomat/mökkikausi estäisi kenenkään osallistumista.
Toivotaan että Kymen Vaikuttajapäivät Orilammella yhdistettynä pikkujouluihin 19.11
-20.11.2011 saavat runsaan
osanoton. Vaikuttajapäivillä valitaan
toimintaryhmällemme
mm. puheenjohtaja, mahdolliset
muutokset johtoryhmään, kerrotaan kuluneen vuoden toiminnasta ja suunnitelmista tulevalle
vuodelle.
Ehdokashankinta
Lienee syytä vielä muistuttaa
ehdokashankinnasta
tulevan
maaliskuun liittokokousvaaliin.
Aikaa on vielä ja ehdokkaita
tarvitaan lisää. Emme ole vielä
asettamassamme tavoitteessa.
Juha Suni
Pääluottamusmies, Garcotec
Finland Oy
Kymen Metallin ja Autoalan
Vaikuttajien puheenjohtaja
Juha Suni
LISÄÄ LIKSAA!
Jylpyn
Automaalaus Oy
Jylpyntie 3
48220 Kotka
Puh. 05-260 1809
Fax. 05-221 9143
M. 0400-552 538
P. 0440-210 452
Metallin ammattiosastoilta tuli
liki 1200 aloitetta neuvottelujen pohjaksi. Aloitteet syntyvät
todellisista parannustarpeista
ja halusta korjata epäkohtia!
EK ja Teknologiateollisuus ry
harjoittavat
tarkoitushakuista
työ- ja yleistilanteen synkistelyä,
joka on osaltaan ruokkimassa
lamahysteriaa!
Työtilanne näyttäisi edelleenkin olevan vähintäänkin kohtuullinen jopa hyväkin useimmilla
konepajoilla ja telakathan ovat
saaneet tilausvahvistuksia joidenka vaikutus ulottuu laajalle
alihankintaketjuun.
Odotukset työpaikoilla korotusten tasosta ovat jotakin aivan
muuta kuin työnantajien esittämä korotustarjous.
Tiivistettynä: Lisää ostovoimaa
Pentti Huuskosella
oli johdonmukainen linja sopimuskierroksella.
työnantajien maksamana eikä
niinkään verohelpotuksina joidenka maksumiehiksi itse voidaan joutua hallituksen kohdentaessa leikkauslistoja.
Metalliliiton on pystyttävä
nyt näyttämään vahvuutensa
ja halunsa jäsentensä edunvalvojana, monesta edellisestä
sopimusratkaisusta on jäänyt
sen verran vaisu jälkimaku! Jos
työnantajilla ei ole nyt sopimishaluja meidän täytyy niitä herätellä, eiköhän se tahtotila sieltä
ajallaan löydy!
Pentti Huuskonen
Metallin liittovaltuuston jäsen
JK. Ylläoleva on ylimääräisessä
valtuuston kokouksessa 30.9
käyttämäni puheenvuoro.
1/2011 • 19
METALLIN VAIKUTTAJAT Sopimuksen pääkohdat
Valtakunnansovittelija
antoi
sunnuntaina 23.10.2011 teknologiateollisuuden lakkoon sovintoesityksen. Metalliliiton liittovaltuusto hyväksyi sen maanantaina 24.10.
Sovintoesitykseen sisältyvät
palkkojen korotukset sekä luottamusmiesten työstä vapautuksen lisääminen.
Sopimuskausi 1.10.2011–31
.10.2013
Palkkojen korotukset 2011
1) Korotuksista ja ajankohdasta
neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava
pääluottamusmiehen
kanssa
kirjallisesti 15.12.2011 mennessä.
2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja 1.10.2011
• 1,6 % yleiskorotus
• 0,8 % paikallinen erä, jonka
kohdentamisesta neuvotellaan
ja sovitaan pääluottamusmiehen kanssa
• jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää
liittojen apua, ja jos näinkään ei
sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille
Palkkataulukkoja korotetaan 2,4 %
Lisiä korotetaan 2,4 %
Kertaerä 150 euroa maksetaan vuoden 2012 alussa niille,
joiden yhtäjaksoinen työsuhde
on alkanut 1.10.2011 ja on voimassa kertaerän maksupäivänä. Osa-aikaiselle erä lasketaan
sovitun ja täyden työajan suhteessa. Kertaerän maksamista
voidaan sopia paikallisesti toisinkin.
Kuntakalleusluokka
• II paikkakuntakalleusluokka
poistuu 1.1.2012 ja noudatetaan
I kalleusluokkaa. Tämä merkitsee 1,18 %:n korotusta II pkl:n
taulukkopalkkoihin.
Vuosi 2012
1) Korotuksista ja ajankohdasta
neuvotellaan paikallisesti tarkoituksena löytää työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Asiasta on sovittava
pääluottamusmiehen
kanssa
kirjallisesti 31.10.2012 mennessä.
2) Jos paikallisesti ei sovita, korotetaan palkkoja 1.11.2012
• 1,3 % yleiskorotus
• 0,6 % paikallinen erä
• jos paikallisen erän käytöstä ei sovita, voidaan pyytää
liittojen apua, ja jos näinkään ei
sovita maksetaan se yleiskorotuksena kaikille
Palkkataulukkoa
korotetaan 1,9 %
Lisiä korotetaan 1,9 %
Uuden teknologiateollisuuden työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.10.2011–31.10.2013.
Muuta
Luottamusmiehen vapautus
työstä
Säännöllisen vapautuksen määrää neljän viikon jaksoissa nostettiin 1–8 tuntia. Vapautukseen
vaikuttavat
työntekijämäärät
pysyvät ennallaan. Uudet tuntimäärät ovat 5, 17, 36, 60, 84,
100 ja 148 sekä kokonaan vapautettu.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä määrääviä kertoimia korotettiin 5 %:lla.
Kouluttautumisvapaa
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otetaan maan
hallituksen kirjaus tavoitteesta
työnantajien kannustamiseksi
lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta.
Hallitus aloittaa valmistelun
koulutusja
hyvinvointivähennyksen
käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä
verovähennyksellä.
Kirjauksessa mainitaan työntekijän osallistuminen työnantajan
määräämällä tavalla vuosittain
kolmen päivän ajan henkilöstön
osaamista lisäävään koulutukseen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla päiviä voidaan käyttää myös
työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Uudesta järjestelmästä valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä ja se
otetaan käyttöön 1.1.2013.
Yritysten henkilöstösuunnitelmia tarkistetaan siten, että
niissä mahdollistetaan tämä järjestely.
Tekstimuutokset
Työehtosopimusneuvotteluissa
Teknologiateollisuus ry:n kesken
on sovittu lisäksi seuraavista
muutoksista työehtosopimuksen teksteihin.
13 § Työajan tasaaminen
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtämisestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun
(aiemmin kesäkuun loppuun)
mennessä.
14 § Tes-ylityö
Ns. tes-ylityön hyväksyttäviin poissaoloihin lisättiin lapsen
sairaudesta johtuva palkallinen
poissaolo sekä ammatillinen tai
hyväksytty ay-koulutus.
14 § 8. momentti
Määräyksiin, jolloin viikkovapaan ei katsota toteutuvan,
lisättiin työantajan määräämä
koulutus tai työnantajan määräyksestä tehty matka.
16 § Matkakustannukset
Matkakustannuksissa työnantaja ja työntekijä voivat sopia
työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta saa työnantajan kanssa
sovitusta muiden henkilöiden
tai tavaran kuljetuksesta.
Korvauksen määrä on Verohallituksen verovapaaksi vahvistama.
16 § Työskentely varsinaisen työpaikan ulkopuolella
Asuntoa koskevia määräyksiä muutettiin niin, että asumistilaa tulee olla majoitettavaa
työntekijää kohti vähintään 10
neliötä (aiemmin kirjaus oli 10
kuutiometriä). Huoneeseen majoitetaan komennuspaikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.
Jos komennus samassa kohteessa kestää enintään viikon,
voidaan samaan huoneeseen
majoittaa kaksi henkilöä. Asumistilaa on silloin oltava vähintään 13 neliötä.
18 § Liiton hallintoon kuuluvat
Metalliliiton liittotoimikuntaan, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen valitulla on oikeus
saada vapautusta työstään osallistuakseen kokouksiin.
20 § Isyysvapaa
Isyysvapaan ajalta maksetaan keskituntiansion mukaista
palkkaa enintään 6 arkipäivän
pituisen
kalenteriajanjakson
työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä. Työsuhteen on
tullut kestää vähintään kuusi
kuukautta ennen isyysvapaan
alkamista.
29 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö
Jos ulkopuolista työvoimaa
käytettäessä syntyy perusteltu
epäilys, että tilaajan sopimuspuoli ei hoida lakisääteisiä tai
työehtosopimuksen
mukaisia
velvoitteita, tulee tilaajan yhdessä pääluottamusmiehen kanssa
arvioida asiaa ja tarpeellisten
tietojen hankkimista ja ryhtyä
toimiin selvitysten hankkimiseksi. Tilaajan pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä näihin
selvityksiin.
Alihankinta- ja vuokratyösopimuksiin voidaan ottaa ehto,
jonka mukaan tilaajalla on oikeus velvoittaa sopimuspuolensa
luotettavan selvityksen antamiseen.
Luottamusmiessopimus
Pääluottamusmiehen
varamiehen irtisanominen tai lomauttaminen ei saa perustua
luottamusmiestehtävään silloin,
kun hän ei toimi sijaisena tai
hänellä ei ole luottamusmiehen asemaa. Työnantajan tulee
ilman eri vaatimusta osoittaa
toimen johtuneen muusta.
Sama määräys koskee myös
työsuojeluvaravaltuutettua.
Työryhmiä
Liitot asettavat muun muassa seuraavat työryhmät:
• alan kehittämistyöryhmä
• työpaikkakohtaisia kokeiluja seuraava työryhmä
• ulkomaisen työvoiman
käyttöä selvittävä työryhmä,
mm. lähetettyjen työntekijöiden
vähimmäistyöehtojen määräytyminen
• huolto- ja kunnossapitotyöryhmä selvittää näihin liittyviä erityistarpeita etenkin tilanteissa, joissa työntekemispaikat
vaihtuvat jatkuvasti
• vuokratyövoiman käyttö;
mm. vuokratyödirektiivin sovittaminen kansallisesti
• palkkamääräysten uudistaminen ja palkkarakenteen ylläpito
• työaikamääräysten ja työaikajärjestelyjen selvittäminen
malmikaivosten työehtosopimuksen kehittäminen
• työhyvinvointi ja työkyvyn
ylläpitäminen
• ikääntyvien työntekijöiden
työhyvinvointi ja työurat
Valtion toimenpiteet
Mikäli keskusjärjestöjen 13.10.
2011 allekirjoittama raamisopimus toteutuu, tulee hallitus
omalla paketillaan mukaan. Sen
myötä muun muassa
• Lomakorvauksen jaksotus
poistuu.
• Sovitellun työttömyyspäivärahan työaikaraja nostetaan
75 prosentista 80 prosenttiin.
• Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Isyysvapaa voidaan
käyttää joustavasti, kunnes lapsi
täyttää kaksi vuotta.
• Työeläkemaksujen noususta kompensoidaan 0,2 prosenttiyksikön suuruinen osuus alentamalla ansioverotusta.
• Yhteisöveroa alennetaan
lisää 0,5 prosenttiyksikköä.
Raamin kattavuus
Keskusjärjestöt arvioivat sopimansa raamin toteutumista
25.11.2011 sen mukaan, miten
kattavasti eri aloilla on solmittu
sen mukaisia työehtosopimuksia.
Jos kattavuutta ei ole riittävästi, liitot arvioivat irtisanoutuvatko ne sopimuksesta
31.8.2012. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä 31.3.2012
mennessä.
Jos taloudellisessa kehityksessä tapahtuu merkittäviä
poikkeamia suuntaan tai toiseen, osapuolet arvioivat tilannetta. Mikäli liitot eivät pääse arviosta yksimielisyyteen, voidaan
sopimus irtisanoa 31.8.2012
niin että se päättyy 31.10.2012.
20 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Terho Ihalainen
vaikuttaa nyt
Metalliliitossa
Vahva pohjoissavolainen vaikuttaja Terho Ihalainen työskentelee
nykyisin Metallityöväen Liitossa.
Hänet valittiin kesäkuussa liiton
sopimusyksikön työehtotoimitsijaksi.
Ihalainen työskenteli aiemmin koneistajana Samesor
Oy:ssä Kuopiossa. Hän oli työpaikkansa
pääluottamusmiehenä 12 vuotta ja on toiminut
pitkään Kuopion Metallityöväen
ammattiosaston (60) puheenjohtajana.
Hän on ollut myös Metallin
valtuuston varajäsen ja vaikuttanut myös Siilinjärven kunnallispolitiikassa. Kunnanhallituksen jäsenyydestä hän luopui
elokuussa.
Harrastuksikseen hän mainitsee kalastuksen ja pesäpallon.
Terho Ihalaisen tavoittaa
numerosta: 050 584 1638
Sähköpostiosoite on:
[email protected]
Aulis Torkkeli on pikkuisen suivaantunut nimittelystä, joka ei perustu tosiasioihin.
Aulis Torkkeli:
”Olen mieluummin Vaikuttaja
kuin juoksupoika”
Kotkan auto- ja konealan ammattiosaston
puheenjohtaja
Aulis Torkkeli on henkeen ja vereen ammattiyhdistysmies. Hän
haluaisi, että Metalliliitossa laajalla yhteistoiminnalla nostettaisiin alan arvostus ylös.
Siksi häntä ärsyttää yksisilmäisyys ja tyhmyys, joihin silloin
tällöin törmää.
Hän kertoo esimerkkinä sen,
että Murikka opistossa joku demarinuori oli nimitellyt häntä
kommunistiksi.
– Sinä vaiheessa ajattelin,
että mitä tämä ay-toiminta on,
mihin me ollaan menossa, jos
nuoret ovat tuollaisia. Kuka kylvää tätä eripuraa ja nimittelyä?
Mie sain siitä lisää kipinää. Jos
ne noin nuorina on noin aivopestyjä, niin tulevaisuus ei hyvältä näytä.
Torkkeli ei ole minkään puolueen jäsen ja vakuuttaa, ettei
tule ikinä olemaan. Hän kokee,
että puoluepoliittinen yksisilmäisyys on haitaksi yhteisten
etujen ajamiselle.
– Kun olin liittokokouksessa,
niin sain äänestää oman mieleni mukaan, siten kuin milestäni
oli alan työntekijöiden etujen
mukaista. Ihmettelin, kun seu-
rasin esimerkiksi vieressä olevia
toisen ryhmän jäseniä, kolmea
tyttöä, joista yksi kertoi, milloin
lappu ryhmäpäätöksen mukaan
nostetaan. Se tuntui todella suurelta pelleilyltä. Siellä pieni piiri
päätti kaiken.
Aulis Torkkeli kokee, että Autoalan Vaikuttajissa hän voi toimia vapaasti.
– Jos sä haluat olla eri mieltä, sä voit olla. Sulla on mahdollisuus vaikuttaa, muutenkin kuin
että tanssit niin kuin toiset käskevät.
Terho Ihalainen (oikealla) on nyt Metalliliiton työehtotoimitsija. Hänen kanssaan kuvassa on toimisijavuosiltaan vanhempi konkari Kymen aluetoimitsija Tapio Anttila.
1/2011 • 21
METALLIN VAIKUTTAJAT Perkele!
Päiväkirjamerkintöjä ratkaisun hetkiltä… Kentän kuulumisia ja tunnetiloja.
Syyskuu
Kerrankin tuntuu siltä, että me
rautakourat olemme yhteisessä rintamassa hoitamassa kuntoon sitä palkkojen jälkeen jääneisyyttä, mihin olemme ehkä
kenttäväen tahdon vastaisesti
ajautuneet tehdessämme viime
vuosina niitä kansantalouden
kilpailukyvyn takaavia maltillisia
tuloratkaisuja.
Samaan aikaan Metalliliitto
ihmettelee jäsenmäärien pienentymistä. Olisikohan pitänyt
herätä jo vähän aikaisemmin?
Nyt on tiukka paikka ja kenttäväki odottaa. Kerrankin ollaan
jotakin pyydetty ja siitä myös pidetään kiinni, 4% nyt ja 2% ensi
keväänä.
Listalla oli myös kuudes lomaviikko ja seniorivapaa. Onhan
se nyt ihan muuta, kuin se,
mihin ollaan viime sopimuksissa
totuttu. Työnantaja tarjoaa 1% +
0,9%.
4.10.2011
Metalliliitto asettaa ylityökiellon
ja antaa lakkovaroituksen 44
yritykseen. Metallin kenttäväki
alkaa jo uskoa, että liittomme
taitaakin olla tosissaan. Liiton
johtoon uskotaan.
Vai onko tämä ehkä sittenkin
vain liiton johdon oman aseman
korostusta? Onhan ensi keväänä ne Metallin vaalit…
Samaan aikaan keskusjärjestöt neuvottelivat ns. raamisopimuksesta. Se kaatui 3.10.2011.
Sitten tuli rippikoulupoika Ka-
tainen ja sotki hallituksen tähän
soppaan.
14.10.2011
Tuli raamiratkaisu ja sen jälkeen
kaikki alkoikin mennä päin helvettiä. Liittotoimikunta päätti
yksimielisesti jatkaa neuvotteluja tuon raamiratkaisun pohjalta.
Tuli alkuvaatimuksia pienemmät
korotukset ja 150 € karkkiraha.
Rautakourat työpaikoilla pelkäävät, että taasko tässä käy niin
kuin ennenkin. Metalli aloittaa
sopimisen, ja kohta muut vetävät ohi. Ja lujaa. Kaikki odottavat
keskiviikkona 19.10, kuinka käy.
Kymmenen uutiset katsotaan. Ei
käynyt kuinkaan. Jatketaan torstaina.
(Sen kuitenkin sanon, että
jos nyt mennään leikkiin mukaan taas jollakin kompromissiratkaisulla, niin kohta käy ovi
Metalliliitosta ulos päin samaan
tahtiin, kuin äskettäin kirkosta
erään puolueen homolinjausten
jälkeen. Minähän meinasin silloin osoittaa mieltäni liittymällä
takaisin kirkkoon…
Kyllä rautakouran kädet ovat
neljässäkymmenessä vuodessa
sen verran ovat tappelun puutteessa ruostuneet, että vähän
sitä pitää houkutella.
Mutta jos tappelu aloitetaan,
niin sitten tapellaan loppuun
asti. Antaa ruosteen pöllytä.
Mukana ollaan kyllä. Ja ollaan
kerrankin yhtenäisenä ryhmänä,
ja pyyhitään sillä puoluepoliittisella pelleilyllä sitä samaa reikää, kuin pääministeri Kataisen
Huikea palkkataistelu veti Erkki Savolaisenkin vakavaksi.
junailemalla raamiratkaisulla!)
20.10.2011
Työpaikoilla keskustellaan. On
optimismia. On pessimismiä.
On koko maailman kirjo. Kaikki
odottavat. Toiset peläten, toiset
toivoen. Kuka mitenkin. Toiset
toivovat hyväksyntää, toiset
pelkäävät. Ja päinvastoin. Töitä
kyllä painetaan, mutta mielessä
oma huominen. Ja perheen toimeentulo.
Työpäivä ylittää puolen välin.
Tunnelma kiristyy. Joku, joka on
näinä konsensuksen vuosina
vaatinut enemmän, pelkää nyt
lakkoa. Joku hiljaisempi aiemmin nöyrästi kohtalonsa hyväksynyt vaatii nyt liitolta OIKEITA
toimia. Kysytään yleisöltä, kilautetaan kaverille. Heitetään fiftyfifty-kommentteja.
Sitten tulee uutinen neuvottelujen jatkumisesta illalla.
Mieleen hiipii pelko: Ollaanko
me nyt hyväksymässä taas ensimmäisenä se, mitä meille on
tarjottu? Illalla sitten vapauttava
uutinen. Valtakunnansovittelijan
sovitteluesitys tyrmätään selvin
numeroin. Se ei kelpaa muillekaan neuvotteluosapuolille.
21.10.2001
Perjantaiaamuna klo 06.00 alkaa
lakko. Nyt katsotaan tämä leikki
loppuun asti. Tosin ihmetyttää
Metallin aiempi linjaus siitä, että
vain nelisenkymmentä yritystä
aloittaa lakon. Annetaan varoitus lakon laajenemisesta. Mitä
ihmettä? Meidän firmamme
ei ole vieläkään tuolla listalla,
vaikka kenttä käy kuumana ja
on valmis tappelemaan. Johan
kylän koiratkin meille nauravat.
Annetaan muiden tapella meillekin lisää palkkaa. No ehkä parin
viikon päästä koko ala aloittaa
painostustoimet. Onhan meillä
sentään ylityökielto.
23.10.2011
Suuret työpaikat hiljenivät lakon aikana muutamaksi päiväksi. Oheisen artikkelin kirjoittaja
Erkki Savolainen seurasi tarkasti sopimusneuvottelujen tunnelmia.
Sunnuntai-iltana Lonka antaa
toisen sovintoesityksen. Osa-
puolilla on aikaa maanantaiiltaan asti antaa vastaus.
Ja loppuihan se vääntö. Maanantaina klo 19.00 osapuolet
hyväksyvät
sovintoesityksen.
Kaikkialta muualta se saadaan
kuulla, mutta Metalliliiton sivuille sitä ei ole saatu päivitetyksi
klo 20.00 mennessä.
Koko liitto tuntuu olevan
jälkijunassa kaikessa muussa,
paitsi sopimusten hyväksymisessä. PRO:n sivuilta sentään
voimme lukea, mitä suurin piirtein saatiin. Eiihansitä mitä haluttiin. Perkele. Näinhän tässä
taas kävi.
Rivijäsenet kiroilevat töissä
tiistaina. Heittelevät kommentteja luottamusmiesten suuntaan. Taas petitte porukan. Katsotaanhan, kun keväällä on vaalit ja äänestetään päättäjistä.
Kaikki kuitenkin ovat kuulleet
tämän kaiken niin monta kertaa ennenkin. Yhtä hyvin kaikki
tietävät, että mikään ei muutu.
Totta on myöskin se, että yhtään
työpaikkaa ei saatu säästetyksi,
vaikka mentiin taas alkuperäistä
hakua matalammilla palkankorotuksilla avaamaan se pää.
Seuraavina päivinä kaikki sopimusosapuolet kehuvat kilpaa,
kuinka hyvä sopimus saatiin.
Niin myös työnantajapuoli, joka
jo aikaisemmin oli hylännyt heille nyt hyväksyttyä paremman
ratkaisun. Koirat haukkuu, karavaani kulkee…
26.10 2011
Tänään porukka epäilee vieläkin,
että Metalli juuttui hallituksen
junailemaan raamiratkaisuun,
josta useat muut liitot sanovat
itsensä irti ja tekevät parempia
sopimuksia.
Ratkaisun arvostelua alkaa
jo virrata eri medioista. On jo liittoja, jotka ovat sanoutuneet irti
koko raamisopimuksesta. Mutta
koska meidän suuri ja mahtava
Metalliliittomme on mukana,
saadaan sopimuksesta henkilömääräisesti riittävän kattava, ja
se toteutuu. Viis siitä, että muut
pienemmät porukat saavat taas
reilumpia
palkankorotuksia.
Me olemme pelastaneet maan.
Kenties Euroopan ja kohta koko
maailmankin…
Herkällä korvalla kenttää
kuunteli ja tämän ymmärrettävään muotoon saatteli
Erkki Savolainen
Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka
22 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Koulutuksen kautta
uuteen ammattiin
Iisalmelainen Minna Danschu
on kouluttautumassa uuteen
ammattiin. Hän suorittaa koneja metallialan perustutkintoa.
Hänen tarkoituksensa on valmistua kevääseen mennessä
koneasentajaksi.
Minna on tosin aiemminkin
työskennellyt metallialalla. Hän
oli yli kymmenen vuotta Ponssella, kunnes tuli taantuma ja
hän joutui monien muiden kanssa työttömäksi.
– Ponssella tein johtosarjoja,
joten eihän se varsinaista metallialan ammattityötä ollut.
Nyt hän opiskelee muun muassa koneasennusta, koneistusta ja hitsausta. Kaikista osioista
on annettava näytöt, jotta tut-
kinto on hyväksytysti suoritettu.
Minna kertoo, että ilman tutkintoa on vaikea päästä metallitöihin ja uskoo että uusi työura
aukeaa koulutuksen jälkeen.
– Ainakin minä pidän tästä
työstä.
Kaksinkertainen
sihteeri
Minna Danschu on ammattiosasto 148 sihteeri. Hän kertoo,
että ammattiosaston jäsenmäärä on viime vuosina lisääntynyt.
Nyt osastossa on noin 1500 jäsentä.
Sihteerin tehtäviä Minnalla riittää, sillä hän toimii myös
aluetoimikunnassa sihteerinä.
Mikko Laakso (vasemmalla) on Kotkan Konepajan pääluottamusmies ja Petri Kontkanen puolestaan Outokummun Metallin.
Nuorten pääluottamusmiesten kommentteja sopimuksesta
Palkankorotus jäi vaatimattomaksi
mutta hyvääkin on löydettävissä
Minna Danschu haluaisi edelleen metallialalle työhön ja on
hankkimassa koulutuksen kautta itselleen lisää alan ammattitaitoa.
Kolarikorjauskeskus
R. Häkkinen
Imatralla Varastotie 65 55300 Rauha puh. 0440 999 631
Kotkassa Hakamäentie 9 48400 Kotka puh. 044 3444 113
Nuoret
pääluottamusmiehet,
Mikko Laakso Kotkasta ja Petri
Kontkanen Outokummusta löytävät sekä hyvää, että huonoa
tuoreesta Teknologiateollisuuden sopimuksesta:
– Erillisten lisien korotukset
jäävät tällä sopimuksella yhä jälkeen muista aloista ja kertakorvaus olisi ollut parempi sisällyttää korotukseen, aloittaa Mikko
Laakso Kotkan konepajalta.
– Sopimuskierroksesta jäi
harmittamaan se ,ettei päästy
liittotasolla sopimukseen, vaan
keskusjärjestöt rupesivat samaan aikaan neuvottelemaan
ja laativat raamit. Vähän jäi katkera maku suuhun, koska aluksi lähdettiin hakemaan kuuden
prosentin palkankorotusta ja
lauantain poistoa lomapäivistä
ym, toteaa puolestaan Outokumpulainen Petri Kontkanen.
– Hyvää sopimuksessa on ulkopuolisen työvoiman käyttöön
liittyvät asiat. Myös lomakorvauksen jaksotuksen poisto on
hyvä sillä lopputilin saavalle se
voi olla isokin rahallinen hyöty,
Mikko Laakso puntaroi sopimuksen hyviä puolia.
Pääluottamusmiesten mukaan näillä korotuksilla ei metalli saa muiden alojen palkkae-
tumatkaa kurottua eikä siksi
työmaallakaan kiitoksia heru
korotusten tasosta.
fakta
Kotkan Konepaja Oy
Kotkan Konepaja Oy on 1986 perustettu
tilauskonepaja. Yrityksellä on toimipiste Kotkan Mussalossa, jossa työskentelee noin 40
henkeä. Kotkan Konepaja Oy on erikoistunut
laitevalmistukseen ja keskiraskaan metalli­
teollisuuden alihankintaan.
Outokummun Metalli Oy
Outokummun Metalli Oy on on maailman
suurin harvesteripäiden runkojen valmistaja.
Henkilökuntaa yrityksellä on yli 90 henkeä,
joista hallissa työskentelee 70 henkeä.
1/2011 • 23
METALLIN VAIKUTTAJAT linjauksia
Metallin Vaikuttajien
vaaliteemat 2012
Palkalla tultava toimeen
Metalliteollisuus on suomalaisen vientiteollisuuden kärki, ja sen pitää
näkyä myös metallityöntekijöiden palkoissa. Palkkataso vaikuttaa suoraan
metallityön arvostukseen ja koulutukseen hakeutumiseen. Vain tasokkailla työehtosopimuksilla varmistetaan työn arvostus ja tulevaisuus.
Vaadimme työsuhteita ja palkkoja, joilla tulee toimeen.
Metallitöistä terveenä eläkkeelle
Hyvät työolosuhteet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat
oleellisesti työssä jaksamista. Turvallinen ja terveellinen työympäristö on
myös tuottava. Työntekijän ikä ja työkyky on huomioitava esimerkiksi
työnkierrolla ja erityisellä seniorivapaalla. Laadukas työterveydenhuolto
on taattava jokaiselle työntekijälle. Oman ilmoituksen on riitettävä lyhyissä sairauspoissaoloissa.
Työn ja perhe-elämän sovittava yhteen
Metallialoilla on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Työaikojen on joustettava paremmin
työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan. Vuorotyön työaikamallien
oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sairaan lapsen hoidon ikärajaa on nostettava.
Koulutuksella turvataan tulevaisuus
Osaamisen kehittäminen on elinehto sille, että työt pysyvät Suomessa. On
työnantajan velvollisuus järjestää kaikille työntekijöille täydennyskoulutusta. Koulutuksen on aina oltava houkuttelevampaa kuin työttömyyden.
Metallialojen peruskoulutukseen on saatava vetovoimaa, ja myös naiset
on saatava kiinnostumaan metalliteollisuudesta. Yritysten on tarjottava harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja alalle tuleville ja kannustettava
työntekijöitä suorittamaan näyttötutkintoja.
Vuokratyölle selkeät pelisäännöt
Vuokratyötä tulee käyttää vain lyhyissä ruuhkahuipuissa. Työnantajan
irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuutta ei saa kiertää
vuokratyövoimalla. Tilaajayrityksen luottamusmiehen on voitava edustaa
myös vuokratyöntekijöitä. Vuokratyöntekijöillä on oltava samat työehdot
kuin tilaajayrityksen työntekijöillä.
Harmaa talous kitkettävä
Varautuminen
ei ole pahasta
Metalliteollisuudella
menee
tällä hetkellä melko hyvin. Metalliteollisuus on hyvää vauhtia
toipumassa vuoden 2009 taantumasta. Tuotanto kasvoi viime
vuonna jo useimmilla metalliteollisuuden toimialoilla ja kasvu
on jatkunut tänä vuonna. Työllisyyskehitys on ollut heikompaa. Viime vuonna työllisyys yhä
heikkeni, vaikka tuotanto kasvoi. Tänä vuonna työllisyys on jo
parantunut hieman, mutta hyvin
vaatimatonta vauhtia.
Lähiaikojen näkymätkin ovat
melko myönteiset, koska uusia
tilauksia on kevään ja kesän aikana tullut runsaasti erityisesti
konepaja- ja metallituoteteollisuuteen. Nämä toimialat saivat toisella vuosineljänneksellä
uusia tilauksia Teknologiateollisuus ry:n kyselyn mukaan 4,5
miljardin arvosta. Näin paljon
uusia tilauksia vuosineljänneksessä ei saatu edes taantumaa
edeltäneinä
huippuvuosina
2006-2007.
Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat kuitenkin
tällä hetkellä hyvin epävarmat.
Euroalueen, kuten myös USA:n,
julkisen talouden ongelmiin olisi
pikaisesti löydettävä kestävät
ja uskottavat ratkaisut. Jos niitä
ei löydetä, on vaarana, että Eurooppa ja ehkä koko maailma
painuu uudestaan taantumaan.
Uusi taantuma olisi myrkkyä
suomalaiselle metalliteollisuudelle. Taantuman aikana investointeja supistettaisiin, mikä vähentäisi suomalaisen metalliteollisuuden tuotteiden kysyntää.
Vaikutukset tosin tulisivat todennäköisesti pienellä viiveellä.
Epävarmuuteen kannattaa
varautua työpaikoilla. Jos suomalaisen
metalliteollisuuden
tuotteiden kysyntä supistuu ensi
vuonna, aletaan työpaikoilla taas
toteuttaa
sopeuttamistoimia.
Sopeuttamistoimien tekeminen
kiireellä on aina huono vaihtoehto. Kaikkia mahdollisuuksia
ei ehditä riittävästi harkita ja
vaarana on huonot ja huonosti
toteutetut sopeuttamistoimet.
Huonoihin aikoihin kannattaakin varautua silloin, kun tilanne
vielä on hyvä.
Tällä hetkellä suurella osalla
metalliteollisuuden työpaikoista tilanne on vielä hyvä. Nyt
olisikin sopiva aika valmistautua mahdolliseen taantumaan.
Työpaikoilla olisi syytä käydä
läpi nykyinen strategia ja miettiä onko se sellainen, jolla pärjätään myös tulevaisuudessa.
Samoin olisi syytä käydä läpi,
minkälaista osaamista strategia
vaatii tulevaisuudessa ja miten
henkilöstön nykyinen osaaminen vastaa tulevia tarpeita. Jos
tai kun nykyinen osaaminen ei
täysin vastaa tulevaisuuden tarpeita, on syytä tehdä suunnitelma, miten ne saatetaan vastaamaan toisiaan.
Nyt olisi aikaa tehdä kunnon
suunnitelmat, selvittää mahdolliset koulutuksen tarjoajat, henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat, mahdolliset julkiset tuet
jne. Jos kävisikin niin onnellisesti, että taantumaa ei tulisikaan,
ei tehty työ kuitenkaan menisi
hukkaan. Maailma muuttuu joka
tapauksessa ja se edellyttää sopeutumista työpaikoilla. Sopeutumiseen on syytä varautua ja
tehdä ajoissa kunnon suunnitelmat muutosten toteuttamiseen.
Harmaa talous ja talousrikollisuus eivät saa ottaa jalansijaa metalliteollisuudessa. Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia on kovennettava. Aluehallintavirastojen toimintaedellytyksiä on parannettava ja ay-liikkeen
on saatava kanneoikeus. Työpaikan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun on saatava tiedot kaikista työpaikalla työskentelevistä työntekijöistä.
Metalliliitto on vaikuttaja
Vahva, tavoitteellinen ja itsenäinen Metalliliitto pystyy reagoimaan alan
muutoksiin nopeasti. Liittojen välinen yhteistyö tukee jäsenten edunvalvontatyötä. Liiton vahva ammatti-identiteetti tukee myös järjestäytymistä. Metalliliiton toiminnan on perustuttava oikeudenmukaisuuteen,
tasa-arvoisuuteen ja avoimuuteen.
Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila.
Jorma Antila
Tutkimuspäällikkö
24 • 1/2011 METALLIN VAIKUTTAJAT
Sataa vettä,
sataa pieniä kiviä.
Tilaa autollesi aika korihuoltoon ja
unohda huolet.
Saat käsittelytakuun!
Korroosion ja suolauksen riskit voit hoitaa
ruostesuojauksella ja maalipintakäsittelyllä.
Pyydä pakettitarjous!
RUOSTETTA VASTAAN
UUSI
AUTOSUOJAAMO
KOTKAN AUTOMAALAUS OY
040 5664870
TAKOJANTIE 16, KOTKA
Puh. (05) 228 6197
www.uusiautosuojaamo.fi
www.uusiautosuojaamo.fi
R
TSYKSYN
Y
NRENGASRALLI Oikea kierrätys
Katso hintaa!
on ilmaista!
Ilmainen nouto, soita 040 4141700,
isommista eristä käypä hyvitys,
Kesärenkaat
BF Goodrich
195/65-15 300,00 srj
205/55-16 370,00 srj
Kormoran
175/65-14 250,00 srj
185/65-14 260,00 srj
225/40-18 480,00 srj
195/70-15 C 370,00 srj
Talvirenkaat
Aurora BF Goodrich Michelin Xin 2
175/65-14 280,00 srj 310,00 srj
380,00 srj
195/65-15 340,00 srj 370,00 srj
450,00 srj
205/55-16
460,00 srj
570,00 srj
225/45-17
225/70-15C 475,00 srj
Nokia 7
450,00 srj
540,00 srj
690,00 srj
900,00 srj
hinnat sisältävät asennukset ja kierrätysmaksut
ALUSTA-APU 0400 840 602
ALUSTA-APU T:mi Jyrki Permanto 0400 840602
Vetokoskentie 4 , Paijärvi
avoinna 8-17 arkisin ja puhelin 6-22
vastaanottopisteet:
Kotkassa ja Haminassa
• virallinen auto- ja metallikierrätys
• ajoneuvoista romutustodistus
• vastaanotto ja ilmainen nouto
Samko Oy
Auto- ja metallikierrätys
040 4141700