doc2/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit
download 
Report Transcription
2/2011 - Keski-Suomen Reservipiirit
Keski-Suomen Maanpuolustaja www.ksrespiirit.fi Toukokuu 2011 30. vuosikerta Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti Sisällys Kesän maanpuolustustapahtumat sivu 2 Sotilasläänin vuosipäivää juhlittiin Jyväskylässä sivu 4 Seitsemän vuosikymmentä varikkotoimintaa Kalettomalla sivu 7 Maakuntakomppania aluevalvontatehtävässä sivut 8–9 Maanpuolustusyhteisöt esillä vapaa-aikamessuilla sivu 10 Ampujan psyyke sivu 12 Konsertti sotiemme veteraaneille sivu 16 Kuva: Pekka Könkkölä Arvokas aineisto vaarassa tuhoutua Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin alueella on tallennettu 1990-luvun alusta lähtien yli 700 tuntia keskisuomalaisten veteraanien haastatteluja sotiemme 1939–1945 aikaisista tapahtumista. Haastattelut on tallennettu senaikaisella tekniikalla C-kaseteille. Haastatteluista yli 600 tuntia on arkistoitu Jyväskylän Maakunta-arkistoon loppujen ollessa paikallisessa säilytykses- sä. Nauhojen magneettisuus ja samalla äänikin häviää kaseteilta ajan myötä. Kasetteja on rasittanut myös haastattelujen käyttö kirjojen ja opintojen lähdemateriaalina. Haastattelun purku analogiselta kasetilta edellyttää nauhan kelausta edestakaisin, jolloin nauha venyy ja joskus jopa katkeaa. Haastattelujen käyttöä on pakko rajoittaa nykymuodossa. Aineisto tulisi saada digitaa- liseen muotoon pikaisesti. Digitoinnin jälkityönä aineistosta pitäisi luoda käyttöä olennaisesti helpottavia hakemistoja. Tällaisia olisivat esimerkiksi haastateltavien kotipaikkakunta, talvi- ja jatkosotaan liittyvien haastattelujen sekä tapahtuman kulkuun liittyvät hakemistot. Digitoidun materiaalin ylläpito varmuuskopioinnilla olisi paljon yksinkertaisempaa. Koko materiaa- li mahtuisi yhden teratavun ulkoiselle kiintolevylle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan syttymisestä ja eräs ajatus olisi luovuttaa veteraanien kotikuntien kirjastoille oman kunnan veteraanien kertomukset jälkipolvien kuunneltavaksi. Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri etsii yhteistyökumppaneita ja tukijoita digitointihankkeeseensa. Kustannusar- vio on noin 10 000 euroa. Aineiston säilyttäjällä, Jyväskylän Maakunta-arkistolla, ei ole resursseja materiaalin digitoimiseen. Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin ja sen 30 jäsenyhdistyksen nykyiset vaatimattomat varat menevät kokonaisuudessaan vielä elossa olevien veteraanien ja heidän puolisojensa ja leskiensä huoltotyöhön. Henkilöt, jotka voisivat asiassa auttaa, esimerkiksi varainhankinnassa, voivat ottaa yhteyttä sotaveteraanipiiriin, puhelin 050 568 0396 tai sähköpostitse keski-suomensvp@ sotaveteraaniliitto.fi . Timo Hakala Keski-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Keski-Suomen Maanpuolustaja 2 Hyvät reserviläisveljet ja -sisaret Olemme kesän kynnyksellä, ja talvi on jo täysin takana. On ollut kaikenlaisia luonnonmullistuksia, vaan ei sentään omassa kauniissa Suomessamme. On pohdittu monissa eri yhteyksissä kodinturvajoukkoja puolesta ja vastaan. Kodinturvajoukothan muodostavat samanlaisia reserviläisistä koottuja yksiköitä kuin puolustusvoimissa on ollut tähänkin asti, paitsi että niissä olisi myös sijoittamattomia reKeijo Häkkinen serviläisiä. Tehtäväkin on sama eli Suomen puolustaminen. Johtosuhteet eivät paljoa taa maanpuolustusoikeutta eroa nykyisestä Suomen ar- kustannustehokkaasti, kumeijasta, koska kodintur- ten viisaat sanovat. Tähän vajoukot toimisivat osana ollaan tultu, koska valtioSuomen puolustusta. Ero- valta pienentää kaiken aikaa na olisi ainoastaan se, että puolustusmäärärahoja. Mielipiteeni on, että yhniiden varustamiseen osallistuisivat maanpuolustus- tään varuskuntaa ei ole nyt enää vara lakkauttaa. Niijärjestöt. Maakuntajoukot polkais- tä on nyt jo liikaa lopetettu. tiin käyntiin muutama vuosi Kyllä päättäjien olisi löysitten. Niissä on sijoitettuja dettävä jotain muuta misreserviläisiä, ja rahat tulevat tä leikata. Messut 2.–3.4.2011 on puolustusbudjetista. Kodinturvajoukot toimi- pidetty ja siitä iso kiitos sivat vapaaehtoisen orga- niille, jotka olivat tapahtunisaation varassa. Silloin massa mukana. Allekirjoitsaataisiin kaikille reservi- tajakin oli pyhänä kehisläisille mahdollisuus hoi- sä. Kaikki meni molempina päivinä aivan hyvin, oikeastaan erinomaisesti. Haluan vielä kerran Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtajana kiittää kaikkia niitä, jotka palkittiin kevätkokouksien yhteydessä 30.3.2011 molemmista piireistä. Kesän kynnyksellä toivon teidän, kuten olen ennenkin sanonut, menevän isolla joukolla tarjolla oleville MPK:n kursseille. Siinä saa samalla kohotettua kuntoakin. Älkäämme unohtako ammuntaharrastusta kesällä. Muistakaa laittaa jo nyt kalentereihinne Keski-Suomen maanpuolustusjuhla Viitasaarella 20.8.2011. Me menemme sinne isolla joukolla. Muistutan, että luonto- ja erämessut ovat 10.– 12.6.2011 Jyväskylän Messukeskuksessa. Reserviläisliitolla on osasto messuilla. Hyvää kesää kaikille toivottaa Keijo Häkkinen alikersantti Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtaja 2/2011 Jumalan taisteluvarustus Ef. 6:11–17 kuuluu: ”Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Emmehän me taistele ihmisiä vastaan vaan henkivaltoja ja voimia vastaan, tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen. Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan ja sitokaa jalkineiksenne alttius julistaa rauhan evankeliumia. Ottakaa kaikessa suojaksenne uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa pahan palavat nuolet. Ottakaa myös pelastuksen kypärä, ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana.” Tämä tekstikohta, jossa Paavali antaa neuvoja taistelussa pahaa vastaan, on Efesolaiskirjeen värikkäimpiä kohtia. Se on kuin ’’ylipäällikön päiväkäsky’’: Pukekaa yllenne! Seiskää lujina! Tehkää! Pysykää valveilla! Kuvaus on kristityn henkisestä taisteluvarustuksesta. Vaikka Kristus on kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan jo voittanut ”pimeyden vallat”, henkien taistelu jatkuu edelleen. Kristuksen sovitustyö ei hävittänyt syntiä maailmasta eikä ihmisten sydämistä. Sydämen syntisyys altistaa ihmisen Saatanan voimille. Pietari kehotti: ”Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä.” (1. Piet 5:8.) Kristityt ovat itsessään voimattomia, onhan vastassa Perkele kaikkine pimeyden valtoineen. Kysymys on henkien taistelusta, jossa toisella puolen on Jumalan hyvä tahto ja toisella puolen Saatanan paha tahto. Näiden välillä mikään sovittelu ei ole mahdollinen. Jumalan antamassa taisteluvarustuksessa on yllättävän monta pelkästään meitä suojelevaa varustusta. Jalkineet suojaavat jalkoja, totuuden vyöllä voi sitoa viittansa liepeet, niin etteivät ne estä liikkumasta taistelussa. Päätä suojaa pelastuksen kypärä, joka merkitsee, että olemme kasteessa saaneet Jumalan lapseuden ja pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa, ja hän on luvannut olla kanssamme elämämme loppuun asti. Keskiruumista suojaa vanhurskauden haarniska, ja kaiken yllä on korkea uskon kilpi, jonka takana sotilas on suojassa myös taistelussa käytetyiltä palavilta nuolilta. Ainoa hyökkäysvaruste on miekka: ”…ottakaa Hengen miekka, Jumalan sana’’ (Ef. 6:17). Kristuskin käytti sitä taistelussa kiusauksia vastaan. Tämä ase on saamistamme varusteista kouriintuntuvin ja konkreettisin. Raamattu on kätemme ta- voitettavissa. Voimme lukea sitä. Voimme opetella ulkoa keskeisiä kohtia. Tätä Sanan miekkaa kristitty ei kuitenkaan saa omin päin heilutella ja käyttää lyömäaseena toisia vastaan, vaan Pyhä Henki ojentaa sen avuksemme, kun ahdistukset ja koettelemukset tulevat. Pyhä Henki löytää tähän henkien taisteluun oikeat sanat, juuri ne, jotka olemme oppineet ulkoa. Totuus, oikeus, vanhurskaus, rauha, usko ja pelastus. Kysymys ei ole kristityn ominaisuuksista vaan siitä, minkä puolesta hänen on taisteltava. Paha päivä, johon tekstimme viittasi, ei merkitse vain lopun ajan suurta ratkaisutaistelua vaan jatkuvia pahan kiusauksia. Siinä välissä on erityisen vaarallisia ajanjaksoja, erityisen pahoja päiviä ja koetusten aikoja. Ei tule kysymykseenkään, että heikkouttamme ja huonouttamme pakenemme tällöin taistelua. Olemme joka tapauksessa sen keskellä. Pukeutuminen on jokahetkistä Herran Jeesuksen avuksi huutamista (Ef. 6:18). Emme voi lähteä taisteluun ilman Häntä. Jumalan taisteluvarustuksessa voimme rohkeasti sanoa: ”Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa” (Fil. 4:13). Riitta Kuparinen Puhe on pidetty 13.3.2011 Viitasaaren Kirkkosaaressa Kenttähartaus Viitasaarella 13.3.2011 Talvisodan päättymisen iltana 13. maaliskuuta sytytettiin tervastulet Viitasaaren Kirkkosaaren hautausmaalla vanhan kirkon muistopaaden luona. Hartauspaikkaa reunustivat nuotioiden lisäksi ulkotulien ja kynttilöiden lepattavat liekit, jotka valaisivat paksun hangen keskelle avattuja kulkuväyliä talvisodan tunnelmaa luoden. Viitasaaren seurakunnan ja Viitasaaren Reserviupseerien järjestämä kenttähartaus kokosi Kirkkosaareen yli 70 sanankuulijaa. Talvisen luonnon keskellä hämärtyvässä illassa tunnelma oli harras ja koskettava. Tervetulotoivotusten jälkeen veisattiin yhdessä tuttu virsi ”Ju- Pastori Riitta Kuparinen kenttähartautta pitämässä. mala ompi linnamme”, joka kajahti uljaasti lumisten puiden katveessa. Puheessaan pastori Riitta Kuparinen luki hartausväelle Efesolaiskirjeen 6. luvusta, jossa kerrotaan Jumalan asettamasta henkisestä taisteluvarustuksesta Paholaisen juonia vastaan. Jumalan sotilaan varustukseen kuuluu ainoana hyökkäysvarusteena miekka, Hengen miekka, Jumalan sana, jolla taistellaan pimeyden voimia vastaan. Jumalan sana löytyy Raamatusta. Se on meidän jokaisen lähellä ja tavoitettavissa niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Hartaus päätettiin rukoukseen ja kiitosvirteen, jonka viimei- sen säkeistön sanat ”Kaikki, joissa henki on, kiittämään jo tulkohon Herraa hyvää riemulla, halleluja halulla” kehottivat osuvasti hartausväkeä olemaan kiitollisia itsenäisestä isänmaastamme ja jo pitkään vallinneesta rauhan ajasta. Kirkkaan tähtitaivaan alla hartausväki poistui saaresta kynttilöiden reunustamaa polkua pitkin muistellen kiitollisin mielin talvisodan taistelijoita, jotka puolustivat isänmaamme itsenäisyyttä ylivoimaista vihollista vastaan ja pysäyttivät sen tunkeutumisen maahamme 71 vuotta sitten. Kari Hämäläinen Kesän maanpuolustustapahtumat Kesällä 2011 järjestetään Keski-Suomen alueella useita maanpuolustustapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Perjantaina 3.6. järjestetään Jalkaväkirykmentti 50:n jatkosotaan lähdön muistotilaisuus Suolahdessa. Tapahtumaan liittyy myös maakuntajoukkojen toiminnan esittely ja reserviläisten ylentämistilaisuus. Aamulla klo 9.00 on Äänekosken keskustassa kaupungintalon edessä maakuntajoukkojen esittely. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua maakuntajoukkojen toimintaan ja kalustoon. Suolahden sankarihautausmaalla on seppeleenlasku klo 16.30. Vanhalla asemalla on seppeleenlasku Jalkaväkirykmentti 50:n muistokivelle klo 17.00, jon- ka jälkeen on Suomenselän maakuntakomppanian ohimarssi Suolahden keskustassa. Juhlallisuudet jatkuvat tämän jälkeen reserviläisten ylentämis- ja palkitsemistilaisuudella sekä Jalkaväkirykmentti 50:n muistokonsertilla Keski-Suomen opistolla. Tiistaina 21.6. järjestetään Jalkaväkirykmentti 48:n jatkosotaan lähdön muistotilai- suus Jyväskylässä yliopiston kampusalueella. Tilaisuuden tarkemmasta paikasta ja alkamisajankohdasta ilmoitetaan erikseen. Keski-Suomen maanpuolustusjuhla järjestetään 19.– 20.8. Viitasaarella. Tilaisuuteen liittyy Pioneerirykmentin saapumiserän 2/2011 sotilasvala. Perjantaina 19.8. klo 12.00 alkaen on ohjelmas- sa Pioneerirykmentin kalustonäyttely ja maanpuolustusjärjestöjen esittely koulukeskuksen pihamaalla. Pohjanmaan Sotilassoittokunnan konsertti järjestetään Viitasaari Areenalla klo 19.00. Lauantaina 20.8. ohjelmassa on kalusto- ja maanpuolustusjärjestöjen esittely klo 10.00–15.00. Pioneerirykmentin sotilasvala on urheilukentällä klo 11.00. Pääjuhla alkaa Viitasaari Areenalla klo 14.00. Tilaisuuksien ohjelmiin ja aikatauluihin saattaa tulla vielä muutoksia. Kaikista tilaisuuksista ilmoitetaan etukäteen paikallislehdissä. Tervetuloa! 2/2011 Uusi kiertopalkinto Everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi 50 vuotta Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi täytti 50 vuotta 2.2.2011. Syntymäpäivänä päivänsankaria juhlittiin Kivääritehtaalla ravintola Aimossa. Vastaanotolle oli kutsuttu keskisuomalaiset ystävät ja yhteistyökumppanit. Toinen juhla oli viikonloppuna Lahdessa, jossa oli koolla muun muassa sukua. 2.2. onnittelijoiden joukossa 3 Keski-Suomen Maanpuolustaja oli Keski-Suomen reservipiirit, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen KOTUyksikkö, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö ja keskisuomalaiset joukko-osastot. Everstiluutnantti Kylmäniemen harrastus jalkapallo toi paikalle useita delegaatioita keskisuomalaisista seuroista erotuomaripiireihin. Pentti Ruohotie Varatuomari Martti Porvali onnittelee päivänsankaria, jonka rinnalla on puoliso Pirjo Kyyrönen. Tänä keväänä toukokuussa alkavissa Kivääriammunnan paluu -tapahtumissa kilpaillaan pienoiskiväärillä uudesta joukkuekiertopalkinnosta, Puolustusministerin maljasta. Sinisävyinen, näyttävännäköinen lasimaljakko on taideteos, jonka lahjoittaja on puolustusministeri Jyri Häkämies. Kilpailulajina on pienoiskiväärin 60 laukausta makuulta kolmimiehisin joukkuein. Osallistumisoikeus on kaikilla Keski-Suomen reservipiirien yhdistyksillä. Muut paikkakunnat paitsi Jyväskylä voi asettaa kilpailuun sekajoukkueen, joka muodostuu reserviupseereista ja reserviläisistä (2+1 tai 1+2). Sarjakilpailuun hyväksytään Kivääriammunnan paluu -ohjelmaan merkityt kilpailut ja lisäksi Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton mestaruuskilpailut. Jos kahdella tai useammalla joukkueella on kolmen ampujan kolmen kilpailun sama yhteistulos, paras ei-joukkuetu- Puolustusministerin malja lokseen yltänyt tulos määrittää voittajan. Jos palkinnon voittaa sekajoukkue, palkinnon saa se yhdistys, jolla kauden viimeisessä kilpailussa on enemmistö. Puolustusministerin malja katkeaa viidestä kiinnityksestä, ei kolmesta kuten Gustav Hägglundin malja. Pentti Ruohotie ”En päivääkään vaihtaisi pois” Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi täytti 50 vuotta 2.2.2011. Toimittaja haastatteli päivänsankaria ja totesi kahden asian läheisten, perheenjäsenten, lisäksi nousevan erityisesti esille. Tämä juttu käsittelee tarkoituksellisesti sotilasuraa ja jalkapalloa. Sotilasura Hannu Kylmäniemen ollessa lukion toisella luokalla koulussa vieraili ammatinvalinnanohjaustunnilla kaksi kadettikoulun oppilasta. Tuolloin kiinnostus sotilasuraan jo jossain määrin heräsi. Varsinainen sytyke uranvalintaan tuli kuitenkin varusmiesaikana keväällä 1981. – Palveluspaikassani oli useita hyviä, innostavia esimiehiä. Heidänkin kannustamanaan pyrin kadettikouluun varusmiespalveluksen aikana ja pääsin sisään, Kylmäniemi kertoo. Everstiluutnantti kuvaa uraansa sanoin: – En päivääkään vaihtaisi pois. Hän summaa työnsä parhaat puolet: – Minulla on ol- lut aina hyviä työkavereita. Tekemisen laatu on ollut korkeata luokkaa: siihen ovat vaikuttaneet henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset. Puolustusvoimien järjestelmä kasvattaa niitä, jotka pyrkivät omalta osaltaan parhaimpaan. Kylmäniemen kohdalla sotilaselämä on merkinnyt montaa muuttoa. – Urallani olen kokenut koko elämisen kirjon. Metsässä harjoittelemisen lisäksi on ollut juhlatilaisuuksia. Näistä päällimmäisenä on toisen vuosikurssin kadettina pääsy tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Tämä tapahtui presidentti Koiviston aikana. Everstiluutnantti Kylmäniemi on viihtynyt hyvin Keski-Suomessa. Kolmas periodi maakunnassamme, nyt aluetoimiston päällikkönä, on ollut mieluisa kokemus. – Minut on otettu hienosti vastaan. Maanpuolustustahto maakunnassa on korkealla. Aluetoimiston päällikkö kiittelee eri tahoja, mukana työkaverit, reserviläiset ja yhteistyökumppanit. – Täällä varautumisen eteen tehdään työtä vapaaehtoisesti tai vain pientä korvausta vastaan. Jalkapallo Hannu Kylmäniemi alkoi potkia jalkapalloa viisivuotiaana. Seitsenvuotiaana hän liittyi Rovaniemen Reippaaseen, jolla oli voimakasta junioritoimintaa. – Kadettikouluaikana osallistuin pohjoismaisten kadettipäivien jalkapalloturnaukseen Oslossa. Se lienee urani huippuhetki. Olin maani edustaja ja joukkue sijoittui hopealle, Kylmäniemi kertoilee. – Työelämäkin on joukkuepelaamista. Joukkueessa joku voi olla tähti, mutta joukkue on sitä voitokkaampi mitä paremmin se pelaa yhteen. Kadettikoulun jälkeen ura jatkui vielä Rovaniemen Reippaassa. Pääsy kapteenikurssille vuonna 1988 merkitsi aktiivipelaamisen loppumista. Sittemmin Kylmäniemi on toiminut erotuomarina ja erotuomarien kouluttajana. Nykyisin hän toimii tarkkailijana Veikkausliigassa sekä Suomen Palloliiton että sen alaisten pii- Reservipiirien onnittelijat Tapio Paappanen (vas.), hänen takanaan Keijo Häkkinen, Kari Löfgren ja Jouko Hyppönen. rien jalkapallosarjoissa. – Järjestötoiminta ja jalkapalloharrastus ovat antaneet paljon. Kun keskittyy peliin, stressitekijät pitää tyystin unohtaa. Harrastus on vaatinut sitoutumista. Puoliso saa kiitosta rinnallaolijana. Sitoutuminen on merkinnyt yhteistä aikaa yhdessä tehdyillä matkoilla. Liikuntaa Hannu Kylmäniemi harrastaa nykyisin kävelemällä päivittäin työmatkat Jyväskylässä. Kävelylenkit kuuluvat ohjelmaan viikonloppuisin. – Nyt harrastan enimmäkseen hyötyliikuntaa, Kylmäniemi kuittaa nykyisen liikunnan ja liikkumisen. – Nuorisolle ja vanhemmillekin suosittelen liikkumista. Osalla nuorisostamme fyysinen suorituskyky on heikko. Onneksi puolustusvoimissa asiaan suhtaudutaan vakavasti. Terveet elämäntavat ja liikunta kunniaan, on liikkuvan miehen ohje kaikille. Teksti ja kuvat: Pentti Ruohotie Onnitteluvuorossa Ilmavoimien Teknillisen Koulun johtaja, eversti Pasi Hakala. Pöydän ääressä everstiluutnantti Hannu Kylmäniemi ja tämän puoliso Pirjo Kyyrönen sekä Pioneerirykmentin komentaja, everstiluutnantti Jouko Rauhala Keuruulta ja poliisipäällikkö Markku Luoma Keski-Suomen poliisilaitoksesta. Keski-Suomen Maanpuolustaja 4 2/2011 Sotilasläänin vuosipäivää juhlittiin Jyväskylässä Maakuntamme Keski-Suomi kuuluu Länsi-Suomen sotilaslääniin yhdeksän muun maakunnan kanssa. Sotilasläänin esikunta toimii Hämeenlinnassa. Asiakaspalvelua hoitavat aluetoimistot, joita on Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Vaasassa. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan vuosipäivää vietetään 24.2. Tänä vuonna vuosipäivän vastaanotto oli Jyväskylän kaupunginteatterin ylälämpiössä. Pöydillä oli monenlaista herkkua. Kutsuja oli lähetetty koko sotilasläänin alueelle. Toimittaja tapasi muun muassa tuoreen Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtajan Satu Rajalan Hattulasta. Kutsuissa lienee ollut kuitenkin painotus keskisuomalaisten suuntaan, ja paljon meitä olikin paikalla. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen toivotti vieraat tervetulleeksi. Kaupunginjohtaja Markku Andersson toi puheenvuorossaan esille mielihyvän siitä, että Jyväskylä sai olla tämänvuotisen vuosipäivän vastaanoton pitopaikkana. Esikuntapäällikkö, eversti Hannu Alen suoritti sotilasläänin palkitsemiset. Pohjanmaan Sotilassoittokunta esitti musiikkia koko vastaanoton ajan. Herkkuja oli tarjolla ylälämpiön pöydillä. Vieraat käyttivät antimia hyväkseen. Pentti Ruohotie Entinen Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Rauno Meriö ja rouva Mirjam Meriö vastaanotolla. Vastaanoton isäntä, Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen kielekkeisen valtiolipun vierellä. Vahvoja maanpuolustusnaisia. Maanpuolustusnaisten Liiton puheenjohtaja Satu Rajala (vas.) ja järjestön Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Eila Kotanen. Neuvostoliitosta jatkosodan edellä ja Venäjän nykypäivästä Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö järjesti jo perinteeksi muodostuneen keväisen luentotilaisuuden Jyväskylän lyseolla 31.3.2011. Tilaisuudessa luennoi valtiotieteiden tohtori Ilmari Susiluoto, joka on tehnyt elämäntyönsä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen saralla. Luennon aiheena oli Neuvostoliiton varustautuminen jatkosotaan vuonna 1941. Tilaisuuden juonsi ja alusti Timo Fredrikson, ja kuulijoita oli saapunut paikalle noin 90. Susiluodon esitelmä kattoi niin yhteenoton Japanin kanssa 1930-luvun lopulla kuin puna-armeijan valmistautumattomuuden jatkosodan alkuvaiheissa. Hän painotti erityisesti kulissien takana harjoitettua valtapeliä, jossa Stalinin ja Hitlerin intressit olivat aika ajoin varsin yhteneväiset. Ajan ilmapiiriä hän kuvasi odottavaksi: suurvallat vartoivat, kuka tekisi ensimmäisen siirron, josta ketjureaktio lähtisi liikkeelle. Yksityiskohtien ja hauskojen anekdoottien kautta Susiluoto kuvaili sarjan sattumia, jotka olivat merkittäviä koko toisen maailmansodan lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi Japanin tappio Neuvostoliitolle ja siitä seurannut Japanin strategisen paino- pisteen muutos Siperiasta Oseaniaan vapautti 40 puna-armeijan divisioonaa Uralin länsipuolelle. Divisioonat ehtivät vielä Moskovan ratkaisutaisteluihin. Oli myös pienestä kiinni, ettei Neuvostoliitto hyökännyt ensin Saksaan ja ettei Yhdysvalloista tullut Saksan liittolaista. Historiallisen aiheen ohella Susiluoto kävi läpi nyky-Venäjän asevoimia ja siihen kohdistuvia uudistuspaineita. Sekä kalusto että operatiivinen rakenne ovat pahasti vanhanaikaisia. Venäjällä olisi poliittista halua ilmaista sotilaallista mahtia ja vaatia takaisin suurvalta-asemaansa, mut- Kuvassa vasemmalta tohtori Ilmari Susiluoto, professori Erkki Laatikainen, toimitusjohtaja Ari Hiltunen, konsuli Timo Fredrikson, johtaja Juho Vaissi ja ekonomi Pekka Selín. Tohtori Ilmari Susiluoto luennoimassa. ta taloudelliset voimavarat näyttävät riittämättömiltä. Tätä asetelmaa hän peilasi siihen, millainen oli Neuvostoliiton teollinen ja sotilaallinen tila ennen jatkosotaa. Muun muassa Venäjän teollisuustuotanto on supistunut huomattavasti Neuvostolii- ton ajoilta. Tilaisuuden yhteydessä Keski-Suomen Maanpuolustussäätiö luovutti numeroidut upseerinmiekat 73 ja 74 uusille yhteistyökumppaneilleen, johtaja Juho Vaissille Vaissi Oy:stä ja toimitusjohtaja Ari Hiltuselle Jykes Oy:stä. Tohtori Susiluotoa kiitettiin maanpuolustussäätiön standaarilla. Ville Pekkala Kuvat: Kari Löfgren 2/2011 5 Keski-Suomen Maanpuolustaja Reservipiirien lahja kenraali Gustav Hägglundille Kenraali kehui keskisuomalaisten aktiivisuutta Kenraali Gustav Hägglund vieraili Jyväskylän kirjamessuilla 1.4.2011. Kun viimesyksyinen Keski-Suomen reservipiirien kiitoslahjan luovuttaminen kenraalille ei ollut aiemmin onnistunut, se toteutettiin messujen avajaispäivänä. Kivääriammunnan paluu -idean isä Aarne Ratinen kiitti pienimuotoisessa tilaisuudessa kenraalin nimeä kantaneen palkinnon johdosta. Ratinen kertoi viiden vuoden aikana tulleen Keski-Suomen reservipiireille 18 mitalia kiväärilajien SM-mitte- löistä, joita RESUL järjestää. Mitalisadetta oli edeltänyt 37 kuivaa vuotta, jolloin mitaleita ei tullut. Kenraali Gustav Hägglundin kiertopalkinto katkesi viime vuonna Vaajakosken Reserviläisille. Kenraali Hägglund ar- Kenraali Gustav Hägglund ja Jyväskylän Messujen myyntijohtaja Pekka Nupponen, joka toimi kahvitilaisuuden isäntänä. vosti Keski-Suomen reservipiirien aloitteellisuutta ja työtä paitsi kivääriammunnan osalta myös siksi, että hän sai valistusta seuraavana päivänä alkavista vapaa-ajan messuista, joissa reservipiireillä on osasto yhdessä MPK:n, Keski-Suomen Rau- hanturvaajien ja Keski-Suomen Aluetoimiston kanssa. Ratisen muassa ollut puolustusministeri Jyri Häkämiehen kiertopalkinto oli näytteillä palaverissa. Puolustusministeri sai kenraalilta tunnustusta mandaattinsa hoitamisesta. Kenraali Hägglund on vastaanottanut reservipiirien lahjan Aarne Ratiselta. Lahja oli kovasti kenraalin mieleen. Sotilasjohtamisesta Toimittaja kyseli kenraali Gustav Hägglundilta sotilasjohtamisen teesejä, asiaa, jota kenraalin piti käsitellä viime syksynä peruuntuneella syyskokousvierailulla. Viidessä minuutissa kenraali luetteli seuraavat: 1) ”Seuratkaa” on tärkein komento. Saksan jääkärien ajoista lähtien on painotettu, että omalla esimerkillä johdetaan. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth johti Siiranmäessä edessä, mutta hän ei häirinnyt alaistensa toimintaa. Edessä johtamalla hän pystyi oikea-aikaiseen ajoitukseen esimerkiksi vastahyökkäyksissä. 2) Johtajan tärkein tehtävä on suunnan näyttäminen ja alaisten innostaminen. 3) Jokaisella asialla tulee olla vastuullinen henkilö. Jos näin ei ole, johtajuus on epäonnistunut. 4) Johtajan tulee osata delegoida. Tällöin alaiset kasvavat vastuun mukaisesti. 5) Huonokin päätös on parempi kuin epävarmuus. Jos päätöstä ei saa aikaan, tilanne on huono. 6) Ole oma itsesi, suora ja rehellinen. Pentti Ruohotie Veljeshenki elää RUK:n kurssilla 89 Reserviupseerikoulun kursseilla syntyy parhaimmillaan yhteishenki, joka kantaa vuosikymmenien ajan. Yksi esimerkki tällaisesta on RUK:n kurssi 89 vuosina 1955– 1956, joka aloitti kurssikokousten sarjan 20-vuotiskokouksellaan vuonna 1976 ja on sen jälkeen jatkanut tapaamisia viiden vuoden välein. Huhtikuussa kokoonnuttiin yhdeksättä kertaa, nyt Reserviupseerikoululla Haminassa. Kurssin vahvuus oli 803, nyt mukana oli 55 miestä. Elossa on nelisensataa, ker- too jämsäläinen Timo Salmio, yksi mukana olleista. – Veljeshenki on korkealla, arvostamme menneiden sukupolvien työtä. Nykyajan varusmieskoulutus on myös hyvällä tasolla, hän sanoo. Kurssilaiset ovat vuosikertaa 1934–36. Nyt heidän lapsenlapsensa ovat varusmiespalvelusiässä, joten puheenaiheita riittää sitäkin kautta. Kurssitapaamisessa oli arvokas ohjelma, jossa kuultiin esitelmiä, käytiin RUK-museossa, laskettiin seppele Kaatuneiden upseerien pat- saalle ja nautittiin illallinen varuskuntakerholla. Seuraavana päivänä kierrettiin Haminaa ja käytiin Salpalinja-museossa. Kurssilaisia sykähdyttivät koulunjohtajan, eversti Vesa Kangasmäen puhe, ryhdikkäät ilmoittamiset ja kunnioittava seppeleenlasku. Erittäin suuren vaikutuksen teki luutnantti Hanna-Mari Maarasen reipas esitelmä Nainen upseerina, kouluttajana ja johtajana. Keskisuomalaisia tapaamisessa olivat Salmion lisäksi jyväskyläläiset Seppo Järvinen, Isto Ruoppila, Paavo Tuukkanen ja Heikki Saares. Salmio tapaa vuosittain myös RUK:n santsarikokelasryhmänsä kanssa. Hän jäi RUK:hon, ja noin 25 silloisen kokelaan ryhmä on tavannut säännöllisesti vuodesta 1957. – Viime vuosina mukana on ollut 12–15 henkilöä. Henki on avoin, jokainen voi kertoa luottamuksellisesti elämänsä asioista, Salmio sanoo. Hannu Karjalainen Krh-upseerit Seppo Järvinen Jyväskylästä ja Timo Salmio Jämsästä RUK-museossa tutun raskaan 120 millin kranaatinheittimen vieressä. Sota- ja kulttuurihistoriaa Karjalan laulumailla Keski-Suomen reservipiirien perinteinen Karjalan retki tehdään tänä vuonna Laatokan Karjalaan, Aunukseen ja Syvärille, kuten helmikuun lehdessä alustavasti kerrottiin. Ajankohta on viikonvaihde 5.–7.8.2011. Retken järjestää piirien veteraani- ja perinnetoimikunta yhteistyössä Pohjolan Matkan kanssa. Sotahistorian asiantuntijana retkeläisiä opastaa aikaisemmilta matkoilta tuttu lahtelainen everstiluutnantti evp Hannu Koskinen, joka kuluvan toukokuun aikana käy läpi suunnitellun matkareitin. 5.8. reitti on Venäjän puolella Värtsilä – Ruskeala – Impilahti (Läskelä) – Pitkäranta – Salmi (kenttälounas) – Aunus hyökkäysvaiheen 1941 etenemistä seuraten. 6.8. tutustutaan 1506 perustettuun ja 500-vuotisjuhlaansa varten entisöityyn ja kunnostettuun Aleksanteri Syväriläisen Pyhän kolminaisuuden luostariin. Lounaalla poiketaan hotelli Staraja Slobodassa sekä perehdytään sotatoimiin Syvärillä ja Nurmoilan maalauksellises- sa kylässä. Siellä kenraalimajuri A. E. Martolan VI Armeijakunta piti esikuntaansa 1944. Myös ilmavoimat käytti Nurmoilan kenttää sotatoimissaan. Kotiinpaluupäivänä 7.8. matkataan pohjoisempaa reittiä aiheina muun muassa Prääsän valtaus 1941 sekä Vieljärven viivytystaistelut 1944 ja Lemetin mottialueet. Sotatapahtumien vastapainona tarjotaan alueen kulttuuri- ja paikallishistoriaa. Ennen rajalle siirtymistä poiketaan Sortavalassa ruokailemassa. Mitä rahalla saa? Täysihoitomatkan hinta voidaan edelleen pitää kohtuuden rajoissa. Se on tämänhetkisten hintatietojen mukaan 350 – 380 euroa hengeltä. Hinta tarkentuu lähtijämäärän mukaan tavoitteen ollessa 40 hengen joukko. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset, majoitus (2 yötä) Aunuksessa hotelli Olongassa kahden hengen huoneissa, aamiai- nen 5.8. Tohmajärvellä ja kaksi aamiaista hotellissa, kolme lounasta (yksi kenttälounas), luostarin sisäänpääsy ja suomenkielinen opastus sekä ryhmäviisumi. Nk. pitkän viisumin omaavilta vähennetään viisumikulut kokonaishinnasta. Menomatkalla pyritään olemaan rajalla ajoissa, joten matkaan lähdetään entiseen tapaan Jämsästä klo 02.00 yöllä. Menoreitti Suomen puolella on Jämsä – Muurame – Hirvaskangas – Jyväskylä – Vaajakos- ki – Lievestuore – Hankasalmi – Pieksämäki – Varkaus – Joensuu – Tohmajärvi – Niirala. Tarkat aikataulut ja muut tarvittavat ohjeet lähtijöille myöhemmin. Mukaan pääsee matkan varreltakin, mutta aikataulu ei salli pääteiltä poikkeamisia. Ilmoittautuminen Retki on tarkoitettu kaikille veteraani-, reservi- ja maanpuolustusjärjestöjen jäsenille se- KILPAILUKUTSU Perinnepistoolikilpailut Paikka: Uurainen, Kangashäkki, Paukkula Aika: 19.5.2011 klo 18.00 Sarjat: H, H50 Ammunta: Koulutaulu, 5 koels, kilpasarjat 15 + 15 ls Ilmoittautumiset: 17.5. mennessä Harri Kujanpää, puh. 040 535 4201 tai email [email protected] Tervetuloa Ääneseudun Reserviläiset kä muillekin Karjalan sota- ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ilmoittautumiset 11.6. mennessä kirjallisina osoitteeseen Pertti Rahikainen, Varvikontie 4, 42100 Jämsä. Tarvittavat tiedot: nimi, osoite, puhelinnumero, lähtöpaikka, kirjallinen todistus voimassaolevasta matkavakuutuksesta sekä kopio passin kuva-aukeamasta. sesta saa vakuutusyhtiöstä. Kopio vakuutuskortista ei kelpaa. Passin tulee olla voimassa kuusi kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Tervetuloa mielenkiintoiselle retkelle taistelutantereille ja Karjalan laulumaille! Veteraani- ja perinnetoimikunta Pertti Rahikainen 0400 259 469 Todistuksen matkavakuutuk- KILPAILUKUTSU Keski-Suomen reservipiirien pistooliampumajuoksun mestaruuskilpailut Paikka: Uurainen, Kangashäkki, Paukkula Aika: 11.8.2011 klo 18.00 Aseiden kohdistus: klo 17.00–17.45 Sarjat: H, H35–H75 viiden vuoden välein Ilmoittautumiset: 8.8. mennessä Matti Minkkinen, puh. 050 340 7960 tai email [email protected] Tervetuloa Ääneseudun Reserviläiset Keski-Suomen Maanpuolustaja 6 2/2011 Pekka Selín RUL:n kunniajäseneksi Jyväskyläläinen ekonomi, majuri Pekka Selín, 70, on valittu Suomen Reserviupseeriliiton kunniajäseneksi. Hänellä on poikkeuksellisen ansiokas ura reserviupseeritoiminnassa sen kaikilla tasoilla. Hän liittyi RUL:n jäseneksi heti kotiuduttuaan varusmiespalveluksesta vuonna 1961 ja toimi sittemmin Savonlinnan ja Jyväskylän reserviupseerikerhojen hallituksissa. Keski-Suomen Reserviup- Mannerheimin Metsästysmajayhdistyksessä, Maanpuolustuskoulutus ry:n hallituksessa ja Upseerijärjestöjen yhteistyöelimessä. RUL:n liittovaltuusto päätti huhtikuun kokouksessaan nimittää kunniajäseneksi myös Mannerheim-ristin ritarin nro 95, kapteeni Tuomas Gerdtin, 89. Hän sai Mannerheim-ristin alikersanttina taistelulähetin tehtävistä erittäin vaikeissa olosuhteissa Kan- seeripiirin puheenjohtajana Selín oli vuosina 1985– 88. RUL:n liittohallituksen jäsenenä hän oli vuosina 1986–89 ja 1991–92. Vuonna 1993 Selín valittiin liiton 2. varapuheenjohtajaksi, jona hän toimi kolme vuotta. Vuosina 1996–2001 hän oli RUL:n puheenjohtaja. Lisäksi Pekka Selín on ollut pitkäaikainen jäsen muun muassa Katajanokan Upseerikerho ry:ssä, Suomen Marsalkka naksella heinäkuussa 1942. Hän kävi upseerikoulun Niinisalossa vuonna 1943. Tuomas Gerdt on ollut aktiivisesti mukana reserviupseeritoiminnassa 1940-luvun lopulta lähtien. Lappeenrannassa asuva Tuomas Gerdt on edelleen Mannerheim-ristin ritarien säätiön puheenjohtaja. Suomen Reserviupseeriliitto on historiansa aikana kutsunut kunniajäseniksi yhteensä 16 henkilöä, joista vielä elos- sa ovat kenraali Lauri Sutela, kapteeni Filip Pettersson, majuri Pentti Perttuli ja majuri Antti Ahlström. Liiton ainoa kunniapuheenjohtaja on Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim. Hannu Karjalainen Kuva: Valokuvaamo Lehtinen Reino lahjoitti perinnepistoolin Viitasaarelainen Reino Hokajärvi, res yliluutnantti, lahjoitti perinnepistoolinsa aktiivikäyttöön Viitasaaren Reserviupseereille. Tällä lahjoituksella Hokajärvi halusi tukea ja aktivoida yhdistyksen jäsenten ampumaharrastusta, johon myös perinnepistooliammunta kuuluu. Lahjoitus otettiin vastaan kiitollisin mielin. Nyt yhdistyksellä on entistä paremmat mahdollisuudet järjestää jäsenilleen perinnepistooliammuntoja. Lisäksi lahjoitus käynnisti toisenkin perinnepistoolin lahjoituksen yhdistykselle. Lahjoitukset ovat oiva esimerkki siitä, että yhdistyksen vanhat jäsenet eivät ole unohtaneet nuorempiaan. Aktiivisesti mukana kilpailuissa aikanaan Nyt eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri Reino Hokajärvi alkoi osallistua maastomestaruuskisoihin armeijan jälkeen vuonna 1959 Kivijärven Reserviupseerien riveissä. Kartanlukua, suunnistusta ja pistooliammuntaa käsittäneissä kilpailuissa hän saavutti muutamia henkilökohtaisia piirinmestaruuksia 1960ja 1970-luvulla. Muutettuaan Viitasaarelle hän liittyi Viitasaaren Reserviupseereihin ja jatkoi kilpailuharrastustaan. Viitasaarella tuli harrastuksiin mukaan vaativa partiokilpailu, jossa kilpailtiin nelimiehisin joukkuein lähes vuorokauden ympäri. Tämä kisa koostui yösuunnistuksesta, kartanluvusta sekä päiväsuunnistuksesta ja maastojuoksusta, johon sisältyi käsikranaatin heitto ja pistooliammunta. KeskiSuomen joukkue, johon kuuluivat Antti Haapasalo, Pekka Kalteenmäki, Kalevi Paajanen ja Reino Hokajärvi, voitti kerran Suomen mestaruuden RESUL:n valtakunnallisissa kisoissa sekä sijoittui kolme kertaa muille SM-mitaleille. Viitasaaren Reserviupseereiden joukkue, jossa Reinon lisäksi kilpaili Seppo Sjöman, Tauno Raittila ja Antti Pekkarinen, voitti useaan kertaan piirinmes- taruuden. Kovat kisat vaativat säännöllistä liikuntaa ja ammunnan harjoittelua sekä perehtymistä kartanlukuun koko joukkueelta. Hyvässä kunnossa edelleen Kilpailut ovat Hokajärvellä nyt taakse jäänyttä elämää, mutta liikuntaa hän harrastaa edelleen lähes päivittäin: koiran kanssa lenkillä käynti, hiihto talviverkkojen luo, syksyllä marja- ja metsästysreissut sekä polttopuiden teko ympäri vuoden ovat pitäneet Reinon hyvässä kunnossa. Säännöllistä liikuntaa hän suosittelee myös nuoremmille. ”Hyvässä kunnossa kestää hyvin myös henkistä painetta, mikä tuli usein esiin rasittavien kilpailujen yhteydessä, samoin kuin pitkissä kertausharjoituksissa”, Hokajärvi sanoo ja toivoo, että perinnepistooli paukkuu jatkossa ampumaradalla samalla tavalla kuin hänen aktiivikautenaan. Kari Hämäläinen Reino Hokajärvi ja lahjoituspistooli Intti tuli tutuksi naisille Tikkakoskella Intti tutuksi naisille, armeija vai vapaaehtoinen maanpuolustus -kurssi oli 16.–17.4.2011 Ilmasotakoulussa Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella. Kurssi toteutettiin yhteistyössä Maanpuolustuskoulutusyhdis- tyksen eli MPK:n Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön ja Maanpuolustusnaisten Liiton Keski-Suomen piirin kanssa Ilmasotakoulun tuella. Yhteistyö antoi hyvän mahdollisuuden saada hienot puitteet kurssin toteut- Kurssilaiset harjoittelivat käytännön ensiaputaitoja. tamiselle. Kurssi oli tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille naisille. Yksi kurssin tavoitteista oli tutustuttaa naiset puolustusvoimiin ja vapaaehtoisiin maanpuolustusjärjestöihin sekä niiden ja MPK:n tarjoamiin toimintoihin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kurssille osallistui 11 iältään 15–19-vuotiasta naista. Osa kurssilaisista on parhaillaan pyrkimässä varusmiespalvelukseen. Ensimmäisenä päivänä oppilaat tutustuivat puolustusvoimiin, lähinnä ilmavoimiin, ja varuskunta-alueeseen kurssiupseerin johdolla. Oppilaat pääsivät kyselemään kurssiupseerilta, mitä on olla naisena armeijassa. Taistelijan varustukset ja ase esiteltiin hyvin havainnollisesti. Iltapäivä jatkui ensiaputaitojen harjoittelulla kahden ammattihenkilön opastamana. Puolijoukkueteltan pystyttämistä opeteltiin kahden alikersantin ja yhden kersantin johdolla. Seuraavaksi oppilaat lähtivät suunnistamaan kasarmialueelle kartta apunaan. Juoksemalla suunnistus sujui nopeasti. Lopuksi kurssilaiset saivat sisätiloissa ampua ekoaseella, mikä oli hyvin mieluisaa. Saunareissu kasarmilla kruunasi päivän ja oli hyvä mennä nukkumaan. Kurssin toisena päivänä saimme hyvin kattavan esityksen naisten vapaaehtoisesta maan- Kurssilaiset ovat asettautuneet yhteiskuvaan. puolustuksesta. Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto, martat ja sotilaskotisisaret esittäytyivät. Mieleenpainuvinta oli esittely lotista sodan aikana pikkulottina toimineiden naisten esille tuomana. Heidän kokemuksensa jäivät jokaisen kurssilaisen muistiin. Maanpuolustusnaisten sy- däntä lähellä ovat sotiemme veteraanit ja heidän auttaminen vapaaehtoistyönä päivittäisissä askareissa. Toivomme, että nuoret kurssilaiset innostuisivat vapaaehtoistoiminnasta. Päivän päätteeksi oppilaat saivat pikakurssin marssin alkeista ja sulkeisista. Kurssilaiset sai- vat paljon ajateltavaa lähtiäisiksi. Mieli armeijaan pääsystä vahvistui monella osallistujalla. Vapaaehtoistyö on joillekin mahdollinen vaihtoehto. Keski-Suomen Maanpuolustusnaisten piirin puolesta Tiina Ronkainen, tiedottaja 2/2011 7 Keski-Suomen Maanpuolustaja Seitsemän vuosikymmentä varikkotoimintaa Kalettomalla Varikkotoiminnan katsotaan käynnistyneen Keuruulla Kalettoman kylässä marraskuun 15. päivänä 1940, jolloin ensimmäiset pioneerimateriaalin varastointitoimet aloitettiin. Samalla alueella on toimittu jo seitsemän vuosikymmenen ajan. Mitä kuuluu tämän päivän varikkotoimintaan? Keski-Suomen Maanpuolustaja tutustui nykyhetken toimintaan Keuruun Varikon päällikön, insinöörimajuri Pekka Sarjan opastuksella. Organisaatio 2011 Vuoden 2008 alussa silloiset neljä itsenäistä varikkoa – Haapajärven Asevarikko, Parkanon Pioneerivarikko, Keuruun Pioneerivarikko ja Ähtärin Asevarikko – yhdistettiin Räjähdelaitokseksi, jonka esikunta sijoitettiin Ähtäriin. Räjähdelaitos on yksi osa Maavoimien Materiaalilaitosta, jonka esikunta on Tampereella. Keuruun Kalettomalla organisaatiouudistus merkitsi henkilövahvuuden pienenemistä. Itsenäinen Keuruun Pioneerivarikko toimi hieman yli 70 henkilön vahvuudella, ja uudella nimellä aloittanut Räjähdelaitoksen Keuruun Varikko aloitti 47 henkilöllä 1.1.2008. Varikkoon jäi kaksi osastoa, tekninen ja materiaaliosasto. Henkilöstövähennykset toteutettiin vuosina 2004–2007 luontaisten poistumien ja henki- lösiirtojen kautta. Ketään ei irtisanottu. Tehtäviä Räjähdelaitoksen vastuulla on tänä päivänä puolustusvoimien räjähteiden tuotantoa, kunnossapitoa, käytöstä poistoa, varastointia sekä räjähdeturvallisuutta, räjähdealan asiantuntijapalvelua ja valmiuden ylläpitoa. Tästä laajasta tehtäväkokonaisuudesta vastaa noin 350 henkilön joukko. Keuruun Varikko vastaa siitä, että puolustusvoimien joukkoosastot saavat tarvitsemansa pioneerimateriaalin koulutuskäyttöön. Sen lisäksi varikon lataamo valmistaa räjähteitä, valvoo niiden kuntoa ja varastoi niitä. Yksi kunnon valvontaan liittyvä tärkeä tehtävä on nykyaikaisen pohjamiinan huolto. Miinat tarkastetaan säännöllisesti, jolloin miinan elektroniikkaosaan suoritetaan tarkastusmittauksia ja todetaan, että varmistusaika, yliajolaskuri ja deaktivointitoiminnot ovat kunnossa. Pohjamiina (POM 87 94) täyttää kansainvälisen miinasopimuksen määräykset. Keuruun Varikko osallistuu vuosittain räjähteiden käytöstä poistamiseen Räjähdelaitoksen johtamalla massaräjäytysleirillä Kittilän Pokassa. Sinne varikko tuottaa lataamollaan 25 kilon panoksia, joilla räjäytetään käy- töstä poistetut tykistön kranaatit, vanhat miinat yms. noin 25 000– 30 000 kilon erinä kerrallaan. Tätä työtä riittää, koska puolustusvoimien reservi pienenee ja kalusto sekä ammukset vanhenevat. Varikon materiaaliosasto hankkii vuosittain erilaista pioneerialan materiaalia kouluttavien joukko-osastojen tarpeisiin, huolehtii sen jakelusta, kuljetuksista ja varastoinnista. Joukkojen tarvitsemat harjoitusvälineet muodostavat suuren osan tästä toiminnasta. Ne ovat tänä päivänä sinisiä väriltään. Moni reserviläinen on tottunut käsittelemään keltaisia harjoitusmiinoja. Siis seuraavassa kertausharjoituksessa voi hyvinkin jo olla käsittelyn kohteena sininen hävityspanos tai raskas kylkimiina m/81, jonka uusi nimi on raskas kylkipanos. Puolustusvoimien hylätyn materiaalin huutokaupat ovat olleet hyvin suosittuja yleisötapahtumia Keuruun Varikolla. Sinne on koottu erilaista tavaraa ajoneuvoja lukuun ottamatta. Myyntiin on tullut ruokalatoiminnoista poistettuja teräsastioita, lääkintäalalta saksia, pihtejä yms., teräskypäriä, huonekaluja, syöksyveneitä ja uiskoja, kassakaappeja, moottorisahoja, moottoriporakoneita, puuvillapaitoja, jalkineita, polkupyöriä jne. Yhtään kertaa huutokauppa-alueelle ei ole jäänyt myymätöntä tavaraa. Kenttäkeittiökin on kaupan. Väki tutustumassa tarjontaan. Kaikki on käynyt kaupan. Päivän mittaisessa tapahtumassa on käynyt reilusti yli tuhat henkilöä. Seuraava huutokauppa on toukokuussa, ja sen sisältöä voi käydä tutkimassa www-sivuilta. Ajankohtaista työtä Mitä kuuluu sakaramiina m/65:lle? Miinasopimuksen mukaan kyseinen miina on poistettava käytöstä. Tällä hetkellä se on Keuruun Varikon työlistalla niin, että sytyttimet erotellaan pakkauksista pois ja miinan panososista kootaan koulutuskäyttöön tarvittavia räjähdysainekappaleita. Varikon lataamolla pakataan 60 gramman panososia viiden kappaleen paketteihin. Näitä joukko-osastot käyttävät koulutuksessa tulenkuvaamiseen tai sitten erilaisten kohteiden räjäyttämiseen. Tulevaisuus Insinöörimajuri Pekka Sarjan mukaan tällä hetkellä nykyisellä kokoonpanolla tehdään varikolle määrättyjä tehtäviä, joita alalla tulee riittämään. Henkilöstö osaa asiansa ja sen tuottama työpanos muodostaa tärkeän osan Suomen maanpuolustuksesta. Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen Mitä kaikkea täältä oikein löytyy? Kenttälapioita aina tarvitaan. Insinöörimajuri Pekka Sarja esittelee sakaramiinaa m/65 ja sen panososista koottua räjähdettä. Aseasiat kuntoon yhdistyksissä Useilla reserviläisyhdistyksillä on omistuksessaan aseita. Aseasioista vastaavat yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus sekä asevastaava. Yhdistyksen toimihenkilöiden vaihtumisen myötä saattaa tieto aseista tai niiden säilytyksestä olla hukassa joskus pitkiäkin aikoja. Uuden aselain käytäntöjä päivitetään parhaillaan, ja nyt on hyvä hetki pistää yhdistyksen aseasiat kuntoon. mä asevastuuhenkilö, jonka tehtävä on huolehtia yhdistyksen aseista ja patruunoista sekä niiden säilytyksestä aselain edellyttämällä tavalla. On hyvä, jos asevastuuhenkilölle nimetään yhdistyksessä varahenkilö, joka tarvittaessa pystyy hoitamaan joitakin asevastaavan tehtäviä. Asevastaavan hyväksyntää haetaan yhdistyksen kotipaikan poliisilaitokselta. Jokaisessa aseita omistavassa reserviläisyhdistyksessä pitää olla yhdistyksen hallituksen nimeämä ja poliisiviranomaisen hyväksy- Aseen ostaminen yhdistykselle Asevastaavan tehtävät Miten yhdistyksen pitää toimia aseen hankkimisessa? Lu- paylikonstaapeli Terho Korhonen Äänekosken poliisista opastaa yhdistyksen hallitusta tekemään kokouksessaan päätöksen aseasiasta ja kirjaamaan sen kokouspöytäkirjaan. Päätöksen pöytäkirjanote liitetään yhteisön tai säätiön ampuma-aseen lupahakemukseen. Hakemuksen yhteyteen on hyvä koota perustelut hankittavan aseen sopivuudesta kyseiseen ammuntaharrastukseen ja laittaa selitys, miten ja missä ammuntaa harrastetaan. Samassa yhteydessä kannattaa mainita viranomaisen hyväksymän yhdistyksen asevastuuhenkilön nimi sekä selvittää aseen ja patruunoiden säilytykseen liitty- vät asiat. Sitten vain lupapaperi poliisin lupapalveluun, jossa hakemus käsitellään. Joskus lupaviranomainen vaatii yhdistykseltä lisäselvityksiä ja tarkennuksia perusteluihin, mutta hyvin valmisteltu ja perusteltu hakemus tuo ostoluvan tavallisesti jo muutamassa viikossa. Miten menetellään aselahjoitusasioissa? Jos yhdistys on saamassa aselahjoituksen esimerkiksi yhdistyksen jäseneltä, menetellään samoin kuin uuden aseen hankinnassa: esitetään lupaviranomai- selle perustelut aseen hankinnasta ja käytöstä sekä täytetään yhteisön tai säätiön ampuma-aseen lupahakemus, jonka asevastaava allekirjoittaa. Toivottavasti tulevaisuudessa lupamenettely ei mene liian kankeaksi yhdistyksienkään kohdalla, sillä yksi reserviläisyhdistyksien tärkeimpiä tehtäviä on jär- jestää ohjattua ammunnan harjoittelua jäsenilleen sekä tukea muutenkin jäseniensä ampumaharrastusta. Yhdistyksen omien aseiden avulla se onnistuu parhaiten. Kari Hämäläinen Keski-Suomen Maanpuolustaja 8 2/2011 Maakuntakomppania aluevalvontatehtävässä Aluevalvonnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kerätään tietoa määrätyllä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja muista tapahtumista. Lisäksi aluevalvonnan tarkoituksena on vaikeuttaa, hidastaa ja estää vihollisen tai asiattomien henkilöiden toimintaa valvonta-alueella. Perinteisesti alueval- on vähäisempi. Tässä artikkelissa tarkastelen aluevalvontaa laajemmassa merkityksessä, keskisuomalaisen maakuntakomppanian näkökulmasta. Maakuntakomppanian ensisijainen toiminta-alue on sen oman henkilöstön kotiseutu. Komppanioita on muodostettu yksi tai Henkilöiden ja ajoneuvojen tarkastaminen on olennainen osa aluevalvontaa. vonnasta puhuttaessa on yleensä tarkoitettu kiinteän kohteen suojaamisen yhteydessä tapahtuvaa aluevalvontaa, mutta alue- Tilapäinen tähystyspaikka on osa näkyvää valvontaa. valvonta voidaan myös nähdä usean kunnan tai jopa maakunnan alueella tapahtuvana valvontana, jossa valvottavien ja suojattavien kohteiden merkitys varsinaiseen partiotoimintaan nähden useampi jokaiseen maakuntaan. Lisäksi komppanioihin sijoitetut miehet on pyritty sijoittamaan tehtäviinsä niin, että he suojaavat toiminnallaan nimenomaan omia kotiseutujaan. Viitasaarelaiset taistelijat partioivat siis pohjoisessa ja Jämsän seudun miehet etelässä. Komppanioihin sijoitetut joukot tuntevat erinomaisesti oman toiminta-alueensa erityispiirteet ja ovat verkostoituneita siellä asuvien ihmisten kanssa jo jokapäiväisen elämisen kautta. Tämä tehostaa erityisesti joukon kykyä valvoa käskettyä aluetta, sillä toimintaalueelta tunnetaan valtava määrä avainhenkilöitä jo ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Koska maakuntakomppania ei fyysisesti voi itse valvoa koko sille asetettua valvonta-aluetta sen koosta johtuen, toiminnan on perustuttava yhteistyöhön valvottavan alueen väestön kanssa. Normaalit ihmiset normaaleissa askareissaan ovat käytännössä joukon tärkeimmät silmät ja korvat. Kun kriisin sattuessa komppania on kutsuttu toimintaan, sillä on käytössään valtava määrä tietoa alueensa poikkeavista tapahtumista pelkästään jo tuntemiensa ihmisten kautta. KeskiSuomen asioista tietävät parhaiten keskisuomalaiset, ja tavallisesta poikkeavat tapahtumat pistävät kyllä silmään, varsinkin jos koko yhteiskunnan turvallisuus on uhattuna. Kun tämä tieto kul- keutuu keskisuomalaisten sotilaiden korviin, voidaan asioihin puuttua ajoissa ja näin estää tai ainakin vakavasti häiritä vihollisen erikoisjoukkojen tuholaisja tiedustelutoimintaa koko maakunnan alueella. Turvallisuutemme on siis vahvasti meidän kaikkien omissa käsissä. Mietitään hetki, miten komppania tällaisessa tehtävässä toimii. Aluevalvontaverkko muodostuu aktiivisesta partioinnista jalan ja ajoneuvoilla, näkyvistä tähystyspaikoista (ja vähäisemmässä määrin myös piilotähystyksestä), tarkastuspisteistä, alueella asuvan väestön suorittamasta paikallisvalvonnasta sekä yhteistyöstä muiden omien joukkojen, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Aluetta valvovan yksikön on siis solmittava mahdollisimman hyvät suhteet alueen kaikkiin toimijoihin sekä alueella asuvaan väestöön. Joukon itse tekemässä valvonnassa tärkeää on epäsäännöllisyys, näkyvyys ja aktiivisuus. Tällä tavoin toisaalta annetaan väestölle turvan ja suojaavan valvonnan tunnetta ja toisaalta mahdollisimman paljon havaintoja omasta toiminnasta viholliselle ja pakotetaan se reagoimaan valvontaan ja väistämään. Epäsäännöllisellä aikatauluttamisella ja reitityksellä estetään toiminnan väistäminen tiedustelemalla valvovan osaston toimintaa. Kun valvonta on arvaamatonta ajallisesti ja toimintatavoiltaan, vihollinen ei pysty sopeuttamaan omaa toimintaansa siihen. Näkyvällä partioinnilla ja valvonnalla saadaan aikaan enemmän tuloksia juuri siksi, että pystytään liikkumaan nopeammin, Marssiminen on taito, jota ei saa unohtaa. Siksi sitä harjoitellaan säännöllisesti. ti tiedustelua, terrori- ja/tai tuholaistoimintaa. Komppanioiden on tämän lisäksi varauduttava myös toimimaan muita uhkia vastaan. Esimerkiksi vihollisen ilmatoiminta, iskut kaukovaikutteisin asein sekä sirotemiinoitteet voivat vaikuttaa joukon toimintaan. Vihollisen maahamme kohdistama sotilaallinen tiedustelu voi olla jatkuvaa. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa sekä maassamme olevaa että maahamme ulkopuolelta kohdistuvaa tiedustelua tehostetaan. Tiedustelu kiihtyy ennen sotatoimien puhkeamista ja jatkuu keskeytymättömänä sotatoimiin liittyen. Sodan aikana tiedusteluun liit- Perusteet osaamiselle luodaan harjoituksissa annettavalla rastikoulutuksella. Komppanioiden kalustoon kuuluva ilmatorjuntakonekivääri on erittäin tehokas ajoneuvojen pysäyttäjä. Kuvassa ase on naamioidussa tuliasemassa tien varressa. tyvät mukaan varsinaisten taistelujoukkojen tiedusteluyksiköt. Yhteiskunnan eri osiin kohdistettu tiedustelu jatkuu myös sodan aikana. Tiedustelua harjoitetaan jatkuvasti jo nyt, syvän rauhantilan aikana, sekä laillisin että laittomin keinoin. Laillisin keinoin järjestelmästämme saa yleiskuvan julkista materiaalia tutkimalla. Laittomissa keinoissa on kyse vakoilusta tai maanpetoksesta. Tiedustelukoulutetut asiamiehet ja heitä avustavat ulkomai- pystytään valvomaan laajempia alueita ja annetaan viholliselle enemmän mahdollisuuksia törmätä partioihin. Vaikka vihollisesta ei saataisikaan havaintoa, se joutuu muuttamaan reittiään, aikatauluaan tai suunnitelmaansa ja reagoimaan valvovan joukon toimintaan. Lisääntynyt ennakoimattomuus lisää luonnollisesti myös vihollisen paljastumismahdollisuuksia. Mikään ei estä yhdistämästä näkyvään valvontaan myös näkymätöntä valvontaa, mutta painopisteen on ehdottomasti oltava näkyvän valvonnan puolella. Uhkakuvat Tilapäinen kulunvalvontapaikka pysäyttää ajoneuvoja etsittyjen henkilöiden tai vaarallisen materiaalin löytämiseksi. Keski-Suomea uhkaava vihollisen toiminta on pääasiallises- Aluepartio tarkastaa säännöllisesti alueellaan olevat valvottavat kohteet. set ja suomalaiset henkilöt hankkivat tietoja julkisista lähteistä ja yksityisiltä henkilöiltä. Hankkiessaan tietoja asiamiehet pyrkivät luomaan suhteita puolustusvoimien palveluksessa oleviin tai olleisiin. Asiamiesten toiminta kohdistuu myös siviilielämän palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka toimivat puolustusvoimien toimintaan liittyvissä tehtävissä. Terroritekojen tarkoituksena on poliittinen painostus. Niille on ominaista summittainen ja rajoittamaton väkivalta. Terroriteot herättävät pelkoa ja kauhua. Teot saattavat kohdistua suojattomiin kohteisiin, kuten sairaaloihin, lento- ja rautatieliikenteeseen sekä valtion ylimpään johtoon. Alueellisesti perustetun ja rajatulla alueella toimivan joukon on myös varauduttava siihen, että pienikin alueella tapahtuva terroriteko vaikuttaa joukon toimintakykyyn ratkaisevasti sen kohdistuessa esimerkiksi joukon omaan yhteisöön tai perheenjäseniin. Tuholaistoiminta on erikoisjoukkojen tekemiä yksittäisiä tai koottuja iskuja poliittisen, sotilaallisen ja talouselämän toiminnan lamauttamiseksi sekä puolustuskyvyn ja -tahdon romahduttamiseksi. Tuholaistoiminnalla voidaan pyrkiä kohdemaan 2/2011 painostamiseen tai jopa alistamiseen ilman varsinaisia laajoja sotatoimia. Tuholaistoiminta on osa sotilaallisia operaatioita. Vihollinen Aluevalvontatehtävässä toimiessaan joukon on valmistauduttava toimimaan vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Erikoisjoukot ovat monipuolisiin ja tavanomaisista sotilasoperaatioista poikkeaviin tehtävin tarkoitettuja joukkoja, jotka toimivat yleensä 9 Keski-Suomen Maanpuolustaja pienryhmissä. Ne voivat suorittaa iskuja myös kootusti. Vihollisen erikoisjoukkojen päämääränä on johtamis- ja valmiudenkohottamisjärjestelmien lamauttaminen. Erikoisjoukkojen tehtäviin kuuluvat muun muassa vaativa tiedustelu, tuholaistoiminta, avainhenkilöiden eliminointi sekä iskut tärkeitä kohteita vastaan. Vihollisen erikoisjoukot ovat pääosin ammattisotilaita. Monilla on vuosien kokemus erikoisoperaatioista. On myös mah- dollista, että vihollinen voi käyttää palkattuja, maan varsinaisiin asevoimiin kuulumattomia henkilöitä ja järjestöjä iskujen toteuttamiseen (vrt. Mumbain terrori-iskut 26.–29.11.2008). Erikoiskoulutukseen kuuluvat tunkeutumis- ja irtautumistekniikat, tiedustelu-, pioneeri-, viesti- ja lääkintätoiminta sekä tehokas ja monipuolinen ase- ja ampumakoulutus. Erikoisjoukkojen taistelijat on koulutettu lähitaisteluun. Pääosa erikoisjoukkojen varustuksesta on tavanomaisia sotavarusteita, mutta osa erikoisjoukkojen varustuksesta on suunniteltu varsinaisesti kyseisen joukon toimintaa tai tiettyä tehtävää varten. Joukot saattavat esiintyä tehtävässään kohdemaan siviili- tai sotilasasuissa väärennetyin henkilöllisyystodistuksin ja asiakirjoin. Vihollisen erikoisjoukot voivat soluttautua kohdealueelleen jo rauhan aikana laillisin keinoin. Sodan uhan ja sodan aikana soluttautuminen tapahtuu laskuvarjoin, helikopterein, sukeltamalla tai aluksin. Lopuksi Liikenteen risteyskohtia valvomalla pystytään tarkkailemaan liikennettä laajalla alueella. Keski-Suomen maakuntakomp- Suomenselän maakuntakomppanian päällikön käsky joukon johtajille. Keski-Suomessa myös komppanioiden päälliköt ovat reserviläisiä. panioilla on siis erittäin haastava tehtävä meidän turvallisuutemme takaamiseksi vaikeissa kriisiolosuhteissa. Joukkomme on koulutettu ja varustettu toimimaan häikäilemätöntä vihollista vastaan. Yhteistyössä kaikkien keskisuomalaisten kanssa joukko myös onnistuu tehtävässään parhaalla mahdollisella tavalla. Jos haluat tehdä työtä oman kotiseutusi kriisiajan turvallisuuden parantamiseksi, hakeudu mukaan tähän joukkoon. Ota yhteyttä Keski-Suomen Aluetoimistoon osoitteessa keski-suo- [email protected] tai soittamalla numeroon 0299 485 190. Aluetoimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9:00–15:00. Jan Niukkanen Kuvat: Pekka Könkkölä ja Jan Niukkanen Ajatuksia maanpuolustuskoulutuksesta ennen ja nyt ”Tätä tulta ei saa laskea sammumaan kansamme sydämestä. Kodit, opettajat, armeija ja suojeluskunnat vaalikoon tätä tulta nuorisossamme.” Tällä sotamarsalkka Mannerheimin lauseella alkaa Maanpuolustus-kirja, jonka M. Rautvuori ja Kosti Karakoski ovat kirjoittaneet maanpuolustusopetuksen käsikirjaksi helmikuussa 1939. Kirjan löysin sattumalta ollessani talvella Länkipohjassa erään kunniakkaan sotiemme veteraanin muistotilaisuudessa. Ennen lähtöä tutkin kirjahyllyä. Kysyin emännältä, voisinko lainata mielenkiintoisen kirjan, jolloin hän totesi, että hän voisi myydä sen. Kaupat syntyivät. Muutama sivu eteenpäin ja löytyy toinen Mannerheimin teksti, joka on pysynyt näihin päiviin saakka ja pysyy varmasti myös pitkälle tulevaisuuteen. ”Muistakoon nuoret sen onnen ja edun, mitä merkitsee olla vapaan valtakunnan kansalainen. Mutta muistakoon myös, että tämä onni saattaa särkyä. Historia on sen niin monesti todistanut. Silloin on varmasti jokainen tässä maassa käsittävä, mi- ten tärkeätä on, että tämä vapaus on lujalla pohjalla ja ettei mitään uhreja vältetä maanpuolustuksen lujittamiseksi. Kevytmielistä olisi rakentaa itsenäisyyttämme kansainvälisten sopimusten varaan, siitä ovat monet viimeaikaiset maailmantapahtumat kouraantuntuvina todistuksina. Ihmeitä tapahtuu harvoin, ja historia osoittaa, että kansa, joka ei ponnista voimiansa vapautensa turvaamiseksi, on tuomittu tuhoutumaan.” Vankkaa tekstiä reilut 70 vuotta sitten mutta niin hyvin tähän päiväänkin sopivaa. Monenlaisia mullistuksia ja myllerryksiä on menossa niin Japanissa, Afganistanissa kuin Libyassa. Viimeksi olemme saaneet tietoja Syyrian tilanteesta. Mitä siitä, jos siellä nujakoivat keskenään. Mitä se vaikuttaa meihin ja meidän jokapäiväiseen elämäämme? Ei muuta kuin sen, että diesel maksaa mittarilla 20 centtiä enemmän kuin ennen Libyan tapahtumia. Sähkön hintaankin on tullut ”pientä korotusta”. Jokapäiväisen leivän hintaankin on tullut ”polttoainelisää”. Läpi koko kirjan korostetaan ”maanpuolustushenkeä” vauvasta vaariin. Kirja on kirjoitettu oppaaksi maanpuolustuksen opetuksen tukemiseksi kansakoulun opettajille. Mitenkähän on tänä päivänä maanpuolustuksen opetuksen laita maamme peruskouluissa? Toisena erittäin tärkeänä asiana pidetään omavaraisuutta eli kykyä tuottaa itse omilla raaka-aineilla tarvittava energia niin sähkön kuin lämmönkin osalta sekä ruokaomavaraisuutta. Mikä on tänään omavaraisuusasteemme verrattuna vuoteen 1939? Taitaa olla verraten huono. Valtakunnan talouksista lämpiää kaukolämmöllä reilut 50 %. Kyseiset laitokset tuottavat energiasta reilut 80 % tuontipolttoaineilla, tärkeimpinä maakaasu ja öljy, kummatkin reilun 30 % osuudella. Loput tuotetaan kivihiilellä ja jopa tuontihakkeella. Kaikki on erinomaisesti niin kauan, kuin putkissa virtaavat kaasu ja öljy jopa 30 asteen pakkasella. Entä jos ei? Valitettavasti 80 % kyseisistä laitoksista ei kykene ilman mittavia muutostöitä tuottamaan lämpöä kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tämä tarkoittaa, että noin 40 % valtakunnan asukkaista on silloin ilman lämpöä ja lämmintä vettä. Sen suhteen voimme Keski-Suomessa olla onnellisia, että suurin osa tarvitsemastamme kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla kotimaisilla energiamuodoilla. Olemmeko omavaraisia sähkön suhteen? Emme ole. Riittääkö sähkö, entä puhdas vesi? Voiko niiden toimituksessa olla ongelmia ja miten niihin voi varautua? Entä sitten käyttämämme kaksisuuntaiset radiot, joita myös kännyköiksi kutsutaan, ja niiden tukiasemat, jotka toimivat muutaman tunnin ilman sähköä varavoimallaan ja sitten lopettavat toimintansa. Kuinka kyseiset laitteet ladataan, kun seinästä ei tulekaan virtaa. Entä kotimainen puhdas ruoka, joka tuotetaan lähialueella, vai tuhansien kilometrien päästä rahdattu vilja (rukiin tuonti noin 80 % kulutuksesta) ja etelän hedelmät? Tulee mieleen kaverini Anssin omenaongelma muutama vuosi sitten. Hän tarjoutui toimittamaan omenoita Haminan kouluille veloituksetta, ettei tarvitse viedä niitä kaatopaikal- le. Ongelmaksi osoittautui omenoiden koko. Kaikki oppilaat eivät saisi samankokoisia omenoita ja toisille tulisi ”hyvin paha mieli”! Kaverini ehdotti, että jaetaan lapsille useampia omenoita, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä. Ei käynyt. Mieluummin jaettiin lapsille tasakokoisia ranskalaisia omenoita. Kolmas asia, mitä kirjassa korostetaan, on fyysisen kunnon ylläpito, koska se lisää myös henkistä kestävyyttä ja edistää terveyttä sekä lisää toimintavalmiuksia. Tämä meni hieman politikoinniksi, mutta antaa uuden eduskunnan ja muodostettavan hallituksen hoitaa asioita eteenpäin viisain mielin. Kansa on puhunut, pulinat pois! Miten tämä sitten liittyy meihin MPK:n toimijoihin, kursseihin ja tärkeimpään voimavaraamme kurssilaisiin. Pyrimme järjestämään mahdollisimman monipuolisia arjen turvallisuuteen liittyviä kursseja kansalaisten toiveiden mukaisesti alkaen suurimmasta voimavarastamme eli koululaisista, joista koulutus aloitettiin jo 70 vuotta sitten. Nuorten reserviläisten saaminen mukaan toimintaan on suurimpia haasteitamme. Siitä, kuinka se tehdään, otetaan ehdotuksia avoimesti vastaan. Suurin koulutettava joukko on reserviläiset, joiden VEH-kurssit ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus muodostavat 2/3 koko koulutarjonnastamme. Yksi ihmetyksen aihe ilmaantui tässä jokin aika sitten. On pyydetty ampumakursseja, ja sitten kun kurssi järjestetään valtion asein ja valtion patruunoin, osanottajia on viisi odotetun 30 osanottajan asemasta! Kyseessä oli Ilmasotakoulun järjestämä Komendantin Cup -ampumatilaisuus, joka järjestetään vielä kahdesti, 17.9. ja 26.11. Kurssi on järjestelmässä, joten ilmoittaudu jo nyt ja laita päivät kalenteriisi. Keväisin maanpuolustusterveisin Juha Orava Länsi-Suomen Maanpuolustuspiirin Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön koulutuspäällikkö Kevätkokouksissa palkittiin Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ja Keski-Suomen Reserviläispiiri pitivät sääntömääräiset kevätkokouksensa 30.3.2011 Luonetjärven varuskuntakerholla. Rutiiniasiat käsiteltiin molempien piirien kokouksissa joutuisasti, ja ennen kokouksien alkua palkittiin vuonna 2010 ansioituneita henkilöitä ja yhdistyksiä. Reserviupseeripiirin palkitut Reserviupseeripiiri palkitsi seuraavat henkilöt ja yhdistykset: – vuoden upseeri Timo Salo Ääneseudun Reserviupseerit ry – vuoden ampuja Jarmo Siltanen Jyväskylän Reserviupseerit ry – vuoden urheilija Heino Malinen Tikkakosken Reserviupseerit ry – vuoden nuori upseeri Sampo Remes Jyväskylän Reserviupseerit ry – Maurin malja Timo Koski Jyväskylän Reserviupseerit ry. Reserviläispiirin palkitut: – vuoden reserviläinen Arto Lehikoinen Tikkakosken Reserviläiset ry – vuoden ampuja Juhani Ahola Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry – vuoden urheilija Janne Häkkinen Jyväskylän Seudun Reserviläiset ry – vuoden yhdistys Tikkakosken Reserviläiset ry. Reservipiirit vastaanottivat uuden kiertopalkinnon, jonka oli lahjoittanut piirien käyttöön puolustusministeri Jyri Häkämies. Palkinto on tarkoitettu Kivääriammunnan paluu -kilpailuun. Tapio Paappanen Reserviläispiirin palkitut Keski-Suomen Maanpuolustaja 10 2/2011 Maanpuolustusväki totesi Yhdessä aikaan enemmän Paikalliset reserviläisyhdistykset yhdessä Saarijärven Maanpuolustusnaisten kanssa osallistuivat osastolla Yhdessä enemmän -messuihin 12.3.2011 Saarijärvellä. Yh- teistyökumppanina oli lisäksi MPK:n Keski-Suomen KOTU-yksikkö. Puolijoukkueteltta Monitoimitalon edustalla veti väkeä pitkin lauantaipäivää. Teltassa oli tarjona Reser- Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen piipahti teltassa ja nautti teestä. Taustalla Jarmo Isosävi. viläinen- ja Keski-Suomen Maanpuolustaja -lehtiä sekä infoa MPK:n kursseista. Hyvä menekki oli myös pinsseillä ja ovimagneeteilla. Puristusvoimamittaukseen osallistui varsin moni telttaan uskaltautunut. Parhaat palkittiin jälkikäteen kirjapalkinnoin. Eikä kävijän tarvinnut tehdä käyntiään kuivin suin. Vesi porisi kamiinan päällä koko päivän. Suun kostukkeeksi sai teetä – ja lisäksi vielä vanikkaa. Moni muisteli teltassa varusmiesaikaisia leiriaikoja ja joku veteraani sotaajan korsuelämää. Saarijärven Reserviupseerien aktiivi, res kapteeni Jarmo Isosävi oli yksi teltassa häärineistä. Hän summasi päivän saldoa seuraavasti: – Väkeä on käynyt kohtuullisesti. Saarijärven Reserviläiset sai jopa uusia jäseniä. Yhteistyö yhdistysten kesken on ollut hienoa. Kaiken kaikkiaan maanpuolustusväen esiintulo on ollut onnistunut ja rohkaisee toistekin yhteisesiintymiseen. Saarijärven Reserviläisten puheenjohtaja, res vääpeli Esko Janhonen totesi jälkikäteen: – Reserviyhdistykset saavat aikaan yhdessä enemmän. Ensi vuonnakin messutapahtumaan on syytä osallistua. Tapahtuma olkoon silloinkin MPK:n paikallisosastotoimintaa. Pentti Ruohotie Teltassa vieraili monta perhekuntaa. Yksi perhe asettui kuvaan esittelijöiden kanssa. Voitto Virnes (vas.) ja Jesper Kristiansson toimivat välillä ”sisään heittäjinä” teltan ulkopuolella. Maanpuolustusyhteisöt esillä vapaa-aikamessuilla Antero ja Outi Huviranta viihtyivät maanpuolustusväen osastolla. Marianne Häkkinen Pieksämäeltä testaa puristusvoimaa. Kari Hämäläinen seuraa tilannetta. 2.–3.4. Jyväskylän Messukeskus oli useamman näyttelyn tapahtumapaikkana. Paitsi vapaa-aika esillä olivat kirjat, viinit ja postimerkit. Kirjamessut oli ottanut ”varaslähdön” ja aloittanut päivää muita aikaisemmin. Ensi kertaa vapaa-aikamessuilla oli esillä vapaaehtoinen maanpuolustustyö. Näyttävä osasto syntyi monen tahon yhteistyönä. Mukana osastolla olivat Keski-Suomen reservipiirit, Keski-Suomen Rauhanturvaajat, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen KOTUyksikkö ja alueemme Maakuntakomppaniat Keski-Suomen Aluetoimiston tukemina. – Ei tällaiseen olisi ollut reservipiireillä uskallusta muutoin, kuin että mukaan saatiin sekä MPK että aluetoimisto, kertoi Keski-Suomen Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Kari Löfgren. – Mukana ovat myös rauhanturvaajat. Yhteistyö kumppaneiden kesken on ollut saumatonta. Ja kokemukset kielivät, että oli oikein tulla reilusti näkyville isolla foorumilla. Keski-Suomen KOTU-yksikön päällikkö Kari Kilpeläinen piti maanpuolustusväen yhteisesiintymistä hyvänä asiana. – Varautuminen ja turvallisuus ovat tänä päivänä monien huulilla. Kun yhdessä tullaan tällaiseen tapahtumaan, tunnettavuus lisääntyy ja värväystäkin voi tehdä. Joku on ilmoittanut täällä rekisteröintihalukkuutensa. Näil- Pöydän takana esittelijöinä Hannu Piispanen (vas.) K-S:n Rauhanturvaajista sekä Kari Kilpeläinen ja Pirita Leppänen K-S:n KOTU-yksiköstä. lä messuilla on tavoitettu myös nuoria ja naisia. Toimittaja kyseli messujen kävijöiltä mielipiteitä maanpuolustusväen osastosta ja yleensä esilläolosta. Monet juttutuokioon pysähtyneet kokivat esilletulon myönteisenä. Puristusmittaukseen oli väliin jopa jonoa. KeskiSuomen Maanpuolustaja ja Reserviläinen lähtivät monen messukävijän matkaan. Keski-Suomen Aluetoimisto kertoi kiinnostuneille heidän kriisiajan sijoituksistaan. Lauantaina osastolla kävi Antero Huviranta Laukaan Vehniältä yhdessä tyttärensä Outin kanssa. He pitivät osastoa näyttävänä ja onnistuneena. – Maastoverkkorakennelma herättää varmas- ti yleisön huomion. Rekvisiitta viittaa siihen, että maanpuolustus on esillä, Outi Huviranta arvioi. Kun pitkään keskustelin Huvirantojen kanssa, ilmeni, että isä Huviranta työskenteli Luonetjärven varuskunnan vanhempana LVI-huoltomiehenä. Lähinnä talkoolaisten pystyttämä osasto, palvelualtis, vapaaehtoinen esittelijäjoukko kahtena päivänä sekä riuska osaston purku todistivat taas kerran, että aktiviteettia löytyy, kun kutsu käy. Jyväskylän Messujen haaste otettiin vastaan, ja toteutus onnistui. Ehkä ensi vuonnakin ollaan vapaa-aikamessuilla mukana. Pentti Ruohotie Reservipiirien esittelijöinä Tapio Paappanen (vas.) ja Veijo Naarajärvi. 2/2011 11 Keski-Suomen Maanpuolustaja Piiripäällikön katsaus Ripeä alkuvuosi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Keski-Suomen Koulutusja tukiyksikön (KSKOTU-yksikkö) toiminta on alkanut vilkkaana. Toiminta osana Länsi-Suomen maanpuolustuspiiriä on alkanut ongelmitta. Vaikutuksia ei vielä ole ollut juuri puoleen tai toiseen. Yhteistoiminta kurssien osalta alkaa loppuvuodesta ja lisääntyy vuoden 2012 kursseissa. Ilmasotakoulun erinomaisella myötävaikutuksella käyttöön saatujen saneerattujen toimitilojen käyttöönotto on toteutunut ja perusedellytykset toiminnalle ovat aiempaa paremmat. Nyt on aika paneutua päätoimintaan eli koulutukseen. Kurssikatsaus Alkuvuosi ja kevätkausi on ollut tyypillisesti kurssisumien aikaa. Kursseja on tarkoituksellisesti pyritty keskittämään ja siten keventämään vapaaehtoistoimijoiden ja tukevien joukkoosastojen taakkaa. Järjestelyistä on ajoittain aiheutunut vapaaehtoistoimijapulaa. Joku kurssi on jouduttu perumaan osallistujien vähäisyyden vuoksi, mutta tilalle on saatu jokunen uusi kurssi. Pioneerirykmentissä pidettiin Keski-Suomen Aluetoimiston tilaama Huollon harjoitus 26.– 27.3., jossa oli kuusi huollon aliupseereille kohdennettua kurssia. Kursseilla oli noin 170 reserviläistä saamassa huollon op- peja. Kurssipalautteen perusteella harjoitus oli onnistunut, siitä kiitokset ensisijaisesti Pioneerirykmentille ja sen harjoitustukea valmistelleille henkilöille, kurssien johtajille ja kouluttajille sekä kurssilaisille asianmukaisesta asennoitumisesta kursseihin. Toinen kurssirypäs on tätä kirjoitettaessa valmisteilla: Ilmavoimien Teknillisellä Koululla yhdessä Pirkanmaan Koulutus- ja tukiyksikön kanssa toteutettava Kevät-Halli 20.–22.5.2011. Harjoitus koonnee reilut 150 reserviläistä ja muuta koulutettavaa useille eri alojen kursseille. MPK:n tunnettavuutta on pyritty lisäämään Jyväskylässä pidettyjen Hyvinvointi- ja vapaaajan messuilla 2.–3.4.2011. KSKOTU-yksikkö oli mukana yhteisosastolla Keski-Suomen reservipiirien, Keski-Suomen Rauhanturvaajien ja Keski-Suomen Aluetoimiston kanssa. Intti tutuksi naisille -kurssi toteutettiin Ilmasotakoululla, josta on juttu toisaalla tässä lehdessä. Onnistuneen kurssin johtivat Keski-Suomen maanpuolustusnaiset Eila Kotasen johdolla. Tapahtuma antoi uskoa järjestää jatkossakin vastaavia kursseja, joskin vapaaehtoiseen asepalvelukseen pyrkiviä naisia täytyy rekrytoida aktiivisemmin kurssille yhdessä Keski-Suomen Aluetoimiston kanssa. Äänekosken 100-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvässä Turvallisuusteemapäivässä 7.5. oltiin Kari Kilpeläinen mukana muiden maanpuolustus- ja turvallisuustahojen kanssa. Tässäkin tapahtumassa haluttiin saada toiminnallemme lisää näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Vänrikkipäivä on takanapäin tätä luettaessa. Tero Tammisen johtaman kurssin odotan onnistuneen hyvin Teron johtaman tarkan perussuunnittelun perusteella. Koululaisten ja opiskelijoiden turvakursseja on kevään aikana useita, joten tärkeää arjen turvallisuustietoutta saadaan jälleen levitettyä useille kouluille. Muita kursseja on ollut ja on vielä kevään ja alkukesän aikana useita, joten puuhaa riittää vielä runsaasti. Etsintäkuulutuksia Reserviläisten taholta on aika ajoin kuullut napinaa, että ei ole kertausharjoituksia tarpeeksi ei- kä saa ampua puolustusvoimien aseilla eivätkä kertausharjoitusvuorokaudet kerry. Napinaa oli varsinkin reilu pari vuotta sitten puolustusvoimien normien vähentäessä oikeutta ampua puolustusvoimien aseilla. Ilmasotakoulun järjestämään Komendantin Cupiin osallistui vain kourallinen reserviläisiä, vaikka ammuntaa puolustusvoimien aseilla oli tarjolla korvauksetta lähes sydämen kyllyydestä. Jospa kahteen jäljellä olevaan osakilpailuun tulisi enemmän osallistujia. Järjestettävään Vänrikkipäivään ilmoittautui yllättävän vähän tulijoita kutsuttuihin nähden. Taistelu vapaa-ajankäyttäjistä heijastuu nuorten vänrikkien keskuudessakin, joskin aktiivisemmalla tiedottamisella voitanee saavuttaa parempia tuloksia. Puolustusvoimat aloittaa huollon ja pioneerialan kouluttajakoulutuksen ensi vuoden alkupuoliskolla. Koulutus annetaan kertausharjoituksissa aselajien osaamiskeskuksissa Hämeen Rykmentissä ja Pioneerirykmentissä. Ole aktiivinen ja ilmoita halukkuutesi allekirjoittaneelle. Maanpuolustusjuhla Vetoan reserviläisiin, että huolehditte siitä, että paikkakuntanne veteraanien yksikään lippu ei jää ilman kantajaa Keski-Suomen maanpuolustusjuhlassa Viitasaarella lauantaina 20.8.2011. Ilmoittaudu kurssille MPK:n sivuilla! Taktinen pistooli ja Taktinen kivääri -kirjat käytössä Jan Niukkasen julkaisema Taktinen pistooli ja Taktinen kivääri -kirjat on otettu hyötykäyttöön. Janin johtamalta Taktinen pistooli -kurssilta saaduissa palautteissa kirja sai ylistäviä lausuntoja. Kirjoja tullaan jakamaan jatkossa Taktinen pistooli ja Taktinen kivääri -kursseilla korvauksetta. MPK:n kaikki Koulutus- ja tukiyksiköt ovat saaneet käyttöönsä Janin teokset. Katse vuoteen 2012 Vuoden 2012 suunnittelu on jalostumassa kesäkuun alkupuoliskon kuluessa. Suunnittelussa on huomioitu MPK:n linjaukset, puolustusvoimien kurssitilaukset ja järjestöiltä, kouluilta ja muilta tahoilta saadut kurssitilaukset. Sotilaallisten valmiuksien ja sotilaallista valmiutta palvelevien kurssien osuus tulee olemaan noin 2/3 ja ns. Vartu-koulutusta eli varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvää koulutusta loput. Tämä asia samoin kuin se, että suunnittelussa olemme puolustusvoimien suunnittelurytmissä, on omaksuttu melko hyvin eri tahoilla. Se, että kustannuksia joudutaan sälyttämään entis- Koulutus- ja tukiyksikölle uudet toimitilat Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö on saanut käyttöönsä saneeratut toimitilat Tikkakosken Itärannalta entisen Esikuntakomppanian alakerrasta. Uudet tilat tarjoavat erinomaiset toimistotyöskentelymahdollisuudet sekä kurssien ja palavereiden pienryhmätilat. Samassa yhteydessä varastotoiminnat saivat uutta ilmettä ja toimistotilaa. Kiitokseksi Ilmasotakoulun antamasta erinomaisesta tuesta Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikölle Kari Kilpeläinen luovutti Ilmasotakoululle Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunasen myöntämän ison mitalin. Tilaisuudessa oli läsnä Ilmasotakoulun ja va- ruskunnan muita tilojen saneeraamiseen vaikuttaneita tahoja ja MPK:n yhteistyökumppaneita. Kilpeläinen korosti MPK:n toiminnan saavan Keski-Suomessa kaiken kaikkiaan erinomaista tukea toiminnoilleen Ilmasotakoulun lisäksi Pioneerirykmentiltä ja Ilmavoimien Teknilliseltä Koululta. Näissä joukko-osastoissa on oivallettu hyvin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutustyön ja -koulutuksen merkitys jo vuosien ajan. Kaikkia nyt käyttöön saatujen tilojen myötävaikuttamiseen kuuluvia tahoja kiittäen tä enemmän tilaajalle, aiheuttaa vielä osin hämmästystä, mutta asia aletaan jo ymmärtää. Jos vielä jollakin taholla herää tarve ja innostus kurssin tilaamiseen vuodelle 2012, ensi tilassa tulee olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. Näin varsinkin silloin, jos tukea tarvitaan puolustusvoimilta. MPK:n yhteystiedot muuttuneet! MPK-lyhenteessä ”kummitellut” Y-kirjain on poistettu kaikista lyhenteistämme toukokuun alusta lukien. Jatkossa puhutaan vain MPK:sta. MPK:n verkkosivujen osoite on jatkossa http://www.mpk. fi. MPK:n toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet muuttuvat. Siten myös allekirjoittaneen osoite on [email protected] ja Juha Oravan [email protected] . Myös 0207-alkuiset puhelinnumerot ovat poistuneet. Allekirjoittaneen tavoittaa numerosta 040 486 3254 ja Juhan numerosta 045 340 8333. Tervetuloa kouluttamaan ja kouluttautumaan kursseillemme. Hyvää ja turvallista kesän aikaa! Kari Kilpeläinen Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö Päällikkö Maanpuolustusnaisten Liiton Keski-Suomen piiri ry Piirin puheenjohtaja Eila Kotanen Syväojanpolku 20 40270 PALOKKA Puh. 044 555 3973 [email protected] Keski-Suomen piirin yhdistykset: Keurusseudun Maanpuolustusnaiset ry Puheenjohtaja Elina Tuori Kalliotie 9 42700 KEURUU Puh. 040 962 1624 [email protected] Kari Kilpeläinen Maanpuolustusnaisten Jyväskylän yhdistys ry Puheenjohtaja Sisko Virtanen Luomelantie 40 42100 JÄMSÄ Puh. 050 377 7320 [email protected] Tilat avattiin virallisesti käyttöön 29.4.2011, jolloin Ilmasotakoulun johtaja, eversti Harri Leppälaakso leikkasi sinivalkonauhan yhdessä Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikön päällikön Kari Kilpeläisen kanssa. Kiitos Tilaisuudessa oli tilojen saneeraamiseen vaikuttaneita tahoja ja MPK:n yhteistyökumppaneita. Kuvat: Krista Kröger. merkkipäiväni juhlistamisesta Evl Hannu Kylmäniemi Saarijärven Maanpuolustusnaiset ry Puheenjohtaja Eija Harju Myllymäentie 1226 43100 SAARIJÄRVI Puh. 040 745 4048 [email protected] Ääneseudun Maanpuolustusnaiset ry Puheenjohtaja Merja Ylönen Killinkitie 4 41290 KANGASHÄKKI Puh. 040 743 7430 Keski-Suomen Maanpuolustaja 12 2/2011 Ampujan psyyke Psyykkisen valmentautumisen perusmenetelmiä ovat rentoutuminen, mentaalinen harjoittelu ja minäkuvan vahvistaminen. Psyykkisen valmentautumisen tavoitteiksi voidaan asettaa – terveen itsetunnon ja itseluottamuksen jatkuva kehittäminen, – keskittymiskyvyn jatkuva kehittäminen, – lajiharjoittelun tukeminen pyrkimällä optimaaliseen harjoitteluun ja – optimaalisen vireen saavuttaminen kaikissa harjoittelu- ja kilpailutilanteissa. Ampujalla toiminnallisena päämääränä on menestyminen omassa lajissa, itselle asetetun realistisen tavoitteen saavuttaminen joko tuloksellisesti tai sijoittumisena kilpailutilanteessa. Ampujan kehittymisen kannalta tärkeää on rehellinen lajianalyysiin perustuva lähtökohtatilanteen arviointi. Hiukan kärjistäen voidaan sanoa, että ammunta on psyykkinen kilpailumuoto, johon liittyy tietty määrä motorista taitoa. Amerikkalainen olympiavoittaja, kiväärilajien taitaja Gary Anderson sanoi asian näin: ’’Ammunta on 90-prosenttisesti kiinni korvien välistä...’’ On korkea aika luopua ajattelusta, että psyykkinen valmennus olisi ampujalle vain yksi irrallinen harjoittelun osa-alue, joka vieläpä usein unohdetaan. Ongelma ei ole yksin suomalaisten, se on länsi- maisen kulttuurin lähestymistapa. Itämaisissa kulttuureissa lähdetään useimmissa urheilulajeissa kehittämään ensin harrastajan henkisiä ominaisuuksia ja vasta sitten lajinomaista suoritustekniikkaa. Tästä johtuen taktinen ja psyykkinen valmentautuminen kytkeytyy kaikkeen harjoitteluun sisään rakennettuina osina harjoittelun kokonaisuudesta. Minäkuva, erityisesti terve itseluottamus, on ampujan psyyken kannalta erittäin tärkeässä roolissa. – Minä osaan, jos haluan. – Jos pelkään, epäonnistun. – Ajattelen vain positiivisia asioita. Voittajan minäkuva: Siihen ei kuulu minkäänlainen rehvastelu tai muu tarpeeton itsensä tehostaminen, vaan ampuja käyttäytyy luonnollisesti ja miellyttävästi kilpakumppaneitaan kohtaan huokuen tervettä itseluottamusta. Tietoisuus kyvyistä näkyy rauhallisena käytöksenä kilpailupaikoilla. Onnistuminen kilpailutilanteessa on ampujan itseluottamuksen ydinkysymyksiä. Tähän liittyen kilpailutavoitteet asetetaan siten, että ampuja pääsääntöisesti saavuttaa ne. Tilapäisistä taantumista huolimatta ampujan on vahvistettava uskoa käytettyihin menetelmiin ja tehtyyn määrätietoiseen työhön. Tälle pohjalle voidaan rakentaa uskottava menestystarina. Tämän koko- naisuuden perusharjoittelun tulee olla lähes päivittäistä, ja kyseisten menetelmien omaksumiseen kuluu käytännössä vuodesta kahteen, jotta luotaisiin riittävän vahva pohja sille, että tavoitteet voidaan nostaa seuraavalle tasolle. Ampujan on kyettävä rentouttamaan itsensä noin kymmenessä minuutissa ennen lajiharjoitusta tai kilpailua. Hänen on kyettävä käyttämään mielikuvaharjoittelua tehokkaasti osana pyramidi-periaatteella toteutettavaa lajiharjoitusta siksi, että kilpailutilanteessa ampuja ei voi tehdä mitään sellaista, mitä harjoittelun aikana ei olisi oppinut. Ei ole olemassa kikkaa tai keinoa, joka parantaisi suorituskykyä kilpailutilanteessa. Kaiken pitää olla omaksuttua, opittua ja harjoiteltua. Geeniperimällä ei päästä tuloksiin. Kilpailuihin valmistautumiseen on liitettävä kilpailua edeltävällä viikolla ja kilpailupäivänä tapahtuva mielikuvaharjoittelu, joka pitää sisällään kilpailupaikan olosuhteisiin asennoitumisen. Ampujan on siirrettävä itsensä mentaalisesti etukäteen tulevan kilpailun näyttämölle ja suggeroitava itsensä kuvitellen, kuinka hyvä tulos noissa olosuhteissa syntyy, uppoutuen yksittäisten laukausten ampumiseen ja hyvien osumien tuottamaan hyvänolontunteeseen. Tämän tyyppisellä harjoittelulla pyritään osaltaan eliminoimaan Maailmanmestari Jukka Salonen ja Raipe-koira. Salonen voitti maailmanmestaruuden vuonna 1994 vakiokiväärillä 300 metriä. mahdollista voittamisen ja häviämisen pelkoa ja nostamaan ampujan sietokykyä hyvän kilpailutuloksen vastaanottamiseen. Ampujan on asennoiduttava kilpailutilanteeseen kuin maanviljelijän sadonkorjuuseen: ”On aika korjata tehdyn työn hedelmät.” Huipputulosta ei olla tul- tu kilpailuihin saamaan, vaan se on taktisten ratkaisujen ja vankan ampumatekniikan avulla tehdyn työn tulos. Kovan ja suunnitelmallisen harjoittelun vuodet mahdollistavat sen, että taito ja henkinen kantti kestävät kovimmassakin paikassa. ”Yhden hyvän osuman ampu- minen on teknisesti helppoa – useiden hyvien osumien ampuminen peräkkäin on henkisesti erittäin vaikeaa.” Lopuksi: ”Ampumaan ei opi ampumalla vaan tekemällä erilaisia ammunnan harjoitteita.” Jukka Salonen Perinnekiväärin piirinmestaruuskisa Viitasaarella Kylmä pohjoistuuli vihmoi lunta ja pakkanen nipisti kasvoja ja sormenpäitä. Hengitys höyrysi niin, että meinasi olla vaikea erottaa kiväärin tähtäimiä tarkasti. Sadan metrin päässä olevan taulun musta keskiö näkyi pienenä pisteenä valkoista hankea vasten. ”Viisitoista laukausta omaan tauluun saa ampua”, kuului ammunnanjohtajan käsky, ja samassa perinnekivääreiden pauke täytti lumisen ampumaradan tienoon. Talvisessa säässä ratkottiin Keski-Suomen reservipiirien perinnekiväärin talvimestaruudet Viitasaarella. Kisassa ammuttiin viiden koelaukauksen jälkeen 15 laukausta makuulta ja 15 laukausta pys- tyasennosta. Pakkaskeli ja tuulinen sää oli sopivan vaativa kilpailijoille ja perinteisille ”pystykorville”. Ennen kisaa joku ampujista nokesi kiväärinsä tähtäimiä perinteiseen malliin palaneen tuohen käppyrällä kuten veteraanimme talvisodassa. Moni kisa-aseista oli ollutkin tosi toimissa sotatiellä, mutta kovasta koitoksesta huolimatta edelleen tarkassa kunnossa. Leppoisassa hengessä viedyn kisan järjestelyistä vastasi Viitasaaren Reserviupseerit. Kisan parhaan tuloksen 243 pistettä ampui Mika Karala ja sai kunniapalkinnoksi Emma-pikakiväärin lippaan. Yleisen sarjan toisen sijan vei Rauno Stranius 232 pisteellä ja kolmas oli ki- san nuorin ampuja Antti Liimatainen 208 pisteellä. Hän ampui kilpailun pienimmän kasan ja sai siitä erikoispalkinnon. Sarjan yli 50 vuotta voitti Kari Hämäläinen 228 pisteellä, toinen oli Markku Rossi 211 pisteellä ja kolmas Paavo Kautiainen 191 pisteellä. Perinnekiväärin talvikilpailu sai osallistujilta myönteistä palautetta. Suurin osa ampumakilpailuista ammutaan näet kesäaikaan. Nyt oli tarjolla kilpailu talvisissa olosuhteissa, joissa ammunta on erilaista kuin kesällä. Kilpailu osoitti, että perinnekivääri on tarkka ase säästä riippumatta, kun ampujalla on taitoa. Kari Hämäläinen Makuuammunta käynnissä Kenttäkelpoisuushiihto Kannonkosken Piispalassa Pitkä ja kova pakkasjakso lauhtui sopivasti helmikuun lopulla juuri ennen kenttäkelpoisuushiihdon viikonloppua. Lauantaiaamuna hiihdon startissa pakkasmittari näytti enää – 2 astetta. Luistava keli, hyvät ladut kauniissa maisemissa sekä hienosti toiminut huolto saivat hiihtäjät hymyilemään kilpaa pilven takaa pilkottavan auringon kanssa. Hiihtotapahtumaan osallistui yhteensä 18 hiihtäjää, joista nopeimmat sivakoivat 30 km:n matkan hieman yli kahdessa tunnissa. Moni hiihtäjistä läpäisi kenttäkelpoisuuskriteerin, eli hiihti matkan alle neljässä tunnissa. Vanhin osallistuja, yli 80-vuotias Kivijärveltä kotoisin oleva Lauri Kin- nunen, hiihti 15 kilometriä ja oli maalissa hyvissä voimissa. Nuorimmat osallistujat, viitasaarelaiset Samu Kananen, 5 vuotta, ja Minja Kananen, 7 vuotta, hiihtivät isoäitinsä kanssa 12 kilometriä vajaassa kolmessa tunnissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen toi MPK:n terveiset Piispalan kenttäkelpoisuustapahtumaan ja näytti itse hyvää esimerkkiä osallistumalla kenttäkelpoisuushiihtoon. Piispalan järjestelyt ja kurssinjohtaja Jari Pekkanen saivat kiitosta hiihtäjiltä: mukava oli hiihtää ja sen jälkeen virkistäytyä Piispalan saunassa ja uimaaltaassa. Toivottavasti myös ensi Kivääriammunnan paluu Kenttäkelpoisuushiihdon osanottajat yhteiskuvassa ennen starttia. talvena hiihdetään kenttäkelpoisuushiihto Kannonkosken maisemissa. Mauri Kananen Jari Pekkanen Kari Hämäläinen Sarjakilpailu alkaa ma 23.5. KSA:n radalla. Makuukilpailu aloitetaan klo 18.30. Kolmen asennon kilpailun pysty ja polvi ammutaan ennalta, klo 16.15– 18.00. Sitten seuraa 30 minuutin tauko, jolloin pääjoukko ilmoittautuu. Oikeastaan sarjakilpailun alkutahdit lyödään ma 16.5. klo 18.00 pienoiskivääriradalla. Silloin tehdään talkoilla radalle tuulisuojat. Tulkaapa Jyvässeudun reserviläiset Kaino Oksasen tueksi. KSA:n puolelta asia on Jari Lehtisen käsissä. Kun saamme tuulisuojat, 23.5. tuloksen tekeminen on helpompaa. Uusi kiertopalkinto makuukilpailuun Menneellä kaudella kenraali Gustav Hägglundin kiertopalkinto katkesi Vaajakosken Reserviläisille, ja tilalle olemme saaneet ”Puolustusministerin malja” -palkinnon. Se on todellinen taideteos, joka on näytteillä 23.5. Käydään joukolla kilvoittelemaan uudesta kiertopalkinnosta. AOR 2/2011 13 Keski-Suomen Maanpuolustaja Vuosi 2011 Sorastajantie 1 ILMOITTAUDU KURSSEILLEMME osoitteessa www.mpk.fi . Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin Keski-Suomen Koulutus- ja tukiyksikkö (KSKOTU) KOTU-päällikkö Kari Kilpeläinen, puh. 040 486 3254, koulutuspäällikkö Juha Orava, puh. 045 340 8333 Huom! Katso kurssitiedot ja mahdolliset muutokset MPK:n tietojenhallintajärjestelmästä www.mpk.fi . Keski-Suomen reservipiirien pistooliammunnan mestaruuskilpailu 19.3.2011 Reserviläispiirien pistooliampumahiihdon piirinmestaruuksista kisailtiin Laukaan Rajamäessä Keski-Suomen Ampujien radalla Jyväskylän Seudun Reserviläisten toimiessa kilpailun järjestäjänä. Keli suosi, ja pilvipoutainen hieman pakkasella ollut sää tarjosi luistavat ladut ja hyvän valaistuksen ammuntaan. Kilpailijoita oli saapunut paikalle parisenkymmentä jakautuen yhteensä kymmeneen eri ikäsarjaan, eli lisääkin olisi mukaan mahtunut. Hiihtomatka oli tällä Ampumapaikalla on kiire, mutta osuakin pitäisi, koska jo- kertaa kuusi kilometriä, ampumakainen ohilaukaus tuo minuutin sakkoa. Kuva: Kari Laitinen. matka taas hieman alle 20 met- TULOKSET Sijoitus Sotilasarvo Sarja: H 1. Pioneeri 2. Alikersantti Sarja: H35 1. Korpraali 2. Alikersantti Sarja: H40 1. Vääpeli Sarja: H45 1. Viestimies 2. Alikersantti 3. Korpraali Sarja: H50 1. Kersantti Sarja: H55 1. Yliluutnantti Sarja: H60 1. Korpraali Sarja: H65 1. Kapteeni 2. Kersantti 3. Korpraali 4. Yliluutnantti Sarja: H70 1. Kersantti Sarja: H75 1. Kersantti 2. Sotilasmestari Nimi Hiihtoaika Sakot Kokonaisaika Timo Maukonen 23:21 Jarkko Liukkonen 25:52 04:00 27:21 03:00 28:52 Kimmo Lähteinen 24:50 Timo Hämäläinen 33:20 09:00 33:50 09:00 42:20 Juha Halttunen 23:48 03:00 26:48 Esa Pienkellomäki 24:22 Harri Kujanpää 27:22 Anssi Stenroth 38:29 08:00 32:22 09:00 36:22 05:00 43:29 Arto Martin 22:06 03:00 25:06 Matti Minkkinen 25:16 08:00 33:16 Jouko Sällinen 23:52 07:00 riä. Nopeimmin reitin kiersi Arto Martin käyttäen aikaa hieman yli 22 minuuttia. Hän oli lisäksi yksi kuudesta kilpailijasta, jotka jakoivat kilpailun parhaan ampujan tittelin kolmella sakkominuutilla. Näin ollen Martin oli voittamansa H50-sarjan lisäksi kokonaiskilpailun paras. Pistooliampumahiihto on hyvä esimerkki matalan aloituskynnyksen reserviläisurheilulajista. Hiihtomatka on suhteellisen lyhyt ja soveltuu siten myös vähemmän talven aikana hiihtäneille. Ammunta suoritetaan pistoolilla tai revolverilla, ja yleisimmin käytetty ase on itselataava pienoispistooli niskahihnalla varustettuna. Kalustorajoituksia ei siten juuri ole, ja tarvittaessa järjestäjällä ja useilla yhdistyksillä on tarjota laina-ase kilpailua varten. Toivotankin kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan lajiin. myytävänä puolustusvoimien omistamaa, käytöstä poistettua materiaalia: avoinna: ti 10–17, ke 10–18, to–pe 10–17, la 10–14. Tee hienoja löytöjä vuodenajasta riippumatta! Nyt sotilastelttoja, kenttäkeittimiä ja niiden varaosia, erilaista vaatemateriaalia, optiikkaa ym. Sorastajantie 1 A Harvialantie 2 40320 jyväskylä 13210 hämeenlinna p. 040 315 7666 p. 040 315 7777 Alasintie 3–7 B 11 90400 OULU p. 040 315 7888 www.sa-kauppa.fi www.huutokaupat.com/puolustusvoimat Kari Laitinen puheenjohtaja Jyväskylän Seudun Reserviläiset [email protected] T.Hakkarainen Äänekoski 30:52 Heino Malinen 23:32 Matti Krats 27:06 Eero Sievänen 23:25 Jukka Kauranen 31:22 03:00 03:00 07:00 08:00 26:32 30:06 30:25 39:22 Kaino Oksanen 29:22 06:00 Pekka Olkkonen 29:07 Esko Malkamäki 30:05 03:00 32:07 05:00 35:05 35:22 K-S reservipiirien ampumahiihtomestaruuskilpailut Normaalimatkat Kuikassa 20.3.2011 Sijoitus Sot.arvo Nimi M 1 2 3 Seura Loppuaika Hiihtoaika Sakot 01:03:23 01:03:59 01:16:47 00:57:23 00:57:59 01:09:47 2211 2310 2311 00:44:19 00:40:19 0220 00:46:38 00:40:38 0312 HankasRes 00:36:22 00:33:22 0102 15,0 km M+P+M+P Pion Jere Rossi JoutsRes Alik Mikko Lehtola JyvRes Pion Jarkko Liukkonen ÄänRes M40 10,0 km M+P+M+P 1 Vääp Jukka Halttunen JoutsRes M45 10,0 km M+P+M+P 1 Vm Esa Pienkellomäki ÄänRes M50 10 km M+P+M+P 1 Yliv Timo Korhonen M55 10 km M+P+M+P 1 Korpr Pekka Vauhkonen ViitRes 2 Ltn Matti Minkkinen ÄänRes 00:40:50 00:53:53 00:37:50 00:45:53 0012 2222 M60 7,5 km M+P+M+P 1 Evl Paavo Seppänen JyvRu 2 Korpr Jouko Sällinen ÄänRes 00:38:52 00:45:33 00:32:52 00:35:33 2022 1414 M65 7,5 km M+P+M+P 1 Korpr Eero Sievänen 2 Kapt Heino Malinen 3 Ltn Jukka Kauranen JoutsRes TikkRu JoutsRes 00:42:01 00:44:00 01:07:04 00:34:01 00:35:00 00:52:04 2213 1323 3255 M70 5 1 2 km M+P+M+P Kapt Reijo Rikala Kers Kaino Oksanen KeurRu JyvRes 00:31:11 00:40:45 00:25:11 00:28:45 0222 4305 M75 5 1 2 km M+P+M+P Kers Pekka Olkkonen Sotmest Esko Malkamäki JoutsRes TikkRes 00:41:35 00:43:10 00:29:35 00:33:10 3333 1252 O.K. AUTO OY www.okauto.fi www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net PIRKANMAAN www.viherlandia.fi LEHTIPAINO OY Keski-Suomen Maanpuolustaja 14 2/2011 www.nammo.com Hyvät neuvot & Hyvät hinnat Meiltä saat molemmat. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 ja kysy lisää. nordea.fi VARATTU Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi RT maanpuol 92x30.indd 1 1.12.2010 15:39:18 Tourulantie 15, 40100 Jyväskylä. Puh. 020 7446 700. www.k-rauta.fi/tourutorni 2/2011 15 Keski-Suomen Maanpuolustaja Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. www.plussa.com Saat K-Plussa-etuja yli 3500 ostopaikasta. Laatutuotteet, halvat hinnat! Aina Hintansa Väärti www.tokmanni.fi • Luukut • Äänenvaimentimet • Kanavat • Kohdeilmanvaihtoyksiköt • Ulospuhallushajottimet IVK-Tuote Oy Helmintie 8 – 10, 40250 Jyväskylä | puh. (014) 334 0300 | fax (014) 334 0344 | www.ivk-tuote. Keski-Suomen Maanpuolustaja Julkaisijat: Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry ja Keski-Suomen Reserviläispiiri ry Kuoppala Finland Päätoimittaja Pentti Ruohotie, Hietarinne 16, 43100 Saarijärvi Puh. 040 417 6941 Sähköposti: [email protected] [email protected] Reserviupseeripiiri: Toiminnanjohtaja Kari Löfgren, puh. 0400 163 470 Sähköposti: [email protected] Tutustu kohteisiimme netissä ja löydä kotisi! LEMMINKÄINEN TALO OY Vehkakuja 4 40700 Jyväskylä vaihde 02071 57800 Reserviläispiiri: Toiminnanjohtaja Tapio Paappanen, puh. 040 755 8919, 0400 626 695 Sähköposti: [email protected] Piirien toimisto: Keski-Suomen reservipiirit, Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ Avoinna: keskiviikkoisin klo 14.00–18.00 Piirien kotisivut: www.ksrespiirit.fi Piirien puheenjohtajat: RUP: Timo Salo, Äänekoski, puh. 0400 794 401 RESP: Keijo Häkkinen, Kuikka, puh. 040 833 7505 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Veijo Mononen, puh. 040 744 1444, [email protected] Taloudenhoitaja Harri Jaakkola, Äänekoski, puh. 050 598 7376 Pankki: Nordea Jyväskylä 104530-110394 Lehden vakituiset avustajat: Kari Hämäläinen, Viitasaari, Hannu Karjalainen, Jämsä, Martti Porvali, Jyväskylä, ja Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä Sivunvalmistus: Grafiikka Rutanen Sähköposti: [email protected] Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Keski-Suomen Maanpuolustaja Sepänkatu 14, 40720 Jyväskylä Keski-Suomen reservipiirien toimintakalenteri 2011 Kalenteri on luettavissa piirien www-sivuilta, jonne myös muutokset päivitetään. Lehti on pääsääntöisesti tarkoitettu Keski-Suomen reservipiirien sisäiseen tiedottamiseen ja ilmestyy jokaiselle piirien henkilöjäsenelle jäsenmaksussa maksettuna. Osoitemuutoksia ei toimiteta piiritoimistolle eikä päätoimittajalle, vaan suoraan oman liittosi jäsensihteerille. RUL: puh. 09-40562011, e-mail: [email protected] RES: puh. 09-40562010, e-mail: [email protected] Fax molemmille: 09-499875. Lehden seuraava numero 15.9. Lehteen tarkoitettu aineisto joko suoraan päätoimittajalle tai piiritoimistoon 19.8. mennessä Keski-Suomen Maanpuolustaja 16 2/2011 Erätukku palvelee reserviläisiä -kalvoa jne. Asiantuntija puhuu veden ja tuulen pitävästä vaatteesta. Yleisliikuntavaatteet tehdään ilman kalvoa. Ja on sitä kalvoa jalkineissakin. Malliston suunnittelu tehdään Suomessa ja valmistus Kaukoidässä. Myymäläpäällikkö Peltola vakuuttaa, että omat tuotemerkit ovat hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyisiä. – Tuotteet tulevat myymälöihin ilman välikäsiä, ja siinä on hintakilpailukyvyn perusta. Kun varsinaisia aseita ei ole myyntiartikkeleina, ei ole myöskään patruunoiden myyntiä. Metsästäjille myydään metsästyspukujen ohessa kuitenkin ase- pusseja, aseöljyä, puhdistustarvikkeita ja patruunavöitä. Jousiaseitten oma tuotemerkki on Jahti Jakt. Nimeen sai tutustua jo jalkineitten ja osin myös vaatteiden osalta. Huomattavasti kalliimpi jousi edustaa maailmalla tunnettua valtamerkkiä Bear. Silmäily ja kiertely liikkeessä paljastaa, että myynnissä on reppuja, makuupusseja ja -alustoja, Garmin gps-karttapaikannuslaitteita, riistakameroita ja Marttiinin puukkoja. Reput ja makuualustat ovat Savotta-tuotteita, siis Keski-Suomesta Karstulasta. Toimittajan käydessä liikkeen kalastustarvikepuoli oli muutoksen kourissa. Pilkkikausi oli lä- Myymäläpäällikkö Antti Peltola esittelee Jahti Jakt 65 lbs -taljajousta. Erätukku Oy on 13 myymälän ketju maamme kaupungeissa. Toimintaa hallinnoidaan Oulusta ja Espoosta. Yksi vähittäismyyntipiste on Jyväskylässä. Yritys tekee kauppaa myös netissä. Erätukun verkkokaupasta löytyy kattavasti tietoa kaikista tuotteista, ja verkosta ostaminen on tehty helpoksi. Vuosi 2010 oli erityisesti Erätukun liiketoimien laajenemisen aikaa. Toimittajan ennakkoajatus oli, että olin menossa liikkeeseen, jossa olisi laaja aseosasto, mutta ruutiaseita Erätukun myymälät eivät myy. Aseet rajoittuvat pel- kästään jousiaseisiin. Jyväskylän myyntipisteen myymäläpäällikkö Antti Peltola ottaa tulijan vastaan ja auliisti alkaa johdatella liikkeen tuotemaailmaan. Erilaiset asusterekit kattavat pinta-alaltaan suurehkon myymälän lattiat. – Asusteita on aluspukeutumisesta toppavaatteisiin ja aina löytyy myös tarkoitukseen sopivat jalkineet. Kaikenlaisille ulkoilijoille, niin metsästäjille, kalastajille kuin retkeilijöillekin tuntuu löytyvän vaatetta – ja vieläpä eri vuodenaikoihinkin. On North Ice -kalvovaatteita, löytyy Air Tex Antti Peltolan mukaan Forest Reed Camo -puku on erinomainen valinta peltometsästykseen, sorsastukseen ja lintubongaukseen. Myymälästä löytyvän vapaa-ajan vaatetuksen värimaailma on laaja. hes ohitettu ja tuotteet myyty ja avoveden välineet vasta tulollaan. Myymälä palvelee koiraharrastajiakin. Myynnissä on häkkejä, puruleluja, koiranruokaa jne. Ruoka myydään säkkeinä, ja myymäläpäällikön mukaan sitä myydään runsaasti. Toimittaja sai liikkeessä kuvan palvelualttiista henkilökunnasta. Erätukku sijaitsee Seppälänkankaalla samassa pihapiirissä kuin Tokmanni, SA-kauppa ja Armoria. Pentti Ruohotie Konsertti sotiemme veteraaneille Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunta ja Jyväskylän Sotaveteraanikuoro, jota oli täydennetty Jämsän perinnekuorolla, pitivät Jyväskylässä lauantaina 3.4.2011 keskus- seurakuntatalolla yhteiskonsertin sotiemme veteraaneille ja muulle yleisölle. Soittokunnan kapellimestarina toimi Raimo Ovaska. Kuoroteokset ja yhteisesiintymiset johti Jyväskylän Sota- Everstiluutnantti Kari Kilpeläistä muistettiin konsertissa 60-vuotispäivän johdosta. veteraanikuoron johtaja Nikke Isomöttönen. Faitterit-soittokunta, joka todennäköisesti on ainut rauhanturvaajayhteisöjen vapaaehtoisuuteen perustuva soittokunta koko maailmassa, oli harjoitellut varta vasten veteraaneille kootun musiikkiesityksensä MPK:n (Maapuolustuskoulutusyhdistyksen) kurssilla Tikkakoskella edellisenä päivänä. Konsertin ohjelmisto sisälsi muun muassa komean Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-marssin, Koivuvalssin ja Suomalaisen Ratsuväen marssin 30-vuotisessa sodassa. Soittokunnan säestyksellä kuultiin kaksi nostalgista laulua itsenäisen Suomen eri aikakausilta. Laulut olivat Kai muistat kannella kun fregatin ja Sininen ja valkoinen. Laulusolistina ja konsertin selkeänä juontajana rauhanturvaajien puolesta toimi kirkasääninen tenori Heimo Purhonen. Modernimpaa musiikkia edusti soittokunnan soittama dixie-kappale Tiger Rag. Jyväskylän Sotaveteraanikuoro täydennettynä Jämsän perinnekuorolla esitti muun muassa vaikuttavat laulut Suomi on hyvä maa, Vapaa kansa ja Suomen laulu. Sydämiä sykähdyttävä Veteraanin iltahuuto päätti konsertin. Konsertin aluksi Keski-Suomen Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtaja Ari Majanen muisti yhdistyksensä jäsentä, everstiluutnantti Kari Kilpeläistä 60-vuotispäivän johdosta standaarilla. Juhani Saikkonen kiitti Faitterit-soittokunnan puolesta Kilpeläistä yhteistyöstä soittokunnan koulutuksessa, joka Jyväskylän Sotaveteraanikuoro ja Jämsän perinnekuorosta saatu täydennysosa yhteiskonsertissa Suomen Rauhanturvaajaliiton Faitterit-soittokunnan kanssa Jyväskylän keskusseurakuntatalolla. Vasemmalla juontajana ja soololaulajana toiminut Heimo Purhonen Salosta. Oikealla puhujakorokkeen tuntumassa kuoronjohtaja Nikke Isomöttönen ja soittokunnan kapellimestari Raimo Ovaska. on tapahtunut MPK:n kursseilla. Hän ojensi Kilpeläiselle Suomen Rauhanturvaajaliiton pienoislipun ja ns. Puosun pillin. Konserttiin osallistui noin 200 veteraania saattajineen. Vapaaehtoisella kahvimaksulla koottiin varoja veteraanityöhön. Ilmaso- takoulu tuki tapahtumaa soittokunnan koulutuksessa Tikkakoskella ja veteraanien kuljetusta Jyväskylässä muun muassa muutamalla pikkubussilla. Järjestelyistä, tiedottamisesta ja kahvittelusta vastasivat Juhani Saikkonen, Kari Korhonen ja veteraaniyhdis- tysten naiset. Onnistuneen ja vaikuttavan tapahtuman paluumatkalla veteraanien eräänä kommenttina oli toivomus: ”Tämmöistä meille pitäisi olla enemmän!” J.-P. Suutarinen
