IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS 1.1. – 31.12.2010

IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS 1.1. – 31.12.2010
YLEISKATSAUS
Vuosi 2010 jää seurakunnan toiminnan osalta historiaan uuden etsinnän vuotena. Kevättalvella, helmikuun lopulla
järjestimme ensimmäistä kertaa majataloillan Ikaalisten kirkossa. Osallistujia oli n. 250, joista moni oli alle 50 vuotias.
Samoin aikuistyössä käynnistettiin yhteistyö Tampereen seurakuntayhtymän ja Tampereen alueen seurakuntien
kanssa nuorten aikuisten toiminta. Aleksanterin kirkossa aloitettiin Uskonpuhdistus nimikkeen alla nuorten aikuisten
illat, jotka vetivät 600-850 nuorta aikuista koolle. Myös Ikaalisista on ollut joukko nuoria aikuisia mukana. Seurakuntaan syntyi kaksi uutta nuorten aikuisten ryhmää. Lisäksi ns. olohuonetoiminta käynnistyi Olokololla. Merkittävä satsaus aikuistyöhön oli myös aikuis- ja lähetyssihteerin yhteinen tehtävä, jota hoitamaan kutsuttiin kokenut Kari Salo.
Seurakunta käynnisti myös kesäkuussa 2011 Ikaalisissa järjestettävien Sanan Suvipäivien suunnittelun yhdessä
Kansan Raamattuseuran kanssa.
Pitkäaikaisen seurakuntapastorimme, rovasti Marketta Hannuksen jäätyä eläkkeelle, seurakunta sai kesäkuulla myös
uuden papin, Riikka Hämäläisen, jonka vastuualueeksi tuli lapsi ja nuorisotyö. Myöhemmin syksyllä saimme viettää
myös rovasti Timo Paattiniemen lähtöjuhlaa. Vuoden vaihteessa työnsä Kontupohjan seurakunnassa lopettivat myös
Liisa ja Jorma Säde, joita Ikaalisten seurakunta on lähettänyt yhdessä muutamien muiden seurakuntien kanssa Karjalan työhön. Piia Rantakytö otettiin syksyllä keittäjä-siivoojan tehtävään, mikä merkitsi jo alkaneen tilapäisen työsuhteen vakiinnuttamista työalueilla. Kappalaisen virkaan valittiin Juha Aila.
Syksyn seurakuntavaaleissa äänioikeus oli 16 vuotta täyttäneillä. Lukion tiloissa ollut äänestyspaikka vetikin n. 50
nuorta uurnille. Koulu antoi kiitosta seurakunnalle oppilaiden aktivoinnista demokraattiseen osallistumiseen. Työalat
tekivät ansiokasta työtä, johon on suositeltavaa tutustua tarkemmin jäljempänä toimintakertomuksessa. Samoin on
syytä kiittää valtuusto- ja neuvostokautensa päättäneitä luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneiden neljän
vuoden aikana. Haikea oli tunnelma viimeisessä valtuuston kokouksessa, kun tiesimme pitkäaikaisen valtuutettumme, kahden kauden puheenjohtajan, Leena Mäkelän, luopuvan nyt luottamustoimesta ja samalla valtuuston puheenjohtajan tehtävästä.
Loppuvuosi ositti jo, että seurakunnan taloudessa oli taantuman merkkejä näkyvillä. Alijäämäisen tilinpäätöksen tekeminen asettaa merkittäviä haasteita talouden ja toiminnan suunnitteluun jatkossa. Syksyllä viriteltiin myös uutta
strategia työskentelyä 5-8 vuoden tähtäimelle.
Virkojen ja tehtävien ollessa täytettynä seurakunnalla on hyvät edellytykset löytää uusi strateginen konsepti. Yksi
tärkeä asia on yhteisöllisyyden kehittäminen eri muodoissaan. Tähän kategoriaan kuuluu erityisesti haasteet vapaaehtoistoiminnalle, jota seurakunta alkoi kehittää yhteistoiminnassa Kirkkohallituksen organisoimassa projektissa
muutamien pilottiseurakuntien kanssa. Uutta ajattelua edustaa myös alueellinen yhteistyö ja siinä tapahtuva osaamisen jakaminen. Voimme siis katsoa luottavasti tulevaisuuteen.
Esko Mattila, kirkkoherra
HALLINTO
Kirkkovaltuusto
Jäsenet vuosina 2007 - 2010 (19 hlö): Alanen Margit, Kivikari Seija, Kortesluoma Tapio, Lammi Tiina, Löytämäki Matti, Majalahti Auli, Mansoniemi Juha, Marttila Hanna, Mäkelä Leena (puheenjohtaja), Niinimäki Jouko, Salo Kari, Salo Miikka, Sorjonen
Leo, Talonen Tuula, Teuho Marja, Tuohitaival Irma, Vilppo Terttu, Ylä-Viteli Jarmo (varapuheenjohtaja) ja Åfelt Miika.
Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme (3) kertaa.
Kirkkoneuvosto
Jäsenet (7 hlö): Mansoniemi Juha, Majalahti Auli, Marttila Hanna, Mattila Esko (khra, puheenjohtaja), Salo Miikka, Sippola Sirpa
ja Vilppo Terttu. Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden aikana kymmenen (10) kertaa.
Seurakunnan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus
Jäsenet (4 hlö): Harjuntausta Tapani, Niinimäki Jouko, Saarela Reijo (puheenjohtaja) ja Skyttä Eino.
Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksia tehtiin vuoden aikana yksi.
Vaalilautakunta
Jäsenet (9 hlö): Juurijärvi Eeva-Liisa, Kortesluoma Tapio, Löytämäki Matti, Mansoniemi Juha, Mattila Esko (kirkkoherra), Salo
Kari, Skyttä Eino (puheenjohtaja), Talonen Tuula ja Vilppo Terttu.
Seurakuntavaalit käytiin marraskuussa varsinaisen vaalipäivän ollessa 14.11.2010 ja ennakkoäänestys 1.-5.11.2010. Vaalien
valmistelua, vaalilaskentaa ja vaalien tuloksen hyväksymistä varten vaalilautakunta kokoontui yhteensä viisi (5) kertaan sekä
lisäksi toimittamaan vaalitoimituksen varsinaisena vaalipäivänä.
HENKILÖKUNTA
Henkilöstö 31.12.2010
Pysyväisluonteinen henkilöstö
- kokoaikaiset
- osa-aikaiset
Määräaikainen henkilöstö
- kokoaikaiset
- osa-aikaiset
Yhteensä:
Virat
13
13
Työsuht. Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä
8
1
21
1
5
1
1
1
1
10
23
7
16
1
16
Henkilöstömäärä vuoden vaihteessa on 23.
Ikaalisten seurakunnassa oli virkoja vuoden lopussa 15, joista 13 on täytettynä.
Virat:
Kirkkoherra
Kappalainen
Seurakuntapastori
Diakonissa, 2 kpl
Kanttori
Talouspäällikkö
Toimistosihteeri, tal.tsto
Toimistosihteeri, virasto
Seurakuntapuutarhuri
Seurakuntamestari
Seurakuntamestari
Vahtimestari-siivooja
Nuorisotyönohjaaja, 2 kpl
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
21
1
täytettynä
täytettynä
täytettynä
täytettyinä, toista virkaa vs. diakonissa hoitaa
täytettynä, vs. kanttori hoitaa
täytettynä
täytettynä
täytettynä
täytettynä
täytettynä
ei täytettynä
ei täytettynä
täytettyinä
23
Työsuhteinen vakinaisluonteinen henkilöstö:
Seurakuntaemäntä
100 %
toistaiseksi voimassa oleva
Keittäjä-siivooja, 2 hlö
100 %
toistaiseksi voimassa olevat
Kiinteistötyöntekijä
100 %
toistaiseksi voimassa oleva
Talonmies
42 %
toistaiseksi voimassa oleva
Lastenohjaaja, 4 hlö
100 %
toistaiseksi voimassa olevat
Aikuistyön sihteeri
100 %
määräaikainen 31.12.2014 saakka
Hautaustoimen kausityössä oli vuonna 2010 yhteensä 13 työntekijää erimittaisissa työsuhteissa kaudella 1.5. –
31.10.2010.
Suntion kirkonpalvelustyössä sekä kiinteistön ylläpitotyössä oli kesäkaudella yksi työntekijä. Suntion vapaaviikonloppujen sunnuntain työt on hoidettu vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vapaaehtoisia suntioita on seurakunnalla kolme.
Kesäkaudella kirkko-oppaaksi palkattiin kaksi nuorta noin kolmen viikon jaksoille.
Lisäksi keittiötoimi työllistää tarvittaessa tulevia tuntityötekijöitä tarpeen mukaan.
Nuoriso- ja rippikoulutyössä oli kuluneena vuonna oman henkilökunnan lisäksi leirityössä nuorisotyöntekijä, leiriavustaja sekä leiri-isännät ja isoset.
Ikaalisten kunnan kanssa on sopimus nuorisotyön jakamisesta siten että kunta korvaa vuosittain seurakunnalle 30
työpäivän kustannuksen. Sopimus on voimassa 1.8.2010 – 31.5.2011.
Ikaalisten Kylpylä Oy:n kanssa on sopimus jossa kylpyläpapin tehtävistä korvataan seurakunnalle 10 % kappalaisen
viran palkkauksesta. Osan tehtävistä hoitaa Kansan Raamattuseura, minne seurakunta tilittää osan saamastaan
korvaussummasta.
Seurakunnan palveluksessa olevat lähetystyöntekijät ovat toimineet Karjalan Kontupohjassa aina 31.10.2010 saakka, kunnes he eläköityivät ja työsuhde päättyi. Lähetystyöntekijöiden henkilöstökustannukset katetaan lahjoitusvaroin, sopimusseurakuntien talousarvioavustuksilla ja oman seurakunnan talousarviomäärärahoilla.
Koko henkilökunnan työntekijäkokouksia pidettiin vuoden aikana 12.
Tyky-toimintana henkilökunnalle on tarjottu työnantajan rahallisesti tukemia liikuntalippuja, hierontaa, jalkahoitoa ja
hengellisen lehden tilaamista kotiin. Kuluneena vuonna oli mahdollisuus osallistua myös kuntotestaukseen.
Työntekijöiden yhteinen tyky-matka toteutettiin Peurungan kylpylä- ja kuntoutuskeskukseen.
Liikuntapäiviä pidettiin yksi ja lisäksi henkilökunta vietti yhteisen joulujuhlan.
Työnantaja muistaa työntekijöitä merkkipäivinä, sekä palvelusvuosista.
Työsuhderuokailu on järjestetty sopimusruokailuna, monipuolisella tarjonnalla, erityyppisiin ruokailupaikkoihin.
Lisäksi työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, joka sisältää lakisääteisten vaatimusten lisäksi perustason sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuolto on ostettu Ikaalisten terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
on laadittu vuosille 2009 – 2013.
Henkilökunta kävi työsuojeluhenkilöstön vaalit joulukuussa 2009 ja valitsi työsuojeluvaltuutetun sekä kaksi varavaltuutettua vuosille 2010 – 2013. Seurakunnan työsuojelupäällikkönä toimii virkansa puolesta talouspäällikkö, vaaleilla
valittuna työsuojeluvaltuutettuna Arja Lähdekorpi ja varavaltuutettuina Raili Järvi ja Elisabeth Nyberg. Heistä koostuva yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
Henkilökunnan keski-ikä 31.12.2010 oli 48 vuotta; edellisen vuoden vaihteessa 31.12.2009 oli keski-ikä 49 vuotta.
Henkilökunnan ikäjakauma
7
6
6
5
5
4
4
3
3
2
2
2
45-49
50-54
2
1
1
0
25-29
30-34
35-39
40-44
55-59
60-
Ikähaarukka
VÄESTÖMUUTOKSET
Seurakunnan läsnä oleva jäsenmäärä kertomusvuoden 2010 lopussa oli 6363 henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli
-47 jäsentä.
Seurakunnan läsnä olevan väestön muutos on yhteensä -625 seurakunnan jäsentä 2000-luvulla, eli 10 vuodessa.
Väestömuutokset
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
Kastetut
62
46
59
48
58
68
49
59
47
72
64
Kuolleet
82
90
96
95
97
81
94
78
93
78
75
Srk:aan muuttaneet
Srk:sta muuttaneet
269
357
344
368
346
331
369
354
316
351
287
249
333
352
377
350
340
372
341
371
372
319
Kirkkoon liittyneet
9
11
5
4
8
7
9
13
6
16
6
Kirkosta eronneet
57
40
45
44
31
51
20
30
24
15
22
Siirto poissaoleviin
3
5
3
4
3
3
5
4
5
2
0
Siirto poissaolevista
Tulleet yhteensä
4
0
3
1
0
1
1
1
1
2
4
344
414
411
421
412
407
428
427
370
441
357
391
468
496
518
481
475
491
453
493
467
420
6363
6410
6464
6532
6629
6698
6766
6828
6854
6974
6988
-47
-54
-68
-97
-69
-68
-63
-26
-123
-20
-60
Poistuneet yhteensä
Läsnäoleva väestö 31.12.
Muutos
SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA
Tilastotietoja
(lukumäärä, osallistujia)
2010
2009
lkm osall.
2008
lkm osall.
2006
2007
lkm osall.
lkm osall.
lkm osall.
80 10716
Jumalanpalvelukset
75 8133
84 11125
86 11815
76
9608
Ehtoollisen vietto
52 4281
45
4547
48
3779
55
3367
Kasteita
72 1443
51
969
61
1094
47
885
Vihkimisiä
Siunauksia
Maahan kätkemiset
29 1694
102 4397
23
220
19
99
27
1569
4431
21
94
1643
4511
21
111
2005
2004
lkm osall.
11
86 498
lkm osall.
10
77 475
35 3 602
36 3 223
47
3527
58
1302
80 1 350
51
2122
26
1993
20 1 304
25 2 888
4324
100
4554
94 4 373
106 4 642
985
214 (tilastoitu ensimmäisen kerran vuonna 2009)
AIKUISTYÖ
213
Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Tarjota erityisesti työikäisille suunnattua hengellistä toimintaa ja tilaisuuksia.
Tehtäväalueen perustoiminta:
Perustoiminta koostuu miesten ja naisten illoista, retkistä ja leiristä, avioliittoa ja perhettä tukevista tilaisuuksista ja tapahtumista.
Miesten illat, naistenkahvilat, miesten päivä, naisten päivä, retket, leirit, matalan kynnyksen toiminta.
Aikuistyössä oli toiminnan kehittämisen vuosi.
1. Lähdettiin mukaan alueelliseen nuorten aikuisten toimintaan Tampereen seurakuntayhtymän ja sen ympärillä olevien seurakuntien kanssa.
2. Hiottiin yhteistoiminta näkyä mm. Ikaalisten kylpylän Uskonpuhdistus koulutuksessa ja pien seminaareilla Tampereella.
3. Osallistuttiin Aleksanterin kirkossa pidettyihin Uskon Puhdistus tilaisuuksiin. Kävijöitä 650-800 henkilöä.
4. Aloitettiin majataloiltojen pito Ikaalisten kirkossa.
5. Olokololla alkoi ns. olohuone toiminta.
6. Toiminnan seurauksena syntyi kaksi nuorten aikuisten raamattu- rukousryhmää.
7. Perustettiin aikuistyön sihteerin virka.
8. Aloitettiin vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke.
9. Olokololla jatkui raamattuopetus tilaisuudet.
10. Miesteniltoja Koivikossa ja naistenkahvilatoimintaa keskustassa.
MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET
214
Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kertaluontoiset tapahtumat tai useamman kerran toimintatapahtumat joilla pyritään tavoittamaan eri-ikäistä väkeä: kinkerit, evankeliointityyppiset tilaisuudet, tempaukset, hartaushetket, raamattuopetus, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet.
1. Olokolla järjestettiin opetussarja ehtoollisesta.
2. Sana kiertää tilaisuudet Luhalahdessa, Kovelahdessa ja keskustassa.
3. Iso Kaunis ihminen kirkkokonsertti kirkossa.
4. Kinkeriaiheena jumalanpalvelus.
5. Kesäseuroja eri kylillä.
6. Osallistuminen Kuopion miestapahtumaan.
7. Sanan suvipäivien valmistelu aloitettiin.
8. Metsästäjien kodan käyttöönottojuhla Karpanperällä.
9. Luhatuulen päivätuokiot
MUSIIKKITYÖ
220
Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus:
Musiikki on olennainen osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, julistustyötä ja yleistä seurakuntatyötä. Musiikkityö on oma
itsenäinen työmuotonsa, mutta yhtä paljon myös yhteistyötä muiden työmuotojen kanssa.
Resurssit:
Yksi päätoiminen kanttorin virka: Kanttori Anna-Mari Yrjänä, (virkavapaalla 1.9.2010-31.5.2011); Vs. kanttori Leena-Maija Lehtonen 1.9.-21.12.2010 (-31.5.2011). Sijaiskanttorit toimituspalkkiolla.
Molemmissa kirkoissa (Ikaalinen, Luhalahti) on urut ja piano. Srk-keskuksessa, joka toimii myös kuorojen harjoituspaikkana, on
flyygeli ja kaksi pianoa. Olokololla piano ja Koivikossa sähköpiano. Nuotisto säilytetään urkuparvella ja srk-keskuksen alakerran
varastossa.
Perustoiminta:
Musiikkityön keskeisimmät alueet ovat jumalanpalveluselämä ja toimitukset, konserttitoiminta, kuorotoiminta, musiikkikasvatus
ja soitinten huolto.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus:
1. Tavoite: Jumalanpalvelusmusiikin elävöittäminen ja virsilaulun vahvistaminen.
Toteutus: On käytetty Ikaalisten kirkkokuoron ja Luhalahden kuoron lisäksi paikkakunnan muita kuoroja ja solisteja jumalanpalveluksissa. Virsiopetusta on annettu kinkereillä ja rippikoulussa. Kanttorit ovat osallistuneet jumalanpalveluskoulutukseen. Myös
erityismessuja on järjestetty: kesällä Kansanlaulukirkko ja syksyllä Kantelemessu, jonka on säveltänyt Jarkko Yli-Annala ja
sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Kantelemessu toteutettiin yhteistyössä Vuosaari-kuoron ja Ikaalisten kirkkokuoron sekä Tampereen konservatorion kanteleryhmän kanssa, johtajana Vuosaaren seurakunnan kanttori Riitta Hirvonen.
2.Tavoite: Säännöllinen konserttitoiminta.
Toteutus: Konsertteja on järjestetty talvikautena kerran kuukaudessa ja kesällä Sata-Häme Soi -viikon aikana sekä joulukuussa muutamia. Vuoden aikana Ikaalisten kirkossa on ollut kaikkiaan 15 konserttia. Konserttien lisäksi on järjestetty muita musiikkitilaisuuksia.
3. Tavoite: Kuorotoiminnan vahvistaminen.
Toteutus: Kuorotoiminta on ollut vireää. Ikaalisten kirkkokuoron 80v-juhla järjestettiin helatorstaina. Ohjelmassa oli juhlamessu,
juhlakonsertti ja kahvitilaisuus. Myös Luhalahden kuoro on toiminut säännöllisesti. Molemmat kuorot osallistuivat mm. Kantelemessuun ja Timo Paattiniemen läksiäisiin syksyllä. Kirkkokuorot ovat esiintyneet vähintään juhlapyhinä, Ikaalisten kuoro n.
kerran kuukaudessa.
4. Tavoite: Ikaalisten kirkon urut 70v.-juhlan viettäminen.
Toteutus: Tämä tavoite on siirretty myöhempään ajankohtaan, esim. urkujen 75v-juhlaksi.
5. Tavoite: Yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen paikkakunnan muun musiikkitoiminnan kanssa.
Toteutus: Yhteistyötä on tehty Ikaalisten kaupungin kulttuuritoimen ja paikallisten kuorojen ja solistien kanssa. Kamarikuoro
Cantando, Mieslaulajat sekä viihdekuoro Sata-Häme ovat esiintyneet jumalanpalveluksissa ja konserteissa mahdollisuuksien
mukaan. Sata-Häme Soi on järjestänyt kirkkokonsertteja yhteistyössä seurakunnan kanssa. Myös Ikaalisten pelimannit ovat
esiintyneet srk:n tilaisuuksissa.
PÄIVÄKERHOTYÖ
231
Tehtäväalueen perustehtävä:
Kastekäskyn mukaan toimiminen. Kristillisen kasvatuksen antaminen alle kouluikäisille lapsille ja perheiden tukeminen lasten
kasvatuksessa.
Resurssit:
4 lastenohjaajaa, lapsityöstä vastaava teologi Juha Rainerma/Riikka Hämäläinen, lapsityön vastuuryhmä.
Perustoiminta:
1. Päiväkerhoryhmät kokoontuivat suunnitellusti. Tevaniemessä 2 ryhmässä yhteensä 16 lasta, Luhalahdessa 7 lasta, Riitialassa 9 lasta, Kilvakkalassa 2 ryhmää, joissa yhteensä 21 lasta ja keskustassa 3-vuotiaat 9 lasta, 4-vuotiaat 13 lasta ja 5vuotiaat 12 lasta. Päiväkerhoryhmä Päiväkoti Tuohikontissa, jossa 12 lasta. Kaikki muut kerhot kokoontuvat kerran viikossa,
paitsi neljävuotiaiden ja viisivuotiaiden omat ryhmät kokoontuivat kaksi kertaa viikossa.
2. Kevätjuhla oli Koivikon leirikeskuksessa. Toteutimme Meidän messun yhteistyössä Hannu Järvensivun ja Anna-Mari Yrjänän
kanssa. Paikalla oli 100 vierasta. Messun jälkeen oli tarjolla lastenohjaajien paistamia lettuja. Ilta oli lämminhenkinen ja leppoisa
ja se tavoitti suuren kuulijamäärän. Meidän messu toimi todella hyvin. On mukavaa tehdä yhteistyötä Hannun ja Anna-Marin
kanssa..
3. Kyläkerholaisten retki keskustaan kirkkoon ja päiväkerhotiloihin toimintapäivään. Bussilla kierrettiin järvi ja haettiin lapset,
jotta kaikki halukkaat pääsisivät mukaan. Suurin osa kylien lapsista tulee ryhmäperhepäiväkodeista. Mukana oli 27 lasta.
4. 5-vuotiaiden teatterimatka suuntautui Tampereelle. Kävimme katsomassa Pesä hatun alla-näytelmän. Mukana oli 23 lasta.
Teatterikappale ei ollut meidän aikuisten mielestä hyvä, mutta lapset tykkäsivät. Elämys on myös linja-automatka, joka tehtiin
järven ympäri, sillä haimme bussilla kyliltä tulevat teatterimatkalaiset mukaan.
5. Starttikirkko, joka kokoaa kerhokauden alkajaisiksi perheitä yhteen. Kirkkohetkeen ja illanviettoon osallistui 30 ihmistä. Toteutimme lammas-rastit, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa oli Riikka Hämäläinen mukana. Toiminnallinen kirkkohetki toimi
loistavasti. Ja yhteistyö uuden papin kanssa alkoi hienosti.
6. Mikkelinpäivän ja 1. adventtisunnuntain perhekirkot, joissa lapsityö on perinteisesti ollut mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta. Päiväkerholaiset (10-15 lasta) olivat mukana laulamassa.
7. Joulujuhlat toteutettiin Lasten kauneimmat joululaulut - tilaisuuksilla. Luhalahden ja keskustan kirkoissa. Luhalahdessa oli
37 aikuista ja 17 lasta ja keskustassa yhteensä 240. Lapset puettiin roolivaatteisiin ja jouluevankeliumin mukaan toimittiin/liikuttiin kirkossa.
Heli Leppänen ja Elisabeth Nyberg osallistuivat kaupungin järjestämään ensimmäiseen lastensuojelupalaveriin. Sen jälkeen
Tuija Kulmala edusti seurakunnan lapsityötä palavereissa, joita oli viisi vuoden mittaan. Palavereiden tuloksena syntyi Ikaalislaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010-2013.
Heli Leppänen aloitti elokuussa 2009 lapsi- ja perhetyön tutkinnon (120ov) suorittamisen Jyväskylän Kristillisellä opistolla. Koulutus tapahtui oppisopimusmuotoisena. Lähijaksot toteutettiin Porissa ja työssä oppiminen tapahtui pääsääntöisesti omalla
työpaikalla sekä Kakkospesän päiväkodissa ja kaupungin iltapäiväkerhossa. Riitta Jokihaara oli näyttöjen vastaanottaja ja Tuija
Kulmala toimi työpaikkaohjaajana.
Luhalahden kirkon kerhohuoneeseen saimme uuden kaapiston pöytätasoineen. Nyt on asialliset tilat saada kerhotarvikkeet
siististi ovien taakse. Seurakuntakeskuksessa, päiväkerhon leikkisali koki muodonmuutoksen lattia- ja seinäremontissa. Uusi,
helppohoitoinen lattia ja kauniit seinät sekä uudet tekstiilit toivat tilan 2010-luvulle.
Päiväkerhot ovat siis toimineet perinteiseen tapaan. Alkanut yhteistyö Päiväkoti Tuohikontin kanssa on positiivinen lisä ja muutos perinteiseen päiväkerhotyöhön. Se kehittynee vuosien saatossa vielä lisää. Lapsityön vastuuryhmä on ollut tapaamisissaan
aktiivinen, ideoiva ja keskusteleva. Olemme kehitelleet vanhaa ja ideoineet uutta. Vastuuryhmän jäsenet ovat aidosti kiinnostuneita lapsista ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Heidän kanssaan on ollut luontevaa miettiä lapsityön kuvioita. Vastuuryhmän
jäseniä ovat olleet viimeisellä kaksivuotiskaudella Sonja Vuorela Kilvakkalasta, Miia Määttä keskustasta, Päivi Ala-Rautalahti
Kovelahdesta ja Hanna Marttila Tevaniemestä (kirkkovaltuuston edustaja). Lisäksi vastuuryhmään kuuluvat kaikki lastenohjaajat sekä teologi. Kulunut vuosi sisälsi uutta sekä vanhaa. Perinteinen päiväkerhotyö on edelleen voimissaan, vaikka kotoa tulevien lasten määrä on vähentynyt. Kaupungin ryhmäperhepäiväkodeista tuodaan lapsia päiväkerhoihin, jos vanhemmat niin
toivovat. Paljon sieltä tuleekin. Ilman ryhmisten lapsia, kerhotoimintaa ei olisi enää kylillä. Kaupungin päätökset mm. ryhmiksien
paikoista ja määristä vaikuttavat siis meidänkin työnkuvaan. Kerhoryhmät ovat hyvinkin erilaisia. Rauhattomia ja ylivilkkaita
lapsia on aina silloin tällöin. Silloin ryhmä ei saisi olla kovin iso. Toisaalta, varsinkin kylillä, olemme yrittäneet ottaa kaikki mukaan seurakunnan kerhoon. Se riippuu ryhmän koosta ja ryhmän dynamiikasta. Syksyllä alkaviin kerhoihin pääsee vuoden
loppuun mennessä kolme vuotta täyttäneet lapset. Kevätkaudella otetaan ryhmiin uusia lapsia siinä järjestyksessä, kun he
täyttävät 3 vuotta.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus:
1. Tavoite: Lapsilähtöiset päiväkerhot. Pyritään luomaan lapsille paikka, jossa voi hiljentyä ja samalla olla oma itsensä. Tunne
siitä, että kerho on hyvä ja turvallinen paikka. Päiväkerhossa kunnioitetaan niin tekemistä kuin levon tarvetta.
Toteutus: Lapsilähtöiset päiväkerhot ja säännöllinen kokoontuminen luovat lämpimän ja luottamuksellisen ilmapiirin. Yksityisen
päiväkoti Tuohikontion pyynnöstä aloitettiin ”päiväkerhokokeilu” päiväkodissa. Syksyn ajan kävimme joka tiistaiaamu pitämässä
1½ tunnin mittaisen kerhohetken. Kerhossa oli 12 lasta. Vanhemmilta ja päiväkodin henkilökunnalta tuli hyvää palautetta. Samalla on virinnyt lisää yhteistyötä päiväkodin kanssa. Keskustan 4- ja 5-vuotiaat päiväkerholaiset kävivät esiintymässä päivähoidon väelle suunnatussa jouluhartaudessa yhdessä lastenohjaajien, Riitta Jokihaaran ja Tuija Kulmalan kanssa. Luhalahden
päiväkerhoryhmä kävi esiintymässä Luhatuulen päivätuokiossa lastenohjaajien, Elisabeth Nybergin ja Heli Leppäsen kanssa.
2. Tavoite: Yhdessä kummin kanssa-päivä.
Toteutus: Toteutettiin yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa kummipyhä. Jumalanpalveluksessa mukana 264 henkeä. Jatkoilla seurakuntakeskuksessa ainakin 160 henkeä. Ilmainen keittolounas, toimintapisteet ja iltapäiväkahvi oli toimiva kokonaisuus. Toimintapisteet: kummilapsityö (Norppa), kuvataidepiste (Hanna Skyttä ja Helena Asp), onginta (Inka ja Elina), tarkkuusheittoa ja loppupuolella yhteinen musiikkihetki, josta vastasivat Hannu Järvensivu ja lastenohjaajat. Kastepukunäyttely oli
seurakuntakeskuksen aulassa. Viimeiset kummipäivään osallistuneet lähtivät kotiin klo 13.30. Keittiön henkilökunta oli päivässä
mukana joustavalla ja positiivisella asenteella. Päivästä jäi hyvä mieli. Hyvän palautteen innostamana olemme järjestämässä
saman tapaista päivää jatkossakin.
3. Tavoite: Yhteistyön jatkaminen entistä aktiivisemmin kaupungin päivähoidon kanssa. Myös yhteistyötä naapuriseurakuntien
lastenohjaajien kanssa pyritään jatkamaan.
Toteutus: Järjestettiin pääsiäishartaudet hiljaisella viikolla. Kutsuimme Ikaalisten kaupungin kaikki päiväkotiryhmät, ryhmäperhepäivähoitokodit, sekä perhepäivähoitajat hartaushetkiin, sekä myös yksityiset toimijat. Myös osa päiväkerhoryhmistä, kirkkomuskari ja avoin päiväkerho kävivät hartaudessa. Paikalla oli yhteensä 117 lasta ja 40 aikuista. Joulun alla kutsuimme kaikki
kaupungin perhepäivähoitajat sekä päiväkotien ja ryhmiksien aikuiset jouluglögille ajatuksena hetken hengähdystauko ennen
joulua. Kukaan ei tullut iltahetkeen. Ehkä ajankohta oli liian lähellä joulua. Emme tehneet viime vuonna yhteistyötä naapuriseurakuntien lastenohjaajien kanssa. Olemme Hämeenkyrön kanssa käyneet toisissamme vähän vuorovuosina. Päiväkoti Tuohikontin henkilökunnan kutsuimme rantasaunalle illanviettoon. Kaikki neljä työntekijää olivat paikalla. Yhteistyöhön voi mainita
myös sen, että kävimme laulamassa joululauluja jouluviikolla yhdessä diakoniatyön kanssa Jyllin kodeilla ja Toivolansaaren
vanhainkodilla.
PYHÄKOULUTYÖ
232
Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Kasteopetuksen antaminen päiväkerhon rinnalla
Resurssit: Juha Rainerma alkuvuoden, Riikka Hämäläinen kesäkuusta eteenpäin. 8 vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa.
Perustoiminta:
Pyhäkoulut syys- ja kevätkaudella kerran kuukaudessa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa. (Yhteensä 4 pyhäkouluryhmää.) Sakastipyhäkoulu syys- ja kevätkaudella jumalanpalveluksen yhteydessä kirkossa.
Tevaniemen toimintakeskuksen pyhäkoulu (yhteinen toimintakeskuksen asiakkaille ja Leppiksen väelle, avoin myös kaikille
muille).
5-vuotiaitten synttärit syksyllä. Kutsutaan 5 vuotta täyttävät esim. nukketeatteri Valkovillan esitykseen , synttäritarjoilut, enkeliheijastimet lahjaksi.
Syys- ja pääsiäishartaudet sekä joulukirkko päiväkotien ja päivähoidon väelle.
Muuta: Lisäksi vuonna 2010 on järjestetty neljä majataloiltaa (syksyllä kaksi ja keväällä kaksi), joiden yhteydessä on pidetty
Lasten Majatalo. Noin kaksituntiseen Lasten Majataloon sisältyy alkuhartaus, askartelua, välipala, pelejä/leikkiä ja loppurukous.
Keväällä Lasten Majataloihin osallitui 27 ja 15 lasta, keväällä 10 ja 8 lasta. Vapaaehtoisena ohjaajana Lasten Majataloissa on
ollut Kaisa Tuuliniemi ja muutamia nuoria hänen apunaan.
Tiivistelmä: Lahja on ansiokkaasti jatkanut pyhäkoulutyötä päiväkodeilla. Sakastipyhäkoulu sai jatkua, vaikka vanhoja pyhäkouluopettajia jäi paljon pois, sillä nuoria innostuneita opettajia saatiin rekrytoitua runsaasti. Keskeinen pyhäkoulutyön haaste
on lapsiperheiden jumalanpalvelusyhteyden vahvistaminen
Painopistealueet ja päätavoitteet vuodelle 2010 ja niiden toteutuminen ja arviointi:
1. Tavoite: Niiden alle kouluikäisten kasteopetuksen tukeminen, jotka eivät päivähoidon vuoksi pääse päiväkerhoon. Yhteydenpito päivähoitoon.
Toteutus: Pyhäkoulu päiväkodeissa, syys- ja pääsiäishartaudet kaikille keskustan päivähoitolapsille, lasten joulukirkko, jouluhartaus myös kylien ryhmäperhepäivähoitokodeissa. Tilataan edelleen päiväkoteihin Pyhäkoululehti/Pikkuväki-lehti.
Arviointi: Pyhäkoulut toteutuivat Kakkospesän, Keskustan ja Nuppulan päiväkodeissa. Lahjan pyhäkouluun kuuluu laulut, raamatunkertomus ja rukous sekä tarrat. Päiväkotiryhmät ovat antaneet Lahjan pyhäkouluista runsaasti positiivista palautetta.
Seurakuntapastori ja kappalainen toteuttivat hartaudet kylien ryhmäperhepäivähoidoissa. Lasten adventtikirkko toteutettiin yhteistyössä päiväkerhon ja seurakuntapastorin kanssa, osallistujia oli 145 - suuri joukko lapsia ja hoitajia. Lasten adventtikirkosta
tuli hyvin positiivista palautetta osallistuneilta.
Kutsuttiin 5-vuotta täyttävät Pallopäät-teatteriesitykseen ja syntymäpäiväjuhliin. Esitys ja juhlat olivat iloisen onnistuneet. Osallistujia oli noin 100.
2. Tavoite: Nuorten perheiden osallistuminen jumalanpalveluksiin. Lasten jumalanpalveluskasvatus.
Toteutus: Sakastipyhäkoulu, opettajien rekrytoiminen ja tukeminen. Mainostamiseen panostaminen.
Arviointi: Sakastipyhäkoulussa lapsia 3-6 ja joinain pyhinä ei lainkaan. Uusia pyhäkouluopettajia saatiin rekrytoitua runsaasti.
Inka Mäkelä ja Elina Maunula jatkoivat edelleen pyhäkouluopettajina. Joukkoon liittyi yhteensä kuusi uutta nuorta pyhäkouluopettajaa ja useampikin ilmaisi kiinnostuksensa pyhäkoulun pitämiseen. Uusia pyhäkouluopettajia ovat Janne Hanhikangas,
Riikka Munne, Ella Salin, Juulia Lahti, Milja Kekkonen ja Mindele Grant. Pyhäkouluopettajien työtä tuettiin ja heitä varustettiin
tehtäviin pyhäkouluopekoulutuksessa lokakuussa yhteistyössä lastenohjaajien kanssa. Seuraava koulutusilta oli kahden kuukauden kuluttua joulukuussa, jolloin opettajia tavattiin ja vietettiin yhdessä pikkujouluillanviettoa. Koulutuksessa opettajille jaettiin käytännön vinkkejä pyhäkoulun pitämiseen ja ryhmänhallintaan, opeteltiin lauluja ja flanellojen käyttöä menetelmänä sekä
saatiin rohkaisua tehtävään keskinäisen yhteyden, rukouksen ja Raamatun sanan välityksellä. Pyhäkouluopettajapareille tilattiin
myös pyhäkoululehdet. Lähes joka sunnuntaisen sakastipyhäkoulun alkamista tiedotettiin lehtijutulla. Sakastipyhäkoulun haasteena on lapsiperheiden pieni määrä jumalanpalveluksissa.
3. Tavoite: Tevaniemen toimintakeskuksessa syksyllä 2009 alkavan pyhäkoulun tukeminen.
Toteutus: Materiaalin hankkiminen, diakonissa Kaisa toisena vetäjänä. Opettajien tukeminen.
Arviointi: Tevaniemen pyhäkoulu päättyi kevääseen 2010. Ajatuksena oli, että toimintakeskuksen työntekijä olisi jatkanut pyhäkoulun pitämistä itsenäisesti, mutta tällainen toiminta-ajatus ei saanut vastakaikua.
4. Tavoite: Pyhäkoulun tehtävänä on erityisesti opettaa lapsia luottamaan rakastavaan taivaalliseen Isään, josta Raamattu
kertoo ja jonka puoleen rukouksin saamme kääntyä.
Toteutus: Raamatunkertomuksiin tutustuminen, lasten rukouselämän tukeminen, rukouksien opettaminen.
Arviointi: Raamatunkertomukset ja rukouselämä pidetään keskeisessä asemassa kaikissa pyhäkoulutyön muodoissa. Nuorille
pyhäkouluopettajille on annettu käytännön vinkkejä tämän tavoitteen toteuttamiseen sakastipyhäkoulussa.
VARHAISNUORISOTYÖ
233
Tehtävä-alueen toiminta-ajatus:
Varhaisnuorisotyö on tyttöjen ja poikien (7-14 v), sekä heidän perheidensä parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa. Se antaa
heille myönteisiä kokemuksia ja auttaa niiden kautta sekä pohtimaan elämän- ja uskonkysymyksiä että kehittymään monipuolisesti ja kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta.
Tavoite: Kasvattaa ja opettaa varhaisnuoria uskomaan ja luottamaan Jumalaan, sekä toimimaan elämässään rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti.
Resurssit: Hannu Järvensivu / Nuorisotyön tiimi ja Varhaisnuorisotyön ja partion vastuuryhmä
Perustoiminta:
Ellun kerho kokoontui viikoittain Tevaniemen koululla. Kerho toimi tuttuun tapaan keskiviikkooisin klo 18. Ellun lisäksi kerhonohjaajina toimivat Matti Niemi, Teija Rönni, Ilona Kivimäki, Emma Poussa ja Katariina Lautamäki. Syksyllä ohjaajaporukka
vaihtui suurelta osaltaan. Ohjaajina toimivat Ellu, Matti Niemi, Jaana Mansoniemi, Matti Rannikko, Violet Hukki ja Janette Salovaara sekä allekirjoittanut. Kerhon osallistujamäärässä on edelleen hienoista laskua. (Aktiivisia kerholaisia 2009 oli 12 ja 2010
9.).
Syke-kerhot keskustan alakoulussa, joita ohjaavat Hannu Järvensivu ja Hanna Sippola. Toiminta jatkui tutussa muodossa.
Syksyllä käynnistyi kaksi poikaryhmää ja kaksi tyttöryhmää, jotka uudistuivat ainakin poikien osalta huomattavasti. Kerholaisia
oli yhteensä (poikia 12, tyttöjä 16= 28). Kerhot kokoontuivat vuoden aikana yhteensä 48 kertaa.
Vierailut kyläkouluilla. Hannu vieraili kouluissa opetusryhmäkohtaisesti 7 kertaa lukuvuodessa. (90 oppituntia) Aiheina oli:
Pyhä, Arkienkeli, Anteeksi, Kiitoskortti kaverille, Kaikki mukaan, Erilaisina yhdessä ja Avaruusseikkailu 2010.
Vierailut keskustankoulussa. Hannu vieraili kevät- ja syyslukukaudella luokissa (29 oppituntia), jossa on mukana Hyvä minä kurssiin osallistuminen.
Kaikille ekaluokkalaisille ja jaettiin ”Ensi askel raamattuun” -kirjat seurakunnan lahjana.
Koulutuntivierailuja vuonna 2010 oli yhteensä 125 kpl. (2009 125 kpl), eli työn painopiste varhaisnuorisotyössä oli koulutyössä
ja yhteistyössä koulujen kanssa. Aamunavauksia oli lisäksi 12 kpl.
Vuosittaiset tapahtumat:
Pistaasipähkinöiden arvoitus- musikaalin (22.4.) kävivät katsomassa kaikki alakoulujen oppilaat. Musikaalista tuli erityisen paljon kiitoksia. Musikaalissa oli yhteensä reilut 450 kuulijaa.
Varhaisnuorten leirit järjestettiin Koivikossa 18.06. sekä 21-24.06. Leirien teemana oli ”Avaruusseikkailu 2010”. Leirille osallistui
73 leiriläistä (saman verran kuin 2009). Tälläkin kertaa 12-14 v leiri oli leireistä suosituin. Leirillä oli mukana erityistä tukea tarvitsevia lapsia.
7+ luokkien yhteishenkipäivien järjestäminen 27.9; 30.9 ja 1.10. Olokolossa. Tapasimme kaikki 7 luokat (80 oppilasta). Luokat
olivat mukavia ja selkeä havaintomme oli se, että luokkien yhteistyö parani päivän mittaan.
Täyskymppisynttärit järjestettiin seurakuntakeskuksessa 28.10. Synttärisankareita osallistui 63, eli 74 % kutsutuista. Sankarit
olivat tänäkin vuonna vilkkaita.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus:
1. Tavoite: Huolehditaan erityistä tukea tarvitsevista lapsista leiritoiminnassa.
Toteutus: Huolehdittiin siitä, että isoisia oli riittävästi (8) ja tukea tarvitsevalla leiriläisillä on mahdollisuus saada henkilökohtainen isoinen. Joka ikäryhmässä on n. 10 % erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria.
2. Tavoite: Lisätään Syke-kerhojen toimintamäärärahoja.
Toteutus:Varattiin syke-kerhoille toimintamääräraha, joka helpotti kerhon käytännön järjestelyjä. Koulutoimen kanssa solmitun
yhteistyösopimuksen mukaan seurakunta vastaa kerhon kuluista. Matkakulujen osalta tämä on huomioitu, mutta aiemmin kerhojen toimintaan ei ole varattu ”korvamerkittyä” määrärahaa.
3. Tavoite: Tuetaan tyttöjen ja poikien hengellistä kasvua.
Toteutus: Jaettiin kaikille ensimmäisen luokan oppilaille ”Ensi askel raamattuun”- kirjat. Järjestettiin kesäleirejä, jossa kristillinen opetus oli luonnollisena osana leiriohjelmaa. Jatkettiin toimintaa valitun strategisen linjan mukaan, jossa työntekijät ovat
siellä missä tytöt ja pojatkin eli kouluissa. Suurin käytännön toimintaan vaikuttava tekijä oli resurssien väheneminen nuorisotyöstä. Sami Haverin siirtyminen pois seurakunnan palkkalistoilta vaikutti töiden ja vastuiden lisääntymisenä myös varhaisnuorisotyön sektorilla. Partiosta on vähennetty henkilöresursseja toiminnan ja talouden osalta. Jatkossa luovutaan ainakin vielä tyttöjen syke-kerhoista. Muunkinlainen karsinta voi olla tulevaisuudessa vielä mahdollista.
PARTIOTYÖ
234
Tehtävä-alueen perustehtävä / toiminta-ajatus:
Partiotoiminnan päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä
itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. On kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.
Resurssit: Avustava nuorisotyönohjaaja Sami Haveri/ nuorisotyön vastuuryhmä ja tiimi.
Perustoiminta:
Yleistä: Toimintavuosi oli Ikaalisten Korpi - Kotkien 63 toimintavuosi. Lippukunnassa oli 78 jäsentä. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi partio-ohjelma eli ikäkausitoiminnan järjestäminen.
Säännöllinen toiminta:
Ryhmät kokoontuivat syksyn ja kevään aikana joko viikoittain tai joka toinen viikko Partiokololle. Näissä kokoontumisissa toteutettiin partio-ohjelman mukaista ohjattua toimintaa ja kasvatusta. Ryhmien vetäjinä toimivat Kati ja Harri Taivio, Mara Mäkinen ja
Kati Kultanen - Mäkinen, Kirsi-Marja Myllymäki ja Jari Korpela, Sari Corell ja Minna Harjuntausta, Inka Mäkelä, Elina Maunula ja
Juulia Lahti, Anna Jernfors ja Johanna Laitila sekä Elias Kekkonen ja Joel Viitaniemi sekä Janne Vähätalo ja Tiina Härmä.
Leiri- ja retkitoiminta: Ryhmät järjestivät omia yhden illan tai yhden yön retkiä perustoimintansa ohessa.
Vuosittaiset tapahtumat:
Lippukunnankokoukset järjestettiin helmi- ja joulukuussa. Soihtukulkue ja itsenäisyyspäivän juhla pidettiin joulukuussa, jonka
yhteydessä jaettiin suoritusmerkkejä. Pikkujoulut vietettiin Luomahaaran korsulla, jossa pidettiin syyskokous.
Lippukunnan muu toiminta:
Partiovene Louhen venetalkoot ja vesille lasku järjestettiin keväällä. Loppuvuodesta Partiomajan vaatimia huolto- ja ylläpitotöitä
on tehty retkien ohessa.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden arviointia:
Kokonaisuutena 2010 vuosi oli haasteellinen, kun nuoriso – ohjaajan tuki jäi lippukunnalta pois ja paineet järjestäytyivät johtajille. Johtajien aktiivisuus ja toimivuus lisääntyi ja auttoi meitä eteenpäin.
Loppuvuodesta lisätöitä aiheutti myös lippukunnan itsenäistymiseen siirtyminen, joka varsinaisesti näkyy vasta 2011 toiminnassa.
RIPPIKOULUTYÖ
235
Tehtäväalueen toiminta-ajatus:
Rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa
otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäisiin ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä.
Resurssit: Toukokuuhun 2010 asti rippikoulupappi Juha Rainerma, siitä eteenpäin rippikoulupappi Riikka Hämäläinen
/ nuorisotyön tiimi ja vastuuryhmä.
Toiminta:
Nuorisotyön tiimi kävi yhteiskoululla marraskuussa 2009 pitämässä luokittain rippikouluinfot, jossa jaettiin ilmoittautumislomakkeet ja infokirje rippikoululaisten vanhemmille/huoltajille. Ilmoittautuminen tapahtui jumalanpalveluksessa joulukuussa. Aloitusjakson ensimmäinen yhteinen kokoontuminen oli Kisko-yhtyeen konsertti tammikuussa.
Ryhmiin jakaminen tapahtui joulukuun aikana koulukuraattorin ja terveydenhoitajan avulla, ja siitä tiedotettiin kirjeellä koteihin
tammikuussa 2010. Rippikouluryhmiä oli kolme, joiden koot olivat 26, 24 ja 22 rippikoululaista. Rippikoulun kävi muualla yhteensä kolme nuorta. Yksi nuori kävi rippikoulun keväällä yksityisesti ja hänet konfirmoitiin kesällä Turussa. Aikuisrippikoulun
keväällä kävi kaksi. Heistä toinen konfirmoitiin Ikaalisissa.
Kevään kokoontumiset:
kaikille yhteiset:
ryhmäkohtaiset:
itsenäisesti käytävät:
lisäksi:
rippikoulupyhä tammikuussa: jumalanpalvelus, lounas ja opetusta
kummikirkko maaliskuussa
Pistaasipähkinöiden arvoitus –musikkaali huhtikuussa
Raamattu-aiheinen rippikoulupyhä toukokuussa
olokoloiltapäivä, palvelujumalanpalvelus sekä nuortenilta
kaksi nuorteniltaa
raportoitava diakoninen palvelutehtävä
Leiriryhmät ja konfirmaatiot:
- 1. leirin rasitteena oli ulkopuoliset vierailijat. Isos- ja ohjaajatiimin linja osoittautui osin epäyhtenäiseksi oppimistavoitteiden
näkökulmasta. Yksi nuori joutui keskeyttämään leirin sairastumisen vuoksi ja suoritti rippikoulun loppuun itsenäisesti syksymmällä.
- 2. leirillä oli kolme pienryhmässä opiskelevaa nuorta, joilla on luku- ja kirjoittamisvaikeuksia. Pienryhmäläisten opetuksen integroiminen osoittautui haastavaksi. Uudistetut Jeesus-rastit sekä leirin hartauselämä toimivat hyvin.
- 3. leirillä oli muutamia erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Tähän varauduttiin palkkaamalla leirille myös avustaja sekä huomioimalla asia opetusjärjestelyissä.
Kaikilla leireillä oli seurakunnan omien työntekijöiden lisäksi kesätyöntekijänä nuorisotyön ohjaaksi opiskeleva Krista Ylinen.
Koska kesätyöntekijä Krista Ylinen oli sairaana 2.leirin lopussa ja 3. leirin alussa alussa, oli leirillä osa-aikaisesti avustamassa
myös nuorisotyöntekijä Hanna Sippola. 3. leirillä yhden nuoren henkilökohtaisena avustajana toimi koulunkäyntiavustaja Pirjo
Kivikkola. Lähetyssihteeri Sami Haveri jäi keväällä 2010 sairaslomalle, joten 3. leirille palkattiin kolmanneksi työntekijäksi luokanopettajaksi opiskeleva Risto-Matti Alanko. Muutoin pärjättiin omin työntekijävoimin.
Jatkorippikoululeiri pidettiin elokuun lopussa. Mukaan lähti 32 nuorta, joista isosia oli noin puolet. Isoskoulutus-leiri pidettiin 25
leiriläisen kera toukokuussa. Leiri päättyi jumalanpalvelukseen, jossa isoset, isännät ja isosenisoset siunattiin tehtäviinsä.
Yhteydet vanhempiin/huoltajiin:
Vanhemmille järjestettiin kaksi vanhempainiltaa, joista ensimmäinen oli koko seurakunnan yhteinen majataloilta kirkossa. Toisessa vanhempainillassa toukokuussa käsiteltiin leiriasioita.
Leirit toteutettiin Koivikon leirikeskuksessa. Kaikilla leireillä huonot majoitustilat vaikeuttivat etenkin allergiaoireisten ja astmaatikkojen olemista. Työvälineinä olivat mm. Raamattu ja Tunnetko tien -oppikirja. Leireillä ajettiin jossain määrin sisään myös
uuden Ihan sama -oppikirjan, erityisesti opettajan oppaan opetusmenetelmiä.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden arviointia:
1. Tavoite: Luodaan toisesta rippikoulupäivästä uudenlainen kokonaisuus, jossa yhdistyy tiedollisen aineksen opettaminen ja
ryhmäytymisen ja vuorovaikutuksen tukeminen.
Toteutus: Rippikoulupäivän teemana on Raamattu. Teemaa tarkennetaan kevään aikana pidettävissä palavereissa. Opetusmenetelminä käytetään sekä opetuskeskustelua että ryhmätyöskentelyä. Suunnittelussa käytetään hyväksi ohjaajien opetusmateriaaleja.
Arviointi: Raamattu-pyhän toteutti Raamattuopiston työntekijät. Työskentelyssä oli mukana toistakymmentä ikaalislaista isosta.
2. Tavoite: Tuetaan rippikoululaisten ja heidän kummiensa välistä yhteyttä ottamalla kummit mukaan nuoren ”rippikoulumatkaan” jo aloitusjakson aikana (”uskalla uskoa”).
Toteutus: Lisätään rippikoulujen ilmoittautumislomakkeeseen kummien yhteystiedot. Lähetetään kirje, jossa kannustetaan
kummeja osallistumaan yhdessä nuoren kanssa rippikoulujen ilmoittautumisjumalanpalvelukseen sekä aloitusjakson vapaavalintaiseen jumalanpalvelukseen. Kutsutaan kummeja mukaan helmi-maaliskuun vanhempain-tapaamiseen, jossa kiinnitetään
huomiota myös kummiuteen.
Arviointi: Maaliskuun kummikirkosta tuli positiivista palautetta osallistuneilta. Kummikirkkoon osallistui myös rippikoululaisia
kummeineen. Kummit olivat iloisia siitä, että heidät huomioitiin kummilastensa rippikoulumatkassa.
3. Tavoite: Rohkaistaan isosia toiminaan uskovan nuoren esimerkkeinä ja pitämään yhteyttä omiin ryhmäläisiinsä myös rippileirien jälkeen (”kaveria ei jätetä”).
Toteutus: Isoskoulutuksen perus- ja jatkokurssilla yhtenä kokoontumisen teemana on ”kerran isonen – aina isonen”. Lähetetään leirien jälkeen isosille kiitoskirje, jossa kannustetaan heitä kutsumaan omia ”pikkuisiaan” mukaan seurakunnan toimintaan.
Arviointi: 1. ja 3. leirin isosille lähetettiin kiitoskirje leirin jälkeen. Elokuussa kullekin leirille järjestettiin oma riparimuisteluilta
olokolla. 1. leirin iltaan osallistui 22, 2. leirin iltaan 8 ja 3. leirin iltaan 17 nuorta.
4. Tavoite: Kehitetään edelleen rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämää (vuoden 2009 toimintasuunnitelman kaksivuotinen tavoite).
Toteutus: Kiinnitetään erityistä huomiota isoskoulutuksessa hartauden suunnitteluun ja pitämiseen ja harjoitellaan sitä ohjatusti
jo koulutuksen aikana. Kerätään ja luodaan leirijumalanpalvelusten ja meditaatiohartauksien materiaaleja.
Arviointi: Nuortenilloissa on harjoiteltu hartauksien pitämistä, johon osa isosista kaipaa erityistä ohjausta ja tukea.
NUORISOTYÖ
236
Tehtäväalueen toiminta-ajatus:
Tukea nuorten kristillistä uskoa ja identiteettiä opettamalla Raamattua sekä julistamalla evankeliumin ilosanomaa. Tukea nuorten kasvua kohti aikuisuutta sekä ohjata ja rohkaista nuoria vastuunkantamiseen, oma-aloitteisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen.
Resurssit: nuorisotyönohjaaja Hanna Sippola / nuorisotyön tiimi ja nuorisotyön vastuuryhmä
Perustoiminta:
Nuortenillat joka perjantai (ellei ollut retkeä, leiriä tai konserttia) Kololla elokuusta toukokuuhun.
Iltoja järjestettiin yhteensä 35 ja kävijöitä oli 606 (vuonna 2009 luvut olivat 34 ja 497).
Isoskoulutuksia järjestettiin sekä perus- että jatkokurssit. Yhteensä isoskoulutuskertoja oli 18 + leiri.
Vuoden aikana koulutuksiin osallistui 13 poikaa ja 36 tyttöä (vuonna 2009 oli 12 poikaa ja 40 tyttöä).
Leirejä järjestettiin neljä (talvileiri Jalasjärvellä yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa, ISKO-leiri, jatkoripari ja syysleiri Koivikossa yhdessä jalasjärvisten kanssa). Leiriläisiä oli yhteensä 83. (vuonna 2009 oli 91 leiriläistä)
Retkiä oli kuusi (Uusi Alku Lempäälässä, Ristirock Tampereella, Maata Näkyvissä –festarit Turussa sekä syksyllä kolme Uskonpuhdistus –tapahtumaa Tampereella). Osallistujia oli yhteensä 63. (vuonna 2009 oli
3 retkeä ja 41 hlöä)
Konsertteja toteutettiin kolme. Tammikuussa rippikoululaisille ja muullekin kansalle soitti Kisko. Joulukuussa esiintyi kls. joka
veti rippikoulukonsertin ja kaikille avoimen konsertin samana päivänä. Kuulijoita oli näissä yhteensä 350. (vuonna 2009 oli 2
konserttia ja 185 kuulijaa)
Koulupäivystys joka keskiviikko kouluvuoden aikana yhteiskoululla Norpan toimesta.
Kesätoimintana järjestettiin kaksi nuorteniltaa, joissa molemmissa oli kolme osallistujaa. (vuonna 2009 oli 4 kesäpeli-iltaa ja
yhteensä 4 hlöä)
Muita juttuja:
Kivipappilan alakerran bändikämppä valmistui vuoden 2010 alussa. Harjoitustilaa on käyttänyt 2-3 eri soittoporukkaa, mm.
kansalaisopiston musakerho. Kämpästä vastaa Hannu.
Helmikuussa 14 nuorta keräsi Yhteisvastuuta lipaskeräyksenä ruokakaupoissa.
Kevään nuortenilloissa oli mm. valvomisen yö sekä musa-, leffa- ja klubi-illat. Syksylläkin oli leffailta.
Toukokuun lopulla tulevan kesän isoset siunattiin jumalanpalveluksen yhteydessä työhönsä.
Heinä-elokuussa Ikaalisista lähti kolme täysi-ikäistä nuorta kolmeksi viikoksi Palamuseen, Eestiin lyhytaikaiseen lähetystyöhön. Kesänuoret oli nuoriso- ja lähetystyön yhteinen projekti, jota jatketaan tulevinakin vuosina, jos lähtijöitä löytyy. Pienellä
rahalla saatiin aikaan uutta ja konkreettista sekä nuoret saivat kosketuksen käytännön lähetystyöhön. Norppa vei ja haki
nuoret sekä oli yhteensä 1,5 viikkoa paikan päällä.
Norppa teki elokuussa, heti koulujen alettua ”iskun” yläkoululle mainostaen toimintaa ja kutsuen mukaan, mm. isoskoulutukseen ja jatkoriparille.
Sami Haveri irtisanoutui syksyllä 2010, mikä vaikutti nuorteniltojen, isoskoulutusten ja leirien työvoiman määrään.
Syyskuussa järjestettiin K25-leiri Koivikossa. Ajatus lähti nuorista aikuisista, jotka ovat olleet Ikaalisten seurakunnan nuoria
joskus. Osallistujia oli 13. Jatkoa on jo suunnitteilla.
Marraskuussa meillä oli vieraita Palamusesta. Jaan Nuga vieraili yläkoulun uskonnontunneilla.
Kati Taivio toteutti opintoihinsa liittyvän hankkeen ja piti Yökkäri-nimistä yökahvilaa partiokolon tiloissa (kaksi kertaa vuoden
2010 puolella ja loput 2011).
Nuoret itse järjestivät jälleen perinteisen joululaulukiertue vanhusten luo joulun alla. Paikkoja oli 9 ja ne oli jaettu kahdelle
päivälle. Mukana oli 13 ja 11 nuorta.
Nuorisotyössä oli keväällä viikon mittaisessa TET-harjoittelussa Elias Kekkonen ja syksyllä Milja Kekkonen. Lokakuusta
vuoden loppuun asti nuorisotyössä oli työelämävalmennuksessa ylioppilas Jari Kähönen.
Sielunhoidollisia keskusteluja on jälleen riittänyt. Nuorten kanssa on jutellut koulussa, toimistolla, kololla ja sovitusti muuallakin. Norpalla on ollut pari tukihenkilötyyppistä suhdetta. Nuoret ottavat yhä enemmän Facebookin kautta tekstiviestien ja
sähköpostin lisäksi.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus:
1. Tavoite: Rohkaistaan nuoria etsimään oma paikka Kristuksen seurakunnassa, ottamaan omat lahjat käyttöön ja palvelemaan
niillä lähimmäisiä.
Toteutus:Nuortenilloissa ja leireillä on etsitty omia lahjoja, kykyjä ja taitoja, joita voimme valjastaa niin seurakunnan yhteiseen
käyttöön kuin yksittäisten lähimmäisten hyväksi. Tavoitteeseen pääseminen ei ole vuoden tai edes kahden juttu vaan pitempi
prosessi. Kolme ikaalilaista nuorta varustettiin ja lähetettiin Viroon, Palamuseen kesänuoriksi. He olivat yli 18-vuotiaita ja kolmessa viikossa saivat kokemuksen lyhytaikaisesta lähetystyöstä. He tavoittivat paikallisia nuoria olemalla läsnä ja järjestämällä
erilaisia aktiviteetteja lapsille ja nuorille. Lisäksi tärkeää oli elää kristittynä ja palvella Palamusen seurakuntaa. Perinteinen nuorten joululaulukierros Ikaalisten vanhuksia hoitaviin laitoksiin tehtiin jo ties monettako kertaa. Siinä toteutuu vastuunottaminen
(nuoret itse järjestävät ja hoitavat projektin) ja palveleminen.
2. Tavoite: Raamattuopetuksen ja rukouksen aseman vahvistaminen
Toteutus: Järjestettiin nuorten talvileiri helmikuussa Jalasjärvellä yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Tavoitteena oli
saada 10-15 nuorta Ikaalisista mukaan. Mukaan lähti 7 ikaalilaista nuorta ja 8 jalasjärvistä. Raamattu ja rukous ovat olleet mukana nuortenilloissa entistä enemmän. Rukouselämän vahvistaminen on ottanut tulta siinä, että nuoret tuovat rukousaiheita
esille luontevammin kuin ennen. Isoskoulutuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti hengellisen kasvun tukemiseen hartauskoulutuksen ja raamattutyöskentelyjen kautta. Tehtävä ei ole helppo. On haastavaa saada tämän päivän nuoriso löytämään
Raamatusta kiinnikohtia omaan elämäänsä. Tätäkään tavoitetta ei saavuteta vuodessa tai kahdessa. Jokainen työntekijä tekee
asiat eri tavalla: toinen kokee päässeensä tavoitteeseen, toinen taas ei koe ottaneensa sitä huomioon aina.
3. Tavoite: Musiikkityön ja gospelmusiikin vahvistaminen nuorten parissa
Toteutus: Kivipappilan alakerran bändikämppä saatiin valmiiksi tammi-helmikuussa 2010. Soittimia ja muita tarvikkeita hankittiin ja kämppä on käytössä. Bändikämpän kautta on tuettu musiikista kiinnostuneita nuoria ja nuoria aikuisia. He ovat saaneet
käyttää tilaa harjoitteluun. Siellä on käynyt harjoittelemassa 3 eri kokoonpanoa, mm. kansalaisopiston musakerho. Vähentyneiden työntekijäresurssien vuoksi seurakunnan omalle musiikkityölle nuorten parissa ei ole tällä hetkellä aikaa ja tekijää. Ohjausta, opastusta ja vaikkapa kitarakursseja ei ole ollut. Hannu vastaa kämpästä ja laitteistosta siltä osin kuin on välttämätöntä.
Äänentoistolaitteistoa lainataan tasasin väliajoin, mm. kls-bändi on niitä käyttänyt paljon. Nuoria on rohkaistu, esim. nuortenilloissa ja leireillä soittamaan ja laulamaan enemmän kuin ennen, esim.karaoke-ilta syysleirillä. Gospelkonsertteja järjestettiin
Ikaalisissa kolme ja retkiä musiikkitapahtumiin kolme. Yhteistyö Ikaalisten Gospelyhdistyksen kanssa jatkui ja jatkuu.
4. Tavoite: Panostetaan nuorten sielunhoitoon sekä henkisen ja hengellisen kasvun tukeminen
Toteutus: Tavoitteen toteutuminen tapahtuu jokaisen työntekijän kohdalla hieman omalla tavallaan. Yhteiskoululla toteutettavaa koulupäivystys toimii sen ansiosta, että sillä on pitkä historia ja tiloina ovat käytössä terveydenhoitajan ja kuraattorin tilat.
Työntekijät ovat hankkineet lisää tietoa sielunhoidosta ja mielenterveystyöstä lähinnä lukemalla alan kirjallisuutta ja artikkeleita.
Norppa oli sielunhoitokoulutuksessa Suomen Raamattuopistolla keväällä. Nuorten henkilökohtaisten tapaamisten määrä on
kasvanut viime vuosina. Yhä enemmän nuoret ottavat yhteyttä netin ja puhelimen kautta. Nuorten talvileiri järjestettiin helmikuussa ja siinä oli sielunhoidollisia elementtejä.
5. Tavoite: Tavoittava työ opiskelijoiden ja tällä hetkellä seurakunnan toiminnan ulkopuolella olevien nuorten keskuudessa
Toteutus: Suunniteltuja toimenpiteitä ei ole tehty (konsertin järjestäminen, jalkautuminen toisen asteen oppilaitoksiin ja yhteistyön vahvistaminen Pekka Widenojan kanssa), mutta silti ollaan kuljettu tavoitteen osoittamaan suuntaan. Syksyllä nuoret aikuiset (lähinnä paikkakunnalle muuttaneiden opiskelijoiden) kyselivät, onko seurakunnalla mitään tarjota heidän ikäisilleen. Riikka
Hämäläinen keräsi yhteystiedot ja ihmiset yhteen. Syntyi Komsi-ryhmä (Kaikilla on meillä sama Isä), joka kokoontui loppuvuodesta muutaman kerran kodeissa. Mukaan on ollut 5-15 henkeä. Ikähaarukka on 16-37 vuotta. Ryhmä on palvellut opiskelijoiden lisäksi paikallisia nuoria aikuisia. Toiminta elää alkuvaihettaan ja on eräänlaisessa käymistilassa. Osittain toiminta on aikuistyötä.
PERHEKERHOTYÖ
238
Tiimivastaava / työntekijä ja tiimi:
Heli Leppänen, Juha Rainerma/Riikka Hämäläinen, lapsityön tiimi ja vastuuryhmä.
Tehtäväalueen toiminta-ajatus:
Perheiden tukeminen heidän kasvatustyössään sekä kristillisten arvojen esiintuominen.
Perustoiminta:
Avoin päiväkerho seurakuntakeskuksessa 2x viikossa ja perhekerho Luhalahden kirkolla 2 x kuukaudessa. Avoimissa kerhoissa käy keskimäärin 10-30 henkeä. Luhalahden perhekerhossa käy aktiivisesti 3-4 perhettä. Luhalahdessa kerho kokoontui
joka toinen keskiviikko.
Vauvakirkko, mukana 11 vauvaa (52 sai kutsun). Paikalla 44 aikuista + isotsisarukset.
Äitien kevätsauna 6 äitiä.
Äitien joulusauna 12 äitiä. Äitien saunailloista on tullut osa perustoimintaa. Niitä on pidetty vuodesta 2005. Saunailtaan tullaan
ilman lapsia. Iltaan kuuluu hartaus, toiminnallinen hetki, iltapala, saunominen ja leppoisa yhdessäolo. Näistä saunailloista on
muodostunut tärkeät hengähdystauot, joita äidit osaavat jo odottaa.
Isien ilta isänpäiväviikolla, 8 isää ja 10 lasta. Tämä oli toinen kerta kun järjestimme isänpäivän alla isien ja lasten yhteisen illan.
Ensimmäisellä kerralla lapset ja isit askartelivat metallitölkeistä kynttilälyhdyn naulaamalla reikiä tölkkiin. Vuonna 2010 leivottiin
sämpylöitä.
Resurssit:
4 lastenohjaajaa ja työalasta vastaava pappi. Tilat seurakuntakeskuksessa ja Luhalahdessa. Uudistuneessa leikkisalissa on ilo
pitää kerhoa. Uudistuneen ilmeen ovat myös vanhemmat ja lapset ottaneet ilolla vastaan.
Avoin päiväkerho on toiminut Ikaalisissa yli kaksikymmentä vuotta. Toiminta on siis periaatteessa tuttua seurakuntalaisille.
Muuttoliikkeen takia ja tietysti uusien nuorien perheiden takia mainostamista ei voi lopettaa, vaan avoimesta päiväkerhosta
täytyy koko ajan tiedottaa. Molemmat avoimet kerhot kokoontuivat aamulla klo 9-12. Kokeilimme hetken aikaa iltapäiväavointa.
Se oli hyvä aika joillekin perheille, mutta koimme, että aamukerhot palvelevat kuitenkin useampaa perhettä. Kun perustimme
lisäksi ilta-avoimen, olemme saaneet mukaan mm. työssäkäyviä vanhempia. Ja nimenomaan isiä, joista iloitsemme suunnattomasti. Avoimessa päiväkerhossa ei ole ollut tällä kaudella eritysohjelmaa aikuisille. Se vaatii aina sen, että lastenohjaaja on
lasten kanssa sillä aikaa kun vanhemmat ovat ”luennolla” tai tekemässä jotain keskenään.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus:
1. Tavoite: Tavoittaa ½ vuotta täyttävien lasten vanhemmat/koko perhe. Yhteyksien luominen Ikaalilaisiin pikkulapsiperheisiin.
Toteutus: Laadin onnittelukirjeen ja nimikoin Lasten virsi-kirjat lapsen nimellä. Teimme pareittain 31 käyntiä. 16 perhettä oli
kotona. Joihinkin koteihin meitä kutsuttiin sisään, toisten kanssa juteltiin hetki oven suussa. Jos perheessä ei oltu kotona, jätimme lahjan ja kirjeen postilaatikkoon. Vastaanotto oli lämmin ja positiivisesti yllättynyt. Kaikki olivat mielissään lahjasta ja
monet sanoivat tulevansa mm. avoimeen päiväkerhoon. Olemme jääneet kaipaamaan näitä perheitä, sillä avoin päiväkerhotoiminta on täällä heitä varten
2. Tavoite: Kokemuksellinen ja hengellinen matka Vivamon raamattukylään. Tavoitteena tutustuttaa perheitä raamatun kertomuksiin raamattuvaelluksen keinoin. Tavoitteena saada kolmisenkymmentä matkaan lähtijää.
Toteutus: Toteutettiin matka Lohjalle Vivamon Raamattukylään 12.6.2010. Matkalla oli mukana 25 henkeä. Sää oli viileä ja
sateinen, mutta koko päivän olimme vaelluksilla mukana. Päivällisen jälkeen lähdimme kotimatkalle. Matka sai hyvää palautetta
mukana olleilta, vaikkakin se oli koko päivän kestävä reissu.
3. Tavoite: Tavoittaa yksinhuoltajaperheitä. Toimitaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa mainostamisen ja perheiden tavoittamisen osalta.
Toteutus: Suunniteltu saunailta/leiripäivä ei toteutunut.
Aloitimme ilta-avoimen syksyllä 2010. Se kokoontui joka torstai-ilta klo 17-19. Mainostimme sitä, kuin myös muutakin lapsi- ja
perhetyötä, diakoniatyön kautta. Ilta-avoimessa käy sellaisia perheitä/yksinhuoltajia, joilla ei ole mahdollisuutta tulla päivällä
oman työn takia.
Äitien koruilta järjestettiin kaksi kertaa. Mukana oli yhteensä 15 naista. Lastenhoito järjestettiin samaan aikaan päiväkerhotiloissa.
Luhalahden perhekerhon kanssa järjestettiin kevätretki Viitaharjun porotilalle Röyhiöön. Mukana oli 13 henkeä.
DIAKONIATYÖ
241
Tehtäväalueen perustehtävä/toiminta-ajatus: Olla apua tarvitsevan lähimmäisen vierellä kulkijana ja tukijana. Tuen ollessa
niin hengellistä, henkistä kuin taloudellistakin apua tilanteen mukaan.
Resurssit: Diakoniapappi Juha Aila, diakonissat Kaisa Komonen, Päivi-Riitta Koivisto ja hänen vuorotteluvapaasijaisenaan
Terhi Hakala 1.9. alkaen.
Perustoiminta:
Diakoniavastaanotot viikoittain sekä syntymäpäivämuistamiset ja muut kotikäynnit, kuukausittain pienkoti- ja laitoskäyntejä.
Lisäksi on eläkeläisten kerhot ja piirit. Vuosittain leiripäivät ja retket, virkistyspäivät hoitohenkilökunnalle ja omaishoitajille. Yhteisvastuukeräyksen, joulujuhlien ja jouluavustusten järjestäminen.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden toteutumisen arviointi:
1. Tavoite: Tukea kotiäitien/-isien arjessa elämistä. Tarkoitus oli avustaa n. 25 lapsiperhettä ruokakaupan lahjakortilla yhteistyössä sosiaalitoimiston kanssa.
Toteutus: Tavoite toteutui ja ylittyikin sillä avustettavia lapsiperheitä ja muuten avuntarpeessa oli enemmän (30). Yksinhuoltajia
haluttiin avustaa yhteistyössä MLL:n kanssa tarjoten neuvolan ja sosiaalitoimen kautta taloudellisesti tuettua lastenhoitoapua.
Tämä ei toteutunut, sillä vain yksi yhteydenotto tuli neuvolan kautta.
2. Tavoite: Vanhusten sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen ja mahdollistaminen.
Toteutus: Se toteutui suunnitellun toiminnan mukaisesti: kerhotoimintana, arkilounas kohtaamisina, vanhemman väen kirkkopyhässä sekä leiripäivissä Koivikossa. Vanhemman väen välitön palaute toiminnasta oli positiivista. Arkilounaasta on tullut
suosittu kohtaamispaikka ikääntyville seurakuntalaisille. Syyskuussa järjestettiin vanhusten viikon tapahtuma seurakuntakeskuksessa, puhujaksi oli kutsuttu Antti Punkari.
3. Tavoite: Tukea edelleen omaishoitajia.
Toteutus: Kuukausittain heitä kutsuttiin yhteiseen kokoontumiseen, jota vetivät yhdessä diakonissa ja kaupungin omaishoidosta vastaavan henkilö. Ryhmän antama henkinen tuki on ollut heille tärkeä. Lisäksi viime vuonna muistettiin kymmentä omaishoitajaa lahjakortilla.
4. Tavoite: Syrjäytyneiden miesten tavoittaminen ja tukeminen.
Toteutus: tavoite jäi toteutumatta.
5. Tavoite: Syöpää sairastavien vertaisryhmän perustaminen Luhalahden, Röyhiön ym. lähiseudun alueen ihmisille.
Toteutus: Tämä tavoite toteutui kevään 2010 osalta. Syksyllä ryhmään ei enää ollut tarvetta ja tukeminen jatkui henkilökohtaisilla kotikäyneillä tarpeen mukaan.
LÄHETYSTYÖ
260
Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Evankeliumin levittäminen julistamalla ja palvelemalla niiden keskuudessa, jotka eivät ole
kristittyjä. Lähetystyön tekeminen tukemalla lähettejä taloudellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Lähetyskasvatuksen antaminen.
Ystävyysseurakuntatyön toteuttaminen.
Tehtäväalueen perustoiminta: Lähetyksen vastuuryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kirpputori, oli avoinna kahdesti
viikossa läpi vuoden. Hanna-piiri ja lähetyspiirit keskustassa ja Mansoniemessä kokoontuivat joka toinen viikko keväällä ja syksyllä.
Myyjäistoiminta: Mansoniemen lähetyspiiri järjesti lähetysmyyjäiset Olokolossa sekä Mansoniemen koululla. Rahkolassa oli
lähetyksen myyntipöytä sekä kesäaikana että joulukuussa. Loka-marraskuussa pidettiin viisi työpajaa, joissa valmistettiin myytäviä käsitöitä Rahkolaan. Torikahvilat toteutettiin kesä-elokuussa joka toinen viikko yhdessä diakoniatyön kanssa.
Tapahtumat: Loppiaisena oli kirkkokahvien yhteydessä Tansania-aiheinen tilaisuus, Luhalahdessa järjestettiin lähetysilta elokuussa ja Heittolanrannan kesäseurat pidettiin Skytän perheen paluujuhlana. Ystävänpäivätapahtuma ja kahvikonsertti jäivät
järjestämättä.
Lähetyslehti: Menkää ja tehkää –lehti ilmestyi kesäkuun alussa ja toista lehteä valmisteltiin marras-joulukuussa.
Konsertit ja musiikkitapahtumat: Kauneimmat joululaulut (2 x lasten kauneimmat sekä 2 x kaikille), Jaana Pölläsen konsertti
helmikuussa ja Kaunis ihminen –konsertti syyskuussa.
Lähetysopetus: Kouluvierailut jäivät tekemättä.
Ystävyysseurakuntatyö: Ryhmä nuoria oli kolme viikkoa Palamusen seurakunnassa auttamassa käytännön töissä ja tekemässä nuorisotyötä. Lokakuussa Ikaalisissa vieraili yhdeksän hengen ryhmä Kontupohjan seurakunnasta ja marraskuussa
neljän hengen ryhmä Palamusesta. Syyskuussa kerättiin avustusrahaa Palamusen kirkon ja hautausmaan kappelin kattojen
korjaamiseen.
Nimikkosopimukset:
Jorma ja Liisa Säde tekivät vuoden aikana yhdeksän n. kolmen viikon mittaista työjaksoa Kontupohjassa. He jäivät eläkkeelle
lokakuun lopussa.
Heidi Posti (SLS) sopimus lakkautettiin toukokuun lopussa ja uusi sopimus tehtiin elokuva-autotyöstä Tansaniassa. Elokuvatyö tukee paikallisten pappien ja evankelistojen julistus- ja opetustyötä. Määräaikainen sopimus on voimassa 2010-2011.
Reino Toikka (SLEY) tekee pappien koulutusmatkoja Etelä-Sudaniin. Suunnitteluista kahdesta kuukauden mittaisesta matkasta hän pystyi tekemään viime vuonna toisen. Sopimus uusittiin vastaamaan Reino Toikan tekemää työtä. Uusi määräaikainen
sopimus tehtiin vuodelle 2011.
Skytän perhe palasi kesän aikana Keski-Aasiasta ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa sovittiin sopimuksen päättymisestä vuoden 2010 lopussa. Uusi nimikkosopimus vuodesta 2011 eteenpäin tehtiin Etu-Aasian työn tukemiseksi. Nimikkolähetti Elisa L.
toimii siellä luterilaisen seurakunnan yhteydessä.
Farsinkielinen radiotyön (Sansa) ja Teija Greedin raamatunkäännöstyön (SEKL) nimikkosopimukset säilyivät ennallaan.
Kylväjän kanssa tehtiin sopimus Miikka Salon työn tukemiseksi. Hän lähti syksyllä lukuvuoden ajaksi lähetystyöntekijöiden opettajaksi Etiopiaan.
Resurssit: Lähetyssihteerin toimea hoiti tammi-helmikuussa Sami Haveri ja touko-kesäkuussa Anna Tornikoski, lähetysteologina on toiminut Juha Aila. Vähäiset työntekijäresurssit vaikuttivat toiminnan toteuttamiseen.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi:
1. Tavoite: Lähetyskasvatuksen kehittäminen niin, että rippikoulun käyneet nuoret ohjautuvat vastuun ottamiseen lähetystyössä.
Arvio: Nuorisotyön kanssa järjestetty nuorten Palamusen matka oli erittäin onnistunut. Ryhmä nuoria auttoi niin käytännön
töissä kuin tekemällä tavoittavaa nuorisotyötä. Työntekijäresurssien vähenemisen vuoksi suunniteltu elokuva-autoprojekti nuorten kanssa jäi toteutumatta.
2. Tavoite: Ystävyysseurakuntatoiminnan vuorovaikutteisuuden vahvistaminen.
Arvio: Suunnitelmissa oli järjestää muutamia Palamusen nuoria käymään Ikaalisiin, mutta se ei lopulta onnistunut johtuen noiden nuorten omista esteistä. Ystävyysseurakunta työ oli tosin hyvin aktiivista, kun Ikaalilaisten nuorten matkan lisäksi sekä
Palamusesta että Kontupohjasta kävi ryhmä vierailulla Ikaalisissa.
3. Tavoite: Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen.
Arvio: Menkää&Tehkää -lähetyslehteä ei saatu julkaistua aivan tavoitteiden mukaan eikä seurakuntalaisten aktivoimista sen
tekemiseen tapahtunut. Vapaaehtoistoiminnan uudistamista ja vahvistumista tapahtui käsityöpajojen kautta.
KANSAINVÄLINEN DIAKONIA
261
Perustehtävä/toiminta-ajatus: Tuetaan Karjalassa, Palamusessa ja Israelissa tehtävää työtä.
Perustoiminta:
Seurat, tilaisuudet ja torikahvilat.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi:
1. Tavoite: Jorma ja Liisa Säteen työn esillä pitäminen, varojen kerääminen ja kannatuksen lisääminen.
Toteutus: Säteiden seurat järjestettiin kaksi kertaa keväällä 2010 ja lisäksi Jorma oli mukana Kontupohjalaisten vieraillessa
Ikaalisissa lokakuussa. Säteet jäivät lokakuussa eläkkeelle ja siten heidän tukemisensa päättyi. Säteiden kannatus oli riittävä.
Talousarvioavustusta annettiin Säteiden kautta Karjalassa tehtävään diakoniatyöhön sekä Pietari-Käsisalmi –työhön.
2. Tavoite: Auttaa Suomessa Karmel – kodilla sekä Suomen Karmel -yhdistyksen kautta Israelissa tehtävää diakonista työtä.
Toteutus: Karmel-yhdistyksen toiminnan johtaja Juha-Pekka Rissanen saarnasi kirkossa 14.2. ja kirkkokahvien yhteydessä
järjestettiin Israel-tilaisuus. Elokuun tilaisuudessa olivat vieraina Maikki ja Tomi Langi. Talousarvioavustusta annettiin tukea
Karmel-yhdistykselle ja -kodille, ruoka-apuun Neve Yaakovin –alueelle Jerusalemiin ja Ebenezer vanhainkotiin Haifaan.
Talousarviorahaa on myönnetty myös Kirkon ulkomaanavulle katastrofiapuun. Torikahvilan tuotto ohjattiin köyhien gambialaisten perheitten auttamiseen kerho- ja koulutoimintaan Maailma, me kaikki ry:n kautta.
HAUTAUSTOIMI
Tehtäväalueen perustehtävä / toiminta-ajatus: Hoidamme hautausmaat ja hautaustoimitukset vainajia kunnioittaen ja omaisten surutyötä tukien. Kehitämme hautauskulttuuria perinteitä vaalien ja pidämme hautausmaat kauniina
rauhan tyyssijoina.
Resurssit:
- työntekijät: pääasiassa hautaustoimen tehtävissä on toiminut ympärivuotisesti kolme työntekijää; seurakuntapuutarhuri, seurakuntamestari sekä kiinteistötyöntekijä. Lisäksi taloustoimiston toimistosihteeri on tehnyt hautaustoimen
töitä 20 % työajastaan ja talouspäällikkö 5 %. Kausiluontoisissa töissä on toiminut vuonna 2010 toukokuulta lokakuun
loppuun viisi työntekijää. Kesäkuukausina oli lisäksi kahdeksan työntekijää eripituisissa työsuhteissa. Hautaustoimen
kausiluontoiset työntekijät hoitavat myös hautainhoitorahaston hoidossa olevat haudat sekä kiinteistöjen piha-alueet.
- kiinteistöt ja koneet: hautaustoimen käytössä kokonaan ovat hautausmaan varastohalli sekä ruumiskellari. Hautausja kiinteistötoimen toimitiloina ovat lisäksi pappilan alakerran huoneisto ja autotalli sekä kausityöntekijöiden sosiaalitilat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Suurimpina koneina hautaus- ja kiinteistötoimen käytössä ovat Valmet 465traktori, Venieri 1,33B-kaivurikuormaaja sekä Kubota F1900-ruohonleikkuri. Kaikkiin koneisiin on hankittu lisälaitteita,
joiden ansiosta koneet ovat ympärivuotisessa, ahkerassa käytössä. Pienempiä koneita ja työvälineitä on hankittu
tarpeen mukaan.
Hautausmaakiinteistöt, perustehtävät: keväisin puiden ja pensaiden leikkuut, alueiden haravointi. Kesäisin nurmikoiden leikkuu, käytävien puhtaanapito, istutusalueiden hoito, pensasaitojen leikkuu. Syksyisin lehtien haravointi,
hiekkakäytävien peruspuhdistus, puiden ja pensaiden istutukset. Talvisin lumityöt, hiekoitukset, puiden kaadot, suunnittelu, hauta-asioiden selvittely. Kaikkina vuodenaikoina huolehditaan yleisestä siisteydestä ja jäteastioiden tyhjennyksestä.
Varsinaisen hautaustoimen perustehtävänä on tarvittaessa sulattaa, kaivaa, peittää ja kunnostaa haudat. Työt
asettuvat muiden töiden edelle ja ne tehdään ilman, että aikatauluihin pystyttäisiin juurikaan vaikuttamaan.
Hautaukset:
Hautauksia oli 103 kpl (v. 2009 113kpl), joista 31 (30) oli uurnanlaskuja. Uurnanlaskujen osuus kaikista hautauksista
oli siis 30,1 % (26,5 %). Uusia arkkupaikkoja luovutettiin 13 kpl (13) eli jäljellä käyttämättömiä arkkuhautapaikkoja on
n. 210 kpl. Kolme (2) uutta uurnahautaa luovutettiin ja muistolehtoon haudattiin kuuden (5) vainajan tuhkat.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi:
1. Tavoite: Päätavoitteena oli hoitaa hautausmaan perustehtävät mahdollisimman hyvin.
Toteutus: Tavoite saavutettiin erinomaisesti. Hoitotoimet pystyttiin suorittamaan niin, että hautausmaat olivat koko
ajan asiallisessa kunnossa. Suunnittelussa paneuduttiin erityisesti palautuneiden hautojen uudelleenkäyttöön sekä
hautaustoimen hinnastoasioihin.
2. Tavoite: Hautaustoimeen liittyvistä asioista tiedottaminen yleisölle ja yhteistyökumppaneille.
Toteutus: Toteutui osittain. Paikallislehdessä tiedotettiin lähinnä haudanhoitoasiasta ja valtakunnallisessa Kotimaalehdessä antoi seurakuntapuutarhuri ohjeita hautojen syyskoristelusta.
3. Tavoite: Tulevien investointien selvittely.
Toteutus: jäi mietintävaiheeseen. Samoin kävi käytävien saneeraukselle.
Seurakunnan koko hautaustoimen ulkoinen toimintakate oli -137.964,34 euroa. Talousarvion toimintakate oli -144.966,00 euroa,
joten koko hautaustoimen talousarvion määrärahat alittuivat 7.001,66 euroa.
KIINTEISTÖTOIMI
Seurakunnan koko kiinteistötoimen ulkoinen toimintakate oli -346.562,30 euroa. Talousarvion toimintakate oli – 389.129,00
euroa, joten koko kiinteistötoimen talousarvion määrärahat alittuivat 42.566,70 euroa.
Ikaalisten kirkko ( Fredrika Sofian kirkko ) ja kellotapuli (521)
Ikaalisten kirkon ulkoinen kokonaisjäämä oli -65.013,40 euroa ollen 9.308,40
Kiinteistön tietoja:
Valmistumisvuosi
1801 euroa yli kiinteistökohtaisen talousarvion.
Pinta-ala
890 m2 Talousarvion ylitys johtuu suurimmaksi osaksi kasvaneesta sähkönkulutukTilavuus
7 200 m3 sesta kylmän talven vuoksi.
Lämmitysmuoto
Sähkö Vuoden aikana kunnostettiin kirkon ikkunat ulkoa kittaamalla ja maalaamalla.;
Muuta
Kellotapuli v. 1860 ulko-ovien kunnostusta jatkettiin. Muuten toteutettiin normaalit huolto- ja
36 –äänikertaiset urut korjaustoimenpiteet vuoden aikana.
Kirkon kaunistusrahaston varoilla hankittiin käsityönä juhlakynttilänjalka.
Luhalahden kirkko (522)
Kiinteistön tietoja:
Valmistumisvuosi
Pinta-ala
Tilavuus
Lämmitysmuoto
Muuta
Seurakuntakeskus (531)
Kiinteistön tietoja:
Valmistumisvuosi
Pinta-ala
Tilavuus
Lämmitysmuoto
Kivipappila (532)
Kiinteistön tietoja:
Valmistumisvuosi
Pinta-ala
Lämmitysmuoto
Olokolo (533)
Kiinteistön tietoja:
Valmistumisvuosi
Pinta-ala
Lämmitysmuoto
Luhalahden kirkon ulkoinen kokonaisjäämä oli -26.345,48 euroa ollen 826,52
1934 euroa alle kiinteistökohtaisen talousarvion. Luhalahden kirkossa teetettiin
230 m2 kerhohuoneeseen uudet kaapistot ja pelastustien portaikko uusittiin ritiläportaikoksi. Piha-alueen ja muistomerkin suunnittelua aloitettiin. Lisäksi suoritet1 500 m3
Sähkö tiin tavanomaisia ylläpitokorjauksia.
150 istumapaikkaa
Seurakuntakeskuksen ulkoinen kokonaisjäämä oli -151.123,98 euroa ja kiin1975 teistökohtainen talousarvio alittui 11.521,02 euroa.
1 393 m2 Tilikauden aikana tehtiin mm. päiväkerhon kerhosalin pintaremontti ja leikkipi4 580 m3 halle asennettiin uusi toiminnallinen hiekkalaatikko.
Kaukolämpö Pihaan asennettiin jätteiden syväkeräyssäiliöt. Salien ikkunoita uusittiin.
Kivipappilan ulkoinen kokonaisjäämä oli -13.465,95 euroa ja kiinteistökohtai1957 nen talousarvio alittui 2.814,05 euroa.
450 m2 Nuorisotoimen bändikämpän saatiin kuntoon ja käyttöön alkuvuodesta 2010.
Yhteen työhuoneeseen teetettiin kaapisto ja lisäksi rakennukseen toteutettiin
Kaukolämpö
normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet.
Olokolon ulkoinen kokonaisjäämä oli -10.995,70 euroa ja kiinteistökohtainen
1853 talousarvio alittui 8.914,30 euroa. Kiinteistön vuosikorjaussuunnitelmassa ollut
407 m2 peltikaton maalaus ei toteutunut.
Kaukolämpö Olokolon tiloihin hankittiin äänentoistolaitteet ja korjattiin lämminvesijärjestelmää.
Koivikon leirikeskus (551)
Kiinteistön tietoja: Päärakenn.
Valmistumisvuosi
Pinta-ala
1969
283 m2
Majoitusrak.
1974
216 m2
Vanha päärak.
110 m2
Varasto Partiomaja
2001
91 m2
66 m2
Aitta
Rantasauna
1974
20 m2
2001
119 m2
Koivikon leirikeskuksen ulkoinen kokonaisjäämä oli -41.178,81 ja kiinteistökohtainen talousarvio alittui 7.581,19 euroa. Leirikeskuksessa toteutettiin ylläpitokorjauksia vuoden aikana, suunnittelua jatkettiin ja kuluneena vuonna keväällä tehty perussiivous
teetettiin ulkopuolisella yrityksllä.
KEITTIÖTOIMI
550
Tehtäväalueen perustehtävä/toiminta-ajatus:
Keittiötoimi vastaa kaikesta seurakuntakeskukselta tilatuista keittiöpalveluista; seurakunnan sisäisistä ja pitopalvelutoiminnasta.
Sisäistä toimintaa on osittain diakonian tukema arkilounas kaksi kertaa viikossa, sekä eri työmuotojen tilaamat kahvi- ja ruokatilaisuudet erilaisiin tilanteisiin. Pitopalvelupuolen toimintaa on järjestää erilaisia perhejuhlia; ristiäisjuhlista aina muistotilaisuuksiin, sekä erilaisia kokouksia ym. tilauksia.
Keittiötoimi vastaa Koivikon leirikeskuksen päärakennuksessa tapahtuvista keittiöpalveluista; sisäisistä leireistä ja pitopalvelupuolen tilaisuuksista.
Resurssit:
seurakuntaemäntä Arja Lähdekorpi 100 %, keittäjä-siivooja Minna Koivuniemi 100 %, keittäjä-siivooja Piia Rantakytö 100 %
1.8.2010 alkaen, tarvittaessa työhön kutsuttavia keittiöapulaisia
Tarkoituksenmukainen laitoskeittiötila seurakuntakeskuksessa ja valmistuskeittiö Koivikon leirikeskuksella.
Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi:
1. Tavoite: Kotoinen ruoka ja leivonnaiset, asiakkaiden viihtyminen
Toteutuminen: Arkilounaalla saavutettiin tavoiteltu asiakasjoukko. Yhteensä 92 ruokailukerralla kävi 6649 ruokailijaa, joka
keskiarvoksi tekee 72 ruokailijaa/kerta. Kaupungin sosiaalitoimen järjestämä lamantorjuntaprojekti on tavoittanut nuoria työttömiä. Kaupunki on maksanut heille kerran viikossa aterian. Kysseiset henkilöt ovat myös löytäneet muina päivinä tiensä seurakuntakeskukselle, itse maksavina asiakkaina. Nuoret kotiäidit lapsineen ovat ottaneet tavaksi kokoontua yhteisen aterian parissa. Myös uusia eläkeläisiä on löytänyt tiensä tänne ruokailemaan. Arkilounasta ei ole markkinoitu, vaan markkinointi menee ”
puskaradiona” asiakkailta toisille. Kehitystä vuoden aikana on ollut n. 10 ruokailijaa / ruokailukerta. Asiakkaiden on ollut helppo
tulla seurakuntakeskukselle syömään, sillä ketään ei ole ”leimattu” taustaan katsoen, vaan jokainen saa samanlaisen palvelun.
Monelle asiakkaalle ruokailuhetki on luonut mukavan sosiaalisen tapaamisen toisten ihmisten kanssa. Kotoinen arkilounasruokamme on saanut paljon kiitosta.
Seurakunnan eri työmuodot tilasivat ahkerasti kahvituksia, ja ruokailuja keittiöltä.
Pitopalvelupuolella oli koko vuoden tasaisesti tilaisuuksia. Vuoden aikana seurakuntakeskuksella oli 75 muistotilaisuutta. Lisäksi
muutamat syntymäpäivät, hääjuhlat ja kastejuhlia.
Pitopalvelupuolella aloitimme yhteistyön yksityinen päiväkoti TuohiKontin kanssa syyskuun 2010 alusta, lämpimän aterian toimittamisesta päiväkodin lapsille.
Tavoitteiden saavuttamisten yhtenä edellytyksenä on ollut, että keittiötoimella on ollut riittävästi ammattitaitoista työvoimaa
käytettävissä. Piia Rantakydön palkkaaminen elokuun 2010 alusta vakinaiseksi, loi turvallisuutta toiminnan pyörittämiseen.
Toistaiseksi, olemme saaneet tarvittaessa työhön kutsuttavia keittiöapulaisia hyvin.
2. Tavoite: Ruoan turvallisuus ja terveellisyys
Toteutus: Ruoka pystyttiin valmistamaan terveelliseksi turvallisesti niin seurakuntakeskuksella, kuin Koivikon leirikeskuksen
keittiöllä. Kukaan asiakas ei ole sairastunut ruokamme kautta.
3. Tavoite: Yhteistoiminta lähiseurakuntien keittiöhenkilöstön kanssa
Toteutus: Yhteistoimintaa emme pystyneet kehittämään vuonna 2010 naapuri seurakuntien keittiöhenkilöstöjen kanssa. Muista
seurakunnista ei ole otettu tännepäin yhteyttä. Aloite pitäisi lähteä täältä. Osa syynä, ettei yhteistoimintaa ehdotettu täältäkään
päin, oli seurakuntaemännän 9 kuukautta kestänyt työvapaus, sairauden johdosta.
Keittiötoimen ulkoinen kokonaisjäämä oli -79.608,32 euroa ollen 10.002,68 euroa alle talousarvion. Tämä johtuu ennalta arvioitua suuremmista ulkopuolisista pitopalvelutuotoista.
Sisäiset keittiöpalvelut seurakunnan toiminnoissa olivat 68.977,91 euroa ja ne toteutuivat yli talousarvion.
SIIVOUSTOIMI
sisältyy seurakuntakeskuksen kiinteistön kustannuksiin (531)
Yhdistetty seurakunnan keittiö- ja siivoushenkilöstö huolehtii kaikkien seurakunnan kiinteistöjen päivittäisestä ylläpitosiivouksesta, sekä vuosittaisista perussiivouksista. Päivittäin siivoamme seurakuntakeskusta, parikertaa viikossa käymme Olokolla ja
kerran viikossa Kivipappilassa. Rantasaunalla ja Koivikossa siivoamme tarpeiden mukaisesti. Kerran kuussa käymme suntion
apuna kirkossa, jolloin ennätetään tekemään siellä hieman parempi siivous. Luhalahden kirkolla olemme käyneet tekemässä
tarvittaessa suurempia puhdistuspalvelutehtäviä. Kesäisin leiriaikana Koivikon keittiötyöntekijät ovat huolehtineet Koivikon kiinteistöjen ylläpitosiivouksesta päivittäin, sekä leirien välillä tehden hieman perusteellisemman siivouksen.
Tavoitteenamme on tarjota siistittyjä tiloja jokaiselle tulijaryhmälle. Siivoukset ovat sujuneet hyvin, ja olemme pystyneet pitämään paikat siistinä ja puhtaina. Siivouksessa meillä on käytössä asianmukainen laite- ja välinekapasiteetti, joita olemme pystyneet uusimaan tarpeen mukaan.
Viikonvaihteissa siivoukset työllistävät keittiöhenkilökuntaa tilaisuuksien jälkeen, sillä esim. perjantaina olleen muistotilaisuuden
jälkeen tilat on oltava lauantain tilaisuuteen taas kunnossa, ja sama sunnuntaille. Tämä monesti lisää muuten täyden työpäivän
pituutta tunnista - kahteen. Kiitettävästi henkilöstömme on kuitenkin sen jaksanut tehdä. Maanantaipäivä on pitkälti pyhitetty
pelkälle siivoukselle.
Siivoustyössä parasta on se, että näkee oman työnsä tuloksen. Kun itse on tyytyväinen, yleensä muutkin ovat.
Sisäisinä siivouspalveluina kiinteistöille on kustannuksia jaettu tilivuoden aikana 14.674,48 euroa.
MAA- JA METSÄTALOUS
561
Seurakunnan metsänhoitosuunnitelma on laadittu ajalle 2004 – 2013.
Seurakunnalla on metsätalousmaata 51,77 ha ja muuta maata omistuksessaan 28,23 ha.
Metsänhoitosuunnitelmaa on toteutettu joustavasti eri vuosina muuttamalla suunnitelmaa tarpeen mukaan vuosittaisessa suunnitelmassa. Yhteistyö Kyrösjärven Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on onnistunut hyvin.
Kuluneena 2010 vuonna ei suoritettu hakkuita tai metsänhoidollisia töitä, mutta aikaisempien vuosien (2008) puukaupoista
tuloutui tuottoa 5.662,77 euroa.