Kosol, Tkto ja Vak yhteinen kriisi

Comments

Transcription

Kosol, Tkto ja Vak yhteinen kriisi
KRIISI- JA ONGELMATILANTEIDEN
TOIMINTAMALLI
Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Vammalan ammattikoulu
Päivitetty 8.1.2013
Sisällys:
1. OPPILAITOKSEN KRIISI- JA ONGELMATILANNEVALMIUS .......................................................................... 3
1.1 OPPILAITOKSEN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ JA KRIISIRYHMÄ ................................................................................. 3
1.1.2 Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot .................................................................................. 4
1.2 TIEDOTTAMINEN KRIISI- JA OPISKELIJAHUOLTOTOIMINNASTA................................................................................. 5
2. TOIMINTAMALLEJA ERI ONGELMA- JA KRIISITILANTEISSA ...................................................................... 5
2.1 KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA SYRJINTÄ ..................................................................................................................... 5
2.2 PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ................................................................................................................................................ 6
2.2.1 Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä .............................................................................................................. 6
2.2.2 Päihtynyt opiskelija .......................................................................................................................................... 7
2.3 KÄYTTÄYTYMIS- JA MIELIALAHÄIRIÖT ...................................................................................................................... 8
2.4 ITSEMURHAN UHKA .................................................................................................................................................. 9
2.5 VÄKIVALTA JA UHKAAVA KÄYTTÄYTYMINEN ........................................................................................................... 10
2.5.1 Aggressiivinen / aseistautunut henkilö ........................................................................................................... 10
2.5.2 Väkivaltatilanne ............................................................................................................................................. 11
2.5.3 Uhkasoitto / pommiuhka................................................................................................................................. 12
2.6 KOULUTAPATURMAT .............................................................................................................................................. 14
2.6.1 Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys ...................................................................................................... 16
2.7 OPPILAITOKSESSA TAI LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUNUT ONNETTOMUUS .......................................................... 16
2.7.1 Hätäpuhelu ..................................................................................................................................................... 16
2.8 KUOLEMANTAPAUKSET.......................................................................................................................................... 17
2.8.1 Opiskelijan kuolema ....................................................................................................................................... 17
2.8.2 Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema ............................................................................. 18
2.8.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema .................................................................................................................. 19
2.9 OPISKELIJAN VAKAVA SAIRASTUMINEN ................................................................................................................. 19
2.10 KÄSITTELY JA JÄLKIHOITO OPPILAITOSTA KOSKETTAVISSA KRIISI- JA ONNETTOMUUSTILANTEISSA .................. 19
3. TIETOA KRIISIREAKTIOSTA JA KRIISIIN JOUTUNEEN KOHTAAMISESTA ............................................ 20
3.1 KRIISIN VAIHEET .................................................................................................................................................... 20
4. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA ....................................................................................................................... 23
5. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA ................................................................................................................................... 25
6. LIITTEET .................................................................................................................................................................... 26
LIITE 1: POMMIUHKAUKSEN VASTAANOTTOLOMAKE ................................................................................................... 26
LIITE 2: PÄIHTYNYT OPISKELIJA KOULUSSA................................................................................................................. 29
LIITE 3: TOIMINTAMALLI EPÄILTÄESSÄ PÄIHDEHÄIRIÖTÄ OPISKELIJALLA..................................................................... 29
2
1. Oppilaitoksen kriisi- ja ongelmatilannevalmius
Oppilaitoksen opiskelijat, henkilökuntaan kuuluvat, opiskelijoiden perheenjäsenet tai muut
heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen
joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella tai heitä voivat kohdata kuolema, sairaus tai
onnettomuus. Tämä suunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja varsinaisten
kriisitilanteiden lisäksi myös muita ongelmatilanteita varten, joita oppilaitoksen opiskelijat ja
henkilökunta voivat kohdata.
Henkilökuntaa perehdytetään oppilaitoksen kriisi- ja opiskelijahuoltotyöhön, jonka
tarkoituksena on tukea ja vahvistaa oppilaitosyhteisön kykyä toimia erilaisissa tilanteissa
sekä tukea oppilaitosyhteisön toipumista. Toiminta tapahtuu eri yhteistyötahojen ja
vanhempien kanssa yhteistyössä.
1.1 Oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmä ja kriisiryhmä
Eri oppilaitoksissa toimii säännöllisesti opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat
oppilaitoksen apulaisrehtori, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opinto-ohjaaja.
Opiskelijahuoltoryhmän jäsenet tekevät sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä ja
toimivat yhteistyössä kotiväen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Opiskelijahuoltoryhmässä seurataan opiskelijoiden opiskelun etenemistä, suunnitellaan ja
käsitellään oppilaitosta ja opiskelijoita koskevia asioita, kuten opiskeluviihtyvyyttä,
opiskelujärjestelyitä ja erilaisia tukitoimia. Opiskelijahuoltoryhmä toimii kriisiryhmänä aina
tarvittaessa.
Kriisiryhmään voi tarvittaessa joustavasti kuulua lisäksi esim. muu asiantuntija tai
oppilaitoksen ulkopuolinen kriisityöntekijä. Kriisiryhmän kokoonpano riippuu kriisin
laajuudesta. Kriisiryhmä kutsutaan tarvittaessa kokoon apulaisrehtorin avuksi
mahdollisimman nopeasti.
3
Kriisiryhmä

kirjaa ryhmän sisäisen työnjaon ja vastuuketjun

selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot

informoi oppilaitoksen henkilöstöä ja hankkii kirjallisuutta

tiedottaa suunnitelmasta opiskelijoille, vanhemmille ja yhteistyökumppaneille

organisoi toimintaa kriisitilanteissa

huolehtii henkisen tuen tarpeista sekä mahdollisista jatkotoimista

arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tekee kriisisuunnitelmaan tarvittavat
muutokset

pitää suunnitelman ajan tasalla sekä päivittää yhteystiedoissa tai oppilaitoksen
olosuhteissa tapahtuneet muutokset

ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä
järjestää henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta
1.1.2 Kriisi- ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenten yhteystiedot
Apulaisrehtori
Koulutusohjaaja
KOSOL:
Kirsi Nikali-Rauva, 050-5222561
TKTO:
Anita Lietepohja, 050-555 8845
VAK:
Anna-Leena Kivipuro, 050-587 9344
KOSOL, TKTO: Tiina Kylväjä, 040-1703738
VAK: Aija Ylivakeri 0500-755 993
Terveydenhoitaja
KOSOL: Katja Touronen 040-5196023
TKTO, VAK: Lotta Harjunmaa 040-519 9131
Opinto-ohjaaja
KOSOL/TKTO: Eija Uotila, 050-345 8725
VAK:
Tuija Penkkimäki, 0500-739 661
Kuntayhtymän johtaja /rehtori Antti Lahti, 050-340 6221 vastaa kokonaisuudessaan
toiminnasta.
4
1.2 Tiedottaminen kriisi- ja opiskelijahuoltotoiminnasta
Toiminnasta tiedotetaan opettajille vuosittain opettajakunnan kokouksessa. Vanhemmille
annetaan informaatiota tiedottein, oppaissa ja vanhempainilloissa. Opiskelijat saavat tietoa
ryhmänohjaajien kautta syksyisin ja muutenkin tarvittaessa.
2. Toimintamalleja eri ongelma- ja kriisitilanteissa
Tässä osiossa käydään läpi eri ongelma- ja kriisitilanteita ja toimintaa niissä. Mallit eivät
voi koskaan olla kaiken kattavia, mutta niitä voidaan soveltaa moniin eri tilanteisiin.
2.1 Kiusaaminen, häirintä ja syrjintä
Sastamalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää tai
syrjintää kenenkään taholta.
Häirintänä voidaan pitää laajasti ottaen kaikkea sellaista epäasiallista toimintaa, joka
haittaa henkilön henkistä ja/tai fyysistä terveyttä. Häirintä voi olla luonteeltaan sukupuolista
tai seksuaalista tai se voi liittyä henkilön ihonväriin tai kulttuuriin (esim. loukkaavat vitsit,
henkilön tai ryhmän arvon mitätöiminen).
Kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa ja jatkuvaa toisen henkilön loukkaamista ja
vahingoittamista esimerkiksi haukkumalla, uhkaamalla, lyömällä tai syrjimällä. Kiusaamista
voi olla myös toisen omaisuuteen kohdistuva ilkivalta.
Syrjintä tarkoittaa yksittäisen henkilön tai ihmisryhmän kohtelemista eri tavoin kuin muita
samassa tilanteessa olevia henkilöitä esim. sukupuolen, ihonvärin, kulttuurin, seksuaalisen
tai poliittisen suuntautumisen, uskonnon, mielipiteiden, terveydentilan, iän, ulkoisen
olemuksen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näihin asioihin puuttuminen on
koko työyhteisön asia.
Se kenen tietoon asia on tullut, on asiassa aktiivinen, jonka jälkeen kriisi/opiskelijahuoltoryhmän jäsenet ja/tai apulaisrehtori tulevat mukaan. Kiusaamisesta,
5
häirinnästä ja syrjinnästä tulee ilmoittaa apulaisrehtorille, vaikka asia olisikin selvitetty heti
tuoreeltaan. Jos asia koskee alaikäistä opiskelijaa, niin hänen huoltajansa otetaan mukaan
asian selvittämiseen. Tavoitteena on välitön puuttuminen. Poliisi selvittää mahdolliset
rikosoikeudelliset seuraamukset tapauskohtaisesti. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa
kurinpidollisiin kysymyksiin.
Jatkotoimenpidemalli

sovitaan asianosaisten kanssa yhteinen keskustelu, jossa on mukana
opiskelijahuoltohenkilöstöä ja mahdollisesti huoltaja

kerrataan tapahtunut yhdessä

sovinto ja anteeksipyyntö

kirjataan tapahtunut

järjestetään tarvittaessa jälkipuinti

seuranta

lisäksi asiasta voi seurata kurinpidollisia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia
2.2 Päihteiden käyttö
Jokainen on velvollinen puuttumaan opiskelijan epäiltyyn tai todettuun
päihdehäiriöön/ongelmaan ja päihtyneenä koulussa/oppilaitoksen alueella olemiseen.
Mahdollisia oireita voivat olla esimerkiksi runsaat poissaolot ja myöhästelyt, tapaturmaalttius, tietyille aineille ominainen haju, fyysiset merkit (uneliaisuus, vapina, verestävät
silmänvalkuaiset, laajentuneet silmäterät) tai muutokset olemuksessa. Mikään näistä
merkeistä ei välttämättä tarkoita päihdeongelmaa. Huoli tulee kuitenkin ottaa puheeksi.
Tavoitteena on varhainen puuttuminen jo ennen kuin ongelmat ovat kasvaneet suuriksi ja
alkavat olla haitaksi.
2.2.1 Huoli opiskelijan päihteiden käytöstä
Jos huoli tai epäilys opiskelijan päihdehäiriöistä/ongelmasta herää, tilanteeseen puututaan.
Yhteyttä otetaan terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jonka jälkeen päätetään
6
toimenpiteistä ja tarvittaessa opiskelija ohjataan jommankumman vastaanotolle
keskustelemaan asiasta. Opettajan ja muun henkilökunnan jäsenen on hyvä ottaa huoli
puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisuuksien mukaan ennen
terveydenhoitajan/koulutusohjaajan kanssa käytävää keskustelua, jotta asia ei tule
opiskelijalle täysin yllätyksenä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus (huolen
havaitsija tekee, lisätietoa koulutusohjaajalta).
Jos huoli jatkuu, niin koulutusohjaaja ja terveydenhoitaja tapaavat yhdessä opiskelijaa.
Keskustelussa koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija käyvät yhdessä opiskelijan
tilannetta lävitse. Opiskelijan kanssa käydään lävitse hoitomahdollisuudet ja koulun
sopimus. Keskustelusta informoidaan tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle
lähettänyttä tahoa.
Opiskelijahuoltoryhmä ottaa kantaa asiaan, jos huoli edelleen vahvistuu. Apulaisrehtori
päättää mahdollisista kurinpidollisista seuraamuksista.
2.2.2 Päihtynyt opiskelija
Lähtökohtana on ottaa työpari mukaan, kun epäillään opiskelijan olevan päihtyneenä
koulussa. Asiasta keskustellaan opiskelijan kanssa ja jos todetaan, että opiskelija on
päihtynyt, niin hänet lähetetään tilanteeseen sopivalla tavalla turvallisesti kotiin (on
huolehdittava, että hän ei poistu esim. moottoriajoneuvolla). Alaikäisen opiskelijoiden
huoltajiin otetaan yhteyttä ja heitä pyydetään ensisijaisesti hakemaan opiskelija kotiin.
Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin otetaan
yhteyttä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai
kauppaavan niitä koulun alueella.
Toimintakaaviot ovat liitteenä 2 (päihtynyt opiskelija koulussa) ja 3 (toimintamalli
epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla).
7
2.3 Käyttäytymis- ja mielialahäiriöt
Normeja ja rajoja uhmaava toiminta on nuorilla melko tavallista ikään ja kehitykseen
liittyvää käyttäytymistä, joka tavallisesti on ohimenevää. Käyttäytymishäiriöt voivat ilmetä
pitempiaikaisina käyttäytymisen muutoksina, jota ei voida pitää normaalina, kehitykseen
kuuluvana asiana. Henkilö voi olla esimerkiksi aggressiivinen, poissaoleva, sekava,
keskittymiskyvytön, harhaluuloinen, uhmakas, epäsosiaalinen, hyvin levoton tai
yliaktiivinen. Pitkään jatkuessaan häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmissuhteiden
luomiseen, niiden ylläpitämiseen, päihteiden käyttöön, koulunkäyntiin ja itsenäistymiseen.
Myös mielialanvaihtelut kuuluvat tyypillisesti murrosikään. Alakuloisuus on normaali tapa
reagoida elämässä tapahtuneisiin menetyksiin, vastoinkäymisiin ja muutoksiin.
Pitkäkestoisempi oireilu voi sen sijaan olla merkki masennuksesta, jota kannattaa hoitaa.
Masentuneisuuteen voi liittyä myös päihteidenkäyttöä, holtitonta ”hällä väliä” –asennetta ja
toimintaa, ylenpalttista väsymystä, syömishäiriöitä ja itsensä vahingoittamista (esim.
viiltely) ja itsetuhoisia ajatuksia.
Ahdistuneisuus on yleisimpiä nuoruusajan psyykkisiä oireita. Ahdistuneisuushäiriöstä on
kyse, kun ahdistuneisuus vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja aiheuttaa
henkilökohtaista kärsimystä.
Erilaiset häiriöt, kuten masennus- ja päihdehäiriöt, esiintyvät usein yhdessä ja niiden
välinen suhde on monimutkainen. Aikuisten tehtävä on suhtautua vakavasti
havaitsemaansa huoleen. Huolen puheeksi otto ja eteenpäin ohjaaminen on tärkeää ja
osoittaa nuorelle, että hänestä välitetään ja että apua on saatavilla.

yhteys terveydenhoitajaan tai koulutusohjaajaan, jotka jatkavat asian selvittämistä
yhdessä muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa

päihteidenkäytön mahdollisuus asiassa tulee ottaa huomioon

uhkaavassa tilanteessa kutsu apua henkilökunnalta tai hätänumerosta (112)

työturvallisuusseikat arvioitava
8

opiskelijaa ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin esim. psykiatrian poliklinikalle,
päihdeklinikalle tai akuutissa tilanteessa päivystykseen terveyskeskukseen tai
psykiatrian poliklinikalle

lastensuojeluilmoitus tehdään tarvittaessa

tarvittaessa asia viedään opiskelijahuoltopalaveriin ja/tai rehtorin/apulaisrehtorin
käsiteltäväksi

alaikäisen opiskelijan huoltajat otetaan mukaan keskusteluihin

sovitaan seurannasta
2.4 Itsemurhan uhka

puhu opiskelijan kanssa - älä jätä yksin, jos olet huolissasi opiskelijan
turvallisuudesta

nuoren kanssa kuolemasta ja itsemurhaan liittyvistä ajatuksista keskusteleminen ei
lisää itsemurhan toteuttamisen uhkaa

kaikki vihjeet otettava todesta (esim. puheet kuolemasta)

kuuntele kiireettä, älä tuomitse

vaihtoehtoisten ratkaisumallien löytäminen on tärkeää: tiedon välittäminen siitä, että
on ihmisiä, jotka voivat auttaa

opiskelijahuoltohenkilöstöltä saa apua tarvittaessa

päällimmäisenä tavoitteena on saada opiskelijalle apua: yhteyttä otetaan kotiin ja
ammattiauttajiin, jos tilanne niin vaatii (esim. jos tilanne on niin akuutti, että
opiskelijalle ja hänen lähipiirilleen ei voi jättää vastuuta hänen turvallisuudestaan)

opiskelija voi tarvita tukea pitkäänkin, vaikka akuutti tilanne on ohi

lähipiirin lisäksi tapahtuma voi koskettaa auttajaa; riittävästä tuesta tulee huolehtia
esim. työterveyshuollon kautta
Ammattiapua on saatavilla psykiatrian poliklinikalla Vammalassa (Pursi), jossa on
päivystys maanantaista perjantaihin kello 9.00–13.00 ja puhelinaika arkisin kello 12.00–
12.30. Lisäksi psykiatrian poliklinikan päivystyspuhelimeen voi soittaa em. aikojen
ulkopuolella (ks. kohta.4. Tärkeitä puhelinnumeroita). Vammalan aluesairaalan
päivystyspoliklinikka toimii ympäri vuorokauden. Em. paikat on hyvä tietää myös muiden
kriisien kohdatessa.
9
2.5 Väkivalta ja uhkaava käyttäytyminen
Väkivallasta tai uhkaavasta tilanteesta ilmoitetaan heti apulaisrehtorille/ rehtorille ja/tai
poliisille. Koulun kriisiryhmä kutsutaan käsittelemään vakavia väkivaltatapauksia.
Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Tapahtuneen luonteesta
riippuen tilannetta käydään myös muiden opiskelijoiden kanssa läpi. Myös asiantuntijaavun käyttäminen on mahdollista. Seuraavassa on käyty läpi toimintamalleja eri tilanteissa.
2.5.1 Aggressiivinen / aseistautunut henkilö
Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet (kohdat 1 ja 2)

Hälytä apua heti, kun mahdollista (112)

Huomioi, onko aggressiivinen henkilö aseistautunut vai ei
1. Aggressiivisella henkilöllä luokka hallinnassa:

TOTTELE

pysy rauhallisena

pidä riittävä etäisyys / este välissä

älä ryhdy sankariksi

poliisi vastaa tilanteen hoitamisesta

opettaja evakuoi ryhmänsä poliisin johdolla

varoita muita, mikäli mahdollista
2. Aggressiivinen henkilö koulun muissa tiloissa:

pidä riittävä etäisyys ja poistu määrättyjä pelastautumisreittejä. Huomioi
mahdollinen vaihtoehtoreitti!

pysy rauhallisena

ilmoita itsestäsi (henkilökunnalle, poliisille, vanhemmille)

jos et pääse poistumaan, hakeudu suojaan

varoita muita, mikäli mahdollista
10
Poliisille tärkeitä tietoja rikostapauksissa ovat (ks. myös liite 1)

tarkka tapahtuma-aika ja –paikka

onko tekijä paikalla vai poistunut

tekijän nimi, jos se on tiedossa

tekijän tuntomerkit (ikä, pituus, vartalo, kasvot, silmät, hampaat, puhe, kädet,
liikkuminen, suunta, johon liikkui sekä liikkumistapa)

tekijän vaarallisuus (aseistautuminen, mielentila, uhkaukset, alkoholin ja huumeiden
käyttö jne.)

ajoneuvon rekisterinumero ja muut tuntomerkit (merkki, malli, väri,
erityistuntomerkit)
2.5.2 Väkivaltatilanne

pyri rauhoittamaan väkivaltainen henkilö, älä ryhdy sankariksi

rauhoita tilanteessa olevat opiskelijat

kutsu apua mahdollisimman pian (apulaisrehtori, naapuriluokan opettaja),
hätänumero 112

välitä tieto tapahtuneesta apulaisrehtorille/rehtorille mahdollisimman pian kun se on
turvallista

tieto opiskelijahuoltohenkilöstölle/ kutsutaan kriisiryhmä kokoon
Jos tapahtumassa on syntynyt vammoja tai niitä on voinut sattua, niin opiskelija(t) ohjataan
lääkäriin tai lievemmissä tapauksissa oppilaitoksen terveydenhoitajalle, joka arvioi
tilanteen. Yhteys otetaan aina myös alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Kyydit
terveyskeskukseen tai aluesairaalaan tehdään taksilla / ambulanssilla, tilanteesta riippuen
myös huoltajan hakemana. Väkivaltatilanteen selvittämisessä ohjataan opiskelijaa
ottamaan yhteyttä myös poliisiin ja/tai ilmoitetaan tapahtuneesta suoraan poliisille.
Ilmoittamisesta vastaa oppilaitoksessa pääsääntöisesti apulaisrehtori / rehtori.
11
Jatkotoimenpidemalli (osallisena saman oppilaitoksen opiskelijoita)

sovitaan osapuolten välinen yhteinen keskustelu, jossa on mukana
opiskelijahuoltohenkilöstöä ja huoltaja(t)

kerrataan tapahtunut yhdessä

sovinto ja anteeksipyyntö

kirjataan tapahtunut

järjestetään tarvittaessa jälkipuinti

lisäksi tulevat mahdolliset rikosoikeudelliset tai kurinpidolliset seuraamukset
Jatkossa seurataan osapuolten ja muiden opiskelijoiden jaksamista. Opiskelijan
koulunkäynnin jatkamista tarkastellaan. Oppilaitoksen johto ottaa kantaa mahdollisiin
kurinpidollisiin seuraamuksiin. Yhteydenpidosta oppilaitoksen ulkopuolelle (esim. mediaan
ja poliisiin) päättää ensisijaisesti rehtori / apulaisrehtori.
2.5.3 Uhkasoitto / pommiuhka
Sastamalan poliisin antamat toimintaohjeet

Pidä puhelimen luona muistiinpanovälineet ja vastaanottolomake (liite 1)

Toimi rauhallisesti - anna puhua pitkittäen puhelua. Puhelun vastaanottaja voi
puhelun aikana selvittää onko kyseessä esim. mies/nainen,
suomalainen/ulkomaalainen, mielentila, humala/selvä, ikä. (ks. liite 1)

Kirjoita uhkauksen tarkka sisältö, sanamuoto ja aika

Ilmoitus poliisille, joka ottaa tilanteesta vastuun

Poliisi johtaa pommiuhkatilannetta

Poliisi analysoi saamansa tiedot ja niiden perusteella aloittaa toiminnan
Hälyttäminen:

soita hätänumeroon 112, mistä saat toimintaohjeet
12

älä katkaise puhelua ennen kuin siihen annetaan lupa

ilmoita esimiehelle
Älä käytä kännykkää samassa tilassa, missä on epäilyttävä löytö

poliisi päättää eristämisestä, evakuoinnista, etsinnästä

ennen evakuointia on tarkistettava reitin ja evakuointialueen turvallisuus

peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että pommiuhkaukseen suhtaudutaan
vakavasti.

pommiuhkauksen jälkeen poliisi tekee uhka-arvion

tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen pommiuhan tai soiton jälkeen
rakennus evakuoidaan ja järjestetään etsintä
o HUOM! Tämä ei koske akuuttia tilannetta. Jos on löytynyt pommi,
evakuoidaan heti!
Evakuointi

poliisi johtaa ja päättää evakuoinnista (huom. akuuttitilanne)

jos uhka on mahdollinen, rakennus/tila evakuoidaan poliisin johdolla
pelastussuunnitelman mukaisesti, kun evakuointireitti ja kokoontumisalue on
tarkistettu ja todettu turvalliseksi

tunne ja tutustu pelastusreitteihin etukäteen

henkilökohtaiset, käsillä olevat tavarat mukaan (reput, salkut, laukut)

sammuta sähkölaitteet

poistu rauhallisesti ilmoitettua reittiä

huolehdi työkaverista

jätä luokkien ovet auki

jos mahdollista, avaa ikkuna

evakuoinnin jälkeen, poliisi tekee etsinnän
13
Etsintä

poliisi johtaa ja organisoi

käytetään apuna oppilaitoksen vapaaehtoista henkilöstöä

jos löydät jotain, niin merkitse paikka, älä koske, ilmoita
MUISTA MYÖS EPÄILYTTÄVÄT POSTILÄHETYKSET!

vastaanottajatiedot puutteelliset

lähettäjätiedot puutteelliset

kirjeen muoto, koko, paino, postileimat, teippaukset, tahrat

ÄLÄ PURISTELE, AVAA, TAIVUTTELE
Tilanteen johtaminen ja normalisointi

Poliisi johtaa tilannetta erikseen määrätystä tilannekeskuksesta

Tiedonkulku: poliisi

Koska kyseessä on rikos (pommiuhka) poliisi tutkii ja tiedottaa tapahtumasta!

Tilanteen normalisointi

Turvallisuuden varmistaminen ja toiminnan jatkaminen

Jälkihoito!
oppilaitoksen edustaja
2.6 Koulutapaturmat
Koulutapaturman sattuessa opettaja/opiskelija arvioivat tarvitaanko ulkopuolista apua. Jos
paikalle hälytetään ambulanssi, niin paikalle opastuksesta on huolehdittava.
A) Terveydenhoitajan vastaanotto Vammalan ammattikoululla hän ohjaa asiaa
eteenpäin. p. 040-519 9131. Kosolissa Terveydenhoitaja paikalla
keskiviikkoisin ja muina päivinä hänet tavoittaa puhelimitse p.040-5196023.
B) Terveydenhoitaja ei ole paikalla
14

tilaa taksi (10041) tai ambulanssi (hätänumero 112). Kuljettaja perii
matkakulut tai lähettää laskun koulun toimistoon

vakuutus ei tunne henkilökunnan omia autoja

opiskelijan/kaverin/huoltajan auton käyttö vain omalla vastuulla
HUOM! Tartuntavaaran (veri) vuoksi käytä aina kertakäyttökäsineitä (ea-kaapista)
Päivystävään hoitajaan toivotaan otettavan yhteys ennen saapumista, p. 033116 2210. Terveyskeskuksen päivystävän lääkärin vastaanotto
pääterveysasemalla. Kiireellisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112.

opiskelijan tulee ilmoittaa lääkärille, että kyse on koulutapaturmasta

yleisen käytännön mukaisesti opettajan tulee ilmoittaa erikseen huoltajalle,
varsinkin jos kyseessä hiukankin vakavampi tapaturma

kun asia on hoidettu lääkärin vo:lla oppilas saa kuluista
pankkisiirtolomakkeen, jonka toimittaa koulun toimistoon.
Terveyskeskusmaksu peritään kaikilta yli 18-vuotiailta.

opiskelija saa taksin takaisin koululle tai voinnin mukaisesti kotiin/asuntolaan.
TÄRKEÄÄ
Opiskelijan tulee tehdä tapaturmailmoitus mahdollisimman pian tapahtuneesta koulun
toimistoon tai aikuiskoulutuksen osalta aikuiskoulutuksen toimistoon. Ilmoitus kannattaa
tehdä myös silloin, kun on oletettavaa, että turmasta saattaa seurata lääkärikuluja
myöhemmin, vaikkei heti lääkäriä tarvitakaan (esim. selkään kohdistunut tapaturma).
Koulun toimistolle jätetään myös lääkärin vastaanotolle saatu pankkisiirtolomake kuluista.
Mikäli turmasta aiheutuu pysyviä vammoja, niin tapaturmasta on ilmoitettava myös
työsuojelupäällikkö Arto Kuuselalle, joka tekee ilmoituksen työsuojelupiiriin.
Huom! Mikäli opiskelija saa äkillisen sairauskohtauksen (esim. diabetes, epilepsia)
ei ole kyse koulutapaturmasta ja opiskelija maksaa näissä tilanteissa itse
hoitokulunsa!
15
2.6.1 Koulun ensiapukaappien hoito/täydennys
Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1 krt/vuosi Anne Lehtola.
Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Ensiapukaappien täydennykseen saa tarvikkeita oppilaitoksen toimistosta.
Vammalan ammattikoulu
Opettajat täydentävät lääkekaapit tarvittaessa. Tarvikkeita saa vaihteesta ja otetut
tarvikkeet merkitään vihkoon. Lääkekaappien tarkistuksen ja täydennyksen tekee 1
krt/vuosi Anne Lehtola.
2.7 Oppilaitoksessa tai lähiympäristössä tapahtunut onnettomuus
Toimitaan tilanteen ja ennalta laadittujen ohjeiden mukaan. Turvallisuusorganisaation
jäsenten tulee toimia heille määrättyjen tehtävien mukaan. Onnettomuuspaikalla tulee
toimia onnettomuustyypin (palo, kaasuvuoto, tapaturma, vaarallisten aineiden
onnettomuus jne.) mukaan. Tutustu ennalta palo- ja pelastussuunnitelmaan!
Sisäinen hälyttäminen
Palo ja pelastussuunnitelmassa selvitetään ne tavat, joilla sisäinen hälyttäminen tehdään.
2.7.1 Hätäpuhelu
Soita hätäpuhelu seuraavasti:

pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä
16

kerro MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ

vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin

toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan

sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan
2.8 Kuolemantapaukset
2.8.1 Opiskelijan kuolema
Tiedon opiskelijan kuolemasta saanut henkilö ilmoittaa asiasta apulaisrehtorille.
Opiskelijan kuolemasta perheelle ilmoittaa tilanteen mukaan poliisi, pappi tai sairaala.
Perheeltä/lähiomaisilta kysytään, mitä kuolemasta voidaan kertoa oppilaitoksella.
Apulaisrehtori /rehtori informoi opettajia ja henkilökuntaa ja ryhmänohjaaja/luokan opettaja
kertoo tapahtuneesta luokan opiskelijoille. Kriisiryhmän jäseniä on paikalla joko luokassa
tai erikseen järjestetyssä tilassa.
Koulu lähettää omaisille surunvalittelukukat tai -adressin. Apulaisrehtori/rehtori sopii
omaisten kanssa hautajaisiin osallistumisesta ja muista toimenpiteistä heidän toiveitaan
kunnioittaen.
Yhteenvetona:

tieto apulaisrehtorille/rehtorille/kriisiryhmälle

tieto oppilaitoksen henkilökunnalle

tieto opiskelijoille (kuolemasta on lupa kertoa, mutta tarkempaan tietoon pyydetään
perheeltä lupa)

opiskelijan ryhmässä on mukana kriisiryhmän jäsen/jäseniä

tapahtuneesta keskustellaan ryhmän kanssa

kerrotaan kriisin vaiheista ja mahdollisuudesta keskustella kriisiryhmän jäsenten tai
ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa
17
Järjestetään mahdollisuus muistaa opiskelijaa:

kynttilä ja kukkia pöydälle

muistokirja

suruliputus

kuolleen opiskelijan vanhemmille/omaisille mahdollisuus tulla koululle
Mikäli kuolemantapaus tapahtuu loman aikana, niin muistaminen järjestetään loman
jälkeen. Omaisten ja opiskelijoiden toiveita kuunnellen voidaan järjestää myös erillinen
muistotilaisuus.
Jälkityö
Jälkikäsittely on erittäin tärkeää. Myös henkilökunnalle on järjestettävä mahdollisuus
jälkikäsittelyyn. Silminnäkijöille ja lähimmille ystäville järjestetään erityistä tukea ja
seurantaa. Tapahtuneesta keskustellaan ryhmissä, jonne on mahdollista järjestää koulun
kriisiryhmän lisäksi ulkopuolinen kriisityöntekijä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan vointia
seurataan myös jatkossa.
2.8.2 Opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema
Apulaisrehtori tai rehtori informoi henkilökuntaa asiasta. Jos kyseessä on opettaja, niin
apulaisrehtori, rehtori tai kriisiryhmän jäsen kertoo asiasta ryhmässä. Muissa ryhmissä
asiasta kertoo ryhmänohjaaja. Asiasta keskustellaan luokissa, joissa voi olla kriisiryhmän
jäsen/jäseniä paikalla.
Vainajaa muistetaan suruliputuksella ja hiljaisella hetkellä. Henkilökunnalle ja opiskelijoille
järjestetään mahdollisuus osallistua koulun muistotilaisuuteen. Koulun johto sopii omaisten
kanssa henkilökunnan ja opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin.
Henkilökunnalle ja tarvittaessa opiskelijoille voidaan järjestää jälkipuinti, jonka vetää
ulkopuolinen kriisityöntekijä.
18
2.8.3 Opiskelijan lähiomaisen kuolema

kysytään opiskelijalta ja/tai huoltajalta mitä asiasta voidaan kertoa muille tahoille

tieto opettajalle ja tarvittaessa apulaisrehtorille ja kriisiryhmälle

kotoa tai opiskelijalta lupa saada kertoa asiasta muulle ryhmälle

opiskelijalle keskustelumahdollisuus, tarvittaessa käytetään ammattiapua

opiskelijan vointia seurataan myös jatkossa
2.9 Opiskelijan vakava sairastuminen

opiskelijan ja lähiomaisten toiveita kuunnellaan (esim. kuinka asiasta on lupa kertoa
koulussa)

opiskelijaa ja hänen lähiomaisiaan ohjataan tarvittaessa saamaan keskusteluapua
joko koulun henkilökunnan (kriisi-/opiskelijahuoltoryhmän jäsen) tai koulun
ulkopuolisen auttajatahon kanssa

ryhmänohjaaja pitää opiskelijaan/lähiomaisiin yhteyttä poissaolojakson ajan

kriisi-/opiskelijahuoltoryhmässä pohditaan tarvittavia tukitoimia

jatkosta järjestetään tarvittaessa palaveri, mukana voi olla kriisi/opiskelijahuoltoryhmän jäseniä
2.10 Käsittely ja jälkihoito oppilaitosta koskettavissa kriisi- ja
onnettomuustilanteissa
Oppilaitosta koskettavilla kriisi- ja onnettomuustilanteilla tarkoitetaan tässä sekä
oppilaitokseen suoraan kohdistuvia että kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti
merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita.
Käsittely

tiedon jakaminen
19

apulaisrehtori/rehtori keskustelee tapahtuneesta henkilökunnan kanssa ja yhdessä
todetaan tapahtuneeseen liittyvät tosiasiat

sovitaan asian käsittelytavoista opiskelijaryhmissä

asiaa käsitellään ryhmissä opiskelijoiden kanssa

opiskelijat saavat puhua asiasta ja esittää kysymyksiä

järjestetään mahdollisuus muistaa mahdollisia uhreja esim. sytyttämällä kynttilä

voidaan järjestää hiljentymismahdollisuus ja surumusiikkia

tarvittaessa tiedotetaan asian käsittelystä koteihin/huoltajille

voidaan järjestää yleinen informaatiotilaisuus
Kriisiavun järjestäminen

tapahtuneen jälkipuinti 1–3 päivän kuluessa

asiantuntija-avun käyttäminen tarvittaessa

voidaan perustaa ns. hiljainen huone, jonne voi mennä hiljentymään, paikalla voi
olla myös kriisiryhmän jäsen keskustelua varten
Jälkityö

opiskelijoiden seuranta ja poissaolojen tarkkailu

tarvittaessa keskustelu ja tukitoimet jatkuvat

paluu arkirutiineihin
3. Tietoa kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen kohtaamisesta
Kappaleen tarkoituksena on lisätä tietämystä kriisireaktiosta ja kriisiin joutuneen
kohtaamisesta. On hyvä tietää ja tunnistaa kriisireaktion vaiheet, vaikka itse ei voisikaan
olla tukemassa kriisiin joutunutta.
3.1 Kriisin vaiheet
20
Kriisin työstäminen etenee vaiheittain. Eri vaiheisiin ei sen vuoksi pidä suhtautua peläten,
vaan ne ovat osa kriisin käsittelyä. Vaiheet eivät ole yksiselitteisiä, vaan yksilöllisiä eroja
esiintyy. Kriisitilanteen voimakkuuden lisäksi muun muassa aikaisemmat traumat ja
kokemukset sekä lähiverkoston tuki vaikuttavat kriisin läpikäymiseen. Kriisin kanssa
samanaikaiset kuormittavat asiat, kuten vaikea elämäntilanne, voivat lisätä kriisin
voimakkuutta. On hyvä pitää mielessä, että tapahtunut voi koskettaa myös
auttajaa/tilannetta läheltä seuraavaa. Hänkin voi tarvita tukea.
Kriisin vaiheet:

sokkivaihe

reaktiovaihe

työstämis- ja käsittelyvaihe

kriisin uudelleen jäsentämisen vaihe
Ensimmäinen vaihe on sokkivaihe. Tällöin kriisiin joutuneen olo voi tuntua epätodelliselta,
tunteet voivat myös puuttua. Henkilö voi olla lamaantunut, pelokas tai hän voi vetäytyä.
Osa ihmisistä voi näyttää tyyniltä, mikä voi luoda harhakuvan siitä, että asiat ovat
paremmin kuin ovatkaan. Tapahtunutta voi olla vaikea ymmärtää. Vaihe kestää pienestä
hetkestä muutamaan vuorokauteen asti.
Sokkivaiheessa voi auttaa olemalla läsnä, kuuntelemalla, rauhoittamalla ja pyrkimällä
luomaan turvallista ilmapiiriä. Kysymyksiin voi vastata rehellisesti, mutta liiallisia
yksityiskohtia on syytä välttää.
Sokin jälkeen seuraa reaktiovaihe, jonka kesto voi vaihdella muutamasta päivästä
viikkoihin, jopa kuukauteen asti. Tunteiden kirjo on suuri ja silloin voi esiintyä ahdistusta,
vihaa, kieltämistä, häpeää, eristäytymistä ja syyllisyyden tunteita. Myös fyysiset oireet ovat
mahdollisia, kuten sydämentykytys, päänsärky ja pahoinvointi. Tapahtuneesta voi esiintyä
painajaisunia.
Kriisissä olevaa voi auttaa kuuntelemalla, myötäelämällä ja keskustelemalla
tapahtuneesta. Ihmisellä voi olla tarve purkaa tapahtunutta ja siihen liittyviä tuntemuksia.
Työstämis- ja käsittelyvaiheessa kriisiin otetaan etäisyyttä ja sen käsittely tapahtuu joko
tietoisesti tai tiedostamatta. Vetäytymistä ja ärtyisyyttä voi esiintyä. Tapahtunutta pystyy
21
jäsentämään paremmin ja asiasta on helpompi keskustella. Vaihe on tyypillisesti melko
pitkäkestoinen, jopa vuoden kestävä.
On hyvä tiedostaa vaiheen pituus ja antaa kriisiin joutuneelle aikaa. Tuki ja kuuntelu voi
tulla tarpeeseen.
Kriisin uudelleen jäsentämisen vaiheessa tapahtuneesta tulee osa elämää ja se ei
kuormita enää samalla tavalla voimavaroja. Muut kriisit tai tapahtumasta muistuttavat
tilanteet voivat vaikuttaa jaksamiseen. Tällaisia ovat esim. tapahtuman vuosipäivät,
tapahtumaan liittyvät paikat, hajut tai äänet.
22
4. Tärkeitä puhelinnumeroita
Kännykästä soittaessasi muista suuntanumero.
Yleinen hätänumero
112
Aluesairaala
ensiapu (03) 3116 2210
puhelinvaihde (03) 311 615
Irti huumeista –puhelin
www.irtihuumeista.fi 010 80 4550
Lasten ja nuorten puhelin
www.mll.fi/nuortennetti 116 111, arkisin klo 14-20,
la ja su klo 17-20
Myrkytystietokeskus
(09) 471 977 (suora) tai (09) 4711 (vaihde)
Numerotiedustelu
esim. 020202, 0100 100, 118
Psykiatrian poliklinikka
(03) 311 62500
Psykiatrian poliklinikka, päivystävä puhelin
03-3116 2468 tai 03-3116 2467
Rikosuhripäivystys
www.riku.fi, auttava puhelin 0203 16116
Sastamalan poliisiasema
071 874 7350
Taksi
0200 38200, 010 320 1020
Terveyskeskuksen kriisiryhmän
päivystyspuhelin
040–709 8663
Terveyskeskus
(03) 5210 2500 ark. klo 8 - 15
23
Tukitalo
(03) 512 0500, www.tukitalo.com, (päivystys ma-pe
klo 10–18)
Valtakunnallinen kriisipuhelin
0203 445 566
24
5. Lähteitä ja lisätietoa
Carita Pohjolan-Pirhonen, Kristi Poutiainen ja Helena Samulin (toim.): Kriisityön käsikirja.
Käytännön opastusta kriisin kohdatessa. Kirjapaja 2007.
Claes-Otto Hammarlund: Kriisikeskustelu. Kriisituki, jälkipuinti, stressin- ja
konfliktinhallinta. Tietosanoma 2004.
Marie Rautava: Koulun kriisisuunnitelman laatiminen:
http://www.edu.fi/peruskoulu/oppilashuolto/koulun%20kriisisuunnitelman%20laatiminen.pdf
(vanha linkki, ei enää saatavilla netissä)
Muhoksen Kirkonkylän koulun kriisisuunnitelma:
http://www.muhos.fi/kk/kriisisuunnitelma.htm (vanha linkki, ei enää saatavilla netissä)
Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi: tietoa nuorten kanssa
työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja
alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/ohjeet_ja_suositukset/itsetuhoarviointi.pdf
Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt: tietoa nuorten kanssa
työskenteleville aikuisille. Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja
alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2005:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/osastot/mao/komorbiditeetti.pdf
OPH:n verkkosivut:
http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/turvallisuus_ja_oppilashuolto/kriisitilaiteisiin_v
arautuminen
Sosiaaliportti: http://www.sosiaaliportti.fi/fiFI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/kriisityo/
Väestöliiton verkkosivut:
http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/tietoa/mielenterveys2/nuoren_masennus/
25
6. Liitteet
Liite 1: Pommiuhkauksen vastaanottolomake
Sastamalan poliisiaseman antamat toimintaohjeet
PYRI SAAMAAN ILMOITTAJALTA VASTAUKSET SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN:
Milloin pommi räjähtää?
Missä se on?
(tarkka sijoituspaikka)
Minkä näköinen se on?
Minkälainen pommi on?
(toimintaperiaate)
Miksi se räjäytetään?
(keneen kohdistuu)
Oletko itse asentanut
pommin, kenen
toimeksiannosta?
Miksi?
Osoitteenne
ja puhelinnumeronne
Nimenne?
Uhkauksen mahdollisimman tarkka sanamuoto:
26
Vastaanottajan arvioita:
Soittajan sukupuoli ja ikä:
Puhelun kestoaika:
kansallisuus:
Puhelinnumero, johon soitto tuli:
Aika, päivä, vastaanottaja:
Kenelle ilmoitettu: Hätäkeskus, Poliisi
Muu:
SOITTAJAN ÄÄNI: (vastaanottaja arvioi soittajan ääntä seuraavista vaihtoehdoista)
tyyni
vihainen
kiihtynyt
innokas
hidas
nopea
pehmeä
hiljainen
lempeä
äänekäs
naurava
itkevä
tavallinen
selvä
muu, mitä
nenä-ääni
änkyttävä
sammaltava
karhea
syvä
härnäävä
selvitti kurkkua
syvään hengittävä
läähättävä
ääni särkynyt
muodollinen
puheen korostus
tutun tuntuinen
epäselvä
JOS ÄÄNI OLI TUTUN TUNTUINEN, KENEN ÄÄNTÄ SE MUISTUTTI?
TAUSTAÄÄNET
kadun melua
kolinaa
ihmisääniä
musiikkia
kodin ääniä
moottorin ääniä
toimiston koneet
tehtaan koneet
eläinten ääniä
selvä
paikallispuhelu
kaukopuhelu
puhelinkopista
muu ääni tai havainto
27
UHKAAJAN KIELI
puhe/kirjakieli
kankea
järjenvastainen
muut havainnot
murteellinen
paikallismurre
viesti nauhoitettu
luki valmiin tekstin
HUOMAUTUKSIA/HAVAINTOJA:
28
Liite 2: Päihtynyt opiskelija koulussa
Epäily opiskelijan päihtyneenä olosta kouluaikana
herää henkilökunnan jäsenellä
Opettaja keskeyttää opetuksensa ja pyytää itselleen
työparin. Opettaja ja hänen työparinsa juttelevat
opiskelijan kanssa tilanteen varmistamiseksi.
Opiskelija kieltää
päihtymyksen ja
henkilökunnan jäsenet
toteavat olevansa samaa
mieltä
Opiskelija
myöntää
päihtymyksen.
Opiskelija kieltää
päihtymyksen ja kieltäytyy
puhaltamasta/seuloista. Jos
kaksi henkilökunnanjäsentä
toteaa selkeän
päihtymyksen se riittää
Opiskelija jatkaa tunnilla
oloa normaalisti
Opiskelijalle annetaan
mahdollisuus palata asiaan
ja keskustella rauhassa
tapahtuneesta
Opiskelija ei opiskele tai oleile oppilaitoksen
alueella päihtyneenä
Alaikäinen
opiskelija
Opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä ja
ensisijaisesti heitä pyydetään noutamaan
lapsensa kotiin. Vanhempien ollessa
estyneitä pyritään turvaamaan nuoren
turvallinen pääsy kotiin.
Lastensuojeluilmoituksen tekee asian
havainnoinut ja opiskelijan puhuttanut
henkilökunnan jäsen ensitilassa.
Täysi-ikäinen opiskelija
Opiskelija ohjeistetaan
poistumaan oppilaitoksen
alueelta. Varmistetaan,
ettei hän lähde ajamaan
moottoriajoneuvolla
Opiskelijan palatessa opiskelemaan hänen kanssaan keskustellaan tapahtuneesta
mahdollisimman pian ja tarvittaessa opiskelija ohjataan hoidon piiriin. Hoitoon
ohjatessa opiskelijalta pyydetään kirjallinen lupa yhteydenpitoon hoitavan tahon
kanssa. Arvion hoidon tarpeesta tekee terveydenhoitaja tai koulutusohjaaja.
Opiskelijan ollessa jo hoidon piirissä tiivistetään yhteistyötä hoitotahon kanssa.
Sanktiot annetaan koulun järjestyssääntöjen mukaisesti.
Opiskelijan käyttäytyessä uhkaavasti otetaan tarvittaessa yhteys poliisiin. Poliisiin
otetaan yhteytä myös, jos opiskelijan epäillään pitävän hallussaan laittomia päihteitä tai
kauppaavan niitä oppilaitoksen alueella.
29
Liite 3: Toimintamalli epäiltäessä päihdehäiriötä opiskelijalla
Epäilys tai havainto nuoren päihdehäiriöstä/ongelmasta herää. Yhteys opiskelijahuollon
työntekijään (th, ko, opo tms.) Opiskelijan kanssa otetaan huoli esille ja ohjataan hänet
sovitulle työntekijälle
Opiskelijahuollon työntekijä kartoittaa opiskelijan tilannetta päihteidenkäytön suhteen.
Ei huolta
Opiskelijahuolto on
yhteydessä
ryhmänohjaajaan/
vastaanotolle
ohjaavaan tahoon ja
asia on hoidossa, ellei
uutta huolta herää.
Huoli vahvistuu
Sovitaan yhteistapaaminen Th/ko:n
kanssa.
Koulutusohjaaja, terveydenhoitaja ja opiskelija
keskustelevat yhdessä opiskelijan tilanteesta.
Opiskelijan kanssa käydään läpi hoitomahdollisuudet
ja koulun hoitositoumus. Keskustelusta informoidaan
tarvittavilta osin ryhmänohjaajaa/ vastaanotolle
lähettänyttä tahoa
Hoitoonohjaus päihdeklinikalle (psyk. polille), jos hoitokontaktia ei
vielä ole. Yhteistyötä hoitavan tahon kanssa, jotta päihdekuntoutus ja
opiskelu mahdollistuisivat
30

Similar documents