Lue lisää Radion sinfoniaorkesterin konserteista s. 8-9

Transcription

Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
4 • 2014
Lue lisää Radion sinfoniaorkesterin
konserteista s. 8-9
2
To 18.9. klo 18
”ENNEN KUULUMATONTA”
Folke Gräsbeck & Madoka Sato
Hämeenlinnan Raatihuone, 10/18/22€
Pe 19.9. klo 20.30
SIBELIUS-FANTASIA V
Hämeenlinnan tori, vapaa pääsy
La 20.9. klo 16
SINFONIA LAHTI: SIBELIUS & BRITANNIA
Damian Iorio & Jamie Walton
Verkatehdas, Vanaja-sali, 15/28/32€
Su 21.9. klo 15
VIRON FILHARMONINEN
KAMARIKUORO: Pohjan tähdet
Hämeenlinnan kirkko, 10/18/22€
To 2.10. klo 19
STUDIA GENERALIA: Sibeliuksen
yksinlaulujen vuodenajat
Su 5.10. klo 17
TAVASTIA ENSEMBLE: Avajaiskonsertti
Brahms, Dohnanyi & Prokofjev
Pe 10.10. klo 19
LAULUYHTYE LUMEN VALO:
Toinen jalka renessanssissa
Su 12.10. klo 15
GLORIA! Vanajan nuorisokuoro &
Sibelius-opiston kamariorkesteri
Ke 15.10. klo 19
SINFONIA LAHTI & NUORET MUUSIKOT
Su 19.10. klo 17
SIBELIUS-LAULUKILPAILUN voittaja 2007
Annastiina Tahkola & Ilkka Paananen
Ke 22.10. klo 19
THE GREAT HELSINKI SWING BIG BAND:
Vanhaa swingiä & Laila Kinnusen suosituimmat
Mikael Konttinen & Milana Micic
Su 2.11. klo 17
RICHARD STRAUSS 150 VUOTTA:
Liediä & oopperaa
Ti 4.11. klo 19
JEAN SIBELIUS ORKESTERI
Okko Kamu, Johanna Rusanen-Kartano
Su 9.11. klo 17
KAPSÄKKI: Parasta ennen –
maakuntalauluja itkulla ja naurulla
Hämeenlinnan Teatteri, 10/18/22€
Ke 12.11. klo 19
HÄMEENLINNA 375 JUHLAGAALA
Kai Hyttinen, Sani & Sibop Big Band
Pe 14.11. klo 19
STUDIA GENERALIA: Sibelius & Saksa
Antti Vihinen
Ke 19.11. klo 19
SINFONIA LAHTI Moshe Atzmon & Eero Heinonen
Su 23.11. klo 17
STATUS ENSEMBLE
Aljabjev, Webern, Lindberg & Sibelius
Raatihuone, 10/18/22€
Pe 28.11. klo 19
MARTAN JA RUDOLFIN JOULU
Johanna Iivanainen, Jukka Perko,
Teemu Viinikainen, Jarmo Saari & Jenni Valorinta
Su 30.11. klo 17
BEETHOVEN PLUS V
Réka Szilvay & Heini Kärkkäinen
La 6.12. klo 14
ITSENÄISYYSFANTASIA IV: Hämeenlinnan 375 vuotta
Ritari-areena
HUOM. Liput myyntiin syksyllä (Piletti)
Ma 8.12. klo 19
SINFONIA LAHTI:
Sibeliuksen syntymäpäiväkonsertti
Okko Kamu & Bram van Sambeek
Juulia Tapolan ohjaama Sibelius-fantasia V esitettiin Hämeenlinnan kauppatorilla 19.9.2014.
Hämeenlinnassa
juhlitaan Sibeliusta
Suomessa vietetään vuonna 2015 säveltäjämestari Jean Sibeliuksen
150-juhlavuotta. Keskeisenä tapahtumapaikkana on Hämeenlinna,
Sibeliuksen syntymäkaupunki.
J
uhlavuoden aikana Hämeenlinnassa kuullaan Sibeliuksen sävellystuotantoa kattavasti ja monipuolisesti sinfonioista pieniin miniatyyreihin.
-Vuonna 2015 Hämeenlinnassa esiintyy maailman ykkösnimiä. Näytämme, ettei Hämeenlinna kalpene maailman konserttipaikkojen rinnalla, kertoo Sibeliuksen syntymäkaupunki
-säätiön johtaja Erkki Korhonen.
-Sibeliuksen laajan tuotannon esittäminen tarkoittaa sitä,
että yleisö pääsee kuulemaan myös tuntemattomampia kappaleita. Miniatyyreissa Sibelius on rehellisimmillään. Suurissa
teoksissa hän verhoutuu jylyn alle, mutta pienissä tunnetilat
ovat yksi yhteen. Miniatyyreissa hän paljastaa syvimmin sisintään, Korhonen sanoo.
Sibeliuksen vuodenajat
Juhlavuonna 2015 ohjelmaa pakataan erilaisiin, useita päiviä
kestäviin, vuodenaikoja mukaileviin tapahtumakokonaisuuksiin. Sibeliuksen talven, Sibeliuksen kevään, Sibeliuksen ke-
sän, Sibeliuksen syksyn ja joulukuisten Sibeliuksen synttäreiden aikana kuullaan mm. säveltäjän kaikki seitsemän sinfoniaa. Vuodenaikafestivaaleihin on sijoitettu myös erilaisia
tapahtumia, kuten syksyinen Sibelius-fantasia Hämeenlinnan
torilla. Vuosi huipentuu Radion sinfoniaorkesterin Sibeliuksen
syntymäpäiväkonserttiin 8.12.
Sibeliuksen syksy -festivaali 2014 on lähtölaukaus juhlavuoteen. Sibeliuksen syksy on nelipäiväinen kansallissäveltäjämme erikoislaatuista luomisvoimaa kunnioittava festivaali, joka
esittelee Sibeliusta mahdollisimman laajalle yleisölle. Joukossa on konserttien lisäksi ilmaistapahtumia, mm. käsitteeksi
muodostunut Sibelius-fantasia.
Tulevan syksyn Sibelius-fantasian teemana on rakkaus. Ytimessä on Jannen ja Ainon intohimoinen, myrskyisä ja dramaattinen koko elämän kestänyt liitto. Teoksessa tulee esille myös
Sibeliuksen rakkaus suomalaiseen luontoon, hämäläiseen sielunmaisemaan ja isänmaahan, jotka olivat säveltäjämestarin innoituksen ja inspiraation lähteinä aina vain uudestaan.
M A T K A I L U lehti 4 • 2014
3
Kolumni
Aino Rimppi
Kuva: Minna Lautamäki
Millä tavoin
matkapelon
saisi kuriin?
K
uinka Mariellan kokoinen alus voikin näin
keikkua, ihmettelin viime elokuussa yölaivalla Tukholmaan. Kääntyilin kyljeltä toiselle, selälle. Sitten muistin, että joskus olen saanut
unen päästä hyvin kiinni maatessani mahallani. Sekään ei tepsinyt, päinvastoin, tuli tunne kuin sukeltaisin itse aaltoihin.
Sääennuste kertoi tuulenvoimaksi Itämerellä 16. Eihän se vielä missään tunnu, ajattelin. Ennuste jatkui:
puuskaista tuulta lounaasta. Lounaasta on aina puhaltanut hyviä tuulia, kävi mielessäni. Yöllä puuskat kuitenkin yllättivät, kun alus saavutti etelään avautuvan
Itämeren. Tuuli oli vastalaitainen, valkoinen myllerrys
aluksen ympärillä hurjan näköistä – tarkkailin tyrskyjä ikkunasta – pärskeitä lensi viidennen kannen ikkunaan asti. Onnekseni en sentään ole laivan keinuessa
koskaan voinut pahoin.
Join vähän vettä, nappasin pari palaa suklaalevystä
ja kohentelin tyynyä korkeammaksi. Muistelin, mitä
kuulin kovaäänisistä alkumatkan tiedotteessa: vitoskannen pelastuspiste on aluksen keulassa. Mietin,
kuinka moni kuulutuksia yleensäkään kuuntelee, kun
ne paljolti hukkuvat ihmisten hälinään. Kuinka moni mahtaa lentokoneessakaan seurata pelastusliivien
käyttöopastusta?
***
Lentokoneessa en yleensä jännitä. Koneen irtautuessa
maasta hengitän syvään ja rentoudun. Koneen päästyä lentokorkeuteen upotan katseeni pumpulimaisiin
pilviin ja ajattelen isotätiäni, joka kerran elämässään
lennettyään kertoi ihastuneensa pilviin. Hänen teki
kovasti mieli niiden päälle pomppimaan.
Koneen alkaessa laskeutua alan pureskella purukumia, pureskelu estää korvien lukkiutumisen. Jos ilma
on selkeä ja istun ikkunan vieressä, ryhdyn etsimään
maanpinnalta tuttuja kohteita – Helsingistä on hauska
hahmottaa kaupunginosia. Vieraalle maalle laskeutuessani tutustun siihen jo lentokoneesta käsin – mielen-
4
kiinto tulevaan vie ajatukset itse laskeutumistilanteesta.
Egyptin ilmatilaan joitain vuosia sitten saapuessamme lentokoneen perämies kuulutti, että oikealla näkyvät Gizan pyramidit, alla Niili. Kiinasta kotiinpäin
lentäessämme tarkastelin alapuolella virtaavaa mutkaista jokea – taisi olla Ob. Kannattaa myös kuunnella
hyvää musiikkia tai syventyä mieluisaan kirjaan – paras kirja mielestäni on jo kotona puoliväliin luettu romaani, sillä jatko kiinnostaa takuuvarmasti. Jos löytää mielenkiintoisen aiheen keskustella vierustoverin
kanssa, koko lentotilanne unohtuu.
Finnair käsittääkseni järjestää kursseja ja koulutustilaisuuksia lentopelkoisille. Lentohenkilökunnalle
kannattaa ainakin kertoa avoimesti pelkäävänsä, he
käyttäytyvät aina rauhallisesti ja ovat valmiita auttamaan. Tilastojen mukaan lento-onnettomuus on joka
tapauksessa paljon harvinaisempi kuin auto-onnettomuus. Turbulentissakin.
***
Kauan sitten olin koneessa, jonka oli määrä laskeutua Saksan Bonniin. Laskeutumaan kone ei kuitenkaan heti kuulutuksen jälkeen ryhtynyt, vaan se alkoi
kiertää Bonnin yläpuolella, sitten se jatkoi kohti Düsseldorfia – Bonnissa oli rajuilma. Lentokapteeni piti
matkustajia toki tilanteen tasalla, mutta Frankfurtista
koneeseen nousseet turkkilaiset eivät infoa ymmärtäneet, he hermostuivat, nousivat istuimiltaan ja kyselivät pelokkaina, onko kone kaapattu.
Aina ei pelkoaan pysty hillitsemään. Kun bussi Madeiran kierroksella kalliojyrkänteen terävimmässä
kohdassa joutui vastaantulevan kuorma-auton tieltä
peruuttamaan tyhjän päälle – siltä minusta tuntui – käperryin paikalleni ja pidin kättäni suuni edessä, etten
rupeaisi huutamaan. Silloin mieheni laski rauhallisen
kätensä toiselle olkapäälleni, käytävän toiselle puolella istuva nainen toiselle, ja minä sain voiman odottaa
tilanteesta pääsyä. Vuoristoteille suuressa bussissa en
tosin edelleenkään mielelläni lähde.
Matkailu lehti
Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti
2 • 2014
Julkaisija/kustantaja:
Maaseutuyrittäjät MSY ry/
Matkailu-lehti
Viljontie 3, 21570 Sauvo
puh. (02) 470 2315, fax (02) 470 2314
[email protected]
Päätoimittaja:
Torsti Rekola, puh. (02) 470 2315/050 571 1303
[email protected]
Avustavat toimittajat: Aino Rimppi puh. 050 547 1545
Seppo J. Partanen puh. 050 512 1951
Ilmoitusmarkkinointi:
Toimisto, puh. (02) 470 2315
[email protected]
Raija Kivinen p. 040 824 3820
[email protected]
Merja Helander p. 040 414 3800
[email protected]
Sivunvalmistus:
Matkailu -lehti puh. 050 571 1303
aineistot: [email protected]
Verkkolehti:
Sivuteollisuus Oy,
[email protected]
Painopaikka:
Eura Print Oy
TÄSSÄ NUMEROSSA
PÄÄKIRJOITUS
SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS SMY ry:n
(Turistföreningen i Finland TFF rf)
Uusi keväällä valittu hallitus on alkanut kartoittaa tulevan toiminnan suuntaviivoja ja painopistealueita, joiden ympärille toiminta jatkossa rakennetaan.
Asiassa edetään hyvin käytännönläheisesti. Kokouksessa
28.8.2014 sovittiin, että jokainen hallituksen jäsen parin viikon
aikana antaisi palautetta puheenjohtajalle siitä, mitkä olisivat
tärkeimmät kaksi tai kolme painopistettä tai asiakokonaisuutta,
johon yhdistyksen tulisi kohdistaa voimavaransa. Tässä kohden
puheenjohtaja totesi jo käynnistäneensä tavoitteelliset keskustelut paikallisyhdistysten puheenjohtajien kanssa.
Keskeinen kysymys nyt ja jatkossa on, mitä etuja SMY:n jäsenyydestä on jäsenyhdistyksille ja henkilöstöjäsenille. Hallituksessa oli hyvin yksimielinen ja selkeä näkemys siitä, että jäsenlehti ”Matkailu” on tällä hetkellä merkittävin konkreettinen
etu. Lehden rooli tulevaisuudessa lienee entistä merkittävämpi,
myös matkailijan edunvalvonnassa.
Hallituksen kokouksessa todettiin niin ikään, että jäsenlehti olisi saatava nettiin. Todettiin myös, että lehti on saanut myönteistä palautetta uusilta jäseniltä. Kotimaan matkailumessuilla
todettiin olevan monitahoinen rooli alueyhdistysten kannalta,
joten osallistuminen niille tuntuisi edelleen perustellulta.
”Villit Kortit”
Projektivastaavan Seppo Ahon mukaan palaute – joskin vielä
melko vähäinen – on ollut positiivista. Pari mahdollista uutta
tapahtumaa on nousemassa esiin, niihin palataan pikaisesti.
Radion sinfoniaorkesteri
6-7
SC-Caravan yhdistys 50 v.
8-9
Radion Sinfonia orkesteri
10-11
Hotelli Kiven sisässä Katajanokalla
12-13
Ruotsi siirtää lomia
14-15
Suomalainen Barokkiorkesteri
24-25
Kullankaivuu on tietoa, taitoa ja elämäntapa
30-31
Kansallispuisto kohta 40
36
Sarmi Uotila, Somerniemen Hiidenlinna
64-65
Petronella palasi Lapin kultamiesten joukkoon
Villit Kortit -projektin toimintasuunnitelman rakentamiseksi nimettiin muutaman hengen työryhmä, joka varmistaa että asian
ympärillä olevat ajatukset konkretisoituvat ja menevät eteenpäin suunnitellusti.
Työryhmän tulisi voida lähestyä muita matkailualaan vaikuttavia
sektoreita, mitä kautta se saisi merkittäviä avauksia. Todettiin,
että ”Villin Kortin” kehitys jatkossa riippuisi siitä, mitä SMY haluaa olla ja mitä se tulee tekemään.
Aino Rimppi
5
Onneksi olkoon
50-vuotias SF-Caravan!
Haastattelu Aino Rimppi, kuvat SF-Caravan
Ensimmäiset matkailuvaunut ilmestyivät Suomen teille 60-luvun alussa.
M
atkailuvaunuilla matkaaville ryhdyttiin miettimään omaa järjestöä, joka
puolustaisi heidän etujaan ja vauhdittaisi lainsäädäntöä. Asuntovaunuyhdistys
SF-Caravan ry, nykyisin SF-Caravan,
perustettiin 17.5.1964.
Varsinaisia syntysanoja Timo Piilonen ei sano muistavansa, mutta on itse
nykyisin kiinteästi mukana karavaanareiden toiminnassa ja puoltamassa heidän etujaan. Timo on SF-Caravan -järjestön toiminnanjohtaja – joulukuussa
tulee täyteen 18. vuosi.
SF-Caravan on Suomessa matkailuautoilijoiden ja -vaunuharrastajien
etuja jäsenjärjestö – valtakunnallinen
keskusjärjestö. Järjestössä on 74 jäsenyhdistystä ja noin 63 000 henkilöjäsentä. Tänä vuonna SF Caravan täytti 50
vuotta.
Mikä SF-Caravan -järjestö on, toiminnanjohtaja Timo Piilonen?
– SF-Caravan ry on valtakunnallinen
etuja harrastusjärjestö, joka ajaa ja
edistää järjestöön kuuluvien harrastajien etuja sekä jäsenyhdistyksineen järjestää karavaanareiden kokoontumisia
ja tiedottaa niistä. SF-Caravan edistää
kaikkia matkailuajoneuvoilla matkaavien harrastuksia golfinpeluusta kalastukseen, laskettelusta koiraharrastuksiin.
Ympäri vuoden.
6
Matkailuvaunut ovat olleet teillämme jo yli 50 vuotta.
SF-Caravan -yhdistyksen logossa on
vankkurit. Ovatko vankkurit suomalaiset, vai onko vaikutteita saatu muualta?
– Käsitykseni on, että logon vankkurit ovat Lännen vankkurit. Kun ensimmäiset matkailuvaunut tulivat Suomeen
ja syntyi uusi matkustusmuoto, koettiin
myös uudisraivaajan henkeä. Lännen
vankkurit ne eivät pelkästään ole, sillä taustalla on Suomen lippu ja esillä
kirjaimet SF. SF silloisen suomen kansallistunnuksen mukaan avaa katseen
kansainvälisyyteen – edustamme suomalaisia karavaanareita Suomen rajojen
ulkopuolella.
Miten muuten karavaanarit ja leirintämatkailijat eroavat toisistaan kuin matkailuajoneuvon omistamisessa?
– Ei ole mitään eroa. Karavaanarit
ovat leirintämatkailijoita mitä suurimmassa määrin. Menneinä vuosina, kun
oikein oli kastuttu teltoissa ja vihdoin
ostettiin kallis matkailuvaunu, haluttiin
kaiketi jollain tapaa korottaa profiilia.
Leirintämatkailu on perheharrastus. Kuva Matkailukeskus Rauhalahti.
Onko hyvä vetoauto porukassa edelleen statussymboli?
– Kuinka paljon sitten yleensäkin elvistellään? Jokainen hankkii itselleen
ajoneuvon omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Kysymykseen ei ole
oikeaa vastausta, sillä leirintäelämys on
jokaiselle yksilöllinen.
Kuinka monta vuotta itse olet toiminut
50-vuotiaan SF Caravan -yhdistyksen
toiminnan johtajana?
– Aloitin joulukuussa 1996, eli 18
vuotta tulee täyteen. Sitä ennen toimin
7,5 vuotta kotimaan matkailussa, Suomen Matkailuliitossa.
Mikä karavaanaria harrastuksessaan
kiehtoo? Onko joukossa paljon eläkeläisiä?
– Eniten kiehtoo se, että on oma vapaus. Matka ei ole kiinni aikatauluista.
Ja ennen kaikkea kiehtoo se, että mukana on oma koti – oma sänky! Varsinkin
vanhemmat matkailijat arvostavat omaa
sänkyä ja omia rutiineja. Kyllä, meidän
jäsenemme ovat paljolti eläkeläisiä, mutta mukana on myös paljon lapsiperheitä;
lasten kanssa on helppo matkustaa matkailuajoneuvolla. Monet perheet myös
vuokraavat ajopelin lomansa ajaksi.
Ajeletko itse koko perheen voimalla
karavaanarina teiden päällä, ja kuinka
hyvin olet omaksunut kiertolaisen osan?
– Kyllä ajelen. Mutta kun aloitin nämä hommat, en ollut nukkunut matkailuvaunussa yhtään yötä. Olemme olleet
myös ulkomailla, mutta enimmäkseen
kotimaassa. Oikein mukavaa tämä on.
Mitkä tehtävät toimialaasi kuuluvat ja
missä asiassa SF-Caravan on viime aikoina onnistunut?
– Koetamme vaikuttaa viranomaisiin,
teemme aloitteita ja annamme lausuntoja liikenteeseen sekä matkailumuotoomme liittyvissä asioissa. Järjestämme jäsenyhdistyksille koulutusta, tiedotamme
ja neuvottelemme erilaisia jäsenetuja.
Viime vuosina SF-Caravan -jäsenten
määrä on kasvanut, sillä nykyisin on
helppo liittyä jäseneksi netin kautta.
– Leirintäalueet ovat 50 vuoden aikana paljolti kehittyneet karavaanareille
ja matkailuajoneuvoille sopiviksi yöpymispaikoiksi. Kuitenkaan monissa
kunnissa ei matkailumuotoamme ymmärretä. Meillä onkin toive, että kunnat
ottaisivat nykyistä paremmin karavaanarit huomioon. Leirintäalueiden isäksi esimerkiksi kaupunkien keskustoissa olevat yöpymiseen sopivat luvalliset
matkaparkit ovat toivelistallamme. Jos
kunnassa on tarjolla karavaanarille sopivia palveluja tai ostosmahdollisuuksia,
me jäämme toiseksi, kolmanneksi yöksi
ja käytämme niitä.
Teillä on oma lehti – Caravan-lehti –
oletko sen päätoimittaja?
– En ole toimittaja, vaikka joskus jotain lehteen kirjoittelen. Meillä on organisaatiossa kolme päätoimisesti Caravan-lehteä tekevää henkilöä. Caravan
kuuluu kaikille jäsenetuna ja on enemmän kuin järjestölehti. Se on maamme
ainoa suurlevikkinen leirintämatkailijan
perhelehti.
Karavaanareilla on myös oma sanasto
– tiedätkö mitä tarkoittaa sana rutusakki?
– Kyllä vain tiedän, rutusakki on ulkomailla talvehtiva kerho, jossa on tuhatkunta jäsentä. Rutusakin jäsenet ”talvehtivat” ulkomailla, kuten Espanjassa,
Portugalissa ja Marokossa. Kuitenkin
karavaanarit matkustelevat kotimaassa sataprosenttisesti, ja noin kolmasosa
käy matkailuajoneuvon kanssa ulkomailla.
Mikä vielä olisi mainitsemisen arvoista työssäsi?
– SF-Caravan –järjestön toiminnanjohtajan työkuva on pitkälle järjestelyä,
keskustelua, kokouksia, monenlaisten
ongelmien ratkaisua – toimeen tulemista erilaisten ihmisten kanssa.
7
Miten konser ttiohjelma syntyy
R
adion
sinfoniaorkesterin
(RSO) kauden 2014–2015
konserteissa on ohjelmassa
niin Brucknerin sinfonioita, kotimaisia
kantaesityksiä kuin Ginasteran harppukonserttokin. Mutta miksi orkesteri esittää juuri näitä teoksia? RSO:n konserttien ohjelmasuunnittelusta vastaava ylikapellimestari Hannu Lintu kertoo, ettei
rakenna konsertteja minkään tietyn teeman varaan. ”Pyrin pikemminkin löytämään kiinnostavia musiikillisia yhteyksiä esitettävien teosten välille. Yhteys ei
välttämättä aukea teosten nimiä katsomalla, vaan sen ymmärtää vasta kuulemalla ne konsertissa.”
Hannu Lintu. Kuvaaja Taavetti Alin.
8
Kauden ohjelmaa suunnitellessaan
Lintu kertoo halunneensa huomioida
RSO:n monipuolisen tyylillisen osaamisen sekä yleisön ennakkoluulottomuuden. Konserteissa kuullaankin mm.
ranskalaismestarien Claude Debussyn
ja Edgar Varèsen teoksia, Stravinskya ja
Schubertin sinfonioita. Itsenäisyyspäivänä RSO järjestää juhlakonsertin, jonka ohjelmassa on Sarmantoa Sibeliusta
sekä Esa-Pekka Salosen uusi kuoroteos
Karawane.
Vierailevat kapellimestarit ja solistit edustavat kansainvälistä kärkeä. Orkesteria johtavat mm. Leonard Slatkin,
Herbert Blomstedt ja Kent Nagano sekä
Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja Sakari Oramo. Solistivieraiksi
saadaan viulisti Vadim Gluzman, sellisti Pieter Wispelwey, baritoni Christian
Gerhaher sekä pianisti Olli Mustonen.
RSO on mukana Nenäpäivä-kampanjassa järjestämällä konsertin Musiikkitalossa 24.10. Tämän konsertin
ohjelman suunnittelun suhteen Hannu
Lintu on saanut hengähtää, sillä esitettävät teokset on koottu yleisön toiveiden
pohjalta. Konsertissa esiintyy sopraano
Camilla Nylund ja sen juontavat Ella
Kanninen ja Jukka-Pekka Rantanen.
Lipputuotot lahjoitetaan Nenäpäivä-keräykseen.
Esa-Pekka Salonen. Kuvaaja Katja Tähjä.
Camilla Nylund. Kuvaaja Heikki Tuuli.
SYKSY 2014
KE 17.9.
Joshua Weilerstein,
kapellimestari
Jonathan Biss, piano
Sibelius – Beethoven – Grieg –
R. Strauss
PE 26.9.
Thomas Zehetmair,
kapellimestari ja viulusolisti
Ligeti – Schumann –Ives –
Schubert
MYÖHÄISILLAN KAMARIMUSIIKKI
KE 1.10. ja TO 2.10.
Esa-Pekka Salonen,
kapellimestari
Beethoven – Stravinsky
PE 10.10.
KE 15.10. ja TO 16.10.
KE 12.11.
R. Strauss – Ginastera – Sibelius
Mozart – Haydn
Hannu Lintu, kapellimestari
Laura Hynninen, harppu
PE 21.11.
PE 24.10.
NENÄPÄIVÄ-konsertti
Camilla Nylund, sopraano
Ella Kanninen ja
Jussi-Pekka Rantanen, juontajat
KE 29.10.
Olli Mustonen, piano
Debussy – Prokofjev – Varèse
ENNEN KONSERTTIA klo 17.30,
Konserttisali
KE 26.11. ja TO 27.11.
Heinz Holliger, kapellimestari
Christian Gerhaher, baritoni
Key Ensemble
Okko Kamu, kapellimestari
Jouko Harjanne, trumpetti
Mozart – Holliger – J. S. Bach –
Haydn – Zelenka
Haydn – Bruckner
PE 7.11.
Vadim Gluzman, viulu
Santtu-Matias Rouvali,
kapellimestari
Anu Komsi, sopraano
Schnittke – Tšaikovski
Douglas Boyd, kapellimestari
Pieter Wispelwey, sello
LA 6.12. klo 15
ITSENÄISYYSPÄIVÄN
JUHLAKONSERTTI
Jukka Perko, saksofoni,
Aki Rissanen, piano,
Antti Lötjönen, kontrabasso &
Teppo Mäkynen, rummut
Tapiolan Kamarikuoro
Sarmanto – Sibelius – Salonen
KE 10.12. ja TO 11.12.
Herbert Blomstedt,
kapellimestari
Schubert
Muutokset mahdollisia.
Päivitetyt ohjelmatiedot yle.fi/rso.
Liput 8–32,50 €
Ryhmävaraukset myös [email protected]
R. Strauss – Tiensuu – Gliere
yle.fi/rso
9
Ennen täällä käveli vankeja ja vartijoita nyt hotellivieraita.
Hotelli kiven sisässä
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Hotelli Best Western Katajanokka on ”kiven sisässä”. Rakennus on entinen
Helsingin lääninvankila, myöhemmin tutkintavankila. Tutkintavankilana nykyinen premier-luokan hotelli palveli peräti vuoteen 2002.
H
otelli Best Western Katajanokka toimii historiallisessa, 135 vuotta vanhassa rakennuksessa. Rakennus palveli ensin kruununvankilana,
sittemmin lääninvankilana. Oikeastaan vankilahistoria on
vieläkin pidempi, sillä jo 1749 Katajanokalla oli viisi vankihuonetta käsittävä puurakennus ja vuodesta 1800 pieni kivivankila.
Venäjän keisari Nikolai I päätti nykyaikaistaa vankien oloja ja hyväksyi uuden tiilirakennuksen piirustukset. Vankilan
vanhin osa valmistui vuonna 1837. Vuonna 1888 vanhasta
valkoisesta osasta tehtiin hallintorakennus – sen sisällä myös
kirkko. Kolme punatiilistä lisäsiipeä kasvatti vuonna 1888
rakennuksen ristinmuotoiseksi.
Ristinmuotoinen vankila oli Helsingin lääninvankila Nokka, joka tunnettiin myös nimellä Skatta.
10
Uhkaavia tilanteita
Suomen itsenäistyttyä vankilassa jatkettiin entiseen tapaan.
Sitten tuli toinen maailmansota, jolloin jatkosodassa lääninvankilan muuri sortui. Vuoden 1944 pommituksissa vankila
sai osuman ilmahyökkäyksessä, kun lentopommi räjähti sen
leipomon lähellä. Pommi surmasi vartijan ja sytytti tulipalon.
Vangit huusivat ja viisi vankia karkasi.
Jatkosodan aikana talo oli täynnä sotarikoksiin syyllistyneitä ja poliittisia vankeja. Kuuluisimpia vankeja olivat maanpetoksesta syytetty virolaissyntyinen näytelmäkirjailija Hella
Wuolijoki, poliitikko Väinö Tanner ja presidentti Risto Ryti.
Opas kertoo, miten eräs vangeista keksi käydä pyytämässä
kuuluisuuksilta nimikirjoitukset, onnistui ne monistamaan ja
jopa kaupittelemaan vankilakavereille. Keittiön emäntä vankilan viime vuosilta kertoo, miten miehistä viisi raainta mur-
haajaa valittiin töihin keittiöön. Hän itse jakoi miehille veitset
ja näytti homman. Työrupeaman päätyttyä veitset taas kerättiin pois, helposti. Kysymykseen rohkeudesta entinen emäntä
vastasi.
- Minulla oli auktoriteettia.
Suomen vangeista 40 prosenttia kulki Skattan kautta. Enimmillään vankilassa oli yhtä Aikaa monta sataa vankia, vilkkaimpaan aikaan vuodessa noin 10 000. Nyt suositussa hotellissa yöpyy vuosittain moninkertainen määrä.
Skattasta
moderniksi hotelliksi
Skatta eli tutkintavankila toimi vuoteen 2002, jolloin vankila
Vantaalla valmistui.
- Skatta ei enää täyttänyt nykyajan vankilan vaatimuksia,
kertoo hotelli Best Western Katajanokan opas ”vanki numero
09686450”. Tosiasiassa numero oppaan raidallisessa t-paidassa on hotellin puhelinnumero.
- Yhdistettynä vankilan kaksi tai kolme vankikoppia saatiin
yhteensä 106 modernia ja viihtyisää hotellihuonetta. Entinen
keittiö on nyt kokoushuone nimeltä Kakku ja vihannesten säilytyshuone Sakko.
Vankilan korkealla olevat pienet ikkunat on vapautettu kaltereista ja lisäksi on tehty pieniä lisäikkunoita. Vankilamuuri kätkee sisälleen tosi laajan terassin, josta korkean muurin
portit kaduille ovat sepposen selällään. Myös vankilakirkko
on entisöity, vain lattia on alkuperäistä lankkua. Kirkossa toimitetaan vihkimisiä, kerätään ”elinkautisia muistoja ja onnen
kahleita”. Muina aikoina se toimii kokoustilan.
www.bwkatajanokka.fi
Meeting sakko.
11
Eurooppalaiset matkailijaryhmät erottuvat elokuisessa Naantalin, kun kotimaan matkailuväki on jo arkiaskareissa.
Ruotsi siirtää jo lomia,
mitä tekee Suomi?
Yhdessä asiassa Suomi toimii toisin, kuin EU-maat. Suomessa koulujen lomat päättyvät elokuun
alkupuolella. Muualla lomaillaan syyskuun puolelle. Ruotsi on jo lähtenyt siirtämään lomia.
Suomen pitää seurata perässä, vaatii matkailuala.
N
aantalin rannassa 25 vuotta Merisali-ravintolaa
pyörittänyt Heikki Routamaa antaa loppukesän
lämpimän auingon lämmittää kasvoja. Elokuuun
lopun ja syyskuun alun sää oli mainio. Naantalin rannassa astelee siellä täällä turisteja. Iso osa heistä puhuu vierasta kieltä.
Elokuu on eurooppalaisten matkailukuu ja väkeä tulee
muistakin maista. Naantalin rannassa palveluja on elokuun
puolivälin jälkeen tarjoaa, mutta ei enää niin paljon, kuin keskikesällä. Kun mennään syvemmälle saaristoon, matkailupaikat ovat Routamaan mukaan jo sulkeneet porttinsa.
Suomen matkailusesonki elää erillään eurooppalaisesta
kaudesta. Tämä synnyttää ongelmia matkailijoille sekä matkailuyrityksille. Yrittäjät ovat puhuneet jo pitkään lomakauden harmonisoinnista, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut.
- Voimavaroja jää käyttämättä, tiivistää ravintoloitsija Heikki Routamaa.
Uusien työntekijöiden rekrytoiminen loppukesäksi muutaman viikon ajaksi on työlästä, myöntää Merisalin isäntä
Heikki Routamaa.
12
Investoinnit jää tekemättä
Jos koululaiset palaisivat koulun penkille vasta syyskuun
alussa, elokuu olisi vallan toisenlainen. Koululaiset ja opis-
Loman siirto hallitusohjelmaan
Tukholman seudulla on jo lähdetty siirtämään lomia. Siellä
koulu alkaa elokuun lopulla. Meillä matkailuväki toivoo samaa, mutta opettajien ammattijärjestö OAJ näyttää jarruttavan muutosta.
Eduskuntaan valitaan uusi miehitys ensi maaliskuussa.
Pitäisiö lomien siirto saada seuraavaan hallitusohjelmaan?
Routamaa nyökkää.
-Palkansaajajärjestöt pitäisi saada myös mukaan asian
taakse, Routamaa pohtii.
Lassi Lähteenmäki
Porin Hostel
Riverille on
myönnetty
kansainvälinen
laatusertifikaatti
K
ansainvälinen Hostelling International (HI)
-järjestö on myöntänyt HI Quality Light -laatusertifikaatin Hostel Riverille Poriin. Sertifikaatti on osoitus siitä, että laatuvaatimukset on onnistuneesta täytetty.
Laatujärjestelmä perustuu laadukkaaseen johtamiseen, joka ulottuu johdon työkalujen lisäksi hostellin
kaikkiin toimintoihin: vastaanottoon, siivoukseen, ruokapalveluihin ja kiinteistön ylläpitoon. Ohjeiden ja yhtäläisten työskentelytapojen ansiosta sisäinen viestintä
hostellissa tehostuu. Verkostoon kuuluu noin 3500 hostellia 90 maassa.
Suomessa on nyt viisi HI-Q-sertifioitua hostellia. Aikaisemmat ovat Helsingin Stadion Hostel, Tampereen
Dream Hostel sekä Turun Laivahostel Borea ja Hostel
Turku. Hostel River on Suomen ensimmäinen Lightversion suorittanut hostelli.
Ympäri vuoden
Saksaan, Ruotsiin
ja Ahvenanmaalle
Suorinta tietä
Saksaan
Aloita Euroopan-automatkasi
rennosti ja seilaa Finnlinesilla Itämeren eteläpuolelle,
autobaanojen alkupäähän. Mene sinne, minne et tavallisella
pakettimatkalla pääsisi. Pittoreskit pikkukylät ja mahtavat
metropolit, vaikuttavat viinialueet ja lumoavat luontokohteet
kutsuvat luokseen ympäri vuoden.
Heidelberg, Saksa
kelijat voisivat olla matkailukohteissa kesätöissä pidempään
ja Euroopasta saapuvat matkailijat saisivat parempaa palvelua. Rahaa virtaisi enemmän Suomeen.
Nyt opiskelijat lähtevät kirjan ääreen elokuun puolivälissä
ja muutaman viikon loppukaudeksi pitää rekrytoida ja kouluttaa uutta väkeä. Se on työlästä.
Pidempi matkailukausi on elinehto myös matkailukohteiden kehittämisessä. - Lyhyt kausi ei innosta investoimaan,
Routamaa sanoo.
Kaikki kustannukset nousevat ja samaa aikaan kotimaan
matkailija käyttää kohteissa entistä vähemmän rahaa. Korkea verotus syö reissaajien ostovoimaa. Tällä menolla investoinneille ei Routamaan mukaan saa enää tuottoa. Pidempää matkailukautta haikaillaan Naantalin lisäksi koko
maassa.
Lisätietoja: finnlines.com
matkailulehti 86x260 0209.indd 1
13 4.9.2014
12:18:20
Barokkimusiikki
Ritarihuoneella on
aistien juhlaa
Suomalainen barokkiorkesteri viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Orkesterin
repertuaari nojaa vahvasti barokkiin ja yltää aina varhaisromantiikkaan saakka.
S
uomalainen barokkiorkesteri tunnetaan elävästä,
ennakkoluulottomasta tavastaan esittää lähes mitä
tahansa periodisoittimille kirjoitettua musiikkia.
Repertuaari nojaa vahvasti barokkiin ja yltää aina varhaisromantiikkaan saakka, mutta sisältää myös uutta, useimmiten
orkesterille itselleen kirjoitettua musiikkia.
Suomalainen barokkiorkesteri – Fibo – kiertää aktiivisesti kotimaassa. Toiminta kattaa vuosittain kymmeniä paikkakuntia. Orkesterikonsertteja on kuultu Turusta Kuusamoon ja
Oulusta Imatralle. Orkesteri on esiintynyt säännöllisesti Helsingin juhlaviikoilla ja Turun musiikkijuhlilla. Se on vieraillut myös mm. Kuhmon kamarimusiikissa, Uudenkaupungin
Crusell-viikolla, Vantaan barokissa ja Hämeenlinnan Musiikkia linnassa -tapahtumassa.
Monipuolisesti kouluttautunut, kansainvälisesti aktiivinen
soittajajäsenistö muodostaa myös pienempiä kokoonpanoja
ja toimii aktiivisesti koko vanhan musiikin kentällä sekä Suomessa että ulkomailla.
FIBOkeisai Tikkanen.
14
Yhteistyötä Suomen musiikkielämässä
Suurten vokaaliteosten yhteistyökumppaneina Suomalaisella barokkiorkesterilla ovat olleet Tapiolan kamarikuoro,
Akateeminen laulu, Radion kamarikuoro (nykyinen Helsingin kamarikuoro), Dominante ja Suomen Laulu. Orkesterin
solisteina ovat esiintyneet monet maamme eturivin vanhan
musiikin taitajat, kuten Tuija Hakkila, fortepiano, ja Mikael
Helasvuo, huilu, sekä laulajat Anu Komsi, Topi Lehtipuu ja
Petteri Salomaa. Suomalaisen barokkiorkesterin uutena taiteellisena johtajana aloitti vuoden 2014 alussa viulisti Antti
Tikkanen.
Suomalainen barokkiorkesteri on nyt Ritarihuoneen residenssiorkesteri, ja syksyllä 2014 Suomalaista barokkiorkesteria kuullaankin siellä useaan otteeseen. Juhlavuosi huipentuu kolmen konsertin Residenssisarjaan. FIBO 25 VUOTTA
Carte Blanche Anssi Mattila -konsertti 19. lokakuuta on nimensä mukaisesti varsinainen 25-vuotisjuhlakonsertti, jonka
ohjelman on suunnitellut Anssi Mattila, orkesterin ensimmäinen taiteellinen johtaja. Luvassa on barokin suurmestari
Händelin concerto grossoja ja aarioita, laulusolistina sopraano Mari Palo.
Residenssisarjan toinen konsertti tarjoaa Bachin legendaariset Goldberg-variaatiot, joista musiikkitieteissä on kirjoitettu laajasti ja joista vuosien varrella on tehty lukuisia levytyksiä. Kolmas residenssisarjan konsertti on 12. joulukuuta
pidettävä joulukonsertti.
www.fibo.fi
Pastoraalinäytelmä eläimistä ja ihmisistä
OHJAUS LEEA KLEMOLA
fibo.fi
KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ 28.11. 2014
Su 19.10.2014
klo 19.00
Ritarihuone, Helsinki
Su 9.11.2014
klo 19.00
Artborg, Sipoo
La 1.11.2014
klo 19.00
FIBO 25 VUOTTA –
CARTE BLANCHE
ANSSI MATTILA
Händel
GOLDBERG
Bach
Pe 31.10.2014
klo 19.00
Vihdin kirkko
Pe 12.12.2014
klo 19.00
Liput:
Leea ja Klaus Klemolan hillittömässä
uutuuskomediassa Maaseudun tulevaisuus
jokainen ihminen ja eläin on laulun
arvoinen!
JOULUKONSERTTI
Corelli–Boni–Zavateri
www.lippupalvelu.fi
Leea ja Klaus Klemola
MAASEUDUN TULEVAISUUS
Pastoraalinäytelmä eläimistä ja ihmisistä
KANTAESITYS SUURELLA NÄYTTÄMÖLLÄ
26.11.2014
OHJAUS Leea Klemola
ROOLEISSA mm. Ville Haapasalo, Klaus Klemola,
Jukka Puotila, Sari Puumalainen ja Mari Turunen
Ryhmäliput alkaen 33 €.
RYHMÄT 010 733 1332 LIPUT 010 733 1331
(0,083 €+pvm/mpm)
15
Interaktiivinen
Ilmailumuseo
S
uomen Ilmailumuseo, Helsinki-Vantaan lentoasema
alueella on jo kolmen vuoden ajan tarjonnut museokävijöille ainutlaatuista mahdollisuutta kokea lentämisen riemu, itse lentäen ja turvallisesti, lentosimulaattorissa.
Museon elämyspalveluiden tarjonnassa on ollut mukana
myös Finnair Flight Academy ja museokävijät ovat hankkineet ”museolentäjän” siipiä niinkin haastavissa konetyypeissä
kun McDonnell Douglas Dc-9 ja Boeing MD-11.
Alusta asti suosituin lentosimulaattori on ollut sodanaikaisen, Suomalaisilla tunnuksilla lennettävän Messerchmitt
Bf109 G hävittäjälentokoneen simulaattori. Museokävijä on
kokenut omakohtaisesti jatkosodan ilmataisteluiden vauhdin
ja jännityksen. Konetyypin haastavista nousu ja laskeutumisominaisuuksista puhumattakaan.
Toinen alkuperäinen hittituote on kaksimoottorinen Piper
Pa-23 Aztec-simulaattori, joka 6 paikkaisena mahdollistaa
koko perheen yhteisen lentokokemuksen.
Museon elämyspalveluiden uusin tulokas on Aeropole Oy:n
viranomaishyväksytty Diamond DA42-simulaattori, jossa
pääsee jo kokemaan ammattilentäjän arkea.
Elämyspaketteihin sisältyy aina kouluttaja. Elämyspalveluiden lentosimulaattoreilla lennetään arkisin museon aukioloaikoina ja lauantaisin 12-17, varaukset ja tiedustelut
044 754 2930 / [email protected], lisätietoa museosta ja palveluista www.ilmailumuseo.fi
16
Diamond
DA-42 -simulaattori
Tule kokemaan lentämisen riemu
aidon, kaksimoottorisen koulutuslentosimulaattorin ohjaimissa!
Aeropole Oy:n viranomaishyväksyttyyn Diamond DA42-Simulaattoriin on nyt
tarjolla ainutlaatuinen mahdollisuus kokea ammattilentäjien arkea.
Diamond DA42-simulaattoriin myydään tunnin opastettuja elämyspaketteja, jotka
sisältävät lyhyen perehdytyksen ja lentoaikaa.
Elämyspaketin hinta on 120 euroa.
Simulaattorilla lennetään arkisin museon aukioloaikoina ja lauantaisin klo 12-17.
Simulaattoriin voi varata vuoroja etukäteen joko sähköpostitse
(simulaattorit@ilmailumuseo.fi) tai puhelimitse (044 754 2930).
Tietotie 3, Vantaa, puh. (09) 8700 870 - www.ilmailumuseo.fi
Kuningaskalastaja
Vantaalla
Syksyn uusi ensi-ilta Kuningaskalastaja 3.10.Teatteri Vantaan Silkkisalissa pe 3.10.
E
nsimmäinen harjoitusviikkomme Kuningaskalastajanäytelmästämme on ohitse. Tunnelmat ovat hilpeät ja
pohdiskelevat. Meillä on aivan ihana porukka koossa, ohjaaja Taneli Mäkelä ja näyttelijäherrat Seppo Maijala
ja Ilkka Heiskanen. Sepon ja Tanelin kanssa olen ennenkin
tehnyt töitä, mutta Ilkan taitoja olen ihaillut vain katsomosta
käsin.
On hauska huomata, että vuosikymmenten kokemus ei himmennä sitä nöyryyttä ja ahkeraa paneutuvaisuutta näyttelijän
työhön, johon kuuluu tekstin tutkimista ja taustojen penkomista ja paljon muuta ennen kuin on valmista!
Kahvikupin ääressä olemme pohtineet, mikä on näytelmässä totta, mikä tarinaa, henkilöiden suhdetta toisiinsa ja muita
tärkeitä asioita sekä jutustelleet mukavia. Se että työryhmällä
on keskenään kivaa näkyy lopputuloksessakin!
Pukusuunnittelijamme Marjukka Larsson penkonut Kansallisteatterin puvustoa ja omaa aarteistoaan ja tuonut esille
tyylikkäitä pukuja minun esittämälleni leskiladylle ja miehille, kirjailija Cecilille ja palvelija Hawkinsille. Jyrki Sepän
lavastuksen pienoismalli on ihastuttanut kevytrakenteisella ja
kauniilla suunnittelullaan.
Ensimmäisellä viikolla olemme lukeneet näytelmän useaan kertaan, kokeilleet näyttämöllä alkua ja todenneet, että
punakynä on pistettävä heilumaan. Englanninkielen koukerot ja monisanaisuus eivät välttämättä aukea suomen kielelle
käännettynä, vaan saattavat viedä terää sinänsä hauskalta ja
mukaansatempaavalta näytelmältä. Näin käy useimmiten, kun
näyttelijät pääsevät lukemaan ääneen tekstiä. Myös edellinen
näytelmämme Gabriel, tule takaisin! lyheni huomattavasti,
kun ohjaaja vietti viikonlopun "rönsyjä poistaen". Kaikesta
huolimatta Kuningaskalastaja on meille näyttelijöille iltalukemisena itsestään selvä valinta, ulkoa opeteltavaa riittää!
Uskomme, että lokakuun alussa meillä on Silkkisalissa valmiina englantilainen puutarha – maailma, jossa katsoja voi
viihtyä, herkistyä ja naureskella kolmea rakkauden pauloissa
tempoilevaa ihmistä seuraten!
www.teatterivantaa.fi
Uusi syksyn ensi-ilta
3.10. klo 19!
Oikeudet: Näytelmäkulma-Nordic Drama corner Oy
KUNINGASKALASTAJA
Esityksiä
4.12. saakka
Kirjoittanut:
William Douglas Home
Suomennos: Terttu Savola
Ohjaus: Taneli Mäkelä
Näyttelijät: Seppo Maijala,
Ilkka Heiskanen, Anne Nielsen
Kesto: noin 2h, sis.väliajan
Liput: 27/25€
Mustat sukat. Kuva Kare Bondsdorff.
Teatteri Vantaa, Silkkisali, Tikkurilantie 44, 01300 Vantaa
puh. 09 836 1919 www.teatterivantaa.fi www.netticket.fi
17
Sinut haluan vain
Uuden Iloisen Teatterin syksyn ohjelmistossa Vicky Rostin 40-vuotistaiteilijajuhlakiertue.
V
irve ”Vicky” Rosti on suomalaisen musiikkitaivaan yksi kirkkaimmista tähdistä. Vuoden 1974
Suomen Iskelmälaulumestaruuskilpailusta kaiken kansan tietoisuuteen ponnistaneen Vickyn ensisinglestä
“Kun Chicago kuoli” tuli yksi vuoden soitetuimpia kappaleita. Radioiden kestohiteiksi nousivat nopeasti myös tunnetut “Tuolta saapuu Charlie Brown” ja “Näinkö aina meille
täällä käy”.
Vickyn musiikillinen ura lähti uuteen nousuun Eurovision
laulukilpailussa 1987 ”Sata salamaa” -kappaleella. 90-luvun
alussa perustetun Menneisyyden Vangit -yhtyeen ohjelmisto
painottuu 1970- ja 1980-lukujen nostalgiaan.
Ikinuori ilopilleri Vicky keikkailee edelleen säännöllisesti ja lähtee lokakuussa 40-vuotistaiteilijajuhlakiertueelleen
SINUT HALUAN VAIN yhdessä Suomen parhaan bilebändin Jean S:n kanssa. Vickyn ja Jean S:n yhteiskiertue ulottuu
Helsingistä Tornioon saavuttaen yli 20 konserttitaloa. Konserttikiertueen liput ovat nyt myynnissä.
Konserttipaikkakunnat ja lipunmyyntitiedot UIT:n sivuilta.
www.uit.fi
18
Helsingin Barokkiorkesteri kuuluu Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin orkestereihin: tänä vuonna orkesteri tekee
15 konserttia ulkomailla. Kiertueohjelmia orkesteri tuo myös omaan konserttisarjaansa Helsingin Musiikkitaloon.
su 2.11. klo 16
Musiikkitalo, Konserttisali
Dramma
per musica
© Molina Visuals
Bachin kantaatteja
Saksin ruhtinashuoneelle
Trauer-Ode (BWV 198)
Wahl des Hercules (BWV 213)
Sunhae Im, sopraano
Benno Schachtner, kontratenori
Julian Prégardien, tenori
Arttu Kataja, basso
Helsingin Barokkiorkesteri
johtaa René Jacobs
René Jacobs
Liput 20–45 €
(sis. palvelumaksut)
www.hebo.fi
Joustava palvelu ryhmille.
Kysy tarjousta osoitteesta [email protected]
19
Hieno paikka
inspiraatioon – Yyteri
Dyynit ei ole helppo kohde maalata.
Teksti ja kuvat Aino Rimppi
Kesä on vielä alullaan, tuuli suopeaa ja luonto hehkeimmillään,
kun Parkano-Kihniön taideyhdistys Umbra vie neljätoista
harrastajaa maalaamaan Yyteriin. Ateljeena toimii kylpylän
suuri kokoussali lasiseinineen – on kuin luonto tunkeutuisi
huoneeseen.
Y
yterin kylpylä sijaitsee meren
rannalla, Porin takana – Tampereelta 110 km, Turusta 140
km – eikä parin päivän kokouspaketille tule edes liikaa hintaa. Palvelut, hyvä ruoka ja mahdollisuus aamu-uintiin
toimivat magneetin tavoin. Meri vetää
puoleensa voimakkaimmin, ja kesän
alussa uimarantakin on sopivan autio.
Lähes autiota maisemaa ei heti mieltäisi maalarin keitaaksi, ellei tavoitteena
olisi peräti hahmotella venäläisen Ivan
Aivazovskin tyrskyjä. Matala ranta on
aika rauhallinen, laineista huolimatta. Katseen vangitsevat dyynit ja uljaat
männyt.
Dyynit ovat
alituisessa liikkeessä
Ympäristöön on lähdettävä heti tutustumiskierrokselle, onhan nyt ”hyvinvointi- ja virkistyspäivä”. Porukka hajoaa
20
laajalle rannalle ja hiekkapoluille! Tuuli
puhaltele pohjoisesta ja tuo mukanaan
raikasta ilmaa. Merestä paljastuu matalia särkkiä, koska pohjoistuuli pakottaa
vedet kohti etelää.
Rantaa jatkuu eteenpäin nelisen kilometriä, taakse pari kilometriä, niin arviomme. Ehei, hiekkainen rantaviiva yltää paljon etäämmälle! Yyterin lietteiltä
Mäntyluotoon tulee kaikkiaan noin yhdeksän kilometriä, mutta Yyterin oma
luontopolku puikkelehtii 1,8 kilometrin
lähistöön, mäntyjen ja katajien sekaan,
metsäisille dyyneille.
Öisin tuuli tuo rantahietikolle paljon levää, mutta myös roskia. Onneksi
vahti aamuisin kerää pahimmat talteen.
Me emme halua tupakantumppeja, emme nenäliinoja. Yksi noukkii rannalta
tuoretta levää, toinen männyn käpyjä,
kolmas simpukan kuoria ja kivoja kiviä. Tapaamme myös harvinaisuuksia –
Käpy inspiroi.
tähtitalvikki nuokkuu kivikossa suuren
männyn alla. Se pitää ehdottomasti jättää rauhaan, kuten muutkin kasvit. Onneksi mukana on kamera!
Muutamat lapset rannalla tarkenevat ilkosillaan. Heistä kannattaa ottaa
pari valokuvaa mahdollisten maalausten varalle. Tuulen tuivertamat männyt dyyneillä ihastuttavat, mutta dyynit
on haasteellinen kohde. Lentohiekka
muokkaa niitä alinomaa – sitä tosin em-
me näe – mutta dyynien muoto on epämääräisen vauhdikas.
Ateljee ja huolto
vailla vertaa
Työskentely porukassa kannustaa. Siihen kaiketi Yyterin kylpylän kokousmainonta myös perustuu. Porukassa saa vaikutteita toisilta, voi keskustella aiheista
ja esitellä omia havaintojaan, eikä pääse
karkuun tehtäviä. Ainakin Umbran neljätoista taiteilijaa saa aikaan lähes 60 akvarellia ja öljy- tai pastellityötä!
Tehokas työskentely tuo tuloksia, kun
aurinko paistaa ja kokoushuone kerää
valoa kuin oikea ateljee. Käytössä ovat
myös erilaiset laitteet, joten esim. netin kautta on mahdollista heijastaa valkokankaalle kalalokki ja tarkistaa sen
pään mittasuhteet.
Ruoka Yyterin kylpylähotellissa on
terveellisesti suunniteltu, maukasta. Va-
Luonnos syntyy rannalla.
linnanvaraa myös löytyy niin allergisille kuin vaativille herkuttelijoille. Ellei
noutopöydästä löydy, voi tilata keittiöstä. Aamupalasta on monia vaihtoehtoja
valita mieleinen. Ilman aamu-uintia on
vaikea suunnata tehokkaaseen päivään,
vaan ei hätää, sillä kylpylässä sekin
puoli on kunnossa.
Draama uhkaa siir tyä
teatterikulissien taakse
Suomen ammattiteattereilla ei mene hyvin. Rahoitus on jämähtänyt paikoilleen ja kilpailu
digitaalisten viihdepalvelujen kanssa on kovaa. Nyt teattereille povataan yt-neuvotteluja.
Ehkäpä tulisimmat repliikit kuullaankin näyttämön sijaan neuvotteluhuoneissa.
L
empeä ja positiivinen Esko Roine
muisteli muutama viikko sitten
lukuisissa 70-vuotispäivähaastetteluissaan teatterielämää hymyssä suin.
Pari asiaa häntä kumminkin harmitti: katsojamäärät ovat laskussa ja nuorten näyttelijöiden työllistyminen näyttää pahalta.
Samoilla linjoilla on myös Suomen
Teatterit -yhdistys. Vuosikokouksessaan
se toivoi, ettei alan perusrahoitusta lasketa. Ammattiteatteriverkosto kattaa koko
Suomen. Se on kulttuurialalla merkittävä työllistäjä. Näyttelijöiden lisäksi työtä saavat kirjoittajat, säveltäjät, ohjaajat,
tanssijat, muusikot ja teknisten alojen ammattilaiset.
Teatteriyhdistyksen toive ei välttämättä pidemmän päälle toteudu. Valtion kestävysvajeen paikkaustalkoiden nimissä
säästöhöylä käy kylässä kaikilla sektoreilla ja hallinnonaloilla.
Kuntien nyörit kireällä
Ilman tukea teatterilipun hinta nousisi 30
eurosta sataseen. Valtion lisäksi teatterit
saavat tukea omalta kunnaltaan.
Kuntien teatteriavustukset ovat jämähtäneet paikoilleen tai laskeneet. Kun kustannukset nousevat, johtaa tilanne tällä
menolla henkilöstön vähennyksiin. Ja kun
väkimäärä pienenee, kutistuu myös valtion avustus. Tämä kierre voi olla monelle ammattiteatterille kohtalokas. Toimiva
teatteri tarvitsee rahaa myös markkinointiin ja uusiin avauksiin. Näivettyvä näyttämö ei houkuttele kulttuuriväkeä ja lipputulot pienenevät.
myös vieraillaan ahkerasti.
Helsingin sijoittuminen vertailun häntäpäähän selittynee sillä, että asukkaita
on paljon ja pienemmällä asukasosuudella saadaan näyttämö elämään. Kehnosti asukasta kohden teatteria tuetaan
myös Espoossa, Savonlinnassa, Jyväskylässä, Joensuussa, Rovaniemellä ja
Raumalla. Häntäpään kaupungit tukivat
teatteria kympin molemmin puolin asukasta kohden.
Vaasa satsaa,
Helsinki pihistelee
Katoaako lastenteatteri
kokonaan?
Kuntien teatteriavustuksissa on suuria eroja. Yle selvitti hiljattain 26 kaupungin tai
kunnan avustussummia asukasta kohden.
Kemi ja Vaasa erottuivat selvästi vertailussa. Näissä kaupungeissa teatteritoimintaa
avustetaan yli 40 eurolla kaupunkilaista
kohden. Kaksikon jälkeen listalta löytyvät
Kotka, Kajaani, Seinäjoki ja Lahti.
Vaasan satsauksen taustalla on kaksikielisyys. Kaupungissa halutaan pitää sekä suomalainen, että ruotsinkielinen teatteri elävänä. Näissä teattereissa
Suomen Teatterit -yhdistys selvitti hiljattain, miten lasten-, nuorten- ja nukketeatterit Suomessa pärjäävät. Parin
vuosikymmenen aikana lastenteattereiden lukumäärä on vähentynyt puolella.
Tilausnäytökset ovat vähentyneet dramaattisesti ja kiertue-elämä on kallistunut selvästi.
Suomen Teatterit ry ehdottaakin harkinnanvaraisten tukien kasvattamista lastenkulttuurin hyväksi.
Lassi Lähteenmäki
21
Joulu kutsuu
Kankaanpäähän!
Vietä Perinteinen Joulu
Kankaanpäässä!
Joulumuorin paketti täysihoidolla 23. - 26.12.
3 vrk:n paketti sisältää
meno-paluu yhteiskuljetuksen
23. - 26.12.14
408,-/hlö/2 hh
(5-12 v - 50%)
Bussireitti meno-paluu:
Helsinki-Riihimäki Hämeenlinna-Tampere
Kankaanpää
Vaihtoehdot ilman
kuljetusta:
2 vrk 258,-/hlö/2 hh
3 vrk 338,-/hlö/2 hh
Omaisen henkilökohtaiselle avustajalle
tarjoamme oman
erikoishinnan!
Lisätiedot ja varaukset puh. 02 57 333
email: respa(at)kuntke.fi
Kuntoutuskeskus Kankaanpää
Kelankaari 4 38700 Kankaanpaa www.kuntke.fi
22
J
oulusaunan lämpimät löylyt ja virkistävät allasosaston
poreet odottavat Sinua läpi joulun! Runsaat joulupöydän herkut, monipuolinen jouluajan ohjattu ohjelma sekä ihana ja rauhaisa joulun tunnelma herkistää joulun viettoon.
Kuntoutuskeskus Kankaanpää on viettänyt Perinteistä Joulua jo vuodesta 1991 lähtien. Tutut asiakkaat palaavat vuosi
vuodelta nauttimaan rauhaisasta, valmiista joulusta. Asiakkaiden kiitettävä palaute on tuonut mukaan aina uusiakin kasvoja. Esim. viime jouluna oli 140 jouluasiakasta viettämässä
Kankaanpään joulua.
Jouluohjelma tarjoaa jouluista kulttuuria ja viihdettä, rentoutumista, askartelua, ohjattua liikuntaa, joulujuhlaa, joulupukin vierailun ja Tapanin hevosajelun. Ravintolan loihtimat
joulukattaukset notkuvat mahtavilla herkuilla läpi joulun.
www.kuntke.fi
Reggie Paget (Hannu Muller) ja Wilfred Bond (Ilkka Aro).
Kuva Janne Alhonpää.
Cissy Robson (Anna-Maija Nissi) ja Jean Horton (Hannele
Lanu) .Kuva Janne Alhonpää.
Hellänkirpeä
Kvar tetti avaa Porin
Teatterin syyskauden
Nykyhetki ja nostalgia eivät täysin kohtaa, kun neljä eläkepäiviään viettävää oopperataiteilijaa joutuu samaan vanhainkotiin.Vai olisiko kyse iästä ja intohimosta?
P
orin Teatterin näytäntökausi 2014 – 2015 on pyörähtänyt käyntiin. Syksyn ensimmäisenä uutuutena nähdään 4. syyskuuta ensi-iltansa saava Helena Anttosen sovittama ja ohjaama komedia Kvartetti.
Käsikirjoitus on Ronald Harwoodin, näytelmän suomennos Kersti Juvan. Näytelmän visualisoinnista vastaa Christer Lågland, valo- ja äänisuunnittelu on tehostemestari Jyrki
Heloahon käsialaa. Musiikkiasiantuntijana on toiminut Heli
Latvala, ja työryhmän kuiskaaja Satu Silvasti näyttelee hoitaja Angeliquen roolin.
Cissy (Anna-Maija Nissi), Wilfred (Ilkka Aro) ja Reggie
(Hannu Müller) viettävät eläkepäiviään Beecham Housessa.
He vitsailevat, muistelevat vanhoja aikoja ja käyvät tahtojen
taistelua henkilökunnan kanssa. Heidän rauhansa järkkyy,
kun taloon on tulossa uusi asukas. Kolmikko yllättyy perusteellisesti, sillä tulokas on heidän vanha kollegansa Jean
Horton (Hannele Lanu) – oopperataivaan kirkkain tähti ja
suurin diiva.
Nelikkoa pyydetään esiintymään vanhainkodin vuotuisessa Verdin syntymäpäiväjuhlassa vanhalla bravuurinumerollaan – Rigoletton kvartetolla. Mutta suostuuko laulamisen
vuosia sitten yhtäkkiä lopettanut Jean mukaan? Onnistuuko
nelikko parsimaan välinsä kuntoon ennen suurta gaalakonserttia?
Ronald Harwood sai idean näytelmäänsä nähtyään televisiosta dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Milanossa. Elokuvanakin
nähty menestyskomedia on sydämellinen kuvaus ikääntymisen tuomista ajatuksista, vapaudesta ja ihmisistä, jotka eivät
anna iän lannistaa itseään.
23
Gulo gulo ja muita
arktisia lajeja – Ranualla
Teksti Aino Rimppi, kuvat Aino Rimppi ja Ranua Zoo
Lapin arktinen eläinpuisto,
Ranua Zoo, täytti viime vuonna 30 vuotta. Eläinpuiston
eläinlajien ja yksilöiden määrä
on kasvanut vuosien varrella,
nyt lajeja on 50 ja yksilöitä
200.Viime kesänäkin eläinlapsia syntyi roimasti lisää.
R
anua Zoo sijaitsee Rovaniemeltä 80 kilometriä kohti
etelää – tie numero 78:n varrella. Vierailu on vaivatonta myös ilman
omaa autoa, sillä Rovaniemeltä eläinpuistoon tehdään päiväretkiä. Lisätietoa
saa Rovaniemen matkailuinfosta.
Ranuan eläinpuistoon rakennetut kulkuväylät ovat erinomaiset kävellä ja kulkusillat nousevat paikoin hyvinkin korkealle, joten eläinten valtakuntaan näkee
kauaksi. Talvella eläimet joka tapauksessa näkyvät paremmin valkoista lunta
vasten kuin kesällä, jolloin ne helposti
maastoutuvat isoihin aitauksiin.
Isäkarhu Manasse on
aktiivinen kaveri
Kesän iloja ovat eläinpuiston vastasyntyneet pennut ja poikaset. Viime kesänä
Ranua Zoon maskotti on jääkarhu Jonne.
”eläinlapsia” syntyi majavalle, karhuille, ahmoille, peuroille ja valkohäntäpeuroille sekä vesilinnuille ja pöllölle.
Suuri syntymä julkistettiin vuosien
2011 -12 vaihteessa, kun Ranua Zoon
jääkarhuemo Venus (Ursus maritimus)
sai Suomen ja Ranuan ensimmäisen
jääkarhupennun, Ranzon. Kaksivuotias Ranzo matkasi Itävaltaan ja jääkarhuemo Venus sekä uros Manasse jäivät
Ranualle. Venus saattaa jälleen vuoden
vaihteessa vetäytyä luolaansa valmistautumaan synnytykseen, sillä isäkarhu
Ihmisen ja karhun kokoeron näkee parhaiten asettumalla kuvan vierelle.
24
Manasse tuntuu olevan varsin aktiivinen
kaveri.
Kesällä Ranzo ja Venus hauskuuttivat
yleisöä ruokintanäytöksissä. Ne menivät kuumimpaan aikaan päivästä uimaan ja nauttivat sitten varjoisimmista
paikoista. Talvella jääkarhut eivät juuri
lököttele, niiden lempipuuhaa on mäenlasku ja jään rikkominen vesialtaassa.
Hylkeitä vesialtaassa ei ole, mutta valkoiselle jättiläiselle heitetään Ranualla
ruokinta-aikaan mm. omenia ja lohijäädykkeitä.
Ranuan tammikuussa syntynyt tyttökarhu sai
nimen Jemma.
Karhutyttö sai nimen
Ruskeakarhu (Ursus arctos), nukkuu talvella joulukuun puolivälistä maaliskuun
puoleenväliin. Viime kesänä syntynyttä pientä karhutyttöä oli mahdollisuus
ihailla sen omassa tarhassa veikistelemässä, ja elokuussa järjestetyn nimikilpailun mukaan pentu sai 2.9.2014 nimen
Jemma.
Ahman (Gulo gulo) kaksi pentua, Kuru ja Kaamos, olivat kesällä vielä kovin
kokemattomia ja äiti vartioi huolellisesti
niiden toimia. Äiti kyllä näyttäytyi aitauksessa, mutta poikasia se ei olisi millään halunnut tuoda ihmisten nähtäväksi. Talvella ahmanpennut ovat elementissään ja niitä voi ihailla eläinpuiston
kävelysillalta.
Naali (Alopex lagopus) niin ikään
kuuluu petoeläimiin. Se syö hiiriä, rottia, tipuja, kalaa sekä luulihaa. Naalin
turkki on talvisin hyvin paksu, ja se saa
lähes valkoisen suojavärin. Naalin söpöä
naamaa ja pyöreiden korvien liikkeitä
on hauska katsella, kun niille kaikkiruokaisina kelpaa opastettujen kierrosten
ruokintanäytöksissä jopa omenat.
Punakettu (Vulpes vulpes) on sekin
kaikkiruokainen kuten naali. Talvisin
kettu on tosi ylväs vahvassa punavalkoi-
Eläinpuiston sisääntuloaukiolla on rakennuskeskittymä, josta silmä heti havaitsee harmaan kivilinnan. Linnassa on mm. ravintola ja myymälöitä. Yöpymistä
varten löytyy hotellihuoneita ja tasokkaita mökkejä. Ranuan uusi lomakylä on
nimeltään Gulo Gulo – ahman mukaan.
Hiirulainen asuu lämpimässä kolossaan
ja tutkii pöydälle asetettuja herkkuja
omenista sokeriin ja kahvikuppiin. Jouluna hiiriaitauksessa on myös joulukoristelu, ja niinpä hiiriä seuratessa aika
aivan unohtuu.
FRISTY
FRIST
ISTY LEE
sessa turkissaan. Vekkuli saukko (Lutra
lutra lutra) lutraa lämpimikseen talvellakin – nimensä mukaisesti – ja laskettelee
tietysti mäkeä.
Uteliaan kotihiiren (Mus musculus)
liikkeitä on mielenkiintoista seurata.
Nyt on aika varata kesän 2015 ryhmämatka:
Kokkola kutsuu ohoi!
Keskiviikkona
• Risteily m/s Jennyllä Tankarin majakkasaarelle. Lohikeittoateria.
Opastettu käynti kalastajien kirkossa (v. 1754) ja Hyljemuseossa.
Pullakahvit ja paluu Tankarista.
• Majoittuminen hotelliin Kokkolan keskustassa.
• Kokkolan suosittu iltatori. Päivällinen ravintolassa.
Torstaina
• Aamiainen hotellissa.
• Uintikeskus Vesiveijarissa sauna, uintia ja vesijumppaa halukkaille.
• Kokkola-kiertoajelu mm. vanhakaupunki Neristan ja Vohvelikahvit.
• Renlundin museo ja Luontokokoelma Kieppi & mineraalikokoelma.
• Lounas ravintolassa ja kierros tehtaanmyymälöissä.
• Päivällinen ravintolassa ja kesäillan konsertti.
Perjantaina
• Aamiainen hotellissa.
• Ryhmän bussilla 7 Sillan saaristotietä Pietarsaareen.
• Kiertoajelu ja käynti Aspegrenin puutarhassa.
• Lounas. Käynti Arktisessa museossa Nanoqissa.
• Hyvää kotimatkaa!
Hinta:
Sitoumuksetta 218,00 € /henk (2hh), 280,00 € (1hh)
Joka 16. osanottaja maksutta. Meillä on myös 1 – 2 vrk
paketteja. Liikkuminen ryhmän bussilla.
Pidämme ryhmästänne hyvää huolta!
Pyytäkää tarjous ryhmällenne!
Kokkolan Matkailu Oy • Kauppatori 3 • 67100 Kokkola • Puh. 040 8065 075 • tourism@kokkola.
25
Raimo Niemelä vaskaa kultaa Kalifornian American Rivierillä, jonka suuri kultaryntäys 1850 –luvun alussa vaikutti niin
osavaltion asuttamiseen kuin Suomen Lapin kultaryntäykseen 20 vuotta myöhemmin.
Kullankaivu on tietoa,
taitoa ja elämäntapa
K
ulta on houkutellut ihmisiä
Lapin tunturipurojen rannoille pian 150 vuotta. Kullankaivu on raskasta työtä, joka edellyttää tietoa, taitoa, lakien ja määräysten noudattamista, lupia ja anomuksia.
Parhaimmillaan se on myös elämäntapa, johon kuuluu aidon ja alkuperäisen luonnon kokeminen, erämaan rauha, Lapin kesän kiihkeä rytmi ja pieni
mahdollisuus löytää suuri kultahippu.
Kullankaivun saloihin johdattaa kaivukauden 2014 alussa julkaistu Seppo J.
Partasen ja Raimo Niemelän kirja Kullankaivajan opas. Kummallakin tekijällä on takanaan kymmenien vuosien
kokemus kullankaivajana ja kultahistorian tutkijana.
Kullanhuuhdonta on Suomessa kokenut suuria muutoksia viime vuosina.
26
Uusi kaivoslaki toi uudet velvoitteet ja
määräykset, viranomaiset ja byrokratian, hinnat ja maksut. Ne on jokaisen
kullankaivua suunnittelevan tunnettava ja osattava suunnistaa byrokratian
mutkaisilla poluilla. Kullankaivaja joutuu tekemisiin monien eri virkamiesten
kanssa. Heidän työtään ja tekemistään
valvovat kunta, valtio, metsähallitus,
ympäristö- ja rakennusviranomaiset.
Työstä ja työn jäljistä ovat kiinnostuneet myös paikalliset ihmiset, poromiehet, retkeilijät, metsästäjät6, kalastajat.
Kullankaivun apuvälineitä on Suomessa ja maailmallakin kehitelty runsaasti. Kirjan tekijät vierailivat kuluneena keväänä Kalifornian vanhoilla
kultakentillä ja tutustuivat samalla siellä kultamessuilla esillä oleviin kullankaivun koneisiin, laitteisiin ja työkalui-
hin. Niitä esitellään runsaasti kuvin ja
sanoin kirjan sivuilla.
Kirjassa on runsaasti käytännön neuvoja kullanhuuhdonnasta, vaskauksesta, rännin rakentamisesta, vesijohtojen,
letkujen, höyry- ja sähkövoiman käytöstä, kultaleirin varustamisesta saunan
ja WC:n rakentamiseen sekä työn jälkien maisemoinnista .Sieltä löytyy myös
luettelo lähes sadasta Lapista löydetystä isomushipusta kautta aikojen.
Kullankaivajan oppaassa on yli 200 sivua, runsaasti kuvia ja karttoja, osoitteita ja linkkejä, ohjepiirustuksia teknisistä laitteita ja rakenteista. Kirja ilmestyy
kesäkuun puolivälissä ja sen ohjehinta
on 27,90 euroa.
Lisätietoa löytyy kustantajan nettisivuilta www.hipputeos fi tai tekijöiden
ylläpitämiltä sivuilta www.kultahippu.fi.
Kemin kaupunginteatterissa
tunteita ja tunnelmia
T
eatteria tehdään katsojille. Kemin kaupunginteatterin
syyskauden ohjelmistossa on näytelmiä kaikenikäisille. Ensimmäinen ensi-ilta teatterin suurella näyttämöllä on Suomen kantaesitys Esko Salervon HILJAISUUS
– näytelmästä. Näytelmän on Esko Salervon alkuperäisteoksesta sovittanut Sakari Kirjavainen, ohjannut Iiris Rannio ja
lavastanut Samuli Halla.
Hiljaisuus on koskettava kertomus rintamalta. Se on uusi ja
erilainen sotanäytelmä. Taistelukuvausten sijaan tarina keskittyy ihmisten kohtaamiseen poikkeusoloissa. Elämänjano
valtaa mielet kuoleman keskellä, kun kaikki ennakkosuunnitelmat menevät uusiksi eikä tulevaisuudesta ole tietoa. Mitä
sodan keskellä merkitsee lupaus, rakkaus, ystävyys ja petos?
Lokakuussa nähdään Robin Hawdonin TÄYDELLISET
HÄÄT, joka tarjoaa takuuvarman vauhdikkaan naurupommin,
vaarallisia tilanteita ja mautonta häämuotia suoraan 90-luvulta. Suosikkifarssi tutustuttaa katsojat kunnon häästressiin ja
hädässä olevan ihmisen nerokkaaseen selviytymiskykyyn.
Täydelliset häät on suomentanut, sovittanut ja ohjannut Sarianne Paasonen ja lavastanut Kalle Nurminen.
Teatterin Sipi-näyttämöllä on tarjolla ANJAN LÄHES
ERINOMAINEN ELÄMÄ. Palkitun monologin on EskoPekka Tiitisen romaanin pohjalta dramatisoinut Kimmo Hirvenmäki. Elämänmakuinen esitys kertoo yksin maatilalleen
jääneestä Anjasta, jonka arki tuntuu harmaalta kunnes sisko
tuo hänelle isän vanhan mankan ja humppakasetit. Niille Anja
alkaakin posottaa elämäänsä, josta ei yllätyksiä puutu.
Kemin kaupunginteatteri valmistaa säännöllisesti ohjelmistoa myös lapsille. Satu Talan kirjoittama KORVATON on pieni satu erilaisuudesta ja sen kanssa elämisestä. Sasha Lichýn ALADDININ TAIKALAMPPU on koko perheelle suunnattu toimintasatu, joka kuljettaa katsojat Tuhannen
ja yhden yön maailmaan, värien, taikuuden ja basaarikatujen
tunnelmaan. Syyskaudella nähdään myös useita vierailuesityksiä. Lisätietoja tarjonnasta teatterin nettisivuilla osoitteessa keminteatteri.com
Anjan lähes täydellinen elämä. Kuva Ismo Perkkiö.
keminteatteri.com
p. (016) 258 232
Piletti.fi
Suomen kantaesitys suurella näyttämöllä
13.9.2014
Aladdinin taikalamppu. Kuva Ismo Perkkiö.
Esko Salervon alkuperäisteoksesta
sovittanut Sakari Kirjavainen
Ohjaus Iiris Rannio Lavastus Samuli Halla
27
Liikuntakeskus
Pajulahden aktiiviset
liikuntalomat, teemakurssit
ja kokouspalvelut
L
iikuntakeskus Pajulahti tarjoaa erinomaisen, aktiivisen tavan lomailuun. Lomat sisältävät runsaasti
ohjelmaa. Tekemistä riittää eri-ikäisille lapsille ja
aikuisille, yhdessä ja erikseen, niin sisällä kuin ulkonakin.
Pienimmille lapsille on tarjolla ”vimpulaparkki”, jonka aukioloaikoina aikuiset voivat keskittyä oman kunnon kohentamiseen. Pajulahden tuleva syksy on täynnä erilaisia teemaja lajikursseja. Tarjontaa on kaiken ikäisille aina nuorista senioreihin. Kurssien teemat vaihtelevat veret seisauttavasta
”army” tyylisestä Boot Campistä miellyttävän rauhalliseen
Asahi ja jooga Health-viikonloppuun. Senioreille on tarjolla omat fiilislomat. Lomien aikana pyritään hyödyntämään
mahdollisimman monipuolisesti Pajulahden loistavia olosuhteita ja vuodenaikojen suomia sesonkiliikuntamuotoja.
Talvella kelien salliessa on mahdollista retkiluistella, lumikenkäillä, laskea mäkeä, pyörittää napakelkkaa ja tietenkin
hiihtää. Kesällä keskiössä on puhdasvetinen järvi, Iso-Kukkanen. Järvi on osa ympäröivää monipuolista retkimelontareitistöä. Pajulahdesta löytyy ”vesipelejä” jokaisen makuun
kirkkoveneestä kajakkeihin. Erityisen suosittua on tietenkin
uiminen ja rantasaunojen yleisöuinnit. Lomalaisten suosikkilajien listalta löytyvät mm. jousiammunta, kahvakuula,
kuntonyrkkeily, seinäkiipeily, aromapallo ja erilaiset venyttely- sekä rentoutustuokiot. Yritysten kokouksiin saadaan
myös lisäarvoa ottamalla kokouspäiviin mukaan ryhmäyttävää liikuntaa ja testauspalveluita. Lue lisää tarjonnastamme
www.pajulahti.com ja ilmoittaudu mukaan!
KAIKKEA KIVAA:
WWW.PAJULAHTI.COM
TOIMINNALLISET LIIKUNTALOMAT JA LAJIKURSSIT
PAJULAHDESSA!
SYYSLOMAT 2-6 VRK
12.–19.10.14 ja 19.–24.10.2014
esim. 3 vrk aikuiset alk. 255 €, lapset 6-16 v. 148 €
LAJIKURSSIT
• Syystennis 3 vrk 12.–15.10. ja 19.–22.10.2014
aikuiset alk. 327 € ja lapset 6–16 v. alk. 216 €
• Pajulahti Boot Camp 10.–12.10.14 alk. 232 €
• Cross Training viikonloppu 23.–25.1.2015
alk. 232 €
Hinnat sisältävät majoituksen, ateriat ja ohjelman!
Tutustu ohjelmiin: www.pajulahti.com/vapaa-aika
Lisätiedot ja varaukset
puh. 044 7755 202
ja 044 7755 203.
Pajulahdentie 167, 15560 Nastola, puh. (03) 885 511
28
Maailmanlopun
hautaustoimisto
Itä-Suomen ilopilleri
ihastuttaa jälleen
V
arkauden Teatterin syksyn ensi-iltojen punaiseksi
langaksi on nostettu ilon kautta yrittäjyys. Maailmanlopun hautaustoimisto on takuuriemukas komedia hautausurakoitsija Theodor Antista, joka saa yllättävän
tilaisuuden myydä valtiolle isänsä Elef Antin aikanaan ostaman kiinalaisen arkkuvaraston. Tästä alkaa tapahtumasarja,
joka juoksuttaa näyttämölle mitä ihmeellisimpiä tyyppejä aina belsepuubiin saakka.
Musikaali takuutyöllä ja siivousbisnestä
Lokakuussa tulee ensi-iltaan Paul Ankan ihanan musiikin tahdittama Mistä rakkaus alkaa? Romanttisen musiikkikomedian
tähtenä loistaa varmalla otteellaan tangokuningas Petri Hervanto. Joulukuussa pöydän putsaa Siivoton juttu. Tarina alkaa
Pelastusarmeijan leipäjonosta. Ja vaikka matka sieltä Mersun
takapenkille on pitkä, päättävät kaverukset Rane ja Kokki
yrittää. Hyvä pojat!
Katso lisää www.varkaudenteatteri.fi
Itä-Suomen ilopilleri
Vihinen & Kahilainen
Maailmanlopun
hautaustoimisto
Kauppamiehentaitoja, politiikkaa
ja hallusinaatioita riemukkaassa
paketissa. Ensi-ilta 6.9.14.
Matti Kuikkaniemi
Mistä rakkaus alkaa?
Romanttinen kotimainen
musiikkikomedia Paul
Ankan tunnelmissa.
Ensi-ilta 18.10.14.
Tapio Piirainen
Siivoton juttu
Liput: 11-33 €
Hulvaton tarina yritteliäistä
kavererista ja yllättävistä
bisneskiemuroista.
Ensi-ilta 5.12.14.
Ja paljon muuta!
Siivoton juttu. Kuva Sari Kaurola
Puh. 044 364 8830 • www.varkaudenteatteri.fi • Lippupalvelu
29
Torro käkkärä kuvaa vois käyttää jutun yleiskuvana esim otsakkeen taustalla.
Kohta kansallispuistoja
on jo 40
Pari viikkoa sitten Etelä-Konnevesi sai virallisesti kansallispuiston
statuksen. Nyt näitä puistoja on 38. Syksyn patikkamaastoja hakevalla on siis varaa mistä valita.
M
oni suomalainen on jo
ehtinyt tutustua syksyiseen metsäluontoon,
sillä herkkutatteja on ollut tavallista
enemmän. Koulujen syysloma tarjoaa
perheille hyvän tilaisuuden syventyä
vaikka kansallispuistojen elämään.
Vastaperustetun
Etelä-Koneveden
lisäksi tarjolla on erilaisia kohteita
Saaristomereltä Lemmenjoelle. Kansallispuistoissa saa hyvän käsityksen
suomalaisesta luonnosta. Pitkospuita
kulkemalla pääsee nauttimaan avarasta
30
suomaisemasta, lehtojen vehreydestä,
korkeista kallioista, aarnimetsistä, järvien mosaiikista, meren raikkaista tuulista ja tunturien rauhasta.
Suomen ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuosikymmenien vääntöjen jälkeen vuonna 1938. Tuolloin
perustettiin Pallas-Ounastunturin ja
Pyhätunturin kansallispuistot.
Kansallispuistojen perustamisen toinen aalto ajoittui vuoteen 1956, jolloin
perustettiin Linnasaaren, Liesjärven,
Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan,
Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot. Vuonna 1982 syntyi Suomeen
peräti 11 uutta kansallispuistoa.
Kansallispuistot tarjoavat myös matkailuyrityksille hyvän toimintaympäristön. Esimerkiksi Pallas-Ylläs kerää
vuosittain liki puoli miljoonaa kulkijaa.
Käy netissä, aloita
luontokeskuksesta
Ensimmäinen kosketus kansallispuistoon kannattaa ottaa netissä Metsä-
hallituksen sivuilla www.luontoon.fi.
Tämä sivusto on palvellut retkeilijöitä nyt pyöreät 10 vuotta. Sivuilta voi
printata karttoja, tutkia reittejä, kerätä
tietoja, ihastella kuvia, vilkaista tapahtumakalenteria ja selvittää saapumisohjeita.
Kansallispuistossa kierros kannattaa aloittaa luontokeskuksesta. Niitä
löytyy jokaisesta kansallispuistosta.
Luontokeskus tarjoaa tuhdin tietopaketin kohteesta. Näissä järjestetään
myös mielenkiintoisia tapahtumia ja
runsaasti valokuvanäyttelyitä.
Pudasjärven Syötteellä järjestetään
16. lokakuuta alkaen lasten luontoviikko, jossa on retkiä, elokuvia ja
askarteluja päivittäin. Tunturi-Lapin
luontokeskuksessa Hetassa järjestetään 24. lokakuuta Täyen kuun taithessa -tapahtuma jo kahdeksatta kertaa.
Hämeen luontokeskuksessa Tammelassa tiiraillaan taivaankappaleita 23.
lokakuua. Seuraavana päivänä Tammelassa vietetään isovanhempien päivää satujen hengessä.
Lassi Lähteenmäki
Torronsuon kansallispuistossa Hämeessä lyhyelle pitkospuukierrokselle pääsee
myös pyörätuolilla. Torronsuo perustettiin vuonna 1990 ja siellä kulkee vuosittain liki 20 000 retkeilijää.
PALJON RYHMÄPAKETTEJA!
KYSY TARJOUS! [email protected] p. 044 552 4810
TORNI AVOINNA YMPÄRI VUODEN
Puijon Torni: Torniravintola • Matkamuistomyymälä
Puijon Maja: Hotelli • Ravintola • Kokoustilat • Saunat
Puijontie 135, Kuopio
www.puijo.com
31
Kouvolan
taidemuseo Poikilossa
25.9.2014–18.1.2015
Raakel Kuukka – Mistä tulen, minne menen?
Valokuvataiteen valtionpalkinnolla vuonna 2013 palkittu ja
Kouvolan kuvataiteilijaksi kolmivuotiskaudelle 2014–2016
valittu valokuvataiteilija Raakel Kuukka vie katsojan kolmen
sukupolven pituiselle matkalle rajantakaisesta Karjalasta globaalistuvan maailman monikulttuuriseen todellisuuteen. Kuvat omista vanhemmista, sisaruksista, sukulaisista ja lapsista,
erityisesti tyttärestä Rebekasta, pohtivat identiteettiä ja muistojen ja menneisyyden merkitystä.
Leena Puolatie – Savun värit
Kouvolalaisen taiteilijan Leena Puolatien muistonäyttelyssä
on esillä niin ulkomaanmatkojen tuliaisina syntyneitä maisema-akvarelleja ja öljyvärimaalauksia kuin hänen tuotantonsa
huippua edustavia savuakvarelleja.
RAAKEL
KUUKKA
Mistä tulen,
minne menen?
© Raakel Kuukka
LEENA
PUOLATIE
Savun värit
Leena Puolatie, Pako, 1992, yksityiskohta
Kuva: Pirkko Porkka
25.9.2014-18.1.2015
Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo
Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17
Liput 6/4 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
www.poikilo.fi
32
Rakel Kuukka
Jyväskylän kaupunginteatterissa sähäkkä syksy
J
yväskylän kaupunginteatteri tarjoaa jopa kolme ensiiltaa syyskuussa. Syysnäytäntökaudella nähdään neljä
ensi-iltaa. Ensimmäisenä ensiesityksensä saa riemukas
ja suurisydäminen musikaalikomedia Lainahöyhenissä. Sen
showmainen, hyräiltävä ja mieleen jäävä musiikki on ihastuttanut katsojia ympäri maailmaa. Sen inhimilliset tuntemukset; rakkaus, ystävyys, hyväksyminen ja humaanisuus ovat
osoituksena tämän teoksen valovoimaisuudesta. Näyttävät
tanssinumerot, silmiähivelevät puvut ja riemastuttava ote elämään takaavat nautinnollisen illan musikaalin ystäville.
Pienelle näyttämöllä nähdään Sirkku Peltolan puhutteleva ja kansainvälistäkin mainetta niittänyt Pieni raha. Näytelmän maailma on inhimillinen, elämänmakuinen ja tosi, kieli omintakeista ja rikasta.
Syyskuun kolmas ensi-ilta on Arthur Millerin koskettava
klassikko Kauppamatkustajan kuolema, joka esitettiin ensi kerran vuonna 1949 ja siitä tuli välittömästi menestys.
Lokakuun lopussa suuren näyttämön valtaa raikkaasti toteutettava Niskavuoren naiset
-versiointi (ensi-ilta 31.10.).
Ohjelmistossa
jatkaa
mainetta niittänyt kahden pienoisnäytelmän
ilta Ternimaitokeisari
ja Luottotoimittaja.
Lisäksi tarjolla on
huippuvierailuja ja
yhteistyöesityksiä.
Teatterin uudeksi
näyttelijäksi on
kiinnitetty Saara Jokiaho ja
vierailijoina nähdään Tarja Matilainen, Ville Kiljunen sekä
Maija Arhola (TeaK). Uutena kapellimestarina tahtipuikkoihin hyppää Lasse Hirvi. www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri
Kauppamatkustaja Willy Lomanin (Jorma Böök) tukena on
vaimo Linda (Raisa Vattulainen) lupauksensa mukaan niin
myötä kuin vastamäessäkin. Kuvaaja Jaakko Manninen.
Musiikki ja laulujen sanat
JERRY HERMAN
Teksti
HARVEY FIERSTEIN
Perustuu JEAN POIRET’n näytelmään LA CAGE AUX FOLLES
Ohjaus Timo Rissanen • Koreografia Sari Louko • Kapellimestari Lasse Hirvi
M
n
us
ika
dä
y
s
alik
uri
u
omed
s
n
ia jossa o
ousta!
Liput 36 € / 34 € / 28 € - kysy ryhmätarj
Jason (Jouni Salo) elelee äitinsä (Maritta Viitamäki) kanssa, kunnes yksi kaupunkireissu muuttaa kaiken. Kuvaaja
Jiri Halttunen
Päärooleissa
JONI LEPONIEMI
ja JOUNI INNILÄ
Vapaudenkatu 36, Jyväskylä
Lippumyymälä, p. 014 266 0110
Löydymme myös Facebookista!
33
Vauhdikasta
30-lukua Valkeakoskella
Ihastuttava 30-luku saapuu Valkeakosken
kaupunginteatteriin vauhdikkaan komedian
merkeissä.
Kuvat:
Ari Suomalainen
J
ames Dean-musikaalista tuttu Saija-Reetta Kotirinta tekee kaksoisroolin uudessa komediassa!
Filmitähti Lily Da Costa on jälleen lehdistön jahtaamana ja hänen maineensa on vaakalaudalla. Kun juorutoimittajat (mm. Titi Kruus) piirittävät tähden huvilaa, alkavat keinot
olla vähissä. Laveaa elämää viettänyt Lily aiheuttaa harmaita
hiuksia managerilleen Samille (Vesa Hasu) ja uuden elokuvan
kuvaukset ovat myöhässä.
Lilyn maalla asuva kaksoissisar Deborah saapuu paikalle ja hän on hetken harkittuaan valmis auttamaan.
Pian ollaankin täydeltä laidalta vyöryvien, yllättävien tilanteiden sekä mehevien salaisuuksien pyörteissä.
Valkeakosken kaupunginteatterin yleisö on tottunut näkemään laadukkaita ja viihdyttäviä puhe- ja musiikkinäytelmiä. Asiakkaita teatteriimme saapuu pitkänkin matkan
takaa nauttimaan esityksistämme ja ihastelemaan idyllistä ja elinvoimaista pian 115 vuotta täyttävää teatteri-
taloamme, sanoo teatterinjohtaja Christian Sandström.
Tähti ja sen sisko komediassanähdään glamouria, musiikkia, tanssia ja tähtisäihkettä. Ohjauksesta vastaa monelle tuttu Rauli Jokelin joka on toiminut vuodesta 1997 freelanceohjaajana ja näytelmäkirjailijana. Komediassa nähdään myös
Sanni Tammisen loihtimaa 30-luvun pukuloistoa ja upeat lavasteet on suunnitellut Oskari Löytönen. Sari Metsäkylä-Tuominen ja Juhani Fredriksson vastaavat musiikista ja lauluista sekä koreografina toimii Mönziä Kurbanali.
www.valkeakoskenteatteri.fi
34
1
Turengin Asemalla
aistii tsaarinajan
800-luvulla Suomessa keskusteltiin kiivaasti siitä,
kumpaan liikenneverkkoon maassa jatkossa panostetaan, kanaviin vai rautateihin. Oli lähellä, ettei
pääliikennemuodoksi valittu kanavia. Suomessa, jossa vedet
ovat jäässä suuren osan vuodesta!
Vuonna 1862 aloitettiin kuitenkin Venäjän keisarin päätöksellä ja senaatin hyväksymänä Suomen ensimmäisen
rautatien rakentaminen Helsingistä Hämeenlinnan. Suomi
oli ensimmäisiä maita, joka alkoi valtiojohtoisesti rakentaa
koko maan kattavaa rautatieverkostoa. Turengista piti tulla
risteysasema tulevalle Pietarin radalle ja siksi myös asemarakennuksesta tehtiin komea, isompi ja hienompi kuin muut
radan varren asemat. Sellainen, jossa itse tsaarikin kehtaisi
vierailla. Myöhemmin risteysasemaksi valittiinkin Riihimäki, mutta Turenki oli siitä huolimatta vilkas asema 1920-luvulta alkaen. Vaikka lippuja ei asemalla enää myydäkään,
paikallisjunat pysähtyvät asemalla.
Tänään Arkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema Turengin asema on parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt asemarakennus Helsinki-Hämeenlinna -radalla. Myös harvinainen
puinen laiturikatos on säilynyt ja kunnostettu. Koko rakennus on entisöity vanhaa vaalien yhteistyössä Museoviraston
kanssa.
Turengin Asemalla toimii nykyään ravintola, joka tarjoaa
herkullisia kokemuksia niin yksittäisille matkailijoille, ryhmille kuin kokousvieraille. Se on myös käyntikohde, jossa
hyvä ruoka maustetaan suolan, yrttien ja pippureiden lisäksi
myös tarinoilla. Asemalta voi tilata myös sen historiasta kertovan opastuksen.
www.turenginasema.fi
35
Sami Uotila nostaa
Hiidenlinnan kartalle
Alppihiihtäjänä tunnetulla
Sami Uotilalla on selvä visio.
Somerniemen komea Hiidenlinna pitää saada suomalaisten tietoisuuteen. Ensimmäinen kesä on osoittanut,
että suunta on oikea.
H
iidenlinnan tarina on ainutlaatuinen. Somerolainen
taiteilija Reino Koivuniemi päätti rakentaa omin käsin linnan
Somerniemen Särkijärven rantamaisemaan. Useita vuosia siihen meni, mutta
jälkeä alkoi syntyä. 60 senttiä paksuihin seiniin meni 1500 säkkiä sementtiä.
Seinien pintaa koristavat kivet isoraaminen Reino kantoi itse läheiseltä sorakuopalta. Suurimmat murikat painoivat
70 kiloa.
Linnan sisällä Reinon taito veistäjänä
ja seppänä tulee hyvin esiin. Kannatinparruissa, ovenpielissä huonekaluissa
ja portaissa puukko on tehnyt sulavaa
jälkeä. Seinän kokoisen Hiiden kansa
-reliefin tekemiseen meni viisi vuotta.
Linnasta löytyy 700-litrainen kuksa ja
viisimetrinen puukko, molemmat ovat
suurimpia maailmassa.
Hiidenlinnan massiivisen muurin tekeminen nieli 1500 säkkiä sementtiä. Betonin Reino Koivuniemi sekoitti itse.
1990-luvun alkupuolella valmistunut
linna oli alussa kiinnostava vetonaula.
Sittemmin kävijävirta on tasaantunut.
Remonttivasara on
paukkunut ahkerasti
Alppihiihtäjän hommat jättänyt Sami Uotila otti linnan hoitaakseen tänä
vuonna ja remonttia on tehty ahkerasti: - Sisävessa rakennettiin, kahvio avattiin, ilmastointi uusittiin, samoin sähköt
ja viemäröinti, listaa Sami Uotila. -Keväällä uusitaan keittiö ja rantaan tehdään terassi.
Uotila on ihastunut paikkaan. Se on
erikoinen ja tuo Itävallan mieleen. Sijainti on myös mainio: Helsinkiin,
Tampereelle ja Turkuun on lyhyt matka. Se osuus sopivasti monen matkailijaryhmän reitin varrelle. Hiidenlinnalle
käännytään Somerontieltä Somerniemen maankuulun markkinapaikan risteyksestä.
Vardia ja urheiluesineistöä
Hiidenlinnassa oli esillä taidetta jo Reino Koivuniemen aikana. Uotila on jatkanut samalla linjalla. Tänä vuonna vierailijat saivat ihailla mm. Tarja Halosen
muotokuvan tekijän Rafael Vardin taidetta. Ensi kesäksi Sami Uotilalla on jo
hahmotelmat mielessä. - Ainakin urheilusankareihin liittyvä näyttely on tulossa, hän paljastaa.
Päättynyt kausi keräsi Hiidenlinnaan
noin 5000 henkeä. Ensi kesänä on selvästi vilkkaampaa, uskoo Sami Uotila.
Viisimetrinen puukko löysi paikkansa kätevästi portaikon pyörteistä.
36
Lassi Lähteenmäki
Tervetuloa Vuoden
museoon Forssaan!
F
orssan museo uudistui viime
vuonna perustuksiaan myöten,
ja valittiin tänä vuonna Suomen
Vuoden museoksi sekä Forssan Vuoden
elävöittäjäksi! Avara, monipuolinen ja
lapsiystävällinen uusi näyttely kertoo
eloisalla tavalla Forssan seudun historiaa ja samalla koko Suomen historiaa,
sillä jokainen meistä tuntee Finlaysonin
lakanat ja Puolimatkan kerrostalot.
Forssa on mainio päivämatkakohde
perheelle tai ryhmille, kun yhdistätte
museovierailuun tutustumisen historialliseen Kehräämöalueeseen, Luonnonhistorialliseen museoon, Suomen
vanhimpaan Elävienkuvien teatteriin ja
kaupungin kivoihin kahviloihin ja kauppoihin. Tilauksesta on mahdollisuus
räätälöidä matkaohjelmaan kangaspainopaja tai lapsille ja perheille suunnattu
seikkailuretki.
www.forssanmuseo.fi
Avoinna ti-to 12-18, pe-su 12-16
Wahreninkatu 12, 30100 Forssa
www.forssanmuseo.fi
37
Piilossa – Paljaana
T
aidemaalari Carita Maury kutsui taiteilijaystävänsä, kuvataiteilijat Marja Malin, Pia Staffin ja Maria
Wolframin pohtimaan yhteistä näyttelyideaa, jonka
punaisena lankana kulkisi ihmisenä oleminen naisnäkökulmasta katsottuna. Carita Maury halusi koota yhteen moniäänisen tekijäjoukon käsittelemään niitä piilotekijöitä, jotka
ovat kätkeytyneenä yleensä meissä ihmisissä ja erityisesti naisena olemiseen. Mitä paljastamme itsestämme, mitä jätämme
paljastamatta ja miksi?
Taiteilijoiden toistensa työhuoneille tekemät vierailut sysäsivät liikkeelle uudenlaisen ja uutta luovan keskinäisen vuorovaikutuksen. Tämä vuorostaan sai aikaan prosessin, jonka
tuloksena Hyvinkään taidemuseossa on esillä moniääninen,
kokeileva ja keskusteleva näyttely. Taiteilijoiden maalaukset
sekä kolmiulotteiset ja tilalliset teokset luovat hätkähdyttävän
ja visuaalisesti moniulotteisen kertomuksen tunteista, elämänkulkua jaksottavista rytmeistä ja rutiineista tai suunnanmuutoksista. Näyttely puhuu myös siitä kuinka kohtaamme
toisemme, miten eri tekijät kuten ympäristö, sukupuoli tai sukupolvi vaikuttaa asenteisiimme.
21.11.2014-25.1.2015 ON/OFF Liikkuvia veistoksia
www.hyvinkaantaidemuseo.fi
lisäesitykset
yleisön pyynnöstä
14.10, 15.10, 16.10,
21.10, 25.10 klo 19
22.10, 23.10, 24.10
päivänäytös klo 13
Rakasta.
Nyt.
– kertojana kaupunki
nimeltä Helsinki
Anna krogerus
ensi-ilta 16.9
esitykset ajalla 15.9.–12.12.
Lipunmyynti (09) 4342 510
ti–pe klo 11–14
Erottajankatu 5, 00130 Helsinki
38
Hyvinkää hemmottelee
matkailun A’ la Cartella
H
yvinkäällä on kehitetty
ruokamatkailua
vuoden
ajan. Ruokateemaa siksi,
että kesällä taidemuseolla oli ruoka-aiheinen näyttely ja Villa Artussa on syksyllä kansainvälinen näyttely Syömään!
Let´s eat! Ravintola- ja matkailuyrittäjät ovat lähteneet innolla mukaan ja nyt
pääsemme nauttimaan tuotoksista.
Herkkujen suunnittelua ei rajoitettu
mihinkään muottiin ja niin meillä on
syntynyt hyvin erilaisia tuotteita: uusi Hyvinkään historiaan liittyvä leivos,
Donnerin leivos, historiaan liittyviä menuja, joihin liittyy opastuksia tai kulttuuria, luonnossa tapahtuvaa ruokailua,
lähiruokatapahtumia jne. Muutama ravintola on tekemässä HyvinkääMenun
ja liittymässä Makujen Suomi -ravintoloihin.
Tutustu tuotteisiin ja lähde Hyvinkäälle. Meille on helppo tulla niin rautateitse kuin moottoritietä. Yhdistä
Rautatiemuseo
käyntiisi myös Suomen Rautatiemuseolla vierailu. Suomen Rautatiemuseo
on valtakunnallinen erikoismuseo aidossa rautatiemiljöössä ja sen näyttelyhalleissa on komeita höyryvetureita
ja junia. Ja kaiken kruunaa keisarilliset
18.10.14 klo 17
21.9. klo 14
”Kytäjää sanoin, kuvin ja
mauin”
Tarinoita Kytäjän historiasta ja
KytäjäMenun nautiskelua Kytäjän
idyllisessä kylässä.
Kytäjän Maapirtti, Palkkisillantie 28.
Ilm. ark. klo 17-19 viim. 15.9.
p. 040 5745710 tai [email protected].
27.9.2014 klo 17
Herkkuja suoraan pellosta
pöytään -ilta
Tarjolla on palopurolaisista luomuviljellyistä raaka-aineista tehtyä
ruokaa ja tilaesittely.
Knehtiläntila, Haapasaarentie 75,
Ilm. p. 040 561 9797 tai
[email protected]
Illallinen Krapulassa Tykon ja
Terhon tapaan
Syksyinen alkumalja a la Terho
nautitaan Humalassa kuunnellen
paikan historiaa, illallismenu Krapulassa seisovasta pöydästä.
Humala ja Krapula, Sakinura 11.
Ilm. [email protected],
p. 050 566 2252
Solttilan majan riistainen
HyvinkääMenu
Solttilan majalla on mahdollista
herkutella Kurkisuon hirvellä ja peuralla. Lisämausteen tuovat mukavat
ohjelmapalvelut.
Varaa: Mari Kivi p. 040 73 78 101,
[email protected]
Aikamatka 70-luvulle
vaunut. Aivan keskustassa sijaitsevassa uudessa kauppakeskus Willassa pääset shoppailemaan noin 120 liikkeessä.
Lisätietoja www.hyvinkaa.fi/matkailu
ja tapahtumat.
hyvinkaa.fi
Musikaali Hyvinkääsalissa 4.10. klo 17,
10.10. klo 19, 12.10. klo 15, 17.10. klo 19,
18.10. klo 15 ja klo 19, 14.11. klo 19 ja
15.11. klo 15. Liput www.lippu.fi
Usmin EräMenu
Hyvinkään Erämatkojen mukana
voit nauttia eräleirillä grilliruokaa
askeettisessa metsäkeittiössä
laavun tai kodan suojassa.
Hyvinkään Erämatkat, tero.lindholm@
eramatkat.com tai 040 502 3076
HyvinkääMenu ja talokierros
Martinassa
Martinan HyvinkääMenun lisäksi
pääset tutustumaan funkkistaloon,
Hopealyhdyn historiaan ja hotellin
uuteen siipeen.
Martina, Hämeenkatu 2-4, 019 429 100
Herkutellen Parantolan
tapaan
Syömään! Let´s eat!
Kulttuurielämyksenä musikaali
1977 ja makunautintona Martinan
70-luvun menu.
Ah niitä monia muistoja...
Villa Arttu, Villatehdas, Kankurinkatu 4–6
70Menu Martina, Hämeenkatu 2-4,
p. 019 429 100
Varaukset [email protected]
tai p. 0400 269 831.
29.10 -14.12.
15. kansainvälinen lasten ja nuorten
taiteen näyttely
Tarinoita Parantolan historiasta
ja Ravintola Harlekiinin runsas
Lihotuslautanen Parantolan tyyliin.
Medicin Man ja Woman
Hyvinkää-aiheisia herkkuja kuten
Ahdenkallion aamu-uinti tai Villakehräämön viettelys.
Medicin Man, Uudenmaankatu 1,
Medicin Woman, kauppakeskus Willa,
Hämeenkatu 9
Yrjö Saarisen viettelykset
Taidemuseon näyttelyyn tutustumisen päälle on tarjolla makumatka
Saarisen merkeissä Ravintola
Hiilloksessa.
Varaukset etukäteen p.010 235 0040
tai [email protected].
Kauppalankatu 2.
Kahvila Donnerin leivos
Villatehtaalla sijaitseva kahvila on
lanseerannut nimikkoleivoksensa
tehtaan perustajan Ossian Donnerin mukaan.
Kahvila Donner, Kaupungintalo,
Kankurinkatu 4-6
Lue lisää herkuista matkailun
sivuilta
www.hyvinkaa.fi/menu
39
Tapiola Sinfonietta
vierailee Järvenpäässä
ja Sipoossa
Tapiola Sinfonietta konsertoi tänä syksynä
Espoon ohella Järvenpäässä ja Sipoossa.
Ohjelmassa on kolme upeaa Beethovenin teosta, ja solistina on kiitetty viulisti
Réka Szilvay Stradivarius-viuluineen.
3
X BEETHOVEN -konserteissa Järvenpää-talossa 9.10
ja Sipoon kirkossa 11.10. kuullaan mm. Beethovenin
dramaattinen ”Kohtalonsinfonia”, jonka tunnetusta
avausrytmistä - kolme lyhyttä säveltä ja yksi pitkä - säveltäjä kuuluu sanoneen: ”Näin kohtalo kolkuttaa ovelle“. Beethoveniin lyyrisen viulukonserton solistina on Réka Szilvay..
Tapiola Sinfoniettan pienehkö kokoonpano - noin 40 muusikkoa - mahdollistaa myös sen, että orkesteri soittaa usein ilman
kapellimestaria. Tässä konsertissa johtamisesta vastaa viulisti
Janne Nisonen konserttimestarin paikaltaan.
Sibeliusta vuodenvaihteessa Tapiola Sinfonietta huomioi
ohjelmistossaan myös Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhPekka Kuusisto on Sibeliuksen viulukonserton solistina Espoon kulttuurikeskuksessa 12.12. Kuvaaja Kaapo Kamu.
lavuoden. Espoon kulttuurikeskuksessa kuullaan 12.12. Sibeliuksen viulukonsertto Pekka Kuusiston esittämänä. Suomalaiskansallisia sävyjä täydentää kaustislainen pelimannimusiikki ja runolaulu. Iltapäiväkonsertissa 18.1. kuullaan orkesteriversiot Sibeliuksen oopperasta Neito tornissa sekä balettipantomiimista Scaramouche, jossa yleisö saa tutustua Jean
ja Aino Sibeliuksen kirjeenvaihtoon videoprojisoinnin kautta.
Tapiola Sinfoniettan konserttiohjelmaan:
www.tapiolasinfonietta.fi
3XBEETHOVEN
9.10. Järvenpää-talo
10.10. Espoon kulttuurikeskus
11.10. Sipoon kirkko
Coriolan-alkusoitto
Viulukonsertto
Sinfonia nro 5 ”Kohtalonsinfonia”
Tapiola Sinfonietta
Janne Nisonen, viulisti-johtaja
Réka Szilvay, viulu
Liput Lippupisteestä 11–25 €,
sis. palvelumaksu
www.tapiolasinfonietta.fi
40
Tapiola Sinfonietta esiintyy usein myös ilman kapellimestaria. 3 x Beethoven-konserteissa orkesteria johtaa konserttimestarin paikalta viulisti Janne Nisonen. Kuvaaja Sami
Perttilä
Chicago – rikollisen
hyvä musikaali Lahdessa
P
aikka parrasvaloissa ja kuva
etusivulla on jokaisen unelma 1920-luvun sykkivässä
Chicagossa. Mama Mortonin johtamassa vankilassa istuu murhasta syytettynä
kaksi naista, entinen vaudeville-tähti
Velma Kelly ja kuuluisuudesta haaveileva Roxie Hart. Vaarallisena Velmana
vuorottelevat Elsa Saisio ja Maiju Saarinen. Roxiena hurmaavat Laura Huhtamaa ja Hanna Vahtikari. Molemmat
haluavat saada asianajajakseen rahaa
ja mainetta rakastavan Billy Flynnin
(Mikko Pörhölä), jonka avulla vapaus
ja kuuluisuus onnistuisivat täydellisesti. Ohjaus on Miika Murasen takuuvar-
Katsastus. Kuvaaja Johannes Wilenius.
Chicago. Kuvaaja Johannes Wilenius.
Ebb & Fosse – Kander – Ebb
CHICAGO
Rikollisen hyvä showmusikaali
tähteydestä ja kilpailusta.
Ohjaus Miika Muranen
maa työtä. Kaikkien aikojen showmusikaalin koreografina on ahkeroinut Petri Kauppinen. Chicago saa paikkansa
Lahden kaupunginteatterin ohjelmistossa kaksoisensi-illassa 12. ja 13.9.2014.
Toinen hyvä syy tulla Lahteen on Katsastus, rouhea komedia katsastusreissusta ja isäksi tulemisesta. Esitys perus-
Joni Skiftesvik
KATSASTUS
Rouhea komedia katsastusreissusta
ja isäksi tulemisesta.
Ohjaus Heikki Kujanpää
Tulossa lokakuussa!
tuu Joni Skiftesvikin kolmeen novelliin
ja monille se on tuttu kulttimaineeseen
nousseesta tv-elokuvasta. Lahteen kirjailija Joni Skiftesvik on kirjoittanut
uuden sovituksen ja se nähdään isolla
näyttämöllä 31.10.2014 alkaen. Katso
syksyn muu ohjelmisto
www.lahdenkaupunginteatteri.fi
Rob Becker
Luolamies
Huippuhauskasti naisten ja miesten
eroista irrotteleva komedia.
Luolamiehenä Mikko Jurkka
Ohjaus Ilkka Laasonen
Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53€/min +pvm) / Väliaikatarjoilut (03) 782 6474 / www.lahdenkaupunginteatteri.fi • www.lippu.fi
41
Villikalkkuna Tampereella
Tony-palkittu vuoden 2013 paras näytelmä. Suurmenestys USA:ssa – nyt
pohjoismaisena kantaesityksenä Tampereen Teatterissa.
L
ämmin komedia, Villikalkkuna (alkuperäiseltä nimeltään Vanya and Sonia and Masha and
Spike) on hurmaava ja taitavasti kirjoitettu näytelmä, jonka kantaesityksessä New Yorkissa päärooleja
näyttelivät David Hyde Pierce, Kristine Nielsen ja Sigourney Weaver. Tampereen Teatterissa näissä tehtävissä nähdään Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo ja Elina Rintala.
Kaksi vanhenevaa, naimatonta sisarusta elävät synnyinkodissaan omaan verkkaiseen tapaansa. Yllättäen he saavat vieraakseen nuorimman sisarensa, diivan Hollywood-näyttelijän.
Melankoliasta suloiseen sekamelskaan kiihtyvä komedia saa
entisestään vauhtia näyttelijättären häkellyttävän nuoresta ja
komeasta rakastajasta, naapurin nuoresta, kauniista neidosta
sekä hurjia ennustuksia syytävästä kodinhoitajasta. Kirjoittanut Christopher Durang, suomennos ja ohjaus Mikko Viherjuuri, lavastus- ja pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen, valosuunnittelu Raimo Salmi, äänisuunnittelu Ivan Bavard. Rooleissa Heikki Kinnunen, Tuija Ernamo, Elina Rintala, Martti
Manninen, Aliisa Pulkkinen, Johanna Kuuva.
Tampereen Teatteri
Anja
Pohjola
Kari Hotakaisen
aikalaisdraama
IHMISEN OSA
Peruslippu 34 €
www.tampereenteatteri.fi
42
Rooleissa
nähdään
mm. Heikki
Kinnunen,
Tuija Ernamo
ja Elina
Rintala.
Emil Aaltosen taideaarteet!
Näyttely Emil Aaltosen museossa Pyynikinlinnassa 14.9.–15.12.2014
K
uluvana vuonna Emil Aaltosen museo täyttää 10
vuotta. Samalla tulee kuluneeksi 145 vuotta vuorineuvos Emil Aaltosen (1869–1949) syntymästä.
Museon juhlanäyttelynä avautuu laaja katsaus Emil Aaltosen
taidekokoelman teoksiin.
Tehtailija Emil Aaltosen taidekokoelmaan karttui 1910-luvulta alkaen pääasiassa teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta 1800-luvulta. Kokoelman keskeisiä taiteilijoita ovat Albert Edelfelt, R.W. Ekman, Werner Holmberg, Eero Järnefelt,
Alexander Lauréus, Hjalmar Munsterhjelm, Väinö Richard
Rautalin, Johannes Takanen, Victor Westerholm, Maria Wiik,
von Wrightin -veljekset, Victoria Åberg. Myös vanhempi ulkomainen taide on kokoelmassa edustettuna. Ulkomaisia taiteilijoita ovat esimerkiksi Francois Bonnet, Louis Jean Fracois Lagrenée, Eugene Verboeckhoven ja Philips Wouverman.
1910–1940-luvuilla kokoelmaan kertyi teoksia kaikkiaan
noin 250 kappaletta. Vuorineuvos Emil Aaltosen kuoleman
jälkeen kokoelma hajosi osiin. Teoksia on nykyisin niin yksityis- kuin museokokoelmissakin. Emil Aaltosen museon näyttelyssä on tuttujen klassikoiden lisäksi nähtävänä harvemmin
esillä olleita kokoelman helmiä.
Pyynikinlinna, kuva studio Jorma Rajamäki
EMIL
AALTOSEN
TAIDEAARTEET!
Ahlstedt,
Autere, Backmansson,
Beck,
14.9.-15.12.2014
Berndtson,
Bonnet, Churberg, Edelfelt,
Ekman, ggggggggggggggggggggggggggFalkman,
Favén, gggggggggggggggggggggg Gallén-Kallela,
Girolamo, ggggggggggggggggggggggg Halonen,
Järnefelt, gggggggggggggggggggggggLagrenée,
Lauréus, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffLindholm,
Louch, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffPina, Rautalin,
Saxelin, fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffSchjerfbeck,
Simbaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa Tannauer,
Toppelius,Verboeckhoven, Westerholm, von
Wright, Ahlstedt, Autere, Backmansson, Beck,
Berndtson, Bonnet,
v Churber, Edelfelt,
Ekman, Falkman,
vvFavén, Gallén-Kallela,
Girolamo, Halonen,
v Järnefelt, Lagrenée,
Lauréus, Lindholm,
vLouch, Pina, Rautalin,
Saxelin, Schjerfbeck,
v Simberg, Takanen,
Toppelius,Verboeckhoven,vv
Westerholm,
Ahlstedt, Autere,
Backmansson, Beck,
Berndtson, Bonnet,
Churberg, Edelfelt,
Ekman, Falkman, Favén, Gallén-Kallela,
Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna
Girolamo,Mariankatu
Halonen, 40,
Järnefelt,
Lagrenée,
Tampere
Lauréus,avoinna
Lindholm,
Louch,
Pina,
ke 12-18, la-su 12-16Rautalin,
Saxelin, Schjerfbeck,pääsymaksu
Simberg, Takanen,
www.pyynikinlinna.fi
3€/2€
Magnus von Wright: Rypäleitä ja omenia, 1865.
Kuva Museokuva.
Francesco di Girolamo da Santacroce III:
Kristus-lapsen temppeliin tuominen, 1349.
Yksityiskokoelma. Kuva Petri Nuutinen
Magnus
von Wright,
Rypäleitä ja
omenia, 1865,
öljy, 48 x 40
Fredrik Ahlstedt, Rantamaisema, 1889, öljy, 101 x 180
43
Marika Mäkelän
laaja retrospektiivi
Marika Mäkelän retrospektiivinen näyttely
Sara Hildénin taidemuseossa on ensimmäinen Suomessa järjestettävä laajempi kokonaisuus sitten vuoden 1998 Helsingin Taidehallissa järjestetyn näyttelyn.
M
arika Mäkelä maalaa ihmisyyttä, joka peilautuu luontoon, mutta yhtä usein teoksen
lähtökohtana on täydellinen onnentunne tai
elämän vaikeakin vaihe. Värikylläisille ja monikerroksisille öljy- ja akryylimaalauksille on ominaista aistillisuus ja
koristeellisuus. Omaperäiset eri kulttuureista lainatut teemat ja ornamentiikka, rohkea lehtikullan ja metallivärien
käyttö sekä viime vuosien teosten kimalle korostavat maalauksen feminiinisyyttä.
Viime vuosina Mäkelä on keskittynyt tekemään maalausten ohella kaiverretulle puupohjalle maalattuja ja rakennettuja teoksia. Näyttelyssä on esillä myös uusia, yllättäviäkin teoksia, joiden aiheet taiteilija on ”poiminut omasta
puutarhastaan”.
Tiibetiläinen morsiussatula (2013).
Taiteilijan kokoelma. Kuvaaja Jussi Koivunen
Näyttely 20.9.2014–25.1.2015, av. ti–su 10–18, 8/6/4/3.
www . tampere . fi / sarahilden
Salainen puutarha, Verbena, 2014.
Taiteilijan kokoelma. Kuvaaja Paula Kukkonen
44
Kojoottikuu Espoon
kaupunginteatterissa
Espoon Kaupunginteatterin vuosi 2014 on juhlavuosi: Suomen Kansainvälinen Teatteri täyttää 25 vuotta.
Kojoottikuussa Irina Kuustonen ja Mikko Leppilampi.
Kuvaaja Saara Salmi.
J
uhlavuoden syksyn oma tuotanto on uusi kotimainen
musikaali KOJOOTTIKUU. Läpisävelletty musikaali
perustuu José Riveran Yhdysvalloissa menestyneeseen näytelmään References to Salvador Dali Make Me Hot.
Johanna Freundlich on laatinut teoksen suomenkielisen libreton ja Jussi Tuurna säveltänyt musiikin. Freundlichin ohjaaman teoksen kantaesitys on Revontulihallissa 17.9.2014.
Kojoottikuu on maaginen ja intohimoinen rakkaustarina.
Armeijan leivissä työskentelevä Benito (Mikko Leppilampi)
on ikuinen mysteeri vaimolleen Gabrielalle (Iina Kuustonen),
jonka ainoat kumppanit ovat kuu taivaalla ja takapihan ulvova
kojootti. Realismin ja fantasian tasoilla leikittelevän, läpilauletun teoksen muissa rooleissa ovat Niklas Häggblom, Hanna Raiskinmäki, Janne Marja-aho ja Olli Rahkonen. Muusikkoina näyttämöllä ovat Jussi Tuurna, Esko Grundström, Topi
Korhonen ja Sara Puljula.
Åbo Svenska Teaterin syksyn uutuus, musikaali The
Last 5 Years, vierailee Espoossa niin ikään pian ensi-iltansa
jälkeen. Jason Robert Brownin musiikkilajeja yhdistävä teos
kertoo erään parisuhteen tarinan. Ohjaus on Markus Virran,
päärooleissa ovat Alexander Lycke ja Anna-Maria Hallgarn.
Esitykset Espoossa 28. ja 29.11.
Ulkomaiset vierailut edustavat tälläkin kaudella alansa
huippuja: yhdysvaltalainen Pajama Men on komediakaksikko, jonka hysteerisen hauskat esitykset keräävät faneja
ympäri maailman. Englanninkieliset esitykset Espoossa 15.18.10.
Saksalainen Bodecker & Neander on klassisen pantomiimin mestariduo. Heidän uusin esityksensä Follow Light kertoo unelmien saavuttamisesta ja sopii koko perheelle. Esitykset 25.-26.10.
Joulun alla saamme vieraaksemme Kanadan Quebecista
Cirque Alfonse –ryhmän, jonka lämminhenkinen nykysirkusesitys Timber ammentaa metsuriromantiikasta ja maanläheisestä elämänilosta. Ryhmän maailmankiertue ulottuu
Pariisin ja Lontoon välissä Espooseen 10.-13.12.
The InTernaTIonal TheaTre of fInland
kojoottikuu
references to
salvador dali
Make Me Hot
Kotimaisia ja ulkomaisia vierailuja
Syksyn vierailuesitysten kärkeä edustaa trilogia Köök-Kullervo-Petroskoi. Näytelmät ovat syntyneet näyttämötaiteen
valtionpalkinnonkin saaneen, kolmen teatterin yhteistyöhankkeen puitteissa. Tamperelaisen Teatteri Telakan, lahtelaisen
Vanha Jukon ja virolaisen Rakvere Teaterin kolme esitystä
kiertävät toistensa näyttämöillä. Espoon Kaupunginteatterissa
on syksyn aikana mahdollista nähdä kaikki ne kaikki: Rakveren Köök/Keittiö (teksti ja ohj. Andres Noormets) 28. ja
29.10. Teatteri Telakan Petroskoi (ohj. Ari Numminen) 30.10.
ja 31.10. ja Vanha Jukon Kullervo (teksti ja ohj. Lauri Maijala) 24. ja 25.11.
45
Vexi Salmen
elämästä
kertova
musikaali
Rauman
Kaupunginteatterissa
ENSI-ILTA 6.9.2014
V
LIPUT 34€/30€/17€
MUSIKAALI VEXI SALMEN ELÄMÄSTÄ!
Vexin ja Irwinin ystävyys oli alusta asti vauhdikas: 5-vuotias
Veikko mätkäisi vuotta nuorempaa Anttia nenään heti ensitapaamisella. Tuosta käynnistyi kahden legendaarisen taiteilijan
yhteinen taival, joka jätti lähtemättömän jälkensä kotimaiseen
musiikkikenttään. Heikki Paavilaisen käsikirjoittaman ja
ohjaaman musikaalin pääosissa nähdään Lauri Ketonen, Joni
Kuokkanen ja Johanna Pakonen.
Viisihenkisen orkesterin tahdittama esitys sisältää 23 ikivihreää
hittiä, joukossa mm. Ei tippa tapa, Katson sineen taivaan, Kerrasta
poikki, Anna käsi sekä Viuhahdus.
SYKSYN 2014 ESITYSPÄIVÄT:
PE 26.09. klo 19
LA 27.09. klo 14
LA 27.09. klo 19
PE 10.10. klo 19
LA 11.10. klo 14
LA 11.10. klo 19
PE 17.10. klo 19
LA 18.10. klo 14
LA 18.10. klo 19
KE 05.11. klo 14
KE 05.11. klo 19
TO 06.11. klo 14
TO 13.11. klo 14
PE 14.11. klo 14
PE 14.11. klo 19
LA 15.11. klo 14
LIPUNMYYNTI
LA 15.11. klo 19
PE 21.11. klo 14
LA 22.11. klo 14
LA 22.11. klo 19
TI 25.11. klo 14
TI 25.11. klo 19
KE 26.11. klo 14
TO 27.11. klo 14
TO 27.11. klo 19
PE 12.12. klo 19
LA 13.12. klo 14
LA 13.12. klo 19
KE 31.12. klo 14
KE 31.12. klo 19
esitykset
jatkuvat
PUHELINVARAUKSET:
puh. (02) 8376 9900
LIPPUMYYMÄLÄ:
Alfredinkatu 2 , 26100 Rauma MA-LA klo 9-19
puh. (02) 8376 9900
[email protected]
MA-PE klo 10-17
46
exin ja Irwinin ystävyys oli alusta asti vauhdikas: 5-vuotias Veikko mätkäisi vuotta nuorempaa Anttia nenään heti ensitapaamisella. Tuosta
käynnistyi kahden legendaarisen taiteilijan yhteinen taival,
joka jätti lähtemättömän jälkensä kotimaiseen musiikkikenttään.
Villit vuodet -musikaali kertoo Vexin matkasta Hämeenlinnan Rinkelinkadulta yhdeksi valtakunnan arvostetuimmista
sanoittajista. Miten yhteiskunnan vihollisesta kasvoi palkittu kulttuuripersoona? Vuosien varrelle mahtuu niin Työmiehen lauantain radiosoittokieltoa kuin avioerojakin, mutta tietenkin myös valtava määrä upeaa musiikkia.
Vexin sanoituksista on levytetty kaikkiaan yli 3200 kappaletta. Musikaaliin niistä on valikoitunut 22 ikivihreää hittiä,
joukossa mm. Ei tippa tapa, Katson sineen taivaan, Kerrasta poikki, St. Pauli ja Reeperbahn sekä Viuhahdus.
Villit vuodet -musikaalin ovat kirjoittaneet yhteistyössä Heikki Paavilainen ja Vexi Salmi. Aiemmin Rauman
Kaupunginteatterin johtajana (vuosina 1999–2005) toiminut
Paavilainen myös ohjaa näytelmän. Vexinä nähdään ja kuullaan Raumalla jo aiemmin hurmannut, komeaääninen Lauri Ketonen, kun taas Irwiniä tulkitsee rento ja rempseä Joni
Kuokkanen. Naispääosassa vierailee tangokuningattareksikin kruunattu viehkeä ja valloittava Johanna Pakonen.
Musikaalia tahdittaa ja säestää kapellimestari Perttu Suomisen johtama viisihenkinen orkesteri.
Syksyn ohjelmistossa myös yllättävä
komedia sekä lastennäytelmä
Rauman Kaupunginteatterin syyskaudella ensi-iltansa saa
myös Neil Simonin kirjoittama komedia Täydellinen rakastaja, jossa tunnollinen yrittäjä Barney potee orastavaa keskiiänkriisiä. Menestyvästä kalaravintolasta ja tasapainoisesta
kotielämästä huolimatta elämästä tuntuisi puuttuvan jotain.
23 vuoden uskollisen avioliiton jälkeen Barney päättää antaa periksi kiusauksille. Iäkkään äidin päivisin tyhjillään
Lauri Ketonen
ja Johanna
Pakonen.
Kuvaaja
Harri Joensuu.
oleva asunto tarjoaisi puitteet iltapäivien salaisiin tapaamisiin. Mutta onko saalis sittenkään parempi lätäkön toisella
puolella? Täydellisen rakastajan ohjaa Aleksander Anria
ja rooleissa nähdään Timo Julkunen, Kirsi Kärnä, Mona
Lehtola ja Raisa Sorri.
Kirjoista ja elokuvista tutut suosikkihahmot saapuvat
Rauman Kaupunginteatteriin, kun Sinikka Nopolan ja Tii-
na Nopolan kirjoittama Risto räppääjä vauvana –näytelmä saa ensi-iltansa 31.lokakuuta. Näytelmän ohjaa Tommi
Erkko ja tarinassa seikkailevat Joni Kuokkasen esittämän
Risto Räppääjän lisäksi myös Rauha Räppääjä (Raisa Sorri), Rauhan naapurissa asuva Lennart Lindberg (Marko Salminen) ja puhuva televisio (Kirsi Kärnä). Esityksen musiikista vastaa kapellimestari Perttu Suominen.
Arkisin
Lauantaisin
klo
klo
KESÄ–HEINÄKUUN
Arkisin
Lauantaisin
Sunnuntaisin
klo
klo
klo
9.00–17.30
9.00–14.00
9.00–19.00
9.00–15.00
12.00–15.00
Voit tilata kengät myös postitse. www.alina.fi
Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh. 02 844 3553
47
Teksti nauratti jo lukuharjoituksissa. Kuvassa: Minna Suuronen, Ylermi Rajamaa, Anna-Riikka Rajanen. Kuva: Janne
Siltavuori.
Tiina Lymi ohjaa komedian
kaiken tarkoituksesta
H
elsinkiläisen Ryhmäteatterin syksyn komediana nähdään uusi näyttämösovitus norjalaisen
kirjailijan Erlend Loen kulttimaineeseen nousseesta romaanista Supernaiivi. Supernaiivi kertoo nuoresta
miehestä, joka etsii omalaatuisin keinoin tarkoitusta niin
omalle elämälleen kuin koko maailmallekin. Aikaa hän antaa projektilleen yhden kuukauden.
Tiina Lymin dramatisoimassa ja ohjaamassa uudessa näyttämösovituksessa nimiroolia esittää näyttelijä ja muusikko
Ylermi Rajamaa. Rajamaa on tunnettu muun muassa elokuvista Pussikaljaromaani ja Juoppohullun päiväkirja. Muissa
rooleissa Anna-Riikka Rajanen sekä Ryhmäteatterin omat
näyttelijät Minna Suuronen ja Robin Svartström.
Ryhmäteatterin syksyn komedia on tarina polkupyöristä,
kilpa-autoista, hirvistä, tytöistä, lapsuudesta, pojista, viinan-
juonnista, veljeydestä, punaisista palloista,, maailmankaikkeudesta sekä kaiken tämän tarkoituksesta.
Ensi-ilta 9.10.2014 Ryhmäteatterissa. Esitykset 20.12.
saakka.
Lisätietoja www.ryhmateatteri.fi
Supernaiivi (Ylermi Rajamaa) pohtii maailmankaikkeuden
tarkoitusta ja ajankulua. Kuva: Sakari Tervo
48
Mitä jälkeen jää
Lottamuseon syksyn uusi erikoisnäyttely kertoo, mitä Lotta Svärd -järjestölle
tapahtui sodan jälkeen.
T
uusulan Lottamuseo on ammatillisesti hoidettu erikoismuseo, jonka päänäyttely Lotan tarina
- vaadi aina enin itseltäsi perehdyttää museovierailijan järjestön toimintaan ja historiaan. Syksyllä 2014
tulee kuluneeksi 70 vuotta Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisesta.
Merkkivuoden johdosta Lottamuseolla avataan marraskuussa uusi erikoisnäyttely sekä verkkonäyttely Mitä jälkeen jää - Lottajärjestön omaisuuden kohtalo. Näyttely
kertoo, kuinka lotat varautuivat järjestön lakkauttamiseen,
miten järjestön suorittama huoltotyö organisoitiin uudelleen sekä miten järjestön henkinen perintö jäi elämään.
Näyttelyssä ääneen pääsevät entiset lotat, joiden muistelmien kautta käy ilmi, kuinka erilaisia tuntemuksia sodan loppuminen, Moskovan välirauhansopimuksen raskaat
rauhanehdot ja järjestön lakkauttaminen herättivät.
Verkkonäyttely Mitä jälkeen jää - Lottajärjestön omaisuuden kohtalo aukeaa 23.11.2014 osoitteessa lottamuseo.fi.
Toimiston lotat ryhmäkuvassa ”riisuttuna” siviilipuvuissa
Lottajärjestön lakkauttamisen jälkeen.
Syksyn 2014 uusi erikoisnäyttely 23.11. alkaen
Syväranta Rantatie 39
04310 Tuusula
lottamuseo.fi
TERVETULOA
Sibeliuksen
KOTIKAUPUNKIIN
JUHLAVUONNA 2015
Tiedustelut ja ryhmävaraukset:
[email protected]
p. 09 274 1077
49
Luvassa aallokkoa ja
pärskeitä syyslomaksi
Suomen perhekylpylöissä tiedetään, että lokakuun puolivälin jälkeen alkaa pikkuväkeä saapua altaille. Syysloma katkaisee mukavasti koululaisten syyskauden.
Kylpylöille syysloma tuo kaivattua vipinää kesän jälkeen.
K
oulujen syyslomat pidetään Suomessa lokakuun loppupuolella. Joissakin kunnissa loma on viikon mittainen, yleisemmin loma-aika on parilla päivällä pidennetty viikonloppu.
- Ajankohta on hyvä, sillä sen jälkeen alkaakin jo pikkujoulukausi, sanoo markkinointipäällikkö Liisa Koponen Kuopion Spa Hotel Rauhalahdesta. - Mikäli syysloma olisi pidempi,
HEMMOTTELU
LOMALLE
miettisi moni perhe ulkonmaan matkaa, jatkaa markkinointipäällikkö Tarja Syrjänen Spa Hotel Levitunturista.
Aika hyvin kylpylöissä tiedetään, minkälaisella kokoonpanolla syyslomalla kylpylöihin yleensä tullaan. - Isä, äiti ja 2-3
lasta on tyyypillinen ryhmä, sanoo Summassaaren kylpylähotellin johtaja Maarit Paunonen. - Osa koululaisista tulee kylpylään isovanhempien mukana, lisää operatiivinen johtaja Jari
Hakovirta Rantasipi-kylpylähotelleista.
- Viipymä on yhdestä kolmeen vuorokautta, arvioi Imatran
kylpylän markkinointipäällikkö Maija Saajanlehto. Muutaman
päivän reissulle tullaan myös Norjasta ja Pohjois-Ruotsista,
kerrotaan Leviltä.
Syysloman asiakasvirta kylpylöihin on viime vuosina pysynyt samana tai kasvanut hieman. Imatran kylpylässä arvioidaan, että nykyinen taloustilanne hillitsee kasvua tänä syksynä.
Vipinää myös kuivalla maalla
Kilpailu syysloman koululaisista on viime vuosina kiristynyt.
Kylpylät ovat vastanneet haasteeseen monipuolistamalla tarjontaa. Touhuttavaa on nyt myös altaan ulkopuolella.
Levillä ohjelmatarjontaa järjestetään syksyllä alueen toimijoiden kanssa yhdessä. Summassaaren uutukainen on älypuhelimella operoitava mobo-suunnistus. Imatran vetonaulana
on temppuja tekevä merenneito, hyvällä säällä Saimaan maisemat kiinnostavat. Rauhalahdella voi askarrella, paistaa pullaa ja kiipeillä kalliolla. Aika monen Holiday Clubin kylpylän
läheltä löytyy Angry Birds -aktiviteettipuisto.
Katkaise syksyn kiire ja vietä mukava hemmotteluloma Imatran
Kylpylässä! Lomaan sisältyy 2 vrk majoitus 2 hengen huoneessa
aamiaisella tai puolihoidolla, vapaa sisäänpääsy kylpylä Taikametsään ja kuntosalille, arkiaamuisin ohjattu vesijumppa ym.
ohjelmaa sekä hoitopaketti valinnan mukaan:
1) Kristallikylpy ja osahieronta 25 min TAI
2) Kristallikylpy ja Sensai-kasvohoito
HEMMOTTELULOMA 2 VRK
Aamiaisella alk. 185 €/hlö
Puolihoidolla alk. 216 €/hlö
Kylpylä • Spa
Varaukset
Myyntipalvelu
puh. 020 7100 502 tai
[email protected]
Puheluhinta lankaliittymästä 8.35 c / puhelu + 7.02 c/min,
kännykästä 8.35 c / puhelu + 17.17 c/min.
50
Lassi Lähteenmäki
Ilmestyneitä kirjoja
Etelä-Suomen
retkeilyopas – Luontokohteista pääkaupunkiseudun reunamilla
Oppaan laati Raija Hentman ja kustansi Minerva Kustannus Oy, Helsinki, 2014
R
aija Hentmanilta ilmestyi keväällä
2014 Etelä-Suomen retkeilyoppaan
ensimmäinen osa, alueen länsipuoli. Keväällä 2015 ilmestyy retkeilyoppaan toinen
osa, itäpuoli. Nyt ilmestynyt kirja on jaettu lohkoihin A, B ja C, seuraavaan tulevat lohkot D ja
E. Nyt ilmestynyt kirja on oikeastaan toinen eteläisen Suomen retkeilyopas, sillä ensimmäinen,
Pääkaupunkiseudun retkeilyopas syntyi jo 2005
alkaneessa projektissa ensimmäisenä. Näin ollen
Etelä-Suomen retkeilyoppaan nyt ilmestyneessä ja
ensi vuonna ilmestyvässä kirjassa ei ole mukana
Helsingin retkeilyalueita.
Kirjan eri lohkoilla on omat värinsä, joten etsittävät sivut löytyvät helposti. Kunkin kolmen lohkon kartalta käyvät selville myös etäisyydet Helsingistä. Kunkin kohteen omalla sivulla löytyvät
niin ikään kulkuohjeet, palvelut ja rakenteet. Kirjan alussa on selkeä hakemisto, viimeisiltä sivuilta
löytyvät tietoruudut ja kohteet aakkosittain.
Lukijalle Raija antaa tietoa kirjan syntyvaiheista ja myöntää monille alueille pääsyn vaikeuden
ilman omaa autoa. Raijalla ei itse autoa aja, mutta
hän on saanut tutustumismatkoilleen mukaan hyvän joukon autoa ajavia luontoystäviä, ja on siis
itse käynyt jokaisessa kohteessa.
Raija esittelee kirjan alkulehdillä luonnossa liikkumisen merkityksen, jokamiehenoikeudet ja kartat sekä symbolit. Kaikkien kirjojen kohteissa on
Raijan itsensä arvioimat reittien ja polkujen luokitukset eri vaikeusasteisiin, koska hänen aloittaessaan sarjaa valtakunnallinen virallinen luokitus ei
vielä ollut valmis.
Eri kohteille opaskirjassa on yleensä riittänyt
yksi sivu, mutta laajemmat alueet, kuten Porkka-
lanniemi on saanut kokonaisen aukeaman. Opaskirjan kieliasu on selkeä ja rikas, samoin kuin
kirja kokonaisuudessaan, sivuväritys ilmeikä ja
maanläheinen. Kirjan käteeni saatuani innostuin
sitä selailemaan lähes puoleksi tunniksi, vaikka
muut työt odottivat. Ihastuin.
Raija Hentman on noin 40 vuotta luonnossa liikkunut vaellusopas, retkeilytoimittaja ja -kirjailija.
Aino Rimppi
51
Malmin Korupaja
– näköistäsi kauneutta
M
almin Korupaja Oy:n on pääkaupunkiseudun suurin kultasepänliike. Suuressa myymälässämme on
kattava valikoima alan johtavia kotimaisia sekä
kansainvälisiä muotikoruja sekä – kelloja. Tunnetuimpina esim. Kalevala Koru, Lumoava, Guess, Efva Attling, Seiko, Tissot, Paletti Jewelry
sekä DKNY. Korujen ja kellojen lisäksi myymälässämme on runsaasti kauniita lahjatavaroita kuten laadukkaille Riedel – viinilasit sekä Iittalan
tuotteita.
Olemme kuitenkin tulleet tunnetuksi laajasta ja
muista liikkeistä poikkeavasta ja laajasta timanttisormus valikoimastamme. Yli 3000 sormuksen
valikoimasta löytyy runsaasti uniikkeja vaihtoehtoja vaativammallekin asiakkaalle. Olemme siis
timanttikorujen valmistaja, joka myy tuotteitaan
suoraan kuluttajille. Ammattitaitoiset kultaseppämme toimivat samassa rakennuksessa myymälämme kanssa. Tämä takaa edulliset hinnat ja nopeat toimitusajat.
Mikäli haluat teettää itsellesi unelmiesi sormuksen, lopullisen ostopäätöksen voit tehdä vasta nähtyäsi ja hyväksyttyäsi valmiin sormuksen.
Verkkokaupan ansiosta sormus- ja tuotevalikoimamme tavoittaa asiakkaita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Tutustu verkkosivustoomme
www.korupaja.fi niin löydät laajan verkkokauppa
valikoimamme. Teemme myös perinteisiä korujen
korjauksia sekä kaiverrustöitä.
52
Sinfonia Lahden
Sibelius-festivaali 2015
Koko viikon kestävän tapahtuman kapellimestareina Kamu, Vänskä, Saraste,
Oramo ja Segerstam
V
uonna 2015 musiikkimaailma juhlistaa Jean Sibeliusta,
jonka syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Sinfonia Lahti viettää
merkkivuotta järjestämällä kansainvälisen Sibelius-festivaalinsa tavanomaista
laajamittaisempana niin ajankohtansa,
ohjelmistonsa kuin esittäjävoimiensa
puolesta. Viikon mittaisen festivaalin
aikana 31.8.–6.9.2015 Sinfonia Lahden
lisäksi esiintyvät Sibeliustalossa BBC:n
sinfoniaorkesteri Lontoosta (BBC
Symphony Orchestra) ja Helsingin kaupunginorkesteri. Festivaalin orkesterikonserttien ohjelmat on julkistettu.
16. kansainvälisen Sibelius-festivaalin kaikkiaan kuuden orkesterikonsertin
kapellimestarit ovat tapahtuman taiteellinen johtaja Okko Kamu, Osmo Vänskä, Jukka-Pekka Saraste, Sakari Oramo
ja Leif Segerstam. Näistä kapellimestareista Vänskä ja Saraste ovat omien
kausiensa aikana kantaneet vastuun
Sinfonia Lahden ja Sibelius-festivaalin
taiteellisesta toiminnasta ennen Kamun
vuonna 2011 alkanutta ylikapellimestarikautta. Erityisesti Vänskän kaksi vuosikymmentä kestäneen ylikapellimestarikauden aikana Sinfonia Lahti nousi
maailmanmaineeseen pitkälti Sibeliuk-
sen musiikin parissa tehdyn työn ansiosta.
BBC:n sinfoniaorkesteria johtavat
kahdessa konsertissa Okko Kamu ja orkesterin ylikapellimestari Sakari Oramo, ja Helsingin kaupunginorkesterin
konsertin johtaa orkesterin ylikapellimestari emeritus Leif Segerstam. Sinfonia Lahtea festivaalilla johtavat Osmo
Vänskä, Jukka-Pekka Saraste ja Okko
Kamu.
Festivaalin solisteina esiintyvät mm.
Anu Komsi ja Sergei Malov, lisäksi ohjelmistossa mm. kamarimusiikkia.
www.sinfonialahti.fi
53
Tämä kausi Heidi Latvalla on mennyt Sirkus Finlandiassa. Turun Kupittaan kentällä sirkus vieraili elokuun lopulla. Ensimmäinen sirkusesitys Suomessa nähtiin juuri täällä, yli 200 vuotta sitten.
Se ahkerin reissaaja
taitaakin olla sirkus
V
uosi sitten teatteriammattilaiseksi Lahdessa valmistunut Heidi Latva on ehtinyt
viihdyttää väkeä muutaman kesän ajan
Linnanmäelle. Keväällä hän sai kiinnityksen Sirkus Finlandiaan, jossa hän
mm. rullaluistelee vauhdikkaasti.
Teltta pystyyn 120 kertaa
Pitkä sirkuskausi huimine esityksineen, lintuineen ja hevosineen alkaa
olla pian takana. Työ maistuu hyvältä.
Heidi tietää, että sirkus kuuluu hänen
elämäänsä jatkossakin.
Sirkus Finlandian kiertue alkui huhtikuussa ja se päättyy marraskuun alkupäivinä. Kauden aikana kilometrejä kertyy liki 8000. Teltta puretaan
54
ja pystytetään 120 kertaa. Sirkusesityksiä käy katsomassa kauden aikana
noin 200 000 henkeä. - Tänä kesänä
kävijöitä on ollut paljon, iloitsee Heidi.
Turusta se kaikki alkoi
Suomalaisen sirkuksen historia ulottuu yli 200 vuoden päähän. Tuolloin
ranskalainen sirkusryhmä tuli esiintymään Turun Kupittaalle. Ensimmäinen
suomalainen sirkusryhmä, Ducanderin
veljekset, aloitti vuonna 1895.
Sirkuksen pyörittäminen oli kallista puuhaa ja välillä se pysyi hengissä
vain kiertelevien tivolien esityksissä.
Sitten tuli huvivero, joka rankaisi sirkuselämää aika lujasti.
1990-luvulla lama kiusasi sirkusalaa,
samoin norsukielto. Iloinen uutinen oli
sirkuskoulutuksen alkaminen Turussa
vuonna 1995. Nuorisotoiminta alkoi
vilkastua muuallakin Suomessa.
Sirkus Finlandia aloitti vuonna 1976.
Nyt se on maan ainoa kansainvälisen
luokan suursirkus. Finlandia työllistää
satakunta henkeä.
Finlandia on vanhan ajan pyöreän maneesin sirkus. Nykyinen teltta
on italialaista tekoa. Istunmapaikkoja
siellä on yli tuhannelle.
Sirkus Finlandian johto on siirtynyt
Jernströmin suvussa toiselle polvelle ja
kolmas polvi on jo kasvussa.
Lassi Lähteenmäki
Ter vetuloa koko perhe yhdessä!
www.sirkusfinlandia.fi
Info-puh. 0600 30006
(1,78 e/min + pvm)
Liput 16–32 € sirkuksen
lippukassasta ilman
lisämaksuja klo 12–13 ja
2 tuntia ennen esitystä
lippupalvelu.fi
Liput toimituskuluineen
alkaen 18,50 €
Etu S-Etukortilla –3,50
myös perheenjäsenille
Find us on Facebook Badge
CMYK / .ai
15.9. SIPOO
16.9. KERAVA
17.9. TUUSULA
18.9. KLAUKKALA
19.9. KAUNIAINEN
21.9. LOHJA
23.9. NUMMELA
24.9. KIRKKONUMMI
26.9.–2.11. HELSINKI
18.30
18.30
18.30
15.30 ja 18.30
15.30 ja 18.30
13.00 ja 17.00
15.30 ja 18.30
15.30 ja 18.30
Ti–Pe 18.30
La–Su 13.00 ja 17.00
Aikataulu saattaa muuttua. Tarkista netistä.
55
Kvartetti hersyy Turussa
Aino Rimppi
Neljä tunnettua oopperatähteä astuu parrasvaloihin vanhainkodin gaalaillassa.
K
vartetti nähdään nyt näyttämöllä läntisessä Suomessa – Turussa ja Porissa. Turun Kvartetti sai ensi-illan 5.9.14. uudessa tilassa, Logomoteatterissa. Turun Sanomien kriitikko ei välttämättä ole täysin tyytyväinen
näytelmän kirjoittajan Ronald Harwoodin pohdintaan aiheesta, mutta kuittaa, että Turun kaupunginteatteri onnistuu tekstin kanssa hyvin.
Helsingin Sanomien kriitikkoa turkulainen esitys tyydyttää, ja hänen mielestään Turun kaupunginteatterin esitys lyö
laudalta niin Maggie Smithin tähdittämän elokuvasovituksen
kuin Helsingin kaupunginteatterin vuosina 2002 -2011 suuren
suosion saaneen esityksen.
Mitä sanovat rooleistaan
turkulaiset näyttelijät?
Matkailu-lehti kysyi Turun ensi-illan jälkeen Kvartetin näyttelijöiltä heidän suhdettaan suoritukseensa. Kyselyyn vastasi
näyttelijöistä kolme, Maija-Leena Soinne, Leena Takala ja Jarmo Alonen.
1) Näitkö Kvartetin esityksen Helsingissä? Vaikuttaako näkeminen roolisuoritukseen?
2) Voitko samastua noihin hassuihin, itsepäisiin mutta sydämellisiin vanhuksiin?
3) Mitä esiintyminen näytelmässä merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Kvartetti esityksen rooleissa vasemmalta Maija-Leena
Soinne, Risto Salmi, Leena Takala ja Jarmo Alonen.
56
Maija-Leena Soinne (Cecily Robson)
1) En nähnyt, en ole nähnyt mitään kvartetin esitystä.
2) Tällä hetkellä – en.
3) Hieno työ!
Leena Takala (Jean Horton)
1) En ole nähnyt esitystä missään ja mielestäni se on hyvä asia
2) En ehkä elämäni tässä vaiheessa mutta ei sitä koskaan tiedä
milloin
3) Olen iloinen, että minua pyydettiin mukaan – työ on erittäin
virkistävää
Jarmo Alonen (Reginald Paget)
1)Kyllä, heti silloin alkuvuosina. Ei vaikuta. En juurikaan
muista niin monen vuoden takaisia esityksiä, en edes niitä
joissa olen itse ollut mukana.
2)Näyttelijän tehtävänä on pystyä "samaistumaan" kulloiseenkin roolihenkilöönsä. En kuitenkaan koe itseäni enkä
kollegoitani tässä näytelmässä vanhuksiksi, kunkin vain eri
tavoin ikääntyneenä taiteilijana.
3)Mukanaoloni tässä produktiosa poikkeaa työtovereistani
siinä, että minut tempaistiin mukaan runsaat kaksi viikkoa
ennen ensi-iltaa. Olin todellakin päättänyt yhdeksän vuotta
sitten, "Kauppamatkustajan kuoleman" Willy Lomanin roolin
jälkeen, lopettaa teatterin tekemisen ja antautua täysin nauttimaan eläkeläisen vapaudesta. Minulle tämä oli siis lähes vastentahtoista työhön palaamista.
Risto Salmi (Vilfred Bond)
1) En nähnyt Helsingin esitystä.
2) Erinomaisesti! Ei nää henkilöt vielä vanhuksia ole. Aikalailla ovat meidän ikäisiä.
3) Merkitsee hyvin kirjoitettua, loistoroolia. Kiitollinen, että
vielä sain tehdä näin hienon roolin.
Sadan vuoden kuvia
Uusi kokoelmanäyttely esittelee suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta aina ensimmäisen maailmansotaan asti. Turun taidemuseon kokoelmiin kuuluvat klassikkoteokset
viitoittavat tietä romantiikasta realismiin ja modernismin murrokseen kohti väriä ja valoa.
T
urun taidemuseo on Ateneumin jälkeen Suomen toiseksi vanhin taidemuseo ja tästä syystä se on myös
harvoja taidemuseoita, joiden kokoelma tarjoaa läpileikkauksen suomalaisen taiteen historiaan. Turun taidemuseon kokoelmaa ryhdyttiin kartuttamaan heti vuonna 1891,
jolloin museon taustayhteisö Turun taideyhdistys perustettiin. Otanta Turun taidemuseon noin 6 500 teosta käsittävästä
kokoelmasta on jatkuvasti yleisön nähtävillä. Marraskuussa
avattava, väljän kronologinen Sadan vuoden kuvia -näyttely
vie mielenkiintoiselle matkalle suomalaisen taiteen historiaan
ja tuo taas nähtäville lukuisia yleisön rakastamia klassikkoteoksia.
Näyttelyn varhaisimmat, 1800-luvun alkupuolen teokset
edustavat romantiikan tyyliä. Nämä Italiasta ja Saksasta vaikutteita ammentavat teokset kuvaavat idyllisellä tavalla kansan elämää ja ylistävät luonnon runollista kauneutta. Vuosisadan edetessä alkoi yleistyä Ranskasta lähtöisin ollut realistisempi tapa tarkastella kuva-aiheita. Pariisista tulikin 1800-luvun loppupuolella itseoikeutetusti maailman taiteen pääkaupunki. Tähän vaiheeseen sijoittuu myös suomalaisen taiteen
kultakausi, joka on näyttelyssä hyvin edustettuna. Vuosisadan
vaihteen hienostunut ja pelkistetty symbolismi ennusti jo seuraavaa askelta: irtaantumista realistisesta esitystavasta ja taiteilijan henkilökohtaisen näkemyksen korostumista. Sadan
vuoden kuvia -näyttely päättyykin väriä hehkuviin, 1900-luvun alkuvuosikymmenten modernistiin teoksiin. Näyttelyssä on teoksia mm. seuraavilta taiteilijoilta: Albert
Edelfelt, Robert Wilhelm Ekman, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Werner Holmberg, Hjalmar Munsterhjelm, Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg, Victor Westerholm ja Ferdinand von Wright. Näyttely on avoinna 21.11.2014 alkaen.
www.turuntaidemuseo.fi
Akseli Callen-Kallela: Pariisin bulevardi 1885.
Kuva Kari Lehtinen.
57
Syntyny Heidekenil
Naamiot kertovat synnytyssairaalan historiasta
Rakkaudella Agatha. Kuva Jussi Vilkkumaa.
H
eideken oli turkulainen synnytyssairaala, josta on
tullut etenkin sen lakkauttamisen jälkeen todellinen turkulaisuuden syntysija. “Syntyny Heidekenil” on takuuvarma todistus aidosta turkulaisuudesta.
Turkulainen TEHDAS Teatteri tarttuu tämän persoonallisen synnytyssairaalan historiaan, tällä kertaa naamioteatterin keinoin. Heideken -esityksen ohjaaja Lauri Rautiainen
on käyttänyt käsikirjoitusta luodessaan synnytyssairaalassa
toimineen hoitohenkilökunnan omia kertomuksia ja muistoja. Lisäksi apuna on ollut Turun Yliopiston opiskelijoiden
58
Heideken-projekti, joka kokoaa klassikkosairaalasta kirjaa.
Musiikin on säveltänyt muusikko Kari Mäkiranta ja lavastuksesta vastaa Johanna Latvala. Esitys on liki sanaton, joten se soveltuu kaikenkielisille katsojille. Koskettavan ja taatusti omannäköistä esitystä esitetään 6. syyskuuta alkaen TEHDAS Teatterin näyttämöllä Manillassa (Itäinen Rantakatu 64, Turku).
Syyskauden toinen ensi-ilta toteutuu Turun Kasvitieteellisessä puutarhassa. Q.2 - Futurum in memoriam on avaruuteen
sijoittuva tieteisseikkailu, jossa katsojat vaeltavat valtavien
kasvien seassa. Ohjauksesta vastaa kaksikko Ville Kurki ja
Ishmael Falke.
Brittiläisistä salapoliisitarinoista ja nukketeatterista pitävien kannattaa suunnata TEHDAS Teatterin vintille, jossa saa
ensi-iltansa Rakkaudella Agatha. Merja Pöyhösen ohjaamaa
murhamysteeriä esitetään aina maanantai-iltaisin.
Pikkujoulukauden voi päräyttää käyntiin punkilla. Amatsonia! päivittää historian melodraamankatkuiset naiset nykypäivään. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Tiina Paananen.
Turkuun suuntaavan teatterimatkailijan kannattaa bongata
myös TEHDAS Teatterin vierailuesitykset, kuten rakastetusta
taidemaalarista kertova monologi Helene. Nukketeatterifanin
kulta-aika on marraskuu, jolloin nukketeatterifestivaali TIPFest täyttää koko Manillan. Performancetaiteeseen saa kunnon katsauksen New Performance Turku -festivaalilla syyslokakuun vaihteessa.
www.tehdasteatteri.com
Kalastuspaketit
A
hvenanmaan saaristo on todellinen paratiisi
hauelle, meritaimenelle ja lohelle ja samalla
tietenkin jokaiselle vannoutuneelle urheilukalastajalle. Täällä voi kokeilla kaikenlaisia kalastusmuotoja jännittävästä lohen vetouistelusta avomerellä jerkkikalastukseen haukirikkailla merenlahdilla. Ahvenanmaa sopii mainiosti myös vasta-alkajille. Täällä on hyvät mahdollisuudet saada kala koukkuun.
Kalastus oppaan kanssa
Turvaudu ensimmäisenä pävänä kalastusoppaaseen!
Vuokraamalla kalastusoppaan opit nopeasti, missä vai-
keimmin pyydettävät kalat lymyävät. Arvokkaiden kalastusvinkkien lisäksi saat unohtumattoman saaristoelämyksen. Kalastusoppailla on tilavat veneet, jotka sopivat urheilukalastukseen.
Teemme yhteistyötä useiden ahvenanmaalaisten kalastusoppaiden kanssa. Yksi heistä on useissa urheilukalastuslehdissäkin mainittu Patrik Lehtonen ja hänen MAPA Fishing Teaminsa. Patrik ja
hänen tiiminsä tekevät vuosittain useita satoja opastuksia. He kalastavat eri puolilla Ahvenanmaata juuri niissä vesissä, jotka ovat
kunakin päivänä parhaat. Heidän erikoisalaansa on jerkkikalastus,
joka sopii kaikille!
Kalastusmatka Ahvenanmaalle
Vietä jännittäviä hetkiä merellä kalavedet tuntevan kalastusoppaan
kanssa tai lähde omatoimiselle kalastusretkelle kaveriporukalla.
Rikkaat kalavetemme tarjoavat kalastusta moneen makuun, sekä
samalla pääset nauttimaan Ahvenanmaan kauniista saaristosta.
a
ma2014
nanÅLAND
e
Ahv
olfia
ta g
stus
kala
toa
aris
sa
kejä telleja kelpaket
o
cy
äh
äily
golf rd
ske
pyör
gå
or fi
i
skär
stug hotell sresor.f
land
w.a
mök
3 päivän kalastuspaketti mökissä
alkaen 135 € /henkilö
www.alandsresor.fi/kalastus
mme
Palvele i!
ks
e
m
suo
ww
Tutustu myös muihin
valmiisiin matkapaketteihimme!
Puh. 018-28 040. www.alandsresor.fi
59
Turussa 225 vuotta
taaksepäin – ja eteenpäin
Teksti: Inka-Maria Pulkkinen. Kuvat Seilo Ristimäki
T
urun filharmonisen orkesterin syyskaudella koetaan
näyttämöllisyyttä, karnevaalitunnelmaa ja peräti neljä kantaesitystä. Turun konserttitalossa esiintyvät niin
koti- kuin ulkomaisetkin tähdet. Syyskauden huipentaa näyttävä, visuaalisia elementtejä sisältävä Kullervo-suurtuotanto,
jonka Suomen vanhin orkesteri esittää ylikapellimestari Leif
Turun filharmoninen
orkesteri juhlii ensi
vuonna 225-vuotisjuhlavuottaan.
Leif Segerstam johtaa
syyskauden huipentavan
Kullervo-produktion, joka
kuullaan Turun Logomossa
ja Helsingin Musiikkitalossa.
Segerstamin johdolla Turun Logomossa ja Helsingin Musiikkitalossa joulukuussa.
Beethovenia nykymusiikkina
Turun orkesterin juuret ulottuvat peräti vuoteen 1790, ja orkesteri valmistautuukin vuonna 2015 vietettävään 225-vuotisjuhlavuoteen. – On huikeaa ajatella, minkälainen edelläkävijä Turun orkesteri on ollut Suomen musiikkielämässä, Turun
filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg kertoo.
– Täällä on soitettu Beethovenia nykymusiikkina säveltäjän
vielä eläessä!
Leif-live!
Ylikapellimestari Leif Segerstamilta eivät ideat lopu. Legendaarisen kapellimestarin ohjaillessa taiteellista linjaa kuullaan
Turussa jatkossakin elämää suurempia sinfonioita maailmanluokan versioina. – Turun filharmoninen orkesteri on näyttänyt tasaiseen tahtiin ylöspäin nousevaa kaarta sointiloistossaan ja kaikenkattavassa luovuudessaan Leif-live -tulkintojen
laajenevassa ohjelmistossa, ylikapellimestari ylpeilee. – Odotan innolla uusia haasteita!
www.tfo.fi!
60
Taivaan tulet
Uudessakaupungissa
U
udenkaupungin teatteri esittää Taivaan tulet ensimmäisenä teatterina Suomessa. Rakastetun
TV-sarjan näytelmäversio perustuu sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen. Näytelmän ohjaa Jari Luolamaa ja musiikin sovituksesta vastaa Rauno Melos.
Vanhempi konstaapeli Rauni Väänänen palaa kotiseudulleen Kemijärvelle selvittääkseen välit isänsä kanssa. Kotiinpaluu ei suju aivan ongelmitta, sillä maailma ja ihmiset muuttuvat jopa Kemijärvellä. Poliisin työkin on erilaista kuin etelässä, jotain hämärää on jossain, mutta mitä ja missä, sitä eivät
lapin miehet kerro.
Kemijärvellä kohdataan myös mm. poliisipäällikkö Junni,
Raunin työpari Aimo, lääkäri Erkki Viherkoski, kaupunginjohtaja Sinikka Ström "eli niin kuin met sanomma Römmi"
sekä neljän kopla.
Uudessakaupungissa nähdään musiikkinäytelmä, jossa
kuullaan mm. sarjasta tuttua musiikkia. Näytelmässä kuullaan
esim. sarjan tunnusmusiikki, johon musiikin säveltäjä Ismo
Alanko on tehnyt sanat. Laulun sanat kuvaavatkin mainiosti
näytelmän henkeä:
Herään yöhön niin valoisaan,
jossa elämä riehuu valtoimenaan,
mä herään yöhön niin raivoisaan
jossa rakastuneita odotetaan
Taivaan tulien ensi-ilta on la 24.1.2015 ja esityksiä on yhteensä 21 aina huhtikuun puolen väliin asti. Pääroolissa Raunina
on Sanna Koivunen. Muissakin rooleissa on uusikaupunkilaisittain tuttuja näyttelijöitä. Näytelmä on Uudenkaupungin
Teatterin isoin satsaus keväälle 2015. Näytelmä on siis teatterien kantaesitys!
www.uudenkaupunginteatteri.fi
Päällystakki, Akaki - Raimo Niemelä. Kuva Katja Laine
Ugin Teatteri Syksy 2014!
Kullervontie 11, Uki!
(Puh. 02-8451 5440) www.uudenkaupunginteatteri.Þ!
Kansallinen matonpesupäivä !
Ensi-ilta 5.9.2014
Päällystakki!
Ensi-ilta 18.9.2014
Pokka pitää!
7.11.2014 alkaen
Saiturin joulu!
15.11. alkaen!
Taivaan tulet Rauni – Sanna Koivunen. Kuva Katja Laine
61
Revontulia ja lappilaista
luontoa Rovaniemen
Sokos Hotel Vaakunassa
Rovaniemen Original Sokos Hotel Vaakunan hotellihuoneet uudistetaan
vaiheittain 2014-2015. Osuuskauppa Arina investoi sisustukseen n. 1 milj.
euroa ja kiinteistön omistaja Keva teettää samassa yhteydessä mittavia
peruskorjauksia yhteistyössä Arinan kanssa.
E
nsimmäiset uudistetut huoneet
valmistuivat asiakkaiden käyttöön kesäkuun lopussa. Seuraavat valmistuvat elo-syyskuun vaihteessa ja loppusyksystä käytössä on jo
n. 80 Sokos Hotels –ketjun Originalhotellityypin mukaista hotellihuonetta.
Remontti jatkuu vuoden 2015 puolelle niin että lokakuun lopussa ovat
kaikki huoneet saaneet uuden kuosinsa.
62
Uudistuksen myötä hotellissa on 20
superior-huonetta, jotka sijaitsevat pääosin ylimmässä kerroksessa. Osasta
huoneita on viehättävä jokinäkymä.
Elämyksellisyys, skandinaavisuus,
paikallisuus ja lämmin tunnelma ovat
suunnittelun punainen lanka. Lappilainen eksotiikka ja luonto tulevat esille
sekä materiaalivalinnoissa, kalusteissa
että väreissä. Materiaaleissa, väreissä ja
huoneen tehosteissa on viittauksia tunnettuihin paikallisiin teemoihin, kuten
Lapin luontoon, poroihin, revontuliin
sekä lumihiutaleisiin. Kalustevalinnat
tukevat teemaa mm. huoneissa ’loimuavilla’ revontulivaloilla, puupölli-pöydillä sekä Rovaniemi-aiheisilla seinätauluilla. Lappilaista vieraanvaraisuutta korostetaan huoneiden lämpimällä,
mutta modernilla tunnelmalla.
Suomen rahan historiaa
Helsingin ydinkeskustassa
sijaitseva Suomen Pankin
rahamuseo avautui yleisölle
26.8.2003. Museon tarkoitus
on kertoa yleisölle keskuspankin toiminnasta – pääasiassa rahapolitiikasta – rahan
historiaa unohtamatta.
M
useon pysyvä näyttely on
jaettu kolmeen osastoon:
historia, rahapolitiikka ja
setelitaide. Tämän lisäksi museossa on
kahvila ja vaihtuvien näyttelyiden tila.
Historiaosasto kattaa rahan historian 650-luvulta ennen ajanlaskumme alkua nykyaikaan ja siinä on kaksi
alaosastoa. Toinen puoli historiaosastosta kertoo Suomen historiasta Ruotsin vallan ajalta euron käyttöönottoon
ja toinen puoli käsittelee rahajärjestelmien historiaa kansainvälisesti.
Museossa kävijät kohtaavat Suomen
monivivahteisen rahahistorian: 1100-luvun ristiretkistä alkaen Suomi oli osa
Ruotsia yli 650 vuotta ja valtakunnan
rahayksiköstä päätettiin Tukholmassa.
Vuonna 1809 Napoleonin sotien jälkimainingeissa Suomesta tuli osa Venäjää
ja ruplasta tuli virallinen maksuväline.
Uuden rahan laskeminen liikkeeseen
edellytti rahalaitoksen perustamista ja
Suomen Pankki perustettiin Turussa
12.12.1811.Tsaari Aleksanteri toisen
asetuksella 4.4.1860 Suomen rahayksiköksi määrättiin markka. Se oli virallinen maksuvälinen vuoteen 1999 asti,
jolloin euro otettiin käyttöön tilivaluuttana.
Historiaosastolla kerrotaan myös
keskuspankkitoiminnan ja rahatalouden kehittymisestä Länsi-Euroopassa
1800-luvun alkupuolelta tähän päivään.
Näkökulmassa korostetaan kiinteiden
valuuttakurssien, rahaliittojen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä kahden viime vuosisadan aikana. Osaston
vitriineissä käsitellään mm. seuraavia
asioita: keskuspankkien synty, PohjoisEuroopan taalerialue, latinalainen rahaliitto, klassinen kultakanta, 1930-luvun
lama, IMF:n perustaminen ja Bretton
Woods -järjestelmän perustaminen.
Museon keskusaukiolla on rahapolitiikkaosasto, joka on jaoteltu osa-alu-
eisiin. Niissä kerrotaan nykyaikaisen
keskuspankin toiminnasta osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää. Setelitaideosastolla on esillä Suomen Pankin
liikkeeseen laskemia seteleitä ja niiden
luonnoksia. Rahamuseossa ei kuitenkaan ole esillä kaikki suomalaiset rahat
vaan esille on laitettu tärkeimmät setelija kolikkotyypit taiteen tyylisuunnittain
jaoteltuna vuodesta 1811 euroihin asti.
Museotekniikka ja
multimediat
Museossa on kiinteiden vitriinien lisäksi myös kuusi mediaruutua, joissa kuvat vaihtuvat jatkuvasti. Näissä
ruuduissa kerrotaan mm. kuinka rahapoliittisia päätöksiä valmistellaan,
kuinka raha liikkuu maksamisessa
ja kuinka pankkivalvonnalla edistetään rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Rahamuseon viisi multimediaa toimi-
vat tablettitietokoneissa erityisissä konsoleissa. Tabletin ruudulla oleva kuva
heijastetaan valkokankaalle, jotta koko
ryhmä voi nähdä sisällön kerralla.
Muut palvelut
Omaehtoisen tutustumisen ja opastettujen kiertokäyntien lisäksi museossa järjestetään yleisötilaisuuksia. Studia monetaria ‑luentosarjassa Suomen Pankin
ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat raha- ja kansantalouden perusasioista. Luentoihin on vapaa pääsy.
Museo on auki kuutena päivänä viikossa, tiistaista perjantaisin klo 11–17
ja viikonloppuisin klo 11–16. Rahamuseossa ei ole pääsymaksua ja opastetut
kiertokäynnit ovat myös maksuttomia.
Kävijöitä on keskimäärin 10 000 vuodessa.
http://rahamuseo.fi.
Jaakko Koskentola, intendentti
Suomen Pankin
rahamuseo
Kiehtova retki
rahan maailmaan
Avoinna
ti–pe 11–17
la–su 11–16
Snellmaninkatu 2
puh. 010 19 5702
www.rahamuseo.fi
63
Petronella palasi Lapin
kultamiesten joukkoon
6
Teksti ja kuvat Seppo J. Partanen
5 vuotta kaivattu, etsitty ja kadoksissa ollut hollantilainen Sylvia Petronella van der Moer palasi viime
kesänä Lapin kultamiesten joukkoon. Hänen tuhkansa ripoteltiin Lemmenjoen tunturituuleen ja Inarin hautausmaalle, jonka ”Pyrkyripalstalla” lepäävät häntä syksyllä 1949
auttaneet kullankaivajat. Petronellan muistolaatta kiinnitettiin
hautamuistomerkkiin ja näin täyttyi hänen toivomuksensa viimeisestä leposijasta siellä, missä hän vietti elämänsä ikimuistoisimmat hetket. Seuraavana päivänä Lapin Kullankaivajain
Liitto myönsi Petronella postuumin kunniajäsenyyden. Hän
oli ollut emäntänä liiton perustavassa kokouksessa Lemmenjoella syyskuussa -49 ja legenda hänestä on levittänyt tietoa
Lapin kullankaivusta laajalti Suomessa ja maailmassa.
Petronella kuoli Kalifornian Sausolitossa 28. tammikuuta
2014. Tieto hänen poismenostaan levisi Suomeen Jennifer
O`Connellin nettisivujen kautta. Eräkouluttaja, laulaja, taiteilija ja kirjailija Jenny oli ystävystynyt Petronellan kanssa ja
hullaantunut hänen kertomukseensa kävelystä Suomen Lappiin ja elämisestä erämaassa kullankaivajien kanssa. Jenny oli
luvannut tuoda Petronellan tuhkat Lemmenjoelle ja hänelle
kypsyi myös ajatus kulkea samat polut sekä kirjoittaa kirja
seikkailuistaan .
Jenny saapui Suomeen kesäkuun alkupuolella 2014. Hän
tutustui Helsinkiiin, Hämeenlinnan, Kotkaan, Lahteen ja moniin muihin paikkoihin kuten esikuvansa. Lappiin hän matkusti heinäkuussa, ja sinne tuli myöhemmin myös Petronellan
tytär Solange. Tyttärelle oli äitinsä kertomuksista muodostunut satumainen kuva Lapista ja erityisesti Lemmenjoesta. Tämä kuva vahvistui yhteisellä retkellä Lemmenjoen tuntureille,
jonne ripoteltiin osa Petronellan tuhkasta.
Solange kertoi äitinsä muistelleen Lapissa oleskeluaan elämänsä parhaimpina hetkinä. Lapsuuden muistoihin kuului
myös jokailtainen musiikki nukkumaan mentäessä; se oli Sibeliuksen Tuonelan Joutsen. Petronella oli tietoinen siitä, että häntä yritettiin vuosikymmenien varrella monesti tavoittaa
Tämä kuva
Petronellasta on
poimittu Suojelupoliisin arkistosta
ja se on otettu
lokakuussa 1949.
64
Lapin Kullankaivajain liitto myönsi Petronellalle kunniajäsenyyden, jonka liiton 65-vuotisjuhlissa Tankavaarassa
otti vastaan tytär Solange. Oikealla hänen ystävänsä Jenny ja vasemmalla korutaiteilija Tytti Bräysy, joka valmisti
kullasta ja hopeasta kaulakorun ”Petronellan kukkulat”
lahjana kullankaivajilta.
ulkoministeriön, lehdistön, kirjailijoiden ja monien muiden
kautta. Sensaationhakuiset lehtikirjoitukset jättivät kuitenkin ikävät muistot ja niiden takia hän ei halunnut vastata yhteydenottopyyntöihin. Kullankaivajien rehti ystävyys, upeat
maisemat ja seikkailut alkuperäisessä luonnossa säilyivät koko elämän ajan rakkaimpina muistoina. Äiti ja tytär viettivät
hyvinkin rikasta ja vauhdikasta elämää Petronellan työskennellessä muun muassa Hollannin suurlähetystöissä pitoemäntänä. Solange syntyi Ranskassa 1955 ja perhe muutti lopulta
Amerikkaan.
Petronellan seikkailut
Lapissa 1949
Petronella lähti kultamaille Inarin Laanilasta Hangasojan ja
Tolosjoen kautta. Hän oli linja-autossa Rovaniemeltä pohjoiseen heinäkuun lopulla 1949 tavannut geologi Klaus Säynäjärven, joka kertoi kauniille nuorelle naiselle Lapin kullasta ja
kullankaivajista.
Helsingistä velkojaan ja menneisyyttään paennut Petronella innostui aiheesta ja pyysi päästä mukaan. Päällään hänellä
oli vain kevyen kesähepenet. Auto pysähtyi Vuotson matkailumajalla, josta lainattiin hiihtohousut, anorakki ja kumisaappaat. Patikkaretkelle kultapuroille lähti mukaan kaksi ranskalaista matkailijaa, jotka kääntyivät pian takaisin valtatielle. Käveltiin Sotajoen kautta Kutturaan, siitä erämaan halki
Lemmenjoelle toista viikkoa ja matkaa kertyi yli 100 km.
Toinen mokoma kilometrejä syntyi monista polkupyörä- ja
veneajeluista, joista hän teki Lemmenjioella, Inarissa, Laanilassa ja Sotajoella.
Petronella matkusti muutaman päivän Lemmenjoella oleskelun jälkeen Klausin mukana Vuotsoon, mutta hän oli
niin innostunut kultamiehistä, kullankaivusta ja Lapista, että palasi saman tien paremmat varusteet hankittuaan Inariin
ja Lemmenjoelle. Hän ehti olla kullankaivajien emäntänä
Morgamojan Kultalassa runsaan kuukauden. Miehet lähtivät
syyskuun lopulla hankkimaan muonaa Ivalosta ja Petronella
halusi mukaan tarkistaakseen, oliko hänelle lähetetty rahaa
Matkailijayhdistyksen majoille. Huhut salaperäisestä naisesta ja vakoilijasta olivat kiirineet maalikyliin ja sitä tietä Suojelupoliisin korviin.
Petronella pidätettiin Ivalon majalla syyskuun lopulla,
kuljetettiin Helsinkiin, jossa hänet tuomittiin 18. lokakuuta
1949 maksamattomista hotellilaskuista ja muista vähäisistä
rikkeistä sakkoihin ja karkotettavaksi maasta viideksi vuodeksi. Maksamattomille hotellilaskuille riitti kuittaajia.
Tämän jälkeen häntä ei ole tavoitettu, vaikka häntä yritettiin etsiä elokuvan pääosaan, kuningatarvierailulle, lehtijuttuihin, kullankaivajien postinhoitajaksi. Huhuja Petronellan
elämästä ja kuolemasta kultamiesten keskuudessa liikkui
paljon.
Hänen syntymäpäiviään juhlittiin Lemmenjoella syyskuun alussa 1949. Hän täytti 26 vuotta eli oli saman ikäinen
kuin Jenny kulkiessaan Petronellan jalanjäljissä kesäkuusta
lokakuun 2014. Odotamme mielenkiinnolla kirjaa Petronellan, Solangen ja Jennyn seikkailuista Suomessa 1949 ja 2014.
Lisätietoja Petronellasta täältä:www.kultahippu.fi, Mauno
Pyhtilän kirja ”Balladi kauniista Petronellasta”
Klassikkoja
Lohjan
Teatterissa
Humisevan päärooleissa esiintyvät Teemu Alanen ja Darya Höysniemi
Esa Koski esittää
Hiiriä ja Ihmisiä
– näytelmässä
eläimiä rakastavaa
Lennietä.
Lohjan Teatterin syyskauden jylhän kaunis
musikaali
HUMISEVA HARJU
Esitykset:
18.10.–13.12.2014
Liput: www.netticket.fi
Lisätiedot: www.lohja.fi/teatteri
S
yyskauden avaa Brontën jylhän kauniiseen romaaniin perustuva Humiseva Harju. Tämä hurja sukutarina saa seurakseen Antti Kajanderin upeasti sovittamaa kansanmusiikkia ja vie katsojan mukanaan Yorkshiren
nummille erikoisten ihmiskohtaloiden pariin suuren näyttelijäjoukon tulkitsemina. Tämän jylhän kauniin rakkaustarinan
pääparina nähdään Darya Höysniemi ja Teemu Alanen.
Tammikuussa tarjoamme John Steinbecin vaikuttavan mestariteoksen Hiiriä ja Ihmisiä. Koskettava tarina ystävyydestä
sykähdyttää varmasti kaikkia draaman ystäviä.
Kevätkauden päättää kaikkien rakastama satuklassikko H.C.
Andersenin Pieni Merenneito. Jännittävä ja liikuttava tarina
suloisesta merenneidosta, joka pääsee seikkailemaan maanpäällä. Satuklassikko, joka viehättää sukupolvesta toiseen.
Klassikkonäytelmät ohjaa teatterin johtaja-ohjaaja Sari Niinikoski.
Kun tähän kattaukseen lisätään Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:n hauskoja Nasakka- improvisaatioesityksiä, ja Klassikko – ryhmän nokkelaa ja notkeaa kuorolaulantaa on katsojilla
mistä valita.
www.lohja.fi/teatteri
65
Turun Seudun Matkailijat ry
29.11.2014 EVITA Tampereella
Menestysmusikaali Evita Tampereen Työväen Teatterissa päivänäytöksenä.
Koko maailman tuntema Evita nousi köyhyydestä Argentiinan tärkeimmäksi naiseksi, joka kohensi köyhien ja
työläisten asemaa. Lähtö Kupittaan Stadionin parkkipaikalta klo 9.00 ja linja-autoaseman til. ajopysäkiltä klo 9.15.
Hinta 90 e sisältäen matkan, teatterilipun ja ruokailun.
Tied./ilm. p.050-5711303 Torsti Rekola tai [email protected]
Ensi kesän matka 11–14.6.2015 Viroon.
Matkakohteina Toompean linna, Eduskunta, Pärnumaa, Kihnun saari
Laiva on jo varattu (Viking Line) ja myös hotelli, joka Majapaikkanamme on pieni ja kodikas hotelli Astra: http://www.astra.ee/
fin/galerii.php
Meille on varattu koko hotelli, jossa on 23 huonetta. Majapaikasta rantaan on kaksi kadunväliä, keskikaupunkiin kävellään
vartissa. Tallinnassa tutustumme Toompean linnaan ja eduskuntaan. Pärnussa kaupunkikierros; tornit ja kirkot… ja päiväksi
Kihnun saareen. Ehkä löydämme mukavan kartanonkin lounaspaikaksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Terje Suominen
p. 040 8610 389 tai Torsti Rekola 050 5711 303 tai [email protected]
Ps. Varaa paikkasi ajoissa, niin varmistat mukaantulosi.
Tervetuloa!
Kaikkiin tapahtumiin ovat tervetulleita myös ”ei-jäsenet”.
Tervetuloa mukavaan joukkoon näkemään ja kokemaan.
Tarton matkan jälkitunnelmia
Isot kiitokset Teille kaikille, jotka olitte mukana Turun Seudun Matkailijat ry:n matkalla Virossa. Viime kesän reissu oli loppuunmyyty Itsenäisyyspäiväksi. Ja vaikka sitten joku joutui jäämään pois, niin toiset onnelliset pääsivät taas tilalle.
Aina vuosi toisensa jälkeen voin sanoa, että olette hieno ryhmä. Aina ajoissa, aina iloisena ja reippaana uuteen päivään. Ja
vaikka välillä ripsotti sadetta, niin eipä sekään paljon haitannut, intoa riitti aina vaan.
Kasvitieteellinen Puutarha antoi meille auringon niin taivaalle kuin sydämiimme, että jaksoimme Hiekkakiviluolat ja setokaiset
hyvillä mielin. Oluttehdas oli mielenkiintoinen kokemus nykyaikaa. Ja oppaamme Margit, läksiäisillallinen ja Alatskiven kartano
jäivät mieltäni lämmittämään.
Tällä matkalla tutustuin myös virolaiseen sairaanhoitojärjestelmään. Jälkeenpäin ”toipilas" sanoi lämpimät sanat: hän tunsi
olonsa turvalliseksi, koska olin mukana sairaalareissussa. Siitä kiitoksesta sain hyvän mielen!
Kaiken huipuksi sain meidän ryhmäläisiltä kiitoskortin ja rakentavaa palautetta heti matkan jälkeen. Tartosta ja upeasta matkastamme ja antaa taas intoa järjestää tulevia matkoja.
Terje Suominen
Matkanjohtajanne ja oppaanne
Imatran Matkailuyhdistys ry
Joutsenlampi-jääshow Tampere-talossa lauantaina 25.10. klo 19
Maailmankuulu Imperial Ice Stars on moninkertaisesti palkittu jäätanssiryhmä, joka tuo luistelushown konserttisalien mukavaan ja
intiimiin ympäristöön. Menomatkalla tutustumme Rönnvikin viinitilaan Pälkäneellä, jossa myös ruokailemme klo 15. Tila on yksi
Suomen suurimmista ja palkituimmista viinitiloista. Matkan hinta jäseniltä 105 e ja ei jäseniltä 115 e. Matkaan lähdemme Rasilasta
klo 10.00, V:niskalta klo 10.15, Matkakeskukselta (Keskusasema) klo 10.30 ja Olavinkadulta klo 10.45. Ilm. Marja Lankiselle 19.9.
mennessä, [email protected] tai p. 040 5740433
Syyskokous ja teatteri torstaina 27.11.
Yhdistyksen syyskokous Ravintola Kulmahuoneessa (Lappeentie 18, käynti Esterinkadulta) klo 17.30. Kokouksessa käsitellään
sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen mahdollisuus osallistua klo 19 alkavaan Saku Santeri Heinosen käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Irwin -teatterinäytökseen. Nimiroolissa Aki Honkatukia.
Teatterin hinta jäsenille 29 e. Ilm. Ritva Happoselle 27.10. mennessä p. 040 552 2160
Joulupuuro Hiljan Pihassa tiistaina 16.12. klo 14 – 18.
Joulutervehdyksenä yhdistys tarjoaa jäsenistölle joulupuuron Hiljan Pihan tuvassa. Puuron saa jäsenkorttia näyttämällä.
Joutsenlampi-baletti torstaina 1.1.2015 klo 17, Kulttuuritalo Virrassa
Uuden vuoden aloittaa Imatra Balletin myötä dramaattinen klassikko Joutsenlampi, joka on yksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista
baleteista. Joutsenlampi on ensimmäinen Pjotr Tšaikovskin säveltämä baletti ja se sai ensi esityksensä Moskovassa vuonna 1877.
Imatra Baletissa sen tulkitsee taidokas St. Petersburgh Ballet Theatre. Liput jäsenille 49 e permanto, 42 e parvi, ei jäsenille 53 e /
47 e. Ilm. Marja Lankiselle 31.10. mennessä, [email protected] tai p. 040-5740433.
66
Yli 60.000 tuotetta
saman katon alta!
Nivala, Alahärmä Raahe,
Iisalmi, Kiiminki, Kokkola
Alahärmä, ,Iisalmi, Kokkola,
Kiiminki, Liminka, Muhos,
Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi,
Pori ja Vaasa
Muhos
Kokkola
Siilinjärvi
www.HHnet.fi
www.facebook.com/halpahalli
67
Merkillisen reilu.
Varaosat kaikkiin matkailu- ja perävaunuihin
Laaja tuotevalikoima kattaa kaikki varaosat, joita matkailu- ja perävaunut tarvitsevat.
Esim. jarrutorni sisältää tavallisimmat jarrukenkämallit sekä jarrujen ja vetoaisan
osia, kuten pyöränlaakereita, jousisarjoja, napasuojuksia, napatiivisteitä,
pyöränpultteja, aisan vaimentimia, kuulakytkimiä ja jarruvaijereita.
Valikoima sisältää myös tavallisimmat kaasujousi- ja
päätykappalemallit.
www.valeryd.fi
Tuotteet löytyvät ainutlaatuisella Internet-hakukoneellamme
helposti ja nopeasti. Tuotteita voidaan hakea syöttämällä
jarrun tunnistemerkintä esim. EU Protocol No, nimike,
tuotenumero tai mitat.
Paikkakuntasi
jälleenmyyjän löydät:
fixus.fi
Vetokoukut lähes jokaiseen
automerkkiin
Tyyppihyväksytyt (94/20/EC) Westfalia- ja Monoflex
-vetokoukut sopivat täydellisesti Suomen teillä liikkuviin henkilö- ja pakettiautoihin. Ne vetävät turvallisesti
kaiken pyörillä kulkevan kuorman aina peräkärryistä
asuntovaunuihin. Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut
asennetaan aina auton omiin, valmistajan määräämiin
kiinnityspisteisiin ja niillä on auton iän kattava katkeamattomuustakuu.
Westfalia- ja Monoflex-vetokoukut ovat alkuperäislaatuisia huipputuotteita, jotka myös autonvalmistajat ovat
hyväksyneet ensiasennukseen. Westfalia- ja Monoflexvetokoukut yhdessä automerkkikohtaisen sähkösarjan
kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen ja
Paras tyrmäys vetopulmiin...
OIKEA KOUKKU!
Valikoimassamme satoja laatumerkkejä. Katso lisää osoitteesta: fixus.fi

Lue lisää Radion sinfoniaorkesterin konserteista s. 8-9

Transcription

Similar documents

5 Lieksa-Sibeliuksen häämatkan kaupunki

Kasiohjelma 05022015.pdf

Lataa Sibeliuksen syksy -festivaalin 2015 ohjelma.

MARTTI TURTOLA

SINFONIAKONSERTTI

Sibelius_opettajan_materiaali

Lataa käsiohjelma - Tampere Filharmonia

SFC-Etuniemi on paras karavaanialue Omavesi

Kasiohjelma 09102014.pdf

kepeästi mutta vähättelemättä

Kasiohjelma 13112014.pdf

SINFONIAKONSERTTI

0312 Vankkuriviesti_Final_w.pdf - SF

03.11 Vankkuriviesti pdf.pdf - SF

kevätkokous - Sf-Caravan Salon Seutu ry

leike 2 - Tapahtumajuna

Kutsu Pohjois-Karjalan teatteriyhdistys ry:n

KEVÄT KESÄ 2012

Sibelius150-tapahtumat

Jussi Jaatinen vaihtoi tahtipuikon pipettiin - Kemia