Lataa - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry

Transcription

Lataa - Pohjanmaan Pelastusalan Liitto Ry
Valakia
• Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenlehti • 2/2011 •
Uusi pelastuslaki
taloyhtiön näkökulmasta
Reijo Alanko-Luopa
on Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä
Liiton uusi puheenjohtaja on
Terveisiä
syyskokouksesta
Janne Sankelo
Hyvässä ja turvallisessa hoidossa1 • Jäsenhankintakampanja alkaa
Valakia
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry (PoPeLi)
huolehtii hallitus- ja toimikuntatoiminnallaan
vanhan Vaasan läänin alueella pelastustoiminnan edistämisestä. Liitto edistää jäsenistönsä,
kansalaisten yhteisöjen ja laitosten valmiutta turvata ihmiset, omaisuus ja ympäristö
onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta
normaali- ja poikkeusoloissa. Työtä tehdään
yhdessä SPEK Pohjanmaan kanssa.
Sisällys:
SPEK Pohjanmaa on johtava pelastusalan
kouluttaja entisen Vaasan läänin alueella. Sen
kokeneet kouluttajat vastaavat vapaaehtoisten palokuntien kurssijärjestelmän mukaisesta koulutuksesta. Se on myös omatoimisen
varautumisen asiantuntija.
Onnitellen
2/2011
Puheenjohtajalta 3
Toiminnanjohtajan kynästä
4
Ajankohtaista 6
Palokunnissa tapahtuu Palopuuhapäivä Isojoen paloasemalla 7
Laihian palokuntanaiset 40 vuotta 8
Olavi Rantala 9
Reijo Alanko-Luopa palkittiin
10
Kurssin suorittaneet
12
Kivikirkko, Taavintupa ja Votka-turistit
16
Lisäksi liitto ja SPEK Pohjanmaa tukevat
järjestötyötä alueellaan. Olemme osaltamme
kasvattamassa tulevaisuuden pelastajia!
Liiton syyskokouksen antia
18
Räddningslagen förnyades
22
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Hyvässä ja turvallisessa hoidossa
24
Sepänkyläntie 14–16
65100 Vaasa
Puh. 06 325 1498
Faksi 06 312 8266
[email protected]
www.popeli.fi
PoPeLin jäsenhankintakampanja
26
Taloyhtiön näkökulma uuteen pelastuslakiin 20
Puheenjohtaja: Veli-Pekka Nurmi
Toiminnanjohtaja: Reijo Malkamäki
Valakia
Julkaisija: Päätoimittaja: Ulkoasu ja taitto: Painopaikka:
Kannen kuva: Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Reijo Malkamäki
Luminar Solar, Riihimäki
Tammerprint, Tampere 2011
Reijo Malkamäki
2
Puheenjohtajalta
On kiitosten aika
Neljä innostavaa vuotta Pohjanmaan Pelastusalan
Liitto ry:n puheenjohtajana ovat osaltani päättymässä. Haikealta tuntuu. Edeltäjäni Simo Kakkuri oli tehnyt hyvää työtä liiton johdossa, joten
minun oli helppo tarttua ruoriin.Ympärillä vähän
myrskysi yhden työnantajan malliin siirtymisen
johdosta, mutta oman paattimme valittu kurssi oli
meille selvä. Tehdyt ratkaisut ovat osoittautuneet
oivaksi pohjaksi kehittää liiton toimintaa jäsenistön ja koko vanhan Vaasan läänin eduksi. Takaisin
vanhaan ei ole tarvinnut palata.
Tyytyväinen jäsenistö muodostaa tietenkin
yhdistyksen perustan. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä. Tärkeää on muistaa, että liitto on jäsenistöään varten eikä toisinpäin. Liiton pitää koko
ajan tutkailla, miten se voi parhaalla mahdollisella
tavalla palvella jäsenten tarpeita. Tässä olemme
edenneet vaikuttamissuunnitelmamme myötä.
Aktiiviset toimijat ovat välttämättömiä
liitolle. Toiminta ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoisten korvaamatonta panosta vaikkapa
nuorisoleirien järjestelyissä. Kovasti kiitoksia teille
työstänne. On ollut etuoikeus saada tutustua
teihin.
Yhteistyökykyinen hallitus on äärimmäisen tärkeä liitolle. Popelissa hallitus toimii ja
on motivoitunut. Hyvänä osoituksena tästä on
se, että käytännössä hallitus on aina koolla liki
täysilukuisena, eikä varajäsenillä juuri ole ollut
hommia. Olen pyrkinyt ohjaamaan hallituksen
kokouksia keskustelun suuntaan. Se näyttää onnistuneen. Suuri kiitos kaikille hallituksen jäsenille.
On ollut ilo johtaa kokouksia teidän rakentavan
suhtautumisenne johdosta.
Innovatiivinen henkilökunta muodostaa
neljännen jalan, jonka varassa tuoli pysyy tukevasti
pystyssä. Ilman osaavaa henkilökuntaa mistään
ei tulisi mitään. Tässä suhteessa olemme olleet
onnekkaita. Pidempään talossa olleet ovat jaksaneet uudistua ja panostaa tosissaan liiton työhön.
Olemme myös onnistuneet rekrytoinneissa ja
näin olemme saaneet tärkeitä uusia mausteita
työhömme.
Puheenjohtajalle
toimiva suhde
toiminnanjohtajaan on äärimmäisen tärkeä.
Meillä yhteistyö
on sujunut,
ollen toisinaan
jopa hauskaa.
Olen hyvin kiitollinen kaikesta siitä avusta,
tuesta ja arvostuksesta, jota olen teiltä saanut.
Vaikka nyt siirrynkin taka-alalle vanhan isännän rooliin, minun ei ole tarkoitus jättää liittoa.
Toivottavasti löydän sopivia tapoja osaltani auttaa
Popelia eteenpäin.
Uusi puheenjohtaja, kansanedustaja Janne
Sankelo saa johdettavakseen hyvässä kunnossa
olevan, tärkeää työtä tekevän yhdistyksen. Haluan
toivottaa sekä uudelle puheenjohtajalle että
liitolle ja sen koko jäsenistölle parasta menestystä.
Näillä eväillä on hyvä aloittaa elinvoimaisen liiton
60. juhlavuosi.
Toivotan teille kaikille liikettä vain eteenpäin,
rohkeita ratkaisuja ja menestystä sekä tietysti
hyvää terveyttä!
Veli-Pekka Nurmi
puheenjohtaja, dosentti
Syyskokous valitsi
PoPeLin uudeksi
puheenjohtajaksi
kansanedustaja
Janne Sankelon.
Seuraavassa Valakian numerossa
kuulemme Jannen
ajatuksia.
3
Toiminnanjohtajan kynästä
Toimintavuosi paketissa
Vuosi 2011 alkaa olla paketissa ja on aika taas
tehdä suunnitelmat kuntoon seuraavalle toimintavuodelle. Tähän tarkoitukseen hyväksyttiin liiton
syyskokouksessa esitelty Vaikuttamissuunnitelma.
Tulevaa aikaa ajatellen suurin muutos liittomme
toiminnassa tapahtuu, kun puheenjohtajamme
vuodenvaihteessa vaihtuu Veli-Pekka Nurmesta Janne Sankeloon.
Janne Sankelon maine on tähän asti kertynyt
muusta kuin pelastusalaan liittyvästä toiminnasta.
Erityinen osaaminen ja verkoston laajeneminen
liitolle koituu varmasti opetustoimen alalta ja
tietenkin Sankelon kansanedustajan työstä, joka
levittää vaikuttamisaluettamme valtakunnallisiin
svääreihin. Popelin osaavan hallituksen tuella ja
hyvällä perehdytyksellä saamme varmasti asiat
sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti, niin kuin
tähänkin saakka. Onneksemme väistyvä puheenjohtajamme on lupautunut olemaan mentorin
roolissa taustalla, jos siihen on tarvetta. Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen voin omasta puolestani todeta olevani erittäin tyytyväinen syyskokouksen tekemään valintaan ja toivotankin Jannen
lämpimästi tervetulleeksi Popelin keulamieheksi.
Veli-Pekka Nurmen neljän vuoden aikana antama kädenjälki liiton toiminnalle on merkittävä.
Tänä aikana liittomme mm. siirtyi alueyksikkötoimintaan.VP:n rooli SPEKin valtuuston puheenjohtajana antoi lisäksi hyvin ajantasaista tietoa
alueellemme, ja voidaan varmaan todeta sekin,
että pelastusliittojen rooli tuona aikana korostui
lausunnon antajana kun SPEKin toimintaa on kehitetty. Pelastusliittojen profiili on selkeästi SPEKryhmässä kasvanut ja antanut vapaaehtoispohjalta
toiminnassa mukana oleville sisällöllistä aihetta
tehdä tätä meille kaikille tärkeätä työtä.
Popelin naistyön merkitys on toimintamme
perusjalkoja. Naistyön rooli valistustyössä ja
osallistujana erilaisissa varautumista vaativissa
tilanteissa on tärkeä. Muonitukseen liittyvät asiat
eivät tietenkään ole vähäpätöisiä nekään, kun
naistyön sisältöä listataan. Naistyön tuki leirien ja
erilaisten koulutustapahtumiemme järjestämisessä
on kultaakin arvokkaampaa. Koska kiittäminen
usein saattaa tahattomasti jäädä vähänlaiseksi, haluan tässä kohtaa tuoda kiitokseni naistoiminnan
aktiivisesta otteesta tänäkin vuonna.
Popelin nuorisotyö on saanut ansaitsemaansa
huomiota kuluvan vuoden aikana Yli Hyvä juttu
-nimeä kantavan projektin avulla. Kotitapaturmien
ehkäisykampanja jakaa vuosittain Arjen turvateko -palkinnon merkittävästä arjen turvallisuutta
edistävästä teosta tai työstä, jolla tuetaan koti- ja
vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä. Tässä projektissa
mukana olleita varmasti lämmitti tieto siitä, että
Yli Hyvä Juttu -projekti palkittiin 13.9.2011 Valtakunnallisilla tapaturmapäivillä Arjen turvateko
-palkinnolla.
Toinen merkittävä huomioiminen tapahtui,
kun ylipalomies Reijo Alanko-Luopa valittiin
koko Suomen vuoden palokuntanuorisotyöntekijäksi. Erittäin vastuuntuntoisesti nuorisotyöhön
suhtautuva Alanko-Luopa oli aktiivisena promoottorina myös Yli Hyvä Juttu -hankkeessa.Vastaavanlaiset huomioimiset ovat harvinaista herkkua, ja
on todella hienoa, että nämä molemmat valinnat
suuntautuivat omalle alueellemme. Palkintojen
saaminen ei tietenkään ole itse tarkoitus, mutta
4
katsoisin asiaa kuitenkin niin, että kehun ja palkinnon antaminen ei ole koskaan pahasta.Voisi tähän
tietysti sanoa mainoksenkin sanoin: ”on vaikia olla
vaatimatoon ku on niin hyvä”.
Popelin veteraanien järjestäytyminen on ollut
tarkoituksena hoitaa kuntoon tämän vuoden
aikana, mutta kaikkihan sen tietävät, että kun
eläkeikä tulee täyteen, niin kalenterin täyttyminen
erilaisilla kiireillä hämmästyttää monia. Niin on
käynyt tässäkin, joten järjestäytyminen siirtynee
ensi vuoden puolelle. Asiahan ei karkaa mihinkään,
mutta veteraanityön sisältö pitää saada sellaiseksi, että siihen sitoutuminen on mielekästä. Sen
vuoksi näen ainoaksi onnistumisen tieksi sen,
että veteraanit pohtivat toimintansa tarkoituksen
itsenäisesti.
Alueellisen pelastusliiton kumppanuus sopii
mielestäni nasevasti yrityskentän tarpeisiin. Uuden
pelastuslain myötä lisääntyneet vastuut yrityksille
saattavat realisoituessaan aiheuttaa nystyröiden
hieromista monessa osoitteessa. Jäsenyrityksiemme kohdalla ainakin tiedotus ja koulutustarjonta
auttavat selviämään hämmennyksen vaiheesta
kunnialla. Pelastuslaitosten ja oman kouluttajapankkimme kautta voimme tarjota jäsenillemme
varteenotettavan vaihtoehdon, kun lain velvoitteita asetellaan omiin varautumissuunnitelmiin. Jäsenlistamme onkin jo lähtenyt mukavasti nousuun,
mutta vauhtia kasvuun pyrimme saamaan ensi
vuoden aikana toteutettavalla jäsenhankintakampanjalla. Loppuvuodesta on sopiva hetki sitten
arvioida, kuinka tässä onnistuimme.
Joulun läheisyys ja kynttilöiden polttaminen
tulevat jälleen väistämättä aiheuttamaan vaaratekijöitä niin kotitalouksissa kuin työpaikoillakin.
Valistuksen kautta on tavoitteena saada näitäkin
murhenäytelmiä vähenemään. Tilastoista on
todettavissa, että 6 % rakennuspaloista aiheutuu
kynttilän liekistä. Muistakaamme kaikki, että ”viimeinen sammuttaa kynttilän”.
Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012!
Reijo Malkamäki
toiminnanjohtaja
Soppatykki ja kokousteltta vuokralle
Popelin hankkima soppatykki on
jäsenistön vuokrattavissa. Hinta on
40 € / vrk, lisäpäivät 10 € / vrk.
Popelin koulutusteltat ovat myös
vuokrattavissa. Teltan koko on 5 m
x 8 m.Vuokra samoin kuin soppatykillä.
Tiedustelut: Karita Stenroos, puh. 06
3251 498, [email protected]
5
Ajankohtaista
Pohjoismaista palovaroitinpäivää vietetään 1.12.
Toimintatilastojen palautus tammikuussa
Pohjoismaista palovaroitinpäivää ryhdytään viettämään vuosittain joulukuun ensimmäisenä päivänä.
Pelastustoimen asioista vastaavat Pohjoismaiden
ministerit päättivät asiasta 22.11. Helsingissä.
Päivä keskittyy palovaroittimen hankkimiseen,
asentamiseen ja testaamiseen.
Ministerit kävivät läpi eri yhteistyöhankkeiden
tuloksia, kuten kriisiviestintää ja pohjoismaisen
vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunnan perustamista. Pelastustoimen pohjoismaiseen ministerikokoukseen osallistui Suomen edustajana
sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Seuraava
ministerikokous järjestetään Islannissa, Reykjavikissa vuonna 2012.
Vuosi 2011 lähestyy loppuaan ja on aika koota
yhteen toimintavuosi. Ohjeet toimintatilastojen
palauttamiseen on lähetetty joulukuussa. Toimintatilastot kerätään hyvien kokemusten pohjalta
pelastusliitoittain. Ensisijainen palautus on HAKApalokuntarekisterin kautta.
Palokuntakoulutuksen kehittämisestä seminaari
Tammikuun 17. päivä järjestetään Vantaalla
seminaari palokuntakoulutusjärjestelmän uudistamisesta. Tilaisuudessa koulutusjärjestelmän
valmistelutyöryhmä esittelee yhden tai useamman
ehdotuksen uudeksi järjestelmäksi, ja läsnäolijat
pääsevät heti antamaan omia kommenttejaan ja
kehittämisehdotuksiaan.
Seminaarin jälkeen koulutusjärjestelmäluonnos lähtee vielä yleiselle lausuntokierrokselle.
Niin seminaarissa esitettävät kannanotot kuin
viralliset lausunnotkin otetaan huomioon uuden
koulutusjärjestelmän viimeistelyssä.
Nou Hätä -kampanja pyörähtää käyntiin tammikuussa
Nou Hätä! -kampanja alkaa jälleen vuoden
alussa uudella teemalla Syy ja Seuraus!
Kampanja kietoutuu nuorten elämää koskettavien tarinoiden ympärille. Ne kertovat
sankariteoista ja onnettomuuksista, jotka
olisi voitu estää omalla toiminnalla. Uudet
Nou Hätä! -verkkosivut aukesivat joulukuussa, ja Facebookissa tapahtuu joka päivä
jotakin uutta.
Kampanjaviestinnässä käytetään nuorille
jo ennestään tuttuja välineitä, kuten Facebookia, Spotify-musiikkipalvelua ja blogeja.
Kiinnostus
turvallisuusasioihin yritetään herättää
kilpailuilla ja
keskustelua
virittävillä
toiminnoilla.
Palokuntanuorten symposium
Jyväskylässä helmikuussa
11.–12.2. järjestetään palokuntanuorille suunnattu
valtakunnallinen tapahtuma Jyväskylässä. Paikkana
toimii Kiponniemen toimintakeskus. Ilmoittautuminen tapahtuu HAKA:n kautta. Osallistujiksi
haetaan 14–17-vuotiaita palokuntanuoria ja palokuntanuorten ohjaajia. Symposiumin tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuus kehittää itse palokuntanuorisotyötä ja luoda sen tulevaisuuskuvaa.
Symposiumissa valitaan myös Suomen edustajat
toukokuussa Saksan Ambergissa järjestettävään
kansainväliseen palokuntanuorten symposiumiin.
6
Palokunnissa tapahtuu
Palopuuhapäivä Isojoen paloasemalla
Kauniissa aurinkoisessa säässä syyskuisena sunnuntaina pidettiin Isojoen paloasemalla Lasten Palopuuhapäivä. Tapahtuman
järjestäjinä toimivat Isojoen palomiehet,
Kipinäsiskot, Isojoen palokuntanuoret
sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos.
Teksti: Hannele Järvensivu
Kuvat: Rauni Pitkäranta ja Henri Santahuhta
Tapahtuman vetonaulana oli Kauhajoelta tilattu
nostolava. Se muodostikin huikean maamerkin
paloaseman pihamaalle täydessä korkeudessaan.
Ohjelmanumeroksi oli suunniteltu nostolavalta
käsin tehty ”palavan rakennuksen” katon avaus,
joka sujuikin hienosti.
Pihamaalla oli lapsille tarjolla monenlaista ohjelmaa. Paikalla olivat Etelä-Pohjanmaan
pelastuslaitoksen valistusauto ja Pikkupalomiehen Sammutuskärry.Valistusautossa tarjottavana
olleet karkit vaelsivat nopsasti parempiin suihin, ja
sammutuskärryn liekkejä sammutettiin ahkerasti.
Pihalla sai kokeilla myös oikeita vaahtosammuttimia sekä palikoiden kaatamista sankoruiskulla.
Vaaratonta savua täynnä olevassa huoneessa
sai todeta, kuinka näkyvyys on rajallista tulipalossa. Valistuksellisena viestinä meni perille käytännössä, että lähimpänä lattiaa savua on vähiten.
Pienimmille vieraille oli pystytetty liukumäki ja
aina yhtä suosittua on päästä paloauton kyytiin
ajelulle. Rastien kiertämisen lomassa oli mahdollisuus pysähtyä naisten pitämään kahvioon ja
syömään makkaraa.
Näin mittavan tapahtuman järjestämiseen tarvitaan paljon miehiä, naisia ja nuoria. On hienoa,
että palokunnan joukoista löytyy tällaista yhteishenkeä!
7
Palokunnissa tapahtuu
Laihian palokuntanaiset ry 40 vuotta
- ei nuukaaltu!
Laihian palokuntanaiset ry perustettiin vuonna 1971, joten keväällä
yhdistys täytti 40 vuotta.Yhdistys
ja sen jäsenet ovat olleet aktiivisia
vuodesta toiseen, joten päätimme
hieman juhlia. Emme järjestäneet
virallisia juhlallisuuksia, vaan teimme
teatteriretken yhdessä palomiesyhdistyksen kanssa. Helteisenä
kesäkuun lauantaina matkasimme
Tampereen Musiikkiteatteri Palatsiin.
Siellä nautimme maittavan illallisen,
jonka jälkeen katsoimme esityksen
Blues Brothers.
Teksti: Mari Rintala
Palokuntanaisten tuotteita SPEKin
myynnissä
Palokuntanaistyön toimintakalenteri päivitetty
SPEKin myynnissä on tarjolla palokuntanaisten
tuotteita.Valikoimista löytyy tällä hetkellä esimerkiksi pinssi ja servettejä, jotka on varustettu palokuntanaisten logolla. Tuotteita voi tilata SPEKin
verkkokaupasta, osoitteesta verkkokauppa.spek.fi
tai myynnistä, puh. 09 4761 1300.
Palokuntanaistyön toimintakalenteri on päivitetty ja se löytyy SPEKin nettisivuilta www.spek.
fi > Palokuntatoiminta > Palokuntanaiset sekä
HAKA:sta. Käy katsomassa toimintakalenterista
valtakunnalliset ajankohtaiset tapahtumat!
Palokuntanaistyön johtajien valtakunnalliset opintopäivät helmikuussa
Palokuntanaistyön johtajien opintopäivät järjestetään 4–5.2.2012 Padasjoella. Kutsut ja tarkempi ohjelma lähtevät vielä kuluvana vuonna palokuntiin.
8
Onnitellen
Johtava palotarkastaja Olavi Rantala
Vapon kautta eläkkeelle
Olavi Rantalan viimeinen tarkastuskäynti Vapon
turvetyömaalla 30.11.2011 päätti vuonna 1958
alkaneen työn pelastusalalla. Eläkkeelle siirtymistä
juhlittiin päivän päätteeksi Jalasjärven virastotalolla, jossa vieraina olleet työkaverit ja yhteistyökumppanit muistelivat puheissaan Olavin asiantuntevaa ja valtakunnallisestikin kehittävää roolia
palotarkastajan työssä.
Jalasjärven VPK:n toiminnassa edelleen mukana oleva Olavi muisteli, kuinka aiemmin yrittäjänä
toimiessaan hyppäsi tuulen nopeaan Apina-Datsuniin ja kiirehti usein kesken kaupan teon hoitamaan tärkeämpää velvollisuutta hälytysosaston
kanssa. Olavin työuraan mahtui myös palokuntanuorten parissa tehtyä työtä, joten Olavin käden
jälki pelastusalalla näkyy vielä pitkään.
Muistelu- ja kiitospuheessaan SPEKin aluejohtaja Sirpa Suomalainen kertoi Olaville, että
vaikka jäähyväiskahveja nautitaankin, niin toiminta pelastusalalla voi jatkua Popelin veteraanien
joukossa. Kuuluipa kahvikuppien kilistelyn lomassa
vielä kalenterivaraustenkin suhinaa merkkinä siitä,
että Olavin neuvot eläkkeelle siirtymisen jälkeenkin olivat vielä tarpeellisia.
Teksti ja kuva: Reijo Malkamäki
Olavi Rantala valmiina ottamaan vieraat vastaan vaimonsa Airan kanssa.
9
Reijo Alanko-Luopa
on vuoden palokuntanuorisotyöntekijä
Kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa valittiin vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi – eikä syyttä. Hänet tunnetaan hyväntuulisena, reiluna ja aikaansaavana
palokuntanuorten kouluttajana.Yli Hyvä Juttu on erinomainen esimerkki siitä, miten
nuorista välittävä ihminen voi tehdä paljon heidän hyvinvointinsa eteen.
Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä Reijo
Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten
kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. Hän on
osoittanut työssään suurta ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta, mikä näkyy muun muassa
Yli Hyvä Juttu -hankkeen aktiivisena toteuttamisena. Alanko-Luopa oli hankkeen varsinainen
tehomoottori, joka otti oman palokuntanuorisoosastonsa pilotointiin mukaan ja tuki myös muita
hankkeessa mukana olleita palokuntia.
Yli Hyvä Juttu oli Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestön käynnistämä ja RAY:n tukema
projekti. Se aloitti toimintansa 15.10.2007 ja
päättyi 31.12.2008. Hankkeen tavoitteena oli
tukea sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden
ohjelmaa, ja sen myötä on syntynyt uudenlainen
moniammatillinen yhteistyömalli. Mallia voidaan
soveltaa myös muissa harrastustoiminnoissa kuin
palokunnissa. Tämä tukee voimakkaasti myös kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyä sekä arjen
turvallisuutta.
– Osastoissa on todennäköisesti jo nyt
sellaisia nuoria, mutta Yli Hyvä Jutun puitteissa
ollaan aktiivisemmin yhteydessä nuorisopuolen
henkilöihin. He kohtaavat työssään nuoria, joilla ei
ole harrastusta tai yhteisöä, johon kuulua, AlankoLuopa sanoo.
Jotkut ovat synnynnäisiä lahjakkuuksia toimimaan nuorten kanssa. Reijo Alanko-Luopa taitaa
olla yksi heistä. Kaikilta ohjaajilta kysytään varmasti paitsi luovaa ajattelua myös pitkää pinnaa,
varsinkin jos nuori ei osoita kaikissa tilanteissa
riittävää yhteistyökykyä.
– Tärkeää on, ettei näytetä heti ovea, jos
nuoren kanssa on hankalaa. Etsitään muita keinoja.
Suhtautumista opitaan molemmin puolin, kun
tutustutaan ajan kanssa myös nuorten perheisiin,
Alanko-Luopa toteaa.
Nuoriso-osastot tarvitsevat tukea
SPEK käynnisti Yli Hyvä Juttu -hankkeen Pohjanmaan ja Oulun alueilla, ja nyt sitä jatkaa Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos, joka laajentaa mallin koko
maahan. Alanko-Luopa on jatkanut Yli Hyvä Juttu
-työtään perehdyttämällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta hankkeeseen sekä kiertämällä syksyllä
THL:n kanssa palokuntia Etelä-Pohjanmaan alueella.
– Nuoriso-osastoissa tätä työtä tehdään muun
työn ohella. Pidän tärkeänä, että osastoille jär-
Nuoret saavat oman yhteisön
Yli Hyvä Jutun idea on siinä, että sosiaali-, sivistysja nuorisotoimi ohjaavat mukaan palokuntatoimintaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorten ohjaajat saavat aiheeseen liittyvää koulutusta,
mutta heille ei kerrota, ketkä nuorista ovat tulleet
toimintaan esim. sosiaalitoimen ohjaamina.
10
”Tärkeää on, ettei näytetä heti ovea,
jos nuoren kanssa on hankalaa.”
jestettäisiin koulutustilaisuuksia. Siten tuettaisiin,
että toiminnan aktiivisuus ja jatkuvuus säilyisivät,
Alanko-Luopa pohdiskelee Yli Hyvä Jutun jatkoa.
Alanko-Luopa on kiitoksensa ansainnut
Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä on varmasti
palkintonsa ansainnut, eikä pelkästään Yli Hyvä
Jutun vuoksi vaan nuorille ja nuorisotoimintaan
antamansa innostuksen ja aktiivisuuden sekä
suuren sydämenkin vuoksi. Hän on kohdannut
työssään muunkinlaisia kiitoksia, joista parhaimpia
ovat varmasti iloiset ja toiminnassa mukana touhuavat nuoret itse. Sydäntä kuitenkin lämmittää
aidosti nuoren vanhemmalta tuleva kiitos.
– Olin tilaisuudessa, jossa yksi mies tuli puhumaan. Hänen poikansa oli tullut noin 10 vuotta
sitten palokuntanuoriin. He olivat juuri muuttaneet paikkakunnalle, eikä pojalla ollut kavereita.
Palokunnasta hän sai tosi hyviä kavereita ja turvaverkon itselleen. Isä tuli siitä kiittämään.
Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Tunnustus jaetaan vuosittain, ja
valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta.
Reijo Alanko-Luopa pokkasi Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -pystin tunnustuksena ansiokkaasta työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi.
Teksti: Helena Grönstrand
Kuva: Valtteri Tervala
11
Kurssin suorittaneet
Kurssin suorittaneet 1.5.–30.10.2011
Parkkinen Pekka
Peltokoski Johanna
Påhls Alexander
Rosbacka Sami
Saviaro Henri
Saviaro Jari
Silfvast Robert
Sjöberg Ulf-Johan
Söderlund Robert
Södö Samuel
Tuori Tero
Tuori Toni
Uurinmäki Mika
Valli Tero
Vistinmäki Jukka-Pekka
Vistinmäki Ville
Österlund Jan
Vaaralliset aineet/Farliga ämnen
Björknäs Jimmy
Eklund Frank
Ekström Stefan
Granlund Michael
Holtlund Joakim
Hällström Bo-Gustav
Koski Richard
Lillås Kim
Nyström Daniel
Ragnäs Anton
Sjökvist Jonathan
Sydholm Kim
Thomasfolk Robert
Östman Jonas
Malax
Närpes
Korsnäs
Kristinestad
Korsnäs
Kristinestad
Kristinestad
Kristinestad
Malax
Kristinestad
Närpes
Närpes
Kristinestad
Malax
Ensivaste/Första delvård
Ahlvik Andreas
Alalantela Jani
Alm Niklas
Blom Karl-Erik
Ekola Jouni
Forsbacka Janne
Haveri Joni-Antti
Herrala Marko
Hirvelä Heli
Hurskainen Jere
Jaskari Arttu
Järvinen Mika
Karkaus Hannes
Korpilahti Sami
Kuivanen Jarkko
Lampi Olli
Lantela Olli-Matti
Lassus Mårten
Linko Jaakko
Mäkelä Joni Jussi
Niemelä Ville
Myllyaho Markus
Töysä
Ilmajoki
Vörå
Ylistaro
Nykarleby
Nykarleby
Nykarleby
Vörå
Nykarleby
Pedersöre
Lapua
Lapua
Lapua
Ylistaro
Alahärmä
Alahärmä
Oravais
Savusukellus/Rökdykning
Nykarleby
Lappajärvi
Vörå
Nykarleby
Alahärmä
Nykarleby
Vimpeli
Nurmo
Ilmajoki
Vimpeli
Nurmo
Töysä
Nykarleby
Kurikka
Vimpeli
Nurmo
Kuortane
Nykarleby
Lapua
Lapua
Lappajärvi
Alahärmä
Alanko-Luopa Jussi
Jaskari Arttu
Karjalainen Roni
Keski-Lusa Niilo
Koivisto Ville
Lamminkoski Jaakko
Lehtimäki Mikko
Lyly Hannu
Paavola Sami
Rosbacka Sami
Virtanen Petri
Yli-Villamo Harri
Kurikka
Nurmo
Ylistaro
Kurikka
Nurmo
Jalasjärvi
Nurmo
Karijoki
Isojoki
Ylistaro
Karijoki
Kauhajoki
Pintapelastus/Yträddning
Anttila Markus
Aro Minna
Eklund Oskar
Envik Jani
Hakola Antti
12
Lohtaja
Vörå
Pedersöre
Nykarleby
Ylihärmä
Hartvik Ann-Mari
Hautala Jussi
Isorinne Samu
Jaskari Arttu
Jukkola Joonas
Järvenpää Jussi
Kallio Jani
Kant Sami
Kargus Henrik
Karkaus Hannes
Karlsson Kim
Kauppi Tapani
Koivisto Ilkka
Lahti Janne
Lamminkoski Jaakko
Lehtimäki Mikko
Leskelä Mikko
Maasiomäki Eino
Myllyniemi Juha
Peltoniemi Joni
Rintaniemi Iines
Rytiniemi Janne
Saari Pasi
Ståhl Isak
Syrjälä Sami
Södö Samuel
Södö Tom
Ylimäki Tuomas
Österlund Ronny
Vörå
Alahärmä
Lohtaja
Nurmo
Lohtaja
Ähtäri
Kauhajoki
Oravais
Vörå
Nykarleby
Oravais
Alahärmä
Ylihärmä
Kuortane
Jalasjärvi
Nurmo
Lohtaja
Lestijärvi
Karijoki
Kannus
Laihia
Veteli
Veteli
Oravais
Veteli
Pedersöre
Pedersöre
Kaarlela
Oravais
Koivisto Ville
Komarov Daniel
Lamminkoski Jaakko
Lillgäls Jonas
Lund Isak
Luoma Jussi-Pekka
Löfqvist Simon
Mäenpää Tomi
Mäkinen Jarno
Niemelä Ville
Nyman Fredrik
Nymark Johan
Nymark Simon
Oksa Toni
Sillanpää Toni
Sjöberg Ulf-Johan
Sjökvist Jonathan
Sorila Joona
Stubb Robin
Sydholm Kim
Syren Kenneth
Tampio Jouni
Westerdahl Alexander
Yli-Villamo Harri
Österroos Jens
Östman Jonas
Sammutustyö/Släckningsarbete
Jaskari Arttu
Ahvenlampi Lasse
Antila Tuomas
Berki Balint
Björkbacka Jaakko
Grannas Emil
Hakala Pasi
Hannula Teemu
Herrgård Ida
Hietanen Antti
Kankaanpää Iisakki
Kankaanpää Niko
Karjalainen Roni
Keski-Lusa Elias
Pelastustyö/Räddningsarbete
Ahlvik Benny
Andlin Kristian
Backlund Robert
Blomqvist Jesper
Ede Mats
Forsman Tobias
Glasberg Gustav
Häggman Johanna
Höglund Daniel
Höstman Tobias
Ingman Anton
Keski-Lusa Niilo
Nurmo
Nykarleby
Jalasjärvi
Kristinestad
Närpes
Kurikka
Pedersöre
Lapua
Lapua
Lappajärvi
Nykarleby
Pedersöre
Pedersöre
Lappajärvi
Ilmajoki
Vörå
Närpes
Kauhajoki
Pedersöre
Närpes
Malax
Jalasjärvi
Korsnäs
Kauhajoki
Korsnäs
Malax
Nykarleby
Kristinestad
Nykarleby
Malax
Pedersöre
Pedersöre
Vörå
Pedersöre
Närpes
Malax
Pedersöre
Kurikka
13
Nurmo
Lehtimäki
Alajärvi
Kauhajoki
Alajärvi
Lappjärd
Lapua
Kaskinen
N. Korsholm
Vaasa
Kauhava
Ylistaro
Ylistaro
Kurikka
Kurssin suorittaneet
Kiviranta Emmi
Korpilahti Sami
Kosonen Kimmo
Lammi Tuomas
Laukkonen Roope
Lautamäki Henna
Lehtimäki Mikko
Lehtonen Ville
Loo Madeleine
Loo Martina
Loppi Sami
Lundberg Laura
Luoma Juha
Lyly Hannu
Mäenpää Tomi
Nyrhilä Antti
Ojanen Jani
Ojanen Lauri
Pietilä Mika
Pitkäranta Jussi
Rantakangas Petri
Skjäl Eleonore
Smulter Wilhelm
Sorila Joona
Strang Mikko
Sundqvist Jan-Erik
Tampio Jouni
Virtanen Petri
Yli-Villamo Harri
Vähäkyrö
Kurikka
Kaskinen
Lappajärvi
Evijärvi
Vaasa
Nurmo
Vaasa
N. Korsholm
N.Korsholm
Vähäkyrö
Laihia
Nurmo
Karijoki
Lapua
Lapua
Peräseinäjoki
Peräseinäjoki
Evijärvi
Kortesjärvi
Alajärvi
N. Korsholm
Vaasa
Kauhajoki
Lappajärvi
Vaasa
Jalasjärvi
Karijoki
Kauhajoki
Ensiapu/Första hjälp
Annala Tomi
Björklund Oskar
Björkskog Joel
Byggmästar Rasmus
Byskata Ida
Byström Karolin
Byström Mikaela
Eklund Erik
Enkvist Samuel
Haga Alexander
Hallanaro Jarkko
Hägglund Ludvig
Veteli
Kronoby
Jakobstad
Larsmo
Terjärv
Terjärv
Terjärv
Veteli
Larsmo
Kronoby
Kannus
Jakobstad
Kalliokoski Aleksi
Lappi Emil
Lindvall Jesper
Neuman Daniel
Olkkola Ari
Palola Pekka
Peltoneimi Joni
Pohjoismäki Jussi
Rautiola Samuli
Sjölund Joakim
Skullbacka Otso
Sundblad Niklas
Syri Mika
Vaahteravaara Ari
Ylimäki Tuomas
Åkerlund Marcus
Kälviä
Kaarlela
Kronoby
Karleby
Toholampi
Lohtaja
Kannus
Veteli
Toholampi
Larsmo
Terjärv
Kaarlela
Kaarlela
Kälviä
Kaarlela
Larsmo
Viestiliikenne / Kommunikationstrafik
Alm Niklas
Blomström Boris
Bränn Gustav
Dalbo Juha
Ferm Johnny
Fogelström Kaj
Forsblom Staffan
Granholm Tomas
Hoffman Martin
Häggblom Viktor
Hägglund Mats
Ingberg Thomas
Kaivolahti Jussi
Kanerva Patrik
Kari Sami
Killinen Elisabeth
Kulla Mats
Lagerström Sven
Lassus Mårten
Lehtonen Roy
Lervik Harry
Lindström Daniel
Loo Leif-Åke
Långvik Jan-Erik
14
Vörå
Oravais
Närpes
Vaasa
Björkö
Nykarleby
Esse
Korsholm
Korsnäs
Korsholm
Kvevlax
Närpes
Vaasa
Maalahti
Vähäkyrö
Isokyrö
Oravais
Korsnäs
Nykarleby
Tiukka
Solf
Korsnäs
N. Korsholm
Kristinestad
Mattkoski Lasse
Mård Boris
Nybacka John-Erik
Nyvall Anders
Paulasaari Juha Matti
Peth Johan
Pärus Niklas
Rosenback Markus
Sjöskog Tore
Stolpe Peter
Stubb Mats
Sund Fredrik
Suorauha Janne
Svartsjö Jan
Sved Bernt
Söderman Kjell
Westerlund Ove
Östman Jim
Östman Linus
Yksikönjohtaja/Enhetschef
Korsnäs
Pedersöre
Närpes
Vörå
Laihia
Skatila
Lappfjärd
Kristinestad
Purmo
Oravais
Esse
Nykarleby
Vaasa
Pedersöre
Malax
Malax
Lappfjärd
Purmo
Korsholm
Brännbacka Patrik
Eklund Mika
Franzén Tommy
Haaponiemi Pasi
Hagqvist Lars
Jyrkkä Juha-Matti
Järvelä Jussi
Katajala Antti
Korkeaniemi Jouni
Kytölä Matti
Kytölä Olli
Kytölä Ville
Paavola Jouni
Palmunen Mats
Saari Pasi Sundelin Anders
Torkinlampi Petri
Vesternäs Johan
Jakobstad
Kaarlela
Larsmo
Toholampi
Kälviä
Halsua
Kaustinen
Veteli
Kaustinen
Perho
Perho
Perho
Kaustinen
Larsmo
Veteli
Bosund
Kälviä
Larsmo
Katso alkuvuoden koulutukset yrityksille
ja yhteisöille koulutuskalenterista:
https://koulutus.spek.fi > Pohjanmaa
Mitalisadetta...
SPEKin ansiomitali
Leena Metsälä, Teuvan palokuntanaiset ry
Helena Ollikkala, Teuvan palokuntanaiset ry
Mika Ketonen, Teuvan palomieskerho ry
Jaakko Mikkilä, Teuvan palomieskerho ry
Tero Pihlajamäki, Teuvan palomieskerho ry
Rami Salo, Teuvan palomieskerho ry
Juha Tammisto, Teuvan palomieskerho ry
Petri Viinikainen, Teuvan palomieskerho ry
Jani Heinänen, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/
Ähtäri
Jyrki Tienaho, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/
Ähtäri
Jari-Pekka Nikkola, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/Ähtäri
Viljo Ristolainen, Räjähdelaitos, Sotilaspalokunta/
Ähtäri
Leila Filppula, Teuvan palokuntanaiset ry
Sirpa Laitala, Teuvan palokuntanaiset ry
50-vuoden palveluvuosimerkki
Vilho Aro, Kauhavan palomieskerho ry
15
Kivikirkko, Taavintupa ja Votka-turistit!
Palokuntanaisten ja -veteraanien sekä alueen pelastuslaitosten toimistovirkailijoiden
virkistyspäivä vietettiin Lappajärvellä 13.8. Mukana oli 58 henkilöä, joista enemmistö
oli palokuntanaisia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta osallistui kaksi toimistosihteeriä ja veteraaneja vaimoineenkin oli mukana. Väkeä tuli PoPeLin alueen jokaisesta
ilmansuunnasta.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun naiset, veteraanit ja toimistovirkailijat viettivät virkistyspäivää
yhdessä. Päivän aikana huomasi, että väki viihtyi.
Seuraavan virkistyspäivän järjestäminen meni
Kaarlelan naisille, joten ensi vuonna suunnataan
Keski-Pohjanmaan alueelle.
Isäntä itse otti meidät vastaan erilaisista
eläinnahoista tehdyssä turkissa ja kehotti kaikkia
olemaan rohkeasti oma itsensä. Hän oli kuin shamaani. Tapio Autio on ammatiltaan poliisi, ja hän
on 16 vuoden aikana hakenut kiviä eri paikoista,
tehnyt niistä sopivan kokoisia, rakentanut niistä,
maalannut ja koristellut niitä ja tehnyt kaiken
omalla rahallaan.
Tähän mennessä on 2 hehtaarin alueelle syntynyt upeita, ihmeellisiä rakennelmia ja maalauksia.
Kiviin on maalattu uskonnollisia aiheita, riistaa ja
lampaita. Alueesta on noin hehtaari työn alla. Rakennustyötä Tapio on tehnyt aina silloin, kun työn
ja elämän tuomat vaikeudet ovat olleet suurimmillaan ja pää ja kroppa ovat tarvinneet aivan jotakin toisenlaista
tekemistä, jotta selviäisi hengissä.
Tämä melkein fanaattinen kiinnostus kiviin, niiden käyttäminen
ja koristeleminen on leimannut
Tapion, ja häntä on sanottu ”kylähulluksi”. Kun kirkon rakentaminen tuli tietoon, väki sanoi, että
”nyt se on seonnut täysin – nyt
se rakentaa kirkkoa.”
Kivikirkko ja shamaani
Päivän ensimmäinen kohde oli ”kivikirkko”. Jännittävästä Tapio Aution ateljeesta löytyy Vuorenpeikko-linna, kalevalainen kalliomaalausluola ja yli
100 kivimaalausta, kivimaalauskirkko, jossa on yli
50 kivimaalausta, useita alttareita, enkelihuone ja
Tapolanvuoren maisema- ja näkötorni.
Pelastuslaista Taavintuvalla
Hyvin kiinnostavan ja erikoisen
aamupäivän jälkeen jatkoimme matkaa Kivitipun vieressä
olevalle Taavintuvalle. Siellä meille
16
tarjottiin sekä luentoa, evästä, yhdessäoloa että
arpajaisia. Luennon uuden pelastuslain tärkeimmistä muutoksista piti Keijo Kangastie Lappajärveltä.Yksi tärkeimmistä muutoksista on, että
pelastuslaki nyt tiivistää tavallisen ihmisen vastuun
paloturvallisuudesta tehokkaasti. Omatoimista
varautumista korostetaan.
Uudesta pelastuslaista vastuut ja velvollisuudet käyvät ilmi aiempaa paremmin. Esimerkiksi
ikääntyneiden ja muiden erityisryhmiin kuuluvien
asumis- ja poistumisturvallisuuteen kiinnitetään
enemmän huomiota. Uudessa laissa painotetaan,
että omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan tulee huolehtia poistumisen turvaamisesta.
Poistumisreitit ja kulku niille tulee pitää vapaana.
Toimintakyvyltään rajoittuneiden poistumisturvallisuus on suunniteltava erityisen tarkkaan.
Sosiaali- ja hoitotyötä tekevien velvollisuus on nyt
ilmoittaa asiakkaittensa palovaarasta tai onnettomuusriskistä pelastusviranomaisille.
Uudet tunnukset
Votkaa ja sukkahousuja
Luennon lopuksi Keijo kertoi, miten eri pelastusyksiköt nimetään tulevaisuudessa. Kaikille asemille
ja yksiköille tulee persoonaton numero. Jatkossa
kommunikointi kentällä tapahtuu numerotunnusten avulla. Kirjaimet jäänevät pois pelastustoimen
sisäisessä liikenteessä. Nykyisen järjestelmän
kuntalyhenteet korvataan asemien numeroilla.
Toimintatapojen muuttaminen aiheuttaa monenlaista päänvaivaa sekä pelastustoiminnan johtajalle
että muulle henkilökunnalle.
Sitten olikin kahvin, voileipien ja arpajaisten
aika. Kahvi ja leivät maistuivat ja arpoja myytiin.
Onnettarina toimivat Päivi Potila ja Karita
Stenroos. Arpajaisvoittoina oli Päivin tekemiä
koruja, kotona leivottua kakkua, kahvia, satu- ja
askartelukirjoja sekä hikipantoja. Ennen teatteria
väki ehti viereiseen kauppaan, joku kävi terassilla
katsomassa ja Veannetar-laivan laiturilla syötiin
jätskiä ja viihdyttiin yhdessä. Sääkin suosi meitä.
Votkaa ja sen aiheuttamia ongelmia, rakkaustarinoita, sukkahousujen ja välitakin myyntiä käsiteltiin sitten Halkosaaren teatterin Votka-turistit
näytelmässä, johon menimme Veannetar-laivalla.
Näytelmä oli musiikkia ja koettelemuksia täynnä. Ei ole niin helppoa olla hiljainen hissukka tai
juhlamielellä oleva herra vieraassa maassa, jossa
kieli on vierasta ja votka virtaa ja on halpaa. Mutta
kaikki loppui hyvin tai ainakin aika hyvin, riippuen
vähän kenen kohtaloa ajattelee. Näytelmän nuorempaan kaartiin kuuluva laulaja lauloi ihanasti ja
hanuristikin osasi asiansa.
Teatterin jälkeen oli sapuskan aika. Kivitipun
buffetpöydästä söimme vatsamme täyteen. Ruoka
oli hyvää. Kysyntää oli ja tarjoiluvadit tyhjenivät
nopeasti. Sitä mukaa kun väki oli syönyt ja puhunut asiat valmiiksi, jokainen lähti kotia kohti.
Teksti: Karita Stenroos
17
Liiton syyskokouksessa
kuultiin asiaa, nautittiin yhdessäolosta ja tehtiin historiaa
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry piti syysopintopäivänsä Vaasassa 18.–19.11. Seminaarin avasi
Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja
Tero Mäki, joka toivotti seminaariväen lämpimästi tervetulleeksi Vaasaan. Seminaarissa
käsiteltiin jälleen mielenkiintoisia ja ajankohtaisia
aiheita. Liitto juhlii ensi vuonna kuuskymppisiään
ja seminaariväelle muistutettiin etikettiasioita
Päivikki Turusen pitämässä luennossa. Päivikki
on jäänyt hiljattain eläkkeelle hotelli- ja ravintolatoimen johtajan tehtävistä ja hauskat muistot ja
sattumat saivat seminaariväenkin iloisesti naurahtelemaan tämän tästä.
Iltaa istuttiin Konsulinnan kahvihuoneessa
illastaen. Konsulinnan kahvihuone on saanut
nimensä talon entisen asukkaan konsulinna Tulla
Moen mukaan. Kahvilan kauniissa miljöössä uppouduttiin entisaikojen tunnelmaan. Taisipa osalla
väestä ilta jatkua tanssijalkaa heilutellen.
toimintaan, mutta mistä oli tärkeää apua tilanteen
normalisoinnissa. Kulut vain jäivät näistä yleensä
pelastustoimen maksettaviksi. Onnettomuustutkintakeskus antaa tutkinnan tuloksena 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi ja vakaviin
luonnononnettomuuksiin varautumisen kehittämiseksi.
Kiitos VP…
Kokous jätti jälkensä myös historian kirjoihin.
Liiton puheenjohtajana neljä vuotta toiminut
johtaja ja dosentti Veli-Pekka Nurmi kopautti
nuijansa viimeisen kerran pöytään, kun syyskokousväki valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi
kansanedustaja Janne Sankelon.
Liiton pitkäaikainen toimihenkilö, edellinen
toiminnanjohtaja ja nyt Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestön aluejohtajana työskentelevä
Asta, Veera, Lahja ja Sylvi – voimasisarukset kylässä
Lauantain kokousesitelmässä liiton puheenjohtaja
Veli-Pekka Nurmi kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen selvityksen tuloksista koskien
kesän 2010 rajuilmoja. Monelle kuulijalle taisi tulla
yllätyksenä millaista tuhoa rajuilmat saivatkaan
aikaan. Jotain kertoo se, että sähköverkkoja vaurioitui yhteensä 35 000 kilometriä ja se vaikeutti
480 000 asiakkaan elämää. Sähköverkkojen korjaustöihin käytettiin lähes 200 000 työtuntia. Tutkimus osoitti, että johtamisvalmius pelastustoimen
aluetta laajemmissa tilanteissa on puutteellinen.
Pelastuslaitoksille ei varmasti taas tullut yllätyksenä, että pelastuslaitokset sopimuspalokuntineen tekivät heinä–elokuun 2010 rajuilmojen
seurauksena paljon sellaista puiden raivaamista,
mikä ei kuulunut pelastuslain mukaiseen pelastus-
Illallistunnelmissa.
18
Sirpa Suomalainen oli saanut mandaatin kiittää
yhdessä liiton toiminnanjohtajan, Reijo Malkamäen kanssa Veli-Pekka Nurmea niin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton kuin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestönkin puolesta.
Lämminsävyisessä puheessaan Suomalainen
muisteli aikaa, jolloin Nurmi toimi lääninvalmiusjohtajana Länsi-Suomen lääninhallituksessa.Yhteistyö liiton kanssa lähti jo tuolloin hyvään vauhtiin.
Nurmi on aina painottanut, että vaikeista ajoista
selvitään vain määrätietoisella ja suunnitelmallisella ponnistelulla. Tuossa tehtävässä hän on aina
ottanut itse johdon ja toiminut esimerkkinä. Toimintamalli on esimerkki erityisesti kaikille, jotka
toimivat yhdistyksessä eri luottamustehtävissä:
pelkät puheet ja kirjoittelu eivät riitä. Tarvitaan
tekoja. Nurmen aikana Popelin hallitusta on muistutettu, että liiton päätehtävä on herätellä henkiin
”aatteen paloa”, joka on katoava luonnonvara.Viime vuosien puheenjohtajan ja liiton toimialueen
välinen fyysinen välimatka ei liitossa ole tuntunut
koskaan.Voimia säästämättä Veli-Pekka Nurmi on
aina jaksanut matkustaa Pohjanmaan lakeuksille,
mikä on vaatinut uhrauksia omasta vapaa-ajasta
niin puheenjohtajalta itseltään kuin perheeltäkin.
perustaksi ja hallituksen työskentelyn suuntaviivoiksi.
Puheenjohtaja Nurmen kaudella myös Pohjanmaan Pelastusalan Liitto on profiloitunut alan
järjestöjen kentässä valtakunnallisesti esimerkillisesti toimivana, innovatiivisena ja aktiivisena –
erinomaisella tavalla jäsenistönsä ja sidosryhmänsä huomiovana järjestönä. Rakentajana ja yhteistä
vastuuta kantavana järjestötoimijana.
Lopuksi Suomalainen totesi, että liiton jäsenet
ja yhteistyökumppanit luottavat siihen, että nyt
valitulla, uudella puheenjohtajalla, Janne Sankelolla
on omat vahvuutensa, jotka taas tuovat uusia ja
hiukan erilaisia tuulia liiton toimintaan. Elinvoimainen, jäsenistään kiinnostunut pelastusliitto on paras kumppani niin alueen pelastuslaitoksille kuin
myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöllekin.
Puhe päättyi sanoihin, että puheenjohtaja VeliPekka Nurmi antoi paljon – enemmänkin, mitä
odottaa osattiin. Popelin on tästä hyvä jatkaa
hyvillä mielin eteenpäin.
Liiton toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki
lahjoitti lopuksi puheenjohtajalle muistoesineen
kiitoksen eleenä hyvästä yhteistyöstä.
Teksti: Sirpa Suomalainen
Uudenlaista järjestödemokratiaa
Suomalainen toi samalla Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestön toimitusjohtajan Kimmo Kohvakan terveiset. Kohvakka on todennut, että
puheenjohtaja Nurmen rooli on ollut merkittävä
myös alan valtakunnallisen järjestötoiminnan
kehittämisessä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön uudistettujen sääntöjen mukaisen ensimmäisen valtuuston puheenjohtajana hän on ollut
mm. luomassa uudenlaista järjestödemokratiaa ja
jäsenten päätösvaltaa vahvistavaa ja korostavaa
käytäntöä, jossa valtuuston merkitystä keskusjärjestön ylimpänä päätöksentekijänä ja toiminnan
linjaajana on alleviivattu. Nurmen kaudella luotiin
käytäntö, jossa valtuuston kokousten yhteydessä
seminaarityöskentelyssä hyödynnettiin jäsenistön
laajaa asiantuntemusta valtuuston päätöksenteon
Puheet on pidetty ja nyt on lahjan vuoro.Vasemmalla Veli-Pekka
Nurmi, oikealla Sirpa Suomalainen ja Reijo Malkamäki.
19
Pelastuslaki uudistui
Muuttuuko mikään taloyhtiön näkökulmasta?
Uusi laki tuli voimaan 1. heinäkuuta ja on täyttä tavaraa alusta loppuun. Loppuun asti
siksi, että voimaantulosäännös sisältää ennätykselliset 26 tarkennusta ja siirtymäsäännöstä. Pykälästä 112 löytyvät pelisäännöt mm. pelastussuunnitelman ja turvallisuusselvityksen päivitykseen sekä olemassa olevien väestönsuojien kunnossapitoon.
Vinkkinä todettakoon, ettei vanhaa lakia kannata
vielä heittää vielä roskiin. Siirtymäsäännöksissä
kun viitataan kumotun lain pykäliin.
Uusi laki on entistä selkeämpi: kakkosluku
käsittelee yleisiä – kaikkia koskevia – velvollisuuksia ja kolmas luku toiminnanharjoittajan sekä
rakennuksen omistajan velvollisuuksia. Lukijan on
helppo löytää itseään koskevat asiat.Väestönsuojista ja niiden käyttöönotosta kerrotaan luvussa
yksitoista. Poistumisturvallisuus on nostettu tärkeään asemaan. Rakennuksista on voitava poistua
turvallisesti ja sujuvasti.
Omatoiminen varautuminen painottuu
tulipalojen ehkäisyyn, niiden sammuttamiseen ja
poistumisen turvaamiseen tulipalotilanteessa. Toki
muutkin vaaratilanteet on edelleen huomioitava
mutta tässäkin yhteydessä korostetaan tulipaloa
ja siihen liittyviä tilanteita.
den vuoden kuluessa – käyttäjäystävällisemmiksi.
Ei tehdä suunnitelmaa mappirivistöön unohdettavaksi vaan oikeasti apuvälineeksi taloyhtiön oman
turvallisuuden edistämisessä.
Painopisteenä ovat jokapäiväiset riskit ja vaarat kuitenkaan unohtamatta sitä toista ääripäätä
– poikkeusoloja. Tähän väliin mahtuukin sitten
kaikenlaista isompaa ja pienempää pohdittavaa:
luonnonvoimat voivat aiheuttaa pitkiäkin katkoksia yhteiskunnan toimintoihin. Omissa tiloissa voi
tapahtua yllättäviä asumista ja elämistä vaikeuttavia tai vaarantavia asioita. Äskettäin oli Helsingissä
yli 2500 kotitaloutta ilman sähköä, kun myrsky
katkoi sähkölinjoja. Sisäasiainministeriön kokoama
työryhmä valmistelee asuinrakennusten pelastussuunnitteluun liittyvää ohjetta ja opasta. Työn
pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä.
Omatoimisuus entistä tärkeämpää
Enemmän valtaa ja vastuuta
Yksi paloturvallisuuteen liittyvä oleellinen muutos
tulee pelastustoimen puolelta. Palotarkastuksia
ei enää tehdä laissa lueteltuihin kohteisiin vaan
pelastuslaitoksen tulee laatia valvontasuunnitelma.
Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja
sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta.
Pelastuslaitokset voivat siis kohdentaa valvontaa sinne, missä riskitkin ovat. Siis sinne, missä
toiminta tuottaa parhaan tuloksen parantamalla
turvallisuutta. Asuinkiinteistöihin ei enää välttämättä tehdä palotarkastuksia, joten omatoiminen
Pelastussuunnitelmaa koskeva kohta (15 §) antaa
entistä enemmän valtaa ja vastuuta taloyhtiölle
itselleen tehdä suunnittelua omaan tarpeeseen ja
omista lähtökohdistaan. Laissa mainitaan enää neljä asiaa: 1) vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät, 2) tilojen turvallisuusjärjestelyt, 3) annetut
ohjeet, 4) mahdolliset muut toimenpiteet. Näistä
lähtökohdista asiaa tarkastellen vanhat suunnitelmat varmaankin täyttävät lain vaatimukset, mutta
nyt on mahdollisuus päivittää suunnitelmat – kah20
paloturvallisuusasioiden hoito ja ylläpito ovat
entistä tärkeämpi osa taloyhtiön toimintaa. Kyllä
palotarkastajan paikalle saa, mutta tarkastukset
tulevat maksullisiksi. Toisaalta maksullisuus tuo
pelastuslaitoksille paineita siihen, että tarkastusten tulee olla yhdenmukaisia ja tasalaatuisia.
Nykyisinhän on enemmän tai vähemmän hyväksytty se, että tarkastuksen lopputulos vaihtelee
tarkastajasta riippuen. Tämä ei enää voi jatkua.
Uuden lain myötä musta ei muuttunut valkoiseksi, mitään maailmaa mullistavia uudistuksia ei
ole näköpiirissä, mutta painotuksia on muutettu
ja täsmennyksiä on tehty. Esimerkiksi tikkaiden
ja katon turvavarusteiden kunnossapitovaatimus mainitaan nyt laissa.Varmasti tulee edelleen
monta tulkintaa vaativaa asiaa, mutta ne selviävät
ajan kanssa.
Teksti: Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö, SPEK
21
Räddningslagen förnyades
Ändrar något ur bostadsaktiebolagets synvinkel?
Den nya lagen trädde i kraft 1.7 och är mycket innehållsrik från början till slut. Ända
till slutet för att ikraftträdandebestämmelsen innehåller rekordartade 26 preciseringar och övergångsbestämmelser. I paragraf 112 hittas bl.a. spelregler för uppdatering av
räddningsplan och säkerhetsutredning samt för underhåll av befintliga skyddsrum.
Det kan konstateras och som tips att inte slänga
den gamla lagen i papperskorgen ännu, eftersom
det i övergångsbestämmelserna hänvisas till paragrafer i den upphävda lagen.
Den nya lagen är tydligare än den förra: andra
kapitlet behandlar allmänna skyldigheter – som
berör alla – och tredje kapitlet skyldigheter för
verksamhetsidkare samt byggnaders ägare. Det
är lätt för läsaren att hitta de saker som berör en
själv. I elfte kapitlet berättar man om skyddsrum
och att ta i bruk dem. Utrymningssäkerhet har
lyfts fram som en viktig sak. Det ska vara möjligt
att avlägsna sig säkert och smidigt från byggnader.
Tyngdpunkten i egen beredskap är att förebygga bränder, släcka bränder och trygga säker
utrymning vid brand. Givetvis ska man fortfarande beakta andra farosituationer, men också i
samband med detta framhävs brand och situationer i anknytning till det.
Punkten som berör räddningsplan (15 §) ger
mer makt och ansvar åt bostadsaktiebolaget
än förr att planera för sitt eget behov och ur
egna utgångspunkter. I lagen nämns fyra saker: 1)
slutsatser av bedömningen av faror och risker,
2) säkerhetsarrangemang i utrymmen, 3) givna
anvisningar, 4) eventuella andra åtgärder. Då man
granskar saken ur dessa utgångspunkter uppfyller troligen de gamla planerna kraven i lagen, nu
finns möjlighet att uppdatera gamla planer – inom
två år – så att de blir mer användarvänliga.Vi ska
inte göra planer som glöms i mappar utan för att
på riktigt användas som hjälpmedel för att främja
egen säkerhet i bostadsaktiebolaget. Tyngdpunkten ligger på dagliga risker och faror utan att
glömma en annan ytterlighet – undantagsförhållanden. I det avseendet finns det både större och
mindre saker att fundera över: naturkrafter kan
orsaka även långa avbrott i samhällets funktioner.
I de egna utrymmena kan det ske överraskande
saker som försvårar eller utgör fara för att bo
och leva. I början av september var över 2500
hushåll utan el i Helsingfors när stormen bröt
av elledningar. En arbetsgrupp sammansatt av
Inrikesministeriet förbereder en anvisning och en
guide för räddningsplanering. Arbetet borde vara
färdigt mot slutet av året.
En väsentlig ändring angående brandsäkerhet är att brandsyner inte längre utförs i objekt
som räknas upp i lagen, utan räddningsverket ska
utarbeta en tillsynsplan. Tillsynen ska basera sig på
riskbedömning, och den ska vara av hög kvalitet,
regelbunden och effektiv. Räddningsverken kan
alltså rikta tillsynen dit riskerna finns. Det vill säga
där denna verksamhet medför bästa resultatet
för att förbättra säkerheten. Man utför inte
nödvändigtvis brandsyner i bostadsfastigheter
och därför är skötsel och underhåll av brandsäkerhetssaker på egen hand en allt viktigare del
av bostadsaktiebolagets verksamhet. Nog är det
möjligt att få brandinspektören på besök, men
synerna blir avgiftsbelagda. Å andra sidan orsakar
en avgiftsbelagd verksamhet att räddningsverken
22
får press på sig att synerna ska vara enhetliga och
av samma kvalitet. I dagens läge är det mer eller
mindre accepterat att synens slutresultat varierar beroende på inspektör. Det kan inte längre
fortsätta.
Den nya lagen vände inte svart till vitt och
det finns inga världsomvälvande förnyelser i sikte
men betoningen har ändrats och preciseringar
har gjorts. Till exempel krav på underhåll av stegar och säkerhetsutrustning på tak nämns nu i
lagen. Säkert kommer det att finnas många saker
som kräver tolkning men de klarnar med tiden.
Text: Ilpo Leino, säkerhetschef, SPEK
23
Hyvässä ja turvallisessa hoidossa
Vaasan sairaanhoitopiirin turvallisuustyöllä on pitkät perinteet. Turvallisuutta pyritään
vahvistamaan jokaisen toimesta päivittäisessä työssä, jotta turvallisuus ja tunne siitä
kasvaa niin potilailla kuin henkilökunnallakin.
Mitä turvallisuusjohtaminen sitten on? Turvallisuusjohtaminen on osa työpaikan turvallisuuden
kehittämistä, johon kaikkien sitoutuminen on
tärkeää. Se vaikuttaa myönteisesti henkilöstön
työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen
sekä onnettomuuksien ja tapahtumien ehkäisemiseen.
Varautuminen ja onnettomuuksista selviytyminen vaatii ennakolta suunniteltua ja harjoiteltua
toimintaa kaikilla organisaation tasoilla. Hyvänä
osoituksena organisaation valmiuksien testaamisesta oli Roy-valmiusharjoitus Merenkurkussa
vuonna 2010, jossa testattiin yhteistyötä Suomen
ja Ruotsin viranomaisten kanssa suuronnettomuudessa. Harjoitus onnistui suunnitelmien
mukaan, mutta kehitettävää löytyy aina.
Ennakolta suunniteltua ja harjoiteltua toimintaa
Lainsäädännön muutokset tuovat
haasteita
Vaasan sairaanhoitopiirissä pyritään vuosittain
riskien kartoituksen kautta jo ennalta arviomaan
mahdollisia riskejä ja hallitsemaan niitä kiinteällä
yhteistyöllä koko henkilöstön kanssa. Riskien arvioinnin kautta turvallisuustyötä jalkautetaan osaksi
arkea ja se kuuluu jokaisen esimiehen ja työntekijän normaaliin työnkuvaan. Lisäksi työsuojelun ja
aluetyöterveyden asiantuntijat tukevat linjaorganisaatiota turvallisuustyössä.
Lainsäädännön muutokset ja yhteiskunnan kehitys
tuovat jatkuvia haasteita turvallisuustyölle. Ajankohtaisimpana oli pelastuslain muutos 1.7.2011
alkaen, jossa uusi pelastuslaki entisestään selkeytti
turvallisuustyötä sairaalassa. Lain tavoitteena
on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää
onnettomuuksia sekä lisätä hoitolaitosten sekä
palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuutta.
Tähänkin haasteeseen pääsemme vain osastojen/
yksiköiden harjoittelulla, kuinka tulipalotilanteissa
toimitaan, aina ensisammuttamisesta mahdolliseen
evakuointiin poistumisturvallisuusselvityksen
mukaisesti pelastuslaitoksen käskystä.
Turvallisuusasiat huomioidaan
arjen keskellä
Turvallisuus on myös asioiden esille tuomista ja
niiden huomioimista arjen keskellä. Turvallisuuden toimenpideohjelmassamme olemme pyrkineet löytämään turvallisuuspolitiikan osa-alueittain parannettavia kohteita, käytäntöjä ja teknisiä
24
toimia osana vuosisuunnittelua.
Hyvänä esimerkkinä ennaltaehkäisevästä toiminnasta on
väkivallan uhan ennaltaehkäisevä
koulutusyhteistyö Pohjanmaan
poliisilaitoksen kanssa sekä
palokoulutusyhteistyö Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön
kanssa.Viranomaisyhteistyöllä
vahvistetaan myös sairaalan toiminnan turvaamista ja oikeanlaista
toimintaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Se on myös parasta mahdollista hyvien käytäntöjen
oppimista ja tiedon jakamista
kehitettäessä turvallisuustoimintaa
entistäkin paremmaksi.
Pidetään turvallisuusasiat esillä
Viranomaisyhteistyöllä vahvistetaan sairaalan toiminnan turvaamista ja
ja varaudutaan erilaisiin onnettotoimintaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa.
muustilanteisiin, sillä ne edesauttavat ja helpottavat toimintaa, jos
toisiamme ja takaamaan kaikissa tilanteissa hyvän
jotain poikkeavaa sattuu. Etukäteissuunnittelu ja
ja turvallisen hoidon potilaille.
harjoittelua yhdessä takaa turvallisemman huomiTeksti: Timo Toivonen, turvallisuuspäällikkö, Vaasan sairaanhoitopiirin
sen. Näillä keinoilla pystymme turvaamaan toinen
kuntayhtymä
Toiminnanharjoittaja vastaa palveluasumisen paloturvallisuudesta
vaikuttavat tekijät. Pelastusviranomainen arvioi
selvityksen perusteella, kuinka poistumisturvallisuus toteutuu. Mikäli selvityksen perusteella
näyttää siltä, että asukkaat eivät voi riittävän
tehokkaasti poistua, on rakennus yleensä varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla.
Uuden lain mukaan käytössä olevissa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumiseen kuuluvissa
rakennuksissa ja tiloissa poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ja toimitettava pelastuslaitokselle 1.7.2012 mennessä.Valtaosa toimijoista on
jo aiemman lainsäädännön nojalla tehnyt selvityksen, ja näiden päivitysten tulee olla pelastuslaitoksilla 1.7.2014.
Hoitolaitosten ja palveluasuntojen toiminnanharjoittajalla on vastuu asukkaiden palo- ja poistumisturvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan on
huolehdittava siitä, että asukkaat voivat poistua
turvallisesti tulipalossa, joko itsenäisesti tai avustettuna. Heinäkuussa voimaan tulleen pelastuslain
mukaan esimerkiksi kotikäyntejä tekevän henkilöstön on ilmoitettava pelastusviranomaiselle,
jos he havaitsevat asunnossa tai rakennuksessa
paloturvallisuusriskejä.
Toiminnanharjoittaja laatii poistumisturvallisuusselvityksen. Siinä otetaan huomioon asukkaiden toimintakyvyn lisäksi rakennuksen tai
tilan käyttötapa ja muut poistumisturvallisuuteen
25
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n
jäsenhankintakampanja 2012
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n jäsenmäärä on jatkuvasti nousussa. Jäsenlistoiltamme puuttuu
kuitenkin kovin moni alueemme palokunta, palomieskerho- tai yhdistys. Hallitus on lisäksi todennut
vaikuttamissuunnitelmassaan, että haluamme myös yrityksiä jäseniksemme. Tarvitaan siis kampanjointia
vauhdittamaan jäsenkasvua, nostamaan liiton näkyvyyttä ja aktivoimaan jäseniä.
Nyt on jäsenhankintakampanjan aika!
Tässä tehtävässä tarvitsemme suosittelijoita – jäseniämme, jotka kertovat oman vaikutuspiirinsä alueella
oleville tahoille, mikä PoPeLi on ja miksi kannattaa liittyä. Sinä olet tässä tehtävässä avainasemassa! Jos
olet pelastusalan ammattilainen, tästä kampanjasta saat myös hyvän aasinsillan lähestyä paikkakuntasi
yrityksiä ja tarjota ammattitaitoasi yritysturvallisuuden parantamiseksi. Eikä tietenkään ole huono asia,
että käyt muuten vain tervehtimässä alueellasi olevia vaikuttajia.
Jos tunnet asian hoitamisen itsellesi hankalaksi, riittää, että vinkkaat mahdollisuudesta ja me hoidamme
yhteydenoton. Tämä käy helposti esimerkiksi lähettämällä suositteluviesti osoitteeseen pohjanmaa@
spek.fi.
Kampanjaterveisin
Veli-Pekka Nurmi
puheenjohtaja
Reijo Malkamäki
toiminnanjohtaja
Miksi liittyä Popeliin? Tässä jo kolme hyvää syytä:
1. Erinomainen hinta-laatusuhde
Liiton jäsenmaksu on kiinteä ja edullinen. Saat rahoillesi vastinetta kattavien palvelujen ja jäsenetujen muodossa.
2. Turvallisuusprofiilisi kasvaa
Voit käyttää yhteisösi markkinoinnissa jäsenyyttäsi, joka kertoo yhteisösi suhtautumisesta turvallisuuteen.
3. Turvallisuus on entistä tärkeämpää
Rakennamme yhdessä turvallista huomista! Liiton jäsenenä olet vaikuttamassa turvallisuusteemaan paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16
26 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected]
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry
Jäsenhankintakampanja 2012
Säännöt ja palkinnot
1. Kampanjaan voivat osallistua kaikki kannatusjäsenet ja jäsenyhteisöihin kuuluvat.
2. Kampanja kestää kesäkuun 2012 loppuun.
3. Kampanjan palkintojen arvontoihin osallistuvat kaikki, jotka ovat hankkineet vähintään yhden yhteisöjäsenen (yritys, palokunta, palomieskerho, palomiesyhdistys, laitos jne.).
4. Kannatusjäsenen hankkiminen ei tuo oikeutta osallistua kampanjan arvontoihin.
5. Eniten jäseniä (yrityksiä, yhteisöjä) hankkinut voittaa kahden hengen viikonloppupaketin / 1 vrk Härmän kylpylässä. Paketti sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa, 2 x aamiaisbuffetin, kylpylän ja
kuntosalin käytön sekä sisäänpääsyn tanssiravintolaan. Eniten jäseniä hankkinut ei voi osallistua kaikkien
jäseniä hankkineiden kesken arvottaviin palkintoihin. Jos samaan lukemaan päätyy useampi uusia jäseniä
hankkinut, niin voittaja arvotaan. Tämän arvonnan hävinneet saavat kuitenkin yllätyspalkinnon. Lisäksi
he osallistuvat kaikkien jäseniä hankkineiden palkinnon arvontaan.
6. Kaikkien jäseniä hankkineiden kesken arvotaan yksi kahden hengen viikonloppupaketti / 1 vrk Härmän
kylpylässä (sisältö kuten edellä).
7. Vinkkauksen kautta toteutuneet jäseneksi liittymiset antavat oikeuden osallistua kohdan 6. arvontaan.
Toimistolla lomaillaan seuraavasti:
• Tom Lindell:
27.–30.12.
13.1., 20.1., 27.1., 10.2., 13.2., 24.2., 27.2., 5.3.
• Reijo Malkamäki:
19.–23.12.
27.2.–2.3.
3.–5.4.
• Karita Stenroos:
22.–23.12.
20.–27.4.
27 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected]
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16
Rauhallista Joulua
ja
Turvallista Uutta Vuotta!
Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry | Sepänkyläntie 14–16 | 65100 Vaasa | Puh. 06 325 1498 | [email protected]