docUudessa nousussa uusin tuottein - Organisaatio
download 
Report Transcription
Uudessa nousussa uusin tuottein - Organisaatio
O rg anis aat io -S ano mat O rgani s a at i o - S a n o m at toukokuu 2013 - Teollisuuden yhteinen media - Uudessa nousussa uusin tuottein Dinoliftin toimitusjohtaja Karin Nars käänsi myynnin kasvuun. Kasvuyritys sivu 4–5 Ajankohtaista Yli 800 kesätyöntekijää aloittaa Ruukissa Rautaruukki tarjoaa tänä kesänä yli 800 kesätyöpaikkaa eri toimipaikoilsivu 10 laan Suomessa. Toimitusjohtaja Pekka Heikosen mukaan seuraava askel on vientiyrityksestä globaaliksi toimijaksi. Javasko jatkaa investointeja hitsausautomaatioon Javasko ottaa kesäkuussa käyttöön keskiraskaiden kappaleiden hitsaamiseen soveltuvan hitsaussivu 11 robotin. Pemamek avaa vauhdilla uusia myyntitoimistoja maailmallasivu 6–7 w w w . o r g a n i s a a t i o - s a n o m a t . c o m Vaasan energiaklusteri Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at Pääkirjoitus -Teollisuuden yhteinen media- Tänään 1958 DFG 15 Ensimmäinen Jungheinrichin dieseltrukki 1899 Friedrich Jungheinrich Jungheinrich trukkien perustaja Organisaatio-Sanomat 1858 Rudolf Diesel Dieselmoottorin keksijä Dieseltrukkeja joihin voit luottaa. Jo vuodesta 1958. Hyödy kokemukseen perustuvasta osaamisesta. Dieseltrukkimme DFG. Syntynyt Saksassa. Kasvanut Euroopassa. Nyt maailmanlaajuisesti saatavilla 65:ssä eri maassa. www.oneworld-oneforklift.com 3832_12_AZ_One_World_One_Forklift_255x375_FIN.indd 1 31.01.13 16:12 Jorma Turunen toimitusjohtaja Teknologiateollisuus ry Haasteet ja mahdollisuudet lisääntyvät teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuuden uusien tilausten määrä on ensimmäisen neljänneksen jälkeen 16% matalammalla tasolla kuin vuosi sitten. Tilanne näyttää keskiarvojen valossa huonommalta kuin koskaan finanssikriisin jälkeen: Alkuvuoden liikevaihto tulee jäämään vuoden 2012 tasosta. Suomen vienti on ollut samalla tasolla yli kaksi vuotta. Samanaikaisesti sekä perinteiset kilpailijamaamme Saksa, Ruotsi ja Alankomaat, mutta erityisesti uudet kilpailijamaamme Viro, Puola ja Tsekki lisäävät markkinaosuuttaan kansainvälisillä markkinoilla. Vaihtotaseemme on kriisimaiden tasolla ja tukevasti miinuksella. Toisaalta luova taho synnyttää koko ajan uutta kaikilla päätoimialoillamme. Kovaa kasvua on terveysteknologia- ja pelialoilla, hyvää kasvua cleantech-alalla erityisesti energiatehokkailla ratkaisuilla sekä kaivosalalla. ICT- ja konsultointiala kasvavat myös mukavasti. 75% internetin hyödyistä kohdistuu perinteisille toimialoille ja usko ICT:n voimaan tuottavuuden parantajana sekä erityisesti uusien liiketoimintamallien mahdollistajana on vahva. Yhtiöveron alentaminen uusiutumisen mahdollistajana on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Maan hallitusta tarvitaan edelleen ennustettavamman teollisuus- koulutus- ja innovaatiopolitiikan tekemisessä. Organisaatio-Sanomat - Teollisuuden yhteinen media Lehti: Kustantaja: Organisaatio-Sanomat Oy Painotalo: Alma Manu Oy, Tampere Taitto: Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Jakelu: Suomen teollisuusyritykset sekä niiden pääjohtajat, toimitusjohtajat, aluejohtajat, markkinointijohtajat, myyntijohtajat, osto- ja hankintajohtajat, viestintäjohtajat, myyntipäälliköt, osto- ja hankintapäälliköt, ostajat, viestintä- ja tiedotuspäälliköt ja viestinnän suunnittelijat. Kannen kuvat: Tuomas Porkkala, Ruukki, Javasko Osoitelähde: Organisaatio-Sanomat Oy Osoitteenmuutokset [email protected] Päätoimittaja: Tuomas Porkkala Ilmoitusmyynti: Organisaatio-Sanomat Oy Puh. 045 136 3532 [email protected] Organisaatio-Sanomat Oy Hämeenkatu 5 A PL 148 • 33101 TAMPERE Puh. 045 136 3532 Y-Tunnus: 2133651-5 ISSN: Organisaatio-Sanomat ISSN-L 1797-8548 ISSN 1797-8548 (Painettu) ISSN 1797-8556 (Verkkolehti) 3 4 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at 5 Dinolift n Dinoliftin perusti 1950-luvulla Mauno Kurppa, jolloin se toimi Kurpan Konepaja nimellä n Kurpan Konepajan hittituotteisiin kuului mm. salaojituskoneet, joiden kysyntä kuitenkin hiipui 1980-luvun lopulla n Yhtiö on valmistanut nostimia 1974 alkaen n Karin Narsin isä Lars-Petter Godenhielm osti Kurpan Konepajan vuonna 1997 ja muutti nimen Dinolift Oy:ksi n Lars-Petter Godenhielm kasvatti yh tiön liikevaihtoa kymmenssä vuodessa yli 30 miljoonaa. Karin Nars hyppäsi Dinoliftin puikkoihin hänen isänsä jälkeen. Hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 2011. Dinolift on uudessa nousussa uusin tuottein Loimaalla toimiva henkilönostimia valmistava Dinolift heräsi samaan todellisuuteen kuin monet muut vientipainotteiset yritykset Suomessa vuosina 2008–2009. Henkilönostimien kysyntä romahti tuolloin 70 prosenttia yhden vuoden aikana. Samaan aikaan Dinoliftin hallituksessa työskennellyt Karin Nars koki, että yhtiön eteen oli tehtävissä enemmän operatiivisella puolella. Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S – Lopetin tuolloin tehtäväni hallituksessa ja siirryin yhtiön myynnin tehtäviin. Halusin tehdä jotain konkreettista sen sijaan, että odottaisin ja katsoisin vierestä miten kaikki valtaisa työ sulaisi käsiin, Nars kertoo. – Tiesin, että meillä on selkeät ja hyvät tuotteet, ja että sellaisia olisi myös mu- kava myydä, hän jatkaa. Narsin isä, Lars-Petter Godenhielm, osti yhtiön sen perustajalta Mauno Kurpalta vuonna 1997. Godenhielmin kuoltua helmikuussa 2011, Karin siirtyi toimitusjohtajan tehtäviin. – Asiasta oli kyllä ollut puhetta isän kanssa, että ajan myötä ottaisin vetovastuun yhtiöstä, mutta tämä tapahtui odottamattomasti, ikään kuin pikakelauksella. Mutta eipä siinä sen enempää ihmetelty, että mitäs nyt. Tällaisissa tilanteissa ihminen tekee sen mitä täytyy, Karin muistelee. Tuotekehityksen myötä takaisin huipulle Vielä ennen radikaalia kysynnän laskemista Dinoliftin liikevaihto oli noin 33 miljoonaa euroa. Tuolloin "Kuukulkija" Dino 185XTS on Dinoliftin uusin nostinmalli. Nostin toimii polttomoottorilla. Dinolift valmisti 1000 nostinta vuodessa. Narsin ar vion mukaan vuoden 2013 liikevaihto tulee olemaan 24 miljoonan paikkeilla ja tuotannon volyymi noin 600 nostinta. – Kysyntä palautuu hiljalleen, mutta ei tietenkään sitä vauhtia kuin se aikoinaan putosi, Nars hymähtää. – Olemme kuitenkin tehneet merkittävän kasvun vuoden 2009 pohjalukemista. Suurin osa, noin 80 prosenttia, Dinoliftin valmistamista nostimista on hinattavia nostimia. Työskentelykorkeus nostimissa liikkuu 10–26 metrin välillä. Viime vuosina myös ”itsekulkevat nostimet” ovat kuuluneet yhtiön tuotevalikoimaan. Tuotekehityksen päästyä vauhtiin, Dinolift lanseerasi vuonna 2011 mark- markkinaosuus maailman laajuisesti. Toisaalta myös kilpailu kuukulkijoiden kes- ”Kysyntä palautuu hiljalleen, mutta ei tietenkään sitä vauhtia kuin se aikoinaan putosi.” kinoille ”kuukulkijanostimen”. Kuukulkijanostin on järeämmän luokan nostin, joka on myös itseliikkuva, mutta siinä ei ole tukijalkoja kuten hinattavissa nostimissa. Lisäksi konetta voidaan ajaa nostimen korista. – Kuukulkijoiden tuotesegmentillä on ehdottomasti suurin ja myös kasvavin kuudessa on kovinta, Nars huomauttaa. Tuotanto omissa käsissä Dinoliftin strategiana on aina ollut mahdollisimman omavarainen tuotanto. Metallilevyt tulevat valmiiksi leikattuina ja särmättyinä, mutta hitsauksen ja koneis- tuksen hoitaa oma väki. Myös kaikki nostovarsien sylinterit Dinolift valmistaa itse alusta loppuun – yhtä sylinterimallia lukuun ottamatta. Lisäksi pintakäsittely, kokoonpano ja testaus tapahtuu Dinoliftin omasta toimesta. – Olemme kokeneet hyväksi toimintamalliksi pitää osaaminen omassa halussa. – Tällä alalla kysyntä aaltoilee, ja kun töitä on vähemmän, voimme tehdä omin voimin suurimman osan töistä. Sitten kun taas lähestytään 1000 nostimen vuosi volyymia voimme kasvattaa alihankinnan osuutta, Nars kuvailee tuotantostrategiaa. Tällä hetkellä Dinoliftillä työskentelee 126 työntekijää ja tuotantotilaa on yh- Dinolift valmistaa kaikki nostovarsien sylinterit itse, yhtä mallia lukuun ottamatta. teensä 18 000 neliötä. – Tilaa meillä on hyvin, joten en pane pahakseni vaikka se 1000 nostimen ra- japyykki tulisikin vastaan lähitulevaisuudessa, Nars nauraa. n 6 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at 7 Taustaa n Vuonna 1970 perustettu Pemamek on malliesimerkki siitä, mitä perheomisteinen yritys voi parhaimmillaan tarjota seutukunnalle. Pekka Heikosella ja Pemamekillä on 35 vuoden yhteinen historia. Vuonna 1988 Heikonen osti yhtiön kokonaan perheensä omistukseen silloiselta omistajalta, Amer-Yhtymältä. Tuolloin yhtiön liikevaihto oli 15 miljoonaa markkaa (2,5Me) ja sen palkkalistoilla toimi 40 työntekijää. Vuonna 2003 Pemamek rakennutti uuden tehtaan Loimaan keskustan tuntumaan ja työntekijöiden määrä oli lähes kaksinkertaistunut. Tehdasta laajennettiin vuonna 2009 nykyisiin mittoihin. Pemamekin toimitusjohtaja Pekka Heikonen suhtautuu nöyrästi, mutta päämäärätietoisesti yhtiön kasvutavoitteisiin. – Tilauksista täytyy taistella jokaikinen päivä, mitään ei saa ilmaiseksi. Pemamek avaa vauhdilla uusi myyntitoimistoja ympäri maailman Pemamek laajentaa maailmanlaajuista myyntiverkostoaan – tuotanto ja tuotekehitys keskittyvät jatkossakin Loimaalle. Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S Loimaalainen hitsausautomaatioon erikoistunut laiteja järjestelmätoimittaja Pemamek Oy tavoittelee kasvua kasvun perään. Yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja Pekka Heikonen kertoo yhtiön avanneen viime vuonna tytäryhtiön Venäjälle Pietariin sekä myyntitoimiston Brasiliaan Sao Paoloon. Tänä vuonna avauksia myyntitoimistojen osalta on jatkettu Saksassa. Hieman myöhemmin edessä on vielä avaus Itä-Euroopassa. – Strategianamme on ottaa askel vientiyrityksestä globaaliksi toimijaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että menemme entistä lähemmäksi entistä kauempana olevia asiakkaita, Heikonen linjaa. Pemamekin tavoitteena on saavuttaa muutaman seuraavan vuoden aikana 50 prosentin kasvu. – Puhumme orgaanisesta kasvusta, jonka pyrimme saavuttamaan vahvalla läsnäolollamme maailman markkinoilla. Uudet myyntitoimistot ovat käytännön euron kasvua. Tavoitteen toteutuessa Pemamekin liikevaihto harppaisi nykyisestä 40 miljoonasta 60 miljoonaan. Pemamek toimittaa hit- ”Tätä osaamista ei siirretä ulkomaille edes kymmenessä vuodessa.” toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, Heikonen jatkaa. Liikevaihdollisesti kasvu tarkoittaisi 20 miljoonan sausautomaatioratkaisuitaan jo nyt joka puolelle maailmaa. Yhtiön tämän hetkisestäkin myynnistä yli 90 prosenttia on vientikauppaa, josta valtaosa, noin 60 prosenttia, suuntautuu Euroopan ulkopuolelle. – Myös myyntitoimistojen avaaminen Kiinaan, Intiaan ja Pohjois-Amerikkaan on suunnitteilla, Heikonen paljastaa. Heikonen korostaa, että kasvustrategia pitää sisällään myös paljon muuta kuin myyntitoimipisteiden lisäämistä. Pemamek panostaa nyt toden teolla teknologiaosaamiseen ja asiakaskohtaiseen palveluun. – Pyrimme tekemään eroa esimerkiksi japanilaisiin ja korealaisiin kilpailijoihimme sillä, että räätälöimme ratkaisumme entis- tä monikäyttöisimmiksi asiakkaan tuotannon näkökulmasta. Pyrimme erikoistumaan hitsausautomaatiotoimittajana entisestään ja voittamaan kilpailijoitamme astetta yksilöllisemmillä ratkaisuilla, Heikonen selventää. Teknologiaosaaminen avainasemassa Pemamekin toimitukset ovat globaaleja kautta linjan, mutta tarjottavien tuoteratkaisujen tuotanto ja suunnittelu on ja pysyy Loimaalla. Koska yhtiön toiminta nojaa vahvasti teknologiosaamiseen, myös kotimainen insinööriosaaminen Varatoimitusjohtaja Jaakko Heikonen (vas.) neuvonpidossa myyntijohtaja Jukka Rantalan kanssa. on yksi yhtiön ehdottomista kivijaloista. Heikosesta on aistittavissa aito arvostus suomalaista insinööriosaamista kohtaan. – Ratkaisujemme kohdalla puhutaan niin vaativalla tavalla räätälöidyistä laitetoimituksista, että sitä osaamista ei siirretä ulkomaille edes kymmenessä vuodessa. Pemamekissä työskentelee tällä hetkellä yli 60 insinööriä, joista yli puolet ovat DI ansioituneita. Luku on varsin suuri yhtiön koko henkilöstömäärään suhteutettuna, joka on 150 työntekijää. – Ei tuotantoa kannata lähteä harjoittelemaan ulkomaille. Siitä on olemassa nykyään enemmän varoittavia esimerkkejä kuin niitä onnistumisia. – Tästä huolimatta kaikenlainen muu jalkautuminen lähelle asiakkaita on järkevää, juuri esimerkiksi palveluiden ja myynnin osalta, Heikonen sanoo. Linja on ymmärrettävissä, sillä Pemamekin tuotanto on massatavaran vastakohta. Jonkinlaista käsitystä tapauskohtaisesta räätälöinnistä antaa se, että insinöörit saattavat suunnitella yhtä toimitusta kohden 20-30 konseptisuunnitelmaa ennen kuin asiakas toteaa ot- tavansa tuotteen. Prosessi saattaa viedä vuosia. Lisää perspektiiviä tarjoaa toimitusten muut seikat. Esimerkiksi 70% myynnistä on täysin yksilöity asiakkaan tuotannon tarpeiden mukaan. Nämä ovat projektiluontoisia toimituksia, joiden arvo vaihtelee 0,5–10Me välillä. Liikevaihdosta 20% muodostuu laiteratkaisuista. Loput 10%, muodostuu asiakastuesta, joka käsittää erilaisia huolto- ja palvelutoimintoja. n 8 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at Levytyö Särkinen Oy Avemet Oy n Liikevaihto (2012): 7 M€ n Henkilöstömäärä: 43 n Leo Särkinen perusti yhtiön vuonna 1974. Samuli Särkinen osti liiketoiminnan kesäkuussa 2012. n Asiakkaina toimivat suuret kotimaiset kone- ja laitevalmistajat mm. Metso, Konecranes, Kumera, Sandvik. n Palvelut: levyleikkaus (poltto ja plasma), särmäys, levymankelointi, hitsaus, lämpökäsittely, maalaus ja koneistus sekä kokoonpano. n Toimipaikka Tampereen Hervannassa. n Liikevaihto (2012): 6,2 M€ n Henkilöstömäärä: 26 n Perustettu 1989 (Tuomo Valkama ja Jukka Seppä ostivat liiketoiminnan vuonna 2007) n Asiakaskunta koostuu pääasiassa kotimaisista alihankintayrityksistä n Yhtiön palvelut muodostuvat erilaisista leikkausmenetelmistä: poltto-, plasma-, laser- ja vesileikkaus. Lisäksi yhtiöllä on laaja särmäyspuristinkonekanta ja porausautomaatti. n Varastossa levymateriaalit: rakenneteräkset, kulutuslevyt, erikoislujat, rosterit ja hapot. n Toimipaikka Tampereen Messukylässä 9 Asiakkaan yllättäessä pitkällä särmäyssarjalla aikaa kuluu 15 minuuttia ja sarja on jaettu, Samuli Särkinen (vas.) ja Tuomo Valkama lupailevat. Molemmat yritykset ovat tottuneet ripeään tilausten käsittelyyn, mikä mahdollistaa osaltaan myös nopeat toimitukset. Levytyö Särkinen ja Avemet täydentävät toistensa leikkaus- ja särmäyspalveluita Alihankintayritys Avemet Oy ja konepaja Levytyö Särkinen Oy ovat haalineet haltuunsa merkittävän särmäys- ja polttoleikkauskonekannan. Tamperelaisyritykset hyödyntävät harvinaislaatuisessa yhteistyössä toistensa palveluita oman toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Teksti ja kuvat Tuomas Porkkala/O-S Levytyö Särkisen toimitusjohtaja Samuli Särkinen ja Avemetin tuotantojohtaja Tuomo Valkama alkavat oma-aloitteisesti kertoa toinen toistensa toiminnasta. Syy osittain kilpailevan yhtiön arvostukseen selviää nopeasti kun Särkinen alkaa puhua toimitusvarmuudesta ja tilausten luonteesta, joita alihankintayritykset nykyisin saavat. – Tämän päivän trendi on se, että toimitukset voi- vat olla myöhässä jo samana päivänä kun tilaus kirjataan sisään. Tästä huolimatta laadun jälkeen paras kilpailuvaltti on toimitusvarmuus, ja meillä on nyt yhdessä Avemetin kanssa yksi Pirkanmaa laajimmista särmäys- ja polttoleikkauskonekannoista, Särkinen to teaa. Yhtiöillä tai niiden omistajilla ei ole ristikkäisomistuksia toistensa kanssa, eikä näin tule olemaan jatkossakaan. Sen sijaan yhteistyön taustalla on herrasmiessopi- mus, jonka mukaan yritykset auttavat toisiaan kiireellisissä tilanteissa tai tapauksissa, joissa huomataan, että toisen konekanta soveltuu paremmin kyseisen työn tekemiseen. – Avoimella yhteistyöllä voimme turvata toistemme selustat toimitusvarmuudessa. Meillä molemmilla on omat asiakkaat ja tilaukset, mutta välillämme vallitsee vahva luottamus, joten tämän tyyppinen yhteistyö on meille täysin luontevaa, Särkinen jatkaa. Konekantoihin investoitu voimakkaasti Levytyö Särkinen ja Avemet molemmat ovat investoineet voimakkaasti viime vuosina konekantaansa. Avemetin viimeisimpiä hankintoja ovat 2000t särmäyspuristin, Vossin toimit- vymankeli on hankittuna, mutta se on vielä säilytyksessä Levytyö Särkisen hallissa. – Aluksi tarjosimme ainoastaan levyleikkausta kaikilla eri menetelmillä, mutta huomasimme nopeasti, että asiakkaat haluavat pidemmälle jalostettuja ”Avoimella yhteistyöllä voimme turvata toistemme selustat toimitusvarmuudessa.” Samuli Särkinen, Levytyö Särkinen tama uusi poraus- ja kierteytyskone sekä jäysteen poistoon tarkoitettu hiontalinjasto. Myös iso metallile- tuotteita. Näin päädyimme investoimaan myös särmäys- ja porauskonekantaan, Valkama kertoo. Avemet tavoittelee investointien myötä myös merkittävää kasvua. Tavoitteena on lähivuosien aikana kasvattaa yhtiön liikevaihto nykyisestä 6,3 miljoonasta 20–30 miljoonaan. Levytyö Särkinen tekee puolestaan lähes kaiken, mitä hitsattujen levytyörakenteisten koneiden ja koneosien valmistajalta voi odottaa. Yhtiö valmistaa tuotteet alusta loppuun, suunnittelusta koneistukseen. Yhteistyö ulottuu 80-luvulle Avemet sijaitsee Tampereen Messukylässä Rautaruukin entisissä tehdastiloissa. Tuomo Valkama osti Avemetin edelliseltä omistajalta yhdessä nykyisen yhtiökumppaninsa Jukka Sepän kanssa vuonna 2007. Seppä on myös yhtiön operatiivisessa toiminnassa mukana polttoleikkeitä, mitä kautta myös miehet oppivat tuntemaan toisensa. Valkama ja ”Henkilökemiat mahdollistivat mutkattoman yhteistyön, ja sitä kautta päästiin nykyiseen hyvään synergiseen tilaan.” Tuomo Valkama, Avemet ja toimii Avemetin toimitusjohtajana. Ennen yrittäjä uraansa Valkama toimi Kumeran palveluksessa Kylmäkoskella. Seppä oli puolestaan samaan aikaan Ruukilla myynnin tehtävissä. Ruukki toimitti tuolloin Kumeralle Seppä näkivät markkinoilla tarvetta ennen kaikkea palvelevalle esikäsittelytoimittajalle ja päätyivät lopulta yhdessä yrittäjiksi ostamalla Avemetin liiketoiminnan. – Kumeran kautta olen ollut tekemisissä myös Levytyö Särkisen kanssa jo 80-luvulta asti, Valkama kertoo. Alkuun Avemet ja Levytyö Särkinen olivat tavanomaisessa asiakassuhteessa. Luottamus syveni, samoin yhteistyö. – Emme koskaan suunnitelleet sen suuremmin yhteistyökuvioita Särkisen kanssa. Näkisin, että henkilökemiat kuitenkin mahdollistivat mutkattoman yhteistyön, ja sitä kautta päästiin nykyiseen hyvään synergiseen tilaan, Valkama arvio. Levytyö Särkisellä on laaja särmäystyökaluvarasto ja Avemetilta löytyy puolestaan kaikkia metallimateriaaleja omasta varastosta. – Yhdistelmä on loistava, Valkama summaa. n UUTUUS ! AZM300 enemmän kuin solenoiditurvalukko -Symmetrinen asennus oikea– ja vasenkätisiin oviin -3 toimintasuuntaa -Sallii suuret kohdistuspoikkeamat -Lukitusvoima 1.000 N, pitovoima valittavissa 25 N 50 N -RFID –koodaus, yli 30.000 eri koodia -Sarjakytkentä ilman turvatason pudotusta -Hygieniavaatimukset täyttävä muotoilu -Kestää useimpia puhdistusliuoksia, IP69K -PL e / SIL 3 Organisaatio-Sanomat Tampereen Messut mukana uudessa Tuottavuusloikka-projektissa Fortaco tehostaa kunnossapitoaan Virossa yhteistyöllä Maintpartnerin kanssa Maintpartner ja Fortaco ovat allekirjoittaneet kolmivuotisen kunnossapidon palvelusopimuksen. Tampereen seudulla on käynnistynyt pilottiprojekti, jossa kasvuhakuiset pk-palveluyritykset etsivät uusia keinoja työn tuottavuuden parantamiseen. Kevään ja kesän aikana viisi tamperelaisyritystä etsii uudenlaista liiketoiminnallista ajattelua tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä. Projektin etenemistä ja tuloksia dokumentoi Tampereen yliopisto. Tutkimuslaitos ETLAn mukaan tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat digitaaliset palvelut ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä kansainvälisen talouden kasvussa. Etenkään palvelualoilla toimivat suomalaiset kuva Ruukki Yli 800 kesätyöntekijää aloittaa Ruukissa Rautaruukki tarjoaa tänä kesänä yli 800 kesätyöpaikkaa eri toimipaikoillaan Suomessa. Perinteisesti yli puolet Ruukin kesätyöntekijöistä opiskelee tekniikan alan tutkintoa joko ammatti- tai korkeakoulussa. Ruukki osallistuu myös Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjaan ja sitoutuu näin noudattamaan hyvän kesätyön periaatteita. Suurin osa kesätyönteki- jöistä palkataan tuotannon prosessi-, kunnossapito- ja työnjohtotehtäviin Raahen ja Hämeenlinnan tehtaille. Lisäksi haettavana on ollut erilaisia työtehtäviä yrityksen tukifunktioissa, esimerkiksi tuotekehityksen, tuotannonsuunnittelun ja logistiikan parissa. – Olihan se hienoa, kun sain tietää pääseväni Ruukkiin kesäksi töihin. Saan loistavaa työkokemusta ensimmäistä kertaa koulutustani vastaavasta työstä. Odotan jo innolla, että pääsen töihin toukokuun alussa, kertoo Tuomo Leinonen, materiaalitekniikan opiskelija Oulun yliopistosta. Leinonen on yksi Raahen tutkimus- ja kehitysosaston ensi kesän harjoittelijoista. Kesätyöntekijät ovat olleet tyytyväisiä työrupeamaansa Ruukissa. Vuonna 2012 tehdyn kyselyn (noin 400 vastaajaa) perusteella parasta Ruukissa työskentelyssä olivat työkaverit, työilmapiiri, työn monipuolisuus ja uuden oppiminen. Jopa 98 % vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut tulemaan Ruukkiin töihin myös tulevaisuudessa. Viime vuonna Ruukki sai myös kunniamaininnan valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni -kilpailussa. – Vastuullinen kesäduuni 2013 -kampanjassa sitoudumme näkyvästi niihin periaatteisiin, jotka ovat olleet osa normaalia kesätyöntekijöiden rekrytointiprosessia ja kohtelua meillä jo vuosikaudet, sanoo Ruukin henkilöstöjohtaja Sami Ärilä. – Turvallisuus on meille ykkösasia, ja sen vuoksi kesätyöntekijöillekin kerro- taan heti ensimmäisenä päivänä turvallisuuden pelisäännöt. Isoimmilla tehdaspaikkakunnilla järjestetään yhteisiä perehdytyspäiviä, joissa kerrotaan yleisistä turvallisuusohjeista, työajoista, työterveyshuollosta ja muista talon tavoista. Kattava perehdytys ja työnopastus on meille kunnia-asia, Ärilä jatkaa. Ruukki United Project Group osaksi Keskustekniikka konsernia Tampereen Keskustekniikka Oy on ostanut Suomalaisen sähköistys, instrumentaatio ja automaatioratkaisuja ja palveluita tarjoavan United Project Group Oy:n. United Project Group (UPG) on vuonna 2009 perustettu suomalainen asian- tuntijayritys, joka tuottaa prosessitekniikan, sähköistyksen ja automaation asen- 11 O rg a n i sa at i o - S a n o m at kuva Tuomas Porkkala 10 nusteknisiä kokonaisratkaisuja prosessilaitostoimittajien, teknologia- ja laitetoimittajien sekä teollisuuslaitoksien loppukäyttäjien tarpeisiin. – Osana Keskustekniikka konsernia, UPG laajentaa tarjontaamme ja osaamistamme teollisuuden sähköistyksen, instrumentaation ja automaation tuo- te- ja palvelusegmentissä. Toteutuneen yrityskaupan myötä Keskustekniikalla on vahva osaaminen ja kyky toteuttaa vaativia teollisuuden sähköteknisiä kokonaisratkaisuja aina suunnittelusta, asennettuun ja käyttöönotettuun laitokseen saakka, kertoo Keskustekniikan toimitusjohtaja Harri Lamminen. Tampereen Keskustekniikka Oy, on sähköjärjestelmiin ja -palveluihin keskittynyt yhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli noin 32Me ja henkilöstömäärä noin 220. Yhtiön asiakkaita ovat suuret suomalaiset kone- ja laitevalmistajat ja energiasektori. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat tällä hetkellä Tampe- reella, Kauhavalla, Raumalla, Espoossa, Turussa ja Vaasassa. Yhtiöjärjestelyn tuloksena Suomeen syntyy uusi merkittävä yhtiökokonaisuus, joka palvelee entistä kokonaisvaltaisemmalla konseptilla suomalaisia ja kansainvälisiä asiakkaita. Keskustekniikka pk-yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä tieto- ja viestintäteknologiaa liiketoiminnassaan, vaikka sen kautta voitaisiin parantaa työn johtamista ja organisointia sekä viestintää. Palvelualojen työnantajat PALTA, Tampereen Palveluinnovaatiokeskus TamSI, Microsoft, TeliaSonera, Pirkanmaan yrittäjät, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdis- täneet voimansa Tuottavuusloikka-projektissa, joka syntyi organisaatioiden yhdessä tunnistamasta mahdollisuudesta auttaa palvelualoilla toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä parantamaan tuottavuuttaan kattavammalla tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä. Viisi yritystä haastaa toimintatapansa Tuottavuusloikkaan on valittu pilottivaiheessa mukaan viisi hyvin erilaista pirkanmaalaista palvelualan yritystä, jotka lähtevät hakemaan uudenlaista liiketoiminnallista ajattelua ja toimintatapoja. Mukana ovat Tampereen Messut, kuljetusalan yritys Tenho Kemppainen Oy, arkkitehtitoimisto ArkJaatiset, tilitoimisto Gylling Accounting sekä myynninedistämistoimisto Expression. Keskeinen tavoite on saattaa yritykset tunnistamaan teknologian luomia, tuottavuutta parantavia innovaatiomahdollisuuksia päivittäisessä toiminnassa. Kevään ja kesän aikana yritykset pitävät kirjaa toiminnastaan, ajankäytöstään ja muutosten vaikutuksista työhön ja asiakkaisiin yhdessä Tampereen yliopiston ja projektiryhmän kanssa. Teksti Aila Välikoski/O-S − Viime vuonna hankimme tuotantoomme ison hitsausrobottiaseman. Se on parantanut kilpailukykyämme merkittävästi, ja myös asiakkaat ovat tiedostaneet tämän. Uusi robotti tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia, ja varakoneena se myös turvaa katkeamattoman tuotannon kaikissa tilanteissa, Javaskon myyntijohtaja Hannu Soimasuo kertoo. − Hitsausrobottien avulla pystymme tarjoamaan kansainvälisen vertailun kestävän hintatason Suomessa tehtynä, siis low costia lyhyellä toimitusajalla. Se kiinnostaa kasvavasti asiakkaita, jotka tähän asti ovat hankkineet hitsausrakenteitaan halpatuotantomaista. Hannu Soimasuon mukaan epävarmassa taloustilanteessa päähankkijat arvioivat hankintaketjujen toimintaa laajasti eri kulmista. Kilpailukykyisten hintojen rinnalle entistä tärkeämmäksi on tullut tehokas varastojen hallinta. Se onnistuu, kun tuotanto tapahtuu lähellä ja toimitukset ovat mahdollisia tarkasti ja nopeasti päämiehen tarpeen mukaan. Kesällä käyttöön tuleva hitsausasema on Motomanin valmistama, sen L-tyyppisen kääntöpöydän kantavuus on kolme tonnia ja pyörähdyshalkaisija 3,6 metriä. Robotti hitsaa pienehkön auton kokoisia kappaleita ja tekee sen käsihitsaukseen verrattuna 3–5 kertaa tehokkaammin. − Javaskossa kehitäm- Kalmar ostaa espanjalaisen Mareiportin kuva Javasko me tuotantoa systemaattisesti investoinneilla, joilla saamme aikaiseksi merkittäviä hyppäyksiä kustannustehokkuuteen. Näitä ovat nyt erityisesti satsaukset hitsausautomaatioon. Maintpartner Tampereen Messut Javasto jatkaa investointeja hitsausrobotiikkaan Javasko Oy jatkaa investointeja hitsausautomaatioon ottamalla kesäkuussa 2013 käyttöön keskiraskaiden kappaleiden hitsaamiseen soveltuvan hitsausrobottiaseman. Sopimus astuu voimaan 3.6.2013 ja koskee Fortaco Narvan tuotantolaitosta. Yksikön nykyinen kunnossapitohenkilöstö siirtyy edelliseltä palveluntarjoajalta Maintpartnerille vanhoina työntekijöinä. – Haluamme jatkaa tuotannon kokonaistehokkuuden kehittämistä ja tuotantokoneiden käytettävyyden systemaattista parantamista tuotantolaitoksellamme Narvassa valitsemalla tähän erikoistuneen alan osaajan kumppaniksemme, valottaa Fortacon Suomen ja Baltian toiminnoista vastaava johtaja Tomas Forsgård yhteistyösopimuksen taustaa. – Sopimus on merkittävä askel Maintpartnerille laajentuessamme Virossa. Sopimus on myös ensimmäinen kokonaisvaltainen kunnossapitosopimus, joka koostuu yksinomaan tuotteistetuista kunnossapidon osakokonaisuuksista eli Value Elements palvelutuotteistamme, kertoo Maintpartner Groupin Baltian liiketoiminnasta vastaava johtaja Tommi Kajasoja. Maintpartner on pohjoismainen teollisuuden kunnossapito- ja käyttöpalveluja toimittava yritys. Maintpartner Groupin henkilöstön määrä on noin 1650 ja vuotuinen liikevaihto noin 160 miljoonaa euroa. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Maintpartner Groupin omistavat johto ja CapManin hallinnoimat rahastot. Javasko Oy on MänttäVilppulassa toimiva järjestelmätoimittaja, jonka asiakkaina on muun muassa kansainvälisiä pumppu-, sähkömoottori- ja työkonevalmistajia. Cargoteciin kuuluva Kalmar on ostanut espanjalaisen nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiö Mareiport S.A:n koko osakekannan. Yritysosto on Kalmarille strateginen askel kehittyä merkittäväksi maailmanlaajuiseksi nostureiden kunnossapito- ja huoltoyhtiöksi. Kalmar on ollut yhtiön vähemmistöosakas 30 prosentin omistuksellaan vuodesta 2007. Mareiport on yksityisomistuksessa oleva yritys, joka perustettiin vuonna 1985 Espanjan Algecirasissa. Yritys on toimittanut huoltopalveluja satamille ja terminaaleille sekä kunnossapito- ja modernisointipalveluja monenlaisille nostureille, kuten satamanostureille, mobiilipukkinostureille, irtolastinkäsittelynostureille ja suurille telakkanostureille erityisesti Välime- ren alueella. Mareiportin liikevaihto oli vuonna 2012 noin 20 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 250 henkilöä. – Maailmanlaajuisesti käytössä on noin 5 000 satamanosturia. Suurin osa niistä on ollut toiminnassa yli kymmenen vuotta ja kaipaa kunnostusta ja modernisointia. Samaan aikaan asiakkaamme tarvitsevat muutoksia olemassa oleviin satamanostureihinsa yhä suurempien alusten käsittelyä varten. Hankkimalla Mareiportin kokonaan omistukseensa Kalmar laajentaa nostureiden huolto- ja kunnossapitotoimintaansa erityisesti Etelä-Euroopassa, Lähiidässä ja Afrikassa, Kalmarin johtaja Olli Isotalo sanoo. Kalmar on osa Cargotecia. Cargotecin liikevaihto vuonna 2012 oli 3,3 miljardia euroa, ja konserni työllistää noin 10 000 henkilöä. Cargotec 12 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at Tieto uudisti tehdasjärjestelmät Metsä Boardin viidessä tehtaassa Inspecta laajentaa palveluitaan rakennussektorilla kuva Tieto Inspecta tarjoaa uusia rakennussektorin palveluita rakennuspaalujen kantavuus- ja eheysmittausten aluevaltauksella. Uuteen palvelukokonaisuuteen kuuluu paalujen staattisten ja dynaamisten koekuormitusten lisäksi niiden ehjyysmittaukset, lyöntikokeet, pudotustiivistyksen laadunvalvonta sekä paalutuksen mallintaminen. Tähän asti kantavuusmittauksia Suomessa on tehnyt vain kolme toimijaa ja kaivinpaalujen eli paikallaan valettavien paalujen eheysmittauksia yksi palveluntoimittaja. Huhtikuun alussa Ins pectalla aloittaneet paalumittausasiantuntijat, diplo- mi-insinöörit Teemu Riihimäki ja Teemu Repo haluavat luoda entistäkin tehokkaamman työkalun niin paalutusurakoitsijoiden kuin suunnittelijoiden käyttöön. – Uskon, että pystymme Inspectassa viemään paalumittauksen uudelle, vielä Suomessa ennennäkemättömälle tasolle, Repo kertoo. – Elämme voimakkaasti muuttuvassa rakennusmaailmassa, jossa kehittyminen edellyttää muutosvalmiutta. Inspectalla meillä on hyvät puitteet toimia rakentamisen laadun parantamisessa suunnannäyttäjänä, jatkaa Riihimäki. Riihimäellä ja Repolla on kattava kokemus paalu- jen mittaustyöstä ja -tutkimuksesta. Riihimäki kirjoitti diplomityönsä vuonna 2004 aiheesta ”Pienpaalujen asentaminen kevyillä lyöntilaiteilla” ja on mitannut tuhansia paaluja useissa sadoissa eri kohteissa ja Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän ja Azerbaijanin alueella. Paalumittausten ohella hän on mm. osallistunut erilaisiin tuotekehitys- ja opetustehtäviin. Repolla pitkä tutkimuskokemus energiapaalu- ja maalämpötutkimuksessa sekä opetustausta maamekaniikassa. Diplomityössään 2007 hän tutki ratasillan teräsputkipaaluja. Euroopan johtavat KAIVOS- TEKNOLOGIA- messut Tampereella 11.-12.9.2013 Tampereen Messuja Urheilukeskus www.euromining.fi Suomen johtava teollisuuden ykkösmessutapahtuma juhlistaa 25-vuotistaivaltaan Inspecta Näyttelypinta-ala kasvaa uuden E-hallin myötä Juhlavuoden teemana muotoilu ja kilpailukyky Renewa toimittaa biokattilalaitoksen Mariestadiin Ruotsiin Tieto on toimittanut tehdasjärjestelmät Metsä Boardin viidelle kartonkitehtaalle Suomessa. Tiedon TIPS-järjestelmään perustuvat kokonaisuudet kattavat tuotannon optimoinnin ja hallinnan, varastonhallinnan sekä erilaiset liittymät alihankkijoihin, myyntijärjestelmään ja automaatioon. Järjestelmässä on myös liityntä SAP Business Warehouse -raportointiin. Vastaavaan malliin perustuva toimitus on parhaillaan me- nossa Metsä Boardin tehtaalla Gohrsmühlessä, Saksassa. Metsä Board on käyttänyt TIPS-tuotetta jo aiemmin, mutta nyt versio päivitettiin uuteen sekä otettiin käyttöön kaikilla viidellä tehtaalla. Jatkossa järjestelmän uudet versiot päivittyvät 1–2 vuoden välein, mikä pidentää sen elinkaarta. – Rakensimme järjestel- män, joka mahdollistaa yhteisten parhaitten käytänteiden kehittämisen sekä helpottaa tavoitteiden asettamista ja seurantaa viidellä tehtaallamme. Järjestelmän ylläpito ja jatkokehittäminen tehostuivat. Projektissa oli mukana merkittävä määrä omaa henkilöstöämme ja toivomuksiamme sovelluksen kehittämisessä toteutettiin merkittävässä määrin. Teimme työtä hyvässä yhteistyössä, aikataulussa ja budjetissa, vaikka projektin laajuuteen ja toteutusjärjestykseen tuli matkan varrella merkittäviä muutoksia, sanoo toimitusketjusta vastaava johtaja Matti Ketonen Metsä Boardilta. – Tehdasjärjestelmät ovat tehtaan toiminnan ydin. Olemme iloisia, että TIPS-tuotteemme on vakuuttanut Metsä Boardin. Projekti tehtiin erittäin tiukassa aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, joka oli mahdollista sekä meidän että Metsä Boardin vahvalla sitoutumisella, sanoo projektista vastannut Markku Kivijärvi Tiedolta. Tieto Integrated Paper Solution on kokonaisvaltainen tuotannonohjausjärjestelmä sellu-, paperi-, kartonki- ja pehmopaperiteollisuudelle. Yli 10 000 loppukäyttäjää eri puolilla maailmaa käyttää järjestelmää päivittäin tehtaan prosessien hallintaan. Tieto on Pohjoismaiden suurin tietotekniikkapalve- luyritys, joka tarjoaa täyden elinkaaren IT-palveluita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiö on perustettu vuonna 1968, ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Tiedon palveluksessa työskentelee noin 17 000 ammattilaista yli 20 maassa ja yhtiön liikevaihto on noin 1,8 miljardia euroa. Tieto Insta Automationille toimipiste Imatralle Insta Automation Oy:n Asennus-yksikkö on avannut toimipisteen Imatralla osoitteessa Kertakaari 5, 55120 Imatra. Toimipisteen yhteyshenkilönä toimii projektinhoitaja Vesa Mäkelä. Insta-konsernilla on nyt toimipaikat Tampereella, Vantaalla, Helsingissä, Muuramessa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Harjavallassa, Varkaudessa ja Imatralla. Insta Automation Marko Husu on nimitetty Insta Automation Oy:n Asennus-liiketoimintyksikköön projektipäälliköksi 01.05.2013 alkaen. Markon toimenkuvaan kuuluu muun muassa projektien tarjouslaskenta ja toimitusprojektien hoito. Marko on aiemmin toiminut asennusosastolla projekti-insinöörinä. Insta Automation Paikallisen bioenergian asiantuntija Renewa Oy ja Katrinefors Kraftvärme Ab ovat allekirjoittaneet sopimuksen lämpöteholtaan 28 MW:n biokattilalaitoksesta. Renewa toimittaa biokattilalaitoksen yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon Metsä Tissuen paperitehtaalle Mariestadiin Ruotsiin. Kattilalaitos tuottaa prosessihöyryä Metsä Tissuen paperitehtaan käyt- töön, höyryä sähköntuotantoa varten ja lämpöä EteläRuotsissa Vänernin itärannalla sijaitsevan Mariestadin kaupungin kaukolämpöverkkoon. – Laitoksen polttotekniikka perustuu leijupetiteknologiaan, joka mahdollistaa vaihtelevalaatuisten polttoaineiden käytön energiantuotannossa alhaisin päästöin. Kattilassa käytetään polttoaineena Metsä- Wärtsilä toimittaa varavoimadieselgeneraattorit Olkiluodon ydinvoimalaitokselle Wärtsilä on allekirjoittanut sopimuksen Teollisuuden Voima Oyj:n kanssa laitoksen turvallisuusjärjestelmiin kuuluvien varavoimadieselgeneraattorien toimittamisesta Olkiluodon ydinvoimalaitoksen Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -yksiköille. Wärtsilä vastaa projektin suunnittelusta, hankinnoista ja asennustöistä sekä käyttöönotosta. Wärtsilä toimittaa yhdeksän Wärtsilä 32 -moottoria, jotka käyttävät polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Wärtsilä toimittaa voimalaitokseen myös kaikki tarvittavat apulaitteistot. Wärtsilän toimittamat dieselgeneraattorit toimivat varajärjestelmänä, jonka tarkoitus on varmistaa että ydinvoimala saa tarvitsemansa sähkön. Wärtsilän laitteisto toimitetaan ja asennetaan vaiheittain al kaen vuonna 2016. – Modernisoimme Olkiluodon laitosta jatkuvan parantamisen periaatteella ja meille on tärkeää, että laitoksessa on aina uusinta ja luotettavinta teknologiaa. Osana käynnissä olevaa isoa modernisointihanketta uusimme dieselgeneraattorit, jotka varmistavat sähkönsaannin mahdollisessa mutta epätodennäköisessä sähkönmenetystilanteessa, toteaa tekniikkaosaston johtaja Sami Jakonen TVO:sta. – Tämä on merkittävä tilaus Wärtsilälle. Varavoimantuotanto otetaan käyttöön siinä tapauksessa että sähkönsyöttö ulkoisista sähköverkoista ja laitoksen päägeneraattorilta on estynyt. Tärkeimmät varavoimantuotannolle asetetut vaatimukset ovat nopea käynnistys, riittävä säh- 24.–26.9.2013 Tampereen Messuja Urheilukeskus Tissuen paperitehtaassa sivutuotteena syntyvää lietettä ja metsähaketta sekä purkupuuta. Tuotannossa syntyvien sivutuotteiden ja purkupuun käyttö vähentää uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Uusi laitos tuottaa pääosan Mariestadin tarvitsemasta kaukolämpöenergiasta, kertoo Johan Nilsson, Katrinefors Kraftvärme Ab:n toimitusjohtaja. Renewa köntuotanto sekä erinomainen luotettavuus tiukkojen säännösten mukaisesti, sanoo Vesa Riihimäki, Wärtsilän Power Plants -liiketoiminnan johtaja. TVO on suomalainen ydinvoimayhtiö, joka omistaa kaksi ydinvoimalaitosta Olkiluodossa Länsi-Suomessa. Kolmas ydinvoimalaitosyksikkö on parhaillaan rakenteilla. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisujen toimittaja, joka tukee asiakasyrityksiä tuotteiden koko elinkaaren ajan. Vuonna 2012 Wärtsilän liikevaihto oli 4.7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä oli noin 18.900 henkeä. Yrityksellä on lähes 170 toimipistettä 70 maassa. Wärtsilä 13 www.alihankinta.fi ASIAKASLÄHTÖISTÄ SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSTA yli 30 vuoden kokemuksella. Tarkkaa liikkeenhallintaa ASIANTUNTIJAT PALVELUKSESSANNE Tasowheel Systems Oy Tasowheel Gears Oy Tasowheel Tikka Oy Ota yhteyttä www.tasowheel.fi Vaativaa koneistusta Laadukasta voimansiirtoa 14 Organisaatio-Sanomat O rg a n i sa at i o - S a n o m at ABB ja Savon Voima pilotoimaan älykkäitä ratkaisuja maakaapeliverkkoon kuva ABB ABB ja Savon Voima ovat käynnistäneet tutkimus- ja kehityshankkeen sähkön toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi Savon Voima Verkon keskijänniteverkossa. Tavoitteena on kehittää verkkoratkaisut, jotka turvaavat laadukkaan ja luotettavan sähkönjakelun. ABB ja Savon Voima ovat käynnistäneet tutkimus- ja kehityshankkeen sähkön toimitusvarmuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi Savon Voima Verkon keskijänniteverkossa. Pilottihanke koskee Lapinlahden alueen 20 kV keskijänniteverkkoa. Se on osa Lapinlahden ja Ahmon sähköasemien välisen verkoston perusparannustyötä ja sisältää maakaapeloinnin, sähköasemien saneerauksen sekä verkoston automaatiotason noston. Tavoitteena on kehittää verkkoratkaisut, jotka turvaavat laadukkaan ja luotettavan sähkönjakelun. – Maaseutuverkon maakaapeloinnilla on myös ”kolikon kääntöpuoli”, se lisää loistehoa, minkä vuok- si jännitteen pysyminen laadukkaana on haasteellista. Hankkeessa pilotoimme ABB:n tuotteita ja teknologioita hyödyntäen uusia energiatehokkaita ratkaisuja loistehon ja maasulkuvirran kompensoimiseksi, suunnittelupäällikkö Jussi Antikainen Savon Voima Verkosta sanoo. Sähkömarkkinalain uudistus asettaa uudet kriteerit sähkön toimitusvarmuudelle. Se sallii asemakaavaalueella enintään kuuden tunnin keskeytysajan, muilla alueilla enimmillään 36 tunnin. Maakaapelointi on yksi ratkaisu toimitusvarmuuden parantamiseksi. – Loistehon väheneminen laskee sähkönsiirron kustannuksia. Kompensointilaitteet parantavat myös henkilöturvallisuutta, kun Yksi kumppani – useita palveluita Turvallisempaa, yksinkertaisempaa ja kannattavampaa Inspecta tuntee valmistuksen ja kunnossapidon haasteita yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella. Yli 1400 asiantuntijan voimin palvelemme turvallisuuteen, laatuun ja elinkaareen liittyvissä kysymyksissä - Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltian maissa. Palveluidemme avulla voidaan tunnistaa piileviä riskejä ja valmistautua ennalta arvaamattomaan ennen kuin riskit muuttuvat turhiksi kustannuksiksi, toimintahäiriöiksi tai pahimmassa tapauksessa henkilövahingoiksi. Sovellamme kosketusjännitteet alenevat. Pilottihankkeessa Savon Voiman verkkoon asennetaan ABB:n hajautetun kompensoinnin laitteistot, joissa samaan rakenteeseen on integroitu sekä loistehon että maasulkuvirran kompensointikuristimet, tutkimusjohtaja Esa Virtanen ABB:ltä sanoo. Sopimuksen mukaisesti ABB kehittää pilottialueen verkostoautomaatiota vyöhykekonseptin mukaisilla ratkaisuilla. Pilotissa varaudutaan myös älykkyyden lisäämiseen sähköverkkoon. Energiamarkkinaviraston mukaan sähkönjakelun keskeytyksistä aiheutui Suomessa asiakkaille 417 miljoonan euron haitta vuonna 2011. Vakiokorvauksia sähkön jakeluverkon haltijat maksoivat noin 47 miljoonaa euroa. Keskijänniteverkon maakaapelointiaste Suomessa oli vuonna 2011 noin 12 prosenttia. Sähkömarkkinalain tavoitteena on, että pitkät sähkökatkot ovat historiaa vuonna 2028. Lakiesitys käsitellään eduskunnassa keväällä, ja lain on määrä tulla voimaan kesällä. ABB Nimitykset Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila kansainväliseksi puhtaan energian suurlähettilääksi Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila on nimetty kansainväliseksi puhtaan energian suurlähettilääksi 23 maan energiaministereistä koostuvan verkoston kokoontumisessa Intiassa. Suurlähettiläiden tehtävänä on edistää tietoisuutta puhtaan energian ja teknologian (cleantech) mahdollisuuksista globaalisti sekä kotimaissaan perustettavien verkostojen kautta. – Olen erittäin otettu tästä kunnianosoituksesta, Heli Antila sanoo. – On ilo olla edesauttamassa naisten asemaa puhtaan energian alueella maailmanlaajuisesti. Kehitysmaiden naisille sähkö on avain pois köyhyydestä. Näkemyksemme mukaan aurinkoenergia ja energiatehokkuus ovat tulevaisuuden energiajärjestelmän, aurinkotalouden, tärkeimpiä osaalueita, Antila jatkaa. Fortumin näkemyksen mukaan aurinkotalouteen siirrytään vähitellen teknologian ja yhteiskunnan kehittyessä, ja ilmastomyönteiset ratkaisut edistävät tätä kehitystä. Aurinkoenergia on tärkeä kehitysalue Fortumissa ja yhtiö on edelläkävijöitä biopolttoaineisiin perustuvassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Fortum SOP-Metal Oy Relicomp Oy Relicomp Oy:n nimitykset 2.4.2013 alkaen: Kirsi Korvola-Mäkinen on nimitetty SOP-Metal Oy:n henkilöstöpäälliköksi ja laatukoordinaattoriksi 1.4.2013 alkaen. Hän vastaa HR-toimintojen sujuvuudesta ja kehittämisestä sekä hoitaa laatuasioita yhdessä laatupäällikön kanssa. Kirsi on työskennellyt SOP-Metal Oy:ssä kaksi vuotta. Hän valmistui jouluna 2011 Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan liikkeenjohdon koulutusohjelmasta tradenomiksi. Kehityspäälliköksi on nimitetty Esa Nostaja. Nostaja on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 1997 useissa eri tehtävissä, vastaten viimeisimmäksi tuotannosta. Uudessa tehtävässään Nostaja vastaa myynnistä ja asiakkuuksista. Lisäksi hänen vastuualueinaan ovat hankintatoimi sekä tuote- ja menetelmäkehitys. Nostaja on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Tuotantopäälliköksi on nimitetty ins. Jani Lepola. Lepola on ollut Relicompin palveluksessa vuodesta 2005 vastaten eri tehtävistä mm. tuotannon suunnittelusta. Lepola vastaa uudessa tehtävässään tilaus-toimitusprosessista ja tuotannon kokonaisvaltaisesta johtamisesta niin Kauhajoella kuin Suolahdessakin. Lepola on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Laatupäälliköksi on nimitetty Katri Rientamo. Rientamo on ollut Relicompin palveluksessa vuodesta 2007 mm. työnjohtajana ja laatuvastaavana. Rientamo vastaa uudessa tehtävässään kokonaisvaltaisesti laatutyön kehittämisestä yhtiössä. Rientamo on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Talouspäällikkönä jatkaa Tiina Jyllilä. Jyllilä vastaa niin sisäisestä kuin ulkoisesta laskennasta sekä ICTtoimintojen kehittämisestä. Jyllilä on johtoryhmän jäsen ja raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle. Inspecta, PL 113, 00181 Helsinki ammattitaitoamme tarkastuksesta, testauksesta, sertifioinnista, konsultoinnista ja koulutuksesta asiakkaidemme hyödyksi parhaalla mahdollisella tavalla. Inspecta on kumppani, joka tarjoaa laajan valikoiman turvallisuutta ja kannattavuutta lisääviä palveluita saman katon alta. Yhdessä tehostamme liiketoimintaanne ja mahdollistamme kestävämmät toimintatavat sekä turvallisemman työympäristön. 15
