Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa - Insinööri

Transcription

Esimieskokemuksesta hyötyä projektinhallinnassa - Insinööri
1/2011
Timo Relander, Yleisradio:
Esimieskokemuksesta
hyötyä projektinhallinnassa
sisältö
Pääkirjoitus ............................................... 5
t .BBJMNBNVVUUVV&TLPTFOJ
Uutisia ..................................................... 6
Neuvottelujohtajan palsta ........................... 7
t .VVUPTTFVSBBMJJLFUUÊ
Puheenjohtajan palsta
t &EVTLVOUBWBBMJUMÊIFTUZWÊU
Edunvalvontaa – palkkaus ........................ 10
t +ÊSKFTUFMNÊMMJTFTUJQBMLLBB
t 1BMLBUBKBOUBTBMMF
t 1BMLLBUVULJNVLTJTUBTFMLÊOPKBBOFVWPUUFMVJIJO
16
Turku Energiassa on työnantajan
kanssa paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista, ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies
Arto Ahonen kertoo.
Edunvalvontaa ........................................ 16
t .BULVTUBNJTFFOLVMVWBBJLBLPSWBUBBO
5VSLV&OFSHJBTTB
t 5FPMMJTVVEFOQBMLBOTBBKBUUÊIUÊÊ&,O
WBTUBWPJNBLTJ
Yhteiskunnasta ....................................... 20
t .ZÚOUFJTJÊUBMPVTOÊLZNJÊUBSKPMMB
t &MÊLFQVULJPOLVUJTUVOVUNVUUBFEFMMFFO
LÊZUÚTTÊ
Osaaminen .............................................. 22
t *OTJOÚÚSJLPVMVUVTVVEJTUVV
t J1PETVLVQPMWJIBBTUBBUZÚFMÊNÊO
t &SJUFLOJJLBULÊTJLÊEFTTÊ
Maailmalta ............................................. 28
t ,JJOBNVVUUVVNPOFMMBUBWBMMBIZWJOOPQFBTUJ
Totta ja tutkittua ...................................... 30
t *OTJOÚÚSJFOQBMLBONVPEPTUVLTFOTFMJUUÊKJFO
FUTJOUÊÊKBBSWJPJOUJB
Oikeutta.................................................. 32
t 1BMLLBVTWPJNVVUUVBUZÚTVIUFFOBJLBOB
18
Kannen kuva: Jyrki Luukkonen
2
Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä
olevan ammattiliiton rekisteröitymätön neuvottelukunta TP pyrkii tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen.
Kuvassa TP:n johto: keskellä uusi puheenjohtaja Pertti Porokari sekä varapuheenjohtajat Proliiton Antti Rinne (vas.) ja Metalliliiton Riku Aalto (oik.).
Opiskelija-asiaa ....................................... 34
Jäsentietopalvelu ..................................... 37
Nimityksiä .............................................. 38
Järjestöyhteydet....................................... 42
10.2. numero 1/2011
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry
Nya Ingenjörsförbundet UIL rf
Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs
00520 Helsinki
Puhelin, vaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
www.uil.fi
Päätoimittaja/Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2011
17.3., 28.4., 6.6., 1.9., 6.10., 10.11., 15.12.
Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011)
Painos 63 000
26
Ennen uuden televisiosarjan lavastussarjaa halliin rakennettavan studion kattoon ripustettiin 250 lamppua. Nyt sarja pyörii televisiossa ja
projektipäällikkö Timo Relander jatkaa muissa Yleisradion hankkeissa.
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka Oy Scanweb Ab
Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
39
Syyskiertueen aikana UIL-yhteisöön liittyneiden jäsenten kesken
arvottiin palkintoja. Pasi Salhoja
oli yksi onnekkaista.
UUSI
INSINÖÖRI
Aukeama
mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €
Sivu
mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €
1/2 sivu
mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €
1/4 sivu
mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN 1796-8178
3
Turun ammattikorkeakoulu
TEKNIIKAN YLEMMÄT
AMK - TUTKINNOT
Rakentaminen - Teknologiaosaamisen johtaminen - Ympäristöteknologia
Haku 7.3.-12.4.2011
Valmiuksia muuttuviin toimintaolosuhteisiin
Tämän päivän työelämässä projektimuotoinen toimintamalli korostuu, kilpailu markkinoilla on kovaa ja työn sisällön muutokset johtavat myös muutoksiin toimenkuvissa. Moni insinööri
suuntautuu esimerkiksi esimies-, projektinjohto- ja markkinointitehtäviin. Tässä vaiheessa vaaditaan uudenlaista osaamista.
Ylemmällä AMK-tutkinnolla vastataan tähän haasteeseen.
Koulutuksen sisältö
Koulutus toteutetaan työelämän ehdoilla.Tutkinto on tarkoitettu suoritettavaksi työn ohessa noin kahden vuoden kuluessa.
Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna; lähijaksoja on 2-3
päivää kuukaudessa. Voit suunnata opintojen sisältöjä oman
kiinnostuksesi mukaisesti; kanssasi laaditaan yksilöllistä kehitystä
tukeva henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Keskeinen
osa opintoja on laaja kehittämistehtävä, joka kytketään tiiviisti
työelämän tarpeisiin. Opetuksessa hyödynnetään verkostoitumista ja käytännönläheistä projektimuotoista työtapaa.
Työkokemukseksi voidaan hyväksyä myös aiemmin suoritetun
insinöörin tutkinnon jälkeen hakittu alakohtainen työkokemus.
Työkokemuksen tulee olla hankittu 1.8.2011 mennessä. Hakuohjeet löytyvät Turun ammattikorkeakoulun internetsivuilta.
Lisätietoja
Rakentaminen, Jouko Lehtonen
[email protected]
Teknologiaosaamisen johtaminen, Osmo Eerola
[email protected]
Ympäristöteknologia, Juha Leimu
[email protected]
Haku koulutusohjelmaan 2011
Hakukelpoisuus: Insinööri (AMK) -tutkinto ja vähintään
3 vuoden työkokemus koulutusta vastaavissa tehtävissä.
Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku, puhelin (02) 263 350
www.turkuamk.fi
www.turkuamk.fi
pääkirjoitus
Maailma muuttuu Eskoseni
Tammikuu 2011
K
un Kiinan johtajalta Déng Xiaopingiltä tiedus-
maailman teollisuustuotannosta. Maailman suurim-
teltiin, mitä mieltä hän on Ranskan vallanku-
mat innovaatiokeskukset löytyvät Japanista, Kiinasta ja
mouksesta, hän vastasi, että siihen on vielä liian
Etelä-Koreasta. Se, jos mikä, muokkaa maailmankart-
varhaista antaa vastausta. Deng toimi Kiinan vahvana
johtajana 1970-luvulta vuoteen 1997.
taa uusiksi.
Kiinalla on rahaa syytää niin USA:n kuin EU:nkin
Ennen Ranskan vallankumousta Kiinan, Japanin ja
kriisimaiden velkakirjoihin. Sen innovaatiotoimistoja
Intian kansantaloudet muodostivat yli 80 prosenttia
avataan jo Suomessakin. Sen avulla myös Afrikka on
maailmantaloudesta. Teollisen vallankumouksen myötä
nousemassa. Visio 2020 -seminaarissa esiintyneen
Eurooppa ja Uusi Manner kirivät ja jättivät Aasian maat
Teppo Turkin mukaan muutos on perustavanlaatuinen;
jälkeensä. Nyt Itä-Aasia on jälleen nousussa. Kahdensa-
se merkitsee länsimaille niin henkisiä, taloudellisia,
dan vuoden taantumaan on tulossa korjausliike.
kulttuurisia kuin teknologisiakin haasteita.
Sitran Itä-Aasian osaston johtajan Teppo Turkin
Haastetta tuo myös uudentyyppinen yhteiskunnal-
mukaan Kiina nousee vuoteen 2025 mennessä maail-
lis-yhteisöllinen ajattelu. Aasiassa yksilön olemassaolo
man johtavaksi teknologian kehittäjäksi. Kiina panos-
perustuu yhteisöstä saatuun lupaan eikä universaaliin
taa jo nyt tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän
ihmisoikeuteen. Tätä länsimaiden edustajien on vaikea
kuin USA. Ja Itä-Aasian maiden osuus on jo puolet
ymmärtää ja omaksua.
INSINÖÖRI
UUSI
Ilona Mäenpää
ilona.maenpaa@uil.fi
5
uutisia
Viime keväänä kemian ylemmät toimihenkilöt lakkoilivat alan ensimmäisen, heitä koskevan
työehtosopimuksen
puolesta.
nen määrä vuoden 2010 aikana.
Jäsenkunnan laskennallinen työttömyysaste oli noin 4,1 prosenttia. Pahimmillaan työttömyysaste oli vuosi sitten
noin 6 prosenttia.
Vuoden aikana myös työttömyyden
rakenne muuttui. Vuosi sitten lomautettuja oli korvaustensaajista lähes puolet.
Nyt lomautettujen osuus oli enää noin
15 prosenttia.
Käsittelyaika IAET-kassassa oli enintään kaksi viikkoa eli kassan hallituksen
asettaman tavoiteaikataulun mukainen.
YTN irtisanoi kemianteollisuuden työehtosopimuksen
Uuden Insinööriliiton piirien
puheenjohtajat vuonna 2011
■ Kemianteollisuus ja Ylemmät Toimi-
henkilöt YTN eivät ole päässeet tammikuun loppuun mennessä yhteisymmärrykseen 1.2.2011 toteutettavista
palkankorotuksista eikä ylempien toimihenkilöiden vapaa-ajalla työasioissa
matkustamisen korvaamisesta.
YTN on irtisanonut Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden
pöytäkirjan päättymään 31.5.2011.
Muutoin sopimus olisi ollut voimassa
31.3.2013 asti.
Vaikka työehtosopimus onkin irti-
Palvelualojen työnantajat
yhdistivät liittonsa
■ Suomeen syntyi vuoden vaihteessa
uusi työnantajaliitto, johon kuuluvissa
yrityksissä työskentelee noin 140 00 palkansaajaa. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry, Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY ry, Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Tieto- ja tekniikka-alojen
työnantajaliitto TIKLI ry yhdistyvät Palvelualojen työnantajat PALTA ryk:si.
Jäsenten henkilöstömäärällä mitattuna liitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.
Uuden liiton toiminta jaetaan päätoimialaryhmiin, joita ovat logistiikka,
yrityspalvelut, tietoliikenne ja muut palvelut. Logistiikkaan kuuluvat muun
muassa lento- ja maaliikenne, huolinta
sekä maaliikennepalvelut.
Yrityspalvelujen ryhmään kuuluvat
esimerkiksi asennus- sekä infra- ja turva-
6
sanottu, neuvottelut kuitenkin jatkuvat. Uusi Insinööri -lehden painoon
mennessä tilanne oli auki. Sopimuksen
jälkivaikutus takaa kuitenkin sen sisältämien työehtojen voimassa pysymisen, kunnes uusi sopimus on solmittu.
Samoin LTY-sektorilla palkkaneuvottelut olivat auki lehden painoon
mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei
päästä tulokseen, sopimus irtisanotaan
ja se päättyy helmikuun lopussa. Muuten sopimus on voimassa 28.2.2012
saakka.
palvelut. Tietoliikenneryhmässä ovat
muun muassa teleoperaattorit, media
sekä muut ICT-palvelut. Muiden palvelujen ryhmässä ovat esimerkiksi autokoulut, vapaa-ajan palvelut sekä neuvontajärjestöt.
PALTAn hallituksen puheenjohtajaksi valittiin DNA:n toimitusjohtaja
Riitta Tiuraniemi ja Toimitusjohtajana
aloittaa 1. maaliskuuta tekniikan lisensiaatti, eMBA Riitta Varpe.
Työttömyystilanne
viime joulukuussa
■
IAET-kassasta tukea saavien määrä pieneni marraskuusta 2010 vajaalla neljällä
prosentilla. Erilaisia tukia maksettiin 7 325
jäsenelle, yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.
Myös uusien hakemusten määrä pieneni. Joulukuussa saapui kaikkiaan vain
429 hakemusta, eli pienin kuukausittai-
Uusimaa
Pekka Laakso, Helsingin Ins pj
[email protected]
Länsi-Suomi
Markus Moisio
[email protected]
Itä-Suomi
Arto Puumalainen, Mikkelin Ins pj
[email protected]
Kaakkois-Suomi
Reijo Mustonen, Lappeenrannan Ins pj
[email protected]
Häme- ja Keski-Suomi
Jani-Petri Semi, Valkeakosken Ins pj
[email protected]
Pohjois-Suomi
Kimmo Hannukainen, Lapin Ins pj
kimmo.hannukainen@agnico-eagle.
com
Kymenlaakson amk:ssa
yt-neuvottelut
■
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
aloitti tammikuussa yt-neuvottelut tekniikan ja liikenteen toimialalla. Neuvottelujen lähtökohtana on muun muassa
toimialan opetustuntien väheneminen,
mikä johtuu opiskelijamäärien ja -tulojen pienenemisestä.
Toimenpiteet kohdistuvat toimialan
henkilöihin, jotka jäisivät opetustuntien
vähentyessä ilman töitä ja joita ei voida
työllistää olemassa olevissa työtehtävissä.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
tarjoaa opetusta Kotkassa ja Kouvolassa.
neuvottelujohtajan palsta
Ismo Kokko
Suunnittelualan paikalliset
neuvottelut sujuivat vain osittain
■ Suunnittelualan viime syksyn palkkaratkaisun pai-
kalliset neuvottelut eivät sujuneet aivan toivotulla
tavalla, selviää alan luottamusmiehille lähetetystä
kyselystä. Työpaikoista peräti kolmasosassa ei keskusteltu lainkaan yrityksen tai työpaikan talous-, tilaus- tai työllisyystilanteesta, vaikka ratkaisun mukaan niin piti tehdä.
– Työnantaja on ajanut paikallista neuvottelemista palkkaratkaisuihin. Silti monella työpaikalla
työnantajan edustajalla ei ollut valmiutta keskustella
taloustilanteesta luottamusmiesten kanssa, Ylemmät
Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan vastaava
asiamies Teemu Hankamäki sanoo.
– Ei voi välttyä ajatukselta, että työehtosopimuksessa sovittuja paikallisia työpaikkakohtaisia eriä kaipaavat työnantajaliitot, eivät niinkään heidän jäsenyrityksensä.
Perusteellisesti yrityksen taloustilannetta käytiin
läpi vain neljäsosassa yrityksistä. Kyselyn tuloksista
selviää, että paikallistason työnantajilla ei ollut läheskään aina valtuuksia neuvotella palkkaratkaisusta,
sillä linjaukset tehtiin yrityksen pääkonttorissa.
Työnantaja saattoi myös ilmoittaa heti kättelyssä,
että meillä mennään perälaudan mukaan.
Hankamäki ei kuitenkaan pidä palkkaratkaisun
lopputulosta kehnona.
– Suurimmassa osassa yrityksistä palkoista neuvoteltiin ja sovittiin paikallisesti. Sopimalla tehdyt
palkkaratkaisut koskevat alan ylemmistä toimihenkilöistä arviolta kahta kolmasosaa eli perälautaratkaisuun joutui tyytymään noin kolmasosa.
Neljäsosassa yrityksistä päädyttiin jakamaan 1,5
prosenttia yleiskorotuksena kaikille eikä yhtään 1,5
prosenttia pienempää ratkaisua kaiketi tehty. Se on
kohtuullinen tulos näissä vielä epävarmoissa taloudellisissa oloissa.
YTN teki suunnittelualan kyselyn joulukuussa.
Siihen vastasi 71 luottamusmiestä. He edustavat lähes 3 900 alan ylempää toimihenkilöä.
Suunnittelualan palkkaratkaisu oli viime syksyn
yleisen linjan mukainen eli kustannusvaikutukseltaan 1,5 prosenttia. Korotusten kustannusvaikutuksesta, ajankohdasta ja toteutustavasta neuvoteltiin
yritys- tai työpaikkakohtaisesti 15.11.2010 mennessä.
Jos palkankorotuksista ei päästy sopuun, työpaikoilla maksettiin niin sanotun perälaudan mukaisesti yhden prosentin yleiskorotus ja työnantaja jakoi puoli prosenttia haluamallaan tavalla.
UUSI
INSINÖÖRI
neuvottelujohtaja
Muutos seuraa liikettä
V
iime viikkoina olemme saaneet seurata median välityksellä,
kuinka Pohjois-Afrikan maissa kansa on lähtenyt liikkeelle
vaatimaan oikeuksiaan vapaan demokratian ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Pitkään jatkunut harvainvalta näyttää tulleen ainakin osaksi tiensä päähän, kun ihmiset ovat lähteneet kaduille
vaatimaan oikeuksiaan ja myös siinä onnistuneet.
Vaikka nämä tapahtumat ovat monelta osin inhimillinen tragedia muun muassa menetettyjen ihmishenkien johdosta, tapahtumat ovat osoitus siitä, että kaikkea ei voi loputtomiin sanella ja
ohjata yläpuolelta. Liike on johtamassa muutokseen. Väkivaltaa
ei tosin tule missään nimessä sallia.
Meillä Suomessa on huhtikuussa edessä eduskuntavaalit, joihin on ladattu runsaasti poliittista painetta työllisyyden, talouskasvun ja julkisen talouden sekä palveluiden osalta.
Jokainen puolue esittää muutosta. Ammattiliiton näkökulmasta toivottavaa on, että jokainen jäsen valitsee omasta mielestään parhaan vaalipaketin, joka tukee insinöörienkin työllisyyttä
ja teollisuuden menestystä. Valinta ei vielä riitä, vaan jokaisen on
lähdettävä liikkeelle ja äänestettävä näkemyksensä mukaisesti.
Muutoin muutos jää tulematta ja hyvinvoinnin kasvu saavuttamatta. Suurin este muutokselle on välinpitämättömyys.
Sama muutoksen logiikka koskee myös meidän ydintoimintaamme, palkka- ja työehtoneuvotteluja. Heti eduskuntavaalien
jälkeen alkavat kevään palkkaneuvottelut useilla eri aloilla. Neuvottelupöydässä ovat teknologia-, suunnittelu-, ICT-, ja energiateollisuuden neuvottelijat. Samoin jatkuvat pitkään kestäneet paperiteollisuuden neuvottelut.
Kahtena viime vuonna, lähinnä heikon talous- ja työllisyystilanteen johdosta, työnantajapuoli on ollut vahvoilla ja painanut
yksissä tuumin palkkakehityksen minimiin. Samoin heidän kovasti vaalimansa paikallinen sanelu on ottanut liikaa jalansijaa
tehtyjen sopimuskirjausten ansiosta.
Meidän pitää yhdessä osoittaa tahtomme paluusta normaaliin
palkkakehitykseen ja normaaliin palkankorotusmalliin, yleiskorotuksiin. Tässäkin kohtaa muutos edellyttää jäsenten tahtoa, keskustelua ja liikettä. Liike konkretisoituu lopulta fyysisenä liikkeenä pois työpaikoilta, jos tarve niin vaatii. Muutos tapahtuu
vain yhteisellä liikkeellä.
PS. Olen itsekin lähtenyt muutoksen tielle ja avannut FB-profiilin (facebook.com/ismo.kokko). Tarkoituksena on siirtää sinne
mahdollisimman paljon kevään neuvottelujen kommentointia.
Siispä tervetuloa kaikki keskustelemaan.
7
NETISTÄ
-10 %
AJATTELE MUITA.
VAKUUTA ITSESI.
NYT VOIT SAADA HENKI- JA
TAPATURMAVAKUUTUKSEN
JOPA 50 % EDULLISEMMIN.
www.henkivakuutuskuntoon.fi
Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.
Tutustu vakuutukseen osoitteessa
henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit
tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi
pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä.
8
Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta,
säästät ensimmäisen vuoden maksusta
10 % lisää.
Nyt voit jakaa turvaa myös muille. Liity
Ifin Ajattele Muita Facebook-ryhmään ja olet
mukana tukemassa Pelastakaa Lapset ry:n
kotimaan toimintaa.
puheenjohtajan
palsta
Eduskuntavaalit lähestyvät
Pertti Porokari
Tammikuu 2011
P
uolueita kiinnostavat taas kansalaisten ongel-
mintaedellytyksiä ei saa kaventaa ja siksi työuria pitää
mat. Hallitusohjelmatavoitteita julkaistaan nyt
pidentää työympäristö ja työntekijät huomioon ottaen.
kiivasta tahtia. Insinööriliitto on tehnyt omat
Eläkeiän korottamisella ei ole mitään tekemistä työ-
tavoitteensa ja painotuotetta jaetaan juuri sidosryhmille. Olemme olleet tekemässä myös Akavan ja Teol-
On jo korkea aika saada liitoille kanneoikeus myös
lisuuden Palkansaajien TP:n hallitusohjelmatavoitteita.
Suomeen. Tällainen löytyy jo muun muassa Ruotsista,
TP:n elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteet
Norjasta ja Saksasta. Työpaikkojen mielenilmaisut joh-
julkaistiin yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä pi-
tuvat lähes yksinomaan työnantajien lainrikkomuksista
detyssä lehdistötilaisuudessa 20.1.2011.
ja liittojen kanneoikeus toimisi siis näitä ennaltaehkäi-
Insinööriliitto pitää kaikkein tärkeimpänä tavoitteena työllisyyttä, jonka ympärille lähes kaikki hallitusohjelmatavoitteet linkittyvät.
sevänä. Työelämän ongelmiin on haettava parantavia
lääkkeitä, ei laastaria.
Puolueet julkistavat varovaisesti linjauksiaan, kun
Ketju alkaa laadukkaasta koulutuksesta, joka antaa
vaalit lähestyvät. Palkansaajien kannattaa kuunnella
riittävät valmiudet tuottavaan, koko yhteiskuntaa ra-
herkällä korvalla, mitä eri ammattiyhdistysjohtajat lau-
kentavaan työtehtävään, joka viime kädessä luo maa-
suvat eri asioiden sisällöistä, jotta poliitikkojen viestit
han vaurautta ja pitää hyvinvointiyhteiskunnan säily-
avautuvat.
misen ja kehittymisen mahdollisena.
Insinööriliitto on puoluepoliittisesti täysin neut-
Suomi elää tänä päivänä suurimmaksi osaksi vien-
raali ammattiyhdistys ja toivottaa kaikille liiton edus-
titeollisuuden varassa. Siksi insinöörikoulutus on koko
kuntavaaliehdokasjäsenille tasapuolisesti onnea ja me-
menestymisen keskiössä. Siksi vientiteollisuuden toi-
nestystä vaaleihin.
INSINÖÖRI
UUSI
urien pidentämisen kanssa.
9
edunvalvonta – palkkaus
Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi
Järjestelmällisesti
palkkaa
10
Lähes kaikki suomalaisorganisaatiot määrittävät
palkkapolitiikkaansa jonkinlaisen järjestelmän kautta
– niitä kutsutaan yleisesti palkkausjärjestelmiksi.
iemmat palkanmäärittelyperusteet eivät
tarpeeksi hyvin kuvanneet tehtäviä, niiden
sisältöjä tai vaativuuksia. Perinteiset mallit
eivät ota kantaa, miten yksilö suoriutuu omassa
työssään. Se on kuitenkin palkkatason tai -kehityksen näkökulmasta olennainen tekijä.
Viimeiset 20 vuotta analyyttiset, työnvaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät ovat
A
yleistyneet. Palkkausjärjestelmät perustuvat työn
vaativuuteen ja siitä suoriutumiseen. Kolmantena tekijänä voi olla markkinapalkka: mitä muualla vastaavista tehtävistä maksetaan.
– Jos ei ole määritelty selkeätä palkkapolitiikkaa, yhteisiä linjauksia esimiehen selkänojaksi
eikä ole järjestelmällisyyttä, mihin palkkataso ja
-kehitys perustuvat, niin käytännöt organisaatiossa ovat hataralla pohjalla, sanoo toimitusjohtaja
Saara Tarumo Alexander Pay Management Oy:stä.
– Palkkausjärjestelmä on väline,
jonka pitää tukea organisaation palkkapolitiikan toteuttamista, hän jatkaa.
Työyhteisössä on oltava tietoa ja taitoa
ymmärtää, mikä on sen tavoittelema palkkapolitiikka.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jukolaisen pääluottamusmies Pekka Liimataisen mukaan palkitseminen on kokonaisuus. Pelkkä palkka ei luo työyhteisön hyvinvointia, vaan se rakentuu hyvin monista asioista.
– Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on vain
osa kokonaisuutta. Lisäksi kaikki muu on otettava huomioon, kuten esimerkiksi strategia, johto
ja henkilöstö, jotka yhdessä muodostavat organisaation toiminnallisuuden.
Liimatainen korostaa, että palkkausjärjestelmä on ennen kaikkea johdon väline, jolla se saa
motivoitua työntekijöitä.
– Palkka on ihmisille tietenkin tärkeä, ja sillä
pitää tulla hyvin toimeen. Ihmiselle toteuttavana
olentona työn on oltava kuitenkin mielekästä,
minkä kautta pystyy motivoitumaan.
Työpaikoilla palkoista vaietaan
Suomalaisilla työpaikoilla ei puhuta kovinkaan
avoimesti palkoista. Työkaverien sijaan palkkaasioita mietitään ystävien tai sukulaisten kanssa.
Liimatainen arvelee, että yksi syy puhumattomuuteen on kateus muiden ansioista tai pelko kateudesta. Sen tähden hyvän palkkausjärjestelmän
tärkeä ominaisuus on läpinäkyvyys.
UUSI
INSINÖÖRI
>>
11
edunvalvonta – palkkaus
– Läpinäkyvästi määritelty palkka tuo oikeudenmukaisuuden tunteen.
Kun henkilö tulee uuteen tehtävään, tehtävämäärittelyssä lähtökohtana on työn vaativuus ja
myöhemmin siitä suoriutuminen. Määrittely alkaa hyvin ja kattavasti kirjoitetehtävänkuvalla.
Läpinäkyvän palkan tullaLäpinäkyvän
palkan määrittelyssä on ihannetilanteessa
määrittelyssä on mukana kolme tahoa: henkiesimies, palkkahallinnosta
ihannetilanteessa mukana lön
vastaava ihminen ja luottaKolmikko käy läpi
kolme tahoa: henkilön musmies.
tehtäväkuvan ja soveltaa palktaulukkoja.
esimies, palkkahallinnosta kausjärjestelmän
Myös Tarumo korostaa
Työntekijöiden
vastaava ihminen ja avoimuutta.
on luotettava siihen, että työnkäyttää harkintaa valisluottamusmies. antaja
tuneesti. Luottamukseen tarvitaan avoimuutta eikä työnantajan pidä pelätä sitä.
– Avoimuus ei tarkoita sitä, että julkistetaan
kaikkien palkat. Palkkapolitiikan voi kuitenkin
kirjata, Tarumo painottaa.
– Toisaalta en ole tavannut yhtään yritystä,
jossa ei haluta toteuttaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa.
Tasapuolisuus eri-ikäisiä kohtaan
Muita tärkeitä palkkausjärjestelmän elementtejä
ovat esimerkiksi kannustavuus ja joustavuus.
Yksi nykyisten palkkausjärjestelmien hyvä puoli
entisiin palkkataulukoihin verrattuna on se, että
nuoretkin saavat tehtäväkuvan mukaista palkkaa.
– Entisessä virastomaailmassa mitä vanhempi
oli, sitä suurempi palkkaluokka, riippumatta
mitä teki, valtiolla päätoimisena pääluottamusmiehenä toimiva Liimatainen sanoo.
Valtiolla kaikkiin henkilöstöryhmiin noudatetaan samaa palkkausjärjestelmää. Sen sijaan yksityissektorilla ylemmillä toimihenkilöillä on tyypillisesti eri järjestelmä kuin muulla henkilöstöllä.
– On johdonmukaisempaa ja työnantajankin
kannalta selvempää, että koko henkilöstö on saman järjestelmän piirissä. Eri henkilöstöryhmien
12
rajapinnassa vaativuudet voivat mennä limittäin,
Tarumo korostaa.
Vaativuutta arvioivien kriteerien on oltava relevantteja tehtävässä kuin tehtävässä. Vaativuuden arviointi ei ole tiedettä, vaan mahdollisimman objektiivinen menettely. Kun lopputuloksesta saadaan konsensus aikaan, niin se on riittävän hyvä tulos.
Tarumo, joka konsultoi organisaatioita palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmissä, kertoo, että
suoritusarviointi joskus pohdituttaa: jotkut ryhmät kokevat, ettei omalla toimialalla pysty arvioimaan suoritusta.
– On tehtävä mikä tahansa, pappi tai insinööri, niin siinä on tietty toimenkuva, tehtävällä tietty tarkoitus organisaatiossa ja tietyt keskeiset tavoitteet.
Tarumon mukaan pitää pystyä arvioimaan ja
tarkastelemaan sitä, miten kukin henkilö onnistuu työssään suhteessa odotuksiin ja tehtävän perustarkoitukseen.
Kuukausia kestävä koitos
Usein uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen
on isompi muutos kuin organisaatio kykenee ennakoimaan. Siinä kiteytetään uudella tavalla tehtävärakennetta.
Myös kaikkien osapuolien sitouttamiseen on
varattava riittävästi aikaa.
– Konsultit pystyvät toimimaan nopeallakin
aikataululla, mutta silloin käy helposti niin, että
väki ei pysy perässä eikä ehdi omaksumaan ajatusta, Tarumo sanoo.
Valmistelussa mukana oleva sisäpiiri on
yleensä hyvin sitoutunut järjestelmään. Lisäksi
esimiesten ja johdon järjestelmän soveltajina on
myös sitouduttava, samoin koko henkilöstön. ■
Suomalaisorganisaatioissa on käytössä useita
erilaisia analyyttisia, työnvaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä. Viereisellä sivulla
on esitelty kotimainen Palkkavaaka.
Huhtikuussa ilmestyvässä Uusi Insinööri
-lehdessä esitellään HAY- ja IPE-järjestelmiä.
Palkat ajan tasalle
Valtionhallinnon uudistaminen konkretisoitui, kun vuoden 2010 alussa aloittivat
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä aluehallintovirastot (AVI).
un aluehallinto järjestettiin uudestaan,
noin 6 000 henkilölle piti luoda yhteinen
palkkausjärjestelmä, sillä vanhojen virastojen palkkausjärjestelmät poikkesivat toisistaan ja
palkkataso oli erilainen.
– Jo uudistamishankkeen valmisteluvaiheessa
eri virastojen henkilöstö otti kantaa, että palkkausjärjestelmä pitää synnyttää mahdollisimman
nopeasti, kertoo ELY-keskusten jukolainen pääluottamusmies Pekka Liimatainen.
ELY-keskuksissa työskentelee 4 600 palkansaajaa.
Eduskunnan hallintovaliokunta saneli, että
palkkausjärjestelmän pitäisi valmistua vuoden
kuluessa siitä kun ELY-keskukset on synnytetty.
Urakka on kuitenkin niin suuri, ettei vuosi riittänyt.
– Nyt on sovittu, että järjestelmän neuvottelutulos on saavutettu 31. toukokuuta mennessä,
Liimatainen sanoo.
Kilpailutuksen jälkeen uudeksi järjestelmäksi
valittiin Palkkavaaka. Se ei ole ollut käytössä yhdistyneissä virastoissa aiemmin, mutta muuten se
on laajasti käytössä useissa virastoissa ja yksityisissä yrityksissä.
Työnantaja näki, että sen tähden Palkkavaa’asta
saadaan etua eli arviointikriteeristö on sellaisenaan
vertailtavissa suhteessa muihin organisaatioihin.
Vaakakupissa painoi myös se, että Palkkavaa’an
omistavalla Alexander Pay Management Oy:llä
oli eniten tarjota resursseja palkkausjärjestelmän
käyttöönottoon, koulutukseen ja ylläpitoon.
K
Valtaisa palkkauksen uudistamishanke
Alexander Pay Managementin toimitusjohtaja
Saara Tarumo arvioi, että projekti on isoin koskaan heillä ollut. Projekti on vedetty läpi todella
tiukalla aikataululla. Siinä on kuitenkin voitu
hyödyntää aiempaa dokumentointia tehtävistä,
joka on vanhoissa järjestelmissä tuotettu.
– Koska kaikissa virastoissa on ollut jo
aiemmin jokin analyyttinen järjestelmä, se on tukenut uuden luontia.
Tarumon mukaan käyttöönottovaiheeseen
jää paljon viimeisteltävää.
UUSI
INSINÖÖRI
– Palkkavaa’an vahvuus on runsas testaaminen eri toimialoilla sekä erityyppisissä tehtävissä.
Aina se näyttää tuottavan järkevän lopputuloksen organisaationkin näkökulmasta.
Liimatainenkin arvostaa Palkkavaa’an määritelmiä aiemmin käytössä olleisiin palkkausjärjestelmiin verrattuna. Asiantuntijatehtävissä
työskentelevälle Palkkavaaka tarjoaa hyvän
mahdollisuuden määritellä vaativuustason.
Pekka Liimatainen.
Vierastusta uutta kohtaan
Liimatainen kertoo, että henkilöstö ei ottanut
Palkkavaakaa kovin innostuneesti vastaan, sillä se
oli tottunut vanhoihin järjestelmiin.
– Toisaalta tiedettiin, että menee ainakin
vuosi ennen kuin voidaan ottaa Palkkavaaka
käyttöön. Sen ajan kaikki ovat euromääräisillä,
joulukuun 2009 tilanteeseen jäädytetyillä palkoilla.
Luottamusmiehet ymmärsivät, ettei vanhoja
palkkausjärjestelmiä voinut pitää enää voimassa,
sillä niiden mukaan eri puolilla virastoa palkitsemiset vaihtelisivat.
Pelkoa on herättänyt myös palkkojen aleneminen, sillä eri virastojen palkkatasoerot ovat
isoja.
– Kenelläkään ei palkka alene palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä, jos tehtävän
kuva ei muutu miksikään, Liimatainen painottaa.
Hänen arvionsa mukaan suuresta osasta insinöörejä tulee takuupalkkalaisia eli nykyinen
palkka on suurempi kuin työn vaativuus ja siitä
suoriutuminen edellyttävät. Ajatus on se, että takuupalkkalainen kuroo umpeen 1–2 vuodessa,
jonka jälkeen hän alkaa elää Palkkavaa’an mukaisesti.
– Sekä palkansaaja- että työnantajapuoli haluavat niin hyvän neuvottelutuloksen, että takuupalkkalaisia on mahdollisimman vähän ja takuupalkkalaisille ohjelman, miten nopeasti järjestelmä saadaan kurottua kiinni. ■
,5
”Kenelläkään
ei palkka alene
palkkausjärjestelmän käyttöönoton
yhteydessä, jos
tehtävän kuva ei
muutu miksikään.”
13
edunvalvonta – palkkaus
Teksti: Marketta Harinen ■ Kuvat: Antonin Halas ja Marketta Harinen
Palkkatutkimuksista
selkänojaa
neuvotteluihin
Palkkatutkimuksista saa kunnon tietoa
neuvottelupöytiin ja pohjaa omiin palkkaneuvotteluihin. Liittojen lisäksi palkkatutkimuksia tekevät monet yritysyhdistykset.
aikille ylemmille toimihenkilöille
lienevät tuttuja omien ammattiliittojen vuosittaiset palkkatutkimukset. Ylemmät Toimihenkilöt YTN kokoaa jäsenliittojensa keräämistä tiedoista
tietopakettia, josta selviävät eri alojen
keski- ja mediaanipalkat, tehtyjen ylitöiden määrä, matkustuspäivät ja muut työelämän kuviot.
Tutkittu tieto tarjoaa selkärankaa
YTN:n neuvottelijoille, kun he istuvat
neuvottelupöytään vääntämään kättä
yleisistä palkankorotuksista ja työsuhteen muista ehdoista.
YTN:n yli sadasta yritysyhdistyksestä
moni tekee myös omia palkkatutkimuksia paikallisten neuvottelujen tueksi. Niiden tuloksia käytetään hyväksi, kun palkkoja pyritään kehittämään paikallisesti.
Useimmat yritysyhdistykset toteuttavat kyselyjään parin vuoden välein ja likimain samoin kysymyksin, jotta vertailu onnistuisi.
YTN:n tutkijat auttavat yritysyhdistyksiä asiantuntijoina, jos apua tarvitaan.
He esimerkiksi tarkistavat kysymyspatteriston, jotta bugeja ei pääsisi syntymään.
K
Tärkeää paikallista tietoa
Outokummun Tornion ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys tekee palkkatutkimuksia noin puolentoista vuoden
14
välein. Pari viimeistä kyselyä on työstetty
yhdessä Raahen Rautaruukin yritysyhdistyksen kanssa.
– Palkkatutkimuksista näkee, mitä
töitä arvostetaan ja miten palkkaus on
kehittynyt vuosien varrella. Yhteistyö
Raahen kanssa on hyödyllistä, koska
palkkoja päästään vertailemaan saman
alan yritykseen täällä pohjoisessa. Olosuhteet ovat meillä ja Raahen Ruukilla
lähes samat, kertoo Tornion ylempien
luottamusmies Hannele Aikio.
Aikion mukaan kyselyistä on joskus
paljastunut hyvin alhaisia palkkoja. Ne
poikkeamat selvitetään ja asia yritetään
korjata.
Omasta tutkimuksesta on apua palkkaneuvotteluissa.
– Niistä saa kuvan meidän omasta tilanteesta, jota voi sitten verrata YTN:n
tietoihin ja muihin teknologiateollisuuden palkkatilastoihin. Myös työilmapiiriä, matkustuskorvauksia, ylitöitä ja
vaikkapa työehtosopimustavoitteita kartoittavat kysymykset antavat hyvää tietoa
paikallisista oloista.
Tornion väestä noin puolet vastaa kyselyihin ja tulokset kiinnostavat. Työnantajakaan ei ole tutkimuksen tekoa kavahtanut. Lupa kyselyn tekemiseen on tullut
helposti.
Aikion mielestä yritysyhdistyksen
palkkatutkimukset ovat tärkeä toiminta-
Janne Seppälä arvioi, että palkkatutkimusten suurin hyöty Metsolla on ollut palkkatietoisuuden lisääminen.
muoto. Samaa mieltä on Metson ylempien yritysyhdistys MYTin Janne Seppälä.
Palkkaeroja haarukoidaan
MYT on tehnytkin palkkatutkimuksia
jo lähes 20 vuoden ajan. Viimeisin oli
järjestyksessään kymmenes. Seppälän
mukaan kyselyjen tuloksilla on saatu
haarukoitua palkkaeroja eri yksiköiden
välillä ja sisällä.
– Palkkatutkimusten suurin hyöty on
ollut palkkatietoisuuden lisääminen.
Tutkimustuloksia on pystytty jonkin
verran hyödyntämään pohjana paikallisissa neuvotteluissa. Työnantaja on suhtautunut kyselyjen tutkimuksiin vaihtelevasti, mutta kun tulokset ovat olleet
suhteellisen tarkkoja, tuloksia ei ole pystynyt tyrmäämäänkään, Seppälä kertoo.
Metsolaisista ylemmistä toimihenkilöistä reilusti yli kolmasosa vastaa yleensä
tutkimuksiin.
– Mitä paremmin ihmiset tiedostavat
palkkansa suhteessa muihin, sitä paremmin palkoista pystyy puhumaan. Tutkimukset ainakin vähentävät mutu-pohjaisiin oletuksiin perustuvaa palkkatietämystä puolin ja toisin, Seppälä sanoo. ■
NOPSYn kyselyn
tulokset päätyivät lehtiin
okia Siemens Networksin (NSN) pääkaupunkiseudun
ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Nopsyn
viime vuoden palkkakysely toi uutta tietoa NSN:n palkoista. Reaaliansiot laskivat, eri yksiköiden keskipalkoissa
oli jopa satojen erojen eroja ja työntekijät kokivat työn vaativuuden mittarit epäreiluiksi.
NSN:llä voidaan huonosti, sillä usko omaan tulevaisuuteen yrityksessä horjuu ja työpaikkojen pelätään siirtyvän Kiinaan tai Intiaan.
Nopsyn kyselyn tuloksista raportoitiin useissa lehdissä,
muun muassa Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa –
yritysjohdon harmiksi.
– Kysely oli tarkoitettu yritysyhdistyksen omaan käyttöön, mutta jostain tiedot päätyivät julkisuuteen, Nopsyn
Tuula Aaltola sanoo.
Pahoittelut eivät riittäneet NSN:lle, joka arvosteli julkisuudessa Nopsyn palkkatutkimusta.
– NSN:n ulostulosta jäi vaikutelma, etteivät he olleet
perehtyneet asiaan. Onneksi liitotkin puuttuivat asiaan.
Puheenjohtajana jouduin asiasta kovan paikan eteen,
muun muassa työnantajan puhutteluun, Nopsyn puheenjohtaja ja luottamusmies Jari Ruokolainen kertoo.
N
Arvokasta tietoa saatiin
Viime vuoden kysely oli Nopsyn historian toinen. Myös
vuonna 2009 kartoitettiin NSN:n palkkoja, palkkakehitystä ja työtyytyväisyyttä pääkaupunkiseudulla.
NSN:n väki vastasi puoli tuntia vieneeseen kyselyyn
hyvin. Vastausprosentti nousi 25:een eli vastaajia oli noin
tuhat. Tulokset ovat siis yleistettävissä.
– Palkkatietojen lisäksi Nopsy sai kyselystä arvokasta
tietoa esimerkiksi siitä, koetaanko palkkarakenteiden perusteiden olevan kohdallaan, millaiseksi työkuorma koetaan eri organisaatioissa ja miten yleisesti työntekijät kokevat ikäsyrjintää, Ruokolainen selittää.
Aaltola huokaa urakan jälkeen, sillä kyselyn tulosten
yhteenveto ja analysointi oli vaativa rupeama. Työtä tehtiin
seitsemän luottamusmiehen voimin useita viikkoja, viikonloppuisinkin.
Paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa ei tarvitse
enää tyytyä arvailemaan, kun on tutkittua tietoa tarjolla.
Nopsy järjesti kyselyn tuloksista ylemmille toimihenkilöille neljä tiedotustilaisuutta, joista yksi oli englanniksi.
Tutkimus on ollut suosittua luettavaa myös Nopsyn sisäisillä verkkosivuilla, ja kiitosta on tullut runsaasti. Yritysyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi taas.
– Firma kutistuu, mutta me kasvamme, Ruokolainen
toteaa.
UUSI
INSINÖÖRI
Luottamusmies Tuula Aaltolan mukaan NSN:n henkilöstöhallintokin toivoo Nopsyn jatkavan palkkatutkimuksiaan. Niistä
on hyötyä sekä henkilöstölle että yritykselle.
Yhdessä rakentaen
Kyselyn toteuttaneet luottamusmiehet ja yrityksen johto
kävivät läpi tutkimuksen tuloksia yhdessä.
– Tutkimuksestamme myös yritys saa sellaista tietoa,
jota sillä ei ole ennestään. Siitä on hyötyä sekä henkilöstölle
että yritykselle. Me pystyimme esimerkiksi kertomaan,
millaisista asioista työhyvinvoinnin huonot tulokset koostuvat, Aaltola kertoo.
Vaikka NSN:ssä elo on ollut edunvalvonnallisesti ajoittain hyvin hankalaa, valoa on nyt näkyvissä.
– Varovaisen optimistia olemme, jotain toivoa on yhteistyön paranemisesta. Tavoitteemme on, että asioita voitaisiin miettiä rakentavasti yhdessä, Aaltola sanoo.
Sitä paitsi ei kaikki ihan surkeaa ole. Esimerkiksi naisten ja miesten välinen palkkaero näyttäisi olevan NSN:ssä
pienempi kuin samantapaisissa töissä keskimäärin. .)
15
edunvalvonta
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Kiiltävät kaukolämpökanavien tuuletusputket, jotka on
suunnitellut Turku Energian
rakennuttamispäällikkö Urpo
Holma, soveltuvat Turun vanhaan kaupunkimaisemaan.
Matkustamiseen kuluva aika
korvataan Turku Energiassa
Arto Ahonen on ylempien toimihenkilöiden varaluottamusmies Turku Energiassa. Siellä
työnantajan kanssa on paikallisesti sovittu matkustamiseen kuluvan vapaa-ajan korvaamisesta tunti tunnista periaatteella joko rahana tai vapaana, elämäntilanteen mukaan.
16
hosen mukaan on erinomaista,
että työntekijä voi itse valita, miten korvauksen haluaa. Valinta
tehdään useimmiten sen mukaan, missä
elämäntilanteessa henkilö on. Seminaarit ja koulutusmatkat ovat ainoita, joista
ei makseta matka-ajalta.
Työsuhdeasioissa työnantaja on
meillä järkevä yhteistyökumppani, joka
suhtautuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin vakavasti.
Valitettavasti näin ei ole joka yrityksessä. Sen Ahonenkin tietää.
A
Osaamista tarvitaan
Energia-ala painottuu yhä enemmän
vaativiin asiantuntijatehtäviin. Myös toimihenkilöryhmät kasvavat, mutta työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen.
Osaamista tarvitaan yhä vaativammissa tehtävissä, Ahonen sanoo.
Ala kehittyy ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Miten tärkeäksi energian,
sähkön ja lämmityksen rooli kasvaa
2010-luvulla, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa laitteet paranevat ja monimutkaistuvat, kunnossapito kehittyy ja toiminnassa tarvittava osaamistaso nousee.
Ihmiset eivät nykyään siedä sitä, että
tulee katkoja sähkön tai lämmön toimituksessa. Vaatimustason nousuun pyritään vastaamaan muun muassa henkilöstön osaamista kasvattamalla.
Paikallinen sopimus
Turku Energialla on paikallinen sopimus
kaikkien henkilöstöryhmien kanssa –
myös ylempien. Sen piiriin kuuluvat
Turku Energia –konserniin kuuluvat
emoyhtiö Turku Energia sekä tytäryhtiöt
Turku Energia Sähköverkot ja Turun
Seudun Kaukolämpö. Paikalliset sopimukset pyritään konsernissa neuvottelemaan pikaisesti valtakunnallisen sopimuksen synnyttyä. Ongelmiin haetaan
tarvittaessa apuja myös liittotasolta, jos
paikallisesti jää asioita auki.
Jos työtehtävä vaatii matkustamista,
on työnantajan tietenkin otettava se
huomioon kustannuksissa, Ahonen
miettii.
UUSI
INSINÖÖRI
Korvauskäytännöt vaihtelevia
atka-ajan korvaamisesta neuvotteleminen on aiheuttanut energiaalalla paljon päänvaivaa ja ongelmia.
Toisissa yrityksissä, kuten esimerkiksi
artikkelissa mainitussa Turku Energiassa, matka-aika korvataan yhden suhde
yhteen.
Joissakin yrityksissä matkatunnit voi
lisätä työaikasaldoon, mutta osassa matka-aika korvataan ainoastaan pienehköllä korotetulla ja verollisella päivärahalla
ja joissakin yrityksissä sitä ei korvata laisinkaan. Näin, vaikka korvaaminen työehtosopimuksen kirjauksen mukainen
tapa olisikin.
Ongelmia ovat aiheuttaneet myös
ylitöiden korvaamiset muun muassa
erisuuruisina könttäkorvauksina, jotka
eivät kata kokonaisuudessa tehtyä työmäärää. Näistä korvauskäytännöistä yri-
M
Kun työnantaja mukisematta maksaa
hotelleille ja lentoyhtiöille, miksi se ei
maksaisi työntekijälle matkustamisen aiheuttamista ylityötunneista, hän ihmettelee.
Jos työntekijän pitää matkustaa Tukholmaan kolme kertaa viikossa, olisiko
viisaampaa siirtää työpistekin sinne,
Ahonen miettii.
Vai pitäisikö työntekijän olla työssä
omalla ajalla? Sähköinen tai videoneuvottelu auttaisi alentamaan kustannuksia
murto-osaan.
Sopimuksia yhdistämässä
Ahonen on ollut Turku Energiassa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä – varsinaisena tai varalla – lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1998 lähtien. Hän
oli mukana YTN:n energian taustaryhmän toiminnassa vuonna 2007 neuvottelemassa 2010 päättynyttä sopimusta. Hänet kutsuttiin mukaan taustaryhmään
edustamaan kaupunkien energiayhtiöitä.
Vuonna 2007 käyty työehtosopimuskierros oli siinä mielessä merkittävä, että
siinä yhdistettiin kaupunkiyhtiöiden
(Enertan) ja yksityisen puolen (Finer-
tetään päästä eroon ja siirtyä lain mukaiseen, korotettuun ylityökorvaamiskäytäntöön.
Osassa energia-alan yrityksiä on käytössä työaikapankkeja, joihin henkilöstö
on ollut yleensä tyytyväisiä. Niitä ollaan
laajentamassa myös muihin yrityksiin
hyvien kokemusten rohkaisemana.
Energia-alan yrityksillä menee yleisesti erittäin hyvin, vaikka mukana olevat niin sanotut palvelualan yritykset
ovatkin sähkön tuottamista ja jakelua
heikommassa taloudellisessa asemassa.
Tämä aiheuttanee kitkaa tämän kevään
työehtosopimusneuvotteluissa, joissa on
tarkoitus sopia alan tulevista palkankorotuksista.
Maria Harju, työsuhdelakimies
gyn) sopimukset samaan Energiateollisuuden nimissä kulkevaksi sopimuskokonaisuudeksi, Ahonen kertoo.
Turku Energia yhtiöitettiin vuonna
1995 ja tuli silloin Enertan sopimuksen
piiriin.
Enertan tessissä oli kiemuraisia ja
monimutkaisia lauseita, joista ei aina
tiennyt, mitä ne tarkoittavat. Käytännössä sen kautta ei haettu korvauksia
matkustamisesta.
Turku Energiassa laaja matkustaminen on vähäistä, sillä asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi Turussa. Ahonen työskentelee Turku Energia Sähköverkot
Oy:ssä, joka on Turku Energian tytäryhtiö. Hänelle kertyy matkapäiviä keskimäärin 15 vuodessa. Korvaukset tulevat
säntillisesti kaikista ylimääräisistä tunneista, joita matkaan on käytetty.
Konsernin noin 300 työntekijästä 25
on ylempiä toimihenkilöitä. He toimivat
pääosin keskijohdossa. Toimihenkilöitä
on yli sata.
Kun työnantaja joutui vuonna 2007
rajaamaan eri työehtosopimusten piiriin
kuuluvat henkilöt, myös keskijohdolta
kysyttiin, onko alaisissa ylemmän toimihenkilön tehtäviä tekeviä henkilöitä. ■
17
edunvalvonta
Teksti: Ismo Kokko ja Marketta Harinen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen
Teollisuuden
palkansaajat
tähtää EK:n
vastavoimaksi
Teollis
puhee
rokari
tajina
ja Met
Palkansaajien yhteistyötä täytyy tiivistää ja palkkakoordinaatiota
lisätä, tuumaavat Teollisuuden Palkansaajien TP:n puheenjohtajat
Pertti Porokari, Antti Rinne ja Riku Aalto.
yönantajajärjestöjen keskittyminen Elinkeinoelämän keskusliitto
EK:n tiukkaan otteeseen on herättänyt myös Teollisuuden palkansaajia.
Kolmentoista teollisuuden tai sitä lähellä
olevan ammattiliiton rekisteröitymätön
neuvottelukunta pyrkii vastaisuudessa
tiivistämään yhteistyötään ja vahvistamaan palkkakoordinaatiotaan vastatakseen EK:n haasteeseen.
– Meidän on ryhdistäydyttävä, TP:n
puheenjohtajisto totesi yksissä tuumin.
TP aikoo pohtia ja keskustella yhteistyön tiivistämisestä jo tämän talven ja kevään aikana. Helppoa ja nopeaa muutosta ei luvannut kukaan, mutta pois ei
suljettu sitäkään mahdollisuutta, että TP
vielä jossain vaiheessa rekisteröityisi.
T
Pohdittavaa hallitusneuvotteluihin
TP julkisti elinkeinopoliittiset hallitusohjelmatavoitteensa torstaina 20.1.
TP:n mielestä seuraavan hallitusohjelman tärkein asia on työllisyyden ja
kasvun edellytysten turvaaminen.
18
Se edellyttää rakennemuutoksen parempaa hallintaa ja aktiivista työvoimapolitiikkaa, mutta myös panostamista
innovaatiotoimintaan ja uusien menestyvien toimialojen löytämistä. Valtiolta
odotetaan osallistumista investointeihin,
jotka suuntautuvat uusien teollisuusklustereiden luomiseen.
Energiapolitiikassa tavoitteena on
täysi energiaomavaraisuus.
TP esittää muun muassa kolmen uuden ydinvoimalan lisäämistä vuoteen
2030 mennessä Olkiluoto 3:n jälkeen.
Myös vesivoiman tuotantoa halutaan
lisättäväksi nykyistä tuotantolaitteistoa
päivittämällä ja hyödyntämällä lisää jo
rakennettujen vesistöjen säätövoimaa.
Tuulivoimakapasiteettia pitäisi kasvattaa
ja panostaa maalämmön ja bioenergian
sekä hukkaenergian ja energiatehokkuuden tutkimukseen.
T&K-panostuksia lisättävä
Tutkimus- ja tuotekehitysvaroja pitäisi
saada entistä enemmän vihreään ympä-
ristöteknologiaan ja biotalouteen. TP
näkee paljon mahdollisuuksia erityisesti
ympäristöteknologiassa.
T&K rahoitus on nostettava vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja valtion osuus on korotettava 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja
tuotekehitysmenoista.
TP toivoo myös, että uusi hallitus
loisi edellytyksiä uusien menestystoimialojen löytämiseksi.smo
Kaivosteollisuuteen on perustettava
klusteri, jossa ovat mukana kotimaiset
toimijat ja valtio. Uusien kaivoshankkei-
suuden palkansaajien uusi
njohtaja on UIL:n Pertti Po(oikealla). Varapuheenjohtoimivat Pron Antti Rinne
talliliiton Riku Aalto.
Teollisuuden palkansaajien uusi puheenjohtaja on UIL:n Pertti Porokari (oikealla).
Varapuheenjohtajina toimivat Pron Antti
Rinne ja Metalliliiton Riku Aalto.
den rahoittamiseksi ja käynnistämiseksi
tarvittaisiin kotimaista, riittävän suurta
ja riskinottokykyistä kaivosrahastoa.
TP kaipaa valtiolta uutta roolia yritysten omistajana: kotimaista omistusta
on lisättävä strategisesti tärkeillä aloilla.
Koulutustarpeita on ennakoitava entistä paremmin, sillä nyt on syntymässä
kokonaan uusia vihreitä ammatteja ja
ammattitaitovaatimukset muuttuvat.
Koulutuksen korkea laatu ja riittävät
resurssit on turvattava kaikilla tasoilla. ■
UUSI
INSINÖÖRI
Porokarista TP:n puheenjohtaja
TP:n puheenjohtajan pesti kiertää.
Uuden Insinööriliitto UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari valittiin uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Akavalaisilla liitoilla ei
ole tätä ennen ollut TP:n puheenjohtajuutta ja tämä koetaankin osoituksena
palkansaajien lisääntyneestä keskinäisestä luottamuksesta, joka antaa eväitä aitoon, kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön.
Varapuheenjohtajia ovat Ammatti-
liitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne ja
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
TP:n sihteeriksi valittiin UIL:n Ismo Kokko ja viestintävastaavaksi TEKin
Ari Åberg.
Teollisuuden palkansaajiin kuuluu
13 ammattiliittoa, jotka edustavat yhteensä lähes 800 000 palkansaajaa.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n liitoista TEK, UIL ja SEFE ovat TP:n jäseniä. Toivottavasti tämäkin joukko lisääntyy tulevaisuudessa.
19
yhteiskunnasta
Teksti ja kuva: Marketta Harinen
Myönteisiä
talousnäkymiä
tarjolla
Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa
myönteisiä talousnäkymiä tälle vuodelle.
Suomen kokonaistuotanto kasvaa vakaasti.
alkansaajien tutkimuslaitos (PT)
ennustaa Suomen kokonaistuotannon kasvuksi 3,5 prosenttia viime
vuodesta. Tutkimuslaitos ennusti samoja
lukemia loppuvuodesta myös viime vuodelle.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi
näyttää selviytyvän tänä vuonna hyvin,
sillä muihin Euroopan maihin ja
USA:aan verrattuna kokonaistuotanto
kasvaa enemmän. Jopa Ruotsin ennustetaan jäävän 3,4 prosenttiin, vaikka seuraakin Suomen lähituntumassa.
Venäjälle (5 prosenttia) ja Kiinalle (9
prosenttia) povataan parempaa kokonaistuotannon kasvua kuten myös muille
kehittyvien talouksien maille.
Vaikka taantuman syövereissä pelättiin Suomen juuttuneen pysyvien rakenteellisten ongelmien kierteeseen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi toisin.
– Kilpailukyky ei ole merkittävästi
heikentynyt, eikä meidän kilpailurakenteessamme ole muihin verrattuna moittimista. Tosin ihan ongelmatonta ei ole
meilläkään, Lehto totesi talouskatsauksessaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n
asiamiehille tammikuussa.
Lehto muistutti, että tutkimus- ja
tuotekehityksen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kansainvälisesti
suuri.
– Se on meidän vahvuutemme.
P
Lähes kaikki alat nousussa
Viime vuonna teollisuustuotanto lähti
nousuun lähes kaikilla Suomen keskeisillä teollisuustoimialoilla. Sama ilahdut20
Ennustepäällikkö Eero Lehdon mukaan Palkansaajien tutkimuslaitos on onnistunut talousennusteissaan suhteellisen hyvin. Nyt luvataan nousun jatkuvan.
tava suunta jatkuu tänä vuonna, mutta
vuonna 2012 tilanne tasaantuu hieman.
Paperiteollisuuden notkahdusta ja
alihankinnan siirtymistä halvempien
kustannusten maihin paikkaavat kaivosteollisuus ja metallinjalostus sekä viennin palveluvaltaistuminen, joka näkyi
viime vuonna selvästi.
– Meille on syntynyt palveluihin erikoistuneita yrityksiä kuten Outotec ja
Pöyry. Lisäksi konsernirakenteiden sisällä
on erikoistuttu palveluihin, esimerkkeinä
Nokia ja Cargotec, Lehto sanoi.
oimialaennusteyhteistyö Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
kanssa alkoi vuosia sitten. Nykyään
yhteistyö kattaa teollisuuden ja liikeelämän palvelut. Vuosittain julkaistava ennuste tuo toimialakohtaista
täsmätietoa liiton jäsenten ulottuville
ja heidän työnsä tueksi – palkansaajien näkökulmasta.
Ennuste jakautuu kolmeen osaan:
– Yleinen osa käsittelee maamme
kokonaistaloudellista kehitystä ja teollisuuden rakenneongelmia. Ennuste
perustuu PT:n omaan ennusteeseen
kuluvan ja seuraavan vuoden osalta.
Kolmas ennustettava vuosi on PT:n
makroennusteen arvio tulevasta.
– Toimialakohtainen osa ennustaa tuotannon volyymia, työllisten
T
Samalla kun viennissä liike-elämän
palvelujen osuus bruttokansantuotteesta
on noussut, teollisuuden on vähentynyt.
Työtuntien määrä kääntyi PT:n ennusteen mukaan viime vuonna kasvuun,
ja työllisten määrän kasvun odotetaan alkavan tänä vuonna.
Tänä vuonna päädyttäneen sitäkin
parempiin lukuihin. Erityisen voimakasta kasvu on rakentamisessa, tietojenkäsittelypalveluissa ja liike-elämää palvelevassa toiminnassa. ■
määrää, ansiotasoa ja yritysten kannattavuuden kehitystä kolmeksi vuodeksi.
– Riskianalyysi sisältää kvalitatiivisen arvion tuotannosta, työllisten
määrästä, ansiokehityksestä ja kannattavuudesta.
Ennuste on palkansaajien jatkuvasti päivittyvä edunvalvonnan työkalu liiton eri alojen neuvottelijoille.
Sen lisäksi käytettävissä on erillisraportti keskeisten monikansallisten
yritystemme viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä.
Raportit ovat ladattavissa liiton
jäsensivuilta Edunvalvonta – Elinkeinopolitiikka – TP toimialaraportti
-osiosta.
Heidi Husari, elinkeinopäällikkö
Teksti: Heikki Lehtinen / UP
Eläkeputki
t &MÊLFQVULFMMBFMJUZÚUUÚNZZTUVSWBO
MJTÊQÊJWÊPJLFVEFMMB UBSLPJUFUBBO
UZÚUUÚNÊLTJKÊÊOFFOPJLFVUUBTBBEBQFSVTKBBOTJPQÊJWÊSBIBBTFOLJOKÊMLFFOFMÊLLFFMMFTJJSUZNJTFFO
BTUJLVOUZÚUUÚNZZTUVSWBONBLTVO
FOJNNÊJTNÊÊSÊFMJQÊJWÊÊPO
UVMMVUUÊZUFFOKPTUZÚUÚOPOSJJUUÊWÊOWBOIBKBIÊOFMMÊPOUZÚTTÊPMPBJLBBWÊIJOUÊÊOWJJTJWVPUUBWJJNFJTFOWVPEFOBKBMUB
Eläkeputki on
kutistunut, mutta
edelleen käytössä
t 7VPTJOBoTZOUZOFJEFO
PO PMUBWB WÊIJOUÊÊO WVPUJBJUB
FOOFOQÊJWÊOUÊZUUZNJTUÊ
Vanhempien työttömien pääsyä eläkeputkeen on rajoitettu ja
virta putkeen on heikentynyt. Finanssivalvonnan tiedot eläkeputkeen siirtyneistä viime vuosilta kertovat, että sitä on käytetty etenkin teollisuuden rakennemuutoksissa.
t 7VPOOBUBJTFOKÊMLFFOTZOUZOFJMMÊJLÊSBKBPOWVPUUB
Eläkeputkeen siirtyneet
uoden 2006 alusta viime vuoden
kesäkuun loppuun työttömyysturvan lisäpäiville siirtyi eri työttömyyskassoista kaikkiaan 21 600 ihmistä.
Heidät oli irtisanottu noin kahta vuotta
ennen siirtymistä, sillä ansiopäivärahan
500 päivän enimmäisraja täyttyy siinä
ajassa.
Lisäpäiville siirtyneiden määrä tänä
aikana oli runsas prosentti suhteessa kahden miljoonan ihmisen jäsenmäärään,
joka kassoilla oli vuoden 2009 lopussa.
Vaihtelu aloittain oli suurta.
V
12 kuukauden liukuva summa
10000
Lisäpäiville siirtyneiden määrä
on laskenut ehtojen kiristyessä
ja työllisyystilanteen parannuttua. Viime
syksyltä saadaan todennäköisesti taas
nousevia lukuja.
8000
6000
4000
2000
Finanssivalvonta
UP/HL
0
1/07
7/07
1/08
7/08
1/09
7/09
1/10 6/10
Määrät ovat pudonneet paljon
Kassoissa siirtyi lisäpäiville vuonna 2006
kaikkiaan 8 500 ihmistä. Seuraavana
vuonna määrä oli pariatuhatta pienempi
ja vuonna 2008 enää 3500 ihmistä.
Vuonna 2009 lisäpäiville siirtyi vain
2100 ihmistä. Sinä vuonna lisäpäiviä
maksettiin Työttömyysvakuutusrahaston mukaan kaikkiaan 14 700 ihmiselle.
Viime vuonna ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siirtyneitä oli enää 900.
Määrä on pienentynyt sen vuoksi,
että ennen talouskriisiä työllisyystilanne
oli hyvä. Mutta lisäpäiville siirtymisen
ehtoja on myös kiristetty nostamalla vaadittavia ikärajoja.
UUSI
INSINÖÖRI
Tarkkoja tietoja lisäpäiville siirtyneistä viime vuoden loppupuolelta ei ole
vielä olemassa. Niistä alkaa näkyä se, miten eläkeputkea käytettiin talouskriisin
iskiessä syksyllä 2008.
Eläkeputki on EK:n silmätikku
Lisäpäiväoikeuden poistaminen on ollut
Elinkeinoelämän Keskusliiton tähtäimessä. Perustelu on ollut työhön osallistumisen lisääminen.
EK:n sinnikkyyden taustalla voi olla
myös se, että teollisuus on ehkä suurimmat saneerauksensa tehnyt. Vuoden
2009 alusta suurimmat työnantajat ovat
lisäksi joutuneet maksamaan jopa 80
prosenttia lisäpäivien tuomista kustannuksista enimmillään neljältä vuodelta.
EK:sta huolimatta työnantajat ovat
kyselleet Työttömyysvakuutusrahastosta
vielä viime vuonnakin lähes edellisvuoden tahtiin arvioita siitä, millaisiksi heidän omakustannusosuutensa muodostuisi, jos putkeen ihmisiä laitettaisiin. ■
21
osaaminen
Teksti: Kirsi Tamminen
Insinöörikoulutus
uudistuu
Tammikuisessa seminaarissa käsiteltiin insinöörikoulutuksen
ajankohtaisia asioita ja Inssi-hankkeen tuloksia.
nssi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Veijo Hintsanen kiitteli hankkeen aikana tekniikan ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaindeksin
nousua. Vuonna 2007 vetovoimaindeksi
oli 1,8 ja vuoden 2010 vastaava luku oli
jo 2,2.
– Ansio tästä ei varmaankaan kuulu
yksin hankkeelle, mutta kehityksen
suunta on joka tapauksessa hyvin ilahduttava, Hintsanen arvioi.
Vuosina 2006–2009 tekniikan ja liikenteen alalla keskimääräinen opiskeluaika oli nuorisoasteella 4,5 vuotta.
Hankkeen ajalta ei ole luotettavia lukuja läpäisyasteen kehittymisestä, mutta
Hintsasen mukaan luvut ovat edelleen
kaukana ammattikorkeakouluille asetetusta keskimääräisen läpäisyn tavoitteesta.
I
Amk-linjauksia hallitusohjelmaan
Johtaja Hannu Sirén antoi opetus- ja
kulttuuriministeriön tilannekatsauksen.
Viime loppuvuodesta ministeriölle luovutetun ammattikorkeakouluselvityksen
lausuntokierros päättyi tammikuun lopussa.
Selvityksessä esitettiin muun muassa
amk-rahoituksen ja hallinnon uudistamista. Johtamis- ja hallintarakennetta
ehdotetaan virtaviivaistettavaksi ja koko
perusrahoituksen siirtoa kunnilta valtiolle.
Selvityksestä ja lausuntokierrokselta
mahdollisesti nousevat linjaukset tulevat
seuraavaan hallitusohjelmaan
22
Selonteko ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista annetaan helmikuun aikana. Eduskunta edellytti vuonna
2005, että hallitus antaa viiden vuoden
kuluttua selonteon ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asemasta työelämässä ja uudistuksen vaikutuksista koulutusjärjestelmään ja työelämään.
Korkeakoulujen arviointineuvosto
on arvioinut tutkinnonuudistusta. Tutkintorakenteen toimivuuden olennainen
tavoite oli opintoaikojen lyhentäminen.
Se ei ole lainkaan toteutunut. Sen sijaan
sekä amk-opiskelijoiden mahdollisuus
jatkaa opintojaan syventämällä ammatillista osaamistaan toteutui täysin.
Lisää amk-tutkintoja tarvitaan
Teknologiateollisuus ry:n viestin seminaarin toi johtaja Mervi Karikorpi. Hän
puhui amk- yritysyhteistyöstä.
Teknologiateollisuuden pk-yritykset
uskovat kasvuun. Alle 500 hengen yrityksissä arvellaan henkilöstön kasvavan
11 prosentilla vuosina 2009–2013. Samalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä lisääntyy kuusi prosenttia
vuodesta 2009 vuoteen 2013.
Karikorven mukaan tarvittavan osaamisen taso nousee kaikissa tehtävissä.
Teknologia-alan ammattilaisen ydin on
oltava kunnossa, siis itse teknologiaosaaminen. Lisäksi tarvitaan muun muassa
yrittäjähenkisyyttä, oppimishalua ja -kykyä, projektijohtamisen, matematikan
sekä sosiaalisia taitoja.
– Teknologiateollisuuden yrityksistä
keskimäärin 85 prosenttia on sitä mieltä,
että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin tai hyvin yritysten osaamistarpeita,
mutta päätoimialojen välillä on selviä
eroja, Karikorpi sanoo.
– Pk-yrityksistä kuitenkin vain reilu
puolet on sitä mieltä, että insinöörikoulutus vastaa melko hyvin tai hyvin yritysten tarpeita. Pk-yritysten viesti on: lisää
käytännönläheisyyttä opetukseen!
Teknologiateollisuus jakaa samat
huolet monen muun tahon kanssa: Suomessa on liikaa ammattikorkeakoulujen
toimipisteitä ja insinöörikoulutuksessa
liian alhainen läpäisyaste.
Insinöörikoulutukseen uusi malli
Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori ja koulutusrakenneryhmän puheenjohtaja Matti Lähdeniemi kertoi
insinöörikoulutuksen uudistamistyöstä.
Kehittämisryhmän tehtävä oli sovittaa insinöörikoulutuksen uudistaminen
vastaamaan entistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeita ja nuorison toimintakulttuuria.
Lisäksi ryhmä tarkasteli toteutusmallia ja -kulttuuria, harjoittelua, tekniikan
yhteisen aineksen kokoa ja sisältöä sekä
kansainvälisyyden vaatimuksia.
Uuden mallin avulla yksilöllä on va-
paus koota tutkintonsa yli nykyisten hallintorajojen.
Osaamistarpeiden muuttuessa on myös mahdollisuus uudistaa moduuleita joustavasti.
Lähdeniemen mukaan malli varmistaa, että
elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa insinööriosaamista myös pienille toimialoille.
Toteutusmallissa korostuvat muun muassa
yrittäjyys, ongelmalähtöinen oppiminen, työelämävuorovaikutus sekä opiskelijan ohjaus ja oma
vastuu opiskelupolun suunnittelussa.
Ryhmä ehdottaa insinöörikoulutuksen hakukohteiksi seuraavia:
t,POF
t3BLFOOVT
t4ÊILÚ
t1SPTFTTJ
t*OGPSNBBUJPUFLOPMPHJB
t&OFSHJB
Koulutusrakennemallin uudistamisen kipupisteitä lienevät koulutusohjelmajako ja isojen
kokonaisuuksien hakukohteet. ■
UUSI
INSINÖÖRI
Työelämän muutokset
vaativat eniten nuorilta
yömarkkinoiden muutokset heijastuvat voimakkaimmin nuorten
ikäluokkien työssäkäyntiin ja uranäkymiin. 1970–1980-luvuilla syntyneistä jopa lähes puolet on tähän mennessä vaihtanut tai joutunut vaihtamaan ammattiaan työmarkkinoiden muutosten takia. Työpaikan toimiala on puolestaan vaihtunut 1960-luvun alussa syntyneillä jo lähes
joka toisella.
1950-luvulla syntyneillä 1990-luvun alun taloudellinen taantuma ja
tuotantorakenteelliset muutokset näkyvät heidän työllisyysasteensa alenemisena ja selvästi 1940-luvulla syntyneitä korkeampana työttömyytenä.
Nuoret työntekijäryhmät matkustavat työpaikan ja asuinpaikkakunnan välillä vanhempia työntekijäryhmiä useammin. Vuonna 1973 syntyneistä yli 40 prosenttia käy työssä asuinpaikkakunnan ulkopuolella.
Suomalaisen koulutusrakenteen muutos on ollut ennätyksellisen nopea. 1960-luvulla syntyneistä työllisistä enää noin 10 prosenttia on suorittanut ainoastaan perusasteen koulutuksen. 1970-luvulla syntyneistä
koulutuksen normi on ollut enemmän kuin keskiasteen tutkinnon suorittaminen.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimusohjelman tutkimuksesta. ■
T
23
osaaminen
Teksti ja kuvat: Ari Hautaniemi
iPod-sukupolvi
haastaa työelämän
Työpaikoille on rekrytoitumassa jälleen uusi, hämmentävä sukupolvi.
He ovat niitä, jotka kauhistuttavat vanhempia työtovereitaan ottamalla vuoden sapattivapaata lähteäkseen etsimään itseään Intiaan tai
niitä, jotka tekevät kolmipäiväistä työviikkoa ollakseen enemmän
perheensä parissa.
ohtamisasiantuntija Bruce Tulgan
on todennut, että siinä missä edellinen, 1970-luvulla syntynyt sukupolvi X oli lähinnä hiljaista kapinaa vallinnutta arvomaailmaa vastaan, 1981–
2000 syntyneiden Y-sukupolvi tulee äänekkäästi iPod-korvillaan ja tennarit jalassaan muuttamaan työelämän pelisääntöjä.
Tulgan on yhdysvaltalaisen konsulttiyritys RainmakerThinkingin perustaja
sekä eräs maailman johtavista asiantuntijoista, mitä tulee nuorten kykyjen johtamiseen ja eri sukupolvien vaikutukseen
työhön ja työpaikkoihin.
J
24
Hän kuvailee Y-sukupolven edustajia
”korkean tehokkuuden sekä korkeiden
ylläpitokustannusten työntekijöiksi”.
Työpaikan kulttuurista ja johtamistavoista riippuen nuoret voivat olla joko
voimavara tai konfliktin lähde.
Minä pystyn -sukupolvi
Tulganin mukaan Y-sukupolvi on varttunut 2000-luvun kiihkeimmän talouskasvun aikana. Globalisaation ja maailman
tietoverkottumisen myötä he ovat ensimmäinen aidosti globaali sukupolvi.
Kotona ja koulussa on jatkuvasti va-
Tutkijoiden mukaan Y-sukupolvi suhtautuu kriittisesti työelämän vallitseviin pelisääntöihin. Totutut tavat kiistetään, jos niille ei löydy järkeviä perusteita.
kuutettu, että he voivat muuttaa maailmaa. Heitä on rohkaistu itseilmaisuun,
vaikuttamiseen ja verkottumiseen. Y-sukupolvi onkin varustettu harvinaisen
mittavalla itseluottamuksella.
– Y-sukupolvella ei ole historiallista
sidettä vallitseviin pelisääntöihin tai johtamiskäytäntöihin. He ovat erittäin valmiita kyseenalaistamaan sellaiset olot,
joille he eivät näe perusteita. Esimiesten
onkin syytä ymmärtää, ettei tämän sukupolven työntekijä välttämättä tee, mitä
käsketään, jollei hänelle selitetä miksi,
Tulgan on todennut.
Tämä saattaa herättää närää vanhem-
missa kollegoissa. Aikaisemmat sukupolvet kun eivät ole tottuneet siihen, että
vallitsevia oloja lähdetään voimallisesti
horjuttamaan tai kritisoimaan. Varsinkaan silloin, jos kuulutaan työpaikan
nuorimpiin ja pukeudutaankin vielä totuttua rennommin.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö y-sukupolvi vaadi johtamista. Päinvastoin, he ovat lapsesta asti tottuneet siihen, että heille järjestetään virikkeitä.
Myös johtajan pitää olla innostava aktivaattori, joka muistaa antaa palautetta.
Muutos elinympäristönä
Siinä missä aiemmat sukupolvet hämmästelivät kännykkää, Y-sukupolvelle
tekstaaminen on luonnollinen kommunikointitapa ja Facebook arkinen elinympäristö. Tulganin mukaan digitaalisessa tietotulvassa surffailu on eräs uuden
sukupolven vahvuuksista.
Y-sukupolvi on tottunut ärsykkeisiin
ja ihmisten erilaisuuteen. Se vaatii uusia
haasteita pysyäkseen aktiivisena ja luovana. Lisäksi Y-sukupolvi tietää, ettei
yksi osaamisalue riitä loppuelämäksi. Jatkuva kouluttautuminen on kaiken a ja o.
Tästä johtuen Y-sukupolvelle onkin
kyettävä tarjoamaan riittävästi mielekästä tekemistä – paino sanalla ”mielekäs”. Y-sukupolven edustaja haluaa tehdä
kiinnostavia ja joustavia hommia. Siinä
missä aiemmat sukupolvet eivät edes
uneksineet siitä, että työ joustaa työntekijän eduksi, Y-sukupolvi odottaa työn
taipuvan tarvittaessa muun elämän tieltä.
Kiva työ ja elämä
Tulganin mukaan erityisesti sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien
tavoite elämässä oli päästä vakituiseen
työsuhteeseen organisaatioon, jossa edetään uraputkessa kohti ylintä huippua.
Uurastamisen palkintona oli komea ura,
jonka eteen uhrattiin mm. aika perheen
parissa.
1970-luvulla syntynyt X-sukupolvi
varttui todistaen työuupumuksen,
1980-luvun kerskakulutuksen jälkeisen
laman ja globaalin talouden heilahtelut,
jotka jättivät työlle kaikkensa antaneet
tyhjän päälle. Tästä syystä suhtautuminen työhön muuttui kyynisemmäksi ja
varauksellisemmaksi.
Tulganin mukaan Y-sukupolvi syntyi
epävarmaan maailmaan, mutta on elänyt
2000-luvun huiman kasvukauden, eikä
suhtaudu omiin mahdollisuuksiinsa pessimistisesti. Nuori ei rakenna identiteettiään vain työn varaan, eikä luovuta itsemääräämisoikeuttaan työnantajan armoille.
Y-sukupolvi haluaa kivaa työtä, joka
mahdollistaa sen, että myös muu elämä
on kivaa. Etätyö, joustavuus työajoissa ja
moderni, monipuolinen viestintäteknologia eivät ole Y-sukupolvelle enää työn
lisäominaisuuksia, vaan perusedellytyksiä.
Kaikuja Suomesta
Kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän
asiantuntijoita ja esimiehiä edustava
Akavan Erityisalat tutki viime vuonna
nuorten jäsentensä työelämäodotuksia.
Alle kolmekymppiset eivät suinkaan ole
hylkäämässä työntekoa, vaan ovat valmiita antamaan sille täydet sata prosenttia, jos vastavuoroisuus toteutuu.
Tutkimus heijastelee Tulganin ajatuksia Y-sukupolvesta: Työltä halutaan
tekemisen meininkiä, mielenkiintoisia
tehtäviä, reilua esimiestyötä, avointa ilmapiiriä ja rentoa verkostoitumista.
Joustot ovat ehdoton edellytys ja myös
itse ollaan valmiita joustamaan ja oppimaan uutta. Työlle ei haluta uhrata
muuta elämää eikä omaa terveyttä.
Lisäksi sitoutuminen yhteen työnantajaan on aiempaa heikompaa. Jos asiat
eivät nykyisessä työssä miellytä, katse
käännetään kohti uusia haasteita – vaikka
sitten pienemmällä palkalla. ■
Lähteet:
Akavan Erityisalat ry (2010) Nuoret
jäsenemme työelämässä. Akavan Erityisalojen
selvityksiä 1/2010. Libris Oy, Helsinki.
Armour, Stephanie (2005) Generation Y:
They’ve arrived at work with a new attitude.
USA Today 11/8/2005. Martin, Carolyn &
Tulgan, Bruce (2006) Executive Summary.
Managing the Generation Mix 2007.
Rainmakerthinking Inc.
UUSI
INSINÖÖRI
25
osaaminen
Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuvat: Jyrki Luukkonen
Eri tekniikat
käsi kädessä
– Teemme työkaluja käsityöläisille, kiteyttää insinööri Timo Relander
projektipäällikön tehtävänkuvansa Yleisradiossa.
Timo Relander matkustaa Helsingin ja
Tampereen studioiden välillä, tällä kertaa kuitenkin tv-sarjan lavasteissa.
etsittiin Tampereelta sopiva tila, varastona toiminut tyhjä halli. Perusteina hallin valinnalle oli 1300 neliön pylväätön
ja korkea tila sekä koko kiinteistön saaminen vuokralle.
– Tampereen kaupunki oli meille
apuna, sillä se ohjasi meitä hyvien insinöörien pariin, Relander kiittelee.
Kaikilla osa-alueilla hänellä oli joko
yleläinen tai ulkopuolinen ammattilainen mukana, sillä tekniikan repertuaaria
ei voi yksin hallita.
lassa. Seuraavana vuorossa oli ilmastointi.
– Tv-tekniikka on hupaisaa: suunnilleen kaikki sähkö, minkä tänne saamme,
meidän on ohjattava lämpönä ulos ja ennen kaikkea äänettömästi, Relander kertoo.
Ennen talotekniikkaa kuten lavastuksen rakentamista oli saatava tv-tekniikka valmiiksi. Töiden vaiheistus on
tärkeää.
– Hetkittäin tärkein vaihe oli aikataulutus, jotta tekijät eivät sotke toistensa töitä.
Tietotekniikkavaiheessa hankittiin
maanalainen kuitu, jonka kautta kuvattu
materiaali siirretään suoraan kovalevylle
Ylen Tohlopin toimitiloihin. Osa tuotannosta jälkikäsitellään siellä, osa paikan
päällä, mutta kaikki hallin tuotannot ovat
leisradiossa projektien skaala on
laaja. Timo Relander on erikoistunut tv-tuotannollisiin projekteihin, jotka sisältävät niin sanottua talotekniikkaa eli kiinteistötekniikkaa, tietotekniikkaa sekä tv-tuotantotekniikkaa.
Kuvaava esimerkki monipuolisesta
projektista on viime syksynä televisiossa
aloittanut Uusi päivä -draamasarja,
jonka valmisteluprojektissa Relander oli
alusta asti mukana. Projektipäällikkö sai
alussa ohjelman määrittelyt: sarja on iloinen, siinä on nuoria ja siinä tanssitaan.
– Joten tarvitsemme paljon sähköä
valaistukseen ja hyvää akustiikkaa, koska
meillä on musiikkia, projektipäällikkö
määritteli.
Alun perin sarjalle suunniteltiin uudisrakennus, mutta hanke keskeytyi rakennusluvasta valittamisen takia. Tilalle
Y
26
Tyhjästä hallista tv-sarjan studioksi
TV-tekniikan vaihe alkoi sähkösopimuksen teolla ja sähkökeskusten sijoittelulla halliin. Halli täytyi akustoida kunnolla, sillä sen vieressä kulkee rata ja sarjan hiljaisiakin kohtauksia äänitetään ti-
saman tien kummassakin käytettävissä.
Sarja tehdään teräväpiirtotekniikalla,
vaikka sitä ei vielä niin ajeta ulos.
Kiinteistöteknisiä tehtäviä olivat
muun muassa naamiointitilojen ja puvustamon rakentaminen: taas oli tarvetta
sähkölle, vedelle ja niin edelleen. Koko
sarja tehdään ulkokuvauksia lukuun ottamatta hallissa eivätkä Tohlopin tilat ole
näiltä osin käytettävissä.
– Hankin muun muassa parturituolin ja sen viereen viemärin, Relander
muistelee.
Uusi Päivä -sarja toteutetaan monikanavaisesti televisiossa, radiossa ja internetissä, mikä teki omat haasteensa teknisiin ratkaisuihin.
Kun tv-sarja alkoi pyöriä, Relanderin
osalta projekti oli jo päättynyt. Hän antaa korkean arvosanan suomalaiselle infrastruktuurille.
– Kireällä aikataululla ja nopeasti insinöörit saivat aikaan kaiken.
Yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa
Timo Relanderilla on 30-vuotinen ura
Yleisradiossa. Vuosien varrella hän on ollut esimies-, asiantuntija- ja päällikkötehtävissä. Nykyisen asiantuntijatehtävän vastapainona olleet esimiestehtävät
tukevat toisiaan hyvin.
– Yleisradiossa journalismi on painopiste, mutta insinöörikunta ja tekniikka
ovat talolle tärkeitä, Relander arvioi.
– Jos miettii taaksepäin, niin kaikki
uusi tekniikka on tullut insinöörien
kautta. Näin tapahtuu edelleen.
Yleisradiossa projektipäälliköiden
yhteistyö sujuu hyvin. Projekteissa työskennellään muiden henkilöstöryhmien
kanssa, minkä jälkeen on Relanderin
mielestä kiva palata kotipesään.
– Silloin päästään puhumaan insinöörien kesken.
Nykyään insinöörit pääsevät projekteihin aikaisessa vaiheessa. Yleisradiossa
on myös perusteellisia esiselvitysprojekteja, joista ei välttämättä tule varsinaisia
projekteja.
– Esiselvityksistä on muun muassa
se hyöty, että toteutettaviin projekteihin sitoudutaan kunnolla. Se olisi hukkainvestointi, jos tekisimme tarpeettomia tai epäonnistumaan tuomittuja
projekteja.
Projektipäällikön tehtävästä hyvin
UUSI
INSINÖÖRI
Tv-sarjan lavasteiden kätköissä on huima määrä televisio- ja tietotekniikkaa.
suuri osan vie kilpailuttaminen. Yleisradio noudattaa julkista hankintalakia ja
laki levittää kilpailun isoissa hankinnoissa koko Euroopan laajuiseksi. Juristeista on tullut projektipäällikön melkein tärkein työkaveri.
– Kilpailutus työllistää juristeja molemmin puolin, sekä meillä että tarjoajilla, Relander sanoo.
Insinööri määrittelee teknisesti tuotteen tai palvelun tarpeen. Tarve on kuvattava hyvin yksityiskohtaisesti, sillä tuotteiden tai yritysten nimiä ei saa tarjouspyynnöissä mainita.
Pelko tietotekniikan pettämisestä
Uransa varrelta Relander nostaa mieleenpainuvimmaksi projektiksi vuosituhannen vaihtumisen. Kuten monessa muussakin organisaatiossa tietojärjestelmät oli
saatava sellaiseen kuntoon, että ne kestäisivät vuoden 1999 vaihtumisten vuoteen
2000.
– Kukaan ei osannut sanoa, tapahtuuko jotain mullistavaa ja pelättiin, että
infrastruktuuri voi pettää. Kuitenkaan
mitään järisyttävää ei tapahtunut.
Jälkikäteisissä raporteissa ilmeni, että
lähes kaikkea, mitä etukäteen pelättiin,
tapahtui hyvin pienessä mittakaavassa.
Projektit ovat usein pitkiä, kestävät
pari, kolme vuotta. Päälliköt elävät projektien aikatauluilla: hiljaisempana aikana lomaillaan.
Tällä hetkellä lähes kaiken Relanderin työajasta vie uran isoin projekti:
uutisstudion uusiminen. Hanke on suurin sekä työmäärältään että taloudellisesti, sillä vanhentunut uutisstudio uusitaan kokonaan ja samalla se automatisoidaan.
Pari vuotta sitten alkanutta hanketta
veti ensin toinen, eläkkeelle jäämässä
oleva projektipäällikkö esiselvityksenä.
– Meille tarjottiin mahdollisuus olla
siinä samanaikaisesti töissä, jotta monta
studioprojektia vetänyt voi siirtää osaamistaan. Tämä on ollut aivan erinomainen ratkaisu, Relander sanoo.
Hän aloitti hankkeessa viime kesänä
ja syksyllä vaihtui projektipäällikkö. Yhteistä työaikaa on useampi kuukausi:
eläkkeelle siirtyvä on voinut pitää lomia
ja muita vapaita pois. Relanderin vetämänä projekti jatkuu ensi vuoteen. ■
27
maailmalta
Teksti: Pertti Porokari, puheenjohtaja
Kuvat: Matti Koskinen
Suomalainen ay-delegaatio
kävi tutustumassa SASK:n
solidaarisuushankkeisiin
Kiinassa ja maan ay-liikkeen sekä talouden nykytilanteeseen.
Kiina muuttuu monella tavalla
hyvin nopeasti
atkalle osallistuivat minun lisäkseni SASK:n toiminnanjohtaja
Janne Ronkainen, Proliiton puheenjohtaja Antti Rinne sekä kansanvälisten asioiden päälliköt Jari Hakkarainen Metalliliitosta ja Matti Koskinen
M
Proliitosta. Matka sai rahoitustukea EUrahoituksesta SASK:n kautta.
Muutama vuosi sitten kiinalaiset ihmettelivät julkisissa kulkuvälineissä ja
kaduilla kulkevaa länsimaista kulkijaa,
joka tuntui puhuvan itsekseen. Nykyisin
Kiinassa puhutaan ainakin suurkaupungeissa yleisesti matkapuhelimiin. Monilla kiinalaisilla tuntui olevan Nokian
matkapuhelin käytössään.
Tapasin edellisen kerran Kiinan ayliikettä vuonna 2007. Silloin oli vielä oikea ay-liike kovin alkutaipaleella.
China Labour Bulletinin yksi perustajajäsenistä Han Dongfang kertoi silloin epätoivoiselta kuulostavista yrityksistä levittää ay-liikettä Manner-Kiinaan
Hong Kongista käsin.
Dongfangilla on ikuinen porttikielto
Manner-Kiinaan taivaallisen rauhan aukion 1989 tapahtumien vuoksi. Hän oli
silloin yksi keskeisimmistä hahmoista
johtamassa opiskelijoiden järjestämiä
mielenosoituksia. Hänet pidätettiin ja
SASK:n Kaakkois-Aasian aluekoordinaattori Marlon Quesada (vas.), China Labour
Bulletinin johtaja Han Dongfang ja Pertti
Porokari keskustelevat CLB:n toimistossa.
28
ACFTUN:n, joka toimii lähellä kommunistista puoluetta, liittoja onkin Kiinassa noin 1,7 miljoonaa. ACFTU kerää
näiltä jäseniltä, jotka eivät yleensä itse
edes tiedä olevansa jäseniä, jäsenmaksun
0,5 prosenttia palkasta ja työnantajilta 2
prosenttia.
Jäsenmaksutulot ovat miljardiluokan
bisnestä järjestäytymisen noustessa parhaimmillaan jopa 118 prosenttiin. Kiinan
hallintoa kiinnostaa kovasti ryhtyä tekemään alakohtaisia työehtosopimuksia laajemman työrauhan saavuttamiseksi.
Ympäristön saastuminen
suuri ongelma
Metso Paper Technology Shanghai.
passitettiin vankilaan samaan selliin
keuhkotautisten vankien kanssa.
Hän sairastui myös itse ja kuin ihmeen kaupalla englantilainen ihmisoikeusaktivisti Robin Munro sai pelastettua hänet ja siirrettyä sairaalahoitoon Yhdysvaltoihin. Siellä Dongfang parannettiin,
mutta hän menetti toisen keuhkonsa.
Suomen televisiosta on tullut näistä tapahtumista kertova dokumenttikin.
Kiinassa ay-asiat parempaan suuntaan
Nykyään Han Dongfan johtaa China
Labour Bulletin liittoa Robin Munron
toimiessa apulaisjohtajana. Kun he kertovat viimeisen muutaman vuoden tapahtumista ja projekteista, asiat näyttävät kuitenkin edenneen parempaan
suuntaan.
Länsimainen media ei paljon Kiinan
todellisesta työmarkkinatilanteesta uutisoi, vaan enemmänkin etenkin Suomessa
halutaan pitää globalisaation uhkaa päällimmäisenä ja viestiä, kuinka halpaa ja
helppoa on toimia kiinalaisen työvoiman
kanssa.
Kuulimme kuitenkin, että Kiinassa
on jopa 100 työpaikkakohtaista lakkoa
tai muuta mielenosoitusta päivässä. ViUUSI
INSINÖÖRI
rallisesti lakot ovat kiellettyjä. Hallitus
ei ole kuitenkaan puuttunut työpaikkojen lakkoihin, vaan seuraa niitä toki tarkasti ja antaa työntekijöiden päästää
paineita, jotta välttyy laajamittaisemmilta seurauksilta.
Lakkoilu onkin kannattanut ja kiinalaisen tehdastyöläisen ansiotaso on noussut kovaa vauhtia. Työvoiman voimakas
vaihtuvuus nostaa myös palkkatasoa.
Vaikka tehdastyöläisille elektroniikkaja tekstiiliteollisuudessa maksetaan
alueen minipalkkatasoa, minimipalkat
nousevat vuosittain alueesta riippuen
10–20 prosenttia. Kiinalainen insinöörinpalkka on parhaimmillaan suomalaista tasoa. China Labour Bulletin arvioi
todellisiin ay-liittoihin kuuluvan jo viidenneksen työvoimasta.
Kiinan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat ympäristöongelmat, ihmisoikeudet, yleinen terveydenhuoltojärjestelmä sekä väestön ikääntyminen.
Kiinassa monet alueet ovat niin pahoin saastuneita, että siellä ei pysty hengittämään. Ympäristöteknologian viejänä Suomella voisi olla laajat markkinat
tulevaisuudessa Kiinassa, kunhan hallinto ottaa sen ensin tosissaan ohjelmaansa.
Kiinassa ei ole mitään julkista terveydenhuoltopalvelua, joten köyhän valtaväestön todellinen ongelma on mahdollinen sairastuminen. Jos ei ole rahaa,
kuolet.
Kiinan yhden lapsen politiikka on
johtamassa siihen, että työikäinen väestö
vähenee voimakkaasti suhteessa eläköityvään väestöön. Naisten eläkeikä on 55
vuotta ja miesten 60.
Väkiluku tulee laskemaan 20 seuraavan vuoden aikana. Väestö siirtyy yhä
enemmän maaseudulta kaupunkeihin ja
työikäisten suhde eläköityvään väestöön
romahtaa. ■
Alakohtaiset työehtosopimukset
puuttuvat
Kiinassa ei ole alakohtaisia työehtosopimuksia, vaan sopiminen tapahtuu työpaikkatason liitoissa. Lain mukaan työpaikkatason liitto-organisaatio on perustettava, jos yrityksessä työskentelee yli 25
työntekijää.
Tällaisia Kiinan virallisen ay liikkeen
29
totta & tutkittua
Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies
Insinöörien palkanmuodostuksen
selittäjien etsintää ja arviointia
uden Insinööriliiton vuosittain
toteuttamasta Työmarkkinatutkimuksesta saadaan erilaisin menetelmin tietoa palkkatasosta, palkan kehityksestä ja ansioiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Vuoden 2010 lopulla toteutetun Työmarkkinatutkimuksen keskeiset ansiokehitysluvut ja palkkatilastot
raportoitiin vuoden alussa ilmestyneessä
palkkaliitteessä.
Palkanmuodostuksen selittäjien yksittäisiä vaikutuksia voidaan arvioida
myös tilastollisilla menetelmillä kuten
regressioanalyysillä. Regressioanalyysillä
yksittäisten taustatekijöiden vakioidut
palkkavaikutukset saadaan tiivistetysti
selville.
Palkan muodostumiseen vaikuttavia
taustamuuttujia on valittu tässä tarkastelussa 11 kappaletta. Malli on rakennettu
ottamalla huomioon näiden selittäjien
samanaikainen yhteys palkkaan. Menetelmää sovellettaessa on kuitenkin syytä
muistaa, että kyse on tilastollisesta mallista, joka tarjoaa vain yhden tavan palkan analysointiin.
Selitettävänä muuttujana mallissa on
kyselyhetkellä kokopäivätoimisten insinöörien kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2010, logaritmimuunnoksena.
Kokonaiskuukausiansiot eivät sisällä
mahdollisia pääomatuloja, lomarahoja
tai ylityökorvauksia. Prosenttimuotoon
muunnetut kertoimet ilmoittavat kunkin selittävän muuttujan yksikkömuutoksen vaikutuksen palkkaan. Regressiomallin tuloksia voidaan näin tulkita palkan suhteellisten muutosten mukaan puhumalla ”x prosenttia enemmän tai vähemmän tienaamisesta”.
U
Palkkaan vaikuttavia tekijöitä
Ammattivuosien palkkaa lisäävä vaikutus muodostuu mallissa kahdesta selitystermistä. Valmistumisvuodesta kuluneen
ajan vaikutus on myönteinen. Tutkinnon suorittamisesta kuluneiden vuosien
30
lisääntyessä palkan kasvuennuste on jokaiselle lisävuodelle 2,7 prosenttia.
Toisaalta palkan kasvu hidastuu ajan
kuluessa valmistumisesta. Malli arvioi
esimerkiksi, että insinööritutkinnon
suorittamisen jälkeisenä vuotena palkka
kasvaa 2,7 prosentilla, mutta 20 työkokemusvuoden jälkeen lisävuosi tuo enää
keskimäärin noin yhden prosentin lisäyksen palkkaan.
Työsuhteen luonne vaikuttaa palkkaan. Vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat ennusteen mukaan keskimäärin
neljä prosenttia parempaa palkka kuin
määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät. Myös sukupuoli vaikuttaa palkkaan.
Kun muiden taustatekijöiden vaikutus
vakioidaan, naisten palkka on seitsemän
prosenttia alhaisempi kuin miesten.
Palkoissa on havaittavissa toimialakohtaisia eroja, vaikka taantuma kavensi
julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen
välistä kuilua. Mallissa työnantajasektorin osalta vertailuluokkana olevan, kuntasektorin palkat ovat pienimmät.
Vientiteollisuuden palkkatason voidaan tulkita olevan keskimäärin 7,7 prosenttia korkeampi kuin kuntasektorilla.
Suunnittelutoimistoissa työskentelevät
saavat 5,2 prosenttia suurempaa palkkaa
kuin kuntasektorilla.
Valtion ja kotimarkkinoille keskittyneiden teollisuusyritysten palkat ovat 6,4
prosenttia suuremmat kuin kuntien. Tietotekniikan palvelualan muiden tekijöiden suhteen vakioidut palkat ovat mallin
ennusteen pohjalta parhaat; keskimäärin
9,1 prosenttia suuremmat kuin kuntasektorilla.
Heikko suhdannetilanne vaikutti
kuitenkin erityisesti yksityisen sektorin
palkkojen kehitykseen.
Suuremmissa yrityksissä
korkeampi palkkataso
Yrityksen koolla ja omistusrakenteella
on vaikutusta palkkaan. Pienissä yrityk-
sissä palkat ovat pienemmät ja yrityskoon kasvaessa palkkataso kasvaa.
Henkilöstömäärän perusteella mikroyrityksiksi luokiteltavien yritysten palkat ovat mallissa alimmalla tasolla. Esimerkiksi 10–29 henkilöä työllistävien
yritysten palkat ovat keskimäärin 2,8
prosenttia mikroyritysten palkkoja suuremmat.
Suurimmissa yrityksissä eli yli 3000
henkeä työllistävissä palkat yltävät keskimäärin jo 9,6 prosenttia korkeampaan
tasoon kuin mikroyrityksissä.
Ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä
palkat ovat viisi prosenttia suuremmat
kuin kotimaisessa omistuksessa olevilla.
Työtehtävien sisältö
vaikuttaa palkkaan
Työkokemuksen ohella työtehtävien sisältö ja vaativuus ovat perinteisiä palkan
muodostuksen selittäjiä. Asematasoerojen vaikutus palkkaan on myös mallissa
suurin.
Johtotehtäviin edenneet ansaitsevat
keskimäärin 34,1 prosenttia enemmän
kuin asiantuntijatasolla työskentelevät.
Projektitehtävät työn osana ja päätyönä
ovat yleistyneet ja vaikuttavat usein työn
vastuiden lisääntymiseen. Projektien vetovastuuta sisältävät työtehtävät kasvattavat palkkaa keskimäärin 5,4 prosentilla.
Suunnittelutehtävissä työskentelevien palkat ovat vakioituna insinöörien
keskimääräistä ansiotasoa alhaisemmat.
Strategisissa johtotehtävissä työskenteleville malli ennustaa korkeinta perusansiotasoa ja ryhmää ”muut insinööritehtävät” lukuun ottamatta palkkaennuste on suunnittelutehtäviä korkeampi
erilaisissa insinööritehtävissä työskentelevillä.
Tulospalkkauksen piirissä olevat ansaitsevat 5,6 prosenttia muita insinöörejä
paremmin. Huomioitavaa on, että tulospalkkauserät eivät sisälly palkkamallissa
selitettävänä olevaan kuukausipalkkaan,
joten itsessään tulospalkkauksen piiriin
kuuluminen kasvattaa palkkatasoa.
Vaikka heikko suhdannetilanne vaikutti tulospalkkioiden saajien määrään ja
palkkioiden suuruuteen, yleiseen palkkatasoeroon se ei tässä mielessä vaikuttanut. Tulospalkkion piirissä olevissa yrityksissä kiinteät kuukausiansiot ovat ennusteen mukaan suuremmat kuin muissa
yrityksissä.
Pääkaupunkiseudulla palkat ovat korkeimmat. Muulle Uudenmaan alueelle
malli ennustaa keskimäärin 4,3 prosenttia pienempiä palkkoja kuin pääkaupunkiseudulle. Itä-Suomessa ovat palkat pienimmät; eroa pääkaupunkiseutuun on
keskimäärin 12,5 prosenttia. Maantieteellisiä palkkaeroja selittää muun muassa
elinkeinorakenne, toimialakohtaiset erot
ja esimerkiksi alueellinen työllisyystilanne.
Uudenmaan alueella palkansaajan
ostovoimaa heikentää muuta maata korkeammat asumiskustannukset, mikä ei
tässä mallissa näy.
Malli selittää 65 prosenttia palkan
vaihtelusta. Jokaista palkkaan vaikuttavaa tekijää ei ole voitu ottaa huomioon.
Yhteiskunnallisten ilmiöiden mallintaminen on yleensäkin rajallista. Työtehtävät ja asemataso liittyvät monissa tapauksissa toisiinsa, joten ne vaikuttavat
mallin vakauteen. Muut mallin ulkopuolella olevat tekijät ja satunnaisvaihtelu selittävätkin muuta osaa palkasta.
Taulukko: Työmarkkinatutkimuksen 2010 palkkamalli
Muuttuja
Vakio
B (log-prosentit)
Vaikutus
palkkaan %
(7,772)
B-kertoimen
tilastollinen
merkitsevyys
(p<0,05)
kyllä
1) Valmistumisvuosi
0,027
2,7 %
-0,00045
-0,045 %
kyllä
2) Sukupuoli - nainen
-0,073
-7,0 %
kyllä
3) Vakituinen kokopäivätyö
0,039
4,0 %
kyllä
Vientiteollisuusyritys
0,074
7,7 %
kyllä
Kotimarkkinoille keskittynyt teollisuusyritys
0,062
6,4 %
kyllä
Suunnitteluala
0,051
5,2 %
kyllä
Tietotekniikan palveluala
0,087
9,1 %
kyllä
Kaupan tai muu palvelualan yritys
0,063
6,5 %
kyllä
Valtio
0,062
6,4 %
kyllä
Muu (järjestö, muu yksityinen, muu julkinen)
0,066
6,8 %
kyllä
10-29 henkilöä
0,028
2,8 %
kyllä
30-99 henkilöä
0,045
4,6 %
kyllä
100-249 henkilöä
0,057
5,9 %
kyllä
250-499 henkilöä
0,063
6,5 %
kyllä
500-999 henkilöä
0,053
5,5 %
kyllä
1000-2999 henkilöä
0,068
7,0 %
kyllä
Vähintään 3000 henkilöä
0,092
9,6 %
kyllä
6) Ulkomaalaisomisteinen yritys
0,048
5,0 %
kyllä
Ylin johto
0,379
46,1 %
kyllä
Johto
0,293
34,1 %
kyllä
Ylempi keskijohto
0,166
18,0 %
kyllä
Alempi keskijohto
0,073
7,5 %
kyllä
Toimihenkilö
-0,204
-18,4 %
kyllä
8) Projektityövastuu - toimii projektin vetäjänä/projektipäällikkönä
0,052
5,4 %
kyllä
Strateginen
0,123
13,1 %
kyllä
Hallinto
0,047
4,8 %
kyllä
Myynti, markkinointi, ostotehtävät
0,070
7,2 %
kyllä
Palkkanosturilla arvio
omasta palkkatasosta
Opetus, koulutus
0,091
9,5 %
kyllä
Jäsensivuilla oleva palkkanosturi on myös
toteutettu regressiomenetelmällä. Palkkanosturi tuottaa palkan keskiarvoennusteen lisäksi arviot myös palkan mediaanille ja kvartiileille palkka-arvioinnin
tueksi.
Palkkanosturin arvioimat palkkatunnusluvut ovat yleisesti ottaen tarkkoja.
Tarkkuus kuitenkin vaihtelee sen mukaan kuinka tyypillisestä työnantajasta
ja/tai tehtävästä on kyse. Mitä harvinaisemmasta alasta ja tehtävästä on kyse,
sitä suurempi on palkka-arvion virhemarginaali. ■
Käyttö- ja ylläpitotehtävät
Muu insinööritehtävä
10) On tulospalkkauksen piirissä
UUSI
INSINÖÖRI
Tutkinnon ikä (vuodetw tutkinnon suorittamisesta)
Tutkinnon iän neliötermi (vuodet tutkinnon iästä neliöitynä)
kyllä
4) Työnantajan sektori; vertailuluokka: Kuntasektori
5) Työnantajan henkilöstömäärä Suomessa; vertailuluokka: 1-9
henkilöä
7) Asemataso; vertailuluokka: Asiantuntijat
9) Toimen päätehtävä; vertailuluokka: Suunnittelutehtävät
Tutkimus, tuotekehitys
0,031
3,2 %
kyllä
IT-alan tehtävät
0,031
3,1 %
kyllä
0,051
5,2 %
kyllä
0,010
1,0 %
ei
0,054
5,6 %
kyllä
Muu Uusimaa
-0,044
-4,3 %
kyllä
Häme
-0,090
-8,6 %
kyllä
Lounais-Suomi
-0,101
-9,6 %
kyllä
Keski-Suomi
-0,112
-10,6 %
kyllä
Kaakkois-Suomi
-0,104
-9,9 %
kyllä
Itä-Suomi
-0,134
-12,5 %
kyllä
Vaasan alue
-0,126
-11,8 %
kyllä
Oulun seutu
-0,065
-6,3 %
kyllä
Muu Pohjois-Suomi
-0,120
-11,3 %
kyllä
Selitettävä muuttuja
kuukausipalkan luonnollinen logaritmi
11) Työssäkäyntipaikkakunta; vertailuluokka: Pääkaupunkiseutu
Mallin selitysaste (R²)
65 %
31
oikeus
Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies ■ Kuva: David Trood / Gorilla
Palkkausta on tarkistettava
monissa kohdin työsuhteen
aikana. Tilanteet voivat liittyä
työtehtävien muutokseen, mutta
taustalla voi olla myös palkkausjärjestelmän muutos tai työvoiman vähentämisen tarve. Yleensä palkkausta koskeva muutos
nostaa palkkaa, mutta palkka
voi tietyin edellytyksin myös
alentua.
Lisääntyneen vastuun on näyttävä
myös palkkauksen
paranemisena.
yöstä maksettava palkka määräytyy
monesti yrityksessä noudatettavan
palkkausjärjestelmän perusteella. Palkkaan voi vaikuttaa myös alalla noudatettava työehtosopimus, vaikka ylempien
toimihenkilöiden työehtosopimuksissa
palkkaa koskevia määräyksiä onkin vähän.
Palkka maksetaan yleensä työhön
käytetyn ajan perusteella, eli kuukausitai tuntipalkkana. Poikkeuksena tästä on
urakkapalkka, joka perustuu pelkästään
työsuoritukseen.
Työsopimuslain mukaan työsopimuksessa pitää sopia palkan perusteesta
eli siitä, perustuuko palkka aikaan vai
suoritukseen. Lähtökohtaisesti muutoksesta pitää sopia erikseen. Työehtosopimuksen muutoksesta seuraavat muutokset tulevat toki voimaan automaattisesti.
Muut palkkauksen perusteen tai
palkkausjärjestelmän muutokset arvioidaan tapauskohtaisesti. Lähtökohta on,
että muutos ei saa vaikuttaa palkkaa
alentavasti. Esimerkiksi palkkauksen
T
32
Palkkaus voi muuttua
työsuhteen aikana
muuttaminen aikapalkasta suorituspalkkaan ei ole mahdollista työnantajan yksipuolisella päätöksellä, mikäli olot huomioon ottaen on selvää, ettei palkka tule
säilymään entisellä tasolla.
Työtehtävissä tapahtunut muutos
Peruspalkka on yleensä määritelty työtehtävien vaativuuden mukaisesti. Perus-
palkan lisäksi palkka saattaa sisältää henkilökohtaisen osan tai työn tuloksesta
riippuvaisen osan.
Kun työtehtävät muuttuvat, myös
palkan pitää muuttua työtehtäviä vastaavaksi. Selvää on, että lisääntynyt vastuu
korottaa palkkaa.
Mikäli työtehtävät eivät muutu kokonaan toisiksi, on arvioitava, onko tehtävissä tapahtunut muutos merkittävä.
Jos tehtävämuutosta voidaan pitää olennaisena, myös palkka pitää neuvotella
uudestaan.
Palkkaehdon muuttaminen
työnantajan yksipuolisella päätöksellä
Työsopimuslaista puuttuu säännös työsuhteen ehtojen muuttamisesta. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on
kuitenkin katsottu, että työsuhteen olennaisen ehdon muuttaminen on mahdollista vain sopimalla siitä työntekijän ja
työnantajan välillä.
Työsuhteen olennaisten ehtojen
muuttaminen yksipuolisesti on siten
mahdollista vain, jos työnantajalla on
lainmukainen peruste päättää työsuhde.
Työnantajalla on siis oltava työsuhteen irtisanomis- tai purkamisperuste.
Työnantajan on myös noudatettava irtisanomisaikaa eli muutokset, mikäli
työntekijä ne hyväksyy, voivat tulla voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua.
Uusia työsuhteen ehtoja pitää siis tarjota irtisanomisen vaihtoehtona. Palkan
alentaminen tulee siis kysymykseen lähinnä silloin, kun työnantaja on irtisanomassa työntekijöitä tuotannollisesta
tai taloudellisesta syystä. ■
Koonnut: Niina Suvanto, työsuhdelakimies
Vuodenvaihteen lakimuutoksia
t5ZÚFMÊLFWBLVVUVTNBLTVUOPVTJWBU
Tänä vuonna työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 22,4 prosenttia palkasta eli
0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin
viime vuonna.
Alle 53-vuotiaiden työntekijöiden
eläkemaksu on 4,7 prosenttia palkasta ja
53 vuotta täyttäneiden 6 prosenttia.
Työnantajan maksu on tänä vuonna
keskimäärin 17,1 prosenttia.
t5ZÚUUÚNZZTWBLVVUVTNBLTVUOPVTFWBU
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu
ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu nousivat 0,2 prosenttiyksikköä.
Tänä vuonna palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia
palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta
palkkasumman 1 879 500 euroon asti ja
sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta.
t:SJUUÊKJFOTBJSBVTBKBO
sosiaaliturva paranee
Yrittäjät, joilla on sekä yrittäjän eläkelain
että maatalousyrittäjän eläkelain mukainen vakuutus, saavat omavastuuajan saiUUSI
INSINÖÖRI
rauspäivärahaa molempien vakuutusten
perusteella.
t5ZÚFMÊLFMBLJFONVLBJOFO
yrittäjämääritelmä uudistuu
Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän
eläkelain mukainen yrittäjämääritelmä
laajenee. Yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa
asemassa työskentelevää henkilöä, joka
omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen
osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Siten myös työttömyysturvan yrittäjämääritelmä muuttuu.
t-PNBVUFUVJMMBPJLFVTUÊZUFFO
työttömyyspäivärahaan
Lomautuksen takia lyhennettyä työviikkoa tekevät saavat edelleen lomautuspäiviltä täyden työttömyyspäivärahan. Laki
koske niitä työntekijöitä, joiden viikoittaista työaikaa on lyhennetty vähintään
yhdellä päivällä.
t.ÊÊSÊBJLBJTUFOUZÚTPQJNVTUFO
käyttö tiukentuu
sallittua, jos sopimusten lukumäärän,
yhteenlasketun kestoajan tai niiden
muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä on pysyvä.
t5ZÚOBOUBKJMMFUVLFBFOOBMUB
ehkäisevään työterveyshuoltoon
Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon
kustannuksista maksetaan jatkossa 60
prosentin korvaus työnantajille, jotka
ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon
kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja
varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla.
t.VVUPLTJBVMLPNBBMBJTUFOPJLFVUFFO
saada työmarkkinatukea
1.1.2011 alkaen jatkuvan oleskeluluvan
saaneille ulkomaalaisille palautetaan oikeus työmarkkinatukeen oleskeluluvan
myöntämisperusteesta riippumatta. Oikeus työttömyysetuuteen ei enää ole riippuvainen siitä, onko henkilö ehtinyt
täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ennen työttömyyden alkamista. ■
Muutoksen myötä toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole enää
33
opiskelijat
www.iol.fi
IOL:n vuoden 2011 uusi hallitus aloitti
ärjestäytymiskokouksessa 13.1. päätettiin hallituksen jäsenille vastuualueet, aluevastuuyhdistykset sekä muut
edustukset.
Puheenjohtajana hallituksessa toimii
jyväskyläläinen 23-vuotias Tero Rinne,
joka opiskelee ohjelmistotekniikkaa. Varapuheenjohtajana ja toisena järjestöasioista vastaavana toimii raahelainen tietotekniikanopiskelija Juho Niemelä. Niemelä toimii Kemin, Kokkolan ja Oulun
aluevastaavana.
Toisena järjestöasioista vastaavana
toimii porilainen Mikko Tuomivirta.
Niemelä vastaa alueyhdistysten ja paikallisyhdistysten välisestä yhteistyöstä ja
Tuomivirta omasta järjestökentästä.
Aluevastuupaikkakuntina Tuomivirralla
on Tampere, Vaasa ja Forssa.
Oululaisella Jari Varjuksella on vastuullaan viestintä ja aikuisopiskelijat.
Vastuupaikkakuntina Varjuksella ovat
Kajaani, Raahe, Rovaniemi ja Ylivieska.
Tamperelaisen Oskari Timperin vastuualueina ovat ura- ja ammattikuva sekä
viestintä. Timperin vastuupaikkakuntia
ovat Valkeakoski, Hämeenlinna ja Riihimäki.
Koulutuspoliittisina vastaavina toimivat mikkeliläinen Sami Lehtinen ja
helsinkiläinen Olli Vanhoja. Lehtisen
vastuupaikkakuntia ovat Lahti, Kuopio
ja Joensuu. Vanhojan vastuupaikkakuntia ovat Turku, Lappeenranta ja Imatra.
Sosiaalipoliittisena vastaavana toimii
mikkeliläinen Ossi Lintula. Lintulan
J
IOL hallitus 2011 vasemmalta Heikki Heimonen, Oskari Timperi, Ossi Lintula, Juho Niemelä, Tero Rinne, Olli Vanhoja, Sami Lehtinen, Jari Varjus ja Mikko Tuomivirta. Kuvasta
puuttuu UIL:n hallituksen edustaja Minna Suominen.
vastuulle kuuluu myös työelämä-asiat.
Vastuupaikkakuntina Lintulalla on Jyväskylä, Seinäjoki, Kotka ja Varkaus.
Kulttuuriasioista vastaa hallituksen
varajäsen Heikki Heimonen. Hänen
vastuupaikkakuntia ovat Pori, Rauma ja
Mikkeli.
Uuden Insinööriliiton hallituksessa
Insinööriopiskelijaliittoa edustavat rau-
malainen tuotantotalouden opiskelija
Minna Suominen ja hänen varajäsenensä
Juho Niemelä.
Hallituslaisten tarkemmat yhteystiedot ovat IOL:n nettisivuilla. Sähköpostilla hallituksen jäsenet tavoittaa osoitteesta [email protected]. Ottakaa
rohkeasti yhteyttä hallituksen jäseniin! ■
Insinööriopiskelijaliiton koulutuskalenteri kevät 2011
nsinööriopiskelijaliitto ja
Uusi Insinööriliitto järjestävät keväällä suosittuja yhteyshenkilökoulutuksia. Koulutukset toteutetaan alueittain ja
ne ovat IOL:n jäsenille maksuttomia. Lisätietoja kurssien
sisällöstä ja ilmoittautumisista
on liiton nettisivuilla. Kysy
myös oman koulusi paikallisyhdistyksestä. ■
I
34
Helmikuu
Maaliskuu
12.–13.2. YH1: Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus
Länsi: Riihimäki
19.–20.2. YH1: Kokoustekniikan ja järjestötoiminnan koulutus
Itä: Kouvola,
Pohjoinen: Oulu
4.–5.3. YH2: Työnhakemisen ja palkka-asioiden koulutus
Etelä: Riihimäki
4.–5.3. YH3: Neuvottelutaidon ja työmarkkina-asioiden koulutus
Etelä: Riihimäki
11.3. Insinööriopiskelijaliiton koulutuspoliittinen seminaari
18.–19.3. YH2: Työnhakemisen ja palkka-asioiden koulutus
Helsinki
Pohjoinen: Oulu
IOL palkitsi vuoden 2010
esimerkillisimmät toimijat
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
nhoja
Kuvat: Olli Va
Vuoden paikallisyhdistys 2010 Kemin Insinöörioppilaat KeIO ry.
Palkinnon vastaanottivat Dani Alaraudanjoki
(vas.), Joni Ylihuttula ja
Liisa Hepola.
Vuoden aktiivi 2010 Leena
Koskimäki Riihimäeltä.
Insinööriopiskelijaliiton hallitus myönsi Valkeakosken Insinööriopiskelijat ry:lle kunniamaininnan hyvin tehdystä
työstä vuonna 2010. Kunniakirjan vastaanotti Eero Heiskanen (vas.) ja Mikko Soipio.
nsinööriopiskelijaliiton vuoden
2010 hallitus valitsi viimeisessä
kokouksessaan vuoden aktiivin ja
paikallisyhdistyksen sekä päätti jakaa kunniamaininnan. Vuoden aktiiviksi valittiin riihimäkeläisen
mediatekniikan opiskelija Leena
Koskimäki.
Vuoden paikallisyhdistykseksi
valittiin Kemin Insinöörioppilaat
I
UUSI
INSINÖÖRI
Tero Rinne
KeIO ry, jonka jäsenhankinta ja
toiminta kehittyivät merkittävästi
vuoden 2010 aikana. Hallitus jakoi
kunniamaininnan Valkeakosken
Insinööriopiskelijat ry:lle.
Aktiivit palkittiin Tukholmassa
IOL:n Puheenjohtajat, sihteerit ja
rahastonhoitajat -koulutuksessa
15.1.2011. ■
Vahvan vaikuttamisen
vuosi käynnistyi
usi vuosi on jälleen pyörähtänyt toiminnassamme käyntiin. Toimijat ovat vaihtuneet niin liittohallituksessa kuin paikallisyhdistyksissäkin.
Toimijoiden vaihtuessa Insinööriopiskelijaliiton koulutukset nousevat tärkeään rooliin. Niissä siirretään perinnettä ja tietotaitoa
uusille toimijoille. Tuleva vuosi asettaa niin
paikallisyhdistystoimijoillemme kuin myös
liittohallitukselle monia erilaisia haasteita.
Keväällä on jälleen eduskuntavaalit,
joissa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia päättäjiä tulevaksi neljäksi vuodeksi
maallemme valitaan. Kannustankin paikallisyhdistyksiä järjestämään paikallisesti erilaisia vaalipaneeleita ja vaalitilaisuuksia yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa.
Tällä tavalla tuodaan vaalit lähemmäksi
opiskelijoita ja motivoidaan myös heitä äänestämään. Tueksi niin paikalliseen kuin valtakunnalliseenkin vaikuttamiseen Insinööriopiskelijaliiton hallitus valmisteli viime
vuonna hallitusohjelmatavoitteet.
Kuluva vuosi on myös koulutuspoliittisen vaikuttamisen osalta merkittävä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien selvitysmiesten raportti ammattikorkeakoulujen
taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta julkaistiin joulukuussa. Nyt se on
kommenttikierroksella.
IOL lausuu tähän oman näkemyksensä
sekä seuraa aktiivisesti, mihin suuntaan rahoitusmallin uudistaminen lähtee. Kevään
aikana järjestetään myös koulutuspoliittinen
teemaseminaari, jossa käsitellään ajankohtaisia koulutuspoliittisia asioita.
Voidaan siis todeta, että kuluva vuosi on
vahvan vaikuttamisen vuosi. Ei pelkästään
liittohallitustasolla vaan myös paikallisesti.
U
35
Nyt sesonkitilauksena edullisesti.
Tilaa viimeistään 15.3.
jäsentietopalvelu tiedottaa
Teksti: Satu Sjöstedt, jäsentietopäällikkö
Palkkatilastot ja laskut lähetetty
lkuvuoden postitukset ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Suurin osa postituksista on jo perillä ja loputkin
isot postituserät matkalla.
Postitusten saapuminen perille on lisännyt väliaikaisesti
yhteydenottojen määrää tuntuvasti, mikä aiheuttaa viivettä
jäsentietopalvelun vastaus- ja käsittelyajoissa.
Joulukuiset muistutukset sekä jäsenmaksulaskut myös
muistuttelevat alennuksen hakemisesta, minkä tähden alennuskäsittelyiden viive on kasvanut.
Muutoksissa on olennaista yhteydenoton ajankohta. Jos
esimerkiksi olet liittymässä kauttamme työttömyyskassaan,
liittyminen alkaa siitä päivästä, kun olet asiasta ollut yhteydessä, vaikka vastaus tuleekin myöhemmin.
Jäsentietopalvelu kiittää kärsivällisyydestä ja purkaa jonot mahdollisimman pikaisesti.
A
Alennushakemukset
Muistathan, että alennusohjeiden mukaisesti alennusta voi
hakea vain tositteen perusteella. Alennusta voi hakea siinä
vaiheessa, kun pystyy tositteella osoittamaan ehtona olevan
viiden kuukauden täyttymisen – siis lähinnä jälkikäteen.
Liitä siis aina mukaan tosite, josta alennukseen oikeuttava
syy sekä ajanjakso vähintään viiden kuukauden osalta ilmenevät. Muussa tapauksessa alennusta ei voida käsitellä. Alennusohjeet ovat verkkosivuillamme kohdassa Jäsenyys > Jäsenmaksut.
Voit vielä hakea alennusta myös vuodelle 2010, mutta
hakemus on tehtävä pikaisesti.
Jos olet jo hakenut alennusta etkä vielä ole saanut vastausta, huomioithan, että täysimääräisen jäsenmaksun voi
maksaa myös kuukausierissä laskun mukaisesti.
Ellet siis vielä ole saanut päätöstä, voit maksaa normaalisuuruisen kuukausierän, jonka maksaminen huomioidaan
alennuspäätöksessä.
Jäsenmaksujen maksaminen
Vuoden 2011 normaalisuuruisen jäsenmaksun voit laskun
mukaisesti maksaa joko kerralla tai kuukausierissä. Käytä
aina laskulla olevaa viitenumeroa.
Jos käytät virheellistä viitenumeroa, ilmoita siitä jäsentietopalvelulle sähköpostitse kertomalla jäsennumerosi tai
syntymäaikasi, käyttämäsi viitenumero sekä maksupäivä.
Näillä tiedoilla jäsentietopalvelu saa kohdistettua maksun laskullesi. ■
Uusi jäsenetu – www.jasenedut.fi
usi Insinööriliitto ja Jäsenedut ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Jäsenedut on erikoistunut tarjoamaan jäsenetuja akavalaisille ammattiliitoille. Yhteistoiminnassa on
19 akavalaista ammattijärjestöä. Jäsenpalvelujen tuottamiseen ei käytetä liittojen rahoja euroakaan, vaan Jäsenedut
toimii mainosrahoitteisesti.
Osoitteessa www.jasenedut.fi on tietoa uusimmista
eduista. Etujen tarjoajia on melkein 50 ja niitä tulee koko
ajan lisää.
Jos haluaa lähemmin tutustua etujen sisältöön, niin se
edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteritietoja ei luovuteta kenellekään ulkopuoliselle. Palvelujen/etujen tarjoajat eivät
halua, että heidän antamansa edut ovat kaikkien nähtävillä,
siksi vaaditaan rekisteröityminen.
Jos olet Facebookissa, voi liittyä tykkäjiin, jolloin saa
omaan profiiliin tietoa uusista eduista sitäkin kautta.
Jokainen jäsen voi vaikuttaa palvelun tuottamiseen. Jasenedut.fi ottaa mielellään vastaan ideoita ja toiveita palvelun kehittämiseksi. Lisäksi voi ehdottaa myös yksittäisiä yri-
U
UUSI
INSINÖÖRI
tyksiä, joista toivoo jäsenetuja. Niitä voi lähettää Jäsenetujen
www-sivuilla olevaan palautelaatikkoon.
Kaikkien helmikuun loppuun mennessä palveluun rekisteröityneiden kesken arvotaan kolme kappaletta à 149
euron lahjakortteja Ikaalisten kylpylään!
Arvonta suoritetaan 1. maaliskuuta. ■
teessa:
t
i
o
s
o
i
s
ut itselle
d
e
a
a
k
Klik
ut.fi
ed
n
e
s
a
j
.
w
ww
37
nimityksiä
Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Tuulikki Holopainen
Mikko Wikstedtistä
uusi järjestöjohtaja
nsinööri Mikko Wikstedt aloitti vuoden alussa järjestöjohtajana Uudessa Insinööriliitossa. Kuuluminen insinööriyhteisöön ja yhdessä toimiminen sekä vaikuttaminen on hänelle tärkeätä. Siksi hän haluaa myydä ja markkinoida insinööriaatetta
muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.
Myyntiä ja markkinointia 47-vuotias Wikstedt on tehnyt
päätyökseen viimeiset 15 vuotta amerikkalaisten yritysten kansainvälisissä myyntitehtävissä. Hän vastasi Glenairin Suomen
organisaatiosta sekä Patria Land & Armament ajoneuvoprojekteista maailmanlaajuisesti.
Järjestökentässä hänet tunnetaan hyvin, olihan hän vielä
viime vuoden lopussa sekä Uuden Insinööriliiton että Helsingin Insinöörien ja IAET-kassan hallituksen jäsen.
Järjestökenttä on voimakkaassa muutoksessa ja sillä on monenlaisia haasteita vastassaan. Kysyimme uudelta järjestöjohtajalta, mikä on hänen näkemyksensä järjestöjen tulevaisuudesta?
Sopimusyhteiskuntaan kuuluvat olennaisena osana järjestöt, jotka ajavat jäsentensä etuja, Wikstedt kiteyttää.
Suurimpana haasteena hän pitää sitä, että saadaan ihmiset
tekojen ja toiminnan kautta ymmärtämään, miten tärkeätä liittoon kuuluminen on. Ettei kenenkään tarvitse sitten liian myöhään pahimman jälkeen todeta, että olisi ollut hyvä kuulua liittoon.
Järjestötyö perustuu ennen kaikkea keskinäiseen luottamukseen, Wikstedt vakuuttaa. Mitä sovitaan, siitä on pidettävä
kiinni. Muuten emme pysty toimimaan. Tässä asiassa akavalai-
I
Mikko Wikstedt suuntaa liiton resursseja alueelliseen toimintaan.
sessa yhteisössä on parantamisen varaa.
Wikstedt on oppinsa saanut toimimalla useiden eri insinöörijärjestöjen hallituksissa puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, jäsenenä sekä muissa luottamustehtävissä vuodesta 1984
lähtien. Vuosina 1988–1989 hän toimi kokopäiväisesti Helsingin Insinöörit HI ry:n palveluksessa sen ensimmäisenä asiamiehenä.
Wikstedtin vapaa-aika kuluu lasten urheiluharrastusten parissa; pojan koripallo ja tyttären jalkapallo kuljettavat isää kentältä toiselle. Itse hän pelaa sählyä, silloin kun ehtii – jotta taistelutahto pysyisi vahvana. ■
Maria Cavonius
radenomi Saara Eriksson aloitti
vuoden alussa projektiassistenttina Uudessa Insinööriliitossa. Hänen
keskeisimmät tehtävänsä ovat Teollisuuden palkansaajat -neuvottelukunnan käytännön toiminnan organisointi ja Suomen Ammattiliittojen
Solidaarisuuskeskus SASK:n kansainvälisten hankkeiden seuranta ja hallinta sekä osallistuminen jäsenhankintaan ja -pitoon liittyviin projekteihin.
Eriksson on aikaisemmin työskennellyt muun muassa finanssialalla. Järjestökokemusta hänelle on kertynyt
usean vuoden ajalta Tradenomiliiton ja Akavan opiskelijatoiminnasta.
Myöskään UIL ei ole vieras työyhteisö, sillä hän työskenteli viime syys-joulukuun ajan työsuhde- ja neuvotteluyksikön assistentin sijaisena. ■
T
38
Insinöörisäätiön
stipendit
Insinöörisäätiön hallitus on myöntänyt kokouksessaan 2.12.2010
viisi kappaletta 800 euron stipendejä vuodelle 2010. Hakemuksia
tuli 12 kappaletta.
Stipendit myönnettiin seuraaville hakijoille: Jari Pekka Hokka,
Susanna Kankaanranta, Matti
Lemettinen, Mikko Sorppanen
ja Petri Uusitalo.
Säätiön hallitus kiittää kaikkia
hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta. ■
mennen tullen
■
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI
Valokuvauskerho
5.3. Studiokuvauskoulutus.
11.4. Kuvakilpa HI:n toimisto:lla.
12.-16.5. Kuvausretki ja valokuvauskerhon 10-vuotis juhlamatka Pietariin.
Tarkempia tietoja: http://www.helins.fi/
valokuvauskerho/Kerhonvetäjä Rope Sidebras, [email protected] ja 050 355 5946
Retki Pietariin toukokuussa
Alustavat ilmoittautumiset risteilylle voi
jo nyt tehdä toimistolle. Ohjelmassa on
mm. ooppera tai baletti riippuen Mariinski-teatterin esityksistä, kanaaliristeily, retki Pietarhoviin tai vierailu Eremitaasiin.
Suunnistuksen ABC
Suunnistuskurssin sisältää teorialuennon
ja kaksi käytännön harjoitusta kuntorasteilla pienryhmissä oppaan johdolla.
Kurssin hinta on noin 10 euroa.
Osaamisen tunnistaminen – osaamiskansio työnhaussa
Tiistaina 8.3. klo 8.30–12.00
Akavatalon Valopiha, Kellosilta 7, 00520
Helsinki. Lisätiedot ja ilmoittautuminen
osoitteessa www.otty.fi.
HKT esittää ENRON – Suuri huijaus
31.3.2010, klo 19.00. Lipun hinta jäsenille ja avecille on 26 euroa.
Ryhmäteatterin Rikos ja rangaistus 5.5.
klo 19.00. Lipun hinta jäsenille ja avecille on 20 euroa.
Huoltaja HI:n huvilalle
HI hakee Vådötorpp-huvilalle Helsingin
Vartiosaareen osa-aikaista huoltajaa.
Tiedustelut: Kari Ritvasalo, puh.
045 314 8400 [email protected]
Perhesunnuntai Jääpuistossa
Luistelukoulu, temppurata, leikkimielistä
kilpailua ja alppicurlingia! Koko perheen
sunnuntai-tapahtuma 13.3. kello 11 alkaen
Helsingin rautatieaseman Jääpuistossa.
■
TAMPEREEN INSINÖÖRIT
Leijahiihto Näsijärvellä la 26.2. klo
12.00 alkaen
Työmarkkinatutkimuksen 2010 tulokset ja yrityskohtaiset palkkakyselyt ke 23.2.
klo 17.00. Ilm. ke 16.2. mennessä.
Seniorilounas ti 8.3. klo 12.00, Suomalainen Klubi, Puutarhakatu 13. Ilm. [email protected] ma 7.3. mennessä.
Ura tuu tai urautuu! Uranhallintavalmennus to 10.3. klo 17.30. Ilm. ma
28.2. mennessä.
Perinteinen talviurheilupäivä Himoksella la 12.3. klo 9.30 alkaen
Viirun syntymäpäivä la 19.3. klo 15.00,
Ahaa Teatteri. Ilm. pe 25.2. mennessä
Tomaatteja, tomaatteja la 19.3. klo
18.30-20.35, Tullikamarin Pakkahuone
Ilm. ti 22.2. mennessä.
www.a-lomat.fi
Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle
Perheen kanssa kesälomalle
A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla
on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla
ja lomakeskuksissa.
Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat 22–34. Hakuaika päättyy 15.4.2011.
Perhelomiin saa lomatukea
:: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6–16-vuotta
85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.
:: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen,
lapset 6–16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.
:: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen,
lapset 6–16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta.
A-lomat ry | Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki | puh. 020 111 2770 (arkisin 9–12) | info@a-lomat.fi
UUSI
INSINÖÖRI
39
KAKURO
KYMMENEN KYSYMYSTÄ
1) Albert Edelfeltin taulussa Kaarle-herttua herjaa, niin kenenkähän
ruumista?
2) Mikä alkoholijuoma valittiin
10. joulukuuta 2009 Tukholmassa järjestetyn Nobel-gaalan virallisten jälkijuhlien Nobel NightCapin
pääyhteistyökumppaniksi?
on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.
KAKURO
Sama luku esiintyy vain yhden
kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa,
parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu löytyy 11.2. 2011 lähtien
verkkolehden sivuilta www.insinoorilehti.fi.
Lentotekniikkaa Hansasta Hornettiin
entoteknisen toimialan historiantoimikunta on päättänyt tutkia seikkaperäisesti
toimialaa. Aiheesta julkaistaan myös kirja,
joka ilmestyy keväällä 2012.
Lentoteknisen toimialan keskeisinä toimijoina korkeakouluissa ja teollisuudessa
ovat olleet suomalaiset diplomi-insinöörit ja
insinöörit, joiden laadukkaalla työllä toimiala on kasvanut arvostetuksi ja tunnetuksi
myös kansainvälisesti.
Tutkimuksen tekijä on kenraaliluutnantti
Heikki Nikunen, joka on lupautunut myös
historiakirjan kirjoittajaksi.
Toimikunnan sihteerinä ja yhteyshenkilönä toimii Esko Mälkönen. Häneltä voi tilata teosta ennakkohintaan osoitteesta Töyssälänkuja 2 B, 33960 Pirkkala tai [email protected]. Lisätietoja saa myös
puhelimitse 040 073 5854. ■
L
40
3) Jenni Vartiainen laulaa huippusuositulla Seili-albumillaan laulun
Seilistä, jonne soudetaan. Mistä
tämä Seili on surullisen kuuluisa?
4) Mikä on dissektio?
5) Mitä tarkoittaa tabula rasa?
6) Montako voimalaitosta on
Oulujoessa?
7) Minä vuonna tapahtui niin
sanottu tammikuun kihlaus?
8) Missä laissa säädetään, että
lomaraha on 50 prosenttia lomaajan palkasta?
9) Päivämäärä 11.02. 2011 on
anagrammi (vert. sanan saippuakauppias anagrammi on saippuakauppias). Mitkä ovat kolme seuraava anagrammi päivämäärää?
10) Mikä on Suomen paras jääkiekkojoukkue?
Koonnut: Erik Sartorisio
Oikeat vastaukset ovat
Uusi Insinööri -verkkolehdessä
osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi
ikaan
a
n
a
a
Sam
et
Teollis
t 11 ja
Palvelu
011 –
2
o
i
B
Chem
umat
t
h
a
p
a
t
Suomen
merkittävin
valmistavan
teollisuuden
ammattitapahtuma
Osta paremmin, viisaammin ja kustannustehokkaammin kuin kilpailijasi! Tapahtuma
auttaa yritystäsi ottamaan seuraava askeleen tuotannossa, tekemään tuotteestasi entistä
paremman ja leikkaamaan samalla kustannuksia.
23.-24. MAALISKUUTA 2011 | HELSINGIN MESSUKESKUS
SUBCONTRACTOR2011
Näytteilleasettajia
Verkostoitumista
Seminaareja
Uutuuksia
Innovaatioita
...ja paljon muuta
Yhteistyökumppani
Markkinointiyhteistyökumppani
Säästä aikaa ja rahaa, rekisteröidy tapahtumaan maksutta osoitteessa:
www.easyFairs.com/SUBCONTRACTOR
järjestöyhteydet
KESKUSTOIMISTO
JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ
KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ
Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI
puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880
auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi
sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
Järjestötoiminta
kehityspäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
Urapalvelut
urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,
0201 801 821
TOIMINNAN JOHTO
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412
varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988
varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559
varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,
0400 524 191
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ
johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814
talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860
talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865
TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851
projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848
projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842
Asiamiehet
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Olli Nurminen, 0201 801 803
Mikko Sormunen, 040 7216 879
Juha Särkkä, 0201 801 843
Lakimiehet
työelämän oikeudelliset palvelut
0206 93 858
lakimiehet@uil.fi
johtava lakimies Kati Hallikainen
Työsuhdelakimiehet
Jemina Fabritius, Maria Harju, Jukka Siurua,
Niina Suvanto ja Juha Teerimäki
Työsuhdeneuvojat:
Liisa Reunanen ja Tiina Savikko
assistentti Paula Tapani
Elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
Jäsentietopalvelu
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija Posti
palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe
0206 93 877
jasen@uil.fi
Viestintä
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
tiedottaja Marja Cavonius, 0201 801 847
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
Atk
atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu,
0201 801 816
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,
0201 801 829
tutkimusasiamies Taina Hämäläinen
0201 801 870
Opiskelija-asiat
info@iol.fi
opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830
projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834
assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831
Kenttäasiamiehet
Annika Kujansuu, 040 518 0058
Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749
Satu-Maarit Velling, 0201 801 871
YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
Länsi-Suomi
alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori
Pirkanmaa ja Kanta-Häme
alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
Keski-Suomi ja Päijät-Häme
alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116
Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
Pohjois-Suomi
alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052
Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY
Tietäjäntie 4, 02130 Espoo
puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442
järjestösihteeri Jaana Kälviäinen
jaana.kalviainen@helins.fi
asiamies Kari Ritvasalo
puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400
kari.ritvasalo@helins.fi
toimisto@helins.fi
www.helins.fi
HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY
Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki
toimisto@hyri.fi
www.hyri.net
LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY
Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti
puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393
lsi@lsi.fi
www.lsi.fi
LAPIN INSINÖÖRIT
Korkalonkatu 18 C
96200 Rovaniemi
www.uil.fi/lappi
LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT
Meripuistonkatu 16, 5krs.
94100 Kemi
MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry
Olympiakatu 16
65100 Vaasa
MIKKELIN INSINÖÖRIT RY
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
faksi (015) 361 832
SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY
PL 129, 24101 Salo
sai@sai.fi
www.sai.fi
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY
Isolinnankatu 24, 28100 PORI
puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313
sati@satakunnaninsinoorit.fi
TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444
toimistosihteeri Tarja Virtanen
tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi
toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen
gsm 0400 338 024
jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi
toimisto@tampereeninsinoorit.fi
www.tampereeninsinoorit.fi
HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY
Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna
www.uil.fi/hml
KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY
PL 454, 40101 Jyväskylä
Keskustie 22 A
www.ksinsinoorit.com
Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat
Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.
Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.
Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja
sähköpostitse jasen@uil.fi.
42
Kirsi Tamminen
Syyskiertueen palkinnot arvottiin
usi Insinööriliitto järjesti viime syys-marraskuussa Syyskiertueen, joka kaarsi useilla paikkakunnilla halki Suomen.
Kaikki kiertueet aikana UIL:n jäsenjärjestöihin liittyneet osallistuivat neljän Nokian N8 -puhelimen arvontaan.
Onnetar suosi Ari Laaksoa, Anni Meiseriä, Petri Partasta
ja Pasi Salhojaa.
Ohjelmistoarkkitehti Ari Laakso on sivutoiminen yrittäjä.
UIL:n tarjoamat lakiasiapalvelut sekä matkavakuutus varmistivat hänen päätöksensä liittyä jäseneksi. Laakso jää innolla odottamaan, minkälaisia toimintapainotteisia tapahtumia jäsenjärjestö tarjoaa.
Laatuinsinööri Pasi Salhoja liittyi jäseneksi Tampereen Alihankintamessuilla. Hän on innokas aikuisopiskelija, joka on
opiskellut työn ohessa insinööriksi. Hän arvostaa myös työssä
oppimista, sillä nopean tietoteknillisen kehityksen takia teorian
ja käytännön kuilu kasvaa.
Jäsenjärjestöltään ja liitolta Salhoja odottaa muun muassa
monipuolista kurssitarjontaa työelämäkysymyksissä.
Syyskiertueen palautekyselyyn vastaajien kesken arvottiin
viisi kappaletta Mini Maglite AA -käsivalaisinta. Onnekkaita olivat Lasse Kauranen, Tero Kukko, Martti Nuuttila, Pertti Peltonen ja Heikki Syrjälä. ■
U
Pasi Salhoja.
Ari Laakso (oik.) ja
Petri Partanen.
Maria Cavonius