docJokioisten kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma
download 
Report Transcription
Jokioisten kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma
Jokioisten kartanopuiston hoito- ja käyttösuunnitelma Merja Hartikainen ja Liisa Markkula 17.5.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 1 Sisältö 1. Jokioisten kartanopuisto .................................................................................................................................. 4 1.1. Kartanoalue ja suojelutilanne .................................................................................................................... 4 1.2. Kartanopuisto ............................................................................................................................................ 4 1.2.1. Kartanopuiston arvo ........................................................................................................................... 5 1.2.2. Kartanopuiston alueella toimijat ........................................................................................................ 5 1.2.3. Kartanopuisto matkailukohteena ....................................................................................................... 5 2. Kartanopuiston hedelmätarha ......................................................................................................................... 6 2.1. Historia ...................................................................................................................................................... 6 2.2. Hedelmäntarhan kunnostaminen 2004.................................................................................................... 8 2.2.1. Hedelmätarhan tarhaomenapuiden lajiketunnistus ........................................................................ 13 2.2.2. Koristeomenan lajiketunnistus ......................................................................................................... 16 2.3. Hedelmätarhan kunnostussuunnitelma .................................................................................................. 16 2.3.1. Geenivaraohjelman malli omenalajikkeiden valitsemiseksi historialliseen puutarhaan.................. 16 2.3.3. Omenapuiden istutussuunnitelma ................................................................................................... 18 2.3.4. Kartanopuiston omenapuut ............................................................................................................. 19 2.3.5. Hapankirsikat .................................................................................................................................... 20 2.4. Hedelmätarhan maaperätutkimukset ..................................................................................................... 23 3. Kartanon perennat ......................................................................................................................................... 23 3.1. Kadonneen kukkaympyrän palauttaminen ............................................................................................. 25 4. Kartanopuiston puut....................................................................................................................................... 26 5. Kartanopuiston ryhmäkasvit .......................................................................................................................... 27 6. Kartanopuiston maaperä .............................................................................................................................. 29 6.1. Maaperätutkimus .................................................................................................................................... 29 6.1.1.Maaperätutkimuksen tulokset .......................................................................................................... 32 7. Kartanopuiston hoitosuunnitelma................................................................................................................. 34 7.1. Hoidon yleisiä periaatteita...................................................................................................................... 34 7.2. Hoitoalueet ............................................................................................................................................. 35 7.3. Kartanopuiston hoito alueittain .............................................................................................................. 35 8. Jokioisten kartanopuiston ennallistamistoimet ............................................................................................. 40 9. Jokioisten kartanopuiston arvokohteet, kunto ja toimenpiteet .................................................................... 41 LIITE 1.................................................................................................................................................................. 47 2 LIITE2 .................................................................................................................................................................. 48 LIITE3 .................................................................................................................................................................. 49 LIITE 4 Kotiseutuneuvos Alli Branderin haastattelu .......................................................................................... 50 LIITE5 Tutkimisen aiheita .................................................................................................................................... 50 LIITE6 Jokiosten kartanoalueeseen liittyviä karttoja ......................................................................................... 51 LIITE7 Joitakin hankkeen aikana löytyneitä kuvia.............................................................................................. 54 3 1. Jokioisten kartanopuisto 1.1. Kartanoalue ja suojelutilanne Jokioisten kartano sijaitsee Jokioisten kunnassa Kanta-Hämeen maakunnassa. JOkioisten kartanoalueen omistaa Suomen valtio ja aluetta hallinnoivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT / Senaatti kiinteistöt. Kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1798. Sen rakennutti kartanon omistaja kenraali ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand. Kartanopuiston yhteydessä on myös talousrakennusten kokonaisuus, talli- ja maneesirakennus (1897), viljamakasiini (1802), konttori (1804), Murula (1808) ja tapulimakasiini (1810) sekä konehallirakennus (1952) sekä Humpilantien toisella puolella sijaitsee kivinen navetta v. 1799 ja tiilinen navetta vuodelta 1890. Alueella on voimassa asemakaava, jossa kartanopuiston alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä erityisalueeksi. Kartanon rakennettu alue on suojeltu Valtioneuvoston päätöksellä suojelumääräyksellä S4. Kartanon päärakennus ja sitä ympäröivä puisto on suojeltu suojelumääräykselläS1. Myös kartanon vanhoja talousrakennuksia koskevat eriasteiset suojelumääräykset. 1.2. Kartanopuisto Maaherra Ernst Gustaf von Willebrandin aikana perustettiin kartanon päärakennuksen ympärille Loimijoen rantaa seuraileva maisemapuutarha. Hän rakennutti myös jokeen viettävälle rinteelle kasvihuoneen, jota pidettiin maamme suurimpana, sekä maisemapuistoon kuuluneita useita huvimajoja. Puiston vanhimmat osat ovat kuitenkin Laamanni Gustaf Gottfried Reuterholmin ajalta, joka tuli kartanonomistajaksi 1773. Hänen aikanaan perustettiin kartanon nykyisen päärakennuksen ja Loimijoen väliselle rinteelle hedelmäpuutarha, joka sijaitsee jotakuinkin samalla alueella yhä. Laamanni Reuterholm antoi aikoinaan myös istuttaa puukujanteita kartanon ympärille. Nykyään kartanopuiston 3,4 hehtaarin alue rajoittuu idässä Humppilantiehen, lännessä metsäpuistossa olevaan von Willebrandien hautaan, etelässä osin Loimijokeen ja osin Jokioisten Lankatehtaan alueeseen ja pohjoisessa Kirkkotiehen. Puiston alueella kasvaa nelisen sataa puuta, joista vanhimmat, tammet, ovat yli 200-vuotiaita. Puiston itäosassa on symmetrisiä muotoja, esim. kaksi suoraviivaista käytävää ja päärakennuksen edessä kukkaympyrä. Länsiosa on englantilaistyyppinen maisemapuisto; avara nurmialue, jossa puut kasvavat pieninä ryhminä. Päärakennuksen eteläpuolella on omenapuita, joista vanhimmat on arvioitu yli 150-vuotiaiksi. Hedelmätarhan alueelle on myös istutettu varsin runsaslajinen joukko omenapuiden taimia. Kartanopuiston rakennettuja elementtejä ovat: vanha maakellari, torpparipatsas, vanha käymälä- ja puuvajarakennus, liuskekiviportaat, tenniskenttä , puutarhan kellari, entisen kasvihuoneen luonnonkivinen taustamuuri ,kivinen hautamuistomerkki ja siihen liittyvät kiviset portaat ja pylväät, joiden välissä ketjuaita Kartanopuiston merkittävimpiä kasvikohteita ovat: Puiston itäpuolella iisääntulotietä reunustaa lehmuskuja, joka muodostaa molemmille puolilleen toiset kujat kahden muun lehmusrivistöjen kanssa. Sisääntulotien molemmin puolin on symmetrisesti havupuuryhmät. Alueella on vapaasti kasvavia vanhoja jaloja lehtipuita ja lehtikuusia. Torpparipatsasta reunustaa leikattu kiiltotuhkapensasaita ja sen vieressä kasvaa erittäin vanha japaninlikusterisyreeni. Vapaasti kasvavia pensaita on hiekkateiden risteyksissä. Puistoa erottaa maantiestä korkea leikattu kuusiaita. 4 Puiston länsipuolella kasvavat suuret vanhat lehtipuut, erityisesti yli kaksisataavuotiaat tammet ja ryhmä metsälehmuksia sekä havupuuryhmä puiston länsipäässä. Kartanopuiston aluetta etelässä rajaava isabellinsyreeniaidanne, joka sijaitsee pohjoisempana kuin ennen. Hedelmätarhassa on säilynyt vanhoja omenapuita ja hauta muistomerkin ympärillä on vielä jäljellä muutama kuusikehän vanhoista kuusista sekä portaiden molemmin puolin vanha parisataavuotias tammi ja metsälehmus. 1.2.1. Kartanopuiston arvo Pia Kurki on arvioinut historiallisen inventoinnin yhteydessä, että Jokioisten kartanopuisto on keskeinen historiallinen puutarha, jolla on historiallista, kulttuurihistoriallista, puutarhataiteellista sekä puutarhanhoidollista arvoa. Puisto on suhteellisen hyvinsäilynyt ja kartanon alue on tärkeä osa Jokioisten rakennettua kulttuurihistoriaa. Historiallinen puutarha ja siihen liittyvät käsitteet, hoito ja kunnostus on valtakunnallisesti ohjeistettujulkaisussa:Infra 23-710115, Historiallisten puistojen ja puutarhojen suojelu, hoito ja kunnostus. (2013) 1.2.2. Kartanopuiston alueella toimijat Jokioisten kartanopuiston alue on MTT Maa- ja elintarviketalouden keskuksen toiminta-aluetta. Päärakennuksessa on toimisto- ja kokoushuoneita ja MTT:n johdon vieraat kokoustavat usein kartanolla. Lisäksi vuonna 2003 perustettu kansallinen geenivaraohjelma käyttää kartanopuistoa opetus- ja matkailukohteena. Puiston itäosa on läpikulkureitti sekä MTT:n työntekijöille että kuntalaisille. Puistoalue ja sitä ympäröivät metsät houkuttelevat koiran ulkoiluttajia ja jonkin verran lapsiperheitä. Puiston halki mennään myös Maaseutu- ja kotieläinpuisto Elonkiertoon. Talli- ja Maneesirakennuksessa toimii MTT Maatilapalvelujen tukipiste sekä yksityinen autokorjaamo Saman rakennuksen takapihalla ja Konehallirakennuksen takana on usein autoja, traktoreita ja muita viljelylaitteita säilytyksessä. Maneesin takana sijaitsee myös autojen ja traktorien pesupaikka. Jokioisten kunta omistaa uuden navetan, joka on kunnostettu Tietotaloksi. Tapulimakasiini on myös Jokioisten kunnan omistuksessa ja kesäisin siellä järjestetään yleisölle avoimia taidenäyttelyitä. 1.2.3. Kartanopuisto matkailukohteena MTT ja kansallinen kasvigeenivaraohjelma on 2000-luvulla kehittänyt kartanopuistoa matkailullisesti ajatuksena kertoa ja tiedottaa historiallisen ympäristön perinnekasveista. Alue on kuntalaisten oman kertoman mukaan vaikuttanut suljetulta ja heillä on ollut epätietoisuutta, saako puistoon tullakaan. Vuonna 2005–2009 käynnissä olleen Kartanopuisto-hankkeen tavoitteena oli perustaa Jokioisten kartanopuistosta opetuspuisto, jossa kävijät voivat virkistyä ja saada tietoa kartanon puistoalueen kasvillisuudesta. Hankkeen toteuttajana on ollut Suomen Kansallinen Kasvigeenivaraohjelma, jota MTT koordinoi. Tämän hankkeen aikana kartanopuiston kasvillisuus kartoitettiin, kartanopuistosivusto luotiin MTT:n ulkoisille verkkosivuille ja kartanopuistoon avattiin vuonna 2007 Puistopolku, jonka varrelle omenapuut ja osa kartanon kasvillisuudesta on merkitty maastoon nimikyltein. Polun kartta ja kasviluettelo on saatavilla MTT:n ulkoisilta verkkosivulta (https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/puistot/jokioistenkartanopuisto/puistopolku). 5 Jokioisten kartanopuistoalue on ollut myös osa Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hanketta "Sustainable historic park management and development in Finland and Estonia", DEVEPARK, vuosina 2009–2012. Hankkeessa luotiin verkosto, joka parantaa historiallisten puistojen tunnettuutta Suomessa ja Virossa ja kehittää ja esittelee uudenlaisia käytäntöjä puistojen ylläpidossa ja matkailukäytössä. Hankkeen aikana ja kasvigeenivaraohjelman toimesta kartanopuistoon on järjestetty lukuisia yleisötilaisuuksia ja opastuksia. Jokioisten kolme geenivarapuistoa (Wendlan puutarha, Ferrarian rinne ja Jokioisten kartanopuisto) ovat olleet hankkeessa pilottina matkailureitistä, jossa kehitetään historiallisten puutarhojen alkuperäisten ja vanhojen kasvikantojen esilletuontia puutarhamatkailussa. Jokioisten geenivarapuistoista julkaistiin yhteisesite ja kohteista on kerrottu yleis- ja ammattilehtiartikkeleissa. DEVEPARK-hankkeen aikana Kartanopuistoon asennettiin 10 kyltin ja 19 äänitteen ääniopas ja puiston kasvien nimikyltitystä täydennettiin. Hankkeen ansioista myös MTT:n ulkoisia geenivaraohjelman Puistot- verkkosivuja päivitettiin esittelymateriaaleilla. Näillä verkkosivuilla kävi hankevuosien 2009–2012 aikana yli 23 000 kävijää. Puistoissa on vieraillut samana aikana kymmeniä puutarha- ja sidosryhmämatkalaisia eri puolelta Suomea. Vuosittain järjestettävillä Jokioisten Pitäjänpäivillä paikalliset yhdistyksen ovat järjestäneet yleisölle kartanopuistoon toiminnallisia kohteita, kuten lapsille leikkialueita ja puistozumbaa. Pitäjänpäivien yleisön traktorikyyditys kulkee kartanopuiston kautta päärakennuksen edestä. Suurin tapahtuma, joka kartano puistossa on järjestetty 2000-luvulla on ollut paikallisen pankin järjestämä musiikkikonsertti. Se keräsi pari tuhatta kuulijaa. Myös kasvigeenivaraohjelman kansainvälisen Biodiversiteettivuoden 2010 kunniaksi järjestämä yleisötilaisuus keräsi yli 400 osallistujaa. DEVEPARK-hankkeen ja kasvigeenivaraohjelman aktiivisen Pitäjänpäivien järjestäjänä toimimisen ansioista tietoisuus kartanopuiston julkisuudesta vaikuttaa saavuttaneen useimman kuntalaisen. Hankkeen aikana järjestettiin yleisökysely alueen tilasta, käytöstä ja tunnettuudesta. Puisto on yleisölle maksutta avoin läpi vuoden. 2. Kartanopuiston hedelmätarha 2.1. Historia Jokioisten kartanon hedelmätarha sijaitsee lämpimällä etelärinteellä. Sen perusti Laamanni Reuterholm (omistaja 1773–1791) osaksi hyödynajan geometristä puutarhaa. Tuolloin hedelmätarha koostui yhdeksästä neliönmallisesta nurmikorttelista, joiden reunoilla kasvoivat hedelmäpuut sekä viinimarja- ja karviaispensaat. Hiekkatiet erottivat kortteleita toisistaan. Kartta: osa kartasta Karta öfver Jockis Sätesgård 1795, Jokioisten kartanoiden arkisto, Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 6 Willebrandin (omistaja 1791–1809) aikana hedelmätarha sai pitää Reuterholmin aikaisen rakenteensa. 1880luvun kartassa hedelmätarha kortteleista, joista läntisimmät alkoivat saada kaarevia piirteitä. 1900-luvun alun ilmakuvissa hedelmätarha on kutistunut neljäksi kortteliksi ja omenapuut eivät enää kasvaneet säännöllisesti, osa on ollut kortteleiden keskelläkin. 1940-luvulla hedelmätarhan korttelijako ei ole enää ollut kovin selvä. Kartta: osa kartasta A. Nordensten, Charta öfver Jokkis Gårds Åkrar Författadår 1799, MTT arkisto Kartta: osa kartasta Karta öfver Jokkis Gård, Upprättad År 1862 af H.H.Lundelin, MTT:n arkisto. 7 Työtehoseura-rakennuksen (nykyisin kartanon konttori) seinällä olevassa vuodelta 1920 olevassa karttapiirroksessa hedelmäkorttelialue on varsin jäsentymätön, kuva: Merja Hartikainen /MTT arkisto. Sotavuosina ja vielä 1950-luvulla hedelmätarhan alue on ollut osin kasvimaana. Rivissä olleiden omena- ja marjapensaiden välissä viljeltiin mm. perunaa, porkkanaa, mukulaselleriä ja persiljaa. Päärakennuksen päässä on ollut mansikkamaa ja kartanon perunakellarin vieressä vadelmaa, puna- ja mustaherukkaa sekä karviaista. Marjapensaat ovat olleet ennen sotia istutettuja ja ne hävitettiin 1960-luvulla. Perunakellarin lähellä viljeltiin myös 1950-luvulla suosittua raparperia 2.2. Hedelmäntarhan kunnostaminen 2004 Vuonna 2004 kartanon hedelmätarhan alueelle istutettiin 24 MTT Piikkiöstä hankittua tainta. Ne istutettiin Museoviraston avustuksella noudattaen Pia Kurjen tekemää suunnitelmaa. Pia Kurjen vihertyöselitteessä ”Jokioisten kartanon hyötyviljelmäalue” taimiluetteloon (Liite 3) on merkitty Md* Malus domestica 36 kpl (MTT:ssä kasvatettuja) ja Md Malus domestica paikallisia vanhoja lajikkeita 13 kpl. Puut istutettiin niin, että ne muodostivat vanhojen puiden kanssa 2 hedelmäpuukorttelia ja nämä korttelit sijaitsivat 103,75 – 105,5 mmp . Puiden linjaus oli tehty yhdessä Museoviraston edustajan ja Eeva Ruoffin 8 kanssa 14.5.2004. Kortteleiden väliin on jätetty päärakennuksen eteläpäästä alas lähtevän vanhan suoralinjaisen puistotien paikka. Samassa omenapuiden aloituskatselmuksessa todettiin, että uutta soratietä ei kannattaisi rakentaa, ennekuin alueen esihistoriallinen arvo on selvitetty. Koekuopasta oli löytynyt myös vanhan puutarhatien savi- ja hiekkaperustuksia. Todettiin, että + 105 – korkeuskäyrän alapuolisilta osat eivät uhkaa mahdollisia esihistoriallisia alueita ja että rakennettavien uusien teiden ei tule tuhota vanhojen puutarhateiden perustuksia. Aiemman, 11.10.2003 tehdyn koekaivauksen perusteella oli löytynyt kvartsi löydös. Tuula Heikurinen-Montell kaivoi 14.5.2004 useampia 60 x 60 cm kokoisia koekuoppia vanhan hedelmärinteen ylä- ja keskiosaan uusien mahdollisten esihistoriallisten toiminnasta kertovien merkkien löytämiseksi. Näitä merkkejä ei kuitenkaan löytynyt. Kysymyksiä Pia Kurjelle: oliko suunnitelma kortteleista tehty niin, että se noudattaa vanhoja puistokäytäviä? Vastasiko silloinen istutus tätä? Pyrkimys oli. Ei löytynyt kunnolla käytäviä. Maaluotain hyvä ajatus, kannattaa käyttää. 9 Alla olevassa kartassa vuoden 2004 istutetut omenapuut on esitetty vuodelta 1862 olevalla karttapohjalla keltaisella värillä ja hedelmätarhan vanhat omenapuut punaisella, karttayhdistelmä: Hannu Ojanen, MTT. Sama istutus merkittynä kartanopuistosta vuonna 2006 tehdylle karttakuvalle. Kuvan alareunassa luettelo istutettujen omenapuiden lajikkeista. kuva Jari Johansson ja Hannu Ojanen, MTT 10 Ilmakuvassa vuodelta 2005 vanhat omenapuut kukkivat kartanon eteläpuolella, taimia ei kuvasta erota, kuva Hannu Ojanen, MTT. Ilmakuva kartanon länsipuolelta otettu 1930 vuoden jälkeen, ehkä 1940–1950-luvuilta . 11 Yllä valokuva kartanon kasvihuoneesta ja vieressä olevasta runsaasta hedelmätarhasta, alla oleva kuva on 1900-luvulta päärakennuksen länsipuolelta, kuvat MTT arkisto. 12 2.2.1. Hedelmätarhan tarhaomenapuiden lajiketunnistus Koska kartanopuiston vanhat omenalajikkeet olivat epäselviä ja karttaa v. 2004 istutetuista puista ei tuolloin löytynyt v. 2005, kaikkien hedelmätarhan omenapuille tehtiin lajiketunnistus mikrosatelliitti-DNA -merkkien avulla (SSR = simple sequence repeat). Tämä oli osa Kristiina Antoniuksen tutkimushanketta Hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNA-tunnistus - mallikasvina suomalainen omena. Lehtinäytteet kerättiin alkukesällä 2005. Vanhoista omenalajikkeista JOK 30 on koristeomenapuu, jonka lehtinäytteet on lähetetty 25.5.2010 Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitokselle osana koristeomenapuiden lajiketunnistusta koskevaan DNAtutkimukseen (Pro gradu, Katariina ?, ohjaajana Leena Lindén). JOK 19 ja JOK 21 ovat täysin tuntemattomia ja ne eivät ole muistuttaneet lainkaan mitään tunnettua lajiketta. Tiedetään, että esimerkiksi Reuterholm lähetti 1700-luvulla omenapuun siemeniä Ruotsista täällä Jokioisissa viljeltäväksi ja siemenistä kasvoi puita, joita hän kävi katsomassa, joten Jokioisissa on ollut omia nurkkapuita. Ovatko nämä tuon ajan jälkeläisiä, ei ole tietoa, mutta puiden hedelmien ominaisuudet tulee kuvata ja asia selvittää. Jokioisten kartanopuiston vanhojen omenapuiden lajikkeet DNA-tutkimuksen mukaan Omenapuu Lajike JOK15 Syysjuovikas JOK16 Mustialan Iso Venäläinen JOK17 Sokeri-Miron JOK18 Valkeakuulas JOK19 ? JOK20 Korobovka (=Långsjön Päärynäomena) JOK21 ? JOK22 Antonovka JOK23 Kaneliomena (kelta/puna/ruskea) JOK24 Antonovka JOK25 Moskovan Päärynäomena 13 Jokioisten kartanopuiston vanhojen omenapuiden lajikkeet DNA-tutkimuksen mukaan JOK26 Åkerö JOK27 Antonovka JOK28 Anisovka (=Mitsurin Talviarkad) JOK29 Kaneliomena (kelta/puna/ruskea) JOK30 ? JOK31 Mustialan Valkea JOK32 Kaneliomena (kelta/puna/ruskea) JOK33 Kaneliomena (kelta/puna/ruskea) JOK34 Anisovka (=Mitsurin Talviarkad) JOK35 Åkerö JOK36 ? 14 Jokioisten kartanon uudet omenapuuistutukset v. 2004 Dna-tutkimuksen ja istutuskartan mukaan Omenapuu Lajike/ DNA-tutkimus lajike/ istutuskartta JOK37 Grenman Grenman JOK38 ? Junost JOK39 Melba /(Punainen Melba) Punainen Melba Pate JOK40 Kersti Kersti JOK41 Korobovka (=Långsjön Päärynäomena) Långsjön Päärynäomena JOK42 Syysjuovikas Syysjuovikas JOK43 Lavia Lavia JOK44 Rupert Rupert JOK45 Sandra Sandra JOK46 Gallen Gallen JOK47 Bergius/Sävstaholm (?) ? JOK48 Valkea Nalif Valkea Nalif JOK49 Juuso Juuso JOK50 Punainen Astrakaani Punainen Astrakaani JOK51 Åkerö Åkerö Rajalin JOK52 Snygg Snygg JOK53 Moskovan Päärynäomena Moskovan Päärynäomena JOK54 Valkea Astrakaani Valkea Astrakaani JOK55 Stenkyrke Stenkyrke JOK56 Särsö Särsö JOK57 Borgosvkoje Borgosvkoje JOK58 Valkeakuulas Valkeakuulas JOK59 =Jok67 Lobo 15 2.2.2. Koristeomenan lajiketunnistus Jokioisten kartanopuistossa kasvaa yksi valkokukkainen koristeomenapuu, jota on leikattu puuta vaalien. Helsingin yliopiston koristeomenapuututkimuksessa (Katariina vuorinen ja Leena Lindén, 2012) selvitettiin koristeomenapuiden lajikenimiä ja kartanopuiston omenapuusta oli tutkimuksessa mukana myös näyte. Näyte ei muistuta sormenjäljiltään mitään muuta aineiston 200 näytteestä. Sukupuussa se asettuu lähimmäs Taimimoisiolta ’Tumman Kaunottaren’ nimellä tullutta näytettä, joka ei ollut ’Tumma Kaunotar’, mutta jolle ei löytynyt mitään muutakaan lajikenimeä. Aineistossa oli mukana Helsingin, Oulun ja Kuopion yliopiston kasvitieteellisistä puutarhoista saadut ’Erstaa’-näytteet, ja lisäksi neljä kotimaisilta taimistoilta tai muista kokoelmista saatua ’Erstaa’-näytettä. Nämä kolme näytettä olivat keskenään identtisiä. Jokioisten kartanon omenapuu asettui sukupuussa kauas näistä tutkituista näytteistä, eikä se siis ole ainakaan ’Erstaa’. Jokioisten kartanon puu voisi (hedelmäkuvien perusteella) olla siemensyntyinen siperianomenapuu (Malus prunifolia) tai jokin paratiisiomenalajike (M. Prunifolia-ryhmä), mutta lajikenimeä sille ei tässä vertailussa löytynyt. 2.3. Hedelmätarhan kunnostussuunnitelma 2.3.1. Geenivaraohjelman malli omenalajikkeiden valitsemiseksi historialliseen puutarhaan Kasvigeenivaraohjelman asiantuntijat esittävät seuraavat suositukset hedelmä- tai marjakasvin valitsemiseksi hyötytarhaan. 1. Lajike on vanha, historiallinen lajike. 2. Alkuperä on tunnettu eli puu on kasvanut ainakin 50 vuotta kyseisellä paikalla, josta sitä lisätään kasvullisesti puutarhaan. 3. Lajike on tunnistettu joko morfologisin tuntomerkein tai DNA-menetelmällä. 4. Lajike on osoittautunut kestäväksi Suomen ilmasto-olosuhteisiin. 5. Hankintapaikka on historiallinen puisto tai kartano ja tai lajike on mielellään paikallinen. 2.3.2. Jo Lisäksi Jokioisten kartanonpuutarhaan liittyen 6. Lajikkeella voi olla geenivarojen tiedotus-, opetus- tai säilytysmerkitys. 7. Lajike täydentää jo olemassa olevaa lajikkeistoa (kesä-, syys- ja talvilajikkeita). 16 2.3.2. Jokioisten kartanopuistoon valittavat omenalajikkeet Koska puiden hoitovastuuta ei ollut sovittu silloisen kartanopuiston hoitajan jäätyä eläkkeelle, omenapuut jäivät verkottamatta ja vuoden 2008 talven aikana jänikset söivät käytännössä kaikki istutetuttujen puiden rungot. Niinpä DEVEPARK-hankkeen aikana tehtiin suunnitelma omenapuiden istutuksesta ja lajikevalikoinnista. Mukaan otettiin ne lajikkeet, jotka olivat olleet vuoden 2004 istutuksessa ja lisäksi vanhoja, Suomessa pitkään viljeltyjä lajikkeita. Näiden lisäksi valitsimme kartanopuistoon sekä kesä-, syys- että talvilajikkeita, jotta kävijöillä olisi mahdollisimman monipuolinen mahdollisuus maistellen tutustua vanhoihin omenalajikkeisiin. Kesälajikkeet, 6 puuta Gyllenkrookin astrakaani Korobovka Lepaan meloni Margunoff Mustialan valkea talteen Piikkiöstä Långsjön päärynäomena/Sagulinin omena, Ulla Valonen ottanut vartteen kartanopuistosta peräisin olleesta puusta 1830-luvulta, ollut merkittävä Suomen hedelmänviljelyksessä, ehkä alun perin venäläinen 1840-luvulta, kotimainen lajike Talvilajikkeet, 9 puuta ollut aiemmin Antonovka uusi taimi vanhojen lisäksi ollut 1700-luvulla, ollut kartanopuistossa, venäläinen Aport Aleksander merkittävä lajike? Harmaa gylling talteen Piikkiöstä Jokioisiin, paljon vanhoissa puutarhoissa Kangasalan talvi Sävstaholm Kirkniemen talvi Lantun talvi Lepaan liereä Osmolan talvi Wealthy Syyslajikkeet, 11 puuta Björkvikin omena Harlamovski Kavlås Oranie Rautell Ruotsalainen Rosenhäger Sariola Suislepp Valkealan syysomena Valkea gylling Viikari 1760-luvulta, ruotsalainen talvipostof kotimainen, hyvä syöntiomena 1800-luvulta, Lohja 1890-luvulta, Sysmä 1920-luvulta, Lepaa 1890-luvulta, Lahti 1860-luvulta, merkittävä 1700-luvun lopulta, kotimainen 1800-luvun puolesta välistä, Koristeomenapuut (salaattiomenapuut), 3 puuta ollut merkittävä lajike Erstaa on Jokioisten kartanolla Suomessa marjaomenapuu, Hollolan 1800-luvun alku, Mustialaan Hollola T/Hollolan Adolf* kirkolta 1880-luvulla vanha koristeomenapuulajike Martha vanhimpia herkkuhedelmiä 1890-luvulta, Lahti, kotimainen 1760-luvulla Fagervikiin kotimainen, merkittävä 1800-luvulta, Viro 1850-luvulta, kotimainen 1700-luvun lopulla Suomeen, virgiinialainen ruusuomena 1850-luvulta, kotimainen 17 2.3.3. Omenapuiden istutussuunnitelma Omenapuut on suunniteltu istutettavan kuuteen kortteliin: kahteen ylimmäiseen kortteliin istutetaan kesälajikkeita, kahteen keskimmäiseen syyslajikkeita ja kahteen alimpaan talviomenoita. Piirroksessa kaksoisympyrällä merkityt on jo istutettuja ja yksöisympyrällä olevat suunniteltuja lisäyksiä. 18 2.3.4. Kartanopuiston omenapuut Tilanne 28.5.2010 Nro 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 Vanha nro kesä jok57 jok52 JOK17 JOK16 Valkeakuulas koristeomenapuu Valkea Nalif Lavia koristeomenapuu Borgosvkoje Snygg Sokerimiron Mustialan Iso Venäläinen kesä kesä kesä syys Lisätietoja V = vanha, I10 = istutettu 2010, T = tulossa I10 T I10 I10 T I10 I10 V V JOK18 jok54 JOK19 jok50 Valkeakuulas Valkea Astrakaani Valkea Nalif? Punainen Astrakaani kesä kesä kesä kesä V I10 V I10 jok47 jok40 jok46 jok44 koristeomenapuu Bergius Kersti Gallen Rupert kesä kesä kesä kesä T I10 I10 I10 I10 jok59 koristeomenapuu JOK 59 Raike syys T I10 jok39 Melba syys I10 jok42 Syysjuovikas syys I10 JOK23 JOK21 Kaneliomena (puna-) ?JOK 21 koristeomenapuu Moskovan Päärynäomena syys talvi V V T I10 jok58 jok48 jok43 jok53 Lajike Aikaisuus kesä kesä syys koristeomenapuu jok45 jok37 JOK33 T Sandra Grenman Kaneliomena syys syys syys 19 I10 I10 V 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 jok56 koristeomenapuu Särsö syys T I10 jok51 Åkerö talvi I10 JOK24 Antonovka talvi V JOK33 jok49 Kaneliomena Juuso syys talvi V I10 jok55 Stenkyrke talvi I10 JOK35 Åkerö talvi V JOK34 JOK22 JOK25 JOK27 JOK28 JOK29 JOK15 Anisovka Antonovka Moskovan Päärynäomena Antonovka Anisovka Kaneliomena Syysjuovikas syys talvi syys talvi syys syys syys V V V V V V V 2.3.5. Hapankirsikat 2.3.5.1. Kirsikoiden viljelyhistoriasta ja kartanopuiston kirsikat Kuusiston linnassa kirsikoita viljeltiin jo keskiajalla ( Ruoff, s. 21). Kirsikat mainitaan myös Eliaz Tillandsin Turun seudulla viljellyt puutarhakasvit 1600-luvulla ( Ruoff, s. 42) ja esimerkiksi Suitian kartanossa on ollut jo 1600-luvun lopussa pieni hedelmätarha, jossa on kasvanut kirsikoita ( Merja Härö ja Minna Piispanen, Hortus Fennicus, s 34). Kirsikoita on tuotu alun perin ulkomailta ja aikojen saatossa niiden perusrungoista tai siementaimista on valikoitunut kestäviä kantoja. Kotiseutuneuvos muisteli, että myös Jokioisten kartanolla on ollut vähän kirsikoita 1920-luvulla (Alli Branderin haastattelu 26.9.2005). Kesällä 2005 kulttuurikasvillisuusinventoinnin aikana kasvihuoneen päältä tasanteelta löytyi kaksi hapankirsikkaa, melko nuoria taimia. Nämä voivat olla joko ohikulkijan heittämästä siemenestä alkunsa saaneita tai alueella olleen puun taimia. 20 2.3.5.2. Kirsikoiden geenivarakokoelma Suomessa kerättiin 1980-luvun alkupuolella Pohjoismaiden Geenipankin toimeksiannosta kirsikka-, luumu-, ja kriikunakantoja. Kirsikkakannoista on arvioitulaaja joukko ominaisuuksia, esimerkiksi hedelmän väri ja muoto, hedelmän mallon väri, hedelmän suuruus, kukkanupun väri, kukan koko, kukinnan aikaisuus, juurivesojen määrä, kasvin terveys, puun leveys ja korkeus, taulukossa alla on lueteltu tutkitut kirsikkagenotyypit. Kansalliseen pitkäaikaissäilytykseen on valittu 24 tutkittua ja Suomesta kerättyä hapankirsikkakantaa. Accession Tree-Id NGB MTT number Häme 1 35 37 37 43 74 75 87 1 63 30 41 70 38 15 59 88 91 91 94 102 107 121 131 136 136 137 137 138 138 139 139 140 140 45 28 29 20 23 68 72 69 53 54 26 27 79 80 39 40 35 81 Origin Commune Cultival group Myttäälä Parainen Turku Turku Kustavi Lohjan mlk Inkoo Laukaa, Kalmari Unkonwn origin Nurmijärvi Nurmijärvi Hollola Koria Mäntsälä Juva Lahti Hankasalmi Hankasalmi Laukaa Laukaa Jyväskylä Jyväskylä Toivakka Toivakka Kangasniemi Kangasniemi Amarelle Morello Amarelle (Rymättylä) Amarelle (Rymättylä) Amarelle Amarelle Amarelle Morello Morello Amarelle Amarelle Amarelle Amarelle Morello Morello Amarelle Morello Morello Amarelle Amarelle Morello Morello Amarelle Amarelle Amarelle Amarelle 2.3.5.3. Suunnitelma kirsikoiden istuttamiseksi kartanopuistoon Kolme hapankirsikkakantaa (NGB 07, NGB 138 ja NGB 037) on istutettu kartanopuiston länsipuolelle kolmen puun ryhmään Pia Kurjen suunnitelman mukaisesti. Loput 11 kirsikkakantaa, yksi puu kutakin istutetaan kasvihuoneen tukimuurin yläpuolella olevalle tasanteelle riviin. Ratkaisuun päädyttiin, koska samalla alueella on jo ennestään yksi hapankirsikka. Lisäksi 1840-luvulla Magnus von Wrightin kartanon kasvihuoneen alueesta piirtämässä piirroksessa kasvihuoneen takaa pilkottaa omenapuihin verrattuna hiukan pienempien puiden tasainen latvusto. Se vaikuttaa istutettujen puiden rivistöltä. Piirros on Museoviraston hallussa ja se on digisoitu. Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeiden mukaisesti kirsikat voi istuttaa väh. 1,5 m välein. Mutta koska historialliseen puutarhaan ei katekangas sovi, ne istutaan 2,5 m välein ja käytetään esim 21 lehtikompostia ja hiekkaa juurialueen kattamiseen. Kasvit pyritään istuttamaan harjanteelle. Kasvualausta lannoitetaan niin, että maan ravinteiden pitoisuus on vähintään tasolla hyvä. Rungot suojataan verkkomaisella runkosuojalla ja taimet aidataan. Puiden sijainti merkitään mittakaavassa olevalle kartalle tarkasti niin, että kukin kanta on helposti löydettävissä. Puille hankitaan nimikyltit. Puut ovat omajuurisia, joten puun kuollessa, voidaan sen juurivesasta kasvattaa geneettisesti sama kantaa oleva puu. 2.3.5.4. Toteutunut suunnitelma Devepark-hankkeen aikana ja sen jälkeen kirsikoita on istutettu tehdyn suunnitelman mukaisesti. Puiston länsiosiin istutettiin vuonna 2009 kolme kirsikkaa ja vuoden 2013lokakuussa Heimo Laji Tyyppi Rosaceae Rosaceae Rosaceae Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Rosaceae Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Prunus cerasus Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Hapankirsikka Rosaceae Prunus cerasus Hapankirsikka Amarelli Morelli Morelli, 'Ruokol.?' Morelli Amarelli Amarelli Morelli, 'Saimaa tyyppi' MTT Geenipankin LaukaaNro keräysnumero Alkuperä TTA-637 NGB 140 TTA-639 NGB 87 TTA-640 NGB 88 Kangasniemi Laukaa tuntematon 1.10.2013 TTA-647 TTA-649 TTA-651 TTA-652 TTA-654 TTA-655 TTA-657 TTA-658 TTA-656 TTA-661 tuntematon Rymättylä Hankasalmi Lahti tuntematon Jyväskylä Inkoo Turku Masku Rymättylä 1.10.2013 30.9.2009 1.10.2013 1.10.2013 1.10.2013 30.9.2009 1.10.2013 30.9.2009 1.10.2013, 2 kpl 1.10.2013 tuntematon 1.10.2013, 2 kpl TTA-645 NGB 155 NGB 07 NGB 136 NGB 131 NGB 134 NGB138 NGB 75 NGB 037 NGB 24 NGB:10B Kartta kivimuurin yläpuolelle tehdystä istutuksesta (kirsikoiden paikkaa ei ole vielä gps-mitattu) KARTANON PÄÄRAKENNUS OMENA TARHA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA TTA HUMPPILAN656 640 637 645 651 652 647 656 657 654 645 661 TIE KASVIHUONEEN TUKIMUURI LOIMIJOKI 22 Istutettu Jokioisten kartanopuistoon penger (2013) L=länsireuna (2009) 1.10.2013 2.4. Hedelmätarhan maaperätutkimukset Hedelmätarhan alueelta on tehty maaperätutkimus kaksi kertaa: ensimmäinen vuonna 2003 ja toinen DEVEPARK-hankkeen toimesta. Vuoden 2003 kaivauksessa alueelle tehtiin 26 m pitkä koeojan kaivaus ( Liite). Kaivauksessa havaittiin kaksi selvää kovan hiesun tai saven paksua kerrosta (kaivauksen linjalla 10.80m13.55m ja 17m-18,25m), joista ensimmäinen päättyy selvärajaisesti isoon kiveen ja sen raportissa arvioidaan olevan mahdollinen vanha puistokäytävä. Myös välillä 18,25m - 21m on ollut parin sentin savikerros. Koeojan alueelta löytyi kvartsilöydös 24,4m kohdalta. Kunnostuksen kysymyksiä Eeva Ruoffille : Miten hän tulkitsee tuloksen? Voisiko puistokäytävät tehdä kapeammiksi ja voiko helsinkiläisten menetelmiä käyttää? Mitä tehdä vanhalle savelle ja hiekalle? Hän muisti Jokioisen kartanon ja hedelmätarhan pohjan. Hänen muistinsa mukaan alueella olisi käytäviä kahdessa kerroksessa. Hän ei tarkistanut asioita dokumenteista. Päivi Lupin mielestä historiallisten puistojen ennallistamisessa tulisi tehdä 60 cm leveitä koekaivantoja, jotka kulkevat puutarhakortteleiden poikki. Näin vanhojen käytävien materiaali erottuu selvästi ja kertoo teiden paikan. Päivi Luppi: Puutarha-arkeologia Suomessa, s. 40–42, in Hortus Fennicus Suomen puutarhataide. 3. Kartanon perennat Jokioisten kartanopuistossa on vähän vanhoja perennaistutuksia: vilja- eli kivimakasiinin seinänvierustoilla on päivänlilja ja rohtosuopayrttiä kasvava istutus ja Murulan seinustalla Kartano-tarhapäivänliljaistutus. Päärakennuksen lähialueiden angervo- ja vuorenkilpi-istutukset ovat 1980-luvulta. Myöskään Työtehoseuran talon ympäristö ei liene vanha. Kartanohankkeessa etsittiin Jokioisten kartanolta peräisin olevia perennoja, jotka ovat paikallisia vanhoja kasvikantoja ja jotka on lisätty kartanolta olevasta aineistosta. Löydetyt perennat kerättiin Wendlan puutarhaan ja ovat sieltä lisättävissä kartanopuiston monivuotisiin istutuksiin. Kartanon alueella puiden ja pensaiden aluskasvillisuutena kasvaa akileijaa, tulppaaneja, jalokiurunkannusta ja ukkomansikkaa. Nämä kasvit ovat kartanoympäristöön sopivia ja ilmeisen vanhoja kasvikantoja, joten perennojen annetaan peittää näitä alueita eikä niitä saa poistaa. Uusia perenna-alueita voidaan perustaa päärakennuksen itäpuolen kukkaympyrään sekä mahdollisesti perennoja voitaisiin istuttaa länsipuolelle palautettavaan kukkaympyrään. Ohessa luettelo kartanopuistoon sopivista, Wendlan puutarhasta saatavilla olevista kasveista. Kasvitieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Väri Corydalis nobilis jalokiurunkannus keltainen Aquilegia vulgaris lehtoakileija violetti Dianthus barbatus harjaneilikka punainen? Campanula rapunculoides vuohenkello violetti 23 Kasvitieteellinen nimi Suomenkielinen nimi Väri Saponaria officinalis ’Alba Plena’ rohtosuopayrtti valkoinen Hemerocallis lilio-asphodelus keltapäivänlilja keltainen Hemerocallis Hybrida-Ryhmä ’Kartano’ tarhapäivänlilja oranssi Digitalis purpurea sormustinkukka punertava? Lilium martagon varjolilja punainen Aconitum x stoerkianum tarhaukonhattu violetti/valkovioletti? Paeonia lactiflora ’Festiva Maxima’ kiinanpioni valkoinen, keskellä punertavaa Paeonia x festiva ’Rubra Plena’ tarhapioni vaaleanpunainen/punainen Paeonia x hybrida kartanopioni viininpunainen Flox sp syysleimu violetti Lilium bulbiferum ruskolilja oranssi Lilium bulbiferum susp. croceum sahramililja oranssi, kaksivärinen Lilium lancifolium tiikerililja oranssi, pilkullinen Lilium martagon varjolilja valkoinen Aster novi-belgii syysasteri violetti Anemone sylvestris arovuokko Iris sibirica siperiankurjenmiekka violetti Iris reticulata kevätkurjenmiekka violetti Centaurea montana vuorikaunokki sininen Verbascum thapsus ukontulikukka vaaleankeltainen Rudbeckia laciniata ’Goldball’ kultapallo keltainen 24 3.1. Kadonneen kukkaympyrän palauttaminen Kartanon länsipuolella on sijainnut pyöreä kukkaympyrä, joka näkyy Signe Branderin ilmeisesti vuonna 1926 ottamassa valokuvassa ja se on erotettavissa vielä 1950-luvun ilmakuvassa. Tämän ympyrän kunnostaminen kartanon vanhojen kasvikantojen esittelemiseksi voisi olla hyvä ajatus. Tällä hetkellä paikalla on kurtturuusuistutus, jolla ei liene suurta kasvigeenivarallista arvoa. Istutus kokoaisi yhteen paikkaan löytyneitä kasveja. Hiekkatie on varsin kapea ja sen palauttamiseksi tulisi rautakangella ja tai maatutkalla tutkia hiekkatien sijainti. Käytävä tulisi palauttaa asuunsa Helsingin kaupungin rakennusviraston ohjeistuksen mukaisesti (Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja. Kartanopuistojen kunnostuksen työtapoja Helsingissä. 5 : 2012. Saatavissa: http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2012/Kartanopuistojen_kunnostus_web.pdf ) 25 Kartanopuiston länsipuolen kukkaympyrä ja istutukset Latinankielinen nimi Suomenkielinen nimi Väri Lajike Aconitum x stoerkianum tarhaukonhattu violetti Anemone sylvestris arovuokko valkoinen Aquilegia vulgaris lehtoakilleija violetti Bellis perennis kaunokainen valk, pun Dianthus barbatus harjaneilikka pu, vpun, valk Digitalis purpurea rohtosormustinkukka valkoinen Iris pumila kääpiökurjenmiekka sin violetti Iris reticulata kevätkurjenmiekka Iris sibirica siperiankurjenmiekka sin violetti Lilium bulbiferum ruskolilja oranssi Lilium bulbiferum subsp. croceum sahramililja keltaoranssi Lilium lancifolium tiikerililja oranssinpun Lilium martagon varjolilja valk/pun Paeonia lactiflora kiinanpioni valk, pun viirut Maxima Paeonia x festiva tarhapioni tummanpunainen Rubra Plena Paeonia x hybrida kartanopioni punainen Papaver orientale/croceum/bracteatum? tarhaidänunikko/siperianunikko/kaukasianunikko? punainen Phlox sp. leimukukka violetti Tulipa sp. tulppaani punertava? Korkeus cm 80-150 20-30 40-80 15-20 40-60 120-200 15-30 50-100 60-100 60-120 100-150 100-150 100 40-60 50-90 60 100-150 30-80 4. Kartanopuiston puut Pia Kurki inventoi kartanopuiston puut ja pensaat 2003. Merja Hartikainen inventoi kartanopuiston kulttuurikasvillisuuden 2005–2006 ja samalla puiden määritys tarkistettiin. Korjaukset on tehty paikkatietokantaan ja digitaaliselle kartalle. Tietokanta on tallennettu MTT:n verkkolevylle ja Hannu Ojanen osaa käyttää tietokantaa. Pia Kurjen suunnitelmassa on suositeltu luonnonsiemenestä syntyneen puuston poistoa ja sen mukaisesti puita on poistettu kartanon koillisosasta. Lisäksi Hannu myrsky vei 2012 useita hyväkuntoisia 120-vuotiaita puita kartanon itäpuolelta. Puita on myös latvustuettu. Puiden hoidolla ja uudistamisella on jo kiire. Liisa Markkula on kerännyt puiston alueelta siementaimia tai siemeniä ja lisännyt näin kartanopuiston omaa puukantaa (lista ohessa). Puita ei ole vielä istutettu. Pääsääntöisesti puita istutetaan niille alueille, joissa niitä on historiallisesti ollut aiemminkin. Ohjenuorana pidetään Pia Kurjen puuston arvotusta. Puistometsän hoidossa on suosittu jaloja lehtipuita ja järeitä havupuita. Tenniskentältä lähtevän kartanopolkua mukaellen alueelle olisi mahdollista palauttaa puistometsän vanha polku. Alueelta Liisa Markkula löysi pihasyreenin. Siinä on voinut olla aiemmin lehtimaja, johon vanhat kartat myös viittaavat. 26 Puiden taimia/siemeniä puistosta Wendlaan 12.10.2010 Puulaji Suom nimi Abies sibirica 1 siperianpihta Siemen/taimi s Nostopaikka/siementen ottopaikka, puiston alue tallinmäki, rivitalot Abies sibirica 2 siperianpihta s kartanopuisto A2 Corylus avellana pähkinäpensas t tenniskentän kulmaus F2 Corylus avellana pähkinäpensas t tenniskentän kulmaus F2 Fraxinus excelsior saarni t länsipuolen puiston reunassa F1 Fraxinus excelsior saarni s suuresta saarnista tammen vierestä länsipuolelta B2 Larix sibirica siperianlehtikuusi s läheltä O-talon parkkipaikkaa A3 Prunus padus 'Watereri' isokukkainen tuomi t maatilan ulkorakennuksen läheisyydestä tallinmäestä Prunus padus 'Watereri' isokukkainen tuomi t maatilan ulkorakennuksen läheisyydestä tallinmäestä Prunus padus 'Watereri' isokukkainen tuomi t maatilan ulkorakennuksen läheisyydestä tallinmäestä Quercus robur 1 tammi t keskivaiheilta B2-aluetta, lähellä kolme melko nuorta tammea Quercus robur 2 tammi t B2-alueen takaosasta läheltä kuusiryhmää Quercus robur 3 tammi t tenniskentän kulmaus F2 Quercus robur 4 tammi t länsiosan etupuolella olevan rauhoitetun tammen jälkeläinen B2 Quercus robur 5 tammi t länsiosan etupuolella olevan rauhoitetun tammen jälkeläinen B2 Quercus robur 6 tammi t länsiosan etupuolella olevan rauhoitetun tammen jälkeläinen B2 Syringa vulgaris? Valkoinen syreeni t Humppilantien vierestä, vanhan tienpohjan reunassa C1 Syringa vulgaris? Valkoinen Ulmus glabra syreeni vuorijalava t t Humppilantien vierestä, vanhan tienpohjan reunassa C1 taustamuurin yläpuolella oleva penkere A2 5. Kartanopuiston ryhmäkasvit Kartanon edessä kukkaympyrässä on ollut istutus vuosikymmeniä. vanhoissa valokuvissa on näkyvissä agaveja tai palmuja ja runsaitakin istutuksia. Kukkaympyrän suihkulähteen allas on täytetty ja on mahdollisesti löydettävissä. Ellei kukkaympyrään istuteta perenna/pensasistutusta, ryhmäkasvi-istutus soveltuu siihen hyvin. Kartanon eteen palautettiin kaksi pientä ovaalin muotoista kukkaympyrää päärakennuksen itäpuolen seinustalle pääoven molemmin puolin Pia Kurjen suunnitelman suosituksen mukaisesti. Näistä pohjoisen puoleiseen pieneen kukkaympyrään voidaan tulevaisuudessa istuttaa monivuotista kasvillisuutta (valkoista varjoliljaa ollut 1920-luvulla). Toistaiseksi molempiin istutetaan ryhmäkasveja. Kartanon portailla on ollut suuret astiat, joissa on ollut sinisarjaistutukset. Nämä on lahjoittanut kartanolle professori Veikko Kankare. Kasvit valitaan hoidollisten resurssien ja ympäristöön vanhojen kasvilajien ja lajikkeiden joukosta. Alla Liisa Markkulan laatima esimerkki vuoden 2011 istutuksesta. On huomioitava, että istutus on näkyvällä paikalla ja se tulis iolla näyttävä ja runsas. Kartanon ryhmäkasvit 2011 - Agapanthus (sinisarja) Amaranthus caudatus (punarevonhäntä) Antirrhinum majus (leijonankita) Begonia Tuberhybrida (mukulabegonia) Cobaea scandens (kelloköynnös) Crocosmia x crocosmiflora (ruostekukka) Cuphea ignea (tulitorvi) Dahlia (tarhadaalia) 27 - Fuchsia speciosa (palleroverenpisara, rungollinen) Hedera helix (muratti) Helichrysum petiolare (hopeakäpälä) Heliotropium arborescens (heliotrooppi) Ipomoea tricolor (päivänsini) Iresine herbstii (kirjopunalehti) Kochia scoparia (kesäsypressi) Lathyrus odoratus (tuoksuherne) Lobelia erinus (sinilobelia, sinielvikki) Matthiola incana (tarhaleukoija) Nicotiana x sanderae (punatupakka) Penstemon hartwegii (purppurapipo) Petunia sp (tarhapetunia) Phaseolus coccinea (ruusupapu) Reseda odorata (tuoksureseda) Ricinus communis (risiini) Santolina chamaecyparissus (hopeayrtti) Scaevola saligna (siniviuhka) Schizanthus x wisetonensis (perhoskukka) Tagetes erecta (isosamettikukka) Thunbergia alata (mustasilmäsusanna) Verbena bonariensis (jättiverbena) - kartanon edessä olevaan ympyrään keskelle vaaleanpunaisia daalioita tuijien välikohtiin (tuijien keskelle jäisi hoitotilaa) 16 kpl, punarevonhäntää 16 kpl, ruostekukkaa revonhäntien reunoille 22 kpl, tulitorvea ympärille jääviin väleihin 50 kpl + valkoisia lobelioita 100 kpl ympärille reunakehykseksi ympyrän reunapenkkeihin (penkki + tuija + penkki) penkin päästä katsottuna viistoon punalehteä 12 kpl/puoli, yht 24 kpl x 4 →96 kpl TAI valkoista lobeliaa 15 kpl /puoli, yht 30 kpl x 4 → 120 kpl joka toiseen penkkiin, viistoon hopeayrttiä 13 kpl 20 cm:n taimivälillä/puoli, yht 26 kpl x 8 →208 kpl, lähelle tuijaa heliotrooppia 10 kpl/puoli, yht 20 kpl x 4 → 80 kpl TAI koristetupakkaa 9 kpl/puoli, yht 18 kpl x 4 → 72 kpl (tuijan toisella puolella oleva penkki peilikuvana) (jos nämä vielä tulevat, niin kartanon edustan pitkiin penkkeihin köynnöksiä itse tehtyihin tukiin, yhdistyvät toisiinsa rautalankaa pitkin, alle koristetupakkaa sekä puolikaariin köynnösväleihin hopeakäpälää) päärakennuksen etupuolelle entisten marjakuusi-istutusten poistuttua istutussoikiot molemmin puolin kivirappuja, koko 430 cm leveys (ilmastointilaatikkojen ”maisemointi”) x 200 cm, ovesta katsottuna 4. ja 5. ikkunan kohdalle, köynnöstuet koripajusta ja niitä yhdistämään rautalankaa, köynnökset saavat kulkeutua toisiinsa lankoja pitkin, köynnöstuet kolmeen kohtaan, keskimmäiseen 3 kpl ruusupapua (yht 6 kpl), 3 kpl kelloköynnöstä (yht 6 kpl) sekä 3 kpl tuoksuhernettä (yht 6 kpl), reunimmaisiin 3 kpl päivänsineä (yht 12 kpl) sekä 3 kpl ruusupapua (yht 12 kpl, 18 kpl), soikion keskelle punarevonhäntää 6 kpl (yht 12 kpl), taakse purppurapipoa 10 kpl (yht 20 kpl), sivuille valkoisia tarhaleukoijia 10 kpl (yht 20 kpl), etuviistoon tulitorvea 15 kpl (yht 30 kpl) sekä tuoksuresedaa 10 kpl (yht 20 kpl) eteen, soikion ulkoreunaan valkoista lobeliaa 30 kpl (yht 60 kpl) etuastioihin (kartano) sinisarja keskelle, sen ympärille punaista petuniaa 8 kpl x 4 = 32 kpl ja reunoille hopeakäpälää 12 kpl x 4 = 48 kpl kartanon taakse tuleviin astioihin kesäsypressiä 6 kpl, punaista petuniaa 8 kpl x 2 = 16 kpl sekä hopeakäpälää 12 kpl x 2 = 24 kpl torpparipatsaalle kesäsypressit 4 kpl kulmiin, kesäsypressien ympärille tuoksuresedaa 8 kpl/kulma, yht 8 kpl x 4 = 32 kpl, patsaan kolmen sivun keskelle risiinit 3 kpl, ei eteen, risiinien ympärille vaaleaa leijonankitasekoitusta noin 2 metrin matkalle 30 cm:n taimivälillä 18 kpl/sivu, yht 18 kpl x 4 = 72 kpl - - - - 28 T-talon eteen tuleviin astioihin kesäsypressit 6 kpl, perhoskukkaa 8 kpl/astia, yht 8 kpl x 2 = 16 kpl sekä valkoista lobeliaa reunoille 12 kpl/astia, yht 12 kpl x 2 = 24 kpl - M-talon kolmeen betoniastiaan ylimmäiseen, keskimmäiseen sekä alimmaiseen perennoita - Willebrandin haudalle valkeaa mukulabegoniaa 3 kpl ja murattia 8 kpl - Kirkkotien risteykseen astioihin isosamettikukkaa 8 kpl/astia, yht 8 kpl x 2 = 16 kpl, jättiverbenaa keskelle 3 kpl/astia, yht 3 kpl x 2 = 6 kpl, reunoille siniviuhkaa 4 kpl/astia, yht 4 kpl x 2 = 8 kpl ja oranssia mustasilmäsusannaa 4 kpl/astia, yht 4 kpl x 2 = 8 kpl - varakukkapenkki Wendlaan - 6. Kartanopuiston maaperä 6.1. Maaperätutkimus Marraskuussa 2011 Jokioisten kartanopuistosta otettiin traktoriavusteisella maaporalla 21 maanäytettä ravinne- ja maanrakenteen tutkimiseksi (kartta). Näytteet porattiin 90 cm syvyydeltä. MTT:n laboratoriossa maanäytteet määritettiin. Senaatti-kiinteistö maksoi näytteiden määritykset. Kairaukset tehtiin korkeintaan noin 90 cm:iin ja matalimmillaan noin 20 cm:iin (kallio tuli vastaan). Osanäytteet (a,b,c, pinta ja pohja erikseen) sekoitettiin keskenään ja näytteet otettiin sekoituksesta paitsi B1, jonka osanäytteet laitettiin erikseen erilaisten maalajien vuoksi. myöskään C2-a -kohdan pintamaata ei otettu mukaan (kenties lisätty savi). 29 Maaperänäytteitä kerättiin kartanopuiston kaikilta alueilta (A-D). 30 Maanäytetiedot Maanäytteet Jokioisten kartanopuisto 4.11.2010 Näytteen nro Näytteenottopaikka Pintamaa Pohjamaa cm cm 12 A1-a ympyrä/ympyrän keskikodan pohjoispuolelta 0-44 44-80 34 A2-a itäpuolen eteläosa/alhaalla olevan tammen läheltä 0-24 24-90 34 A2-b itäpuolen eteläosa/tammiryhmän ja lehmuskujanteen välistä 0-25 25-80 34 A2-c itäpuolen eteläosa/ keskeltä suorakulmiota, vanhat vaahterat 0-15 kallio 56 A3-a itäpuolen pohjoisosa/ruusupenkin ja lehmuskujanteen välistä 0-30 30-91 56 A3-b itäpuolen pohjoisosa/painauman itäpuolelta 0-35 35-90 56 A3-c itäpuolen pohjoisosa/tuhkapensasaidan ja mäntyjen vierestä 0-44 44-83 7 B1-a länsipuolen lähialue/oikea puoli lännestä katsottuna 0-30 ei tullut 8 ei ole 9 10 B2-a länsipuoli/kurtturuusujen oikealta puolelta lännestä katsottuna 0-23 23-83 9 10 B2-b länsipuoli/pienen tammen läheltä 0-23 23-81 9 10 B2-c länsipuoli/läheltä vanhaa välikäytävän paikkaa 0-23 23-88 11 12 C1-a kasvihuoneen taustamuurin yläpuoli/saarnin paikkeilta 0-44 44-70 11 12 C1-b kasvihuoneen taustamuurin yläpuoli/3. lehmuksen kanto kirsikasta 0-45 45-70 11 12 C1-c kasvihuoneen taustamuurin yläpuoli/kirsikkapuun kohdalta 0-31 0-85 13 14 C2-a kasvihuoneen tien alunen/kaivosta Humppilantielle päin, savi pinnassa 0-37 37-85 13 14 C2-b kasvihuoneen tien alunen/poppeleiden kohdalta 0-45 45-80 13 14 C2-c kasvihuoneen tien alunen/raunion läheltä 0-47 47-88 15 16 D-a omenatarha/hieskoivun länsipuolelta 0-32 32-70 15 16 D-b omenatarha/syreenipensaan eteläpuolelta 0-33 33-81 15 16 D-c omenatarha/läheltä suuria vaahteroita, Särsön vierestä 0-28 28-80 17 18 B1-b länsipuolen lähialue/vasen lännestä katsottuna 0-30 30-80 31 6.1.1.Maaperätutkimuksen tulokset Pintamaa puistossa on pääosin multamaata. Puiston itäpuolella pohjamaa oli pääosin vaaleaa hiekkaa tai kalliota. Länsipuolella pohjamaa oli savista ja multakerros oli ohuempi verrattuna itäpuoleen. Omenatarhassa pohjamaa oli myös savista/hiesuista/hiueista ja se muuttui hiekkaisemmaksi vanhoja vaahteroita ja entisiä sembroja lähestyttäessä. Taustamuurin päällä pohjamaa oli jälleen hiekkaisempaa. Alhaalla kasvihuoneen tien alapuolella pohjamaa oli savista, pintamaana siellä oli paksu multakerros (poppelien tienoilla). Kun siirryttiin kasvihuoneen taustamuurin kohdille, pintaan oli luultavimmin tuotu savea täyttömaaksi, koska pintamaana oli noin 30 cm savea ja pohjamaana multamaata päinvastoin kuin muualla. 32 Näyte Viite 280-1 280-2 280-3 280-4 280-5 280-6 280-7 280-8 280-9 280-10 280-11 280-12 280-13 280-14 280-15 280-16 280-17 9059 9060 9061 9062 9063 9064 9065 9067 9068 9069 9070 9071 9072 9073 9074 9075 9076 Ottopvm 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 N B % C% mg/l ilmakui ilmakui maata va va vesiliuk oinen Leco Leco 0,39 0,21 0,21 0,11 0,20 0,07 0,46 0,34 0,13 0,71 0,58 1,33 0,61 1,29 0,49 0,38 0,14 0,09 0,02 0,14 0,02 0,08 0,01 0,16 0,25 0,06 0,22 0,11 0,27 0,08 0,31 0,07 0,12 0,05 1,66 0,48 2,38 0,42 1,56 0,16 2,60 3,45 0,62 3,26 1,85 4,64 1,76 4,60 1,04 1,84 0,55 HHt % Näyte 280-1 280-2 280-3 280-4 280-5 280-6 280-7 280-8 280-9 280-10 280-11 280-12 280-13 280-14 280-15 280-16 280-17 Viite 9059 9060 9061 9062 9063 9064 9065 9067 9068 9069 9070 9071 9072 9073 9074 9075 9076 Ottopvm 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 KHt% HHk% Sa% HHs % KHs% mekaan mekaaninen mekaaninen inen maalaji maalaji maalaji 11,4 2,1 7,2 0,8 5,7 0 13,2 36,7 62,2 19,3 18,6 20,3 25,7 28,3 55,4 28 74,7 KHk% 3 0,2 2,2 0 1,1 0 3,2 7,3 6,3 3,7 4,3 5,1 8,4 5 6,7 5,3 6,5 HSr% 4,7 6,6 3 1,2 2,6 0 6,5 11,3 12,5 5,4 6,2 7,8 12,6 6,8 11,5 6,8 6,5 KSr% 25 ml:n massa g mekaa mekaa mekaa mekaan ninen ninen ninen mekaaninen mekaaninen inen maalaji maalaji maalaji maalaji maalaji maalaji ilmakuiva 18,3 23,3 27,9 11,4 0 0 31,01 59,4 21,9 6,7 3,1 0 0 34,06 10 32,1 35,1 10,4 0 0 30,15 6 51,7 36,4 3,9 0 0 37,92 8,1 31,7 43,7 7,1 0 0 32,91 3,5 55,7 35,9 4,9 0 0 38,78 12,3 23,8 32,9 8,1 0 0 27,66 10,8 8,9 18,6 6,4 0 0 24,40 13,5 2,7 2,2 0,6 0 0 27,88 10,6 24,9 29,4 6,7 0 0 28,15 12 23,7 28,9 6,3 0 0 29,54 10,9 18,2 28,6 9,1 0 0 25,57 16 11,9 21,8 3,6 0 0 28,82 9,1 14,6 26,8 9,4 0 0 25,99 14 4,7 7 0,7 0 0 27,67 8,7 17,1 26,9 7,2 0 0 27,65 3,1 3,3 4,5 1,4 0 0 25,80 33 Viite 9059 9060 9061 9062 9063 9064 9065 9067 9068 9069 9070 9071 9072 9073 9074 9075 9076 Ottopvm 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 4.11.2010 Cu Fe Mn mg/l maata mg/l maata mg/l maata HAAc-EDTA 4,09 1,42 4,42 0,85 2,83 0,59 3,96 6,06 4,89 5,92 4,17 7,82 5,56 9,16 5,02 6,03 3,55 HAAc-EDTA 370 97 650 159 309 44 384 1103 520 554 447 685 711 808 453 669 426 HAAc-EDTA 41,6 6,4 50,7 6,4 30,9 2,5 30,1 63,6 93,3 117,4 57,5 173,1 242,8 181,1 81,7 61,3 45,3 Zn mg/l maata HAAcEDTA 5,96 0,95 8,16 0,38 5,16 1,40 4,58 6,38 1,59 22,84 6,22 24,67 7,41 26,87 6,24 4,78 1,36 pH pH H2O1:2.5 6,06 6,48 5,21 5,90 5,42 6,04 6,10 5,37 5,94 5,97 6,03 6,22 6,48 6,18 6,51 6,00 6,35 Johtoluku Ca K Mg P S 10 -4 S/cm mg/l maata mg/l maata mg/l maata mg/l maata mg/l maata 0,58 0,38 0,53 0,25 0,33 0,17 0,55 0,59 0,34 0,70 0,59 0,89 0,44 0,86 0,60 0,43 0,44 HAAc 1477 450 430 233 373 151 1680 1402 2244 2172 1607 2705 1955 3330 2754 1770 2531 HAAc 61,1 21,0 68,5 13,7 37,9 17,2 49,1 161,2 327,9 145,6 122,2 292,7 185,2 286,1 381,1 123,9 204,6 HAAc 126,5 35,2 32,6 7,7 29,9 9,8 132,4 355,2 1022,0 241,7 268,1 269,9 369,6 289,2 617,6 404,7 1325,0 HAAc 15,71 7,00 6,43 4,58 8,25 13,59 5,86 2,32 1,28 28,99 25,20 67,91 33,83 70,17 21,70 2,70 1,15 HAAc 6,7 6,2 14,7 6,2 10,8 4,2 7,6 11,8 5,2 8,6 8,9 8,5 6,0 8,5 6,1 6,5 6,3 7. Kartanopuiston hoitosuunnitelma 7.1. Hoidon yleisiä periaatteita Pia Kurjen suunnitelma on pääasiallinen ohjenuora hoitosuunnitelmassa. Kasvien nimikyltit tarkistetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa jokaisella hoitoalueella. Uudet puistoon tuotavat kasvit ovat peräisin kartanopuistosta tai ne ovat kauan Suomessa viljeltyjä tai kasvatettuja vanhoja kasvikantoja. Käytävien varsille tehtäville istuinpaikoille laitetaan kartanon tyyliin sopivia valkoisia kalusteita. Joka alueella tehdään normaalit ulkoalueiden hoitotyöt. Alueiden valaisintolpat muutetaan kartanopuiston tyyliin sopiviksi. Mullalle, kuorikatteelle, kompostijätteelle sekä oksille tehdään omat pisteensä, josta ne viedään eteenpäin tarvittaessa. Hiekoitushiekkana käytetään luonnonhiekkaa, jotta saadaan vähennettyä kevätsiivousta. Työntekijöiden minimimäärä on kaksi henkilöä, jotka työskentelevät puistossa ja laitosalueella kesäaikana. Vanhojen puistopuiden tyvien ympäriltä poistetaan maata halkaisijaltaan noin 1 - 2 metrin leveydeltä ja 10 15 cm:n syvyydeltä ja tämä korvataan karkealla hiekalla. Näin puiden aluset saadaan pidettyä siisteinä ja hoitotöitä ei tarvitse tehdä liian lähellä puiden tyviä. Kasvien lisäys Puistoon istutettavat uudet kasvit tulevat olemaan alkuperältään puistosta tai arvokkaista geenivarakokoelmista. Niiden tulee täyttää vanhoihin historiallisiin puistoihin istutettavien kasvien alkuperävaatimukset. Jokioisten kartanopuiston puita, pensaita ja perennoja on tarkoitus lisätä MTT:n alueella, jotta niitä voidaan istuttaa takaisin puistoon. Näin saadaan alkuaan puistosta peräisin olevat kasvit säilymään puistossa. Kasvit 34 lisätään verkotetussa taimihuoneessa. Kasveja lisätään siementaimista, siemenistä, pistokkaista, taivukkaista tai jakamalla. Hankalammin lisättäviä kasveja lähetetään Laukaan tai Piikkiön koeasemille lisättäviksi?? 7.2. Hoitoalueet A1 = päärakennuksen itäinen lähialue A2 = eteläinen osa idän puoleisesta puiston osasta, rajoittuu sisääntulotien eteläpuolelle A3 = pohjoinen osa idän puoleisesta puiston osasta, rajoittuu sisääntulotien pohjoispuolelle B1 = päärakennuksen läntinen lähialue B2 = puiston länsipuoli B3 = parkkialue päärakennuksen vieressä C1 = kasvihuoneiden alue C2 = joen rannan puoleinen, hedelmätarhan alapuolella oleva puiston osa D = hedelmätarha E = Willebrandin hauta F = puistometsät G = sivualueet 7.3. Kartanopuiston hoito alueittain A1 = päärakennuksen itäinen lähialue Alueella tehdään normaalit nurmien hoitotyöt. Käytävät sekä teiden reunat kantataan vähintään kerran vuodessa. Kartanon päärakennuksen edessä oleva ympyrä muotoillaan uudestaan tasaiseksi ympyräksi sekä lähellä olevien nurmialueiden rajaukset tarkistetaan (ympyrän ympärillä oleva tie leveydeltään tasaiseksi sekä symmetriseksi). Päärakennuksen edestä poistetaan vähitellen 1980-luvulla tehtyjä istutuksia, esimerkiksi marjakuuset päärakennuksen julkisivulta sekä aluksi pallotuijia keskiympyrän ulkoreunoilta. Keskiympyrää liian lähellä oleva tammi poistetaan, jotta sen juuret eivät kulkeutuisi kesäkukkaistutuksiin. Ympyrän ulkopuoliselta nurmialueelta löytynyttä papulanruusuistutusta kohennetaan. Päärakennuksen rapun vieressä olevien pihasyreenien alle ja viereen kylvetään valkoista varjoliljaa, jota siinä on ollut viime vuosisadan alussa. Päärakennuksen vieressä olevat pitkät kesäkukkapenkit muotoillaan vanhojen valokuvien mukaisesti soikioiksi. Ympyrän kesäkukkapenkit säilytetään ja niihin istutetaan 35 vanhanajan ryhmäkasveja. Ympyrän reunapenkit yhdistetään reunatuijien kohdalta ja niitä lyhennetään. Ympyrän keskelle istutetut tuijat poistetaan myöhemmin ja istutusaluetta tarkennetaan ympyräksi. Kesäkukkaistutuksiin laitetaan altakastelujärjestelmät helpottamaan hoitoa erillisen suunnitelman mukaisesti. Lehmuskujannetta lähinnä olevaan kesäkukkapenkkiin laitetaan juurimatto kasvualustan alle, jotta puiden juuret saataisiin pidettyä erillään kesäkukista. A2 = eteläinen osa idän puoleisesta puiston osasta, rajoittuu sisääntulotien eteläpuolelle Puustoa harvennetaan poistamalla vanhoja ja vaarallisia puita. Lisäksi poistetaan väärillä paikoilla kasvavia sekä ylimääräisiä puita ja mahdollisesti nurmettuneen lehmuskujanteen lehmuksia harvennetaan. Uusia puita istutetaan vanhojen puiden paikoille tai lähelle, esimerkiksi vaahteroita, tammia sekä balkaninhevoskastanjoita, joita on ollut puistossa ennen sotia. Suuria puita poistetaan läheltä kuusiaitaa. Lumimarjakulmaus siistitään leikkaamalla pensaat alas sekä poistamalla lahonneet puut sekä harventamalla vanhan tienpohjan puustoa. (Vanha, laho vaahtera poistetaan kuusiaidan vierestä.) Osa kuusiaidan lähellä olevista haavoista kaulataan ja poistetaan. Perennoita ja ruusuja suunnitellaan vanhan lehtimajan lähistölle (ollut vanhojen valokuvien perusteella kukkivia kasveja, löytynyt harjaneilikkaa ja kurtturuusua on vähän jäljellä). Valkoisia narsisseja istutetaan nurmialueille. Pensasalueet siistitään sisätulotien varrella ja niille annetaan uutta multaa. Siperianhernepensasta suositaan pensasalueissa. Uusia puita istutetaan vähitellen havupuuryhmiin, havupuuryhmien uusiminen. A3 = pohjoinen osa idän puoleisesta puiston osasta, rajoittuu sisääntulotien pohjoispuolelle Pensasryhmiä selkeytetään ja kunnostetaan tuomalla niihin uutta multaa. Uusia puita istutetaan poistettujen puiden paikoille tai niiden lähelle, esimerkiksi lehtikuusia sekä jalavia. Lehmuskujanteet uusitaan kerralla, jotta niistä saadaan yhtenäiset. Kaulattu haapa poistetaan. Vanha pihasyreeni ja mongolianvaahtera siistitään ja harvennetaan. Uusia pensasryhmiä istutetaan, esimerkiksi valkoista pihasyreeniä lähelle paikoitusaluetta. Pensasalueita selkeytetään, koska ne ovat tällä hetkellä sekakasvustoja. Vanhaa pintaa poistetaan käytävistä ja käytävät ennallistetaan. Nurmialueita tasataan mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi tuomalla puiden alle hieman uutta maata pintaan nousseiden juurien suojaksi. Valkoista narsissia istutetaan nurmialueille. B1 = päärakennuksen läntinen lähialue Alueen käytävät palautetaan Pia Kurjen suunnitelman mukaisesti. Kurtturuusut, keijuangervot ja liuskekiveykset poistetaan. Kiveyksen paikalle palautetaan hiekkakäytävä kartanolta läntiseen puistoon päin sekä happomarjapensaat? istutetaan käytävän yläpäähän. Rakennuksen vieressä olevat kameliajasmikkeet leikataan harventaen. Keinu palautetaan rinteeseen ja vaahtera istutetaan lännestä katsottuna vasemmalle puolelle, missä se on ollut alun perin. Syreenipensaasta poistetaan siihen kylväytyneet vaahterat ja paikoitusalueelta alkavan käytävän alkuun istutetaan ruusuja?. Kukkaympyrä palautetaan ja siihen istutetaan alun perin kartanosta peräisin olevia, karkulaisina löydettyjä perennoita sekä käytävän ulkoreunoille ruusuja (myös neilikkaruusua, jos löytyy..?). B2 = puiston länsipuoli Puiston länsiosan läpi kulkenut hiekkakäytävä palautetaan ja uusia puita istutetaan vanhojen puiden läheisyyteen. Myös toinen, hieman ruohottunut hiekkakäytävä perustetaan uudelleen. Tenniskentän reunoille istutetaan humalaa, jotta kenttä naamioituisi paremmin puistoon. Perunakellarin vieressä oleva kulmaus siistitään ja aivan kellarin seinän vieressä oleva vaahtera poistetaan. Niittynurmea tasataan 36 mahdollisuuksien mukaan. Salaojat puhdistetaan puistossa työskennelleen entisen työntekijän ohjeiden mukaan. Vanhat, säilytettävät puut käydään läpi ja kuolleet ja vahingoittuneet oksat poistetaan. B3 = parkkialue päärakennuksen vieressä Parkkialueen ja uuden kuusiaidan välissä olevat puut poistetaan. Niiden paikalle voidaan mahdollisesti tehdä uusia autopaikkoja tai istutetaan muutama yksittäinen puu kauemmaksi kuusiaidasta. Lämpötolppa-alueella oleva tuomi harvennetaan ja alueelle istutetaan mahdollisesti pensasryhmiä. Vaahterat jätetään toiseen päähän lämpötolppa-aluetta. C1 = kasvihuoneiden alue Poppelit kaulataan kasvihuoneen muurin penkereeltä ja poistetaan. Myös kasvihuoneen muurin yläpuolella olevat lehmukset poistetaan. Vanhojen kuvien mukaan muurin päällä on ollut rivistö puita, kenties kirsikkaa, koska yksi vanha kirsikka on vielä jäljellä, joten muurin yläpuolelle istutettaisiin kirsikoita. Ruusuja istutettaisiin mahdollisesti myös muurin päälle. Muurin päätyalueet tasoitetaan mahdollisuuksien mukaan, jotta ne olisi helpompi hoitaa. Muurin alapuolella oleva kivijalka tuodaan paremmin esiin ja ruusujen lisäämistä myös kivijalan viereen pohditaan. paikalla on tällä hetkellä yksi punalehtiruusu- sekä hansaruusupensas. Olemassa olevat ruusupensaat leikataan ja siistitään. C2 = joen rannan puoleinen, hedelmätarhan alapuolella oleva puiston osa Nurmen pinta tasoitetaan, koska tällä hetkellä alue on hankala hoitaa kuoppien, kivien ja jyrkän tien reunan vuoksi. Syreeniaidanne siistitään ja sitä jatketaan perunakellarille saakka. Jättiputkia torjutaan perunakellarin läheisyydestä. Vanhan muuntajan paikalla oleva terttuselja säilytetään ja siistitään sekä sen ympärillä oleva maa tasoitetaan (erittäin kivinen paikka tällä hetkellä). Poppelit jätetään alueelle, muut tällä hetkellä kasvavat puut poistetaan. Alueelle voitaisiin istuttaa luumuja sekä päärynöitä jatkeeksi hedelmätarhalle (ollut vanhojen kuvien mukaan hedelmäpuita sekä suurempia puita). Voikukkaa yritetään torjua alueelta sen leviämisen ehkäisemiseksi. D = hedelmätarha Rusakoiden syömät, vuonna 2004 istutetut omenapuut poistetaan ja tilalle istutetaan uudet taimet vuonna 2010. 1960-luvulla istutetut sembramännyt poistetaan hedelmätarhan alueelta. Pihasyreenin poistoa pohditaan keskeltä omenatarhaa. Käytävät palautetaan entisen omenapuukorttelijaon mukaan. Kortteleiden omenapuulajikkeet tulevat olemaan kauan Suomessa viljeltyjä lajikkeita ja ne jakautuvat siten, että lähinnä kartanoa oleviin kortteleihin tulisi kesälajikkeita, keskimmäisiin syyslajikkeita sekä alimmaisiin kortteleihin talvilajikkeita. Vanhoja koristeomenapuulajikkeita istutetaan syyskortteleiden kesäkortteleiden puoleisen käytävän kulmiin (4 kpl). Pitkän päärakennuksen kulmalta joelle päin viettävän käytävän toiselle reunalle pohditaan istutettavaksi herukkapensaita sekä karviaisia, koska kartanopuistossa oli kyseisiä pensaita Reuterholmin aikaan. Kolme poppelia säilytetään mukana korttelijaossa. 2010: Hedelmätarhan alueelta poistettiin sembramännyt sekä kasvihuoneen taustamuurin päällä olleet lehmukset. Jyrsijöiden turmelemat, 2004 istutetut omenapuut kaivettiin ylös maasta. Hedelmätarhasta selvitettiin käytävien paikat vanhojen karttojen sekä pistokokeitten avulla. Pistokokeet tehtiin siten, että maahan painettiin harjateräksellä/metalliputkella pistoja 5 - 10 cm:n välein poikkisuuntaisesti kartoissa näkyvien oletettujen käytävien kohdilta. Vanhojen käytävien kohdilla harjaterästä/metallipiikkiä ei saatu painettua syvään (savikivikäytävät, tiiviit maakerrokset). 37 Uusien omenapuiden paikat pyrittiin toteuttamaan Pia Kurjen (2003) suunnitelman mukaisesti. Vanhat puut otettiin korttelijakoon mahdollisuuksien mukaan ja uudet puiden paikat määritettiin vanhojen puiden ja käytävien paikkojen mukaisesti 5 - 6 metrin välein kortteleihin. Uudet puut olivat samoja lajikkeita kuin mitä 2004 istutetut puut olivat olleet. Uudet puut istutettiin siten, että päärakennusta lähinnä oleviin kahteen kortteliin istutettiin kesälajikkeita, keskimmäisiin syys- sekä alimmaisiin talvilajikkeita. Puut laitettiin suoriin riveihin prisman ja linjaköyden avulla sekä vanhojen puiden tyvien mukaan. Kaikkien uusien ja tulevaisuudessa istutettavien puiden paikat merkittiin sinisillä merkkitikuilla sekä kaivamalla pieni kuoppa kyseiseen kohtaan. Istutustyö tehtiin 28.5.2010. Puut istutettiin siten, että istutuskuopat kaivettiin merkityille kohdille, joihin oli taimi tiedossa. Kaivetulla maalla täytettiin epätasaisuuksia hedelmätarhassa. Istutuskuoppiin tuotiin uutta multaa, joka oli tilattu Kekkilästä. Kuopat täytettiin ja taimet istutettiin hieman kummulle. Istutetun taimen ympärille tehtiin reuna kastelua varten. Taimet tuettiin ja niiden ympärille laitettiin suojaverkot, jotka tehtiin myyräverkosta. E = Willebrandin hauta Haudan ympärille istutetaan uusia kuusia kehään. Vanhojen ja huonokuntoisten tammen ja lehmuksen läheisyyteen istutetaan uudet puut. Metsässä lähellä hautaa on luultavasti Antonovkan siementaimi, olisiko kelvollinen puutarhaan? Haudan edessä olevaan kesäkukkapenkkiin laitetaan suodatinkangas estämään kuusten juuria tunkeutumasta kukkamultaan ja kukat hoidetaan kesäkaudella. Liuskekiviraput kunnostetaan siten, että rappujen kivet eivät ole irtonaisia ja siten vaarallisia kulkea. Haudan koristesora pidetään puhtaana ja sitä lisätään haudan pinnalle. F1 = pohjoinen puistometsä Puistometsä käydään läpi vuosittain joko keväällä tai syksyllä ja sieltä poistetaan kaatuneet puut ja risut kerätään mahdollisuuksien mukaan. Metsä pyritään pitämään avoimena ja helppokulkuisena. Puiston ja puistometsän väliset reuna-alueet pidetään avoimina. Vaaralliset ja liian tiheästi kasvavat puut poistetaan talviaikaan metsäkoneella. F2 = eteläinen puistometsä, mosakoijan alue Puistometsä käydään läpi vuosittain joko keväällä tai syksyllä ja sieltä poistetaan kaatuneet puut ja risut kerätään mahdollisuuksien mukaan. Metsä pyritään pitämään avoimena ja helppokulkuisena. Puiston ja puistometsän väliset reuna-alueet pidetään avoimina. Entiset hiekkapolut palautetaan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmille paikoilleen. Vaaralliset ja liian tiheästi kasvavat puut poistetaan talviaikaan metsäkoneella. Tenniskentän eteläpuolelta, kumpareen päältä löydetyn syreenipensaan läheisyyteen perustetaan lehtimaja tai rakennetaan huvimaja. F3 = eteläinen puistometsä, Willebrandin haudan läheinen alue, joen saari Puistometsä käydään läpi vuosittain joko keväällä tai syksyllä ja sieltä poistetaan kaatuneet puut ja risut kerätään mahdollisuuksien mukaan. Metsä pyritään pitämään avoimena ja helppokulkuisena. Näkyvyyttä haudalta virralle parannetaan poistamalla tiheää aluskasvustoa ja puustoa harvennetaan tarvittaessa. Entiset hiekkapolut palautetaan mahdollisuuksien mukaan aikaisemmille paikoilleen. Vaaralliset ja liian tiheästi kasvavat puut poistetaan talviaikaan metsäkoneella. Koivuja haudan ympärille..? 38 Virran reunalla kasvavaa syreeniä kohennetaan antamalla sille lisää elintilaa. Joessa oleva saari siistitään kaatamalla ylimääräiset puut sekä muotoilemalla saaren pintaa. Myös virran toisella puolella olevaa niemekettä siistitään. Saareen tai niemekkeeseen sijoitetaan vanhan piirustuksen mukaan rakennettu huvimaja. G1 = sivualueet, meijeri Joen ranta siistitään puustoa harventamalla. Nurmialueita tasataan. Kartanon päärakennukselta tulevia marjakuusia istutetaan hankalasti hoidettavaan rinteeseen. G2 = sivualueet, kartanon talouspiha Koivukujanteita uusitaan yhtäaikaisesti kaatamalla kujanteen puolikas kerralla ja istuttamalla rauduskoivua, joka on hieskoivua pitkäikäisempi. Alueen perennapenkit hoidetaan. T-talon ympärillä olevat perennaistutukset pidetään kunnossa ja mahdollisesti lisätään kasveja Humppilantien puolelle. Nurmialueita tasataan mahdollisuuksien mukaan. 2010:T-talon päätyyn perustettiin perennapenkki, johon istutettiin 1930 -luvun tyyliin sopivia kasveja. Rakennus on valmistunut 1930-luvulla. Istutusalueella kasvoi ennestään pääasiassa luonnonkasveja ja maa oli hiekkaa, joka oli tuotu täyttömaaksi kaivuutöiden jälkeen rakennuksen päätyyn. Kivetty käytävä rajasi penkin nurmikosta. Taimet saatiin Piikkiöstä, jossa taimet olivat jääneet yli Devepark -hankkeeseen liittyneestä perennaistutuksen teosta. Kaivuutyöt tehtiin Kubota -kiinteistötraktorilla. Rakennuksen viereen jätettiin reunasoraa varten 50 cm:n kaistale, josta kaivettiin maata pois noin 20 cm:n syvyydeltä. Varsinaisen penkin kohdalta maata poistettiin syvimmillään 50 - 60 cm. Kivetty käytävä jätettiin paikoilleen. Reunasora ja varsinainen istutusalue erotettiin suodatinkankaalla. Kaivettu istutusalue peitettiin kerroksella sanomalehtiä ja alimmaiseksi penkkiin laitettiin osin palanutta lantaa. Penkki täytettiin Multaravinteelta tilatulla istutusmullalla. Perennakasvit istutettiin suunnitelman mukaan penkkiin, joka oli muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäväksi (Liite X ). G3 Laitosalue Laitosalueelle tehdään oma hoitosuunnitelmansa kyseisen alueen hoitajan kanssa. 39 8. Jokioisten kartanopuiston ennallistamistoimet I vuosi 2009 A3-alueen puuston läpikäynti (hoitoleikkaukset, vaarallisten/väärillä paikoilla kasvavien puiden kaato) ryhmäkasviistutukset vanhanajan tyylisiksi (A1, A3) kolme geenivarakirsikkaa hedelmätarhaan (D) II vuosi 2010 omenatarhan (D) rusakoiden tuhoamien omenapuiden (istutus -04) poisto uusien omenapuiden istutus I (-04 istutetut lajikkeet lukuun ottamatta muutamaa lajiketta) (D) puuston läpikäyntiä (A2, C1, D) III vuosi 2011 marjakuusten siirto (A1) laitosalueelle sekä meijerille IV vuosi 2012 perenna/ruusuympyrä kartanon länsipuolelle (B2) V vuosi 2013 vaarallisten puiden poisto puistometsistä (F2, F3) metsäkoneella talvella puiden harvennusta hankesuunnitelman mukaisesti (A2, B2) länsipuolen käytävien teko (B2) sekä B1:n restaurointi hiekkakäytävien restaurointi puistometsiin (F2, F3) omenatarhan käytävien teko (D) puistometsän raivaus (F2, F3) jokisaaren harvennus (F2) koivukujanteiden uusiminen 2/3 (G2) kukkaympyrän reunatuijien poisto (A1) puistometsän raivaus (F2, F3) koivukujanteiden uusiminen 3/3 (G2) puiden harvennusta hankesuunnitelman mukaisesti (A2, B2) kastelujärjestelmä, ryhmäkasvit (A1) kukkaympyrän keskituijien poisto (A1) puiden lisäystä koivukujanteiden uusiminen 1/3 (G2) puutarhajätteen kirsikoiden istutus kompostoimisen (C1) aloittaminen puistoa varten perennoiden/ruusujen lisäys soikeat ryhmäkasvipenkit kartanon itäseinustalle (A1) syreeniaidanne alas (C2) 40 Willebrandin haudan liuskekivirappujen kunnostus (E) uusien omenapuiden istutus II (D) puiden harvennusta hankesuunnitelman mukaisesti (A2, B2) huvimaja saareen (F3) 9. Jokioisten kartanopuiston arvokohteet, kunto ja toimenpiteet Nro Sijain Arvolu ti okka Arvotyyppi A Kuvaus Kunto symmetriset havupuuryhmät sisääntulotien molemmin puolin. Osa kuusista kaatui myrskyssä, vanhat vuosirenkaiden mukaan istutukset 120 -vuotiaita sisääntulotien lehmuskujanne, vuodelta 1914 valokuva, jossa istutetut lehmukset näkyvät tuettuna. Tämän mukaisesti n. 100 vuotiaita. Toiset Lehmuskujant lehmuskujanteet ja eet ja vanhat lehtipuuryhmät puuryhmät kujanteiden välissä. Puiston idänpuolisen puiston lehtikuuset, myrskyssä kaatunut torpparinpatsaan vieressä kasvanut puu kaatui 2011 vuoden lopussa myrskyssä, vanhat vuoosirenkaiden istutukset mukaan n. 120 vuotias. vanhat puistoa idässä rajaava istutukset kuusiaita Melko hyvin rajatut ja hyvässä kunnossa. Osittain hiekkateiden pinta noussut ilmeisesti vanhat pohjoisosan risteävät hiekoituksen rakenteet hiekkatiet takia. A eteläpuoleinen vanhoissa kartoissa ( 1920-l)näkyvä hiekkatie on umpeutunut, mutta puut muodostavat kujanteen 1A A A A A vanhat rakenteet vanhat rakenteet vanhat rakenteet vanha maakellari ovaalinmuotoinen syvänne, lampi? 41 Toimenpiteet tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat Pääsääntöisesti vanhat puut säilytetään. Tehdään puustotutkimuksen mukaiset hoitotyöt. Harvennetaan puita erillisen suunnitelman perusteella. Poistetaan puistoon kuulumattomat puut. puuston harvennussuunnitelm a, puuston kuntotutkimus tietoläh de Nro Sijain Arvolu ti okka Arvotyyppi A1 A1 Kuvaus Kunto Toimenpiteet Muutama puu on akuutisti hoitoa tarvitseva, muille riittää pienemmät hoitotoimenpitee t. Puut kasvavat A-alueen puusto, joka liian tiheässä ja koostuu vanhoista alueelle on tullut jaloista lehtipuista ja luontaisesti osin havupuista taimia. perusmuoto säilynyt: pyöreä nurmialue, sitä ympäröivä hiekkatie ja alueen kaarevat nurmialueet. Nurmialueiden muotoa täsmennettävä. Marjakuuset poistettu kesällä v. 2011 ja tilalle on sijoitettu 2 ovaalinmuotoista istutusaluetta, niinkuin vanhoissa valokuvissa on ollut. Pylväsjalavat, istutettu ehkä Päärakennuksen 1960-luvulla, edustan sommittelu: palaltuneet ehkä nurmialueet ja 1987. Huonossa hiekkatiet ovat säilyneet kunnossa, ei ole Syreenit pääoven Onko istutettu molemmin puolin uudelleen? 42 tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat Suunnitelma uusien puiden istuutamiseksi Ratkaiseminen: Kumpi poistetaan muutama lehmus nurmettuneesta kujanteesta havupuuryhmän tieltä? Myös etelänpuoleisen puuryhmät pääosin lehmuskujanne ja säilytettävä lehtikuusiryhmä samanlajisina ja kasvavat liian samoilla paikoilla kuin tiheästi. nykyään. Osa puista Ratkaiseminen: joudutaan karsimaan, uustaanko kujanteet koska kärsivät liian kerralla vai jätetäänkö tiheästä hyvinvoivat puut kasvuympäristöstä. kasvamaan. Vaikuttaa Pihlajien ja haapojen kujanteen poisto. Lehtikuusien yhtenäiseen arvon tarkistaminen. ilmeeseen. Kartiojalavien poistoa harkittava Pia Kurjen mukaan. Puiden kartiomaista leikkaus on aloitettu, jotta puut saavat niiille kuuluvan muodon. Nurmikoiden rajausta täsmennetään. Historiallisen aineiston tutkimus: istutukset ja sommittelut vastaamaan alueen historiallista ilmettä. Toteutussuunnitelma tietolähde Sijain Arvolu Nro ti okka Arvotyyppi B B B1 Kuvaus etelälaidan hiekkatie Humppilantieltä hedelmatarhan etelälaidan kautta tenniskentälle. Stara: vanha savikäytävärakenne näkyvissä Kunto Toimenpiteet Tie voidaan rajata täsmällisemmin. Vanhoja materiaaleja ei saa poistaa ja jos materiaalia halutaan lisätä väliin on levitettävä vanhan rakenteen ja uuden materiaalin toisistaan erottava kaipaa rajausta suodatinkangas Nykyteollisuuden Puiston rajautuminen näkyminen Lähinäkymä vaatii etelään Seppäinmäelle , häiritsee puiston osittaista peittämistä ilmapiirin säilyttäminen tunnelmaa. ja rajausta. Poistetaan nykyiset pensasistutukset. Harkitaan pensasaidan, hiekkateiden ja ruusuistutusten palautusta. Istutetaan uusi puu vanhojen valokuvien mukaiseen paikkaan samanlajisena päärakennuksen pohjoispuoliselle seinustalle. Palautetaan alueen historiallinen asu: poistetaan Alueenkasvi-istutuksetja liuskekiviportaat ja istutusten sijainti ei tilalle perustetaan perustu historialliseen hiekkatie. tutkimukseen ja Käytettävien liuskekiviportaat ja kasvilajien oltava tasanne 1940-1950vanhoja puiston luvulta, eivät vastaa luonteeseen sopivia alueen historiallista lajeja, esim. arvoa. ruusulajikkeita. 43 tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat Historiallinen tutkimusja suunnitelma alueen historiallisen ilmeen palauttamiseksi . Toteutussuunnitelma: päärakennusta kiertävän hiekkatien muoto, hiekkatien ja pensasaidan palautus päärakennuksen viereen. tietolähde Sijain Arvolu Nro ti okka Arvotyyppi Kuvaus C Kasvihuoneen taustamuuri ja kasvihuoneen perustukset. Vanhin puiston rakenteista ja alkuperäisyytensä vuoksi erityisen arvokas. D Hedelmätarha, perustettu 1780-luvulla, Suomen vanhimpia. Alue on puutarhataiteellisesti ja puutarhanhoidollisesti erittäin tärkeä. Vanhat omenapuut ovat hyvin arvokkaita tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat Kunto Toimenpiteet Muurin päällä ja kasvavat puut murentavat muurin perustuksia. Puusto on poistettu vuonna 2004 ja päällä kasvaneet lehmukset 2011. Haavat ja poppelit on kaulattu ennen poistoa.Alueen avoimuutta on lisätty poistamalla puustoa myös muurin edestä. vanhan hedelmätarhan alueella yhä kasvaa hedelmäpuita, osa hyvin vanhoja ja myös muuta puustoa. Sembramännyt poistettu vuonna2010. Alue osin jäsentymätön ja avoin. Hedelmätarhass a ei ole enää merkkejä vanhasta korttelijaosta, nurmella oleva kohouma saattaa olla vanha tienlinjaus. Näkymä myös liian avoin Seppäinmäelle Alueen tulisi olla jälleen edustava julkisivu kartanolle. Alueen hiekkatie kunnostetaan ja rajaus nurmialueille täsmennetään. Syreeniaidanne säilytetään ja sitä jatketaan uudella aidalla länteen päin. Alueen rajausta maantielle on selkiytettävä. Muut puut kuin omenapuut poistetaan alueelta. Alueen maanpinnan alla olevat mahdolliset hiekkatiet tulee säilyttää ja ottaa huomioon. Yksi hedelmäpuukortteli voisi olla rekonstroitavissa, tällöin marjapensaita tulisi istuttaa puiden väliin korttelin reunoille. Hedelmätarhan Toteuttamissuunitelm toteuttamissuunnitel an perustuttava man tulisi perustua historillisiin historiallisiin tutkimuksiin ( kartat tutkimuksiin ja sen ja valokuvat), rakentamisessakin nykytilan pitäisi noudattaa kartoitukseen ( vanhan omenatarhan kortteleiden istutusperiaatteita. palautus), 1700-luvun karttojen Omenapuiden ja valokuvien kuntokartoitus, 44 tietolähde Sijain Arvolu Nro ti okka Arvotyyppi Kuvaus Kunto Toimenpiteet tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat tietolähde Kaukonäkymä joen yli Seppäinmäelle on ja säilytetään. Osittain pensasaita puuttuu, rajausta vaillinainen: Nykyinen tehtaan toiminta näkyy puistoon. Tehtaan rakennukset saisivat näkyä, koska liittyvät kartanon Sopivankorkuisen historiaan, ei pensasaidan tehtaan toiminta istuutaminen. Pia Kurki:hankes uunnitelma Säilytettävä, nykyään avoin näkymä Pia Kurki:hankes uunnitelma Säilytettävä, nykyään avoin näkymä Pia Kurki:hankes uunnitelma Säilytettävä, Näkymä sisääntulotietä nykyään avoin pitkin päärakennukselle näkymä Pia Kurki:hankes uunnitelma Kaukonäkymä joen yli Seppäinmäelle ja näkymä joen rannan tehdasrakennukselle Kaukonäkymä maantieltä puiden latvusten yli kartanon päärakennukselle Näkymä Willebrandin hautamuistomerkiltä sen pohjoispuolisille peltoalueille Päärakennuksen idänpuolessa puistossa Säilytettävä, näkymä puiden lomasta nykyään avoin talousrakennuksille. näkymä Puustoa raivattu v. 2004 ja v. 2011 muurin Päärakennukselta päältä ja muurin kasvihuoneen muurille edestä. Päärakennukselta länteen kapea näkymäsektori peltoaukealle Ei riittävästi? Vuosien 2006Puoliavoimet näkymät 2008 välillä joen puoleiseen ja ja harvennuksia on pohjoisen metsien tehty suosien sisään. jaloja lehtipuita. 45 Nuoren puuston karsiminen avaa näkymää lisää Pia Kurki:hankes uunnitelma Pia Kurki kehoittanut raivaamaan puustoa muurin päältä Pia Kurki:hankes uunnitelma Pia Kurki:hankes uunnitelma Harvennus Pia Kurki:hankes uunnitelma Sijain Arvolu Nro ti okka Arvotyyppi F Kuvaus Puistometsät: puiston joen ja puiston pohjoispuolinen puistometsä. Polku haudalle. maisemapuisto, alkuperäinen, 1700luvulta tarvittavat lisätutkimukset ja suunnitelmat Kunto Toimenpiteet Metsät kasvaneet tiheäksi luonnonmetsäksi . Vanhoista poluista ei juuri merkkejä. Muut polut kuin haudalle johtava polku, hävinneet. Nurmen rajaus metsän kenttäkerrokseen on liian jyrkkä. Harvennetaan puistometsien aluskasvillisuutta ja nuorta puustoa, harkiten vanhaa puustoa. Siistitään metsän ja saaaren kenttäkerros risuista ja oksista. Joen rantaa harvennetaan siten, että rantaan muodostuu avoimempiakin kohtia. Saaren maasto siistitään. Puiston ja metsän reunaan tehdään historiallisiin tutkimuksiin perustuva hieman polveilevampi rajaus. raivataan esiin syvänne, jonka yli historiallinen kulkee silta tutkimusmetsän reuna Willebrandin ja nurmikon reunan haudalle. polveilusta tietolähde kasvihuone 1700-luvun puolelta, jäänteet jäljellä Pia Kurki:hankes uunnitelma hyötyviljelmäalue, alkuperäinen, 1700luvulta Pia Kurki:hankes uunnitelma puistoa reunustavat puistometsätalkuperäin en, 1700-luvulta Pia Kurki:hankes uunnitelma 1780-luvulla perustettu hedelmätarha(miltei kadonnut) Alkuperäisiä ja yhtä arvokkaita Pia Kurki:hankes uunnitelma joessa sijaitseva saarialkuperäinen, 1700luvulta Pia Kurki:hankes uunnitelma Willebrandin hauta , 1800-luvun alusta Pia Kurki:hankes uunnitelma 46 LIITE 1 Hoito- ja ennallistamissuunnitelman laatiminen: kysymyksiä Yleisiä kysymyksiä sisällöstä ja laajuudesta Pia Kurki on tehnyt alueesta historiallisen ja nykykasvillisuuden inventoinnin, näiden töiden yhteydessä on puiston arvoa ja historiallisia muotoja kuvailtu tarkasti. Tulisiko ennallistamisen osuudessa esittää muutossuunnitelmat samoilla alueilla? 1. Onko sisältö riittävä: Nykykasvillisuus kartalla ja luettelona Suunnitelma ennallistamiseksi tai säilyttämiseksi alueittain( puut, pensaat, perennat, ryhmäkasvit/ käytävät, nurmialueet, hedelmätarha, puistometsä) Ennallistamisen aikataulu ja tarvittavat resurssit (tärkeä jotta työ jatkuu) Puiston vuosittainen hoito kasviryhmittäin ja kohteittain, esim puut ja pensaat. perennat, ryhmäkasvit,käytävät ja hedelmätarha (hoidon nykytilanne ja ongelmat, toimenpiteet erikseen, tarvittavat resurssit) Puiston toiminnallisuus (liikennejärjestelyt, opasteet, opastukset, puistoreitti, tapahtumat, toimintakulttuurin ongelmat ja puutteet ja esitys niiden parantamiseksi) 2. Kuinka tarkka hoitosuunnitelma yleensä on (lannoitusohjeistus yms.)? 3. Mitkä ovat ennallistamisen ja hoitosuunnitelman tavoitteet? Kysymyksiä työtavoista Oletteko käyttäneet vanhoja työtapoja ennallistamisissa? Jos olette, niin millaisia? 4. Miten olette uudistaneet nurmialueita? (alueella saattaa olla painanteita esimerkiksi vanhojen puiden/käytävien kohdalla tms, nurmen kasvillisuus on niittymäistä ja se haluttaisiin säilyttää sellaisena → kuinka kasvillisuus saataisiin pysymään ennallaan mullan lisäyksen jälkeen ja kuinka tarkkaan painanteet/kumpareet tulisi säilyttää, jos ne haittaavat hoitotöitä ja niiden kohdalle ei aiota istuttaa uutta puuta/pensasta tai avata käytävää ja ne eivät ole historiallisesti kaikkein merkittävimpiä?) 5. Kuinka olette käytännössä palauttaneet umpeen kasvaneita/poistettuja hiekkakäytäviä? 6. Kannattaako käytävän sivuille tuoda täyttömaata, jos käytävä on kohonnut paljon korkeammalle kuin sen sivuilla olevat nurmialueet? Käytävä on ollut kauan ajokäytössä. Vai pitäisikö käytävän pintaa alentaa? Itse ehdottaisin tätä: kasvillisuutt ja siemenpankkia ei menetetä tällöin ja alkuperäinen ongelma poistuu. 7. Jos puistometsän polkuja ehostetaan, niin kuinka se kannattaa käytännössä tehdä? Polut ovat olemassa ja viitoitettuja, onko kuorike käytettävissä oleva materiaali vai olisiko parempi vain rajata jollakin menetelmällä polkua poistaen kapealti metsänkasvillisuutta reunoilta. Polut ohjaavat kulkijan pysymään reitillä ja joen rannan kuluminen vähenee.. 8. Vanhojen kantojen paikoille tarvitsisi istuttaa uusia puita: oletteko kaivaneet vanhoja juurakoita pois ja vaihtaneet kasvualustan vai istuttaneet lähistölle uusia puita (+ lisänneet uutta kasvualustaa), kuinka puut ovat lähteneet kasvuun, jos lähellä on ollut suuria puita, kuinka kaukana uusi puu pitäisi mielestänne olla täysikasvuisista? 9. Uudistaisitteko vanhat kujanteet kerralla vai puut yksitellen (kun joku puu kuolee), kokemuksia? 10. Miten uudistatte perennapenkkejä, jos tarkkoja kasvien paikkoja/lajeja ei ole enää tiedossa, mutta paikalla tiedetään olleen istutuksia, mitä lajeja valitsisitte (esimerkiksi 1700-1800-lukujen vaihteen kasvit)? Kuinka muuten uudistatte /perustatte perennapenkkejä? Onko jotakin erikoista, mitä pitäisi ottaa huomioon niiden ennallistamisessa? 47 11. 12. 13. 14. Mitä tulisi huomioida pensaiden ennallistamisessa? Kuinka uudistaisitte nurmen alle peittyneen liuskekiveyksen? Kannattaako puiston eri osista tehdä toimenpidekortit? Jos arkistoista sattuisi löytymään vielä kasviluetteloita, niin mistä voisi löytää käännösohjeita vanhoille latinankielisille nimille, kuinka nimet saataisiin käännettyä nykyaikaan? 15. Onko puiston kalusteita (esim. penkit) varten tehtävissä paikoissa otettava jotakin erityistä huomioon? LIITE2 DEVEPARK-hankkeen aikana eri lähteistä löytyneitä mainintoja liittyen Jokioisten kartanopuistoon ja niihin liittyviä kehitysajatuksia 1. Laamanni K.G. Reuterholm Suomessa v. 1784-1785: Vuosi 1784 - Reuterholm teki listan kauneimmista kasveista Turun akatemian puutarhassa ja tilasi samalla siemeniä ja juuria - R. kehui kartanon puutarhan kaaliviljelyksiä - Bellis-kasveja oli tuotu Turun akatemian puutarhasta ja istutettu pitkiin riveihin E.G. Willebrandin toimesta - Willebrand oli istuttanut lehtikujan Ojaistenpellon halki kylän toiselle puolelle 2. Kartanon länsipuolelta otettu kuva, 1900-luvun alkupuolelta - leveälehtistä perennaa kulmassa? - omenapuita myös lähellä päärakennuksen länsipuolta - paljon kevytversoista pensasta nykyisen vaahteran kohdalla - neilikkaruusua entisen ympyrän kohdalla? - vaalearunkoisia pensaita/puita tietyin välimatkoin alasvievän tien reunalla? - pitkä rivi päivänliljoja sekä muita perennoita omenapuiden rivien suuntaisesti alaspäin, syysleimua toisella puolen käytävää? 3. Kartanon itäpuolelta otettu kuva - astereita/kehäkukkia, ryhmäruusuja ympyrässä - n 1920-luvulta otetussa kuvassa pitkulaiset kukkapenkit ympyrässä, vaaleat reunakukat penkkien reunoilla ja keskellä tummakukkaista kasvia, begoniaa? ympyrän keskellä ryhmäruusuja - ollut palmuistutuksia vuosisadan vaihteessa ympyrässä sekä kartanon edessä 4. Tapulimakasiinin alue - kuusiaita jatkunut risteykseen saakka (mistä nykyisin ajetaan korjaamolle) - tapulimakasiinin vierestä on mennyt tie 5. Små berättelser och tidskrifter af Kapten Puff (1866) s. 16-31 - kalastajaukonmökin vieressä kasvanut lemmikkejä (s. 22) - M. Choraeuksen runot Jokioisista 7.9.1805 6. Ajatus: Voisiko pähkinäpensasta laittaa Humppilantien varteen painanteeseen? 48 LIITE3 Käynti Hämeen maakunta-arkistossa 8.3.2011; muistiinpanoja Puutarhan tileissä myydyt vihannekset (1798–99): - peruna - lanttu - nauris - porkkana - valkokaali - punasipuli - pinaatti Kasvihuone (orangerie) ja puutarha (trägård) esiintyvät tilikirjoissa ja niiden tilit mainitaan, hankintoja ei löytynyt näihin liittyen muita kuin tehtaasta hankitut naulat.Tärkeimpien rakennusten pohjapiirustuksia ei löytynyt maakunta-arkistosta. Syntyneet ajatukset: Mistä lisää tietoa? - - Elias Härö kasvihuoneen purkamiseen osallistuneet henkilöt yksityiskokoelmat? historianlaitoksen kannattaisi tehdä pyyntö, kuinka paljon tarvittaisiin resursseja Jokioisten kartanon arkiston järjestämiseksi ja laittaa avustushakemus Alfred Kordelinin säätiölle sekä selvittää henkilö, joka pystyy toteuttamaan työn eli joka osaa täydellisesti ruotsia sekä taitaa vanhat käsialat (+ kenties apulaiset/opiskelijat historianlaitokselta) Saaren kartanosta kertovan kirjan tekijän haastattelu, mitä näki siellä ollessaan, olisiko Saaren kartanossa hyödyllistä tietoa Jokioisille? Portti puutarhaan -kirjan arkistoluettelo/lähdeluettelo Willebrandin suku Mannerheimin suku Bremerin suku ilmoitus/etsintäkuulutus Turun Sanomiin/Helsingin Sanomiin liittyen Jokioisten kartanon vanhaan materiaaliin? punainen kirja on ruotsinnettu 1900-luvun alussa, eli sen on täytynyt olla kyseisellä henkilöllä (Ernst Lagus 1901)? Willebrandin suvusta - oliko Wendlalla ja Carl Erik Mannerheimilla lapsia? - Stjernwall Evan 1. mies /Aurora Karamzin - Walleen Evan 2. mies, oliko lapsia? - Johan Reinhold Willebrandilla yksi tytär - oliko Wilhelmiinalla lapsia (naimisissa Palmfeltin sekä isänsä serkun Adolf Erik von Willebrandin kanssa)? Kotiseutuyhdistys? Sääksmäen alisen tuomiokunnan arkisto? (Jokioisten kartanon katselmus 22.-27.9.1813) Espoon kaupunginmuseo, Aurora Karamzinin jälkeläiset? 49 LIITE 4 Kotiseutuneuvos Alli Branderin haastattelu Alli Brander kevät 2010 - puutarha oli yksinkertainen ja pikemminkin karu aina 1950-luvulle, jolloin tuli Sohlman - päärakennuksen seinusta oli paljas, vain kahdessa maljassa oli jotain agaven tyylistä kasvia - pyörylä edessä oli nurmella, siinä oli aikoinaan suihkukaivo 1940-luvulle saakka, reunoja koristi vaihdellen kesäkukat eri vuosina: asterit, leimukukat, kehäkukat - talon päätypuiston luona oli yksittäisiä tavallisia sireenejä ja hevoskastanjoita, myös pitkä penkki (tumman)lilanpunaista leimukukkaa - talon takana oli oikein pitkä 60-80 cm leveä penkki punaisia neilikkaruusuja, kerrottuja, siellä oli myös pensaita, lumimarjoja yms - metsä reunassa oli tammia, joista otettiin oksia seppelpohjiksi, siellä oli myös pajupuskia - kasvihuoneen seinämällä oli tavallisia ruusupensaita, jaloruusuja ei ollut missään vaan kaikki oli tavallisia yksinkertaisia - joenrannassa kasvoi isosorsimoa, joka oli tuona aikana rehukasvi ja levinnyt - kasvipenkereen luona oli myös ihanat vaahterat, jotka hehkuivat punaisina syksyllä - torpparipatsaan paikalla oli suihkukaivo, patsaan oikea paikka olisi ollut maneesin ja kivimakasiinin sekä piharakennuksen risteyskohdassa, mihin torpparit tulivat käskynjaolle, mutta jonkun johtajan rouva oli päättänyt, että patsas tulee puistoon, ei hyvä asia Allin mielestä Kartassa tekstejä - puiston puita tuotu Ruissalosta: tammi, lehmus, saarni, kynäjalava - talon päädyssä hajallaan tavallista sireeniä ja useita hevoskastanjoita - Alli Branderin muistikuvat alkavat vuodesta 1927 → ei paljoa kukkivia kukkia, kauniita pensaita oli, lumimarja, hajasijoitus - tammia metsän reunassa, katkottiin seppelpohjiksi - pajupuskia metsän reunassa - portaan pielessä agaven tyyppisiä kasveja ruukuissa LIITE5 Tutkimisen aiheita Aihealueita Hämeenlinnan maakunta-arkisto-työskentelyyn jatkossa Jokioisten kartanon puutarha ja huvipuisto/huvipuutarha, erityisesti 1700-1800 –luvut - Jokioisten kartanon puutarhan hankinnat/ostot - kartanon myynnit/Jokioisten kartanon puutarhan tulot sekä tuotteet - Jokioisten kartanon puutarhan tilikirjat - Jokioisten kartanon kasvihuoneeseen liittyvät materiaalit/rakennuspiirustukset, hankinnat, tilikirjat ym - Jokioisten kartanon puutarhureihin liittyvät asiakirjat, erityisesti Friman (1700-1800 -lukujen vaihde) - kartat sekä valokuvat liittyen kartanopuistoon, onko valokuvamateriaalia? - listoja puistoissa/puutarhoissa käytetyistä kasveista/ Saaren kartano, Jokioisten kartano (Brinkhallin kartano (G. Bonsdorff)) - kartanon puistoon rakennetut rakennukset (huvimajat, paviljonki, onko mainintoja/rakennussuunnitelmia?) - puistosuunnitelmat - Willebrandin hautaan/hautaamiseen liittyvät asiakirjat, perunkirjoitus? - säilytetäänkö jotakin Jokioisten kartanoon liittyvää materiaalia vielä kansallisarkistossa Helsingissä? - punakantinen vieraskirja kalastajaukon mökistä - Reuterholmin ja hänen vaimonsa väliset kirjeet 1700-luvun lopulta, Reuterholmin kirjeaineisto - luutnantti Ramseyn matkapäiväkirjat? (vuonna 1807 kuvaillut Jokioisten kartanoa ja sen puistoa) - Josef Bremerin tiedot puutarhaan liittyen (n 1830-1880 -luvut) - Milloin Jokioisten kartanon kaikki materiaalit on siirretty Hämeenlinnaan (esim ollut Turussa)? 50 LIITE6 Jokiosten kartanoalueeseen liittyviä karttoja 1. Venäläinen topografikartta v. 1884 ( Maanmittaushallitus) 51 52 53 LIITE7 Joitakin hankkeen aikana löytyneitä kuvia Kuva:” Berndesin perhe”Tyykimuseo, Forssa 54 Kuva:” Kartanon kasvihuone”Tyykimuseo, Forssa Kuva: ”Kartanon puistometsä” Tyykumuseo, Forssa 55 Kuva Jokioisten kartanon itäpuolelta vuodelta 1914, Tyykimuseo Forssa. Alakuva Jokioisten kartanon ilänsipuolelta , Tyykimuseo Forssa 56
