doc2015 - Skábmagovat
download 
Report Transcription
2015 - Skábmagovat
SKÁBMAGOVAT 2015 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT Bargojoavku | Työryhmä | Working Group: Dáiddalaš jođiheaddji | Taiteellinen johtaja | Artistic Director: Jorma Lehtola Festivála jođiheaddji | Festivaalijohtaja| Festival Director: Ánne-Kirste Aikio Festivála buvttadeaddji | Festivaalituottaja | Festival Assistant: Sunna Nousuniemi Skábma-filbmaguovddáža plánejeaddji | Skábmaelokuvakeskuksen suunnittelija | Coordinator of the Skábma Indigenous Peoples’ Film Centre: Tarja Porsanger Mánáid ja nuoraid Skábmagovat| Lasten ja nuorten Skábmagovat | Skábmagovat for Children and Youngsters: Maiju Saijets & Kaisa Tapiola-Länsman Teknihkka | Tekniikka | Technical Coordinator: Joonas Saari & Janne Lappalainen & Erkki Feodoroff Jorgalusat | Kääntäjät | Translators: Kaija Anttonen & Jouni Antti Vest Visuálalaš plánen | Visuaalinen suunnittelu | Visual design: Stina Roos & Hannu Tikkanen Muohttahuksen | Lumirakentaminen | Snow building: Kauko Ljetoff 2 Ruhtadeaddjit | Tukijat | Financers: Suoma Sámediggi • Sámeráđđi • Lapin taidetoimikunta • Inarin kunta • Opetus- ja kulttuuriministeriö • Suomen kulttuurirahasto - Lapin rahasto • AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus • Taiteen edistämiskeskus Giitosat | Kiitokset | Thanks to: Smithsonian Institution / Cynthia Benitez • CLACPI / Jeannette Paillán • ImagineNative Film + Media Arts Festival • Yakutsk International Film Festival / Sardana Savvina • Kirsti Lönnqvist • Internationála Sámi Filbmaguovddáš / Anne Lajla Utsi • YLE Sápmi • NRK Sápmi • NRK Sámi mánáid • SVT Sápmi • Saamelaisa lueen koulutuskeskus • Inarin kunta / kulttuuritoimi • Sámedikki Nuoraidráđđi ‘ SKÁBMAGOVAT 2015 KAAMOKSEN KUVIA REFLECTIONS OF THE ENDLESS NIGHT Skábmagovat Tel. +358409666318 www.skabmagovat.fi Bileahttavuovdin | Liput | Tickets: Siida FIN-99870 ANÁR | INARI Tel. +358 (0)400 898 212 skabmagovat.fi Lágideaddjit dollet vuoigatvuođa prográmma rievdademiide | Järjestäjät pidättävät oikeuden ohjelmanmuutoksiin | The organisers reserve the rights to make changes in the programme. Bargojoavkku háliida giitit festivála eaktodáhtolaš bargiid, muohtahuksejeddjiid ja Sámi dáidaga doarjjasearvvi stivrra láhttuid. Bileahtat | Liput | Tickets 6 € Ságastallandilálašvuođat nuvttá | Keskustelutilaisuudet ilmaisia | Discussions are free Musihkkadáhpáhusaid bileahtaid hattit leat sierra láganat, ja bileahtat vuvdojuvvojit dáhpáhusaid oktavuođas | Musiikkitapahtumien lippujen hinnat vaihtelevat, ja liput myydään tapahtumien yhteydessä | Ticket prices of the music event vary, and tickets are sold at the events Työryhmä haluaa kiittää festivaalin vapaaehtoistyöntekijöitä, lumirakentajia ja Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen hallituksen jäseniä. The working group wants to thank the volunteers and the snow building team of the festival, as well as the board members of the Friends of Sámi Art. 3 Dáiddalaš jođiheaddji dearvvuođat Mii leat beassan vásihit fiinna bottuid. Skábmagovat lea dán maŋimuš 16 jagi áigge duođaštan álgoálbmogiid filbmamáilmmi illudahtti viiduma, lávkema VHS-báttiid áiggis digitálaáigodahkii ja tv-buktosiin independentfilmmaide. Fiinna duođaštus ovdáneamis lea dán jagáš temásuorgi, Latiinnalas Amerihkká. Filmmat dahkkojuvvojit dán áigge Meksikos Chilei ja Perus Brasiliai. Dán filbmafestiválas sáhttá gullat badjel 20 giela, mii maiddái muitala juoidá uhca álbmogaččaid ođđa ealáskeamis. Gii livččii jáhkkán vel logi jagi dás ovdal ahte tsilhqot’in, nahuatl dahje xavante gullošedje vilgesloavdagis filmmain, maid dát álbmogat leat ieža buvttadan? Filbmadahkanoahppu ovdána aiddo dál hui johtilit. Dás sáhttá váldit ovdamearkan vaikkoba 10 jagi doaibman Wapikoni Mobile Kanadas ja dan riikkaidgaskasaš ovttasbarggu Perus ja Panamas. Dahje Sámi filbmaguovddáža Sámi Film Lab -doaimma Norgga Guovdageainnus. Dahje Sogsakka fállan oahpu Anaris. 4 Ii leat eahpádusge das ahte 2000-lohku lea juo dál álgoálbmogiid filbmabuvttadeami duhátjahki, ja mii leat ilus das ahte Skábmagovat juo 17. geardde oažžu leat dán hávskis ovdáneami áirrasin. Giittus das gullá maiddái min ruhtadeaddjiide ja movttegis álbmogasbargiide, geat leat dahkan buot dán vejolažžan. Buresboahtin boššolii, máimmi muitalusat leat juo din vuordimin! Jorma Lehtola Dáiddalaš hoavda Taiteellisen johtajan tervehdys Olemme eläneet hienoa aikaa. Skábmagovat on kuluneen 16 vuoden aikana saanut todistaa alkuperäiskansojen elokuvamaailman ilahduttavaa laajenemista, siirtymistä VHS-nauhoista digitaalikauteen ja tv-tuotannoista independent-elokuviin. Yksi hieno osoitus kehityksestä on tämän vuoden teema-alue, Latinalainen Amerikka. Elokuvia tehdään tänä päivänä Meksikosta Chileen ja Perusta Brasiliaan. Myös festivaaliohjelmistossa kuultavat yli 20 eri kieltä kertovat omaa tarinaansa pienten kansojen rohkaistumisesta. Kuka olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, että tsilhqot’in, nahuatl tai xavante kajahtaisivat pian kankaalla näiden kansojen itse tuottamissa elokuvissa? Ei epäilystäkään: 2000-luku on jo nyt alkuperäiskansojen elokuvan vuosituhat, ja olemme ylpeitä siitä, että Skábmagovat jo 17. kerran saa olla tämän riemukkaan kehityksen sanansaattaja. Kiitos siitä kuuluu myös rahoittajillemme ja innokkaalle talkooväelle, jotka tekevät tämän kaiken mahdolliseksi. Tervetuloa peremmälle, maailman tarinat odottavat! Jorma Lehtola Taiteellinen johtaja Koulutus etenee peninkulmasaappain. Siitä malliesimerkkinä vaikkapa 10-vuotias Wapikoni Mobile Kanadassa ja sen kansainvälinen yhteistyö Perussa ja Panamassa. Tai Saamelaisen elokuvakeskuksen Sámi Film Lab -toiminta Norjan Koutokeinossa. Tai Sogsakkin koulutus Inarissa. 5 Greetings from Festival’s Artistic Director We have gone through a fascinating period. In the course of the past 16 years, Skábmagovat has witnessed a delightful expansion in the Indigenous film world: a move from VHS tapes to the digital age and from TV productions to independent films. A fine example of this development is the home region of this year’s theme: Latin America. Today, films are made from Mexico to Peru and from Chile to Brazil. The fact that our festival programme sounds in more than 20 languages is a sign of small nations, too, having set out to make films. Who would have believed ten years ago that such languages as Tsilhqot’in, Nahuatl and Xavante would soon be heard on the screen, in films produced by these nations? Film education is taking long leaps forward. As an example we could mention the 10-year-old Wapikoni Mobile in Canada with its international cooperation in Peru and Panama. Or the Sámi Film Lab activities of the International Sámi Film Centre in Kautokeino, Norway. 6 Or the schooling provided in the field by the Sámi Education Institute Sogsakk in Inari. No doubt, the 2000s has already become the millennium of Indigenous Film, and we are proud that, for the 17th time, Skábmagovat can bring this good news to our audience. For this, we also want to thank our financers and enthusiastic volunteers, who make the festival possible. Step in, stories from all around the world are waiting for you! Jorma Lehtola Artistic Director 7 SKÁBMAGOVAT ÁIGEDÁVVAL SKÁBMAGOVAT AIKATAULU SKÁBMAGOVAT TIMETABLE d u o r astat 22.1.2015 10.00 – 14.00 Siida sajos NUORAID SKÁBMAGOVAT | NUORTEN SKÁBMAGOVAT | SKÁBMAGOVAT FOR YOUNGSTERS MÁNÁID SKÁBMAGOVAT | LASTEN SKÁBMAGOVAT | SKÁBMAGOVAT FOR CHILDREN 18.00 guovssahasteáhter RAHPAN | AVAJAISET | OPENING (NUVTTÁ | ILMAINEN | FREE) Amautalik 7’ Buoidda jorrá borrá 3’ Huitzilopochtli 5’ Stálu čiegát 3’ B E A R J A D AT 23.1.2015 Siida 8 09.00 Ságastallandilálašvuohta | Keskustelutilaisuus | Discussion 11.00 SÁPMI I 8 VUODENAIKAA Round Dance 0’30 Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04’ Jorindas resa 16’ 8 Årstider 43´ sajos BRAZIL MIELIKUVIA XAVANTEISTA The Master and Divino 85’ guovssahasteáhter Siida sajos 13.00 PERU | ECUADOR TÄMÄ MAA ON MEIDÄN! Kay Pacha 13’ Nadie Especial 23’ Sisa Ñambi 25’ Children of Jaguar 28’ SÁPMI II SAAMELAISIA TARINOITA Edith & Aljosja 08’ Áile ja áhkku 12’ Sámi bojá 09’ Hilbes biigá (O.M.G) 15’ Giksašuvvon ealli 15’ Ellos Sápmi 16’ 15.00 SÁPMI III KÄRÄJÄTOIMINNAN TAIKAA Lišša 12’ Virtauksia 13’ Vuosttaš lávkkit – Sámediggi 25 jagi 39’ CHILE MAAÄIDIN ÄÄNIÄ Wallmapu 55’ Punalka – El Alto Biobio 26’ 17.00 PERU KETŠUANAISTEN ILTA Mama Julia 07’ Life in my Town 09’ Cattle Branding Ritual 04’ A Woman’s Perspective 07’ Choosing a Destiny 06’ Traditional Indigenous Leaders 06’ What I Want to Tell You 03’ Carnaval 05’ The Living Flower 10’ El Olvido 09’ Collective: Andean Voices 03’ SÁPMI IV IHMISEN ARVO Hur gör man för att rädda ett folk? 59’ Når speilbildet lyver 22’ guovssahasteáhter 18.30 AMERICAS JÄÄTÄVÄ KUVATUOKIO* Kill the Mosquitoes 05’ Kajutaijuq 15’ O Homem Que Matou Deus 15’ * Ei sovellu lapsille tai herkkähermoisille 20.30 ALKUPERÄISKANSAT YÖSSÄ Huitzilopochtli 5’ Fin de 4’ The Orphan & Polar Bear 9’ Ngurra Wanggagu 5’ Haida Raid 3 5’ 22.00 AMOC - PaPaNa 9 L ÁV VA R D AT 24.1.2015 Siida sajos SÁPMI V MAITOTIEN TARINOITA Assimilašuvdna Blues 3’ Melkeveien 2 x 30’ 12.00 SÁPMI III NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Lišša 12’ Virtauksia 13’ Vuosttaš lávkkit – Sámediggi 25 jagi 40’ CANADA I KOULUN SYNKÄT VARJOT La Mallette Noire 13’ My Legacy 60’ 14.00 CHILE NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN MAAÄIDIN ÄÄNIÄ Wallmapu 55’ Punalka – El Alto Biobio 26’ SÁPMI VI ELÄMÄN VÄRIT Moonflower 04’ Boŋki 22’ Ivnnit ja eallin 40’ 16.00 SÁPMI II NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Edith & Aljosja 08’ Áile ja áhkku 12’ Sámi bojá 09’ Hilbes biigá (O.M.G) 15’ Giksašuvvon ealli 15’ Ellos Sápmi 16’ CANADA II ELÄMÄN KEHÄLLÄ Ashiye Neikeeyon 07’ Indigo 09´ The Underground 14’ Kaha:wi 45’ 18.00 KOMANSSI NAINEN WASHINGTONISSA Indian 101 63’ SÁPMI I NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Round Dance 0’30 Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 04’ Jorindas resa 16’ 8 Årstider 43´ 20.00 10 guovssahasteáhter 10.00 RUSSIA HUUTOJA ERÄMAASSA A White Day 81’ 22.00 SAAMELAISIA YÖSSÄ Go vuoiŋŋat čurvot 4’ Ealli guođđá joavkkus 5’ Unna guolaš čierru 03’ Áigin 10´ Where the F*ck is Vuotso? 4’ AILU VALLE – PaPaNa MAXIDA MÄRAK – KULTAHOVI sotnabeaivi 25.1.2015 Siida sajos 10.00 CANADA III WAPIKONI MOBILE 10 VUOTTA Retratos del bayano 09’ Residential School Syndrome 05’ Red & Black 04’ Growing 04’ Nowhere I’d Rather Be 04’ Kill the Mosquitoes 05’ Kokom 05’ Corriger le Tableau 05’ Uprooted Generation 07’ La Chevelure de la vie 02’ Shashish 05’ Mon Oncle Antoine 06’ SÁPMI VII KANSAT LAULAVAT Šuokŋaborgan 3x 29’ 12.00 PERU | ECUADOR NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Kay Pacha 13’ Nadie Especial 23’ Sisa Ñambi 25’ Children of Jaguar 28’ SÁPMI V NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Assimilašuvdna Blues 3’ Melkeveien 2 x 30’ 14.00 SÁPMI VI NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Moonflower 04’ Boŋki 22’ Ivnnit ja eallin 40’ RUSSIA NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN A White Day 81’ 16.00 CANADA I NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN La Mallette Noire 13’ My Legacy 60’ PERU NUPPÁDASSII | UUSINTA | RERUN Mama Julia 07’ Life in my Town 09’ Cattle Branding Ritual 04’ A Woman’s Perspective 07’ Choosing a Destiny 06’ Traditional Indigenous Leaders 06’ What I Want to Tell You 03’ Carnaval 05’ The Living Flower 10’ El Olvido 09’ Collective: Andean Voices 03’ guovssahasteáhter 11 Prográmma lohkanráva OHJELMAN LUKUOHJE How to read the program Filmma namma Elokuvan nimi Name of Film Čájehanbáiki Esityspaikka Venue Čájehanáigi Esitysaika Time Bagadalli Ohjaaja Director Giella Kieli Language Filmma guhkkosat Elokuvan kesto Duration Riika/Guovlu Maa/Alue Country/Area Válmmaštuvvanjahki Valmistumisvuosi Year Čájáhusa namma Esityksen nimi Name of Screening 12 Peru, 2013, 7’ I Juan Pablo Quichua I ket I eng MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide. MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville. MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama Julia has learnt to face the challenges of life and is now engaged in passing down ancient knowledge to new generations. Teksten Tekstitys Subtitles Govvadus sámegillii Kuvaus suomeksi Description in English ČÁJEHANBÁIKKIT Guovssahasteáhter; VENUES Muohtateáhter, Lumiteatteri, Snowtheatre ESITYSPAIKAT Siida; Sámemusea & Luondduguovddáš; Saamelaismuseo & Luontokeskus, Sámi Museum & Nature Centre Sajos; Sámekulturguovddáš, Saamelaiskulttuurikeskus, Sámi Cultural Centre Giellaoanádusat/ Kielilyhenteet/ Language Abbreviations: ale = alemão french moh = mohawk ani = anishnabe inn = innu nah = nahuatl cre = cree inu = inuktitut eng = eaŋgalasgiella, englanti, english jak = jakuutti nor = dárogiella, norja, norwegian fin = suomagiella, suomi, finnish fre = franska, ranska, ket = ketšua kic = kichwa map = mapuche la, pohjoissaame, northern sámi spa = spánska, espanja, spanish por = portugali swe = ruoŧŧagiella, ruotsi, swedish rus = ruošša, venäjä, russian tsi = tsilhqot’in sme= davvisámegiel- xav = xavante 13 SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R 14 Buoidda jorrá borrá Kanada, 2014, 7’ | Neil Christopher | eng Sápmi/Suomi, 2014, 3’ I Ima Aikio-Arianaick | sme AMAUTALIK Skihpáraččat leaba vuolgán guhkás eret leairras. Muhto dađibahátbut seamma áigge lea jođus maiddái dološ eanavuoigŋa, Amautalik. Dál dárbbašuvvojit buorit ráđit. BUOIDDA JORRÁ BORRÁ Buoidda ja loddi čeasahallaba Hildá Länsmana lávlaga šuoŋaid mielde. Máilmmi vuosttaseahket AMAUTALIK Ystävykset ovat lähteneet kauas leiristään. Valitettavasti liikkeellä on myös muinainen maahenki, Amautalik. Hyvät keinot ovat tarpeen. KÄRPPÄ HYÖRII JA PYÖRII Kärppä ja lintu laskettelevat liukureilla Hildá Länsmanin laulun tahtiin. Maailman ensi-ilta. AMAUTALIK Two friends are spending the day away from their camp. Unfortunately, an ancient land spirit, Amautalik, is also in the area. SPIN AND FEAT, FERRET An ermine and a bird come sliding down in time with Hildá Länsman’s singing. World Premiere SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R Amautalik Stálu čiegát USA, 2012, 5’ I| Tracy Rector | nahuatl | eng Sápmi/Suomi, 2014, 3’ | Ima Aikio-Arianaick | sme KOLIBRA Kolibra buokčaladdamis ja seivvodeamis vuhtto illu ja sahkkuivuohta. Huitzilopochtli ovdanbuktá arvilvuođa, nanusvuođa ja ceavzinnávccaid – dánsuma dávttaid mielde. STÁLU ČIEGÁT Ártegis áššit dáhpáhuvvagohtet, go Niillas gávdná čiegáid, maidda lea čihkkojuvvon stálu fápmu. Máilmmi vuosttaseahket. KOLIBRI Kolibrin sukeltelu ja liito heijastelee iloa ja hedelmällisyyttä. Huitzilopochtli ilmentää tahdonvoimaa, vahvuutta ja selviytymistä – tanssin tahdissa. STAALON KÄTKÖT Kummallisia asioita alkaa tapahtua, kun Niillas löytää kätköjä, joihin on piilotettu staalon mahti. Maailman ensi-ilta. HUMMINGBIRD The hummingbird dives and darts with great agility, representing fertility and joy. Huitzilopochtli is an expression of willpower, strength and survival carried forward through dance. TROLL HIDEWAY Strange things begin to happen when Niillas finds hoards of Stállu’s power. World Premiere SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R SKÁBMAGOVAT RAHPAN 2 2 . 1 . 1 8 : 0 0 G U O V S S A H A S T E Á H T E R Huitzilopochtli 15 SÁPMI I USA, 2014, 0’30 | Steven Paul Judd | eng Sápmi /Norja, 2014, 4’ | Kjartan Nilsen | sme, nor DÁNSUMA FÁPMU Filbmadahkkis lea dehálaš dadjamuš filbmageahččái. ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musihkkavideo. TANSSIN VOIMA Elokuvantekijällä on tärkeä muistutus elokuvankatsojalle. ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ Max Mackhé & Gumpegoddin musiikkivideo. ROUND DANCE The filmmaker offers his reminder for the audience. ŠITTY-ŠITTY-BÁŊŊ-BÁŊŊ A music video by Max Mackhé & Gumpegoddi. 8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A 16 Šitty-Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ SÁPMI I 8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A shhh SÁPMI I SÁPMI I 8 årstider Sápmi, 2014, 16’ | Liselotte Wajstedt | swe, nor, sme | eng Sápmi /Ruotsi, 2014, 43’ | Oskar Östergren | swe | eng JORINDA MÁTKI Butoh-dánsun ja luohti mieđušteaba nuorra nissona goalus jiekŋaduovdaga čađa Guovdageainnu guvlui. Stuorámus vašálaš lea nissona siste, dat, mii ii háliit váldit ovddasvástádusa su eallimis. 8 JAGIÁIGGI Gávcci sámedáiddára muitalit iežaset gaskavuođas eatnamii, lundui ja iežaset kultuvrii. Ubmi kulturoaivegávpotjajagi 2014 filbmaráiddus vuhttojit sámiid gávcci jagiáiggi. JORINDAN MATKA Butoh-tanssi ja joiku saattelevat nuorta naista halki jäisen ja pelottavan maiseman kohti Koutokeinoa. Suurin vihollinen on naisen sisällä, se, joka ei halua ottaa vastuuta hänen elämästään. 8 VUODENAIKAA Kahdeksan saamelaistaiteilijaa kertoo suhteestaan maahan, luontoon ja omaan kulttuuriinsa. Uumajan kulttuuripääkaupungille 2014 tehty lyhytelokuvasarja heijastaa saamelaisten kahdeksaa vuodenaikaa. JORINDAS JOURNEY Through an icy and frightening landscape, a young woman is accompanied by butoh dance and yoik towards Kautokeino. But the greatest enemy resides inside the woman – the one that does not want to take responsibility for her life. 8 SEASONS Eight Sámi artists tell about their relation to land, nature and their culture. A film series made in connection with the city of Umeå’s year as a European Capital of Culture in 2014 reflects the eight seasons of the Sámi. 8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A 8 vuodenaikaa 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 S IID A Jorindas Resa 17 BRAZIL Peru | ecuodor 18 Kay Pacha Brasilia, 2013 85’ | Tiago Torres | por, xav, ale | eng Peru, 2013, 13’ I Alvaro Sarmiento I spa, ket | eng MEAŠTTIR JA DIVINO Duiskalaš Adalbert Heide govvegođii Sangradouro xavante-servoša 1957:s, xavante-bagadalli Divino Tserewahu 40 jagi maŋŋelis. Sudno gaskii lea dasto riegádan ártegis gaskavuohta, muhto hui earálágan lahkonanvuogi báikkálaš kultuvrii. MESTARI JA DIVINO Saksalainen Adalbert Heide alkoi kuvata Sangradouron xavante-yhteisöä vuonna 1957, xavante-ohjaaja Divino Tserewahu 40 vuotta myöhemmin. Heidän välilleen on syntynyt omalaatuinen suhde, mutta hyvin erilainen lähestymistapa paikalliseen kulttuuriin. THE MASTER AND DIVINO Adalbert Heidebegan, A German, began to photograph the Sangradouron Xavante community in 1957, and the Xavante director Divino Tserewahu 40 years later. There is a peculiar relationship between them, but a very different approach to local culture. OKTA GOVVA Nuorra Maribel ja su ustit Carmencita dineba ruđa nu, ahte govveheaba iežaska turisttaid searvvis Cuzco guovddážis. Ruovttus ihtet deattut, go bargguhis áhčči lea šaddagoahtán veahkaválddálažžan. YKSI KUVA Nuori Maribel ja hänen ystävänsä Carmencita ansaitsevat rahaa kuvauttamalla itseään turistien kanssa Cuzcon keskustassa. Kotona paineet alkavat kasautua, kun työtön isä käy väkivaltaiseksi. ONE PICTURE The young Maribel and her friend Carmencita earn money by having themselves photographed together with tourists in the centre of Cuzco. At home, pressure builds up as the girl’s father who is unemployed turns abusive. tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a mielikuvia xavanteista 2 3 . 1 . 1 1 : 0 0 sa j os O mestre e o Divino Peru | ecuodor Peru | ecuodor Sisa Ñambi Peru, 2013, 23’ I Juan Alejandro Ramírez | ket | eng Ecuador, 2010, 25’ | Eriberto Gualinga | kic, spa | eng II GIIGE ERENOAMÁŽIID Nisu viggá soahtat geafivuođa, agálaš hástalusaid ja galgamuša vuostá muhto háliida seammás doalahit iežas árvvolašvuođa bázahusaid vehážiid jaskkodeaddji birrasis. RÁSIIGUIN HERVEJUVVON BÁLGGIS Amazonasis ássi Sarayaku kichwat bealuštit eatnamiiddiset, main multinationála ovttastumit váldet luondduriggodagaid. Merken dihte guovlluideaset sii vulget gilvit rásiid ja dálkkasšattuid iežaset viiddis máilmmi rájiid ala. EI KUKAAN ERIKOINEN Nainen käy toivotonta taistelua köyhyyttä, jatkuvia haasteita ja kohtaloa vastaan, mutta haluaa säilyttää arvokkuutensa rippeet vääjäämättä hiljenevässä ympäristössä. KUKITETTU POLKU Amazonilla asuvat Sarayakun kichwat puolustavat maataan, josta monikansalliset yhtiöt keräävät luonnonrikkauksia. Merkitäkseen alueensa he lähtevät istuttamaan kukkia ja lääkekasveja laajan maailmansa rajoille. NOBODY SPECIAL A woman fights a losing battle against poverty, continuous challenges and destiny, but wishes to hold on to the remains of her dignity in an environment that is doomed to turn quiet. THE TRAIL OF FLOWERS The Sarayakun Kichwa of the Amazon defend their land from which multinational companies extract natural resources. To mark their territory, they set out to plant flowers and medicinal plants on the edges of their wide world. tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a Nadie Especial 19 tämä maa om meidän 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 s i i d a Peru | ecuodor Ecuador/UK, 2012, 28’ | Eriberto Gualinga | ket, spa | eng Ruotsi, 2014, 8’ | Ann Holmgren | JAGUÁRA MÁNÁT Kampánnjadokumeanta govvida Sarayaku kichwaid dáistaleami iežaset rivttiid beales go multinationála oljoovttastumpi bahkkegoahtá kichwaservoša eatnamiidda, vaikko riikka lága mielde áššis galgá ovddalgihtii ráđđádallat guovllu ássiiguin. EDITH & ALJOSJA Johka lea sirremin nissona ja dievddu. Soai šaddaba rihkkut luonddulágaid beassan dihte goabbat guoimmiska lusa. Hui dábálaš muitalus ráhkisvuođas ja das, mo dat guoddá badjel kulturájiid. JAGUAARIN LAPSET Kampanjadokumentti kuvaa Sarayakun kichwa-yhteisön taistelua oikeuksiensa puolesta, kun monikansallinen öljy-yhtiö ilmestyy yhteisön maille, vaikka maan laki vaatii, että asukkaiden kanssa on neuvoteltava etukäteen. CHILDREN OF THE JAGUAR The documentary tells about how the Sarayaky Kichwa community fights for their rights after a multinational oil company emerges on the land of the Kichwas, although the law of the country requires prior negotiations with the inhabitants. EDITH & ALJOŠJA Naista ja miestä erottaa toisistaan joki. Heidän on rikottava luonnonlakeja päästäkseen toistensa luo. Yksinkertainen kertomus rakkaudesta ja siitä, miten se kantaa yli kulttuurirajojen. EDITH & ALJOSJA A river keeps a woman and a man separated. They have to break the laws of nature to come close to each other. A simple story about love defies cultural differences. SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S 20 Edith & Aljosja SÁPMI II Los Decendientes del Jaguar SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S Norja, 2014, 12’ | Silja Somby | sme I eng Sápmi/Norja, 2014, 9’ | Elle Sofe Henriksen | sme | eng ÁILE JA ÁHKKU Áile ja Áhkku gulahallaba hui bures. Áhkku láidesta Áille luonddufámuid čiegusvuhtii ja árbevirolaš dálkkodeapmái, muhto Áilles alddis lea čiegusvuohta, mii bidjá sudno gaskavuođa garra geahččalussii. SÁMI BOJÁ Mihkkal lea váldán ollásit badjelasas bearraša boazodoalu. Sus lea nana olgguldas garra, nugo Sámi bojás galgáge leat. Muhto doppe su siskkimuččas lea olles moivi. ÁILE JA ÁHKKU Áile ja hänen mummonsa ovat läheisiä toisilleen. Áhkku perehdyttää Áilea luonnonvoimien ja niillä parantamisen saloihin, mutta Áilella on itsellään salaisuus, joka panee heidän suhteensa koetukselle. ÁILE AND GRANDMOTHER Grandmother and Áile are close to one another. Grandmother teaches Áile the powers of Nature and healing, but Áile has a secret that puts their bond to an ultimate test. SÁMI BOJÁ Mikkel vastaa yksin perheensä tokasta. Hänellä on kova kuori kuten saamelaismiehellä kuuluu ollakin. Mutta hänen sisimpänsä on kaaoksen vallassa. Pääroolia tähdittää Andte Gaup-Juuso, joka tunnetaan myös Suomen Big Brother 2014 -voittajana. SÁMI BOY Mikkel has entire responsibility for the herd of his family. He has a tough shell like a Sámi bojá should have. But inside of him there is chaos. SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S SÁPMI II Sámi Bojá SÁPMI II Áile ja áhkku 21 SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S SÁPMI II Sápmi/Norja, 2014, 15’ I Marja Bål Nango I sme I eng Sápmi/Norja, 2014, 15’ I Egil Pedersen I sme I eng HILBES BIIGÁ Guokte nuppelotjahkásaš nieidda láittastuvvaba iežaska geasseeallimis bás gilážis. Soai jurdileaba háiket gosa nu, muhto fearániin leat dávjá iežaset várat. GIKSAŠUVVON EALLI Boaittobealegilážis ássi nieiddaš lea ohcamin veahki iežas gillájeaddji beatnagii, muhto su bearašlahtut dárbbašit eanet veahki. Eadni lea čádjidan iežas miela sisa, áhčči ohcala veahki iežas oktovuhtii, ja nieida iešge lea duohtavuođa ozus. KURITON TYTTÖ Kaksi teini-ikäistä tyttöä pitkästyy kesäiseen elämäänsä pienessä kylässä. He päättävät liftata jonnekin, mutta seikkailuissa on aina riskinsä. O.M.G (oh Máigon girl) Two teenage girls are bored with their lives in a small village in summer. They decide to hitchhike somewhere, but an adventure always has its risks. ELÄIN PULASSA Pienessä kylässä asuva nuori tyttö yrittää auttaa kärsivää koiraansa, mutta perheen muut jäsenet kaipaavat apua kipeämmin. Äiti on eksynyt omaan mieleensä, isä yrittää löytää avun yksinäisyyteen, ja tytöllä on totuus hukassa. THE AFFLICTED ANIMAL A young girl in a remote village seeks help for her afflicted dog, but other members in her family need more help. The mother is lost in her own mind, the father wants to cure his loneliness and the girl is searching for truth. SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S 22 Giksašuvvon ealli SÁPMI II Hilbes Biigá SAAMELAISIA TARINOITA 2 3 . 1 . 1 3 : 0 0 S A J O S Sápmi/Ruotsi, 2014, 16’ I Per Josef Idivuoma I sme I eng Sápmi/Suomi, 2014, 12’ I Jonne Järvinen I sme I fin ELLOS SÁPMI Su iežas álbmot lea beahttán šarmerejeaddji Lemeha. Dán vuostálastinkomediija leat hervemin álás hippienissonat, seksa ja bombbat – main čielgá mii rievtti mielde dáhpáhuvai Norgga Sámedikki ásaheami áiggiid. Vuođđuduvvá Niillas A. Somby duohtamuitalussii LIŠŠA Vánhemat leaba dolvon Markusa sámeguovllu olggobeallai, muhto eallilan Piera doaibmá gándda čanastahkan Deanuleagi kultuvrii. ELÄKÖÖN SÁPMI Oma kansa on pettänyt naistenmiehen Klemetin. Tätä vastarintakomediaa koristavat alastomat hippinaiset, seksi ja pommit paljastaen mitä oikeastaan tapahtui, kun Norjan saamelaiskäräjien sai alkunsa. Perustuu Niillas A. Sombyn tositarinaan. LONG LIVE SÁPMI A womanizer Klemet is betrayed by his own people. Naked hippie ladies, sex and bombs adorn this rebellious comedy, revealing the truth about what really happened when the Sámi Parliament was formed. Depiction is based on a true story of Niillas A. Somby. VIIKATE Vanhemmat ovat vieneet Markuksen saamelaisalueen ulkopuolelle, mutta vanha Piera toimii nuoren miehen ankkurina tenolaiseen kulttuuriin. SCYTHE The parents have moved with Markus outside the Sámi Area, but the old man Piera helps to anchor the adolescent to the culture of the Teno Valley. käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a SÁPMI II Lišša SÁPMI III Ellos Sápmi 23 käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a SÁPMI III Suomi, 2014, 13’ I Tapio Seppälä Norja, 2014, 39’ I Ole Máhtte H. Gaup I sme, nor I nor, sme RÁVNNJÁDAGAT Luonddus leat buotlágan fámut. Oassi váldojuvvo rádjui, oassi ii. SÁMEDIGGI 25 JAGI Norgga Sámediggi lea okta oinnoleamos bohtosiin Álaheaieanu dáistalemiin 1980-logus. Sámediggi lea gieđahallan ruvkeáššiid ja leamaš oččodeamen Finnmárkkulága. Dikki doaimmaid dihte stáhta lea šaddan átnut sámiin ándagassii. VIRTAUKSIA Luonto on täynnä voimia. Osa otetaan haltuun, osaa ei. SAAMELAISKÄRÄJIEN 25 VUOTTA Norjan Saamelaiskäräjät oli yksi näkyvä saavutus Altan taisteluista 1980-luvulla. Toimintavuosiin on mahtunut taistelua kaivostoiminnasta, Finnmark-laista, mutta myös Norjan valtion anteeksipyyntö saamelaisille. CURRENTS Nature abounds in forces. Some of them can be mastered, others cannot. SÁMI PARLIAMENTS 25 YEARS The Sámi Parliament of Norway is one of the visible achievements of the Alta Struggle of the 1980s. Its 25-year existence has been characterised by a fight for mining issues and the Finnmark Act, but it also brought an apology from the State to the Sámi. käräjätoiminnan taikaa 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 s i i d a 24 Vuosttaš lávkkit SÁPMI III Virtauksia maaäidin ääniä 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 sa j os Chile, 2005, 60’ I Jeannette Paillán I map Chile,1995, 26’ I Jeannette Paillán I map, spa I eng WALLMAPU Mapuche-álbmoga historjá máŋggaid buolvvaid áigge bistán historjá, mas leat gullan koloniseren, massimat ja vuostálastimat. Ássit, čeardanjunnošat ja áššedovdit leat čielggadeamen dál 400-jahkásaš dáisteami historjjá PUNALKA: Biobio-eanu gierragiin Vuosttas mapuche-dokumentarista govvida, mo álbmoga eallin Chiles moivváska, go hirbmat čáhcefápmoprošeakta lodjudišgoahtá Biobio-eanu čáhcehivvodagaid. Olbmot eai gáro dušše geahččat, mii dáhpáhuvvá. WALLMAPU Mapuche-kansan historia on ollut monipolvinen tarina kolonisaatiosta, menetyksistä ja vastarinnasta. Paikalliset asukkaat, heimovanhimmat ja asiantuntijat valottavat nyt 400-vuotisen taistelun historiaa. PUNALKA: Biobio-joen latvoilla Ensimmäinen mapuche-dokumentaristi kuvaa, miten kansan elämä Chilessä järkkyy, kun valtava vesivoimaprojekti alkaa kesyttää Biobio-joen vesimassoja. Ihmiset eivät aio katsoa toimintaa sivusta. WALLMAPU The history of the Mapuche people is an elaborate weave of colonisation, loss and resistance. In the documentary, residents, elders and experts shed light on the history of 400 years of struggle. PUNALKA: The upper Biobio The first Mapuche documentarian depicts the shock of his people in Chile when a gigantic hydroelectric power project begins to tame the waters of the River Biobio. The nation is not going to just stand by. maaäidin ääniä 2 3 . 1 . 1 5 : 0 0 sa j os CHILE Punalka: El Alto Biobio CHILE Wallmapu 25 peru peru 26 Llaqtaypa Kawsaynin Peru, 2013, 7’ I Juan Pablo Quichua I ket I eng Peru, 2013, 9’ I Leydy Rodrigez Quispe I ket I eng MAMA JULIA Rumašlaš ráddjehusain beroškeahttá Mama Julia lea oahppan deaividit eallima hástalusaid ja lea dál sirdimin árbevirolaš dieđuid ođđa buolvvaide. MU GILI EALLIN Boarrásat muittašit vássán eallima iluid ja morrašiid, seammás go Chanena ketšuasearvvuš lea nohkagoahtán, go nuorat vulget máilbmái. MAMA JULIA Huolimatta fyysisistä rajoituksistaan Mama Julia on oppinut kohtaamaan elämän haasteet ja siirtää nyt ikimuistoista tietoutta uusille sukupolville. KYLÄNI ELÄMÄÄ Vanhat ihmiset muistelevat menneen elämän iloja ja murheita Chanenin ketšuayhteisön hiljalleen hiipuessa ympäriltä, nuorten lähtiessä maailmalle. MAMA JULIA Despite her physical limitations, Mama Julia has learnt to face the challenges of life and is now engaged in passing down ancient knowledge to new generations. LIFE IN MY TOWN Old people recall the joys and worries of the past while the Quechua town Chanen slowly wanes as the young leave the community. ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a Mama Julia peru peru Mirada de mujer Peru, 2013, 4’ I Getrudina Tenorio Rodriguez I ket I eng Peru, 2031, 7’ I Rosa Maria Sulca Pomahuacre I spa I eng ŠIBIHIID MERKEN Chitos šibihat merkejuvvojit ainge árbevirolaš vuogi mielde. Eanaeadni ja váriid vuoiŋŋat ožžot attáldagaideaset, gusat boaldinmearkkaid gilgii ja olbmot ávvumállásiid. NISSONOLBMO OAIDNU Perus, erenoamážit dálonguovllus, bearašveahkaváldi lea váidalahtti duohtavuohta. Rosa Maria háliida rievdadit dili. KARJANMERKINTÄ Chitossa karjanmerkintä tapahtuu yhä perinteiseen tapaan. Maaäiti ja vuorten henget saavat lahjansa, lehmät polttomerkit kylkeensä ja yhteisö juhla-ateriansa. NAISEN NÄKÖKULMA Perussa, varsinkin maaseudulla, perheväkivalta on valitettavaa todellisuutta. Rosa Maria haluaa asiaan muutoksen. CATTLE BRANDING RITUAL Cattle is still marked in the traditional way in Chito. Mother Earth and the spirits of the mountains get their presents, the cows a brand on their sides and the community their festive meal. A WOMAN’S PERSPECTIVE Domestic violence is an unfortunate reality in Peru, especially in the countryside. Rosa Maria wants to change this. ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a Waka Qiruy 27 peru peru 28 Varayuqkuna Peru, 2013, 6’ I Rogger Taboada Rúa I ket I eng Peru, 2013, 6’ I Fredy Alfredo Canchari Quispe I ket I eng EALLINVUORBBI VÁLLJEN Vuordemeahttun áhpehisvuohta botke máŋgga ketšuanieidda skuvlavázzima. Nu geavai maiddái Viedmai, guhte lea dál unnamánáža nuorra eadni. Muhto iežas stuorra nieguin son ii leat luohpan. ÁRBEVIROLAŠ JOĐIHEADDJIT Eallilan varayuqit, servošiid árbevirolaš jođiheaddjit ja riektegoziheaddjit, leat šlundon. Eai gávdno šat báljo sin barggu joatkit, ja dat lea sin mielas heahpat. Buohkat hállet dušše ođđaáigásaš oahpus. KOHTALONSA VOI VALITA Yllättävä raskaus katkaisee monen ketšuatytön koulunkäynnin. Niin kävi myös Viedmalle, joka on nyt pienen lapsen nuori äiti. Mutta unelmistaan hän ei ole luopunut. PERINTEISIÄ JOHTAJIA Vanhat varayuqit, yhteisöjen perinteiset johtajat ja oikeudenvalvojat, ovat allapäin. Työn jatkajia ei tahdo löytyä, sitä hävetään. Kaikki puhuvat vain koulutuksesta. CHOOSING A DESTINY For many Quechua girls, an unexpected pregnancy means the end of going to school. This also happened to Viedma, who is now a mother of a small child. But she has not given up her dreams. TRADITIONAL INDIGENOUS LEADERS The elder varayuqit, the traditional leaders and overseers of communities, are dispirited. It is hard to find successors to the job that most people are ashamed of. Everyone just talks about getting an education. ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a Eligiendo un destino peru peru Carnaval Peru, 2013, 3’ I Raquiel Palomino Ochoa I spa I eng Peru, 2013, 5’ I Diana Najarro Rojas I ket MUS LIVČČII JUOGA MUITALIT Nuorra nieida háliida muitalit eadnásis ahte dán jugešvuođas beroškeahttá gávdno ainge ráhkisvuohta, ja dat sáhttá nuppástuhttit buot. KARNEVÁLA Pujasis olbmot ráhkkanit ivdnás beassáškarneválii, goas luonddus bohciidit lávlagat eallimis, ráhkisvuođas ja gaskavuođas eatnamii. MINULLA ON KERROTTAVAA Nuori tyttö haluaa kertoa äidilleen, että huolimatta tämän alkoholiongelmasta, rakkaus on jäljellä, ja se voi muuttaa kaiken. KARNEVAALI Pujasissa ihmiset valmistautuvat värikkääseen pääsiäiskarnevaaliin, jossa luonto inspiroi lauluja elämästä, rakkaudesta ja suhteesta maahan. WHAT I WANT TO TELL YOU A young girl wants to tell her mother that, despite the mother’s alcohol problem, there is still love, and it can change everything. CARNAVAL In Pujas, the inhabitants are getting ready for a colourful Easter carnival, in which Nature inspires people to sing about life, love and their relation to land. ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a Lo que quiero decirte 29 peru peru 30 El Olvido Peru, 2013, 10’ I Peladia Gutiérrez I ket I eng Peru, 2013, 9’ I Riveth Gómez, Sandy Gamboa I ket I eng EALLI RÁSSI Luonddus gávdnojit dievva dálkasat, jos beare máhttá fuobmát dan rivttes šattu. Peladia oahpa ruohttasat leat buolvvaid duohken, eaige dan leat sáhttán dálá dálkasat duššindahkat. VAJÁLDUHTTON Giliskuvlla gidden lea heajos ođas. Guhkkon skuvlamátkki dihte ii leat šat nu álki veahkehit ruovttubargguin, iige ášši gal buorit datge ahte ii leat šleađgarávdnji iige buhtes juhkančáhci. ELÄVÄ KUKKA Luonto on täynnä lääkkeitä, jos osaa kääntyä oikean kasvin puoleen. Peladian oppi tulee sukupolvien takaa, eivätkä sitä ole nykyajan lääkkeet horjuttaneet. UNOHDETTU Kyläkoulun sulkeminen on huono uutinen. Pidentynyt koulumatka vaikeuttaa kotitöissä auttamista, eikä asiaa paranna sähkön ja puhtaan juomaveden puute. THE LIVING FLOWER The natural surroundings abound in medicine, if you know which plant to turn to. Peladia’s knowledge has been passed down by several generations, without having been undermined by modern medicines. FORGOTTEN The news about closing down the village school is not good news. A longer way to school prevents children from helping with chores at home. The lack of electricity and clean water makes the situation even worse. ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a La flor que vive peru sápmi iv Peru, 2013, 3’ I Réalisation Collective I spa l eng Ruotsi, 2014, 59’ I Maja Hagerman I eng, swe I eng ÁNDESVÁRIID JIENAT Buotahkásaš ketšuat Perus sáddejit dearvvuođaid buot dán máilmmi olbmuide. MO SÁHTTÁ GÁDJUT OLLES ÁLBMOGA? Professor Herman Lundborg jođihii máilmmi vuosttas, stáhta nállebiologalaš dutkanlágádusa Uppsalas jagiid 1922– 1935. Son háliidii doallat ruoŧŧelaš náli buhtisin”heajut” ávdnasiin, erenoamážit sámiin. ÄÄNIÄ ANDEILTA Kaikenikäiset ketšuat Perusta lähettävät terveisiä maailman ihmisille. MITEN PELASTAA KOKONAINEN KANSA? Professori Herman Lundborg johti maailman ensimmäistä valtion rotubiologista tutkimuslaitosta Uppsalassa vuosina 1922–1935. Hän halusi erottaa ruotsalaisen rodun ”huonommista” aineksista, eritoten saamelaisista. ANDEANS VOICES Quechua of all ages send their greetings from Peru to the people of the world. WHAT MEASURES TO SAVE A PEOPLE? Professor Herman Lundborg led the first governmental research institute for racial biology in the world; the institute was situated and run in Uppsala in 1922–35. He wanted to keep the Swedish race pure from “inferior” elements, the Sámi in particular. ihmisen arvo 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 sa j os ketšuanaisten ilta 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 s i i d a Las voces de los Andes Hur gör man för att rädda ett folk? 31 sápmi iv Sápmi/Norja, 2013, 22’ | N Dunfjell, D Wetherell, S Sætermo | nor, sme Kanada, 2013, 5’ I Darrell A. McBride I eng GO SPEAJALGOVVA GIELISTA Kine riegádii gándan nieidda gorudii. Dál rávesolmmožin son lea Chris Nikolas ja mátkki alde, mii nuppástuhttá su bissovaččat. Su iežas lagamus olbmuide ja sámeservodahkii ášši ii leat áibbas nie ovttageardán. JÁPMIN ČUOIKKAIDE Go media ii fuobmá daid mávssoleamos áššiid, de dat galget bolttastuvvot oidnosii. VALHEELLINEN PEILIKUVA Kine syntyi poikana tytön kehoon. Nyt aikuisena hän on Chris Nikolas ja aloittanut matkan, joka tulee muuttamaan hänet pysyvästi. Lähipiirille ja saamelaisyhteisölle asia ei ole aivan yhtä yksinkertainen. KUOLEMA SÄÄSKILLE Kun media ei keskity olennaiseen, asiaan on tartuttava lujalla kädellä. WITH THE MIRROR IMAGE LYING Kine was born a boy in the body of a girl. Now, as an adult called Chris Nikolas, (s)he is on a journey that will change her/him for good. For the family and the Sámi community, it is harder to cope with the situation. KILL THE MOSQUITOES When the media do not focus on the essential, a firm hand is needed. americas jäätävä kuvatuokio 32 Kill the Mosquitoes 2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter ihmisen arvo 2 3 . 1 . 1 7 : 0 0 sa j os Når speilbildet lyver 2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter americas jäätävä kuvatuokio Kanada, 2014, 15’ I Scott Brachmayer I inu I eng Brasilia, 2013, 15’ I Noé Vitoux I por l eng KAJUTAIJUQ: Vuoigŋa mii skoalkkuha ijas Davviguovlluid meahccebivdi geahččala eallit ádjás árbejuvvon ceavzinvugiiguin – muhto ravddahis muohtamáilbmi bidjá su sivvuisoaigi geahččalusaid sisa. DIEVDU GUHTE GOTTII IPMILA Binnánaš čáhppes humor Amazonasis: go vilges almmái lea gurren bivdoeatnamiid, de nuorra soahtti ii ábut eará go bivdigoahtit vilges albmáid. KAJUTAIJUQ: Henki joka kolkuttaa yössä Arktinen metsästäjä yrittää elää isoisältään perimin selviytymiskonstein – mutta lumiaavikko tarjoaa selkäpiitä karmivan vastuksen. MIES JOKA TAPPOI JUMALAN Kun valkoinen mies on tyhjentänyt Amazonin riistamaat, nuoren soturin ei auta kuin ruveta pyytämään valkoisia miehiä. KAJUTAIJUQ: The Spirit That Knocks In The Night An Arctic hunter tries to live the way he was taught by his grandfather, but has to face the snow desert with its hair-raising challenges. THE MAN WHO KILLED GOD A pinch of black humour from the Amazon: after the white man has exhausted the hunting grounds, a young warrior can only begin to hunt for white men. americas jäätävä kuvatuokio O Homem Que Matou Deus 2 3 . 1 . 1 8 : 3 0 guovssahasteáhter Kajutaijuq: The Spirit That Knocks In The Night 33 2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter Kanada, 2013, 9’ l Neil Christopher I eng LOAHPPA Jacobo-lottáš háliidivččii áinnas girdit muhto soaját eai guotte. Muhto lottáža hearideami čuvvon mytologalaš atstehkaloddi searvá dán áššái ivdnás animašuvnnas. OARBBIS JA JIEKŊAGUOVŽA Fasttit gieđahallon oarbbes gánda deaivida jiekŋaguovžža, mii oahpaha sutnje arktalaš máilmmi ceavzindáidduid. LOPPU Pieni Jacobo-lintu mielisi kovin lentää, mutta siivet eivät kanna, kunnes touhua seurannut mytologinen atsteekkilintu puuttuu peliin värikkäässä animaatiossa. ORPO JA JÄÄKARHU Kaltoinkohdeltu orpo poika kohtaa jääkarhun, joka opettaa hänelle arktisen selviytymisen taidot. END OF Jacobo, a small bird craves to fly but its wings do not carry it. After watching its attempts for a while, the mythological Aztek bird steps in in this colourful animation. THE ORPHAN & THE POLAR BEAR A neglected orphan meets a polar bear which teaches him how to survive in the Arctic. alkuperäiskansat yössä 34 USA, 2013, 4’ I Federico Cuatlacuatl I 2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter alkuperäiskansat yössä Fin De The Orphan & the Polar Bear 2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter Canada,2014, 5’ I Amanda Strong I eng EANA HÁLLÁ Poehtalaš ráhkisvuođamuitalus muhtun bearraša beaivvis ja eatnamis, mii atná sis fuola ja áibbaša sin. HAIDA RAID 3: Seastet min čáziid Roahkkadis animašuvdna váldá beali Kanada dohkkehan oljobohcci huksemii álgoálbmogiid eatnamiidda. MAA PUHUU Runollinen rakkauskertomus yhden perheen päivästä ja maasta, joka pitää heistä huolen ja kaipaa heitä. HAIDA RAID 3: Säästäkää vetemme Ärhäkkä animaatio ottaa kantaa liittovaltion hyväksymään, alkuperäiskansojen maita halkovaan öljyputkeen. COUNTRY TALKING A poetic love story about a day of one family and the land that takes care of and longs for the family members. HAIDA RAID 3: Save our waters A snappy animation takes a stand against the federal government’s approval of building an oil pipeline through indigenous territory. alkuperäiskansat yössä Australia, 2013, 5’ I Tyson Mowarin I eng 2 3 . 1 . 2 0 : 3 0 guovssahasteáhter alkuperäiskansat yössä Ngurra Wanggagu Haida Raid 3: Save Our Waters 35 russia sápmi v 36 Assimilašuvdna Blues Saha/Venäjä, 2014, 81’ I Michail Lukachevskyi I jak I eng Sápmi/Suomi, 2014, 3’ l Eetu Nieminen l sme VILGES BEAIVI Guhtet guoibmáseaset amas olbmot leat biillain jođus dálvebuollašis sibirjjálaš muohtamáilmmis. Ja de biila deaivá bieđganit. Sis lea dál ovddabealde guhkes ja galbma idja, goas váldegaskavuođat máŋgii molsašuvvet. ASSIMILAŠUVDNA BLUES Niillas Holmberga ja Roope Mäenpää musihkkavideo váldorávdnjái suddaluvvamis. VALKEA PÄIVÄ Joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä ajaa talvipakkasessa halki syrjäisen siperialaisen lumiaavikon. Matkalla auto hajoaa. Edessä on pitkä ja hyytävä yö, jossa valtasuhteet vaihtuvat moneen kertaan. ASSIMILAATIO BLUES Niillas Holmbergin ja Roope Mäenpään musiikkivideo valtavirtaan sulautumisesta. A WHITE DAY A group of people who do not know each other drive through a remote snow desert in Siberia in winter. Then, the car breaks. The group faces a long and freezing night during which the power relations change several times. ASSIMILATION BLUES A music video by Niillas Holmberg and Roope Mäenpää on assimilation into the mainstream. maitotien tarinoita 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os huutoja erämaassa 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a A White Day maitotien tarinoita 2 4 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os Sápmi/Norja, 2014, 2x28’ l Frode Grønmo, Elle Márja Eira l nor, sme l fin Kanada, 2014, 13’ l Caroline Monnet l cre l eng MIELKEGEAIDNU Máilmmi davimus ja guhkimus mielkegeaidnu manná Davvi-Norggas. Goavis dilálašvuođain vuoddjit galget leat hui ceavzilat, muhto mátkki áigge sáhttá maiddái deaividit miellagiddevaš olbmuid. ČÁHPPES LÁVKA Gávccijahkásaš nieida ja su oarpmealle oažžuba agálaš mearkka silloseaskka kanadalaš internáhttaskuvllas. MAITOREITTI Maailman pohjoisin ja pisin maitoreitti kulkee halki Pohjois-Norjan. Karuissa oloissa ajajilta vaaditaan luonnetta, mutta matkalla tapaa myös mielenkiintoisia ihmisiä. THE MILK WAY The northernmost and longest dairy collection route in the world runs through Northern Norway. In harsh conditions the drivers need to be tough, but they also get to meet interesting people on their round. MUSTA SALKKU Kahdeksanvuotias tyttö ja hänen serkkunsa saavat lähtemättömän jäljen sieluunsa kokemuksistaan kanadalaisessa sisäoppilaitoksessa. THE BLACK CASE An eight-year-old girl and her cousin have a traumatic experience in a residential school in Canada. koulun synkät varjot 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 sa j os sápmi v La Mallette noire Canada 1 Melkeveien 37 koulun synkät varjot 2 4 . 1 . 1 2 : 0 0 sa j os Canada 1 Kanada, 2014, 60’ l Helen Haig-Brown l eng, tsi l eng Sápmi/Norja, 2014, 4’ l Viktor Enoksen l eng MU ÁRBI Ráhkisvuođa áibbašeapmi ja máhtuhisvuohta bissovaš olmmošgaskavuhtii láidesta bagadalli mátkái iežas ja eatnis vássánáigái, internáhttaskuvllas ihtán árppaide. Loahpas báhcá dušše ándagassiiaddojupmi – ja lávlla, mii buhtista. MÁNURÁSSI Jon Iver Eira Tellefsena ja Ivvár-musihkkajoavkku lávlla máná ja eatni gaskavuođas. PERINTÖNI Rakkauden kaipuu ja kyvyttömyys pysyvään suhteeseen vie ohjaajan matkalle omaan ja äitinsä menneisyyteen, sisäoppilaitoksen jättämiin arpiin. Jää vain anteeksianto – ja laulu, joka puhdistaa. MY LEGACY The longing for love and the inability to have lasting relationships leads the director to her own and her mother’s past – the scars created by the residential school. In the end, there is only forgiveness, and a song that cleanses. KUUNKUKKA Jon Iver Eira Tellefsen ja Ivvár-yhtye laulavat lapsen ja äidin suhteesta. MOONFLOWER A song by Jon Iver Tellefsen and the band Ivvár on the relationship between a child and a mother. elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os 38 moonflower sápmi vi my legacy sápmi vi elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os ivnnit ja eallin Sápmi/Norja, 2014, 19 min. l Siljá Somby l sme, nor l eng Norja, 2014, 40’ l Harry Johansen l sme l eng BOŊKI Dikšoruovttus ássi boarrása gáddet oalát muittohuvvan. Muhtun beaivve ođđa buohccedivššár fáhkkestaga gávdná geainnu su máilbmái ja beassá mátkái, mii rievdada sudno guktuid eallima. IVNNIT JA EALLIN Dokumeanta Ámmonis, guhte háliidivččii áinnas šaddat dáiddárin, muhto jugešvuohta lea dássážii hehtten su ollašuhttimis iežas niegu. Dáiddaskuvlla nohkama maŋŋá álgá su loahpalaš doarru seavdnjatvuođafámuid vuostá. BONKI Hoivakodissa asuvaa vanhusta pidetään dementoituneena. Muuan päivä uusi sairaanhoitaja yllättäen löytää tien hänen maailmaansa ja päätyy matkalle, joka muuttaa heidän molempien elämän. VÄREJÄ JA ELÄMÄÄ Dokumentti Amundista, joka haluaa palavasti tulla taiteilijaksi, mutta alkoholin täyttämä menneisyys uhkaa unelmaa. Taidekoulun jälkeen alkaa lopullinen taistelu pimeyttä vastaan. BONKI The old man living in a nursing home is considered demented. One day, a new nurse suddenly finds a way into his world. This is the beginning of a trip that changes the lives of both the nurse and the man. COLOURS AND LIFE A documentary on Amund who has his heart set on becoming an artist. His dream is, however, threatened by his past that was flooded with alcohol. After a year in an art school, he begins the final fight against the dark. elämän värit 2 4 . 1 . 1 4 : 0 0 sa j os sápmi vi boŋki 39 canada ii canada ii 40 indigo Kanada, 2014, 7’ l Nadine Arpin l eng Kanada, 2014, 9’ l Amanda Strong RUOKTOT JOĐUS Kanadačuotnjágat norgalaš párkkas leat muittuheamen cree-nissona bearraša ja kulturárbbiid dehálašvuođas. Eurohpá vuosttaseahket INDIGO Eallilan nisu lea juo jagiid eallán dulbmojuvvon dilis, muhto su friddjavuhtii ohcaleaddji miellagovahallan lea seilon dán fiidnát dahkkojuvvon animašuvnnas. MATKALLA KOTIIN Kanadanhanhet norjalaisessa puistossa muistuttavat cree-naista perheen ja kulttuuriperinteiden tärkeydestä. Euroopan ensi-ilta. INDIGO Vanha nainen on elänyt vuosia alistettuna, mutta hänen vapauteen kaipaava mielikuvituksensa on tallella tyylikkäässä animaatiossa. ON THE WAY HOME A Cree woman travelling abroad is reminded of family and traditions when she sees a flock of Canadian geese in a park in Norway. European premiere INDIGO An old woman has been living for years in servility, but , in her mind, she still longs for freedom in this elegant animation. elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os Ashiye Neikeeyon elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os Kanada, 2014, 14’ l Michelle Latimer l eng Kanada, 2014, 45’ l Shane Belcourt l eng, moh l eng EATNAMA VUOLDE Davvi-Amerihkkái gártan iranlaš sisafárrejeaddji gáddigoahtá iežas kakkerláhkkán, áidna sivdnádussan dan maŋŋá, go olmmoš lea duššadan iežas. Dán muitalusa vuođđun lea Rawi Hagena romána. EALLIMA BIRRAJOHTIN Mohawk-dánsu ja koreográfa Santee Smith dulko soloduojistis guoskkaheaddji vuogi mielde árbevirolaš irokesamuitalusaid – mátkkiid bajábeale, vuolábeale ja dánbeallásaš máilmmi gaskkas. MAAN ALLA Pohjois-Amerikkaan päätynyt iranilainen maahanmuuttaja kuvittelee itsensä torakaksi, ainoaksi, joka jää, kun ihminen on tuhonnut itsensä. Tarinan pohjana on kirjailija Rawi Hagen romaani. KAHA:WI: ELÄMÄN KIERTO Mohawk-tanssija ja koreografi Santee Smith tarjoaa sooloteoksessaan koskettavan tulkintansa perinteisistä irokeesitarinoista – matkoista ylisen, alisen ja tämänpuoleisen maailman välillä. THE UNDERGROUND An Iranian immigrant to North America imagines himself to be a cockroach, the only being left alive after the human race has destroyed itself. The story is based on a novel by Rawi Hagen. KAHA:WI: THE CYCLE OF LIFE In her solo work, Mohawk dancer and choreographer Santee Smith offers us a touching interpretation of traditional Iroquois legends: on journeys between the Upperworld, Lowerworld and Earthworld. elämän kehällä 2 4 . 1 . 1 6 : 0 0 sa j os canada ii kaha:wi canada ii the underground 41 komanssi USA, 2014, 63’ l Julianna Brannum l eng Sápmi/Norja, 2014, 4’ l Harry Johansen l sme INDIÁNA 101Kománsaaktivista LaDonna Harrisis šattai 1960-logus Ovttastuvvan stáhtaid váikkuhanfámoleamos indiána, go son vilges demokráhttasenáhtora náittosguoibmin sáhtii čuollat álgoálbmotáššiid beali. Eurohpá vuosttaseahket GO VUOIŊŊAT ČURVOT Vuoiŋŋat meaiskidit Kai Somby ja Ája-joavkku musihkkavideos. INTIAANI 101 Komanssiaktivisti LaDonna Harrisista tuli 1960-luvulla Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin intiaani, kun hän valkoisen demokraattisenaattorin vaimona saattoi ajaa alkuperäisväestön asiaa. Euroopan ensi-ilta INDIAN 101 Comanche activist LaDonna Harris became the most influential Indian in the United States in the 1960s, when being married to a white Democratic Senator enabled her to advocate the rights of Natives. European premiere KUN HENGET HUUTAVAT Henget myrskyävät Kai Sombyn ja Ájan musiikkivideossa. HEAR THE SPIRITS CRY Spirits whirl in the music video of Kai Somby and Ája. saamelaisia yössä 42 Go vuoiŋŋat čurvot 2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter nainen washingtonissa 2 4 . 1 . 1 8 : 0 0 s i i d a LaDonna Harris: Indian 101 Sápmi/Norja, 2013, 5’ l Egil Pedersen l sme l eng Sápmi/Suomi, 2014, 3’ l Ima Aikio-Arianaick l sme EALLI GUOĐĐÁ JOAVKKUS Almmái geahččala guođđit verddiidis ja čuovvut čiekŋaleamos jurdagiiddis, muhto šaddá máhccat ja gillá servoša ráŋggáštusa. UNNA GUOLÁŠ ČIERRU Maiddái ruovdegulmmehaš háliidivččii beaivvášguoli lusa Niillas Holmberga ja Hildá Läsnmana musihkkavideos. Máilmmi vuosttaseahket. ERO MIELESSÄ Mies yrittää jättää ystäväpiirinsä ja seurata kutsumustaan, mutta joutuu palaamaan ja kärsimään yhteisön rangaistuksen. KOLMIPIIKKI ITKEE Myös pieni piikkikalanen haluaisi aurinkokalan luokse Niillas Holmbergin ja Hildá Länsmanin musiikkivideossa. Maailman ensi-ilta. LEAVING THE HERD A man tries to leave his circle of friends and pursue his calling but is forced to return and suffer the punishment of the community. SMALL FISH CRYING A small fish, too, would like to reach the sun fish in a music video by Niillas Holmberg and Hildá Länsman. World Premiere saamelaisia yössä 2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter Unna guoláš čierru 2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter saamelaisia yössä Ealli guođđa joavkkus 43 2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter Sápmi/Finland-Norway, 2014, 10’ l Jouni West l sme l eng Sápmi/Suomi, 2014 ,3’ l Jussi Isokoski l sme ÁIGIN Ofelaš Áigin deaivida árpmuhis čuđiid. Vaikko dain geahččalusain buot stuorámus orru leamen gaskkohagaid su unnaoappáš, de oarbinaččaid ovttasbargovuoigŋa buktá buriid bohtosiid. WHERE THE F*CK IS VUOTSO? Rock-joavku SomBy dárkkálmuhttá davvisámi eatnandiehtaga. ÁIGIN Tiennäyttäjä Áigin kohtaa armottomat vainolaiset. Vaikka suurin vastuksista tuntuu välillä olevan oma pikkusisko, sisarusten yhteishenki tuo voittoisia tuloksia. WHERE THE F*CK IS VUOTSO? Rock-yhtye SomBy täsmentää pohjoissaamelaista maantiedettä. ÁIGIN The pathfinder Áigin meets the merciless Chudes. Although it sometimes seems that his little sister is more trouble than anyone else, the solidarity of the siblings brings good results. WHERE THE F*CK IS VUOTSO? The rock band SomBy expands on North Sámi geography. saamelaisia yössä 44 Where the F*ck is Vuotso? 2 4 . 1 . 2 0 : 0 0 guovssahasteáhter saamelaisia yössä Áigin wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii Kanada, 2014, 5’ l Darrell A. McBride l eng RETRATOS DEL BAYANO Measta juo sánihis dokumeata fállá visuálalaš bottugovažiid panamalaš Embera beaivválaš eallimis ja musihkkabottuin. INTERNÁHTTASKUVLLAID ÁRBI Poastta fárus boahtán buhtadusšeahkka ja stáhta virggálaš ándagassiiátnun čuoččáldahttet dievddus gáfestuhtti muittuid internáhttaáigodagas. RETRATOS DEL BAYANO Lähes sanaton dokumentti tarjoaa visuaalisia tuokiokuvia panamalaisen Emberan arkisesta elämästä ja musiikkihetkestä. ASUNTOLOIDEN PERINTÖ Postin tuoma korvaussekki ja valtion virallinen anteeksipyyntö laukaisevat miehessä kauhistuttavat muistot sisäoppilaitoksesta. RETRATOS DEL BAYANO A documentary with few words offers visual moments from the daily life and music making of Embera from Panama. RESIDENTIAL SCHOOL SYNDROME A benefit check delivered by the post and an official apology from the Government trigger terrible memories from the time spent in a residential school. wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a Panama, 2013, 8’ l Réalisation Collective canada iii Retratos del bayano Residential School Syndrome 45 wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii canada iii Growing Kanada, 2014, 4’ l Dominic Lafontaine l eng Kanada, 2014, 4’ l Carrison Coon-Come l eng RUOKSAT & ČÁHPPAT Čáhppes humoriin suvlejuvvon goddinballáda johtala Vladimir Vysotska jurddamáilmmi vuoiŋŋas romantihka ja sosiopatiija rájiid alde. BAJÁSŠADDAN Musihkkaskáhpu šiervves šuoŋat láidestit nieidda čuovgga ja suoivaniid geainnu ala matkkistis mánnávuođas rávesolmmožin. PUNAINEN & MUSTA Mustan huumorin sävyttämä murhaballadi liikkuu Vladimir Vysotskin hengessä romantiikan ja sosiopatian välimailla. KASVUN PAIKKA Musiikkirasian hennot soinnut vievät tytön valon ja varjojen teille matkalla lapsesta aikuiseksi. RED & BLACK A murder ballad toned by black humour moves on the borderline of romance and sociopathy, in the spirit of Vladimir Vysotski. GROWING The gentle sounds of a music box take a girl on the road between light and shadow, from childhood to adulthood. wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a 46 Red & Black wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a Kanada, 2014, 4‘ l Shane Kelsey l eng Kanada, 2014, 5’ l Kevin Papatie l ani l eng HÁLIIDAN LEAT JUSTA DÁS Lagas ustiba tragihkalaš jápmin bohciidahttá dovdduidečuohcci lávlaga váttis fáttás, nuoraid iešsorbmemis. KOKOM Čáppa gopmirdeapmi áhkkui, “kokomii”, ja oppa anishnabe-álbmogii, mii lea ceavzán historjjá riđuid siste. HALUAN OLLA JUURI TÄSSÄ Läheisen ystävän traaginen kuolema kirvoittaa koskettavan laulun vaikeasta aiheesta, nuorten itsemurhista. KOKOM Kaunis, kokeellinen kunnianosoitus isoäidille, “kokomille”, ja koko anishname-kansalle, joka on selvinnyt vahvana historian myrskyistä. NOWHERE I’D RATHER BE The tragic death of a close friend gives rise to a touching song about a difficult topic, the youth suicide. KOKOM A beautiful bow to the grandmother, kokom, and the whole Anishnabe nation which has pulled well through the storms of history. wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii Kokom canada iii Nowhere I’d Rather Be 47 wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii canada iii Uprooted Generation Kanada, 2012, 5’ l Équipe du Wapikoni mobile l fre l eng Kanada, 2013, 7’ l Réal Junior Leblanc l fre, inn l eng DIVVOJUVVON KRIITADÁVVAL Guoros kriitadávvala bálddas Manawana nuorat čállet iežaset eallima ođasin. RUOHTTASIIN BOĐUID ROHTTEJUVVON BUOLVA Sept-Îlesin internáhttaskuvla doaimmai jagiid 1951–1972. Nuorra innu máhccá dohko dahkan dihte poehtalaš gudnečájeheami indiánaskuvlla oaffariidda. KORJATTU LIITUTAULU Tyhjän liitutaulun ääressä Manawanin nuoret kirjoittavat elämänsä uusiksi. JUURILTAAN REPÄISTY SUKUPOLVI Sept-Îlesin sisäoppilaitos toimi vuosina 1951–1972. Nuori innu palaa paikalle tehdäkseen runollisen kunnianosoituksen intiaanikoulun uhreille. CORRECTING THE CHALKBOARD On a blanc chalkboard, youth from Manawan rewrite the stories of their lives. UPROOTED GENERATION The residential school of Sept-Îles was in operation from 1951 to 1972. A young Innu returns to the place to deliver a poetic tribute to the victims of the Indian school. wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a 48 Corriger le Tableau wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a Kanada, 2011, 2’ l Réal Junior Leblanc l fre l eng Kanada, 2013, 5’ l Ti-John Ambroise l inn EALLIMA KRUVDNA Poehtalaš filbma lávlu rámádusa čuohtejahkásaš muoraid fápmui ja čábbodahkii. SHASHISH Ti-John Ambroise musihkkavideo lea fuolastuvvan Eadni Eatnama duššadeamis ja mánáid boahtteáiggis. ELÄMÄN KRUUNU Runollinen filmi laulaa ylistyksen satavuotisten puiden voimalle ja kauneudelle. SHASHISH Innumuusikko Ti-John Ambroisen video kantaa huolta Äiti Maan tuhoamisesta ja lasten tulevaisuudesta. CROWN OF LIFE A poetic film sings a hymn to the strength of 100-year-old trees and to beauty. SHASHISH Ti-John Ambroise’s music video is concerned for the destruction of Mother Earth and the future of the children. wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii Shashish canada iii La Chevelure de la vie 49 wapikoni mobile 10 vuotta 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 s i i d a canada iii sápmi vii Kanada, 2013, 6’ l Délia Gunn l fre l eng Sápmi/Norja, 2014, 3 x 29’ l Ole Rune Hætta l sme MU ANTOINE-ČEAHCI Délia čeahci hállá dušše anishnabegiela, man Délia ii ádde. Go čeahci álgá leat juo lahka jámi, de Délia smiehtadišgoahtá maid čeahci ovdal vuolgima háliidivččii dadjat. MIN LÁVLAGAT Makkár musihka álgoálbmogiid ja vehádatgielaid nuorat dahket? Sámi skearroárvvoštallanjoavku čoahkkana árvvostallat máilmmi sierra guovlluid lávlagiid. SETÄNI ANTOINE Délian setä puhuu vain anishnabea, jota Délia ei ymmärrä. Kun sedän aika vääjäämättä alkaa päättyä, Délia kuvittelee, mitä tämä ennen lähtöään haluaisi sanoa. MEIDÄN LAULUMME Millaista musiikkia alkuperäiskansojen ja vähemmistökielten nuori polvi tekee? Saamelainen levyraati kokoontuu Ole Máhtte H. Gaupin johdolla arvioimaan lauluja eri puolilta maailmaa. MY UNCLE ANTOINE Délia’s uncle speaks only Anishnabe, a language that Délia does not understand. Knowing that her uncle has just a short time to live, the niece imagines what he would say before parting. OUR SONGS What kind of music is created by the young indigenous generation and those speaking minority languages? A Sámi “Juke Box Jury” gets together to assess songs from all around the world. kansat laulavat 2 5 . 1 . 1 0 : 0 0 sa j os 50 Mon Oncle Antoine Suoknaborgan – sanger av urfolk 51 52 Sohkaršohkka-klubi feat. Maxida märak Láv vardat | Lauant ai | S atu rd ay 2 4 •1 •2 0 1 5 2 2 : 0 0 — Bileaht at | Liput | Tickets 8 € 53 Tervetuloa aitojen taitojen juurille! mattilaiseksi media-alan am n aa em ksi, el sk Opi luonto-oppaa ksi, erä- ja ja ta oi nh saaro te po ar tai sityöalan taitajaksi, kä en el i.. ki ks ja en ta saam elujen tuot matkailupalv i, ks ki ko i, niks Jari Rissanen Autorentlapland Oy | Hertz International Franchisee Tel: 020 555 2540 [email protected] FILMMAT ELOKUVAT FILMS 8 årstider 17 Amautalik14 Ashiye Neikeeyon 40 Assimilašuvdna blues 36 A White Day 36 Áigin44 Áile ja áhkku 21 Boŋki39 Buoidda jorrá borrá 14 Carnaval29 Corriger le Tableau 48 Ealli guođđá joavkkus Edith & Aljosja Eligiendo un destino Ellos Sápmi El Olvido 43 30 28 23 30 Fin de 34 Giksašuvvon ealli 22 Go vuoiŋŋat čurvot 42 Growing46 Haida Raid 3: Save our waters 35 Hilbes biigá 22 Huitzilopochtli15 Hur gör man för att rädda ett folk? 31 Indigo40 O Homem Que Matou Deus O mestre e o Divino 33 18 Kaha:wi41 Kajutaijuq33 Kay Pacha 18 Kill the Mosquitoes 32 Kokom47 Punalka: El Alto Biobio 25 Red & Black Residential School Syndrome Retratos del bayano Round dance 46 45 45 16 La Chevelure de la vie 49 LaDonna Harris: Indian 101 42 La flor que vive 30 La Mallette Noire 37 Las voces de los Andes 31 Lišša23 Llaqtaypa Kawsaynin 26 Lo que quiero decirte 29 Los Decendientes del Jaguar 20 Sámi Bojá 21 Shashish49 Sisa Ñambi 19 Stálu čiegát 15 Suoknaborgan – sanger av urfolk 50 Šitty- Šitty-Báŋŋ-Báŋŋ 16 Ivnnit ja eallin 39 Jorindas resa 17 Mama Julia 26 Melkeveien37 Mirada de mujer 27 Mon Oncle Antoine 50 Moonflower38 My Legacy 38 Nadie Especial Ngurra Wanggagu Nowhere I’d Rather Be Når speilbildet lyver 19 35 47 32 The Orphan & The Polar Bear The Underground 34 41 Unna guoláš čierru Uprooted Generation 43 48 Varayuqkuna28 Virtauksia24 Vuosttaš lávkkit 24 Waka Qiruy 27 Wallmapu25 Where the f*ck is Vuotso? 44 BAGADALLIT OHJAAJAT DIRECTORS Aikio-Arianaick, Ima Ambroise, Ti-John Arpin, Nadine Belcourt, Shane Brachmayer, Scott Brannum, Julianna Christopher, Neil Coon-Come, Carrison Cuatlacuatl, Federico Dunfjell, Niels Ovllá Eira, Elle Márja Enoksen, Viktor Gamboa, Sandy Palomino Gaup, Ole Máhtte H. Gómez, Riveth Zamora Gualinga, Eriberto Gunn, Délia Grønmo, Frode 14, 15, 43 49 40 41 33 42 14, 34 46 34 32 37 38 30 24 30 19, 20 50 37 Hagerman, Maja Haig-Brown, Helen Henriksen, Elle Sofe Holmgren, Ann Hætta, Ole Rune 31 38 21 20 50 Idivuoma, Per Josef Isokoski, Jussi 23 44 Johansen, Harry Judd, Steven Paul Järvinen, Jonne Kelsey, Shane 39, 42 16 23 47 Lafontaine, Dominic Latimer, Michelle Leblanc, Réal Junior Lukachevskyi, Michail 46 41 28, 49 31 McBride, Darrell A. Monnet, Caroline Mowarin, Tyson 32, 45 37 35 Nango, Marja Bål Nieminen, Eetu Nilsen, Kjartan 22 36 16 Ochoa, Raquiel Palomino 29 Paillán, Jeannette Papatie, Kevin Pedersen, Egil Pomahuacre, Rosa Maria Sulca 25 47 22, 43 27 Quichua, Juan Pablo Quispe, Fredy Alfredo Canchari Quispe, Leydy Rodrigez 26 28 26 Ramírez, Juan Alejandro Rector, Tracy Rodriguez, Getrudina Tenorio 19 15 27 Rojas, Diana Najarro Rúa, Rogger Taboada Sarmiento, Alvaro Seppälä, Tapio Somby, Silja Strong, Amanda Sætermo, Stian 29 28 18 24 21, 39 35, 40 32 Torres, Tiago 18 Vega, Peladia Gutiérrez Vitoux, Noé 30 33 Wajstedt, Liselotte West, Jouni Wetherell, Daniel 17 44 32 Östergren, Oskar 17 Équipe du Wapikoni mobile Réalisation Collective 18 31, 45 NOTES NOTES
