Liite 13 Lintujen syysmuuttoselvitys

SIIKAISTEN JÄNESKEITAAN
TUULIVOIMAPUISTON
LINTUJEN SYYSMUUTTOSELVITYS 2012
AHLMAN
Konsultointi & suunnittelu
SISÄLLYSLUETTELO
Raportista .......................................................................................... 4
Selvitysalueen yleiskuvaus .............................................................. 4
Työstä vastaavat henkilöt ................................................................. 5
Syysmuuton havainnointi ............................................................... 5
Tutkimusmenetelmät ..........................................................................................
Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat ...........................................
Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet .....................................................
5
5
6
Epävarmuustekijät ............................................................................................... 9
Tulokset .................................................................................................................. 9
Päätelmät ................................................................................................................ 11
Lajitarkastelua ....................................................................................................... 15
Kirjallisuus ......................................................................................... 23
Liitteet ................................................................................................... 24
Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin ......................................................... 24
Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin ................................................ 28
TuuliWatti Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Jäneskeitaan alueelle, joka sijaitsee Siikaisissa. Suunniteltu hankealue sijaitsee noin viisi kilometriä lounaaseen Siikaisten
keskustaan nähden. Otamon kylä sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaakkoispuolella (kuva 1). Hankealue rajautuu länsilaidaltaan Merikarvian ja Siikaisten kunnan rajaan (kuva 2).
Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006)
mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 21 MW.
Osana luontoselvitys- ja kaavoituspakettia toteutettiin lintujen syysmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin
muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Syysmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäysvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa.
Tämä raportti esittelee FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n
Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannan
tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon.
Kuva 1. Hankealueen sijainti Merikarvian keskustaan nähden.
3
Kuva 2. Tuulivoimapuistoalueen rajaus.
RAPORTISTA
Tässä raportissa esitetään elo–lokakuussa 2012 toteutetun lintujen syysmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin.
SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS
Selvitysalue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä lounaaseen Siikaisten keskustaan nähden. Otamon kylä sijaitsee noin kahden kilometrin päässä kaakkoispuolella. Muita lähimpiä
kyliä ovat Tuorila, Viisarinmäki, Matinlampi ja Leväsjoki. Alueen lähistöllä on useita luonnontilaisia ja laajoja soita, joista merkittävimmät ovat Rapaneva, Haukijärvenkeidas ja Isoneva.
Hankealue on noin kaksi kilometriä leveä itä–länsisuunnassa ja vastaavasti lähes neljä kilometriä pohjois–eteläsuunnassa (kuva 2).
Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitettuja soitakin sekä peltoja. Suurin luonnontilainen räme on Jäneskeidas. Alueen länsilaidalla on
Valkkijärvi, jonka rannat ovat käytännössä katsoen luonnontilaisia.
Alueelle on kaavailtu yhdeksän tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan hankealueelle. Sijoittelua määrittelevät suoalueet.
4
TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT
Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuiston lintujen syysmuutonseurannasta vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. Heillä molemmilla on pitkä
lintuharrastustausta etenkin muutonseurannassa, minkä vuoksi lentokorkeuksien ja -suuntien
sekä etäisyyksien arvioimisesta on runsaasti kokemusta. He ovat myös vastanneet useista tuulivoimapuistojen muuttoselvityksistä ja kirjanneet yli miljoonan lintuyksilön lentosuunnat ja
-korkeudet. Raportoinnista vastasivat sekä Ahlman että Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu).
SYYSMUUTON HAVAINNOINTI
TUTKIMUSMENETELMÄT
Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat
Syysmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia (84
henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat pitkälti metsäisiä, osoittautui parhaaksi paikaksi hankealueen eteläosassa Saunanevan laitella oleva alue (kuva 3). Paikalta oli paras mahdollinen näkyvyys hankealueen läpi liikehtivää linnustoa ajatellen.
Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden
sijaintipaikat (punaiset ympyrät) ja havainnointipaikka (musta pallo).
5
Toinen havaintopiste – eli kontrollipiste – valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä
näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Kasalan kalasatama, jossa
havaintopaikkana oli parkkialue aivan meren rannalla.
Jäneskeitaan ja Kasalan havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 22 kilometriä. Kasala sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden luoteessa (kuva 4).
Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet
neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki
havainnot liikehtivistä linnuista – eli lennoista – kirjattiin
työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi
lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7–8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että
ensimmäinen aste oli 0–70 metriä, toinen 70–150 metriä,
kolmas 150–210 ja neljäs yli 210 metriä. Näistä toisen ja
kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin niukasti lentoja, jotka olivat yli 210
metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja linnun
välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi,
jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Jäneskeitaan lomakkeille oli tarkoitus kirjata erillistä koodia käyttäen linnut,
jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella, mutta tällaisia
havaintoja ei tehty lainkaan.
Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa
linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti
korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla.
Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet
Lintujen havainnointi toteutettiin kahdeksana päivänä
(24.8.–18.10.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli
tarkkailija. Santtu Ahlman havainnoi jokaisena päivänä
Kasalan kalasatamassa ja Sami Luoma puolestaan Jäneskeitaalla. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän
muuton aikaan elo–lokakuussa. Havainnoinnin tasainen
jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät
puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havaintopäivien suunnittelu oli kuitenkin poikkeuksellisen haastavaa
syksyllä esiintyneiden lukuisten saderintamien ja niihin
liittyvien voimakkaiden tuulien vuoksi.
6
126–136
203–208 m
140 m
72–77 m
Kuva 5.
Voimalayksiköiden
korkeustiedot.
Kuva 4.
Syystarkkailun
havaintopisteet.
Jäneskeidas on merkitty
punaisella ja Kasalan
kalasatama
sinisellä pallolla.
7
Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan 27
minuuttia ennen auringonnousua ja vastaavasti kaksi minuuttia sitä ennen (taulukko 1),
riippuen syysmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin kahdesta kahdeksaan tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan.
Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin
hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä-, sivu- ja
vastatuulilla, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja myös heikossa aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan neljästä noin 16 lämpöasteeseen.
Päivämäärä
Havainnointiaika
Auringonnousu
24.8.
6.00–12.00
6.02
11.9.
6.45–8.45
6.38
23.9.
7.00–10.00
7.21
24.9.
7.00–15.00
7.24
3.10.
7.30–13.30
7.47
9.10.
7.45–13.45
8.03
11.10.
7.45–13.45
8.08
18.10.
8.00–13.00
8.27
Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat
sekä auringonnousun ajoittuminen.
Taulukko 2. Sääolosuhteet Jäneskeitaalla havaintopäivittäin.
Päivämäärä
Lämpötila
alussa
Lämpötila
lopussa
Pilvisyys
alussa
Pilvisyys
lopussa
Tuuli
alussa
Tuuli
lopussa
24.8.
11°C
16°C
2/8
6/8
0 m/s
1 m/s NE
11.9.
15°C
15°C
8/8
8/8 (tihkusadetta)
1 m/s S
3 m/s S
23.9.
6°C
10°C
7/8
8/8
2 m/s NE
5 m/s NE
24.9.
6°C
12°C
5/8
5/8
4 m/s N
6 m/s N
3.10.
11°C
16°C
8/8
6/8
2 m/s SW
4 m/s S
9.10.
5°C
8°C
7/8
6/8
0 m/s
1 m/s E
11.10.
5°C
8°C
8/8
7/8
1 m/s N
3 m/s N
18.10.
6°C
10°C
7/8
7/8
1 m/s S
2 m/s S
Taulukko 3. Sääolosuhteet Kasalan kalasatamassa havaintopäivittäin.
Päivämäärä
Lämpötila
alussa
Lämpötila
lopussa
Pilvisyys
alussa
Pilvisyys
lopussa
Tuuli
alussa
Tuuli
lopussa
24.8.
11°C
15°C
7/8
7/8
2 m/s NW
3 m/s SW
11.9.
14°C
14°C
8/8
8/8 (tihkusadetta)
4 m/s S
4 m/s S
23.9.
7°C
9°C
8/8
8/8
3 m/s NE
6 m/s NE
24.9.
7°C
11°C
4/8
3/8
7 m/s N
7 m/s N
3.10.
12°C
14°C
2/8
7/8
6 m/s S
4 m/s S
9.10.
4°C
9°C
8/8
3/8
0 m/s E
1 m/s NE
11.10.
4°C
8°C
8/8
8/8
1 m /s N
3 m/s N
18.10.
6°C
10°C
8/8
8/8
4 m/s S
3 m/s S
8
EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Syysmuuttoselvitys käsitti kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia havainnointia elo–lokakuussa. Lintujen syysmuutto jakaantuu hyvin pitkälle aikavälille, joten havaintopäivien vähäisyyden vuoksi muuttoa voitiin seurata vain ajoittain. Lisäksi Jäneskeitaan hankealueen havaintopaikka oli – parhaasta näkyvyydestään huolimatta – kehno, eikä muuttoa voinut hallita
koko alueen osalta. Selvitystä voidaan kuitenkin pitää riittävän kattavana, sillä lentoja kirjattiin
hyvin runsaasti ja lukuisten lajien päämuuttoa saatiin seurata havaintopäivinä. Isoista linnuista
joutsenmuutto ajoittuu yleensä marraskuun puolelle, jolloin muutto on jo kokonaan ohi lähes
kaikilta muilta lajeilta, joten seurantaa ei ajoitettu lokakuun puoliväliä myöhemmäksi.
Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter
-laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville.
TULOKSET
Syysmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 140 327 lentoa, joista vain noin kahdeksan
prosenttia havaittiin Jäneskeitaalla (taulukko 4 ja kuva 5). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Kasalan kalasatamassa, ja matkapuhelinyhteyden avulla pystyimme varmistamaan,
ettei samoja lintuja havaittu molemmissa pisteissä. Jäneskeitaan kokonaislentomäärästä vain
noin 21 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 2 468 yksilöä.
Jäneskeitaalla lintujen liikehdintä suuntautui pääosin etelään; lounas ja muut ilmansuunnat olivat selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli – parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta – niukasti. Aineiston perusteella kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni.
Ilmeisesti peitteisen maaston vuoksi valtaosa linnuista muutti riskikorkeuden alapuolella.
Taulukko 4. Lentojen lukumäärä
päivittäin ja havaintopaikoittain.
Päivämäärä
Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot
lentomääristä päivittäin.
Päivämäärä
Jäneskeidas
Kasala
85
72
Jäneskeidas
Kasala
24.8.
510
430
24.8.
11.9.
181
23
11.9.
91
12
23.9.
732
1576
23.9.
244
525
24.9.
2068
15253
24.9.
259
1907
3.10.
1841
8173
3.10.
307
1362
9.10.
4848
82967
9.10.
808
13282
11.10.
1333
19281
11.10.
222
3214
261
851
18.10.
52
170
11 774
128 554
Yhteensä (ka)
280
3 061
18.10.
Yhteensä
9
Lentojen lukumäärä vaihteli voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan lokakuun puoliväliä lähestyessä muuttavien suurikokoisten lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy molempien paikkojen aineistossa, joissa muutto oli kiivainta syyskuun puolivälistä lokakuun 11.
päivään. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Kasalassa (taulukko 5 ja kuva 6).
Jäneskeidas
Kasala
90000
80000
70000
60000
50000
40000
30000
20000
10000
0
24.8.
11.9.
23.9.
24.9.
3.10.
9.10.
11.10.
18.10.
11.10.
18.10.
Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain.
Jäneskeidas
Kasala
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
24.8.
11.9.
23.9.
24.9.
3.10.
Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden.
10
9.10.
PÄÄTELMÄT
Vaikka havainnointia oli vain kahdeksana päivänä yhteensä 42 tuntia lähes kahden viikon ajanjaksolla (25.8.–18.10.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Samalla havaittiin merkittävä määrä muuta lajistoa. Lokakuun kaksi viimeistä havaintopäivää
olivat jo varsin hiljaisia lintujen liikehdinnän kannalta, eikä seurantaa olisi ollut tarvetta jatkaa myöhemmäksi. Myöhäisistä muuttajista ainoastaan laulujoutsenten ja isokoskeloiden päämuutto jäi uupumaan aineistosta.
Tulosten valossa Kasalan kalasataman kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja – yhteensä noin 128 600 yksilöstä, eikä Jäneskeitaan lähes 11 800 lentoa voida pitää erityisen edustavana lukemana havainnointipäivien lukumäärään nähden. Molempien paikkojen
yhteislukemia tarkastellessa räkättirastaita merkittiin eniten (63 345 yksilöä), mutta myös tilhiä
(13 804 yks.), naakkoja (10 837), sepelkyyhkyjä (10 243 yks.), urpiaisia (8 102 yks.) ja kurkia
(6 717 yks.) kirjattiin hyvin runsaasti. Nämä kuusi lajia muodostivat 81 prosenttia kokonaislentomäärästä.
Kookkaista linnuista saatiin kattavaa aineistoa erityisesti kurkien, naakkojen ja sepelkyyhkyjen osalta. Myös petolintujen muuttoa havaittiin, mutta joidenkin lajien päämuutto jäi uupumaan aineistosta. Vaikka havainnointia tehtiin vain kahdeksana päivänä, aineisto kertoo hyvin
sen, että Jäneskeitaan tuulivoimapuistoalue ei sijaitse merkittävällä lintujen syysmuuttoreitillä.
Lisäksi valtaosa hankealueen lennoista kirjattiin pikkulinnuista, joiden törmäysriski on erittäin
pieni.
Jäneskeitaalla lentomäärä oli 42 tunnin aikana noin 11 800. Tuntia kohden lentoja kirjattiin
näin ollen keskimäärin 280 yksilöstä, mikä on pieni lukema syksyllä, jolloin lintuyksilöitä on
runsaasti liikekannalla. Kokonaissumma olisi varmasti suurempi, mikäli hankealueella olisi
parempi näkyvyys lintujen havainnoimiseksi, mutta hankealue ei ole seurantajakson perusteella merkittävän muuttoreitin varrella. Syksyn tuloksista ei voida kuitenkaan tehdä päätelmiä kevätmuuton luonteesta, sillä eteläpuolen Isojärvi saattaa johdattaa koilliseen ja pohjoiseen
suuntautuvaa muuttoa suoraan hankealueelle. Erityisesti hanhi- ja joutsenmuutto on hyvin
voimakasta keväällä Satakunnassa.
Taulukossa 6 olevat lajit ovat lähes kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja:
teeri ja korppi sekä kyhmyjoutsen ja korppi (Kasala).
11
Taulukko 6. Seurannan aikana Jäneskeitaalla ja Kasalan kontrollipisteessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja
= törmäysriskikorkeudella (70–210 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella
havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Jäneskeitaan aineistoon; Kasalasta esitetään vain yhteislentomäärä. CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanaleinen, VU
= vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji.
Jäneskeidas
Kasala
Lennot
yht.
Alilentoja
Ylilentoja
Riskilentoja
Riski
%
Alueen
kautta
Lisätiedot
-
16
16
-
-
-
-
-
-
Laulujoutsen (C. cygnus)
13
13
26
9
-
4
31
100
V, L
Metsähanhi (Anser fabalis)
50
14
64
-
16
34
68
100
V, NT
Merihanhi (A. anser)
4
66
70
-
-
4
100
100
-
Harmaahanhilaji (Anser sp.)
-
18
18
-
-
-
-
-
-
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
-
27
27
-
-
-
-
-
L
Laji
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
Sepelhanhi (B. bernicla)
-
85
85
-
-
-
-
-
-
Haapana (Anas penelope)
69
21
90
-
-
69
100
100
-
Tavi (A. crecca)
1
-
1
-
-
1
100
100
V
Sinisorsa (A. platyrhynchos)
3
17
20
-
-
3
100
100
-
Tukkasotka (A. fuligula)
-
2
2
-
-
-
-
-
V, VU
Haahka (Somateria mollissima)
-
9
9
-
-
-
-
-
-
Mustalintu (Melanitta nigra)
-
70
70
-
-
-
-
-
-
Pilkkasiipi (M. fusca)
-
3
3
-
-
-
-
-
NT
Telkkä (Bucephala clangula)
-
272
272
-
-
-
-
-
V
Tukkakoskelo (Mergus serrator)
-
4
4
-
-
-
-
-
V
Isokoskelo (M. merganser)
17
247
264
1
-
16
94
100
V, NT
Teeri (Tetrao tetrix)
6
-
6
6
-
0
0
100
NT, L
Kaakkuri (Gavia stellata)
1
-
1
-
-
1
100
100
NT, L
Kuikka (G. arctica)
1
8
9
-
-
1
100
100
L
Silkkiuikku (Podiceps cristatus)
-
3
3
-
-
-
-
-
-
Härkälintu (P. grisegena)
-
1
1
-
-
-
-
-
-
Merimetso (Phalacrocorax carbo)
-
366
366
-
-
-
-
-
-
Harmaahaikara (Ardea cinerea)
-
1
1
-
-
-
-
-
-
Mehiläishaukka (Pernis apivorus)
8
-
8
-
-
8
100
100
VU, L
Haarahaukka (Milvus migrans)
1
-
1
-
1
0
0
100
CR
Merikotka (Haliaeetus albicilla)
9
52
61
2
3
4
44
100
VU, L
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus)
1
1
2
-
-
1
100
100
L
Sinisuohaukka (C. cyaneus)
3
12
15
1
-
2
67
100
VU, L
Kanahaukka (Accipiter gentilis)
3
3
6
1
-
2
67
100
-
Varpushaukka (A. nisus)
13
128
141
4
4
5
39
100
-
Hiirihaukka (Buteo buteo)
13
-
13
1
-
12
92
100
VU
Piekana (B. lagopus)
3
4
7
-
-
3
100
100
-
Hiirihaukkalaji (Buteo sp.)
-
2
2
-
-
-
-
-
-
Kalasääski (Pandion haliaetus)
2
-
2
1
-
1
50
100
-
Tuulihaukka (Falco tinnunculus)
1
2
3
1
-
0
0
100
-
12
Jäneskeidas
Kasala
Lennot
yht.
Alilentoja
Ylilentoja
Riskilentoja
Riski
%
Alueen
kautta
Lisätiedot
Ampuhaukka (F. columbarius)
1
3
4
-
-
1
100
100
L
Nuolihaukka (F. subbuteo)
2
-
2
2
-
0
0
100
-
Muuttohaukka (F. peregrinus)
-
2
2
-
-
-
-
-
VU, L
756
5 961
6 717
10
12
734
97
100
L
Laji
Kurki (Grus grus)
Tylli (Charadrius hiaticula)
-
1
1
-
-
-
-
-
NT
Kapustarinta (Pluvialis apricaria)
-
19
19
-
-
-
-
-
L
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)
-
2
2
-
-
-
-
-
-
Valkoviklo (Tringa nebularia)
-
1
1
-
-
-
-
-
V
Naurulokki (Larus ridibundus)
-
1
1
-
-
-
-
-
NT
Kalalokki (L. canus)
-
329
329
-
-
-
-
-
-
Selkälokki (L. fuscus)
-
1
1
-
-
-
-
-
V, VU
11
163
174
2
-
9
82
100
-
Merilokki (L. marinus)
-
15
15
-
-
-
-
-
-
Räyskä (Hydroprogne caspia)
-
3
3
-
-
-
-
-
NT, L
Kala- / lapintiira (Sterna hir / aea)
-
2
2
-
-
-
-
-
L
Riskilä (Cepphus grylle)
-
3
3
-
-
-
-
-
-
Harmaalokki (L. argentatus)
Uuttukyyhky (Columba oenas)
6
6
12
-
-
6
100
100
903
9 340
10 243
190
-
713
79
100
-
Käki (Cuculus canorus)
2
-
2
2
-
0
0
100
-
Hiiripöllö (Surnia ulula)
1
-
1
-
-
1
100
100
L
Harmaapäätikka (Picus canus)
-
3
3
-
-
-
-
-
L
Palokärki (Dryocopus martius)
1
5
6
1
-
0
0
100
L
Käpytikka (Dendrocopos major)
6
8
14
5
-
1
17
100
-
Sepelkyyhky (C. palumbus)
Valkoselkätikka (D. leucotos)
-
3
3
-
-
-
-
-
EN, L
Pikkutikka (D. minor)
3
37
40
3
-
0
0
100
-
Pohjantikka (Picoides tridactylus)
1
3
4
1
-
0
0
100
V, L
Kiuru (Alauda arvensis)
1
5
6
-
-
1
100
100
-
Haarapääsky (Hirundo rustica)
33
20
53
25
-
8
24
100
-
Metsäkirvinen (Anthus trivialis)
127
39
166
125
-
2
2
100
-
Niittykirvinen (A. pratensis)
202
1 732
1 934
142
-
60
30
100
NT
Luotokirvinen (A. petrosus)
-
3
3
-
-
-
-
-
-
Keltavästäräkki (Motacilla flava)
2
30
32
2
-
0
0
100
VU
Västäräkki (M. alba)
14
25
39
14
-
0
0
100
-
Tilhi (Bombycilla garrulus)
768
13 036
13 804
749
-
19
3
100
-
Rautiainen (Prunella modularis)
64
60
124
62
-
2
3
100
-
Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus)
1
-
1
1
-
0
0
100
V
Mustarastas (Turdus merula)
50
82
132
50
-
0
0
100
-
Räkättirastas (T. pilaris)
2 861
60 484
63 345
2 533
-
328
12
100
-
Laulurastas (T. philomelos)
41
7
48
41
-
0
0
100
-
Punakylkirastas (T. iliacus)
1 099
206
1 305
1 097
-
2
0
100
-
Kulorastas (T. viscivorus)
64
117
181
56
-
8
13
100
-
Laulu- / punakylkirastas (T. phi / ili)
150
141
291
150
-
0
0
100
-
Tiltaltti (Phylloscopus collybita)
1
-
1
1
-
0
0
100
-
Hippiäinen (Regulus regulus)
38
-
38
38
-
0
0
100
-
Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)
1
-
1
1
-
0
0
100
-
13
Jäneskeidas
Kasala
Lennot
yht.
Alilentoja
Ylilentoja
Riskilentoja
Riski
%
Alueen
kautta
Lisätiedot
Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus)
84
354
438
84
-
0
0
100
-
Hömötiainen (Parus montanus)
22
17
39
22
-
0
0
100
-
Kuusitiainen (P. ater)
5
6
11
5
-
0
0
100
-
Sinitiainen (P. caeruleus)
113
526
639
105
-
8
7
100
-
Talitiainen (P. major)
113
183
296
113
-
0
0
100
-
6
-
6
6
-
0
0
100
-
Laji
Puukiipijä (Certhia familiaris)
Isolepinkäinen (Lanius excubitor)
2
2
4
2
-
0
0
100
-
Närhi (Garrulus glandarius)
32
292
324
18
-
14
44
100
-
Harakka (Pica pica)
5
10
15
5
-
0
0
100
-
Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes)
-
2
2
-
-
-
-
-
-
Naakka (Corvus monedula)
127
10 710
10 837
14
-
113
89
100
-
Mustavaris (C. frugilegus)
4
2
6
4
-
0
0
100
-
Varis (C. cornix)
156
2 997
3 153
52
-
104
67
100
-
Korppi (C. corax)
46
14
60
22
5
19
41
100
-
Kottarainen (Sturnus vulgaris)
-
30
30
-
-
-
-
-
-
Varpunen (Passer domesticus)
-
4
4
-
-
-
-
-
-
Pikkuvarpunen (P. montanus)
7
149
156
7
-
0
0
100
-
Peippo (Fringilla coelebs)
961
666
1 627
944
-
17
2
100
-
Järripeippo (F. montifringilla)
305
1 586
1 891
305
-
0
0
100
-
Peippo / järripeippo (Fringilla sp.)
338
6 411
6 749
323
-
15
4
100
-
Viherpeippo (Carduelis chloris)
10
-
10
10
-
0
0
100
-
Tikli (C. carduelis)
12
32
44
12
-
0
0
100
-
Vihervarpunen (C. spinus)
482
3 578
4 060
477
-
5
1
100
-
Hemppo (C. cannabina)
9
5
14
9
-
0
0
100
-
Urpiainen (C. flammea)
1 191
6 911
8 102
1 142
-
49
4
100
-
Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra)
3
4
7
3
-
0
0
100
-
Isokäpylintu (L. pytyopsittacus)
-
2
2
-
-
-
-
-
V
Pikku- / isokäpylintu (L. cur pyt)
36
42
78
36
-
0
0
100
-
Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)
178
476
654
120
-
58
33
100
-
Lapinsirkku (Calcarius lapponicus)
-
9
9
-
-
-
-
-
-
Pulmunen (Plectrophenax nivalis)
-
1
1
-
-
-
-
-
NT
78
61
139
78
-
0
0
100
-
Keltasirkku (Emberiza citrinella)
Pajusirkku (E. schoeniclus)
Yhteensä
17
75
92
17
-
0
0
100
11 774
128 522
140 296
9 265
41
2 468
21
100
14
LAJITARKASTELUA
Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Jäneskeitaalla yhteensä 87 ja Kasalassa 107.
Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (CR = äärimmäisen uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V
= Suomen erityisvastuulaji).
Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on
päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti.
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia.
Havaintoja saatiin ainoastaan Kasalasta, jossa
nähtiin kolmena päivänä yhteensä 16 yksilöä.
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 31 % [L] [V]
Laulujoutsenten syysmuutto painottuu marraskuulle, eikä seurantajakso kattanut lajin
päämuuttoa. Valtaosa laulujoutsenista muuttaa Merenkurkun yli suoraan Ruotsiin, joten
Satakunnassa nähdään vain pieni osa esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla havaituista tuhansista linnuista.
Jäneskeidas 13 yks.Kasala 13 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 1
► 23.9.: 5
► 24.9.: 8
► 24.9.: 3
► 3.10.: 2
► 3.10.: 1
► 9.10.: -
► 9.10.: 4
► 11.10.: -
► 11.10.: ► 18.10.: 2
► 18.10.: Metsähanhi (Anser fabalis) 68 %
[V] [NT]
Metsähanhien syysmuutto kulkee viuhkamaisesti Satakunnan kautta lounaaseen. Jäneskeitaalla havaittiin puolensataa muuttavaa
metsähanhea ja Kasalassa toistakymmentä
yksilöä. Havaitut parvet koskivat muuttosuunnan perusteella eri lintuja havaintopaikkojen välillä.
Jäneskeidas 50 yks.Kasala 14 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: -
► 23.9.: ► 24.9.: 49
► 24.9.: ► 3.10.: 1
► 3.10.: 14
► 9.10.: -
► 9.10.: ► 11.10.: -
► 11.10.: ► 18.10.: -
► 18.10.: Merihanhi (Anser anser) 100 %
Merihanhimuutto alkaa metsähanhia aiemmin ja Jäneskeitaan ainoat linnut havaittiinkin
elokuun puolella. Merellä muutto on voimakkaampaa, minkä vuoksi niitä nähtiin huomattavasti enemmän Kasalassa.
Jäneskeidas 4 yks.
► 24.8.: 4
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
15
Kasala 66 yks.
► 24.8.: 48
► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: 18
► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: ► 18.10.: -
Harmaahanhilaji (Anser sp.)
Muutonseurannan aikana Kasalassa havaittiin 18 määrittämätöntä harmaahanhea 24.9.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 100 %
Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin sinisorsia vähän. Lajin päämuutto ajoittuu usein
marraskuun puolelle ja osa kannasta muuttaa
yölliseen aikaan.
Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L]
Lajilla esiintyy nykyään kaksijakoinen muuttojakso. Kotimainen kanta muuttaa jo elokuusta alkaen ja arktinen kanta syys–lokakuussa.
Sääolosuhteista riippuen arktista kantaa havaitaan Satakunnassa syysmuutolla jonkin
verran. Syksyllä 2012 itäiset tuulet syyskuun
lopulla painoivat hieman lajin muuttoa Satakuntaan, mutta seurannan ainoat linnut havaittiin Kasalassa kotimaisen kannan muuttoajankohtana elokuun puolella. Syksyn
yhteissummaksi jäi näin ollen 27 yksilöä 24.8.
Jäneskeidas 69 yks.Kasala 21 yks.
► 24.8.: 4
► 24.8.: 2
► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 69
► 23.9.: ► 24.9.: -
► 24.9.: 6
► 3.10.: -
► 3.10.: 13
► 9.10.: -
► 9.10.: ► 11.10.: -
► 11.10.: ► 18.10.: -
► 18.10.: Tukkasotka (Aythya fuligula) [V][VU]
Vain Kasalassa havaittiin tukkasotkia, kun
kaksi yksilöä kirjattiin muuttaviksi 18.10.
Sepelhanhi (Branta bernicla)
Syysmuutto on arktisen kannan osalta samankaltainen kuin valkoposkihanhella, mutta kotimaista kantaa sepelhanhella ei ole. Itäiset
tuulet toivat sepelhanhia Satakuntaan jonkin
verran ja Kasalassa havaittiin yksi 85 linnun
muuttoparvi 24.9.
Haahka (Somateria mollissima)
[NT]
Sisämaassa harvinainen haahka havaittiin ainoastaan Kasalassa, jossa kertyi yhteensä vain
yhdeksän lentoa kahtena eri päivänä.
Haapana (Anas penelope) 100 %
Laji muuttaa suurelta osin yölliseen aikaan,
mutta syyskuun lopulla päämuuton aikaan
muuttoparvia havaitaan myös aamuisin. Yllättäen Jäneskeitaalla muutti enemmän haapanoita kuin avomeren äärellä Kasalassa.
Mustalintu (Melanitta nigra)
Valtaosa mustalinnuista muuttaa syksyllä
avomerellä, mutta sisämaassa havaitaan jonkin verran liikehtiviä lintuja, etenkin suurjärvillä. Jäneskeitaalla lajia ei havaittu, mutta Kasalassa se oli runsaimpia sorsalintuja.
Jäneskeidas 69 yks.Kasala 21 yks.
► 24.8.: 4
► 24.8.: 2
► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 69
► 23.9.: ► 24.9.: -
► 24.9.: 6
► 3.10.: -
► 3.10.: 13
► 9.10.: -
► 9.10.: ► 11.10.: -
► 11.10.: ► 18.10.: -
► 18.10.: -
Pilkkasiipi (Melanitta fusca)
[NT]
Pilkkasiiven muuton luonne on vastaava kuin
mustalinnulla. Erona on kuitenkin se, että sisämaan määrät ovat pienempiä. Laji havaittiin
ainoastaan Kasalassa kolmen yksilön voimin
viimeisenä seurantapäivänä.
Telkkä (Bucephala clangula) [V]
Telkät muuttavat sisämaassa pääasiassa yölliseen aikaan ja merellä aamuun painottuen.
Jäneskeitaalla ei havaittu yhtään telkkää, mutta Kasalassa laji oli runsain sorsalintu. Seurannan aikana siellä havaittiin yhteensä 272
yksilöä.
Tavi (Anas crecca)
[V]
Kasalassa ei havaittu yllättäen yhtään tavia.
Jäneskeitaalla nähtiin vain yksi haapanaparvessa muuttanut yksilö 23.9.
16
Tukkakoskelo (Mergus serrator)
[V] [NT]
Tukkakoskelo muuttaa päiväsaikaan pääasiassa merellä ja sisämaassa ilmeisesti lähinnä
yölliseen aikaan. Vain Kasalassa havaittiin
tukkakoskeloita, tosin hyvin vähäisesti: neljä
yksilöä kahden päivän aikana.
Jäneskeidas 1 yks.
► 24.8.: 1
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Isokoskelo (Mergus merganser) 94 % [V] [NT]
Isokoskelomuutto painottuu merelle, mutta
myös sisämaassa laji muuttaa viuhkamaisesti
loka-marraskuussa. Satakunnan suurjärvillä
havaitaan tuhansien isokoskeloiden kerääntymiä. Päämuutto ajoittuu järvien jäätymisen
ajankohtaan, joka on aikaisintaan marraskuussa. Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin isokoskeloita, mutta luonnollisesti merellisessä Kasalassa muutto oli Jäneskeidasta
voimakkaampaa.
Kasala 8 yks.
► 24.8.: 7
► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: ► 3.10.: 1
► 9.10.: ► 11.10.: ► 18.10.: -
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) ja
härkälintu (Podiceps grisegena)
Nämä uikkulajit muuttavat syksyllä suurelta
osin yölliseen aikaan, mutta hieman myös aamuisin. Kasalassa havaittiin lentoja seuraavasti: silkkiuikku kolme ja härkälintu yksi yksilö.
Merimetso (Phalacrocorax carbo)
Merimetsokanta on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Merialueelle painottuvaa lajia havaitaan pienin määrin myös
sisämaassa. Kasalassa havaittiin seurantajakson ainoat lennot, joita kertyi vajaa 400.
Jäneskeidas 17 yks.Kasala 247 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: 18
► 11.9.: -
► 11.9.: 1
► 23.9.: -
► 23.9.: 6
► 24.9.: 5
► 24.9.: 48
► 3.10.: 1
► 3.10.: 14
► 9.10.: 6
► 9.10.: 45
► 11.10.: 5
► 11.10.: 69
► 18.10.: -
► 18.10.: 46
Harmaahaikara (Ardea cinerea)
Harmaahaikaroiden syysmuutto kulkee viuhkamaisesti koko eteläisen Suomen kautta. Baltian maista saapuu maahamme jonkin verran
haikaroita loppukesällä kiertelemään, ja ne
muuttavat kotimaisen kannan tavoin pääasiassa elo–syyskuussa. Seurantajakson ainoa
haikaralento tuli Kasalasta 24.8.
Teeri (Tetrao tetrix) 0 %
[L] [NT]
Teeriä havaittiin vain Jäneskeitaalla, enimmillään 16 lintua. Lentoja kertyi siitä huolimatta
vain kuusi. Teeret lentävät lähes poikkeuksetta matalalla, alle 50 metrissä.
Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 100 % [L] [VU]
Mehiläishaukat muuttavat heinäkuun lopulta
alkaen ja valtaosa kannasta muuttaa pois jo
elokuussa. Jäneskeitaalla havaittiin ensimmäisessä seurannassa 24.8. kahdeksan muuttavaa
mehiläishaukkaa, joka on melko merkittävä
määrä Satakunnan mittakaavassa. Seurantajaksoa ei voinut aloittaa elokuun loppua aiemmin tasaisen jaksotuksen vuoksi, joten parempaa osviittaa mehiläishaukkamuutosta ei
ole saatavilla. Oletettavasti määrät voivat olla
merkittävämpiäkin.
Kaakkuri (Gavia stellata) [L] [NT]
Kaakkureita muuttaa enemmän avomerellä
kuin sisämaassa. Seurantajakson ainoa kaakkuri havaittiin kuitenkin Jäneskeitaalla 9.10.
Kuikka (Gavia arctica) 100 %
[L]
Kuikan muuton luonne on samanlainen kuin
kaakkurilla. Molemmissa havaintopaikoissa
havaittiin vähäisesti kuikkia.
17
Haarahaukka (Milvus migrans) 0 %
[CR]
Yksi muuttava vanha yksilö havaittiin Jäneskeitaalla melko myöhään 24.9. Haarahaukka
pesii nykyään Satakunnassa varmasti ainakin
yhden parin voimin. Laji on uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalainen.
Sinisuohaukka (Circus cyaneus) 67 % [L] [VU]
Kasalassa havaittiin selvästi enemmän muuttavia lintuja kuin Jäneskeitaalla. Sinisuohaukkoja havaittiin syksyllä 2012 varsin paljon
Satakunnassa, mikä saattaa johtua hyvästä
pesimämenestyksestä. Lajilla on melko pitkä muuttoaika, alkaen elokuulta ja päättyen
loka–marraskuun vaihteeseen.
Merikotka (Haliaeetus albicilla) 44 % [L] [VU]
Merikotkia muuttaa huomattavasti enemmän
rannikon tuntumassa kuin sisämaassa. Kasalasta kirjattiin melko paljon lentoja. Jäneskeitaan lennoista osa koostui vanhoista linnuista,
jotka olivat toistuvasti Pomarkun Isojärveltä
tulevia ja koilliseen meneviä. Merikotkakanta
on Satakunnassa edelleen hienoisessa kasvussa ja sisämaapesintöjä löydetään yhä useammin.
Jäneskeidas 9 yks.
► 24.8.: 1
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: 4
► 3.10.: 2
► 9.10.: -
► 11.10.: 2
► 18.10.: -
Jäneskeidas 3 yks.
► 24.8.: 1
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: 1
► 3.10.: -
► 9.10.: 1
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Kasala 52 yks.
► 24.8.: 3
► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: 21
► 3.10.: 3
► 9.10.: 13
► 11.10.: 12
► 18.10.: -
Kanahaukka (Accipiter gentilis) 67 %
Molemmissa seurantapaikoissa havaittiin kolme kanahaukkalentoa. Lajin kannasta vain
pieni osa muuttaa, joten muuttajamäärät ovat
aina pieniä.
Jäneskeidas 3 yks.
► 24.8.: -
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: 3
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 0 % [L]
Ruskosuohaukat muuttavat melko aikaisin,
jo heinäkuun lopulta alkaen. Päämuutto on
usein elokuussa, mutta syyskuussakin laji
on vielä tavanomainen, joskin vähälukuinen
muuttaja. Molemmissa havaintopaikoissa havaittiin yksi muuttaja.
Jäneskeidas 1 yks.
► 24.8.: 1
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Kasala 12 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: 2
► 24.9.: 7
► 3.10.: 1
► 9.10.: ► 11.10.: 2
► 18.10.: -
Kasala 3 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: 2
► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: 1
► 18.10.: -
Varpushaukka (Accipiter nisus) 39 %
Rannikolle painottuva varpushaukkamuutto oli Kasalassa kymmenen kertaa suurempi
kuin Jäneskeitaalla. Laji on päiväpetolintumuuton tyyppilaji, jota havaitaan elo–lokakuussa lähes päivittäin.
Kasala 1 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: 1
► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: ► 18.10.: -
Jäneskeidas 13 yks.Kasala 128 yks.
► 24.8.: 3
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: -
18
► 23.9.: -
► 24.9.: 3
► 3.10.: 2
► 9.10.: 3
► 11.10.: 2
► 18.10.: -
Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0 %
Molemmilta havaintopaikoilta saatiin niukasti lentoja tuulihaukasta. Lajin muutto ajoittuu
hyvin pitkälle aikavälille, aina heinäkuulta lokakuulle saakka.
► 23.9.: 13
► 24.9.: 33
► 3.10.: 30
► 9.10.: 26
► 11.10.: 23
► 18.10.: 3
Jäneskeidas 1 yks.
► 24.8.: 1
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Hiirihaukka (Buteo buteo) 92 %
[VU]
Harvan haukkalajin päämuutto kulkee Satakunnassa enemmän sisämaan kuin rannikon
tuntumassa. Hiirihaukka on tällainen laji, eikä
Kasalasta tullut yhtään lentoa. Jäneskeitaalla
havaittiin 13 lentoa seuraavasti: yhdeksän yksilöä 24.9. ja neljä 3.10. Satakunnan muuttajamäärät ovat etelärannikon lukuihin verrattuna huomattavasti pienempiä.
Ampuhaukka (Falco columbarius) 100 %
[L]
Ampuhaukka on muutolla vähälukuinen laji,
joka havaittiin molemmissa paikoissa yhteensä vain muutaman yksilön voimin. Ampuhaukan muuttoaika on jopa hieman pidempi kuin
tuulihaukan.
Piekana (Buteo lagopus) 100 %
Erinomaisen piekanasyksyn ansiosta Jäneskeitaan seurantajaksolla havaittiin useita
piekanoja molemmissa seurantapisteissä.
Normaalisyksynä koko Satakunnan havaitut
muuttajamäärät saattavat jäädä havaintopaikkojen yhteenlaskettuun summaan.
Jäneskeidas 3 yks.
► 24.8.: -
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: 2
► 9.10.: -
► 11.10.: 1
► 18.10.: -
Kasala 2 yks.
► 24.8.: 2
► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: ► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: ► 18.10.: -
Jäneskeidas 1 yks.
► 24.8.: -
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: 1
► 3.10.: -
► 9.10.: -
► 11.10.: -
► 18.10.: -
Kasala 4 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: 2
► 24.9.: 1
► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: 1
► 18.10.: -
Kasala 3 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: 2
► 3.10.: ► 9.10.: ► 11.10.: 1
► 18.10.: -
Nuolihaukka (Falco subbuteo)
Nuolihaukat muuttavat heinäkuulta syyskuun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Ainoat
yksilöt havaittiin Jäneskeitaalla, jossa nähtiin
kaksi nuolihaukkalentoa ensimmäisenä seurantapäivänä 24.8.
Hiirihaukkalaji (Buteo sp.) Kasalassa havaittiin 24.9. kaksi määrittämätöntä hiirihaukkalajia, jotka käytännössä olivat joko hiirihaukkoja tai piekanoja.
Kalasääksi (Pandion haliaetus) 50 %
Jäneskeitaalla muutti kaksi kalasääskeä 24.8.
Laji on elo–syyskuulle ajoittuvalla muutolla
aina vähälukuinen.
Muuttohaukka (Falco peregrinus)
[L] [VU]
Muuttohaukka muuttaa Satakunnan läpi elo–
lokakuussa harvalukuisena. Kasalassa havaittiin vanha lintu muuttomatkallaan sekä 24.9.
että 3.10.
19
Kurki (Grus grus) 97 %
[L]
Länsikurkien päämuuttopäivä oli 24.9., jolloin liikehdintä saatiin kontrolloitua erittäin
hyvin. Kasalassa havaittiin yli 5 600 muuttavaa kurkea ja samana päivänä Jäneskeitaalla
vain 737 muuttajaa. Jäneskeitaan linnut olivat
parvikokojen ja muuttosuuntien perusteella
eri yksilöitä kuin Kasalassa. Päämuuttopäivän
lisäksi molemmista paikoista havaittiin myös
vähäisempää muuttoa muina seurantapäivinä.
Naurulokki (Larus ridibundus)
[NT]
Lajin päämuutto on jo syyskuuhun mennessä
ohi. Vain Kasalassa havaittiin yksi yksilö viimeisenä seurantapäivänä 18.10.
Kalalokki (Larus canus)
Merellä ja sisämaassa suurille järville sekä
peltoaukeille painottuva laji jäi uupumaan
Jäniskeitaan aineistosta kokonaan. Kasalassa
sen sijaan lajista kirjattiin yli 300 lentoa.
Selkälokki (Larus fuscus) [V] [VU]
Nimirodun selkälokkilentoja tuli erittäin vähän. Ainoa yksilö havaittiin Kasalassa 24.9.
Selkälokki on jo jonkin aikaa ollut tasaisesti
taantuva kaukomuuttaja, joka talvehtii Afrikassa ja kaukaisimmat rengaslöydöt lajista
ovat tyyneltä valtamereltä, lähellä Australiaa.
Jäneskeidas 756 yks. Kasala 5 961 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 3
► 23.9.: ► 24.9.: 737
► 24.9.: 5 636
► 3.10.: -
► 3.10.: ► 9.10.: -
► 9.10.: 26
► 11.10.: 16
► 11.10.: 299
► 18.10.: -
► 18.10.: -
Harmaalokki (Larus argentatus) 82 %
Merelle painottuvasta harmaalokista kirjattiin
lentoja tyypillisesti paljon enemmän Kasalasta kuin Jäneskeitaalta.
Tylli (Charadrius hiaticula)
Merelle painottuvaa tyllimuuttoa havaittiin
vain yhden yksilön voimin Kasalassa 24.8.
Jäneskeidas 11 yks. Kasala 163 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: 74
► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 3
► 23.9.: 39
► 24.9.: 737
► 24.9.: ► 3.10.: -
► 3.10.: 27
► 9.10.: -
► 9.10.: ► 11.10.: 16
► 11.10.: ► 18.10.: -
► 18.10.: 23
Kapustarinta (Pluvialis apricaria)
[L]
Kapustarinnat muuttavat läpi Suomen hyvin
viuhkamaisesti, mutta siitä huolimatta kaikki
lennot tulivat Kasalasta, jossa havaittiin kahtena eri päivänä yhteensä 19 yksilöä.
Taivaanvuohi (Gallinago gallinago)
Pääasiassa yölliseen aikaan muuttavasta taivaanvuohesta kirjattiin kaksi lentoa Kasalassa
23.9.
Merilokki (Larus marinus)
Kasalasta kertyi tyypillisen vähäinen lentomäärä, sillä seurannan yhteislukema on 15
yksilöä. Merellisen ympäristön ulkopuolella
merilokki on hyvin vähälukuinen.
Valkoviklo (Tringa nebularia)
[V]
Melko viuhkamaisesti Satakunnan kautta
muuttava valkoviklo havaittiin vain Kasalassa, jossa muutti seurantajakson ainoa yksilö
24.8.
Räyskä (Hydroprogne caspia)
Räyskät pesivät vain merellä, mutta loppukesästä alkusyksyyn asti niitä saapuu sisämaahan järvillekin kalastelemaan. Ainoat lennot
tulivat Kasalasta, jossa havaittiin kolme yksilöä ensimmäisenä seurantapäivänä.
20
Sepelkyyhky (Columba palumbus) 79 %
Lajin päämuutto syksyllä ajoittuu yleensä
melko lyhyelle aikajaksolle, joka osui erittäin
hyvin seurantaan. Kasalan yksilömäärät ovat
erittäin suuria. Jäneskeitaan lentomäärät ovat
Kasalan määristä vain noin kymmenen prosenttia. Sepelkyyhkymuutto painottuu selvästi rannikon tuntumaan. Lajin muuton tyypillisiin piirteisiin lukeutuvat suuret parvikoot.
Sepelkyyhky ei ole kovin ketterä lentäjä, joten
suurten parvin käyttäytyminen ja yksilömäärät tuulivoimapuistoalueella ovat huomionarvoisia seikkoja.
► 3.10.: -
► 9.10.: 595
► 11.10.: 164
► 18.10.: 9
► 3.10.: ► 9.10.: 10 998
► 11.10.: 1 777
► 18.10.: 261
Räkättirastas (Turdus pilaris) 32 %
Tilhen tavoin myös räkättirastaan päämuutto tapahtui seurantapäivien aikana. Räkättirastaat muuttavat tilhien tavoin enemmän
rannikon tuntumassa. Kasalan lentomäärä
seurantajaksolla oli huikea yli 60 000, joka on
valtakunnallisesti merkittävä määrä. Jäneskeitaalla lentoja kirjattiin sisämaalle tyypilliseen
tapaan lähes 3 000 yksilöstä.
Jäneskeidas 903 yks. Kasala 9 340 yks.
► 24.8.: 3
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 16
► 23.9.: 20
► 24.9.: 662
► 24.9.: 6 939
► 3.10.: 162
► 3.10.: 182
► 9.10.: 30
► 9.10.: 1 782
► 11.10.: 30
► 11.10.: 415
► 18.10.: -
► 18.10.: 2
Jäneskeidas 2861 yks. Kasala 60 484 yks.
► 24.8.: 9
► 24.8.: ► 11.9.: 9
► 11.9.: ► 23.9.: 175
► 23.9.: 13
► 24.9.: 56
► 24.9.: 27
► 3.10.: 239
► 3.10.: 22
► 9.10.: 1 932
► 9.10.: 51 977
► 11.10.: 361
► 11.10.: 8 409
► 18.10.: 80
► 18.10.: 36
Hiiripöllö (Surnia ulula) 100 %
Muutolla erittäin harvoin havaittava hiiripöllö muutti Jäneskeitaalla 11.10. Syksy 2012 vaikuttaa olevan pöllöille isomman mittakaavan
vaellussyksy, joka perustuu myyrä- ja sopulikannan romahtamisesta pohjoisessa.
Punakylkirastas (Turdus iliacus) 0 %
Jäneskeitaalla havaittiin seurantajaksolla melko suuri määrä punakylkirastaslentoja, yli
1 000. Avomeren partaalla Kasalassa määrät
olivat selvästi pienemmät. Päinvastainen suhdeluku räkätti- ja punakylkirastaiden välillä
havaintopaikoittain on lajien muuton luonteen suhteen normaali.
Tilhi (Bombycilla garrulus) 3 %
Tilhimuutto osui hyvin seurantajaksolle ja
parhaana seurantapäivänä Kasalasta laskettiin epävirallinen Suomen kaikkien aikojen
suurin lukema. Kasalasta kirjattiin koko seurantajaksolla peräti yli 13 000 tilhilentoa. Tilhimuutto painottuu rannikon tuntumaan eikä
ollut yllätys, että Jäneskeitaalla kirjattiin vain
noin viisi prosenttia Kasalan lentomäärästä.
Jäneskeidas 1099 yks. Kasala 206 yks.
► 24.8.: 6
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: 208
► 23.9.: ► 24.9.: 101
► 24.9.: ► 3.10.: 31
► 3.10.: 5
► 9.10.: 712
► 9.10.: 201
► 11.10.: 41
► 11.10.: ► 18.10.: -
► 18.10.: -
Jäneskeidas 768 yks. Kasala 13 036 yks.
► 24.8.: -
► 24.8.: ► 11.9.: -
► 11.9.: ► 23.9.: -
► 23.9.: ► 24.9.: -
► 24.9.: -
21
Naakka (Corvus monedula) 89 %
Naakat muuttavat rannikon tuntumassa huomattavasti runsaammin kuin sisämaassa.
Kasalasta laskettiin lentoja yli 10 000 ja Jäneskeitaalla vain noin sadasosa siitä. Naakkamuutolle tyypillistä ovat suuret parvikoot.
Laji on hyvä lentäjä, mutta suuren parven
käyttäytyminen voi olla tuulipuistoalueella
merkittävä asia.
Varis (Corvus cornix) 37 %
Varisten muutto painottuu vielä selkeämmin
rannikolle kuin naakalla. Muutto kulkee usein
kaukana avomerelläkin. Kasalassa kirjattiin
lähes 3 000 lentoa seurantajaksolla. Jäneskeitaalla havaittiin vastaavasti vain reilu 150 lentoa. Varismuutto on usein hajanaista, eivätkä
linnut muodosta suuria ja tiheitä muuttoparvia kuten naakka.
Jäneskeidas 127 yks.
► 24.8.: -
► 11.9.: -
► 23.9.: 4
► 24.9.: -
► 3.10.: 1
► 9.10.: -
► 11.10.: 122
► 18.10.: -
Jäneskeidas 127 yks.
► 24.8.: 2
► 11.9.: -
► 23.9.: -
► 24.9.: -
► 3.10.: 2
► 9.10.: 3
► 11.10.: 148
► 18.10.: 1
Kasala 10 710 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: ► 24.9.: ► 3.10.: 5
► 9.10.: 6 329
► 11.10.: 4 376
► 18.10.: -
22
Kasala 2 997 yks.
► 24.8.: ► 11.9.: ► 23.9.: 2
► 24.9.: 12
► 3.10.: 1 398
► 9.10.: 1 542
► 11.10.: 27
► 18.10.: -
KIRJALLISUUS
Jakobsson, N. (toim.) 2008:
Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki.
Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E.,
Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002:
Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4.
Suomen graafiset palvelut, Kuopio.
WWF 2011:
Ohje merikotkien huomioon ottamiseksi tuulivoimaloita suunniteltaessa.
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010:
Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja.
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
Söderman, T. 2003:
Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja
Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.
Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998:
Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki.
Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi
Ympäristöministeriö 2011:
Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöministeriön raportteja 19/2011.
23
Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin.
Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7.30–8.00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella.
24.8. klo 6.00–12.00.
Jäneskeidas
Kasala
200
150
100
50
0
6–7
7–8
8–9
9–10
10–11
11–12
11.9. klo 6.45–8.45.
Jäneskeidas
Kasala
160
140
120
100
80
60
40
20
0
6–7
7–8
24
8–9
23.9. klo 7.00–10.00.
Jäneskeidas
Kasala
1200
1000
800
600
400
200
0
7–8
8–9
9–10
24.9. klo 7.00–15.00.
Jäneskeidas
Kasala
7000
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
7–8
8–9
9–10
10–11
25
11–12
12–13
13–14
14–15
3.10. klo 7.30–13.30.
Jäneskeidas
Kasala
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
7–8
8–9
9–10
10–11
11–12
12–13
13–14
12–13
13–14
9.10. klo 7.45–13.45.
Jäneskeidas
Kasala
40000
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
7–8
8–9
9–10
10–11
26
11–12
11.10. klo 7.45–13.45.
Jäneskeidas
Kasala
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
7–8
8–9
9–10
10–11
11–12
12–13
13–14
18.10. klo 8.00–13.00.
Jäneskeidas
Kasala
300
250
200
150
100
50
0
8–9
9–10
10–11
27
11–12
12–13
Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin.
Jäneskeidas
Pvm
6–7
7–8
8–9
9–10
10–11
11–12
12–13
13–14
14–15
24.8.
124
88
91
66
77
64
-
-
-
11.9.
12
137
32
-
-
-
-
-
-
23.9.
-
396
238
98
-
-
-
-
-
24.9.
-
410
450
598
194
60
160
74
122
3.10.
-
111
400
540
465
185
135
5
-
9.10.
-
192
2251
907
642
448
255
153
-
11.10.
-
30
357
174
290
213
140
129
-
18.10.
-
-
156
19
15
49
22
-
-
Pvm
6–7
7–8
8–9
9–10
10–11
11–12
12–13
13–14
14–15
24.8.
165
72
127
23
24
19
-
-
-
11.9.
7
12
4
-
-
-
-
-
-
23.9.
-
1028
275
272
-
-
-
-
-
24.9.
-
1835
5751
2240
1 991
1525
562
472
856
3.10.
-
359
2530
2621
1533
819
292
19
-
9.10.
-
3412
20273
37371
10867
8851
1396
797
-
11.10.
-
433
3590
5068
4736
3280
1629
545
-
18.10.
-
-
252
257
157
99
86
-
-
Kasalan kalasatama
28