docPäiväkummun Sanomat 2013 kesä.pdf
download 
Report Transcription
Päiväkummun Sanomat 2013 kesä.pdf
A s u k a s - j a h e n k i l ö k u n t a l e h t i 1 / 2 0 1 3 Sisältö 3Pääkirjoitus 4Päiväkummun Kotihoito – Hyvällä mielellä kotona 5Avainlipputunnus Hoitokoti Päiväkummulle 6Kalevalaisuus mukana Päiväkummun toiminnassa alusta lähtien 8Terttu - terveydentilan pitkäaikaisseurantaan tarkoitettu terveystuoli testattavana Päiväkummussa 10 Rakkaus on tärkeintä elämässä – vertaistukea ja muistelua Länsi-Pasilan yksikön Hyvän mielen keskusteluryhmässä 12Äitienpäivän juhlintaa yhdessä leijonien kanssa 14Onnellisia muistoja äidistä ja äitiydestä 15 RAI-järjestelmästä apua hoitotyöhön 16 Puutarhanhoitoa, autokuormia ja stadionin putsausta – Kotipolun Jussi töissä Lyhdyssä 18 Iloista yhteistyötä Hoitokoti Päiväkummun ja Lyhty ry:n välillä 19 Työkierrosta uusia kokemuksia, vaihtelua ja haasteita 20 Päiväkummusta päiväntasaajalle – osa 2 22 Kulttuurikaverin kanssa Maailma kylässä -tapahtuman pyörteissä 23 Tapahtumia 29 Eila Kahama-Räsänen - muistoja elämän varrelta matkustelun, taiteen ja tähtitieteen saralta 32Gallup 34 Keittiönurkka: Kevät on juhlien aikaa Hoitokoti Päiväkummun Sanomat Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Eila Hirvonen, Mirja Ilkka, Aija Jacobsson, Henriikka Järvenperä, Jukka Kahama, Anne Kangas, Patricia Kulpakko, Pirjo Laamanen, Leena Lindström, Matti Linnavuo, Teija Loponen, Paula Malmberg, Raimo Miettinen, Riikka Paavola, Jussi Ratia, Mirja Saksa, Jaana Sulkava, Taisto Taskinen, Irma Väätäinen, Pertti Väätäinen. Etukansi Paula Malmberg Takakansi Thinkstock Ulkoasu ja taitto Adverbi Paino Fram 2013 ISSN 1799-9243 Yhteystiedot [email protected]. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat on saatavilla Vuosaaren, Itä-Pasilan, Länsi-Pasilan ja Malmin toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa www.hoitokotipaivakumpu.fi. Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Hallinto Mikonkatu 8 A, 9. krs, 00100 Helsinki, 050 433 2275. Itä-Pasilan yksikkö Topparikuja 7, 00520 Helsinki. Ryhmäkoti Ainola (09) 756 278 51 Ryhmäkoti Vipula (09) 756 278 52 Ryhmäkoti Kullervo (09) 756 278 53 Ryhmäkoti Vanamo (09) 756 278 54. Länsi-Pasilan yksikkö Pasilanraitio 2, 00240 Helsinki. Ryhmäkoti Ilmatar (09) 777 127 40 Ryhmäkoti Väinölä (09) 777 127 50. Vuosaaren yksikkö Merikorttikuja 6 R 142-143, 00960 Helsinki. Ryhmäkoti Vellamo (09) 328 414 31 Ryhmäkoti Ahtiala 050 356 4639. Malmi/Kotipolun Ryhmäkoti Pukinmäenkaari 7 B 14, 00700 Helsinki, 050 599 3149. Keittiö Karpalo (09) 7562 7856. 2 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Pääkirjoitus Hyvinvointia huomiseen Teksti: Jaana Sulkava ts. toimitusjohtaja H yvinvointipalvelujen ajankohtaista tilannetta kuvaa SOSTE (Suomen sosiaali ja terveys) ry:n vuosittain julkaisema Sosiaalibarometri. Vuoden 2013 tutkimukseen vastasi yli 400 sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa, ja heistä 85 % arvioi väestön hyvinvoinnin tilan ”hyväksi” tai ”melko hyväksi”. Barometrin tulos luottaa tulevaisuuteen ja pitää hyvinvointia tavoittelemisen arvoisena päämääränä. Hoitokoti Päiväkummun asukkaiden hyvinvointia viedään eteenpäin tietojen ja taitojen lisäksi myös tutulla Elämänilon hoitofilosofialla, joka näkyy monipuolisesti ryhmäkotien arjessa ja juhlahetkissä. Ryhmäkodeissa on mm. vietetty musiikkihetkiä, iloittu kuvataideryhmissä ja nautittu Hyvän mielen ja lauluryhmän kokoontumisista. Monipuolinen viriketoiminta on mahdollistanut sosiaalista vuorovaikutusta ja mielekästä toimintaa asukkaille, hoitajille, omaisille, vapaaehtoisille ja yhteistyökumppaneille. Ikääntyvien hyvinvointia edistää heinäkuun alussa voimaan tuleva ns. vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista). Lain tarkoitus on varmistaa, että iäkkäät ihmiset saavat yksilöllistä tarpeidensa mukaista hoitoa ja huolenpitoa laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden avulla. Uuden lain tavoitteena on tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja sekä edistää itsenäistä suoriutumista. Hoitokoti Päiväkummussa lain edellyttämistä toimista on jo perinteisesti huolehdittu ja asukkaiden hyvinvointia tuetaan panostamalla monipuolisesti ydinprosesseihin eli ravitsemukseen, hoitotyöhön, ryhmäkotitoimintaan, asiakassuhteenhallintaan ja asumispalveluihin. Hoitokotitoimintamme kokonaisvaltaisen sertifioinnin lisäksi olemme ottaneet käyttöön kansainvälisen RAI-järjestelmän. Sen avulla seurataan asukkaiden toimintakyvyn osa-alueita; päivittäisissä toiminnoissa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, psyykkisen hyvinvoinnin ja kognition osalta. RAIjärjestelmä tarjoaa työvälineitä hoidon tarpeen, laadun, voimavarojen ja kustannusvaikuttavuuden systemaattiseen arviointiin ja seurantaan. Keväällä 2013 toteutetussa hoitotyön asiakaskirjaamiseen liittyvässä seuranta-audioinissa kirjaamisaktiivisuus oli 92,6 %. Tässä kehittämistä jatketaan edelleen asiakaslähtöisyyden näkökulmasta ja yksiköiden sisäinen auditointi keskittyy seuraavaksi hoito- ja ateriapalveluihin sekä operatiiviseen ohjaukseen. Lehtemme tässä numerossa voidaan nauttia useista kansainvälisistä tuulahduksista. Singaporelaiset vieraat pääsivät hoitokodissamme maistamaan myös uutta Aalto-yliopiston terveydenhuollon innovaatiota, Terttu terveystuolia, josta tarkemmin lisää sisäsivuilla. Iloitkaamme siitä, että pitkä ja luminen talvi on vaihtumassa suveksi. Kesä hoitokodissamme on käynnistymässä hyvissä merkeissä pääosin tuttujen kesäsijaisten myötä. Perinteisesti hoitokoti on palkannut lisäksi runsaasti myös nuorukaisia. Yhteistyössä teemme huomisen hyvinvointia. Aurinkoisia päiviä ja onnenhalaukset toimitusjohtaja Anne Kankaan perheelle esikoistyttärestä! ”Kun on oikein pieni, voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni.” Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 3 Päiväkummun Kotihoito Hyvällä mielellä kotona Teksti: Aija Jacobsson Kuva: Anna Dammert Viime syksynä perustettu Päiväkummun Kotihoito Oy syntyi laajentamaan Päiväkummun tarjoamia palveluita: nyt tarjoamme palveluita myös kotona asuville. K otihoito on saanut talvella kaikki toimiluvat kuntoon ja toiminnan keskiössä on koko alkuvuoden ollut uuden yrityksen näkyväksi tekeminen ja sitä kautta uusien asiakkaiden löytäminen. Yritys on ollut esillä mm. Vanhustyö 2013 -messuilla, Helsingin kaupungin järjestämässä palvelukahvilassa sekä erilaisissa lehdissä ja julkaisuissa pääkaupunkiseudulla. Pohjatyöt on siis tehty hyvin ja yrityksellä on oma vahva ilme, nettisivut sekä esitteitä. Emoyrityksen, Hoitokoti Päiväkummun, historia, vahvuudet, osaaminen ja kaiken perustana oleva Elämänilon hoitofilosofia on pidetty vahvasti mukana kehittäessämme yrityksen toimintaa. Olemme rakentaneet talven ja kevään aikana yhteistyökumppaniverkostoamme niin lääkäripalveluiden, fysioterapiapalveluiden kuin myös kotisiivousten ja kodin muutostöiden osalta. Meille on tärkeää, että voimme tarjota asiakkaillemme kotiin ammattitaitoista ja luotettavaa apua myös sellaisilla alueilla, joita emme itse tarjoa. Kotihoidon uusilta nettisivulta www.paivakummunkotihoito.fi löytyy lisää tietoa tarjoamistamme palveluista sekä tuotteistamme ja hinnoistamme. Nettisivujen kautta on myös mahdollista käydä katsomassa esitettämme. Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää ja tulemme tarvittaessa luoksesi tekemään maksuttoman palveluiden tarvearvioinnin. • Lisätietoa kotihoidosta voit kysyä puhelimitse 050 344 2254 / Aija Jacobsson tai sähköisesti [email protected] 4 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Avainlippu-tunnus Hoitokoti Päiväkummulle Teksti: Paula Malmberg A vainlippu-tunnus on varmasti useimmille meistä tuttu sini-valkoinen tunnus. Tunnus voidaan myöntää joko tuotteelle tai palvelulle merkiksi siitä, että tuote on tehty tai palvelu tuotettu Suomessa. Tunnusta voivat hakea kaikki yritykset, joiden tuote tai palvelu on vähintään 50-prosenttisesti Suomessa tuotettu. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden ja –palveluiden kotimaisuusaste on kuitenkin yli 80-prosenttia. Avainlipun käyttöoikeuden myöntää Suomalaisen Työn Liiton alkuperämerkkitoimikunta ja tunnuksen käyttöoikeuden saa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suomalaisen Työn Liiton ohjeissa kerrotaan, että Avainlippu-tunnus voidaan myöntää palvelulle, joka tuotetaan Suomessa. Lisäksi yrityksellä tulee olla vähintään 50 %:n kotimainen omistusosuus. Lisäksi tunnuksen antamista harkitessa huomioidaan se, onko yrityksen pääkonttori Suomessa, onko palvelukonsepti suomalaista alkuperää sekä millainen palvelun kotimaisuusaste on muihin alan toimijoihin verrattuna. Myös yrityksen työllistävyys Suomessa sekä mielikuva suomalaisesta alkuperästä otetaan huomioon tunnusta haettaessa. 100-prosenttisesti kotimainen perheyritys Hoitokoti Päiväkumpu on omistajataustaltaan 100%:sti kotimainen perheyritys. Kotimaisuus on aina näkynyt vahvasti Päiväkummun toiminnassa. Päiväkummun ryhmäkodit ovat saaneet nimensä Kalevalasta, ja kalevalaisuus ja suomalaisuus näkyy muutoinkin voimakkaasti Päiväkummun toiminnassa mm. jokasyksyisen perinneviikon ja keväisin kalevalaisen perinneviikon juhlallisuuksissa, perinteitä kunnioittavissa itsenäisyyspäivän juhlissa sekä jokakeväisessä osallistumisessa Isänmaallisen illan konserttiin Malmin kirkossa. Suomalaisuus ja siihen liittyvien perinteiden vaaliminen näkyy siis selkeästi Päiväkummun arjessa ja juhlassa. Niinpä ei ole ihme, että alkuperämerkkitoimikunta myönsi Hoitokoti Päiväkummulle Avainlippu-tunnuksen ”Suomalaista palvelua” helmikuussa. Sinivalkoista palvelua ja hellällä hoivalla elämäniloa jo 12 vuoden ajan Hoitokoti Päiväkummusta, nyt myös Avainlippu-tunnuksen kera! • Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avainlippu sekä http://www.avainlippu.fi/ Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 5 Kalevalaisuus ja perinteet näkyvät ryhmäkotien kalevalaisen perinneviikon koristeluissa. Kalevalaisuus mukana Päiväkummun toiminnassa alusta lähtien Teksti: Irma Väätäinen Kuvat: Ryhmäkoti Ainola ja Paula Malmberg K alevalaisuus on ollut mukana Päiväkummun elämässä sen perustamisesta lähtien perustajien oman kulttuuriperinnön ja Elämänilon filosofian myötä. Näin ollen ei varmaankaan ollut sattumaa, että kun vuonna 2006 asukkaista, omaisista ja työntekijöistä koottu nimiraati kokoontui 6 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 päättämään ryhmäkotien ja keittiön nimistä yli 30 nimiehdotuksen joukosta, juuri kalevalainen nimisarja tuli valituksi. Ryhmäkodit Kalevalasta Perusteluna sairaanhoitaja Olli Rauhalan nimiehdotukselle oli se, että Hoitokoti Päiväkummun yrittäjäsisaret ovat kotoisin Karjalan laulumailta, Nurmeksesta, Bomban kylästä ja myös se, että moni hoidettavakin on kotoisin Karjalan mailta. Näin saivat nimensä ryhmäkotien ja keittiön toiminta-ajatuksiin liittyen Vellamo, Ainola, Vipula, Kullervo, Vanamo ja keittiö Vanhoja perinne-esineitä on säilynyt runsaasti ja niitä käytetään Päiväkummun ryhmäkotien koristelussa. Laulu- ja soitinyhtye Sakaran soinnuista ja sävelistä olemme saaneet nauttia Päiväkummussa jo useana vuonna. Karpalo, joiden kalevalaisia hahmokuvauksia on tarkemmin esitelty Päiväkummun Sanomissa no 2/2006. Myöhemmin on samoilla perusteilla äänestetty jatkoa kalevalaisille nimisarjoille, kun mukaan ovat tulleet ryhmäkodit Väinölä, Ilmatar ja Ahtiala. Myös mukaan yrityskaupan kautta tullut ryhmäkoti Kotipolku sopii hyvin tähän kalevalaiseen joukkoon. Nimien lisäksi arveltiin kalevalaisesta teemasta voitavan ammentaa lisää piristeitä myös viriketoimintaamme, ruokakulttuuriimme ja sisustukseemme. Näin on myös kokemusten ja Päiväkummun Sanomien lukuisten artikkelien mukaan toteutunut. Kalevalaista kuvataidetta ja perinteiden kunnioitusta Kalevala-päivälle osuvaa viikkoa on perinteisesti vietetty yksiköissä ja ryhmäkodeissa kalevalaisissa ja kulttuuriperinteitä korostavissa merkeissä niin somistusten, ruokailun, ohjelmien, kirjallisuuden kuin pukeutumisenkin puolella. Lisää kalevalaisuutta sisustukseen ovat tuoneet vuonna 2007 Taideteollisen Korkeakoulun 10 opiskelijan professoreineen toteuttama tilataideprojekti, jossa Itä-Pasilan ryhmäkotien seinät maalattiin ryhmäkotien nimen ja toiminta-ajatuksen mukaisesti asukkaiden ja henkilökunnan toiveita noudatellen. Tästä on kerrottu Päiväkummun Sanomien lisäksi myös Superin lehdessä v. 2006. Lisäksi Vuosaareen ja Ainolaan maalasi kuvataiteilija Merja Laine Vellamo – veden neito, Ahti - aaltojen kuningas ja Aino-taulut. Häneltä odotetaan seuraavaksi maalauksia Väinöstä ja Ilmattaresta LänsiPasilaan, jonne HESOTE:n hoitotyön leh- torit Leena Pietinen ja Annika Huvinen lahjoittivat avajaislahjaksi koko kalevalaisen Arabia-taulusarjan, yhteensä 24 taulua. Vuonna 2011 kuvataideterapeuttinamme jo pitkään toiminut Mirja Ilkka maalasi paljon puhuvat kalevalaiset seinämaalaukset kerroskohtaisin ideoin Itä-Pasilan rappukäytäviin. Perinteiden mukaisesti myös vuoden 2013 kalevalainen perinneviikko Kalevalanpäivän juhlallisuuksineen sai monipuolisen perinneruokatarjoilun keittiö Karpalosta koko viikoksi. Ryhmäkoteja somistivat upeat perinne-esineiden ja kirjallisuuden asetelmat ja ohjelmassa oli kalevalaista soittoa, tanssia, kuorolaulua ja monenlaista ryhmäkotikohtaista toimintaa tallentamistamme sähköisistä kansioista tai modernista nettitarjonnasta koottuna. Ja hauskaa oli. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 7 Terttu – terveydentilan pitkäaikaisseurantaan tarkoitettu terveystuoli testattavana Päiväkummussa Teksti: Matti Linnavuo ja Raimo Miettinen Kuva: Paula Malmberg Teollistuneiden maiden terveysongelmat Teollistuneissa maissa väestö ikääntyy ja krooniset sairaudet lisääntyvät. Terveydenhuollon kustannukset kasvavat kestämättömiksi, jos pitäydytään vain sairauksien parantamisessa. On panostettava terveydentilan muutosten ennakointiin ja systemaattiseen seurantaan varsinkin, kun useimmat teollisuusmaiden taudit ovat ehkäistävissä selkein keinoin, kuten liikunta- ja ruokavaliomuutoksilla. Nykyisen terveydenhuollon menetelmät ja tuotteet eivät mahdollista terveydentilan monipuolista ja järjestelmällistä seurantaa niin, että se voitaisiin tehdä kustannustehokkaasti yhdellä mittaustapahtumalla. Terttu terveystuoli Terttu, Aalto-yliopiston Health Factoryssä kehitetty terveystuoli, on uusi tapa mitata ja seurata terveystilaa. ”Terttu on ensimmäinen systeeminen terveystilan mittausmenetelmä, joka ei vaadi useita erillisiä laitteita ja mittauksia”, kertoo professori Raimo Sepponen. Mittaus tapahtuu muutamassa minuutissa asiakkaan istuessa tuolissa, ja se on helppoa ja vaivatonta sekä mitattavalle että hoitohenkilökunnalle. Tertun nykyinen versio kykenee mittaamaan asiakkaan verenpaineen, veren happisaturaation, painon, bioimpedanssin ja 8 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 sykkeen. Parhaillaan tutkitaan elektrokardiogrammin liittämistä tuolin mittausvalikoimaan. EKG, eli sydämen sähköistä toimintaa kuvaava käyrä, voisi tulevaisuudessa mahdollistaa esimerkiksi eteisvärinän automaattisen tunnistamisen. Tertun suunnittelun lähtökohtana ollut helppokäyttöisyys näkyy muun muassa siten, että Terttu ohjaa hoitohenkilökunnan toimintaa mittauksen aikana. Tällä varmistetaan, ettei mittauksen aikana tapahdu tuloksiin vaikuttavia virheitä. Mittaustulokset tallennetaan automaattisesti Tertun tietokantaan, josta niiden muutoksia on helppo seurata. Tietoja voidaan tarkastella esimerkiksi graafeina, jolloin trendien ja muutoksien havainnointi on helppoa. Helpolla käyttökokemuksella pyritään siihen, että mittauksia voidaan tulevaisuudessa tehdä myös entistä useammin. Kun tietoa kerätään järjestelmällisesti, voidaan sitä käyttää tehokkaammin hoidon suunnittelussa ja muutosten ennakoinnissa. ”Esimerkiksi sydämen vajaatoiminta on suhteellisen yleinen vaiva ikääntyneillä, ja nykyisin siihen määrätyn lääkityksen tehoa on vaikea arvioida”, toteaa professori Sepponen. Vajaatoiminnassa sydämen pumppausteho heikkenee, mikä vaikuttaa kehon happisaturaatioon, impedanssiin, ja jopa henkilön painoon. Painon ja impedanssin muutos johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin ja erityisesti keuhkoihin. Jos lääkitys tehoaa, poistuu neste keuhkoista, ja tämä nähdään välittömästi happisaturaatiossa ja kehon impedanssissa. Tuolia voidaan täten käyttää työkaluna arvioimaan optimaalista lääkitystasoa. Kehitystyötä yhteistyössä käyttäjien kanssa Erityisesti vanhusten palvelutaloissa ja -keskuksissa tehtävät säännölliset terveystarkastukset vievät merkittävän määrän työntekijöiden aikaa ja mittaustapahtuma on haastava monille vanhuksille. ”Kuluvan vuoden aikana Terttua kehitetään useassa kohteessa Living Labmenetelmällä, jossa sekä käyttäjät että suunnittelijat yhdessä kehittävät järjestelmää sen oikeassa käyttöympäristössä”, kuvailee Health Factoryn erikoistutkija Matti Linnavuo. Näin nopeutetaan kehitystyötä. Hoitokoti Päiväkumpu on tuolin ensimmäinen todellinen käyttöympäristö. ”Vaikka tuoli on ollut Päiväkummussa käytössä vasta hetken, olemme jo nyt saaneet äärettömän arvokasta palautetta hoitohenkilökunnalta. Tavoitteenamme on kehittää tuolia nopealla syklillä siten, että saamme asiakaspalautteen huomioitua mahdollisimman nopeasti”, Linnavuo jatkaa. Vaikutukset tutkitaan ennen kaupallistamista Kehitystyön kuluessa Aalto-yliopiston HEMA-instituutti kerää ja analysoi tietoa aika- ja kustannussäästöistä sekä Tertun vaikutuksista hoivapalvelujen tuottamiseen ja hoidon laatuun. Analyysin perusteella voidaan arvioida tuolin kaupallista potentiaalia ja kehittää siihen soveltuvia liiketoimintamalleja. ”Tuotteistamiseen tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaupallinen potentiaali voidaan todentaa oikeassa käyttöympäristössä”, sanoo Raimo Miettinen, HEMA-instituutin tutkija. Terttua kehitetään vuoden 2013 aikana, ja kaupallistaminen on ajankohtaista aikaisintaan vuoden lopulla, kun tutkimusaineistoa on saatu kerättyä tarpeeksi. Vaikka tuolin kehitys- ja tutkimusvaihe tulee päätökseen, ei päiväkumpulaisten tarvitse huolestua, sillä Terttu on tullut jäädäkseen. Aforismeja - elämää Vellamossa Torstai on toivoa täynnä, näin mulle lausui ensimmäinen asukas. Toinen asukas lausui: Jos saada voisin ryypyn kuohuvaa sahtia. Sitten kolmas asukas lausui: Jos saada voisin oikein vähän puuroa. Sitten neljäs asukas lausui: Jos saada voisin kuulla You Tubea. Viides asukas lausui: Jos saada voisin sivistystä ja järkeä. Kuudes asukas lausui murteella savon: Ei naarata, ei naarata, ei naarata. Teksti: Markku Tenhunen, ryhmäkoti Vellamon asukas • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 9 Rakkaus on tärkeintä elämässä – vertaistukea ja muistelua Länsi-Pasilan yksikön Hyvän mielen keskusteluryhmässä Teksti: Leena Lindström & Paula Malmberg Kuva: Ilmatar Ajatusten ja kokemusten jakaminen, muistelu ja vaikeistakin asioista ja tunteista puhuminen ryhmässä ovat voimaannuttavia ja puhdistavia kokemuksia. Monia upeita ja mieleenpainuvia vertaistuen hetkiä on koettu viime aikoina Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä, jossa on pidetty talven ja kevään aikana Hyvän mielen ryhmiä. Ryhmiä on vetänyt sosionomin, vapaa-ajanohjaajan ja psykoterapeutin koulutuksen saanut Leena Lindström, joka on tehnyt jo pitkään keikkatöitä Päiväkummun eri ryhmäkodeissa. 10 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 H yvän mielen ryhmä on keskusteluryhmä, jonka sisältöä Leena on kehittänyt yhdessä Länsi-Pasilan yksikön vastaavan hoitajan Tytti Lahtisen kanssa. Ryhmä on kokoontunut joka toinen lauantai Länsi-Pasilan yksikön Viherhuoneessa. Ryhmän tavoitteena on ollut kartoittaa asukkaiden henkilökohtaisia toiveita ja toiveiden avulla kerätä tietoa, jota voi hyödyntää hoitosuunnitelmien laadinnassa. Ryhmään on osallistunut hieman kerrasta vaihdellen noin kymmenkunta ryhmäkoti Väinölän ja Ilmattaren asukasta. Päivän teemasta keskustelun lisäksi tapaamisissa on kahviteltu ja vaihdettu kuulumisia. Arvokasta vertaistukea ja vilkasta keskustelua ”Hyvän mielen ryhmä toimii vertaistuen periaatteella”, Leena kertoo. ”Yksi puhuu kerrallaan ja muut keskittyvät kuuntelemaan. Jokaisella on oma aika ja tila puhua”, Leena kuvailee ryhmän toimintatapaa. Leena kertoo, että ryhmä syntyi siitä ajatuksesta, että jokaisella hoitokodin asukkaalla on oma elämäntarinansa ja useiden asukkaiden elämäntarinoilla on yhtymäkohtia, joista puhumalla ja kertomalla voi synnyttää ja tiivistää yhteisöllisyyttä. Ryhmissä on Leenan mukaan terapeuttinen työote, vaikka ne eivät suoranaista terapiaa olekaan. Keskustelu ryhmissä on ollut vilkasta ja asukkaat ovat olleet hyvin motivoituneita keskustelemaan ja kuuntelemaan. Leena kertoo, että edelliseen Hyvän mielen ryhmän tapaamiseen hänellä oli mietittynä etukäteen aiheeseen liittyen kolme pääkysymystä mutta valtaosa keskustelunherättelykysymyksistä kumpusi kuitenkin asukkaiden omista ajatuksista. ”On upeaa nähdä, miten voimaantuneita asukkaat ovat olleet ryhmän jälkeen, sillä ryhmässä jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi yksilönä ja keskustelut ovat olleet aina hyvin mieleenpainuvia”, Leena kuvailee. Keskusteluteemat elämänkaaren varrelta Ryhmän tapaamisten keskusteluteemat ovat liittyneet ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin: varhaislapsuuteen, lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen, keski-ikään ja vanhuuteen sekä toisaalta myös elämän perusasioihin eli rakkauteen, toivoon ja kuolemaan. Vaikeitakaan asioita ei ole siis jätetty käsittelemättä. Elämän päättymisestä keskusteltaessa moni asukas esitti toivomuksen, että he saisivat nukkua pois hoitokodissa ja matka ei enää jatkuisi. Rakkaudesta puhuttaessa muutaman asukkaan silmäkulma kostui heidän muistellessaan jo poisnukkuneita läheisiään mutta toisaalta teema herätti kuplivaa keväistä iloa ja levitti hymyn poskipäihin. Rakkaus on kuin shampanja tai vuoristorata Leena kertoo, että rakkaus keskusteluteemana herätti vilkasta ja poikkeuksellisen antoisaa keskustelua. Rakkautta kuvailtiin mm. pysyväksi ja voimakkaaksi tunteeksi ja toisen ihmisen kanssa olemisen olomuodoksi. Eräs kuvasi sitä hyväksi mieleksi ja tyyneydeksi – tunteeksi, mikä on tärkeintä elämässä, ja erään toisen mielestä rakkaus on tunne, jolloin rakastaa toista ihmistä eikä ole mitään vaatimuksia kumppania kohtaan. Paitsi vilkasta keskustelua, rakkaus herätti keskustelijoissa monenlaisia tunteita. Eräs vertasi rakkaudellisia tunteita vuoristorataan, niin sekalaisia rakkauteen liittyvät tunteet ovat! Erään toisen mielestä rakkaus on kuin shampanjaa, jonka huuma haihtuu. Rakkaus toi mieleen myös mm. kesän tuoksuja ja kukkamaan, fyysisen ja henkisen hyvänolon tunteen, kauniita muistoja menneestä elämästä, jotka tuovat edelleen mieleen hyvää mieltä sekä toisaalta myös rakkauden mukanaan tuomia voimavaroja elää ja kokea myös vastoinkäymisiä elämässä. Eräs asukas kertoi rakkauden tuovan mieleen myös vihan tunteita, sillä rakkaus on tuonut mukanaan myös pettymyksiä. Eräs ryhmäläisistä vertasi rakkautta henkiseen hyvän olon tunteeseen, esimerkiksi hyvään keskusteluun eri ihmisten kanssa. Kuten rakkauskin, myös Hyvän mielen ryhmä antaa jokaiselle jotain. Erään keskustelijan mielestä rakkaus on kysymyksiä ja vastauksia, aivan kuten vertaistuki ja muistelu parhaimmillaan. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 11 Äitienpäivän juhlintaa yhdessä leijonien kanssa Teksti: Anne Kangas Kuvat: Paula Malmberg & Sari Salonen Lions Clubeilla kautta maan oli tänä vuonna tahto ilahduttaa äitejä äitienpäivän tapahtuman merkeissä. Kaiken kaikkiaan leijonat järjestivät tänä vuonna valtakunnallisesti kolmisensataa äitienpäiväviikon tapahtumaa. Yksi näistä upeista tapahtumista järjestettiin Hoitokoti Päiväkummussa. 12 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Tanssijalka vipatti Eeva Kasvion ja Hannu Jylön tahdissa. Äitienpäivä Päiväkummussa Paistoi aurinko, ei huolen häivää, kun Malmittaret Päiväkummussa viettivät äitienpäivää. Kuva vasemmalla: Aune-asukkaan omaiset: Laulu- ja soitinyhtye Omena, syntymäpäiväsankari hoitaja Anneli Kammonen sekä vapaaehtoistyöntekijä Ritva. Kuva oikealla: Asukkaat pääsivät nauttimaan Stadin ammattiopiston opiskelijoiden tekemistä käsihoidoista. K un LC/Hki Malmittarilta tuli alkuvuodesta tiedustelu, voisivatko he järjestää äitejä ilahduttavan tapahtuman Hoitokoti Päiväkummussa, toivotettiin heidät lämpimästi tervetulleiksi. Järjestettävästä tapahtumasta haluttiin myös tiedottaa muille Lions Clubeille ja kannustaa heitä osallistumaan äitienpäiväviikon tempaukseen omilla tapahtumillaan – niinpä jo maaliskuun 13. päivä saimme nauttia ensimmäisen annoksen äitienpäivästä lehtijutun teon merkeissä. Hemmottelua ja lehtijutun tekoa Tuolloin maaliskuussa saimme Vanamoon vieraaksi LC/Hki Malmittarien jäsenen ja kampaajan Maija Lintumäen, joka laittoi asukas Elvin hiukset kuvauskuntoon. Sillä välin toinen vieras, lionsaktivisti Seppo Pieviläinen parturoi muutaman miesasukkaan hiukset. Seuraavaksi oli ohjelmassa Elvi-asukkaan kuvaus läheisessä Stadin Ammattiopistossa kauneudenhoitoalan opiskelijoiden kanssa. Kuvaaja Antti Tuomikoski ikuisti vierailun Lions-lehteen tulevaa artikkelia varten. Myöhemmin Lähitiedon toimittaja Teija Loponen haastatteli lehtijuttua varten Vuosaaren yksikön asukasta Anna-Liisa Määttää äitiydestä. Anna-Lii- san ajatuksia äitiydestä voit lukea tämän artikkelin yhteydessä olevasta artikkelista. Lisää hemmottelua ja tanssahtelua miesleijonien käsivarsilla Varsinainen äitienpäivätapahtuma järjestettiin tiistaina 7. toukokuuta Hoitokoti Päiväkummun Länsi-Pasilan yksikössä. Aamupäivällä hemmoteltaviksi pääsivät Länsi-Pasilan asukkaat ja lounaan jälkeen saapui lisää hemmoteltavia äitejä ja muita asukkaita toisista yksiköistä. Asukkaita hemmoteltiin monin eri tavoin: Kymmenen Stadin ammattiopiston hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijaa sekä opettaja tarjosivat asukkaille hierontaa ja käsihoitoja. Maija Lintumäki ja Seppo Pieviläinen huolehtivat asukkaiden hiusten hemmottelusta tarjoamalla kampaamo- ja parturipalveluita. Malmittaret puolestaan virkistivät asukkaita hieronnalla, luku-, runoiluja lauluhetkillä sekä ulkoilulla upeassa kevätsäässä. Tunnin mittainen yhteislauluhetki käynnistyi klo 13 ja siitä vastasi erään asukkaan omaisten Laulu- ja soitinyhtye Omena. Viherhuoneessa kaikui iloisia Ensin Maijan ja Sepon parturissa kävi vilske kuin suuressa putiikissa, kun parturoitiin ja föönattiin, mummot ja paapat hienoiksi puleerattiin. Sitten sai siirtyä hemmoteltavaksi, jokaista hoiti tyttö tai kaksi, nämä hellästi käsiä hivelivät, tuoksuvilla voiteilla sivelivät, ja kynsiin lakkaa, punaista ja kultaa, ei ollut nyt kynsien alla multaa. Joka välissä pöytiin herkkuja kannettiin, vatsan täydeltä syödä annettiin, kunnes tuli laulun vuoro ja porukka lauloi kuin paraskin kuoro. Puhetta piti johtaja Irma, tosin ihan vähän, -- lahjoja vaihdettiin, se sopi kohtaan tähän.--. Ja viimeiseksi oli t a n s s i a i s e t haitari soi, tanssivat miehet ja naiset. Oli naiset hauraita, hentoja, N-piirin miehet reippaita rentoja, he daameja luotsas oli valssin tai tangon tahti ja niin valtava oli tuon musiikin mahti että oikeni ryhti, tuli iloiseksi mieli sanoja löytyi, ei kutsunut ovipieli. Lopulta juhlat loppui, niitä muistella saa kuinka vanhakin sai vielä tanssahtaa. Ne oli äitienpäivät vailla vertaa niihin muistoissa palaa vielä monta kertaa. Runon Päiväkummun äitienpäivätapahtumasta kirjoitti LC/Hki Malmittarien clubipresidentti Ulla Welin. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 13 Onnellisia muistoja äidistä ja äitiydestä Teksti: Teija Loponen Malmittarien Maija Lintumäen hiussalonki pyöri koko päivän. ja herkkiäkin sävelmiä, ja ilo välkehti laulajien silmissä ja muutamat jalat taputtivat rytmikkäästi tahtia laulujen rytmissä, kun Yrjö ja Aarre Koskenmäki laulattivat kuulijakuntaa. Tanssiaisiin saapui lisää leijonia miesklubeista, sillä iltapäivätanssien mieskavaljeereina oli yhdeksän komeasti pukeutunutta leijonaa seuraavista N-piirin klubeista: Floorankenttä, Pohjois-Haaga, Kruunuhaka ja Hakaniemi. Malmittaret tanssittivat miesasukkaita. Kahden aikaan, ennen tanssiaisten käynnistymistä, juhlistettiin maljan kohotuksella ja juhlavilla herkuilla äitejä sekä Hoitokoti Päiväkummun pitkäaikaista tuntityöntekijää, Anneli Kammosta, joka täytti 70 vuotta! Tanssit pyörähtivät käyntiin laulaja Eeva Kasvion ja haitaristi Hannu Jylön johdolla, ja tanssilattia täyttyi heti iloisista juhlijoista. Päivän aikana oli ihana nähdä hymyileviä, onnellisia kasvoja. Hemmottelupäivä kampauksineen, hiusten leikkauksineen, hierontoineen, ulkoiluineen, luku- ja lauluhetkineen oli todella onnistunut ja sen kruunasi tanssit kauniisti koristellussa viherhuoneessa auringon lämmittäessä myös viereisiä terasseja, jotka olivat saaneet jo värikkäät orvokki-istutukset hoitokodin väen ja vierailijoiden iloksi. • 14 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Anna-Liisa Määtällä oli onnellinen lapsuus, vaikka siihen sisältyikin monenlaista surua. Isä kuoli tytön ollessa vasta 3-vuotias ja kymmenvuotiaana Anna-Liisa sairastui aivokalvontulehdukseen, joka vei kuulon toisesta korvasta. ”Lauloin lapsena paljon, lapsilleni ja lapsenlapsilleni olen laulanut myös. Ja piirsin aina kun mahdollista, minä rakastin piirtämistä ja lukemista. Syntymäpäivinä ja jouluna pyysin lahjaksi kirjoja. Oulussa asuessamme minut tiedettiin kirjastossa ahkeraksi lukijaksi ja he pistivät aina uudet kirjat syrjään, että minä sain ne ensin luettaviksi”, 90-vuotias rouva muistelee lapsuuttaan. Anna-Liisan leski-äiti työskenteli siivoojana, mutta oli taitava ompelija ja teki tyttärelleen tyylikkäitä vaatteita vaikkapa miesten puvuista. Omia lapsia AnnaLiisalla on kolme, kaikki tyttäriä. Heidän kanssaan hän piirteli paljon ja leikkeli tytöilleen paperinukkeja. ”Siivoamisesta en niinkään perustanut ja siitä äitini minua joskus arvosteli. Mutta minusta oli tärkeämpää puuhastella lasteni kanssa”, Anna-Liisa kertoo. Kaksi vanhinta tytärtä, Riitta-Liisa ja Irmeli, asuvat Ruotsissa ja nuorin tytär Hannele Suomessa. ”Tästä nuorimman tyttären miehestä sain sen ihanan pojan, jota en itse koskaan saanut, hän pitää minua niin hyvänä”, Anna-Liisa kiittelee. Nuorin tytär ja vävy suosittelivat Anna-Liisalle Hoitokoti Päiväkumpua siinä vaiheessa, kun omassa kodissa asuminen ei enää sujunut. ”Äitienpäiväviikolla meille järjestetään leijonien puolesta iloinen yllätys”, Anna-Liisa tietää ja odottaa sitä innolla. Anna-Liisa Määtän Irmeli-tytär harrastaa maalausta. Taustalla näkyvä taulu on hänen maalauksensa ja näkemyksensä omasta äidistään. RAI-järjestelmästä apua hoitotyöhön Teksti: Aija Jacobsson Kuva: Paula Malmberg H oitokoti Päiväkummun Itä- ja Länsi-Pasilan sekä Vuosaaren yksiköiden kaikissa ryhmäkodeissa otettiin tänä keväänä käyttöön RAI-järjestelmä. RAI (Resident Assessment Instrument) on 1980-luvun alussa Yhdysvalloissa kehitetty hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä, joka on maailmanlaajuisesti käytössä. Käytämme RAI:ta asukkaiden hoidon ja palveluiden suunnitteluun ja hoidon tulosten seurantaan. Arvokasta tietoa asukkaan voimavaroista RAI-järjestelmässä on erilaisia mittaristoja. Mittaristojen avulla tehtävä asukkaan ensimmäinen arviointi on laaja ja henkilökuntamme saattaa tarvita kysymyksiin vastaamisessa asukkaan itsensä ja omaisen apua. Vastattavien kysymysten määrä on mittarin käyttöönottovaiheessa suuri, mutta tämä pohjatyö kannattaa tehdä aluksi hyvin, jotta mittaristosta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti. Saatujen vastausten avulla pyrimme entistä paremmin tunnistamaan asukkaan tarpeet ja löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Mittariston avulla saamme täsmällistä tietoa asukkaan toimintakyvystä ja hänen käytössä olevista voimavaroistaan. RAI:n avulla saamme myös hoitajien tekemää työtä näkyvämmäksi. RAI:sta saatavien tietojen avulla tiedämme entistä tarkemmin ketä hoidamme ja tietoa siitä kuinka paljon sekä minkälaista osaamista ryhmäkodin asukkaiden hoidossa tarvitaan. RAI:n käyttöönottaminen tuo entistäkin enemmän tietoa asukkaiden voimavaroista myös ryhmäkoti Vipulassa. Yhteistyötä hoitavien lääkäreiden ja THL:n kanssa Arviointi päivitetään kaksi kertaa vuodessa tai asukkaan voinnin muuttuessa. Ryhmäkodeissa asukkaiden hoitavana lääkärinä toimiville kotihoidon lääkäreille RAI on tuttu työväline kaupungin kotihoidosta. Lääkäri osallistuu RAI-arvioinnin tekemiseen ja tarpeen mukaan asukkaan hoidon suunnitteluun. RAI-yhteistyökumppaneina meillä toimii Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Oy Raisoft Ltd. THL kerää RAI-tiedot kaikilta RAI:n käyttäjiltä kaksi kertaa vuodessa ja analysoi tietoja. Saaduista tiedoista THL koostaa palauteraportin kaikkiin yksiköihin. Raportit sisältävät tietoa ryhmäkodin kehittämiskohteista, asukkaiden tarpeista sekä hoidon laadusta. Raisoft puolestaan tuottaa ohjemiston, jonne RAI-arvioinnit tehdään. RAI-tietoja käsitellään kuten kaikkia muitakin asukkaiden hoitotietoja; luottamuksellisesti ja suojattuna. • Mikäli haluatte RAI:sta ja sen käytöstä lisää tietoa, ottakaa yhteyttä oman ryhmäkodin ryhmäkotivastaavaan tai Hoitokoti Päiväkummun RAI-vastuuhenkilöön eli: Aija Jacobsson puhelin: 050 400 1236, sähköposti: [email protected] Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 15 16 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Puutarhanhoitoa, autokuormia ja stadionin putsausta Kotipolun Jussi töissä Lyhdyssä Teksti: Jussi Ratia, Kotipolun ryhmäkodin asukas Kuva: Lyhty ry A rvoisat Päiväkummun ystävät, haluan kertoa teille tarinan Lyhdystä joka sijaitsee Konalassa. Lyhty on voittoa tuottamaton firma. Olen ollut Lyhdyssä 8 vuotta. Teen ulkotöitä Ulkotyöpaja Ladossa. Teen myös vaikeavammaistyötä ja vapaaehtoistyötä. Työkaverit on kivoja samoin työohjaajat. Olemme käyneet istuttamassa kukkia Päiväkummun pihoille. Kukkien istuttaminen on minun lempityötäni. Syksyllä haravoimme puista tippuneita lehtiä. Säkitämme ne ja viemme säkit kuormalavoille. Talvella käymme lapioiden ja kolien kanssa lumen kimppuun vaikka on miten kova pakkanen tahansa. Keväällä olemme mukana Messukeskuksessa olevilla puutarhamessuilla. Puutarhanhoito on yksi minun lempitöistäni. Olemme käyneet Amsterdamissa Hollannissa. Siellä tutustuimme maailman suurimpaan kukkahuutokauppaan. Vierailimme upeassa Keukenhoffin puutarhassa sekä kehitysvammaisten eläintilalla. Illalla istuimme viettämään aikaa ravintolaan. Amsterdam on tunnettu juustoistaan ja tietenkin puukengistään. Puutarhan hoito vaatii erilaista hommaa kuten Jussi katkaisee kurttulehtiruusut 10 cm tapeille. Oksat kerätään pois ja ne käytetään haketuksen jälkeen katteena huoltotöissä. Syntyvät jäteoksat haketetaan, hoitoalue siivotaan ja viimeistellään. Pienkoneiden käyttö monipuolistaa työpäivän kulkua. Samalla tutustutaan niiden ominaisuuksiin ja huoltoon. Tykkään nurmikonleikkuusta. Puutarhan perustyö on nurmikon perustaminen ja esimerkiksi metsän raivaus ja huoltotyöt ovat mieluisaa puuhaa. Olemme olleet käymässä Ninnin ryhmän kanssa vieraina meidän vanhempien mökillä Kustavissa. Minulla on ikioma vajamökki. Työkoneena minulla toimii John Deere traktori. Ajan hiekkakuormia. Ajan myös nurmikkoa. Lyhdyssä työ pitää kiireisenä. Autokuormia ajamme useinkin. Nyt olemme enemmän keskittyneet kukkien istuttamisen parvekkeille. Lyhty on mukava työpaikka missä minä viihdyn. Lyhdyn työhön kuuluu pitää huolta Sonera Stadionin putsauksesta. Käymme siivoamassa sen otteluiden jälkeen. Perjantaisin siivoamme pukuhuo- neen, imuroimme ja moppaamme lattian. Kastelemme ulkona ja sisällä olevat kukkaset. Lakaisukoneella puhdistamme Lyhdyn pihan pölyhiekasta. Lyhdyssä tekee Radio Valo radio-ohjelmia kuten meidän oma Pertti Kurikan nimipäivät yhtye keikkailee paljonkin. Radio Valo Kahvila hoitaa leipomisen ja kahvin keiton ja pöytiin tarjoilemisenkin. Teen Radio Valossa vapaaehtoistyötä. Olin viime kesänä Maltalla. Maltalaiset tulivat Lyhtyläisten vierailijoiksi kahdeksi viikoksi. Näytin kaupunkia, parhaat ravintolat. Kävimme museossa, Radio Helsinkiin tutustumassa sekä vein maltalaiset Suomenlinnaan. Suomenlinnan jälkeen menimme Sea Laiffiin kuvaamaan kaloja. Sen jälkeen saatoin vieraat hotellille. Kiitos maltalaisille vierailustanne meidän kotimaassamme Helsingissä. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 17 Iloista yhteistyötä Hoitokoti Päiväkummun ja Lyhty ry:n välillä Teksti: Taisto Taskinen, tiimivastaava Lyhty ry:n Ulkotyöpaja Ladosta Kuva: Ryhmäkoti Ahtiala Vuosaaren yksikkö sai kauniit kevätkukat terassille, kun Lyhdyn väki kävi ohjaajineen paikalla kukkienistutuspuuhissa. Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on yksityinen voittoa tuottamaton yhdistys, joka toimii Helsingin Pitäjänmäellä ja Konalassa. Toiminta alkoi 20 vuotta sitten. Nimestämme päätellen aloitimme lyhyistä jaksoista tukien ja hoivaten aikuisia kehitysvammaisia. Nykyisin Lyhty ry:n vaikutuspiirissä on noin 100 kehitysvammaista ja työntekijöitä on noin 60. Tarjoamme asumis- sekä työpajapalveluita. Työyhteisömme on moniammatillinen ja meillä on myös joka vuosi vapaaehtoisia lähinnä ulkomailta - nuoria ihmisiä ympäri Eurooppaa tutustumassa meihin ja pohjoiseen kulttuuriin. Kukkien istutusta Hoitokoti Päiväkummussa Yhteistyö Hoitokoti Päiväkummun kanssa alkoi kesäkukkien istutuksilla. Eräs Kotipolun ryhmäkodin asukas, joka on meillä töis- 18 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 sä Ulkotyöpaja Ladossa, kertoi Kotipolulla toiminnastamme. Päiväkummusta otettiin yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä kukkien istuttamisessa. Kiinteä ja iloinen vuoropuhelu asumisen ja työpaikan välillä on jatkunut pitkään ja jatkuu edelleen. Ulkotyöpaja Lato tekee vastaavia keikkoja myös muille toimijoille. Rakennamme ja huollamme pihoja pääkaupunkiseudulla. Teemme yhteistyötä myös marttojen ja muiden yhteisöjen kanssa. Olemme olleet myös jo viisi kertaa mukana rakentamassa Messukeskuksessa pidettäviä Kevätpuutarha-messuja. Haluamme lähettää kaikille Päiväkummun Sanomien lukijoille iloiset kesän toivotukset ja kutsua teidät Joulupolku-tapahtumaan joulukuussa. Tapahtumassa voitte tutustua toimintaamme ja nauttia joulun tunnelmasta. Lisätietoja tapahtumasta löytyy internetsivuiltamme www.lyhty.fi. • Työkierrosta uusia kokemuksia, vaihtelua ja haasteita Teksti: Riikka Paavola & Paula Malmberg Kuva: Susanna Paavola T yökierto on oiva keino kehittää osaamista, tutustua työpaikan eri yksiköihin, jakaa vertaiskokemuksia sekä perehtyä uusiin työtapoihin. Työkiertoa on onnistuneesti kokeillut lähihoitaja Riikka Paavola, joka työskentelee vakituisena työntekijänä Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön ryhmäkoti Vipulassa. Riikka on parhaillaan hoitovapaalla pienen pojan kanssa ja hän on hoitovapaalla ollessaan tehnyt jonkin verran puutosvuoroja ja ns. ”keikkavuoroja” eri ryhmäkoteihin Hoitokoti Päiväkummussa. Riikka on työskennellyt Hoitokoti Päiväkummussa jo joulusta 2004 lähtien. Hän toimi ensin hoitoavustajana ja opintojen edetessä ja valmistumisen jälkeen hän on toiminut lähihoitajan tehtävissä ryhmäkoti Vipulassa. Riikka kertoo kuulleensa työkierrosta ensimmäisen kerran Tyhy-tiimissä eli Työhyvinvointi-tiimissä, jossa asiasta oli keskusteltu ja hän oli heti kokenut työkierron mielenkiintoiseksi ja kokeilemisen arvoiseksi asiaksi. Lähihoitajaopintojensa aikana Riikka kertoo työskennelleensä Hoitokoti Päiväkummussa Itä-Pasilan yksikön ryhmäkoti Vipulan lisäksi ryhmäkoti Ainolassa, Kullervossa sekä Vanamossa. Nyt hoitovapaalla ollessaan ja keikkavuoroja tehdessään tutuiksi ovat tulleet myös Länsi-Pasilan yksikön ryhmäkodit Ilmatar sekä Väinölä. Elämänilon hoitofilosofia tukipilarina eri ryhmäkodeissa työskennellessä ”Itselläni on pelkkiä positiivisia kokemuksia työkierrosta, ja hoitovapaalla oleminen antoi mahdollisuuden työskennellä helposti asukkaille sopiviksi, löytyy eroavaisuuksia eri ryhmäkotien välillä Riikan mukaan yllättävän paljon. ”Asukkaat vaihtelevat ja näin ollen haasteetkin vaihtelevat. Jokaisessa ryhmäkodissa on omat tavat ja tottumukset, joita vierailevana hoitajana kunnioitan”, Riikka kuvailee. ”Näihin tapoihin ja tottumuksiin on jokainen asukas päässyt vaikuttamaan ja juuri nämä asiat tekevät ryhmäkodeista kodin asukkaille. Päiväkummun Elämänilon hoitofilosofia ohjaa jokaista ryhmäkotia ja tämä helpottaa omaa työskentelyäni eri ryhmäkodeissa, kun pystyn kunnioittamaan ja noudattamaan yhteistä periaatetta”, Riikka jatkaa. Sama työ mutta monta erilaista tapaa työskennellä useissa eri ryhmäkodeissa puutosvuorojen paikkaajana, joten päätin tarttua härkää sarvista ja jatkaa työkiertokokeilua”, Riikka kertoo. Koska Hoitokoti Päiväkummun eri ryhmäkodit ovat profiloituneet erilaisille Työkierto antaa Riikan mukaan uusia näkemyksiä, kokemuksia ja lisää kiinnostusta omaan työhön. Vaikka omasta työstään pitäisi, saattaa työhön joskus kaivata vaihtelua ja uusia haasteita, ja työkierto on oiva väline saada näitä. Samalla huomaa sen, että vaikka perushoitotyö onkin samanlaista kaikkialla, on tapoja työskennellä monenlaisia. ”Muuttuvat asukkaat, työtoverit ja työtilanteet opettavat uutta, ja kun työ on mielekästä ja siihen saa lisäenergiaa muiden kautta, näkyy se kaikille iloisena ja energisenä hoitajana”, Riikka kuvailee. ”Suosittelen kaikille työkierrosta edes hieman kiinnostuneille ehdottomasti kokeilemaan sitä”, hän päättää. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 19 Päiväkummusta päiväntasaajalle osa 2 Lähihoitaja Eila Hirvosen kuulumisia talven ja kevään ajalta Kongon tasavallasta Teksti: Eila Hirvonen Kuvat: Eila ja Hannu Hirvosen kotialbumi Eila Hirvonen, joka on toiminut lähihoitajana Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikössä, kirjoitti Päiväkummun Sanomien edelliseen numeroon kuulumisia Kongon tasavallasta, jossa on tehnyt miehensä Hannun kanssa kehitysyhteistyötä viime kesästä lähtien. Tässä Eilan tuoreet kuulumiset päiväntasaajalta hetkeä ennen paluuta takaisin Suomeen. Mayanguin terveys aseman yhteyteen rakennettiin synnytyssairaala kehitysyhteistyöhankkeen tuloksena. K olme tuntia tullireissua, muutaman traktorin osan takia. Paketti oli kirkon nimissä ja silloin ei tullia tarvitse maksaa. Kirkon nimissä on traktorikin, vuoden 1967 mallia oleva Valmet. Turhauttavat nuo kolme tuntia, kiistellä muutamasta eurosta, mutta periaatteen vuoksi emme halua maksaa korruptiota. Korruptio tavallista jopa synnytyssairaaloissa Kotiin palattuamme söimme lounaan ja paneuduimme siestalle. Siestan aikana satoi tämän sadekauden varmasti yksi viimeisimmistä 20 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 kunnon sateista. Hamusin lakanan niskaani, mutta pakko oli nousta, kun niin vilutti. Päiväkahville en halunnut verannalle, en tuohon kylmyteen. Mieheni vilkaisi lämpömittaria, +25. Siitä alkoi laskeutumiseni Suomen kesään. Samalla rupesin miettimään tämän Kongossa oloaikani, yhdeksän kuukauden tapahtumia. Yksi huippuhetki oli marraskuun alussa, kun Suomen valtion rahoittaman kehitysyhteistyöhankkeen tuloksena Mayanguin terveysaseman yhteyteen rakenettu synnytyssairaala avattiin. Täällä Kongossa lapsikuolleisuus on edelleen hyvin korkea. Vauvoja kuolee synnytyksissä luvattoman paljon johtuen puutteellisista olosuhteista. Korruptio jopa synnytyssalissa on tavallista. Jos äidillä ei ole antaa ylimääräistä rahaa henkilökunnalle, voi olla, että he siirtyvät viereiseen saliin ja jättävät äidin yksin. Kätilö myy lääkkeitä omaan laskuunsa ja jos äidillä ei ole rahaa maksaa, tärkeä lääke voi jäädä saamatta. Klinikkamme henkilökunta on sitoutunut korruption vastaiseen ohjelmaan ja useimmat ovat kristittyjä, jotka haluavat toteuttaa kutsumustaan vakaumuksensa mukaan. Puolen vuoden aikana on syntynyt noin 250 vauvaa, joukossa kaksosia, vammaisia, keskosia ja ihan tavallisia 9 pisteen vauvoja. Aina on ilo käydä kurkkaamassa huoneisiin ja haistella ihanaa vauvan tuoksua. Jalkapallo yhdistää Alkuperäiskansojen parissa tehtävän lasten koulunkäyntihankkeen huippukohta oli helmikuussa. Silloin meillä oli urheilu-, kulttuuri- ja evankelioimisviikonloppu. Perjantaista sunnuntaihin satoja lapsia, opettajia ja vanhempia oli kokoontuneena hankkeen pääkylään Tsimbaan. Pelattiin jalkapalloa, tsangoa, joka on tyttöjen peli, laulettiin, katseltiin sketsejä ja tietenkin syötiin yhdessä. Sunnuntaina kokoonnuttiin yhteiseen jumalanpalvelukseen. Lasten ilo oli aivan käsinkosketeltavaa, kukaan ei kysellyt pelin tiimellyksessä, kuka on bantu (valtaväestöön kuuluva) tai kuka on pygmi (alkuperäiskansan jäsen), kaikki vain katsoivat, että passin saaneella oli oikean värinen pelipaita. Hankkeen tarkoituksena on integroida nuo kaksi kansanryhmää toisiinsa niin, että heillä olisi hyvä elää ja toimia yhdessä, lapset voisivat käydä koulua yhdessä ja kylien väestö voisi elää sovussa. Tuolla pelikentillä se ainakin onnistui hyvin samoin kuin yhteisen ruokakattilan ympärillä. Itse tehtyä maapähkinävoita ja Suomi ajatuksissa Huhtikuussa pelasimme samanlaisen turnauksen Dolisien kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa leprakylässä. Lepra on täällä edelleenkin ”hengissä” oleva tauti. Vuosittain koululaisten tarkastuksissa löytyy muutamia tapauksia. Enää leprasairaita ei eristetä omiin kyliinsä, mutta Moukondon kylä on vanha jäänne niiltä ajoilta, kun leprasairaat eivät saaneet elää muiden parissa. Vie- Siskokset kulkevat yhdessä. Pokaalit on jaettu Tsimban jalkapalloturnauksessa. lä siellä on muutama leprasairas ja kylä on hyvin köyhä. Olimme kutsuneet mukaan pelaamaan viereisen kylän Les Pandasin pyhäkoululaiset. Sieltä tulikin lapsia ja aikuisia ihan roppakaupalla. Virallinen joukkue ja kylän edustajat haettiin pikkubussilla, mutta äkkiäkös lapset juoksivat tuon kylien välissä olevan 8 km:n matkan. Les Pandasin jalkapallojoukkue lähti kotiin mitalit kaulassa ja Tsangon mitalit jäivät Moukondoon. En minäkään joukkoineni ihan tyhjin käsin Brazzavilleen palannut. Matkassani oli 9 banaaniterttua – siis noin 100 kg banaaneja, 50 kg:n säkillinen maapähkinöitä, joista osa jo odottaa Suomeen tuloa maapähkinävoin muodossa ja iso määrä sitruunoita. Nämä viimeiset viikot ovat kuluneet tavallisen arjen aherruksen merkeissä ja hurjalta tuntuu ajatus, että kun jonkun asian saa valmiiksi, ollaan taas yhtä päivää lähempänä matkalaukkujen pakkaamista ja paluuta Suomeen. Mutta onneksi sielläkin on jotain mukavaa odottamassa. Suomen kesä, parhaimmillaan +25 astetta, hrrrr, lapset ja lapsenlapset ja keikkatyötä Päiväkummussa ihanien vanhusten ja mukavien työtovereiden parissa. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 21 Kulttuurikaverin kanssa Maailma kylässä -tapahtuman pyörteissä Teksti: Paula Malmberg H Kanneltalon ja Malmitalon tapahtumatoiminta on tauolla kesällä 29.5.–22.8.2013. Myös kulttuurikaverivälitys ja kulttuuri kaveritoiminta jäävät kesätauolle 27.5.2013 alkaen eli kulttuuri kaverivälitys alkaa taas 2.9.2013. Kulttuurikaverivälitys: Puh. (09) 310 58237 (ma ja to klo 12–14) Sähköpostitiedustelut (ei kulttuurikaverivälitystä): [email protected] 22 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 elsingin kulttuurikeskuksen ja Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston yhteinen vapaaehtoisten kulttuurikaverien välitystoiminta on käynnistynyt maaliskuussa ja ensimmäiset 50 kulttuurikaveria ovat käyneet koulutuksessa ja aloittaneet toimintansa. Vapaaehtoiset kulttuurikaverit toimivat kulttuuritapahtumissa vertaisohjaajina eli avustavat ja ovat seurana ihmisille, joiden kynnys osallistua kulttuuritapahtumiin on kohonnut. Kulttuurikaveritoiminnan idea on lähtöisin alun perin Jyväskylän taidemuseosta, josta se on laajentunut muille paikkakunnille ja viimeisimpänä myös Helsinkiin, Malmi- ja Kanneltaloon. Kulttuurikaverin tilaaminen on käyttäjälle maksutonta ja lisäksi kulttuurikaverin kanssa käyttäjät saavat pääsylipun Malmi- ja Kanneltalon esityksiin alennushintaan. Jukka ryhmäkoti Ilmattaresta kävi kulttuurikaverin kanssa Maailma kylässä -tapahtumassa 25.5. ”Oli mukava kaveri, nuori asi- allinen kundi ja meillä riitti hyvin juttua”, Jukka kuvailee kulttuurikaveriaan. Hän kertoi kierrelleensä Kaisaniemessä tapahtumaalueella ja nauttineensa erityisesti erilaisten ruokien maistelusta. ”Siskon mies on syntyperäinen marokkolainen, vaikka onkin ollut Suomen kansalainen jo monta kymmentä vuotta, ja kun asuimme vielä kimpassa systerin ja hänen miehensä kanssa, totuin syömään miehen tekemiä herkullisia marokkolaisia ruokia, mm. lampaanlihaa ja couscousia”, Jukka muistelee. Jukka kertoo myös pitäneensä aina matkustelusta ja käyneensä mm. Tunisiassa ja Portugalissa. Maailma kylässä -tapahtuma oli siis juuri oikea kohde Jukalle, ja hän kertoi nauttineensa erilaisten ihmisten näkemisestä, musiikista, eksoottisista ruuista sekä kansainvälisestä tunnelmasta. ”Nautin täysin siemauksin tapahtumasta. Oli tosi onnistunut reissu ja kulttuurikaveri oli oikein mukava”, Jukka päättää. • Tapahtumia Thaimaalaisen iltapäivän pitäjät: Surasak, Witthawat ja Tiina. He olivat pukeutuneet thaimaalaisiin pukuihin prinsseiksi ja prinsessaksi. Witthawat oli käsin ommellut puvut ja ne kuvasivat thai-vaatetusta satoja vuosia sitten. Lopuksi söimme Tiinan seurueen valmistamia thaimaalaisia kevätkääryleitä ja hedelmiä, jotka oli veistelty kauniisti eri kuvioihin ja aseteltu pöydille. Tiina järjesti thai-tietovisan, jossa asukkaat joutuivat miettimään ja ajattelemaan, sekä saivat tietoa Thaimaasta. Tietovisasta kaikki asukkaat saivat palkinnoksi erittäin kauniit saippuasta käsin veistetyt joutsenkoristeet, jotka Tiinan ystävä Witthawat Nakee-Kytola oli tehnyt. ✽ Ahtialan thaimaalainen iltapäivä Opiskelijamme Tiina Pihnala oli työharjoittelussa Ahtialan ryhmäkodissa 6 viikkoa, jolloin hän tuli hyvin tutuksi meille hoitajille ja asukkaille. Perjantaina 3.5.2013 Tiina tuli pitämään thaimaalaisen iltapäivää Ahtialan asukkaille. Iltapäivä oli osa hänen kouluprojektiaan. Tiina kertoi, että paikkaan, jossa asukkaat ja hoitajat ovat sydämellisiä, on mukava mennä viettämään mukavaa thaimaalaista iltapäivää yhdessä. Tiina kertoi projektia suunnitellessaan, että mietti muistisairaita asukkaita, heidän aistejaan ja mikä tuottaisi heille elämyksiä ja sitä kautta suunnitelma muodostui. Tavoitteena oli luoda asukkaille elämys, josta he nauttisivat ja saisivat heidät hetkeksi irtaantumaan arjesta musiikin, kuvien, tuoksujen, koristeiden, pukujen, loogisen päättelyn ja koskettamisen avulla. Mukaansa Tiina otti thaimaalaisen miehensä Surasak Sawangpolin ja hänen ystävänsä Witthawat Nakee-Kytolan. Iltapäivä oli erittäin onnistunut asukkaiden ja hoitajien mielestä ja puhututti vielä monen päivän jälkeenkin hoitajia ja monia asukkaita. Thaimaalainen iltapäivä onnistui erittäin hyvin myös Tiinan seurueen mielestä. Asukkaat jaksoivat seurata esitystä alusta loppuun asti täydellä mielenkiinnolla. Teksti: Henriikka Järvenperä ja Patricia Kulpakko Kuvat: Ahtiala ✽ Viulunsoittaja katolla – teatteriretkellä Ilkka ryhmäkoti Kullervosta teki 18.5. retken yhdessä Hesoten lähihoitajaopiskelijan Lenin kanssa Helsingin Kaupunginteatteriin. Matka taittui Itä-Pasilan yksiköstä reippaasti kävellen suuntaansa ja retkieväinä nautittiin sekä Ilkan että opiskelijan lempiherkkua, Fazerin suklaata. Menomatkalla piipahdettiin Ilkan vanhoilla kotikulmilla Kalliossa muistelemassa menneitä vuosia. Tokoinrannassakin piipahdettiin. Ilkka oli itse valinnut esityksen, Viulunsoittaja katolla. ”Esitys oli vauhdikas. Tapahtui vaikka mitä. Siellä oli pyssyjäkin. Tosi hieno esitys!” Ilkka muisteli esitystä. Teksti: Paula Malmberg Kuva: Leni Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 23 Tapahtumia ✽ Requiem – Sydämen rukous Lassi Nummen runoissa pohditaan olemassaolon peruskysymyksiä. Onko jotain suurempaa olemassa? Mihin uskomme vai uskommeko mihinkään? Ihmisen tietoisuus on rajallinen, mutta rakkaus on rajaton. Requiem – Sydämen rukous on Kuopion kaupunginteatterin esitys ja vahva puheenvuoro kaiken ylittävän rakkauden puolesta. Etsiessään elämän tarkoitusta ihminen joutuu kohtaamaan myös väistämättömän – kuoleman. Lämpimällä rakastavalla otteella Nummi lohduttaa meitä. Aulis Sallisen säveltämät laulut niveltyvät saumattomasti kokonaisuuteen ja koskettavat. Seija Pitkänen ja Elisabeth Peitsalo tulkitsevat Requiemin maailman lämmöllä. Esityksen on ohjannut Johanna Sorjonen ja ensiesityksensä se sai 17.3.2011 Kuopion kaupunginteatterissa. Runoteoksen harjoitusprosessi oli poikkeuksellinen. Ryhmä harjoitteli pääasiassa kuopiolaisessa Leväsen palvelukeskuksessa ja avasi harjoitukset henkilökunnalle sekä asukkaille. Kerran viikossa työryhmä vieraili osastoilla ja hoitokotien puolella harjoittelemassa. Henkilökunnalla ja asukkailla Kuvassa vas: Elisabeth Peitsalo, Seija Pitkänen ja Johanna Sorjonen oli myös mahdollisuus tulla kerran viikossa seuraamaan avoimia harjoituksia päiväkeskuksen puolelle. Ryhmä koki työskentelytavan hedelmälliseksi. Vaikka monelta asukkaalta olivat sanat kadonneet, syntyi runojen kautta aito vuorovaikutus. Esitys kiersi kevään 2011 aikana kaikki Kuopion alueen palvelutalot ja -keskukset. Sitä esitettiin myös Kuopion kaupunginteatterin Aula-näyttämöllä. Tammikuussa 2012 esitys vieraili valtakunnallisessa Koivu ja tähti -runotapahtumassa Seinäjoella ja Nurmossa. Tämä vahva ja kauniilla tavalla vuorovaikutteinen esitys esitettiin myös Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikössä Sampolassa lauantaina 16.3. runsaslukuiselle asukasjoukolle. Kuulijoita kiinnosti esityksen lisäksi myös erikoinen bambusoitin ranta-aallokkoa muistuttavine äänineen. Teksti: Irma ja Pertti Väätäinen Kuva: Pertti Väätäinen ✽ Viihdyttävä viulu-pianokonsertti Itä-Pasilan yksikössä Hoitokoti Päiväkummun Itä-Pasilan yksikön pihalla kukkivat lumivalkoisina koristekirsikkapuut. Sisällä toisen kerroksen yhteisissä tiloissa soi ihana viulu-pianokonsertti kielojen tuoksuessa. Asukas Pekka Peltomäen hollantilainen professoriystävä Kees Van Deer Veer tarjosi viulullaan upean ystävän lahjan Pekalle ja noin 30 muulle kuulijalle yhdessä hoitokodin hankkiman pianistin Niina Saarelaisen kanssa. Händelin ym. klassikkojen kappaleet soivat vielä pitkään asukkaiden mielessä heidän poistuessaan tyytyväisinä ja kiitollisina nauttimaan sunnuntain iltapäiväkahveja ryhmäkodeissaan. Teksti ja kuvat: Irma Väätäinen 24 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Pekka Peltomäki hollantilaisen viulua soittavan professoriystävänsä Van Der Veerin ja pianisti Niina Saarelaisen kanssa. Tapahtumia Vieraita Singaporesta Länsi-Pasilan yksikössä Teksti: Irma Väätäinen Kuva: Ville Väätäinen Singapore on pieni Helsingin kokoinen kaupunkivaltio Aasiassa. Se on yksi maailman vauraimmista ja vilkkaimmista bisness-keskuksista hienoine nähtävyyksineen. Kuitenkin singaporelaiset ovat kansana kohtaamassa samanlaisia väestönsä ikääntymiseen liittyviä haasteita kuten mekin täällä Suomessa ja siksi pieni delegaatio Singaporesta halusikin tulla tutustumaan Suomessa käydessään myös yksityisen hoitokodin toimintaan. Kaunis auringonpaiste ja Länsi-Pasilan ystävälliset asukkaat ja hoitajat sekä hallinnon väki toivottivat vieraat lämpimästi tervetulleiksi. Asukkaiden kanssa askarrellut Singaporen ja Suomen liput, lipun väreihin sommitellut servietit ja muut koristeet keittiö Karpalon lähettämine tarjoiluineen lisäsivät vieraiden varmuutta siitä, että he olivat todella tervetulleita ja odotettuja. Hallituksen puheenjohtajan Irma Väätäisen tervetuliaispuheen jälkeen talousjohtaja Ville Väätäinen esitteli Päiväkummun toimintaa ja taloutta osana ympäröivää toimintaverkostoa. Vieraita kiinnosti suuresti myös kotihoidon johtaja Aija Jacobssonin esitys käynnistymisvaiheessa olevasta Päiväkummun Kotihoidosta. Kiinnostusta herätti myös Aalto-yliopiston edustajien esittely Aija Jacobsson, Irma Väätäinen, Ms Anita Fam, Mr Keh Eng Song sekä Mr Abhimanyau Pal Terttu terveystuolista, josta kerrotaan lisää tässä lehdessä omassa artikkelissaan. Hoitokotikierroksella vieraat saivat nauttia asukkaiden lämpimästä vuorovaikutuksesta myös englannin kielellä ja lahjoista, joita varsinkin Jukka-asukas oli heille itse valmistanut. Yhteystietoja vaihdettaessa haluttiin monin tavoin myös varmistaa, että hyvin alkanut vuorovaikutus saa molemmin puolin luvattua jatkoa. Päiväkummussa kokoontuu säännöllisesti kuvataideryhmä, jossa jokaisella tapaamiskerralla on eri teema, jota käsitellään kuvataiteen keinoin. Kerran teemana oli ”Terveisiä päättäjille”, jolloin asukkaat kokosivat isoon julisteeseen terveisiä, joita haluaisivat päättäjille viedä. Julisteen sanoma kiteytyy hyvin erään naisasukkaan terveisiin: ”Olkaa kiitollisia niin kauan kuin olette terveitä”. Vipulan asukas Pekka Peltomäki kävi viemässä käärön keväällä kanssani Arkadianmäelle ja käärön vastaanottanut henkilö lupasi, että sitä kierrätetään kaikissa eduskuntaryhmissä. Teksti ja kuva: Mirja Ilkka Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 25 Tapahtumia Isänmaallinen ilta Teksti: Anne Kangas Kuva: Arja Oksanen Lions Club – yhteistyö LC/Hki Malmittarien kanssa jatkui tänäkin keväänä Isänmaallisen illan konsertin muodossa, kun huhtikuun 23. päivän iltana järjestettiin Malmin kirkossa Isänmaallinen ilta. Malmittaret ovat jo usean vuoden ajan järjestäneet ko. tapahtuman Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi ja Hoitokoti Päiväkummusta on myös yhtä useasti osallistuttu tähän tapahtumaan. Malmittaret auttoivat Hoitokoti Päiväkummun asukkaita taksista kirkkoon ja takaisin kirkosta takseihin. Tänä vuonna 35 päiväkumpulaista suuntasi Malmin kirkkoon viettämään tunnelmallista iltaa. Samalla saatiin perinteinen tilaisuus tehdä kevätretki ja nauttia kevään merkkien katselusta ja mukavasta matkanteosta taksin kyydissä ollessa. Konsertissa esiintyi viisi vuotta vanha kvartetti Lost Boys. Kvartetissa lauloivat Sam Simonsen, Asser Kaksonen, Christer Holmström ja Kim Harjulin ja konsertin pianosäestyksestä vastasi Eva Jacob. Lost Boys teki vaikutuksen kuulijoihin laulamalla kaunissointuisesti niin kansanlauluja kuin myös Merikannon, Händelin ja Sibeliuksen sävellyksiä. Yhteislauluina konsertissa laulettiin Kesäpäivä Kangasalla ja Lippulaulu. Runoesityksestä tilaisuudessa vastasi LC/Hki Malmittarien clubipresidentti Ulla Welin. Konsertin tuotto käytetään vanhusten ja veteraanien hyväksi. ✽ Lystikäs omaisten ilta Itä-Pasilassa Itä-Pasilassa vietettiin lystikästä omaisten iltaa 23.5. Lystin takasi mm. klovniesitys. Klovni kiersi myös hauskuuttamassa kaikkia talon asukkaita ja henkilökuntaa. Hän kävi myös tervehtimässä asiapitoisempaan ohjelmaan osallistuneita omaisia. Myös haitarinsoittaja oli viihdyttämässä tilaisuudessa. Omaisten illan ohjelmassa oli Päiväkummun kuulumisten lisäksi esitys testattavana olevasta terveystuolista sekä RAI-mittarin käyttöönotosta. Iltaan sisältyi yhdessäoloa ja herkkujen nauttimista ryhmäkodeissa. Teksti: Irma Väätäinen Kuvat: Irma Väätäinen 26 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Tapahtumia ✽ Itku menneelle maailmalle – tarinateatteria Vuosaaren ja Länsi-Pasilan yksiköissä Päiväkummussa saatiin nauttia 22.5. upeista tarinateatteriesityksistä, kun nukketeatteritaiteilija ja tanssija Elviira Davidow kävi esiintymässä Vuosaaren ja Länsi-Pasilan yksiköissä runsaslukuiselle yleisölle. Itku menneelle maailmalle -nimisen esityksen oli mahdollistanut Helsingin kulttuurikeskus. Esitys perustuu Helsingin kulttuurikeskuksen viimevuotisella kiertueella seitsemästä eri vanhustyön yksiköstä kerättyihin ikäihmisten tarinoihin, joiden teemoja ovat mm. välirauhan aikaiset kokemukset Karjalassa sekä sota-ajan kohtalot, tarinat sekä laulu ja tanssi. Esityksessä käytetyt esineet, mm. rasia ja hajonnut kuppi, on kerätty esitystä varten rajan takaa Karjalasta. Eri tarinat nivoo yhteen Larin Parasken laulu ”Oma maa omenankukka”, ja sota-ajan tanssikieltoa kertovaa osuutta väritti ”Jalat tahtoo tanssimista” –tanssi ja laulu. Nähtiinpä esityksessä myös tuolilla tanssimista! Itse olin katsomassa esitystä Vuosaaren yksikössä. Yleisö jaksoi hyvin keskittyä koko 45 minuutin ajan, sillä esitys vetosi tunteisiin intensiivisellä ja taidokkaalla rytmillään sekä Elviiran upealla ammattitaidolla. Vaikka esityksen teemat olivat vakavia, oli siinä myös paljon huumoria, joka sai asukkaat moneen otteeseen hörähtämään nauruun. Muutamille se herätti myös muistoja menneisyydestä ja kirvoitti kyyneleen poskipäälle. Eräs asukkaista muisteli esityksen jälkeen ukkiaan, joka toimi Karjalassa pappina, toinen muisteli sota-ajan lottakokemuksiaan. Kiitos upeasta ja koskettavasta esityksestä! Lähde: Esityksen mainos Teksti ja kuva: Paula Malmberg Päiväkummun joukkue valmistautumassa perinteiseen keväiseen Tyhy-tapahtumaan eli Naisten Kympille: eväspaikan koristelua. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse eikä yksin! Päiväkummun Kotihoidosta saat luotettavaa apua arkeen, yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseenkin tarpeeseen. Hyödynnä kotitalousvähennys! Kysy palveluistamme lisää puh. 050 344 2254 tai käy kotisivuillamme: paivakummunkotihoito.fi Kotisairaanhoito • Lääkäripalvelut • Kotihoiva • Kotihoidon tukipalvelut Omaishoitajan lomitus • Lapsiperheiden kotipalvelu Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 27 Tapahtumia ✽ Kilpailija vai kumppani – perheyrityksenä julkisen palvelun tontilla Vuosittain järjestettävään Perheyrityksen liiton kevättapahtumaan osallistui Finlandiatalossa perinteisesti runsaasti yrittäjiä. Esiintyjiksi oli tälläkin kertaa saatu nimekkäitä henkilöitä, eduskunnan puhemiehestä alkaen. Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kankaalta pyydetty esitys oli mielenkiintoinen jo siksi, että hoitokotitoiminta alana perheyrittäjien liiton toiminnassa on vielä poikkeuksellista ja oletetusta haastavuudesta kertoo myös pyydetty esityksen aihe: Kilpailija vai kumppani- perheyrityksenä julkisen palvelun tontilla. Esityksensä aluksi jo äitiyslomansa aloittanut Anne Kangas esitteli lyhyesti Hoitokoti Päiväkummun toimintaa samalla todeten, että vanhuspalveluissa on keskitytty enemmän yksityiseen markkinaan, mutta erityisryhmissä on tehty tiivistä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa. Suomessa on perinteisesti kunta hoitanut apua tarvitsevat, mutta nyt yritykset ja säätiöt tuottavat jo lähes puolet vanhusten ja erityisryhmien palveluasumisesta. Hän totesi myös jo miljoonan suomalaisen ohittaneen 65 vuoden ikäpaalun viimevuoden heinäkuussa. Tämä tulee näkymään huoltosuhteen muuttumisena ja palvelutarpeiden lisääntymisenä ja haasteina saada alalle riittävästi työvoimaa. Politiikan vaikutukset yhteistyöhön tulevat Anne Kankaan esityksen mukaan näkymään uusina lisääntyvinä lakeina ja lain muutoksina sekä kasvavina erilaisina säädöksinä, normeina ja kilpailutuskriteereinä, joiden vaikutukset yksityisellä ja julkisella sektorilla voivat käytännössä olla erilaisia. Lopuksi Anne Kangas kävi läpi pitkän listan yhteistyömuotoja, joita oli kokemuksiin kertynyt jo 12 vuoden ajalta ja kuulijan tehtäväksi jäi lopullisesti arvioida, missä määrin perheyrityksenä oleminen on ollut kilpailua ja missä määrin kumppanuutta julkisen sektorin kanssa. Teksti: Irma Väätäinen Kuva: Olli Urpela Vanamossa kuultua Irjan mietelause Pohdittaessa sitä, mikä vanhojen ihmisten tehtävä on tässä maailmassa Irja totesi vahvalla äänellä: Vanhojen ihmisen elämäntehtävä on rakastaa! 28 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Ani-rouvan pääsiäisvitsi Älkää surko tytöt, munat ne vanhenee, ei kanat! Asukkaan kohtaaminen Eila täytti 80 vuotta joulukuussa 2012. Eila Kahama-Räsänen: Muistoja elämän varrelta matkustelun, taiteen ja tähtitieteen saralta Teksti: Jukka Kahama Kuvat: Jukka Kahaman kotialbumi Äitini Eila Kahama-Räsänen asuu Hoitokoti Päiväkummun Vuosaaren yksikössä ryhmäkoti Vellamossa. Kerron seuraavassa Eilasta ja hänen lapsuutensa, nuoruutensa sekä aikuisiän muistoista kotikaupungista Kuopiosta sekä Helsingistä. E ila syntyi Kuopiossa ja on kolmesta sisaruksesta vanhin. Toinen veljistä, Martti, asuu yhtä perheineen Kuopiossa ja on käynyt katsomassa siskoaan Päiväkummussa. Toivo-veli kuoli nuorempana pitkällisen sairastamisen jälkeen. Vanhemmat, Uuno ja Helmi Möykkynen, asuivat lapsineen Kuopion Tuomiokirkon kulmalla. Isä oli asevarikolla töissä satulaseppänä ja äiti oli Minna Canthin myymälässä myyjänä sekä kotiäitinä. Sisaruksista vanhimpana Eila huolehti kahdesta nuorimmasta veljestään vanhempien ollessa töissä. Kotona kävi myös kotiapulainen. Lapsuusmuistoja sota-ajalta Eilan lapsuudenajan harrastuksiin kuuluivat näytelmä-, tanssi- ja lauluesitykset, joita Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 29 Asukkaan kohtaaminen ”Iltaisin käytiin Kaivopuiston Tähtitorninmäellä katsomassa taivaalta tähtiä kaukoputkella.” sieltä esiin. Kuopion Kirkkopuiston alue oli sota-aikana pommitettua aluetta, mikä käy ilmi kirjasta Kuopion pommitukset, jossa on karttakuva Tuomiokirkon puistoalueesta. Kirkko säilyi pommituksilta mutta pommin paineaalto teki halkeaman yhteen kirkon kattoholveista. Taiteellisia lahjoja Tässä yksi Eilan kuvista, pääsiäisaiheinen. pidettiin vanhan talon ullakolla kynttilänvalossa. Perheessä, jossa elettiin lähellä järvenrantaa, käytiin useasti veneellä saarissa, ja myöhemmin Eila innostui melomisesta ja teki itsekseen kanootilla matkoja Kallavedellä. Rohkeutta riitti myöhemmälläkin iällä, kun matka Afrikkaan tuli tehtyä yksin. Aikuisiällä tallennetut nauhoitukset lapsuuden Kuopiosta ja sota-ajoista ovat arvokasta perintöä ajan historiasta. Lapsuudenkodissa isä kalasti ja kotona syötiin paljon kalaa. Eila muisteli, että isä toi aina pyykkikorillisen lahnoja kotiin. Perhe asui 30 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 vanhassa Minna Canthin kulman talossa Tuomiokirkon luona. Sota-aikana laitettiin pahvia ikkunoihin iltaisin, etteivät kaupungin valot näkyneet, kun vihollispommikoneet tulivat kaupunkiin. Eila muistaa, kuinka lumi pöllysi, kun vihollinen ampui konepistoolilla lentokoneesta, kun ihmiset juoksivat pommisuojaan. 88-vuotias Heljä-täti asuu vielä Kuopion Kirkkokadulla ja kävin Eilan kanssa Heljän luona kesällä 2011. Heljä-täti muistaa vielä, kuinka hän pommitusten aikaan hautautui juoksuhautaan ja hänet kaivettiin Vaikka sota-aika varjosti lapsuutta, oli lapsuudessa silti paljon iloisia tapahtumia. Eila on kertonut mm., kuinka hän kerran osallistui Linurin luistinradalla luistelutapahtumaan, jonne piti valita jokin luisteluasu. Eila ei keksinyt muuta persoonallista asua kuin vanhasta sateenvarjosta tehdyn hameen, joka herättikin paljon ihastelua erikoisuudellaan ja hienoudellaan. Eila vietti lapsuudessaan paljon aikaa Kuopiossa Väinölänniemellä mm. hyvän lapsuusajan ystävänsä, Pirkon kanssa. Pirkko asuu nykyisin Joensuussa. Pirkon kanssa Eila teki paljon retkiä Väinölänniemeen, jossa oli ja on edelleenkin uimala sekä Peräniemen Kasino -tanssilava. Eilan perheen venepaikka oli myös Väinölänniemen luona, eli Väinölänniemi oli tärkeä lapsuus- ja aikuisajan paikka Eilalle ja hän muistaa sen vielä tänäkin päivänä. Eila oli taitava piirtäjä ja piirtämisharrastuksesta innostunut opettaja suositteli jatkamaan piirtämistä ja maalaamista. Muistoina niistä ajoista on omasta mielikuvituksesta keksityt piirustukset. Kynää käytettiin Asukkaan kohtaaminen Eila yhdellä kanoottimatkoistaan Kallavedellä. myös laulun sanojen kirjoittamiseen ja niitä kertyi lauluvihkoihin. Myös lukeminen oli Eilalle tärkeä harrastus ja hän oli kiinnostunut hyvin erilaisista aihealueista. Tähtitiede, Sahara, Himalaja ja Välimeri kiinnostuksen kohteina Opiskelu Helsingin Konttoriopistossa ja tutustuminen kaupunkiin innosti Eilaa eläkevuosillakin vielä muuttamaan Helsinkiin. Konttoriopistoaikoina tuli asuttua Viipurinkadulla ja Lauttasaaressa. Ystäviensä kanssa Eila liittyi Helsingin Ursan tähtikerhoon ja iltaisin käytiin Kaivopuiston Tähtitorninmäellä katsomassa taivaalta tähtiä kaukoputkella. Kiinnostusta tähtitieteeseen löytyi kotoa vihkoista, joihin Eila oli aikoinaan tehnyt muistiinpanoja ja piirustuksia. Myöhemmin hyvän ystävän kanssa Eila liittyi Kuopion tähtikerho Saturnukseen. Aikuisiällä Eilan harrastuksiin kuului matkustelu lähinnä Välimeren alueella. Eilan toiveena oli käydä myös Himalajan vuoristossa ja Saharan autiomaa kiehtoi häntä myös. Himalajan vuoristosta Eila on kirjoittanut pienen laulun, Laulun Himalajasta, jonka sävel on peräisin laulusta nimeltä Persialaisella torilla ja sanat ovat Eilan itsensä kirjoittamat. Matkustelun lisäksi majakat olivat aina lähellä Eilan sydäntä ja polkupyöräily ja uinti olivat myös hänelle erityisen tärkeitä harrastuksia. Eila liittyi myös Amnesty kaukomaan pi temppelimme om llä ei nt ri an Himalaj ystävämme. rinamme, tähdet iäinen tuuli tove orimaan , temppelissä vu aa ok hu na ai i ul Täällä tu idän maa. maa, kaukainen kaukainen idän maan, ret kaukaisen idän tta pi pa in el pp m Shivan te takaa vaan. aa suurta, kumar kumartakaa Shiv Eilan sanoittama Laulu Himalajan vuoristosta. Internationaliin ja selvitti ihmisoikeusasioita. Kauniiseen saareen Eilalla on kolme lasta, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla perheineen. Eila on ollut tyytyväinen, kun näkee lapsiaan ja lapsenlapsiaan nyt useammin, kun asuu Helsingissä. Puoliso Aimo kuoli 80 vuoden ikäisenä alkuvuodesta 2012. Aimo-puolison myötä Eilan venematkat jatkuivat myös aikuisiällä, sillä Aimo oli veneentekijä ja perhe teki joka kesä paljon venematkoja Kallaveden saaristoon. Päivätyönsä Eila teki toimistovirkailijana Kuopion Autokatsastuskonttorissa. Hän asui Kuopiossa vielä 2000-luvun puolella, kun hän yhtenä aamuna sanoi pojalleen nähneensä hänestä unen ja siinä unessa poika muutti kauniiseen saareen asumaan. Eilan enneuni piti paikkansa, sillä vuosien kuluttua poika eli minä muutinkin asumaan kauniiseen ”saareen” eli Vuosaareen, jonne Eilakin muutti asumaan Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkoti Vellamoon vuonna 2010. Vellamossa Eila on asunut tähän päivään saakka. • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 31 Gallup Tällä kertaa perinteisen gallupin aiheena olivat haaveet – lapsuuden ja nuoruuden sekä tämän päivän haaveet. Haaveita Teksti ja kuvat: Henriikka Järvenperä, Patricia Kulpakko, Pirjo Laamanen, Paula Malmberg 32 Pekka, Vipula Sylvi, Vellamo Paavo, Kullervo Haaveammattini lapsuudessa oli lentäjä. Myöhemmin minua kiinnostivat myös sanomalehtimiehen ja tutkijan urat. Haaveenani oli ja on edelleen vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Haaveilen kesästä. Toivoisin, että kesästä tulisi kaunis ja aurinkoinen. Haluaisin lisäksi kuunnella kaunista musiikkia. Haaveenani on itseni ja muiden kanssa selviäminen. Kesällä olisi kiva käydä erilaisissa tapahtumissa kaupungilla. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Gallup Aune, Vanamo Juha, Ilmatar Jaakko, Ahtiala Sain 4-vuotiaana joululahjaksi ison nuken, jollaisesta olin haaveillut. Se oli ostettu Winteriltä. Näin ison paketin äidin kainalossa ja äiti huijasi, että siinä olisi samanlainen kattila kuin Hilda-tädillä, mutta paketista paljastuikin nukke. Haaveilemani pajusta punotut nukenvaunut sain myöhemmin, ne oli ostettu kiertelevältä kauppiaalta. Kiinnostuin flygareista jo snadina ja halusin olla hävittäjälentäjä tai ei mitään. Ihailin koneiden vauhtia, voimaa ja tulivoimaa. Kakkoshaaveeni oli sotalaivan kapteeni. Tänä päivänä haaveilen, että pääsisin käymään Lappeenrannassa Mertaniemessä suvun maalaistalossa. Haaveenani olisi myös löytää nainen, joka jaksaisi elää kanssani ja jakaisi elämänsä kanssani. Minä jo aika nuorena olin päättänyt, että menen kauppakorkeakouluun ja valmistun ekonomiksi. Se oli nuorena pääasia. Haaveena nyt on, että terveys sallisi vielä muutamia elinvuosia. Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 33 Keittiönurkka Kevät on juhlien aikaa JUH Teksti: Mirja Saksa JU Vappua juhlitaan innolla Hoitokoti Päiväkummussa; vappu alkaa aattona vapputansseista ja kesäisestä boolista, vanhukset pistävät perinteisesti jalalla koreasti ja kevät puhkeaa kukkaan. Kaiken tämän lisäksi vappuna totta kai syödään hyvin! KSE A NNU ATTO 21.6.2 N AJA N MEN U 013 ttia asalaa pe run karaa, avaahtoa k a im Grill A erm LKON at ja k AAN U Mansik ILLAT R G A SS SALLIE SÄÄN ilä kkirink ja mun Kahvi oita ja perun inen , uusia Päiväll ätimousse a m atti Silliä, tosala in juus isoäid 3 .6.201 IVÄ 22 USPÄ N N A N JUH MÄINE at ENSIM perun uud e t i Silliä ja inpataa, riis nd Burgu alja i, kotik lkoviin a v ja aPirtelö omana pun ju Ruoka akku sikkak ja man i v h a K USA HANN ipää maa le inen Päiväll okkia ja tum w Kasvis 13 3.6.20 sta ÄIVÄ 2 NUSP spaisto N A H U J ihanne -v N a E n IN eru TO eria, p htoa sbroil a Anana ja kermava ä rttu Jäätelö ikkato -mans arperi p ra ja Kahvi ip maa le inen Päiväll eittoa ja tum k to s u u J P erinteisiin vappuruokiin kuuluivat tänäkin vuonna mm. perunasalaatti, nakit, lihapullat ja totta kai munkit ja sima. Keittiö Karpalo keräsi ruokalistalle perinteisempiä vappuruokia ja ryhmäkodit vastasivat juhlavasta kauniista kattauksesta ja tarjoilusta. ää Päiväkummussa kuulunut herättää äidit kuohuviinilasillisella ja toivottaa äitienpäiväonnittelut ruusun kera. Äitienpäivälounaalla tarjottiin juhlaruokia ruusuin koristellusta ja kauniisti katetusta juhlapöydästä. Päiväkahvin aikoihin nautittiin äitienpäiväkakusta ja kuplivasta juhlajuomasta. Äitienpäivänä kuohuviiniherätys Äitienpäivä on eri maissa vuosittain vietettävä juhlapäivä, jonka ajankohta vaihtelee maittain. Äitienpäivä on toukokuun toisena sunnuntaina ja se on yksi virallisista liputuspäivistä. Vuosien perinteeseen on Hoitokoti 34 Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 Grilliherkkuja ulkona juhannuksena Juhannusta juhlitaan keskikesän juhlana. Luonto on silloin vehreimmillään, ja vakituiset keittiön työntekijät alkavat olla lomatunnelmissa ja sijaiset tutustuvat keittiö Keittiönurkka ÄITIENPÄIVÄMEN VAP U 12.5.2013 Aamuherätys Aamupuuro, leikk VAP B RO APP eleitä PÄIV Patapaistia, valko sipuliperunat kappeli-pastasalaa tti Mangoherkku VAP NA K K uo h Kuohuviini Kahvi ja täytekakku VAP ALKU PÄ Ä Päivällinen: kalaseljanka ja co ctailpiirakka ISOÄ Ruok RA P VAP VOR Karpalon toimintaan ja kesän ensimmäistä satoakin on mahdollisuus maistella. Juhannuksen ruokailu on ennen kaikkea rentoa yhdessäoloa. Uudet perunat ovat monesti juhannuksen herkkua, ja lämpimien säiden ansiosta saa ehkä maistella jo ensimmäisiä mansikoitakin. Uusien perunoiden kanssa maistuu silli ja uusi sipuli. Grillattava ruoka kuuluu kesään ja siten myös juhannukseen. Ritilällä kypsyvät makkarat, lihat, broilerit, kalat ja kasvikset. Päiväkummun asukkaat nauttivat myös grillatut makkarat ja salaatit ulkosalla IDIN ajuom UNP K A: U SALA ana p ERIK ÄIVÄ MAC iä/sim ATTI una - IISSE N PÄ JA S aa & ja va IVÄL UOL LINE AK U N 1.5 RK K .5.20 13 13 tuja il lalla 13 appu Manta n lak booli ituks /sima a Sa en aik mpola ssa oihin OA RUN OITA , BEA RNA ISEK A hy SUK LA i/sim .2013 UA, P it ja v .4.20 013 LIPE kahv tanss N 30 TTIA ni/Vic LK O Päivä .4.20 .4.-1 I LINE EITT lkovii U 30 S 30 Päivä nalas A, TIL A VA N KK 1.5.2 TTIK UNA TTA SALA A peru MEN LIÄ IVÄL NAS OHT LIÄ J SSE N PÄ ATAA UNIL N LO A MU UNA LOU JAN IKAS TIKE HVI J PER KA: B ATO NIKII ATO ÄIVÄ RUO RUO ARP SCH UNP ILER ÄK A IT JA uviin PUA ELSII PUA UN A AMO a ja V UNA USS EA APP JUUR STIK E UMU TA J NK IT A SM ETAN AA sään salliessa. Raparperi kuuluu alkukesän herkkuihin ja siitä tarjotaan myös Päiväkummussa juhannuksen päiväkahvilla. Juhlaruokien juhlajuomana tarjolla on aina puna- ja valkoviiniä. Vappuna ja äitienpäivänä poreilee lasissa kuohuviini ja juhannuksena maistuu juhannussaunan jälkeen myös Päiväkummun asukkaille olut tai siideri. Hoitokoti Päiväkummun kevään ja keskikesän juhlaruokien valmistuksesta vastaa keittiö Karpalon henkilökunta. Maukasta kesää kaikille! • Hoitokoti Päiväkumpu 1 • 2013 35 Kesän tullessa Muuttolinnut saapuu taas kesän tuovat tullessaan. Vapaina ne liitää saa sido niitä ei kahleet maan. Terveiseni viekää sinne lapsuuteni tanhuville, muistojeni Karjalaan kotikunnaille synnyinmaan. Sinne sinne kaipaan taas, toivon siivet lentää saa, sinne sinne, missä rinne mansikoista punertaa. Pääskyt pienet kertokaa vieläkö on kaunis maa, jossa ennen tuoksuivat tuomet sekä pihlajat. Yhä vieläkö kukkivat valkoruusut pihamaan, liplattaako rantahan sinilaine lauluaan. Sinne sinne kaipaan taas, toivon siivet lentää saa sinne sinne missä rinne syksyn lehdistä punertaa. Teksti: Anneli Kammonen w w w.hoit o k ot ip ai v ak ump u. f i
