Toimintakäsikirja - Polamk - Poliisiammattikorkeakoulu

Toimintakäsikirja - Polamk - Poliisiammattikorkeakoulu

Poliisiammattikorkeakoulun toimintakäsikirja
Versio: Elokuu 2011
1. Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) on valtakunnallinen poliisin yksikkö, jota tulosohjaa
Poliisihallitus.
Kuvio 1. Poliisiammattikorkeakoulu osana valtakunnallista poliisihallintoa
Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, tutkintoa suorittamaan
otettavien opiskelijavalinnoista, poliisin perus- ja jatkotutkinnoista, oppilaitoksessa annettavasta
täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Poliisiammattikorkeakoulu järjestää edellä mainittuihin tutkintoihin liittyvää koulutusta, ammatillisia
erikoistumisopintoja, laadun kehittämiseen liittyvää koulutusta sekä muuta turvallisuusalan
koulutusta.
Linkit:


Laki poliisikoulutuksesta 4.2.2005/68
Asetus poliisin hallinnosta 15.3.1996/158
Poliisiammattikorkeakoulua johtaa rehtori. Toiminta on organisoitu kolmeen osastoon, jotka ovat
hallinto-osasto, koulutusosasto ja tutkimus- ja kehittämisosasto.
1
Kuvio 2. Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio
Poliisiammattikorkeakoulun hallitus kehittää, ohjaa ja seuraa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa.
Hallituksessa on jäseninä opetusalan, poliisialan ja poliisitoimintaan liittyvien muiden sidosryhmien
edustajia. Hallituksessa on lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat.
Linkki:

Valtioneuvoston asetus poliisikoulutuksesta 283/2005
Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat periaatteet on ilmaistu poliisin yhteisissä arvoissa ja
tulevaisuuden tahtotila on ilmaistu Poliisiammattikorkeakoulun visiossa.
Poliisin arvot ovat:




oikeudenmukaisuus,
ammattitaito,
palveluperiaate ja
henkilöstön hyvinvointi.
Poliisiammattikorkeakoulun visio on:
”Poliisiammattikorkeakoulu on vuonna 2020 arvostettu ja yhä vetovoimaisempi poliisin
koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen osaaja, joka toimii kansallista ja kansainvälistä
turvallisuusalan yhteistyötä edistäen”.
Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ohjaa edellisten lisäksi vuonna 2010 vahvistettu strategia.
Liitteet
1. Poliisiammattikorkeakoulun strategia (suomi)
2. Polisyrkeshögskolans strategi
2
2. Laadunvarmistusjärjestelmä
Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Poliisiammattikorkeakoulun organisaation, vastuunjaon,
menettelytavat, toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan
kaikissa toiminnan ja tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Se varmistaa yhdenmukaisen ja
tehokkaan toiminnan ja on perusta jatkuvalle kehittämiselle. Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmä
tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi ja ymmärrettäväksi henkilökunnalle,
opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille.
2.1 Rakenne ja vastuut
Poliisiammattikorkeakoulu vastaa toimintansa ja järjestämänsä koulutuksen laadusta laatupolitiikan
ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus todennetaan
säännöllisesti suoritettavilla sisäisillä arvioinneilla (CAF) ja osallistumalla määräajoin ulkopuoliseen
arviointiin.
Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne on seuraava:
Kuvio 3. Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän rakenne
Laatupolitiikka on osa laadunvarmistusjärjestelmää ja sen määrittelee rehtori. Voimassa oleva
toimintakäsikirja ja toimintaohjeet ovat Seitti-intranetin kautta koko henkilöstön ja opiskelijoiden
saatavilla. Toimintakäsikirjan ja toimintaohjeiden lisäksi järjestelmään liitetään tarvittavaa
viiteaineistoa helpottamaan työskentelyä Poliisiammattikorkeakoulussa.
Laadunvarmistus perustuu ohjesäännön mukaiseen tehtävä- ja vastuujakoon. Toimintakäsikirjan
ylläpidosta vastaa laatupäällikkö yhdessä laaturyhmän ja prosessien omistajien kanssa.
Laaturyhmän muodostavat laatupäällikkö ja jokaisen osaston nimeämät kaksi
edustajaa. Laaturyhmän keskeisin tehtävä on toimintakäsikirjan kokonaisuuden hallinta, sisällön
päivittäminen ja toimintakäsikirjan kehittäminen saadun käyttäjäpalautteen perusteella.
Laaturyhmän tehtävänä on lisäksi koordinoida ja edistää laatutyötä Poliisiammattikorkeakoulussa.
Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulun prosessimaista toimintatapaa.
Toiminnan kannalta keskeisimmät prosessit on kuvattu toimintakäsikirjassa. Prosesseille on
nimetty omistaja, jonka tehtävänä on prosessin ylläpito ja kehittäminen palaute- ja arviointitiedon
pohjalta.
3
Kuvio 4. Poliisiammattikorkeakoulun prosessikartta
Linkki:
Prosessimatriisi (Toimintakäsikirjan luku 5)
2.2 Soveltamisalue
Poliisiammattikorkeakoulussa laadunvarmistus kattaa organisaation kaikki toiminnot, eikä
hallintajärjestelmän soveltamisessa ole tehty poissulkevia rajauksia.
Laadunvarmistusjärjestelmän soveltamisessa ja laatutyössä otetaan huomioon poliisin
laatustrategian määrittelemät ja laatutyölle asetetut tavoitteet. Laatustrategian mukaan laatutyössä
kehitetään prosesseja, resursseja ja osaamista, jotta organisaatio kykenee vastaamaan tehtäviinsä
ja asiakkaan odotuksiin.
Laatutyössä painotetaan ydinprosessien ja osaamisen kehittämistä sekä tiimien toiminnan
kehittämistä.
2.3 Laadunvarmistuksen menettelyt ja dokumentointi
Laadunvarmistuksen toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisesti kutakin menettelyä
koskevissa prosessikaavioissa, prosessikorteissa ja toimintaohjeissa (luku 5).
4
Poliisiammattikorkeakoulu seuraa prosessien suorituskykyä ja kehittää niitä jatkuvan kehittämisen
kehän (PDCA: Plan, Do, Check, Act) mukaisesti.
Kuvio 5: Laadunvarmistusjärjestelmän menettelyitä Poliisiammattikorkeakoulussam
Poliisiammattikorkeakoulussa on laadunvarmistusjärjestelmään liittyen dokumentoitu:

laatupolitiikka
5



toimintakäsikirja
prosesseihin liittyviä prosessikaavioita ja prosessikortteja
toimintaohjeita.
Poliisiammattikorkeakoulussa kerätään tallenteita osoittamaan laadunvarmistusjärjestelmän
toimivuus. Tallenteita ovat mm. palautteet, itsearviointien tulokset, parantamisen paikka -tallenteet,
laatutyöhön liittyvien palavereiden muistiot sekä johdon katselmuksien ja rehtorin yksikkövierailujen
muistiot. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä tallenteita säilytetään 2 vuotta.
Asiakirjat arkistoidaan poliisin tiedonohjaussuunnitelman (TOS) mukaan. Siinä määritellään
tarkemmin arkistoinnin menettelyt ja vastuut, säilytysajat ja asiakirjojen hävittäminen.
Asianhallintaan, päätöksentekoon ja arkistointiin käytetään sähköistä ASPO-järjestelmää.
6
3. Johdon vastuu
3.1 Johdon sitoutuminen
Poliisiammattikorkeakoulun johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmän mukaiseen toimintaan
ja järjestelmän jatkuvaan kehittämiseen ja parantamiseen. Rehtori määrittelee laatupolitiikan ja
suorittaa rehtorin yksikkövierailuja sekä yhdessä johtoryhmän kanssa johdon katselmuksia.
Jatkuva prosessien kehittäminen on yksi neljästä Poliisiammattikorkeakoulun vahvistetuista
strategisista tavoitelinjauksista. Rehtori määrittelee toiminnan ja kehittämisen keskeiset linjaukset
ja tavoitteet.
Linkki:

Turvallisuusohjeet (luku 5: Johtaminen / Riskienhallinta)
3.2 Asiakaskeskeisyys ja sidosryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistaminen
Asiakkaiden tarpeita tunnistetaan toimimalla jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa asiakaskuntaan.
Tarpeita tunnistetaan toimintaympäristön arvioinnin, asiakkaiden palautteen ja osaamistarpeiden
arvioinnin avulla. Lisäksi asiakkaiden tarpeita kartoitetaan vuosittaisilla koulutustarvekyselyillä, joita
hyödynnetään mm. koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa suunnittelussa.
Poliisiammattikorkeakoulun keskeisimpiä asiakkaita ovat opiskelijat, poliisihallinto ja tutkimus- ja
kehittämishankkeiden tilaajat ja rahoittajat. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluu sidosryhmien
organisaatioita. Poliisiammattikorkeakoulun ydinprosessien tuottamat koulutus-, ohjaus- sekä
tutkimus- ja kehittämispalvelut tuotetaan asiakas- ja työelämälähtöisesti. Tavoitteena on asiakkaan
tyytyväisyys ja asiakkaalle tuotettu lisäarvo.
3.3 Laatupolitiikka
Poliisiammattikorkeakoulun laatupolitiikka ohjaa päivittäistä työskentelyä ja laadun kehittämistä:
Arvot, väestörakenne ja teknologia muuttuvat suomalaisessa yhteiskunnassa jatkuvasti. Poliisin
toiminta on sovitettava näihin muutoksiin ja tulevaisuuden poliisihenkilöstöä kouluttavan
Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa kehitettävä niitä ennakoiden. Koulutuksen ja
tutkimustoiminnan jatkuva parantaminen voidaan toteuttaa vain järjestelmällisellä laatutoiminnalla.
Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä kattaa organisaation, vastuunjaon, menettelytavat,
toiminnalliset prosessit ja resurssiohjauksen. Sen avulla oppilaitosta ohjataan kaikissa toiminnan ja
tuotosten laatuun liittyvissä asioissa. Poliisiammattikorkeakoulun tavoitteena on tehdä
laatujärjestelmästä toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnot kuvataan prosesseina ja niitä kehitetään
kattavan sisäisen ja ulkoisen arvioinnin ja palautteen perusteella.
Laatujärjestelmä varmistaa yhdenmukaisen toiminnan ja luo perustan jatkuvalle kehittämiselle.
Lisäksi se tekee Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan näkyväksi henkilökunnalle, opiskelijoille,
sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Siten laatujärjestelmä tukee Poliisiammattikorkeakoulua
sen toteuttaessa perustehtäväänsä, poliisihenkilöstön osaamisen ja tietoperustan ylläpitämistä ja
parantamista.
7
Hervannassa 8.7.2011
Kimmo Himberg
rehtori
3.4 Strateginen suunnittelu, tulosohjaus ja -johtaminen
Poliisiammattikorkeakoulun strategisesta suunnittelusta vastaa rehtori, ja siihen osallistuvat
johtoryhmä sekä muut määritellyt avainhenkilöt. Strategiset tavoitelinjaukset määritellään
tarkemmin 1 + 4 vuotta -mallilla laadittavassa toiminta ja taloussuunnitelmassa (TTS).
Vuosittaista toimintaa ohjaa tulossopimus ja toiminta- ja taloussuunnitelma. Ryhmä- ja
henkilökohtaisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa asetetaan toimintaan liittyvät tavoitteet ryhmille ja
yksittäisille viranhaltijoille.
Linkit:


Poliisiammattikorkeakoulun strategia
Polisyrkeshögskolans strategi


Vuosikirja 2010/2011 (verkkoversio, suomi & ruotsi)
Annual Report 2010/2011 (verkkoversio)
Liitteet




Pedagoginen strategia
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014
Tulossopimus 2010
Tutkimusstrategia
3.5 Laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelu ja ylläpito
Laadunvarmistusjärjestelmän ylläpidosta vastaa laatupäällikkö johdon tuella yhdessä laaturyhmän
kanssa. Laatupäällikkö esittelee laadunvarmistusjärjestelmää koskevat asiat rehtorille, joka päättää
laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittelystä ja
dokumentaatiosta.
Laatutavoitteet on johdettu strategioista ja laatupolitiikasta. Laatutavoitteet on kirjattu
tulossopimukseen ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan.
Prosessien omistajat vastaavat prosessien toiminnasta, tuloksesta ja kehittämisestä johdon,
esimiesten ja henkilöstön tuella. Laatupäällikön tehtävänä on varmistaa ja tukea prosessien
toimivuutta yhdessä laaturyhmän kanssa. Laatupäällikkö raportoi johtoryhmälle
laadunvarmistusjärjestelmän suorituskyvystä ja parannustarpeista sekä varmistaa, että tietoisuutta
laadunvarmistusjärjestelmän vaatimuksista levitetään kaikkialla organisaatiossa.
3.6 Vastuut ja valtuudet
Toiminnan ohjauksen ja laadunvarmistuksen vastuut ja valtuudet on kuvattu
Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä (alla).
8
Prosessien omistajat johdon, esimiesten ja henkilöstön tuella vastaavat prosessien toiminnasta,
tuloksesta ja kehittämisestä.
Laatutyö ja laadun kehittäminen kuuluvat jokaisen Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevän
viranhaltijan ja työntekijän päivittäiseen työhön.
Linkki:

Prosessien omistajat (luvun 5 taulukoissa)
Liitteet

Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö
3.7 Viestintä
Poliisiammattikorkeakoulun viestinnällä tuetaan oppilaitoksen strategisia tavoitteita ja rakennetaan
yhtenäistä poliisia.
Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisihallinnossa oman toimialansa viestinnästä. Viestinnän
kokonaisvastuu on rehtorilla, ja viestintätiimi koordinoi ja hoitaa viestinnän käytännön toimia.
Esimiehet toimivat alueensa viestinnän vastuuhenkilöinä. Hankkeiden ja prosessien viestinnästä
vastaavat hankkeiden vastuuhenkilöt.
Viestintätyössä sovelletaan poliisihallinnon yhteisiä viestinnän periaatteita ja käytäntöjä, jotka on
kirjattu poliisin viestintästrategiaan ja koko hallintoa koskeviin viestintäohjeisiin. Oppilaitoksen
viestinnän työnjakoja, vastuita, välineitä ja resursseja linjataan tarkemmin
Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelmassa.
Poliisiammattikorkeakoulun sisäisen viestinnän tavoitteena on varmistaa tietojen saatavuus,
suunnittelu- ja päätösprosessien avoimuus sekä osallistumisen mahdollisuus yhteisön jäsenille.
Sisäisen viestinnän pääkanava on Polamkin Seitti-intranet. Muita tärkeitä sisäisen tiedonkulun
muotoja ovat esimerkiksi esimiesviestintä ja infotilaisuudet.
Oppilaitoksen ulkoisen viestinnän päämääränä on tavoittaa kaikki oppilaitoksen sidosryhmät.
Ulkoisen viestinnän keskeinen muoto on verkkoviestintä: osoitteeseen www.polamk.fi on koottu
yleis- ja ajankohtaistieto oppilaitoksesta, poliisikoulutuksesta, poliisialan tutkimuksesta sekä hakuja valintatiedosta. Polamkin ulkoiset tiedotteet julkaistaan www-sivuilla. Sosiaalisessa mediassa,
kuten Facebookissa ja IRC-galleriassa, Polamk on osa poliisin toimintaa. Vuosikirja, hakuopas ja
muu sidosryhmille osoitettu viestintämateriaali on jaossa sidosryhmille joko painettuna versiona tai
sähköisessä muodossa www-sivuilla.
Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvästä viestinnästä vastaa laatupäällikkö. Viestintä tapahtuu
tiimi- ja henkilöstöpalavereissa, esimiespäivillä ja Seitin välityksellä.
Liitteet


-
Poliisin viestintästrategia 2010 - 2013
Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirja
Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelma
9
3.8 Johdon katselmus ja rehtorin yksikkövierailut
Johtoryhmä tekee johdon katselmuksen kaksi kertaa vuodessa. Keväällä strategian tarkastelun ja
toimeenpanon seurannan yhteydessä ja vuodenvaihteessa tulossuunnittelun ja vuosiarvion
yhteydessä. Johdon katselmuksessa tarkastellaan:







itsearviointien ja ulkoisten arviointien tuloksia
kerättyjä palautteita, niiden yhteenvetoja ja parannus- ja kehittämistoimenpiteitä
prosessien suorituskykyä
korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden toimeenpanoa
aikaisempien johdon katselmusten seurantatoimenpiteitä
laatujärjestelmään liittyviä muutoksia
kehittämishankkeiden toteuttamista.
Johdon katselmusten tulokset dokumentoidaan johtoryhmän pöytäkirjaan. Katselmusten tuloksena
tehdään tarvittavat päätökset siitä, mitä toimenpiteitä käynnistetään laadunvarmistusjärjestelmän
kehittämiseksi, prosessien parantamiseksi tai resurssitarpeiden korjaamiseksi.
Lisäksi rehtori vierailee yksiköissä. Yksikkötapaamisilla muun muassa lisätään johdon ja
henkilöstön avointa vuorovaikutusta, kehitetään toimintaa ja laatua, saadaan palautetta
organisaation toiminnasta ja edistetään yhteistyötä. Rehtorin vierailut dokumentoidaan yksikön
normaalien palaverikäytäntöjen mukaan, ja muistiot/pöytäkirjat säilytetään yksikössä.
10
4. Resurssien hallinta
4.1 Opiskelijat
Poliisiammattikorkeakoulun tärkeä voimavara ovat motivoituneet ja sitoutuneet opiskelijat. Tämän
voimavaran saavuttamisessa olennaisia tekijöitä ovat opiskelijavalinnat, korkealaatuinen koulutus
sekä opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen, erityisesti opintojen kehittämisessä.
Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 5 000 opiskelijaa, joista tuhat on tutkintoopiskelijoita. Lähiopetuksessa olevien opiskelijoiden määrä vaihtelee kurssien ja opintojen vaiheen
mukaan. Poliisikoulutukseen hakeutuvien on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti hyväkuntoisia,
luonteeltaan auttamishaluisia ja heidän on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan ammatillista, tutkintoon johtavaa koulutusta seuraavan
kaavion mukaisesti:
11
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet
Poliisiammattikorkeakoulussa toimii oppilaskunta, jonka jäseniä ovat automaattisesti kaikki
Poliisiammattikorkeakoulun täysipäiväiset opiskelijat. Oppilaskunnan tarkoituksena on taata kaikille
opiskelijoille virikkeellinen opiskeluympäristö yhteistyössä eri oppilaitosten oppilaskuntien sekä
Poliisiammattikorkeakoulun ja sen henkilöstön kanssa. Oppilaskunta keskittyy koulutukseen ja
opintoihin liittyviin kysymyksiin sekä osallistuu tarvittaessa yhteiskunnalliseen keskusteluun
oppilaskuntaa ja poliisitoimintaa koskevissa asioissa.
Oppilaskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää kurssiedustajista ja erikseen valituista
luottamushenkilöistä koostuva oppilaskunnan hallitus, jota johtaa puheenjohtaja yhteistyössä
varapuheenjohtajan kanssa. Puheenjohtajan ja muiden luottamushenkilöiden toimikauden pituus
on noin puoli vuotta. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan jäsenistön keskuudesta oppilaskunnan
yleiskokouksessa. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu viikoittain keskustelemaan ja päättämään
ajankohtaisista asioista ja toimintalinjoista ja nimittää joukostaan opiskelijaedustajan
Poliisiammattikorkeakoulun hallitukseen sekä erilaisiin työryhmiin ja lautakuntiin.
Oppilaskunnan kanssa tiiviissä yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulussa toimii opiskelijayhdistys
Poliisiopiskelijat ry, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea Poliisiammattikorkeakoulun
opiskelijoiden vapaa-ajan toimintaa. Yhdistys julkaisee kurssimatrikkeleita ja järjestää erilaisia
vapaa-ajan tilaisuuksia ja tapahtumia. Sen jäseneksi voidaan hyväksyä kaikki
Poliisiammattikorkeakouluun opiskelemaan hyväksytyt ja yhdistyksen jäseneksi haluavat henkilöt,
eikä se kerää jäsenmaksua.
Oppilaskunnan ja opiskelijayhdistyksen lisäksi jokainen opiskelija voi käyttää
vaikutusmahdollisuuksiaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijapalautejärjestelmän kautta.
Järjestelmän tavoitteena on tuottaa systemaattista ja dokumentoitua tietoa, jota voidaan hyödyntää
opetuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä. Opintoihin liittyvää palautetta kerätään
säännöllisesti kaikista oppiaineista ja opintojaksoista ja opiskelijoiden antaman palautteen jälkeen
opettaja on velvollinen antamaan vastapalautteen ryhmälle muun muassa palautteen aiheuttamista
kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi opiskelijat voivat antaa oppilaitokselle avointa palautetta sekä
sähköiseen palautelaatikkoon että paperilla. Opiskelijoiden antamista palautteista tehdään kooste,
joka menee tiedoksi opettajalle, hänen lähiesimiehelleen, koulutuspäällikölle ja
koulutussuunnittelijalle. Opetusalueiden tiimit käsittelevät saatua palautetta säännöllisesti
tiimipalavereissaan. Opiskelijoille palautteen vaikuttavuudesta tiedotetaan intranetissä. Lisäksi on
toivottavaa, että opiskelijat antaisivat opetuksen yhteydessä opettajalle myös välitöntä palautetta,
jolloin siihen on helpompi reagoida nopeasti.
Palautteenanto ja saaminen eivät rajoitu ainoastaan opiskelua koskevaan palautteeseen, vaan
opiskelijat voivat antaa palautetta myös Poliisiammattikorkeakoulun palveluntuottajille, kuten
opiskelijaravintola Amicalle sekä kirjastolle. Molemmille em. tahoista palautetta voidaan antaa sekä
Internetin välityksellä että paperisella lomakkeella. Yhteystiedot antaessaan palautteenantajan on
myös mahdollista saada vastaus palautteeseensa.
4.2 Henkilöstö
Poliisiammattikorkeakoulun henkilöstötyö perustuu vahvistettuun henkilöstöstrategiaan ja
henkilöstösuunnitelmaan. Henkilöstöstrategia kytkee henkilöstönäkökulman osaksi organisaation
strategista suunnitteluprosessia sekä tukee henkilöstötoimien osalta oppilaitoksen päästrategiaa ja
siinä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategian mukaista
toimintaa ohjataan henkilöstösuunnitelmalla, jossa määritetään strategisten tavoitteiden
edellyttämät toimenpiteet viisivuotiskausittain.
12
Rekrytoinnin tavoitteena on valita ammattitaitoisin, osaavin ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan
tehtävään soveltuvin henkilö kulloinkin avoinna olevaan virkaan tai virkasuhteeseen. Henkilöstön
rekrytoinnit perustuvat Poliisiammattikorkeakoulussa pää- ja henkilöstöstrategiaan sekä niiden
pohjalta laadittavaan henkilöstösuunnitelmaan ja henkilöstöbudjettiin.
Uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaa lähiesimies. Perehdytyksen kattavuuden
varmistamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa on käytössä perehdytyssuunnitelma, johon
toteutunut perehdytys aihealueittain kuitataan. Perehdytyksen jälkeen perehdytyssuunnitelma
toimitetaan arkistoitavaksi hallinto- ja henkilöstöyksikköön. Uusia työntekijöitä varten on lisäksi
laadittu erillinen Uuden työntekijän opas, johon on koottu keskeistä virkasuhteen alkuvaiheessa
tarvittavaa tietoa.
Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen varmistetaan vuosittaisissa ryhmä- ja
yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa, joiden pohjalta kullekin työntekijälle laaditaan
henkilökohtainen kehittymis- ja koulutussuunnitelma. Esimiehet kokoavat osaamistarpeista lisäksi
tiimikohtaiset yhteenvedot, joiden pohjalta valmistellaan Poliisiammattikorkeakoulun vuosittainen
yleistä henkilöstökoulutusta koskeva suunnitelma.
Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua myös kansainväliseen Euroopan poliisiakatemian
(CEPOL) järjestämään koulutukseen. Koulutuksesta julkaistaan vuosittainen koulutuskalenteri
poliisin intranetissa. CEPOL:in järjestämään koulutukseen hakeudutaan kansainvälisen yksikön
kautta.
Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen on Poliisiammattikorkeakoulussa osa
työsuojelutoimintaa ja perustuu työhyvinvointisuunnitelmaan. Työsuojelutoimikunta koordinoi ja
toteuttaa työhyvinvointityötä yhdessä henkilöstöhallinnon ja johdon kanssa sekä raportoi
tarvittaessa työhyvinvointiasioista johdolle ja johtoryhmälle.
Henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuottaa Tampereen työterveys ry. Toiminnan tavoitteena
on henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ja se perustuu määräajaksi
solmittuun sopimukseen ja toimintasuunnitelmaan. Työterveysasioiden tilaa, toteutumista ja
kehittämistarpeita seurataan säännöllisillä yhteistyöpalavereilla.
Liitteet






Henkilöstöstrategia 2011
Henkilöstösuunnitelma 2011 - 2015
Perehdytyssuunnitelma
Työhyvinvointisuunnitelma
Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Uuden työntekijän opas
4.3 Kumppanuudet
Merkittävimmät yhteistyökumppanit ovat Poliisihallitus, poliisin valtakunnalliset yksiköt ja
poliisilaitokset. Muita yhteistyötahoja ovat muut valtion turvallisuusviranomaiset, yksityinen turvaala, yhteistyöyliopistot, tutkimuslaitokset, turvallisuusalan oppilaitokset sekä muut
ammattikorkeakoulut.
Muita tärkeitä asiakas- ja yhteistyötahoja ovat Pelastusopisto, Hätäkeskuslaitos, Tulli,
Rajavartiolaitos ja yksityinen turva-ala, joiden henkilöstöä opiskelee Poliisiammattikorkeakoulussa
tai joille Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa koulutuspalveluita
13
Keskeisiä palveluntuottajia ovat poliisin tekniikkakeskus, hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK,
hallinnon palvelukeskus Palkeet ja Senaattikiinteistöt. Lisäksi hankitaan kiinteistöhuolto-, siivous- ja
ravitsemuspalveluita sekä media-, mainos- ja painotuotepalveluita eri palveluntuottajilta.
Kuvio 6. Poliisiammattikorkeakoulun verkostotarkastelu
Yksi Poliisiammattikorkeakoulun strategian mukaisista linjauksista on kansainvälistyminen.
Keskeisin yhteistyökumppani kansainvälisessä toiminnassa on Euroopan poliisiakatemia CEPOL.
Eurooppalaista poliisitutkimusyhteistyötä tehdään myös European Police Research Institute
Collaboration (EPIC) -verkoston kanssa.
Pohjoismainen yhteistyö tapahtuu NORDCOP-yhteistyössä ja pohjoismaisessa poliisitutkimuksen
verkostossa. Baltia-yhteistyö perustuu poliisiylijohtajien sopimukseen ja se toteutuu pääasiassa
opintovierailujen merkeissä. Venäjä-yhteistyö perustuu ministeritason sopimuksiin sekä
Poliisiammattikorkeakoulun ja yhteistyökumppaneiden kahdenvälisiin sopimuksiin. Venäjällä
Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneita ovat The Academy of Management of the
Interior of the Russian Federation Moskovassa ja St. Petersburg University of the Ministry of the
Interior of the Russian Federation Pietarissa.
Liitteet
14

Tutkimus- ja kehittämisosaston sidosryhmäkartoitus
4.4 Rahoitus
Poliisiammattikorkeakoulun rahoitus muodostuu seuraavista osa-alueista:
- valtion budjetista saatava kehysrahoitus
- maksullisen palvelutoiminnan tulot
- Poliisihallituksen myöntämä hankerahoitus
- muu tutkimukseen ja kehittämiseen saatu erillisrahoitus
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaisrahoitus on 25 miljoonaa euroa, josta tulorahoituksen osuus
on noin viisi prosenttia.
Poliisihallituksen kanssa vuosittain tehtävässä tulossopimuksessa sovitaan resursseista ja
toiminnan tavoitteista. Resurssien jako perustuu Poliisihallituksen vahvistamaan
resurssienjakomalliin.
Poliisiammattikorkeakoulun tulossopimukset ja toimintakertomukset ovat nähtävillä
Poliisiammattikorkeakoulun www-sivuilta.
Liitteet:


Poliisin valtakunnallisten yksiköiden resurssimallien vahvistaminen (Poliisihallituksen
päätös 29.6.2011, 2020/2011/2102)
Poliisiammattikorkeakoulun resurssimalli
Resurssien sisäinen jako
Poliisiammattikorkeakoulun rehtori päättää rahan jaosta ja henkilöresursseista sekä vahvistaa
tulosyksiköiden ja tiimien tulotavoitteet. Sisäisellä resurssien jaolla tuetaan strategian toteutumista,
tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden saavuttamista ja erikseen sovittujen
kehittämishankkeiden toteuttamista.
Talouden seuranta
Poliisiammattikorkeakoulun käyttötaloussuunnitelmien reaaliaikainen seuranta tapahtuu yksikkö-,
tiimi- ja projektikohtaisten Web-raporttien avulla, joiden katseluoikeus on koko henkilökunnalla.
Linkit:
Talousarviolaki 13.5.1988/423
Talousarvioasetus 11.12.1992/1243
4.5 Tilahallinta
Poliisiammattikorkeakoulu toimii Senaatti-kiinteistöjen omistamissa tiloissa Tampereella
Hervannassa. Poliisiammattikorkeakoulun Poliisikoiralaitos- yksikön toimitilat ovat Hämeenlinnassa
Koiramäellä.
15
Hervannan toimitilat ovat valmistuneet vuosina 1978 - 2007 ja Poliisikoiralaitoksen 1920-luvulla.
Hervannan kampusalueen tontin pinta-ala on 23 hehtaaria ja tilojen kokonaispinta-ala lähes 40 000
m2. Kampusalue sisältää oppilaitoksen päärakennuksen, ravintolatilat, liikunta- ja ajoneuvohallit,
harjoitusalueen, testiradan, ajoharjoitteluradan sekä opiskelijoiden majoitustilat (773
vuodepaikkaa). Myös Poliisimuseo toimii kampuksella.
Poliisikoiralaitoksella Hämeenlinnassa on käytössä toimintatiloja noin 2000 m2 ja Koiramäen tontin
suuruus on kuusi hehtaaria.
Tilojen varaus
Opetustilat varataan opintopalveluiden ylikonstaapeleilta. Tilojen käytön suunnitteluun käytetään
Mimosa-lukujärjestysohjelmaa. Suunnittelu rakentuu kuuden viikon opetussuunnitelmaan.
Varaukset ja toivomukset opetustilojen käytöstä tulee toimittaa opintopalveluiden ylikonstaapeleille
4 viikkoa ennen kurssin ajankohtaa. Henkilöstö voi itse varata neuvottelutilat Outlook kalenterin
kautta.
Harjoitusalue varataan täydennyskoulutusyksikön harjoitustilat-toiminteen ylikomisariolta tai
harjoitusmestarilta.
Ampumaradat varataan täydennyskoulutusyksikön maksullisen voimankäyttöopetuksen opettajalta.
Ampumaratoja hallinnoidaan varauskalenterilla, johon on ensin merkitty suomen- ja ruotsinkielisen
perustutkinnon varaukset sekä täydennyskoulutuksen maksullisen koulutuksen varaukset.
Ampumarataa tarvitseva kurssinjärjestäjä ilmaisee tilatarpeensa varauksista vastaavalle opettajalle
ja tämän jälkeen varaus merkitään varauskalenteriin.
Johtokeskuksen tilahallinnointi tapahtuu johtokeskusneukkarissa olevalla varauskalenterilla.
Opiskelijoiden ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistuvien majoitus on järjestetty
kampusalueella sijaitsevissa majoitustiloissa. Majoitukseen liittyvät ohjeet ovat kurssille tulijan
ohjeessa, majoitusohjeessa sekä majoitustiloissa. Majoittumista kampusalueella ohjaa myös
Poliisiammattikorkeakoulun järjestyssääntö.
Pysäköinti
Poliisiammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota ajoneuvojen pysäköintipaikat henkilökunnalle
ja opiskelijoille. Kampusalueen pysäköintipaikat (lämpöpistokepaikat) ovat maksullisia ja niiden
käytöstä tehdään kirjallinen sopimus talousyksikössä. Lisäksi on käytössä maksuttomia
pysäköintipaikkoja opiskelijoille ja kurssilaisille Poliisiammattikorkeakoulun läheisyydessä
Vaajakadulla.
Linkki:

Ajo-ohjeet ja tietoa pysäköinnistä www-sivuilla
Liitteet





Järjestyssääntö (suomi)
Ordningsstadga
Kampusalueen kartta
Kurssille tulijan opas
Majoituskortti (suomi)
16



Inkvarteringskort
Opiskelijan opas (suomi)
Studieguide
4.6 Ajoneuvot
Poliisiammattikorkeakoulun hallinnassa on noin 100 ajoneuvoa. Ajoneuvot ovat opetuksen
resursseja, ja niitä käytetään henkilökunnan virkamatkoilla. Virkamatkaa varten ajoneuvo tulee
varata ensisijaisesti sähköpostilla, jouko.kilpelä@poliisi.fi tai puhelimella 071 878 3115. Ajoneuvo
tulisi varata viimeistään yhtä työpäivää ennen virkamatkaa.
Ajoneuvon kuljettajalla tulee olla voimassa oleva ajolupa. Uusien työntekijöiden ajoluvan
edellytyksenä olevan ajonäytteen ottaa vastaan liikennetiimin ajo-opettajat, joihin tulee ottaa
yhteyttä ajoluvan hankkimiseksi.
Poliisiammattikorkeakoulussa toimii poliisihallinnon reserviautojärjestelmä
Liite

Poliisiammattikorkeakoulun ajoneuvomääräys 67/1.1.1/2/2009 27.1.2009
4.7 Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto ja tiedonhankinta
Poliisiammattikorkeakoulun kirjasto on erikoistunut poliisialaan. Sen ensisijaisena tehtävänä on
tukea opetusta, opiskelua ja poliisialan tutkimusta. Kokoelma keskittyy poliisialaan, johtamiseen,
oikeustieteisiin, kriminologiaan ja muihin yhteiskunta- ja käyttäytymistieteisiin. Kirjasto palvelee
kaikkia poliisiorganisaatiossa työskenteleviä.
Linkit:



ETSIVÄ-kokoelmatietokanta, aukioloajat ja yhteystiedot
Tietoa kirjastosta
Tiedon lähteille
Poliisiammattikorkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden käytössä kansainvälisenä oppimis- ja
tiedonhankintafoorumina on CEPOL:n verkkosivut. CEPOLin verkkosivut on jaettu julkiseen ja
rekisteröitymistä vaativaan osioon. Jokainen kirjautunut käyttäjä pääsee CEPOLin e-kirjastoon,
joka sisältää jäsenmaiden ammatti- ja tutkimusjulkaisuja. Poliisiammattikorkeakoulussa CEPOLin
e-kirjastoa ylläpitää kirjasto. CEPOLin e-Net-verkkopalveluun kuuluu e-kirjaston lisäksi
dokumenttien hallintajärjestelmä, verkko-oppimisympäristö, keskustelupalstat ja chat-huone, joihin
pääsee omien oikeuksiensa mukaisesti.
Linkit:


CEPOLin verkkosivut
Rekisteröityminen
17
4.8 Poliisimuseo
Poliisimuseon tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia ja asettaa näytteille Suomen poliisihallinnon eri
yksiköiden toimintaan liittyvää esineistöä, perinnettä ja historiaa.
Poliisimuseo on osa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosastoa. Poliisimuseo
palvelee suurta yleisöä, poliisiorganisaatiota ja alan tutkijoita.
Linkit:


Poliisin museot
Poliisimuseo
4.9 Materiaalien ja palveluiden hankinta
Poliisiammattikorkeakoulun hankintatoimea ja -suunnittelua ohjaa sisäasiainhallinnon
hankintaohje, Poliisiammattikorkeakoulun hankintaohje ja ohjesääntö. Hankintojen toteutus
perustuu hankintasuunnitelmaan. Hankinnat toteutetaan vuosibudjetin mukaisesti hyödyntäen
ensisijaisesti valtionhallinnon puitesopimuksia.
Ostopalveluiden hankintojen (ravitsemuspalvelut, siivous, turvapalvelut, tulostuspalvelut,
työterveys, liinavaatehuolto) yhteydessä määritellään palvelun laatu ja laadun seuranta. Laadun
seurannasta vastaavat nimetyt yhteyshenkilöt. Ostopalvelut kilpailutetaan sisäisen laatumatriisin
mukaisesti.
Poliisiammattikorkeakoulun talousyksikkö koordinoi hankintoja ja ohjeistaa ja opastaa hankintoihin
ja palvelujen ostoon liittyvissä tehtävissä.
Liitteet:



Laadunvarmistuksen menettelyt ja kilpailuttamissuunnitelma ostopalveluissa
Poliisiammattikorkeakoulun hankintaohje liitteineen
Voimassa olevat puitesopimukset
Linkit:




Laki julkisista hankinnoista (hankintalaki) 30.3.2007/348
Asetus julkisista hankinnoista 24.5.2007/614
http://palvelusivusto.hansel.fi
Laskutusosoite
4.10 Tietohallinto ja verkko-opetus
Poliisiverkkoon liittyvä perustietotekniikka on ulkoistettu poliisin yhteisen sopimuksen mukaisesti
HALTIK:lle. Muusta tietohallinnosta (mm. siviiliverkko, AV-laitteet, omat järjestelmät) vastaa
tietohallintotiimi.
18
Poliisiammattikorkeakoulussa verkko-opetus on sulautuvaa opetusta. Verkko-opetusta on
toteutettu vuodesta 2005 alkaen. Sen painopiste on asynkronisessa verkko-opetuksessa, jossa
opettaja ja oppilas voivat työskennellä verkossa aikaan tai paikkaan sitoutumatta.
Kaikilla tutkintotasoilla on käytössä Moodle-oppimisalusta. Opetuksessa käytetään lisäksi Webexohjelmaa, jota voidaan hyödyntää webinaareissa, web-vierailijaluennoissa, synkronisessa
verkkoopetuksessa ja palavereissa.
Poliisiammattikorkeakoulun strategisen tavoitelinjauksen mukaan oppimisympäristöjä kehitetään
nykyistä monimuotoisemmiksi erityisesti verkkopedagogiikkaa hyödyntämällä.
Linkit:


Perustutkintokoulutuksen Moodle (Elli2)
Päällystötutkintokoulutuksen Moodle
4.11 Riskienhallinta ja turvallisuus
Kokonaisvastuu riskienhallinnasta ja turvallisuudesta on Poliisiammattikorkeakoulun rehtorilla.
Poliisiammattikorkeakoulun riskienhallinnan seurannan organisoinnista, riskienarvioinnin
toteuttamisesta ja riskienarvioinnin tulosten esittelystä johdolle vastaa laatupäällikkö ja hänen
varahenkilönään lakimies. Riskienhallinta on jatkuva prosessi ja riskien kokonaisarviointi
päivitetään puolivuosittain siten, että riskienhallinnan tulokset ovat hyödynnettävissä
tulossuunnitteluprosessissa. Muu riskienhallinta (esim. työsuojelu, tietoturva) toteutetaan sovitun
mukaisesti.
Organisaatioturvallisuutta kehittää turvallisuuspäällikkö, joka voi antaa yksittäistapauksessa kaikkia
velvoittavia määräyksiä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisin organisaatioturvallisuus jakautuu
kahdeksaan osa-alueeseen:1) poliisin organisaatioturvallisuuden ohjaus- ja tukipalvelut, 2)
henkilöstöturvallisuus, 3) toimitilaturvallisuus, 4) tietoturvallisuus (vastaa tietohallinto), 5)
tarkastustoiminta, 6) koulutus, 7) ympäristöturvallisuus ja 8) turvallisuusyhteistyö.
Turvallisuuspäällikkö esittelee rehtorille tämän ratkaistavaksi tulevat turvallisuusasiat, kuten
pelastus- valmius- ja turvallisuuden toimintasuunnitelman laatiminen ja ylläpito. Hän vastaa myös
tehtäväalueeseen liittyvästä koulutuksesta, harjoituksista ja tarkastusten suorittamisesta sekä
niiden raportoinnista. Turvallisuuspäällikkö toimii valmiuspäällikkönä, suojelujohtajana ja
työsuojelupäällikkönä.
Jatkuvan tilanneseurannan ja oikean reagoinnin mahdollistamiseksi jokaisen on raportoitava
viivytyksettä akuuteista ja vakavista ja laajoista turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista,
poikkeamista, läheltäpiti tilanteista tai niiden epäilyistä viivytyksettä poliisihallitukselle, yksikön
johdolle, turvallisuuspäällikölle, turvallisuusorganisaatiossa asiasta vastaavalle henkilölle ja
työsuojelutapausten osalta myös työsuojelupäällikölle. Raportoinnin välineinä käytetään
raportointia varten valmistettuja erillisiä sähköisiä raportointipohjia, jotka ovat käytettävissä
”poikkeamailmoitukset”-työtilassa:
https://neukkari.intermin.fi/poliisi/sivustohakemisto/poikkeamailmoitukset/default.aspx
19
5. Poliisiammattikorkeakoulun toiminta
Poliisiammattikorkeakoulu toimii prosessimaisesti, ja sen toiminnassa on tunnistettu
prosessikartassa mainitut prosessit.
Ydinprosesseja ovat opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja kehittäminen. Ydinprosessit jakaantuvat
pääprosesseihin ja edelleen osaprosesseihin. Yhteiset palveluprosessit ovat ydinprosessien
välttämättömiä tukitoimintoja. Jokaisella prosessilla on prosessin omistaja ja hänen apunaan
prosessin vastuuhenkilö.
5.1 Opetus ja oppiminen
Opetuksen ja oppimisen prosessia ohjaavat strategiat ja toiminnan suunnittelu, ja prosessin
tuloksena syntyy oppimistuloksia.
Kuvio 7. Opetuksen ja oppimisen toimintakaavio
Pääprosessit ja
osaprosessit
Koulutustoiminnan
suunnittelu, ohjaus ja
arviointi
Prosessin
omistaja
Prosessin
vastuuhenkilö
Koulutusjohtaja
Koulutusjohtaja Erikoissuunnittelija
Prosessin kuvaaminen
Tunnistettu
Vuosikello
20
Opiskelijarekrytoinnit
Valintayksikön
ylitarkastaja
Suunnittelija
Prosessikaavio
Prosessikortti
Toimintaohjeet:
to_1_Laki_poliisikoulutuksesta_68_2005
to_2_VnA_poliisikoulutuksesta_238_2005
to_3_SM_paatos_aloituspaikkojen_maara
to_4_POHA_valintaperusteet
Opiskelijavalinnat
Valintayksikön
ylitarkastaja
Suunnittelija
to_5_Rekrytointistrategia_2010_2014
Prosessikaavio
Prosessikortti
Pääprosessit ja
Prosessin
Prosessin
Prosessin kuvaaminen
osaprosessit
omistaja
vastuuhenkilö
Koulutuspäällikkö Koulutussuunnittelija Prosessikaavio
Poliisin perustutkinnon
opetussuunnitelmaprosessi
Prosessikortti
Poliisipäällystön tutkinnon Koulutuspäällikkö Koulutussuunnittelija
opetussuunnitelmaprosessi
Perustutkinnon opintojen
Koulutuspäällikkö Opinto-ohjaaja
Prosessikaavio
ohjaus
Prosessikortti
Poliisin päällystötutkinnon
Koulutuspäällikkö Opintojakson
opintojen ohjaus
vastuuopettaja ja
kurssinjohtaja
Opiskelijan työssäoppiminen Koulutuspäälliköt Opintopalveluiden
Prosessikaavio
(vastuualueittain) ylikomisario
Prosessikortti
Perustutkinnon
opinnäyteprosessi
Koulutuspäällikkö Opettaja
Päällystötutkinnon
opinnäyteprosessi
Koulutustilaisuuksien
palveluprosessi
Poliisihallinnon vuotuisen
koulutuskalenterin
valmisteluprosessi
Koulutustapahtumien hallinta
Poliisikoiraohjaajan
koulutusprosessi
Koulutuspäällikkö Yliopettaja
Prosessikaavio
Prosessikortti
Koulutuspäällikkö Koulutussihteeri
Tunnistettu
Koulutusjohtaja
Prosessikaavio
Koulutuspäällikkö
Koulutuspäällikkö Kurssinjohtaja
Tunnistettu
Koulutuspäällikkö Poliisikoiralaitoksen Prosessikaavio
esimies
Prosessikortti
Opetuksen ja oppimisen
tukipalvelut
Koulutusvoimavarojen
Opintopalveluiden Ylikonstaapeli
ylitarkastaja
Prosessikaavio
21
käyttösuunnittelu
Prosessikortti
Opintorekisterin ylläpito
Koulutuksen
palautejärjestelmä
Opintotuki
Opintopalveluiden Ylikonstaapeli
Tunnistettu
ylitarkastaja
Opintopalveluiden Koulutussuunnittelija Prosessikaavio
ylitarkastaja
Prosessikortti
Opintopalveluiden Koulutussihteeri
Prosessikaavio
ylitarkastaja
Prosessikortti
Liitteet

Vuotuisen koulutuskalenterin päivitys
5.2 Tutkimus ja kehittäminen
Tutkimus- ja kehittämistoiminta jäsentyy projekteina. Tunnistettujen ja kuvattujen prosessien tehtävänä on
toimia projektien tukena.
Kuvio 8. Tutkimuksen ja kehittämisen toimintakaavio
Pääprosessit ja
osaprosessit
Prosessin
omistaja
Prosessin
vastuuhenkilö
Prosessin kuvaaminen
Tutkimusjohtaja
22
Tutkimus- ja
kehittämistoiminna
n suunnittelu:
- Tutkimus- ja
Tutkimusjohtaja
kehittämistoiminnan
strateginen
suunnittelu
- Vuosittainen
Tutkimusyksikön
tutkimus- ja
päällikkö
kehittämistoiminnan
ja talouden
suunnittelu ja
arviointi osana
tulosohjausta
Tutkimus- ja
kehittämishankkee
n toteuttaminen:
Tutkimusjohtaja Tunnistettu
Tutkimusstrategia
Toimintaympäristökatsaus ja tutkimusohjelma
Tutkimusyksikön Tunnistettu
päällikkö
- Tutkimus- ja
Hankkeen
Hankkeen
kehittämishankkeen vastuullinen johtaja vastuullinen
suunnittelu ja
johtaja
käynnistäminen
Projektikäsikirja
Prosessikaavio 1
Prosessikaavio 2
Prosessikortti
Toimintaohjeet:
Polamkin tutkimuslupalomakkeet:
https://seitti.poliisi.fi/templates/Page.aspx?id=161
273
to_7_ohjeet_kustannuslaskurille
to_8_kustannuslaskuri
- Tutkimus- ja
Hankkeen
Hankkeen
kehittämishankkeen vastuullinen johtaja vastuullinen
ohjaus ja
johtaja
toteuttamisen
seuranta
- Tutkimus- ja
Hankkeen
Hankkeen
kehittämishankkeen vastuullinen johtaja vastuullinen
päättäminen ja
johtaja
päättyneen
hankkeen arviointi
- Julkaisujen
laadunvarmistus
to_9_tutkimussopimus
Prosessikaavio 1
Prosessikaavio 2
Prosessikortti
Prosessikaavio
Prosessikortti
Julkaisutoimikunna Julkaisutoimikunt Prosessikaavio 1
n pj.
a
Prosessikaavio 2
Prosessikaavio 3
Prosessikortti
23
- Julkaisutiedote
Tutkimussihteeri Tutkimu
ssihteeri Prosessikaavio
Prosessikortti
Tutkimusyksikön
Tutkimus- ja
kehittämistoiminna päällikkö
n seuranta ja
arviointi:
- Tulosarviointi- ja Tutkimusyksikön
raportointiprosessi päällikkö
Tutkimusyksikön
päällikkö
Ohje julkaisutiedottamiseen
Tutkimusyksikön Tunnistettu
päällikkö
Tutkimus- ja kehittämisosaston tuloskortti
Tuloskortin tunnuslukujen kuvaukset
Toimintaohjeet:
to_10_tkhankkeidenpalautekysely
- Itsearviointi (CAF),
määräajoin
- Tutkimus- ja
kehittämistoiminnan
ulkoinen arviointi,
määräajoin
Tutkimusyksikön
päällikkö
Tutkimusyksikön
päällikkö
to_11_toimintakertomuslomake
Tutkimusyksikön Tunnistettu
päällikkö
Tutkimusyksikön Tunnistettu
päällikkö
5.3 Johtaminen
Kuvio 9: Johtamisen toimintakaavio
24
3llSURVHVVLWMD
osaprosessit
3URVHVVLQ
omistaja vastuuhenkLO|
Rehtori Johtoryhmä
Rehtori Johtoryhmä
Strateginen
suunnittelu,
toteutus ja
seuranta
Rehtori
Toiminta- ja
taloussuunnittelu
Psin kuvaaminen
Tunnistettu
Talouspäällikkö
- Toiminta- ja
Rehtori
taloussuunnitelman
laadinta
Talouspäällikkö
- Tulossopimuksen Rehtori
laadinta
Talouspäällikkö
Prosessikortti
Prosessikaavio
Hallintojohtaja
Prosessikortti
Tunnistettu
Toiminnan
seuranta ja
arviointi
Rehtori
Tuloskortti
Rehtori
Tilinpäätös ja
tilinpäätösraportoi
nti
Toiminnan
kehittäminen
- Organisaation
kehittäminen
- Prosessien
kehittäminen
Johtamisen
tukiprosessit
Laadunvarmistus
Riskienhallinta
Prosessikaavio
Talouspäällikkö
Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut
Prosessikaavio
Prosessikortti
Rehtori
Hallintojohtaja
Tunnistettu
Rehtori
Prosessin
omistaja
Tunnistettu
Rehtori Laatupäällikkö
Rehtori Koulutusjohtaja
Tunnistettu
Tunnistettu
Hallintojohtaja
Toimintaohjeet:
Tutkimusjohtaja
to_15_jarjestyssaanto (på svenska)
Prosessien
omistajat
to_16_maaraysharjoitusturvallisuudesta
to_17_virkamiesten_varallaolo_2010
Turvallisuuspäällik
kö
to_18_polamk_valvomontoimintaohje
Esimiehet
to_19_polamk_henkilokunnanturvallisuuskoulutus
to_20_polamk_pandemiavarautuminen
to_21_pelastussuunnitelma
25
to_22_rajahdyssuojaasiakirja
to_23_tyosuojeluntoimintaohjelma2010_2011jasuunnitelm
a2010
Viestintä
Rehtori
Tiedottaja
Tunnistettu
Toimintaohjeet:
- Poliisiammattikorkeakoulun viestintäsuunnitelma
- Poliisin viestintästrategia
- Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirja
5.4 Yhteiset palveluprosessit
Kuvio 10. Tukiprosessien toimintakaavio






Henkilöstöhallinto
Taloushallinto
Kirjasto ja tietopalvelu
PolStat
Poliisimuseon toiminta
Resurssien hallinta
5.4.1 Henkilöstöhallinto
Pääprosessit ja
osaprosessit
Prosessin omistaja Prosessin
vastuuhenkilö
Prosessin kuvaaminen
26
Henkilöstön
rekrytointi
Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri
Prosessikaavio
Prosessikortti
Palvelusuhteen
hallinta:
- Perehdyttäminen Henkilöstöpäällikkö Yksikön esimies
Tunnistettu
Toimintaohjeet:
to_24_perehdyttamissuunnitelma
to_25_uudentyontekijanopas
Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösuunnittelija Prosessikaavio
Kehityskeskustelut
/osaamisen
Prosessikortti
kehittäminen
Toimintaohjeet:
to_26_paatos_tulos_ja_kehityskeskustelujen_eriyttaminen
to_27_kehityskeskusteluohje_2010
to_28_ryhmakeskustelu_muistio
to_29_kehityskeskustelulomake_2010
Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri
Tuloskeskustelut/
palkan
muodostuminen
to_30_tiimikohtainen_kehittamissuunnitelma_2010
Prosessikaavio
Prosessikortti
- Työajankäytön Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösuunnittelija Prosessikaavio
kohdentaminen ja
seuranta
Prosessikortti
Toimintaohjeet:
to_31_tyoaikamaarays
to_32_maarays_etatyon_periaatteet
to_33_paatos_tyoajan_erittelysta
to_34_esmikko_ohje
- Työhyvinvointi
Työsuojelutoimikunta Henkilöstöpäällikkö
to_35_esmikko_uusi_ohje
Tunnistettu
Toimintaohjeet:
27
to_36_tyhy_suunnitelma
to_37_tyosuojeluntoimintaohjelma
to_38_tasa_arvosuunnitelma
to_39_tyoterveyshuollon_toimintas
to_40_liikunta_ja_tyokunnon_yllapito
to_41_virkistystoiminta
to_42_hierontapalvelut
5.4.2 Taloushallinto
Pääprosessit ja
osaprosessit
Prosessin
omistaja
Prosessin
vastuuhenkilö
Taloussuunnittelu
Talouspäällikkö
Talouspäällikkö Talouspäällikkö
Prosessin kuvaaminen
Prosessikaavio
Taloussuunnittelija Prosessikortti
Käyttötaloussuunnitelma
Toimintaohjeet:
to_43_vahvistettukaytttaloussuunnitelma2011
Tilipuitteisto
Talouspäällikkö
Tunnistettu
Toimintaohjeet:
to_52_polamk_tilipuitteet_2011
Kirjanpito
Talouspäällikkö Taloussuunnittelija Tunnistettu
Toimintaohjeet:
to_58_talousohje_polamk 2011
to_59_poha_palkeet_vastuunjakotaulukko
to_62_poliisihallitus_ taloussaanto_2011
to_63_rondo_ohje
Matkanhallinta
Talouspäällikkö Taloussihteeri
Tunnistettu
28
Toimintaohjeet:
to_65_poha_m2ohje
Laskutus
to_68_m2_loppukayttajan_koulutusmateriaali
Talouspäällikkö Taloussuunnittelija Tunnistettu
Toimintaohjeet:
to_71_menetelmakuvaus_tisma
to_72_laskutusilmoitus_lomakelaskutuksenerittely
Tunnistettu
Kassatoiminnot
Talouspäällikkö Taloussihteeri
Raportointi
Talouspäällikkö Taloussuunnittelija Tunnistettu
Toimintaohjeet:
Tuloksellisuuslaskenta
to_76_esimerkkiwebaportista
Talouspäällikkö Taloussuunnittelija Tunnistettu
Tuloskortti
Toimintaohjeet:
to_74_polamkinhinnasto_1.7.2010_lukien
to_75_poliisimuseon_hinnasto_1.7.2010_lukien
to_77_valtionmaksuperusteasetus
to_78_kokonaiskustannuslaskennan_mukaiset_kertoimet_2
to_79_ohje_maksullinen_toiminta_ja_hinnoittelu
Materiaalihallinto
Hankintatoimi
Talouspäällikkö Materiaalitarkastaja Prosessikaavio
Prosessikortti
Toimintaohjeet:
to_80_lakijulkisistahankinnoista
Omaisuuden hallinta
to_81_hankintaohje 2009
Talouspäällikkö Materiaalitarkastaja Tunnistettu
5.4.3 Kirjasto ja tietopalvelu
Pääprosessit ja osaprosessit
Prosessin omistaja Prosessin
vastuuhenkilö
Prosessin kuvaaminen
29
Kokoelma
- Kirjakokoelma
Tietopalvelupäällikkö Informaatikko
Tietopalvelupäällikkö Informaatikko
Tunnistettu
Prosessikaavio
Prosessikortti
Kokoelmatyön toimintaohjeet
- Sähköisten aineistojen kokoelma Tietopalvelupäällikkö Tietopalvelupäällikkö Prosessikaavio
Prosessikortti
- Lehtikokoelma
Kokoelmatyön toimintaohjeet
Tietopalvelupäällikkö Tietopalvelusihteeri Prosessikaavio
Prosessikortti
Tiedonhaun ohjausprosessi
Kokoelmatyön toimintaohjeet
Prosessikaavio
Tietopalvelupäällikkö Informaatikko
Prosessikortti
5.4.4 PolStat
Pääprosessit ja osaprosessit
Poliisin tulostietojärjestelmän
järjestelmäkehitys ja ylläpito
Prosessin
omistaja
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Prosessin
vastuuhenkilö
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Prosessin kuvaaminen
Prosessikaavio
Prosessikortti
Prosessikaavio
Tietovarasto
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Raportointiväline
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Prosessikaavio
Käyttöliittymä
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Tiiminvetäjä
(PolStat)
Prosessikaavio
5.4.5 Poliisimuseon toiminta
Pääprosessit ja osaprosessit
Kokoelmien tallentaminen
Prosessin
omistaja
Intendentti
Prosessin
vastuuhenkilö
Tutkija
Prosessin kuvaaminen
- Kokoelmien luettelointi
Intendentti
Tutkija
Prosessikortti
Prosessikaavio
- Poistot kokoelmista
Intendentti
Tutkija
Prosessikortti
Prosessikaavio
Poliisimuseon näyttelytoiminta Intendentti
Tutkija
Prosessikortti
Prosessikaavio
Prosessikaavio
Prosessikortti
30
Toimintaohjeet:
to_94_poliisimuseonkokoelmaohjelma
to_95_poliismuseon_erikoisnayttelyt
5.4.6 Resurssien hallinta
Pääprosessit ja osaprosessit
AJONEUVOT
Ajoneuvohallinta
Huolto- ja korjaus
Prosessin
omistaja
Prosessin
vastuuhenkilö
Prosessin kuvaaminen
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Prosessikaavio
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Ajoneuvovaraus
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Reserviautojärjestelmä
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Ajoneuvotiimin
tiiminvetäjä
Prosessikortti
Prosessikaavio
Prosessikortti
Prosessikaavio
Prosessikortti
Prosessikaavio
Prosessikortti
KOIRAT
Koiran hankintaprosessi
Koiran hallintaprosessi
TILAHALLINNOINTI
Majoitus
Poliisikoiralaitoksen Poliisikoiralaitoksen Prosessikaavio
esimies
esimies
Prosessikortti
Poliisikoiralaitoksen Poliisikoiralaitoksen Prosessikaavio
esimies
esimies
Prosessikortti
Opintopalveluiden Virastopalvelujen
ylitarkastaja
esimies
Prosessikaavio
Prosessikortti
31
6. Mittaus, analysointi, jatkuva parantaminen
6.1 Seuranta ja mittaus
Prosessien suorituskykyä arvioidaan pääsääntöisesti osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen
yhteydessä. Prosesseilla, joilla ei ole tulosmittareita, on palautejärjestelmä, jonka perusteella
niiden suorituskykyä arvioidaan ja niitä kehitetään.
Opetuksen ja oppimisen prosessin laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi kerätään
säännöllisesti tietoa sähköisen palautejärjestelmän kautta. Jokainen tutkinto-opiskelija antaa
palautteen jokaisesta opintojaksosta. Palautteen antaminen on osa opintosuoritusta. Opintojakson
opettaja käsittelee palautteen ja antaa siitä vastapalautteen opiskelijoille.
Opetussuunnitelmatyöryhmät seuraavat säännöllisesti palautetta, ja koulutuksen johtoryhmä
käsittelee saadun palautteen vuosittain ja linjaa saatuun palautteeseen perustuvat
kehittämistoimenpiteet.
Tutkimuksen ja kehittämisen prosessien laadun seuraamisessa tarvittavaa tietoa kerätään
säännöllisesti. Tutkimus- ja kehittämishankkeista ja julkaisutoiminnasta kerätään keskeiset
tunnusluvut kolme kertaa vuodessa. Tutkimusjohtaja raportoi tunnusluvut johtoryhmälle.
Vuosittaisen tavoitteen mukaan noin kolmasosassa julkaisuista käytetään laaduntarkkailussa
vertaisarviointia. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisusarjojen laatua valvoo julkaisutoimikunta.
Tutkimuksen ulkoinen arviointi toteutetaan osana sisäasiainministeriön hallinnon alan tutkimuksen
arviointia.
Poliisihallinnossa toteutetaan kaikkia poliisiyksiköitä koskevia useita arviointimenettelyitä.
Henkilöstöbarometri on yksi keskeisimmistä tietolähteistä määriteltäessä henkilöstön
työhyvinvoinnin ja työyhteisön kehittämisen painopisteitä. Esimiestyön kehittämisen ja arvioinnin
välineenä käytetään 360-arviointia. Riskienarviointimalli yhtenäistettiin keväällä 2011. CAFitsearviointi on kattaa kaikki keskeiset toiminnot ja tulokset. CAF-itsearvioinnissa hyödynnetään
muiden arviointien tuloksia. Arviointimenettelyiden aikautulu on alla olevassa taulukossa.
Arviointien perusteella tehdään kehittämissuunitelmat, jotka kyteketään tulossuunnitteluun ja johtamiseen.
2008
1
2
CAF
HB
Sipa
Viitta
360
Riski
KKA
TTS
TK
TA
3
4
x
2009
1
2
x
3
4
x
2010
1
2
3
4
x
2011
1
2
x
3
4
x
2012
1
2
3
4
x
2013
1
2
x
3
4
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Lyhenteiden selitykset:
CAF
HB
Sipa
Viitta
360
Riski
KKA
TTS
TK
TA
Common Assessment Framework
henkilöstöbarometri
sisäisen palvelun kysely
talous- ja henkilöstöhallinnon tilan itsearviointi
poliisin johtamisen 360°-palaute- ja arviointijärjestelmä
riskienarviointi
Korkeakoulujen arviointineuvosto, laadunvarmistusjärjestelmän auditointi
toiminta- ja taloussuunnitelma
toimintakertomus
tulosarvio
32
Ulkoisesta viestinnästä kerätään palautetta mediabarometrin ja mediaseurannan avulla.
Kansalaisilla on mahdollisuus antaa palautetta www-sivujen kautta. Kansalaispalautteen
käsittelystä ja palautteisiin vastaamisesta vastaa viestintätiimi. Sisäisen viestinnän toimivuutta
arvioidaan osana sisäisten palvelujen kyselyä. Intranetia kehitetään käyttäjäkyselyistä saatavan
palautteen avulla.
Kuvio 9. Yhteys CAF-itsearviointimallin ja toimintakäsikirjan välillä
Poliisiammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti tuotetaan laadun
varmistamiseksi ja toiminnan tulosten seurantaa ja kehittämistä varten toiminnan tunnuslukuja.
Tunnuslukujen kokonaisuus on koottu tuloskortille ja se muodostuu seuraavista
toimintakokonaisuuksista:
-
valtion talousarvion mittaritiedot
tulossopimuksen tunnusluvut
toiminta- ja taloussuunnitelman tunnusluvut
strategian mittarit
toimintakertomuksen tunnusluvut
Tuloskortti on sovittujen mittareiden seuranta- ja arviointiväline, johon sisältyy tietoa toiminnan
vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tehokkuudesta ja suoritteiden määristä laadunhallinnasta sekä
henkisistä voimavaroista. Tuloksen ja seurannan mittaritietoa kerätään osavuosikatsastusten
(30.4. ja 31.8.) ja tilinpäätöksen (31.12.) yhteydessä tuloskortille, jolle muodostuu mittareiden
aikasarjat.
Tuloskortin tietojen keräämisestä vastaavat tuloskortin tekstiosassa nimetyt vastuuhenkilöt.
Poliisiammattikorkeakoulun tuloskortin lisäksi tutkimusosasto tuottaa tutkijakohtaiset tuloskortit.
Liitteet:


Tuloskortti ja 5-vuotistuloskortti
Tuloksen ja toiminnan arvioinnissa käytettävä tunnusluvut
33
Poliisiammattikorkeakoulun ostopalveluiden laadun seuranta on kuvattu ostopalveluiden
laatumatriisissa:

Laadunvarmistuksen menettelyt ja kilpailuttamissuunnitelma ostopalveluissa
6.2 Tiedon analysointi
Prosessien omistajat ja esimiehet analysoivat laadunvarmistusjärjestelmän ja muiden
tietolähteiden tuottamaa tietoa. Palautetietoa käsitellään ja dokumentoidaan yksiköiden ja tiimien
henkilöstöpalavereissa. Analysoinnin tulokset johtavat toiminnan kehittämiseen organisaation eri
tasoilla. Tiedon analysoinnista raportoidaan tarvittaessa johtoryhmälle.
Henkilöstöbarometri käsitellään yksikkö/tiimitasolla. Tulosten analysoinnin jälkeen valitaan
kehittämiskohteita, joista osa on koko Poliisiammattikorkeakoulun koskevia ja osa tiimi/yksikkökohtaisia. Esimiesten 360-arvioinnin tulokset kytketään osaksi kehityskeskusteluita.
Sisäisen palvelun kyselyn ja CAF-itsearvioinnin tulosten pohjalta laaditaan kehittämissuunnitelma,
jonka johto vahvistaa. Myös riskienkartoituksen ja -arvioinnin johdosta tehtävistä toimenpiteistä
päättää johto. Kulllekin arviointimenettelylle on nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on tulosten
analysointi ja esittely johdolle.
Toimintaa arvioidaan lisäksi osavuosiarviossa. Taloudellisen suorituskyvyn arviointi toteutuu
tilinpäätöksen yhteydessä.
6.3 Poikkeamat ja kehittämiskohteet
Kehittämisehdotukset ja reklamaatiot käsitellään viipymättä, ja korjaavat toimenpiteet tehdään
mahdollisimman nopeasti. Jokaisen on raportoitava viivytyksettä akuuteista ja vakavista ja laajoista
turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista, poikkeamista, läheltäpiti tilanteista tai niiden epäilyistä
viivytyksettä yksikön johdolle ja turvallisuuspäällikölle. Raportointi tehdään sähköisillä
raportointipohjilla ”poikkeamailmoitukset”-työtilassa.
https://neukkari.intermin.fi/poliisi/sivustohakemisto/poikkeamailmoitukset/default.aspx
Ehkäisevät toimenpiteet ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Esimiespäivien, henkilöstöpalavereiden
ja tiimipalavereiden yhteydessä käsitellään esiin nousevia ehkäiseviä toimenpiteitä ja päätetään
niiden käynnistämisestä eri tiimeissä tai koko organisaation tasolla. Jatkuvan oppimisen avulla
siirretään tietoa organisaation sisällä ja edistetään ehkäisevien toimenpiteiden käynnistämistä.
Organisaation kehittäminen on systemaattista, ja se perustuu saatuun palautteeseen,
prosessimittareiden tuottamaan tietoon tai muilla tavoin havaittuihin kehittämistarpeisiin. Aloitteita
organisaation kehittämiseen voivat tehdä myös yksittäiset viranhaltijat tai työntekijät.
Toiminnan kehittämisen tavoitteet Poliisiammattikorkeakoulu liittää TTS:aan ja
tulossopimukseen. Yksittäiset kehittämissuunnitelmat sisältävät kehittämiskohteiden lisäksi
aikataulun ja vastuuhenkilön. Kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan johdon
katselmuksissa.
6.4 Jatkuva parantaminen
Jatkuva parantaminen on osa Poliisiammattikorkeakoulun normaalia toimintaa. Parantamisen
kohteet voivat koskea joko tiimi- tai yksikkötasoa tai koko organisaatiota.
34
Toiminnan kehittämiseksi voidaan nimetä työryhmiä tai sisäisiä selvitysmiehiä. Työryhmät voivat
olla joko määräaikaisia tai pysyviä. Eri arviointimenettelyihin osallistetaan henkilöstöä arvioitsijoina
ja haastateltavina. Arviointien tuloksia käsitellään yksikkö- ja tiimitasolla. Henkilöstöbarometrin
kehittöämissuunnitelman laatimiseen voi osallistua koko henkilöstö.
Prosessien suorituskykyä parannetaan palautejärjestelmän ja tunnuslukujen tuottaman
palautetiedon perusteella. Toiminnan ja laadun jatkuva parantaminen on jokaisen
Poliisiammattikorkeakoulussa työskentelevän oikeus ja velvollisuus. Opiskelijoiden keskeisin
vaikuttamiskanava on palautejärjestelmä.
Henkilöstön hyvinvoinnin jatkuvaa parantamista tehdään työsuojelun toimintaohjelman,
työhyvinvointisuunnitelman ja päihdesuunnitelman mukaisesti.
35