Vanhat kesämökit alkavat olla rasite rantatonttien

Torstai 10. lokakuuta 2013 n:o 40 59. vuosikerta
Vanhat kesämökit alkavat olla rasite
rantatonttien kaupassa
Vanha lautarakenteinen tai ohuesta hirrestä veistetty saunamökki alkaa olla enemmän rasite kuin rahanarvoinen
etu rantakiinteistöjen kaupassa.
Hyvällä paikalla olevat tontit ovat säilyttäneet arvonsa,
mutta mukavuudeton ja karu mökki voi merkitä vain
purkukuluja ostajalle. Harva havittelee enää pelkkää
kesämökkiä. Vapaa-ajan asunto halutaan ympärivuotiseen käyttöön.
-Vanhaa mökkiä käytetään joskus vain rakennusaikaisena työmaaparakkina, joka puretaan myöhemmin
pois. Näin saadaan kaikki tontin rakennusoikeudet
hyödynnettyä uusiin rakennuksiin, kertoo Suur-Savon
Op kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Tapani Hakkarainen.
Tyhjilleen jääneitä tai vähällä käytöllä olleita mökkejä
tulee Hakkaraisen mukaan yhä enemmän myyntiin.
Suuret ikäluokat vanhenevat eikä mökeistä jakseta enää
huolehtia. Nuoret eivät välttämättä ole kiinnostuneita
mökkielämästä.
Kevytrakenteinen 1970-luvun kesämökki voidaan hyväksyä
saunamökiksi, jos sen pinta-ala on alle 25 neliötä. Isompana
se rasittaa varsinaisen vapaa-ajan asunnon rakennusoikeuksia.
Koulukartano heräsi eloon pienyrittäjien tahdolla
Vanha sininen Niementien koulu on nyt Koulukartano.
Koulukartano eli entinen Sininen koulu on saanut eloa,
kun muutama pienyrittäjä on pystyttänyt toimistonsa
tai liikkeensä kartanolle. Talo soveltuu erittäin hyvin
kaikenlaiseen siistiin sisätyöhön, muun muassa se olisi
omiaan käsityöläisille.
-Tämä on juuri sitä mitä matkailija kaipaa, sanoo taloon
Rimleene -liikkeensä siirtänyt Mirja Peltovuori.
Peltovuorella on olemassa selvät visiot myös järven
puoleisen pihapiirin hyödyntämiseen.
-Pihakonsertteja, teatteria ynnä muuta, hän sanoo.
Talon mahdollisuudet ovat Mirja Peltovuoren mukaan
aivan mahtavat. Esimerkiksi suuremmat ryhmät voivat
vuokrata yhdessä huoneen ja pitää tuotteitaan kaupan,
jolloin kenenkään kulut eivät nouse korkeiksi.
Yrittäjä Jaakko Kuntonen on pystyttänyt oman firman
toimiston Koulukartanoon.
Kuntonen sanoo havainneensa, kuinka tärkeää on pitää
työ- ja vapaa-aika erillään. Se ei tahdo onnistua jos konttori on kotona.
-Kun ikää on tullut, on asian oivaltanut, hän perustelee
vuosikymmenten kokemuksella muuttoaan.
Puumala oli aikoinaan
Virastotalosta tuli
”Puolukkalinna” verotuloilla Mikkeliä isompi kylä
Puumalan uuden virastotalon rakentamista oli suunniteltu vuodesta 1963 lähtien, mutta rahoitusta ei ollut
ja rakentaminen siirtyi vuodesta toiseen. Kun päätös
rakentamisesta tehtiin, tuli kustannuksiksi yhteensä
1.312 200 markkaa.
Sattuma puuttui peliin ja kuin taivaan lahjana saatiin
vuonna 1969 ”Puumalan suuri puolukkavuosi”. Kun
metsämarjojen myynti oli silloin verotettavaa tuloa,
maksettiin virastotalo puolukkaveroilla.
Veroja kertyi 1,8 miljoonaa markkaa, joten puolukkaveroja jäi vielä muihinkin menoihin.
Valtiovalta lopetti luonnonmarjojen verotuksen vuoden
1970 alusta.
Puumala on ollut asukasluvultaan Mikkeliä isompi paikkakunta 1900-luvun alussa.
Tuolloin Lappeenrantakin oli kaupunki Etelä-Savossa ja
siellä ilmestyi Etelä-Savo -niminen lehti.
Vasta Viipurin menetyksen jälkeen rajaseutu eriytyi
omaksi maakunnakseen.
Suur-Savon varhaishistoriallinen synty on sijoitettu Mikkelin Savilahden seudulle, jossa laatokankarjalaiset ja
hämäläiset heimot ovat kohdanneet.
Historia ei tue yleistystä, että savolaiset olisivat laiskoja
ja kieroja vätökkäitä, vaan ahkeria uusien korpiseutujen
kesyttäjiä.