työhyvinvointia työsuojelun yhteistoiminnalla.pdf

Transcription

Työhyvinvointia työsuojelun
yhteistoiminnalla
Työhyvinvointia työsuojelun yhteistoiminnalla
Työhyvinvointia työsuojelun
yhteistoiminnalla
1
2
JHL – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
C-sarja
Teksti: Työympäristö- ja yhteistoimintasektori (Anne Mironen, Tuula Haavasoja, Urpo Hyttinen, Raija
Pääkkönen) Ulkoasu: Leena Nätti
Kirjapaino Jaarli kesäkuu/2009
ISBN 978-952-9668-77-9
ISNN 1796-2978
3
Sisällysluettelo
Hyvä lukija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
1.
Yhteistoiminnalla hyviin työoloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Työsuojelun yhteistoiminta on vuorovaikutusta työpaikalla . . . . . . . . . . . . . . . 6
Välitön työsuojelun yhteistoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Toimintaa ohjaavat säädökset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
2.
Tavoitteena työolojen jatkuva parantaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Riskien arvioinnilla tunnistetaan parannustarpeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Työhyvinvointi osana tuloksellisuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
3. Työpaikan työsuojelutoimijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Työnantajan vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Työsuojelutoimikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Työsuojelupäällikkö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Työsuojeluvaltuutettu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Varatyösuojeluvaltuutetut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Työsuojeluasiamies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Työsuojelutoimijoiden koulutusoikeus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Salassapito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Työterveyshuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
4. Hyviä käytäntöjä työsuojelun yhteistoiminnan parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 25
Valmistaudu työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25
Toiminnasta työsuojeluasiamiehen tehtävissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhteistoiminta. . . . . . . . . . . . . 27
Työsuojelu mukana JHL:n yhdistystoiminnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28
Vinkkejä hyvästä työsuojelukäytännöstä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29
5. Varmista osaamisesi, kehitä taitojasi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30
4
6. Tukea työpaikan työsuojeluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
32
Työsuojelupiirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Työturvallisuuskeskus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Työterveyslaitos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
Työsuojelun tietopankki internetissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Työsuojelurahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Valtion työterveys- ja turvallisuusneuvottelukunta (VTTN) . . . . . . . . . . . . . . . 33
Kuntien eläkevakuutus KEVA. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Tykes-ohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Valtiokonttori. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
Työmarkkinajärjestöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34
7. JHL tukee työsuojelun toimijoita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35
8. Keskeiset lait ja asetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
9. Keskeisiä sopimuksia ja suosituksia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Kunta-ala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Evankelisluterilainen kirkko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37
Palvelulaitosten työnantajayhdistys (PTY) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Valtio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Elinkeinoelämän keskusliitto EK. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Erityispalvelualojen Työantajaliiton jäsenjärjestöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
TT-SAK yleissopimus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
LIITE 1 Ennakoivan työsuojelun alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
LIITE 2
Korjaavan työsuojelun alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Omat sivut - yhteystietoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
42
5
Hyvä lukija
Työssäkäyntiä ja työssä jaksamista moni pitää itsestään selvänä, vaikka ne eivät automaattisesti
toteudu jokaiselle. Tilanteet eivät myöskään pysy muuttumattomina. Meillä jokaisella työkyky voi
vaihdella eri aikoina, samoin työn vaatimukset. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen onkin kiinnitettävä huomiota koko työuran ajan. Tavoitteena on hyvä työelämä, jossa työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin osataan vaikuttaa jo ennakolta. Työsuojelun yhteistoiminta ja työsuojelutoimijoiden toiminta ovat tärkeässä roolissa työpaikkojen työhyvinvoinnin edistäjinä.
Työhyvinvointia työsuojelun yhteistoiminnalla –opas on tehty jokaisen tehtävässään aloittavan
työsuojelutoimijan käteen sopivaksi. Tähän on koottu perustietoa työsuojelun yhteistoiminnasta ja
työsuojelutoimijoiden tehtävistä. Oppaassa on huomioitu uudistuneet työsuojelutoimintaa ohjaavat
säädökset.
Työhyvinvointia ei luo kukaan yksin. Verkostoituminen ja yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa
ovat tärkeitä myös oman jaksamisen kannalta. Kouluttautuminen ja taitojen jatkuva päivittäminen
on tarpeen myös pitempään työsuojelutehtävissä toimineille. JHL:n koulutuksen kautta löytyvät
helposti myös vertaistukea antavat aktiivien yhteiset verkostot.
JHL:n edunvalvonnassa työelämän laatukysymykset ovat vahvasti mukana. Työelämän muutoksissa
työhyvinvointi ja toisistamme huolehtiminen on entistä tärkeämpää. Lainsäädäntöä on viime vuosina päivitetty, nyt on aika saada työsuojelun yhteistoiminta aktiiviseksi jokaisella työpaikalla.
Menestystä työsuojelun yhteistoimintaan!
Helsingissä 1.6.2009
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Edunvalvontaosasto/työympäristö- ja yhteistoiminta -sektori
6
1.Yhteistoiminnalla hyviin työoloihin
Työsuojelun yhteistoiminta on vuorovaikutusta työpaikalla
Hyvät työolosuhteet ja työhyvinvointi ovat kaikkien etu. Hyvään ammatilliseen osaamiseen kuuluu
huolehtia omasta ja muiden työhyvinvoinnista. Työpaikalla tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistä asioiden käsittelyä. Parhainta tulosta syntyy, kun asioita pohditaan ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä.
Tavoitteena on, että jokainen voi antaa oman panoksensa työyhteisön hyvinvoinnin, työn sujuvuuden ja tuloksellisuuden hyväksi.
Henkilöstön ja työnantajan välinen onnistunut yhteistoiminta parantaa vuorovaikutusta ja
luottamusta. Luottamus edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa tuloksellisuuden parantamisen.
Erityisesti muutostilanteissa, kun luottamus ja yhteistoiminta ovat kovimmin koetuksella, tarvitaan
avointa vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä työyhteisön toimivuuden parantamiseen. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja tekemistä, joka on enemmän kuin lain vähimmäistason vaatimukset.
Työsuojelun yhteistoiminta ei ole erillistoimintaa, vaan parhaimmillaan se toteutuu luonnollisena osana koko organisaation toimintaa sen kaikilla tasoilla. Työsuojelun yhteistoiminta on kaikkea
sitä työssä käytävää vuorovaikutusta ja kehittämistä, jonka keskiössä on työ ja sen pulmien käsittely
tai asioiden parantaminen. Yhteistoimintaa ovat niin työpaikkapalaverit, esimiehen ja alaisen väliset
työtä koskevat keskustelut kuin edustuksellinen yhteistoiminta, jossa henkilöstön valitsemat edustajat toimivat työsuojelun asiantuntijoina ja työntekijöiden äänenä. Työterveyshuolto on työpaikan
ulkopuolinen asiantuntija ja kumppani työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Lainsäädäntö ja alakohtaiset sopimukset turvaavat viime kädessä sen, että työnantajan on käsiteltävä työoloihin liittyviä asioita yhdessä henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Laki työsuojelun
valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sisältää työsuojelun yhteistoimintaa
koskevat perussäännökset, joita voidaan täydentää alakohtaisilla työsuojelusopimuksilla.
”Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työsuojelun
viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan
avulla.”
”Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen
työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.”
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
7
Välitön työsuojelun yhteistoiminta
Välitön työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa koko työyhteisön osallistumista työolojen parantamiseen, osana normaalia työntekoa. Jokaisen työntekijän ammattitaitoon kuuluu työsuojelun perusasioiden ymmärtäminen ja toteuttaminen omassa työssään.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan ja työntekijöiden on yhteistyössä ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan on annettava työntekijöille ajoissa tarpeelliset tiedot
työolosuhteisiin vaikuttavista asioista ja käsiteltävä niitä yhdessä heidän kanssaan. Vastaavasti työntekijöiden on toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Työturvallisuuslaki
antaa työntekijöille oikeuden tehdä näitä asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle – ja saada niihin
palaute.
Esimiehen on käsiteltävä työntekijän kanssa työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi
vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset. Työsuojeluvaltuutettu voi osallistua asian käsittelyyn.
Edustuksellinen työsuojelun yhteistoiminta
Työpaikoilla on oltava työsuojelun yhteistoimintaa varten työnantajan edustajakseen nimeämä työsuojelupäällikkö ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut varavaltuutettuineen.
Työsuojeluvaltuutettu valitaan työpaikkaan, jossa työskentelee vähintään 10 työntekijää. Lisäksi
voidaan valita työskentelypaikkakohtaisia tai esim. ammattiryhmäkohtaisia työsuojeluasiamiehiä,
jos niin paikallisesti sovitaan.
Työpaikalle on valittava työsuojelutoimikunta, jos siellä työskentelee säännöllisesti vähintään
20 työntekijää. Työsuojelutoimikunta voi toimia omana elimenä tai se voidaan yhdistää yhteistoimintaelimeen.
Työsuojelutoimikunnan tehtävä on toimia linjaorganisaation tukena ja työsuojelun asiantuntija- ja yhteistoimintaelimenä työsuojeluasioissa.
Toimintaa ohjaavat säädökset
Työsuojelutoimijoiden on tärkeä tutustua aihetta ohjaaviin säädöksiin sekä omaa toimialaansa koskeviin sopimuksiin ja suosituksiin.
Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty:
• laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006
• työturvallisuuslaki 738/2002
• työterveyshuoltolaki 1383/2001
• kunta-ala: Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus ja KT:n yleiskirje 8/2008
liitteineen, www.kuntatyonantajat.fi->Työelämän kehittäminen->Sopimuksia ja suosituksia
• valtiosektori: Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus, www.vm.fi -> Valtio työnanta-
jana -> Työsuojelu
8
• evankelisluterilaiset seurakunnat: Yleissopimus yhteistoiminnasta seurakunnissa
www.evl.fi/keskushallinto/
• TT-SAK yleissopimus (4.7.1997) www.sak.fi
Muistiinpanoja:
9
2.Tavoitteena työolojen jatkuva
parantaminen
Riskien arvioinnilla tunnistetaan parannustarpeet
Työsuojelun tavoitteena on työolojen jatkuva parantaminen. Sitä varten työnantajalla on oltava
työsuojelun toimintaohjelma, jossa työnantaja linjaa tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden
edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmat
voivat olla osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Ohjelman laatiminen ja sen tavoitteet kytkeytyvät
tiiviisti työolojen vaarojen ja haittojen selvittämiseen ja arviointiin.
Työolojen vaarojen ja haittojen selvittäminen ja niiden terveysvaikutusten arviointi on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan työoloissa havaittujen vaaraja
haittatekijöiden vakavuusasteen ja todennäköisyyden arviointia. Riskien arvioinnissa on otettava
työolojen lisäksi huomioon myös esim. sattuneet tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja ammattitaudit. Myös työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset edellytykset on otettava
huomioon. Riskien arviointi muodostaa työsuojelutoiminnan perustan. Arvioinnin kautta työpaikalla
saadaan selville, mihin parannustoimenpiteisiin on ryhdyttävä, ja parannusta vaativat seikat saadaan
tärkeysjärjestykseen. Arviointiin on olemassa erilaisia valmiita malleja.
Työoloissa huomioitavia riskityyppejä:
•
Erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
•
Ergonomia
•
Kemialliset tekijät
•
Fysikaaliset tekijät (esim. tärinä, veto, kuumuus tai säteily) ja sähköturvallisuus
•
Biologiset tekijät (esim. homeitiöt, vaaralliset bakteerit ja virukset)
•
Tapaturmavaarat
•
Väkivallan uhka
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio toimii työpaikoilla riskien arvioinnin käynnistäjänä.
Kuuluvathan riskien arvioinnin periaatteet yhteistoiminnassa käsiteltäviin asioihin, kuten myös arvioinnin tulokset ja johtopäätökset. Työsuojelutoimijat ovat usein myös mukana toteuttamassa riskien
arviointia. Myös työterveyshuollon osallistumisesta riskien arviointiin on hyötyä, koska sen tehtävänä
on arvioida vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä.
10
Työhyvinvointi osana tuloksellisuutta
Yhteiskunta
Perhe
Lähiyhteisö
Työkyky
Työ
Työolot
Työn sisältö ja vaatimukset
Työyhteisö ja organisaatio
Esimiestyö ja johtaminen
Arvot
Asenteet
Motivaatio
Ammatillinen osaaminen
Terveys
Toimintakyky
Työkyvyn tekijät professori Juhani Ilmarisen talo-mallin mukaan.
Työhyvinvointi on monitahoinen kokonaisuus, jota voidaan kuvata vaikkapa työkyvyn talon mallin
avulla. Työkyky on kuin talo, jossa perustana ovat työntekijän terveys ja toimintakyky, ammatillinen
osaaminen, arvot ja työ eri tekijöineen. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös työn ulkopuolella perhe,
lähiyhteisö sekä yhteiskunnalliset tekijät.
Työelämäkeskustelussa on usein esillä vaatimukset paremmasta tuloksellisuudesta ja tuottavuudesta. Sanoilla tarkoitetaan asioiden tekemistä entistä tehokkaammin, vaikuttavammin, laadukkaammin ja vähemmillä resursseilla. Tarkoitus ei ole lisätä työntekijöiden työmäärää ja kuormitusta
kohtuuttomaksi vaan tehdä asioita uudella tavalla työtä ja henkilöstön osaamista kehittämällä.
Työhyvinvoinnista huolehtiminen sisältyy tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamiseen.
Työhyvinvoinnin parantamisen kivijalkoina ovat työntekijöiden ja esimiesten keskinäinen luottamus
sekä vuorovaikutuksellinen yhteistoiminta. Muutostilanteissa on tärkeä huolehtia työntekijöiden
vaikutusmahdollisuuksista ja aidosta osallistumisesta. Yhteisiä keskusteluja pitää käydä säännöllisesti
koko muutosprosessin ajan.
11
Työhyvinvointia on myös työntekijöiden osaamisesta ja työn hallinnasta huolehtiminen.
Muutostilanteessa on vaarana työn muutos, jossa katoaa työn mieli. Ennen niin tärkeäksi koettuja
työtehtäviä muutetaan toisiksi tai jätetään kokonaan tekemättä, jolloin tehtävä voi olla liian vaikea, epäselvä tai liian helppo. Kun työn mieli katoaa, työmotivaatio ja työhyvinvointi heikkenevät.
Muutos vaatii yhteisiä keskusteluja ja poisoppimista vanhasta käytännöstä.
Johtaminen ja yhteistoiminnallisuus ovat keskeisessä roolissa parannettaessa tuloksellisuutta.
Johtamisen tulee olla oikeudenmukaista: jokaista tulee kohdella samalla tavoin samanlaisissa tilanteissa. Oikeudenmukaisuuden kokemus lisää työntekijöiden sitoutumista, jolloin myös työn tuloksellisuus ja työtyytyväisyys paranevat. Kokemus hyvinvoivasta työpaikasta luo edellytyksiä paitsi työsuorituksen parantumiseen myös työssä jaksamiseen ja jatkamiseen pidempään.
Jos työhyvinvoinnista ei huolehdita, työntekijöiden kuormitus kasvaa, ja vähitellen työstä aiheutuvista sairauksista johtuvat poissaolot lisääntyvät, vaihtuvuus lisääntyy, tapaturmien määrä kasvaa ja ennenaikaisen eläköityminen lisääntyy. Samalla poissaolot lisäävät työssä olevien kuormitusta
ja poissaoloja. Kuormitus voi johtua joko fyysisistä tai henkisistä työoloista tai molemmista.
Työsuojelun tehtävänä on osaltaan pitää työntekijöiden työhyvinvointi keskusteluissa mukana,
kun tuloksellisuutta tai tuottavuutta ollaan parantamassa. Työsuojelutoimijoiden vaikutusmahdollisuuksia parantavat paitsi työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden osaaminen myös osallistuminen
erilaisten kehittämisryhmien toimintaan ja toimiva yhteistyö työpaikan muiden toimijoiden ja työnantajan kanssa.
Muistiinpanoja:
12
3. Työpaikan työsuojelutoimijat
Työnantajan vastuu
Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijän työkyky säilyy työssä eikä työoloista aiheudu työntekijän terveydelle haittaa tai sairastumisen vaaraa. Työolosuhteiden, työvälineiden ja henkilökohtaisten suojainten tulee olla kunnossa ja työntekijälle sopivat, ja työn kuormituksen työntekijän työkykyyn sopiva. Työnantajan on huolehdittava työolojen ja työyhteisön tilan seuraamisesta ja toimenpiteistä olojen parantamiseksi. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät.
Työnantajalla on pääasiallinen vastuu turvallisuudesta ja on siten varsinainen työsuojelusta vastaava taho. Työnantajan työturvallisuusvastuu jakautuu työnantajan edustajien kesken sen mukaan
kuin heidän vastuunsa ja toimivaltuutensa muutoinkin jakautuvat. Vastuuta on päättäjillä, ylimmällä
ja keskijohdolla sekä työntekijöiden lähiesimiehillä.
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Sen tarkoituksena on ehkäistä
työstä johtuvaa sairastumista, seurata ja tukea työntekijöiden työkykyä ja antaa neuvoja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi.
Työnantajan yleisiin velvollisuuksiin kuuluu työsuojelun huomioiminen työympäristön sekä työn
suunnittelussa ja mitoituksessa. Vastuuseen kuuluu myös työntekijöiden suojeleminen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä.
Hyvä työhön perehdyttäminen on tärkeä osa turvallista työskentelyä. Esimiehen tulee huolehtia,
että työntekijä opastetaan ja perehdytetään työpaikkaan ja uusiin tehtäviin. Työntekijää on perehdytettävä myös pitkän poissaolon jälkeen ja työtehtävän tai -menetelmän muuttuessa. Myös turvalliseen työskentelyyn tulee antaa ohjausta kuten kertoa työhön liittyvistä vaaroista, turvallisista
työtavoista ja ensiapuvalmiudesta.
Työnantajan tulee hankkia työsuojelun yhteistoimintaorganisaation jäsenten käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset ja sopimukset.
Työnantajan on ilmoitettava työsuojeluhenkilörekisteriin tiedot työsuojelun yhteistoimintaorganisaation edustajista. Valtiosektorin osalta ilmoitus tehdään Valtiokonttoriin www.valtiokonttori.
fi. Muut sektorit tekevät ilmoituksen Työturvallisuuskeskukseen, www.ttk.fi. Rekisteriin ilmoitetut
henkilöt saavat ajankohtaista työsuojeluaiheista postia.
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Turvallisten ja terveellisten työtapojen noudattaminen kuuluu jokaisen ammattitaitoon.
Vastuulliseen työskentelyyn kuuluu myös muiden huomioon ottaminen ja toiminta työyhteisön jä-
13
senenä.
Työntekijän on noudatettava työnantajan ohjeita ja määräyksiä, käytettävä hänelle määrättyjä
suojaimia ja apuvälineitä ja huolehdittava siitä, että oma työskentely ei aiheuta haittaa itselle eikä
toisten turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteista esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle tai mahdolliselle työsuojeluasiamiehelle. Työntekijä ei
saa käyttäytyä muita kohtaan epäasiallisesti.
Työntekijällä on oikeus tehdä työnantajalle työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia
ehdotuksia. Työnantajan on puolestaan vastattava, mihin toimenpiteisiin asiassa ryhdytään.
Työterveyshuoltolain mukaisesti työntekijällä on oikeus pyytää ja saada työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan, jos hän kokee, että työ kuormittaa häntä terveyttä uhkaavalla tavalla.
Työntekijällä on myös oikeus saada tietoja, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa.
Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai
terveydelle, työntekijällä on oikeus pidättäytyä tällaisen työn tekemisestä. Työstä pidättäytymisestä
on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle niin pian kuin mahdollista. Oikeus pidättäytyä
työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että
työ voidaan suorittaa turvallisesti.
Työsuojelutoimikunta
Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on perustettava työsuojelun valvontalain tarkoittama työsuojelutoimikunta tai muu vastaava yhteistoimintaelin.
Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt.
Työnantajan on huolehdittava, että toimikunta kootaan ja että se kokoontuu käsittelemään sille
kuuluvia asioita.
Työsuojelun yhteistoiminnassa on käsiteltävä työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat ja muutokset. Asiat tulee käsitellä mahdollisimman varhain ennen asiaa koskevien
päätösten tekemistä, jotta työntekijöillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin päätöksiin.
Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä käsiteltävistä asioista sekä muutoinkin
yhteistoiminnan kehittämiseksi ja saada niihin perusteltu palaute.
Toimikunnan jäsenmäärä on – ellei toisin sovita – neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan
kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa ja ¾ työntekijöitä. Työntekijät ja toimihenkilöt voivat valita edustajansa erikseen siten, että
puolet edustaa suurempaa ja neljännes pienempää työntekijöiden ja toimihenkilöasemassa olevien
työntekijöiden ryhmää.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin käsiteltävänä olevien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin kun hän ei ole sen jäsen. Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuojelutoimikunnan jäseniä.
Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavat muut jäsenet valitaan työsuojeluvaalien yhteydessä.
14
Muustakin vastaavanlaisesta yhteistoimintamuodosta voidaan sopia. Työsuojelutoimikunta ja
yhteistoimintaelin voidaan yhdistää. Tällöin sama elin käsittelee työsuojelun valvontalain ja työsuojelusopimusten sekä yt-lain mukaiset asiat.
Suurissa organisaatioissa työsuojelun yhteistoiminta voidaan järjestää moniportaisesti tai virasto-, laitos- tai sektorikohtaisesti.
Henkilöstön edustajien hyvään toimintaan liittyy paitsi hyvä perehtyminen käsiteltäviin asioihin
myös aloitteellisuus ja ehdotusten tekeminen työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Jos työpaikka on niin pieni, ettei siellä ole työsuojelutoimikuntaa, asiat käsitellään työnantajan
ja työsuojeluvaltuutetun kesken. Jos työpaikalla ei ole työsuojelutoimikuntaa eikä työsuojeluvaltuutettua, asiat käsitellään soveltuvin osin työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työturvallisuuslaki
edellyttää, että työnantajan on oltava yhteistoiminnassa aloitteellinen, ja että asiat käsitellään yhdessä riittävän ajoissa.
Työsuojelutoimikunnan toiminnan jäntevöittämiseksi sen kannattaa tehdä vuosittain toimintasuunnitelma, johon kirjataan toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt tehtävittäin. Toimikunnan
tulee seurata suunnitelman toteutumista säännöllisesti, ja arvioida myös omaa toimintaansa.
Työsuojelu yhdistetyssä yhteistoimintaelimessä
Jos työsuojelu- ja yhteistoimintaelimet on yhdistetty, on tärkeä huolehtia, että kaikki käsiteltäväksi määrätyt työsuojeluasiat käsitellään yhdistetyssä toimielimessä. Työsuojeluvaltuutettu on aina
myös yhdistetyn yhteistoimintaelimen jäsen.
Huolellinen valmistautuminen kokouksiin on tärkeää, ja hyväksi käytännöksi on osoittautunut
työntekijäosapuolten yhteinen valmistelukäytäntö. Työsuojeluasioiden käsittely yt-kokousten ensimmäisinä asioina on myös osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi, jos kokemus on osoittanut, että yt-lain
mukaiset asiat lohkaisevat suurimman osan kokousten ajasta.
Työsuojelutoimikunta
- perustettava kun työpaikalla vähintään 20 tt
- käsittelee työsuojelun valvontalain 26 §:ssä määrätyt
ja alakohtaisissa työsuojelusopimuksissa sovitut asiat
- Jäsenistä 3/4 henkilöstön edustajia, 1/4 työnantajan
edustajia; työsuojeluvaltuutettu on aina toimikunnan
jäsen
Yhteistoimintaelin
- käsittelee yt-laissa (ja sopimuksissa) määrätyt asiat
- perustettava kunta-alan ja valtion työpaikoilla
- yksityisellä sektorilla yt-lakia noudatettava, kun
työpaikalla vähintään 20 tt; yhteistoimintaelimen
perustamisesta sovittava paikallisesti
- henkilöstön edustajina voivat olla luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhteistoimintaedustajat
Yhdistetty yhteistoimintaja työsuojeluelin
- toimielimet voidaan yhdistää paikallisesti
sopimalla
- yhteistoimintaelin käsittelee sekä työsuojelu- että yhteistoiminta-asiat
- henkilöstön edustajina luottamusmiehet,
työsuojeluvaltuutetut, muut yhteistoimintaedustajat
- työsuojeluvaltuutettu aina jäsenenä myös
yhdistetyssä yhteistoimintaja työsuojeluelimessä
Työsuojelutoimikunta voi toimia omana elimenä tai se voidaan yhdistää yhteistoimintaelimeen.
15
Työsuojelun yhteistoiminta-asioiden asiapiiri
Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat on käsiteltävä mahdollisimman ajoissa, jotta työntekijöillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Käsiteltäessä asioita työn ja työpaikan olosuhteet tulee aina ottaa huomioon.
Työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
•
muutokset
•
riskien arvioinnin periaatteet, tulokset ja johtopäätökset
•
työterveyshuollon toiminta:
−
työpaikkaselvitykset
−
toimenpide-ehdotukset ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet
−
toimintasuunnitelma
−
toiminnan raportit
•
työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja
terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja –ohjelmat, kuten
−
työsuojelun toimintaohjelma
−
työsuojelutoimikunnan vuosittainen toimintasuunnitelma
−
työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma
−
hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt
−
ohjeet väkivallan uhan hallitsemiseksi
−
henkilöstön ikääntymisen vaikutukset
−
varhaisen välittämisen ja kuntoutukseen ohjaamisen menettelytavat
•
työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat, joilla •
työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt
•
tilasto- ja seurantatiedot, jotka liittyvät työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan tai on vaikutusta työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn
kuvaavat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä, kuten
−
henkilöstötilinpäätöksen tai vastaavan tiedot
−
sairauspoissaoloja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot
•
päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja päihteiden väärinkäyttöä koskevat menettelytavat ja työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat hoitoonohjauksen mallit, kuten
−
•
työsuojelua koskeva tiedotuksen tarve ja järjestelyt
työpaikan päihdeohjelma
•
työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön tarvitsema työsuojelukoulutus
•
edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta
•
työntekijän omassa tai toisen kodissa tehtävään työhön liittyvät työsuojelukysymykset (kunta-alan työsuojelusopimus)
16
Yhteistoimintalain mukainen asiapiiri
Kunta-alaa, valtiota ja yksityistä sektoria koskevat omat yhteistoimintalakinsa. Valtiosektorilla on
lain lisäksi sopimus yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa sekä virastokohtaisia sopimuksia. Seurakunnilla on yleissopimus yhteistoiminnasta, joka sisältää työsuojelu- ja yhteistoiminta-asiat.
Yhteistoimintalait sisältävät työsuojeluun liittyviä asioita, joiden käsittelyssä työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen kannattaa toimia yhdessä.
Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat erilaiset
•
suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet, kuten
−
henkilöstöstrategia ja palvelustrategia (kunta-ala)
−
työhönoton ja perehdyttämisen periaatteet
−
sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet
−
ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat periaatteet
−
työhyvinvointiin liittyvän toiminnan periaatteet (kunta-ala)
−
henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
−
tasa-arvosuunnitelma
−
päihdeohjelma
−
kameravalvonnan, kulunvalvonnan, sähköpostin ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät
−
työntekijöistä kerättävät tiedot
−
työsuojelun toimintaohjelma (valtiosektori)
−
sisäisen tiedottamisen periaatteet
•
työpaikan toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla on vaikutuksia henkilöstöön, kuten
−
työtehtävien, töiden, työnjaon, työtilojen tai työaikojen uudelleenjärjestelyt
−
yrityksen tai sen osan lopettaminen, yhtiöittäminen, kuntien palveluyhteistyö
−
toiminnan siirtäminen, laajentaminen tai supistaminen
−
kone- ja laitehankinnat
−
palvelutuotannon tai tuotevalikoiman tai muu vastaava muutos
−
ulkopuolisen työvoiman käyttö
•
työvoiman vähentäminen, lomauttaminen ja osa-aikaistaminen.
Työnantajan on lisäksi annettava henkilöstön edustajille säännöllisesti tieto työpaikan taloudellisesta tilanteesta ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Osa- ja määräaikaisen työvoiman käytöstä on
lisäksi annettava pyynnöstä tieto neljännesvuosittain kunta-alalla ja yksityisellä sektorilla.
Yhteistoimintaa säätelevät:
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988)
17
Työsuojelupäällikkö
Työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa on työsuojelupäällikkö, jonka työnantaja nimeää tehtävään, ellei hän itse hoida sitä. Päällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä
tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyön järjestämiseen
työntekijöihin ja työsuojeluviranomaisiin nähden. Tehtävänä on myös järjestää, ylläpitää ja kehittää
työsuojelun yhteistoimintaa myös yhteisen työpaikan osalta. Parhaimmillaan hän toimii myös yhtenä työsuojelun asiantuntijana organisaatiossa.
Työsuojelupäällikön on oltava riittävän pätevä ja hänellä on oltava riittävän hyvä perehtyneisyys
työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin sekä edellytykset asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestämiseen.
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoilla, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää,
mutta pienemmässäkin työpaikoissa voidaan valita työsuojeluvaltuutettu.
Työntekijät valitsevat vaaleilla keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa. Toimihenkilöasemassa
olevat voivat halutessaan valita keskuudestaan oman työsuojeluvaltuutettunsa varamiehineen.
Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä ja henkilöstöryhmiä toiminta-alueellaan, johon
hänet on valittu henkilöstön edustajaksi.
On tärkeää, että JHL:n jäsenten erilaiset edustukset työpaikan työsuojelun
yhteistoimintaorganisaatiossa ilmoitetaan JHL:n jäsenrekisteriin. Näin liitto voi pysyä ajan
tasalla ja lähettää työsuojeluaiheista postia oikeille henkilöille.
Muistathan huolehtia, että yhdistyksesi on hoitanut ilmoittamisen liittoon!
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvissä
asioissa. Työntekijöiden aloitteiden eteenpäin vieminen ja tukena toimiminen ovat selkeä kokonaisuutensa. Valtuutettu edustaa työntekijöitä toimiessaan yhteistoiminnassa työnantajan, työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa sekä osallistuessaan työsuojelutarkastajan tekemiin tarkastuksiin. Yhteisellä työpaikalla työsuojeluvaltuutettu edustaa myös toisen
työnantajan palveluksessa olevia.
Työsuojeluvaltuutetun tehtäviä määrittää työsuojelun yhteistoiminnassa käsiteltäväksi säädetyt
asiat. Asioiden käsittelyyn kannattaa valmistautua opiskelemalla säädöksiä ja määräyksiä etukäteen.
Perehtyminen työolosuhteisiin ja työyhteisön tilaan helpottuu myös lainsäädännön tuntemuksen
myötä. Työsuojeluasioita voi pitää esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva.
18
Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu työympäristön ja työyhteisön tilaan tutustuminen mm.
työpaikkakierroksilla oman alueen toimipisteissä. Työntekijöiden on tällöin helppo ottaa valtuutettuun yhteyttä ja keskustella ajankohtaista työsuojeluasioista. Työsuojeluvaltuutettu puolestaan välittää tietoa ja herättelee työntekijöitä miettimään turvallista työskentelyä ja omia toimenpiteitä
turvallisuuden parantamiseksi. Valtuutetun tehtäväksi onkin lakiin kirjattu määräys työntekijöiden
huomion kiinnittämisestä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.
Valtuutettu toimii omalta osaltaan työolojen kehittäjänä. On tärkeää vaikuttaa asioihin jo ennalta niin, että ongelmia ja epäkohtia ei synny. Käytännössä työsuojeluvaltuutetun tehtävät voivat
olla hyvin erilaisia ja ne vaihtelevat työpaikan kulloisenkin tilanteen mukaan. Valtuutettu osallistuu
tavallisesti riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. On työpaikkoja, joissa tärkeintä on
saattaa perusasiat kuntoon, ja valtuutettu seuraa valppaasti sovittujen toimenpiteiden toteutumista.
Eri työpaikoilla on hyvin erityyppisiä riskejä, jotka nekin vaikuttavat siihen, millaista työsuojelutyö
on.
Työsuojeluvaltuutetun yhteistyökumppaneita ovat työntekijöiden lisäksi työsuojeluasiamiehet,
varavaltuutetut ja muut työsuojelun yhteistoimintaorganisaation edustajat, luottamusmiehet, työnantajan edustajat, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon ammattilaiset ja työsuojelupiiri.
Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ
Mikäli työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on työturvallisuuslain nojalla oikeus keskeyttää tällainen työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle.
Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin
Työsuojeluvaltuutetulla on lakisääteinen oikeus saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot,
joita työnantajan on pidettävä työsuojelumääräysten perusteella. Hänellä on myös oikeus tutustua
työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin, turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin, ja saada niistä kopioita tehtävänsä edellyttämässä laajuudessa.
Hänellä on niin ikään oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työterveyshuollon järjestämistä
koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Ennen kuin työnantaja hakee Kansaneläkelaitokselta korvauksia työterveyshuollon kustannuksista, on työsuojeluvaltuutetulle tai työsuojelutoimikunnalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta.
Suurinta osaa asiakirjoista, joihin valtuutetulla on oikeus, ei ole laeissa nimetty, vaan yleensä
puhutaan asioiden sisällöistä, joista työsuojeluvaltuutetun tulee saada tieto ja joita on käsiteltävä
työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada ainakin näistä tiedot:
•
työpaikan vaarojen selvittämiseen ja arviointiin (riskien arviointiin) liittyvät
−
vaarojen arvioinnin suunnitelmat
−
kyselylomakkeet
−
yhteenvedot tehdyistä arvioinneista, mukaan lukien henkiseen kuormitukseen
ja työyhteisön tilaan liittyvät kysymykset (mm. työolobarometri)
−
•
työsuojelun toimintaohjelma
19
toimintasuunnitelmat epäkohtien korjaamiseksi
•
työterveyshuollon
−
työterveyshuoltosopimus (/ työnantajan laatima kuvaus työterveyshuollon
sisällöstä)
−
−
työterveyshuollon toimintasuunnitelma
−
työterveyshuollon toiminnan raportti
−
KELA:n korvaushakemus (johon työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelutoimikunta liittää lausuntonsa)
•
tilastotietoja, mm.
−
sairauspoissaolotilastot
−
tapaturma-, ammattitauti- ja työperäisten sairauksien tilastot
−
väkivalta- ja uhkatilanteiden tilastot
•
työkykyä ylläpitävään toimintaan ja muuhun työpaikan kehittämiseen liittyvät
suunnitelmat ja seuranta
•
työpaikalla tehtävien muutosten suunnitelmat, jotka vaikuttavat
−
välittömästi työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen
−
työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn, työn järjestelyyn ja
mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin
työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen suunni-
−
telmaan ja toteutumisen seurantaan
•
työsuojelutoimikunnan toimintaan liittyvät asiakirjat
•
tieto vuokratyön aloittamisesta työpaikalla
•
pyynnöstä: tilaajavastuulain 6 § mukaisesti tieto vuokratyöstä tai alihankinnasta tehdystä sopimuksesta ja siihen liittyen tiedot: työvoiman määrä, yrityksen yksilöintitiedot, työkoh
de, työtehtävät, sopimuksen kesto ja sovellettava työehtosopimus tai keskeiset työehdot.
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta
Työnantajan tulee huolehtia, että valtuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisimman pian työsuojelutehtävän alkamisen jälkeen mahdollisuus saada työsuojelukoulutusta. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden
kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä
valtuutetulle eikä varavaltuutetuille. Koulutuksen on tapahduttava työaikana, jollei muuta ole
sovittu.
Kunta-alan, valtion, evl. seurakuntien ja yksityisen alan tai talokohtaisissa sopimuksissa on
määritelty työsuojelutehtävissä toimivien henkilöstön edustajien oikeudesta palkalliseen
ay-koulutukseen. Sopimuksissa varavaltuutetuilla ja muilla työsuojelun
yhteistoimintaorganisaation jäsenillä on sama koulutusoikeus kuin valtuutetulla.
JHL sopii keskustasolla vuosittain palkalliset kurssit sopimusaloittain.
20
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö
Lain mukaan työnantajan on vapautettava valtuutettu säännöllisistä työtehtävistä työsuojelutehtävien hoitamista varten kohtuulliseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee tehtävien hoitamista varten.
Ajankäytöstä sovitaan, kun valtuutetun toimikausi alkaa, edustettavien työntekijöiden lukumäärä
muuttuu tai kun on jokin muu perusteltu syy. Aikaa määrättäessä on otettava huomioon
•
edustettavien työntekijöiden lukumäärä,
•
työpaikan alueellinen laajuus,
•
työskentelypaikkojen lukumäärä ja
•
niissä suoritettavan työn luonne,
•
töiden järjestelystä johtuvat valtuutetun tehtävien määrään vaikuttavat seikat sekä
•
muut turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat haitta-, vaaraja kuormitustekijät.
Työturvallisuuslaissa tarkoitetun yhteisen työpaikan työsuojeluvastuut ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä syntyvä ajankäyttötarve on myös syytä ottaa neuvottelussa huomioon.
Joissakin alakohtaisissa sopimuksissa on säännöksiä ajankäytöstä. Kunta-alalla on voimassa vuoden 2002 sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta, joka toimii pohjana ajankäytön laskennassa. Lisäksi on huomioitava yllä mainitut lainsäädännön edellyttämät ajankäyttöön vaikuttavat seikat. Lakisääteinen minimiajankäyttö on neljä
tuntia neljän viikon aikana, joka koskee lähinnä pieniä työpaikkoja.
Työnantajan on järjesteltävä työtehtävät niin, että valtuutettu voi irrottautua työstään käyttääkseen vapautusaikansa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on luottamustoimi, ja työsuojeluvaltuutettu vastaa tekemisistään ensisijaisesti työntekijöille, joiden edustajan hän toimii. Työaikojen noudattamisen valvonta kuuluu työnantajan valvonnan piiriin, mutta valtuutettu päättää itse tehtäväänsä sovitun vapautusajan
sisällöstä ja tehtävistä.
Työsuojeluvaltuutetun palvelussuhteen ehdot
Työsuojeluvaltuutetun palkka valtuutetun tehtävien hoidon ajalta maksetaan sen mukaan, mitä
hän olisi varsinaisessa työssään ansainnut. Valtuutetun tehtävien hoidon vuoksi ei saa aiheutua
ansionmenetystä. Mikäli tehtävän hoitaminen edellyttää työskentelyä oman työajan ulkopuolella ja
siitä on etukäteen sovittu työnantajan kanssa, työnantajan tulee maksaa tältä ajalta työsopimuksen
mukainen palkka /ylityökorvaus.
Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö, palkka ja mahdolliset muut korvaukset määräytyvät eri alojen alakohtaisten sopimusten mukaisesti. Tutustu työpaikkaasi koskeviin sopimuksiin. Kunta-alalla
on sovittu kokonaan tehtävästään vapautetun työsuojeluvaltuutetun vähimmäispalkasta (Sopimus
työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta).
Työsuojeluvaltuutetulla on sama vahvennettu irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä siten
kuin työsopimuslaissa tai alakohtaisissa sopimuksissa säädetään.
21
Työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa muita huonompaan asemaan silloin, kun työnantaja antaa
hänen varsinaiseen ammattiinsa liittyvää henkilöstökoulutusta. Työnantajan on huolehdittava koulutuksesta myös silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävä päättyy ja henkilö palaa työhönsä.
TIIVISTELMÄ
•
edustaa työntekijöitä työsuojeluun liittyvissä asioissa
−
työntekijöiden aloitteiden ja yksittäisten ongelmatilanteiden selvittäminen
−
yhteistoiminnassa työnantajan, työsuojelupäällikön, työterveyshuollon ja muiden työsuojelutoimijoiden kanssa
−
•
perehtyy työpaikan olosuhteisiin ja työyhteisön tilaan työpaikkakäyntien, tilastojen ja
työsuojelutarkastuksissa
raporttien avulla
•
perehtyy työsuojelusäädöksiin
•
kiinnittää työntekijöiden huomion turvallisiin työtapoihin
•
osallistuu työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttaviin asioihin
•
osallistuu riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen
•
osallistuu työpaikan yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luomiseen
•
osallistuu työpaikan kehittämiseen työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa
•
seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
•
osallistuu muutos- ja kehittämishankkeisiin
•
pitää työsuojeluasioita esillä tekemällä aloitteita, olemalla aktiivinen ja ennakoiva
•
voi keskeyttää vaarallisen työn tekemisen
Esimerkkejä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä:
•
työpaikkakäynnit oman alueen eri osastoilla ja työpaikoilla
•
työntekijöiden auttaminen työsuojeluasioissa
•
yhteistoiminta muiden työsuojelutoimijoiden kanssa kuten työsuojelupäällikkö, työn-
antaja, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet
•
yhteistoiminta luottamusmiehen kanssa
•
työterveyshuollon yhteistyö
•
tiedon välittäminen oman alueen työsuojeluasiamiehille ja muille työntekijöille
•
kouluttautuminen
•
työsuojelutehtäviin opiskelu
•
kehittämistyöhön osallistuminen
•
muiden kouluttaminen
•
palaverit ja neuvottelut
22
Varatyösuojeluvaltuutetut
Varatyösuojeluvaltuutettu hoitaa valtuutetun tehtäviä varsinaisen ollessa estyneenä.
Työsuojeluvaltuutetun on ilmoitettava työnantajalle estymisestään ja tehtävän siirrosta varavaltuutetulle. Estyminen voi olla lyhytaikaista esimerkiksi kokoukseen tai tarkastukseen osallistuminen
tai pitempiaikaista, jolloin varavaltuutettu saa varsinaisen valtuutetun toimintaedellytykset kuten
oikeudet tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja työn keskeyttämisoikeuden. Työpaikkakohtaisista käytännöistä esim. vuosiloman ja pitempien sairauslomien ajalta on hyvä sopia työpaikalla jo etukäteen.
Työsuojelu- ja varavaltuutettujen koulutustarvetta ja -järjestelyjä tulee käsitellä työnantajan
kanssa kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Varatyösuojeluvaltuutettujen on hyvä kouluttautua
työsuojeluvaltuutetun ohella. Molempien kouluttautumisen etuna on toimivan varamiesjärjestelmän luominen ja ylläpito. Käytäntö on toimiva varsinkin silloin, kun varatyösuojeluvaltuutetut ovat
jäseninä työsuojeluorganisaatiossa. Myös tiedonkulusta varsinaisen ja varavaltuutettujen kesken on
tärkeä huolehtia.
Työsuojeluasiamies
Työsuojeluasiamiehen tehtävät liittyvät pääosin välittömän työsuojelun yhteistoiminnan tukemiseen lähityöyhteisössä tai esimerkiksi jonkin henkilöstö- tai ammattiryhmän piirissä sekä viestintään työn vaarojen ja haittojen selvittämisessä ja niistä aiheutuvissa toimenpiteissä. Yhteydenpito
oman toimialueen työntekijöihin sekä esimieheen on asiamiehen laadukkaan toiminnan perusta.
Työsuojeluasiamiehet toimivat työsuojeluvaltuutetun apuna ja työn jatkeena toimialueillaan,
jolloin paikalliset kysymykset saadaan nopeasti hoidettua ja työsuojeluvaltuutettu voi huolehtia työsuojelutehtävien kokonaisuudesta. Työsuojeluasiamies voi mm. osallistua oman toimialueensa vaarojen ja haittojen selvittämiseen ja arviointiin, ja tarvittaessa työpaikan työsuojelua koskevaan tarkastukseen tai tapaturman tutkimukseen.
Työsuojeluasiamies seuraa osaltaan työoloja tekemällä työsuojelukierroksia ja tarkkailemalla
työskentelyolosuhteita, ja tekee parannusehdotuksia niiden kehittämiseksi. Säännöllinen yhteydenpito työsuojelun yhteistyökumppaneiden kanssa on tärkeää. Kumppaneita ovat toimialueen esimies,
työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö, joiden kautta asiamies voi viedä aloitteita eteenpäin.
Työntekijöiden mahdollisuudesta valita työsuojeluasiamiehiä sovitaan kunkin sopimusalan työsuojelusopimuksessa ja paikallisessa sopimuksessa.
Tarkemmin työsuojeluasiamiehen tehtävistä ja toimintaoikeuksista sovitaan paikallisesti. Myös
tehtävänimikkeestä voidaan sopia paikallisesti. On kuitenkin huolehdittava, että kyse on työsuojelun
yhteistoimintasopimuksen mukaisesta tehtävästä, jolloin mm. koulutussopimuksen mukainen työsuojeluasiamiehen koulutusoikeus on voimassa.
Työsuojeluasiamiehen valinta tapahtuu paikallisen sopimuksen mukaisesti, yleensä työsuojeluvaalien yhteydessä. Valinnan tekevät työntekijät keskuudestaan. Työsuojeluasiamiehen toimikausi on
sama kuin työsuojeluvaltuutetun toimikausi.
23
Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada käyttöönsä tarvittavat lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset, mikäli asiasta on paikallisesti sovittu.
Työsuojelutoimijoiden koulutusoikeus
Työsuojeluvaltuutetulla, varavaltuutetuilla ja työsuojeluasiamiehillä ja työsuojelutoimikunnan jäsenillä on oikeus päästä ammattiyhdistyskoulutukseen, jolta ajalta työntekijä ansaitsee yleensä normaalin palkan.
•
Kunta-alalla työsuojelukoulutukseen voidaan myöntää palkallista vapaata koulutus-
sopimuksen mukaan vuosittain enintään kaksi viikkoa sekä lisäksi kaksi viikkoa yt-
koulutukseen, Mikäli koulutukseen pääsy evätään, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys kielteisen päätöksen perusteista ja selvitys siitä, milloin koulutukseen osallistu
minen on mahdollista. (Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus •
Valtiolla työsuojelu- ja yhteistoimintatehtävissä toimiville voidaan myöntää palkallista
sopimus, liite 3.)
•
Yksityisellä sektorilla koulutusoikeus määritellään sopimusaloittain. TT-SAK yleissopimuk-
sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta)
ay-koulutusaikaa enintään 11 työpäivää vuodessa.(Valtion yleinen virka- ja työehto-
sen mukaisesti työsuojelutehtävissä toimivien koulutusoikeus on kaksi viikkoa vuodessa.
Salassapito
Työsuojelun yhteistoimintatehtäviä hoitavan henkilön on pidettävä salassa saamansa asiat, jotka
koskevat
•
työnantajan taloudellista asemaa,
•
liike- ja ammattisalaisuutta,
•
yritysturvallisuutta tai vastaavaa turvajärjestelyä sekä
•
yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja henkilökohtaisia tietoja.
Salassapitovelvollisuudesta voidaan poiketa asianomaisen nimenomaisella suostumuksella.
Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.
Työterveyshuolto
Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto kaikille työntekijöille, palvelussuhteen muodosta riippumatta. Työnantaja voi halutessaan sisällyttää työterveyshuoltoon myös sairaanhoitopalveluja, jolloin työterveyshuollolla on kokonaisvaltaisempi mahdollisuus tukea yksilön työ- ja toimintakykyä.
24
Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistoiminnassa työpaikan kanssa edistää
•
työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
•
työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
•
työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
•
työyhteisön toimintaa.
Työterveyshuoltoa toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon ja yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa.
Työterveyshuollon keinoja ovat
•
•
terveystarkastukset
•
työyhteisötyö
•
työn kuormittavuuden arviointi
•
osallistuminen työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen
•
työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaus
•
tietojen anto, neuvonta ja ohjaus
•
terveyskasvatus
•
seuranta ja arviointi sekä jatkuva kehittäminen
Työnantajan on työterveyshuollon asiantuntemuksen avulla arvioitava ja seurattava työolojen
terveysvaikutuksia ja työyhteisön tilaa. Työpaikkaselvityksistä ja työpaikan riskinarvioinnista johdetaan tarpeelliset toimenpiteet työolojen parantamiseksi.
Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelma,
sisältö, laajuus sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi. Työntekijöillä ja heidän
edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksia ja
niiden johdosta tarpeellisia toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoiminnassa. Työterveyshuollon osallistuminen työsuojelutoimikunnan kokouksiin edistää työpaikan ja työterveyshuollon vuoropuhelua
ja käytännön yhteistoimintaa.
Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössäkin pätevät salassapitosäännökset. Työterveyshuolto
voi antaa tietoja työntekijän terveydentilasta kolmannelle osapuolelle vain työntekijän nimenomaisella suostumuksella. Työterveyshuolto voi tehdä työpaikkakohtaisia yhteenvetoja, jotka kuvaavat
yleisellä tasolla työpaikan työntekijöiden terveydentilaa, sen muutosta sekä kehittämistarpeita.
25
4. Hyviä käytäntöjä työsuojelun
yhteistoiminnan parantamiseksi
Valmistaudu työsuojeluvaltuutetun tehtäviin
Suunnittele toimintaasi
Työsuojeluvaltuutetun kannattaa pohtia ja määritellä itselleen toimintansa tavoitteita.
Työsuojeluvaltuutetun työtä jäntevöittää henkilökohtainen toimintasuunnitelma, jossa valtuutettu suunnittelee, mitä asioita aikoo vuoden aikana tehdä. Toteutumisen seuranta auttaa muistuttamaan, etteivät keskeiset tehtävät jää toteuttamatta, ja toisaalta huomaamaan, mitä kaikkea onkaan saanut tehtyä vuoden aikana ja mihin asioihin pitää seuraavaksi paneutua.
Työsuojeluvaltuutetun työpäivästä ei ole olemassa valmista mallia, vaan tehtävät mukautuvat
työpaikan tilanteen, työolojen, henkilön oman toimintatavan ja ajankäytön mukaan.
Kirjoita muistiinpanoja
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä pitää päiväkirjaa jokaisesta työpäivästään työsuojeluvaltuutettuna.
Muistiinpanoja kannattaa tehdä käydyistä keskusteluista ja neuvotteluista sekä tehdä kirjalliset yhteenvedot työpaikkakäyntien havainnoista. Kirjallisia dokumentteja saateaan tarvita vielä pitkänkin
ajan jälkeen, joten raportit ja yhteenvedot kannattaa säilyttää.
Työpaikkakäyntien raportit kannattaa antaa myös työsuojelupäällikölle ja esimiehelle /työnantajalle, jotta esille tulleet epäkohdat tulevat myös työnantajan tietoon. Havaittujen epäkohtien korjaamisen seuranta on myös tärkeää.
Ole tavoitettavissa
Työsuojeluvaltuutetulle on tärkeää, että työntekijät tuntevat valtuutetun ja osaavat tarvitessaan
ottaa yhteyttä häneen. Valtuutetun säännöllinen vastaanottoaika ja –paikka voi olla yksi tapa helpottaa lähestymistä.
Verkostoidu
Työsuojelun yhteistoimintatehtävissä valtuutetun on mahdollisuus kehittää tietojasi ja taitojasi monella tavalla. Toiminnassa syntyy uusia sosiaalisia verkostoja, joissa vuorovaikutus on tärkeää.
Keskustele ja kehity
Työsuojelutoiminta on tavoitteellista toimintaa siinä missä muutkin työpaikan tehtävät. Valtuutettu
voi pyytää tavoite- tai kehityskeskusteluja aluetoimiston työsuojelusta vastaavan toimitsijan kanssa.
26
Työsuojeluvaltuutetun pitämistä kehityskeskusteluista työsuojeluasiamiesten ja varavaltuutettujen kanssa on hyviä kokemuksia. Vuosittaisissa yhteistyöpalavereissa molemmat osapuolet saavat
palautetta tehtävänsä onnistumisesta ja kehittämisajatuksia tulevan vuoden suunnittelun tueksi.
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä käydä keskusteluja varavaltuutettujen ja työsuojeluasiamiesten
kanssa ja käsitellä mm. yhteisiä ajankohtaisia teemoja, työpaikkakohtaisia tilanteita, kehittämisideoita ja koulutustarpeita. Työsuojelutoimikunnan asiat on myös hyvä käsitellä yhdessä varavaltuutettujen ja asiamiesten kanssa ennen kokousta sekä kokouksen jälkeen.
Keskustele työnantajan edustajien kanssa
Työsuojelun yhteistoiminnan toteutumiseen tarvitaan yhteisiä keskusteluja työnantajan edustajien
kanssa. Virallisissa kokouksissa sovitaan ja päätetään asialistan mukaisista asioista, mutta keskustelut ovat hyödyllisiä myös kokousten välillä. Hyvänä käytäntönä on osoittautunut 1 – 2 kertaa vuodessa käytävät ajankohtaiskeskustelut korkeimman johdon/toimialajohtajan/työsuojelupäällikön
tms. kanssa.
Korjaavasta ennakoivaan työotteeseen
Työsuojelutoimija on perinteisesti kutsuttu työpaikalle, kun työoloissa havaittua epäkohtaa ei ole
omin toimin ja esimiehelle asiasta ilmoittamalla saatu korjattua.
Työsuojelutoimijat koetaan myös parannusten eteenpäin viejinä, oli kyseessä ergonomiaan liittyvä uudistus, koneturvallisuus tai vaikka työyhteisön toimivuus. Kun ”työsuojelu” saapuu paikalle,
asiat lähtevät rullaamaan.
Työsuojelutoimijoiden kuuluu toimia entistä vahvemmin työpaikan kehittäjinä, joiden työ koostuu ennakoivasta vaikuttamisesta erilaisiin suunnitelmiin ja päätöksiin. Työsuojeluvaltuutetun ajankäytön suuntaaminen ennakoivaan toimintaan edellyttää organisaatiolta kykyä toimia aktiivisesti
työolojen parantamiseksi, jolloin työsuojeluvaltuutetulla jää aikaa muuhun kuin korjaavaan toimintaan. Työsuojelutoimijat toimivat tällöin työpaikalla työhyvinvoinnin kehittämisen asiantuntijoita.
”Taistelija”
”Kehittäjä”
”puurtaja”
n
Aktiivisuus
”junailija”
ise
”osallisuja”
äm
itt
h
Ke
ta
un
su
”tehtävän hoitaja”
”Sivusta seuraaja”
Yhteistyövalmius
”Myötäilijä”
(Ryynänen ym. 2004)
Henkilöstön edustajien suuntautuminen tehtäväänsä ulottuvuuksina aktiivisuus ja yhteistyövalmius.
27
Toiminnan kannattaa painottua ennakointiin. Toki myös korjaavaa toimintaa tarvitaan. Oppaan
liitteissä 1 ja 2 on koottu esimerkkiluettelot ennakoivan ja korjaavan työsuojelun alueilta.
Toiminnasta työsuojeluasiamiehen tehtävissä
Toimi työsuojeluparina
Hyväksi koettu toimintatapa on esimiehestä ja työsuojeluasiamiehestä koostuva työsuojeluparimalli. Tästä toimintatavasta voidaan sopia paikallisesti. Tavoitteena on yhdessä huolehtia työskentelypaikan työoloista ja työyhteisön hyvinvoinnista, osana yksikön jokapäiväistä työtä. Esimiehen ja
työsuojeluasiamiehen yhteisestä kouluttautumisesta on paras hyöty työpaikalle.
Työsuojeluparin on hyvä käydä yhdessä läpi omaa työskentelyaluetta koskevat erilaiset seurantatiedot.
Työsuojeluparin toimintaa voivat olla esimerkiksi:
•
työturvallisuudesta huolehtiminen −
vaarojen arvioiminen
−
tarkastukset ja mittaukset tai niihin osallistuminen
−
turvallisten työtapojen ohjaaminen työntekijöille
−
osastokohtaisten kyselyjen tulosten purku
−
osallistuminen työtilojen saneeraussuunnitelmien käsittelyyn
−
sovittujen toimenpiteiden toteutumisen seuranta työpaikalla
−
työhön perehdyttäminen: esimies perehdyttäjänä ja asiamies ”kummina”
Työsuojeluasiamiehen toimintaa voi olla myös esimerkiksi:
•
työyhteisön jäsenten tukeminen
−
mukana palaverissa tarvittaessa työntekijän tukena
−
työntekijöiden rohkaiseminen puhumaan asioista esim. palavereissa
−
työntekijöiden rohkaiseminen oppimaan uusia taitoja ja tekniikoita
−
pitkään poissa olleen työhön palaavan tukeminen
•
työoloihin liittyvän tiedon välittäminen työnantajalle ja yhteydenpito työsuojelu-
valtuutettuun ja työsuojelupäällikköön.
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun yhteistoiminta
Pääluottamusmiehen/luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun/ työsuojeluasiamiehen tehtävät
ovat osin yhteisiä tai sivuavat toisiaan. Keskinäisen työnjaon ja yhteistyön helpottamiseksi molempien on hyvä tietää, mitä asioita kuuluu toisen ja mitä yhteisiin tehtäviin. Toimiva yhteistyö voi
28
tarkoittaa tiedonvaihtoa ja säännöllisiä palavereja, yhteisiä työpaikkakäyntejä tai vaikka yhdessä
kouluttautumista yhteistoiminta-asioihin. Salassapitovelvollisuus koskee sekä luottamusmiestä että
työsuojeluvaltuutettua.
Yksittäinen työsuojeluasia voi olla luottamusmiesasia, kun asiaa käsitellään edunvalvonnan ja
luottamusmiehen edustamien jäsenten näkökulmasta. Toisaalta perinteisesti edunvalvontaan liitetty asia voi olla myös työsuojelukysymys, jota tarkastellaan työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain
tai muiden työsuojelusäännösten pohjalta. Sekä työsuojelutoimijoilla että luottamusmiehillä voi olla
tehtäviä seuraavissa asioissa:
•
työ- ja lepoajat sekä ylityöt
•
kuormittuminen
•
työhyvinvointi muutostilanteessa
•
työyhteisöjen ristiriidat, huono kohtelu ja työsyrjintäkysymykset
•
kuntoutus, työjärjestelyt ja uudelleensijoitus
•
palvelussuhteen päättäminen
•
eläköityminen
•
työtapaturma ja ammattitauti.
Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiesten yhteistyö on tarpeellista valmisteltaessa työsuojeluasioiden käsittelyä yhteistoimintaorganisaatiossa. Pääluottamusmies neuvottelee usein työsuojelun
yhteistoimintaan liittyvistä paikallisista sopimuksista ja työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä sekä on
mukana käynnistämässä työsuojeluvaaleja. Yhteistyössä kannattaa siis olla hyvin aktiivinen.
Työsuojelu mukana JHL:n yhdistystoiminnassa
Yhdistyksen on hyvä pitää työsuojeluasioita kokousten asialistoilla, jolloin voidaan käsitellä työympäristöön ja työyhteisöön liittyviä ajankohtaisia asioita. Asioista keskusteltaessa työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu tai työsuojeluasiamies voivat olla keskustelun alustajina ja huolehtia, että
JHL:n jäsenet ovat työsuojeluasioihin vaikuttamisessa mukana. Vaikka työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu tai työsuojeluasiamies ei olekaan yhdistyksen jäsen, voi yhdistys siitä huolimatta kutsua
heitä keskustelemaan työpaikan työsuojelukysymyksistä.
29
Vinkkejä hyvästä työsuojelukäytännöstä
+ Ajattele itseäsi ensisijaisesti työyhteisösi voimavarana.
+ Tutustu tehtäviisi, työsuojelusäädöksiin, kirjallisuuteen ja asiakirjoihin.
+ Tee itsesi työsuojelutoimijana tunnetuksi ja huolehdi, että yhteystietosi ovat tiedossa
työpisteissä.
+ Keskustele esimiesten ja työtovereiden kanssa, kuuntele heidän käsityksiään ja muodosta
käsitys kokonaistilanteesta.
+ Lähde rauhallisesti mutta tavoitteellisesti vaikuttamaan asioihin, toimi tosiasioiden pohjalta, asiallisesti ja muita arvostavasti.
+ Etsi itsellesi keskustelukumppaneita myös työpaikkasi ulkopuolisten kollegoiden joukosta.
+ Kehitä tietoisesti omaa toimintaasi saatujen kokemusten pohjalta, hakeudu koulutukseen.
+ Kuuntele muita, tarkista tarvittaessa käsityksiäsi.
+ Älä lannistu muutosten hitaudesta ja vastarinnasta, työsuojelu on useimmiten ”pitkän
matkan juoksua”.
+ Jos olet työsuojeluvaltuutettu, informoi varavaltuutettujasi säännöllisesti ja pidä yhteyttä työsuojeluasiamiehiin tai muihin työsuojelun yhteyshenkilöihin sekä tarvittaessa
luottamusmieheen.
+ Pohdi omaa toimintaasi sen eettisyyden kannalta.
+ Luo yhteisen menestyksen ja luottamuksen kulttuuria työyhteisöösi, sillä se on työsuojelun edistymismahdollisuuksien kannalta paras vaihtoehto.
+ Vältä viemästä työasioita kotiin. Tehtävät on tarkoitettu hoidettavaksi työajalla.
Tavoitteitani ja suunnitelmiani toimikaudelle:
30
5. Varmista osaamisesi, kehitä taitojasi
Työsuojeluvaltuutetulla, varavaltuutetulla, työsuojeluasiamiehellä ja työsuojelutoimikunnan jäsenillä on oikeus saada asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä, ohjeista ja muista
tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista.
• Koulutuksen suunnittelua ja järjestämistä on käsiteltävä asianmukaisesti ja riittävän
ajoissa työnantajan kanssa, 2 kuukauden sisällä valituksi tultuaan (koskee työsuojelu- ja
varavaltuutettuja)
• Koulutuksen on tapahduttava työaikana, jollei yhteistoiminnan osapuolten kesken toisin
sovita.
• Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia työsuojeluvaltuutetulle tai varavaltuutetulle.
• Työsuojelukoulutus on yleensä palkallista työsuojeluvaltuutetuille, varavaltuutetuille,
työsuojeluasiamiehille sekä työsuojelutoimikunnan tai, jos sellaista ei ole, vastaavan paikallisen yhteistoimintaelimen varsinaisille ja varajäsenille.
Tutustu sopimusalasi virka- ja/tai työehtosopimuksen ay-koulutusta koskeviin määräyksiin ja
mahdollisiin koulutusta koskeviin sopimuksiin.
Työsuojelukoulutusta järjestävät mm:
• JHL:n koulutus www.jhl.fi/kurssit,
−
JHL:n Raseborg-opiston sivut www.raseborgopisto.fi
• JHL:n aluetoimistot www.jhl.fi (tiedustele oman alueesi aluetoimistosta)
• SAK:n Kiljavan opisto www.sak.fi ja www.kio.fi
• Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi
• Työterveyslaitos www.ttl.fi > koulutus
• Usein myös oma työnantaja järjestää yhteistä työsuojeluaiheista koulutusta henkilöstölle, ja sitä kannattaa työpaikalle myös esittää.
JHL:n koulutuksen sisältöjä:
• Työsuojelua ja työsuojelun yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö, sopimukset ja suositukset
• Työpaikan työsuojelutoimijoiden tehtävät ja roolit työpaikan kehittämistyössä
• Työsuojelun ja sen yhteistoiminnan kehittäminen
• Syventäviä teemakursseja eri aiheista.
31
Lisätietoa saat JHL:n vuosittaisesta koulutus- ja opinto-oppaasta ja JHL:n nettisivuilta.
Alussa on tärkeää oppia perusasiat hyvin. Sen jälkeen on hyvä laajentaa ja syventää tietämystään
tavoitteellisesti. Kehitä myös vuorovaikutustaitojasi!
Jatko-opiskelumahdollisuuksia, esimerkkejä:
Avoin yliopisto www.avoinyliopisto.fi
Suomessa on 19 avointa yliopistoa, jotka tarjoavat yliopistollista koulutusta. Kuka tahansa voi
osallistua opetukseen - edeltäviä opintoja tai tutkintoa ei tarvita. Opiskeltavia aiheita ovat esimerkiksi ergonomian approbatur, työoikeus, työsuojeluoikeus, johtaminen, hyvinvointi ja kuormittavuus
työorganisaatiossa, henkilöstöjohtaminen ja organisaatiokäyttäytyminen, sosiaali- ja työpsykologia.
Koulutussuunnitelmani toimintakauden aikana:
32
6. Tukea työpaikan työsuojeluun
Työsuojelupiirit
Työsuojelupiirit toimivat alueellisina työsuojelun valvontaviranomaisina huolehtien työsuojelun ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojelupiirien tarkastajat antavat monipuolista neuvontaa ja ohjausta
sekä valvovat, että työnantaja noudattaa työpaikoilla työsuojelusäännöksiä. Työsuojelukysymykset
on ensisijaisesti hoidettava työpaikan omin voimin, mutta työsuojelupiiristä voi kysyä neuvoa,
opasmateriaalia ja tarvittaessa valvonta-apua.
Työsuojelupiirien nettisivuilla on luettavissa monenlaista hyödyllistä työpaikoille tarkoitettua
tietoa. Katso www.tyosuojelu.fi
Työturvallisuuskeskus
Työturvallisuuskeskus on asiantuntijalaitos, jota hallinnoivat työmarkkinajärjestöt valtiosektoria
lukuun ottamatta. Työturvallisuuskeskus kouluttaa, tiedottaa ja tuottaa työsuojeluaiheista opasmateriaalia. Se ylläpitää valtakunnallista lakisääteistä työsuojeluhenkilörekisteriä. Rekisterissä olevat
henkilöt saavat Telma ja TyöTerveysTurvallisuus – lehdet sekä muuta materiaalia.
Työturvallisuuskeskuksen yhteydessä on kolme työsuojelun edistämiseksi toimivaa toimialaryhmää - kuntaryhmä, palveluryhmä ja teollisuusryhmä - sekä useita ammattialakohtaisia ryhmiä. Näissä ovat edustettuina alan työnantaja- ja palkansaajajärjestöt, myös JHL:n edustajat.
Työturvallisuuskeskuksessa työskentelee eri alojen asiantuntijoita, joilta voi kysyä neuvoa.
Työturvallisuuskeskus, p (09) 61 62 61 ja www.tyoturva.fi
Työterveyslaitos
Työterveyslaitos on työterveys- ja työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka tuottaa tutkimustietoa ja kouluttaa työterveyshuoltoja, alan asiantuntijoita, ja työpaikkojen työsuojeluhenkilöstöä sekä tuottaa työsuojeluaineistoa. Työterveyslaitoksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä,
Oulussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Turussa ja Tampereella.
Työterveyslaitos, p. 030 4741, www.ttl.fi
33
Työsuojelun tietopankki internetissä
Työsuojelun tietopankin sivut ovat osa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston verkostoa.
Sivusto on työturvallisuus- ja työterveystiedon levittämistä varten. Sivuilta löydät perustietoa työsuojelusta, ajankohtaista asiaa, tutkimuksia, esimerkkejä ja tarpeellisia linkkejä.
http://fi.osha.europa.eu/
Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto rahoittaa työoloja ja työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta
edistävää tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa. Työsuojelurahaston varat tulevat työnantajien
maksamasta lakisääteisestä tapaturmavakuutusmaksusta, ja organisaatiota hallinnoi työmarkkinajärjestöt. Työsuojelurahasto tiedottaa tutkimusten tuloksista säännöllisesti ja julkaisee Telma-lehteä
yhdessä työturvallisuuskekusksen kanssa.
Työsuojelurahasto, p. (09) 6803 3311, www.tsr.fi
Valtion työterveys- ja turvallisuusneuvottelukunta (VTTN)
Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta (VTTN) on Valtiovarainministeriön ja valtiosektorin pääsopijajärjestöjen muodostama toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä valtion työterveyden ja työsuojelun edistämistä, toimia valtion työsuojelurahastona, toimia työsuojelun yhteistoimintaa liittyvien erimielisyysasioiden keskustason neuvotteluelimenä sekä suunnitella valtion työsuojelua, työterveyshuoltoa ja työhyvinvointia koskevan tiedotuksen ja koulutuksen järjestämistä.
www.vm.fi > Valtio työnantajana > Valtion työsuojelurahasto
Kuntien eläkevakuutus KEVA
Kuntien eläkevakuutus huolehtii kuntien työeläketurvasta ja sen rahoituksesta ja tukee kuntatyöntekijöitä ja –työnantajia ammatillisella kuntoutuksella. Kuntatyö kunnossa -toiminta tarjoaa asiantuntijapalveluja kunnallisen työelämän kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen julkaisemalla
mm. oppaita ja muuta materiaalia työpaikkojen käyttöön.
Kuntien eläkevakuutus, p. 020 614 21, www.keva.fi
34
Tykes-ohjelma
Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin yhteydessä toimii työelämän kehitäämisohjelma Tykes, joka myöntää rahoitusta työelämän kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen.
Tykes-ohjelma, www.tykes.fi
Valtiokonttori
Valtiokonttori ylläpitää valtion lakisääteistä työsuojelurekisteriä, johon työsuojelutehtävissä toimivat ilmoitetaan. Rekisterissä olevat henkilöt saavat valtiohallinnon Hyvä Työympäristö – lehden.
Valtiokonttori tarjoaa virastoille ja laitoksille työyhteisöjen kehittämiseen Kaiku-palveluja, ja
julkaisee työhyvinvointiin liittyviä oppaita.
Valtiokonttori, puh. (09) 77251, www.valtiokonttori.fi > Vakuutus > Kaiku – Palvelut työnantajille, laitoksille ja virastoille
Työmarkkinajärjestöt
Työmarkkinajärjestöt edistävät työpaikkojen työsuojelutoimintaa sekä valtakunnallisella että
paikallisella tasolla oman neuvonta-, koulutus- ja tiedotustoimintansa kautta. Järjestöt neuvottelevat työsuojeluun ja yhteistoimintaan liittyvistä asioista ja vaikuttavat yhteiskunnallisesti monin eri
tavoin.
35
7. JHL tukee työsuojelun toimijoita
Ammattiliittosi JHL tukee Sinua työsuojelutoimijana monin tavoin, tarjolla on
•
aluetoimistojen ja keskustoimiston palveluja, neuvontaa ja ohjausta
•
työsuojelukoulutusta JHL:n opistolla Raaseporissa
•
alueellisia kursseja ja ajankohtaispäiviä eri puolilla maata
•
työsuojelukirjeitä ja muita tiedotteita työsuojeluvaltuutetuille
•
työsuojelutietoa liiton lehdissä (Motiivi ja Aktiivi)
•
ajankohtaista tietoa työsuojeluasioista JHL:n Aktiivilinjalla www.jhl.fi > Aktiivilinja
•
työsuojeluaktiivien verkostot toimijan tukena
•
työsuojelutoiminnan ja -sisältöjen kehittäminen
•
alan sopimusneuvottelut
•
lainsäädäntöön vaikuttaminen
•
Työturvallisuuskeskuksen koulutustarjonta, opasmateriaali ja työolojen kehittämisen tuki.
Monelle työsuojeluvaltuutetulle paras tuki ovat toiset työsuojeluvaltuutetut, joiden kanssa voivat vaihtaa kokemuksia ja ideoita. Kollegoilta saat tietoa sekä hyvistä käytännöistä että sosiaalista
ja ammatillistakin tukea. JHL tukee aktiivien alueellista verkostoitumista. Aluetoimistosta voit saada
työsuojeluvaltuutettujen yhteystietoja ja mahdollisuuden tutustua heihin.
Muistiinpanoja:
36
8. Keskeiset lait ja asetukset
Työnantajalla on velvollisuus pitää nähtävillä keskeiset työsuojelua koskevat säännökset. Työsuojelutehtävässä toimijoiden on hyvä hallita ne.
Valtion säädöstietopankki www.finlex.fi ylläpitää tietoa säädöksistä, joista keskeisimpiä työsuojelua koskevia lakeja ja asetuksia ovat
• Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta
(44/2006)
• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
• Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001)
• Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa
töissä (1485/2001)
• Työsopimuslaki (55/2001)
• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) ja Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille
erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)
• Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2004)
• Valtion virkamieslaki ja –asetus (750/1994 ja 971/1994)
• Työaikalaki (605/1996)
• Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)
• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
• Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007)
• Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007)
• Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (651/1988)
Lisäksi on lukuisia muita säädöksiä, joilla yksityiskohtaisemmin säädetään työsuojelun eri aihealueita.
37
9. Keskeisiä sopimuksia ja suosituksia
Kunta-ala
• Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus
• Sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta
• Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
• Työhyvinvoinnin toimintalinjat ja hyvät käytännöt -suositus
• Suositus päihdeasioiden käsittelystä kunnallishallinnossa
• Kunnallisen alan suojavaatesopimus
• Kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskeva suositus sekä työ- ja virkaehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta
• Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
• Kunta-alan henkilöstöraporttisuositus
• Kannanotto strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä
• Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES)
• Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus
• Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus
Kunta-alan sopimuksia voi tulostaa netistä tai tilata Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisumyynnistä. Katso www.kuntatyonantajat.fi > Työelämän kehittäminen > Sopimukset
Evankelisluterilainen kirkko
• Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus
• Sopimus yhteistoiminnasta seurakunnassa, sisältää työsuojelumääräyksiä
• Kirkon henkilöstökoulutussopimus
• Suositussopimus sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnissa
• Suositus hyvän kohtelun edistämisestä työpaikalla sekä käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi
• Suositus työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteista ja käytännön menettelytavat päihdeongelmatilanteessa sekä suositussopimus hoitoon ohjaamisesta seurakunnassa
• Suositussopimus suojavaatetuksesta seurakunnassa
• Suositussopimus työpaikkaruokailun järjestämisestä seurakunnassa
• Työ- ja virkaehtosopimus etuuksista työsuojelukoulutuksen ajalta
www.evl.fi/kkh/heo/
38
Palvelulaitosten työnantajayhdistys (PTY)
• Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimus
• Yhteistoimintaopas, jossa myös työsuojeluun liittyviä asioita
• Työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun korvauksesta
www.ptyry.fi
Valtio
• Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus
• Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus liitteineen (liite 2. Henkilöstön edustajien asemasta ja oikeuksista)
• Valtion virka- ja työehtosopimus työajoista
• Sopimus yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa
• Suositus sukupuolten tasa-arvon edistämisestä valtion virastoissa
• Valtion palveluksessa olevien maksuton sairaanhoito ja muu terveydenhuolto, VM:n kirje
11/2000
www.vm.fi > Valtio työnantajana
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:
Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto
• yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus
• luottamusmiessopimus ja koulutussopimus ovat TES:n osana
Terveyspalvelualan Liitto
• terveyspalvelualan työehtosopimus
Energiateollisuus
• energiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus
• energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimus
Palvelualojen toimialaliitto
• työkeskuksia ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneita työkeskuksia koskeva työehtosopimus
• luottamusmiessopimus on TES:n osana
39
Yksityisen Opetusalan Liitto
• Yksityisen opetusalan työehtosopimus
Liikenne ja erityisalojen työnantajat (LTY)
• Valtion Liikelaitoksia koskeva työehtosopimus
• Luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja – ja asiamiehiä koskeva sopimus sekä koulutussopimus TES:n liitteenä
Erityispalvelualojen Työnantajaliiton jäsenjärjestöt:
Aikuiskoulutusten Työnantajayhdistys
• Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus
Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys
• Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan runkosopimus
Urheilutyönantajat ry
• Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus
Edellisten lisäksi on muitakin yksityisaloja koskevia työehtosopimuksia. Kysy työpaikallasi noudatettavia sopimuksia työnantajaltasi.
EK (TT)-SAK Yleissopimus ja EK (PT)-SAK
Yhteistoimintasopimus
Keskusjärjestösopimuksensten noudattamisvelvollisuus on kaikilla EK:oon järjestäytyneillä työnantajilla. Sopimuksen aiheita ovat mm. yhteistoiminta, työsuojelu, luottamusmiesten toiminta, tiedotus, koulutus, ulkopuolisen työvoiman käyttö, sopimuksen sitovuus.
Keskusjärjestöjen yhteisiä, kaikkia työpaikkoja koskevia sopimuksia on myös muista asioista kuten
•
Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoon-
ohjauksesta työpaikoilla
•
Työperäistä stressiä koskeva keskusjärjestösuositus
•
Sukupuolivaikutusten arviointia koskeva työmarkkinakeskusjärjestöjen suositus
www.sak.fi
40
LIITE 1
Ennakoivan työsuojelun alueet. Luettelo on esimerkinomainen ja
ennakoivuutta havainnollistava
Ennakoivan työsuojelun alue
Työsuojelun yleinen sisältö
Tuleva toiminta ja toiminnan
muutokset, kehittämishankkeet
Töiden suoritusjärjestyksen ja -menetelmien, resurssien, seurantamenetelmien, tukijärjestelmien, työnjaon ja
vastuiden huomioonottaminen henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta
Työtilojen suunnittelu
Työtilojen toimivuuden ja muun laadun varmistaminen
henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin
kannalta.
Henkilöstösuunnittelu
Henkilöstöpoliittisen johdonmukaisuuden ja
henkilöstövoimavarojen kehityksen varmistaminen henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.
Perehdyttäminen ja
työnopastus
Itsenäiseen työhön tarvittavan asenteellisen,
tiedollisen ja taidollisen tason varmistaminen
henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin
kannalta.
Hankintojen suunnittelu
Hankintojen laadun varmistaminen henkilöstön
turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.
Työnohjaus ja konsultaatio
Työssä selviytymiseen ja tuleviin työtilanteisiin
tarvittavan asenteellisen, tiedollisen ja taidollisen tason
ohjaaminen ja varmistaminen henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.
Työmaiden sekä suurehkojen
korjaus-, huolto- ja asennustöiden
suunnittelu
Töiden suoritusjärjestyksen ja -menetelmien,
resurssien, seurantamenetelmien, tukijärjestelmien,
työnjaon ja vastuiden huomioonottaminen henkilöstön
turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta.
Aliurakoinnin sopimuspohjaiset
työsuojeluehdot
Hankkeen vastuiden ja yhteistoiminta-menetelmien
varmistaminen henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja
hyvinvoinnin kannalta.
Vaarallisten töiden suorituslupajärjestelmä
ja ennakoivuutta havainnollistava.
Harvoin tehtäviä vaarallisia töitä varten laaditut
kirjalliset suoritusohjeet ja joka kerta töiden suoritukseen hankittava työnjohdon lupa.
Lähde: Juhani Tarkkonen, Innosafe.
41
LIITE 2
Korjaavan työsuojelun alueet. Luettelo on esimerkinomainen ja
korjaavuutta havainnollistava.
Korjaavan työsuojelun alue
Työsuojelun yleinen sisältö
Yleinen korjaustoiminta
Työolosuhdepuutteiden huolellinen kartoittaminen ja
poistaminen suunnittelun ja toteutuksen aikana henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Sisäiset tarkastukset
Määräaikainen työtilojen, ja –menetelmien sekä koneiden ja laitteiden läpikäynti tarkistuslistan kaltaisilla järjestelmällisillä työvälineillä ja tiedon siirtäminen korjaustoimintaan henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja
hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tapaturmantutkinta ja läheltäpititapa-
Sattuneiden työpaikkatapaturmien, ammattitautien ja
usten tutkiminen
läheltäpiti-tilanteiden tutkiminen erillisellä tutkimuslomakkeella ja saatujen havaintojen siirtäminen korjausja kehittämisehdotuksiksi henkilöstön turvallisuuden,
työkyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi
Turvallisuusanalyysit ja riskikartoituk-
Organisaation, toiminnan ja teknisen järjestelmän tut-
set
kiminen erittäin järjestelmällisillä työvälineillä ja saatujen havaintojen siirtäminen korjausja kehittämisehdotuksiksi henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja
hyvinvoinnin parantamiseksi.
Elpymisliikunta ja tauotus
Työssä kuormittumisen sääteleminen omaehtoisella
toiminnalla turvallisuuden, työkyvyn ja hyvinvoinnin
parantamiseksi.
Työpaikka- tai varhaiskuntoutus
Pääosin työssä tapahtuva työkyvyn alentumien
korjaaminen erilaisilla oppimis-, korjausja kehittämistoimenpiteillä henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja
hyvinvoinnin kannalta.
Lähde: Juhani Tarkkonen, Innosafe.
42
Omat sivut - yhteystietoja
Työsuojelupäällikkö
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Varatyösuojeluvaltuutetut
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Työsuojelutoimikunnan jäsenet
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
43
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Työsuojeluasiamiehet
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot: ____________________________________________________________________
Työterveyshuolto
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot:____________________________________________________________________
Nimi:___________________________________________________________________________
Yhteystiedot:____________________________________________________________________
44
Muistiinpanoja:

työhyvinvointia työsuojelun yhteistoiminnalla.pdf

Transcription

Similar documents

TSO 35 Turvallisuusjohtaminen

Työsuojelu Suomessa - Työsuojeluhallinnon julkaisut

Tietoa työuran alkutaipaleelle

Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä

Jäsentiedote 1_2013 JHL.pdf - Tampereen kunnalliset Jhl ry 012

Työsuojelun toimintaohjelma 2014 - Keski

Tervetuloa uusi jäsen.pdf - Kanta

Helsingin päivähoito JHL ry 081 EHDOKKAAT Edustajistovaaleissa

tästä linkistä. - Paltamon JHL ry 686

Tiedote 3 2014.pdf - Savonlinnan seudun JHL ry

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

VSSHPn työsuojelun yhteystietoja.pdf