Eija Kujanpää.pdf

Transcription

Eija Kujanpää.pdf
1+1 = 2?
1+1 = 1?
1+1 = 3?
Kaksoistutkinnosta
yhteistutkintotodistukseen?
04052014
Eija Kujanpää
Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija –
hyödyt ja haasteet? *
• Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista +
erityistaitoja (transferrable skills?), monialaisuus
• Parempi kyky yhdistellä tietoa ja luoda uutta
• Parempi kielitaito
• Monikulttuuriset taidot
• Mahdollisuus hankkia osaamista, jota oma yliopisto yksinään ei
tarjoa
• Paremmat työllistymisnäkymät
• Parempi palkka?
• Matkustaminen ja henkilökohtaiset kokemukset
• Kahden tutkinnon yhdistäminen
• Henkilökohtaiset ongelmat (aika ja resurssit, työmäärä), rahoitus
Työnantajat – hyödyt ja haasteet*
– Työntekijöiden kansainvälistymisen aste nousee : kvkokemusta arvostetaan
– Työntekijöiden tärkeimmät henkilökohtaiset taidot kehittyneet
– Parantuneet analysointitaidot (forecasting skills): globaalin
maailmantilanteen ja trendien ymmärrys
– Paremmat ryhmätyötaidot
– Vahvat kommunikointitaidot ja verkostoitumistaidot
– Paremmat ongelmanratkaisutaidot
– Työnantajat eivät ymmärrä mikä kaksoistutkintoohjelma/tutkinto on
– Vaikea tunnistaa mitä aktiviteettejä kaksoistutkintoon sisältyy
– Pelkona että kaksoistutkinnon omaavat työntekijät liikkuvat
herkemmin toisiin yrityksiin
• Aalto SCI: kaksoistutkinto-yhteistyötä vuodesta 2006
– Erasmus Mundus joint study programme 2006-20102015
– Cluster double degree ohjelmia 2008- (Spain,
Portugal)
– Bilateral double degrees (China) 2011– Nordplus joint study programme 2012– EIT rahoitteiset dd ohjelmat: 2012-
Lainsäädäntömuutokset
• 1039/2013: yliopistojen tutkinnoista annetun
valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
(19.12.2013)
• Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista
(794/2004, muut 1039/2013) 3 § 2 mom:
”Korkeakoulututkintoon johtava koulutus voidaan
järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon
johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai
useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä
yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen
yliopiston kanssa.”
Oph suositukset todistuksista
• Osallistuvien korkeakoulujen kesken pitää päättää, mitä ja millaisia
tutkintotodistuksia ja muita todistuksia yhteistutkinto-ohjelmassa
suoritettavasta tutkinnosta annetaan. Jos korkeakoulut antavat
yhteisen tutkintotodistuksen, tulee päättää tutkintotodistuksen
sisällöstä, allekirjoittajista ja ulkoasusta.
• Yliopistojen tutkintotodistuksista säädetään yliopistojen tutkinnoista
annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004, muut. 1039/2013)
26 §:ssä. Vieraskielisistä tutkinnoista säädetään mainitun asetuksen
26 §:n 3 ja 4 momentissa seuraavasti: ”Yliopistolain 11 §:n 2
momentin mukaisesta muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä
suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen
tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai
ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu
englanninkielinen tutkintonimike.
• Yhteistutkinto-ohjelman suorittaneelle voidaan tutkintotodistuksen
tai -todistusten lisäksi antaa lisäinformaationa yhteistodistus
Harmonisointipaineita
• Ulkopuoliset paineet kasvavat yhden yhteisen
tutkintotodistuksen tuottamiseksi erilaisten
yhteisohjelmien rahoituslähteiden kautta:
– Erasmus Mundus Joint Master Degree- programme
(ex Erasmus Mundus Master Courses)
– Nordic Master
• yliopistojen omat strategiat ja linjaukset vielä
puuttuvat
Millaisesta ohjelmasta voisi antaa
yhteistutkintotodistuksen?
• Bilateraaliset ohjelmat?
• Konsortio-ohjelmat (Mundus, Nordic Master), verkostoohjelmat?
• Ohjelman luonne
– Joint programme?
– Integroitumisen aste/syvyys (jointness):
• Hallinnolliset & akateemiset prosessit
• Erasmus Mundus:
– Markkinointi, valintaperusteet, haku- ja
valintamenettely, ohjelman sisältö ja rakenne,
valmistuminen
Todistustuotantoprosessi
– Mikä yliopisto vastaa yhteistutkintotodistuksen
tuotannosta: koordinaattori/partneri?
• Konsortio-ohjelmat: haasteet
– Useita study trackejä
– Koordinaattori ei välttämättä kaikissa trackeissä
–
–
–
–
–
Paluu manuaaliseen todistusten tuotantoon
Allekirjoitukset, logot
Tutkintonimikkeet vaihtelevat korkeakouluittain
Kielikysymykset
Todistustuotantoprosessin vauhti?
Tutkintonimikkeet?
Institution
AALTO
KTH
NTNU
Title of Degree awarded
Master of Science (Technology),
Security and Mobile Computing
Master of Science (two years)
Master of Science in Security and
Mobile Computing
DTU
Master of Science in Engineering,
Security and Mobile Computing
UT
Master of Science in Engineering
(Computer Science)
• Ulkopuolisella rahoituksella tuetut
koulutusyhteistyöhankkeet määräaikaisia
• Tutkintorakenne- ja koulutusohjelmamuutokset
yliopistoissa
• Kansalliset lainsäädäntömuutokset (esim.
maisteriohjelma-asetus)
• …….tapahtuvat eri maissa eri aikaan…
Työnantajan näkökulma ohjelmiin ja
todistuksin?
• Kaksoistutkinnon tunnettuus:
– Esimerkki Aalto BIZ * case tutkimus:
• Double degree programme 35,6%
• CEMS program 47,5%
• International student exchange 93,2%
• Bsc and MSc degree programs 96,6%
– Perinteiset ohjelmat ja vaihto-opiskelu tunnetaan,
kv-ohjelmat ja dd-ohjelmat ovat vähemmän
tunnettuja*
- Tunnistaako työnantajat yhteistutkintotodistukset?
Opiskelijan näkökulma
• Yksi todistus / kaksi tai useampia todistuksia eri kielillä +
nippu liitteitä eri kielillä: DS, opintosuoritusote
• Jatko-opintohakijat: kelpoisuus jatko-opintoihin
• Riskinä epäviralliset yhteistodistukset
Kiitos!
• Eija Kujanpää
• Aalto University School of Science
• [email protected]
Lähteitä
– Juuso Holstein: The value-added of double degree
programs to the main stakeholders: A case study of
the Aalto University School of Business’ double
degree landscape)
• Lähteenä kalvoissa 2 & 3, 12