LEIKKIPUISTO - Suomen elokuvakontakti ry

Transcription

LEIKKIPUISTO - Suomen elokuvakontakti ry
LEIKKIPUISTO
Laji/lajit: Dokumentti
Tekstitys: englanti
Kesto: 30 min
Ohjaus: Susanna Helke
Valmistumisvuosi: 2010
Käsikirjoitus: Susanna Helke, Jan Ijäs
Tuotantomaa: Suomi
Tuotanto: For Real Productions Oy / Cilla Werning
Alkuperäiskieli: suomi, portugali
Synopsis: “Ei uskonnossa sanota, että muslimit saa grillata ekaks!”
Lapsuudesta asti toisensa tuntenut poikaporukka kokoontuu leikkipuistoon keskellä metsäistä helsinkiläistä
lähiötä. Maailmanlaajuinen diaspora on viskannut pojat yhteen maailman eri laidoilta. Ei-mistään kotoisin
oleminen on luonut sidoksen ja oman alakulttuurinsa. Loputon läpänheitto on poikien sanallista
kukkotaistelua. Kaveria dissataan armottomasti mutta kaveria ei jätetä. Hysteerisen älämölön alla piilee
elämän suuria ja hankalia kysymyksiä.
Elokuva perustuu osittain Susanna Helken ja Jan Ijäksen käsikirjoitukseen Malmi Murderaz.
Dokumenttielokuvasta
Ensimmäinen ajatelma johon törmää avatessaan dokumenttielokuvan käsitettä on kysymys siitä ovatko
dokumenttielokuvat todellisuuden suoraa taltiointia, totuutta. Dokumenttielokuva on aina jonkun
näkökulma ja se viittaa elokuvan ulkopuoliseen maailmaan. Dokumenttielokuva käsitteen otti käyttöön
teoreetikko ja elokuvantekijä John Grierson 1920-luvulla ja määritteli sen "todellisuuden luovaksi
käsittelyksi ”. Tämän päivän dokumenttielokuvien tekijöiden ajatuksissa neutraalin totuuden ajatus onkin jo
historiaa aivan kuten tieteessä ja taiteessa sekä tiedonvälityksessä.
Dokumenttielokuvat ovat taidetta. On ajateltu, että helpoiten dokumenttielokuvan erottaa muista eifiktiivistä elokuvan lajeista se, että jos kuuntelee pelkkää ääntä ja pysyy kärryillä silloin kyse on jostakin
muusta ei-fiktiivisestä elokuvalajista joita ovat esimerkiksi: uutiskatsaukset, propagandaelokuvat,
matkailuelokuvat, kansantieteen elokuvat, tv-dokumentit ja tosi-tv .
Tehtäviä ja pohdittavaa:
Dokumenttielokuvan lajeja
Dokumenttielokuva voidaan jakaa alalajeihin. Seurantadokumentit ovat sellaisia, joissa kuvataan prosessia
ja seuranta kestää pitkään, kuukausia tai joskus jopa vuosia. Seurantadokumentin tapahtumat puhuvat
puolestaan. Yleensä vältetään selostajan ääntä. Tilannekuvaus on yksi dokumentin alalaji, siinä tarina
keskisttyy yhden tilanteen ympärille. Henkilökuvadokumentit ovat elokuvallisia muotokuvia. Niissä
elokuvan rakenteen sitoo yhteen henkilö hänen historiansa ja / tai hänen työnsä. Henkilöhahmot kertovat
itsestään. Henkilödokumentteja on tehty myös kuolleista. Henkilökuvia tehdään tavallisista ihmisistä,
suurmiehistä, taiteilijoista, tieteen ja musiikin edustajista. Henkilökohtainen dokumenttielokuva on
lajityyppi missä elokuvan tarina kerrotaan tekijän oman elämän kautta. Tekijä voi kuulua äänissä ja näkyy
usein myös kuvassa. Nykydokumenteissa on usein henkilökohtaisuutta mukana ja tämä tukee
dokumenttielokuvan määrittelyssä taidenäkökulmaa. Historiallinen dokumenttielokuva tuo historiallisia
tapahtumia nähtäväksemme ja nostaa niitä laajempaan keskusteluun. Tyypillistä tälle lajityypille on
aikalaistodistajien haastattelut, vanhat arkistoelokuvat ja –valokuvat, muu arkistomateriaali tai vaikkapa
tapahtumapaikat nykyasuissaan. Dokumenttielokuva voi olla myös elokuvallinen essee. Se on aiheen
kuvaamista, arvioimista, erittelyä ja usein myös vertailua ja tulkintaa, perusteiden esittämistä puolesta ja
vastaan, argumenttien hyväksymistä ja myös hylkäämistä.
Keskustelkaa mihin dokumenttielokuvan alalajiin Leikkipuisto- elokuva mielestänne kuuluu vai yhdisteleekö
elokuva mahdollisesti monia alalajeja.
Dokumenttielokuvalla tehtiin
Dokumenttielokuva voi muuttaa katsojansa maailmankuvan aivan kuten muutkin taiteet,
dokumenttielokuva on erinomainen tekemisen ja vaikuttamisen väline. Jouko Aaltonen siteeraa kirjassaan
Seikkailu todellisuuteen dokumenttielokuvan kouluttaja Micael Rabigerä joka on luettellut mitä kaikkea
voidaan dokumenttielokuvalla tehdä: tutkia, analysoida, havainnoida, kronikoida, tehdä johtopäätöksiä,
selittää, opettaa, paljastaa, varoittaa, syyttää, edistää, kokeilla, muistaa, säilyttää, tehdä satiiria,
shokeerata, propagoida, protestoida ja profetoida. Näin dokumenttielokuvalla tehdään aina jotakin
maailmaan, yhteiskuntaan, instituutioihin tai yksittäisiin ihmisiin kohdistuvaa.
– Pohtikaa mitä dokumenttielokuvalla Leikkipuisto mielestänne tehtiin?
Tunnetta
Dokumenttielokuvista voi parhaimmillaan herätää tunteita kuten kaikista elokuvista ja kun elokuva on
moniaistinen väline jossa kuvat ja äänet vaikuttavat tunteisiimme niin tieto ja tarinat painautuvat
muistiimme ehkä syvemmin kuin pelkkä tieto. Parhaimmillaan dokumenttielokuva antaa katsojalleen
elämyksen. Se ei ole asioiden mekaanista tallentamista kameralla vaan kuvan, äänen ja aiheen luovaa
ilmaisua mutta samalla myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai vaikkapa kansalaiskasvatuksen väline.
Dokumenttielokuvaa onkin kuvattu taiteen lisäksi vasaraksi ja aseeksi.
-Millaisia tunteita elokuva Leikkipuisto teissä herätti?
-Millaisen kuvan dokumentti Leikkipuisto halusi piirtää mieleemme, Ei-mistään kotoisin olemisesta ?
Tee itse:
Kirjoittakaa dokumenttielokuvan synopsis itsellenne tärkeästä aiheesta. Miettikää aiheenne
yhteiskunnallista käsittelyä seuraamalla viikon lehtiä ja televisiota miten aiheenne esitetään mediassa?
Pohtikaa mitä haluatte tehdä dokumentilla: selittää, opettaa, paljastaa, varoittaa, syytää, edistää, kokeilla,
muistaa, säilyttää, tehdä satiiria, shokeerata?
Tehkää synopsiksen pohjalta kuvakäsikirjoitus sarjakuvan keinoin. Pohtikaa kuvakäsikirjoituksessa mitä
kuva näyttää ja mitä ääni kertoo?
Opetusmateriaalin on tuottanut: Suomen elokuvakontakti ry
Oppimateriaalin on tehnyt mediapedagogi Hanna Laurinsalo
Lähteet:
Aaltonen Jouko 2011 Seikkailu todellisuuteen , Alaotsikko: dokumenttielokuvan tekijän opas, Like
ISBN10: 9520105875
Aaltonen, Jouko 2003. Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas
http://elokuvantaju.uiah.fi/oppimateriaali/elokuvakulttuuri/dokumentti.jsp
http://www.docpoint.info/w/dokkino/opetusmateriaali/extra1.html