HAKUOPAS

2014
HAKUOPAS
Viimeinen palautuspäivä
• sähköisesti 30.4.2014
• paperilomakkeilla 30.4.2014
• Tilatuki • Maatalouden ympäristötuki • Luonnonhaittakorvaus • Kansalliset tuet
Maaseutuviraston julkaisuja: Hakuoppaita ja ohjeita
Sisältö
1.Johdanto.............................................................................. 5
1.1
1.2
Uutta tukien hakemisessa 2014.........................................6
Rekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen....................6
2. Tuenhakijan muistilistat.....................................................8
3. Hakijan tukikelpoisuus..................................................... 10
3.1Hakija.............................................................................. 10
3.1.1 Esimerkkejä ikärajasta ja poikkeuksia..................12
3.1.2 Erikseen hallinnoidut maatilayritykset sekä
yhteisyritykset ja yhteistoiminta............................12
3.1.3Vuokrasopimukset............................................... 14
3.2 Maatilan tukikelpoisuus.................................................. 14
3.3Viljelytapa......................................................................... 15
4. Tukien hakeminen ........................................................... 16
4.1 Hakuajat ja muut päivämäärät....................................... 16
4.2Vipu-palvelu..................................................................... 16
4.3 Hakemusten ja liitteiden täyttäminen ja palauttaminen.. 17
4.3.1 Hakemuksen ja liitteiden myöhästyminen...........18
4.3.2 Hakemuksen virheiden korjaaminen................... 19
4.3.3 Asiakirjojen säilyttäminen.................................... 19
4.4 Lohkomuutoksista ilmoittaminen.................................. 19
4.5 Hakemuksen tai sen osan peruminen.............................20
4.6 Poikkeustilanteet hakemisessa.........................................21
4.6.1 Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.. 21
4.6.2 Kansallisten tukien poikkeusluvat........................21
5. Perus- ja kasvulohkot........................................................24
5.1Peruslohko....................................................................... 25
5.1.1 Peruslohkojen merkitseminen liitekartoille........ 27
5.1.2 Peruslohkon hallinnan siirto................................ 29
5.1.3 Tukikelpoisen maan rekisteröinti........................ 30
5.2 Kasvulohko...................................................................... 30
6. Täydentävät ehdot............................................................ 33
6.1
6.2
6.3
Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset............ 34
Lakisääteiset hoitovaatimukset..................................... 40
6.2.1 Täydentävien ehtojen säädösviittaukset............. 45
Täydentävien ehtojen valvontoja koskevia
muutoksia vuonna 2014 ..................................................47
7.Tilatuki............................................................................. 48
7.1
7.2
7.3
Tilatuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen.......48
Tukikelpoinen ala ja tilatukiominaisuus.........................49
Tukioikeuksien käyttö...................................................... 51
1
7.4 Tukioikeuksien siirrot .................................................... 52
7.5 Kansallinen varanto..........................................................53
8. Luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuet....................54
8.1 Tukien yhteiset ehdot...................................................... 54
8.1.1 Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja
ympäristötukea voidaan maksaa.......................... 56
8.1.2 Uusien lohkojen ja tukikelvottomien
lohkojen liittäminen sitoumukseen...................... 57
8.1.3Luonnonhoitopellot............................................. 59
8.1.4 Peruslohkojen tukikelpoisuus luonnonhaitta
korvauksessa ja ympäristötuessa.......................... 62
8.2 Tukimäärät ja maksaminen............................................. 62
8.3 Luonnonhaittakorvaus LFA.......................................... 63
8.4 Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa
LFA-lisäosa.....................................................................64
8.5Ympäristötuki .................................................................66
8.5.1 Vuosina 2007–2009 annettujen ympäristötuki
sitoumusten jatkaminen ja lisätoimenpiteiden
muuttaminen........................................................68
8.5.2 Lisätoimenpiteiden muuttaminen.......................68
8.6 Ympäristötuen erityistukisopimukset.............................69
8.7 Ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille...................69
8.8 Ei-tuotannolliset investoinnit..........................................70
9
Kansalliset peltotuet......................................................... 71
9.1
9.2
9.3 9.4
Kotieläintilan hehtaarituki...............................................71
Etelä-Suomen erikoiskasvituki........................................71
Pohjoiset tuet................................................................... 72
Sokerijuurikkaan tuki...................................................... 72
10. Muut peltoviljelyn tuet.....................................................74
10.1 Valkuais- ja öljykasvipalkkio............................................74
10.2Tärkkelysperunapalkkio..................................................74
11. Kansalliset kotieläintuet ja EU:n eläinpalkkiot...............76
11.1 Kansalliset kotieläintuet ................................................. 76
11.2 EU:n eläinpalkkiot.......................................................... 76
12. Maidon tuotantotuki........................................................78
13. Eläinten hyvinvoinnin tuki.............................................. 80
14. Viljelijän tietotaitoon vaikuttavat tuet ............................. 81
14.1 Täydentävien ehtojen neuvonnasta viljelijälle
maksettava tuki ................................................................81
14.2 Maatalousyrittäjien opintoraha...................................... 82
2
15.Valvonta........................................................................... 84
16. Tukien maksaminen........................................................ 86
16.1 Tukien takaisinperintä.................................................... 87
16.2Rahoituskuri.................................................................... 87
16.3 Vähämerkityksiset tuet eli de minimis -tuet....................88
17.Liitteet.............................................................................. 90
Liite A. Säädökset ja määräykset........................................... 90
Liite B. Koko tilan hallinnan siirrot....................................... 96
Liite C. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2014.........................97
Liite D. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna 2014 ..100
Liite E. Esimerkkejä tukitasoista.......................................... 102
Liite F. Valtakirja...................................................................104
Liite G. Hamppu................................................................... 108
Liite H. Tukialueittainen kuntaluettelo 2014....................... 109
Liite I. Suojatut kasvilajikkeet ja TOS-maksut..................... 112
Liite J. Kasviluettelo ..............................................................114
Tukioikeuksien siirrot............................................................. 117
Tukioikeuksien siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014............... 117
3
ISBN 978-952-453-816-9 (Painettu)
ISSN 1797-402X (Painettu)
ISBN 978-952-453-817-6 (Verkkojulkaisu)
ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu)
Taitto ja paino: Edita Prima Oy
Kannen kuva: SeAMK Oy
Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 0295 31 2000, www.mavi.fi
Helsinki 2/2014
4
1.Johdanto
Tästä hakuoppaasta löydät ne maa- ja puutarhatalouden
tuet, joita on mahdollista hakea kevään 2014 päätukihaussa.
Joistakin tukimuodoista on lisäksi kerrottu tarkemmin omissa oppaissaan. Kaikkien tukien ja palkkioiden ohjeet ovat
Maaseutuviraston internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi.
vuonna 2014. Hakemiseen tarvittavat ajantasaiset tiedot
ovat Mavin internetsivuilla osoitteessa www.mavi.fi.
Pääosan lomakkeista voi palauttaa sähköisesti Vipu-palvelussa osoitteessa https://vipu.mavi.fi. Vipu-palvelusta
on kerrottu lisää luvussa 4.2.
Oppaan sisältö:
Hakuoppaan 2014 kappaleet on jaoteltu seuraavasti:
• 1–6 Tukien hakeminen, hakijan yleiset edellytykset
sekä tukien hakuun liittyviä määritelmiä ja ehtoja
• 7–14 Tukimuodot
• 15–16 Tukien valvonta ja maksaminen
• 17 Liitteet: Yhteenvetotietoja ja taulukoita tukihakuun
liittyvistä yksityiskohdista.
Hakuoppaan luvuista vastaa Maaseutuvirasto (jäljempänä
Mavi) lukuun ottamatta lukujen 6.2 ja 6.2.1 eläimiin ja kasvien terveyteen liittyviä asioita, joiden valmistelusta vastaa
maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto sekä lukua 6.3,
josta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Hakuopas 2014 on kirjoitettu 1.2.2014 tiedon mukaisesti. Jos painettuun oppaaseen tulee tarkennuksia tai korjauksia, ne löytyvät korjauslehdeltä. Korjauslehti julkaistaan Mavin internetsivuilla osoitteessa
www.mavi.fi. Hakuoppaasta julkaistaan myös verkkoversio, joka päivittyy kevään muutosten osalta reaaliaikaisesti. Löydät oppaan osoitteesta www.mavi.fi à Oppaat ja
lomakkeet à Hakuopas 2014.
Tutustu Hakuoppaaseen ja lomakkeiden täyttöohjeisiin
ennen tukihakulomakkeiden täyttöä. Turvaat itsellesi
kuuluvat oikeudet tuensaajana täyttämällä hakemukset ja
niihin liittyvät lomakkeet huolellisesti ja palauttamalla ne
oikeaan aikaan ja paikkaan.
Saat lisätietoja tuista ja niiden hakemisesta
• kuntasi/ maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesi (jäljempänä YT-alue) maaseutuelinkeinoviranomaiselta
• elinkeino-, liikenne-, ympäristökeskuksista (jäljempänä
ELY-keskukset)
• Mavista
• maa- ja metsätalousministeriöstä (jäljempänä MMM),
• sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta. Ahvenanmaalla
luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaa tietoja Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Palauta päätukihaun lomakkeet viimeistään 30.4.2014
(Joissain kansallisissa tuissa ja erikoistuissa liitteillä voi
olla myös muita määräaikoja. )
• Vipu-palvelussa
• kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Palauta myös tarvittavat liitteet (valtakirjat, kartat, kaupparekisteriotteet ym.) määräaikaan mennessä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Mistä saan tukihakemuslomakkeita?
• internetistä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla ”mavi+lomakenumero” esimerkiksi ”mavi101A”
• kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta
• ELY-keskuksista.
Päähaun tukihakemukseen kuuluvat seuraavat lomakkeet
• Maatilalomake 101A
• Tukihakemus 101B
• Maatilan osalliset 101D (jos vuoden 2013 tietoihin on
tullut muutoksia)
• Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A
• Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B
• Peruslohkojen muutoslomake 102C (jos vuoden 2013
hakemuksessa ilmoitetuissa lohkoissa on tapahtunut
muutoksia).
Mitä tukia voin hakea päätukihaun tukihakemuksella?
Tukihakemus 101B
•
•
•
•
•
Hakumateriaali vuonna 2014
Tänä vuonna painettu tukihakumateriaali on postitettu
vain niille viljelijöille, jotka ilmoittivat vuonna 2013 Maatilalomakkeella 101A haluavansa painetun materiaalin
•
•
•
•
tilatuki
luonnonhaittakorvaus (LFA)
luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa
maatalouden ympäristötuki
maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten
maksaminen (alkuperäisrotujen kasvattamista ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea koskevien sopimusten maksamista varten on lisäksi toimitettava
erillinen ilmoitus ELY-keskukseen)
valkuais- ja öljykasvipalkkio
tärkkelysperunapalkkio
sokerijuurikkaan kansallinen tuki
eläinten hyvinvoinnin tuki
5
1.Johdanto
•
•
•
•
•
•
sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki
kotieläintilan hehtaarituki
Etelä-Suomen erikoiskasvituki
pohjoinen hehtaarituki
nuorten viljelijöiden tuki
yleinen hehtaarituki
Kansallisten kotieläintukien, EU:n eläinpalkkioiden ja
muiden pienempien tukijärjestelmien lomakkeista ja hakuajoista on kerrottu tarkemmin näiden tukien omissa
oppaissa.
1.1 Uutta tukien hakemisessa
2014
5. Perus- ja kasvulohkot
• Peruslohkojen yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot tulee
merkitä liitekartalle ja liitekartta tulee liittää tukihakemukseen (Luku 5.2).
6. Täydentävät ehdot
• Siipikarjatilojen salmonellavalvonnasta on poistettu
velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista, hautomojen velvoite toimittaa untuvikkojen mukana tietoa
emoparvesta ja korjattu ilmoitusaika parven saapumista koskien. Katso kappale 6.2.
• Rehuvalvonta on laajennettu kattamaan myös sellaiset kasvintuotantotilat, joilla tuotetaan rehukasveja.
Biosidien käytön kirjanpitoa valvotaan jatkossa sekä
eläin- että kasvintuotantotiloilta. Jos tilalla on sekä vesiviljelyeläimiä, kuten kaloja, että muita elintarviketuotantoeläimiä, tulee tilan tietyssä tapauksessa olla viranomaisen hyväksymä. Katso kappale 6.2.
• Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästökielto pohjaveteen siirtyy lakisääteisistä hoitovaatimuksista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Vaatimus koskee kaikkia viljelijöitä. Katso
kappale 6.1
• Täydentävien ehtojen valvontaa koskevista muutoksista vuodelle 2014 on yhteenveto kappaleessa 6.3.
7. Tilatuki
• Maito-, sonni- ja härkä-, tärkkelysperuna- ja sokerilisäosia on leikattu Valtioneuvoston asetuksen 242/2013
mukaisesti ja niistä kertyneet varat on siirretty aluekohtaisesti tasaosaan.
• Tilatuen kokonaismäärän väheneminen suorien tukien enimmäismäärän muutoksen vuoksi on alentanut
sekä tasaosien, lisäosien ja kansallisen varannon arvoa
n. 8,2 %.
• Modulaatiota ei enää sovelleta.
6
• Tasaosien uudet arvot ovat:
A-alue 232,51 €/ha
B–C1-alue 194,29 €/ha
C2–C4-alue 170,33 €/ha
8. Luonnonhaittakorvaukset ja ympäristötuet
• Vuonna 2014 päättyviä luonnonhaittakorvaussitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella
• Vuonna 2014 päättyviä ympäristötukisitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella
• Ympäristötukisitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisätoimenpiteiden vaihtaminen on mahdollista
9. Kansalliset peltotuet
• Kotieläintilan hehtaarituki ja Etelä-Suomen erikoiskasvituki ovat haussa viimeistä kertaa.
13. Eläinten hyvinvoinnin tuki
• Vuonna 2014 ei todennäköisesti tehdä uusia sitoumuksia. Viljelijä voi tehdä yhden vuoden jatkositoumuksen
vuosina 2008 ja 2009 alkaneisiin ja 30.4.2014 päättyviin sitoumuksiin. Vuonna 2008 alkanutta sitoumusta voi jatkaa vain, jos sitoumusta on jatkettu vuonna
2013. Vuonna 2008 alkaneen sitoumuksen jatkositoumus tehdään vuoden 2008 sitoumusehdoilla ja vuonna 2009 alkaneen sitoumuksen jatkositoumus vuoden
2009 ehdoilla ajalle 1.5.2014–30.4.2015.
• Vuosina 2010–2012 tehdyt sitoumukset jatkuvat entisin
ehdoin ja tukitasoin.
• Viljelijän on haettava jatkositoumusta ja tuen maksamista sähköisesti Vipu-palvelussa tai paperilomakkeella 101B.
14. Viljelijän tietotaitoon vaikuttavat tuet
• Maatalousalalla de minimis -tuen raja on noussut
15 000 euroon kolmen verovuoden aikana
16. Tukien maksaminen
• Modulaatiota ei enää sovelleta.
• Rahoituskuria sovelletaan viljelijälle maksettavien suorien tukien 2000 euroa ylittävältä osalta.
• Maatalousalalla de minimis -tuen raja on noussut
15 000 euroon kolmen verovuoden aikana
1.2 Rekisteritietojen julkisuus ja
luovuttaminen
Pääosa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään
tallennetuista tiedoista on julkisia. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta mahdollisesti perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia
1
(621/1999, julkisuuslaki) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999).
Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevista tiedoista salassa pidettäviä ovat: 1) asiakasta koskevat
luottotiedot, 2) tiedot valtiontakauksista ja 3) takauksen
kohteena olevien lainojen määrästä sekä 4) lainamuotoisiin tukiin liittyvät tiedot lainojen määrästä.
Euroopan maatalouden tukirahastosta ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetut tuet
julkaistaan vuosittain huhti-toukokuussa internet-hakupalvelussa osoitteessa http://snadi.mmm.fi/TuJu. Tieto julkaistaan hakupalvelussa varainhoitovuosittain, joka on vuoden mittainen jakso (16.10.–15.10.). Julkaiseminen koskee
16.10.2013 lähtien maksettuja tukia. Tietoja ei julkaista jos
tuensaajan kaikkien em. rahastojen kautta saamien tukien
tukisumma vuodessa on enintään 1250 euroa. Myös kansallisten tukien osalta tukitietoja voidaan julkaista. Tukitietoja
voidaan käyttää muun muassa tutkimustoiminnassa. Lisäksi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tarkastus- ja tutkintaelimet voivat käsitellä tuensaajien henkilö- ja tukitietoja.
Julkaistavat tiedot:
• tuensaajan etu- ja sukunimi, jos tuensaaja on luonnollinen henkilö
• täydellinen virallinen nimi, sellaisena kuin se on rekisteröitynä, jos tuensaaja on oikeushenkilö
• yhdistyksen täydellinen nimi, jos tuensaaja on yhdistys,
joka ei ole oikeushenkilö;
• kunta, jossa tuensaaja asuu tai jonne tämä on rekisteröity, kunnan postinumero tai sen osa
• kuhunkin rahastoista rahoitettuun toimenpiteeseen
liittyvät, kunkin tuensaajan asianomaisena varainhoitovuonna saamat tukimäärät
• rahoitettujen toimenpiteiden luonne ja kuvaus sekä se,
missä toimenpiteessä tuki on myönnetty.
Tietojen luovuttaminen
Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä olevien
rekisteritietojen ja/tai asiakirjojen luovuttamisesta päättää asianomainen viranomainen (Evira, Mavi, Tike, ELYkeskus ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen) oman
viranomaistehtävänsä osalta.
Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan
luovuttaa yhteystietoja (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten, jos tuenhakija on antanut siihen
suostumuksensa. Luovutuksessa saa käyttää valintaperusteena tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja sekä
sijainti-, pinta-ala- ja tuotantosuuntatietoja. Suostumuk-
sen tietojen luovuttamiseen markkinointitarkoituksiin voi
antaa Maatilalomakkeella101D. Vastaavalla tavalla viljelijä voi antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen neuvonnallisiin tarkoituksiin.
Maaseutuviraston internetsivuilla on lisätietoa Mavin rekistereistä, tiedonluovutuspyynnöstä ja tiedonluovutuksen maksullisuudesta www.mavi.fi à Tietoa meistä à
Tietopalvelut. Tiedonluovutuspyynnön tekemisessä on
suositeltavaa käyttää mainitulta sivulta löytyvää tiedonluovutuslomaketta.
Turvakielto
Jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, voidaan väestötietojärjestelmään hakemuksesta
tallettaa turvakielto. Kun turvakielto on talletettu järjestelmään, tämän henkilön, hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan puolison tai lapsen kotikunta, asuinpaikka,
osoite ja muu yhteystieto voidaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn
perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn tämän
henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän,
toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Turvakielto
koskee myös edellä mainittujen henkilöiden omistuksessa
tai hallinnassa olevan kiinteistön, rakennuksen ja huoneiston yksilöinti- ja sijaintitietoja, jos niitä ei voida käsitellä
erillään turvakiellon kohteena olevista tiedoista.
Sen henkilön, jota asia koskee, tai hänen laillisen edustajansa tulee hakea turvakieltoa maistraatilta kirjallisesti tai
muulla todistettavalla tavalla. Kun henkilö hakee turvakieltoa, maistraatin on varattava hänelle mahdollisuus ilmoittaa väestötietojärjestelmään talletettavaksi sellainen yhteysosoite, joka voidaan luovuttaa myös muille viranomaisille.
Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen
varmennepalveluista annetun lain (661/2009) mukainen
turvakielto merkitään väestötietojärjestelmään.
Rekisteröidyn (tuenhakijan) oikeudet
Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään kerätään henkilötietoja viranomaistehtävien hoitamista varten. Rekisteröidyllä on oikeus saada henkilötietolaissa
(523/1999) mainittuja tietoja kuten esimerkiksi tiedot rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä tietojen säännönmukaisista luovutuksista. Lisäksi
rekisteröidyllä on oikeus tarkistaa omat tietojärjestelmään
tallennetut tietonsa ja pyytää korjaamaan virheelliset tiedot. Tarkistuspyynnön voi esittää kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti tai suullisesti.
7
2. Tuenhakijan muistilistat
Vipu-hakijan muistilista
1. Tukien hakeminen vuonna 2014 edellyttää, että olet
palauttanut lomakkeen 455. Saat lomakkeen tarvit­
taessa kunnasta tai voit tulostaa sen osoitteesta
www.suomi.fi/lomakkeet.
2. Vipu-käyttöoikeudet on haettava uudelleen, jos tilan
omistajuuksissa tapahtuu muutoksia. Uuden Muu viljelijä -roolilla olevan henkilön luominen ei kuitenkaan
edellytä Vipu-käyttöoikeuden uudelleen hakua.
3. Tee hakemus, vaikka tiedot eivät olisi muuttuneet.
Päähaun tukihakemukseen kuuluvat lomakkeet 101A,
101B, 102A ja 102B sekä tarvittaessa 101D ja 102C. Katso muut tarvittavat lomakkeet ja liitteet sekä niiden
jättö­ajat jokaisen tuen kohdalta Hakuoppaasta 2014.
4.Voit käyttää sähköistä karttaliittymää lohkotietojen muokkaamiseen, peruslohkojen jakamiseen ja
yhdistämiseen sekä uuden peruslohkon perustamiseen. Karttaliittymän avulla voit muodostaa peruslohkolle kasvulohkoja ja mitata niiden pinta-aloja
sekä tehdä sähköisesti korjauspyyntöjä digitoitujen
perus­
lohkojen rajaviivoihin. Muutetut peruslohkot
lähtevät uudelleendigitoitavaksi samassa yhteydessä,
kun lohko­lomakkeet palautetaan sähköisesti. Erillistä
karttaliitettä ei siten tarvitse palauttaa kuntaan.
5. Voit käyttää sähköistä karttaliittymää kasvulohkojen
piirtämiseen.
6. Merkitse kaikki hakemasi tuet Tukihakemuslomakkeelle 101B. Myös sitoumuksiin liittyvät tuet on haettava vuosittain, vaikka sitoumus on annettu jo aikaisemmin.
7. Palauta Maatilan osalliset 101D -paperilomake kuntaan viimeistään 30.4.2014, jos teet muutoksia
maatilan osallisten roolitietoihin tai luot uusia osallisia. Roolitiedolla tarkoitetaan kohtia Ensisijainen viljelijä/yhteyshenkilö, Muu viljelijä, Omistaja ja Ei enää
osallisena. Lomakkeella ilmoitetun pankkitilin numeron on oltava hakijan tilinumero tai hakijalla on oltava
käyttöoikeus tiliin.
8. Et voi muuttaa sähköisesti sellaisia maatilan perustietoja, jotka koskevat tilatunnusta, maatilan sijaintikuntaa, kuntanumeroa, kuntaosaa, ja juridista muotoa.
Ilmoita nämä muutokset paperilomakkeella 101A kuntaan viimeistään 30.4.2014.
8
9. Ilmoita hallinnan siirroista, eli pellon ostoista, myynnistä ja vuokraamisesta viimeistään 30.4.2014.
10.Lähetä hakemukset hyvissä ajoin ennen viimeistä hakupäivää. Häiriöitä tietojen lähettämiseen voi aiheutua esimerkiksi sähkökatkojen, tietokoneen toimimattomuuden tai palvelimen häiriöiden takia. Voit
lähettää hakemuksen uudelleen hakuajan loppuun
saakka, jolloin uudempi versio korvaa vanhemman.
11.Voit palauttaa hakemuksen karttaliitteet sähköisesti lukuunottamatta yhteiskäyttölohkojen kasvulohkokarttoja, jotka pitää palauttaa paperilla. Muiden
liitteiden sähköisen palauttaminen ei ole vielä mahdollista.
12.Hakija vastaa hakemuksen perillemenosta. Saat hakemuksen lähettämisestä kuittausviestin määrittämiisi sähköpostiosoitteisiin. Jos kuittausta ei sähköpostitse tule, voit varmistaa hakemuksen perillemenon
kunnasta. Kuittaus voi jäädä saamatta esimerkiksi virheellisen sähköpostiosoitteen takia. Sähköisen hakemuksen onnistuneesta lähettämisestä saatu vastaanottoviesti on hyvä säilyttää sähköpostissa kuluvan
vuoden loppuun saakka tai tulostaa se arkistointia varten. Vastaanottoilmoitus on suositeltavaa antaa tiedoksi muille maatilan omistajille.
13.Tulosta tai tallenna yhteenveto hakemuksen tiedoista,
kun olet palauttanut hakemuksen.
14.Voit muuttaa tai perua hakemuksen hakuaikana. Hakuajan jälkeen voit muuttaa tai perua hakemuksen
vain paperilomakkeilla.
15.Et voi jättää sähköistä hakemusta myöhästyneenä.
Toimita myöhästynyt hakemus paperilomakkeella. Ylivoimainen este tulkitaan samalla tavalla sähköisessä ja paperilomakkeilla tehtävässä tukihaussa:
sen tulee olla ennalta arvaamaton ja viljelijän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Ylivoimainen este
tutkitaan aina tapauskohtaisesti ja asetusten mukaisesti. Esimerkiksi palvelimen häiriöitä, sähkökatkoa
tai tietokoneen toimimattomuutta ei voida ensisijaisesti tulkita ylivoimaiseksi esteeksi. Myönnettävää tukea alennetaan yhdellä prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden, jos hakemus tai sen liitteet
myöhästyvät enintään 25 kalenteripäivää. Tukea ei
myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää.
2
16.Voit ilmoittaa kylvöalojen muutoksesta 16.6.2014
klo 23.59 saakka, jos olet palauttanut hakemuksen sähköisesti 30.4.2014 mennessä. Määräajan jälkeen tukihakemus käsitellään 30.4.2014 annettujen tietojen perusteella.
Paperihakijan muistilista
Voit hakea tukea halutessasi myös paperilomakkeilla. Voit
myös käyttää molempia hakutapoja siten, että jätät osan
lomakkeista sähköisesti ja osan paperilomakkeilla. Lomakkeita saat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja internetistä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet
haku­sanalla mavi+lomakenumero.
1. Tukien hakeminen vuonna 2014 edellyttää, että olet
palauttanut lomakkeen 455 Maatilan tietojen ajan­
tasaistus ja valtuutus viljelijätukiasiointiin. Saat lomakkeen tarvittaessa kunnasta tai voit tulostaa sen osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet.
4. Allekirjoita kaikki lomakkeet ja merkitse niihin nimenselvennys. Jos tukihakemus koostuu erillisistä sivuista,
esimerkiksi atk-tulosteista, allekirjoita jokainen sivu.
Merkitse lisäksi jokaiselle sivulle päiväys ja tilatunnus,
jos ne eivät tulostu lomakkeelle automaattisesti. Viljelijätukiasiointiin valtuutetun tai kaikkien tilan omistajien on allekirjoitettava lomake 101A ja merkittävä
siihen nimenselvennys. Allekirjoitus voidaan korvata
valtakirjalla tai yhtiömuodoissa tavanomaisella nimenkirjoitusoikeudella. Nimenkirjoitusoikeudesta määrätään osakeyhtiölaissa. Epäselvissä tilanteissa kunnan
maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyytää toimittamaan kaupparekisteriotteen, josta nimenkirjoitus­
oikeus käy ilmi.
5. Palauta lomakkeet ja liitteet ajoissa postitse tai vie ne
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2014. Postitse lähetetty hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos se on postileimattu viimeistään 30.4.2014, ja osoitettu maatilan
sijainti­kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
2.Täytä hakemus kuulakärkikynällä, kapeakärkisellä
tussilla tai muulla pysyvällä tavalla selkeästi tekstaten.
3. Tarkista esitäytetyt hakemustiedot huolellisesti ja korjaa havaitsemasi virheet. Merkitse korjattu tieto vanhan tiedon yläpuolelle tai sen viereen. Yliviivaa vanha
tieto niin, että se jää kuitenkin näkyviin. Älä käytä korjauslakkaa tai tarroja. Merkitse nimikirjaimesi ja korjauspäivämäärä jokaisen korjauksen viereen.
6. Voit ilmoittaa kylvöalojen muutoksesta 16.6.2014
klo 16.00 saakka, jos olet palauttanut hakemuksen paperilla 30.4.2014 mennessä. Määräajan jälkeen tukihakemus käsitellään 30.4.2014 annettujen tietojen perusteella.
9
3. Hakijan tukikelpoisuus
3.1Hakija
Hakijalle on asetettu erilaisia vaatimuksia tukityypeittäin
esimerkiksi iän ja eläkkeen suhteen. Maatilan tulee olla
toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen tuotantoyksikkö. Myös vaadittu viljelytapa eroaa eri tuissa.
Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos hakija tai hänen
puolisonsa on ollut 31. päivänä joulukuuta 2013 vähintään
18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias. Hakija ja hänen puolisonsa eivät saa saada maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä (= MYEL-vanhuuseläke).
Hakijalla tarkoitetaan yksittäistä viljelijää, joka on
• luonnollinen henkilö,
• oikeushenkilö tai
• luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä. Yhteenliittymän ja sen jäsenien oikeudellinen asema kansallisessa lainsäädännössä ei vaikuta
hakukelpoisuuteen.
Kansallisia tukia vuonna 2014 hakevan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt 31.12.1945–31.12.1995 välisenä aikana
mainitut päivät mukaan lukien. Jos hakija tai hänen puolisonsa on syntynyt esimerkiksi 30.12.1945, hän ei täytä kansallisten tukien myöntämisen edellytyksiä. MYEL-van-
Tukea maksetaan hakijan hallinnassa olevalle Suomessa
sijaitsevalle yhdelle tai useammalle maatilalle.
Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneitä henkilöitä, jotka ovat
aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai
on ollut yhteinen lapsi (tuloverolaki (1535/1992) 7 §:n 1 ja 3
mom.). Aviopuolisoa koskevaa sääntelyä sovelletaan myös
rekisteröidyn parisuhteen osapuoleen (laki rekisteröidystä
parisuhteesta (950/2001) 8 §:n 4 mom.).
Hakijan ikä
EU:n suorat tuet ja osarahoitteiset tuet
Ei ikärajoitusta:
• tilatuki,
• valkuais- ja öljykasvipalkkio ja
• tärkkelysperunapalkkio.
Luonnonhaittakorvausjärjestelmässä sekä eläinten hyvinvoinnin tukea ja ei-tuotannollisten investointien tukea
haettaessa sitoumuksen tai sopimuksen voi antaa hakija
tai hänen puolisonsa, joka on sitoumuksen tai sopimuksen antamista edeltävän vuoden joulukuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Vuonna 2014 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee olla syntynyt
31.12.1948–31.12.1995 välisenä aikana mainitut päivät mukaan lukien.
Jos sitoumus tai sopimus on jo tehty ja viljelijä täyttää kesken sitoumus- tai sopimuskauden 65 vuotta, sitoumus jatkuu sitoumus- tai sopimuskauden loppuun asti. Vuonna
2007–2009 ympäristötukisitoumuksen antanut voi vuonna 2014 hakea sitoumukselle yhden vuoden jatkoa. Tätä
jatkoa voi hakea myös 65 vuotta täyttänyt.
10
Kansalliset tuet
huuseläkkeelle jäämisen katsotaan tapahtuvan siitä
päivästä alkaen, kun MYEL-eläkettä aletaan maksaa.
Kansallisia tukia ovat mm. seuraavat tuet:
• kansalliset pinta-alaperusteiset tuet,
• kansalliset kotieläintuet ja
• maidon tuotantotuki ja maitokiintiöjärjestelmä.
Luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa on
sama ikävaatimus kuin luonnonhaittakorvauksessa (ks.
edellä).
Esimerkkejä ikärajoista sekä joitakin poikkeuksia on lueteltu luvussa 3.1.1.
Eläkkeen vaikutus hakijan
tukikelpoisuuteen
• Luopumiseläkkeen saajat eivät ole oikeutettuja tukiin.
• Työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen, osa-aikaeläkkeen, yksilöllisen varhaiseläkkeen, varhennetun
varhaiseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajat ovat muiden edellytysten täyttyessä oikeutettuja tukiin.
HUOM! MYEL-vanhuuseläke vaikuttaa kansallisten tukien saamiseen, mutta muut yllämainitut eläkkeet eivät
vaikuta kansallisten tukien saamiseen.
Nuoret viljelijät
Nuorella viljelijällä tarkoitetaan pohjoisessa tuessa viljelijää, joka tai jonka puoliso on alle 40-vuotias 31.12.2013.
Nuorten viljelijöiden tukea voidaan maksaa luonnollisten
henkilöiden muodostamille ryhmille vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät ikää koskevan edellytyksen.
3
Valtuutettu hakija
Yksityinen henkilö, yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä voi kirjallisesti valtuuttaa jonkun henkilön allekirjoittamaan puolestaan tukihakemuksen. Valtuutuksen tulee olla yksilöity
ja siitä tulee ilmetä tarkasti, mihin valtuuttaja on suostunut. Esimerkiksi erilaisten sitoumusten pituus tulee näkyä
jo valtakirjassa. Kuolinpesän osakkaan on ilmoitettava viranomaisilta tulleista tiedoksiannoista muille pesän osakkaille. Hakuoppaassa 2014 on esimerkki valtakirjasta.
Sähköinen tukihaku edellyttää, että yksi henkilö valtuutetaan allekirjoittamaan sähköinen tukihakemus muiden
puolesta. Sähköisessä tukihaussa on mahdollista myös
edelleen valtuuttaminen. Sähköisestä valtuuttamisesta on
kerrottu tarkemmin luvussa 4.2.
Neuvojan valtuuttaminen
Neuvojan voi valtuuttaa tekemään tukihakemuksen sähköisesti Vipu-palvelussa tai palauttamalla lomakkeen 457
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Neuvojan sähköisestä valtuuttamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa
4.2.
Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät
Yhteisöjen, yhtymien ja kuolinpesien on annettava osakkaistaan selvitys lomakkeella 101D, jos osakastiedoissa on
tapahtunut muutoksia lomakkeen 455 palauttamisen jälkeen.
Yhtymä ei voi olla tukioikeuksien omistajana. Kaikkien
osakkaiden tai osakkaiden valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava hakemus. Yhteisön ja yhtymän puolesta
allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen on liitettävä valtakirjat tai nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote tai
vastaava.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi harkintansa
mukaan käsitellä hakemuksen, jos yhteisön, yhtymän tai
kuolinpesän jonkun osakkaan allekirjoitusta ei voida saada tai allekirjoituksen saaminen on erityisen vaikeaa tai
mahdotonta muussa maassa asumisen tai vastaavan syyn
vuoksi. Hakemuksen allekirjoittajilla on tässä tapauksessa
vastuu hakemuksen käsittelystä siihen osakkaaseen nähden, jonka allekirjoitus puuttuu. Osakkaiden on merkittävä allekirjoituksen puuttumisen syy lomakkeen 101B kohtaan ”Lisätietoja”.
Harjoitettaessa tuotantoa useamman luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten
tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä
koskevat edellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka
itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Velvoitetta ei ole
luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa. Eräistä
kansallisen tuen edellytyksistä on mahdollista hakea poikkeuslupaa (ks. luku 4.6.2).
Sillä, että itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta tarkoitetaan tässä yhteydessä, että muut tukiedellytykset täyttävä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu
harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus
yhteisössä tai maatalousyhtymässä, jonka osakkaat eivät
ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYELvanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle
asetettuja edellytyksiä.
Tuenhakijan kuoleman vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan kansallisissa
tuissa täyttävän tuenhakijan yleiset edellytykset (lähinnä
ikää koskevat rajoitukset), jos aiempi tuenhakija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa.
Alueiden hallinta
Pinta-alan, jolle tukea maksetaan pitää olla hakijan hallinnassa vähintään yhden päivän (vuonna 2014 päivämäärä
on 16.6.) seuraavissa tuissa:
• tilatuki,
• luonnonhaittakorvaus,
• ympäristötuki ja
• kansalliset tuet.
Tuenhakijan vastuulla on täydentävien ehtojen noudattaminen ajanjaksolla 1.1.–31.12. (ks. luku 6). Tilatuen tukikelpoisuusedellytysten on täytyttävä koko kalenterivuoden.
Tuenhakija voi saada hakuajan jälkeen tietyin edellytyksin tukien piiriin viimeistään 16.6.2014 ilmoitetut vuokraamansa tai ostamansa kasvulohkot. Jos aikaisempi omistaja tai haltija on hakenut tukea ko. kasvulohkoista, hänen
on peruttava hakemuksensa näiden lohkojen osalta. Jos
koko tilan hallinta siirretään, hallinnan siirto on pinta-alatukien osalta mahdollista 1.9.2014 saakka. Jos aikaisempi
omistaja tai haltija on hakenut tukea tilasta, hänen on peruttava hakemuksensa. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään
15.9.2014 (ks. liite B).
11
3. Hakijan tukikelpoisuus
3.1.1 Esimerkkejä ikärajasta ja
poikkeuksia
sallisten tukien poikkeuslupa ei oikeuta hakijaa satovahinkokorvauksen saamiseen satovahinkotapauksessa.
Esimerkkejä ikärajasta ja MYEL-vanhuuseläkkeestä kansallisissa tuissa
Ikä- ja MYEL-edellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa tai vankilatilaa.
Ikäedellytykset eivät koske myöskään hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta (esim. keinosiemennystoiminta tai maidon kuljetus).
• Hakija tai puoliso voi täyttää 68 vuotta vielä 31.12.2013
eivätkä hakija ja hänen puolisonsa ole MYEL-vanhuuseläkkeellä à tuet myönnetään.
• Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, molemmat saavat MYEL-vanhuuseläkettä à tukia ei
myönnetä.
• Hakija ja puoliso ovat molemmat alle 68 vuotta, toinen
saa MYEL-vanhuuseläkettä à tuet myönnetään.
• Hakija yli 68 vuotta ja puoliso alle 68 vuotta, hakija
saa MYEL-vanhuuseläkettä 31.12.2013 à tuet myönnetään.
Alle 18-vuotiaat
Alle 18-vuotiaalle voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristötukea ja kansallista tukea, jos
• hän on solminut avioliiton,
• hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai
• ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä.
Alaikäisen hakiessa tukea on otettava huomioon holhoustoimilain (442/1999) säännökset mm. yleisen edunvalvojan määräämisen tarpeellisuudesta vanhempien ja
alaikäisten lasten välisissä oikeustoimissa. Lisätietoja holhoustoimilain asettamista vaatimuksista saa esim. maistraattien holhoustoimen yksiköistä.
Useamman viljelijän tai yhteisön ikärajoitukset
Kun useampi viljelijä tai yhteisö harjoittaa maa- ja puutarhataloutta, on luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen
myöntämisen edellytyksenä, että vähintään yksi viljelijä,
yhteisön jäsen, osakas tai yhtiömies täyttää ikää koskevan
vaatimuksen.
Kansallisia tukia voidaan maksaa, jos vähintään yksi maatai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää ja MYEL-vanhuuseläkettä koskevat edellytykset.
Mavi voi erityisistä syistä, aikaisemman tuotannon huomioon ottaen, myöntää luvan kansallisen tuen maksamiseen myös sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- tai
puutarhataloutta itse harjoittavan viljelijän vaatimusta.
Poikkeuslupaa on haettava Mavista viimeistään 30.4.2014
(ks. luku 4.6.2). Erityisen syyn perusteella myönnetty kan12
3.1.2 Erikseen hallinnoidut
maatilayritykset sekä yhteisyritykset
ja yhteistoiminta
Silloin kun maatilayritys voi EU:n kokonaan tai osittain
rahoittamien tukien sääntöjen mukaan toimittaa vain yhden tukihakemuksen, se voi toimittaa ainoastaan yhden
ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvaushakemuksen ja
luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan hakemuksen.
Erilliset hakemukset voidaan toimittaa vain maatilayrityksistä, joiden yritystoiminta on toisistaan erillistä. Määriteltäessä erillisten maatilayritysten asemaa joudutaan hakijalta mahdollisesti pyytämään lisäselvityksiä. Tällöin
otetaan huomioon viljelijän johtaman maatilan toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys tuotantoyksikkönä. Huomioitavia seikkoja ovat mm. yrityksen verokohtelu, viljelijän asema maatilalla ja yrityksen harjoittaman tuotannon
edellyttämiin lupiin sekä tuotantotoiminnan järjestämiseen liittyvät kysymykset. Mikään näistä tekijöistä ei kuitenkaan yksinään ole ratkaiseva.
Tukiedellytysten kiertämisen seuraukset
Tilatuen säädökset edellyttävät, että viranomaiset selvittävät olemassa olevien tilojen muuttamiset ja uusien tilojen muodostamiset. Tämän vuoksi erilliset tilatukihakemukset voidaan yhdistää. Hakemusten yhdistämistä
harkittaessa voidaan verrata aikaisempien vuosien hakemustietoja ja selvittää, johtaako tukien hakeminen toisen
maatilayrityksen kautta palkkioetuuksien tai rahoituskurin rajoitusten kiertämiseen. Hakemustietojen tarkastelu
ei rajoitu pelkästään edelliseen vuoteen. Näin ollen tarkastetaan myös sellaiset muutokset, joilla pyritään saamaan rajoitteiden alaisia palkkioetuuksia vaiheittaisilla
muutoksilla.
Tärkkelysperunapalkkiota, valkuais- ja öljykasvipalkkiota,
luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea tai luonnonhaittakorvauksen kansallisia lisäosia ei voida myöntää, jos
hakija ryhtyy sellaisiin pellon hallinnan muutoksia koskeviin tai muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joiden ilmeisenä
3
tarkoituksena on kiertää edellä mainittujen tukien myöntämiselle määrättyjä yleisiä edellytyksiä.
pääsääntöisesti vain sukupolvenvaihdoksen tai siihen verrattavan muun koko maatilan hallinnan siirron kautta.
Kansallisia tukia voidaan alentaa tai jättää maksamatta,
jos tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle
on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta. Tällaisena toimenpiteenä voi
tulla kysymykseen esim. tuotannon keinotekoinen jakaminen erillisten tuenhakijoiden nimiin, ilmeisenä tarkoituksena kiertää tukiehtoja.
Päätettäessä onko yhteisnavetta muodostettu tai vuokrasopimus yhteisnavettaan tehty palkkioetuuksien rajoitusten kiertämistarkoituksessa, tarkastellaan tapauskohtaisesti kaikkia asiaan liittyviä seikkoja. Huomioitavia asioita
ovat mm. seuraavat seikat: kuinka pitkään eläimet ovat
olleet eri hakijoiden omistuksessa, onko hakijoilla ennen
vuokrasuhdetta yhteisnavettaan ollut omia eläinpalkkiohakemuksia ja kuinka paljon hakijalla on näissä aiemmissa hakemuksissa ollut eläinpalkkioon oikeuttavia eläimiä.
Tuotannonmuutostapauksissa otetaan huomioon hakijan
tuotantosuunta ennen vuokrasopimusta yhteisnavettaan
ja tuotannonmuutokseen vaikuttaneet tekijät. Mahdollista kiertotarkoitusta tutkittaessa huomioidaan lisäksi hakijan ikä, muun ammatin harjoittaminen, maataloustulon
osuus verotuksessa, yhteisyrityksen yhtiömuoto tai muut
vastaavat tekijät.
Yhteisnavetat
Yhteisnavetta on usean tuottajan yhteinen tuotantorakennus. Yhteisnavetta ei ole erillinen tuottaja, sen nimissä ei
haeta mitään tulotukia eikä sen hallinnassa ole eläimiä.
Yhteisnavetta voidaan katsoa tilaan kuuluvaksi tuotantorakennukseksi silloin, kun yhteisnavetasta on tehty selkeät
vuokra- tai muut hallintasopimukset, jäljempänä vuokrasopimus. Tällöin yhteisnavetta voidaan katsoa osaksi hakijan hallinnassa olevaa tilaa. Lisäksi on oltava sopimus
eläinten hoidosta ja sopimus sekä korvausperusteet oman
osuuden ylittävästä toisen hyväksi tehtävästä työstä.
Jos maidontuottajat haluavat rakentaa yhteisnavetan, on
suositeltavaa olla yhteydessä paikalliseen ELY-keskukseen maitokiintiöiden osalta jo suunnitteluvaiheessa. Tilakohtaisten maitokiintiöiden täyttymisen ja tuottajien
toimittamien maitojen rasvapitoisuuksien seuranta on
pystyttävä järjestämään luotettavasti.
Yhteisnavetoilla on nautarekisterissä omat pitopaikkatunnuksensa. Yhteisnavetta on rekisteröitävä pitopaikaksi Eviran lomakkeella. Osakastilojen on ilmoitettava nautarekisteriin tietyssä pitopaikassa hallitsemansa eläimet
ja mahdolliset siirrot eri pitopaikkojen välillä. Yhteisnavetassa mukana olevien hakijoiden talouskeskusten tulee
sijaita tarkoituksenmukaisella etäisyydellä yhteisnavetasta.
Hakijoiden maatalousyritysten tulee olla toiminnallisesti erillisiä kokonaisuuksia. Puolisot katsotaan tässä yhteydessä samaksi hakijaksi. Poikkeustapauksena sukulaisuussuhteissa voidaan pitää tapausta, jossa kumpikin
hakija asuu erillään ja heillä on hallinnassaan omat erilliset maatilat.
Koska uusien tilojen muodostaminen tukiehtojen kiertämiseksi on kiellettyä, voidaan tarkastella myös aikaisempaa maataloustuotantoa. Maataloustuotantoa aiemmin
harjoittamaton hakija voidaan hyväksyä eläinperusteisiin
tukiin oikeutetuksi yhteisnavettaan kuuluvaksi hakijaksi
Yritysmuodon muutoksen merkitys
Yritysmuodon muutoksella tarkoitetaan esim. sitä, että
luonnolliset henkilöt eli viljelijät aloittavat tuotantopanoksillaan yhteistoiminnan maatalousyhtymänä, osakeyhtiönä, avoimena yhtiönä tai kommandiittiyhtiönä tai jo
olemassa olevan yrityksen yritysmuotoa muutetaan. Kansallisten ja EU-säädösten mukaan viranomaisten on tutkittava tuenhakijana olevien uusien tuottajien muodostaminen, jotta varmistaudutaan siitä, ettei uusia hakijoita
muodosteta tukisääntöjen kiertämiseksi.
Esimerkki
Kaksi viljelijää, jotka ovat aiemmin viljelleet tilojaan maatalousyhtymänä, muodostavat osakeyhtiön. Heille jää
osakeyhtiön lisäksi peltoa, josta he hakevat tuet maatalousyhtymän nimissä eli kaikkea peltoa ei ole siirretty osakeyhtiölle. Tapauksessa ei ole kysymys tukiehtojen kiertämiseksi tulkittavasta tilanteesta.
Perustettu osakeyhtiö ja maatalousyhtymä ovat tukien ja
kansallisten sekä EU-asetusten kannalta kaksi täysin erillistä tuottajaa, vaikka niiden omistajina ovat samat henkilöt.
Muodostamalla osakeyhtiön viljelijät ovat perustaneet
uuden erillisen tuottajan, jota koskevat eri tukimuodoissa samat säännöt kuin erilliset tukihakemukset jättäviä yksittäisiä viljelijöitäkin. Esimerkiksi saadakseen tuet tukihakemuksessa ilmoittamistaan pelloista, osakeyhtiön on
hallittava kyseisiä peltoja. Pellot osakeyhtiölle luovuttanut yhtymä on luovuttanut peltojen hallinnan osakeyhtiölle, eikä yhtymä voi saada niistä tukia itselleen.
13
3. Hakijan tukikelpoisuus
3.1.3Vuokrasopimukset
Kirjallinen vuokrasopimus
Mavi suosittelee kirjallisten vuokrasopimusten tekemistä
ja tukioikeuksista sopimista maanvuokrasopimuksen yhteydessä. Maanvuokralaissa (258/1966) säädetään maanvuokrasopimuksista. Viljelmä, jolla on maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin- ja talousrakennukset,
voidaan antaa vuokralle enintään 25 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Jos määräaikaa ei ole merkitty vuokrasopimukseen, katsotaan vuokrasopimuksen olevan voimassa kaksi
vuotta. Maatalousmaa, jolla ei ole maatalouden harjoittamiseen tarvittavia asuin- ja talousrakennuksia tai jolla ne
ovat tähän tarkoitukseen riittämättömät, voidaan antaa
vuokralle enintään 20 vuoden määräajaksi pääasiallisesti maatalouden harjoittamiseen käytettäväksi. Suullinen
vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman
maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta.
Riita-asiat
Jos maanvuokrasopimus riitautetaan, tuenmaksu keskeytetään, kunnes tuomioistuimista on saatu päätös siitä, kenen hallinnassa pelto on ollut ja minkä ajanjakson.
Suomessa harjoitettu tuotanto
Tukia maksetaan vain Suomessa harjoitetusta tuotannosta.
Maatilan tukikelpoisuuteen vaadittava
vähimmäisala
Pienin tukikelpoinen perus- ja kasvulohko on 0,05 hehtaaria.
Suorat tuet
Valkuais- ja öljykasvipalkkion myöntäminen edellyttää,
että palkkioon oikeuttavien kasvien ja seoskasvustojen yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on tilakohtaisesti vähintään 10 prosenttia todetusta peltoalasta. Todettu
peltoala on se ala, joka on seuraavista aloista pienin eli viljelijän tukihakemuksessa ilmoittama pinta-ala tai mahdollisessa pinta-alavalvonnassa todettu pinta-ala.
Tukihakemusten liitteeksi ei pääsääntöisesti tarvita vuokrasopimusta.
Jos tukihakuvuonna haetaan tilatuen tukioikeuksia kansallisesta varannosta, on joidenkin varantoperusteiden hakemiselle määritetty vähimmäispinta-ala.
3.2 Maatilan tukikelpoisuus
EU:n osarahoitteiset tuet
Maatilan määritelmä
Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden
harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella.
EU:n säädösten mukaan saman viljelijän tai samojen viljelijöiden Suomessa viljelemät tuotantoyksiköt (tilat) katsotaan yhdeksi maatilaksi. Jos viljelijä viljelee useita eri
tiloja eri puolilla Suomea ja ne muodostavat yhden hallinnollisen kokonaisuuden eli ovat viljelijän johdon alaisuudessa, ilmoitetaan näiden tilojen tiedot vain yhdellä hakulomakkeella. Tämä lomake kattaa kaikki kyseessä olevat
tilat.
Peltoalaan perustuvissa kansallisissa tuissa tukitaso määräytyy peruslohkon sijainnin mukaan.
14
Erikseen hallinnoiduista maatilayrityksistä sekä yhteisyrityksistä ja yhteistoiminnasta kerrotaan tarkemmin luvussa 3.1.2.
Tuenhakijalla tulee olla hallinnassaan peltoa vähintään
3,00 hehtaaria koko sitoumuskauden ajan. Vähimmäisalaan lasketaan tukikelpoisten peruslohkojen pinta-alat.
Pellolla sijaitsevat erityistukisopimuslohkot, jotka on ilmoitettu ja hyväksytty tukikelpoisiksi, lasketaan vähimmäisalaan.
Jos tilalla viljellään puutarhakasveja, ympäristötuen vähimmäisalaa koskeva ehto täyttyy, kun puutarhakasveja
viljellään vuosittain tukikelpoisiksi hyväksytyillä lohkoilla
yhteensä vähintään 0,50 hehtaarin alalla.
Sitoumus päättyy, jos vähimmäisalaa koskeva ehto ei täyty. Tämä voi aiheuttaa jo maksettujen tukien takaisinperinnän koko sitoumuskaudelta. Vuonna 2014 sitoumuksiin otettavista uusista tukikelvottomista lohkoista
kerrotaan luvussa 8.1.2.
Tukikelpoiset lohkot, jotka ovat kasvinvuorottelun takia
yhtenä sitoumusvuotena toisen sitoumuksen antaneen viljelijän hallinnassa, voidaan laskea lohkoa pääsääntöisesti hallitsevan hakijan vähimmäisalaan. Tässä tapauksessa
3
vaihtoa on haettava erikseen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka tekee päätöksen vaihdon hyväksyttävyydestä. Viljelijän on ilmoitettava perustelu vaihdokselle.
Tuki maksetaan sille, joka tukikelpoista lohkoa viljelee ja
ilmoittaa lohkon lomakkeella 102B.
Eläinten hyvinvoinnin tuen hakijalta ei edellytetä peltoalan tai muun alan hallintaa, elleivät sitoumusehdot edellytä sitoumukseen sisällytettävien tuotantoeläinten laiduntamista tai jaloittelua.
Kansalliset peltotuet
Kansallisia peltotukia saadakseen hakijalla tulee olla viimeistään 16.6.2014 hallinnassaan kasvukauden 2014 ajan
vähintään 3,00 hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa.
Pelto tulee ilmoittaa vuoden 2014 lomakkeella 102B viimeistään 30.4.2014 (tai tarvittaessa lomakkeella 117 viimeistään 16.6.2014).
Vähimmäisalaan laskettavan pellon määritelmä
Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat.
Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää
alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan 3,00 hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea
myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat,
jos niitä käytetään tuenhakijan eläinten rehuntuotantoon
tai laiduntamiseen. Selvitys luonnonlaidunten ja -niittyjen
sekä avointen hakamaiden käytöstä annetaan lomakkeella
102B tai erillisellä liitteellä.
nen ja eläinten hyvinvointi. Oppaat ovat osoitteessa www.
mavi.fi à Oppaat ja ohjeet à Täydentävien ehtojen oppaat.
Tukien maksaminen edellyttää viljely- ja sadonkorjuuvelvoitteen täyttämistä. Velvoite koskee kaikkia muita tukia
paitsi tilatukea. Valkuais- ja öljykasvipalkkion ehtoihin
kuuluu ainoastaan viljelyvelvoite.
Nurmen niittäminen ja peltoon jättäminen ei täytä sadonkorjuuedellytystä, vaan sato on korjattava tai aluetta on
laidunnettava asianmukaisesti. Nurmen kompostointia
ei myöskään katsota riittäväksi sadonkorjuuksi. Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisen satovahingon tai tätä vastaavan syyn takia korjaamatta jäänyt sato ei ole este tukien maksamiselle, jos muista
tavanomaiseen viljelytapaan kuuluvista toimenpiteistä on
huolehdittu asianmukaisesti. Satovahingosta tai vastaavasta on kuitenkin tehtävä kirjallinen ilmoitus välittömästi
vahingon ilmaannuttua sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jolle tukihakemus on jätetty. Ilmoituksessa on yksilöitävä satovahingon tai vastaavan syy. Talvehtimisvaurioista kärsineiden lohkojen osalta tuki voidaan
maksaa, jos pääosalla lohkon pinta-alasta on sellainen kasvusto, joka tuottaa korjuu- ja markkinakelpoisen sadon.
Kansallisten tukien viljelytapaehdot
Kansallisten viljelyalaan perustuvien tukien saaminen
edellyttää, että viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja
markkinakelpoinen sato.
Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien tukien myöntämisen edellytys:
• tilatuki,
• muut EU:n rahoittamat suorat tuet ja palkkiot,
• luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumus ja
• eläinten hyvinvoinnin tuki.
Kansallisiin tukiin oikeuttavaan viljelytapaan kuuluvat:
• tarkoituksenmukainen pellon muokkaus ja lannoitus,
• tasaisen itämisen mahdollistava kylvö viimeistään
30.6.2014,
• alueelle soveltuvan kasvilajin ja -lajikkeen käyttö,
• alueelle soveltuva, määrältään ja laadultaan riittävä siemen- tai taimimäärä,
• tarkoituksenmukainen kasvinsuojelu ja hukkakauran
torjunta ja
• korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto.
Täydentäviin ehtoihin liittyvästä viljelyvaatimuksesta kerrotaan hakuoppaan luvussa 6 sekä oppaassa Viljelytapa ja
ympäristöehdot. Lisäksi täydentävistä ehdoista on kerrottu oppaassa Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittami-
Hampun viljelyala voi saada tukea, jos ala on kylvetty hyväksytyn lajikkeen sertifioidulla siemenellä ja sadonkorjuu
on tehty aikaisintaan 10 päivää sen jälkeen kun hampun
kukinta on loppunut, sillä viljelijän on säilytettävä hampun kasvusto siihen asti, että näytteet voidaan ottaa.
3.3Viljelytapa
EU-rahoitteisten tukien viljelytapaehdot
15
4. Tukien hakeminen
4.1 Hakuajat ja muut päivämäärät
Tämä kappale sisältää Mavin eri tukien hakuaikoja ja
muita tukien hakuun liittyviä päivämääriä. Joihinkin tukimuotoihin saattaa liittyä lisäksi erityisiä päivämääriä, joista on kerrottu kunkin tuen ehdoissa.
30.4. Päätukihaku päättyy
15.5. Viimeistään palautettava ilmoitus maidon suoramyynnistä
23.5. – Viimeinen mahdollinen palautuspäivämäärä
– 16% vähennys tukeen myöhästymispäivistä johtuen
25.5. Myöhästyneet hakemukset hylätään
15.6. Viimeinen mahdollinen palautuspäivä korvaushakemukselle talvehtimisvahingosta
16.6. – Viimeinen päivä ilmoittaa lohkomuutoksista
– Yhden päivän hallinta-aika
17.6. Lomake 117 hylätty
30.6. – Viimeinen kylvöpäivämäärä
–Viimeinen mahdollinen päivä ilmoittaa hampun kylvöpäivä
– Viimeinen päivä tehdä tärkkelysperunan viljelysopimus
– Tehtävä viimeistään peltomaan laatutestin kasvulohkokohtainen arviointi
1.9. Viimeinen mahdollinen päivä tehdä koko tilan
hallinnansiirto
15.9. Viimeinen mahdollinen päivä ilmoittaa koko tilan
hallinnansiirrosta
31.10. –Viimeinen mahdollinen palautuspäivä satovahinkokorvaushakemukselle
–Haettava viimeistään maitokiintiön muuntamista kuluvalle kiintiökaudelle
–
Tehtävä viimeistään peltomaan laatutesti
kuoppastesti
– Tallennettava viimeistään tärkkelysperunateollisuuden lohkotietopankkiin tiedot peltomaan
laatutestistä
1.12. Viimeinen mahdollinen palautuspäivä sokerijuurikkaan satovahinkokorvaushakemukselle
4.2Vipu-palvelu
Vuoden 2014 tukihaku alkaa Vipu-palvelussa osoitteessa https://vipu.mavi.fi maaliskuun lopulla ja päättyy 30.4.2014 klo 23.59. Vipu-palvelun kautta voit palauttaa sähköisesti seuraavien lomakkeiden tiedot 101A,
101B, 101C, 101D, 102A, 102B, 102C, 117 ja 438.
16
Vipu lyhyesti
Vipu-palvelu on sähköinen tukihakusovellus, jossa voit
täyttää ja lähettää tukihakemuksen sähköisesti. Vipu-palvelu sisältää karttaliittymän, jossa voit tehdä karttakorjaukset sähköisesti. Karttapalvelun avulla voit ilmakuvan
tukemana mitata etäisyyksiä ja pinta-aloja sekä muodostaa kasvulohkoja. Vipu-palvelussa voit myös selata maatilasi tietoja tai edelleenvaltuuttaa toisen henkilön puolestasi täyttämään ja lähettämään tukihakemuksen sähköisesti.
Vipu palvelusta on kerrottu tarkemmin osoitteessa www.
mavi.fi à Oppaat ja ohjeet à Vipu-palvelu. Parhaiten Vipu
toimii Mozilla Firefox ja Google Chrome-selainten uusimmilla versioilla.
Kuka voi tehdä sähköisen hakemuksen?
Vipu-palvelun käyttö edellyttää voimassa olevia käyttöoikeuksia. Oikeudet päivitettiin syksyllä 2013 lähetetyllä lomakkeella 455 ja uudet käyttöoikeudet astuivat voimaan
vuoden 2014 alusta. Tukien hakemisen ehtona v.2014 on,
että viljelijä on palauttanut lomakkeen 455.
Vipu-palveluun on kahdenlaisia käyttöoikeuksia.
• Selausoikeudet: Näillä oikeuksilla pääsee katselemaan kaikkia maatilan tietoja ja hakemuksia. Kaikilla
omistajiksi ilmoitetuilla osallisilla on automaattisesti
selausoikeudet Vipuun. Myös muille osallisille voidaan
antaa selausoikeuksia.
• Asiointioikeudet: Näillä oikeuksilla voi täyttää ja jättää tukihakemuksia, muokata tilan tietoja sekä lisätä ja
poistaa käyttöoikeuksia Vipuun. Kaikilla tiloilla, joilla on vain yksi omistaja ja jotka ovat palauttaneet lomakkeen 455, on automaattisesti asiointioikeudet.
Useamman omistajan tiloilla asiointioikeudet voidaan
myöntää ensisijaiselle viljelijälle /asioidenhoitajalle palauttamalla kuntaan kaikkien omistajien allekirjoittama lomake 457. Samalla lomakkeella on myös mahdollista poistaa käyttöoikeuksia.
Voit pyytää käyttöoikeuksiin liittyvät lomakkeet kunnasta tai tulostaa ne osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet. Lomakkeet löytyvät palvelusta hakusanalla
”mavi+lomakenumero” esimerkiksi ”mavi457”.
Kuinka kirjaudun Vipuun?
Jos sinulla on voimassaolevat käyttöoikeudet, voit kirjautua Vipu-palveluun kolmella eri tavalla:
1) henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla
2) mobiilivarmenteella tai
3) sähköisellä henkilökortilla eli HST-kortilla
4
Vipu-palvelun käyttöoikeudet ovat henkilökohtaisia, eivät
tilakohtaisia.
Kuinka valtuutan neuvojan?
Jos et halua tehdä sähköistä tukihakemusta itse, voit pyytää EU-avustajaa tai neuvojaa tekemään sen puolestasi
korvausta vastaan. Voit valtuuttaa neuvojan tekemään tukihakemuksen kahdella eri tavalla
a) Sinulla on voimassaolevat asiointioikeudet Vipu-palveluun
– Kirjaudu Vipuun ja valtuuta neuvoja/avustaja tekemään hakemus kohdassa Maatila à Käyttöoikeudet.
b)Sinulla ei ole voimassaolevia asiointioikeuksia Vipupalveluun
– Hae asiointioikeudet kunnasta lomakkeella 457 ja
valtuuta haluamasi neuvoja tai avustaja sähköisesti
Vipussa tai lomakkeella 457.
Tarvitsetko apua tai lisätietoja Vipun käytössä?
Vipu-palvelun käyttöä koskevat ohjeet ovat saatavilla internetistä osoitteesta www.mavi.fi à Oppaat ja ohjeet à
Vipu-palvelu.
Voit ottaa yhteyttä sähköistä tukihakua ja Vipu-palvelun
käyttöä koskevissa kysymyksissä kuntasi sähköisen tukihaun asiantuntijaan. Asiantuntijan yhteystiedot löydät Vipu-palvelusta. Häneltä saat apua käyttöoikeuksiin, hakemusten täyttämiseen ja lähettämiseen sekä sovellukseen
käyttämiseen liittyvissä ongelmissa.
Vipu-palvelun huoltokatkot
Vipu-palvelun huoltokatkot ajoittuvat klo 24–7 väliseen
aikaan. Muista käytön ongelmista, muun muassa käyttäjälle aiheutuvista ylivoimaisista esteistä, ilmoitetaan Vipupalvelun kirjautumissivulla ja viljelijätukien sähköisen asiointipalvelun ilmoitustaululla osoitteessa www.mavi.fi à
Oppaat ja lomakkeet à Vipu-palvelu.
4.3 Hakemusten ja liitteiden
täyttäminen ja palauttaminen
Hakuaika päättyy 30.4.2014
Viljelijän tulee palauttaa lomake 455 kuntaan, että hän voi
hakea tukia paperilla tai sähköisesti vuonna 2014.
Lomakkeet voi palauttaa sähköisesti Vipu-palvelun kautta. Sähköinen haku aukeaa maaliskuussa ja sulkeutuu
30.4.2014 klo 23.59. Tämän jälkeen lomakkeita ei voi pa-
lauttaa sähköisesti. Muutoksista ilmoitettaessa voi sähköisesti palauttaa ilmoituksen kylvöalojen muutoksesta
(lomake 117) ja peruslohkolomakkeen 102A 16.6.2014 klo
23.59 asti.
Lomakkeiden sähköistä täyttämistä ja palauttamista varten tuenhakija tarvitsee voimassa olevat käyttöoikeudet
Vipu-palveluun. Voimassa olevat käyttöoikeudet voi tarkistaa Vipu-palvelusta.
Paperilla jätettävät lomakkeet on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, jätetään hakemus siihen kuntaan, jonka alueella
pääosa tilan pelloista sijaitsee.
Paperilla jätettävät lomakkeet voi viedä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai lähettää postitse asianomaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.
Hakulomakkeet on palautettava viimeistään 30.4.2014.
Postitse lähetetty hakemus pitää olla osoitettu toimivaltaiselle viranomaiselle ja lähetys leimattu viimeistään
30.4.2014, jotta se voidaan katsoa saapuneeksi ajoissa.
Jos hakija ei toimita tukihakemusta, hän ei ole oikeutettu saamaan tukea, ellei perusteena ole ylivoimainen este
(ks. 4.6.2).
Tuenhakijan vastuu
Vastuu tukihakemuksen ja sen liitteiden jättämisestä määräajassa ja tietojen oikeellisuudesta on yksinomaan hakijalla. Sähköiseen hakuun osallistuvien tulee palauttaa liitteet määräajassa paperilla.
Hakulomakkeet on täytettävä huolellisesti. Tukea ei makseta edunsaajille, joiden osalta on osoitettu, että he ovat
luoneet keinotekoisesti kyseisen tuen saamisen edellytykset.
Todistus hakemuksen perillemenosta
Saat hakemuksen lähettämisestä kuittausviestin määrittämiisi sähköpostiosoitteisiin. Jos kuittausta ei sähköpostitse tule, voit varmistaa hakemuksen perillemenon kunnasta. Kuittaus voi jäädä saamatta esimerkiksi virheellisen
sähköpostiosoitteen takia. Sähköisen hakemuksen onnistuneesta lähettämisestä saatu vastaanottoviesti on hyvä
säilyttää sähköpostissa kuluvan vuoden loppuun saakka
tai tulostaa se arkistointia varten. Vastaanottoilmoitus on
suositeltavaa antaa tiedoksi muille maatilan omistajille.
17
4. Tukien hakeminen
Vastaanottomerkintöjen jälkeen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyydettäessä antaa hakijalle joko
kopion tukihakemuksen (101B) ensimmäisestä sivusta tai
muun selvityksen viranomaiselle jätetyistä lomakkeista.
Lomakkeita ei voi toimittaa myöhässä sähköisesti. Hakuajan päättymiseen jälkeen lomakkeet voi viedä paperilla
kuntaan tai lähettää postitse asianomaisen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.
Hakijan on syytä tarkastaa kuittaus/tallennusilmoitus tarkasti ja ilmoittaa siinä havaitsemistaan virheistä kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle tallennusilmoituksessa
asetetussa määräajassa.
Maatilan osalliset 101D -lomake palautetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vain, jos osallistietoihin on
tullut muutoksia Jos tietoihin on tullut muutoksia, voi palauttamisvelvollisuuden laiminlyönnillä olla vaikutusta
myönnettävän tuen määrään tai se voi aiheuttaa takaisinperinnän jo maksetun tuen osalta.
Viranomaisen neuvonta
Tukihakemusta käsittelevä maaseutuelinkeinoviranomainen ei voi esteellisyytensä vuoksi avustaa hakijaa tukihakemuksen täyttämisessä.
Viranomaiset voivat antaa yleistä, kaikkia viljelijöitä koskevaa tiedotusta ja koulutusta. Viranomainen voi antaa
hakijalle menettelyllistä neuvontaa, jolla tarkoitetaan yleisiä tuen hakemiseen liittyviä neuvoja esimerkiksi hakuajoista ja –osoitteista, hakijoita koskevista tukiehdoista
sekä tarvittavista asiakirjoista. Viranomaisen tehtävä on
kysyttäessä selvittää eri vaihtoehtojen sisältöä antamatta
kuitenkaan hakusuosituksia. Hakijat voivat saada ohjeita
tukihakemusten täyttämisessä neuvontajärjestöiltä sekä
tuottajajärjestöjen EU-avustajilta.
Voit ottaa yhteyttä sähköistä tukihakua ja Vipu-palvelun käyttöä koskevissa kysymyksissä YT-alueesi sähköisen tukihaun vastaavaan. Häneltä saat apua sekä käyttövaltuuksiin, hakemusten täyttämiseen että sovelluksen
käyttämiseen ja hakemusten lähettämiseen liittyvissä ongelmissa. Neuvonnasta ei onneta ohjeita tukihakemuksen
optimointiin.
4.3.1 Hakemuksen ja liitteiden
myöhästyminen
Lomakkeen myöhästyminen
Hakija voi menettää kaiken tai osan hakemistaan tuista,
jos hakulomakkeita ei toimiteta määräaikana tai jos hakemuksen tiedot tai liitteet ovat puutteellisia.
Myönnettävää tukea alennetaan yhdellä prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden, jos hakulomake
myöhästyy enintään 25 kalenteripäivää. Tukea ei myönnetä, jos hakulomake myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. (ns.
25 kalenteripäivän myöhästymissääntö)
18
Kansallisissa peltoalaperusteisissa tuissa maatilalomakkeen 101A palauttaminen myöhässä ei aiheuta tuen alentamista, mutta kyseisen lomakkeen palauttaminen voi
kuitenkin olla tuen myöntämisen edellytys. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyytää tuenhakijaa täydentämään hakemustaan ja asettaa täydentämiselle määräajan.
Jos hakija ei toimita tarvittavaa lomaketta kuntaan asetetussa määräajassa, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ratkaisee tuen myöntämisen edellytykset ilman kyseistä lomaketta.
Päätukihakuun kuuluvien eläintukien hakemusten myöhästymisestä on kerrottu tarkemmin kunkin tuen oppaissa.
Liitteen myöhästyminen
Tukihakemuksen liitteenä useimmin toimitettavia asiakirjoja ovat kartat ja valtakirjat. Vuokrasopimuksia ei tarvitse
toimittaa tukihakemuksen liitteenä.
Pääsääntöisesti liitteiden toimittaminen myöhässä ei aiheuta hakemuksen myöhästymistä. Liitteiden toimittaminen voi kuitenkin olla tuen myöntämisen tai maksamisen edellytyksenä, jolloin tukea ei myönnetä tai makseta
ennen liitteiden toimittamista. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen pyytää täydentämään hakemusta, jos tarvittava liite puuttuu. Päätös tuen myöntämisestä tehdään
ilman liitteitä, jos täydennyspyyntöön ei vastata asetetussa määräajassa.
Tässä luvussa yllä mainittuja liitteitä ei voi jättää sähköisesti. Tuenhakijan velvollisuus on huolehtia, että sähköisen hakemuksen yhteydessä liitteenä vaaditut asiakirjat
on toimitettu paperilla hakuajan päättymiseen mennessä
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
4
4.3.2 Hakemuksen virheiden korjaaminen
Jos hakija huomaa hakemuksen lähettämisen jälkeen tehneensä esimerkiksi täyttövirheen, hän voi välttää virheen
seuraamukset ilmoittamalla virheestä heti virheen havaittuaan oma-aloitteisesti ja kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Samalla tavalla hakijan on meneteltävä, jos hakemus on muuttunut virheelliseksi sen
jättämisen jälkeen.
Ilmeisten virheiden korjausmahdollisuudet ovat muita virheitä laajemmat. Ilmeisiksi virheiksi voidaan hyväksyä esimerkiksi sellainen tieto tukihakemuksessa, joka
voidaan selvästi havaita ristiriitaiseksi hakemuksen muiden tietojen kanssa. Jos hakija on esimerkiksi unohtanut
rastittaa hakevansa jotain tukea, mutta on täyttänyt huolellisesti hakemuksesta kysymyksessä olevaa tukea koskevat täydentävät kohdat, tämä voidaan katsoa hakemuksen sisäiseksi ristiriidaksi. Lisäksi korjattavissa ovat esim.
väärin päin ilmoitetut numerot (esim. 169–196), väärin
ilmoitettu tila- tai pankkitunnus ja laskuvirheet. Jotta viranomainen voi korjata ilmeisen virheen, tämän on oltava
vakuuttunut siitä, että hakija on toiminut hyvässä uskossa ja rehellisesti. Lisäksi edellytetään, että tukihakemus on
muuten huolellisesti täytetty.
Ilmeisen virheen ilmoituksella voidaan välttää vain virheellisyyden aiheuttamat seuraamukset. Tämän vuoksi korjausmahdollisuudet ovat hyvin rajoitetut eikä tukihakemusta voi tällä perusteella optimoida, laajentaa tai
muuttaa. (ks. hakemuksen peruminen 4.5.)
Hakijan ilmoitus virheestä voidaan ottaa huomioon, jos
kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on saanut kirjallisen ilmoituksen virheestä ennen kuin hakijalle on ilmoitettu paikalla tehtävästä tarkastuksesta tai muun tarkastuksen tuloksista.
Kokonaan kansallisesti rahoitettuihin tukiin liittyvien virheiden korjausmahdollisuudet ovat laajemmat kuin EU:n
kokonaan tai osittain rahoittamissa tuissa. Kansallisissa
tuissa ei kuitenkaan voida tehdä sellaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia EU:n kokonaan tai osittain rahoittamiin
tukiin. Esimerkiksi samalla lohkolla voi olla kaikissa tukimuodoissa vain yksi pinta-ala.
4.3.3 Asiakirjojen säilyttäminen
Hakuvuosi + 4v.
Hakijan on pääsääntöisesti säilytettävä EU:n kokonaan
rahoittamien tukien ja palkkioiden sekä kansallisten tuki-
en hakemiseen liittyvät alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tukihakemuksen liitteenä, hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan.
Sitoumuskausi + 4v.
Tuenhakijan on säilytettävä luonnonhaittakorvaukseen,
ympäristötukeen ja eläinten hyvinvoinnin tukeen liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset vähintään neljän vuoden ajan sitoumus- tai sopimuskauden päättymisen jälkeen.
Lääke- ja rehukirjanpito 5v.
Eläimiä koskevaa lääkekirjanpitoa on säilytettävä tilalla
viisi vuotta, vaikka eläin olisi myyty tai teurastettu. Rehukirjanpitoa koskee myös viiden vuoden säilytysvaatimus.
Kasvisuojeluainekirjanpito 3v.
Toiminnanharjoittajan, joka ammattitoiminnassaan käyttää kasvinsuojeluaineita, on pidettävä ajan tasalla olevaa
käyttökirjanpitoa käytetyistä kasvinsuojeluaineista ja niiden määristä. Kirjanpitoa on säilytettävä kolmen kalenterivuoden ajan sen vuoden päättymisestä, jota kirjanpito koskee.
Sähköinen haku
Sähköisen hakemuksen onnistuneesta lähettämisestä saatu vastaanottoviesti on hyvä säilyttää sähköpostissa kuluvan vuoden loppuun saakka tai tulostaa se arkistointia varten. Kyseinen vastaanottoilmoitus on hyvä antaa tiedoksi
muille maatilan omistajille.
4.4Lohkomuutoksista
ilmoittaminen
Kasvulohkolla tapahtuneet muutokset
30.4. jälkeen
Ilmoituksella kylvöalojen muutoksesta voi muuttaa kasvulohkojen pinta-aloja peruslohkon sisällä tai muuttaa kasvilajia. Esimerkiksi seuraavanlaiset muutokset ovat mahdollisia:
• aloja voidaan muuttaa yhdestä tukeen oikeuttavasta
kasvista, esim. vehnästä, toiseen kasviin, kuten öljykasviin; muutoksia voidaan tehdä myös kasvilajiryhmien
välillä
• voidaan ilmoittaa, että kasvulohko on siirretty toiselle viljelijälle (ks. hallinnan siirrosta tarkemmin liitteestä B)
• voidaan ilmoittaa, että kasvulohko on siirretty toisen
hakijan tukihakemuksesta omaan tukihakemukseen
(ks. hallinnan siirto liite C)
19
4. Tukien hakeminen
• kasvulohkojen lukumäärää voi lisätä tai vähentää hakuajan jälkeen.
Ilmoituksen voi tehdä 16.6.2014 mennessä joko Vipussa
tai palauttamalla lomakkeen 117 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Uutta tukimuotoa ei voi enää 30.4 jälkeen hakea lomakkeella 101B, vaikka uusia tukeen oikeuttavia kasveja olisi lisätty hakemukseen.
Peruslohkolla tapahtuneet muutokset ja
hallinnan siirrot 30.4. jälkeen
Tieto peruslohkojen muutoksista on toimitettava kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16.6.2014,
jos muutos on tapahtunut 30.4.2014 jälkeen ja lohko on:
• yhdistetty
• jaettu
• poistettu pysyvästi maatalouskäytöstä tai
• on perustettu uusi lohko.
Muutoksista voi ilmoittaa sähköisesti Vipu-palvelussa tai
palauttamalla lomake 102C määräajassa kuntaan.
Edellä mainituissa muutoksissa tiedot on merkittävä
myös lomakkeelle 102A yliviivaamalla poistuneet peruslohkot ja lisäämällä uusien peruslohkojen tiedot. Uudet
kasvulohkotiedot on ilmoitettava lomakkeella 117.
Hallinnan siirrot (esimerkiksi pellon vuokraamiset ja ostot), jotka ovat tapahtuneet 30.4.2014 jälkeen, on täydennettävä peruslohkolomakkeelle 102A tai toimitettava uusi
lomake 102A, johon on täytetty tiedot muutoksien osalta. Peruslohkojen hallinnan siirrot ilmoitetaan lomakkeella 102A lisäämällä hallintaan tulleen lohkon tiedot lomakkeelle ja yliviivaamalla hallinnasta poistuneen lohkon
tiedot lomakkeelta.
Perus- tai kasvulohko, joka ei ole ollut toisen viljelijän tukihakemuksessa, on mahdollista lisätä tietyin edellytyksin
tukihakemukseen (ks. liite C). Tällä ei kuitenkaan voida
kiertää tuen hakemiseksi asetettuja määräaikoja (ks. tukihakemuksen huolellisesta täyttämisestä hakuoppaan luvusta 3.1). Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on
toimitettava tällöin myös ilmoitus kylvöalojen muutoksesta (lomake 117) 16.6.2014 mennessä.
20
Muutosten määräajat
Hakemus käsitellään 30.4.2014 mennessä annettujen tietojen perusteella, jos muutosilmoitukset myöhästyvät.
Ilmoitukset voi tehdä sähköisesti Vipu-palvelun kautta
16.6.2014 kello 23.59 mennessä. Paperilla palautetut muutosilmoitukset (lomake 117 ilmoitus kylvöalojen muutoksista, 102A peruslohkolomake sekä 102C peruslohkojen muutoslomake) tulee palauttaa 16.6.2014 mennessä kuntaan.
16.6.2014 jälkeen muutokset on tehtävä hakemuksen osittaisena perumisena tai hakemuksen oma-aloitteisena korjauksena (ks. kohdat 4.3.2 ja 4.5 ). Koko tilan hallinnan
siirtoon liittyvistä päivämääristä on tietoa tämän oppaan
liitteessä B.
4.5 Hakemuksen tai sen osan
peruminen
Viljelijä voi halutessaan perua osan hakemuksesta tai koko
hakemuksen. Alkuperäisessä hakemuksessa ilmoitettuja
lohkojen pinta-aloja on mahdollista pienentää (esimerkiksi yllättäen ilman tietoimitusta tulleen tienrakennuksen takia, jota ei ole voitu ottaa huomioon hakemuksessa) perumalla hakemus tältä osin.
Peruminen tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 145 tai vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. Ilmoitus tulee tehdä viivytyksettä.
Koko hakemuksen perumisen jälkeen tilanne on sama
kuin ennen hakemuksen palauttamista. Hakemukselta
perutusta lohkosta ei saa tukea. Hakemuksesta peruttujen lohkojen osalta viljelijä on kuitenkin velvollinen noudattamaan niitä ehtoja, joita hänen on noudatettava koko
tilallaan, esim. täydentävät ehdot.
Hakemuksen osittainen tai kokonaan peruminen on mahdollista siihen saakka, kunnes viranomainen on ilmoittanut kyseisen tilan valvonnan järjestämisestä tai kunnes tilan hallinnollisen valvonnan tuloksista on ilmoitettu, ja
lohkolla todetaan tai on todettu sääntöjenvastaisuutta.
Hallinnollista valvontaa ovat esimerkiksi lohkojen yksilöllinen tarkastus ristiintarkastuksen yhteydessä sekä
tukiedellytysten täyttymiseen liittyvät lohkokohtaiset
tarkastukset. Lohkokohtaisia tarkastuksia kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee asiakirjoista (esim.
edellisen vuoden tukihakemuksesta) tallennuksen yhteydessä.
4
4.6 Poikkeustilanteet hakemisessa
4.6.1 Ylivoimainen este tai
poikkeuksellinen olosuhde
Viljelijä säilyttää oikeutensa tukeen, jos hän ei ole voinut toimittaa hakemustaan tai muuten täyttää velvollisuuksiaan ylivoimaisen esteen (force majeure) tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi. Ylivoimaisena esteen ja
poikkeuksellinen olosuhteen tulkinnassa noudatetaan
EU-säädöksiä. Ylivoimaisena esteenä tai poikkeuksellisena olosuhteena pidetään tavallisesti epänormaalia tai ennustamatonta tapahtumaa, joka aiheutuu hakijasta riippumattomasta syystä, ja jonka seurauksia ei olisi pystytty
välttämään riittävästä varovaisuudesta huolimatta.
Tukea ei vähennetä, jos tukihakemuksen myöhästyminen,
sen liitteen myöhästyminen tai tilaa koskevan tiedon muuttuminen johtuu ylivoimaisesta esteestä. Viljelijä voi säilyttää oikeutensa tukeen tapahtumishetkellä tukikelpoisten
eläinten lukumäärän osalta, jos viljelijä ei ole voinut noudattaa esimerkiksi uuhipalkkion tilallapitovelvoitetta ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Harkittaessa ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen
olosuhteen soveltumista tapaukseen, otetaan huomioon
muun muassa tuottajan sairauden pitkäaikaisuus, lomituksen saatavuus, kuinka monta eläinten hoitoon osallistuvaa tuottajaa tilalla on, laitetaanko tilan koko karja pois
vai vain osa eläimistä.
Tiedot ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta ja siihen liittyvistä todisteista on toimitettava
kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10
työpäivän kuluessa siitä, kun hakija tai hänen oikeudenomistajansa voi ne toimittaa. Myöhästyneen vetoomuksen huomioon ottamisessa voidaan käyttää säädösten mukaista harkintaa, mutta pääsääntöisesti viranomainen ei
ole velvoitettu ottamaan myöhästynyttä vetoomusta huomioon. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen päättää
tapauskohtaisesti, onko kysymyksessä ollut ylivoimainen
este tai poikkeuksellinen olosuhde.
EU:n säädösten mukaan ylivoimaisiksi esteiksi tai poikkeukselliseksi olosuhteeksi voidaan hyväksyä tapauskohtaisesti mm. seuraavat ennustamattomat tapahtumat:
• hakijan kuolema
• hakijan pitkäaikainen työkyvyttömyys
• vakava luonnononnettomuus, joka koskee merkittävää
osaa tilan maatalousmaasta
• karjankasvatukseen tarkoitettujen tilan rakennusten
tuhoutuminen onnettomuudessa
• eläinkulkutauti, joka koskee hakijan koko karjaa tai sen
osaa.
Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sitoumusehdoissa on lueteltu myös muita mahdollisia ylivoimaiseksi
esteeksi hyväksyttäviä tilanteita.
Ylivoimaisen esteen soveltaminen on mahdollista sähköisesti toimitettujen hakemusten osalta, jos kyseessä on tavallisesti epänormaali tai ennustamaton tapahtuma, joka
aiheutuu hakijasta riippumattomasta syystä ja jonka seurauksia ei olisi pystytty välttämään riittävästä varovaisuudesta huolimatta.
4.6.2 Kansallisten tukien poikkeusluvat
Mavi voi erityisestä syystä myöntää luvan kansallisen tuen
maksamiselle myös sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen myöntämiselle asetettuja edellytyksiä (taulukko poikkeusmahdollisuuksista).
Poikkeuslupahakemus on toimitettava Maviin viimeistään 30.4.2014. Kuitenkin puutarhatuotteiden varastointituen osalta (yhteisöt: itse harjoittaminen) poikkeuslupahakemus on toimitettava Maviin viimeistään
24.10.2014. Poikkeuslupaa on haettava vuosittain ja se voidaan myöntää kerrallaan yhdeksi vuodeksi.
Vapaamuotoinen kirjallinen hakemus osoitetaan Mavin
maaseutuelinkeino-osaston eläin- ja erikoistukiyksikölle,
PL 405, 60101 Seinäjoki. Poikkeuslupahakemuksen käsittelyn nopeuttamiseksi liitteenä suositellaan toimitettavaksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto hakemuksesta.
Poikkeusluvan hakeminen maa- ja
puutarhatalouden itse harjoittamisesta
Usean luonnollisen henkilön harjoittaessa tuotantoa tai
toimintaa yhdessä tai yhteisömuodossa on kansallisten tukien osalta vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikäedellytyksen täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta.
Ikäedellytys täyttyy, kun henkilö on tukivuotta edeltävän
kalenterivuoden viimeisenä päivänä vähintään 18-vuotias
mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä kyseinen henkilö ja hänen
puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä
tarkoitettua vanhuuseläkettä.
21
4. Tukien hakeminen
Maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että muut tukiedellytykset täyttävä henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai
toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu
harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Tästä edellytyksestä voidaan myöntää poikkeus erityisen syyn perusteella. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa otetaan huomioon yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon
aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat. Ikäedellytyksestä poikkeuslupaa ei voida myöntää.
Poikkeusluvan hakeminen
peltoalavaatimuksesta
Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan kotieläintuen maksamiseen, vaikka tuen hakija ei hallitsekaan
16.6.2014 vähintään kolmen hehtaarin peltoalaa.
Poikkeusta myönnettäessä ensisijaisesti arvioidaan hakijan mahdollisuudet hankkia tarvittava määrä viljelykseen
soveltuvaa peltoa kohtuulliselta etäisyydeltä. Silloin, kun
viljelykseen soveltuvaa peltoa ei ole hankittavissa, poikkeus voidaan myöntää, jos kotieläintaloutta harjoitetaan
tulonhankkimistarkoituksessa tai tuen myöntämiselle
on muita vastaavanlaisia erityisiä syitä. Poikkeuslupaa ei
myönnetä harrastusluonteiseen kotieläintenpitoon.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen
kohdalla poikkeuslupaa ei seuraavissa tapauksissa vaadita, vaan tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa käytetään laskennallisena peltopinta-alana kolmea hehtaaria:
a) Hakijalle on vuonna 2007 myönnetty poikkeuslupa
peltoalavaatimuksesta tai
b) kyseessä on tilanne, jossa vuonna 2007 usea luonnollinen henkilö on harjoittanut tuotantoa tai toimintaa yhdessä tai yhteisömuodossa ja vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas on täyttänyt kolmen hehtaarin
peltoalavaatimuksen ja pelto on ilmoitettu kyseisen vuoden tukihakemuksessa.
Esimerkkejä pohdittaessa poikkeusluvan
tarpeellisuutta
Esimerkki 1.
Viljelijä on osakkaana kotieläintuotantoa harjoittavassa
yhteisössä tai yrityksessä. Yhteisöllä tai yrityksellä ei ole
hallinnassaan vähintään kolmea hehtaaria peltoa. Yhdellä
viljelijällä on hallinnassaan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Kotieläintuotantoa harjoittava yhteisö tai yritys ei tarvitse poikkeuslupaa kolmen hehtaarin peltoalavaatimuksesta, vaan tuki voidaan myöntää
muiden tuen myöntämisen edellytysten täyttyessä.
Esimerkki 2.
Osakas A harjoittaa itse maa- ja puutarhataloutta Oy:ssä
(esim. osallistuu Oy:n harjoittaman kotieläintuotannon
töihin). Osakas A on iältään 18–68-vuotias (ikävaatimus
täyttyy).
Osakas A
Oy
Osakas B
Osakas B
voi olla iältään
myös yli
68-vuotias
Osakas C
Osakas C hallitsee omissa nimissään 16.6.2014 vähintään
kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Osakas C
voi olla iältään myös yli 68-vuotias.
Tässä tapauksessa ikävaatimuksen täyttävä osakas A harjoittaa Oy:n toimintaa eli kotieläintaloutta ja osakas C
hallitsee 16.6.2014 vähintään kolmen hehtaarin peltoalaa,
joka soveltuu viljelykseen (osakas C:n omaa peltoa; ei
Oy:n peltoa) -> ei tarvita poikkeuslupaa.
22
4
Taulukko. Poikkeuslupa tuen maksamiseksi
voidaan myöntää erityisestä syystä eräisiin
kansallisen tuen edellytyksiin.
Poikkeuslupa mahdollinen
Kotieläintila*: yksityinen viljelijä: ei hallinnassa
16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa
Kotieläintila*: yhteisöllä eikä kenelläkään sen osakkaalla ole hallinnassaan 16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa
Kotieläintila*: yhteisö: yksikään ikäedellytyksen (18–68
-vuotias) täyttävä viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas ei
itse harjoita maa- ja puutarhataloutta yhteisössä
Kasvinviljelytila: yhteisö: yksikään ikäedellytyksen (18–
68 -vuotias) täyttävä viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas
ei itse harjoita maa- ja puutarhataloutta yhteisössä
Kasvinviljelytila: yksityinen viljelijä: ei hallinnassa
16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai vähintään 0,50 ha puutarhakasvien viljelyssä olevaa alaa
Kasvinviljelytila: yhteisöllä eikä kenelläkään sen osakkaalla ole hallinnassaan 16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai vähintään 0,50
ha puutarhakasvien viljelyssä olevaa alaa
Poikkeuslupaa ei vaadita
Kotieläintila: Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen hakijalla (yksityinen viljelijä/yhteisö) ei hallinnassa 16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa, mutta hakijalle on myönnetty
2007 peltoalavaatimukseen poikkeuslupa.
* eläintenpito tulonhankkimistarkoituksessa
Ei mahdollisuutta edes poikkeusluvalla
Harrastusluonteinen eläintenpito
Sekä hakijan että puolison yli 68-vuoden ikä 31.12.2013
Kotieläintila*: Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta
irrotetun tuen hakijalla (yksityinen viljelijä/yhteisö) ei
hallinnassa 16.6.2014 vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa eikä hakijalle ole myönnetty
vuonna 2007 peltoalavaatimukseen poikkeuslupaa
23
5. Perus- ja kasvulohkot
Uutta 2014:
Peruslohkojen yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot tulee
merkitä liitekartalle ja liitekartta tulee liittää tukihakemukseen (Luku 5.2).
Perus- ja kasvulohkon vähimmäiskoko
Pienin pinta-alatukiin hyväksyttävä perus- ja kasvulohko
on kooltaan vähintään 0,05 ha. Saman peruslohkon sisällä
olevat erilliset kasvulohkot voi laskea yhteen yhdeksi kasvulohkoksi, jos niillä kasvaa samaa kasvia ja kasvulohkojen vähimmäiskokovaatimukset täyttyvät.
Lue lisää peruslohkoista luvusta 5.1
Lue lisää kasvulohkoista luvusta 5.2
Peruslohkojen ja kasvulohkojen pintaalojen määrittäminen
Kaikki viljelijän hallinnassa oleva maatalousmaa tulee ilmoittaa tukihakemuksen peruslohkolomakkeella 102A.
Kasvulohkojen yhteenlasketun pinta-alan (lomakkeella
102B) on oltava yhtä suuri kuin peruslohkon kokonaisala
(lomakkeella 102A). Tuet maksetaan kasvulohkojen pinta-alojen perusteella. Pinta-alat ilmoitetaan kahdella desimaalilla eli aarin tarkkuudella (esim. 2,15 ha).
Myös peruslohkot, joille ei haeta mitään peltoalaperusteisia tukia, on ilmoitettava peruslohkolomakkeella 102A,
mutta ei kasvulohkolomakkeella 102B. Alle 0,05 hehtaarin
lohkot on myös ilmoitettava lomakkeella 102A rastittamalla kohta 3. Kaikilla lohkoilla on noudatettava täydentäviä
ehtoja sekä ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen
ehtoja.
Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon, pysyvien laidunten
ja monivuotisten kasvien kokonaispinta-alaa mukaan lukien kasvihuoneala, hoidettu viljelemätön pelto (kesanto
ja luonnonhoitopelto) ja tilapäisesti viljelemätön ala. Tilatukiominaisuudet pelto ja pysyvä laidun on määritelty hakuoppaan luvussa 7.
Digitoitujen pinta-alojen käyttö
Viimeisimmät digitoidut pinta-alat löytyvät viljelijälle toimitetusta esitäytetystä peruslohkolomakkeesta 102A. Jos
pinta-aloja ei ole esitäytetty, viimeisimmät digitoidut pinta-alat löytyvät viljelijälle keväällä lähetetystä peruslohkokartasta ja Vipu-palvelusta.
Omien pinta-alojen käyttö
Hakija on aina itse vastuussa hakemuksessaan ilmoitta24
mistaan pinta-aloista. Hakija voi halutessaan käyttää itse
mittaamiaan tai esimerkiksi mittauksia tarjoavalta konsultilta tilaamiaan pinta-aloja. Vastuukysymys ulkopuolisen
tahon mittauksen luotettavuudesta on hakijan ja mittauksen suorittajan välinen asia.
Digitoitua pinta-alaa suurempaa alaa ei hyväksytä tuenhaun perustaksi, ellei viljelijä jätä alueesta liitekarttaa (liitekartan toimittamisesta ks. luku 5.1.1).
Tukihaun yhteydessä jätetyt liitekartat digitoidaan kesän
aikana uudestaan. Uutta digitoitua pinta-alaa verrataan
hallinnon tarkastuksissa viljelijän ilmoittamaan pintaalaan. Kaikki digitoitua pinta-alaa suurempina ilmoitetut
lohkot valvotaan ennen tuen maksua, mikäli digitointitulos peruslohkokohtaisesti jää haettua alaa pienemmäksi.
Digitoija voi joutua muuttamaan viljelijän ehdottamaa
korjauspyyntöä esimerkiksi siksi, että korjaus menee päällekkäin toisen lohkon kanssa. Valvonnan vaikutuksista
pinta-aloihin on kerrottu tarkemmin Hakuoppaan 2011
yhteydessä viljelijöille lähetetyssä oppaassa Pelto- ja eläintukien valvonta.
Jos pinta-alan perusteella maksettavaa tukea vähennetään
tuenhakijan tukihakemuksessa ilmoittaman ja lohko uusimman digitoidun pinta-alan välisen eron perusteella,
tuen vähennys voidaan tehdä tuensaajaa kuulematta, jos
eroa voidaan lohkoa kohden pitää kokonaisuutena katsoen vähäisenä. Tuenhakijaa kuullaan kuitenkin aina, jos
kyseessä on puutarhakasvien viljelyyn tai kasvihuonetuotantoon ilmoitettu pinta-ala. Jos tuenhakija on kuitenkin
tyytymätön saamaansa päätökseen, on hänellä valitusoikeus asiasta.
Sähköiset karttapalvelut
Vipu-palvelussa on karttapalvelu, jonka avulla jokainen
peltoalaperusteisia tukia hakenut viljelijä voi selata ilmakuvalle digitoitujen peruslohkojensa rajaviivoja. Vipu-palvelun karttapalvelu on osa sähköistä tukihakua ja viljelijä
voi vuonna 2014 jättää myös peruslohkokorjaukset sähköisesti, paperisen liitekartan sijaan.
Kaikki edellisen vuoden aikana tehdyt muutokset näkyvät maaliskuussa toimitettavilla peruslohkokartoilla ja Vipu-palvelussa. Vipu-palvelussa on myös mahdollisuus tehdä ilmakuvalla etäisyys- ja pinta-alamittauksia sekä piirtää
kasvulohkoja. Palvelusta on hyötyä tukihakemuksen täytössä erityisesti kasvulohkojen pinta-alojen määrittämisessä.
5
5.1Peruslohko
sella peruslohkon, ja jättäessään itselleen esimerkiksi kotitarveviljelyä varten kasvulohkon, jolle hän ei
hae tukea. Koska peruslohkolle ilmoitettujen kasvulohkojen summan pitää kuitenkin olla yhtä suuri kuin peruslohkon ala, vuokraaja ilmoittaa myös
omistajan kotitarveviljelylohkon omalla kasvulohkolomakkeellaan tilapäisesti viljelemättömänä alana.
Peruslohkolomakkeella ilmoitetaan ala, johon sisältyvät sekä vuokraajan kasvulohkot että omistajan kotitarvelohko. Vuokralainen ja tapauksesta riippuen
myös omistaja jättävät lomakkeen 102A.
Peruslohkon määritelmä
Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan viljelemää
ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, tukialueen raja, vesistö, reunaoja, tie tai
metsä. Yhdellä peruslohkolla voi olla vain yhdenlaista tilatukiominaisuutta. Yhden peruslohkon koko alue pitää
olla kaikkien haettujen tukien osalta tukikelpoista.
Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, tukikelpoisuudeltaan, tilatukiominaisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se
muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta.
Tuenhakijan vuokraamat tai muulla tavoin hänen hallussaan, mutta ei omistuksessaan, olevat alueet katsotaan
erillisiksi peruslohkoiksi, vaikka ne sijaitsisivat hakijan
omistamien viljelyalueiden vieressä ja niiden ja omistettujen alueiden välissä ei olisi maantieteellistä rajaa.
Erityisympäristötukisopimusalat kuten hakamaat ja niityt, joilla on voimassa oleva sopimus tai joille on haettu
alkavaksi sopimusta ja jotka ovat maatalouskäytössä, ilmoitetaan peruslohkoina hakemuksessa. Omina peruslohkoina ilmoitetaan esimerkiksi perinnebiotooppialan
eri maankäyttölajit.
Poikkeukset yhden viljelijän sääntöön
1) Kasvivuorottelu: Kasvinvuorotteluun perustuvat
säännölliset vuosittaiset viljelylohkojen vaihdot naapureiden kesken eivät muodosta omia peruslohkoja.
Ne ilmoitetaan maantieteellisten rajojen mukaan yhtenä peruslohkona. Tällainen tilanne on esimerkiksi,
kun sokerijuurikkaan viljelijä ja naapurina oleva nautakarjatila vaihtavat viljelyaloja keskenään saavuttaakseen sopivan kasvinvuorottelun. Omistajan on huolehdittava siitä, että toinen samaa lohkoa viljelevä
tietää peruslohkon rajat, numeron ja digitoinnin.
Molemmat kyseisen peruslohkon viljelijät ilmoittavat
peruslohkotiedoissa (lomake 102A) koko peruslohkon
pinta-alan, mutta kasvulohkotiedoissa (lomake 102B)
vain hallinnassa olevan/olevien kasvulohkojen pintaalat.
Viljelijän ei myöskään tarvitse jakaa peruslohkoa kahdeksi vuokratessaan lyhytaikaisella vuokrasopimuk-
Vain omistaja saa tehdä muutospyyntöjä peruslohkon digitointiin, jos peruslohkolla on kahden eri viljelijän kasvulohkoja. Jos taas kumpikaan viljelijöistä ei
ole omistaja, niin se jonka kasvulohkojen yhteenlaskettu ala on suurempi, tekee muutospyynnön digitoinnista. Muutoksen tekijän on huolehdittava, että toinen
samalla lohkolla viljelevä on tietoinen muutoksesta
ja muutoksen tuloksena toimitetusta uudesta digitoidusta kartasta. Valvonnassa kasvulohkojen pinta-alat
sekä mahdolliset havaittujen digitointivirheiden oikaisut ja seuraamukset määritetään samojen sääntöjen
perusteella, kuin jos peruslohkolla olisi yksi viljelijä.
2) Yhteislaidun: Yhteislaitumet muodostavat myös
poikkeuksen yhden viljelijän sääntöön. Niiden osalta peruslohkon kooksi merkitään yhteislaitumen koko
pinta-ala, vaikka niillä olisi useampi käyttäjä.
Peruslohkojen rajat
Peruslohkoa rajaavista ojista käytetään nimitystä reunaoja riippumatta ojan leveydestä. Peruslohkoa rajaavat ojat
voivat olla metsän tai tien laidassa. Myös lohkon halkaisevat ojat ovat reunaojia. Reunaojan keskimääräisestä leveydestä riippuu, voidaanko oja sisällyttää peruslohkon alaan.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on enintään
3 metriä leveä, on peruslohkon raja ojan keskikohdassa.
Ojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdasta.
• Alle kolme (3) metriä leveä reunaoja: peruslohkon rajalta (ojan keskeltä) mitattu reunaoja ja sen viljelemätön
piennar voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pintaalaan, jos niiden yhteenlaskettu leveys ei ylitä kahta (2)
metriä.
Jos peruslohkoa ympäröi reunaoja, joka on yli 3 metriä leveä, on peruslohkon raja ojan pellon puoleisessa reunassa
eli pellon ja ojan taitekohdassa.
25
5. Perus- ja kasvulohkot
Reunaojan leveys
Reunaojat enintään 3 metriä, ei
suojakaistaa tai piennarta
Enintään
2 metriä
Yli vai alle 3 metriä?
Mitataan ojan leveys niskasta niskaan
Reunaojat yli 3 metriä
Viljellyn raja
Perus- ja kasvulohkon raja
Reunaojat enintään 3 metriä
+ suojakaista ja piennar
Suojakaista 3 metriä
tai valtaojan piennar 1 metri
Yli 3 metriä?
Enintään 2 metriä, jos
suojakaistaa enintään 3 metriä
Perus- ja kasvulohkon raja
• Yli kolme (3) metriä leveä reunaoja: jos viljelemätön
piennar ojan niskasta kasvuston reunaan ei ylitä leveydeltään kahta (2) metriä, voidaan piennar hyväksyä
viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.
Poikkeuksena edellisiin kohtiin on ympäristötuen ehtojen mukainen piennar, suojakaista tai luonnon monimuotoisuuspiennar. Tällaisen pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuspientareen leveys mitataan ojan niskasta
pientareen, suojakaistan tai monimuotoisuuspientareen
kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen, suojakaistan tai luonnon monimuotoisuuspientareen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.
• Vesistöihin (puroihin, jokiin, järviin tms.) rajoittuvien
peruslohkojen raja on pellon reunassa.
• Peruslohkon ja vesistön välissä mahdollisesti olevaa
viljelykelvotonta tai viljelemätöntä aluetta (märkyyden, kaltevuuden yms. takia) ei sisällytetä peruslohkon
alaan.
Jos peruslohkoa rajoittaa jokin muu kuin oja tai vesistö,
on peruslohkon raja pellon reunassa. Peruslohkoon ei saa
tällöin sisällyttää reuna-alueita, jotka ovat pysyvästi pois
viljelykäytöstä.
26
Perus- ja kasvulohkon raja
Tukikelvottomien alueiden vähentäminen
peruslohkon alasta
Peruslohkoon kuuluu vain yhtä maankäyttölajia ja tilatukiominaisuutta. Viljelemättömät alueet ovat oma maankäyttölajinsa.
Peruslohkon alasta vähennetään viljelemättömät alueet
kuten:
• kaikki peltoalueella sijaitsevat vesakoituneet alueet
• rakennukset ja niiden tontit
• metsäkuviot, kivirauniot, kantokasat, lammikot ym.
pellolla olevat viljelyesteet.
Maatalousmaan poistaminen
Jos maatalousmaa siirretään kokonaan tai osittain pois
maatalouskäytöstä, on siitä ilmoitettava peruslohkojen
muutoslomakkeella 102C ja tehtävä tarvittavat merkinnät peruslohkolomakkeelle 102A. Poistettua maa-alaa ei
saa käyttää maataloustoimintaan ilmoitusvuonna eikä sitä
seuraavana neljänä vuotena. Maatalouskäytöstä poistettu
maa-ala voidaan edellisestä poiketen ottaa käyttöön, jos
alalle rakennetut rakennukset tai rakennelmat puretaan
tai kyseessä on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen
hyväksymä hakijasta riippumaton poikkeustilanne.
5
Viljelemättömien alueiden erottaminen
Viljelemättömät alueet erotetaan peruslohkon alasta peruslohkolomakkeella ja niistä toimitetaan kartta digitointiin tai tehdään karttakorjaus Vipu-palvelussa, jos alue on
vähintään 0,01 hehtaaria. Viljelemättömiksi ilmoitetut tukikelpoiset alueet lasketaan ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen pinta-alan vähenemisiin (ks. luku 8). Mikäli
tukikelvottomat alueet pystytään viljelijän yksiselitteisen
muutoskartan perusteella digitoimaan pois peruslohkon
alasta, ei niitä enää tarvitse ottaa huomioon seuraavien
vuosien tukihakemuksissa.
Tukikelpoisen lohkon raja
Tukikelpoisen lohkon raja on pensaikon tai puuston reunassa. Lohkon alaan laskettavissa alle 3,0 metrin reunaojissa tai sarkaojissa kasvava vesakko tulee poistaa esimerkiksi niittämällä vähintään kahden vuoden välein siten,
että reunaojaan tai sarkaojaan ei muodostu yli 1,5 metrin
korkuista vesakkoa. Jos ojissa kasvaa yli kahden vuoden
vanhaa tai yli 1,5 m korkuista vesakkoa, ojan pinta-ala vähennetään peruslohkon digitoidusta pinta-alasta. Vesakoiden poistossa tulee ottaa huomioon täydentävien ehtojen vaatimukset (ks. hakuoppaan luku 6). Tukikelpoinen
maa tulee rekisteröidä. Rekisteröinnistä on kerrottu kappaleessa 5.1.3.
Jos lohkolla on yhteensä vähintään 0,01 ha sellaisia viljelemättömiä alueita, joita ei niiden luonteen vuoksi ole mahdollista merkitä kartalle (esim. runsaasti yksittäisiä kiviä),
on niiden yhteenlaskettu pinta-ala vähennettävä peruslohkolomakkeella 102A kyseisen peruslohkon alasta erikseen
myös jatkossa.
Peruslohkojen merkitsemisestä liitekartoille kerrotaan luvussa 5.1.1
5.1.1 Peruslohkojen merkitseminen
liitekartoille
Peltoalaperusteisten tukien maksaminen edellyttää, että
peruslohko on digitoitu. Digitointi on edellytys sille, että
pystytään tarkastamaan peruslohkon sijainti ja pinta-ala
ennen tukien maksamista. Tukihaun yhteydessä liitekartoilla toimitetut uudet ja muuttuneet lohkot digitoidaan
kesän aikana ja tarkastetaan ennen tukien maksua.
Tukihakemuksessa on käytettävä lohkolle annettua peruslohkotunnusta. Vuonna 2013 ilmoitettujen uusien peruslohkojen osalta peruslohkotunnuksen voi katsoa tiloille toimitettavasta esitäytetystä peruslohkolomakkeesta
(102A) tai sen voi tarkistaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Milloin liitekartta tarvitaan?
Sähköisessä tukihaussa on mahdollista tehdä korjauspyyntöjä peruslohkojen rajaviivoihin. Tällöin ei tarvitse
palauttaa erillistä karttaliitettä kuntaan.
Mikäli viljelijä ilmoittaa tukihakemuksessaan digitoitua
pinta-alaa suuremman pinta-alan, tulee aina toimittaa liitekartta tai tehdä sähköinen korjaus.
Liitekartan saa aina liittää hakemukseen, jos halutaan varmentaa tukihakemuksen tietoja.
Vuonna 2014 liitekartta tulee toimittaa seuraavissa tapauksissa:
1) Viljelijän hallinnassa olevaa peruslohkoa ei ole jostain
syystä aiemmin digitoitu, esim. uusi kasvihuone tai
raivio.
2) Viljelijän hallinnassa on peruslohkoja, joiden digitointia viljelijä haluaa muuttaa esim.
• peruslohkojaon tai yhdistämisen
• uuden tien
• uuden ilmakuvan
• aikaisemman digitointivirheen
• pienten viljelemättömien alueiden poistamisen tai
• muun pinta-alaan vaikuttavan syyn takia.
3) Talouskeskuksen sijainti on muuttunut tai sitä ei ole
aiemmin ilmoitettu. Jos talouskeskusta on mahdoton merkitä esimerkiksi taajamassa asumisen takia, talouskeskus voidaan merkitä suurimman peruslohkon
päälle.
4) Viljelijä ilmoittaa hakemuksessaan digitoitua alaa suuremman alan. Pinta-alan muutoksen aiheuttava lisäys
on merkittävä liitekarttaan tai sähköiseen korjauspyyntöön. Ilmakuvasta poikkeaviin korjauksiin on lisäksi liitettävä sanallinen selvitys muutoksesta.
5) Peruslohkon rajaviivan tyyppi (reunaviiva/valtaoja/vesistö) on virheellinen.
Kaikki vähintään 0,01 ha suuruiset viljelemättömät alueet
piirretään liitekartalle tässä luvussa annettujen ohjeiden
mukaisesti. Kartalle merkityt viljelemättömät alueet digitoidaan pois lohkon alasta, eikä niitä enää tarvitse huomioida seuraavien vuosien tukihakemuksissa.
Huom! Kasvulohkoja ei piirretä tukihakemukseen liitettäville kartoille (lukuun ottamatta yhteiskäyttölohkojen
kasvulohkoja (luku 5.2)), jotka menevät digitoitavaksi peruslohkon korjausten tai muutosten takia.
27
5. Perus- ja kasvulohkot
Jos peruslohkon digitoituun alaan sisällytetyt alueet ovat
pieniä (kivikasoja, sarkaojia yms.) ja vaikeasti merkittäviä, ei niitä kannata yrittää piirtää kartalle. Tällöin riittää,
että ilmoittaa peruslohkolomakkeella peruslohkolle viljelemättömien alueiden verran pienemmän pinta-alan kuin
digitoitu pinta-ala.
Jos peruslohkon rajojen sijaintia on vaikea määritellä ilmakuvakartalle, tulee kartalle merkitä selventäviä apumittoja kuten esimerkiksi lohkon leveys ja pituus metreinä tai
liittää mukaan muita selventäviä karttoja on syytä tehdä
muilla väreillä kuin punaisella.
Tilatunnus ja karttalehden numero
Niistä aiemmin digitoiduista peruslohkoista, jotka eivät
ole olleet viljelijän hallinnassa 2013 ja joista ei ole toimitettu viljelijälle liitekarttaa, on mahdollista hakea peruskartan tai ilmakuvakartan kopio sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella peruslohko sijaitsee.
On suositeltavaa, että karttakorjaustarpeet ja liitekartat
esiteltäisiin kuntaviranomaisille jo hyvissä ajoin ennen varsinaista tukihakua.
Millainen kartta?
Tukihakemusten virallisina liitekarttoina käytetään valokopioita viimeisimmistä viljelijöille toimitetuista 1:5000
peruslohkokartoista, Mavin Kartturi-sovelluksen tai Vipu-palvelun karttatulostetta. Viljelijä voi myös itse tulostaa tarvittavat liitekartat Vipu-palvelusta. Tarvittaessa
viljelijä voi hakea kartat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Mikäli edellä mainittuja peruslohkokarttoja ei
ole saatavissa, voidaan uudet lohkot ilmoittaa kunnista
saatavien 1:5000 ortokarttojen kopioilla.
Mitä kartalle merkitään?
Liitekartalle tehdään huolellisesti ja selvästi näkyvästi seuraavat merkinnät punaisella, kapeakärkisellä kynällä.
• tilatunnus kartan reunaan
• karttalehden numero (numerot)
• peruslohkojen rajat
• peruslohkonumerot
• maininta: ”vuoden 2014 liitekartta”
Hakijan on mitattava peruslohkojen pinta-alat ja
merkittävä ne hakulomakkeen 102A pinta-ala-sarakkeeseen E (ei kartalle).
Liitekartalle tehtyjen merkintöjen tulee olla huolellisesti
tehtyjä ja yksiselitteisiä, jotta digitointi voidaan tehdä. Liitekartalle on piirrettävä punaisella kynällä vain ne kohdat
lohkosta, joita halutaan muuttaa. Koko lohkoa ei tule kiertää punaisella kynällä, ellei kaikkia rajoja haluta muuttaa.
Jos kyseessä on kokonaan uusi digitoimaton peruslohko,
on punaisella kynällä piirrettävä kaikki peruslohkojen rajat yhtenäisellä viivalla. Suorien viivakohtien piirtämisessä tulee käyttää viivoitinta.
28
Hakijan on merkittävä jokaiseen liitekarttaan karttalehden numero ja tilatunnus, joka on esipainettuna maatilalomakkeessa (101A) ja peruslohkolomakkeessa (102A).
Peruslohkojen numerointi kartalle
Peruslohkoille annettiin vuonna 1995 pysyvät kymmennumeroiset valtakunnalliset tunnukset, joiden viisinumeroista juoksevaa osaa on käytetty peruslohkojen merkitsemiseen kartalle vuodesta 1996 alkaen.
Hakijan on numeroitava huolellisesti punaisella kynällä
liitekarttoihin rajaamansa peruslohkot esitäytetystä peruslohkolomakkeesta saatavien valtakunnallisten tunnusten viisinumeroisen juoksevan tunnuksen mukaan: esim.
12345, 67890, 24680. Uudet peruslohkot, joiden ilmoittaminen on pakollista, viljelijä merkitsee U-kirjaimella ja numeroi juoksevasti: (U1, U2, U3 jne.). Näille lohkoille annetaan kunnassa juokseva valtakunnallinen tunnus.
Lohkonumero merkitään lohkorajojen sisäpuolelle, mikäli se sinne mahtuu. Muussa tapauksessa lohkonumero
merkitään peruslohkon ulkopuolelle ja yhdistetään viivalla kyseiseen lohkoon.
Peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ilmoitetaan lohkojen jaot, yhdistämiset, poistaminen maatalouskäytöstä
ja uuden lohkon perustaminen. Lomaketta 102C ei tarvitse jättää, jos halutaan muuttaa vain lohkon reunarajojen
digitointia. Tällöin riittää liitekartta, jolle on tehty tarvittavat merkinnät. Peruslohkolomakkeelle 102A korjataan
muissa peruslohkotiedoissa viime vuodesta tapahtuneet
muutokset.
Numerointi muutostilanteissa ”U-lohkot”
Yhdistäminen
Jos uusi lohko liitetään toiseen rekisteröityyn peruslohkoon, antaa viljelijä yhdistetyille peruslohkoille uuden peruslohkon numeron, esim. U1, joka kunnassa muutetaan
uudeksi valtakunnalliseksi numeroksi. Vanha peruslohkon valtakunnallinen numero jää tällöin pois käytöstä.
5
Jakaminen
Jaettaessa peruslohkoa pienemmiksi osiksi viljelijä antaa
jokaiselle uudelle peruslohkolle uuden peruslohkon numeron (U1, U2,..). Valtakunnallisten uusien numeroiden
antaminen tapahtuu, kuten edellä on kerrottu kunnassa.
Samoin vanhan valtakunnallinen numeron osalta toimitaan kuten edellä.
Uusi lohko
Mikäli tuenhakija ilmoittaa kokonaan uuden lohkon, jota
ei ole aiemmin merkitty peltolohkorekisteriin, viljelijä antaa lohkolle U-tunnuksen. Uudet raiviot, joilla ei ole vielä peruslohkotunnusta, tulee ilmoittaa U-lohkoina. Koska
kaikki maatalousmaa on ilmoitettava, uusi lohko on ilmoitettava ja kartta toimitettava, vaikka lohko ei olekaan tukikelpoinen vuonna 2014. Lohkon tukikelpoisuudesta
tilatuessa on kerrottu tarkemmin luvussa 7 ja lohkon tukikelpoisuudesta luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa on kerrottu tarkemmin luvussa 8.
Passivointi eli peruslohkon poisto käytöstä pysyvästi
Jos tuenhakija on vuoden 2013 jälkeen poistanut peruslohkon maatalouskäytöstä, poistetaan se esitäytetyltä peruslohkolomakkeelta 102A vetämällä viiva kyseisen lohkon
tietojen yli ja ilmoittamalla peruslohkojen muutoslomakkeella 102C lohkon poistamisesta joko pysyvästi maatalouskäytöstä tai poistamisen pysyvästi maatalouskäytöstä,
mutta sen jättämisestä luonnontilaan.
Vuokraus
Jos koko peruslohko vuokrataan toiselle viljelijälle, säilyy
vanha peruslohkonumero. Vuokrattaessa osa peruslohkosta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, jaetaan peruslohko uusiksi lohkoiksi. Tällöin toimitetaan myös kartta
U-lohkoista digitointiin.
Muu hallinnanmuutos
Jos peruslohkon hallinta siirtyy tuen hakijalta toiselle, ilmoittaa uusi pellon haltija lohkon lomakkeella 102A. Uuden haltijan on ehdottomasti täytettävä lomakkeelle peruslohkon valtakunnallinen tunnus kokonaisuudessaan
(sarake A). Lisäksi lomakkeelta 102A on täytettävä seuraavat sarakkeet: B, E, F, G, H (vuosi 2014), I, J (tarvittaessa), K (tarvittaessa) ja L (tuenhakijan ilmoitus hukkakaurasta). Peruslohkojen edellisvuoden haltija yliviivaa
lomakkeelta 102A hallinnastaan poistuneet peruslohkot.
Yhteiskäyttölohkon molemmat viljelijät ilmoittavat oman
kasvulohkonsa tiedot jättämällään kasvulohkolomakkeella 102B. Lisäksi peruslohkoa pääsääntöisesti hallitseva vil-
jelijä ilmoittaa peruslohkon tiedot lomakkeella 102A. Asiasta on kerrottu enemmän kohdassa 5.1.
Peruslohkojen numeroinnin jälkeen tulee tarkistaa,
että peruslohkolomakkeelle on merkitty yhtä monta peruslohkoa kuin kartalle on piirretty, ja että
vastaavilla peruslohkoilla on samat numerot sekä
kartalla että lomakkeella.
Milloin viljelijälle toimitetaan uudet kartat?
Peruslohkojen digitoinnin yhteydessä on peruslohkojen
rajauksia tarkastettu. Mahdolliset muutokset vuoteen
2013 verrattuna ilmenevät viljelijöille korjausten jälkeen
toimitetuista kartoista ja esitäytetyltä peruslohkolomakkeelta. Muutoksia digitointiin on tehty:
• vuonna 2013 tukihaun yhteydessä palautettujen liitekarttojen
• vuoden 2013 valvonnan sekä
• peltolohkorekisterin ajantasaistuksen perusteella.
Ajantasaistetun kunnan ne viljelijät joiden vähintään yhden peruslohkon ala on muuttunut vähintään 1 aarin saavat koko tilan lohkoista uudet kartat. Jos koko tila ei sijaitse ajantasaistuskunnassa, saa viljelijä uudet kartat vain
ajantasaistetun alueen lohkoista.
Myös naapurilohkon valvonta on saattanut vaikuttaa digitointiin, jos peruslohkoilla on yhteinen raja.
Korjausdigitoinnista on tulostettu uusi kartta aina, jos
digitointiin on tehty vähintään 0,01 hehtaarin suuruinen
muutos.
Viljelijöille toimitetaan erillinen kartta Natura- ja pohjavesialueilla olevista lohkoista, jos olosuhteissa (lohkon rajoissa tai Natura- ja pohjavesialueiden rajauksissa) on tapahtunut muutoksia verrattuna vuoteen 2013.
5.1.2 Peruslohkon hallinnan siirto
Yksittäisten viljelylohkojen hallinnan siirrot ovat EU-säädösten mukaan mahdollisia, kun siirrot tehdään ja niistä
ilmoitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16.6.2014. Viljelylohkolla tarkoitetaan Suomen
peltolohkojärjestelmässä perus- tai kasvulohkoa. Näin ollen sekä yksittäisten perus- että kasvulohkojen lisäykset
ovat mahdollisia.
Yksittäisen viljelylohkon hallinnan siirto silloin, kun lohko
on ilmoitettu toisen viljelijän tukihakemuksessa, voidaan
29
5. Perus- ja kasvulohkot
hyväksyä vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät
viimeistään 16.6.2014:
• uusi haltija on jättänyt oman tukihakemuksensa viimeistään 30.4.2014
• uusi haltija lisää peruslohkon lomakkeelle 102A ja ilmoittaa viljellyn kasvin lomakkeella 117 viimeistään
16.6.2014
• entinen haltija poistaa lohkon hallinnastaan lomakkeella 102A viimeistään 16.6.2014
Kokonaan uuden lohkon lisääminen tukihakemukseen 16.6.2014 saakka
Myös sellainen perus- tai kasvulohko, joka ei ole ollut toisen viljelijän tukihakemuksessa, on mahdollista lisätä tukihakemukseen. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:
• uuden peruslohkon (U-lohko) tiedot ilmoitetaan lomakkeella 102C viimeistään 16.6.2014 (hakemukseen lisättävästä lohkosta on tehtävä U-lohko, jos lohkolle ei
ole vielä annettu peruslohkotunnusta)
• lohko esitetään liitteenä toimitettavalla kartalla
• lohko lisätään lomakkeelle 102A
• kasvulohkosta toimitetaan ilmoitus kylvöalojen muutoksesta (lomake 117)
Jos peruslohkosta vain osa sijaitsee pohjavesialueella, tästä alasta voidaan tehdä oma kasvulohko, jolla noudatetaan pohjavesiä koskevia rajoituksia.
Peruslohkolla olevista erillisistä tilapäisesti viljelemättömistä alueista voidaan muodostaa yksi kasvulohko. Vähintään 0,01 hehtaarin suuruiset viljelemättömät alueet
erotetaan pois kasvulohkon alasta. Peruslohkolla erillään
sijaitsevat, samaa kasvia olevat, vähintään 0,05 hehtaarin
suuruiset alueet voidaan ilmoittaa yhtenä kasvulohkona.
Kasvulohkon merkitseminen liitekartalle
Kasvulohkojen merkitseminen liitekartalle vuonna 2014 koskee ainoastaan yhteiskäytössä olevia peruslohkoja.
Viljelijän tulee merkitä yhteiskäyttölohkoilla ilmoittamat omat kasvulohkot liitekartalle. Liitekartta tulee toimittaa tukihakemuksen liitteenä maatilan sijaintikunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
5.1.3 Tukikelpoisen maan rekisteröinti
Kaikki yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot merkitään paperikartalle. Myös sähköisesti tukea hakevien
Hakijalla on velvollisuus ilmoittaa peruslohkoiksi kaikki
hallinnassaan olevat maatalousalueet, vaikka hän ei hakisikaan niille tukea sinä vuonna. Peruslohkon oikeus tukeen
tarkistetaan vasta sinä vuonna, kun sille ensimmäisen kerran haetaan tukea.
tulee toimittaa yhteiskäyttölohkojen kasvulohkoliitekartta paperisena maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Rekisteröitävästä peruslohkosta pitää toimittaa kartta,
johon peruslohkon rajat on piirretty. Peruslohko digitoidaan kartan mukaisesti ortoilmakuvaa hyödyntäen. Viljelijälle tullaan toimittamaan vuoden 2015 keväällä kyseisestä peruslohkosta peruslohkokartta, ja lohkon digitoitu
pinta-ala on myös vuoden 2015 esitäytetyllä peruslohkolomakkeella.
Rekisteröinti tapahtuu muutoslomakkeella 102C, johon
täytetään kyseessä olevia lohkoja koskevat tiedot.
5.2 Kasvulohko
Kasvulohkon määritelmä
Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa hakija kasvattaa yhtä kasvilajia tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja.
30
Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella
peruslohkon sisällä vuosittain.
Kasvulohkot merkitään kartalle kapeakärkisellä, sinisellä kynällä ja kasvulohkot merkitään numeron sijaan kirjaimella (A, B). Muutoin noudatetaan luvussa 5.1.1 olevia
ohjeita. Kasvulohkomerkinnät voidaan tehdä samalle kartalle peruslohkokorjausten kanssa.
Sarkaojat
Sarkaojalla tarkoitetaan peruslohkon sisällä olevaa ojaa,
joka on tarpeen pellon peruskuivatuksen takia. Sarkaojat
hyväksytään peruslohkon alaan, jos ne ovat yhdessä sarkaojan viljelemättömän pientareen kanssa enintään 3 metriä
leveitä. Jos sarkaoja yhdessä sen pientareiden kanssa on yli
3 metriä leveä, sarkaojan ala on vähennettävä peruslohkon
alasta viljelemättömänä (ks. luku 5.1).
Jos sarkaoja ja sen viljelemätön piennar ovat enintään 3 metriä, sarkaojan saa sisällyttää perus- ja kasvulohkon alaan.
Viljelyteknisistä syistä sarkaojan piennar voi vaihdella vuosittain. Jos tavallisesti alle 3 metriä olevat sarkaojat ovat viljelyteknisistä syistä pientareineen yli kolme metriä leveitä,
ilmoitetaan sarkaoja tilapäisesti viljelemättömänä alana.
5
Sarkaoja ja sen viljelemätön piennar saa olla enintään 3 metriä.
 Sarkaojan saa sisällyttää perus- ja kasvulohkon alaan
Tukikelpoiset viljelemättömät alat
Hoidettu viljelemätön pelto
Sarkaojien sisällyttäminen peruslohkon alaan
Kasvulohkojen tukikelvottomat alat
Kasvulohkoon hyväksytään vain peruslohkoon kuuluvia
alueita. Tukikelvottomat alueet on erotettava lohkon pinta-alasta. Tukikelvottomat alueet jaotellaan tilapäisesti
viljelemättömiin ja viljelemättömiin alueisiin. Viljelemättömiä aloja ei voida ilmoittaa kasvulohkoina, vaan ne poistetaan peruslohkon alasta (ks. luku 5.1).
Tilapäisesti viljelemättömät alueet, pelto
Tilapäisesti viljelemättömiksi luetaan lohkot tai niiden
osat, jotka ovat viljelykelpoista peltoa, mutta ne ovat jostain syystä hakuvuonna jätetty viljelemättä lohkon muulle osalle ilmoitetulla kasvilla. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi viljelyyn liittyvät esteet, ylivuotinen säilörehuauma,
lantapatteri tai muut vastaavanlaiset syyt. Useita vuosia
peräkkäin ilman em. hyväksyttävää syytä tilapäisesti viljelemättömäksi ilmoitetut lohkot tai lohkon osat ilmoitetaan viljelemättöminä. Kunnostustoimenpiteiden alainen
pelto voidaan ilmoittaa kesantona (ks. luku 6.1).
Kaikki samalla peruslohkolla olevat tilapäisesti viljelemättömät alueet voidaan ilmoittaa yhtenä kasvulohkona. Pienin tilapäisesti viljelemätön alue, joka voidaan ilmoittaa,
on 0,01 ha. Jos viljellyllä alalla tehdään esimerkiksi salaojitusta kesän aikana, ilmoitetaan ojituksessa tuhoutuneet
erilliset alle 0,05 ha kasvuston alat yhtenä kasvulohkona tilapäisesti viljelemättömänä.
Raiviot
Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1.2014 mennessä,
jotta ne voidaan ilmoittaa tilatukiominaisuudeltaan pelloksi. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että lohkolla on pystyttävä tuottamaan tavanomainen sato. Raivion
kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei ole mahdollista poiketa,
eli sen tulee olla nurmipeitteinen tai muulla viljelykasvilla.
Peruskunnostustoimenpiteet, kuten kalkitus tai ojitus, on
tullut tehdä 1.1.2014 mennessä. Uuden lohkon tukikelpoisuudesta ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa
on kerrottu hakuoppaan luvussa 8.
Hoidettu viljelemätön pelto on oikeutettu tilatukeen.
Hoidettuihin viljelemättömiin peltoihin luetaan erilaiset
kesannot ja luonnonhoitopellot (ks. 8.1.3). Täydentävien
ehtojen mukaiset hoitovaatimukset on kerrottu tarkemmin hakuoppaan luvussa 6. Hoidettu viljelemätön pelto
saa koko pinta-alalle luonnonhaittakorvauksen, jos hoidettua viljelemätöntä peltoa on yhteensä enintään 50 %
koko tilan luonnonhaittakorvauksessa vuosittain tukikelpoisesta alasta. Luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisesta alasta on esimerkki luvussa 8.1.1. Hoidettu viljelemätön
pelto voi saada myös ympäristötuen. Tällaisia ympäristötukea saavia luonnonhoitopeltoja ovat ne, jotka sijaitsevat
ohjelmakauden 2007–2013 ympäristötuen sitoumusten tukikelpoisella alalla.
Pientareet, suojakaistat ja luonnon monimuotoisuuspientareet
Ympäristötuen ehtojen mukaiset pientareet, suojakaistat
ja luonnon monimuotoisuuspientareet voidaan sisällyttää viljeltyyn kasvulohkoon, jos ne ovat keskimäärin enintään 3 metriä leveitä mitattuna peruslohkoa rajaavan ojan
reunasta kasvuston reunaan. Edellytyksenä kasvulohkon
alaan sisällyttämiselle on, että suojakaistat, pientareet ja
luonnon monimuotoisuuspientareet sijaitsevat peltoalueella. Lohkoilla sijaitsevat monimuotoisuuspientareet tulee merkitä myös lohkokohtaisiin muistiinpanoihin.
Yli 3 metriä leveät suojakaistat erotetaan erillisiksi kasvulohkoiksi, jotka ilmoitetaan suojakaistoina. Suojakaista
voi olla kuitenkin enintään keskimäärin 10 m leveä. Suojakaistan kasvusto on pidettävä hoidettuna niittämällä tai
muulla tavalla. Sadonkorjuuta ei vaadita. Tilatuki, ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus, luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, yleinen hehtaarituki ja nuorten
viljelijöiden tuki voidaan maksaa, jos lohko on vähintään
0,05 ha.
Viljelysyistä jätetyt päisteet
Päisteessä voi olla viljelysyistä jätetty alue, jossa ei ole viljellyn kasvulohkon kasvia. Enintään 3 metriä leveät viljelytekniset päisteet lasketaan mukaan viljellyn kasvulohkon
alaan. Alueen leveys mitataan kasvuston laidasta ojan ja
pellon taitekohtaan. Viljelyteknisiä päisteitä ei voi kuitenkaan sisällyttää viljojen, öljykasvien ja valkuaiskasvien pinta-alaan.
Jos päistealue on keskimäärin yli 3 metriä leveä, siitä perustetaan oma kasvulohko. Nurmipeitteinen päistealue
31
5. Perus- ja kasvulohkot
voidaan ilmoittaa viherkesantona tai yksi- tai monivuotisena kuivaheinä- tai tuorerehunurmena. Päistealueen nurmikasvusto on niitettävä tai hoidettava muulla tavoin. Sadonkorjuuta ei päistealueen nurmikasvustosta edellytetä.
Viljelysyistä jätetyt hoitokäytävät
Yksi- ja monivuotisilla puutarhakasveilla kasvien viljelytapaan kuuluvat hoitokäytävät ja viljely- tai sadonkorjuukoneiden liikkumisen kannalta välttämättömät ajokäytävät
voidaan sisällyttää viljellyn kasvulohkon alaan. Niiden on
oltava kyseisen kasvin viljelyn kannalta välttämättömiä ja
kooltaan, sijainniltaan ja määrältään tarkoituksenmukaisia.
Yksivuotisten puutarhakasvien viljelyalaan hyväksyttävien käytävien tulee olla tilapäisiä ajouria. Ajourille on vuosittain tehtävä samat muokkaustoimet kuin varsinaiselle
viljelykasville. Pysyviä tai nurmettuneita tilapäisiä viljelyteitä ei hyväksytä yksivuotisilla puutarhakasveilla viljelyalaan, vaikka ne olisi mahdollisuus muokata esimerkiksi
kyntämällä.
Hoito- ja ajokäytävät erotetaan tukikelpoisen kasvulohkon alasta, jos ne ovat tarpeettoman leveitä tai jos niiden
takia kasville määritelty kasvutiheys kasvulohkolla ei täyty.
Maatalouden ympäristötuen
erityistukisopimuslohkot
Voimassa olevat ja 1.5.2014 alkavaksi haetut maatalouden
ympäristötuen erityistukisopimuslohkot ilmoitetaan peruslohkolomakkeella sopimusehtojen edellyttämällä tavalla.
32
Peruslohkolomakkeella ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa
omina peruslohkoina seuraavien erityistukisopimusten
aloja:
–– säätösalaojitus
–– säätökastelu
–– kuivatusvesien kierrätys
–– alkuperäiskasvien viljely
–– ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
–– turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely
–– lietelannan sijoittaminen peltoon.
Jos joku edellä mainituista erityistukisopimuksista kattaa
vain osan peruslohkosta, sopimusalasta muodostetaan
kuitenkin oma kasvulohko. Kasvihuonealojen ilmoittaminen
Tilatukea maksetaan tilatukiominaisuudeltaan A (= pelto) olevalle kasvihuonealalle. Maatalousmaan ilmoittamisvelvollisuus koskee myös kasvihuoneita. Kasvihuonealalle
ei makseta ympäristötukea eikä luonnonhaittakorvausta.
Kasvihuoneella tarkoitetaan puutarhakasvien viljelyyn
tarkoitettua pysyväluonteista rakennusta, joka on katettu
valoa läpäisevällä materiaalilla ja jossa on lämmityslaitteisto. Varasto- ja pakkaustiloja ei lasketa mukaan kasvihuonealaan. Esimerkiksi pellolla olevaa tilapäistä, siirrettävää
ja kevytrakenteista muovitunnelia/muovihuonetta ei katsota kasvihuoneeksi. Kasvihuonealat ilmoitetaan omina
peruslohkoina.
6. Täydentävät ehdot
Uutta 2014
• Siipikarjatilojen salmonellavalvonnasta on poistettu
velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista, hautomojen velvoite toimittaa untuvikkojen mukana tietoa emoparvesta ja korjattu ilmoitusaika parven saapumista koskien. Katso kappale 6.2.
• Rehuvalvonta on laajennettu kattamaan myös sellaiset kasvintuotantotilat, joilla tuotetaan rehukasveja.
Biosidien käytön kirjanpitoa valvotaan jatkossa sekä
eläin- että kasvintuotantotiloilta. Jos tilalla on sekä
vesiviljelyeläimiä, kuten kaloja, että muita elintarviketuotantoeläimiä, tulee tilan tietyssä tapauksessa olla
viranomaisen hyväksymä. Katso kappale 6.2.
• Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästökielto pohjaveteen siirtyy lakisääteisistä hoitovaatimuksista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Vaatimus koskee kaikkia viljelijöitä. Katso
kappale 6.1
• Täydentävien ehtojen valvontaa koskevista muutoksista vuodelle 2014 on yhteenveto kappaleessa 6.3.
Täydentävät ehdot EU:n kokonaan ja
osittain maksamien tukien ehtoina.
EU:n kokonaan ja osittain sekä eräiden kansallisten viljelijätukien maksamisen edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävät ehdot tähtäävät siihen, että pellot säilyvät hyvässä viljelykunnossa, pysyvät
laitumet säilyvät avoimina, ravinnepäästöjä vesistöihin
vältetään ja luonnon monimuotoisuutta pidetään yllä. Ne
sisältävät myös useita kansanterveyteen sekä eläinten ja
kasvien terveyteen liittyviä vaatimuksia. Täydentäviä ehtoja tulee noudattaa koko kalenterivuoden ajan. Viljelijä
voi saada tukea täydentäviä ehtoja koskevaan neuvontaan.
Valvonnassa havaittu täydentävien ehtojen laiminlyönti aiheuttaa seuraamuksen kaikkiin viljelijän hakemiin tukiin, joiden edellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen.
Täydentävät ehdot muodostuvat:
• hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä
• lakisääteisistä hoitovaatimuksista, jotka liittyvät ympäristöön, kansanterveyteen sekä eläinten ja kasvien terveyteen ja eläinten hyvinvointiin.
Mavi vastaa hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksen sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten toimeenpanosta. Kansanterveyteen, eläinten ja
kasvien terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten toimeenpanosta vastaa
Evira.
Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta tilallaan koko sen kalenterivuoden ajan, jolloin hän on jättänyt tukihakemuksen.
Keväällä 2014 tukea hakeva viljelijä on vastuussa siitä, että hän noudattaa täydentäviä ehtoja aikavälillä 1.1.–
31.12.2014.
Tuet, joiden saaminen edellyttää
täydentävien ehtojen noudattamista
vuonna 2014:
EU:n rahoittamat suorat tuet
•
•
•
•
•
•
•
Tilatuki
Uuhipalkkio
Tärkkelysperunapalkkio
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
Lypsylehmäpalkkio
Nautapalkkio
Teuraskaritsan laatupalkkio
Maaseuturahaston tuet
•
•
•
•
Eläinten hyvinvointituki
Ohjelmakauden 2007–2013 ympäristötuki
Ohjelmakauden 2007–2013 ympäristötuen erityistuet
Ohjelmakauden 2007–2013 luonnonhaittakorvaus
Muut tuet
• Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa
• Pohjoiset hehtaarituet (maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (226/2013) 4 § 1 mom., 10-13 §, 15 § 2 mom.
ja 16 §)
• Kotieläintilan hehtaarituki
Tässä luvussa on esitetty täydentävien ehtojen sisältö lyhyesti. Tarkempaa tietoa saa täydentävien ehtojen oppaista. Oppaiden tietoihin tulleet muutokset esitellään tässä
kappaleessa.
Täydentävien ehtojen oppaat:
• Viljelytapa ja ympäristöehdot (keväällä 2010 päivitetty
opas)
• Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet,
rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja
eläinten hyvinvointi (vuonna 2012 päivitetty oppaan
sähköinen versio, luku ”Rehut” päivitetään alkukeväästä 2014)
Oppaat löytyvät sähköisenä Mavin internetsivuilta osoitteesta: www.mavi.fi à Oppaat ja lomakkeet à Täydentävien ehtojen oppaat. Viljelytapa ja ympäristö-opas
33
6. Täydentävät ehdot
lähetettiin tiloille vuoden 2010 hakuopaspostitusten yhteydessä. Oppaita voi tarvittaessa saada myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
si viljelykasviksi, esimerkiksi ruokaperuna ja ruokateollisuusperuna. Maatilalla voi olla myös muita kuin edellä
mainitun liitteen J mukaisia viljelykasveja.
Täydentävien ehtojen yhtenä merkittävänä tavoitteena on
lisätä kuluttajien luottamusta maatalouteen. Koska tilatuen saaminen ei edellytä sadon tuottamista, on täydentävien ehtojen tarkoituksena erityisesti varmistaa, että
tuotannon ulkopuolelle jäävät pellot pysyvät viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Täydentävien ehtojen tavoitteena on myös elintarvikkeiden turvallisuuden ja
eläinten hyvinvoinnin edistäminen.
Alat, jotka ovat kasvinvuorotuksen takia jonain vuonna
toisen maatilan hallinnassa, voidaan ottaa huomioon, kun
arvioidaan täyttyykö viljelykiertovaatimus sillä tilalla, joka
pääsääntöisesti hallitsee näitä aloja.
Lohkon hallinnan muuttuessa lohkon vastaanottaja, joka
on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, on vastuussa
täydentävien ehtojen noudattamisesta siirtyneellä lohkolla, sillä ajalla kuin lohko on hänen hallinnassaan. Jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija,
täydentävien ehtojen noudattaminen siirtyneellä lohkolla
on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla. Tällöin on hyvä sopia kirjallisesti, kenen vastuulla täydentävien ehtojen noudattaminen on.
Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea maatalousmaata, vaikka vain osalle haettaisiin tukea. Täydentävien ehtojen valvonnasta, seuraamuksista ja viljelijän
oikeusturvasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin Hakuoppaan 2011 mukana jokaiselle viljelijälle lähetetyssä valvontaoppaassa.
6.1 Hyvän maatalouden ja
ympäristön vaatimukset
Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset perustuvat Neuvoston asetukseen EU 73/2009 sekä Valtioneuvoston asetukseen 226/2013 ja sen muutoksiin.
Viljelykiertovaatimus
Maatilalla on oltava 1.5.–30.9. välisenä aikana vähintään
kahta eri viljelykasvia tai yksi viljelykasvi ja yksi muu maatalousmaan hoito- tai käyttömuoto. Kutakin viljelykasvia tai maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa on oltava
vähintään 0,05 hehtaarin yhtenäinen ala. Hoito- tai käyttömuodoksi ei hyväksytä viljelemätöntä tai tilapäisesti
viljelemätöntä alaa. Viljelykiertovaatimus täyttyy, jos maatilalla on vähintään kaksi Hakuoppaan 2014 liitteen J kohdissa A tai B lueteltua viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Seoskasvustot sekä saman
viljelykasvin eri käyttömuodot luetaan kuitenkin yhdek-
34
Viljelykiertovaatimus ei koske kasvihuonealoja eikä
maatiloja, joilla on käytössään ainoastaan nurmikasvien
tai pysyvien kasvien alaa tai joiden koko alaa koskee maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta, luonnon ja maiseman
monimuotoisuuden edistämisestä tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä. Vaatimus ei koske myöskään tiloja, jotka ovat ilmoittaneet kaikki peltoalat tilapäisesti viljelemättöminä peltoina tai viljelemättöminä peltoina.
Kasvihuoneala sisältää pysyvien kasvien kasvihuonealat.
Nurmikasvien alaksi katsotaan viljeltyjen nurmien lisäksi myös kasvulohkoina ilmoitetut suojakaistat, suojavyöhykenurmet, nurmipeitteiset hoidetut viljelemättömät
pellot, ruokohelpikasvustot ja pysyvät laitumet. Pysyviksi kasveiksi luetaan hedelmä- ja marjakasvit, lyhytkiertoinen energiapuu (sis.energiapaju), koristekasvit (5 v. ja yli,
joista kerätään jatkuvaa satoa avomaalta), leikkovihreä ja
leikkohavu (vähintään 5 v. kasveista), metsäpuiden taimitarhat pellolla, pysyvien kasvien taimitarhat (vähintään 5
v.) ja koristepaju punontatarkoitukseen (vähintään 5 v. –
enintään 20 v.).
Viljelty pelto ja sen hoito
Viljellyllä pellolla tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten
viljeltyä peltoa, jota viljellään hyvän maatalouskäytännön
mukaisesti paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon
ottaen. Viljelty pelto on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin,
että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto.
Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle
soveltuvia. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30.6.
Poikkeuksena tähän, voidaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia ja parsakaalia kylvää tai istuttaa myös tämän päivämäärän jälkeen. Jos kuitenkin viljellään muita
taulukossa 2 mainittuja puutarhakasveja, jotka kylvetään
tai istutetaan 30.6. jälkeen, niille voidaan maksaa tukea
vain, jos lohkolle kylvetään esikasvi 30.6. mennessä.
6
Viljelytapaan kuuluu myös kasvinsuojelusta huolehtiminen, mikä voi tapahtua kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on pyrittävä
korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen. Jos pellolta ei korjata satoa, pellon tuottamasta kasvustosta on
tarvittaessa huolehdittava niin, että pellolle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto.
Taulukko 1.
Puutarhakasvit, jotka voidaan kylvää myöhemmin
kuin 30.6., jos niille kylvetään esikasvi viimeistään
30.6:
Yksi- ja monivuotiset avomaalla leikko- ja kuivakukiksi
viljeltävät koristekasvit
Vihannekset
• myös mm. tilli, persilja, piparjuuri, monivuotiset vihannekset (esim. maa-artisokka, raparperi, parsa)
Siemenmausteet
• myös mm. korianteri, kumina ja sinapit
Mauste- ja lääkekasvit
• mm. basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli,
maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma,
mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri,
ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki ja yrtti-iiso
• lääkepaju, kun viljelystä on sopimus lääketehtaan
kanssa
Maaperän suojeleminen eroosiolta
Hoidettu viljelemätön pelto
Hoidetulla viljelemättömällä pellolla tarkoitetaan tuotantoon käyttämätöntä peltoa, johon luetaan Hakuoppaan 2014 liitteen J mukaiset hoito- ja käyttömuodot: viherkesanto, sänkikesanto, avokesanto, luonnonhoitopelto
(nurmikasvit, säilytettävä vähintään 2 vuotta), luonnonhoitopelto (maisema), luonnonhoitopelto (riista) tai luonnonhoitopelto (niittykasvit, säilytettävä vähintään 2 vuotta). Hoidettu viljelemätön pelto on säilytettävä sellaisessa
kunnossa, ettei sen käyttö maataloudellisiin tarkoituksiin
vaarannu. Hoidettuja viljelemättömiä peltoja saa hyödyntää taloudellisesti.
Luonnonhoitopeltoja voi ilmoittaa viljelijä, jolla on ohjelmakauden 2007–2013 mukainen ympäristötukisitoumus.
Luonnonhoitopellon tulee sijaita ympäristötukikelpoisella peltolohkolla. Luonnonhoitopeltoja tulee perustaa ja
hoitaa siten, kuin niistä on kerrottu ympäristötuen yhteydessä luvussa 8.1.3
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyys
Hoidettuja viljelemättömiä peltoja on pidettävä pääsääntöisesti kasvipeitteisinä, jolloin ne ilmoitetaan viherkesantona tai luonnonhoitopeltona. Kasvusto on uusittava
tarvittaessa. Sängen peittämät pellot ilmoitetaan sänkikesantoina. Sänkikesannon on oltava edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai
siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta.
Kasvipeitteisyydestä tai muokkaamattomuudesta voi poiketa vain erityisistä syistä, esimerkiksi silloin, kun parannetaan pellon viljelykuntoa torjumalla vaikeita rikkakasveja. Myös lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä
kasvipeitteisyydestä tai muokkaamattomuudesta voi poiketa alalla, joka vaatii viljelykuntoa parantavia kunnostustoimia. Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä voivat olla
esimerkiksi salaojitus, kalkitus sekä valtaojien kaivu ja perkaus. Vain edellä mainituista erityisistä syistä peltolohko
voi olla avokesantoa. Valtaojien tai valtaojaa suurempien
vesiuomien varsilla, tulvanalaisilla alueilla taikka talousvesikaivojen ympärillä sijaitsevien hoidettujen viljelemättömien peltolohkojen on oltava sänkikesantoa, jos ne eivät
ole kasvipeitteisiä.
I ja II luokan pohjavesialueilla hoidettujen viljelemättömien peltolohkojen on oltava viherkesantoa tai luonnonhoitopeltoa. Kasvipeitteisyydestä voi I ja II luokan pohjavesialueilla poiketa yllä mainituista erityisistä pellon
viljelykuntoa parantavista syistä. Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyydestä ei voi poiketa, jos kyseessä on ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettava lohko
tai luonnonhoitopelto.
Hoidetun viljelemättömän pellon kylvö
Luonnonhoitopelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Luonnonhoitopeltojen hoidosta kerrotaan ympäristötuen yhteydessä luvussa 8.1.3.
Viherkesanto on kylvettävä 30.6. mennessä siten, että käytetään riittävää määrää nurmi- tai heinäkasvien siementä. Nurmikasvien siemenseoksessa voi olla mukana myös
niittykasvien siemeniä. Hoidetulla viljelemättömällä pellolla voidaan kasvattaa myös riista-, maisema- ja niittykasveja sekä näiden kasvien seoksia.
35
6. Täydentävät ehdot
36
I ja II luokan pohjavesialueilla perustettavan uuden hoidetun viljelemättömän pellon siemenseoksen painosta enintään 20 % voi olla typensitojakasvin siementä. Typensitojakasveilla tarkoitetaan mm. apiloita, virnoja, sinimailasta,
vuohenhernettä ja mesiköitä. Viljelijän on pyynnöstä voitava osoittaa, mikä on siemenseoksen sisältö, esimerkiksi
lohkokohtaisten muistiinpanojen tai ostokuittien avulla.
nonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojeleminen. Niitto
on suositeltavaa tehdä mahdollisimman myöhään kesällä
ja aloittaa keskeltä peltoa.
Ainoastaan monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa kasvuston perustamisen yhteydessä. Lannoittamisen
yhteydessä on otettava huomioon nitraattiasetuksen ehdot. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on noudatettava lisäksi ympäristötuen ehtoja.
Niittovelvoitetta ei sovelleta ruokohelven viljelyssä, jos
hoidetun viljelemättömän pellon taloudellinen hyödyntäminen energiakäyttöön edellyttää sadonkorjuuta kasvukautta seuraavan vuoden kevättalvella tai jos on kyse kyseisenä vuonna perustetusta kasvustosta.
Hoidetun viljelemättömän pellon niitto ja rikkakasvien leviämisen estäminen
Hoidetun viljelemättömän pellon sadonkorjuu ja
päättäminen
Luonnonhoitopellot, jotka ovat monivuotisia nurmia,
on niitettävä vähintään kerran kolmessa vuodessa. Niitto tulee tehdä aina, jos lohkolla on runsaasti rikkakasveja. Luonnonhoitopeltojen ympäristötuen mukaisesta hoidosta kerrotaan ympäristötuen yhteydessä luvussa 8.1.3..
Hoidettuja viljelemättömiä peltoja saa hyödyntää taloudellisesti eli sadon korjaaminen on sallittua. Laiduntaminen on sallittu viherkesannoilla ja luonnonhoitopeltojen
monivuotisilla nurmipelloilla, jos pellon pinta säilyy heinäja nurmipeitteisenä.
Viherkesannot sekä tarvittaessa avo- ja sänkikesannot on
niitettävä kerran kasvukauden aikana viimeistään 31.8.
Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon rikkakasvien torjunnan onnistuminen. Rikkakasvien
leviämisen estämiseksi on viher-, sänki- ja avokesantoja
tarvittaessa hoidettava myös muokkaamalla, kasvinsuojeluaineilla tai muulla vastaavalla tavalla. Niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on lisäksi otettava huomioon luon-
Kesantojen kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9. alkaen. Päättäminen voidaan tehdä myös aiemmin, jos peltolohko kylvetään. Muokkaus ja lannoitus
tulee tällöin ajoittaa kylvön yhteyteen. Muista poikkeuksista on kerrottu yllä kohdassa Hoidetun viljelemättömän
pellon kasvipeitteisyys. Luonnonhoitopeltojen päättämisestä kerrotaan ympäristötuen yhteydessä luvussa 8.1.3..
Viherkesantojen niittovelvoitteesta voi poiketa lohkoilla,
jotka on kylvetty yksivuotisella riistakasviseoksella riistan
talviruokintatarkoituksessa.
6
Taulukko 2.
Hoidetun viljelemättömän pellon viher-, sänki- ja avokesannot ja niiden hoito.
Viherkesanto
Sänkikesanto
Luonnehdinta
Yksi- tai monivuotinen kasvusto (riista-, maisema- tai nurmikasvit)
Edellisen vuoden vilja-, öljy- tai Ilman kasvipeitettä tai ilman
kuitukasvien tai siemenmaussänkeä oleva peltolohko
teiden sänki, myös näiden aiempi sänki
Sijainti
Ei rajoituksia
Pohjavesialueita koskeva raRajoitus kaikilla alueilla:
joitus:
– Sallittu vain erityisistä syistä
– I ja II luokan pohjavesialuesim. alalla, jolla torjutaan
eilla vain erityisistä syistä
vaikeasti hävitettäviä rikkaesim. alalla, jolla torjutaan
kasveja tai jolla tehdään lyvaikeasti hävitettäviä rikkahytaikaisia kunnostustoimia
kasveja tai kun tehdään ly– Valtaojien tai valtaojaa suuhytaikaisia kunnostustoimia
rempien vesiuomien varsilla, tulvanalaisilla alueilla taikka talousvesikaivojen
ympärillä sijaitsevien hoidettujen viljelemättömien
peltolohkojen on oltava sänkikesantoa, jos ne eivät ole
kasvipeitteisiä.
Kylvö
Viimeistään 30.6.
Sallittu
Sallittu
Lannoitus
– Monivuotisten perustamisen yhteydessä
– Kylvettäessä syyskylvöisiä
kasveja
– Vain kylvettäessä
syyskylvöisiä kasveja
– Vain kylvettäessä
syyskylvöisiä kasveja
Niitto
Viimeistään 31.8.
– Yksivuotisilla riistakasviseoksilla perustetun kasvuston saa säilyttää kevääseen
riistan ruokintaa varten
Viimeistään 31.8.
– Vain tarvittaessa
Viimeistään 31.8.
– Vain tarvittaessa
– 1.9. alkaen
– Ennen 1.9., jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden
rikkakasvien torjunta tai
lohko kylvetään
– Jos tehdään viljelykuntoa
parantavia toimenpiteitä,
esim. vaikeiden rikkakasvien torjunta
– Jos avokesanto kylvetään
Muokkaaminen ja – Perustamisen yhteydessä
kasvuston päättä- – 1.9. alkaen
minen
– Ennen 1.9., jos tehdään viljelykuntoa parantavia toimenpiteitä, esim. vaikeiden
rikkakasvien torjunta tai
lohko kylvetään
Avokesanto
Lyhytaikaiset kun- Vain niiden vaatiman alan laa- Vain niiden vaatiman alan laa- Vain niiden vaatiman alan laanostustoimenpijuudessa
juudessa
juudessa
teet
– Esim. salaojitus, kalkitus tai – Esim. salaojitus, kalkitus tai – Esim. salaojitus, kalkitus tai
valtaojien kaivu ja perkaus
valtaojien kaivu ja perkaus
valtaojien kaivu ja perkaus
Taloudellinen
hyödyntäminen
Sallittu
Sallittu
Sallittu
– Säilyttävä maatalouskäytön – Säilyttävä maatalouskäytön – Säilyttävä maatalouskäytön
kannalta hyvässä kunnossa
kannalta hyvässä kunnossa
kannalta hyvässä kunnossa
– Säilörehupaalien tms. pitkä- – Säilörehupaalien tms. pitkä- – Säilörehupaalien tms. pitkäaikaisesti peittämä ala ilmoiaikaisesti peittämä ala ilmoiaikaisesti peittämä ala ilmoitetaan tilapäisesti viljelemättetaan tilapäisesti viljelemättetaan tilapäisesti viljelemättömänä
tömänä
tömänä
37
6. Täydentävät ehdot
Pientareet
Maaston ominaispiirteiden säilyttäminen
Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on
jätettävä vähintään 60 senttimetrin levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Pientareiden muokkaamattomuusvaatimuksesta voidaan poiketa samojen erityisten syiden perusteella
kuin hoidetun viljelemättömän pellon muokkaamattomuusvaatimuksesta.
Maaston ominaispiirteiden säilyttämisvelvoite koskee täydentävissä ehdoissa alueita, jotka ovat tilatukiominaisuudeltaan peltoa tai pysyvää laidunta. Suojelukohteiden tulee sijaita peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai
toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella ja niistä tulee olla suojelupäätös. Nämä enintään 0,2 hehtaarin
kokoiset maisemapiirteet ovat tukikelpoisia viljelijätuissa.
Piennarta ei tarvitse jättää, jos
1) pellon ja uoman välillä on metsää, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin kymmenen metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle
2) pellon ja uoman välillä on aina vähintään keskimäärin
kymmenen metriä pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai
vastaavaa eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle tai
3) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet
johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla tai muulla
vastaavalla tavalla.
Suojelukohteita ovat luonnonmuistomerkit, jotka on
määrätty rauhoitetuksi luonnonsuojelulain (1096/1996)
23 §:n tai 26 §:n mukaan. Luonnonmuistomerkit ovat puita, puuryhmiä, siirtolohkareita tai muita vastaavia luonnonmuodostumia, jotka on suojeltu kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon
tai muun syyn perusteella. Suojellut luonnonmuistomerkit on yleensä merkitty myös maastoon. Luonnonmuistomerkkejä ei saa vahingoittaa tai poistaa.
Uuden vesilain mukaan aikaisempaa pienemmät vesiuomat kuuluvat vesistön käsitteeseen (2011/587: 3 §). Osa
vanhan vesilain mukaisista noroista on uuden vesilain mukaisesti puroja, jotka luetaan vesistöihin. Jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja kulkee merkittävissä määrin kalaa
valuma-alueen koosta riippumatta, luetaan se puroksi.
Norolla tarkoitetaan puroa pienempää vesiuomaa, jonka
valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole
merkittävissä määrin mahdollista.
Maaperän kunnosta ja ympäristöstä
huolehtiminen
Pellolla olevan oljen polttoa tulee välttää. Oljen poltto on
sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön onnistumisen, hukkakauran ja muiden rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan vuoksi.
Märillä pelloilla ja erityisesti hoidetuilla viljelemättömillä
peltolohkoilla on vältettävä raskailla koneilla ajoa maaperän tiivistymisen ehkäisemiseksi.
Hukkakauran leviämisen estäminen
Hukkakauran saastuttamalla peruslohkolla on huolehdittava hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran
torjunnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti. Kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaisen antamaa hukkakauran
torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa on noudatettava.
38
Myös luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 § 1 momentin 9
kohdan mukaiset yksittäiset avointa maisemaa hallitsevat
suuret puut ja enintään viiden suuren puun puuryhmät,
joista on luonnonsuojelulain 30 §:n mukainen suojelupäätös tulee, säilyttää. Suojelukohteiden avointa maisemaa
hallitsevat puut ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Männyn, kuusen, koivun ja
tammen rungon läpimitta tulee olla 1,3 m korkeudella vähintään 60 cm ja muiden puulajien vähintään 40 cm. Tällaisia alueita ei saa raivata pelloksi tai muuten muuttaa.
Ahvenanmaalla säilyttämisvelvoite koskee suuria puita,
jotka on suojeltu luonnonsuojelusta annetun maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:n mukaan suojeltuja luonnonmuistomerkkejä. Suojeltujen puiden tulee olla asetuksen ÅFS
113/1998 5 §:n kohdan 8 mukaisesti tammia, vaahteroita tai
haapoja, joiden ympärysmitta mitattuna 130 cm korkeudelta on vähintään 170 cm, tai katajia, joiden korkeus on
yli 6 m. Suojelukohteista tulee olla aluerajaus, jonka maakuntahallitus voi määritellä alueen maanomistajan tai haltijan pyynnöstä.
Edellä mainittujen määritelmien mukaiset kohteet on
tuotu Mavin peltolohkorekisterijärjestelmään Maanmittauslaitokselta saadun tiedon ja viljelijöiden kuulemisen
perusteella. Muutoksista, esim. puun kaatumisesta myrskyssä, ilmoitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Uudet kohteet, joista on vuoden 2011 jälkeen tehty suojelupäätös, tulee alueen haltijan ilmoittaa kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 442. Lomake on saatavana internetosoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla ”mavi442”.
6
Kasteluun tarvittava lupa
Jos viljelijä tarvitsee kasteluveden ottoa varten vesilain
(587/2011) luvussa 4 tai Ahvenanmaan maakunnan vesilain
(ÅFS 61/1996) luvussa 6 tarkoitetun luvan, kuuluu luvan
lupaehtojen noudattaminen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin.
Suojakaistat vesistöjen varsilla
Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan 5 metrin leveydellä typpilannoitteiden
pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %.
Ko. suojakaistavaatimus on ollut nitraattiasetuksen kautta täydentävissä ehdoissa lakisääteisenä hoitovaatimuksena koko ajan, mutta on vuodesta 2012 kuulunut hyvän
maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksiin. Viljelijän ei sinänsä tarvitse alkaa noudattamaan mitään uutta vaatimusta ottaessaan huomioon typpilannoitusrajat lähellä vesistöä olevilla yli 2 % kaltevilla lohkoilla.
Pohjavesien suojelu
Ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden päästökielto pohjaveteen siirtyy lakisääteisistä hoitovaatimuksista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. (EU)
No 1310/2013 (Siirtymäkauden asetus). Vaatimus koskee
kaikkia viljelijöitä.
Viljelijän on noudatettava ympäristönsuojelulain (86/2000
8§) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006 4§) mukaan säädettyä päästökieltoa pohjaveteen. Viljelijän on
oman tilansa osalta hyvä tarkistaa, ettei tilan toiminnasta aiheudu edellä mainitun asetuksen (1022/2006) liitteessä E mainittujen ympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden suoria tai epäsuoria päästöjä (esim. polttoaineista,
voiteluaineista, kasvinsuojeluaineista).
Pysyvät laitumet
Pysyvien laitumien määritelmä ja ilmoittaminen
Pysyvä laidun on määritelty hakuoppaan luvussa 7.2. Määritelmässä mainittu 5 vuoden ajanjakso tarkoittaa vuoden
2014 tukihaussa aikaväliä 1.5.2009–30.4.2014.
Viljelijän on ilmoitettava peruslohkolomakkeella 102A peruslohkoittain pysyvän laitumen ala vuonna 2014. Jos viljelijällä on hallinnassaan yli 5 vuotta vanhoja nurmia, tulisi
ne ilmoittaa kasvikoodeilla ”pysyvä kuivaheinä, säilörehu,
tuorerehu” tai ”pysyvä laidunnurmi”. Yli 10 vuotta vanhat
nurmet tulisi ilmoittaa ”luonnonlaidun ja -niitty” -koodilla. Tällöin tilatukiominaisuus ko. aloilla on B, pysyvä laidun. Pysyvän laitumen käyttömuoto merkitään kasvuloh-
kolomakkeelle 102B hakuoppaan 2014 liitteen J kohdassa
B esitetyillä vaihtoehdoilla.
Pysyvän laitumen hoitovelvollisuus
Pysyväksi laitumeksi ilmoitettua alaa on hoidettava. Jos
pysyväksi laitumeksi ilmoitettuja lohkoja ei laidunneta,
ne on säilytettävä avoimena niittämällä. Pysyvän laitumen
laidunnus tulee toteuttaa siten, että maanpinta säilyy kasvipeitteisenä. Laidunnus ei saa aiheuttaa maaperän eroosiota. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava
huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. Niiltä lohkon osilta, joita ei voida niittää, on tarvittaessa raivattava vesakko ja puiden taimet, jotta pysyvän
laitumen ala ei kasvaisi umpeen. Viljelijä voi hyödyntää
niittojätteen halutessaan. Niittojätettä ei kuitenkaan ole
välttämättä korjattava pois laitumelta.
Pysyvän laitumen säilyttämisvelvollisuus
Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön
vaatimuksiin kuuluu, että vuonna 2003 pysyvänä laitumena ollut maa-ala säilytetään pääosin samassa käytössä. Pysyvän laitumen kokonaispinta-alan muutosta seurataan
Mavissa vuosittain koko maan tasolla ns. vuosittaisen
suhdeluvun avulla. Tavoitteena on, että pysyvien laitumien osuus maatalousmaan kokonaispinta-alasta ei laskisi
vuoden 2003 tilanteesta merkittävästi. Pysyvien laidunten
osuuden kehitystä seurataan kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Vuoden 2003 pysyvän laitumen pinta-alatiedot perustuvat
vuoden 2005 tukihaun yhteydessä viljelijöiden antamiin
tietoihin siitä, mitkä peruslohkot täyttivät pysyvien laitumien määritelmän vuonna 2003.
Pysyvien laidunten suhdeluvun seurantaan tarvitaan vuosittain tieto siitä pysyvien laidunten alasta, joka on metsitetty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Näitä aloja ei lasketa pysyvien laidunten pinta-alan vähenemiseen,
eivätkä ne heikennä vuosittaista valtakunnallista pysyvien laidunten suhdelukua. Siksi on tärkeää, että tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B ilmoitetaan koodilla ”Metsitetty pysyvä laidun” ne pysyvien laidunten lohkot,
jotka on metsitetty ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kyseiset lohkot ilmoitetaan myös peruslohkojen muutoslomakkeella 102C ja sarakkeessa D ilmoitetaan toimenpiteeksi poistaminen maatalouskäytöstä pysyvästi.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen passivoi lohkon. Edellä mainittuun ei lueta joulukuusiviljelmiä eikä lyhytaikaisesti viljeltäviä, nopeakasvuisia lajeja.
Ennakkolupamenettely
Ennakkolupamenettely otetaan käyttöön, jos pysyvän lai39
6. Täydentävät ehdot
tumen vuosittainen osuus maatalousmaasta laskee koko
maan tasolla yli viisi prosenttia vuoden 2003 viitetasoon
verrattuna. Tällöin viljelijät eivät saa muuttaa pysyväksi
laitumeksi ilmoitettua alaa muuhun käyttöön ilman maaseutuelinkeinoviranomaisen myöntämää lupaa.
Sopimukseen sisältyvää alaa ei koske ennakkolupamenettely, jos viljelijällä on voimassa maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukainen erityistukisopimus
perinnebiotoopin hoidosta, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisestä, luonnon monimuotoisuuden edistämisestä, maiseman kehittämisestä ja hoidosta
tai suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta.
sellaisia laitumia, jotka on muutettu joulukuusiviljelmiksi
tai joilla viljellään lyhytaikaisesti nopeakasvuisia puulajeja
Suhdeluvun kehitys Suomessa
Pysyvien laidunten suhdeluvun kehitys on Suomessa ollut selvästi heikkenevä, mutta ennakkolupamenettelyä tai
ennallistamisvelvoitetta ei Suomessa ole toistaiseksi ollut
tarvetta ottaa käyttöön. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmat menettelytavat ennakkoluvalle ja ennallistamiselle.
6.2 Lakisääteiset hoitovaatimukset
Yleistä
Ennallistamismenettely
Pysyviä laitumia joudutaan ennallistamaan, jos pysyvän
laitumen osuus maatalousmaasta vähenee koko maassa yli
10 prosenttia vuoden 2003 viiteosuuteen verrattuna. Ennallistaminen koskee sellaisia pysyviä laitumia, jotka edellisen kahden vuoden aikana on otettu muuhun käyttöön.
Ennallistettavan alan määrästä ja ennallistamisen aikataulusta päättää maa- ja metsätalousministeriö. Ennallistamisen kustannuksista vastaa viljelijä. Viljelijä, jota ennallistamisvelvoite koskee, päättää itse, mitä hallinnassaan olevia
lohkoja hän muuttaa pysyväksi laitumeksi. Ennallistettujen lohkojen tulee olla nurmipeitteisiä ja ne tulee ilmoittaa
pysyvinä laitumina seuraavat 5 vuotta.
Takaisin muuttaminen ei kuitenkaan koske erityistukisopimusaloja eikä ympäristönäkökohdat huomioon ottaen
metsitettyjä laitumia. Ennallistaminen koskee kuitenkin
40
Lakisääteiset hoitovaatimukset liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin (ns. ehdonalat):
• ympäristö
• kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys
• eläinten hyvinvointi
Kunkin hoitovaatimuksen keskeinen sisältö on tässä luvussa ja niiden perustana olevat EU-säädökset on eritelty lukuun 6.2.1. Täydentävien ehtojen valvonnasta,
seuraamuksista ja viljelijän oikeusturvasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin Hakuoppaan 2011 mukana lähetetyssä
oppaassa. Lisää tietoa hoitovaatimuksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä, jolla EU-säädökset on pantu toimeen, saa täydentävien ehtojen oppaista. www.mavi.fi à
Oppaat ja lomakkeet à Täydentävien ehtojen oppaat.
6
Ympäristöön liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset ja niiden keskeinen
sisältö
Lannoitus, lannankäyttö ja varastointi
Vaatimus koskee kaikkia viljelijöitä.
Viljelijän tulee ottaa huomioon lannoituksessa, lannan
käytössä ja varastoinnissa mm. seuraavat seikat:
• Lannan levitys on kielletty 15.10.–15.4. Nurmikasvuston pintaan lantaa ei saa levittää 15.9. jälkeen.
• Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava
tai pelto kynnettävä.
• Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein.
• Lantaloihin on pääsääntöisesti mahduttava 12 kuukauden aikana kertynyt lanta.
• Kasvilajikohtaisia typpilannoitemääriä on noudatettava.
• Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on
otettava talteen.
• Lannan patterivarastointia koskevia määräyksiä on
noudatettava.
• Lannan enimmäiskäyttömääriä syksyllä ja lannanlevityksen kalenterivuotta kohti laskettavaa enimmäismäärää (kokonaistyppeä lannan mukana enintään 170 kg/
ha/v) on noudatettava.
Nitraattidirektiivi toimeenpannaan kansallisesti n.s. nitraattiasetuksella (VNa 931/2000) jota uudistetaan vuosina 2013–2014. Uudistettu nitraattiasetus astuu voimaan
vuonna 2015.
Pohjavesien suojelu
Pohjavesidirektiivin noudattaminen siirtyi vuonna 2014
hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin.
Puhdistamolietteen käyttö
Vaatimus koskee kaikkia puhdistamolietettä vastaanottavia tai käsitteleviä viljelijöitä.
Viljelijän vastaanottaman puhdistamolietteen, saostuskaivolietteen tai muun asumisjäteveden puhdistuksessa syntyneen lietteen on oltava käsitelty lannoitevalmistelain ja
sen alaisen maa ja metsätalousministeriön lannoiteasetuksen ja niiden muutosten mukaisesti tai se on em. säädösten mukaisesti käsiteltävä tilalla.
Viljelijän on:
• tiedettävä vastaanotetun lietteen kaikki analyysitulokset ja käsittelytapa sekä levitykseen käytettyjen lohkojen maan pH:t.
• analysoitava maan raskasmetallit lohkolta, jolle puhdistamolietettä levitetään, jos on aihetta epäillä sijoitusalueen tai sen ympäristön maaperän laadun taikka
tapahtumahistorian perusteella että viljelymaan suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet voivat ylittyä.
• noudatettava määräyksiä, jotka on annettu lietteen
käyttökohteista (sallitut kasvit), levitysajoista ja levitysmääristä (mm. kokonaistyppeä lietteen mukana enintään 170 kg/ha/v)
• kirjattava lietteen käyttö viljelymuistiinpanoihin.
Luonnonsuojelu
Vaatimus koskee kaikkia viljelijöitä. Lisäksi viljelijöillä,
joiden maatalousmaata kuuluu Natura 2000 -alueisiin
voi olla muita velvoitteita.
Viljelijän on maataloustöissä otettava suorien tukien täydentävinä ehtoina huomioon myös eräitä EU:n luonnonsuojelua koskevia, luonto- ja lintudirektiivistä johtuvia säännöksiä. Nämä koskevat toisaalta lajien yksilöihin
kohdistuvaa suojelua ja toisaalta Natura 2000 -verkoston
avulla toteutettavaa luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin kohdistuvien alueiden suojelua.
Kansanterveyteen sekä eläinten ja
kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset ja niiden keskeinen
sisältö
Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
Vaatimukset koskevat kaikkia eläintenpitäjiä (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö), jotka ovat vastuussa ainakin yhdestä naudasta, siasta, lampaasta tai vuohesta
Eläinten terveyden sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja
jäljitettävyyden vuoksi viljelijän, jolla on eläimiä vastuullaan, tulee:
• rekisteröityä eläintenpitäjäksi (= ilmoittauduttava kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaisille),
• merkitä eläimensä;
• ylläpitää pitopaikkakohtaisesti eläinluetteloa, josta
käyvät ilmi eläinten perustiedot, ostot, poistot ja siirrot päivämäärineen;
• tehdä nauta-, lammas- ja vuohirekisteriin eläinyksilöitä koskevat syntymä-, poisto-, osto- ja siirtoilmoitukset
41
6. Täydentävät ehdot
sekä sikarekisteriin eläinryhmiä koskevat osto-, poistoja eläinmääräilmoitukset.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
Vaatimukset koskevat kaikkia kasvinsuojeluaineita käyttäviä viljelijöitä.
Kaikkien viljelijöiden, jotka käyttävät kasvinsuojeluaineita, on noudatettava kasvinsuojeluaineiden markkinoille
saattamista koskevaa asetusta, joka myös kattaa kasvinsuojeluaineiden käytön.
Suomessa saa käyttää vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita ja niiden käytössä tulee noudattaa kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysmerkintöjä.
Kasvinsuojeluaineita käyttävän viljelijän:
• on pidettävä kirjaa käytetystä kasvinsuojeluaineesta,
sen käyttöajasta, käyttömäärästä, käyttöalasta ja kohteena olevasta viljelykasvista.
• on säilytettävä kasvinsuojeluaineensa erillään elintarvikkeista ja rehuista lasten ulottumattomissa myyntipäällyksessä annettujen ohjeiden mukaan;
• olisi huolehdittava, että kasvinsuojeluaineet, jotka eivät ole hyväksyttyjä, hävitetään asianmukaisesti vaarallisena jätteenä.
Tuotantoeläimiltä kielletyt aineet
Vaatimukset koskevat kaikkia elintarviketuotantoon käytettävien eläinten pitäjiä.
Eräiden lääkeaineiden käyttö erityisesti eläinten kasvun
ja tuotannon edistämiseen on kielletty lukuun ottamatta
poikkeustapauksia, joissa eläinlääkäri saa käyttää tiettyjä
aineita yksittäisen eläimen hoitoon.
Elintarvikkeet
Vaatimukset koskevat kaikkia elintarvikkeiden alkutuotannon harjoittajia.
Elintarvikkeiden on oltava turvallisia, ne eivät saa olla terveydelle haitallisia tai muuten ihmisravinnoksi soveltumattomia.
• Elintarviketuotantoon ei saa käyttää sellaisia eläimiä,
joiden terveydentila voi vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden;
• Eläinten hoitamiseen saa käyttää vain sallittuja eläinlääkkeitä ja lääkkeille määrättyjä varoaikoja tulee noudattaa.
42
• Alkutuotannon toimijalla on oltava tieto alkutuotantopaikalla käytettävän veden laadusta. Vedestä on tehtävä säädetyt laboratoriotutkimukset, kun sitä käytetään kasvien ja sienten elintarvikkeeksi tarkoitettujen,
sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun, kasvin elintarvikkeeksi tarkoitettujen osien puhdistamiseen ja suoraan jäähdyttämiseen, eläimistä saatavien
alkutuotannon tuotteiden kanssa kosketuksiin joutuvien pintojen, laitteiden ja välineiden puhdistamiseen tai
huuhteluun, tai munatuotteiden raaka-aineeksi toimitettavien munien puhdistamiseen.
Alkutuotannon toimijan on ilmoitettava vastaanottavalle
toimijalle seikoista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti lähetettävien tai jo lähetettyjen alkutuotannon tuotteiden
turvallisuuteen
Alkutuotannosta ilmoittaminen:
• Alkutuotannon toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta, mukaan
lukien alkutuotannon tuotteiden vähäriskiseksi katsottavasta luovutuksesta tuottajalta suoraan lopulliselle
kuluttajalle, kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle,
ellei kunnan elintarvikevalvontaviranomainen ole saanut tietoa muulta viranomaiselta. Vähäriskisestä luovutuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Omavalvonta:
• Alkutuotannon toimijan on kirjallisesti kuvattava, miten tilalla menetellään hygieniavaatimusten toimeenpanemiseksi. Omavalvonnan kuvauksessa voidaan
hyödyntää kansallisia hyvän käytännön ohjeita, jos ne
ovat Eviran arvioimia ja soveltuvat tilan toimintaan.
Alkutuotannon toimijan on pidettävä kirjaa erityisesti:
• tilalta toimitetuista alkutuotannon tuotteista;
• näytteistä ja analyysituloksista, joilla on merkitystä elintarviketurvallisuuden kannalta;
• saapuneista ja lähteneistä eläimistä, eläimille syötetyistä rehuista, eläinten lääkityksestä ja muusta hoidosta
sekä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tarkastuksista;
• elintarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavien kasvi- ja
eläintautien sekä tuholaisten esiintymisestä;
• käytetyistä kasvinsuojeluaineista ja biosideistä.
Korjaavat toimenpiteet:
• Alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä asianmukaisiin
toimiin tilanteen korjaamiseksi saatuaan tiedon virallisen valvonnan yhteydessä havaituista ongelmista.
6
Maidontuotantotilojen hygienia
Vaatimukset koskevat kaikkia maidontuottajia, jotka
tuottavat maitoa muuhun kuin omaan käyttöön.
Maidontuotantotilalla on toimittava niin, että maidon
saastuminen ehkäistään ja elintarvikkeeksi päätyvän maidon laatu turvataan. Maidontuotantoon käytettävien tilojen on oltava sellaiset, että niissä voidaan hyvin huolehtia
eläinten puhtaudesta ja terveydestä sekä maidon hygieenisestä laadusta.
Vaatimukset koskevat erityisesti:
• eläinten terveyttä ja puhtautta;
• tilojen ja lypsylaitteiston sijaintia ja rakennetta sekä lypsykoneen testausta;
• maitohuoneen toimintaa ja puhtautta, erottamista
muista tiloista ja suojaamista tuhoeläimiltä;
• maidon kanssa kosketuksiin tulevien laitteiden ja välineiden materiaaleja, kuntoa ja puhtaanapitoa;
• maidon jäähdytystä ja säilytystä;
• varotoimia elintarvikkeista ihmisiin siirtyvien tartuntatautien varalta
• lypsyhygieniaa ja maidon elintarvikekelpoisuuden arviointia;
• jätteiden ja kemikaalien käsittelyä;
• kirjanpitoa maidon lämpötiloista sekä automaattilypsytiloilla erilleen ohjatusta maidosta;
• maidosta tehtäviä tutkimuksia.
Munantuotantotilojen hygienia
Vaatimukset koskevat kaikkia munantuottajia, jotka
tuottavat munia elintarvikkeiksi, ei kuitenkaan omaa
käyttöä.
Munantuotantoon käytettävien tilojen on oltava sellaiset,
että niissä voidaan hyvin huolehtia eläinten puhtaudesta ja
terveydestä sekä munien hyvästä hygieenisestä laadusta.
Munantuotantotiloilla on toimittava niin, että munien
saastuminen ehkäistään ja elintarvikkeeksi päätyvien munien laatu turvataan. Säännösten vaatimukset koskevat:
• eläinten terveyttä ja puhtautta;
• munien puhtautta, kuivana säilyttämistä sekä suojaamista hajuilta, iskuilta ja auringonvalolta;
• munien varastointia tasaisessa lämpötilassa;
• varotoimia elintarvikkeista ihmisiin siirtyvien tartuntatautien varalta;
• jätteiden ja kemikaalien käsittelyä.
Siipikarjatilojen salmonellavalvonta
Vaatimukset koskevat eläintenpitäjä, joilla on kanoja,
broilereita, kalkkunoita sekä hautomoita, joilla edellä
mainittujen lintujen munia haudotaan.
Salmonellavalvontaohjelman tarkoituksena on suojata
kuluttajia salmonellatartunnoilta, estää salmonellatartuntojen leviäminen ja vähentää siipikarjan salmonellatartuntojen määrää.
• Tiloilla on otettava näytteitä salmonellan varalta valvontaohjelman mukaisesti;
• Vastaavalle eläinlääkärille on ilmoitettava kunkin parven saapumisesta tuotantotilalle joko kahden viikon
kuluessa parven saapumisesta tai toimittaen etukäteen
suunnitelma parvien saapumisesta seuraavaa kalenterivuotta varten;
• Kun linnut teurastetaan, omistajan on huolehdittava
viimeisen salmonellatutkimustuloksen toimittamisesta
tiedoksi teurastamon tarkastuseläinlääkärille;
• Kun kananmunia lähetetään munapakkaamoon, on
omistajan huolehdittava siitä, että salmonellavalvontaohjelman mukaisista tutkimuksista toimitetaan tieto
munapakkaamolle;
• Tuotantotiloilla on pidettävä kirjaa kaikista kansallisen
salmonellavalvontaohjelman mukaisista tutkimuksista
ja niiden tuloksista.
Salmonellanäytteenottoa ja tutkimustuloksia koskevaa
kirjanpitoa on säilytettävä tuotantotilalla vähintään kolme vuotta ja salmonellanäytteenottoa ja tutkimustuloksia
koskevaa kirjanpitoa vähintään viisi vuotta.
Rehut
Vaatimukset koskevat rehuja tuottavia (kuten rehukasveja viljeleviä), sekoittavia, valmistavia ja käyttäviä viljelijöitä.
Rehuille asetettavat vaatimukset koskevat rehun käyttöä,
rehuntuotantoa, rehun sekoitusta ja valmistusta omaan
käyttöön, myyntiin sekä vastikkeettomaan luovutukseen.
Rehujen on oltava turvallisia
• Rehujen tuottamisessa, sekoittamisessa, valmistamisessa, pakkaamisessa, varastoinnissa, kuljetuksessa ja
ruokinnassa, käytettävät tilat, laitteet, säiliöt, kuljetusvälineet sekä astiat on pidettävä puhtaina;
• Lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käytössä on huomioitava valmistajan antamat ohjeet;
43
6. Täydentävät ehdot
• Jätteitä, vaarallisia aineita, kasvinsuojeluaineita, biosideja, lannoitevalmisteita, siemeniä ja lääkerehuja tulee
varastoida ja käsitellä asianmukaisesti rehuista ja eläinten pitopaikoista erillään;
• Rehuille asetetut suurimmat sallitut haitallisten aineiden ja tuotteiden pitoisuudet eivät saa ylittyä;
• Kiellettyjä aineksia ei saa käyttää;
• Vain hyväksyttyjä rehun lisäaineita saa käyttää;
• Ruokajätteen käyttö on kiellettyä;
• Rehujen tulee olla tarkoitukseen sopivia;
Rehujen kirjanpitovaatimus
• Tilalle ostetuista/vastikkeetta saadusta rehusta on kirjattava rehun myyjän/toimittajan nimi ja osoite, tuotteen nimi tai luonne, toimituspäivä, määrä, eläinryhmä,
jolle rehu on syötetty;
• Tilalta myydystä/luovutetusta rehusta on kirjattava
rehun ostajan /vastaanottajan nimi ja osoite, tuotteen
nimi tai luonne, toimituspäivä ja määrä;
• Rehuvaraston tunniste on kirjattava kunkin varastoitavan rehun osalta;
• Tilalla itse tuotetuista rehuista on kirjattava kullekin
eläinryhmälle syötetyn rehun nimi tai luonne;
• Rehun käytön lopettamisaika on kirjattava, mikäli
käyttöön liittyy varoaika;
• Rehuista on kirjattava otettujen näytteiden tulokset;
• Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kirjattava;
• biosidien käyttö on kirjattava rehuturvallisuutta varmistavien tuhoeläinten torjuntaan tarkoitettujen valmisteiden ja desinfiointiaineiden osalta.
Rekisteröityminen
• Rehua tuottavien, sekoittavien, valmistavien ja käyttävien viljelijöiden tulee rekisteröityä rehualan toimijaksi;
• Rekisteröityminen rehualan toimijaksi (uudet viljelijät)
tehdään Eviraan ilmoittautumalla Eviran internetsivuilta löytyvällä lomakkeella (lomake F). Rekisteröityminen on kertaluonteinen, mutta myös pysyvistä muutoksista tulee ilmoittaa Eviraan lomakkeella F;
• Rehua saa hankkia vain rekisteröidyltä tai hyväksytyltä
rehualan toimijalta. Luettelo näistä löytyy Eviran internetsivuilta (www.evira.fi/portal/fi/elaimet/rehut).
Vastuut
• Rehujen turvallisuudesta vastaavat rehualan toimijat,
mukaan lukien viljelijät;
• Kaikilla rehualan toimijoilla, mukaan lukien viljelijät,
on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, jos on epäilys siitä, että niiden maahantuoma, tuottama, valmistama tai
jakelema rehu ei ole turvallista. Kyseinen rehu on pois44
tettava markkinoilta ja rehun ruokinta eläimille on lopetettava. Asiasta on ilmoitettava Eviraan.
Eläinten ruokintaa koskevat kiellot (Vaatimukset koskevat kaikkia elintarviketuotantoeläinten pitäjiä.)
• Elintarviketuotantoeläimiä ei saa ruokkia eläinvalkuaisella eikä sitä sisältävillä rehuilla, joitakin poikkeuksia
lukuun ottamatta;
• Käytännössä keskeisintä kiellossa on, että käsitelty
eläinvalkuainen, kuten liha/luujauho ja verijauho on
kielletty vesiviljelyeläimiä lukuun ottamatta muiden
elintarviketuotantoeläinten ruokinnassa. Kalojen ja
muiden vesiviljelyeläinten rehuissa saa käyttää muista
eläimistä kuin märehtijöistä peräisin olevaa käsiteltyä
eläinvalkuaista;
• Kalajauhon käyttö on sallittu märehtijöihin kuuluvien
vieroittamattomien elintarviketuotantoeläinten kaupallisissa juottorehuissa. Muiden elintarviketuotantoeläimiin kuuluvien märehtijöiden ruokinnassa kalajauho on kielletty;
• Kun käytetään kalajauhoa sisältäviä juottorehuja vieroittamattomien elintarviketuotantoon kuuluvien märehtijöiden ruokinnassa, tulee siitä tehdä ilmoitus Eviraan erityisellä lomakkeella.
• Kun käytetään puhdasta kalajauhoa tai sitä sisältäviä
täydennysrehuja yksimahaisten eläinten (siipikarja,
siat) ruokinnassa, tulee tilan olla Eviran kyseiseen tarkoitukseen hyväksymä tai rekisteröimä.
• Kun käytetään sioista/siipikarjasta peräisin olevasta puhdasta käsiteltyä valkuaista tai sitä sisältäviä täydennysrehuja vesiviljelyeläinten ruokinnassa, tulee tilan olla Eviran kyseiseen tarkoitukseen hyväksymä tai
rekisteröimä.
Toiminnan on oltava Eviran hyväksymä, kun:
• käytetään puhdasta kalajauhoa tai sitä sisältäviä täydennysrehuja tilalla, jolla on sekä yksimahaisia eläimiä
että märehtijöitä;
• valmistetaan kalajauhopitoista rehua myyntiin;
• käytetään sioista /siipikarjasta peräisin olevaa puhdasta käsiteltyä valkuaista;
• käytetään sioista/siipikarjasta peräisin olevaa käsiteltyä valkuaista sisältäviä täydennysrehuja tilalla, jolla on
myös muita elintarviketuotantoeläimiä kuin vesiviljelyeläimiä;
• valmistetaan sioista /siipikarjasta peräisin olevaa käsiteltyä valkuaista sisältävää rehua myyntiin.
6
Eläintaudit
Vaatimukset koskevat kaikkia eläintenpitäjiä (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö), jotka ovat vastuussa ainakin yhdestä naudasta, lampaasta tai vuohesta.
• Kaikista eläimistä, joiden epäillään saaneen TSE-tartunnan, on ilmoitettava välittömästi (kunnan) eläinlääkärille ja noudatettava annettuja toimintaohjeita;
• Lampaiden, vuohien ja nautojen sekä niiden sukusolujen ja alkioiden EU-sisämarkkinakaupassa ja tuonnissa
EU:n ulkopuolelta on noudatettava kaupasta ja tuonnista annettuja säädöksiä TSE- taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
Vaatimukset koskevat kaikkia eläintenpitäjiä (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö), jotka ovat vastuussa ainakin yhdestä naudasta, siasta, lampaasta tai vuohesta.
• Eläinten omistaja tai haltija ilmoittaa (kunnan) eläinlääkärille, jos epäilee eläimen sairastuneen vakavaan
tarttuvaan eläintautiin;
• Eläinlääkäri arvioi tilanteen ja eläinten omistaja tai haltija toimii eläinlääkärin ohjeitten mukaan.
Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset
Yleiset eläinten suojeluvaatimukset koskevat kaikkia tuotantoeläinten pitäjiä. Eläinlajikohtaisia vaatimuksia on
seuraavista tuotantoeläimistä: naudat, siat, munivat kanat, lampaat, vuohet, ankat, hanhet, myskisorsat, peurat,
strutsit, emut ja amerikannandut, hevoset, biisonit, turkiseläimet, kalkkunat.
Eläinsuojeluvaatimuksiin kuuluu
• vaatimuksia eläintilan olosuhteista, eläinten pitopaikasta, ruokinnasta sekä juotosta;
• naudoilla vaatimuksia vasikoiden kytkemiskiellosta,
navetan olosuhteista, pihaton juoma-astioista, pihaton ruokintapöydän mitoituksesta, parsinavetan parren mitoituksesta, ruokinnasta ja juotosta;
• sioilla vaatimuksia sikalan valaistuksesta, porsaiden
kastroinnista, kytkemiskiellosta, virikemateriaalin käytöstä, ryhmäkasvatuksesta, ruokinnasta ja juotosta;
• munivilla kanoilla vaatimuksia häkkien ja avokanaloiden mitoituksesta, olosuhteista, ilmanvaihdosta, valaistusrytmistä, ruokinnasta ja juotosta;
• lampailla vaatimuksia kytkemisestä, olosuhteista, ryhmä- ja yksittäiskarsinoiden mitoituksesta, ruokinnasta
ja juotosta;
• vuohilla vaatimuksia kytkemisestä, olosuhteista, ryhmä- ja yksittäiskarsinoiden mitoituksesta, ruokinnasta ja juotosta.
6.2.1 Täydentävien ehtojen
säädösviittaukset
Ympäristöön liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset ja niiden keskeinen
sisältö
Vuonna 2005 tulivat Neuvoston asetuksen 1782/2003 mukaisesti voimaan nitraatti-, pohjavesi-, puhdistamoliete-,
luonto- ja lintudirektiiviin sekä eläinten merkintään ja
rekisteröintiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset.
Vuonna 2006 lakisääteisistä hoitovaatimuksista tulivat
voimaan kasvinsuojeluaineisiin, rehuihin, elintarvikkeisiin
ja eläintaudeista ilmoittamiseen liittyvät hoitovaatimukset. Vuonna 2007 viimeisinä tulivat voimaan eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset. Pohjavesidirektiivin noudattaminen siirtyi vuonna 2014 hyvän
maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin.
Asetusten perässä oleva hoitovaatimusnumero viittaa
Neuvoston asetuksen 73/2009 (korvannut asetuksen
1782/2003) vaatimuksen numeroon, johon kyseinen säädös liittyy. Joulukuussa 2013 on julkaistu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EU) No 1310/2013 (siirtymäkauden asetus)
Lannoitus, lannankäyttö ja varastointi
• Neuvoston direktiivi 91/676/ETY (artiklat 4 ja 5) ns.
Nitraattidirektiivi (Hoitovaatimus nro 4)
• Nitraattidirektiivi toimeenpannaan kansallisesti ns.
nitraattiasetuksella (VNa 931/2000), jota uudistetaan
v. 2014. Uudistettu nitraattiasetus tulee voimaan v.
2015.
Puhdistamolietteen käyttö
• Neuvoston direktiivi 86/278/ETY (artikla 3) ns. Puhdistamolietedirektiivi (Hoitovaatimus nro 3)
• Lannoitevalmistelaki (539/2006) ja sen alainen maa- ja
metsätalousministeriön lannoiteasetus (12/12) muutoksineen.
Luonnonsuojelu
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2009/147/EY luonnonvaraisten lintujen suojelusta (kodifioitu toisinto neuvoston direktiivistä 79/409/ETY
(artiklat 3, 4 (kohdat 1, 2, 4) ja 5) ns. Lintudirektiivi
(Hoitovaatimus nro 1)
45
6. Täydentävät ehdot
• Neuvoston direktiivi 92/43/ETY (artiklat 6 ja 13) ns.
Luontodirektiivi (Hoitovaatimus nro 5)
Kansanterveyteen sekä eläinten ja
kasvien terveyteen liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset ja niiden keskeinen
sisältö
Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti
• Neuvoston direktiivi 2008/71/EY sikojen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (kodifioitu toisinto neuvoston
direktiivistä 92/102/ETY) (artiklat 3, 4 ja 5) (Hoitovaatimus nro 6)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
1760/2000 nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja
naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja
neuvoston asetuksen (EY) 820/97 kumoamisesta (artiklat 4 ja 7) (Hoitovaatimus nro 7)
• Neuvoston asetus (EY) 21/2004 lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) 1782/2003 ja direktiivien
92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (artiklat 3,
4 ja 5) (Hoitovaatimus nro 8)
Kasvinsuojeluaineiden käyttö
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o
1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta ja direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (artikla 55, 1. ja 2. lause) (Hoitovaatimus
nro 9)
Tuotantoeläimiltä kielletyt aineet
• Neuvoston direktiivi 96/22/EY tiettyjen hormonaalista tai tyrostaattista vaikutusta omaavien aineiden ja beta-agonistien käytön kieltämisestä kotieläintuotannossa ja direktiivien 81/602/ETY, 88/146/ETY ja 88/299/
ETY kumoamisesta (artiklat 3 (a, b, d, e), 4, 5 ja 7) ns.
Hormonikieltodirektiivi (Hoitovaatimus nro 10)
Elintarvikkeet
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
178/2002 (artiklat 14, 17(1), 18 ja 19) ns. Yleinen elintarvikeasetus (Hoitovaatimus nro 11)
Maidontuotantotilojen hygienia
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
178/2002 (artiklat 14, 17(1), 18 ja 19) ns. Yleinen elintarvikeasetus (Hoitovaatimus nro 11)
46
Munantuotantotilojen hygienia
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
178/2002 (artiklat 14, 17(1), 18 ja 19) ns. Yleinen elintarvikeasetus (Hoitovaatimus nro 11)
Siipikarjatilojen salmonellavalvonta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
178/2002 (artiklat 14, 17 (1), 18 ja 19) ns. Yleinen elintarvikeasetus (Hoitovaatimus nro 11)
Rehut
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
178/2002 (artiklat 15, 17(1), 18 ja 20), ns. Yleinen elintarvikeasetus (Hoitovaatimus nro 11)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
999/2001 (artikla 7) ns. TSE -asetus (Hoitovaatimus
nro 12)
Eläintaudit
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY)
999/2001 (artiklat 11, 12, 13 ja 15) ns. TSE-asetus (Hoitovaatimus nro 12)
• Neuvoston direktiivi 2003/85/EYyhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi (artikla 3)
(Hoitovaatimus nro 13)
• Neuvoston direktiivi 92/119/ETY yhteisön yleisistä
toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä
swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä,
(artikla 3) (Hoitovaatimus nro 14)
• Neuvoston direktiivi 2000/75/EY lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä (artikla 3) (Hoitovaatimus nro
15)
Eläinten hyvinvointiin liittyvät lakisääteiset
hoitovaatimukset
• Neuvoston direktiivi 2008/119/EY vasikoiden suojelun
vähimmäisvaatimuksista (artiklat 3 ja 4) (Hoitovaatimus nro 16)
• Neuvoston direktiivi 2008/120/EY sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (artiklat 3 ja 4(1)) (Hoitovaatimus nro 17)
• Neuvoston direktiivi 98/58/EY tuotantoeläinten suojelusta (artikla 4) (Hoitovaatimus nro 18)
6
6.3 Täydentävien ehtojen
valvontoja koskevia muutoksia
vuonna 2014
Viljelijöitä koskevista täydentävien ehtojen lakisääteisistä
hoitovaatimuksista on kerrottu tarkemmin hakuoppaan
luvussa 6 sekä erillisessä vuonna 2010 tehdyssä viljelijäoppaassa ”Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen
ja eläinten hyvinvointi”. Oppaan sähköinen versio on päivitetty vuonna 2012, luku ”Rehut” päivitetään alkukeväästä 2014).
Opas on saatavilla internetistä
• www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/
taydentavat_ehdot ja
• www.mavi.fi à Oppaat ja lomakkeet à Täydentävien ehtojen oppaat.
Muutokset vuoden 2014 valvontaan
Siipikarjatilojen salmonellavalvonta kohdasta on
poistettu velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista sekä hautomoja koskenut velvoite lähettää untuvikkojen mukana emoparvea koskeva tunnistustieto, sillä lainsäädännössä ei ole enää kyseisiä velvoitteita. Kohtaan on
myös korjattu ajankohta, jolloin parvien saapumisesta tilalle tulee viimeistään ilmoittaa.
Rehuvalvonta kohtaan on tullut kolme päämuutosta.
Ensimmäinen muutos koskee rehuvalvonnan laajentamista kasvintuotantotiloille. Rehujen turvallisuutta varmistavia tekijöitä, kirjanpitoa ja rekisteröitymistä rehualan
toimijaksi valvotaan soveltuvin osin sellaisilta kasvintuotantotiloilta, joilla viljellään rehukasveja. Toinen muutos
koskee biosideja. Tuhoeläinten torjuntaan tarkoitettujen
valmisteiden sekä tiettyjen desinfiointiaineiden käytöstä tulee pitää kirjanpitoa. Velvoite koskee sekä eläin- että
kasvintuotantotiloja. Kolmas muutos liittyy vesiviljelyeläinten, kuten kalojen, rehuissa käytettävään valkuaislähteeseen ja koskee soveltuvin osin tiloja, joilla sekä vesiviljelyeläimiä että muita elintarviketuotantoeläimiä.
47
7.Tilatuki
Uutta 2014
• Maito-, sonni- ja härkä-, tärkkelysperuna- ja sokerilisäosia on leikattu Valtioneuvoston asetuksen
242/2013 mukaisesti ja niistä kertyneet varat on siirretty aluekohtaisesti tasaosaan.
• Tilatuen kokonaismäärän väheneminen suorien tukien enimmäismäärän muutoksen vuoksi on alentanut
sekä tasaosien, lisäosien ja kansallisen varannon arvoa n. 8,2 %.
• Modulaatiota ei enää sovelleta.
• Tasaosien uudet arvot ovat:
A-alue 232,51 €/ha
B-C1-alue 194,29 €/ha
C2-C4-alue 170,33 €/ha
Tilatuki on EU:n kokonaan rahoittama pinta-alaperusteinen tuki. Tilatuen saamisen edellytys on tukikelpoisen
pinta-alan ilmoittaminen, tukioikeuksien hallinta ja tukikelpoisen maatalousmaan pitäminen vähintään täydentävien ehtojen (katso luku 6) vaatimassa kunnossa. Tukikelpoista pinta-alaa ovat pääsääntöisesti pellot ja pysyvät
laitumet. Tukioikeudet on vahvistettu alun perin vuonna
2006 ja sen jälkeen niitä on voinut siirtää. Tukioikeuksia
voi hakea myös kansallisesta varannosta tietyillä perusteilla.
7.1 Tilatuen hakeminen, tukitaso
ja tuen maksaminen
Tilatuen hakeminen
Tilatukea haetaan vuosittain Mavin hyväksymillä lomakkeilla. Tukihakemuksella 101B haetaan tilatuen maksamista sekä tukioikeuksien aktivoimista ja tukikelpoiset
pinta-alat ilmoitetaan tukihakemuksen peruslohkolomakkeella 102A ja tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella
102B. Vain tukikelpoisiksi hyväksytyistä kasveista tai pellon käyttömuodoista maksetaan tilatukea.
Tukitaso
Tilan hallinnassa olevien tukioikeuksien arvo määrittää tilatuen tukitason. Tukitaso vaihtelee tiloittain, koska tukioikeuden kokonaisarvo muodostuu alueellisesta tasatuesta ja mahdollisesta viitekauden tuotantoon perustuvasta
tilakohtaisesta lisäosasta. Tukioikeuksien siirrot eivät vaikuta tukioikeuksien arvoihin. Tilatuki voidaan maksaa
vain niistä tukioikeuksista, joita vastaavasti viljelijä ilmoittaa tukikelpoista alaa ja tukikelpoisia kasveja tai käyttömuotoja.
48
Taulukossa 1 on eri tukialueiden tasaosien arvot vuosina
2013 ja 2014. Muutokset perustuvat lakiin Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (193/2013). Maito-, sonnija härkä-, ja tärkkelysperunalisäosia on leikattu 35 %:iin niiden alkuperäisestä arvosta ja sokerilisäosia on leikattu 70
%:iin vuoden 2009 arvosta. Leikatut varat on siirretty alueittain tasaosiin. Suorien tukien enimmäismäärän muutos
perustuu EU:n siirtymäkauden asetukseen 1310/2013. Tasaosia on leikattu tämän seurauksena n. 8,2 %. Alueelliset
tasatukiosan arvot on säädetty valtioneuvoston asetuksen
242/2013 muutoksella.
Taulukko 1.
Tasaosan arvot vuosina 2013 ja 2014
Tukialue
2013
2014
A-alue
246,76 €/ha
232,51 €/ha
B-C1-alue
201,00 €/ha
194,29 €/ha
C2-C4-alue
166,74 €/ha
170,33 €/ha
Tukioikeuden lisäosa
Lisäosallisia tukioikeuksia vahvistettiin vuonna 2006 niille tiloille, jotka olivat harjoittaneet lisäosaan oikeuttavaa
tuotantoa viitekaudella. Tilakohtainen lisäosa korottaa
yksittäisen tukioikeuden arvoa ja siten maksettavaa hehtaarikohtaista tilatukea. Yksittäinen tukioikeus voi olla arvoltaan enintään 5000 €/ ha.
Sonni- ja härkäpalkkioihin, tärkkelysperunan tuotantotukeen ja maitopalkkioon perustuvien lisäosien arvo laskee
portaittain, ollen 100 % vuosina 2006–2010, 70 % vuosina
2011–2013 ja 35 % vuosina 2014–2015. Varat, jotka leikataan
lisäosista, siirretään kunkin alueen tasaosaan siinä suhteessa kuin ne eri alueilla vahvistettiin. Vuonna 2016 nämä
lisäosat poistuvat kokonaisuudessaan ja niiden varat siirretään tasaosaan.
Sokerijuurikkaan tuotantoon perustuvan sokerilisäosan
arvo säilyy vuosina 2011–2013 vuoden 2010 tasolla. Vuonna 2014 maksettavan sokerilisäosan määrä on 70 % vuoden
2009 tasosta eli sokerin hinnanalennuksen korvauksen ja
siirtymäkauden lisäkorvauksen yhteismäärästä. Vuosina
2017–2018 lisäosa on 35 % vuoden 2009 tasosta.
Timoteilisäosa muodostettiin EU:n siementuotannon
tukea saaneille tiloille vuonna 2012. Vuosina 2012–2015 lisäosan arvo säilyy myönnetyllä tasolla ja vuonna 2016 timoteilisäosa on 50 % alkuperäisestä tasosta. Vuonna 2017
erillistä timoteilisäosaa ei enää ole ja maksaminen lakkaa.
7
Lisäksi kaikkia lisäosia leikataan vuonna 2014 suorien tukien enimmäismäärän muutoksen vuoksi n. 8.2 %.
Arvojen korotukset ja leikkaukset tehdään Mavissa. Vuosittaiset arvot näkyvät viljelijöille toimitettavasta tukioikeuslomakkeesta 103A. Tukioikeuslomakkeen tarkempi
kuvaus on Tukioikeuksien siirto-ohjeessa (Tilatuki, Tukioikeuksien siirrot, Siirtoehdot ja -ohjeet 2014), joka löytyy Hakuoppaan liitteenä internet-osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet laittamalla hakukenttään ”mavi 103B” tai
sen voi pyytää kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Tuen maksaminen
Tilatuen maksaminen edellyttää tukikelpoisen alan ilmoittamista ja hallintaa sekä tukioikeuksien hallintaa
16.6.2014. Tuki maksetaan, kun kaikkien suorien tukien
yhteenlaskettu summa ylittää 200 €. Tilatukea maksetaan kasvulohkolomakkeella ilmoitetuista tukikelpoisista kasveista ja/tai pellon käyttömuodoista. Tukikelpoisella alalla voidaan käyttää vastaava määrä tilan hallinnassa
olevia tukioikeuksia. Tukikelpoisen alan ja tukioikeuksien
vastaavuus tarkistetaan tilatunnuksen perusteella. Tilatuen maksaminen edellyttää täydentävien ehtojen noudattamista (tarkemmin luvussa 6).
Maksettavan tilatuen määrään vaikuttaa myös rahoituskuri (tarkemmin luvussa 16.2). Modulaatiota ei enää sovelleta.
7.2 Tukikelpoinen ala ja
tilatukiominaisuus
Tukikelpoinen ala
Tilatuessa tukikelpoisella alalla tarkoitetaan maatalousmaata, joka on peltoa tai pysyvää laidunta. Myös pysyvät
viljelmät ja monivuotisten kasvien alat ovat tukikelpoista
alaa.
Alan on täytettävä tukikelpoisuusedellytykset koko kalenterivuoden, lukuun ottamatta ylivoimaista estettä tai poikkeuksellista olosuhdetta. Alan on oltava viljelykelpoinen.
Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että peruskunnostustoimenpiteitä, kuten kalkitus tai ojitus, ei tarvitse lohkolla enää tehdä. Lohkolla olisi pystyttävä tuottamaan tavanomainen sato.
Pääsääntöisesti tukikelpoista peltoa ja pysyvää laidunta
ovat kasviluettelossa (liite J) mainitut pellon ja pysyvän laitumen kasvustot ja käyttömuodot.
Tilatukiominaisuus
Tilatukiominaisuudella tarkoitetaan peruslohkoon liittyvää tietoa, joka määrittää alan tukikelpoisuuden tilatuessa. Tukihaun yhteydessä viljelijöiden on ilmoitettava,
mikä on kunkin peruslohkon tilatukiominaisuus tukihakuvuonna. Tilatukiominaisuus ilmoitetaan peruslohkolomakkeen 102A sarakkeessa H.
Peruslohkon tilatukiominaisuus voi olla:
A=pelto
B = pysyvä laidun
D = muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala
E=metsämaa
Peruslohkolla voi olla ainoastaan yhteen tilatukiominaisuuteen kuuluvaa alaa. Jäljempänä esitettyjen määritelmien perusteella peruslohkot on jaettava eri tilatukiominaisuuksiin. Kun ilmoitat kasvulohkotietoja, voit tarkistaa
kasviluettelosta (liite J), mitä kasveja eri tilatukiominaisuuksiin kuuluu. Tarvittaessa peruslohkot on jaettava.
PELTO (A)
Pellolla tarkoitetaan kasvien tuotantoa varten viljeltyä
maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään
maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa
(täydentävät ehdot). Peltoa on myös kasvihuoneiden ja
kiinteiden tai liikutettavien katteiden alainen maa, jos niissä harjoitetaan peltokasveiksi luokiteltujen kasvien tuotantoa. Myös kasvimaa on peltoa.
Peltokasveja ovat pääsääntöisesti alle viiden vuoden viljelykierrossa olevat kasvit. Tällaisia ovat mm. nurmikasvit
(pl. pysyvät laitumet), viljat, öljykasvit, valkuaiskasvit sekä
muut yksivuotiset kasvit kuten peruna ja sokerijuurikas.
Yksittäisten kasvilajien kuulumisen peltoalaan voi tarkistaa kasviluettelosta (liite J).
Peltoa ovat myös ns. monivuotiset kasvit. Monivuotiset kasvit voivat olla yli viiden (5) vuoden viljelykierrossa.
Monivuotisia kasveja ovat raparperi, valko-, puna-, musta- ja viherherukka, vadelma, karviainen, mesimarja, pensasmustikka, loganinmarja, lakka, parsa, puolukka, karpalo ja muut Vaccinium-suvun marjat. Peltoa ovat myös
entiset pysyvien kasvien alat. Niihin kuuluvat mm. ruokohelpi, lyhytkiertoinen (korkeintaan 7 vuotta) energiapuu,
omena, tyrni, kirsikka, luumu, pihlaja (marjantuotantoon)
ja muut hedelmäkasvit sekä marja-aronia ja muut marjakasvit sekä pysyvien kasvien taimitarhat (marja-, hedelmäja koristekasvit sekä metsäpuiden taimet pellolla).
49
7.Tilatuki
Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1., jotta ne voidaan
ilmoittaa tukihakuvuonna tilatukiominaisuudeltaan pelloksi. Viljelykelpoisuudella tarkoitetaan, että peruskunnostustoimenpiteitä, kuten kalkitus tai ojitus, ei tarvitse
lohkolla enää tehdä. Lohkolla olisi pystyttävä tuottamaan
tavanomainen sato. Uusia tukioikeuksia ei raivioiden perusteella myönnetä, mutta tukikelpoisena alana niillä voidaan käyttää jo olemassa olevia tukioikeuksia. Uusia
raivioita ei voida ilmoittaa tukihakuvuonna tilapäisesti viljelemättömäksi pelloksi. Jos raiviolohkolla ei tuoteta satoa, on ala ilmoitettava vähintään viherkesantona.
Luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksista annetun lain (1330/1992)
9 §:ssä tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994)
12 §:ssä tarkoitetun viljelemättömyyssitoumuksen alaisena
olevien peltojen on täytettävä samat viljelykelpoisuusedellytykset kuin esim. tukikelpoisiksi hyväksyttävien raivioiden (ks. edellinen kappale).
Ympäristötuen erityistukisopimusaloja voi olla millä tahansa tilatukiominaisuudella, mutta tilatukea maksetaan
vain tilatukiominaisuuksille pelto (A) ja pysyvä laidun (B).
Jos erityistukisopimusala sisältää joitakin muita aloja, esimerkiksi metsäsaarekkeita, kosteikkoja tai laskeutusaltaita, on niistä tehtävä oma peruslohkonsa. Näiden alojen tilatukiominaisuus on D tai E. Poikkeuksena ovat vuosina
1995–1999 perustetut 20-vuotiset erityistukisopimusalat,
jotka eivät ole tilatuessa tukikelpoista alaa. Nämä alat on
merkittävä omalla kasvikoodillaan ja näiden peruslohkojen ala on tilatukiominaisuudeltaan peltoa (A).
Hamppu on tilatuessa tukikelpoinen kasvi, mutta sen tukikelpoisiin lajikkeisiin, viljelyyn ja korjuuseen liittyy erityisvaatimuksia. Tarkemmat yksityiskohdat hamppuun
liittyvistä erityisvaatimuksista löytyvät tämän oppaan liitteestä G.
Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta tilatukea.
Tilatuessa eivät ole tukikelpoisia pysyvien kasvien kasvihuonealat (esim. perennat), viinirypäle, 5-vuotias tai yli
oleva koristepaju punontatarkoitukseen, 5-vuotiaat tai yli
olevat koristekasvit, joista kerätään jatkuvaa satoa sekä
5-vuotiaat tai yli olevat leikkovihreät tai -havut. Näiden
alojen tilatukiominaisuus on kuitenkin pelto (A).
PYSYVÄ LAIDUN (B)
Pysyvä laidun tarkoittaa maata, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko
50
luonnollisesti (itseuudistuvasti) tai viljelemällä (kylvämällä) ja joka ei ole kuulunut viljelykiertoon viimeisen viiden
vuoden aikana. Viljelykierroksi katsotaan mm. sellainen
nurmiviljely, jossa vanha nurmi hävitetään tietyin väliajoin
(esim. torjunta-aineella tuhoamalla ja/tai kyntämällä) ja
kylvetään uusi nurmen siemen.
Pysyvän laitumen kylvöllä tarkoitetaan nurmen pitämistä rehuntuotantoon soveltuvana viljelytoimenpitein. Pysyvälle laitumelle voidaan kylvää heinäkasvien tai muiden
nurmirehukasvien siementä esim. estämään haitallisten
kasvien leviämistä. Pysyvän laitumen tulee poiketa selvästi
luonnontilaisesta kasvustosta. Huomattava on myös, että
pysyvien laidunten hoito (tarkemmin luvussa 6.1 edellyttää alueiden pitämistä avoimina laiduntamalla, niittämällä
tai raivaamalla. Lisäksi pysyvää laidunta tulee hoitaa niin,
että alalla kasvaa heinä- ja nurmirehukasveja. Esimerkiksi niittämätöntä/raivaamatonta ruovikkoa tai veden peittämiä alueita ei voi ilmoittaa pysyviksi laitumiksi.
Pysyvää laidunta on tullut edellisen viiden vuoden aikana
käyttää vain heinä- tai nurmirehukasvien kasvattamiseen.
Heinäkasveilla tai muilla nurmirehukasveilla tarkoitetaan
kaikkia sellaisia nurmikasveja, jotka esiintyvät perinteisesti luonnonniityillä, tai joiden siemeniä tavallisesti käytetään
laitumille ja niityille tarkoitetuissa siemensekoituksissa.
Pysyvällä laitumella ei ole eläinten laiduntamisvaatimusta,
eikä sen tarvitse olla aidattu alue.
Pysyvällä laitumella enintään 1/3 alasta saa olla puiden,
pensaiden tai puumaisten katajien peittämää ja alueella saa kasvaa enintään 50 puuta hehtaarilla. Puita koskevaa tiheysvaatimusta ei saa ylittää alan millään osalla. Täydentäviä ehtoja (ks. hakuoppaan luku 6) on noudatettava
myös puita kasvavalla pysyvän laitumen osalla. Metsämaa
ei voi olla pysyvää laidunta.
Jos viljelijällä on hallinnassaan yli 5 vuotta vanhoja nurmia, tulisi ne ilmoittaa kasvikoodeilla ”pysyvä kuivaheinä,
säilörehu, tuorerehu” tai ”pysyvä laidunnurmi”. Yli 10 vuotta vanhat nurmet tulisi ilmoittaa ”luonnonlaidun ja -niitty” -koodilla.
Pysyvää laidunta ei ole ala joka on
• tuotannonmuutossitoumuksen, LUEL-, LUKL- tai
LUTU -viljelemättömyyssitoumuksen alaista alaa
• 5-, 10- tai 20-vuotista erityistukisopimusalaa, kun sopimus on tehty pellolle
• viiden edellisen vuoden aikana ollut kesantona
• kuulunut viiden edellisen vuoden aikana viljelykiertoon
7
• viiden edellisen vuoden aikana ollut seoskasvustona
(muita kuin heinä- ja nurmirehukasveja seoksessa)
• viiden edellisen vuoden aikana raivattu.
een kasvulohkoksi ilmoitetaan ”Erityistukisopimusala,
muu ala”, jotta alalle voidaan maksaa erityistukisopimuksen mukaista tukea.
Vuoden 2014 pysyvän laitumen aloja määritettäessä tarkasteluajankohtana käytetään tukihaun viimeisen päivän
tilannetta. Viimeinen hakupäivä on 30.4.2014 ja näin ollen
taaksepäin tarkasteltavana viiden vuoden ajanjaksona käytetään 1.5.2009–30.4.2014.
METSÄMAA (E)
Metsälaidun luetaan metsämaahan. Hakamaat ja muut
puustoisuuden vuoksi pysyviin laitumiin kelpaamattomat
alueet kuuluvat metsämaahan. Metsitetyt ja metsitystä
varten käsitellyt pellot luetaan myös metsämaahan. Joulukuusiviljelmät ovat metsämaata.
Ennakkolupa ja ennallistaminen
Ennakkolupamenettely otetaan käyttöön, jos pysyvien laitumien osuus maatalousmaasta vähenee koko maan tasolla vuoden 2003 tilanteesta yli 5 %. Ennallistamisvelvoite
otetaan käyttöön, jos pysyvien laitumien osuus maatalousmaasta vähenee koko maan tasolla vuoden 2003 tilanteesta yli 10 % (tarkemmin luvussa 6.1).
Jos erityisympäristötukisopimus on tehty metsämaalle, on
tämän alan oltava oma peruslohkonsa. Alueen kasvulohkoksi ilmoitetaan ”Erityistukisopimusala, metsämaa”, jotta alalle voidaan maksaa erityistukisopimuksen mukaista
tukea.
Metsämaana ilmoitetaan myös EU:n pellonmetsitysohjelman mukaisesti metsitetyt alat.
MUUSSA KUIN MAATALOUSKÄYTÖSSÄ
OLEVA ALA (D)
7.3 Tukioikeuksien käyttö
Tilatukikelpoisista aloista on erotettava omiksi peruslohkoikseen viljelemättömät alat, jotka ovat tilatukiominaisuudeltaan muussa kuin maatalouskäytössä olevaa alaa
(D). Viljelemättömiin aloihin luetaan kivi- ja kantokasat,
keskeneräiset raiviot, metsäsaarekkeet, pahoin pensoittuneet pellot, kosteikot ja laskeutusaltaat.
Tilatuen maksaminen edellyttää, että tukioikeudet käytetään vastaavalla määrällä tukikelpoista alaa. Tukioikeudet
voidaan käyttää vain kyseisen tukialueen tukikelpoisella
alalla. Tukioikeudet säilyvät omistajallaan kun niitä käytetään eli tukioikeuksista myönnetään tilatukea tukioikeuden haltijalle. Tukioikeuksia on käytettävä vähintään joka
toinen vuosi, jotta ne säilyvät aktiivisina.
Jos erityisympäristötukisopimus on tehty muulle kuin
maatalousmaalle, on alan oltava oma peruslohkonsa. Alu-
Taulukko 2. Tukioikeuksien käyttö tulevina vuosina
Tukioikeus käytetty kyseessä olevana vuonna = x
Tukioikeus jäänyt käyttämättä kyseessä olevana vuonna = o
2012
2013
2014
2015
x
o
tukioikeus säilyy tilalla, jos
se käytetään ko. vuonna
x
o
o
tukioikeus viedään varantoon kahden peräkkäisen
vuoden käyttämättömyyden
perustella
x
o
tukioikeus säilyy tilalla, jos
se käytetään ko. vuonna
51
7.Tilatuki
Koska tukioikeuksia voi olla tilan hallinnassa erityyppisiä, eriarvoisia tai ne voivat olla vuokrattuja, on ne asetettava tiettyyn käyttöjärjestykseen. Käyttöjärjestyksellä
ei ole merkitystä silloin, jos viljelijä ilmoittaa hyväksyttävää tukikelpoista alaa yhtä paljon tai enemmän kuin hänellä on hallinnassaan tukioikeuksia 16.6.2014. Tällöin kaikki tukioikeudet tulevat käytetyiksi. Jos tukioikeuksia on
enemmän kuin tukikelpoista alaa tai osa tukioikeuksista
jää jostain muusta syystä käyttämättä, on hyvä tietää mitkä tukioikeudet jäävät käyttämättä.
Käyttöjärjestys, jonka mukaisesti kaikkien tilojen tukioikeudet käytetään, on säädetty laissa Euroopan unionin
suorista tuista maataloudelle (193/2013). .Jos viljelijä haluaa jättää käyttämättä jonkin muun tukioikeuden, kuin
käyttöjärjestyksen perusteella viimeiseksi jäävät tukioikeudet, voidaan se tehdä esitäytetyllä tukioikeuksien käyttöjärjestys lomakkeella 103C, joka on erikseen pyydettävä
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja palautettava
16.6.2014 mennessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Käyttöjärjestys
Tukialueittain (A-alue, B-C1-alue tai C2-C4-alue)
Erityistukioikeudet
1. ne erityistukioikeudet, jotka on käytetty viimeksi vuonna 2012
I. arvojärjestyksessä, arvokkaimmasta alkaen
a. omistuksessa olevat erityistukioikeudet
b. vuokratut erityistukioikeudet
2. ne erityistukioikeudet, jotka on käytetty viimeksi vuonna 2013
I. arvojärjestyksessä, arvokkaimmasta alkaen
a. omistuksessa olevat erityistukioikeudet
b. vuokratut erityistukioikeudet
Tukioikeudet
1. ne tukioikeudet, jotka on käytetty viimeksi vuonna 2012
I. arvojärjestyksessä, arvokkaimmasta alkaen
a. omistuksessa olevat tukioikeudet
b. vuokratut tukioikeudet
2. ne tukioikeudet, jotka on käytetty viimeksi vuonna 2013
I. arvojärjestyksessä, arvokkaimmasta alkaen
a. omistuksessa olevat tukioikeudet
b. vuokratut tukioikeudet
52
Tukioikeudet käytetään näiden ryhmien sisällä siten, että
ensin käytetään kokonaiset (yhden hehtaarin) tukioikeudet ja viimeiseksi määrältään (ha) pienimmät tukioikeudet.
7.4 Tukioikeuksien siirrot
Tukioikeuksia voidaan siirtää joko vuokraamalla väliaikaisesti tai omistusta siirtämällä pysyvästi. Tukioikeuksille
rekisteröidään tukioikeusrekisteriin sekä niiden omistaja
että haltija. Tukioikeudet on rekisteröity tilan (tilatunnus)
sisällä luonnollisten tai juridisten henkilöiden omistukseen. Omistusoikeuden siirrot tehdään näiden henkilöiden välillä. Tukioikeuden hallinta ja hallinnan siirrot sen
sijaan rekisteröidään tilatasolla (tilatunnus). Esimerkiksi
tilan sisällä (saman tilatunnuksen alla) voidaan siirtää tukioikeuksien omistajuus, mutta ei pelkästään hallintaa.
Tilatuki maksetaan tilan hallinnassa tukivuonna olevien
tukioikeuksien perusteella. Tukioikeuksien hallintaa seurataan tukivuosittain.
Tukioikeuksien siirrot tukivuodelle 2014 on ilmoitettava viimeistään 16.6.2014
Tukioikeuksien siirroista on oma erillinen ohje (Tilatuki,
Tukioikeuksien siirrot, Siirtoehdot ja -ohjeet 2014), jossa on tarkemmin kerrottu siirtojen ilmoittamisesta, edellytyksistä ja esteistä. Tukioikeuksien siirtoja on olemassa
kahta tyyppiä: tukioikeuksien omistuksen siirto, joka on
mahdollista ilman vastaavaa pinta-alaa sekä tukioikeuksien hallinnan siirto (vuokraus), joka edellyttää aina, että
vastaava määrä tukikelpoista pinta-alaa siirtyy tukioikeuksien vastaanottajalle.
Kaikille tiloille lähetetään esitäytetty tukioikeuslomake
103A, johon listataan kaikki tilan omistuksessa ja/tai hallinnassa olevat tukioikeudet sekä ne tukioikeudet, joiden hallinta on siirretty toiselle tilalle. Lomakkeen 103A
voi tulostaa myös VIPU-palvelusta. Tukioikeuksien hallinnan ja/tai omistusoikeuden siirrot ilmoitetaan luovuttavan tilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 103B. Ilmoitus on jätettävä viimeistään
16.6.2014. Tukioikeuksien siirto-ohje ja lomake 103B löytyvät internet-osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet laittamalla hakukenttään ”mavi 103B” tai niitä voi pyytää kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
7
7.5 Kansallinen varanto
Käyttämättömien tukioikeuksien palautuminen
kansalliseen varantoon
Tukioikeuksia on käytettävä vähintään joka toinen vuosi.
Kahtena perättäisenä vuotena käyttämättä jääneet tukioikeudet siirtyvät vastikkeetta kansalliseen varantoon. Katso taulukko kohdassa 7.3.
Käyttämättä jääneet tukioikeudet palautuvat kansalliseen varantoon, ellei tukioikeuksien omistaja pysty osoittamaan, että tukioikeuksien käyttämättömyys johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.
Ennen varantoon vientiä suoritetaan tukioikeuksien omistajien kuuleminen.
Tukioikeuksien omistaja voi myös vapaaehtoisesti luovuttaa tukioikeuksia ja/tai lisäosia kansalliseen varantoon
vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan siihen
ELY-keskukseen, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus jätetään
siihen ELY-keskukseen, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.
Tukioikeuksien haku kansallisesta varannosta
Kansallisesta varannosta voidaan myöntää tukioikeuksia tietyissä tapauksissa. Varantohaku järjestetään vuosittain ja sen viimeinen hakupäivä on tänä vuonna
30.4.2014. Kansallista varantoa hallinnoidaan ELY-keskuksissa, jotka myös käsittelevät varantohakemukset ja tekevät hakemuksista päätökset. Hakuun liittyvä erillinen
ohje Tukioikeuksien haku kansallisesta varannosta vuonna 2014 ja hakulomake numero 289 löytyvät internet-osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla ”mavi 289”
tai niitä voi pyytää kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai ELY-keskuksesta.
53
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
Uutta 2014
8.1 Tukien yhteiset ehdot
• Vuonna 2014 päättyviä luonnonhaittakorvaussitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella
• Vuonna 2014 päättyviä ympäristötukisitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella
• Ympäristötukisitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisätoimenpiteiden vaihtaminen on mahdollista.
Yleiset edellytykset
Uusien luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitou­
musten hakemisesta säädetään valtion talousarvion
määrärahojen rajoissa vuosittain annettavassa luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötukien hakua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon
mennessä vuoden 2014 asetusta ei ole vielä annettu.
Luonnonhaittakorvaukset
Luonnonhaittakorvauksella varmistetaan maan maatalouskäyttöä epäsuotuisilla alueilla. Sillä muun muassa
ylläpidetään maaseudun elinkelpoisuutta ja edistetään
ympäristöystävällisiä viljelyjärjestelmiä. Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa tukee luonnonhaittakorvauksen tavoitteita erityisesti kotieläintiloilla. Molempien
tukien maksua haetaan kevään päätukihaussa jokaisena sitoumusvuonna.
Ympäristötuet
Ympäristötuen ehdot vuosille 2007–2013 perustuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan.
Ympäristötukikokonaisuus muodostuu seuraavista osista:
• vähimmäisvaatimukset lannoitukselle ja kasvinsuojeluaineiden käytölle (luku 6. täydentävät ehdot)
• perustoimenpiteet
• lisätoimenpiteet
• erityistukisopimukset
Viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen tehdessään viljelijä noudattaa perustoimenpiteitä maatilan koko peltoalalla.
Perustoimenpiteitä tehostavien lisätoimenpiteiden valinnassa viljelijällä on useita vaihtoehtoja. Ympäristötuen
erityistukisopimukset ovat viisi- tai kymmenvuotisia, viljelijän ja valtion kesken tehtäviä sopimuksia. Myös rekisteröidyillä yhdistyksillä on mahdollisuus hakea eräitä ympäristötuen erityistukia. Ympäristötukea täydentää sekä
viljelijöille että yhdistyksille tarkoitettu ei-tuotannollisten
investointien tukijärjestelmä.
54
Luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki ovat osa EU:n
maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Ohjelmakaudella
2007–2013 EU:n rahoitusosuus viljelijälle maksettavasta
luonnonhaittakorvauksesta ja ympäristötuesta on 28 % ja
loput 72 % maksetaan kansallisista varoista. Poikkeuksena ovat eräät ympäristötuen erityistukisopimukset, joiden
EU:n rahoitusosuus on 45 %.
Viljelijä, joka on sitoutunut ympäristötukeen, voi hakea
myös ympäristötuen erityistukia ja ei-tuotannollisten investointien tukea. Erityistuista on kerrottu luvussa 8.6 ja
ei-tuotannollisten investointien tuista on kerrottu luvussa
8.8.
Viljelijä voi tarvittaessa pyytää apua luonnonhaittakorvaukseen ja ympäristötukeen liittyvissä asioissa kuntien
maaseutuelinkeinoviranomaisilta, neuvontajärjestöistä
ja EU-avustajilta. Ympäristötuen erityistuista vastaavat
ELY-keskukset.
Ohjelmakaudella 2007–2013 tehtyjen luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sitoumusten maksamisen perusedellytyksenä on täydentävien ehtojen noudattaminen.
Täydentävistä ehdoista on kerrottu enemmän hakuoppaan luvussa 6, viljelijöille toimitetuissa oppaissa sekä sitoumusehdoissa.
Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen maksamisen
yleisenä edellytyksenä on lisäksi, että tuen kohteena olevalta peltoalalta on sato korjattu tai peltoala on hoidettu
luvussa 8.1.1 kuvatulla tavalla. Ruokohelven sadonkorjuu
voidaan kuitenkin tehdä myös kasvukautta seuraavana keväänä.
Täydentävien ehtojen vähimmäisvaatimusten mukaan
mm. kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30. päivänä
kesäkuuta. Lohkolle on kylvettävä esikasvi viimeistään 30.
päivänä kesäkuuta, jos lohkolle kylvetään tai istutetaan
ympäristötuen ryhmän 1 puutarhakasveja. Esikasvia ei
tarvitse kylvää, jos lohkolle istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia tai parsakaalia. Puutarhakasveja
koskevat mahdolliset kasvutiheysvaatimukset on kerrottu
sitoumusehdoissa.
8
Yleiset vaatimukset
Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on
noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähimmäisvaatimuksia.
Lannoitteiden käytön vähimmäisvaatimus typpilannoituksessa on valtioneuvoston nitraattiasetuksen noudattaminen. Lisäksi fosforilannoituksen enimmäismäärä on
80 kg/ha fosforia vuodessa. Puutarhakasvien lannoituksessa fosforia saa käyttää enintään 120 kg/ha/v. Fosforimääriin saa soveltaa fosforin tasausta.
Kasvinsuojeluaineiden levitykseen hankittavan uuden
kasvinsuojeluruiskun on täytettävä eurooppalaisen standardisarjan SFS-EN 12761 vaatimukset. Lisäksi tällaisella
ruiskulla on oltava Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tai ruiskun valmistajan myöntämä kirjallinen todistus ja hyväksymismerkintä ruiskun testauk­
sesta. Käytössä olevat ruiskut on lisäksi testattava joka
viides vuosi. Maatilalla kasvinsuojeluaineita saa levittää
vain henkilö, joka osallistuu joka viides vuosi ajankohtaisten kasvinsuojeluasioiden vähintään 4 tuntia kestävään
koulutukseen. Vuonna 2014 koulutus voidaan korvata
Turvallisuus- ja kemikalioviraston hyväksymällä kasvinsuojeluainetutkinnolla.
Tukialat
Tukeen oikeuttavat alat:
Alla mainituille aloille voidaan maksaa luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea tietyin edellytyksin. Tarkemmat
edellytykset on listattu luvussa 8.1.1
• Pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva ala
• Viherlannoitusalat
• Hoidettu viljelemätön pelto (tietyin edellytyksin)
• Eräät pellolla sijaitsevat ympäristötuen erityistukisopimusalat
• Pientareet, suojakaistat ja luonnon monimuotoisuuspientareet
• Viljelytekniset päisteet
• Satovahinko- ja talvehtimistuhoalat
• Hunajantuotantoon käytettävä ala
Alat, joille luonnonhaittakorvausta ja ympäristö­
tukea ei voida maksaa
• Kasvimaat
• Kasvihuonealat, tilapäisesti viljelemättömät peltolohkot ja viljelemättömät peltolohkot
• Lohkot, joilla metsäpuiden taimitarhausta, energiapuita tai joulukuusiviljelyä
• Lohkot, joilla muita kuin tilatukeen oikeutettuja hamppulajikkeita
• Lohkot, joita koskee ympäristöohjelman (1995–1999)
mukainen 20-vuotinen sopimus (esim. suojavyöhykesopimus)
• Ympäristötuen erityissopimusalat, jotka eivät ole enää
viljelykäytössä (esimerkiksi kosteikot)
• Suojavyöhykkeen hoitoa koskevat 5- ja 10-vuotiset sopimusalat (LFA voidaan maksaa, ympäristötukea ei)
• Alle 0,05 ha:n peltolohkoille ei voida maksaa, mutta
lohkot lasketaan mukaan sitoumuksen vähimmäispinta-alaan, jos niiden koko on 0,01 ha.
Alat, joille viljelijä ei halua maksettavan luonnonhaittakorvausta tai ympäristötukea
• Viljelijä voi halutessaan jättää hakematta tukia jollekin
tietylle peltolohkolle. Näin voi toimia esimerkiksi silloin, jos viljelijän tiedossa on peruslohkon osan poistuminen viljelystä ja viljelijä arvioi, että maksetut tuet jouduttaisiin myöhemmin perimään takaisin.
• Alueesta on tehtävä oma kasvulohkonsa
• Kasvulohkolomakkeen 102B lisätietoja-kohdassa on ilmoitettava, ettei hae tukia kyseiselle lohkolle
• Näin toimittaessa lohkon tukikelpoisuus säilyy
8.1.1 Alat, joille luonnonhaittakorvausta
ja ympäristötukea voidaan maksaa
Pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä oleva ala
• Tukikelpoisiksi hyväksytyt peltolohkot, jotka on ilmoitettu vuosittaisessa tukihakemuksessa
• Lohkot ovat viljelijän hallinnassa viimeistään 16.6.2014
• Myös peltoalat, jolla kasvit eivät ensimmäisenä viljelyvuonna tuota satoa, mutta muodostavat maapäällisen
kasvuston. Esimerkiksi ruokohelpi, kumina, mansikka,
marjapensaat ja hedelmäpuut.
Viherlannoitusnurmi
• Viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä
vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko, joka ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella viherlannoitusnurmena
• Viherlannoitusalana voidaan hyväksyä öljyretikka- tai
valkosinappilohko, joka ilmoitettu viherlannoitusnurmena
• Viherlannoitusnurmen perustamiseen käytetyn siemenen painosta on vähintään 20 % oltava typensitojakasvin siemeniä (pois lukien viherlannoitusalana ilmoitetut öljyretikka- ja valkosinappialat)
• Käytetyt siemenmäärät on ilmoitettava kasvulohkolomakkeella
• Sadon voi jättää viherlannoitusvuonna korjaamatta ja
55
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
•
•
•
•
hyödyntää lannoitteena seuraavana kasvukautena. Sadon voi myös korjata. Viljelijän on pystyttävä osoittamaan lohkon viljelykierto
Vuosittain viherlannoitusnurmeksi ilmoitettavien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala voi olla enintään
50 % tukikelpoisten lohkojen pinta-alojen summasta
Saman alan voi ilmoittaa viherlannoitusnurmeksi enintään kahtena peräkkäisenä vuonna
Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti, että muokkaamalla riippuen viherlannoitusalan tarkoituksesta
Viherlannoituskautta seuraavana vuonna alaa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan
tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi alaksi tai viljelemättömäksi alaksi.
Hoidettu viljelemätön pelto
• Luonnonhoitopelloille voidaan maksaa ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta. Avo-, sänki- ja viher­
kesannoille voidaan maksaa ainoastaan luonnonhaittakorvausta
• Peltoalan tulee olla viljelty täydentävien ehtojen mukaisesti.
Hoidetun viljelemättömän pellon eli luonnonhoitopeltona, avo-, sänki- tai viherkesantona ilmoitetun pellon yhteenlasketulle alalle maksetaan luonnonhaittakorvausta
enintään 50 % tilan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisesta alasta. Lisäksi edellä mainittu viljelemätön ala
voi olla korkeintaan yhtä suuri kuin tilan pelto- ja puutarhakasvien viljelykseen ilmoitettu ala.
Esimerkki: Tilalla on luonnonhaittakorvauksen
osalta tukikelpoista peltoalaa 100 ha. Ala ilmoitetaan vuonna 2014 seuraavasti:
• ohra 10 ha
• kaura 30 ha
• luonnonhoitopelto + viher-+ sänki- + avokesanto =
hoidettua viljelemätöntä peltoa 58 ha
• viherlannoitusnurmi 1 ha
• tilapäisesti viljelemätön ala 1 ha
Koska pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä on 41 ha
(ohra 10 ha, kaura 30 ha, viherlannoitusnurmi 1 ha), voidaan luonnonhaittakorvausta maksaa hoidettuna viljelemättömänä ilmoitetulle pellolle enintään 41 ha:n alalle.
Esimerkissä viljelijä on kuitenkin ilmoittanut hoidettua viljelemätöntä peltoa 58 ha, joten hoidettuna viljelemättömänä peltona ilmoitetusta alasta jää siten 17 ha ilman luonnonhaittakorvausta. Luonnonhaittakorvausta
maksetaan yhteensä 82 ha:lle. Tilapäisesti viljelemättömälle alalle ei makseta luonnonhaittakorvausta.
56
Eräät pellolla sijaitsevat ympäristötuen erityistukisopimusalat
• Luonnon monimuotoisuuden edistämistä, maiseman
kehittämistä ja hoitoa sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskevat sopimusalat
(5- ja 10-vuotiset)
• Maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskevat
sopimusalat (5- ja 10-vuotiset)
Pientareet, suojakaistat ja luonnon monimuotoisuuspientareet
• Suojakaistan ja monimuotoisuuspientareen ala voidaan sisällyttää lohkon alaan
• Yli 3 m leveä ja keskimäärin alle 10 m leveä suojakaista
on erotettava omaksi kasvulohkokseen ja ala on merkittävä kasvulohkolomakkeeseen
• Hoidettava ympäristötuen ehtojen mukaisesti
• Luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan
maksaa myös täydentävien ehtojen edellyttämälle pientareelle.
Viljelytekniset päisteet
• Viljelyksellisistä syistä jätetyt yli 3m leveät päisteet, joilla on nurmikasvusto ja jotka on erotettu omaksi kasvulohkokseen
• Ilmoitettava kasvulohkolomakkeella yksi- tai monivuotiseksi kuivaheinä- tai tuorerehunurmeksi
• Ei edellytetä sadonkorjuuta
• Kasvusto on niitettävä tai pidettävä muuten hoidettuna esimerkiksi laiduntamalla
• Viljelytekniset päisteet eivät kuulu viljojen, öljykasvien
eikä valkuaiskasvien viljelyyn
Satovahingot
• Alat, joilta sato on jäänyt korjaamatta satovahingon tai
vastaavan syyn vuoksi
• Satovahingosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle
välittömästi vahingon ilmaannuttua ja ilmoituksessa
on yksilöitävä satovahinko tai vastaava syy. Ilmoituksen voi tehdä lomakkeella 118
• Peltoalaa tulee olla viljelty täydentävien ehtojen mukaisesti.
Talvehtimistuhot
• Lohkot. joilla on talvehtimistuhoja, mutta pääosalla
lohkon pinta-alasta on korjuu- ja markkinakelpoisen
sadon tuottava kasvusto
• Lohkot, joilla ei ole mahdollista tuottaa talvehtimistuhoista johtuen korjuu- ja markkinakelpoista satoa, jos
talvehtimistuhoalueet kylvetään keväällä uudelleen
8
• Peltoalan tulee olla viljelty täydentävien ehtojen mukaisesti.
5. jonka kanssa mahdollisesti tehtävä vuokrasopimus
siirtyvistä peltolohkoista kattaa vähintään jäljellä olevan sitoumusajan.
Hunajantuotantoon käytettävä ala
• Lohkot, joilla kasvaa hunajantuotantoon käytettäviä ja
siihen soveltuvia kasveja, esimerkiksi hunajakukkaa tai
puna-apilaa
• Viljelijän on pyydettäessä osoitettava, että hän käyttää
kyseistä peltoalaa maatilallaan harjoittamaansa hunajantuotantoon.
8.1.2 Uusien lohkojen ja tukikelvottomien
lohkojen liittäminen sitoumukseen
Peltoalan liittäminen sitoumukseen
Jos kuolinpesä tekee yli 65-vuotiaan viljelijän hallinnassa
olleen peltoalan hallinnansiirron sitoutuneelle viljelijälle,
voidaan pellon katsoa tulleen yli 65-vuotiaalta viljelijältä,
jos kyseinen viljelijä on kuollut sen sitoumus- tai kalenterivuoden aikana, jona hallinnansiirto on tapahtunut. Mikäli viljelijä on kuollut ennen kasvukauden alkua, on kuolinpesän osakkaiden tullut itse viljellä siirtyvää peltoalaa
kuolemaa seuraavana kasvukautena. Jos viljelijä on kuollut kasvukauden aikana, on kuolinpesän osakkaiden viljeltävä peltoalaa kasvukauden loppuun.
3) Uusjakoon liittyvät tilusjärjestelylohkot
Voimassa oleviin sitoumuksiin voidaan liittää, eli 1. sitoumusvuoden jälkeen hakea ja hyväksyä tukikelpoisiksi, jäljempänä lueteltuja lohkoja.
1) Tukijärjestelmässä jo olevat lohkot
Sitoumukseen voidaan liittää lohko, jonka toinen vastaavasti sitoutunut viljelijä on ilmoittanut edellisenä sitoumusvuonna vuosittaisessa tukihakemuksessa ja joka on
hyväksytty vastaavasti tukikelpoiseksi.
Uuden viljelijän on haettava tällaiselle siirtyvälle lohkolle tukikelpoisuutta (luonnonhaittakorvaus) peruslohkolomakkeella 102A.
2) Yli 65-vuotiaalta tulevat lohkot
Sitoumukseen voidaan liittää lohkoja, jotka ovat siirtyneet sitoutuneen viljelijän hallintaan kyseessä olevan sitoumusvuoden aikana (hallinnansiirto ja lohkojen haku
tukikelpoiseksi tapahtuu saman sitoumusvuoden aikana)
sellaiselta ympäristötukeen tai luonnonhaittakorvaukseen
sitoutumattomalta viljelijältä,
1. joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias; jos kyseessä on
useamman viljelijän yhdessä harjoittama tai yhteisömuodossa harjoitettava maa- tai puutarhatalous edellytetään, että kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai
osakkaat ovat yli 65-vuotiaita
2. joka on harjoittanut ennen sitoutuneelle viljelijälle tapahtunutta hallinnansiirtoa hallinnassaan olevalla
maatilalla maa- tai puutarhataloutta; kotitarveviljelyä
ei katsota maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseksi
3. joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa
edeltävänä kasvukautena
4. jolta siirtyvät peltolohkot ovat yhteensä enemmän
kuin kaksi hehtaaria; ja
Sitoumukseen voidaan liittää tukikelvottomia peltoaloja,
jotka ovat tulleet viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja
tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Tämä koskee myös vuokrattuja peltoja silloin, kun
vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita tukikelvottomia
peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoiseksi ja
tätä kautta sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on
lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut
tukikelpoisia peltoaloja.
Tukikelvottoman peltoalan liittäminen
sitoumukseen ja tukikelpoisen peltoalan
poistaminen sitoumuksesta
Muiden kuin kappaleessa 8.1.2. mainittujen tukikelvottomien alojen liittäminen ympäristötuen tai luonnonhaittakorvauksen sitoumuksiin ei ole mahdollista vuonna 2014.
Tukikelpoisissa lohkoissa tapahtuneita muutoksia verrataan aina ensimmäisen sitoumusvuoden tukikelpoisten
lohkojen pinta-alojen summaan eli vertailualaan. Vuonna 2007–2013 sitoumuksen antaneen hakijan luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen vertailuala on esitäytetty
vuoden 2014 peruslohkolomakkeelle 102A.
Alaa ei lasketa mukaan sitoumuksesta poistuneisiin peltoaloihin, jos lohko siirtyy toiselle vastaavasti sitoutuneelle
viljelijälle.
57
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
Tukikelpoisia peltolohkoja viljelijä voi ilman tuen takaisinperintää
• ilmoittaa tukikelvottomiksi
• poistaa pysyvästi viljelyksestä
• siirtää hallinnastaan viljelijälle, jolla ei ole voimassa olevaa sitoumusta; tai
• siirtää muuhun kuin viljelykäyttöön seuraavilla ehdoilla:
1. vuosina 2007–2011 tehdyistä sitoumuksista vähentyneiden lohkojen pinta-ala yhteensä sitoumuskauden aikana on enintään 20 % vertailualasta tai
enintään 5 ha (pienillä tiloilla enintään 5 ha ja yli
25 ha:n tiloilla enintään 20 % vertailualasta)
2. vuonna 2012 ja myöhemmin tehdyistä sitoumuksista vähentyneiden lohkojen pinta-ala yhteensä sitoumuskauden aikana on enintään 10 % vertailu­
alasta
3. vähimmäispinta-alan (vähintään 3 ha tukikelpoista peltoa tai ympäristötuessa vähintään 0,5 ha puutarhakasvien viljelyssä olevaa tukikelpoista alaa) tulee täyttyä katkeamattomasti koko sitoumuskauden
ajan.
Mikäli vähenemä ylittää edellä mainitun, viljelijältä peritään kaikkina sitoumusvuosina maksetut tuet takaisin
niiltä aloilta, jotka eivät ole siirtyneet toisen vastaavasti
sitoutuneen viljelijän sitoumukseen. Jos tukikelpoisen peltoalan poistuminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, takaisinperintää ei tehdä.
Ylivoimaiset esteet on selvitetty luvussa 4.5.1. Hakijan tai
hänen oikeudenomistajansa on ilmoitettava ylivoimaisesta esteestä erikseen kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä viivytyksettä ja viimeistään 10 työpäivän kuluessa tapahtuneesta. Kunnan
maaseutuelinkeinoviranomainen tekee päätöksen siitä,
onko kysymyksessä ollut ylivoimainen este.
Jos tukikelpoinen lohko ilmoitetaan viljelemättömäksi tai
se todetaan sellaiseksi valvonnassa, kysymyksessä on peltoalan poistaminen sitoumuksesta (lohko lasketaan poistuneisiin peltoaloihin) ja lohko menettää tukikelpoisuutensa. Lohko katsotaan viljelemättömäksi, jos lohkon
todetaan olleen viljelemättä usean vuoden ajan. Tilapäisesti viljelemättömiksi ilmoitetut lohkot sen sijaan säilyvät tukikelpoisina. Samoin hoidetuksi viljelemättömäksi
pelloksi ilmoitetut lohkot säilyvät tukikelpoisina, jos niillä noudatetaan täydentävien ehtojen edellyttämiä hoitotoimenpiteitä.
Tukikelpoisuuden vaihtaminen
Viljelijä voi hakea ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tukikelpoisuuden vaihtoa tukikelpoisen peltoalan ja
tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihto on mahdollista
seuraavien vaatimusten täyttyessä:
• vaihdettava tukikelpoinen peltoala on ilmoitettu peruslohkona vaihtoa edeltävänä vuonna
• tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta
• vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti vähintään yksi
hehtaari
• vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa
olevien, tukikelpoisuuden vaihtamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä.
Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide, ja
vaihto ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen.
Ympäristötuen tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A- tai B-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle, jos tukikelpoinen pelto­
ala sijaitsee C1–C4-tukialueella. Ympäristötuen tukikelpoisuutta ei voi myöskään vaihtaa peruslohkolta, jota
koskee voimassa oleva erityistukisopimus lukuun ottamatta sellaista peruslohkoa, jolla on erityistukisopimus
lietelannan sijoittamisesta peltoon.
Luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoista peltoalaa ei voi
vaihtaa eri tukialueiden välillä, jos maksettava tukimäärä
hehtaarilta kasvaa tukialueen vaihdon vuoksi.
Sitoumuksen siirtämisestä, sitoumuksesta luopumisesta ja sitoumuksen raukeamisesta kerrotaan
tarkemmin sitoumusehdoissa.
8.1.3Luonnonhoitopellot
​
Luonnonhoitopeltoja ovat monivuotiset nurmipellot ja
monimuotoisuuspellot. Monimuotoisuuspellot jaetaan
riista- ja maisemapeltoihin sekä niittykasveilla kylvettyihin
peltoihin. Luonnonhoitopellolle maksetaan sama ympäristötuen perustoimenpiteen tuki pellolla olevan kasvuston mukaisesti riippumatta siitä, onko kyse kasvinviljelyvai kotieläintilasta.
Luonnonhoitopelloille voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus luvussa 8.1.3. mainituin edellytyksin.
Luonnonhoitopelloille maksetaan ympäristötukea ohjelmakauden 2007–2013 mukaisen sitoumuksen tehneiden
viljelijöiden tukikelpoiselle alalle. Tällöin on noudatettava
58
8
jäljempänä esitettyjä hoitovaatimuksia. Ympäristötukea
maksetaan enintään 15 %:lle tilan tukikelpoisen peltoalan
vuosittaisesta kokonaismäärästä. Peltoala, joka on ilmoitettu luonnonhoitopelloksi, mutta joka ylittää 15 %:n alan,
katsotaan viherkesannoksi ja sitä tulee hoitaa täydentävien ehtojen mukaisesti.
Tukikelvottomalle alalle ilmoitettu luonnonhoitopelto
katsotaan viherkesannoksi ja näitä aloja tulee hoitaa täydentävien ehtojen mukaisesti. Tällaiset alat on suositeltavaa ilmoittaa tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella
102B viherkesannoksi.
Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaisessa nurmi- tai heinäkasvien viljelyssä olevalle pellolle tai pysyvälle laitumelle. Tukea ei makseta myöskään muulle erityistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisessa tuotannossa
tai luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevalle peltoalalle. Luonnonhoitopellon ympäristötuki voidaan maksaa
lohkolle, jolle on tehty erityistukisopimus lietelannan sijoittamisesta peltoon, jos erityistuen maksua ei haeta.
Vuonna 2009 tai myöhemmin annetussa ympäristötuki­
sitoumuksissa luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa
vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta on luonnonhoitopeltoa koko sitoumuskauden ajan
vähintään 5 %, kuitenkin vähintään 0,5 ha ja viljelijä on sitoutunut tähän ehtoon.
Monivuotiset nurmipellot
Monivuotisten nurmipeltojen vesiensuojelullisena tavoitteena on suojata pitkäaikaisesti pellon pintaa sade-, sulamis- ja valumavesien eroosiota aiheuttavalta vaikutukselta, parantaa peltomaan rakennetta ja koostumusta,
vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta sekä lisätä maaperän eloperäisen aineksen määrää. Niillä on myös
luonnon monimuotoisuutta edistävää vaikutusta.
Monivuotisten nurmipeltojen kasvusto on perustettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta monivuotisten nurmi- tai heinäkasvien siemenillä kylväen. Siemenseoksessa saa olla enintään 20 % typensitojakasvien siementä.
Kasvusto voidaan perustaa jo edellisenä vuonna suojaviljan tai muun suojakasvin kanssa tai sänkeen kylvämällä. Moni­vuotisena nurmipeltona voidaan ilmoittaa myös
edellisenä vuonna monimuotoisuuspeltona ilmoitettu lohko, edellyttäen, että lohkolla on kattava nurmikasvusto.
Moni­vuotiset nurmipellot voivat myös olla aiemmin perustettuja monivuotisia nurmia.
Kasvuston perustamisen yhteydessä vähäinen lannoitus on mahdollista peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa noudatetaan ympäristötuen sitoumusehtojen taulukoissa 3 ja 4 esitettyjä viherlannoitusnurmen
perustamiseen määritettyjä lannoitustasoja.
Monivuotisten nurmipeltojen kasvuston vuosittainen
niittäminen ei ole pakollista. Niitto on kuitenkin tehtävä aina, kun rikkakasvien leviämisen estäminen sitä edellyttää ja kaikissa tapauksissa vähintään joka kolmas vuosi. Lisäksi pensaiden ja puiden kasvu alueelle on estettävä.
Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot.
Niitto on toteutettava siten, ettei lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia vaaranneta. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen saa
korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Laidunnus on
sallittua, jos pellon pinta säilyy heinä- ja nurmipeitteisenä
ympäri vuoden.
Monivuotisilla nurmipelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Monivuotisia nurmipeltoja ei saa muokata
muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei luonnonhoitopelloilla voi poiketa.
Monivuotiset nurmipellot on säilyttävä samalla lohkolla vähintään kaksi kasvukautta. Monivuotiset nurmipellot saa päättää toisen vuoden jälkeen 31.8. alkaen tai 15.7.
al­kaen, jos monivuotisten nurmipeltojen kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Kasvuston päättäminen syksyllä on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai
muokkaamalla, ilman kasvinsuojeluaineita. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Kasvusto on suositeltavaa
päättää vasta seuraavana keväänä.
Jäljempänä esitettyyn taulukkoon on koottu monivuotisten nurmipeltojen perustamiseen, hoitoon ja päättämiseen liittyviä keskeisiä asioita
Monimuotoisuuspellot
Monimuotoisuuspeltojen tavoitteena on lisätä luonnon
monimuotoisuutta edistämällä luonnonvaraisten lajien
elinolosuhteita ja tarjoamalla luonnonvaraisille eläimille
ravintoa sekä lisääntymis- ja suojapaikkoja peltoympäristössä. Monimuotoisuuspellot toimivat myös maatalousmaiseman monipuolistajina.
59
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
Monimuotoisuuspellot on perustettava niittykasvien, riistakasvien tai maisemakasvien siemenseoksilla viimeistään
30 päivänä kesäkuuta. Riista- ja maisemakasvit on kylvettävä vuosittain ja kylvettäessä on pyrittävä riittävän kasvuston aikaansaamiseen. Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden
nurmeen. Sänkeen kylvö ja kotimaisten siementen käyttö
on suositeltavaa.
Monimuotoisuuspeltojen kasvuston perustamisen yhtey­
dessä on mahdollista vähäinen lannoitus peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. Lannoituksessa noudatetaan
ympäristötuen sitoumusehtojen taulukoissa 3 ja 4 esitettyjä viherlannoitusnurmen perustamiseen määritettyjä lannoitustasoja.
Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin,
lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden moni­
vuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri,
puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma
tai muu vastaava niittykasvi. Apilat eivät ole hyväksyttäviä niittykasveja vuonna 2010 perustetuissa ja tämän jälkeen perustettavissa niittykasvustoissa. Lisäksi niittykasvien siemenseoksessa voi olla yksivuotisten kasvien kuten
ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä.
Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään
kahden seuraavan kasvin siemeniä: auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä.
Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta niiden osuus siemenseoksessa saa
olla enintään 30 %.
Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi,
rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksessa on aina
oltava myös jonkun yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä-
60
kasvi tai apila, siemeniä. Riistakasvit voidaan kylvää kasvilajeittain kaistoina. Riistakasvien siemenseoksella perustettavia monimuotoisuuspeltoja ei saa perustaa lähelle
vilkasliikenteisiä teitä, joiden liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa
Maisema- ja riistakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi. Maisema- ja riistakasvit on
säilytettävä lohkolla vähintään kylvöä seuraavaan kevääseen. Niittykasvit on säilytettävä lohkolla vähintään kaksi kasvukautta.
Monimuotoisuuspeltojen kasvuston niittäminen ei ole pakollista. Pensaiden ja puiden kasvu alueelle on estettävä.
Jos kasvusto niitetään, niiton ajankohdassa ja toteutuksessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lajien elinolot, minkä vuoksi niittoa ei saa aloittaa ennen elokuun 1
päivää. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä
kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Niittojätteen
saa korjata pois ja hyödyntää taloudellisesti. Riistakasvien
siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan.
Monimuotoisuuspelloilla ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuspeltoja ei saa muokata muutoin
kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä.
Kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei luonnonhoitopelloilla
voi poiketa.
Maisema- ja riistakasvikasvuston saa päättää kylvöä
seuraavana keväänä. Niittysiemenkasvuston saa päättää toisen vuoden jälkeen elokuun 31 päivästä alkaen tai
15 päivästä heinäkuuta alkaen, jos kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön. Niittykasvuston päättäminen
syksyllä on tehtävä mekaanisesti, kyntämällä tai muokkaamalla. Jos syksyllä ei kylvetä uutta kasvustoa, muokkaus
on tehtävä mahdollisimman myöhään syksyllä. Niittykasvusto on suositeltavaa päättää vasta seuraavana keväänä.
Alla esitettyyn taulukkoon on koottu luonnonhoitopeltojen perustamiseen, hoitoon ja päättämiseen liittyviä keskeisiä asioita.
8
LUONNONHOITO- ​Perustaminen
PELTO​
Hoito​
​Sadon käyttö
Kasvuston
päättäminen ​
​ iitto, kun rikkakasN
vien leviämisen estäminen sitä edellyttää,
mutta vähintään joka
kolmas vuosi 2). Kasvinsuojeluaineiden
käyttö on kielletty
​ adon saa korjata
S
pois ja hyödyntää
taloudellisesti. Laidunnus mahdollista,
nurmipeitteisyyden
säilyttävä.
​Toisena, kolmantena
jne. vuotena 31.8. alkaen. Jos kylvetään syyskylvöinen kasvi, voidaan päättää 15.7.
alkaen
Monivuotinen
nurmipelto​
​ lemassa oleva moO
nivuotinen nurmi tai
kylvö 30.6.2014 mennessä
​Niittykasveilla
kylvetty pelto
​ ylvö 30.6.2014 men- N
K
​ iitto sallittu 1.8. alnessä
kaen. Kasvinsuojelu­
aineiden käyttö on
kielletty
​ adon saa korjata
S
pois ja hyödyntää
taloudellisesti.
Toisena, kolmantena
jne. vuotena 31.8. alkaen. Jos kylvetään syyskylvöinen kasvi, voidaan päättää 15.7.
alkaen
Maisemakasveilla
kylvetty pelto ​
​ ylvö 30.6.2014 men- N
K
​ iitto sallittu 1.8. alnessä
kaen. Kasvinsuojelu­
aineiden käyttö on
kielletty
​ adon saa korjata
S
pois ja hyödyntää
taloudellisesti.
​Kylvöä seuraavana
keväänä 2015
​Riistakasveilla
kylvetty pelto
​ ylvö 30.6.2014 men- N
K
​ iitto sallittu 1.8. alnessä
kaen. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on
kielletty
​ ato käytettävä riisS
tan ruokintaan
​ ylvöä seuraavana keK
väänä 2015
2) Peltoala, joka on ilmoitettu luonnonhoitopelloksi, mutta joka ylittää 15 %:n alan, katsotaan viherkesannoksi ja sitä tulee hoitaa täydentävien
ehtojen mukaisesti ja niittää vuosittain.
Vuonna 2012–2013 perustettujen
luonnonhoitopeltojen ilmoittaminen
vuonna 2014
Vuonna 2013 ensimmäistä vuotta monivuotisiksi nurmipelloiksi ja niittykasveilla kylvetyiksi pelloiksi ilmoitetut,
ympäristötukea saaneet alat on vuonna 2014 ilmoitettava
tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B samoiksi
luonnonhoitopellon tyypeiksi.
Vuonna 2012 tai aiemmin luonnonhoitopelloista monivuotisiksi nurmipelloiksi ja niittykasveilla kylvetyiksi pelloiksi
ilmoitetut, alat ja vuonna 2013 riista- ja maisemapelloiksi
ilmoitetut lohkot voi ottaa vuonna 2014 muuhun käyttöön. Myös ne vuonna 2013 perustetut monivuotiset nurmipellot ja niittykasveilla kylvetyt pellot, joilta on peruttu vuoden 2013 ympäristötuki, voidaan ottaa vuonna 2014
muuhun käyttöön.
Lohkojen hallinnanmuutokset
uuden haltijan tarvitse noudattaa lohkolla luonnonhoitopeltojen ehtoja. Hallinnansiirto täytyy kuitenkin olla perusteltu ja siirtoa ei voida tehdä tukijärjestelmän tavoitteiden kiertämiseksi. Tavoitteiden kiertämistä on esim.
Luonnonhoitopelloksi ilmoitetun lohkon hallinnan siirtäminen syksyllä tilapäisesti toiselle viljelijälle, joka hävittää
kasvuston kemiallisesti ja muokkaa maan.
Jos luonnonhoitopelloksi ilmoitetun lohkon hallinta siirtyy pidemmäksi aikaa toisen viljelijän haltuun, ei lohkon
uuden haltijan tarvitse ilmoittaa vuonna 2013 monivuotiseksi nurmipelloksi tai niittykasveilla kylvetyksi pelloiksi
ilmoitettuja lohkoja vuonna 2014 luonnonhoitopeltona.
Jos lohkon uusi haltija ilmoittaa lohkon vuonna 2014 edelleen luonnonhoitopeltona, niin monivuotisten nurmipeltojen ja niittykasveilla kylvettyjen peltojen kahden vuoden
säilyttämisvelvoitteen laskemista ei tarvitse aloittaa alusta,
vaan viljelijä voi päättää kasvuston elokuun 31 päivästä alkaen tai 15 päivästä heinäkuuta alkaen, silloin kun kasvusto päätetään syyskylvöisten kasvien kylvöön.
Jos viljelijä saa hallintaansa sellaisia lohkoja, jotka toinen
viljelijä on ilmoittanut luonnonhoitopelloksi, ei lohkon
61
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
8.1.4 Peruslohkojen tukikelpoisuus
luonnonhaittakorvauksessa ja
ympäristötuessa
Tukikelpoiset lohkot
Luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea voidaan maksaa vain kyseisessä tuessa tukikelpoisille lohkoille. Alan
tukikelpoisuus on edellytys tuen maksamiselle. Tukikelpoisia ovat hakijan ensimmäisenä sitoumusvuonna ja sen
jälkeisinä vuosina tukikelpoisiksi hakemat ja sellaisiksi hyväksytyt peltolohkot.
Tieto viljelijän vuonna 2013 peruslohkolomakkeella ilmoittamien peruslohkojen tukikelpoisuudesta on esitäytetty
vuoden 2014 peruslohkolomakkeelle 102A. Kaikki ne lohkot, jotka ovat olleet tukikelpoisia luonnonhaittakorvauksessa ja/tai ympäristötuessa vuonna 2013, ovat automaattisesti vastaavasti tukikelpoisia vuonna 2014, ellei niitä ole
vuoden 2013 jälkeen poistettu viljelystä. Lohkon poistuminen viljelystä on ilmoitettava peruslohkojen muutoslomakkeella 102C.
8.2 Tukimäärät ja maksaminen
Ympäristötuen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan tuen määrä sitoumus-, sopimus- tai tukivuodelta on tuensaajaa ja yksittäistä tukea kohden vähintään
100 euroa.
Ympäristötuen lisätoimenpiteiden tukisummat
Kasvin­
​Kotieläinviljelytila tila
euroa/ha/v euroa/ha/v
Peltokasvit​
​450
​438
438​
​Luonnonhoitopelto
• monivuotiset nurmipellot
• monimuotoisuuspellot
​
170
300
170​
300
Eräät siemenmaustekasvit​ 1)
​181
181
​Ryhmän 2 puutarhakasvit
Ryhmien 1 ja 2 puutarhakasveja ja eräitä siemenmaustekasveja on
lueteltu sitoumusehtojen liitteessä 1.
1)
Lisätoimenpiteiden tukea maksetaan pääsääntöisesti niille kasvulohkoille, joille maksetaan perustoimenpiteidenkin tukea. Lisätoimenpiteen tukea ei makseta luonnonhoitopelloille. Lisätoimenpiteen tuen suuruus vuosina
2007–2013 annetuissa sitoumuksissa euroa/ha/v on:
Ympäristötuen määrä vaihtelee tilatyypin, viljeltävän kasvin ja valitun lisätoimenpiteen mukaan. Ympäristötukea
(perus- ja lisätoimenpiteiden tukea) maksetaan sellaiselle
maatalousmaalle, joka on ilmoitettu ja hyväksytty vuosittaisessa tukihakemuksessa tukikelpoiseksi viljellyksi alaksi.
Maksamisen edellytykset ja rajoitukset
Perus- ja lisätoimenpiteistä sekä erityistukisopimuksista
maksettava yhteenlaskettu hehtaarikohtainen tuki kasvulohkolle ei voi ylittää seuraavia enimmäistasoja:
• 600 euroa/ha yksivuotisten viljelykasvien kasvulohkot,
• 900 euroa/ha monivuotisten puutarhakasvien kasvulohkot ja
• 450 euroa/ha muiden kasvien kasvulohkot.
62
107​
​450
Ympäristötuen perus- ja
lisätoimenpiteiden sekä erityistukien
määrä
Oheisessa taulukossa on esitetty perustoimenpiteistä
maksettavan tuen määrä euroa/ha/v kasvilajiryhmittäin
kasvinviljely- ja kotieläintilalla. Kotieläintilalla tarkoitetaan tässä tilaa, joka on sitoutunut tai vaihtanut sitoumusehtojen mukaisesti kotieläintilaa koskeviin perustoimenpiteisiin.
​93
1)
​Ryhmän 1 puutarhkasvit
1)
Lisätoimenpide
(A-, B- ja C-tukialueet)
euroa/ha/v​
Vähennetty lannoitus​
​10
Typpilannoituksen tarkentaminen pelto- ​23
kasveilla​
Ravinnetaseet ​
​18
Lannanlevitys kasvukaudella
​27
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja ​11
kevennetty muokkaus
Laajaperäinen nurmituotanto ​
​55/49 2)
A- ja B-tukialueilla tukitaso on 55 €/ha ja C-tukialueella 49 €/ha.
Lisätoimenpide on mahdollista valita C-tukialueella vain 2011 ja sen
jälkeen tehtävissä ympäristötuen sitoumuksissa (ml. jatkositoumukset).
2)
​euraavat lisätoimenpiteet voidaan ​euroa/ha/v
S
valita vain A- ja B- tukialueilla sijaitseville lohkoille
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
​30
Peltojen tehostettu talviaikainen kasvi- ​45
peitteisyys
Viljelyn monipuolistaminen
​24
Kerääjäkasvien viljely
​13
8
​Puutarhatilojen lisätoimenpiteet
(A-, B- ja C-tukialueet)
euroa/ha/v​
Alkuperäisrotujen kasvattaminen​
Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla
​90
suomenlammas, ahvenanmaanlammas ja ​270/ey
kainuunharmas
Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla​
​256
Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien
käyttö​
​144
Ympäristötuen erityistukisopimuksien
tukisummat
Ympäristötuen erityistukisopimuksen tehneelle viljelijälle
tai muulle tuensaajalle maksetaan vuosittain erityistukea
sopimukseen sisältyvää peltohehtaaria, muun alueen hehtaaria, eläinyksikköä tai maatilan kanoja kohti seuraavalla
sivulla esitetyn taulukon mukaan.
Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle erityistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisen tuotannon tai
luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusalalle.
​Erityistukisopimus
enintään
euroa/ha/v​
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito
• A- ja B-tukialueella
• C-tukialueella​
450
350
Monivaikutteisen kosteikon hoito​
​450
Pohjavesialueiden peltoviljely​
​156
Valumavesien käsittelymenetelmät
​• säätösalaojitus
• säätökastelu
• kuivatusvesien kierrätys
54
108
140
Perinnebiotooppien hoito
arvokkaat pienialaiset kohteet​5–30 aaria
​450
200/kohde
Luonnon ja maiseman monimuotoisuu- ​450
den edistäminen ​
​euroa
itäsuomen- ja pohjoissuomenkarja​
​500/ey
​länsisuomenkarja
​270/ey
suomenhevonen​
​270/ey
​suomenvuohi
​270/ey
maatiaiskanat ja -kukot
• 20–39 kanaa ja kukkoa
• 40–59 kanaa ja kukkoa
• vähintään 60 kanaa ja kukkoa ​
​
100/maatila
150/maatila
250/maatila
8.3 Luonnonhaittakorvaus LFA
Uuden sitoumuksen antaminen, päättyvän sitoumuksen
jatkaminen ja maksamisen hakeminen
Luonnonhaittakorvausta maksetaan luonnonhaittakorvaussitoumuksen antaneille viljelijöille. Viljelijä sitoutuu
jatkamaan viljelyä maatilallaan vähintään kolmella tukikelpoisella peltohehtaarilla ja noudattamaan luonnonhaittakorvauksen ehtoja (ks. erilliset ”Sitoumusehdot”) koko
maatilan alueella viiden vuoden ajan. Viiden vuoden sitoumuskausi alkaa ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen
maksupäivästä.
Luonnonhaittakorvaussitoumuksen päättyminen on esitäytetty maatilalomakkeen 101A kohtaan 2. Jos sitoumus on merkitty päättyväksi 30.4.2014, viljelijä voi vuonna 2014 hakea sitoumukselle yhden vuoden jatkoa.
Päättyvän sitoumuksen tilalle ei voi antaa uutta sitoumusta. Sitoumuksen jatkoa voi hakea myös 65 vuotta täyttänyt
viljelijä. Sitoumuksen jatkamista haetaan tukihakemuslomakkeella 101B. Sitoumusta jatkettaessa sitoumusehdot
pysyvät entisellään. Sitoumuksen on pysyttävä katkeamatta voimassa, jotta lohkot säilyvät tukikelpoisina luonnonhaittakorvauksessa.
Ravinnekuormituksen tehostettu vähen- ​347
täminen ​
Uusien luonnonhaittakorvaussitoumusten hakemisesta säädetään vuosittain valtion talousarvion määrära-
Luonnonmukainen tuotanto ​
​141
Luonnonmukainen kotieläintuotanto ​
​126 +(141)
​Alkuperäiskasvien viljely
​450
​Lietelannan sijoittaminen peltoon
​56
hojen rajoissa annettavassa luonnonhaittakorvausten ja
ympäristötukien hakua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon mennessä vuoden 2014
asetusta ei ole vielä annettu.
​ urvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely ​
T
• kotieläintilat, joilla kasvatetaan nauto- 68
ja, hevosia, lampaita tai vuohia yhteensä enemmän kuin 2 eläinyksikköä
114
• muut kotieläintilat ja kasvin-viljelytilat
Mikäli sitoumusten antaminen on mahdollista, viljelijä
voi antaa vuonna 2014 uuden viisivuotisen sitoumuksen
ainoastaan siinä tapauksessa, että aiempaa sitoumusta ei
ole ja tuen yleisten ehtojen lisäksi hakua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa ja sitoumusehdoissa määritellyt
63
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
edellytykset täyttyvät. Hakija antaa uuden sitoumuksen
täyttämällä erillisen keväällä julkaistavan sitoumushakemuslomakkeen ja hakemalla luonnonhaittakorvauksen
maksua tukihakemuslomakkeella 101B. Hakemus palautetaan maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Talouskeskuksen puuttuessa
palautetaan hakemus siihen kuntaan, jossa valtaosa maatilan pelloista sijaitsee.
ja tukitasoon voi tulla muutoksia seuraavalla ohjelmakaudella.
Sitoumuksen antaneen hakijan on haettava luonnonhaittakorvauksen maksamista sitoumusaikana vuosittain.
Maksamista on haettava siinäkin tapauksessa, että ko.
vuonna luonnonhaittakorvausta ei voida maksaa, koska
maksamisen hakematta jättäminen voidaan katsoa sitoumuksesta luopumiseksi (ks. sitoumusehdot). Luonnonhaittakorvausta ei voida maksaa esimerkiksi silloin, kun
koko peltoala ilmoitetaan hoidettuna viljelemättömänä
peltona.
Uusia LFA-lisäosasitoumuksia tehdään vain, jos uusia
LFA-sitoumuksiakin voi tehdä. Hakuoppaan painoon
mennessä ei hakuasetusta uusien sitoumusten teosta ole
vielä annettu.
Luonnonhaittakorvauksen määrä
Luonnonhaittakorvaus maksetaan peltoalan perusteella
koko maassa. Luonnonhaittakorvauksen suuruus (euroa/
ha) on alueittain seuraava:
​TUKIALUE
€/ha​
A-alue
​150 euroa​
B-C1-alueet
200 euroa
​C2-C4-alueet
​210 euroa
Luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa ainoastaan tukikelpoiseksi ilmoitetuille ja sellaiseksi hyväksytyille peltolohkoille, jotka on ilmoitettu vuosittaisessa tukihakemuksessa pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä olevaksi
tai muutoin säännösten edellyttämällä tavalla hoidetuksi
alaksi (ks. luku 8.1).
Maksettavan luonnonhaittakorvauksen määrän sitoumusvuodelta on oltava vähintään 100 euroa, jotta tuki voidaan maksaa.
8.4Luonnonhaittakorvauksen
kansallinen lisäosa LFA-lisäosa
​
Luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa (jäljempänä LFA-lisäosa) myönnetään tukialuejaon mukaisesti alalle, jolle maksetaan luonnonhaittakorvausta ja jolla noudatetaan luonnonhaittakorvauksen sitoumusehtoja Tällä
ohjelmakaudella annetun sitoumuksen sisältöön, kestoon
64
Hakijaan ja maatilaan kohdistuvat yleiset tukiedellytykset
on kerrottu luvussa 3 ja 4. Ne noudattavat luonnonhaittakorvauksen ehtoja.
Sitoutuminen ja sitoumuksen jatkaminen
Vuonna 2009 LFA-lisäosasitoumuksen antanut viljelijä
voi jatkaa sitoumuksensa voimassaoloa yhdellä vuodella
ilmoittamalla lomakkeella 101B. Lisäosasitoumuksen jatkaminen on mahdollista vain, jos samalla jatkaa luonnonhaittakorvaussitoumuksen voimassaoloa vastaavaksi ajanjaksoksi.
Maksamisen hakeminen
Lisäosan maksamista on haettava peltoalaperusteisten tukien haun yhteydessä viimeistään 30.4.2014 lomakkeella
101B. Tila on joko kasvitila tai kotieläintila. Kotieläintilalla on oltava vähintään 0,4 eläinyksikköä LFA-tukikelpoista peltohehtaaria kohden TAI tilalla on oltava vähintään
10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja tällöin tilan
eläintiheyden on oltava vähintään 0,2 eläinyksikköä LFAtukikelpoista hehtaaria kohden. Kotieläintilalla tulee olla
tuotantoeläimiä 30.4.2014.
Luonnonhaittakorvaus ja sen kansallinen lisäosa peritään
takaisin takautuvasti, jos viljelijä luopuu luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, eikä luopumiseen ole perusteita (esim. ylivoimainen
este, sitoumuksen siirtäminen tai tuotannon lopettaminen
kokonaan kolmen vuoden jälkeen). Tarkemmat tiedot
luopumis- ja raukeamistapauksista ja niiden vaikutuksista lisäosaan on esitetty LFA-lisäosan sitoumusehdoissa.
LFA-lisäosan määrä
Lisäosaa maksetaan samalle peltoalalle, joka on vuonna
2014 luonnonhaittakorvauskelpoista ja jolle maksetaan
mahdollisten valvontaseuraamusten jälkeen luonnonhaittakorvausta. Kasvinviljelytilalle maksetaan perusosa. Kotieläintilalle maksetaan sekä perusosa että kotieläintilan
korotus.
8
Lisäosaa maksetaan vuoden 2014 kasvukauden ajan luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoiseen tuotantoon käytetystä tai täydentävien ehtojen mukaan hoidetusta pellosta tukialueittain ja tukitasoryhmittäin enintään seuraavat
määrät:
​
Tukialueet
A, B ja C1​
euroa/ha
Tukialueet
C2-C4
euroa/ha
​Perusosa
​20
​25
Kotieläintilan korotus​ ​80
80​
Eläinmäärien laskenta
Eläinmääriä seurataan eläinrekisteristä, kansallisen tuen
tukihakemustiedoista tai tilalla pidettävästä kirjanpidosta. Hakijan on pidettävä kirjanpitoa kyseisiin kansallisiin tukijärjestelmiin oikeuttaneiden eläinten määristä
sekä pidettävä eläinrekisterien tiedot ajan tasalla, jotta
tuensaannin edellytysten täyttyminen voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tarvittavaa kirjanpitoa on säilytettävä tilalla mahdollisia tarkastuksia varten vähintään 3 vuotta sitoumuksen päättämisestä.
LFA-lisäosasitoumuksissa huomioitavat eläinryhmät ja
eläinyksikkökertoimet ovat samat kuin kansallisessa kotieläintuessa. Ne poikkeavat ympäristötuessa käytettävistä
kertoimista.
Eläinmäärät eläinrekistereistä
Nautojen eläinyksikkömäärä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen eläinyksiköiden vuosikeskiarvo.
Emakoiden laskentakausi on 1.10.2012–1.9.2013 kuukauden 1. päivien tilanteen mukaan. Emakoiden suurinta ja
pienintä eläinmäärää ei oteta mukaan keskimääräisen
eläinmäärän laskennassa. Karjujen eläinmäärä lasketaan
1.5. ja 1.9. tilanteen mukaan. Muiden sikojen (3–8 kk) määrä on sikarekisterin mukainen kalenterivuoden 2013 jokaisen kuukauden 1. päivän eläinmäärän vuosikeskiarvo.
Tiedot saadaan nauta- ja sikarekisteristä viljelijän ilmoituksen mukaan. Viljelijä voi myös vaatia käytettäväksi valvonnassa todettuja eläinmääriä.
Eläinmäärät kirjanpidosta
ja neljää pienintä eläinmäärää. Vaikka laskentaan riittää
vähäisempi määrä kuukausia, kirjanpitovelvollisuus koskee jokaista kuukautta. Viljelijä voi myös vaatia käytettäväksi valvonnassa todettuja eläinmääriä.
Ankka- ja hanhiemojen, tarhattujen fasaani- ja sorsaemojen sekä broilerien eläinyksikkömäärä saadaan keskiarvona kahden laskentapäivän (1.5. ja 1.9.2013) perusteella. Viljelijä voi myös vaatia käytettäväksi valvonnassa todettuja
eläinmääriä.
Muista eläimistä (uuhet, kutut ja hevoset) käytetään edeltävän vuoden kansalliseen tukeen oikeutettujen eläinten
eläinyksikkömäärää, jolle on myönnetty ja myös maksettu kansallista kotieläintukea. Viljelijä voi myös vaatia käytettäväksi valvonnassa todettuja eläinmääriä. Teurastetuille ankoille, hanhille, kalkkunoille, fasaaneille ja sorsille
ei enää makseta kansallista kotieläintukea, mutta niiden
eläinmäärä huomioidaan LFA-lisäosan eläintiheyslaskelmassa.
Eläinmäärien laskennan perusteet:
Eläinryhmät​
LFA-lisäosan sitoumus
Naudat
​Nautarekisteri 2013
Emakot
​Sikarekisteri
Karjut
​Sikarekisteri
Muut siat (3–8 kk)
​Sikarekisteri
Kanat (ml. kanaemot)​
​ irjanpito tilalla (joka
K
kuukauden 1. päivä aikavälillä 1.10.2012–1.9.2013)
Broilerit​
​Kirjanpito tilalla
(1.5.2013 ja 1.9.2013 tilanne
riittää laskentaan)
Broileri-ja kalkkunaemot​
​Kirjanpito tilalla
(joka kuukauden 1. päivä)
Hanhi- ja ankkaemot​
​ irjanpito tilalla (1.5.2013
K
ja 1.9.2013 tilanne)
​ arhatut sorsa- ja
T
fasaaniemot
​ irjanpito tilalla (1.5.2013
K
ja 1.9.2013 tilanne riittää)
Teurastetut ankat, hanhet,
kalkkunat, fasaanit ja sorsat
vuonna 2013​
​Kirjanpito tilalla
Uuhet ja kutut ​
​Kansallisen tuen eläimet
Hevoset ​
​Kansallisen tuen eläimet
Kanojen (ml. emokanat), broileri- ja kalkkunaemojen osalta laskentakausi on 1.10.2012–1.9.2013 kuukauden 1. päi­
vien tilanteen mukaan. Kanojen sekä broileri- ja kalkkunaemojen ey-määrässä ei oteta mukaan laskentaan suurinta
65
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
Tuotannon tai tilarakenteen muutokset
sitoumuskaudella
Kotieläintila muuttuu kasvinviljelytilaksi sitoumuskauden
jäljellä olevaksi ajaksi, jos tila ei täytä kotieläintilalle asetettuja ehtoja, ellei muutos johdu käynnissä olevasta kotieläininvestoinnista tai viljelijästä riippumattomasta syystä. Laskentatavassa (= vähintään 10 ey/tila ja vähintään
0,2 ey/ha) sekä vähimmäiseläinmäärän että eläintiheyden
on täytyttävä koko sitoumuskauden ajan lyhytaikaisia tuotantotaukoja lukuun ottamatta.
Poikkeuksellisesta olosuhteesta ja tilan tuotantosuunnan
muuttumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 10 työpäivän
kuluessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Tila, joka on saanut vain LFA-lisäosan perusosaa, voi
päästä kotieläintilaksi, jos
• kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos
tai muu koko tilan hallinnan siirto ja sitoumus siirretään;
• tapahtuu lisäosasitoumuksen tehneiden tilojen välisiä
yhdistymisiä ja ey-vaatimus täyttyy tai
• tila on antanut lisäosasitoumuksen kotieläintilana,
mutta muutettu eläinmäärän vähentyessä kasvitilaksi.
LFA-lisäosan valvonta ja tuen maksaminen
Kotieläintilan ehtojen täyttymistä tarkastellaan valvontojen yhteydessä.
LFA-lisäosan maksaminen tapahtuu arvion mukaan vuoden 2014 lopulla luonnonhaittakorvauksen maksamisen
jälkeen. Jos luonnonhaittakorvauksen ja LFA-lisäosan
yhteismäärän perusteella koko maan tukikattokeskiarvo
250 €/ha uhkaa ylittyä, alennetaan sekä maksettavaa kansallisen lisäosan perusosaa että kotieläintilojen korotettua
lisäosaa samassa suhteessa koko maassa siten, että tukikattokeskiarvo 250 €/ha ei ylity.
LFA-lisäosa maksetaan samalta alalta kuin luonnonhaittakorvaus, vaikka summa alittaisi 100 €.
8.5Ympäristötuki
Sitoumuksen antaminen ja maksamisen
hakeminen
Maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea eli ympäristötukea maksetaan ympäristötukisitoumuksen antaneille viljelijöille. Ympäristötukisitoumus
66
on viisivuotinen ja koskee maatilan koko peltoalaa. Sitoumusehtoja on siten noudatettava kaikilla hakijan hallinnassa olevilla lohkoilla, myös tukikelvottomilla lohkoilla,
joista ei makseta tukea. Lohkojen tukikelpoisuudesta kerrotaan luvussa 8.1.
Vuosina 2007–2009 annettujen ympäristötukisitoumusten jatkaminen ja lisätoimenpiteiden muuttaminen luvussa 8.5.1
Uusien ympäristötukisitoumusten hakemisesta säädetään
valtion talousarvion määrärahojen rajoissa vuosittain annettavassa luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötukien
hakua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon mennessä vuoden 2014 asetusta ei ole vielä annettu.
Jos sitoumusten antaminen on mahdollista, viljelijä voi
antaa vuonna 2014 uuden viisivuotisen sitoumuksen ainoastaan siinä tapauksessa, että aiempaa sitoumusta ei ole
ja tuen yleisten ehtojen lisäksi sitoumusehdoissa kerrotut edellytykset täyttyvät. Hakija antaa uuden sitoumuksen hakemalla tuen maksua tukihakemuslomakkeella
101B (kohta 1) ja täyttää lisäksi ympäristötuen sitoumuslomakkeen 111A sekä tarvittaessa kotieläimiä koskevan
lomakkeen 111A, jotta ympäristötukea voidaan maksaa
vuonna 2014. Sitoumushakemus palautetaan maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Talouskeskuksen puuttuessa palautetaan hakemus siihen kuntaan, jossa valtaosa maatilan pelloista
sijaitsee.
Ympäristötuen ehdoista kerrotaan tarkemmin sitoumusehdoissa. Viljelijöille on toimitettu ympäristötuen sitoumusehdot sitoumuksen antamisvuonna. Sitoumusehtoja
saa myös kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja lisäksi ne löytyvät internetsivulta www.suomi.fi/lomakkeet
Ympäristötuen perustoimenpiteet
Perustoimenpiteitä ovat:
• viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta
• peltokasvien lannoitus
• puutarhakasvien lannoitus
• pientareet ja suojakaistat
• luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito.
Katso tarkempia tietoja perustoimenpiteistä luvusta 8.5.2
Perustoimenpiteen tuki on eriytetty kasvinviljelytiloille ja
kotieläintiloille. Kotieläintilan mukainen perustoimenpi-
8
teen tuki peltokasveille maksetaan viljelijälle, jonka maatilalla on tuotantoeläimiä vähintään 0,4 eläinyksikköä/tukikelpoinen peltohehtaari tai vähintään 25 eläinyksikköä ja
joka on ilmoittanut täyttävänsä em. ehdon. Muuntokertoimet eläinyksikköjen laskemiseksi ovat seuraavat:
Sonnit, lehmät ja muut yli 2-vuotiaat nauta-eläimet, yli 6 kuukauden ikäiset hevoseläimet
1,0​
• yli 6 kuukauden ikäiset ponit
0,4
Vähintään 6 kuukauden ja enintään 2 vuoden
ikäiset nautaeläimet
​
0,6
Alle 6 kuukauden ikäiset nautaeläimet
​0,15
​Lampaat, vuohet (yli 1 v)
​0,15
​Emakot (porsaineen tai joutilaana)
​0,4
​Muut siat
​0,11
Munivat kanat
​0,11
Muu siipikarja
• emolinnut
• kalkkunat, hanhet, ankat (tilalla teuraaksi
kasvatettavat)
• broilerit (broileriksi kasvatettavat)
​
0,01
0,005
0,002
Puutarhakasveilla perustoimenpiteen tuki on jaettu kolmeen ryhmään: ryhmän 1 puutarhakasvit, ryhmän 2 puutarhakasvit ja eräät siemenmaustekasvit.
Katso luvusta 8.5.2 mahdollisuuksista muuttaa valittuja
perustoimenpiteitä
Lisätoimenpiteitä puutarhakasveille koko maassa ovat:
• typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla
• katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla
• tuhoeläinten seurantamenetelmien käyttö.
Viljelijän on valittava A- ja B-tukialueilla sijaitseville pelloille yksi lisätoimenpide. Lisätoimenpide voidaan jättää
valitsematta, jos maatila on puutarhatila tai viljelijän peltoja sijaitsee vain C-tukialueella. Viljelijä voi valita A- ja
B-tukialueilla sijaitseville pelloille enintään neljä lisätoimenpidettä ja C-tukialueella sijaitseville pelloille enintään
kaksi lisätoimenpidettä. Puutarhatiloilla voi valita em.
määrät, mutta näistä valituista lisätoimenpiteistä puutarhakasvien lisätoimenpiteitä voi olla A- ja B-tukialueilla
enintään kaksi ja C-tukialueella enintään yksi.
Useissa lisätoimenpiteissä on toimenpidekohtaisia rajoituksia, jotka rajaavat lisätoimenpiteen valinnan mahdolliseksi vain tietyntyyppisille maatiloille.
Lisätoimenpiteen tukea maksetaan niistä tukikelpoisista
peltoaloista, joista maksetaan perustoimenpiteen tukea.
Niistä peltoaloista, joista maksetaan luonnonhoitopellon
tukea, ei lisätoimenpiteen tukea kuitenkaan makseta.
Katso luvusta 8.5.2 mahdollisuuksista muuttaa valittuja lisätoimenpiteitä
Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla
Jos vuonna 2012 tai 2013 ympäristötukisitoumuksen antanut viljelijä on valinnut lomakkeella 111 tai 111B ympäristötuen lisätoimenpiteeksi ”Katteen käyttö monivuotisilla
puutarhakasveilla”, eikä hakija ole ilmoittanut toteuttavansa tätä lisätoimenpidettä viimeistään 30.6.2012 tai
30.6.2013, on hakijan ilmoitettava viimeistään vuonna
2014 lomakkeen 101B lisätietoja-kohdassa, että hakija toteuttaa toimenpiteen seuraavasti:
Ympäristötuen lisätoimenpiteet
Lisätoimenpiteet eri tukialueilla
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille
koko maassa ovat:
• vähennetty lannoitus
• typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla
• peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty
muokkaus
• lannan levitys kasvukaudella
• ravinnetaseet.
• laajaperäinen nurmituotanto (vuodesta 2011 alkaen)
Lisätoimenpiteitä tavanomaisille peltoviljelykasveille vain
A- ja B-tukialueilla ovat lisäksi:
• peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
• peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys
• viljelyn monipuolistaminen
• laajaperäinen nurmituotanto (vuosina 2007–2010 tehdyissä sitoumuksissa)
• kerääjäkasvien viljely.
Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla -lisätoimenpiteen katevaatimus täyttyy 30.6.2014 mennessä. Tällöin kyseessä olevan lisätoimenpiteen tukea maksetaan
vuodesta 2014 alkaen.
8.5.1 Vuosina 2007–2009 annettujen
ympäristötukisitoumusten
jatkaminen ja lisätoimenpiteiden
muuttaminen
​
Sitoumuksen voimassaoloaika
Ympäristötukisitoumuksen päättymispäivä on esitäytetty
maatilalomakkeen 101A kohtaan 2. Siitä hakija voi tarkas67
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
taa, kuinka pitkään sitoumus on vielä voimassa. Jos sitoumus päättyy 30.4.2014, hakija voi vuonna 2014 jatkaa ympäristötukisitoumustaan yhdellä vuodella.
Sitoumuksen jatkaminen ja lisätoimenpiteiden
muuttaminen
Valittuja lisätoimenpiteitä on toteutettava myös sitoumuksen jatkon aikana.
Vuonna 2007, 2008 tai 2009 sitoumuksen antanut viljelijä voi vuonna 2014 hakea sitoumukselle yhden vuoden jatkoa. Päättyvän sitoumuksen tilalle ei voi hakea uutta sitoumusta. Sitoumuksen jatkoa voi hakea myös 65 vuotta
täyttänyt viljelijä. Sitoumuksen jatkamista haetaan tukihakulomakkeella 101B. Sitoumusta jatkettaessa sitoumusehdot pysyvät entisellään, jos lisätoimenpiteiden muuttamista ei haeta lomakkeella 438.
Sitoumustaan jatkavan tilan, jolla on valittuna ravinnetaseet-lisätoimenpide, on tehtävä ”Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma” myös kuudennen sitoumusvuoden jälkeen ja toteutettava suunnitelman vaatimat toimenpiteet
seitsemäntenä sitoumusvuonna. Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelman tekemisestä on kerrottu viljelijöille toimitetussa Ravinnetaseet-oppaassa, joka on saatavissa
osoitteessa www.mavi.fi  Oppaat ja lomakkeet  Ympäristötukien oppaat.
Sitoumuksen jatkamista ja muutosta lisätoimenpiteisiin voi
hakea myös sähköisen tukihakemuksen palauttamisen yhteydessä Vipu-palvelussa osoitteessa https://vipu.mavi.fi.
Sitoumustaan jatkavan tilan, jolla on valittuna lisätoimenpide viljelyn monipuolistaminen, on toteutettava toimenpidettä myös vuonna 2014.
Lisätoimenpiteiden muutosmahdollisuudet
8.5.2 Lisätoimenpiteiden muuttaminen
Sitoumuksen jatkamisen yhteydessä viljelijä voi halutessaan muuttaa aiemmin valitsemiaan lisätoimenpiteitä seuraavasti:
Viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen toiseen lisätoimenpiteeseen tai luopua kokonaan yhdestä tai useammasta seuraavista lisätoimenpiteistä:
• viljelyn monipuolistaminen
• tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö
• lannan levitys kasvukaudella.
Laajaperäinen nurmituotanto -lisätoimenpide on tässä
yhteydessä mahdollista valita myös C-tukialueella.
A- ja B-tukialueilla lisätoimenpiteestä luopuminen ei ole
mahdollista, jos kyseessä on sitoumuksen ainoa pakollinen lisätoimenpide. Lisätoimenpiteen vaihtaminen on
kuitenkin mahdollista myös tässä tilanteessa. A- ja B-tukialueilla viljelijä voi lisäksi vaihtaa lisätoimenpiteitä ympäristövaikutuksiltaan tehokkaampiin lisätoimenpiteisiin
seuraavasti:
• Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty
muokkaus -lisätoimenpide on mahdollista vaihtaa lisätoimenpiteeksi peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
tai peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys
• Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys -lisätoimenpide
on mahdollista vaihtaa peltojen tehostettu kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteeseen.
68
Lisätoimenpiteiden noudattamisessa huomioitavaa
sitoumusta jatkettaessa
Lisätoimenpiteitä voidaan sitoumuskauden aikana muuttaa ympäristötuen sitoumusehdoissa kerrotuissa tapauksissa. Ympäristötukeen sitoutunut viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpidettä sitoumusehdoissa mainittujen tapausten lisäksi
myös silloin, kun viljelijä aloittaa luonnonmukaisen tuotannon tai luonnonmukaisen kotieläintuotannon harjoittamisen ja tekee sitä koskevan sopimuksen tai lopettaa kyseisen
tuotannon harjoittamisen.
Lisätoimenpiteiden muuttaminen vuonna 2014 on mahdollista haettaessa jatkoa vuonna 2007-2009 alkaneelle
ympäristötukisitoumukselle. Tästä on kerrottu enemmän
luvussa 8.5.1
Lisätoimenpiteen voi vaihtaa myös siinä tapauksessa, että
viljelijällä on ollut tilatukiasetuksen mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut lisätoimenpiteeksi peltojen
talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja kevennetyn muokkauksen, peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden, peltojen tehostetun talviaikaisen kasvipeitteisyyden tai viljelyn monipuolistamisen. Jos em. tapauksessa A- tai B-tukialueella
olevalla viljelijällä on kolme tai neljä lisätoimenpidettä tai
C-tukialueella kaksi lisätoimenpidettä, hän voi myös luopua yhdestä lisätoimenpiteestä. Lisätoimenpiteestä luovuttaessa maksettu tuki peritään takaisin.
8
8.6Ympäristötuen
erityistukisopimukset
Ympäristötuen erityistukisopimukset ovat viisi- tai kymmenvuotisia, viljelijän ja valtion kesken tehtäviä sopimuksia. Tuen suuruus on osassa sopimuksista kiinteä ja osassa se määräytyy toimenpiteisiin liittyvien kustannusten ja
tulonmenetysten perusteella.
Erityistukisopimuksia haetaan keväällä päätukihaun yhteydessä ELY-keskuksista. Kohteen tukikelpoisuus arvioidaan ennen erityistukisopimuksen hyväksymistä.
Erityistukisopimuksen saamisen edellytyksenä on myös,
että viljelijä on sitoutunut maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden noudattamiseen.
Ympäristötuen erityistukisopimuksen tehneen hakijan on
lisäksi haettava vuosittain erityistuen maksua koko sopimuskauden ajan. Maksua haetaan tukihakemuslomakkeella 101B (kohta 1D), joka on palautettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vuonna 2014 maksua on
haettava viimeistään 30.4.2014.
Erityistukisopimuksia ovat:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito
monivaikutteisen kosteikon hoito
pohjavesialueiden peltoviljely
luonnonmukainen tuotanto
luonnonmukainen kotieläintuotanto
perinnebiotooppien hoito
luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen
alkuperäiskasvien viljely
alkuperäisrotujen kasvattaminen
valumavesien käsittelymenetelmät
ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen
lietelannan sijoittaminen peltoon
turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely.
Eritystukien hakeminen
Uusia ympäristötuen erityistukisopimuksia voidaan tehdä valtion vuoden 2014 talousarvion määrärahojen puitteissa. Todennäköisesti vuonna 2014 voidaan hakea uutta
sopimusta vain luonnonmukaisen tuotannosta ja luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta sekä hoitosopimuksien, jotka on toteutettava ei-tuotannollisten investointien
jälkeen. Uusien sopimusten tekemisestä ja lisäalojen hakemisesta voimassa oleviin sopimuksiin säädetään vuosittain annettavassa ympäristötuen hakua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon mennessä
vuoden 2014 asetusta ei ole vielä annettu.
Erityistukisopimusten ehdot on esitetty kunkin sopimustyypin oppaassa ja sopimusehdoissa. Näitä saa ELY-keskuksista sekä osoitteista www.mavi.fi  Oppaat ja ohjeet
 Ympäristötukien oppaat ja www.suomi.fi/lomakkeet
Erityistukisopimukset ja lisätoimenpiteet
Tietyt lisätoimenpiteet ja erityistukisopimukset eivät voi
olla voimassa samanaikaisesti. Sopimusehdoissa on mainittu lisätoimenpiteet, jotka eivät voi olla tilalla valittuina
kyseisen sopimuksen voimassaoloaikana.
8.7 Ympäristötuet rekisteröidyille
yhdistyksille
Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea perinnebiotooppien hoitoa, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä sekä monivaikutteisen kosteikon hoitoa koskevia ympäristötuen erityistukisopimuksia. Yhdistysten on
mahdollista hakea myös arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen sekä monivaikutteisten kosteikkojen
perustamiseen tarkoitettuja ei-tuotannollisten investointien tukea.
Ympäristötuen erityistukisopimuksen tehneen rekisteröidyn yhdistyksen on lisäksi haettava vuosittain erityistuen
maksua koko sopimuskauden ajan. Vuonna 2014 maksua
on haettava viimeistään 30.4.2014. Rekisteröidyt yhdistykset hakevat maksua vapaamuotoisella hakemuksella siitä
ELY-keskuksesta, jonka kanssa erityistukisopimus on tehty
8.8 Ei-tuotannolliset investoinnit
Ympäristötukeen liittyy myös ei-tuotannollisten investointien tuki arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaamiseen ja aitaamiseen sekä monivaikutteisten kosteikkojen
perustamiseen. Se on kuitenkin oma tukijärjestelmänsä.
Ei-tuotannollisen investoinnin tukea voidaan myöntää
valtion vuoden 2014 talousarvion määrärahojen puitteissa. Ei-tuotannollisten investointien hausta säädetään vuosittain annettavassa ympäristötuen hakua koskevassa
valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan painoon mennessä vuoden 2014 asetusta ei ole vielä annettu.
Tuenhakijana voi olla joko viljelijä tai rekisteröity yhdistys. Investointihankkeen valmistuttua kohteen hoidosta
on tehtävä vastaava ympäristötuen erityistukisopimus.
Kosteikot
Kosteikkojen perustamista tuetaan Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen, Perämereen tai Merenkurk69
8.Luonnonhaittakorvaukset
ja ympäristötuet
kuun laskevan jokivesistön valuma-alueella tai sellaisten
järvien valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella
voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta ja edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Muilla alueilla kosteikkojen perustamista voidaan
tukea, jos kohde kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen
laatimaan tai hyväksymään suojavyöhykkeiden, luonnon
monimuotoisuuden tai kosteikkojen yleissuunnitelmaan.
Kosteikon perustamiseen voidaan myöntää tukea vain sellaisiin kohteisiin, joilla peltoja on yli 20 % kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta. Kosteikon
pinta-alan on oltava vähintään 0,5 % yläpuolisen valumaalueen pinta-alasta.
Arvokkaat perinnebiotoopit
Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan esimerkiksi
ketoa, niittyä, hakamaata tai metsälaidunta jonka ympäristöhallinto on määritellyt valtakunnallisesti, maakunnal-
70
lisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi. Arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostamiseksi tuettavia
toimenpiteitä ovat muun muassa alueen aitaaminen sekä
pensaikon ja puuston alkuraivaus ja raivausjätteen poistaminen. Toimenpiteisiin voidaan sisällyttää myös toteuttamisalueella olevien perinteisten rakennelmien säilyttäminen ja kunnostaminen.
Hakeminen ja maksaminen
Ei-tuotannollisten investointien tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen
maksu-hakemuksen perusteella.
Tarkemmat tuen ehdot ja hakuohjeet on esitetty ei-tuotannollisten investointien hakulomakkeissa 195, 195B, 196
ja 196B ja niihin liittyvissä tuen ehdoissa, joita saa ELYkeskuksista sekä Mavin internetsivulta: www.mavi.fi 
Tuet ja palvelut Viljelijä  Ei-tuotannolliset investoinnit.
9. Kansalliset peltotuet
Uutta 2014
• Kotieläintilan hehtaarituki ja Etelä-Suomen erikoiskasvituki ovat haussa viimeistä kertaa.
Kansalliset peltotuet ovat Etelä- ja Pohjois-Suomessa erilaisia. Etelä-Suomen kansallisia peltotukia maksetaan kotieläintiloille ja avomaanvihanneksia tai tärkkelysperunaa
viljeleville tiloille. Pohjoiset tuet koostuvat kolmesta tukimuodosta, jotka maksetaan peltoviljelylle kasvikohtaisena tukena, yleisenä hehtaaritukena ja nuorille viljelijöille
suunnattuna tukena. Lisäksi kansallista tukea maksetaan
koko maassa sokerijuurikkaan tuotannolle. Yksikkötukien
määrät on koottu taulukkoon tämän luvun loppuun.
Kaikkia tässä luvussa mainittuja tukia koskevat edellytykset koskien hakijaa, maatilaa ja viljelytapaa löytyvät luvusta 3. Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa löytyy
luvusta 8.4.
9.1 Kotieläintilan hehtaarituki
Kotieläintilan hehtaaritukea myönnetään vain A- ja B-tukialueella sijaitseville kotieläintiloille. Tukea maksetaan
kotieläintiloille, joilla on vahvistettu enimmäisala ja joille
maksetaan luonnonhaittakorvausta (= LFA-tuki).
Enimmäisala
Enimmäisala vahvistettiin maatilalle ensimmäisen kotieläintilan hehtaarituen maksun yhteydessä tukivuonna
2008 tai 2009. Se tarkoittaa pinta-alaa, joka oli tukivuonna 2007 tukikelpoista tuenhakijan LFA-tuessa. Enimmäisala ei voi myöhempinä vuosina enää kasvaa, mutta se
voidaan siirtää toiselle tuenhakijalle sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallinnansiirron yhteydessä (lomakkeella
156). Uusi viljelijä voi saada enimmäisalan vain koko tilan
hallinnansiirron kautta tilalta, jolla on enimmäisala. Tilalla oleva enimmäisala on mainittu maatilalomakkeen 101A
kohdassa 4. Enimmäisala säilyy maatilalla, vaikka maatila
ei täyttäisikään joka vuosi kotieläintilan vaatimusta.
Kotieläintila
Kotieläintilalla tarkoitetaan maatilaa, joka on tukivuonna
LFA-lisäosassa kotieläintila tai täyttää vastaavan eläintiheysvaatimuksen (alla). Kotieläintaloutta tulee harjoittaa
vähintään huhtikuun 2014 loppuun saakka.
Eläintiheyden tulee olla vähintään 0,4 eläinyksikköä
LFA-tukikelpoista hehtaaria kohti TAI tilalla on oltava vähintään 10 eläinyksikköä kotieläinten koko laskentajakson ajan ja eläintiheys on oltava vähintään 0,2
eläinyksikköä LFA-tukikelpoista hehtaaria kohti.
Eläintiheyden tarkistaminen
Maatila täyttää automaattisesti tuen eläintiheysvaatimuksen, jos se täyttää tukivuoden LFA-lisäosan kotieläintilan eläintiheysvaatimuksen. Muiden maatilojen eläintiheys tarkistetaan tuenhakijan tukitiedoista samoin perustein
kuin vuonna 2013 annetuissa Manner-Suomen LFA-lisäosasitoumuksissa. LFA-alaan lasketaan tällöin mukaan
vain tukialueilla A ja B sijaitsevat pellot. Tuenhakijan halutessa eläintiheyden laskentaan käytetään valvonnassa
(2013) todettua eläinmäärää tai eläinmäärään lasketaan
mukaan yhteisömuotoisen yrityksen eläinmäärä. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet lasketaan mukaan kuitenkin
vain yhden maatilan eläinmäärään. Lisätietoja eläinyksikkömäärän laskemisesta luvussa 8.4.
9.2 Etelä-Suomen erikoiskasvituki
Etelä-Suomen erikoiskasvituki on tarkoitettu tukialueella
A tai B sijaitsevalle maatilalle, jolla viljellään tärkkelysperunaa tai avomaanvihanneksia. Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset;
herneistä tuleentumattomina korjattavat tarhaherneet
(silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne).
Tukea ei makseta avomaanvihannesten rehutuotannolle (esim. rehulanttu tai rehunauris), istukassipulille (lisäysaineiston tuottaminen), vihannestaimituotannolle
eikä maustekasveille. Vihannesten muu kuin ihmisravinnoksi tapahtuva käyttö on ilmoitettava kasvulohkolomakkeen lisätietoja -kohdassa.
Viljelijällä on oltava puutarhakasvien viljelyssä olevaa peltoa vähintään 0,5 hehtaaria. Vähimmäisalaan lasketaan
avomaan vihannesten, marjojen, hedelmien, siemenmauste- ja lääkekasvien, koristekasvien, taimitarhatuotannon
ja yrttimausteiden viljelyalat sekä kasvimaaksi ilmoitettu
viljelyala. Kun marja-, hedelmä- tai taimitarhakasveja istutetaan, kasvulohkon reuna arvioidaan sen mukaan, mihin kasvin uloimmat oksat tulevat ulottumaan, kun kasvi
on täysikasvuinen (taimitarhakasveilla lopullinen myyntikoko). Viljeltäessä peräkkäin kahta puutarhakasvia tai esimerkiksi perunaa ja salaattia, tukea voidaan hakea vain
toiselle näistä kasveista.
Hyväksyttävään viljelytapaan kuuluu, että kasvien istutus
tai kylvö tehdään 30.6.2014 mennessä. Myöhemmin kylvetyt tai istutetut avomaanvihannekset ovat tukikelpoisia
vain, jos niiden kylvö- tai istutuspäivämäärä on ilmoitettu
maaseutuelinkeinoviranomaiselle vuoden 2014 loppuun
mennessä.
71
9. Kansalliset peltotuet
9.3 Pohjoiset tuet
Lohkon tukikelpoisuus
Pohjoisia tukia ei myönnetä peltoalalle, jonka viljelijä ilmoittaa ensimmäistä kertaa kasvulohkolomakkeella 102B
vuonna 2005–2014. Tukeen oikeuttavia ovat näistä kuitenkin sellaiset peltoalat, jotka hyväksytään vuonna 2014 tukikelpoisiksi maatalouden ympäristötuessa tai LFA:ssa.
Tukikelpoisuus pohjoisiin tukiin myönnetään kunnassa ilman erillistä hakua. Lohkon tukikelpoisuus pohjoisiin tukiin säilyy, vaikka lohko siirretään pois ympäristötuki- tai
LFA-sitoumuksesta.
Tukiyksikkökerroin
Pohjoiseen hehtaaritukeen liittyy pinta-alarajoite, jonka
arvioidaan vuonna 2014 ylittyvän. Tämän takia tukeen on
asetettu tukiyksikkökerroin. Tukiyksikkökerrointa muutetaan, jos tuen myöntämisen perusteena olevien tukiyksiköiden määrä ylittyy.
Ympäristöehdot
Pohjoisissa tuissa tulee noudattaa osaa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista. Täydentävien ehtojen vaatimukset löytyvät luvusta 6.
Pohjoinen hehtaarituki
Pohjoinen hehtaarituki on tarkoitettu tukialueella C viljeltäville tietyille peltokasveille: vehnä, ruis, sokerijuurikas,
tärkkelysperuna, avomaanvihannekset, öljy- ja valkuaiskasvit, öljy- ja kuitupellava, tattari, maissi, valkuaiskasvipohjaiset seoskasvustot ja hamppu.
Yleinen hehtaarituki
Yleinen hehtaarituki on tarkoitettu kaikelle peltoviljelyalalle tukialueella C2–C4. Tukeen ei kuitenkaan ole oikeutettu viljelemätön lohko, hoidettu viljelemätön pelto, luonnonlaidun ja -niitty, kasvimaa eikä kasvihuoneala.
Tukikelpoisia kasveja ovat maatalous-, puutarha- ja energiakasvit. Energiakasveilla tarkoitetaan yksivuotisia tai
lyhytkiertoisia energiatarkoitukseen viljeltäviä kasveja.
Tukialueilla C3 ja C4 yleistä hehtaaritukea maksetaan
avomaanvihanneksille, mutta ei muille pohjoista hehtaaritukea saaville kasveille.
Nuorten viljelijöiden tuki
Nuorten viljelijöiden tuki on tarkoitettu tukialueen C viljelijälle, joka tai jonka puoliso on alle 40-vuotias. Tukea
maksetaan maatalous- puutarha- ja energiakasvien viljelyssä olevalle peltoalalle; ei kuitenkaan viljelemättömälle
lohkolle, hoidetulle viljelemättömälle pellolle, luonnonlaitumelle ja -niitylle, kasvimaalle eikä kasvihuonealalle.
Vehnän ja rukiin jyväsato on korjattava puimalla. Spelttivehnä oikeuttaa vehnän suuruiseen tukeen.
Nuoreksi viljelijäksi katsotaan viljelijä, joka tai jonka puoliso oli alle 40-vuotias 31.12.2013. Myös luonnollisten henkilöiden muodostamalle ryhmälle myönnetään tukea, jos
ryhmän kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat
täyttävät ikäedellytyksen. Sukupolvenvaihdostapauksissa
tuki myönnetään jatkajalle, jos sukupolvenvaihdos tapahtuu viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2014 ja entinen haltija
on tehnyt muuten hyväksyttävän tukihakemuksen.
Ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset
9.4 Sokerijuurikkaan tuki
Vehnä ja ruis
Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä tukikelpoinen on
tuleentumattomana korjattava tarhaherne (eli silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherneet). Tukea ei makseta avomaanvihannesten rehutuotannolle (esim. rehulanttu tai
rehunauris), istukassipulille (lisäysaineiston tuottaminen),
vihannestaimituotannolle eikä maustekasveille. Vihannesten muu kuin ihmisravinnoksi tapahtuva käyttö on ilmoitettava kasvulohkolomakkeen lisätietoja-kohdassa.
Muut peltokasvit
Muita tukikelpoisia peltokasveja ovat öljy- ja valkuaiskasvit, öljy- ja kuitupellava, tattari, maissi, sokerimais72
si ja hamppu. Katso hampun erityisvaatimukset hakuoppaan liitteestä I. Herneen/härkäpavun/makea lupiinin ja
viljan seoskasvusto on tukikelpoinen, jos seoksen yhteenlasketusta siemenmäärästä (kg) alle 50 % on viljan siementä. Makea lupiinin erityisvaatimukset löytyvät luvusta 10.
Sokerijuurikkaan tuki on tarkoitettu sokerijuurikkaan viljelijöille. Tukea myönnetään vain sokerintuotantoon käytettävälle sokerijuurikasalalle. Muuhun käyttöön viljeltävälle sokerijuurikasalalle tukea ei myönnetä (muu käyttö
ilmoitettava kasvulohkolomakkeen lisätiedoissa).
Sokerijuurikkaan kuljetustuki
Sokerijuurikkaan kuljetustuesta järjestetään erillinen
haku keväällä 2014. Kuljetustuki maksetaan vuosittain
edellisen vuoden sokerijuurikkaan sopimusmäärän perusteella.
9
Taulukko. Kansallisten peltotukien yksikkötuet
TUKITYYPPI
Tukikelpoiset kasvit
Yksikkötuen Tuen kokonaismäärä
määrä (e/ha) (milj. euroa)
Kotieläintilan ha-tuki (A, B)
LFA-tukikelpoiset kasvit
41
9,69
Erikoiskasvituki (A, B)
avomaanvihannekset, tärkkelysperuna
100
0,86
Pohjoinen hehtaarituki (C)
tukiyksikkökerroin 0,65
tukialueet C1, C2 ja C2p
vehnä
58
tukialueet C1, C2 ja C2p
ruis
230
tukialueet C1, C2 ja C2p
sokerijuurikas
154
tukialueet C1, C2 ja C2p
tärkkelysperuna
204
tukialueet C1-C4
avomaanvihannekset
535
tukialue C1
muut peltokasvit
184
tukialue C2
muut peltokasvit
73
tukialueet C2 ja C2p
viljelyksessä olevat kasvit
28
tukialue C3
viljelyksessä olevat kasvit
44
tukialue C4
viljelyksessä olevat kasvit
95
Nuorten viljelijöiden tuki (C)
viljelyksessä olevat kasvit
36
Sokerijuurikkaan tuki
sokerijuurikas
350
Yleinen hehtaarituki (C2–C4)
Pienin maksettava tuen määrä on 100 euroa. Jos haettu tuen kokonaismäärä ylittyy, yksikkötuen määrää alennetaan.
73
10. Muut peltoviljelyn tuet
10.1 Valkuais- ja öljykasvipalkkio
Valkuais- ja öljykasvipalkkiota haetaan tukihakemuslomakkeella 101B kohdassa 1E. Tukikelpoiset kasvit ilmoitetaan kasvulohkolomakkeella 102B. Valkuais- ja öljykasvipalkkio kuuluu EU:n rahoittamiin suoriin tukiin ja on
tuotantosidonnainen tuki.
Tukikelpoiset kasvit ja tukiehdot
Tukikelpoisia kasveja ovat seuraavat syksyllä 2013 kylvetyt ja keväällä 30.6.2014 mennessä kylvettävät kasvit:
• syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, au-
ringonkukka, öljypellava, ruistankio, härkäpapu
• öljyhamppu (ks. öljyhampun tarkemmat tukiehdot
hakuoppaan liitteestä G)
• peltoherne (eli ruoka- ja rehuherneet). Tarhaherne,
johon kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne,
ei ole tukikelpoinen.
• makea lupiini. Lupiinin lajike oikeuttaa tukeen, jos
se on hyväksytty jonkin EU:n jäsenmaan virallisessa
lajikeluettelossa ja on makea. Tukikelpoisia lajikkeita ovat esimerkiksi Amiga, Boruta, Boregine, Haags
Blaue, Energy, Mister, Sanabor ja Sonet. Lajikeluettelo löytyy EU:n virallisen lehden numerosta C379A,
joka on julkaistu 28.12.2013. Lehti on saatavilla internetistä osoitteesta
• http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.
do?uri=OJ:C:2013:379A:0001:0713:FI:PDF
Lupiini on kohdissa 35–37. Tukikelvottomat karvaat (kitkerät) lajikkeet on merkitty lajikeluetteloon koodilla 13.
Viljelijän on säilytettävä siementen vakuustodistus ja
ostokuitti. Niistä katsotaan kylvetyn siemenen alkuperä mahdollisessa valvonnassa. Ellei vakuustodistusta ja ostokuittia ole, siementen alkuperä on osoitettava
muulla luotettavalla tavalla.
• Peltoherneen, härkäpavun ja/tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle on kylvetty siemenseosta siten, että yhteenlasketusta
kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. Seoksen siemenmäärät (kg/ha) on pystyttävä osoittamaan valvonnassa esim. lohkokohtaisesta kirjanpidosta.
Palkkioon oikeuttavien tukikelpoisten kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala tulee olla
vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta.
Em. hakijan peltoalaan lasketaan mukaan tilatukiominaisuuden PELTO (A) alla ilmoitetut kasvit ja käyttömuo74
dot lukuun ottamatta seuraavia pääsääntöisesti vähintään
viiden vuoden viljelykierrossa olevia kasveja: marjapensaat, lakka, puolukka, karpalo, mesimarja, raparperi, parsa, hedelmäpuut, ruokohelpi, lyhytkiertoinen energiapuu,
koristekasvit sekä taimitarhat.
Tukikelpoisia kasveja on viljeltävä täydentävien ehtojen
mukaisesti. Täydentävistä ehdoista kerrotaan hakuoppaan luvussa 6. Sadonkorjuuvelvoitetta ei ole. Pienin
palkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.
Palkkion määrä
Valkuais- ja öljykasvipalkkiota myönnetään tukikelpoisten
kasvien viljelyksessä olevalle peltoalalle 85 €/ha. Palkkiota maksetaan kaikilla tukialueilla Manner-Suomessa sekä
Ahvenanmaalla.
Palkkiota voidaan myöntää Suomessa yhteensä enintään 5 961 000 euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten
perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa
enimmäismäärän, lopullinen tuki voi olla pienempi tai
suurempi kuin 85 €/ha.
Valkuais- ja öljykasvipalkkiota koskee rahoituskurileikkaus (ks. hakuoppaan kohta 16.2). Modulaatiota ei enää sovelleta.
10.2Tärkkelysperunapalkkio
EU:n rahoittama tärkkelysperunapalkkio on tarkoitettu vain viljelijöille. Tärkkelysperunapalkkiota haetaan
tukihakemuslomakkeella 101B, kohdassa 1F. Tärkkelysperunan kasvulohkot on ilmoitettava lomakkeella 102B.
Tärkkelysperunan siemenlisäys ilmoitetaan erikseen lomakkeella 102B. Tärkkelysperunan omaa siemenlisäystä
ei saa sisällyttää tärkkelysperunan viljelysopimukseen.
Viljelijän on toimitettava tukihakemus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2014. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.mavi.fi. Lomakkeet on saatavissa osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet.
Tuen ehdot
Tukea saadakseen viljelijän on:
• tehtävä viljelysopimus perunatärkkelysteollisuuden
kanssa
• käytettävä lohkotietopankkia
• tehtävä peltomaan laatutesti
• osallistuttava viiteen koulutuspäivään
10
Viljelysopimus
Viljelijän on tehtävä viljelysopimus perunatärkkelysteollisuuden kanssa. Viljelysopimukseen on käytettävä lomaketta 273 Tärkkelysperunan viljelysopimus tai muuta vastaavat tiedot sisältävää asiakirjaa. Sopimus on tehtävä
30.6.2014 mennessä.
Lohkotietopankki
Lohkotietopankki on perunatärkkelysteollisuuden ylläpitämä tietokanta, johon viljelijä tallentaa kasvukauden
kaikki viljelytapahtumat lohkokohtaisesti. Lohkotietopankkiin on myös ilmoitettava peltomaan laatutestin tiedot. Palkkion myöntämisen edellytyksenä on tietojen toimittaminen lohkotietopankkiin.
Peltomaan laatutesti
Viljelijän on tehtävä kaksiosainen peltomaan laatutesti
Maaseutuviraston hyväksymien ja perunatärkkelysteollisuuden toimittamien ohjeiden mukaisesti tärkkelysperunan viljelyksessä olevien kasvulohkojen kasvukunnon
kartoittamiseksi. Peltomaan laatutestin lohkokohtainen
arviointi tehdään kaikilta tärkkelysperunan kasvulohkoilta. Siinä arvioidaan tärkkelysperunan viljelyksessä olevien kasvulohkojen fysikaalinen tila ja tiedot täytetään lohkokohtaiselle arviointilomakkeelle. Kasvulohkokohtainen
arviointilomake on täytettävä kaikkien tärkkelysperunan viljelyksessä olevien kasvulohkojen osalta viimeistään
30.6.2014.
Laatutestin toinen osa, kuoppatesti, on tehtävä vähintään
yhdeltä tärkkelysperunan viljelyksessä olevalta kasvulohkolta. Tilalla, jolla tärkkelysperunan viljelyksessä oleva kokonaisala ylittää 10 hehtaaria ja kasvulohkojen arvioinnissa havaitaan selvästi kasvukuntoa heikentäviä ongelmia,
on kuoppatestejä tehtävä vähintään yksi jokaista alkavaa
10 hehtaaria kohti. Tieto peltomaan laatutestin molempi-
en osien suorittamisesta on tallennettava lohkotietopankkiin 31.10.2014 mennessä. Peltomaan laatutestin suorittamisesta saa lisätietoa perunatärkkelysteollisuudelta.
Koulutus
Viljelijän tai maatilan toimintaan aktiivisesti osallistuvan
henkilön on osallistuttava perunatärkkelysteollisuuden
järjestämään viisipäiväiseen koulutukseen. Koulutukseen
sisältyy tärkkelysperunan viljelyä ja peltomaan laatutestiä
koskevaa koulutusta. Koulutus voi tapahtua viljelijän valitsemalla tavalla lähi-, etä- tai pellonpiennaropiskeluna,
joista etäpäiviä voi olla kaksi koulutuspäivää. Lisätietoa
koulutuksesta ja koulutuspäivien ajankohdasta saa perunatärkkelysteollisuudelta. Koulutuspäivät on suoritettava
31.12.2014 mennessä. Niiden viljelijöiden, jotka ovat suorittaneet kaikki viisi koulutuspäivää alkaen 1.12.2011, ei tarvitse enää osallistua koulutukseen.
Jos viisipäiväisestä koulutuksesta on suoritettu vain osa
tai ei yhtään päivää vuosien 2011, 2012 tai 2013 aikana,
on viljelijän välttyäkseen palkkion vähennykseltä suoritettava puuttuvat koulutuspäivät vuonna 2014 niin, että viiden koulutuspäivän suoritusvaatimus täyttyy.
Palkkion määrä
Tärkkelysperunapalkkio maksetaan hehtaarikohtaisesti
ja lopullinen tukitaso määritetään palkkiokelpoisen kokonaisalan perusteella. Palkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta. Palkkion suuruus on noin 560
euroa hehtaarilta. Koko maassa tärkkelysperunapalkkiota
voidaan myöntää enintään 3 209 000 euroa. Pienin palkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria.
Tärkkelysperunapalkkiota koskee rahoituskurileikkaus
(ks. hakuoppaan kohta 16.2). Modulaatiota ei enää sovelleta.
75
11. Kansalliset kotieläintuet
ja EU:n eläinpalkkiot
11.1 Kansalliset kotieläintuet
Kansallisia kotieläintukia ovat:
• Etelä-Suomen kansallinen tuki (AB-alueilla),
• Sika- ja siipikarjatalouden Etelä-Suomen tuki (AB-alueilla),
• Pohjoinen kotieläintuki (C-alueella) ja
• Sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki (C-alueella).
Tarkempaa tietoa kansallisista kotieläintuista, tukiehdoista ja -tasoista, tukien hakemisesta ja maksamisesta on kerrottu erillisissä hakuohjeissa: Kansallinen uuhituki – vuoden 2014 hakuohjeet ja Kansalliset kotieläintuet – vuoden
2014 hakuohjeet. Ohjeet ja tukien hakuun liittyvät lomakkeet ovat saatavissa internetosoitteesta www.suomi.fi/
lomakkeet hakusanoilla mavi + lomakenumero (esim.
mavi101C) sekä tarvittaessa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta. Mavi on postittanut ohjeet ja lomakkeet niille kotieläintiloille, jotka vuonna 2013 ovat hakeneet kansallista kotieläintukea ja ovat lomakkeella 101A ilmoittaneet
haluavansa postitse vuoden 2014 viljelijätukihakumateriaalin.
Kansallisista kotieläintuista lyhyesti
Kotieläimistä maksettavan kansallisen tuen tukitaso määräytyy sen mukaan, millä tukialueella hakijan maatilan talouskeskus sijaitsee. Tukea voidaan maksaa eläinyksikkötai eläinkohtaisesti tai tilakohtaisen viitemäärän mukaan.
Eläinyksikkökohtaista tukea (euroa/ey) maksetaan:
• koko maassa emolehmistä, emolehmähiehoista, sonneista, häristä, uuhista, kutuista ja hevosista,
• AB-tukialueiden ulko- ja sisäsaaristossa lypsylehmistä
ja hiehoista,
• Manner-Ahvenanmaalla hiehoista ja
• koko maassa vuonna 2014 teurastetuista hiehoista.
Eläinkohtaista tukea (euroa/eläin) maksetaan tukialueilla C3 ja C4 kasvatetuista, vuonna 2014 teurastetuista sonneista ja häristä. Tilakohtaisen viitemäärän mukaisena tukena koko maassa maksetaan sika- ja siipikarjatalouden
tuotannosta irrotettua tukea.
Kotieläintuet maksetaan kahdessa erässä: ennakko ja lopullinen tuki. Uuhituen ennakko ja lopullinen uuhituki on
pitänyt hakea viimeistään 28.2.2014. Muista tukikelpoisista kotieläimistä maksettavan tuen sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ennakko on haettava
viimeistään 21.3.2014.
76
Vuonna 2014 teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä
ennakkona voidaan maksaa 75 % ja muista tukikelpoisista eläimistä 60 % tuen kokonaismäärästä. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan
maksaa 75 % hakijan hallinnassa 1.3.2014 olevan viitemäärän perusteella lasketun tuen kokonaismäärästä. Ennakkoa ei makseta, jos sen määrä jää alle 500 euron.
Kansallisille kotieläintuille on asetettu enimmäismäärät
(milj. euroa). Jos hyväksyttyjen hakemusten perusteella
laskettu tukien kokonaismäärä ylittää enimmäismäärät,
tukitasoa alennetaan. C-tukialueella on vuonna 2014 tuotantosidonnaisten eläinyksikkötukien (= ey-tukien) maksamiselle rajoitteita, jonka ylittävältä osalta tukea ei makseta. Jos kansallisten kotieläintukien yhteismäärä hakijaa
ja tukityyppiä kohden on alle 100 euroa, tukea ei makseta.
11.2 EU:n eläinpalkkiot
EU:n eläinpalkkioita ovat:
• nautapalkkio,
• lypsylehmäpalkkio,
• uuhipalkkio sekä
• teuraskaritsan laatupalkkio.
EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioista kerrotaan tarkemmin erillisessä ”EU:n nautaeläinpalkkiot – vuoden 2014
hakuohjeessa”. Uuhipalkkiosta ja teuraskaritsan laatupalkkiosta kerrotaan tarkemmin erillisessä ”EU:n uuhipalkkio ja teuraskaritsan laatupalkkio – vuoden 2014 hakuohjeessa”.
EU:n eläinpalkkioista lyhyesti
Nauta- ja lypsylehmäpalkkio
EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioita maksetaan vuoden
2014 aikana nautarekisteriin kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Eläinyksiköt muodostuvat palkkioehdot täyttävistä sonneista, häristä, emolehmistä ja emolehmähiehoista ja lypsylehmistä. Nautapalkkiota maksetaan
koko maassa, lypsylehmäpalkkiota vain A- ja B-alueilla.
Nauta- ja lypsylehmäpalkkiot haetaan päätukihaun yhteydessä 30.4.2014 mennessä jätettävällä osallistumisilmoituslomakkeella 144. Jos viljelijä on osallistunut palkkiojärjestelmään jo aiempina vuosina, palkkiota ei tarvitse enää
hakea vuonna 2014.
Nauta- ja lypsylehmäpalkkiot maksetaan vuosittain kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan aikaisintaan
11
joulukuussa ja toinen erä viimeistään seuraavan vuoden
kesäkuun loppuun mennessä.
EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioista kerrotaan tarkemmin erillisessä ”EU:n nautaeläinpalkkiot - vuoden 2014 hakuohjeessa”.
Uuhipalkkio ja teuraskaritsan laatupalkkio
Uuhipalkkio haetaan 1.2.2014–28.2.2014 lomakkeella
107A. Samaan aikaan on myös uuhipalkkiokiintiöiden ja
lisäkiintiöiden hakuaika. Uuhipalkkio maksetaan hakemuksella ilmoitettujen palkkiokelpoisten uuhien perusteella.
Teuraskaritsan laatupalkkiota haetaan osallistumisilmoituslomakkeella 177 hakuaikana 1.2.2014–28.2.2014. Jos
viljelijä on osallistunut palkkiojärjestelmään jo aiempina vuosina, palkkiota ei tarvitse enää hakea vuonna 2014.
Teuraskaritsan laatupalkkio maksetaan lammas- ja vuohirekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella.
Uuhipalkkio maksetaan aikaisintaan joulukuun alussa.
Teuraskaritsan laatupalkkio maksetaan viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Uuhipalkkiosta ja teuraskaritsan laatupalkkiosta kerrotaan tarkemmin erillisessä ”EU:n uuhipalkkio ja teuraskaritsan laatupalkkio - vuoden 2014 hakuohjeessa”.
77
12. Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea maksetaan meijeriin toimitetusta
ja suoraan kuluttajille myydystä maidosta. A- ja B-tukialueilla tuotantotuki on Etelä-Suomen kansallista tukea ja Ctukialueella pohjoista tukea. Tuotantotuki maksetaan sen
mukaan, millä tukialueella hakijan talouskeskus sijaitsee.
Vuoden 2014 tukitasot ovat taulukoissa 1. ja 2. Tuotantotuen lopulliset tukitasot vuodelle 2014 säädetään 2015 kevään aikana, jonka jälkeen voidaan maksaa mahdollinen
korotus kesällä 2015 (jälkitili).
Tuen hakeminen
Maidon tuotantotukea haetaan Mavin lomakkeella
282 (osallistumisilmoitus maidon tuotantotukijärjestelmään). Lomake palautetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maidon kansallisesta tuotantotuesta on
tarkempaa tietoa hakuohjeessa. Hakuohje ja osallistumisilmoitus ovat internetissä osoitteessa www.suomi.fi/
lomakkeet (käytä hakusanaa ”mavi 282”) tai ne voi pyytää
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Maidon tuotantotuen haku on päätukihausta poiketen
jatkuva. Osallistumisilmoitus tarvitsee toimittaa kuntaan
vain kerran, ja se on voimassa toistaiseksi. Osallistumisilmoitus on annettava uudestaan, jos maatila jaetaan, maatilasta tulee kuolinpesä tai maatilat yhdistetään esimerkiksi yhtymäksi.
Meijerit tallentavat tuottajilta kuukausittain keräillyt maitomäärät Kiintiörekisteriin seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Meijerimaidon tuotantotuki maksetaan
meijerin tallentaman keräilytiedon perusteella.
Suoramyyntimaidon tuottajan on ilmoitettava edellisellä kiintiökaudella myyty maito suoramyynti-ilmoituksella
(Mavin lomake 230). Suoramyynti-ilmoitus on palautettava viimeistään 15.5. ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan
valtionvirastoon. Suoramyyntimaidon tuottaja voi hakea
tuen maksua myös kiintiökautta lyhyemmältä jaksolta palauttamalla ennakkoilmoituksen suoramyynnistä (Mavin
lomake 512007) ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan valtionvirastoon. Suoramyynti-ilmoituslomake 230 on palautettava aina, koska se toimii tuenmaksun lopullisena perusteena.
78
Tuen maksaminen
Meijerimaidon tuotantotukea maksetaan kuukausittain
tuottajan tilille. Tuki on tuottajan tilillä viimeistään kolmen pankkipäivän kuluessa maksupäivästä. Osallistumisilmoituksen tultua voimaan maidon tuotantotuen
maksut tarkistetaan koko kyseiseltä kiintiökaudelta (1.4.–
31.3.) ja tukivuodelta (1.1.–31.12.) ja tuotantotuki voidaan
maksaa myös takautuvasti, jos tuen saamisen edellytykset
täyttyvät.
Tilakohtainen maitokiintiö ei rajoita tuotantotuen maksamista A- ja B-tukialueilla. Tuotantotukea ei kuitenkaan
makseta litroista, joista joudutaan maksamaan maakiintiön ylitysmaksua. Suomen maakiintiö on ylittynyt viimeksi
kiintiökaudella 2002–2003.
Taulukko 1.
Etelä-Suomen kansallisen maidon
tuotantotuen tukitasot vuonna 2014
Tukialue
snt/l
Ulkosaaristo, A ja B
4,0
Manner-Ahvenanmaa
4,0
Muu A- ja B-tukialue
2,8
C-tukialueella maatilan maitokiintiö vaikuttaa maksettavan tuotantotuen määrään. Suomen maksamalle pohjoiselle tuelle on säädetty komission päätöksellä määrärajoitteet ja kiintiön ylittävistä litroista voidaan maksaa
tuotantotukea, jollei maidon määrärajoite ylity.
C-tukialueella tuotantotukea voidaan maksaa meijeriin
toimitetusta maidosta maatilan meijerimaitokiintiöön
saakka ja suoraan kuluttajalle myydystä maidosta maatilan suoramyyntikiintiöön saakka. Tämän lisäksi vuonna
2014 tuotantotukea myönnetään 30 prosentille kiintiön
ylittävistä litroista. Tuotantotukea saavien kiintiön ylittävien litrojen osuutta voidaan nostaa tai laskea, kun lopullinen tukimenekki on laskettu. Tuotantotuki ajalle 1.1.–
31.3.2014 lasketaan kiintiökauden 2013–2014 päätyttyä ja
ajalle 1.4.–31.12.2014 kiintiökauden 2014–2015 päätyttyä.
Jos prosenttia nostetaan kiintiökauden jälkeen tehtävässä
tasauslaskelmassa, tuotantotuki voidaan maksaa uuden
prosentin mukaisena koko tukivuodelta 2014 kesällä 2015.
12
Taulukko 2. Pohjoisen maidon
tuotantotuen tukitasot vuonna 2014
C-tukialueella maidon tuotantotuen maksamista rajoittaa
lisäksi hakijakohtainen litrarajoite, jota seurataan kiintiökausittain (taulukko 3). Tuotantotukea ei makseta rajoitteen ylittävistä litroista.
Tukialue
snt/l
C1
7,7
C2
8,4
C2 pohjoinen ja saaristo
9,4
C3-P1
12,4
C3-P2
14,1
C3-P3, P4
16,7
Tukialue
miljoonaa litraa
C4-P4
21,4
C1
3,5
C4-P5
30,6
C2
3,5
C2 pohjoinen ja saaristo
3,0
C3-P1
2,5
C3-P2
2,0
C3-P3, P4
2,0
C4-P4
1,5
C4-P5
1,0
Taulukko 3. Maidon tuotantotukea voidaan
maksaa yhdelle hakijalle kiintiökautta
(1.4.–31.3.) kohti enintään seuraavasta
litramäärästä
79
13. Eläinten hyvinvoinnin tuki
Uutta 2014
• Vuonna 2014 ei todennäköisesti tehdä uusia sitoumuksia. Viljelijä voi tehdä yhden vuoden jatkositoumuksen vuosina 2008 ja 2009 alkaneisiin ja 30.4.2014
päättyviin sitoumuksiin. Vuonna 2008 alkanutta sitoumusta voi jatkaa vain, jos sitoumusta on jatkettu
vuonna 2013. Vuonna 2008 alkaneen sitoumuksen jatkositoumus tehdään vuoden 2008 sitoumusehdoilla
ja vuonna 2009 alkaneen sitoumuksen jatkositoumus
vuoden 2009 ehdoilla ajalle 1.5.2014–30.4.2015.
• Vuosina 2010–2012 tehdyt sitoumukset jatkuvat entisin ehdoin ja tukitasoin.
• Viljelijän on haettava jatkositoumusta ja tuen maksamista sähköisesti Vipu-palvelussa tai paperilomakkeella 101B.
Eläinten hyvinvoinnin tuesta lyhyesti
Eläinten hyvinvoinnin tuki on nauta- ja sikatiloille tarkoitettu tuki, jolla edistetään nautojen ja sikojen hyvinvointia. EU rahoittaa tuesta 28 % ja 72 % rahoitetaan kansallisesti. Tuen hakeminen edellyttää sitoumuksen tekemistä.
Sitoumuskauden pituus on viisi vuotta. Viljelijällä on oltava eläimiä hallinnassaan vähintään 10 eläinyksikköä koko
sitoumuskauden ajan.
Sitoumuksen hakemisesta säädetään vuonna 2014 luonnonhaittakorvauksenn, maatalouden ympäristötuen,
eläinten hyvinvoinnin tuen ja ei-tuotannollisten investointien tuen hakemisesta annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Hakuoppaan mennessä painoon asetusta ei ole
vielä annettu. Mahdollisista muutoksista ja tarkennuksista kerrotaan myöhemmin keväällä hakuoppaan 2014 korjauslehdellä, joka löytyy Mavin internetsivuilta osoitteessa www.mavi.fi à Oppaat ja lomakkeet à Viljelijä à
Hakuopas 2014.
Eläinten hyvinvoinnin tuki muodostuu perus- ja lisäehdoista. Tuesta on kerrottu tarkemmin erillisissä sitoumusehdoissa, jotka löytyvät internetosoitteesta www.mavi.fi
à Tuet ja palvelut à Viljelijä à Eläinten hyvinvoinnin
tuki.
Terveydenhuoltosopimus, -käynnit ja
-suunnitelma
Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehtoihin kuuluu eläinlääkärin tilalle tekemä terveydenhuoltosopimus, sekä vuosittain tehtävät terveydenhuoltokäynnit ja vuosittain päivitettävä terveydenhuoltosuunnitelma. Sitoumusvuonna
2014 (1.5.2014–30.4.2015) tehtävien terveydenhuoltokäyn80
tien ja -suunnitelmien asiakirjat on toimitettava kuntaan
14.5.2015 mennessä.
Terveydenhuoltosopimusta ei tarvitse toimittaa kuntaan
uudelleen, jos viljelijä on aikaisemmin toimittanut kuntaan voimassaolevan terveydenhuoltosopimuksen. Jos
kuntaan toimitettuun terveydenhuoltosopimukseen tulee
muutos, viljelijän on toimitettava uusi terveydenhuoltosopimus kuntaan 10 työpäivän kuluessa. Muutos voi olla
esim. sopimuseläinlääkärin vaihtuminen kunnaneläinlääkäristä yksityiseksi eläinlääkäriksi tai eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuksen hallinnan muutos sitoumuksen siirron yhteydessä.
Hakeminen
Vuonna 2014 ei ole todennäköisesti mahdollista hakea
uutta eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumusta. Asia varmentuu maaliskuussa hakuasetuksen antamisen jälkeen
ja mahdollisista muutoksista ja tarkennuksista kerrotaan
myöhemmin keväällä hakuoppaan 2014 korjauslehdellä.
Jos uutta sitoumusta ei ole mahdollista tehdä, viljelijä voi
tehdä yhden vuoden jatkositoumuksen vuonna 2008 tai
2009 alkaneeseen ja 30.4.2014 päättyvään sitoumukseen.
Vuonna 2008 alkanutta sitoumusta voi jatkaa vain, jos sitoumusta on jatkettu vuonna 2013. Vuonna 2008 alkaneen
sitoumuksen jatkositoumus tehdään vuoden 2008 sitoumusehdoilla ja vuonna 2009 alkaneen sitoumuksen jatkositoumus vuoden 2009 ehdoilla ajalle 1.5.2014–30.4.2015.
Vuosina 2010–2012 tehdyt sitoumukset jatkuvat entisin
ehdoin ja tukitasoin.
Viljelijän on haettava tuen maksamista ja mahdollista jatkositoumusta sähköisesti Vipu-palvelussa tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta paperilomakkeella 101B viimeistään 30.4.2014.
Määrä ja maksaminen
Sitoumusvuoden 2014 eläinten hyvinvoinnin tuki maksetaan naudoista 2.8.2013–1.8.2014 nautarekisteriin ja sioista
1.9.2013–1.4.2014 sikarekisteriin kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Eläimet on merkittävä ja rekisteröitävä
voimassa olevien säädösten mukaisesti.
Eläinten hyvinvoinnin tuki maksetaan vuosittain vähintään kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan aikaisintaan marraskuussa ja erän suuruus on korkeintaan 75 %
tuen kokonaismäärästä. Tuen toinen erä maksetaan seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Pienin maksettava tukisumma on 100 euroa.
14. Viljelijän tietotaitoon
vaikuttavat tuet
Uutta 2014
• Maatalousalalla de minimis -tuen raja on noussut
15 000 euroon kolmen verovuoden aikana
14.1 Täydentävien ehtojen
neuvonnasta viljelijälle
maksettava tuki
Tilaneuvontajärjestelmä
Viljelijä voi saada tukea neuvontaan, jota tilaneuvontajärjestelmään hyväksytty neuvoja on antanut täydentävistä
ehdoista henkilökohtaisesti tilalla.
Täydentävät ehdot on tilaneuvontajärjestelmässä jaettu
neuvontaosioihin, jotka ovat:
1) hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus (sis. maaperän suojelun ja ympäristön ylläpidon vähimmäistason)
2) ympäristösäädökset (sis. lintujen, pohjavesien, vesien,
luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien
suojelun)
3) eläinten tunnistus ja rekisteröinti
4)kasvinsuojeluaineet
5) elintarvikkeet (sis. mm. navettahygienian, salmonellavalvonnan ja kielletyt aineet)
6)rehut
7) eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen.
Tässä kuvattu järjestelmä ei koske Ahvenanmaata,
jossa on oma neuvontajärjestelmä täydentävistä ehdoista.
Täydentävien ehtojen tilaneuvontajärjestelmän käyttäminen on viljelijälle vapaaehtoista. Viljelijä saa pyynnöstä kunnasta listan järjestelmään hyväksytyistä neuvojista,
joista hän voi valita tarkoitukseensa sopivimman neuvojan
ja sopia hänen kanssaan tilakäynnistä ja neuvontaosiosta.
Viljelijä voi etsiä neuvojan myös internetistä neuvojarekisteristä, jossa ovat tilaneuvontajärjestelmään hyväksytyt
neuvojat. Neuvojarekisteri löytyy osoitteesta www.mavi.
fi à Tuet ja Palvelut à Viljelijä à Muut palvelut à Tilaneuvonta.
Haun helpottamiseksi rekisteriin on kirjattu kunnat, joiden alueella neuvoja on ilmoittanut toimivansa. Neuvoja voi halutessaan toimia myös muissa kunnissa MannerSuomen alueella. Jos siis neuvojaa ei löydy oman kunnan
alueelle johonkin neuvontaosioon, kannattaa rekisteristä
hakea ja sitten kysyä lähikunnissa toimivia neuvojia.
Neuvontapalvelun ajankohtaa sovittaessa viljelijän on
hyvä miettiä, koska kyseisen osion neuvonnasta olisi eniten hyötyä. Esim. hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksesta annetusta neuvonnasta voi olla eniten hyötyä,
kun se annetaan kasvukauden aikana. Neuvontakäynnin
yhteydessä tilalla käydään läpi kyseisen neuvontaosion havaintolista. Neuvoja täyttää paikan päällä kohteissa, esim.
kasvinsuojeluainevarastossa ja kasvinsuojeluvälinevarastossa kasvinsuojeluaineita koskevan havaintolistan, johon rastitetaan, ovatko asiat kunnossa vai eivät. Jos neuvoja toteaa, että jossakin asiassa olisi parannettavaa, hän
opastaa viljelijää suullisesti ja kirjaa toimenpide- ja kehittämisehdotukset havaintolistaan. Viljelijä saa oman kappaleen täytetystä havaintolistasta. Havaintolistan sisältämät tiedot jäävät viljelijän ja neuvojan väliseksi tiedoksi.
Neuvontakäynnin jälkeen jättäessään tilaneuvontatukihakemuksen kuntaan viljelijä voi antaa palautetta esim. neuvonnan laadusta ja hyödyllisyydestä.
Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista tässä järjestelmässä
on luottamuksellista. Neuvoja toimii virkavastuulla. Neuvoja ei luovuta tilalla saamiaan tietoja valvojille tai muille
viranomaisille, ellei ole kyse erittäin vakavasta rikkomuksesta, kuten eläinsuojelurikoksesta. Valvonnassa viljelijälle
voi tulla seuraamuksia täydentävien ehtojen rikkomuksesta, vaikka hän olisi käyttänyt täydentävien ehtojen tilaneuvontaa. Jos viljelijä on mielestään korjannut neuvojan kirjaamat puutteet toimenpide-ehdotuksen mukaisesti, hän
voi hakea neuvojalta korvausta valvonnan vuoksi menettämistään tuista. Korvauskiistatilanteissa on tilakäynnillä täytetty havaintolista tärkeässä asemassa. Se kannattaa
sekä viljelijän että neuvojan säilyttää.
Tilaneuvontatuen määrä, hakeminen ja
muoto
Neuvontapalvelu on viljelijälle maksullinen, mutta valtio maksaa hänelle tukea neuvonnan arvonlisäverottomista kustannuksista. Viljelijä ja neuvoja sopivat keskenään
neuvontapalvelun hinnasta. Kansallisista varoista viljelijälle maksettava tuki on korkeintaan 165 euroa neuvontaosiolta. Tuen määrän vahvistaa vuosittain valtioneuvosto.
Maatila voi saada tukea kalenterivuoden aikana annetusta neuvonnasta korkeintaan kahdesta eri neuvontaosiosta.
Yhden neuvontaosion enimmäiskorvauksen katsotaan
vastaavan kolmea neuvontaan käytettyä tuntia neuvontakäynnin edellyttämä esivalmistelu mukaan lukien, mut81
14. Viljelijän tietotaitoon
vaikuttavat tuet
ta viljelijä ja neuvoja voivat sopia toisinkin neuvonnan
kestosta ja hinnasta. Verohallinnon laskentaperusteiden
mukaisesti kilometriperusteella laskutetut matkakustannukset voivat olla mukana korvattavassa summassa.
Tilaneuvontapalvelujen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia korvataan kuitenkin enintään todellisten arvonlisäverottomien kustannusten verran.
Viljelijän on haettava tuki kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta 60 kalenteripäivän kuluessa neuvontaosion
neuvonnan päättymisestä (lomake 364). Tukea ei makseta, jos hakemus toimitetaan myöhässä. 60 kalenteripäivän aika koskee erikseen kumpaakin neuvontaosiota, jos
neuvonta on annettu kahdesta osiosta eri päivinä. Hakemuksen liitteenä on toimitettava tosite maksetusta neuvontapalvelusta. Jos esim. kuittikopiosta ei selviä, mistä ja
kenelle on maksettu, liitetään hakemukseen lisäksi kopio
laskusta tai muusta asiakirjasta, josta ilmenee neuvontaosio, neuvojan ja neuvontaorganisaation nimi, neuvonnan
ajankohta ja maksun suuruus arvonlisävero eroteltuna.
Hakemuksella viljelijän on ilmoitettava hänen maatilayritykselleen myönnettyjen vähämerkityksisten tukien eli
ns. de minimis -tukien määrät kolmen verovuoden ajalta (kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden
ajalta), koska tilaneuvontatuki on de minimis -tukea (ks.
kohta 16.3).
Maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tukien
myöntöjen yläraja yritystä kohti on 15 000 euroa kolmen
verovuoden aikana. Yhteensä kolmen verovuoden tarkastelujakson aikana yritykselle myönnetyt maataloustuotteiden tuotannon alan, kalastusalan ja ns. yleiset de minimis
-tuet eivät saa ylittää 200 000 euron rajaa.
Hakulomakkeella on ilmoitettava maatilayrityksen verovuodet, koska tarkastelujakso on yrityskohtainen. Useimmiten verovuosi on kalenterivuosi.
Tilaneuvontatukea koskevat kansallisten tukien ikä- ja
MYEL -edellytykset (ks. luku 3.1). Tukea ei makseta, jos
sen määrä tukivuodelta jää alle 100 euron.
14.2 Maatalousyrittäjien opintoraha
Maatalousyrittäjien opintorahaa myönnetään valtioneuvoston asetuksen (247/2010) ehtojen mukaisesti maatalousyritystoimintaa tukevaan ammatilliseen koulutukseen.
82
Opiskelun laatu
Tukikelpoista ammatillista koulutusta on:
• Hakijan ammattitaidon kehittämiseen liittyvä maatalouden koulutus,
• hakijan maatalouden monipuolistamiseen tai muuhun
kehittämiseen liittyvä koulutus,
• hakijan maatalouden yhteydessä harjoitettavaan tai
maatalouden yhteydessä suunnitteilla olevaan muuhun
yritystoimintaan liittyvä koulutus.
• Maatalouden ulkopuoliseen ansiotoimintaan liittyvä ammatillinen koulutus katsotaan tukikelpoiseksi, jos se tukee hakijan maataloutta taikka maatalouden yhteydessä harjoitettavaa muuta yritystoimintaa.
Tukikelpoisen koulutuksen on oltava opetusviranomaisen tai alan viranomaisen valvomaa. Myös neuvontajärjestöjen koulutus oikeuttaa opintorahaan, jos tämä saa koulutuksen järjestämiseen esimerkiksi julkista rahoitusta.
Tukikelpoisen koulutuksen tulee muodostaa opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuudessa suoritetaan vähintään kolme koulutuspäivää. Yksi
koulutuspäivä muodostuu kuudesta oppitunnista. Opintopäivää kohden tulee suorittaa vähintään 4 oppituntia ja
enintään hyväksytään 8 oppituntia. Koulutukseen voi sisältyä myös etäopinto- tai opintomatkapäiviä. Etäopinnot ja opintomatkat ovat tukikelpoisia, jos ne sisältyvät
opintokokonaisuuteen ja yhteensä muodostavat alle 50
prosenttia opintokokonaisuudesta. Koulutus voidaan antaa jaksoissa, mutta opintokokonaisuus tai opintokokonaisuudet on suoritettava loppuun 12 kuukauden aikana.
Opintokokonaisuuden tai opintokokonaisuuksien on kuitenkin oltava suoritettuna viimeistään 31.12.2014.
Hakijalta vaaditaan
Hakija on ennen koulutuksen alkamista edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä vähintään 18-vuotias ja
enintään 68-vuotias (myönnetään alle 18-vuotiaalle poikkeustapauksessa).
Hakijan pitää olla vakuutettu maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti maatalousyrittäjänä tai hakija on hankkimassa asetuksessa (299/2008) 4 §:ssä säädettyä ammattitaitoa, mutta jolla ei ole vakuuttamisvelvollisuutta sen
vuoksi, ettei hän vielä ole ryhtynyt harjoittamaan maa- tai
puutarhataloutta.
Hakeminen
Maatalousyrittäjien opintorahaa on haettava kirjallisesti
60 päivän kuluessa koulutuksen päättymisestä
14
Maatalousyrittäjien opintorahahakemus (Lomake 520)
on tulostettavissa osoitteessa: www.suomi.fi/lomakkeet
hakusanalla ”mavi520”.
enintään viideltä koulutuspäivältä kalenteriviikkoa kohti
ja yhteensä enintään 57 koulutuspäivältä. Tukea ei maksata alle kolmelta koulutuspäivältä.
Hakemuksen palauttaminen
Opintoraha maksetaan maatalousalan vähämerkityksisenä ns. de minimis -tukena (ks. kohta 16.3). Hakemuksella viljelijän on ilmoitettava hänen maatilayritykselleen
myönnettyjen de minimis -tukien määrät kolmen verovuoden ajalta (kahden edeltävän ja kuluvan verovuoden
ajalta).
Hakemus toimitetaan ELY-keskukseen, jonka alueella
hakijan omistaman tai hallitseman maatilan talouskeskus
sijaitsee. Hakemus voidaan jättää myös hakijan asuinpaikkakunnan toimivaltaiselle ELY-keskukselle www.ely-keskus.fi.
Tuen määrä
Tukea maksetaan 35 euroa kultakin tukikelpoiselta opintopäivältä. Opintorahaa voidaan kalenterivuonna maksaa
Maatalousyrittäjien opintorahan käsittely ja maksatus
kuuluu ELY-keskukselle. Opintorahaa ei makseta sellaiseen koulutukseen, johon hakija saa tukea muualta.
83
15.Valvonta
Yleistä valvonnasta
Pelto- ja eläintukien sekä täydentävien ehtojen valvonnasta, seuraamuksista ja viljelijän oikeusturvasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin Pelto- ja eläintukien valvonta
-oppaassa. Opas löytyy Mavin internetsivuilta osoitteesta http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/valvonnan-oppaat.aspx. Internetsivuilla on kerrottu
myös yleisimmistä valvonnassa havaituista puutteista ja
niistä aiheutuvista seuraamuksista.
Tukia maksetaan monin eri perustein ja ehdoin. Tukivalvonnalla pyritään varmistamaan tuensaajien oikeusturva
ja tasapuolinen kohtelu. Valvonnalla varmistetaan myös
tukien myöntöedellytysten täyttyminen. Tarkastukset tehdään eri jäsenvaltioissa samoilla säännöillä.
Komission asetuksessa määritetään, että vuosittain vähintään 5 % tuenhakijoista on valvottava paikalla tehtävällä tilakäynnillä. Myös kansallisten tukien myöntämisen edellytys on, että tuenhakijoista valvotaan vähintään 5 %. Tätä
enemmän tiloja on valvottava, mikäli tuen leikkauksia tai
sanktioita aiheutuu yli komission asettamien raja-arvojen.
Valvontamäärien lisäys tehdään jo sinä vuonna, kun seuraamukset havaitaan. Tilat valitaan valvontaan käyttäen
sekä satunnais- että painotettua otantaa.
Paikalla tehtävien valvontojen lisäksi kaikki tukihakemukset valvotaan hallinnollisesti. Hallinnollista valvontaa
ovat tuen myöntöperusteiden tarkastaminen hakemuskäsittelyn yhteydessä ja erilaiset ristiintarkastukset. Ristiintarkastuksessa hakemustietoja verrataan maataloushallinnon tietojärjestelmässä oleviin tietoihin ja eri rekisterien
tietoihin epäselvyyksien löytämiseksi.
Valvonnan tekevät paikan päällä tiloilla ELY-keskusten
tarkastajat. Myös aluehallintovirastojen eläinlääkärit tekevät täydentävien ehtojen valvontoja. Valvonnasta voidaan
ilmoittaa etukäteen, mutta komission asetus edellyttää,
että valvontoja suoritetaan myös ennalta ilmoittamatta.
Valvonnan seuraamukset
Valvontaseuraamukset laiminlyöntitapauksissa määräytyvät komission asetusten 1122/2009 ja 65/2011 perusteella. Kansallisten tukien osalta seuraamuksista on säädetty laissa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista
1559/2001 (muutoksineen). Valvonnan seuraamuksia voi
aiheutua viljelijän ilmoittaman ja valvonnassa todetun
pinta-alan tai eläinmäärän välisestä erosta johtuen, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin virheistä tai havaituista
tukiehtojen laiminlyönneistä. Viljelijää kuullaan, jos valvonnan seuraamuksena on tuen vähennys tai takaisinperintä johonkin maksettuun tukeen. Kuulematta voidaan
kuitenkin selvittää vähäisiä pinta-alavirheitä, joista ei aiheudu viljelijälle sanktioita.
Peltotuissa pinta-alan ilmoittaminen yli kolme prosenttia liian suurena aiheuttaa pinta-alaeron mukaisen vähennyksen tukeen kaksinkertaisena (ns. sanktio). Tällainen
tuen vähennys voidaan tehdä takautuvasti neljälle aikaisemmalle vuodelle1. Jos siis vuoden 2014 valvonnassa todetaan liian suuri pinta-alailmoitus, korotettua takaisinperintää voidaan käyttää vuodesta 2010 lähtien. Tarkastelu
tehdään jokaisen vuoden osalta erikseen. Aiemmin valvottujen lohkojen osalta korotettu takaisinperintä voidaan
kohdistaa vain vuosiin, joita ei ole vielä aiemmassa valvonnassa tarkasteltu.
Aikaisempiin vuosiin kohdistuvaa korotettua takaisinperintää sovelletaan pinta-alavalvonnassa todettuihin virheisiin esimerkiksi silloin, jos pinta-aloihin on sisältynyt rakennuksia tai metsittyneitä alueita. Sitä voidaan soveltaa myös
ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen asiakirjoissa todettuihin puutteisiin. Asiakirjapuutteet voivat koskea esimerkiksi lohkokohtaisia muistiinpanoja, viljelysuunnitelmaa, viljavuustutkimusta tai terveydenhuoltosopimusta.
Ympäristötuessa korotettua takaisinperintää on käytetty
erityisesti viljavuustutkimuksiin liittyvissä puutteissa.
Aiempien vuosien tilannetta aletaan tarkastella valvonnan yhteydessä, jos asiakirjat puuttuvat tai niissä on puutteita valvontavuonna. Ympäristötuen ja eläinten hyvinvointituen ehtopuutteista voidaan määrätä seuraamus
takautuvasti ohjelmakauden 2007–2013 ensimmäisen sitoumuksen alkamisvuoteen asti. Eläinvalvonnoissa korotettu takaisinperintä voi tulla kyseeseen myös esimerkiksi
virheistä eläinrekisterimerkinnöissä. Korotettuun takaisinperintään ryhdytään aikaisempien vuosien osalta vain
silloin, kun virhe on selkeä.
Takautuvuutta ei valvota erikseen, vaan aikaisempia vuosia koskevien virheiden tarkastelu tehdään valvontavuonna tehtävän tarkastuksen yhteydessä.
1
Takautuva sanktiointi voi kohdistua seuraaviin tukiin: tilatuki, ympäristötuki, ympäristötuen erityistuet, luonnonhaittakorvaus, valkuais- ja öljykasvipalkkio, tärkkelysperunapalkkio, EU:n nautapalkkio, EU:n lypsylehmäpalkkio, teuraskaritsoiden laatupalkkio, kansalliset kotieläintuet ja
eläinten hyvinvoinnin tuki.
84
15
Esimerkki 1. Tila on peltovalvonnassa vuonna 2014.
Valvonnassa todetaan, että eräälle lohkolle on rakennettu
kesämökki ja myös mökille johtava tie on perustettu pellolle. Viljelijä ei ole korjannut lohkon digitointia ja on
käyttänyt tukihakemuksella aiemmin digitoitua pintaalaa. Valvonnan yhteydessä lohkon pinta-alan todetaan
pienentyneen 0,34 ha. Kyseinen lohko on valvottu aiemmin vuonna 2011. Pinta-alavirheen osalta arvioidaan,
onko tuki maksettu oikein vuosina 2012 ja 2013, ja tarvittaessa liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Jos pinta-alavirhe aiempina vuosina on yli 3 %, liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettuna.
Esimerkki 2. Tila on tehnyt vuonna 2007 viisivuotisen ympäristötuen sitoumuksen, jota on jatkettu vuonna
2012 kahdella vuodella. Peltovalvonnassa vuonna 2014
todetaan, että tilan kaikki viljavuustutkimukset ovat
vanhentuneet vuonna 2006. Tilalle määrätään seuraamus valvontavuoden lisäksi ensimmäisen sitoumuksen alkamisvuoteen asti eli vuosille 2007–2013. Jos viljavuustutkimukset olisivat olleet voimassa esimerkiksi vuonna
2008, niin takautuva seuraamus olisi määrätty vuosille 2009–2013.
85
16. Tukien maksaminen
Uutta 2014
• Modulaatiota ei enää sovelleta.
• Rahoituskuria sovelletaan viljelijälle maksettavien
suorien tukien 2000 euroa ylittävältä osalta.
• Maatalousalalla de minimis -tuen raja on noussut
15 000 euroon kolmen verovuoden aikana
Tukien maksaminen ja tuenhakijan
pankkitiedot
Kansallisten tukien maksettavan määrän alaraja on 100
euroa hakijaa ja maksukertaa kohti.
Tuen maksaminen ja suunniteltu aikataulu
Huolellisesti ja oikein täytetyt hakemukset turvaavat tilan
tukimaksujen sujumisen aikataulujen mukaisesti. Puutteelliset ja keskenään ristiriitaiset tiedot voivat johtaa tuen
myöntämättä jättämiseen, tuen leikkaamiseen tai tuen
maksamisen viivästymiseen.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tai ELY-keskus
tekee päätöksen tuesta. Maaseutuvirasto käsittelee tukimaksut edellyttäen, että kaikki menot ovat tukikelpoisia ja
kaikki tarvittavat hallinnolliset tarkastukset on suoritettu.
Mavi maksaa tuet tuensaajille. Tuet maksetaan pääsääntöisesti yhdessä tai kahdessa erässä.
Tukisovelluksessa ilmoitettavan pankkitilinumeron oikeellisuudesta on syytä varmistua. Ensisijainen viljelijä voi
ilmoittaa pankki- ja yhteystietojen muutoksista suoraan
Vipu-palvelussa. Muutoksista voi ilmoittaa myös kunnan
maaseututai/ja ELY-keskukselle. Mavi ei tee yhteystietojen muutoksia. Sekä ELY-keskusten että kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kautta haettavien viljelijätukien
pankkitilin on oltava sama.
Tukien maksamiseen vaikuttaa valvonnassa olevien tilojen lukumäärä sekä valvontojen edistyminen. Mavi antaa
tukien maksuluvan vasta siinä vaiheessa, kun säädösten
mukaiset valvonnat on suoritettu. Lisäksi on hyvä huomata, että tuki voidaan maksaa tilalle vasta sen jälkeen, kun
kaikki valvontaan liittyvät toimet on kyseisen tilan osalta
saatettu loppuun, vaikka tukien maksaminen olisikin jo
aloitettu.
Jos tilinumerosi muuttuu, muista ilmoittaa uusi tilinumerosi kansainvälisessä IBAN-muodossa. Lisäksi sinun tulee ilmoittaa kansainvälisissä maksuissa vaadittava pankin
BIC- eli SWIFT-koodi. Tilinumerosi IBAN-muodon ja
sen ohella aina tarvittavan BIC-koodin tarkistat luotettavimmin tiliotteesta, verkkopankista tai kysymällä sitä suoraan pankista.
Mavi korostaa, että maataloustukien maksamiselle esitetyt aikataulut ovat hallinnon asettamia tavoitteellisia maksuaikoja, eivät tukimaksujen eräpäiviä. Suorien tukien
osalta Komissio on asettanut maksuille takarajan, joka on
kesäkuun viimeinen päivä.
Tukien vähimmäisrajat
EU:n kokonaan rahoittamien tukien ja palkkioiden eli
niin sanottujen suorien tukien yhteissumman tulee ylittää
200 euroa tukivuodelta, jotta suorat tuet maksetaan hakijalle. Suorat tuet on lueteltu kohdassa 16.2.
86
Ympäristötuki, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvoinnin tuki ja ei-tuotannollisten investointien tuki maksetaan, jos tuki on yli 100 euroa yksittäistä tukimuotoa koskevaa hakemusta kohti.
Maksuaikatauluista saa ajantasaista lisätietoa Maaseutuviraston internet -sivuilta www.mavi.fi à Maksut ja
valvonta à Viljelijätukien maksuaikataulut.
16
Taulukko: Vuoden 2014 maataloustukien maksujen suunniteltu aikataulu on seuraava:
Tuki
Erä
Alustava maksuaikataulu
Muuta
Kansallinen maidon tuotantotuki
1-12
kuukausittain kuun puolivälin jälkeen
Jälkitili maksetaan kiintiökauden jälkeen tukivuotta seuraavana vuonna
Maatalouden ympäristötuki
1/2
syyskuussa 2014
Luonnonhaittakorvaus
1/2
syyskuussa 2014
Ympäristötuen erityistuet
1/2
syys- lokakuun 2014 vaihteesta alkaen
Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa
1/1
lokakuussa 2014
Eläinten hyvinvoinnin tuki
1/2
marraskuussa 2014
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
1/1
joulukuussa 2014
Vasta kun pinta-alavalvonnat on
saatu suoritettua loppuun
Tilatuki
1/1
joulukuussa 2014
Vasta kun pinta-alavalvonnat on
saatu suoritettua loppuun
Luonnonhaittakorvaus
2/2
joulukuussa 2014
Vasta kun pinta-alavalvonnat on
saatu suoritettua loppuun
Ympäristötuen erityistuet
2/2
täsmentyy myöhemmin
Valvontojen valmistumisesta johtuen toisen erän maksaminen voi
siirtyä vuoden 2015 puolelle
Kansalliset pinta-alatuet
1/1
tammi-helmikuussa 2015
Eläinten hyvinvoinnin tuki
2/2
keväällä 2015
Tärkkelysperunapalkkio
1/1
keväällä 2015
Maatalouden ympäristötuki
2/2
touko-kesäkuussa 2015
Muiden tukijärjestelmien alustavista maksuaikatauluista on kerrottu tarkemmin kyseisten tukien omissa oppaissa.
Tukikatto
Maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä on sovittu tietyistä säännöistä, joilla säädellään ja ohjataan EU:n
maatalousbudjettia. Tähän liittyen on mm. sovittu, että
EU:n rahoittamiin tukiin asetetaan tietyt euromääräiset
rajoitteet, joiden ylityttyä tukien yksikkötasoa joudutaan
leikkaamaan. Tuenhakijan on hyvä huomioida mahdolliset tukien yksikkötasoa koskevat leikkaukset, kun hän tekee tukilaskelmia.
16.1 Tukien takaisinperintä
Tuen myöntänyt viranomainen voi päättää tuen takaisinperinnästä esim. jos hakijalle on maksettu tukea perusteettomasti tai enemmän kuin mitä hänelle olisi voitu myöntää
tai tuen ehtoja ei ole noudatettu. Takaisinperintämenettely koskee sekä kansallisia että EU:n kokonaan tai osittain
rahoittamia tukia. Takaisin perittävälle määrälle voidaan
määrätä suoritettavaksi korkoa 6 prosentin vuotuisen koron mukaan. Ennen takaisinperintäpäätöksen tekemistä
tuen saajalle varataan tilaisuus antaa selvityksensä asiassa.
Takaisinperinnästä on säädetty laissa maatalouden tukien
toimeenpanosta (192/2013) ja EU-säädöksissä.
16.2Rahoituskuri
Rahoituskuri muodostuu kahdesta eri osasta. Sen tarkoituksena on kerätä vuosittain varoja maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttavia merkittäviä kriisejä varten. Rahoituskuria sovelletaan myös silloin, kun
suorien tukien vuotuiset enimmäismäärät tulevat rahoitusennusteiden mukaan ylittymään. Mikäli kaikkia kriisitoimenpiteisiin kerättyjä varoja ei kuitenkaan käytetä em.
tarkoitukseen, palautetaan käyttämättä jääneet varat takaisin viljelijöille.
87
16. Tukien maksaminen
Rahoituskurileikkaus tehdään prosenttivähennyksenä EU:n rahoittamiin suoriin tukiin. Rahoituskuri lei-
kataan tilalle myönnettävien EU:n rahoittamien
suorien tukien yhteenlasketun määrän 2000 euroa ylittävältä osalta ennen tuen maksamista. Tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketusta määrästä
ei siten tehdä leikkausta ensimmäisen 2000 euron osalta.
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen leikkausprosentista maaliskuun loppuun mennessä. Leikkausprosentti vahvistetaan tällöin viimeistään
1.12.2014. Vuonna 2013 leikkausprosentti oli 2,453658.
Tuet maksetaan tilalle tietyssä järjestyksessä. Jos tilalle
maksetaan useampia suoria tukia yhteensä yli 2000 euroa,
maksetaan tukia järjestyksessä ilman rahoituskurivähennystä, kunnes tilalle maksetut suorat tuet yhteensä ylittävät 2000 euron rajan. Rajan ylityksen jälkeen tulevat tuet
maksetaan tilalle kokonaan rahoituskuriprosentilla vähennettyinä. Täten osa suorista tuista saatetaan maksaa
tilalle kokonaan ilman rahoituskurileikkausta ja osa suorista tuista kokonaan rahoituskuriprosentilla vähennettyinä riippuen tilalle maksettavien suorien tukien yhteissummasta ja tukityyppien (eri tukien) kappalemäärästä.
Rahoituskuria tarkastellaan siten tilakohtaisesti eikä tukityyppikohtaisesti.
Vuonna 2014 rahoituskuri koskee seuraavia EU-rahoitteisia tukia:
• Tilatuki (tasaosa ja lisäosat)
• Valkuais- ja öljykasvipalkkio
• Tärkkelysperunapalkkio
• Uuhipalkkio ja sen LFA-lisä
• EU:n nautapalkkio (sonnit, härät, emolehmät ja emolehmähiehot)
• EU:n lypsylehmäpalkkio A- ja B-tukialueen lypsylehmille
• Teuraskaritsan laatupalkkio
16.3 Vähämerkityksiset tuet eli de
minimis -tuet
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedot suunnitelmastaan myöntää valtiontukea tai voimassaolevien tukijärjestelmien muuttamisesta. Jos komissio toteaa, että
valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei
sovellu yhteismarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, on tukijärjestelmä poistettava tai sitä on muutettava paremmin yhteismarkkinoille sopivaksi. Tästä ilmoitusvelvollisuudesta on tiettyjä poikkeuksia.
88
Vähämerkityksinen tuki (de minimis)
Yksi poikkeustapa valtiontuen myöntämisessä on myöntää se vähämerkityksisenä tukena (de minimis -tuki). Tällöin yhden tuensaajan saama tukimäärä on vähäinen ja
myös käytettävissä olevan tuen kokonaismäärä on vähäinen suhteessa maataloustuotannon arvoon.
Tällaiseksi vähäiseksi määräksi, joka ei vaikuta jäsenvaltioiden kauppaan eikä vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua,
on maatalousalalla säädetty 15 000 euroa. Ajanjakso,
jonka aikana tämä tukimäärä voidaan myöntää, on kolme
verovuotta. Verovuoden vaihtuessa tarkastelujakso siirtyy
siten, että kolmen verovuoden jakso on kuluva verovuosi ynnä kaksi edellistä verovuotta. Mahdollisuus saada de
minimis -tukea katsotaan siis tarkastelujaksokohtaisesti.
De minimis -tukea myönnetään myös muilla aloilla kuin
maatalousalalla. Komission linjauksen mukaan maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tuet, kalastusalan de minimis -tuet ja ns. yleiset de minimis -tuet eivät
saa yhteensä ylittää 200 000 euron rajaa tuensaajaa kohti
tarkastelujakson eli kolmen verovuoden aikana.
De minimis -tukina myönnetään mm. tulvavahinkokorvauksia maatalousvahingoista, tilaneuvontatukea, maatalousyrittäjien opintorahaa ja sokerijuurikkaan kuljetustukea. Jos kuluvan ja kahden edellisen verovuoden
ajanjakson aikana maatalousyritykselle on myönnetty
maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis -tukia
15 000 euroa, maatalousyritykselle ei voida myöntää enää
uutta maataloustuotteiden tuotannon alan de minimis
-tukea tarkastelujakson aikana. Myöntämistä saattaa rajoittaa myös myönnetyt yleiset de minimis -tuet, jos kaikkien de minimis -tukien 200 000 euron raja samalle tuenhakijalle on täyttynyt.
Tuensaajan ilmoitusvelvollisuus de minimis -tuista
Jos tuottajalle on aiemmin kuluvana verovuotena tai kahtena edellisenä verovuotena myönnetty de minimis -tukea, hänen on ilmoitettava siitä uutta de minimis -tukea
hakiessaan. Mavin rekisterissä on tiedot seuraavista tilalle
myönnetyistä maatalousalan de minimis -tuista: täydentävien ehtojen tilaneuvontatuki, sokerijuurikkaan kuljetustuki, maatalousyrittäjien opintoraha ja maatalousalan
tulvavahinkokorvaus. Tuen myöntöpäätöksestä ilmenee,
että tuki on myönnetty de minimis -ehdoin. Ilmoittamattomuus voi johtaa tuen takaisinperintään korkoineen.
16
De minimis-tuen myöntämiseen vaikuttavat säädökset
Yleinen de minimis -tuki (raja 200 000 e/ 3verovuotta)
–– Komission asetus (EU) 1407/2013 Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen
Maataloustuotannon de minimis -tuki (15 000 e/ 3 verovuotta)
–– Komission asetus (EU) 1408/2013 Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla
89
17.Liitteet
Liite A. Säädökset ja määräykset
Vain kulloinkin voimassa olevat säädökset ovat virallisia lähteitä.
Mavin määräykset linkistä:
www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/440001
Säädöksiin on tulossa myöhemmin muutoksia,
joita ei ole voitu huomioida vielä tässä vaiheessa.
Euroopan unionin voimassaoleva lainsäädäntö:
http://eur-lex.europa.eu/fi/index.htm
Kansalliset säädökset valtion säädöstietopankki:
www.finlex.fi
sekä
www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/lainsaadanto.
html
Lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (täydentävät ehdot) liittyvä lainsäädäntö on kerrottu kappaleessa 6.2.
Tilatuki
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014
Neuvoston asetus
(EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä
säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY)
N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1120/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
(EY) N:o 1121/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sen IV ja V osastossa säädettyjen viljelijätukijärjestelmien osalta (muutoksineen).
(EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta (muutoksineen).
Laki
Laki 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle.
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 50/2011 tukioikeuksien arvon muuttamisesta ja eräiden tuotantosidonnaisten suorien tukien siirtämisestä tilatukijärjestelmään vuosina 2011–2013.
VNa 242/2013 tilatukijärjestelmästä.
VNa 187/2009 tilatukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä (muutoksineen).
90
A
Valkuais- ja öljykasvipalkkio
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä
säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY)
N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1120/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
(EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta (muutoksineen).
Laki
Laki 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle.
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 69/2014 vuodelta 2014 maksettavista lypsylehmä- ja nautapalkkioista, teuraskaritsan laatupalkkiosta, valkuais- ja öljykasvipalkkiosta sekä tärkkelysperunapalkkiosta.
EU:n kokonaan rahoittamat eläinpalkkiot
Säädökset on lueteltu Euroopan unionin nautaeläinpalkkiot-oppaassa. Opas on luettavissa osoitteessa www.mavi.fi
à Oppaat ja lomakkeet à Viljelijä à Eläintukien ja palkkioiden oppaat.
Maatalouden ympäristötuki, ohjelmakausi 2000–2006
Neuvoston asetus
(EY) N:o 1257/1999 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 817/2004 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999 soveltamista koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
Laki
Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki 329/1999 (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 644/2000 luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta (muutoksineen).
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
MMMa 647/2000 maatalouden ympäristötuen erityistuista (muutoksineen).
MMMa 106/2000 erityistukisopimusten tekemisestä (muutoksineen).
91
Liite A. Säädökset ja määräykset
Maatalouden ympäristötuki, ohjelmakausi 2007–2014
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1974/2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maa-seuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
Laki
Laki 1440/2006 luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista
ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (muutoksineen).
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 366/2007 luonnonhaittakorvauksista maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013
(muutoksineen).
VNa 226/2013 täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista.
VNa x/2014 luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen hakemisesta vuonna 2014.
VNa 213/2007 toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
MMMa 503/2007 maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista (muutoksineen).
Maaseutuviraston määräys
Määräys x/14 tukien hakemisesta ja tukien korvausten perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen sekä määrien ilmoittamisesta vuonna 2014.
Eläinten hyvinvoinnin tuki
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta (muutoksineen).
(EY) N:o 1974/2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
Laki
Laki 1440/2006 luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista
ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (muutoksineen).
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
92
A
Valtioneuvoston asetus
VNa 226/2013 täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista.
VNa 130/2008 eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008-2013 (muutoksineen).
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
MMMa 133/2008 eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina 2008–2013 (muutoksineen).
Maaseutuviraston määräys
Määräys x/14 tukien hakemisesta ja tukien korvausten perusteena olevien pinta- ja sopimusalojen sekä määrien ilmoittamisesta vuonna 2014.
Luonnonhaittakorvaus, sitoumukset 2007Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1974/2006 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
Laki
Laki 1440/2006 luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista
ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista (muutoksineen).
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 366/2007 luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007–2013
(muutoksineen).
VNa 213/2007 toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä.
VNa 226/2013 täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista.
Kansalliset kotieläintuet
Säädökset on lueteltu oppaissa Kansalliset kotieläintuet – vuoden 2014 hakuohjeet ja Kansallinen uuhituki – vuoden 2014 hakuohjeet. Oppaat ovat luettavissa osoitteessa www.mavi.fi à Oppaat ja lomakkeet à Viljelijä à Eläintukien ja -palkkioiden oppaat.
Maidon tuotantotuki
Säädökset on lueteltu oppaassa Maidon tuotantotuen hakuohje 2014. Opas on luettavissa osoitteessa www.mavi.fi
à Oppaat ja lomakkeet à Viljelijä à Maidon tuotantotuen ohjeet.
Kansalliset peltotuet
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
93
Liite A. Säädökset ja määräykset
Komission päätös
Päätös K(2009)3067/EY Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten
kansallisten tukien järjestelmästä (muutoksineen).
Päätös C(2014)510 Etelä-Suomen kansallisen tukijärjestelmän hyväksymisestä vuosiksi 2014–
2020.
Laki
Laki 1559/2001 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista (muutoksineen).
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 13/2014 vuodelta 2014 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta.
VNa 14/2014 vuodelta 2014 maksettavasta pohjoisesta tuesta.
VNa x/2014 vuonna 2014 maksettavasta sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta.
VNa 44/2014 vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta.
VNa 213/2007 toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
MMMa 27/2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien
osa-alueista (muutoksineen).
MMMa x/2014 vuoden 2014 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta.
MMMa 15/2014 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien kotieläinten laskentapäivistä ja
-ajankohdista vuonna 2014.
Maaseutuviraston määräys
Määräys 3/14 kansallisten tukien hakuajoista vuonna 2014.
Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa
Valtioneuvoston asetus
VNa 45/2014 vuodelta 2014 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta.
Maaseutuviraston määräys
Määräys 3/14 kansallisten tukien hakuajoista vuonna 2014.
Tärkkelysperunapalkkio
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä
säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY)
N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 1120/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä
säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o
73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (muutoksineen).
(EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta (muutoksineen).
94
A
Laki
Laki 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle.
Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 69/2014 vuodelta 2014 maksettavista lypsylehmä- ja nautapalkkiosta, teuraskaritsan laatupalkkiosta, valkuais- ja öljykasvipalkkiosta sekä tärkkelysperunapalkkiosta.
Yhdennetty järjestelmä
Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetus
(EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o
814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta.
(EU) N:o 1310/2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto)
myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o
1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014.
Neuvoston asetus
(EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä
säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY)
N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (muutoksineen).
Komission asetus
(EY) N:o 65/2011 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maaseudun toimenpiteitä koskevien tarkastusmenettelyjen ja täydentävien
ehtojen täytäntöönpanon osalta (muutoksineen).
(EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta (muutoksineen).
Valtioneuvoston asetus
VNa 591/2007 Euroopan unionin kokonaan tai osittain rahoittamien pinta-alaperusteisten tukien valvonnasta (muutoksineen).
VNa 636/2007 täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten sekä ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta (muutoksineen).
VNa x/2014 vuodelta 2014 maksettavien kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta.
VNa 660/2007 ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvonnasta (muutoksineen).
VNa 659/2007 Euroopan unionin kokonaan rahoittamien tukien valvonnasta (muutoksineen).
VNa 418/2008 eläinten hyvinvoinnin tuen valvonnasta vuosina 2008–2013 (muutoksineen).
VNa 823/2008 ei-tuotannollisten investointien valvonnasta (muutoksineen).
VNa 400/2009 ohjelmakauden 2000–2006 luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen sekä ohjelmakauden 1995–1999 erityisympäristötukisopimuksen valvonnasta (muutoksineen).
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
MMMa 31/1999 peltolohkorekisteristä.
MMMa 189/2009 täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista (muutoksineen).
95
Liite B. Koko tilan hallinnan siirrot
Tukivuotta 2014 koskeva koko tilan
hallinnan siirto
Koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan tapausta, jossa tilan kaikki tukieläimet ja viljelymaat siirtyvät yhdelle uudelle haltijalle. Tällöin tuet maksetaan tilan uudelle haltijalle. Entiselle haltijalle voi jäädä puutarhamaaksi
enintään 10 % tilan peltoalasta, kuitenkin enintään yksi
hehtaari. Luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa ko. peltoalue saa olla kuitenkin enintään 0,5 hehtaaria.
Maatilojen yhdistämisellä tarkoitetaan tapauksia, joissa
koko tila siirtyy toisen tilan haltuun oston tai vuokrauksen
kautta. Laajenevan tilan tilatunnus säilyy yleensä entisellään. Maatilojen yhdistämisellä voidaan myös tarkoittaa tapauksia, joissa kaksi tilaa muodostaa maatalousyhtymän
tms. maatalouden harjoittamista varten. Näissä tapauksissa uuden tilan tilatunnukseksi tulee yleensä toinen yhdistettävien tilojen tilatunnuksista.
Koko tilan hallinnan siirrot kannattaa toteuttaa aina,
kun se on mahdollista alkuvuonna eli ennen tukivuoden ensimmäisten maksatusten alkamista. Tällöin esimerkiksi ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ensimmäisen erän maksaminen oikealle tuensaajalle varmistuu.
Koko tilan hallinnan siirto eli tukihakemuksen hakijan
muuttaminen sekä koko tilan sukupolvenvaihdostapauksissa että muissa koko tilan hallinnan siirroissa on mahdollista tehdä 1.9.2014 mennessä.
Koko tilan hallinnan siirrosta, joka on tapahtunut viimeistään 1.9.2014, on ilmoitettava viimeistään 15.9.2014 lomakkeella 156 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Tukiedellytyksien on täytyttävä
Hallinnan siirtotapauksissakin tuen saaminen on mahdollista vain sillä edellytyksellä, että peltoalatukien sekä eläintukien tukikohtaiset edellytykset täyttyvät. Tilan hallinnan
siirron ajankohta on selvitettävä tarkoin ennen kaikkea
eläintukien osalta, kun tehdään tilakauppoja, vuokrauksia, yhtiömuotomuutoksia ym.
Lohkojen tukikelpoisuuden säilyttämiseksi koko tilan hallinnan siirroissa on huomioitava myös luonnonhaittakorvauksen sitoumusehdot sekä ympäristötuen sitoumus- ja
erityistukien sopimusehdot.
Tilatunnuksen vaihtoa koko tilan hallinnan siirroissa on
vältettävä, sillä tilatunnusta vaihdettaessa virhemahdollisuus tukien maksussa kasvaa.
96
Koko tilan hallinnan siirrot voidaan hyväksyä vain,
jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
• entinen haltija on ilmoittanut tilan peruslohkot omassa
tukihakemuksessaan viimeistään 30.4.2014 (tarvittaessa muutettu viimeistään 16.6.2014)
• uusi haltija on tehnyt oman tukihakemuksensa viimeistään 30.4.2014, ellei kysymyksessä ole sellainen koko tilan hallinnan siirto, jossa uudella haltijalla ei ole ollut
omaa tukihakemusta 30.4.2014
• uusi haltija ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle hallinnan siirrosta lomakkeella 156 viimeistään 15.9.2014
• entinen haltija ilmoittaa hallinnan siirrosta lomakkeella
156 viimeistään 15.9.2014
• koko tilan hallinnan siirrossa on haettava myös mahdollisia luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumusten siirtoja uudelle haltijalle (ei kuitenkaan silloin, jos
uudella haltijalla on jo ennestään sitoumus hallitsemallaan tilalla). Tarkempia ohjeita löytyy sitoumusehdoista. Sitoumuksen siirtoa haetaan lomakkeella 160
• koko tilan hallinnan siirrossa on haettava myös eläinten
hyvinvoinnin tuen sitoumuksen siirtämistä. Katso tarkempia ohjeita sitoumusehdoista. Sitoumuksen siirtoa
haetaan lomakkeella 194
• uusi haltija voi muuttaa lohkojen käyttöä luvussa 5.1.2
kuvatulla tavalla, jos koko tilan hallinnan siirto tapahtuu ja siitä ilmoitetaan viimeistään 16.6.2014
• nautojen muutosilmoitukset on tehtävä nautarekisteriin 7 kalenteripäivän kuluessa. Myös lammas- ja vuohirekisterin sekä sikarekisterin tiedot on pidettävä ajan
tasalla ilmoitusaikojen rajoissa
Koko tilan hallinnan siirrot tilatuessa ja tukioikeudet
Luopujan on haettava tilatukea, jos koko tilan hallinnan
siirto tehdään 30.4.–1.9.2014 välisenä aikana. Tilatukihakemus voidaan siirtää uudelle haltijalle, jos edellä mainitut koko tilan hallinnan siirron edellytykset täyttyvät.
Koko tilan hallinnan siirron yhteydessä voidaan siirtää
myös tukioikeudet. Näissä tapauksissa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tulee palauttaa lomakkeet 103A
ja 103B.
Koko tilan hallinnan siirto 1.9.2014 jälkeen
Tuenhakijaa ei voi vaihtaa enää 1.9. jälkeen. Tuet maksetaan vuodelta 2014 sille, joka on ollut varsinainen tuenhakija 30.4.2014.
Osapuolet voivat keskenään sopia pelto- ja eläintukien jakamisesta silloin, kun hallinnan siirto tai muu muutos tapahtuu 1.9.2014 jälkeen.
Liite C. Maa- ja puutarhatalouden
tuet 2014
1.
1.1
Tukea maksetaan tukialueilla
A B C1 C2 C2p+
C3 C4 Tuen hakumenettely 2014
saaristo
EU-TUET JA EU-OSARAHOITTEISET TUET
X X X
X X
X
X
Haetaan kunnasta tukien päähaun yhTILATUKI
teydessä viimeistään 30.4.2014 (lomakkeilla 101A, 101B, 101D (tarvittaessa),
102A, 102B ja 102C sekä jos muutoksia,
myös 117). Hampun vakuustodistukset
kuntaan viimeistään 30.6.2014.
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014. Öljyhampun vakuustodistukset kuntaan viimeistään 30.6.2014.
1.2
VALKUAIS- JA ÖLJYKASVIPALKKIO
1.3
X
X
Haetaan tukihakemuslomakkeella 101B
TÄRKKELYSPERUNA- X X X X X
viimeistään 30.4.2014.
PALKKIO
ELÄINTEN HYVINVOINNIN TUKI JA EU:N ELÄINPALKKIOT
1.4
1.5
1.6
1.7
1.8
Eläinten hyvinvoinnin tuki X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014.
EU:n lypsylehmäpalkkio
X
X
EU:n nautapalkkio
– emolehmät ja emolehmähiehot
– sonnit ja härät
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta osallistumisilmoituslomakkeella 144 viimeistään 30.4.2014,
ellei osallistumisilmoitus ole jo voimassa.
Uuhipalkkio
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta hakemuslomakkeella
107A viimeistään 28.2.2014.
Teuraskaritsan laatupalkkio
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta osallistumisilmoituslomakkeella 177 viimeistään 28.2.2014.
LUONNONHAITTAKORVAUS
MAATALOUDEN
YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUEN
MAKSAMINEN
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014.
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014.
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan tukien päähaun yhteydessä
viimeistään 30.4.2014. Lietelannan sijoittaminen peltoon, alkuperäisrotujen
kasvattamis- ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityistuen maksamista
varten tulee lisäksi toimittaa erillinen ilmoitus ELY-keskukseen.
MAATALOUDEN
YMPÄRISTÖTUEN
ERITYISTUKISOPIMUKSET
X
X
X
X
X
X
X
Sopimusta haetaan ELY-keskuksesta
viimeistään 30.4.2014 erillisillä lomakkeilla
Haetaan kunnasta osallistumisilmoituslomakkeella 144 viimeistään 30.4.2014,
ellei osallistumisilmoitus ole jo voimassa.
97
Liite C. Maa- ja puutarhatalouden tuet 2014
Tukea maksetaan tukialueilla
A B C1 C2 C2p+
C3 C4 Tuen hakumenettely 2014
saaristo
2.
2.1
KANSALLISET TUET
KOTIELÄINTALOUDEN TUET (Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki alueilla A- B-alueilla jaspohjoinen kotieläintuki C-alueella)
Maidon tuotantotuki
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta lomakkeella 282.
Suoramyyntimaidon tukea lisäksi erillisellä hakemuksella ELY-keskuksesta. 1)
Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet
–uuhet
X
X
X
X
X
X
X
Ennakko ja lopullinen tuki haetaan kunnasta lomakkeella 107A viimeistään
28.2.2014.
– kutut ja hevoset
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan kunnasta sähköisesti tai paperilomakkeella
101C
viimeistään
2)
30.4.2014.
– emolehmät, emolehmähiehot, sonnit ja härät
X
X
X
X
X
X
X
– lypsylehmät ja hiehot
(A- ja B-alueiden ulkoja sisäsaaristossa)
– hiehot (Manner-Ahvenanmaalla)
X
X
Haetaan kunnasta lomakkeella 144 viimeistään 30.4.2014. 2) ja 3)
– vuonna 2014 teurastetut X
hiehot
X
X
X
X
X
X
– sika- ja siipikarjatalouX
den tuotannosta irrotettu tuki
X
X
X
X
X
X
Tuen maksamista haetaan kunnasta
sähköisesti tai paperilomakkeella 101B
viimeistään 30.4.2014. 2)
X
X
Haetaan kunnasta lomakkeella 144 viimeistään 30.4.2014. 2) ja 4)
Eläintä kohti maksettavat tuet
– vuonna 2014 teurastetut
sonnit ja härät
2.2
PUUTARHATALOUDEN TUET (Etelä-Suomen kansallinen tuki alueilla A ja B sekä pohjoinen
tuki C-alueella)
Kasvihuonetuotannon tuki X
X
X
X
X
X
X
Haetaan ELY-keskukselta 1) sähköisesti
tai paperilomakkeella 109 keväällä 2014.
Puutarhatuotteiden
varastointituki
X
X
X
X
X
X
Haetaan ELY-keskukselta hakemuslomakkeella 228 syksyllä 2014.
X
X
X
X
X
Haetaan ELY-keskukselta hakemuslomakkeella 237 kesällä 2014.
Varastointituki metsämarjoille ja -sienille
98
X
C
2.3
Tukea maksetaan tukialueilla
A B C1 C2 C2p+
C3 C4 Tuen hakumenettely 2014
saaristo
PELTOALAPERUSTEISET TUET (Etelä-Suomen kansallinen tuki alueilla A ja B sekä pohjoinen
tuki C-alueella)
Kotieläintilan hehtaarituki X
X
Etelä-Suomen
erikoiskasvituki
X
X
Pohjoinen hehtaarituki
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Yleinen hehtaarituki
Nuorten viljelijöiden tuki
2.4
Haetaan tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014 kunnasta.
MUU KANSALLINEN TUKI
Luonnonhaittakorvauksen X
kansallinen lisäosa
X
X
X
X
X
X
Sokerijuurikkaan
kansallinen tuki
X
X
X
X
X
X
X
Sokerijuurikkaan
kuljetustuki
X
X
X
X
X
X
X
Haetaan tukien päähaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014 kunnasta.
Haetaan kunnasta erillisellä haulla keväällä 2014 (lomake 178).
ELY-keskus = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto lukuun ottamatta ympäristötukia, joita hallinnoi Ahvenanmaan maakuntahallitus
1)
2)
Tuen ennakkoa haetaan kunnasta maaliskuussa lomakkeella 139 (Hakemus kansallisten kotieläintukien ennakoista vuonna 2014).
3) Jos viljelijä on aikaisempina vuosina toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 167 (Hakemus nautarekisterin perusteella määräytyvistä kansallisista nautatuista) tai osallistumisilmoituslomakkeen 144, lomaketta 144 ei tarvitse palauttaa vuonna 2014.
4)
Jos viljelijä on aikaisempina vuosina toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 162 (Osallistumisilmoitus EU:n teurastuspalkkiojärjestelmään ja kansalliseen teurastukeen hiehoista ja sonneista) tai osallistumisilmoituslomakkeen 144, lomaketta 144 ei tarvitse palauttaa vuonna 2014.
99
Liite D. Eräitä tukien saamisen
edellytyksiä vuonna 2014
Tukikelpoiset kasvit
Kansalliset pelto- ja
eläintuet
Ympäristötuki
LFA-lisäosa
Luonnonhaittakorvaus (LFA)
Tilatuki
100
Tilan vähimmäiskoko
Tuen alaraja
Lohkon minimipinta-ala
Tilatukiominaisuudeltaan
peltoa ja pysyvää laidunta
olevat alat. Poikkeukset kerrottu kasviluettelon yhteydessä. Hampusta tukikelpoiset lajikkeet.
Kaikkien suorien tukien, mu- Kasvulohkon vähimmäiskokaan luettuna tilatuki, yhko, jolta maksetaan tukea on
teenlasketun määrän tulee
0,05 hehtaaria.
olla yli 200 euroa.
Viljelyssä olevat tukikelpoi3,00 ha hallinnassa, johon
set tavanomaisten peltovilje- lasketaan tukikelpoisten pellykasvien tai puutarhakasvi- tolohkojen pinta-alat.
en peltolohkot sekä hoidettu
viljelemätön pelto tiettyyn rajaan asti.
Tukea ei myönnetä, jos sen
määrä tukihakemusta kohden on enintään 100 euroa.
Viljelyssä olevat tukikelpoi3,00 ha hallinnassa, johon
set tavanomaisten peltovilje- lasketaan tukikelpoisten pellykasvien tai puutarhakasvi- tolohkojen pinta-alat.
en peltolohkot sekä hoidettu
viljelemätön pelto tiettyyn rajaan asti.
Hakijaa ja maksukertaa koh- Kasvulohkon vähimmäiskoti 100 euroa, mutta tuki mak- ko, jolta maksetaan tukea on
setaan kuitenkin samalta
0,05 hehtaaria.
alalta kuin mistä luonnonhaittakorvauskin maksetaan.
Viljelyssä olevat tukikelpoiset tavanomaisten peltoviljelykasvien tai puutarhakasvien peltolohkot sekä
luonnonhoitopellot (ohjelmakausi 2007–2013) (ks. tarkemmin sitoumusehdot).
3,00 ha hallinnassa, johon
lasketaan tukikelpoisten peltolohkojen pinta-alat. Puutarhatilalle riittää, että puutarhakasveja viljellään 0,5
ha:lla tukikelpoisilla lohkoilla.
Tukea ei myönnetä, jos sen
määrä tukihakemusta kohden on alle 100 euroa.
Peltotuet: vaihtelevat tukimuodoittain.
Pelto- ja eläintuet: Vähintään Pelto- ja eläintuet: Hakijaa ja
3,00 ha viljelykseen soveltu- tukityyppiä kohti 100 euroa.
vaa peltoa. Pohjoista hehtaaritukea ja Etelä-Suomen
erikoiskasvitukea puutarhakasvien viljelyyn saa, jos viljelyksessä on vähintään 0,50 ha
puutarhakasveja. Eläintuissa mahdollisuus poikkeuslupaan.
Kasvulohkon vähimmäiskoko, jolta maksetaan tukea on
0,05 hehtaaria.
Kasvulohkon vähimmäiskoko, jolta maksetaan tukea on
0,05 hehtaaria.
Pelto- ja eläintuet: Kasvulohkon vähimmäiskoko, jolta
maksetaan tukea on 0,05 hehtaaria.
D
Ikä
Viljelyvaatimus
Sadonkorjuu
Lohkon on täytettävä täyden- Korjuuvelvoitetta ei ole.
tävien ehtojen mukaista viljely- Hamppu on kuitenkin säilytapaa koskevat vaatimukset.
tettävä kymmenen (10) päivää
kukinnan loppumisen jälkeen.
Edes satovahinkotilanteissa
hampun kasvustoa ei saa tuhota tms. ennen kuin kunnan
maaseutuelinkeinoviranomainen on käynyt toteamassa vahingon.
Sitoumusta annettaessa viljelijä tai puoliso alle 65-v. ja vähintään 18 v.1) Yhteisössä väh. yksi
alle 65-v. Ei koske julkioikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiöitä, koulu- tai vankitilaa.
1)
Eläintiheys/pinta-ala
Lohkon on täytettävä täyden- Sato on korjattava. Poislukien tävien ehtojen mukaista viljely- luonnonhoitopellot ja vihertapaa koskevat vaatimukset
lannoitusnurmet. Erityistuissa
noudatetaan suunnitelmaa.
syntynyt 31.12.1948–31.12.1995.
Ehdot yhtenevät LFAn kanssa.
Lohkon on täytettävä täyden- Noudatetaan LFAssa olevia
tävien ehtojen mukaista viljely- ohjeita.
tapaa koskevat vaatimukset.
Kasvinviljely- tai kotieläintila. Kotieläintilalla eläintiheys
vähintään 0,4 ey/ha tai vähintään 10 ey ja eläintiheys vähintään 0,2 ey/ha.
Sitoumusta annettaessa viljelijä tai puoliso alle 65-v. ja vähintään 18-v.1) Yhteisössä väh. yksi
alle 65-v. Ei koske julkioikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulu- tai vankitilaa.
Lohkon on täytettävä täyden- Sato on korjattava. Poislukien
tävien ehtojen mukaista viljely- luonnonhoitopellot ja vihertapaa koskevat vaatimukset
lannoitusnurmet. Erityistuissa
noudatetaan suunnitelmaa.
Kotieläintilalla oltava tuotantoeläimiä vähintään 0,4
eläinyksikköä tukikelpoista
peltohehtaaria kohti tai vähintään 25 eläinyksikköä (ohjelmakausi 2007–2013).
1)
syntynyt 31.12.1948–31.12.1995.
Pelto- ja eläintuet: Suomessa ta- Peltotuet: Pellon oltava viljepahtuva tuotanto.
lyssä kasvukauden aikana.
Hakija tai hänen puolisonsa on
ollut 31.12.2013 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä he saa MYEL-vanhuuseläkettä. Yhteisössä väh. yksi
osallinen täyttää ikävaatimuksen,
osallistuu itse työhön eikä saa
MYEL-vanhuuseläkettä. Ei koske julkisoikeudellista yhteisöä,
koulutilaa, vankilatilaa eikä hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta
on muuta kuin maataloutta.
Peltotuet: Sato on korjattava.
Hampun satoa ei satovahinkotapauksessa saa korjata ennen kuin kasvuston tuhoutuminen on tarkastettu.
Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki: eläintiheys väh. 0,4 ey/LFA-ha tai
väh. 10 ey ja väh. 0,2 ey/LFAha.
101
Liite E. Esimerkkejä tukitasoista
Alla on lueteltu eräiden kasvien tukitasoja 2014 päätuotantoalueilla (euroa/ha). Tuet on pyöristetty täysiin euroihin. Eri
tuotantoalueilla maksettavat tuet on esitetty kokonaisuudessaan hakuoppaassa.
Alue
Vehnä
A
B
C1
C2
C2p
Ruis
A
B
C1
C2
C2p
Mallasohra
A
B
C1
C2
C2p
Rehuvilja (ohra ja kaura)
A
B
C1
C2
C2p
Öljykasvit
A
B
C1
C2
C2p
Valkuaiskasvit
A
B
C1
C2
C2p
Sokerijuurikas 4)
A
B
C1
C2
C2p
Avomaanvihannekset
A
B
C1
102
tilatuen
tasatuki
232
194
194
170
170
232
194
194
170
170
232
194
194
170
170
EU-tuet
ympäristötuki 2)
luonnonhaittakorvaus
150
200
200
210
210
150
200
200
210
210
150
200
200
210
210
KotiEteläSuomen eläintilan
ha-tuki
erikoiskasvituki
232
194
194
170
170
151
151
127
127
127
151
151
127
127
127
151
151
127
127
127
151
151
127
127
127
41
41
41
41
41
41
41
41
150
200
200
210
210
232
194
194
170
170
151
151
127
127
127
150
200
200
210
210
41
41
232
194
194
170
170
151
151
127
127
127
150
200
200
210
210
41
41
232
194
194
170
170
151
151
127
127
127
150
200
200
210
210
41
41
232
194
194
450
450
450
150
200
200
Kansalliset tuet 1)
yleinen
pohjoiha-tuki
nen hatuki
28
28
28
28
28
28
38
38
38
150
150
150
28
28
28
28
28
28
28
28
100
100
lfa:n kansallinen
lisäosa 3)
kasvin- kotieläinviljelytila
tila
20
100
20
100
20
100
25
105
25
105
20
100
20
100
20
100
25
105
25
105
20
100
20
100
20
100
25
105
25
105
20
100
20
100
20
100
25
105
25
105
20
20
20
25
25
100
100
100
105
105
20
20
20
25
25
100
100
100
105
105
100
100
100
20
20
20
25
25
100
100
100
105
105
348
20
20
20
100
100
100
120
47
120
47
41
41
E
Alue
C2
C2p
C3
C4
Marjat
A
B
C1
C2
C2p
C3
C4
Nurmi
A
B
C1
C2
C2p
C3
C4
Luonnonhoitopellot
A
B
C1
C2
C2p
C3
C4
Kesannot
A
B
C1
C2
C2p
C3
C4
tilatuen
tasatuki
EU-tuet
ympäristötuki 2)
luonnonhaittakorvaus
KotiEteläSuomen eläintilan
ha-tuki
erikoiskasvituki
170
170
170
170
450
450
450
450
210
210
210
210
232
194
194
170
170
170
170
438
438
438
438
438
438
438
150
200
200
210
210
210
210
41
41
232
194
194
170
170
170
170
162
162
134
134
134
134
134
150
200
200
210
210
210
210
41
41
232
194
194
170
170
170
170
170/300 6)
170/300 6)
170/300 6)
170/300 6)
170/300 6)
170/300 6)
170/300 6)
150 5)
200 5)
200 5)
210 5)
210 5)
210 5)
210 5)
150 5)
200 5)
200 5)
210 5)
210 5)
210 5)
210 5)
232
194
194
170
170
170
170
Kansalliset tuet 1)
yleinen
pohjoiha-tuki
nen hatuki
28
28
44
95
348
348
348
348
lfa:n kansallinen
lisäosa 3)
kasvin- kotieläinviljelytila
tila
25
105
25
105
25
105
25
105
28
28
44
95
20
20
20
25
25
25
25
100
100
100
105
105
105
105
28
28
44
95
20
20
20
25
25
25
25
100
100
100
105
105
105
105
41
41
20
20
20
25
25
25
25
100
100
100
105
105
105
105
41
41
20
20
20
25
25
25
25
100
100
100
105
105
105
105
1) Kansallinen tuki enintään. Eräillä kasveilla tuen kokonaismäärään liittyviä rajoitteita. Ei sisällä kotieläintukia.
2) Kasvinviljelytilan lisätoimenpiteinä C-tukialueilla on typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla sekä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus. A- ja B-tukialueilla em. lisäksi viljelyn monipuolistaminen. Nurmen luvut kotieläintilan mukaisesti, lisätoimenpiteenä C-tukialueilla lannanlevitys kasvukaudella ja A- ja B-tukialueilla laajaperäinen nurmituotanto.
3) LFA:n kansallinen lisäosa maksetaan haettua pienempänä, jos Suomelle vahvistetut perusalat ylittyvät.
4) Sokerijuurikkaalle maksetaan myös sokerijuurikkaan kansallista tukea, joka vuonna 2014 on 350 €/ha.
5) Luonnonhoitopelloille ja kesannoille maksetaan LFA-tuki, jos niiden ala on yhteensä enintään 50 % LFA-kelpoisesta kokonaispinta-alasta.
6) Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) maksetaan 170 €/ha ja Luonnonhoitopelto (niittykasvit, väh. 2 v.), Luonnonhoitopelto (maisema)
sekä Luonnonhoitopelto (riista) maksetaan 300 €/ha.
103
Liite F. Valtakirja
Tämän valtuutuksen allekirjoittajana valtuutan / valtuutamme
_________________________ allekirjoittamaan puolestani / puolestamme vuoden 2014
maatalouden viljelijätukihakemukset ja niihin liittyvät asiakirjat. Valtuutus kattaa myös kansallisten eläintukien ja EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden haun. Jos tämän valtuutuksen halutaan
kattavan myös kansallisten tukien ennakon haun tai muun ennen 30.4.2014 haettavan tuen hakemisen, valtakirja on palautettava kyseisen haun yhteydessä.
Valtuutuksen voimassaoloaika (alku- ja loppupäivämäärä) ________________________ .2014
Tuki maksetaan seuraavalle tuenhakijan pankkitilille (pankin nimi ja tilinumero):
__________________________________________________________________________.
Valtuutuksen allekirjoittajana ymmärrän / ymmärrämme, että valtuuttamani / valtuuttamamme
henkilön hakemuksessa antamat tiedot katsotaan minun / meidän antamaksi ja minua / meitä sitoviksi.
____________________________________________________
Paikka ja aika
______________________________
_____________________________
Allekirjoitus / allekirjoitukset
_____________________________
_____________________________
Nimen / nimien selvennykset
104
F
Hakuoppaassa esitetty valtakirja on malli valtakirjasta,
jolla voit antaa valtuutuksen tukihakemusten ja niihin
liittyvien asiakirjojen allekirjoittamiseksi. Voit tehdä valtuutuksen kuitenkin kirjallisesti myös muulla kuin Hakuoppaassa esitetyllä valtuutuksella varsinkin silloin, kun
valtuutuksen tarkkarajaisuus ja täsmällisyys sitä vaativat
(katso esimerkit jäljempänä). Myös yhtymän, yhteisön ja
kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa jonkun henkilön
tai henkilöt allekirjoittamaan puolestaan muut vuoden
2014 pinta-alatukihakemukset.
Valtuutus kattaa vuoden 2014 viljelijätukihakemusten lisäksi myös kansallisten eläintukien ja EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden haun vuonna 2014. Jos haluat tämän
valtuutuksen kattavan myös kansallisten tukien ennakon
haun tai muun ennen 30.4.2014 haettavan tuen, palauta valtakirja jo kyseisen haun yhteydessä. Määritä valtuutukselle aika, jonka se on voimassa; esimerkiksi 1.1.2014–
31.12.2014. Valtuutus voidaan antaa enintään vuoden 2014
loppuun.
Tuenhakija
Tuenhakijalla tarkoitetaan maa- tai puutarhataloutta harjoittavaa, maatilan kokonaan tai osittain omistavaa tai sitä
hallitsevaa
• yksityistä henkilöä eli luonnollista henkilöä
• juridista henkilöä, kuten osakeyhtiö, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai yhdistys
• luonnollisten yksityisten henkilöiden yhteenliittymää,
kuten kuolinpesä tai verotusyhtymä
• julkisyhteisöä, kuten valtiota tai kuntaa.
Maatilalla voi olla myös useampi kuin yksi viljelijä, toisin
sanoen maatilan omistaa tai sitä hallitsee luonnollisten tai
juridisten henkilöiden muodostama yhteenliittymä, joka
toimii maatilayrittäjänä (katso Tukihakemus 101B Tuenhakija-kohta). Kaikkien maatilan omistajien asemassa olevien henkilöiden on allekirjoitettava tukihakemus- ja muut
lomakkeet ja tehtävä kaikki muut tuen hakemiseen liittyvät toimenpiteet, esimerkiksi eläinten poistot, ilmoitukset
ja muutokset yhdessä (katso valtuutuksesta alla).
Molempien puolisoiden allekirjoitusta tukihakemukseen
ei tarvita silloin, jos toinen puolisoista omistaa maatilan
yksin ja on yksin vastuussa maatalouden harjoittamisesta.
Tuenhakijana aviopuoliso tai aviopuolisot yhdessä voivat valtuuttaa toisen puolison tai molemmat puolisot tukihakemukseen liittyviin toimiin valtakirjalla. Valtuutuksen voi antaa vain tuloverolain (1535/1992) 7 § tarkoitetulle
puolisolle.
Asiamies ja avustaja
Asiamiehen ja avustajan käyttö on hallintolain (434/2003)
nojalla sallittua. Yksityinen henkilö, yhteisö, yhtymä tai
kuolinpesä voi kirjallisesti valtuuttaa jonkun henkilön allekirjoittamaan puolestaan tukihakemuksen. Asiamiehen
on esitettävä valtakirja toimivaltansa todentamiseksi, mikäli kyseessä ei ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja
(katso valtakirja yleisistä edellytyksistä alla). Viranomaisella on kuitenkin oikeus velvoittaa päämies esiintymään
asiassaan henkilökohtaisesti, mikäli sen harkitaan olevan
tärkeää asian selvittämiseksi.
Vajaavaltaisen puhevalta
Vajaavaltaisen puhevaltaa sääntelevät hallintolaki
(434/2003) ja holhoustoimesta annettu laki (442/1999).
Lähtökohtaisesti puhevaltaa vajaavaltaisen puolesta käyttää vajaavaltaisen edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen
edustaja. Vajaavaltaisen edustaja allekirjoittaa tukihakemuksen ja käyttää puhevaltaa tuen hakemiseen liittyvissä
toimenpiteissä, jos kyseessä on alaikäinen hakija tai hakija, jolla on muulla tavoin rajoitettu toimivalta. Esitä edustajuudesta tarvittava selvitys. Toimita edunvalvojan määräys ja muut tarpeelliset selvitykset hakemuksen liitteenä
myös silloin, kun on kysymys vanhempien ja alaikäisten
lasten välisistä oikeustoimista, ellei selvityksiä ole toimitettu jo aiempien vuosien hakemusten yhteydessä. Lisätietoja holhoustoimilain mukaisista vaatimuksista saa maistraateista.
Valtuutus aviopuolisolle
Yhteisöt, yhtymät ja kuolinpesät sekä
osakastietojen muutokset (katso
tuenhakijasta yllä)
Mikäli aviopuolisot omistavat tai ovat vuokranneet tilan
yhdessä, on molempien puolisoiden allekirjoitettava hakemus. Myös kaikki muut tuen hakemiseen liittyvät toimenpiteet on tehtävä yhdessä silloin, kun maatila omistetaan
yhdessä.
Kaikkien osakkaiden tai osakkaiden valtuuttaman henkilön on allekirjoitettava hakemus (muun muassa perintökaari (40/1965) 18:2§). Kuolinpesän tai muun yhteisön ja
yhtymän puolesta allekirjoittajana voi olla myös taho, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Valtakirjat tai nimenkirjoitus-
105
Liite F. Valtakirja
oikeuden osoittava kaupparekisteriote tai vastaava on liitettävä hakemukseen. Katso Hakuopas 2014 kohta 3.1.
Poikkeustapauksissa, joissa valtuutuksen saaminen esimerkiksi ulkomailla asumisen tai muun vastaavan syyn
vuoksi on erityisen vaikeaa, voidaan hyväksyä sellainen perusteltu hakemus, jossa ei ole kaikkien osakkaiden allekirjoituksia tai valtakirjoja.
Ilmoita osakastiedoissa tapahtuneet muutokset Maatilan osalliset 101D -lomakkeella. Kuolinpesän tai muun yhteisön ja yhtymän sekä tukea hakevan henkilön/henkilöiden on esitettävä tarvittava selvitys oikeudestaan hakea
tukea. Riittävänä selvityksenä pidetään esimerkiksi perukirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä, päätöstä, perinnönjakokirjaa tai ositusta. Lisätietoja tarvittavista selvityksistä saa kunnasta.
106
Valtakirjan muoto
Valtuutus on hyvä esittää kirjallisesti, jolloin vältät suullisesta valtuutuksesta aiheutuvat ongelmat, muun muassa
valtuutuksen peruuttamisongelmat. Valtakirjan esittämisvelvollisuudella pyritään minimoimaan väärinymmärryksiä ja väärinkäytöksiä, mikä lisää viljelijän oikeusturvaa.
Valtuutuksen tulee olla yksilöity ja siitä tulee ilmetä tarkasti, mihin valtuuttaja on suostunut. Valtakirja tukihakemuksen allekirjoittamiseksi ei automaattisesti anna valtuutetulle oikeutta tehdä muita hakuvuoden tukiin ja tuen
hakemiseen liittyviä toimenpiteitä vaan oikeutus on annettava yksilöidyllä valtakirjalla. (Katso puolison valtuutuksesta yllä.)
Liitteen valtakirja ei ole pätevä esimerkiksi tukioikeuksien siirtoon. Jos haluat antaa valtakirjalla jollekin tai joillekin henkilöille oikeutuksen myös tukioikeuksien siirtoon,
mainitse siitä erikseen valtakirjassa. Voit lisätä tällöin valtakirjaan sopivaan kohtaan maininnan, että valtuutus koskee myös tukioikeuksien siirtoja. Valtuutus on kuitenkin
aina pätevä vain sen allekirjoittaneiden henkilöiden osalta.
Liite G: Hamppu
Määritelmä
Tukikelpoisuus eri tuissa
Hamppu (Cannabis sativa L.) on yksivuotinen putkilokasvi, joka kuuluu hamppukasvien heimoon. Pääasialliset
käyttötavat ovat kuidun valmistus kasvien varresta ja öljyn
puristaminen kasvien siemenistä.
Hampun viljelyalalta maksetaan tukea eri pinta-alaperusteisissa tuissa, jos hampun lajike on tukikelpoinen. Lisäksi myöhemmin mainitut vaatimukset tulee täyttyä kaikkien tukien osalta.
Taulukko 1: Hampun tukikelpoisuus pinta-alaperusteisissa tuissa
Tilatuki
Ympäristötuki
Luonnonhaitta- Nuoren
korvaus (LFA) viljelijän tuki
+ kansallinen
lisäosa
Valkuais- ja
öljykasvipalkkio
Kuituhamppu
(kaikki käyttömuodot)
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
ei
Öljyhamppu
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
kyllä
Yleinen
hehtaarituki
C2-C2p-alueet
Yleinen
hehtaarituki
C3-C4-alueet
Pohjoinen
hehtaarituki,
C1-C2-alueet
Pohjoinen
hehtaarituki,
C2p-C4-alueet
Kuituhamppu (kaikki kyllä
käyttömuodot)
ei
kyllä
ei
Öljyhamppu
ei
kyllä
ei
kyllä
Tukikelpoiset lajikkeet
Hampun tukikelpoiset lajikkeet määritellään EU:n alueella vuosittain. Euroopan unionin komission terveys- ja
kuluttaja-asioista vastaava pääosasto (DG Sanco) julkaisee luettelon, jossa määritellään EU:n alueella rekisteröidyt lajikkeet. Tämä luettelo löytyy Euroopan unionin
virallisen lehden numerosta C379A/1, julkaistu 28. joulukuuta 2013. Lehti on saatavilla internetissä osoitteesta
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri
=OJ:C:2013:379A:0001:0713:FI:PDF. Hamppulajikkeet
ovat luettelon kohdassa 63.
Kylvösiemen ja vakuustodistus
Hampun viljelyalat on kylvettävä sertifioidulla siemenellä. Siemenkauppalain (728/2000) mukaan sertifioidulla
siemenellä tarkoitetaan ”perussiemenen tai sertifioidun
kylvösiemenen virallisesti varmennettua kauppaerää, jonka myyntipäällys on virallisesti suljettu ja varustettu vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta siemenerästä virallisesti
otetun näytteen tarkastuksessa on todettu, että siemen-
erä on oikein nimettyä ja lajikepuhdasta ja että se täyttää
kysymyksessä olevalle siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset”.
Sertifioidun hampun siemenen vakuustodistus tai
oikeaksi todistettu kopio vakuustodistuksesta on
jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään maanantaina 30.6 tukihakuvuonna.
Tämä päivämäärä on ehdoton. Hampun viljelyalan
tuki hylätään kokonaan kaikissa edellä mainituissa tuissa,
jos vakuustodistusta ei jätetä lainkaan tai se jätetään myöhässä. Kaikki haetut tuet hylätään myös, jos viljelyalalle
on kylvetty tilan omaa sertifioimatonta siementä. Tukikelpoista ei ole tilan oma siemen, jota on tuotettu käyttäen
ensimmäisenä viljelyvuonna sertifioitua siementä.
Jos useampi viljelijä kylvää saman säkin siementä, niin
yhden viljelijöistä tulee toimittaa viranomaiselle alkuperäisen todisteen ohessa luettelon, josta ilmenevät muut
samaa siementä kylväneet viljelijät nimineen ja tilatunnuksineen. Muut viljelijät toimittavat viranomaiselle allekirjoittamansa kopion vakuustodistuksesta. Viljelijän
katsotaan jättäneen osoittamatta tukikelpoisen siemenen
107
Liite G: Hamppu
käyttö, jos hän ei toimi edellä esitetyllä tavalla. Seurauksena on tuen hylkääminen hampun viljelyalalta.
Hampun kylvösiemenen määrä (kg/ha), kylvöpäivä ja
hampun käyttötapa (kuidutus, öljyn puristaminen, muu
käyttö) ilmoitetaan kasvolohkolomakkeella 102B Lisätiedoissa. Mikäli 102B lomaketta jätettäessä ei kylvöpäivä ole ollut tiedossa, ilmoitetaan kylvöpäivämäärä lomakkeella 117 tai vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella,
jos lomakkeen jättäminen ei ole muuten aiheellista.. Samalla voidaan ilmoittaa myös muutokset edellä mainittuihin tietoihin. Jos kylvö tapahtuu 16.6.- 30.6.2014 välillä,
kylvöpäivä ilmoitetaan kuntaan kirjallisesti vapaamuotoisella ilmoituksella 30.6. mennessä.
Hampun viljely ja sadonkorjuu
Hamppua on viljeltävä pellolla tavanomaisissa olosuhteissa. Viljelyssä on noudatettava täydentäviä ehtoja. Pienin
tukikelpoinen ala on 0,05 ha. Ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen (lfa) sekä kansallisten pinta-alaperusteisten tukien edellytyksenä on sadonkorjuu. Tilatuessa
sekä valkuais- ja öljykasvipalkkiossa hampun sadonkorjuuta ei vaadita.
Satovahinkotilanteissa on jätettävä satovahinkoilmoitus
(lomake 118) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Hampusta ei kuitenkaan voida maksaa satovahinkokor-
108
vausta. Hampun satoa ei satovahinkotapauksissakaan saa
korjata ennen kuin kasvuston tuhoutuminen on tarkastettu. Tarkastuksen tekee kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen.
THC-näytteet ja korjuun
aloittamisajankohta
Hamppuviljelyksistä kerätään näytteitä heinä-syyskuussa
ennen sadonkorjuuta THC- eli tetrahydrokannabinolipitoisuuden määrittämistä varten. Tilat, joilta näytteet kerätään, valitaan satunnais- ja riskiotannalla. ELY-keskuksen tarkastajat ottavat kasvustoista edustavat näytteet ja
ne analysoidaan kilpailutetussa laboratoriossa. Näytteet
kerätään pääsääntöisesti ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän
kuluttua kukinnan päättymisestä. Viljelijällä on säilytettävä hampun kasvusto siihen asti, että näytteet voidaan ottaa. Tämän vuoksi hampun sadonkorjuun voi tehdä
aikaisintaan 10 päivää sen jälkeen kun hampun kukinta on loppunut.
Sallittu THC-pitoisuus on enintään 0,20 prosenttia. Jos
jonkin tietyn lajikkeen kaikkien näytteiden TCH-pitoisuuksien keskiarvo on yli 0,20 prosenttia kahtena peräkkäisenä vuotena, kyseinen lajike ei ole tukikelpoinen seuraavasta vuodesta alkaen.
Liite H. Tukialueittainen
kuntaluettelo 2014
Kuntaliitokset eivät vaikuta kuntien tukialuerajoihin.
Alue A
AskolaAura Espoo
HelsinkiInkoo 1)Järvenpää
Kaarina 1) KauniainenKemiönsaari 1)
Kerava
KirkkonummiKoski
Kouvola 2) LapinjärviLieto
Lohja 3) LoimaaLoviisa 1)
Marttila
Masku 4)Mynämäki 5)
MyrskyläNaantali 6)Nurmijärvi
OripääPaimioParainen
PornainenPorvoo 1)
Pukkila
7)
8)
Pöytyä Raasepori Raisio
Rusko 9)Salo 10)Sauvo 1)
Sipoo SiuntioSomero
TarvasjokiTurku 1)Tuusula
VantaaVihti
1) Lukuun ottamatta kunnan saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
2) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken kaupungin, Jaalan kunnan, Kuusankosken kaupungin sekä Valkealan kunnan alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen
B.
3) Lukuun ottamatta entisten Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien
alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kunnan aluetta ja kunnan saaristo-osia,
jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
5) Lukuun ottamatta entistä Mynämäen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen B.
6) Lukuun ottamatta entisten Merimaskun ja Rymättylän kuntien alueita sekä
saaristo-osia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
7) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen
B.
8) Lukuun ottamatta entistä Tammisaaren kaupungin aluetta, joka kuuluu osaalueeseen B.
9) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen
B.
10)Lukuun ottamatta entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueita ja saaristoosia, jotka kuuluvat osa-alueeseen B.
Alue B
Akaa AsikkalaBrändö
Eckerö
Eura
Eurajoki Finström Forssa
Föglö
Geta HaminaHammarland
Hanko Harjavalta
Hartola
Hattula Hausjärvi
Heinola Hollola HuittinenHumppila
Hyvinkää
HämeenkoskiHämeenkyrö
HämeenlinnaIitti
Ikaalinen
Imatra JanakkalaJokioinen
Jomala JuupajokiJämijärvi
Jämsä 11) KangasalaKankaanpää
Karkkila KokemäkiKotka
Kuhmoinen Kumlinge
Kustavi
Kärkölä
Kökar
Köyliö Lahti LaitilaLappeenranta
LaviaLemi Lemland
Lempäälä
Loppi Lumparland
LuumäkiLuvia Maarianhamina
Miehikkälä
Mäntsälä Mäntyharju
Nakkila
Nastola Nokia
NousiainenOrimattila Orivesi
Padasjoki Pirkkala
Pomarkku
Pori Punkalaidun Pyhtää 13)
Pyhäranta Pälkäne
Rauma
RiihimäkiSaltvik Sastamala
SottungaSund
Sysmä
Säkylä
TaivassaloTammela
TampereUlvila Urjala
UusikaupunkiValkeakoski Vehmaa
VesilahtiVirolahtiVårdö
Ylöjärvi 12)Ypäjä
11) Lukuun ottamatta entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueita, jotka
kuuluvat vuodelta 2013 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (19/2013) säädettyyn osa-alueeseen C.
12)Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu vuodelta 2013
maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa
(19/2013) säädettyyn osa-alueeseen C.
13)Lukuun ottamatta entisen Ruotsinpyhtään kunnan aluetta, joka kuuluu osaalueeseen A.
Lisäksi saaristo-osat seuraavista kunnista:
Inkoo KaarinaKemiönsaari
Masku NaantaliParainen
PorvooSalo Sauvo
Turku
Alueiden A ja B saaristoalueet
Ulkosaaristo
BrändöFöglö Kumlinge
Kökar SottungaVårdö
Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:
HammarlandInkoo
Kaarina
KemiönsaariKustavi
Lemland
LoviisaMasku Naantali
ParainenPorvoo Raasepori
Salo SauvoTaivassalo
TurkuUusikaupunki
109
Liite H. Tukialueittainen
kuntaluettelo 2014
Sisäsaaristo
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:
Hartola
Hämeenlinna Jämijärvi
Jämsä
KangasalaKouvola
Kuhmoinen LappeenrantaOrivesi
PadasjokiPälkäne Sysmä
Manner-Ahvenanmaa
Eckerö FinströmGeta
Jomala
LumparlandMaarianhamina
SaltvikSund
Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osa-alueet Hammarlandin ja
Lemlandin kunnista.
Alue C1
Alue C2
Alajärvi AlavieskaAlavus
Evijärvi HaapajärviHaapavesi
Halsua
HirvensalmiHonkajoki
IisalmiIsojokiJoutsa
JuankoskiKaavi
Kalajoki
KangasniemiKannonkoskiKannus
Karijoki KarstulaKarvia
KaustinenKeitele Kempele
KeuruuKihniö Kinnula
KiuruvesiKivijärvi Kokkola
Konnevesi KontiolahtiKruunupyy
Kyyjärvi KärsämäkiLapinlahti
LappajärviLestijärvi Liminka
Luhanka LumijokiLuoto
Merijärvi MerikarviaMuhos
MultiaNivalaOulainen
Parkano
Pedersören kunta Perho
PertunmaaPetäjävesi Pielavesi
PietarsaariPihtipudasPolvijärvi
Pyhäjoki PyhäjärviPyhäntä
Raahe
RautalampiReisjärvi
SaarijärviSievi
Siikainen
Siikajoki SiikalatvaSoini
SonkajärviTervo
Tohmajärvi
ToholampiToivakka Tyrnävä
UurainenVesanto Veteli
Vieremä ViitasaariVimpeli
Virrat YlivieskaYlöjärvi 21)
ÄhtäriÄänekoski
Enonkoski Hankasalmi
Heinävesi
IlmajokiIsokyrö Jalasjärvi
Joensuu 14)Joroinen Juva
JyväskyläJämsä 15)Kaskinen
KauhajokiKauhava 16)Kitee
Korsnäs
KristiinankaupunkiKuopio 17)
KuortaneKurikka Laihia
Lapua LaukaaLeppävirta
Liperi MaalahtiMaaninka
MikkeliMustasaari 18)Muurame
Mänttä-VilppulaNärpiö
Outokumpu
Parikkala PieksämäkiPuumala
RantasalmiRautjärvi Ruokolahti 21) Ainoastaan entinen Kurun kunnan alue.
Ruovesi RääkkyläSavitaipale
Alue C2 Pohjoinen
SavonlinnaSeinäjoki 19)Siilinjärvi
Sulkava SuonenjokiTaipalsaari
Ilomantsi
Juuka Kajaani
Teuva
TuusniemiUusikaarlepyy
Lieksa NurmesPaltamo
Vaasa VarkausVöyri 20)
RautavaaraRistijärvi Sotkamo
14)Lukuun ottamatta entisen Pyhäselän kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeVaalaValtimo
seen C2 ja entisten Enon, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntien alueita,
jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen.
15) Ainoastaan entisten Jämsänkosken ja Kuoreveden kuntien alueet.
16)Lukuun ottamatta entisen Kortesjärven kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2.
17) Lukuun ottamatta entisten Karttulan ja Nilsiän kuntien alueita, jotka kuluvat
osa-alueeseen C2.
18)Lukuun ottamatta Björköbytä ja Raippaluotoa, jotka kuuluvat osa-alueeseen
C2 pohjoinen.
19) Lukuun ottamatta entisen Peräseinäjoen kunnan aluetta, joka kuuluu osaalueeseen C2.
20)Lukuun ottamatta mantereen ulkopuolisia alueita, jotka kuuluvat osa-alueeseen C2 pohjoinen lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta.
110
Alue C3
P1
Oulu 22)Utajärvi
22)Lukuun ottamatta entisen Ylikiimingin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C2 ja entisen Yli-Iin kunnan aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C3 P2.
H
P2
Hailuoto
Kemi
Simo
P5
HyrynsalmiIi
KeminmaaKuhmo
TervolaTornio
P3
KemijärviPello
Pudasjärvi
PuolankaRanua Rovaniemi
SuomussalmiTaivalkoski Ylitornio
P4
EnontekiöInari
Utsjoki
Muonio
Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön päätöksellään hyväksymät osat Kittilästä ja Sodankylästä.
Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista:
KuusamoPosio
Alue C4
P4
Kittilä 23)Kolari Pelkosenniemi
Salla
SavukoskiSodankylä 24)
23)Lukuun ottamatta Keimiötunturilta Tepastoon, teiden 956 ja 9562 risteykseen
ja siitä edelleen Hukkakeron kautta Kittilän ja Sodankylän kuntien rajaan kulkevan rajaviivan pohjoispuoleista aluetta, joka kuuluu osa-alueeseen C4 P5. Rajaviivalla sijaitsevien yhden tai useamman rekisteriyksikön, joka kuuluu samaan
toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä annetun
valtioneuvoston asetuksen (213/2007) tarkoittamaan toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäiseen maatilaan sekä Tepaston kylässä Alatalo 1:44 nimisen
kiinteistörekisteriin merkityn rekisteriyksikön talouskeskukset ja peltoalueiden
peruslohkot kuuluvat kokonaan P5-alueeseen.
24)Lukuun ottamatta Savukosken rajalta Pihtijoelta, Siltaharjun valtatie E75 sillan kautta Kittilän kunnan rajalle kulkevan rajaviivan pohjoispuolista aluetta,
joka kuuluu osa-alueeseen C4 P5. Rajaviivalla sijaitsevan yhden tai useamman
kiinteistörekisteriin merkityn rekisteriyksikön, joka kuuluu samaan toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä annetun valtioneuvoston asetuksen (213/2007) tarkoittamaan toiminnallisesti ja taloudellisesti
itsenäiseen maatilaan, talouskeskukset ja peltoalueiden peruslohkot kuuluvat
kokonaan P5-alueeseen.
ELY-keskuksen toimialueen tukialueet
1.
Varsinais-Suomi (A, B)
2.
Uusimaa (A, B)
3.
Satakunta (B, C2)
4.
Häme (B)
5.
Pirkanmaa (B, C1, C2)
6.
Kaakkois-Suomi (A, B, C1)
7.
Etelä-Savo (C1)
8.
Pohjois-Savo (C1, C2, C2p)
C1-alue
Enonkoski HankasalmiHeinävesi
Joroinen
Jyväskylä Kitee
Kuopio LeppävirtaLiperi
MaalahtiMikkeli Mustasaari
Mänttä-VilppulaPuumala
Rantasalmi
Ruovesi SavonlinnaSulkava
SuonenjokiTaipalsaariVarkaus
Vöyri
C2-alue
HirvensalmiJoutsa
Juankoski
KangasniemiKannonkoskiKeuruu
KiuruvesiKivijärvi Kontiolahti
LapinlahtiLuhanka Pertunmaa
Pielavesi PolvijärviRautalampi
SaarijärviTervo Vesanto
VieremäVirrat Äänekoski
Pohjois-Karjala (C1, C2, C2p)
9.
10.
Keski-Suomi (B, C1, C2)
11.
Etelä-Pohjanmaa (C1, C2)
12.
Pohjanmaa (C1, C2, C2p)
13.
Pohjois-Pohjanmaa (C2, C3P1–C3P4)
14.
Kainuu (C2p, C3P2, C3P3)
15.
Lappi (C3P2–C3P4, C4P4–C4P5)
____________
• Ahvenanmaa (B)
111
Liite I. Suojatut kasvilajikkeet ja
TOS-maksut
Kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain (1279/2009) mukaan kasvinjalostajanoikeutta rajoitetaan siten, että viljelijällä on omalla tilalla oikeus käyttää suojatun kaura-,
ohra-, ruis-, vehnä-, ruisvehnä-, rypsi-, rapsi-, öljypellava-,
herne-, härkäpapu-, peruna- tai tattarilajikkeen omalla tilalla tuotettua siementä lisäystarkoitukseen maksamalla siitä TOS-maksu (TOS = tilan oma siemen) lajikkeen
omistajalle. TOS-maksu on alempi kuin sertifioidun siemenen hintaan sisältyvä korvaus.
Lars, Mahti, Manu, Marble, Puntari, Quarna, Ramiro, Rehti, Stiko, SW Harnesk, SW
Magnifik, Urho, Wanamo, Wappu, Veeti,
Wellamo ja Zebra
Öljypellava Heljä
Kansallisesti suojattujen lajikkeiden osalta TOS-maksuvelvollisia ovat yli 10 peltohehtaarin tilat, perunan osalta
kuitenkin kaikki vähintään 2 hehtaaria perunaa tai vähintään 1 hehtaaria katteenalaista varhaisperunaa viljelevät tilat. EU-suojattujen lajikkeiden osalta TOS-maksuvelvollisuus koskee yli 92 tonnia laskennallista satoa tuottavia
tiloja, perunan osalta kuitenkin kaikkia vähintään 7 hehtaaria perunaa viljeleviä tiloja.
Carafe, Cecilia, Cha Cha, Charmay, Chill,
Cindy, Columbus, Fairytale, Grace, Ingmar,
Maaren, Margret, Marthe, Mentor, NFC
Tipple, Posada, Prestige, Propino, Publican, Quench, Salome, Scarlett, Streif, Sunshine, SW Makof, Tocada, Tolar, Wikingett
ja Xanadu
peruna Afra, Agata, Alexandra, Andean sunrise,
Annabelle, Anuschka, Appell, Arielle, Artemis, Aspirant, Belana, Bellarosa, Bellinda,
Biogold, Canasta, Carolus, Carrera, Cerisa,
Challenger, Champion, Colomba, Columbo, Compass, Courage, Crisper, Cycloon,
Ditta, El Mundo, Energie, Erika, Esmee,
Eurostarch, Ewelina, Everest, Excellency, Fontane, Innovator, Inova, Jazzy, Jelly,
Kuras, Lady Amarilla, Lady Britta, Lady
Christl, Lady Claire, Lady Felicia, Lady Lenora, Lady Sara, Laura, Leonardo, Marabee, Mariska, Melody, Milva, Mozart, Musica, Mustang, Oleva, Opera, Orchestra,
Perlo, Piccolo Star, Ramos, Red Scarlett,
Redstar, Riviera,Rosagold, Sagitta, Saline,
Satellite, Seresta, Taurus, Toluca, Tomensa, Turdus, Velox, Victoria ja Voyager
rapsi
Campino, Dorothy, Hunter, Sheik, Sponsor
ja Tamarin
rypsiAurea
ruis Amilo, Arantes, Evolo, Brasetto, Kier, Rotari ja Walet
ruisvehnä Cando, Fidelio
vehnä Amaretto, Ellvis, Epos, JB Asano, Kranich,
Kuban, Kws Scirocco, Olivin, Papageno, Picolo, Seance, Sertori, Skagen, Tarso, Trappe, Triso ja Vinjett
Korvauksen tasosta pyritään sopimaan vuosittain lajikkeiden omistajia edustavan Siemenkauppiaitten yhdistyksen sekä viljelijöitä edustavien MTK:n ja SLC:n kesken.
Vuonna 2013 viljojen ja palkoviljojen suojattujen lajikkeiden TOS-maksu oli 4,20 €/ha ja perunan 22,50 €/ha.
Kansallisesti suojattuja lajikkeita ovat ainakin
herne Antti, Hulda, Jermu, Jymy, Karita, Perttu,
Rokka, Sunna ja Tiina
härkäpapu Kontu
kaura Aarre, Akseli, Aslak, Bettina, Eemeli, Effektiv, Fiia, Gitta, Iiris, Julius, Katri, Kolbu,
Lisbeth, Marika, Matilda, Meeri, Mirella,
Peppi, Ringsaker, Roope, Sofiina, Suomi,
Steinar, Svala, SW Ingeborg, SW Vaasa,
Venla ,Viviana ja Wilhemiina
ohra Altti, Amber, Artturi, Arve, Aukusti, Botnia, Brage, Edel, Edvin, Eerik, Elmeri, Einar, Erkki, Filippa, Gaute, Harbinger, Inari, Justina, Jyvä, Kinnan, Kunnari, Minttu,
Olavi, Oracle, Pilvi, Pinja, Polartop, , Ragna, Rambler, Rolfi, Saana, SW Mitja, Thule, Tiril, Tofta, Toria, Tolkien, Tyra, Viivi,
Vilde, Voitto ja Wolmari
peruna
Kulta, Osku, Satu, Sini, Suvi ja Tomppa
rapsi Ilves, Marie ja Merryl
ruis Elvi, Juuso, Reetta ja Riihi
ruisvehnä Moreno
rypsi Apollo, Cordelia, Eos, Harmoni, Hohto, Juliet, SW Petita, SW Rebus, Tuli ja Valo
vehnä
Aallotar, Aino, Altos, Anniina, Arktika, Bastian, Bjarne, Demonstrant, Gunbo, Kruunu,
112
EU-suojattuja lajikkeita ovat ainakin
herne
Brutus , Julia, Nitouche ja Rocket
kaura
Belinda, Flocke, Freja, Ivory, Rocky ja Salo
ohra
Annabell, Auriga, Barke, Beatrix, Braemar,
Suojattujen lajikkeiden listan tiedot saattavat muuttua
vuoden mittaan, sillä listalla voi olla lajikkeita, joiden
omistaja on hiljattain luopunut suojauksesta ja listalta voi
myös puuttua uusia lajikkeita, joiden suojaamisesta on tullut päätös Hakuoppaan julkaisemisen jälkeen.
I
Kasvinjalostajaoikeuslain mukaan viljelijä on velvollinen
antamaan viranomaiselle ja lajikkeen omistajalle tarvittavat tiedot maksuvelvollisuuden toteamiseksi. Nämä tiedot kerätään Tukihakemuksen kasvulohkolomakkeen
102B yhteydessä omassa sarakkeessaan U. Korvauk-
sen perimistä varten käytetään lisäksi maaseutuelinkeinorekisterissä olevia hakijaa ja pinta-aloja koskevia tietoja. Tiedot luovutetaan Siemenkauppiaitten yhdistykselle,
joka huolehtii jalostajien puolesta em. laissa tarkoitettujen
maksujen perimisestä.
113
Liite J. Kasviluettelo
Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä eli kasvikoodeja, kun ilmoitat Tukihakemuksen kasvulohkolomakkeen 102B sarakkeessa S kasvulohkon viljeltävän kasvin,
kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Ilmoita lohkon kasvi pääsatokasvin mukaan¹). Ilmoita puutarhakasveista lisäksi käyttötarkoitus, esimerkiksi koristekasvi tai energiantuotanto.
Tilatukiominaisuuksien A ja B alla olevat kasvit ja käyttömuodot ovat tukikelpoisia tilatuessa, luonnonhaittakorvauksessa (LFA) ja ympäristötuessa, ellei toisin mainita.
Ympäristötuella viitataan tässä yhteydessä ympäristötuen
perus- ja lisätoimenpiteisiin. Tilatukiominaisuudet D ja E
eivät ole maatalousmaata, joten siinä mainitut kohteet eivät saa tilatukea, LFA:ta, eikä ympäristötukea.
Yhden peruslohkon kasvulohkoilla voidaan viljellä/kasvattaa vain yhden alla luetellun otsakkeen mukaisia kasveja tai käyttömuotoja (A, B, D tai E). Peruslohkon
tilatukiominaisuus voi muuttua vuosittain. Tilatukiominaisuudesta on kerrottu tarkemmin luvussa 7. Kasvihuonealojen ilmoittamisesta kerrotaan luvussa 5.
Tilatukiominaisuudet ovat:
A=pelto
B = pysyvä laidun
D= muussa kuin maatalouskäytössä oleva ala
E=metsämaa
A. PELTO
Viljat1)
Kaura
Rehuohra
Mallasohra
Syysvehnä
Kevätvehnä
Syysruis
Kevätruis
Syysspelttivehnä
Kevätspelttivehnä
Ruisvehnä
Tattari
Kvinoa eli kinua
Maissi (Huom. sokerimaissi on erikoiskasvi,
mainittava erikseen)
Seosvilja, korsiviljat
Seosvilja, korsiviljat + öljykasvit
Vihantavilja (kasvusto pelkkää viljaa, korjataan
ennen jyväsadon valmistumista)
114
Muut viljat (esim. virnaa tai nurmiheinää sisältävät
seosviljakasvustot tai hirssi)
Öljykasvit
Auringonkukka
Syysrypsi
Kevätrypsi
Syysrapsi
Kevätrapsi
Soijapapu
Öljypellava
Öljyhamppu
Ruistankio (eli Camelina/kitupellava)
Valkuaiskasvit
Ruokaherne
Rehuherne
Härkäpapu
Makea lupiini
Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % +
viljaa2)
Seoskasvusto, valkuaiskasvit + vähintään 50 %
viljaa
Seoskasvusto, valkuaiskasvit + öljykasvit
Virna
Muut valkuaiskasvit
Perunat
Ruokaperuna
Ruokateollisuusperuna
Tärkkelysperuna
Tärkkelysperunan oma siemenlisäys 3)
Siemenperuna sertifioidun siemenen tuotantoon
Varhaisperuna (katteenalainen)
Nurmet1)
Monivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja
tuorerehunurmi (2 vuotta – alle 5 vuotta tai
viljelykierrossa)
Monivuotinen laidunnurmi (2 vuotta – alle 5 vuotta
tai viljelykierrossa)
Monivuotinen siemennurmi (2 vuotta – alle
5 vuotta tai viljelykierrossa, koodi ei oikeuta
siementukeen)
Yksivuotinen kuivaheinä-, säilörehu- ja
tuorerehunurmi
Yksivuotinen laidunnurmi
J
Yksivuotinen siemennurmi
Timotein siemen, valvottu tuotanto
Alsikeapilan siemen, valvottu tuotanto
Puna-apilan siemen, valvottu tuotanto
Valkoapilan siemen, valvottu tuotanto
Nurminadan siemen, valvottu tuotanto
Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto
Englanninraiheinän siemen, valvottu tuotanto
Italianraiheinän (westerw.) siemen, valvottu
tuotanto
Viherlannoitusnurmi
Siirtonurmi
Avomaavihannekset
• Kirjaa viljelykasvi alla olevan listan mukaisesti. Jos
lajia ei ole eritelty, valitse muut salaatit tai muut
vihannekset, ja kirjaa laji lohkokirjanpitoon.
tarhaherne, pensaspapu (sis. salkopapu),
valko- eli keräkaali, punakaali, savoijinkaali
(kurttukaali), kukkakaali, ruusukaali,
parsakaali, kyssäkaali, kiinankaali, porkkana,
punajuurikas ja keltajuurikas, lanttu, nauris,
mukulaselleri, palsternakka, ruokasipuli (sis.
punasipuli ja jättisipuli), sipulin pikkuistukkaat,
purjo, valkosipuli, avomaankurkku,
kesäkurpitsa, kurpitsa, lehtiselleri, pinaatti,
pehmeä keräsalaatti, rapeakeräsalaatti, muut
salaatit, raparperi, parsa, tilli, persilja, muut
vihannekset
Hedelmä- ja marjakasvit sekä
puutarhataimistot
• Kirjaa viljelykasvi alla olevan listan mukaisesti. Jos
lajia ei ole eritelty, valitse muut hedelmät tai muut
marjakasvit, ja kirjaa laji lohkokirjanpitoon.
omena, päärynä, luumu, kirsikka, pihlaja
(marjantuotantoon), viinirypäle (ei tukia),
muut hedelmät;
mansikka, mustaherukka (sis. viherherukka),
punaherukka, valkoherukka, karviainen,
pensasmustikka, vadelma ja mesivadelma,
tyrni, marja-aronia, mesimarja, muut
marjakasvit
Taimitarhat, alle 5-vuotiaat marja-, hedelmä- ja
koristekasvit
Taimitarhat, vähintään 5-vuotiaat marja-,
hedelmä- ja koristekasvit 4)
Mauste- ja lääkekasvit
Kumina
Sinappi
Lehtiyrttimausteet (sis. mm. kirveli, kynteli,
lehtikorianteri, meirami, rakuuna, vihanneskrassi,
vihannesportulakka, pl. tilli ja persilja)
• Kirjaa lajinimi lohkokirjanpitoon.
Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl. kumina ja
sinappi)
• Kirjaa lohkokirjanpitoon viljelykasvin nimi ja
mainitse, jos se on lääkekasvi.
Ratamot
Ympäristötuen erityistukialat pellolla
Erityistukisopimusala, pelto (lohkolla on/lohkolle
on haettu maatalouden ympäristötuen 5/10-vuotista
erityistukisopimusta luonnon ja maiseman
monimuotoisuuden edistämisestä)
Suojakaista (monivuotinen nurmi)
Suojavyöhykenurmi (lohkolla on/lohkolle on
haettu maatalouden ympäristötuen 5/10-vuotista
erityistukisopimusta suojavyöhykkeen
perustamisesta, ei ympäristötukea)
20-v. erityistukisopimus pellolla (ei tilatukea, ei
LFA:ta, ei ympäristötukea)
Hoidetut viljelemättömät pellot
(Koodit voi lyhentää, esim. LHP, nurmi)
Luonnonhoitopelto, nurmikasvit (oltava
vähintään 2 v. peräkkäin)
Luonnonhoitopelto, niittykasvit (oltava vähintään
2 v. peräkkäin)
Luonnonhoitopelto, maisema
Luonnonhoitopelto, riista
Viherkesanto (ei ympäristötukea)
Sänkikesanto (ei ympäristötukea)
Avokesanto (ei ympäristötukea)
Erikoiskasvit ja -käyttömuodot
Sokerimaissi
Sokerijuurikas, sokerintuotantoon
Sokerijuurikas, energiantuotantoon
Ruokohelpi
Kasvimaa (puutarhakasvien tai perunan viljely omaan
käyttöön, ei LFA:ta, ei ympäristötukea)
Kasvihuoneala (ei LFA:ta, ei ympäristötukea)
115
Liite J. Kasviluettelo
Kasvihuoneala, pysyvät kasvit (esim. vähintään
5-vuotias leikkoruusu, ei tilatukea, ei LFA:ta, ei
ympäristötukea)
Kuituhamppu, kuidutukseen
Kuituhamppu, muu käyttö (Erittele käyttötapa.)
Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto 5)
Rehujuurikasvit ja rehukaali
Muut rehukasvit (esim. rehurapsi)
Kuitupellava
Kuitunokkonen
Humala
Ahdekaunokki, energiantuotantoon
Energiapuu, lyhytkiertoinen (sis. energiapajun, ei
LFA:ta, ei ympäristötukea)
Tupakka
Koristekasvit, alle 5 v. (esim. avomaalta myyntiin
menevät leikkokukat)
Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta
(esim. leikkoperennat, ei tilatukea)
Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista
(monivuotisista, alle 5-vuotiaista puista ja pensaista
ammattimaisesti vuosittain korjattava)
Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista
(monivuotisista, vähintään 5-vuotiaista puista ja
pensaista ammattimaisesti vuosittain korjattava, ei
tilatukea)
Koristepaju punontatarkoitukseen, alle
5-vuotias (ei LFA:ta, ei ympäristötukea)
Koristepaju punontatarkoitukseen,
5–20-vuotiaat kasvit (ei tilatukea, ei LFA:ta, ei
ympäristötukea)
Metsäpuiden taimitarhat pellolla (ei LFA:ta, ei
ympäristötukea)
Suojakaista (monivuotinen nurmi)
Tilapäisesti viljelemätön ala (ei tilatukea, ei
LFA:ta, ei ympäristötukea)
B. PYSYVÄ LAIDUN
Pysyvä kuivaheinä-, säilörehu- ja
tuorerehunurmi (väh. 5 vuotta, alle 10 vuotta)
Pysyvä laidunnurmi (väh. 5 vuotta, alle 10 vuotta)
Pysyvä laidun, ei sadonkorjuuvelvoitetta (ei
LFA:ta, ei ympäristötukea)
Luonnonlaidun ja -niitty (myös yli 10 v. vanhat
nurmet, ei LFA:ta, ei ympäristötukea)
Hakamaa, avoin (ei LFA:ta, ei ympäristötukea)
Erityistukisopimusala, pysyvä laidun (ei LFA:ta,
ei ympäristötukea)
D. MUUSSA KUIN MAATALOUSKÄYTÖSSÄ OLEVA ALA
Erityistukisopimusala, muu ala (maatalouden
ympäristötuen muu kuin 20-v. erityissopimus)
20-v. erityistukisopimus, muu ala
Viljelemätön
E. METSÄMAA
Hakamaa, puustoinen
Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen
(Ahvenanmaa)
Metsälaidun
Metsitystä varten käsitelty pelto
Metsitetty pelto (lohko on metsitetty EU:n
tukijärjestelmän mukaisesti)
Metsitetty pysyvä laidun (lohko on metsitetty
ympäristönäkökohdat huomioon ottaen)
Metsäpuiden taimet metsässä tilan omaan
tarpeeseen
Joulukuusiviljelmä
Erityistukisopimusala, metsämaa
1) Ilmoita suojaviljaan kylvetty kasvusto, esimerkiksi nurmi, kylvövuonna viljana. Seuraavana vuonna voit ilmoittaa nurmilohkon esimerkiksi nurmena, luonnonhoitopeltona tai kesantona.
2) Seoskasvusto, jolle voi saada valkuais- ja öljykasvipalkkiota.
3) Alaa ei saa sisällyttää tärkkelystuotantosopimukseen.
4) Myös esimerkiksi parsan ja raparperin alat, joilla tuotetaan näiden lajien taimia.
5) Edellyttää hunajantuotantoa maatilalla. Kasvilajeina voivat olla esimerkiksi hunajakukka tai puna-apila.
116
TILATUKI
Tukioikeuksien siirrot
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
117
Tukioikeuksien siirrot pähkinänkuoressa
• Tukioikeuksien siirroista on ilmoitettava luovuttavan tilan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 16.6.2014 mennessä.
• Koko tilan tukioikeuksien siirroista on ilmoitettava luovuttavan tilan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15.9.2014 mennessä.
• Tukioikeuksien siirtoilmoitus pitää tehdä aina, kun tukioikeuksien omistaja tai haltija vaihtuu.
• Myös tapauksissa, joissa tuensaajatila (=tilatunnus) vaihtuu, pitää tehdä tukioikeuksien siirto
• Tukioikeuksien hallinnan siirtoa (=vuokraus) ei tarvitse ilmoittaa, kun määräaikainen siirto päättyy. Tukioikeudet siirretään tällöin hallinnon toimesta automaattisesti takaisin tukioikeuksien
omistajalle.
• Tukioikeuden hallinnan siirto on aina MÄÄRÄAIKAINEN
(lomakkeen 103B A-puoli).
• Tukioikeuksien hallinnan siirto (vuokraus) edellyttää aina, että vastaava määrä tukikelpoista
pinta-alaa siirtyy tukioikeuksien vastaanottajalle.
• Vastaavan pinta-alan hallinnan siirto tulee todistaa siirron yhteydessä.
• Hallinnan siirtoa ei voi tehdä saman tilan sisällä.
• Tukioikeuden omistuksen siirto on aina PYSYVÄ (lomakkeen 103B B-puoli).
• Omistuksen siirron voi sen sijaan tehdä saman tilan sisällä.
• Vuokrasopimukset on syytä laittaa kuntoon  Kirjallisten vuokrasopimusten teko on suositeltavaa.
• Huolehtikaa kaikista allekirjoituksista lomakkeille 103A ja 103B, etenkin kun kyseessä ovat kuolinpesät, yhtymät tai yhteisöt.
• Lomakkeella 455 ensisijaiselle viljelijälle annettu valtuutus allekirjoittaa yksin lomakkeita ei koske
tukioikeuksien siirtoja, kaikkien omistajien allekirjoitukset tai valtakirjat tarvitaan edelleen
• Lomakkeita ja oppaita on saatavissa kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja ELY-keskuksista. Lisäksi ne ovat tulostettavissa sivustosta www.suomi.fi/lomakkeet.
TUTUSTUKAA HUOLELLISESTI OHJEISIIN JA LOMAKKEISIIN
Lisätietoja saat kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja paikallisesta Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksesta.
118
Tukioikeuksien Siirtoehdot
ja -ohjeet vuonna 2014
1Yleistä.................................................................................................................................120
1.1Tilatukioikeus...................................................................................................................... 120
1.2 Tietoa vuokranantajalle....................................................................................................... 120
2 Siirron edellytykset ja rajoitteet........................................................................................ 121
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
2.7
3
Tukioikeuden luovuttaja...................................................................................................... 121
Tukioikeuden vastaanottaja................................................................................................. 121
Käyttöalue = tukialue........................................................................................................... 121
Tukioikeuden hallinnan siirto eli tukioikeuksien vuokraus (lomakkeen 103B A-puoli).....122
2.4.1 Hallinnan siirron viimeisen tukivuoden muuttaminen ............................................122
Omistuksen siirto (lomakkeen 103B B-puoli)......................................................................123
Erityistukioikeuden siirtäminen...........................................................................................123
Muut siirrot...........................................................................................................................123
Tukikelpoinen ala ............................................................................................................. 123
3.1 Mikä on tukikelpoista alaa?..................................................................................................123
3.2 Milloin tukikelpoinen ala on ilmoitettava?......................................................................... 124
3.3 Miten tukikelpoisesta alasta on ilmoitettava?..................................................................... 124
4 Siirrosta ilmoittaminen.................................................................................................... 124
4.1 Ilmoitusaika tukivuodelle 2014............................................................................................ 124
4.1.1 Koko tilan hallinnan siirto......................................................................................... 124
4.2Ilmoituslomakkeet................................................................................................................125
4.3 Lomakkeiden täyttäminen ja jättäminen.............................................................................125
4.4 Ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde................................................................125
4.5 Erikseen sovittavat asiat ......................................................................................................125
4.6Allekirjoitukset..................................................................................................................... 126
4.7Liitteet.................................................................................................................................. 126
4.8 Lomakkeiden peruminen.................................................................................................... 126
4.9 Lomakkeiden käsittely ........................................................................................................ 126
Tukioikeuslomake 103A, esimerkki.........................................................................................127
119
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
1Yleistä
1.2
1.1Tilatukioikeus
Vuokralaiset ja vuokranantajat voivat/ovat voineet
sopia keskenään tukioikeuksien siirroista, esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa vuokrapeltojen perusteella viljelijälle vahvistettujen tukioikeuksien halutaan
siirtyvän vuokranantajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Näissä sopimuksissa voidaan sopia siitä, millaisia tukioikeuksia siirretään ja maksetaanko mahdollisista tukioikeuksiin sisältyvistä lisäosista korvaus
vuokramiehelle. Tilakohtaiset lisäosat korottavat
tukioikeuksien arvoa, jolloin maksettava tilatuki on
hehtaaria kohti suurempi. Tilakohtaiset lisäosat on
vahvistettu vuonna 2006 tukikelpoista alaa viljelleen
viljelijän aikaisemman tuotannon perusteella. Vuonna 2012 vahvistettiin tilakohtainen timoteilisäosa.
Tilatukioikeudet on vahvistettu vuoden 2006 pää­
tukihaussa viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten
hehtaarien perusteella. Tilatukioikeudet on vahvistettu sekä viljelijän omistamien että vuokrasopimuksen perusteella hallinnassa olleiden tukikelpoisten
hehtaarien perusteella.
Tilatukioikeuksia on kahta tyyppiä, tukioikeuksia
ja erityistukioikeuksia. Koska erityistukioikeuksia
on koko Suomessa noin 15 kappaletta, käytetään jatkossa pelkästään sanaa tukioikeus puhuttaessa sekä
tukioikeuksista että erityistukioikeuksista. Erityistukioikeuksien siirrosta on erikseen olemassa oma
kappaleensa 2.6.
Jokaisella korkeintaan hehtaarin kokoisella tukioikeudella on yksilöivä numerotunniste, tukioikeustunnus. Tukioikeustunnuksia ei kuitenkaan käytetä
tukioikeuksia siirrettäessä. Esitäytetty tukioikeus­
lomake 103A lähetetään ennen tukihakua tiloille, joiden omistuksessa ja/tai hallinnassa on tukioikeuksia.
Tukioikeuslomakkeessa ei käytetä tukioikeustunnuksia, vaan samanlaiset tukioikeudet esitetään yhtenä ryhmänä. Tukioikeudet myös siirretään ryhmittäin. Yhteen ryhmään voi kuulua ainoastaan täysin
samanlaisia tukioikeuksia.
Tilatukea voi vuodelle 2014 hakea tukioikeuksista,
jotka ovat viljelijän hallinnassa tänä vuonna kesäkuun 16. päivänä. Tukikelpoisella alalla voidaan
käyttää vastaava määrä tilan hallinnassa olevia tukioikeuksia.
Tarkemmin tilatuesta kerrotaan vuosittaisessa tuki­
hakuoppaassa, joka löytyy mm. internetistä osoitteesta www.mavi.fi.
Tukioikeuksien siirtolomake 103B ja sen täyttöohje
sekä esimerkkejä lomakkeen täyttämisestä on osoitteesta www.suomi.f/lomakkeet.
120
Tietoa vuokranantajalle
Edellä mainitut sopimukset ovat kuitenkin sopijaosapuolten välisiä asioita. Tukioikeuksien siirtämiseen tarvittavat tarkat tiedot on ilmoitettava aina
lomakkeilla 103A ja 103B. Tukioikeuksien siirtäminen ei edellytä sitä, että maanvuokrasopimuksissa
olisi erikseen sovittu tukioikeuksien siirroista. Siirtäminen voidaan tehdä lomakkeilla 103A ja 103B, kun
molemmat osapuolet allekirjoittavat lomakkeen.
Tukioikeuksien omistusoikeus rekisteröidään kahdella tasolla. Tukioikeudet rekisteröidään Maaseutuviraston (Mavi) rekisterissä tilan yksilöllisen
tunnuksen (tilatunnus) perusteella. Tilatunnuksen lisäksi tukioikeuksien omistus rekisteröidään henkilö­
tasolla. Henkilö voi olla juridinen tai luonnollinen
henkilö.
Tilatunnus on käytössä kaikilla aktiivisilla maatiloilla. Tuotannon lopettaneilla tiloilla voi olla tilatunnus, joka on rekisterissä passiivisena. Tukioikeuk­
sien siirto vuokranantajalle edellyttää, että hänellä
on tilatunnus. Rekisteröinnissä voidaan käyttää jo
olemassa olevia passiivisia tilatunnuksia.
Tukioikeuksien rekisteröintiä varten voidaan perustaa uusi tilatunnus, jos vuokranantajalla ei ole
tilatunnusta ennestään. Tilatunnuksen perustaa sen
kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jossa tilan
talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, perustetaan tilatunnus kuntaan, jonka alueella
pääosa tilan pelloista sijaitsee. Tarvittavat tiedot
ilmoitetaan lomakkeilla 101A ja 456. Tarkempia tietoja antaa tilan sijaintikunnan maaseutuelinkeino­
viranomainen.
2
Siirron edellytykset ja
rajoitteet
Tukioikeuksille rekisteröidään omistaja sekä tilaettä henkilötasolla ja haltija tilatasolla. Tilatason rekisteröintiyksikkö on tilatunnus. Henkilötason rekisteröintiyksikkö on henkilötunnus tai y-tunnus.
Tukioikeuksien omistus ja hallinta on vahvistettu
vuonna 2006 tilalle, joka on hakenut tukioikeuksien
vahvistamista vuoden 2006 päätukihaussa. Vuodesta
2007 lähtien on ollut mahdollista tehdä tukioikeuksien omistuksen ja hallinnan siirtoja. Tukioikeuden
omistus ja hallinta voidaan siirtää,joko yhdessä tai
erikseen.
2.1
Tukioikeuden luovuttaja
Tukioikeuden luovuttajalla tarkoitetaan osapuolta,
jolta tukioikeudet siirretään. Tukioikeuksien omistuksen voi siirtää vain se henkilö (luonnollinen tai
juridinen) tai henkilöiden ryhmä, jonka omistukseen
tukioikeudet on rekisteröity. Vuoden 2006 tukihakemuksen 101D lomakkeella ilmoitettiin henkilöt, joiden omistukseen tukioikeudet alun perin rekisteröitiin. Tukioikeuksien omistajat ja/tai omistajaryhmät
selviävät tukioikeuslomakkeelta 103A.
Tukioikeuden hallinnan voi siirtää vain se tila, jonka
hallinnassa tukioikeudet ovat kyseisenä tukivuotena.
2.2
Tukioikeuden vastaanottaja
Tukioikeus voidaan siirtää pääsääntöisesti vain viljelijälle. Viljelijällä tarkoitetaan maataloustoimintaa
harjoittavaa luonnollista tai juridista henkilöä tai
näiden ryhmää. Maatalousyhtymä ei voi olla tuki­
oikeuksien omistajana, koska yhtymä ei ole juridinen
muoto. Maataloustoiminnalla tarkoitetaan maataloustuotteiden tuotantoa, kasvatusta tai viljelyä,
myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja tuotantoeläinten
kasvatusta ja pitoa, tai täydentävien ehtojen noudattamista eli maan säilyttämistä viljelyn ja ympäristön
kannalta hyvässä kunnossa. Täydentävistä ehdoista
on kerrottu tarkemmin vuoden 2014 hakuoppaassa
ja erillisessä ”Täydentävät ehdot, Viljelytapa ja ympäristöehdot” -oppaassa sekä ”Täydentävät ehdot,
Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi ”-oppaassa.
Maanomistaja, jonka hallinnassa on edellä mainittujen vaatimusten mukaisessa kunnossa olevaa peltoa,
voi täyttää edellä mainitun viljelijävaatimuksen. Tukikelpoisen alan on oltava maanomistajan hallinnassa vähintään hetkellisesti. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa vuokrasopimus päättyy 31.12.
ja uusi vuokrasopimuskausi alkaa 1.1. Tukioikeuden
omistusta ei voida siirtää maanomistajalle kesken
vuokrasopimuskauden, mikäli maanomistajalla ei
ole lainkaan maatalousmaata hallinnassaan.
Viljelijän määritelmän täyttyminen on tarvittaessa
todistettava siirtoilmoituksen liitteenä jätettävällä
päättyvällä/alkavalla vuokrasopimuksella, kauppa-/
lahjakirjoin tai muulla tavoin osoittamalla.
Tukioikeudet voivat siirtyä perintönä tai ennakko­
perintönä tai sukupolvenvaihdoksen myötä myös sellaiselle henkilölle, joka ei täytä viljelijän määritelmää.
2.3
Käyttöalue = tukialue
Tukioikeuksien käyttöalue on se tukialue, jolle tukioikeudet on vahvistettu tukikelpoisen alan perusteella. Tukioikeus voidaan käyttää vain saman
käyttöalueen tukikelpoisella alalla. Suomi on jaettu
kolmeen tilatukialueeseen. Tilatukialueet ovat nykyisten tukialueiden yhdistelmiä, joita ovat A, B-C1
ja C2-C4.
Tilan talouskeskuksen sijainti ei rajoita tukioikeuk­
sien siirtoa, mutta tukioikeus voidaan kuitenkin käyttää vain sellaisella alalla, joka sijaitsee tukioikeuden
käyttöalueella.
121
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
2.4
Tukioikeuden hallinnan siirto
eli tukioikeuksien vuokraus
(lomakkeen 103B A-puoli)
Tukioikeuksien siirrosta voidaan ilmoittaa ennakkoon tai takautuvasti. Jos siirretään vain tukioikeuden hallintaoikeus eli tukioikeuksia vuokrataan, on
samalla siirrettävä vastaava määrä tilatuessa tukikelpoista alaa. Tukioikeuksien ja siirrettävän maa-alan
on siirryttävä samalta tilatunnukselta. Tukioikeuden
hallinta ei voi siirtyä ennen maanvuokrasopimuksen
alkamista. Maanvuokrasopimus sen sijaan voi alkaa
ennen kuin tukioikeuden hallinta siirtyy.
Esim. 30.3. voidaan ilmoittaa tukioikeuksien hallinnan siirrosta, vaikka maanvuokrasopimus alkaisi vasta 1.4. samana vuonna. Tällöin myös tukioikeuden
hallinnan katsotaan siirtyvän 1.4. vastaanottavalle
tilalle. Toisaalta 30.3. voidaan ilmoittaa myös tuki­
oikeuden hallinnan siirrosta, vaikka maanvuokra­
sopimus olisi samana vuonna alkanut jo 1.2.
Tukioikeuksien hallinnan siirto tehdään tukivuosiksi. Jos hyväksyttävästä hallinnan siirrosta ilmoitetaan ennen 16.6.2014, voidaan tukioikeuden hallinta siirtää tukivuodelle 2014, jolloin vastaanottaja
on oikeutettu tilatukeen kyseisestä tukioikeudesta
vuonna 2014. Lomakkeella 103B ilmoitetaan myös
viimeinen hallinnan siirron tukivuosi. Tämä on viimeinen tukivuosi, jolloin tukioikeuden hallinta on
vastaanottajalla ja hän on oikeutettu tilatukeen kyseisestä tukioikeudesta.
Ilmoitetun viimeisen tukivuoden jälkeen tukioikeus
palautuu luovuttajan hallintaan. Palautus tapahtuu
automaattisesti tukioikeusrekisterissä eikä osapuolten tarvitse siitä erikseen ilmoittaa. Jos osapuolet
haluavat jatkaa tukioikeuden vuokrausta, on tästä
ilmoitettava uudelleen lomakkeella 103B (katso
kohta 2.4.1).
Koska tukioikeus voidaan vuokrata vain samaksi
ajanjaksoksi kuin on vuokrattu tukikelpoista alaa, on
maanvuokrasopimuksen oltava voimassa viimeisenä
tukivuotena vähintään 16.6. asti.
122
Esimerkiksi, jos maanvuokrasopimus on tehty
1.2.2014 päättyväksi, voidaan tukioikeuden hallinnan
siirron viimeiseksi tukivuodeksi ilmoittaa vuosi 2013,
mutta ei vuotta 2014, koska maanvuokrasopimus
päättyy ennen vuoden 2014 tukikelpoisen pinta-alan
hallinta-ajan päivää.
Tukikelpoisen alan siirtyminen on osoitettava esim.
liittämällä siirtolomakkeeseen kopio kirjallisesta
maanvuokrasopimuksesta tai antamalla vastaavat
tiedot lomakkeen 103B kohdassa 4. Tarkemmin tuki­
kelpoisen alan ilmoittamisesta on kerrottu tämän oppaan kohdassa 3.
2.4.1 Hallinnan siirron viimeisen
tukivuoden muuttaminen
Tilanteessa, jossa maanvuokrasopimus halutaan
katkaista ennen alkuperäisessä vuokrasopimuksessa
mainittua päivää, voidaan myös alkuperäistä tuki­
oikeuksien hallinnan siirtopäätöstä muuttaa. Mahdollista on myös pidentää alkuperäisen tukioikeuksien hallinnan siirron kestoa.
Viimeisen tukivuoden muuttaminen on ainoa kohta,
jota alkuperäisestä tukioikeuksien hallinnan siirrosta
voidaan muuttaa. Siirtyvän maa-alan määrää ei voida
muuttaa, eikä myöskään siirron osapuolia voida tällä toimenpiteellä muuttaa. Poikkeuksena on tapaus,
jossa alkuperäisen tukioikeuksien hallinnan siirron
toinen osapuoli on kuollut ja tilalle on muodostunut
kuolinpesä. Silloin tukioikeuksien viimeisen tukivuoden muuttaminen vaatii kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoituksen tai valtakirjat.
Esimerkki: Alkuperäinen vuokrasopimus on solmittu osapuolten A ja B aikavälille 1.1.2012–31.12.2014.
Tukioikeuksien siirrosta ilmoitettiin kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 15.6.2012 mennessä ja
siirrosta tehtiin päätös. Vuoden 2014 alkupuolella
osapuolet toteavat, että maanvuokrasopimusta halutaan jatkaa vuoden 2015 loppuun asti. Viimeistä
tukivuotta on mahdollista muuttaa vuodesta 2014
vuoteen 2015. Muilta osilta alkuperäistä tukioikeuksien siirtoa ei voida muuttaa. Tarkempi esimerkki (2)
löytyy Mavi-fi-sivulta Tuet ja palvelut --> Tilatuki.
2.5
Omistuksen siirto
(lomakkeen 103B B-puoli)
Tukioikeuksien siirrosta voidaan ilmoittaa ennakkoon tai takautuvasti. Tukioikeuden omistus voidaan siirtää ilman tilatuessa tukikelpoisen alan
siirtoa. Tukioikeus voidaan myydä tai lahjoittaa
ilman kytkentää peltoalaan. Tukioikeuksien vaihto
rinnastetaan omistuksen siirtoon. Omistusoikeuden
siirtäminen (palauttaminen) vuokranantajalle vastaa
luonteeltaan myyntiä tai lahjaa.
Omistusoikeus voidaan siirtää myös tilan sisällä henkilöltä tai henkilöiltä toiselle.
Kun tukioikeuksia myydään, tavallisesti siirretään
myös tukioikeuksien hallinta vastaanottajalle. Tällöin lomakkeelta rastitetaan kohta ”Tukioikeuksien
hallintaoikeus siirtyy vastaanottajalle”.
Kohta ”Tukioikeuden hallintaoikeus jää luovuttajalle” valitaan silloin kun vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä siirretään tukioikeuksien omistajuus
maanomistajalle, mutta hallinta jää vuokralaiselle
(ks. esimerkki 8).
Kolmas vaihtoehto on ”Tukioikeuksien hallinta­
oikeus jää kolmannelle osapuolelle”. Tämä on varsin
harvinainen siirtotyyppi, jossa tukioikeuksien omistajuus siirretään niin, että samanaikaisesti on olemassa voimassaoleva tukioikeuksien hallinnansiirto
ja vuokrasopimus. Tällöin uudelle omistajalle siirtyy
rasite olemassa olevasta vuokrasopimuksesta ja tuki­
oikeuksien hallinta ”jää” kolmannelle osapuolelle.
Näissä tapauksissa on pakollista täyttää lomakkeen
kohta ”Hallinnan siirron viimeinen tukivuosi” ja kohdan 3. Vuokraus tai muu hallinnan siirto sekä vuokraaika.
Jos on kyseessä tapaus, jossa pitkä tukioikeuksien
hallinnan siirto (tukioikeuksien vuokraus) halutaan
muuttaa kokonaisuudessaan omistuksen siirroksi,
valitaan myös siinä tapauksessa lomakkeen 103B
B-puolen Tukioikeuksien hallintaoikeus- kohdassa
vaihtoehto ”Tukioikeuksien hallintaoikeus jää kolmannelle osapuolelle”(ks. esimerkki 7).
2.6
Erityistukioikeuden siirtäminen
Erityistukioikeuksia on Suomessa noin 15 tilalla. Erityistukioikeuksien siirtäminen tapahtuu pääsääntöisesti samoin periaattein kuin muidenkin tukioikeuksien.
Erityistukioikeuksien perusteella voidaan maksaa
tilatuki joko jatkamalla kotieläintuotantoa erityistukioikeuden edellyttämässä laajuudessa (eläinyksiköiden perusteella) tai käyttämällä erityistukioikeus
tukikelpoisella pinta-alalla, jota on yhtä erityistuki­
oikeutta kohti oltava vähintään yksi (1) hehtaari.
Jos tilan kaikki erityistukioikeudet siirretään perinnön tai ennakkoperinnön johdosta, siirron saajalla
on mahdollisuus käyttää erityistukioikeuksia eläimien tai pinta-alan perusteella. Jos erityistukioikeudet
siirretään vastaavasti erikseen, muuttuvat ne perustukioikeuksien kaltaisiksi ja ne voidaan käyttää
ainoas­taan tukikelpoisella pinta-alalla.
2.7
Muut siirrot
Viljelijä voi vapaaehtoisesti siirtää omistuksessaan
ja hallinnassaan olevan tukioikeuden tai sen osan
tai osan tukioikeuden lisäosan arvosta kansalliseen
varantoon. Vapaaehtoinen palautus voidaan tehdä
vapaamuotoisella hakemuksella, joka toimitetaan
maatilan sijaintikunnan ELY- keskukseen. Vapaa­
ehtoisella palautuksella ei ole aikarajaa.
3
Tukikelpoinen ala
3.1
Mikä on tukikelpoista alaa?
Tukikelpoisella alalla tarkoitetaan tilatuen tukikelpoisia aloja, joita ovat tilatukiominaisuuksiltaan:
• pelto (A) ja
• pysyvä laidun (B)
Tukikelpoisesta pinta-alasta on tarkemmin kerrottu
Hakuoppaan 2014 luvussa 7.2.
123
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
Lomakkeella 103B voidaan aina ilmoittaa tuki­
oikeuksien siirron yhteydessä siirtynyt tukikelpoinen
pinta-ala. Pakollista tukikelpoisen alan ilmoittaminen on silloin, kun tukioikeuksia vuokrataan eli tukioikeuksien hallintaa siirretään.
Jos pellon haltija muuttuu, on lomake 102A joka tapauksessa palautettava tukihaun yhteydessä kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin samaa
tie­toa ei tarvitse ilmoittaa kahteen kertaan. Tukikelpoista pinta-alaa vaativaa tukioikeuksien hallinnan
siirtoilmoitusta ei kuitenkaan voida käsitellä ennen
kuin tieto siirtoon liittyvistä peruslohkoista ja niiden
pinta-aloista on annettu.
3.3
4
Siirrosta ilmoittaminen
4.1
Ilmoitusaika tukivuodelle 2014
3.2
Milloin tukikelpoinen ala on
ilmoitettava?
Miten tukikelpoisesta alasta on
ilmoitettava?
Tukikelpoisen alan hallintaoikeuden siirtyminen on
todennettava.
Asiapapereista on käytävä ilmi:
• vuokranantaja
• vuokraaja
• vuokrasopimuksen alkamispäivä
• vuokrasopimuksen päättymispäivä
• vuokratut peruslohkot (tunnukset) ja
• vuokrattujen peruslohkojen pinta-alat.
Mahdollisia liitteitä hallintaoikeuden todisteeksi
ovat peruslohkolomake 102A (hallinnan siirto), kasvulohkolomake 102B (omistus tai vuokraus), kopio
maanvuokrasopimuksesta tai muusta hallinnan siirtosopimuksesta.
Vastaavat tiedot voidaan antaa myös 103B lomakkeella.
Maanvuokralain (258/1966) mukaan maatalousmaan
vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi. Ellei määräaikaa ole vuokrasopimukseen merkitty, katsotaan
sen olevan voimassa kaksi vuotta. Suullinen vuokrasopimus on pätevä silloin, kun rakentamattoman
maatalousmaan vuokra-aika on korkeintaan kaksi
vuotta. Suullisten vuokrasopimusten osalta tulee
tiedot sopimuksen sisällöstä kirjoittaa siirtoilmoituksen lisätiedot kohtaan tai erilliselle liitteelle. Tiedoista on käytävä ilmi ainakin vuokranantaja ja vuokraaja, vuokrasopimuksen alkamis- ja päättymispäivä
sekä vuokratut peruslohkot sekä niiden pinta-alat.
Kun on kyse maakaupasta, kaupan kohteena olevat
peruslohkot ja niiden pinta-alat ilmoitetaan kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle peruslohkolomakkeella 102A.
124
Tukioikeuksien siirroista on ilmoitettava luovuttavan tilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16.6.2014, jotta tukioikeus
voidaan siirtää tukivuodelle 2014. Mikäli ilmoitus
toimitetaan 16.6.2014 jälkeen, voi uusi haltija käyttää
tukioikeutta vasta vuoden 2015 tukihakemuksella.
Tukioikeuksien siirrosta voidaan ilmoittaa ennakkoon tai takautuvasti. Jos siirretään vain tukioikeuden hallintaoikeus, on samalla siirrettävä vastaava
määrä tukikelpoista alaa ja tukioikeuden hallinnan
katsotaan alkavan maanvuokrasopimuksen alkamispäivästä. Esim. jos tukioikeuden hallinnan siirto­
ilmoitus jätetään 10.5.2014, mutta maanvuokrasopimus alkaa 18.6.2014, ei tukioikeuden hallintaa voida
siirtää tukivuodelle 2014.
4.1.1 Koko tilan hallinnan siirto
Koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan tapausta,
jossa tilan kaikki tukikelpoiset eläimet ja viljelymaat
siirtyvät yhdelle uudelle haltijalle. Tällöin myös tuet
maksetaan tilan uudelle haltijalle. Entiselle haltijalle
voi jäädä puutarhamaaksi enintään 10 % tilan peltoalasta, kuitenkin enintään yksi hehtaari. Tilatuki voidaan maksaa ja tukioikeudet voidaan siirtää jatkajan
hallintaan tukivuodelle 2014, jos koko tilan hallinnan
siirto on tehty viimeistään 31.8.2014. Koko tilan hallinnan siirrosta (Lomake 156) ja samassa yhteydessä
tehtävästä tukioikeuksien siirrosta (Lomake 103B ja
103A) on ilmoitettava kuntaan viimeistään 13.9.2014.
Tarkemmin koko tilan hallinnan siirtoon liittyvistä
ehdoista on kerrottu vuoden 2014 hakuoppaan liitteessä B.
4.2Ilmoituslomakkeet
Siirrot ilmoitetaan Mavin hyväksymillä lomakkeilla
ja esitäytetyillä lomakkeilla tai niiden kopioilla. Yhdellä lomakkeella voidaan ilmoittaa vain yhtä luovuttaja- ja vastaanottajaryhmää koskevia ja yhdellä
perusteella tehtäviä siirtoja.
Mavi lähettää tilatuen tukioikeuksien siirtoihin liittyvät siirto-ohjeet ja lomakkeen 103A aktiiviviljelijöille. Niille, joilla on vain omistuksessa, mutta ei hallinnassa tukioikeuksia, lähetetään pelkästään 103A
lomake. Lomake 103A on aina esitäytetty ja sen voi
pyytää kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta tai
sen voi tulostaa VIPU-palvelusta.
Muita lomakkeita ja ohjeita voi pyytää myös kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, paikallisesta
ELY-keskuksesta tai Ahvenanmaan valtionvirastosta tai tulostaa Internet-osoitteesta: www.suomi.fi/
lomakkeet.
Lomakkeet:
Lomake 103A
Tukioikeuslomake
Lomake 103B
Tukioikeuksien siirtolomake
• A-puoli: Tukioikeuksien hallinnan siirto
• B-puoli: Tukioikeuksien omistuksen siirto
4.3
Lomakkeiden täyttäminen ja
jättäminen
Tukioikeuksien siirtolomake on täytettävä kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla. Lyijykynällä
täytettyä lomaketta ei hyväksytä.
Osapuolten tulee tutustua siirto-ohjeeseen ennen
lomakkeiden täyttöä. Viljelijät turvaavat oikeutensa
täyttämällä lomakkeet huolellisesti ja palauttamalla
ne oikeaan aikaan. Siirron osapuolet ovat vastuussa
siitä, että siirtolomake on kaikilta osin huolellisesti
täytetty ja toimitettu määräajassa luovuttavan tilan
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Lomake on jätettävä sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa luovuttavan tilan talouskeskus
sijaitsee. Postitse lähetetty lomake on saapunut ajois-
sa, jos se on leimattu postissa viimeistään 16.6.2014
luovuttavan tilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.
4.4
Ylivoimainen este tai
poikkeuksellinen olosuhde
Ylivoimaisena esteenä pidetään epänormaalia tai ennustamatonta tapahtumaa, joka aiheutuu hakijasta
riippumattomasta syystä ja jonka seurauksia ei olisi
pystytty välttämään tarpeellisesta varovaisuudesta
huolimatta.
EU:n säädösten mukaan ylivoimaisiksi esteiksi voidaan hyväksyä esimerkiksi seuraavat ennustamattomat tapahtumat:
• hakijan kuolema,
• hakijan pitkäaikainen työkyvyttömyys,
• vakava luonnononnettomuus, joka koskee
merkittävää osaa tilan maatalousmaasta,
• karjankasvatukseen tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa ja
• eläinkulkutauti, joka koskee hakijan koko karjaa
tai sen osaa.
Pakkolunastus ei ole ylivoimainen este.
Lomakekäsittelijä päättää tapauskohtaisesti, onko
kysymyksessä ollut ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde.
4.5
Erikseen sovittavat asiat
Muista tukioikeuksien siirtoon liittyvistä asioista
voidaan sopia erikseen tai esim. siirtolomakkeen
103B kohdassa 4. Näitä tietoja ei rekisteröidä tieto­
järjestelmiin, vaan ne ovat osapuolten välisiä sopimusasioita. Maaseutuelinkeinoviranomaiset eivät
ole velvollisia seuraamaan näiden sopimus-asioiden
noudattamista.
Tukioikeuden myynti-/vuokrahintaa ei rekisteröidä
tukioikeusrekisteriin eikä sitä erikseen kysytä 103B
lomakkeella. Tukioikeuden hinnasta tai lisäosien
korvaamisesta voidaan sopia lomakkeen 103B kohdassa Lisätiedot.
125
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
Vuokrattu tukioikeus voidaan jälleenvuokrata seuraavalle viljelijälle. Tukioikeusrekisterissä jälleenvuokraus voidaan tehdä vain tukivuosiksi, joiksi
tukioikeuden hallinta on vuokraajalle siirretty. Tukioikeuden voi jälleenvuokrata vain tukioikeuden
omistajan suostumuksella.
tavat liitteet on toimitettu. Jos liitteet toimitetaan
16.6.2014 jälkeen, ei tukioikeuksien siirtoa voida tehdä tukivuodelle 2014.
Muita sovittavia asioita voi olla esimerkiksi tuki­
oikeuksien omistusoikeuksien vaihto määräajaksi.
Lomakkeen 103B jättämisen yhteydessä on aina
palautettava liitteenä lomake 103A.
4.6Allekirjoitukset
Tarvittaessa siirtolomakkeeseen on liitettävä
• maan vuokrasopimus,
• lomake 102A ja/tai erillinen selvitys siirtyneistä
peruslohkoista ja niiden pinta-aloista
• kauppa-/lahjakirja ja
• mahdolliset valtakirjat.
Luovuttajan ja vastaanottajan on allekirjoitettava
siirtolomake 103B ja esitäytetty tukioikeuslomake
103A. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirroissa
kaikkien tukioikeuksien omistajaksi rekisteröityjen
on allekirjoitettava lomakkeet ja vastaavasti niiden
tukioikeuksien vastaanottajien, jotka haluavat tuki­
oikeudet rekisteröitävän omiin nimiinsä. Tukioikeuden hallintaa siirrettäessä vastaanottajalta riittää yhden tilan osallisen allekirjoitus.
Jos lomakkeessa on useita erillisiä sivuja, on jokainen
sivu allekirjoitettava.
Yleisen tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama
lainvoimainen tuomio oikeuttaa kunnan maaseutu­
elinkeinoviranomaisen tekemään tukioikeuksien siirron ilman allekirjoitusten vaatimista. Tällöin tukioikeuksien siirto tehdään tuomioistuimen antaman
päätöksen perusteella. Myös ylempien oikeusasteiden (hovioikeus, korkein oikeus) sekä maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lainvoimainen päätös
oikeuttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen
tekemään tukioikeuksien siirron. Päätöksestä on
käytävä ilmi, että päätös on lainvoimainen. Siirtoa
hakevan on toimitettava todistus lainvoimaisesta
tuomiosta. Siirtoa varten kuntaan ei tarvitse toimittaa enää erillistä ilmoitusta (lomakkeet 103A ja 103B)
tukioikeuksien siirrosta.
126
Liitteisiin on merkittävä luovuttavan tilan yhteyshenkilön nimi sekä tilatunnus.
Tarvittaessa on liittein todistettava vastaanottajan
täyttävän viljelijän määritelmän. Myös erityistapaukset, kuten tukioikeuksien siirtyminen perintönä tai
ennakkoperintönä, ylivoimaiset esteet ja poikkeukselliset olosuhteet sekä tilojen sulautumiset sekä jakautumiset on todistettava asianmukaisin liittein.
4.8
Lomakkeiden peruminen
Osapuolet voivat halutessaan perua osan tai koko lomakkeen. Peruminen on tehtävä kirjallisesti kunnan
maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos siirto on ehditty hyväksyä, voidaan tukioikeudet siirtää takaisin
vain uudella siirtoilmoituksella.
4.9
Lomakkeiden käsittely
4.7Liitteet
Luovuttajan kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen käsittelee siirtolomakkeen ja antaa päätöksen
molemmille osapuolille. Päätöksentekijä pyytää tarvittaessa lisätietoja osapuolilta. Tämä ei poista osapuolten velvollisuutta toimittaa kaikkia vaadittuja
liitteitä määräajassa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi hyväksyä siirron, hyväksyä siirron
osittain tai hylätä siirron.
Osapuolten on tarkistettava, että tarvittavat liitteet
ovat mukana, koska tukioikeuksien siirtolomake
katsotaan vastaanotetuksi vasta kun kaikki tarvit-
Tukioikeuksien siirrosta annettuun päätökseen voidaan hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimus
ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan valtionvirastoon.
Tukioikeuslomake 103A, esimerkki
Ensisijaisen viljelijän nimiTUKIOIKEUSLOMAKE
Lomake 103A
Lähiosoite
Tulostuspäivä 2.2.1014
00000 Postiosoite
Tilatunnus
999 012 345
Sivu 1/1
Tukioikeuksien omistajat:
Omistajaryhmä 1: Esim. Emäntä
Omistajaryhmä 2: Esim. Emäntä ja Isäntä (Omistajat aakkosjärjestyksessä)
1. Tilan hallinnassa tukivuonna 2014 olevat tukioikeudet ryhmittäin (tilatuen perusteena)
Tukialue A
Tukioikeus Omistuksessa/ Määrä
tyyppi
Vuokrattu *
(ha)
Tasaosa
(€/ha)
Tukioikeus
O1
10,33
232,51
Tukioikeus
O2
25,12
232,51
Yhteensä:
Sokeri­
lisäosa
(€/ha)
Timotei­
lisäosa
(€/ha)
Muu
lisäosa
(€/ha)
154,00
Arvo Käytetty Hallinnan Siirrettävät
tukioikeudet
(€/ha) viimeksi
siirron
(ha) **
viimeinen
vuosi
232,51
2012
386,51
2013
35,45
Tukialue B–C1
Tukioikeus Omistuksessa/ Määrä
tyyppi
Vuokrattu *
(ha)
Tasaosa
(€/ha)
Tukioikeus
V: 012 345 678
10,33
194,29
Tukioikeus
V: 012 345 678
25,12
194,29
Yhteensä:
Sokeri­
lisäosa
(€/ha)
54,00
Timotei­
lisäosa
(€/ha)
Muu
lisäosa
(€/ha)
45,00
Arvo Käytetty Hallinnan Siirrettävät
tukioikeudet
(€/ha) viimeksi
siirron
(ha) **
viimeinen
vuosi
194,29
2013
2014
293,29
2013
2016
35,45
2. Tilan omistuksessa olevat tukioikeudet, joiden hallinta tukivuodeksi 2014 on siirretty toiselle tilalle ryhmittäin
Tukialue C2–C4
Tukioikeus
tyyppi
Vuokrattu
tilalle
Määrä
(ha)
Tasaosa
(€/ha)
Sokeri­
lisäosa
(€/ha)
Tukioikeus
O1: 012 345
678 Ensisijaisen
viljelijän nimi
3,25
170,33
64,00
Yhteensä:
Timotei­
lisäosa
(€/ha)
Muu
lisäosa
(€/ha)
Arvo Käytetty Hallinnan Siirrettävät
tukioikeudet
(€/ha) viimeksi
siirron
(ha) **
viimeinen
vuosi
234,33
2013
2014
3,25
* O1 = omistuksessa ja omistajaryhmän numero, V = vuokraukseen perustuva hallinta ja omistavan tilan tilatunnus
** sarakkeessa ilmoitetaan hehtaareina siirrettävien tukioikeuksien määrä
Allekirjoitukset (kaikkien tukioikeuksien omistajien allekirjoitukset tai valtakirjat)
Paikka ja aika
Paikka ja aika
LuovuttajatVastaanottajat
127
Siirtoehdot ja -ohjeet vuonna 2014
Tukioikeuslomake 103A
Tukioikeuslomake 103A on esitäytetty lomake, joka
kertoo tilan omistuksessa ja/tai hallinnassa olevat
tuki­oikeudet sekä niiden arvot ja ominaisuudet.
Tulostuspäivä on päivämäärä, jolloin tukioikeus­
lomake on tulostettu tukioikeusrekisteristä.
Tilatunnus on sen tilan tunnus, jonka tukioikeus­
tiedot lomake sisältää.
Tukioikeuksien omistajat on ryhmitelty eri omistajaryhmiin sen mukaan, kuka/ketkä omistavat
tilan tukioikeudet. Esimerkiksi Omistajaryhmä 1:
Matti, Omistajaryhmä 2: Leena, Omistajaryhmä 3:
Matti ja Leena.
1. Tilan hallinnassa tukivuonna 2014 olevat tuki­
oikeudet ryhmittäin (tilatuen perusteena)
Tilan hallinnassa olevat tukioikeudet on ryhmitelty
tukialueiden mukaan A, B­–C1 ja C2–C4.
Tukioikeustyyppi/tukioikeustunnus: Sarakkeessa
kerrotaan, minkälaisia tukioikeuksia tilalla on
hallinnassa. Erityistukioikeuksien kohdalla on
merkitty jokaisen erityistukioikeuden tukioikeustunnus.
Omistuksessa/vuokrattu: Sarakkeessa kerrotaan,
onko tukioikeus omistajaryhmän omistuksessa
(O) vai hallinnassa eli vuokrattu toiselta omistajalta (V). Mikäli tukioikeus on vuokrattu (V),
näkyy sarakkeessa lisäksi sen tilan tilatunnus,
jolta tukioikeus on vuokrattu (tilatunnus).
Määrä (ha): Sarakkeessa oleva luku kertoo kahden
(2) desimaalin tarkkuudella, kuinka montaa hehtaaria kyseinen tukioikeusryhmä sisältää.
Tasaosa (€/ha): Sarake kertoo, mikä on yhden
hehtaarin alan tasatuen yksikköarvo. Erityistukioikeuksien kohdalla on ilmoitettu eläinyksikkömäärävaatimus.
Sokerilisäosa (€/ha): Sarake kertoo, mikä on sokerilisäosan yksikköarvo per hehtaari. Tässä sarakkeessa on luku vain, mikäli viljelijän omistuksessa
ja/tai hallinnassa on sokerilisäosa. Erityistuki­
oikeuksien kohdalle on merkitty rasti, jos erityistukioikeus on käytettävä maalla.
Timoteilisäosa (€/ha): Sarake kertoo, mikä on
timoteilisäosan yksikköarvo per hehtaari. Tässä
sarakkeessa on luku vain, jos viljelijän omistuksessa ja/tai hallinnassa on timoteilisäosa.
128
Muu lisäosa (€/ha): Sarake kertoo, mikä on tärkkelysperunan tai/ja maidon tuotannon tai/ja sonnija härkäpalkkion perusteella viljelijälle vahvistettu lisäosan yksikköarvo per hehtaari. Tässä
sarakkeessa on luku vain, mikäli viljelijän omistuksessa ja/tai hallinnassa on kyseisiä lisäosia.
Arvo (€/ha): Sarakkeessa on Tasaosan, Sokerilisäosan, Timoteilisäosan ja Muun lisäosan summa.
Jokaisella tukioikeusryhmällä on tässä sarakkeessa jokin arvo.
Käytetty viimeksi: Sarakkeessa on vuosiluku, joka
kertoo vuoden, jolloin kyseistä tukioikeusryhmää
on viimeksi käytetty. Hallinnan siirron viimeinen vuosi: Sarakkeessa on
vuosiluku, joka kertoo, mikä on viimeinen vuosi,
jolloin tukioikeudet ovat vuokrattuina tilalle.
Sarakkeessa on tieto vain vuokrattujen tuki­
oikeuksien kohdalla.
Siirrettävät tukioikeudet (ha): Merkitse sarakkeeseen siirrettävien tukioikeuksien määrä hehtaareina.
2. Tilan omistuksessa olevat tukioikeudet, joiden
hallinta tukivuodeksi 2014 on siirretty toiselle tilalle ryhmittäin
Kohta 2 tulostuu vain, jos tilalla on tukioikeuksia,
joiden hallinta on siirretty toiselle tilalle.
Vuokrattu tilalle: Sarake kertoo tukioikeuksien
omistajaryhmän ja sen tilan tilatunnuksen ja ensi­
sijaisen viljelijän nimen, jolle tukioikeudet ovat
vuokrattuina.
Hallinnan siirron viimeinen vuosi: Sarakkeessa
on vuosiluku, joka kertoo mikä on viimeinen
vuosi, jolloin tukioikeudet ovat vuokrattuina pois
omistajatilalta.
Allekirjoitukset (kaikkien tukioikeuksien omistajien
allekirjoitukset tai valtakirjat)
Jos siirrät tukioikeuksia, täytä lomakkeen 103A
kohta Siirrettävät tukioikeudet. Siirtoja tehtäessä lomake 103A täytyy aina päivätä ja allekirjoittaa. Kaikkien tukioikeuksien luovuttajien, eli
henkilöiden, jotka ovat osallisina tukioikeuksien
omistajaryhmässä, on allekirjoitettava lomake.
Tukioikeuden vastaanottajalta riittää tukioikeuksia vuokrattaessa yhden vastaanottavan tilan
osallisen allekirjoitus.
Tukialueittainen kuntaluettelo 2014
Kartta Suomen tukialueista 2014
Lisätietoja:
•
•
•
•
Kunnan tai kuntien yhteistoiminta-alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset
ELY-keskukset www.ely-keskus.fi
Leader-ryhmät www.maaseutu.fi
Voit etsiä oman asuinkuntasi toimijoiden tarkemmat yhteystiedot hakukoneella
osoitteessa www.mavi.fi -> Tietoa meistä
• Maaseutuvirasto www.mavi.fi
• Maa- ja metsätalousministeriö www.mmm.fi
Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 0295 31 2000, www.mavi.fi
• Kannen kuva: SeAMK Oy • Taitto ja paino: Edita Prima Oy