Iso-Britannian maatalous ja maatalouskonemarkkinat 12_2011

Transcription

Iso-Britannian maatalous ja maatalouskonemarkkinat 12_2011
Markkinaselvitys Iso-Britannian
maatalouskonemarkkinoista
24.11.2011
Tämä markkinaselvitys on toteutettu Frami Oy:n tilauksesta osana ESR-rahoitteista AgroInka
- Agroteknologian innovaatio- ja kasvuohjelmaa. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa AgroInkahankkeen osallistujayrityksille Iso-Britannian maatalouden rakenne, maatalouden konekannan tämän
hetkinen tila sekä maatalouskonekaupan tila.
Yleistietoa Iso-Britanniasta
Maa ja väestö
Ilmasto ja maaperä
Talouden avaintiedot
Liiketoiminta
Maatalous Iso-Britanniassa
Maan käyttö ja maanomistustavat Iso-Britanniassa
Tilakoot ja maatalousyrittäjät Iso-Britanniassa
Maatalouden tärkeimmät tuotteet ja lajikkeet
Karjatalouden tila ja koostumus
Viljelymenetelmät ja maatalouden teknologian taso
Valtiolliset tukitoimet ja investointituet maataloudessa
Urakointi ja koneasemat Iso-Britanniassa
Maatalouskoneala Iso-Britanniassa
3
3
3
4
5
6
8
10
11
13
15
16
18
19
Maatalouskoneiden tuotanto
Maatalouskonekauppa
Potentiaaliset asiakkaat
Maatalouskoneiden myyntiverkostot
Käytettyjen maatalouskoneiden kauppa Iso-Britanniassa
Maatalouskoneiden ostotavat ja rahoitusmuodot
Iso-Britannian kauppakulttuuri
Maatalouskoneiden tuonti
Maatalouden konenäyttelyt ja alan messut
Maatalousalan lehdet
Maatalouskonealan organisaatiot Iso-Britanniassa
19
21
25
25
28
28
29
31
32
33
34
LIITE: Yhteenveto Iso-Britannian maatalouskonevalmistajista
35
©Awec.Viexpo.mp112011
2
Yleistietoa Iso-Britanniasta
Maa ja väestö
Pinta-ala: 243 610 km2
Luonnonvarat: öljy, maakaasu, hiili, tina, kalkkikivi, rautamalmi
Rajanaapurit: Irlanti (360 km yhteistä rajaa)
Asukasluku: 61,11 miljoonaa vuonna 2009
(koko Yhdistyneen kuningaskunnan väkiluku)
Suurimmat kaupungit: Lontoo 7,62 milj. as., Birmingham 948 463,
Glasgow 578 640, Liverpool 456 485, Leeds 441 129, Edinburgh 446
376, Sheffield 419 978, Manchester 396 293 ja Bristol 375 085 as.
vuoden 2008 alussa (World Gazetteerin arvioita)
Etniset ryhmät: huhtikuun 2001 väestölaskennan mukaan 58,79
miljoonasta asukkaasta oli valkoisia (lähinnä englantilaisia, skotteja,
irlantilaisia ja walesilaisia) 92,1 % väestöstä, yhtä useampaa rotua 1,2
%, intialaisia 1,8 %, pakistanilaisia 1,3 %, bangladeshilaisia 0,5 %, muita
aasialaisia 0,4%, tummaihoisia karibialaisia 1,0 %, tummaihoisia
afrikkalaisia 0,8 %, muita tummaihoisia 0,2 %, kiinalaisia 0,4 % ja muita
0,4%. Etnisten vähemmistöryhmien edustajia oli yhteensä 7,9
prosenttia väestöstä (4,6 miljoonaa ihmistä).
Virallinen kieli: englanti; Walesin väestöstä neljännes puhuu kymriä,
Skotlannissa on n. 60 000 gaelin kielen puhujaa
Uskonnot: kristittyjä 71,6 % (lähinnä anglikaaneja), buddhalaisia 0,3 %,
hinduja 1,0 %, juutalaisia 1,0 %, muslimeja 2,7 %, sikhejä 0,6% ja
muiden uskontojen edustajia 0,3 %, uskontokuntiin kuulumattomia
15,5 %. 1
Ilmasto ja maaperä
Britanniassa vallitsee lauha ilmasto, jossa vuodenajanvaihtelut näkyvät melko selvästi. Yleisesti ottaen
lämpötila nousee ja sademäärä laskee siirryttäessä Skotlannista Etelä-Englantiin. Sää on vaihtelevaa.
Talvisin voi olla satunnaisesti jopa -15 asteen pakkaspäiviä; kesäisin lämpötila voi etelässä nousta yli 30
asteeseen. Kesäkuukaudet kesäkuusta elokuuhun ovat keskimäärin hyvin lämpimiä (14–30 C) ja
talvikuukaudet joulukuusta helmikuuhun viileitä (1-5 C). Keskiarvoja verrattaessa vuosittainen
lämpötilaero pohjoisen ja etelän välillä on kuitenkin vain noin 3 celsiusastetta (8 °C pohjoisessa, 11 °C
etelässä). 2
1
2
Suomen suurlähetystö Lontoo
Suomen suurlähetystö Lontoo
©Awec.Viexpo.mp112011
3
Iso-Britannian ilmaston ja maaperän vaihteluiden mukaan maan maatalous voidaan jakaa karkeasti
kahteen osaan; pohjoisen laiduntalouteen ja etelän peltoviljelyyn. Laiduntaa harjoitetaan enimmäkseen
pohjois- ja länsiosissa maata, jossa sademäärä on runsas ja jossa maa on kumpuilevaa ylänköä.
Peltoviljely puolestaan on keskittynyt maan etelä- ja itäosiin, jossa ilmasto on kuivempi.
Kuva Iso-Britannian maatalouden maantieteellinen jakautuminen laiduntalouteen ja peltoviljelyyn3
Talouden avaintiedot
Rahayksikkö: Englannin punta (British Pound Sterling) GBP = 100 pence
Valuuttakurssi: 1 euro = 0,85 GBP (15.12.2010)
BKT markkinahintaan käyvin hinnoin: 2 257,6 miljardia USD v. 2010
BKT henkeä kohti: vuonna 2009 käyvin hinnoin 36 283 USD, ostovoimapariteetilla 34 653 USD
Verotus: suuryhtiöiden yhteisöverokanta 30 %, yleinen arvonlisäverokanta 20 %.
Tärkeimmät teollisuustuotteet: sähkötekniset tuotteet, elintarvikkeet, metallit ja metallituotteet,
kulkuneuvot sekä kemikaalit ja kemialliset tuotteet
Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Ranska, Alankomaat, USA
Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 2,35 miljardia euroa ja tuonti 1,45 miljardia euroa vuonna
2009. Kauppatase oli Suomelle 900 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Iso-Britannian bruttokansantuote on kasvanut kohtuullisen nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Kasvu oli
vuonna 2007 2,6 prosenttia, mutta se on taantuman vuoksi selvästi hidastunut ja oli vuonna 2008 enää
0,5 prosenttia. Vuonna 2009 BKT supistui 4,9 prosenttia. 4
3
4
www.ukagriculture.com
Finpro
©Awec.Viexpo.mp112011
4
Liiketoiminta
Finpron Lontoon-vientikeskuksen arvioita Iso-Britanniasta:
Positiiviset piirteet
 Iso-Britannia on asukasmäärältään (runsaat 60 miljoonaa) EU:n toiseksi väkirikkain maa, ja
markkinapotentiaali on kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
 Suomalaiset hallitsevat yleensä hyvin englannin kielen ja myös kulttuuri tuntuu helpolta.
 Amerikkalaiset yritykset perustavat useimmiten Euroopan pääkonttorinsa Iso-Britanniaan.
 Brittiläisellä asiakkaalla on suuri referenssiarvo maailmalla.
Negatiiviset piirteet
 Iso-Britannia on käytännössä monta erillistä maata: Englanti, Skotlanti, Wales, Pohjois-Irlanti,
kanaalisaaret.
 Sopimusten laadinta on monimutkaista. Sopimuksissa pyritään ottamaan huomioon kaikki
mahdollinen, koska oikeudenkäynti myöhemmin epäselvistä asioista on kallista.
Ennakkotapausten määrä on suuri joten ainoastaan lakimies on perillä kaikista asiaan
vaikuttavista kohdista.
 Kustannustaso on korkea. Markkinoille tuleva yritys joutuu investoimaan huomattavia summia
mm. toimistotiloihin ja henkilöstöön. Muu kustannustaso on suurin piirtein sama kuin Suomessa.
 Koulutustaso on keskimäärin selvästi alhaisempi kuin Suomessa; henkilöresurssien hankinta,
koulutus ja motivointi ovat haasteellisia asioita.
 Paikalliset yritykset ovat suuria verrattuna suomalaisiin.
 Päätöksenteko suurissa organisaatioissa on hidasta.
 Kilpailijoita on paljon.
©Awec.Viexpo.mp112011
5
Maatalous Iso-Britanniassa
Iso-Britanniassa maatalouden osuus kansantaloudesta on ollut 2000-luvulla keskimäärin yhden
prosentin. Vuonna 2010 maatalouden osuus Iso-Britannian BKT:stä oli 0,7 prosenttia. Maatalouden
käytössä vuonna 2008 oli 17,5 miljoonaa hehtaaria maata. Satokasveja viljeltiin 4,35 miljoonan ja viljoja
3,3 miljoonan hehtaarin alueella. Maatalouden tuottavuus Iso-Britanniassa on Euroopan korkeimpia.
Kotimainen maataloustuotanto kattaa noin kaksi kolmasosaa kysynnästä. 5
Iso-Britannian BKT (Mrd e)
1 948,52
1 833,95
2005
2006
2 052,85
1 791,41
1 815,42
1 696,58 1 729,47
1 565,75
2007
2008
2009
Kuvaaja Iso-Britannian BKT:n kehitys, *arvio
2010
2011* 2012*
6
Kuvaaja Maatalouden osuus Iso-Britannian bruttokansantuotteesta7
5
Finpro
Eurostat
7
Trading Economics
6
©Awec.Viexpo.mp112011
6
Iso-Britannian talouden jakauma on suurin piirtein samanlainen kuin Suomessa. Teollisuuden osuus on
kuitenkin Iso-Britanniassa suurempi kuin Suomessa, minkä vuoksi palveluiden ja maatalouden osuudet
ovat hieman pienemmät.
Kuvaaja Maatalouden osuus BKT:stä Iso-Britanniassa ja Suomessa 8
Kuvaaja Maataloussektorin tuotanto Iso-Britanniassa ja Suomessa, *arvio 9
8
9
Eurostat
Eurostat
©Awec.Viexpo.mp112011
7
Iso-Britannian maataloussektorin tuotanto kasvoi tasaisesti 2000-luvun puolivälin jälkeen. Finanssikriisin
vaikutus näkyi tuotannossa vuonna 2009, jolloin se laski 13 prosentilla. Eurostatin arvioiden mukaan
maataloussektorin tuotanto lähti kuitenkin kasvuun jo seuraavana vuonna, ollen vuonna 2010 23,37
miljardia euroa. Iso-Britannian maataloussektorin tuotannon arvo on yli viisinkertainen Suomen
vastaavaan verrattuna.
Maan käyttö ja maanomistustavat Iso-Britanniassa
Iso-Britanniassa on vaihteleva topografia, minkä vuoksi eri maatalousmuodot vaihtelevat alueittain.
Maan itäosissa viljellään suurin osa Iso-Britannian viljelykasveista ja karjatalous ja laidunnus ovat
keskittyneet enemmän maan länsiosiin. Iso-Britanniassa on maatalousmaata reilut 17 miljoonaa
hehtaaria. Tämä on yli 70 prosenttia koko maa-alasta. Viljelysmaan osuus koko maa-alasta IsoBritanniassa on 24,8 prosenttia (6 015 000 hehtaaria). Seuraavasta kuvaajasta näkee, kuinka IsoBritanniassa on suhteellisesti paljon enemmän viljelysmaata ja koko maatalousmaata kuin Suomessa.
Kuvaaja Maatalousmaan osuus maa-alasta Iso-Britanniassa ja Suomessa 10
Maan käytön suhteen merkittävä ero Iso-Britannian ja Suomen välillä on se, että Iso-Britannian maaalasta vain 26,9 prosenttia on muussa kuin maatalouskäytössä, kun Suomessa vastaava luku on peräti
92,6 prosenttia. Lisäksi, lähes puolet Iso-Britannian maa-alasta on muuna maatalousmaana (viljelysmaa
poisluettu) eli muun muassa laidunmaana, kun Suomessa muuta maatalousmaata on vain 0,2 prosenttia
koko Suomen maa-alasta.
Iso-Britannian maatalousmaa jakaantui vuonna 2009 eri käyttömuotojen mukaan seuraavasti.
10
TradingEconomics
©Awec.Viexpo.mp112011
8
Taulukko Maatalousmaan käyttö Iso-Britanniassa vuosina 2006-2010 11
Maatalousmaasta noin 35 prosenttia on viljelymaata. Viljelymaasta puolet on viljakasvien viljelyaluetta,
josta yli 64 prosenttia on vehnää. Koko viljelymaa jakaantuu eri viljelykasvien viljelyalueisiin seuraavasti:
Kuvaaja Viljelysmaa Iso-Britanniassa 12
11
12
Iso-Britannian tilastokeskus
Iso-Britannian tilastokeskus
©Awec.Viexpo.mp112011
9
Reilut 80 prosenttia Iso-Britannian maaseutualueista on yksityis- ja yritysomistuksessa. Huomattava osa
tästä maasta on kuitenkin hyvin pienen joukon omistuksessa. Sadan eniten maata omistavan
yksityishenkilön maa-alueet kattaa yli 8 prosenttia koko Iso-Britannian maa-alasta. Eniten
yksityishenkilöistä maata omistaa Buccleuhin ja Queensburyn herttua, jonka omistuksessa on reilut
100 000 hehtaaria. Suuri osa maaseudun maista on nykyään vuokrattu. Yksityishenkilöiden ja yritysten
lisäksi maata omistavat myös monet julkiset ja muut tahot. Esimerkiksi luonnonsuojelujärjestöt kuten
National Trust ja RSPB omistavat nykyään noin 550 000 hehtaaria maata. Puolustusvoimilla on
omistuksessa noin 260 000 hehtaaria, ja perinteisillä instituutioilla kuten kirkolla, Oxfordin yliopistolla ja
kuningashuoneella on nykyään noin 330 000 hehtaaria maata omistuksessaan. 13
Tilakoot ja maatalousyrittäjät Iso-Britanniassa
Iso-Britanniassa on yhteensä noin 300 000 aktiivista maatilaa. Koko maassa maatilojen keskikoko on
nykyään noin 57 hehtaaria, kun se aikaisemmin on ollut huomattavasti pienempi. Alueellisesti
katsottuna, Skotlannissa maatilojen keskikoko on yli 100 hehtaaria, mutta muualla maatilat ovat
pienempiä ja Englannissa maatilojen keskikoko on noin 50 hehtaaria, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa noin
40 hehtaaria. Huolimatta siitä, että Iso-Britanniassa on suhteellisen paljon maatiloja, suurin osa
maatalousmaasta on pienen maanviljelijäjoukon omistuksessa. Noin 41 000 maatilaa (noin 14 % kaikista
maatiloista) on suurempia kuin 100 hehtaaria ja kattaa yli 65 prosenttia koko Iso-Britannian
maatalousmaasta. Perinteisiä pieniä alle 5 hehtaarin maatiloja on edelleen eniten kaikista tiloista. 14
Kuvaaja Maatilojen määrä ja jakaantuminen koon mukaan 15
13
Land Use Policy, Munton R., Elsevier
www.ukagriculture.com
15
Eurostat
14
©Awec.Viexpo.mp112011
10
Edellisestä kuvaajasta nähdään, että Iso-Britanniassa on huomattavasti enemmän maatiloja kuin
Suomessa. Iso-Britanniassa on yli 50 hehtaarin maatiloja 74 000, kun Suomessa maatiloja on yhteensä
vain noin 68 000. Taulukon tilastot ovat vuodelta 2007 (EU:n tilastot ulottuvat vain vuoteen 2007).
Alueellisesti Iso-Britannian maatilat jakaantuvat seuraavasti.
Iso-Britannian maatilat vuonna 2010
(1000 maatilaa)
Englanti
Viljatila
Kasvinviljelytilat
Puutarhaviljely
Karjatila, sika
Karjatila, siipikarja
Maitotilat
Karjatilat, laidunnus (epäsuotuiset alueet)
Karjatilat, laidunnus (alangot)
Sekatilat
Muut maatilat
Yhteensä
15,6
17,2
4,6
1,6
2,1
7,6
12,7
34,0
8,4
1,6
105,4
Wales
0,4
0,1
0,5
0,1
0,7
2,0
12,2
2,4
1,1
20,6
40,2
Skotlanti
1,3
13,8
1,9
3,7
2,4
0,3
2,0
1,1
2,1
23,7
52,3
PohjoisIrlanti
0,5
0,3
0,3
0,2
0,4
3,2
14,1
4,2
0,8
0,6
24,5
Lähde: June Surveys/Census of Agriculture.
Taulukko Iso-Britannian maatilat alueittain elinkeinon mukaan16
Ylivoimaisesti eniten maatiloja on Englannissa, missä on alankojen karjatiloja yhteensä 34 000 ja
viljatiloja 15 600 ja muita kasvinviljelytiloja 17 200 kappaletta.
Vuoden 2006 Iso-Britannian tilastojen mukaan maassa oli 152 000 päätoimista maanviljelijää ja 198 000
osa-aikaista maanviljelijää. Lisäksi maatalouden piirissä työskenteli 184 000 palkattua työntekijää joko
kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Yhteensä maatalouden piirissä työskenteli vuonna 2006 534 000 ihmistä.
Vuonna 2008 vastaava luku oli 481 000.17 Iso-Britannian tilastokeskuksen mukaan maan
maataloussektorilla työskenteli vuonna 2010 yhteensä 466 000 ihmistä.
Maatalouden tärkeimmät tuotteet ja lajikkeet
Iso-Britannian maatalouden tärkein tuote on vehnä, jota tuotetaan vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia.
Vehnän viljelyala on myös suurin, noin 1,8 miljoonaa hehtaaria. Vehnän sato vuonna 2010 oli 14,9
miljoonaa tonnia, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Myös vehnän viljelyala kasvoi 9
prosentilla vuonna 2010 ollen 1,9 miljoonaa hehtaaria. Keskisato väheni kuitenkin 3 prosentilla.
16
17
Iso-Britannian tilastokeskus
www.ukagriculture.com
©Awec.Viexpo.mp112011
11
Ohra on Iso-Britannian toiseksi eniten viljelty maatalouden tuote. Ohran kokonaissato vuonna 2010 oli
5,3 miljoonaa tonnia, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Tämä johtuu pääosin siitä,
että ohran viljelyala pieneni 19 prosentilla ollen 921 000 hehtaaria. Ohran keskisato laski myös 2
prosentilla.
Muita tärkeitä kasvitalouden tuotteita Iso-Britanniassa ovat öljykasvit (erityisesti rapsi), pellava, peruna
ja sokerijuurikas. Rapsin sato vuonna 2010 oli kaikkien aikojen ennätyslukemissa, 2,2 miljoonaa tonnia.
Myös rapsin keskisato oli erittäin hyvä (3,5 tonnia hehtaarilta). Rapsin viljelyalue kasvoi sekin 13
prosentilla edellisvuoteen verrattuna, joten ennätyssato (17 prosenttia vuoden 2009 satoa parempi) oli
odotettavissa. Pellavan siemeniä tuotettiin Iso-Britanniassa vuonna 2010 72 000 tonnia, lisäystä
edellisvuoteen oli jopa 33 prosenttia. Suuren pellavan sadon taustalla oli 57 prosentin viljelyalueen
kasvu. 18
Seuraavasta taulukosta selviää EU:n tilastot Iso-Britannian viljelykasveista.
Viljan kokonaissadot, viljelyalat ja keskisadot hehtaarilta Iso-Britanniassa vuonna 2009:
Viljelykasvi
Kokonaissato (1000 t)
Viljelyala (1000 ha)
Keskisato (100kg/ha)
Vehnä
14 076
1 775
79
Ohra
6 668
1 143
58
Ruisvehnä
65
16
41
Kaura
744
129
58
Ruis
36
5
72
Peruna
6 399
144
444
Sokerijuurikas
8 457
114
742
Taulukko Viljan kokonaissadot, viljelyalat ja keskisadot Iso-Britanniassa vuonna 200919
Tärkeimmät viljelykasvit Iso-Britanniassa ovat siis vehnä (eniten viljelyalaa), ohra, kaura, peruna,
sokerijuurikas, vihannekset, rapsi ja hedelmät.
Iso-Britannia on EU:n neljänneksi suurin viljojen ja öljykasvien tuottaja 8 prosentin osuudella. IsoBritannia on myös neljänneksi suurin sokerijuurikkaan tuottaja EU:n alueella. Maassa on noin 4500
sokerijuurikkaan viljelijää, jotka ovat British Sugar –yhtiön sopimusviljelijöitä. Viininviljelyalueet kasvavat
18
19
www.thecropsite.com
Eurostat
©Awec.Viexpo.mp112011
12
vuosittain noin 10 prosentilla. Iso-Britannialla on lähes 60 prosentin omavaraisuus vihanneksissa ja vähän
yli 10 prosentin omavaraisuus hedelmissä. Iso-Britannia on omavarainen raakaperunoissa, mutta tuottaa
vain puolet käsiteltyjen ja pakastettujen perunoiden kulutuksesta. 20
Karjatalouden tila ja koostumus
Merkittäviä karjatalouden tuotteita Iso-Britanniassa ovat sianliha, siipikarja, naudan liha ja
maitotuotteet. Halpa tuontisianliha ja korkeat tuotantokustannukset ovat laskeneet sikojen määrää
viime vuosina. Iso-Britanniassa on myös suuri määrä lampaita ja lampaan villa on myös yksi
merkittävimmistä karjatalouden tuotteista.
Karjatalouden eläinmäärät (1000) Iso-Britanniassa:
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Sika
4 726,2
4 731
4 671
4 550
4 423
4 385
Lammas
23 730,2
23 428,5
23 676
21 856
21 343
21 295
Nautakarja
10 545
10 335
10 075
9 911
9 901
9 896
Lypsykarja
2 007
2 005
1 977
1 903
1 864
1 847
Taulukko Iso-Britannian karjatalouden eläinmäärät 21
Lihatuotanto (milj. kg) vuosina 2005-2010 Iso-Britanniassa:
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Sika
705,6
696,5
739
739,6
720,3
774,5
Siipikarja
1 581,9
1 517,4
1 454,5
1 432,6
1 463,1
1 570,9
Nautakarja
761,8
847,3
882
862,4
849,9
924,7
Lammas ja
vuohi
331,6
330,2
324,8
325,7
302,7
281
Taulukko Iso-Britannian lihatuotanto22
20
21
University of Warwick Science Park
Eurostat
©Awec.Viexpo.mp112011
13
Seuraavissa kuvaajissa verrataan karjaeläinten määrää ja lihatuotantoa Iso-Britanniassa ja Suomessa. IsoBritanniassa on moninkertaisesti enemmän karjatalouden eläimiä kuin Suomessa ja lihatuotanto on
suurempaa kuin Suomessa.
Kuvaaja Karjaeläinten määrät Iso-Britanniassa ja Suomessa 23
Kuvaaja Lihatuotanto Iso-Britanniassa ja Suomessa 24
22
23
Eurostat
Eurostat
©Awec.Viexpo.mp112011
14
Viljelymenetelmät ja maatalouden teknologian taso
Iso-Britannian maanviljelyssä voidaan erottaa kolme pääpiirteistä viljelytapaa; orgaaninen,
tavanomainen ja integroitu viljely. Orgaaninen eli luomuviljely edustaa noin neljä prosenttia viljellystä
maasta. Luomuviljely perustuu kestävään kehitykseen ja luonnonmukaisuuteen ja se pyrkii
hyödyntämään maatilan omia resursseja. Tavanomaiseen viljelyyn käytetään puolestaan modernia
teknologiaa ja apuna käytetään myös torjunta-aineita ja keinotekoisia lannoitteita. Integroitu viljely
vastaa tavanomaista viljelyä, mutta siinä pyritään lisäksi kestävään kehitykseen. Suurin osa
tavanomaisista viljelijöistä harjoittaa nykyään integroitua viljelyä. Iso-Britanniassa media on leimannut
luomuviljelyn hyväksi ja tavanomaisen viljelytavan huonoksi tavaksi. Tämä yleistäminen pois sulkee
viljelytapojen yhdistämisen, mitä monilla maatiloilla harjoitetaan. 25
Maatalouden eri muodot Iso-Britanniassa luokitellaan seuraavasti:
-
Peltoviljely (viljelykasvien viljely)
Laidunta (karjan kasvatus: siat, siipikarja, lammas, nauta, maitokarja)
Sekaviljely (peltoviljely ja laidunta)
Puutarhaviljely (kukat, hedelmät, vihannekset ja koristekasvit)
Vihannesviljely (hedelmät ja vihannekset)
Viininviljely (viinirypäleet)
Maanmuokkausmenetelmät vaihtelevat Iso-Britanniassa kyntämisestä suorakylvöön. Perinteisessä
tavassa edellisen kylvökauden sänki kynnetään ensin, minkä jälkeen pelto tasoitetaan vielä
tasojyrsimellä. Maata vähemmän kuluttavat kevennetty muokkaus ja suorakylvö kasvattavat suosiotaan
koko ajan.
Kylvössä käytetään sekä vetovantaiksisia että kiekkovantaiksisia kylvökoneita. Vetovannaskoneet
vaativat viljelijöiden mukaan enemmän vetotehoa, mutta toimivat paremmin raskailla maaperillä.
Toisaalta Iso-Britannian viljelijöiden keskuudessa vetovantaiden on todettu olevan kevyempiä kuin
kiekkovantaat, mikä on tärkeää maaperän tiivistymisen ja polttoaineen kulutuksen kannalta.
Vetovantaiden on myös todettu olevan yksinkertaisempia ja kestävämpiä ja niiden syvyyttä voidaan
paremmin säädellä. Molempien vannasmallien käyttäjät kokevat ongelmia kasvijätteen kanssa.
Viljankorjuu toteutetaan lähestulkoon kokonaan leikkuupuimureilla Iso-Britanniassa. Viime vuosien
trendi leikkuupuimurimarkkinoilla on ollut teholtaan pienempien puimureiden suuremmat
myyntimäärät. Juureksien, kuten perunan ja nauriiden korjuussa käytetään tarkoituksiin erikoistuneita
nostokoneita. Sadonkorjuussa syntyvä olki käytetään vähäravinteisena rehuna tai orgaanisena
lisäaineena. Paalaimia löytyy erilaisia paalin koon ja muodon mukaan. Yleensä viljojenkorjuu toteutetaan
24
Eurostat
25
University of Warwick Science Park
©Awec.Viexpo.mp112011
15
urakointina, sillä leikkuupuimureita tarvitaan intensiivisesti vain alle kolme kuukautta vuoden aikana ja
maanviljelijät eivät pidä tuottavana säilyttää tarpeettomia koneita varastoissa yhdeksän kuukauden ajan.
Nurmen korjuuseen käytetään erilaisia työkoneita. Nurmea käytetään pääosin eläinrehuna, jota
säilytetään pitempiä aikoja ja jolla ruokitaan lähinnä nautoja. Nurmikoneet ovat enimmäkseen
pienempiä ja joustavampia kuin viljelykoneet. Nurmikoneisiin kuuluvat nurmiäkeet, karhottimet,
pöyhimet, niittokoneet ja rehusilppurit.
Karjan ruokintajärjestelmä riippuu siitä, minkälaisen järjestelmän karjankasvattaja on valinnut.
Laidunpohjaisessa ruokinnassa karja saa ravintonsa laiduntamalla pellolla (karja on suurimman osan
aikaa ulkona). Tämä vaatii hyvin kasvavaa nurmimaata, mikä puolestaan vaatii sen hyvää hoitamista.
Laidunnuksen lisänä käytetään myös rehua (esimerkiksi maissia ja viljoja), jota voidaan antaa
tarvittaessa. Vaihtoehtona on myös intensiivinen ruokinta, jossa karjaa ruokitaan väkirehulla.
Iso-Britanniassa käytetyt lannoitteet voidaan jakaa kahteen osaan; orgaaniset lannoitteet ja kemialliset
lannoitteet. Orgaanisilla lannoitteilla on erittäin tarkat määritteet ja niiden käyttöä valvotaan tarkasti.
Tärkein kemiallinen lannoite on typpi, joka vauhdittaa kasvien kasvua, mutta joka on myös kallista
käyttää. Kemiallisia lannoitteita levitetään kasvinsuojeluruiskuilla, joilla voidaan levittää myös torjuntaaineita jopa 36 metrin leveydeltä, kerralla 6000 litraa.
Maatalouskoneiden teknologiatason voi mitata parhaiten tarkastelemalla markkinoilla olevia koneita.
Esimerkiksi kylvökoneissa Iso-Britanniassa on saatavilla kaikkien suurten koneita valmistavien yritysten
koneet. Tunnettuja ovat esimerkiksi Aitcheson, Horsch, Simba, Kuhn ja Väderstad. Lisäksi markkinoilla on
paljon paikallisten valmistamia koneita, kuten Claydon, Moore, Sumo ja Dale. Kylvökoneiden standardi
kuljetusleveys on 3 metriä. Työleveyksiä on kolmesta kahdeksaan metriin, mutta ehdottomasti
suosituimmat ovat kolme ja neljä metriä leveät koneet, sillä yleensä suurempien koneiden vetotehon
tarve kasvaa todella suureksi. 26
Valtiolliset tukitoimet ja investointituet maataloudessa
Euroopan Unionin yhteinen maatalouspolitiikka säätelee suurimman osan viljelykasvien tuotantoa ja
myyntiä Iso-Britanniassa. Vuonna 2003 aloitettiin Eu:n tilatukijärjestelmä, joka syrjäytti 11 vanhaa
tukiohjelmaa Iso-Britanniassa. Tilatukijärjestelmä tukee karjataloutta, pelto- ja puutarhaviljelyksiä
(poisluettuna monivuotiset hedelmät, vihannekset ja taimitarhaviljelykset). Lisäksi, hedelmä ja
vihannesviljelijät voivat saada muita yhteisen maatalouspolitiikan tukia, mutta perunan viljely ei kuulu
minkään EU:n tukijärjestelmän piiriin Iso-Britanniassa.27
26
27
University of Warwick Science Park
University of Warwick Science Park
©Awec.Viexpo.mp112011
16
Iso-Britannian maatalousministeriön alainen Rural Payment Agency (RPA) on vastuussa yhteisen
maatalouspolitiikan tukiohjelmien toteuttamisesta. Järjestelmä, minkä mukaan valtion ja EU:n
maataloustukia Iso-Britanniassa myönnetään, on kuitenkin melko monimutkainen. Englannissa,
Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa on kaikissa omat alueelliset kehityskeskukset, jotka
jakautuvat vielä pienempiin hallinnollisiin keskuksiin, jotka myöntävät EU –rahoitteisia tilatukia
maanviljelijöille. 28
Luomuviljelylle on omat tukijärjestelmät ja luomuviljelijät voivat hakea tukia eri tahoilta riippuen
harjoittavatko viljelyä Englannissa, Walesissa, Skotlannissa vai Pohjois-Irlannissa. Maanviljelijöitä
kannustetaan aloittamaan luomuviljelyä myöntämällä erityistä aloittavien luomuviljelijöiden tukea, joka
on 60 puntaa (noin 70 euroa) hehtaaria kohden. Vuonna 2008 Iso-Britanniassa oli luomuviljelyksiä
700 000 hehtaaria, joita viljely yhteensä lähes 8000 viljelijää, joilla oli luomusertifikaatti. Iso-Britanniassa
luomutuotteiden kulutus on EU:n toiseksi suurinta. 29
EU:n maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteena on parantaa maa- ja metsätalousalan kilpailukykyä,
ympäristön ja maaseudun tilaa sekä elämänlaatua. Lisäksi tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoelämää
maaseudulla. Maatalousmenoja rahoitetaan kahdesta EU:n yleiseen talousarvioon kuuluvasta
rahastosta. Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitetaan suoria tukia
viljelijöille
sekä
interventiotoimenpiteitä
ja
vientitukia
maatalousmarkkinoiden
sääntelemiseksi. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) taas
rahoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamia maaseudun kehittämisohjelmia. 30
Iso-Britannialle budjetoidut maaseuturahaston tuet selviävät seuraavasta taulukosta:
EAFRD
euroa
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2007–13
263 996
373
645 001
582
698 582
271
741 000
083
748 834
332
752 295
624
748 964
151
4 598 674
416
Taulukko EU:n maaseuturahaston tuet Iso-Britannian maataloudelle vuosina 2007-2013 31
Vertauksena Suomelle on budjetoitu EU:n maaseuturahastosta vuosina 2007–13 yhteensä 2 079 932 907
euroa, eli Iso-Britannian maatalouden saama tuki on noin kaksinkertainen Suomen tukeen verrattuna.
28
29
30
31
www.grantsexpert.co.uk/grants-for-farmers.html
University of Warwick Science Park
Euroopan komissio
http://ec.europa.eu/agriculture/agrista/rurdev2009/RD_Report_2009_Chapter4.pdf
©Awec.Viexpo.mp112011
17
Urakointi ja koneasemat Iso-Britanniassa
Maatalouskoneurakointi on ollut monessa Euroopan maassa ja niin myös Iso-Britanniassa jo pitkään
oleellinen toimintamalli. Maassa on paljon maatalousurakoitsijoita ja paikallisia konerenkaita.
Kansallinen maatalousurakoitsijoiden yhteisö, National Association of Agricultural Contractors
(www.naac.co.uk), toimii urakoitsijoiden keskusjärjestönä ja edunvalvojana.
Esimerkkinä maatalousurakoijasta on E&H Contracting, jonka palkkalistalla on viisi henkilöä, mutta
tehokkaalla kalustolla vuosiurakoinnit ovat mittavia: Nurmirehun korjuu 1 050 ha, maissirehun korjuu
650 ha, täysviljarehun korjuu 160 ha, pyöröpaalin käärintä 9 000 kpl, suurkanttipaalausta (olki, heinä,
säilöheinä) 41 900 kpl, leikkuupuintia 1 500 ha, kylvöä 1 800 ha ja lisäksi lietteen levitystä. Potentiaalista
kalustoakin on yrityksellä käytössä: 135 – 195 hv traktoreita 6 kpl, puimureita 3 kpl, ajosilppuri,
kanttipaalaimia 4 kpl ja paljon muita maatalouskoneita.
Toinen maatalousurakoitsija on J.Rayner&Sons (www.jraynerandsonsltd.co.uk), joka oman reilun 1600
hehtaarin tilan lisäksi harjoittaa koneurakointia. Tilan tärkeimmät maatalouskoneet ovat:
1 x 22’ Head 280hp MF 40 leikkuupuimuri
1 x 17’ Head 180hp MF 36 leikkuupuimuri
3 x JCB 3.5 t etukuormaaja
1 x 270hp 4WD Case traktori
1 x 240hp 4WD New Holland traktori
1 x 120hp 4WD New Holland traktori
2 x 160hp 4WD New Holland traktori
1 x 190 hp 4WD John Deere traktori
1 x 185hp Fastrac 4WD JCB traktori
1 x 220hp Fastrac 4WD JCB traktori
1 x itseliikkuva kasvinsuojeluruisku (2000 l tankki, 24 m puomit)
Lisäksi tilalta löytyy paljon muita pienempiä maatalouskoneita.
©Awec.Viexpo.mp112011
18
Maatalouskoneala Iso-Britanniassa
Iso-Britannian maatalouskoneala on verrattavissa yleisesti Euroopan maatalouskonealaan. Vuosien
saatossa maatalouskoneet ovat kehittyneet tehokkaammiksi ja kykenevimmiksi. Yli 120 hevosvoiman
traktorit ovat yleistyneet ja samalla työvoiman tarve ja traktorien määrä ovat vähentyneet. Maatalouden
tullessa enemmän kilpailukykyisemmäksi käytetään maatiloilla yhä enemmän pitkälle kehittyneitä
työkoneita, sähköisiä seurantajärjestelmiä ja satelliittinavigaattoreita. 32
Maatalouskoneiden tuotanto
Vuonna 2009 Iso-Britannian maatalouskonetuotannon arvo oli noin 1,76 miljardia euroa. Tuotannon arvo
laski 15 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Iso-Britanniassa tuotetaan neljänneksi eniten
maatalouskoneita EU:ssa. Tämä siitäkin huolimatta, että suuret traktorivalmistajat Massey Ferguson ja
Mc Cormick ovat lopettaneet tuotannon Iso-Britanniassa. Seuraavasta taulukosta selviää Iso-Britannian
maatalouskonealan tunnusluvut vuosina 2007 – 2009.
Iso-Britannian maatalouskoneala (sis. traktorit) miljoonaa euroa:
Tuotanto
Vienti
Tuonti
Myynti
2007
2 174
1 598
1 715
2 290
2008
2 072
1 490
1 942
2 523
2009
1 761
1 229
1 581
2 113
Muutos 09/08
-15%
-18%
-19%
-16%
Taulukko Iso-Britannian maatalouskonealan tunnuslukuja 33
Seuraavaksi on esitelty muutamia merkittäviä Iso-Britanniassa toimivia maatalouskonevalmistajia.
www.teagle.co.uk
Teagle on vuonna 1944 perustettu maatalouskoneita valmistava isobritannialainen yritys. Yrityksen
tuotevalikoima on laaja ja siihen kuuluu muun muassa lannanlevittimiä, niittokoneita, äkeitä ja
kylvökoneita.
www.fleming-agri.co.uk
Flemingillä on pitkät perinteet maatalouskoneiden valmistuksesta, yritys perustettiin vuonna 1860. Yritys
on yksi Iso-Britannian vanhimmista maatalouskonevalmistajista ja tuotevalikoima on kasvanut paljon
vuosien varrella. Nykyisin Flemingin tuoteperheeseen kuuluu yli sata maatalouden työkonetta.
32
33
University of Warwick Science Park
Eurostat, VDMA, CEMA
©Awec.Viexpo.mp112011
19
www.jcb.com
JCB on yksi maailman johtavista rakennusalan koneiden valmistajista. Tuotevalikoiman kuuluu myös
maataloudessa käytettäviä traktoreita, kuormaimia ja kurottajia. Yrityksen päämaja sijaitsee IsoBritanniassa ja sillä on 18 tehdasta ympäri maapalloa.
www.claydondrill.com
Claydon Iso-Britannialainen yritys, joka valmistaa muun muassa edistyksellisiä suorakylvökoneita
Suffolkissa, Englannissa. Yritys harjoittaa myös viljelytoimintaa, minkä vuoksi tuotekehitys on erittäin
viljelijälähtöistä.
www.daledrills.com
Dale Drills on maanviljelijä John Dalen yritys, joka valmistaa suorakylvökoneita. Edistykselliset
suorakylvökoneet ovat saaneet monia palkintoja kansainvälisissä konenäyttelyissä. Yritys harjoittaa myös
maatalouskoneurakointia. Yritys myy tuotteitaan suoraan asiakkaille.
www.simba.co.uk
Simba on alun perin Iso-Britanniassa vuonna 1976 perustettu maatalouskonevalmistaja, jonka
amerikkalainen Great Plains osti vuonna 2010. Tuotanto jatkuu edelleen Englannissa, missä valmistetaan
muun muassa kultivaattoreita, lautasmuokkaimia ja jankkureita.
www.major-equipment.com
Major on irlantilainen maatalouskonevalmistaja, jolla on tehdas myös Iso-Britanniassa. Yrityksellä on yli
kolmenkymmenen vuoden kokemus alalta ja sen tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa laaja valikoima
niittokoneita ja lietevaunuja.
www.collinson.co.uk
Collinson on vuonna 1962 perustettu perheyritys, joka valmistaa muun muassa siiloja ja karjan
ruokintakoneita. Tuotevalikoimaan kuuluu yli sata siilomallia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yritys on
erikoistunut myös biomassan käsittelyyn ja säilytykseen tarvittaviin koneisiin.
©Awec.Viexpo.mp112011
20
www.bomford-turner.com
Bomford on yksi Iso-Britannian johtavista nurmityökoneita valmistavista yrityksistä. Bomfordilla on pitkät
perinteet alalla ja sen tuotevalikoimaan kuuluu nykyään yli sata erilaista konevaihtoehtoa.
www.allman-sprayers.co.uk
Allman on kasvinsuojeluruiskuja valmistava yritys, joka on perustettu vuonna 1944.
www.stocks-ag.co.uk
StocksAG on Iso-Britannian suurin maatalouskoneiden rengasvalmistaja.
www.stanhay.com
Stanhay Webb on maailman johtava tarkkuuskylvökoneiden valmistaja ja markkinajohtaja IsoBritanniassa. Yrityksellä on yli 40 vuoden kokemus tarkkuuskylvökoneiden suunnittelusta ja
valmistuksesta.
Lisäksi monilla kansainvälisillä maatalouskonejäteillä, kuten John Deere, NewHolland (traktoritehdas
Basildonissa), Claas, AGCO, Amazone, Kuhn ja Lemken, on toimipisteitä Iso-Britanniassa. Lisää IsoBritanniassa toimivien maatalousvalmistajien tietoja löytyy liitteenä olevasta yhteenvedosta.
Maatalouskonekauppa
Iso-Britannian maatalouskonealan yhteisön AEA:n jäsenten (sekä konevalmistajien että toimittajien)
liikevaihto yhteensä vuonna 2010 oli arvioiden mukaan noin 3,8 miljardia puntaa eli noin 4,3 miljardia
euroa. Maatalouskoneiden viennin arvo kokonaisuudessaan oli yli 1,5 miljardia puntaa eli yli 1,7 miljardia
euroa. 34
Vuodet 2007 ja 2008 olivat erityisen hyviä maatalouskonekaupassa. Vuonna 2009
maatalouskonemarkkinat tippuivat 16 prosenttia. Traktoreiden myynti laski vuonna 2009 12 prosentilla
ja sama trendi jatkui myös vuoden 2010 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Myös
leikkuupuimureiden myynti oli laskussa, mutta rehusilppureiden myynnissä on puolestaan nähty pientä
kasvua viime
aikoina.35
AEA:n asiantuntijan Chris Evansin mukaan Iso-Britannian
maatalouskonemarkkinat noudattavat yleensä 8-10 vuoden syklejä.
34
35
www.ukagriculture.com
VDMA
©Awec.Viexpo.mp112011
21
Maatalouskoneiden myynti Iso-Britanniassa (kpl):
Traktorit (> 50 hv)
Leikkuupuimurit
Rehusilppurit
Pyöröpaalaimet
Kanttipaalaimet
(isot)
Kanttipaalaimet
(pienet)
Kurottajat
Etukuormaajat
Ajosilppurit
Niittokoneet
Niittomurskaimet
Kyntöaurat
Tasojyrsimet
Kylvökoneet
Lannoitteen
levittimet
Kasvinsuojeluruiskut
(hinattava)
Kasvinsuojeluruiskut
(itse liikkuvat)
Kasvinsuojeluruiskut
(nostolaite)
2006
13 874
555
117
1 200
2007
15 540
730
110
1 425
2008
17 104
1 065
140
1 600
2009
15 013
945
150
n/a
220
225
270
n/a
115
120
130
n/a
2 500
3 925
120
1 450
1 650
575
900
675
2 700
4 350
110
1 750
1 850
875
1 400
1000
3 300
4 325
140
1 725
2 175
1 200
1 900
1 400
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
2 300
2 850
3 375
n/a
190
300
390
n/a
190
170
230
n/a
n/a
n/a
480
n/a
Talukko Maatalouskoneiden myynti Iso-Britanniassa 36
Arvioiden mukaan Iso-Britannian maanviljelijät ovat käyttäneet noin miljardi puntaa (noin 1,15 miljardia
euroa) maatalouskoneiden ostoon vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Maatalouskoneiden
myynti on kasvanut melkein 10 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia yli 50 hevosvoiman
traktoreita rekisteröitiin tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana 7 996 kappaletta, mikä on 2,9
prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavan ajanjakson aikana. Alkuvuoden perusteella
uusien ostettujen traktoreiden keskiteho on myös kasvanut ja se on tällä hetkellä 142 hevosvoimaa.
Viime vuosikymmenellä Iso-Britanniassa on rekisteröity vuosittain 10 000 – 18 000 uutta traktoria.
Vuonna 2010 Iso-Britanniassa rekisteröitiin 13 347 uutta traktoria (yli 50 hv). Tämä oli 11,1 prosenttia
36
Farmers Weekly Interactive
©Awec.Viexpo.mp112011
22
vähemmän kuin vuonna 2009. Myytyjen traktoreiden keskikoko oli 141,7 hevosvoimaa, mikä on
kasvanut 121 hevosvoimasta kymmenen viimeisen vuoden aikana. Kuitenkin, erityisesti alle 100
hevosvoiman traktoreiden kysyntä oli vuonna 2010 hyvää, mikä lienee johtunut karjatilojen, erityisesti
alkuvuoden suhteellisen hyvästä menestyksestä. 37
Seuraavasta kuvaajasta nähdään uusien traktoreiden rekisteröinnit hevosvoimien mukaan. IsoBritanniassa rekisteröidään eniten 101-120 hevosvoiman traktoreita, joita vuonna 2010 rekisteröitiin
3344 kappaletta. Lisäksi 141-160 hevosvoiman traktoreiden menekki oli hyvää, niitä rekisteröitiin viime
vuonna yhteensä 2653 kappaletta.
Uusien traktoreiden rekisteröinnit Iso-Britanniassa vuosina 2009 ja 2010 (kpl):
Kuvaaja Uusien traktoreiden rekisteröinnit hevosvoimien mukaan 38
Iso-Britannian traktorimarkkinoiden myyntijohtaja on John Deere. Vuonna 2009 sen markkinaosuus IsoBritanniassa oli 29 prosenttia ja se myi yhteensä 5613 traktoria. Markkinoiden toisena oli CNH ryhmä,
joka myy Iso-Britanniassa New Holland ja Case merkkejä. Valtran traktoreita myytiin vuonna 2009
yhteensä 533 kappaletta ja yhtiön osuus Iso-Britannian markkinoista oli 3,3 prosenttia. Seuraavasta
taulukosta selviää myös muiden johtavien traktorimerkkien markkinaosuudet Iso-Britanniassa.
37
38
www.ukagriculture.com
www.ukagriculture.com
©Awec.Viexpo.mp112011
23
Traktorimyynnin jakaantuminen merkeittäin:
2008
Merkki
Myynti (kpl)
2009
Markkinaosuus (%)
Myynti (kpl)
Markkinaosuus (%)
John Deere
5613
30.2
4727
29.0
CNH
joista: New Holland
Case IH
4638
3339
1299
25.0
18.0
7.0
4497
3218
1279
27.5
19.7
7.8
AGCO
joista: MF
Fendt
Valtra
3989
2911
477
601
21.5
15.7
2.6
3.2
3150
1992
625
533
19.3
12.2
3.8
3.3
Claas
941
5.1
982
6.0
Same Deutz-Fahr
881
4.7
796
4.9
Kubota
605
3.3
750
4.6
843
4.5
596
3.7
605
3.3
431
2.6
238
1.3
165
1.0
226
1.2
210
1.3
828
4.5
618
3.8
AgriArgo
joista: McCormick
Landini
JCB
Muut
Taulukko Traktorien myynti Iso-Britanniassa, markkinaosuudet 39
Traktoreiden jälkeen toiseksi suurin sektori Iso-Britannian maatalouskonekaupassa on leikkuupuimurit.
Alkuvuoden 2011 puimurimyynti on ollut todella hyvää ja on mahdollista, että loppuvuodesta päästään
1000 myydyn leikkuupuimurin rajan yli, mikä olisi toiseksi suurin myyntiluku viime vuosikymmeneen.
Leikkuupuimureiden, erityisesti pienempien puimureiden kysynnän kasvu johtuu muun muassa viljan
39
AEA Economics Department
©Awec.Viexpo.mp112011
24
hinnan noususta. Hyvä markkinatilanne on myös itse liikkuvilla ajosilppureilla, joiden kysyntä on
kasvanut viime vuosina. Myös muiden koneiden kuten kurottajien ja suurkanttipaalainten kysyntä on
ollut alkuvuodesta erittäin hyvää. Monia maanmuokkaus- ja kylvökoneita on toimitettu myös kasvavissa
määrin jakelijoille ja jälleenmyyjille. Myös joidenkin nurmityökoneiden kysyntä on kasvanut, mutta
toisaalta esimerkiksi pyöröpaalainten myynti on laskenut. 40
Potentiaaliset asiakkaat
Nuorempi viljelijäsukupolvi käyttää useimmiten sähköisiä tietolähteitä saadakseen tietoa uusista
koneista ja teknologioista. Nuoremmat viljelijät tietävät yleensä enemmän markkinoiden tarjonnasta ja
haluavat satsata uusiin koneisiin. He ovat myös vähemmän merkkiuskollisia kuin vanhempi
maanviljelijäsukupolvi, mutta nuoret ovat harvoin yksin päättäjän asemassa. Maatilojen päätöksenteossa
nuoret pääsevät usein vaikuttamaan, mutta loppukädessä päätöksen tekee tilan omistaja, joka on
useimmiten vanhempi henkilö. Iso-Britannian maanviljelijöiden keski-ikä on melko korkea ja vuonna
2007 se oli 59 vuotta. Eri maanviljelysmuotojen välillä keski-ikä vaihteli 54 vuodesta 60 vuoteen.
Nuorimpia maanviljelijöitä ovat maitotilalliset ja vanhimpia viljan ja hedelmien viljelijät. Vain noin 15
prosenttia kaikista maanviljelijöistä on alle 45 -vuotiaita. 41
Farmers Weekly Interactive olettaa Iso-Britanniassa olevan noin 100 000 päätoimista maanviljelijää,
jotka investoivat eri koneisiin. Hyvinä myyntivuosina 2007 ja 2008 myynnin arvo oli noin 1,5 ja 1,9
miljardia puntaa, mikä tarkoittaa että vuonna 2007 keskiverto maanviljelijä käytti noin 15 000 puntaa
(18 000 EUR) ja vuonna 2008 noin 19 000 puntaa (22 000 EUR) maatalouskoneisiin.
Tällä hetkellä peltoviljelyn tuotteilla on paremmat hinnat ja kysyntä suurempaa kuin pitkään aikaan.
Myös maailman hinnoissa näyttää olevan ylössuuntautuva trendi ja Iso-Britannian peltoviljelijät eivät
koskaan ole olleet luottavaisempia tekemiseensä. Viljelijöillä on myös enemmän rahaa ostaa uusia
koneita. Tätä ei voi kuitenkaan yleistää koko maatalouden piiriin, sillä maidontuottajat ovat edelleen
matalien hintojen ja korkeiden tuotantokustannusten paineiden alla.42
Maatalouskoneiden myyntiverkostot
Maatalouskoneiden jakeluverkosto pienenee koko ajan, mutta samalla jälleenmyyjien merkitys
konevalmistajien ja asiakkaiden välissä on erittäin tärkeä. Vain muutamat yritykset harjoittavat koneiden
suoramyyntiä. Suurille koneille, erityisesti traktoreille, yksittäisen jälleenmyyjän yksinoikeudet tiettyyn
merkkiin on tavallista, mutta pienempiä koneita myydään monissa kilpailevien jälleenmyyjien
40
www.ukagriculture.com
Iso-Britannian tilastokeskus
42
University of Warwick Science Park
41
©Awec.Viexpo.mp112011
25
myyntipisteissä. Jälleenmyyjien suurin haaste on pystyä tarjoamaan täydellistä huoltoa ja palveluita yhä
kasvavalle tuotevalikoimalle. 43
Maatalouskoneiden jälleenmyyjät ovat yleisesti ottaen alueellisia Iso-Britanniassa. Englannissa, Walesissa,
Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa on omat jälleenmyyjäketjut, jotka ovat keskittyneet edelleen pienempiin
myyntialueisiin.
Merkittävimpiä maatalouskoneita myyviä yrityksiä Iso-Britanniassa on listattu seuraavaksi:
www.opico.co.uk
Opico on yksi Iso-Britannian suurimmista maatalouskoneiden jakelijoista. Yritys on perustettu vuonna
1966 ja poikkeuksellisesti sen jälleenmyyjäverkosto kattaa lähes koko maan. Opico valmistaa myös itse
maatalouskoneita ja myy oman Opico brändin ohella muita tuotemerkkejä. Opico edustaa He-Va ja
Maschio merkkejä Iso-Britanniassa. Opicon tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa eri merkkisiä viljan
kuivureita, maanmuokkauskoneita, kylvökoneita ja nurmikoneita.
www.benburgess.co.uk
BenBurgess on yksi vanhimmista maatalouskoneiden jälleenmyyjistä Iso-Britanniassa. Yritys aloitti
toimintansa vuonna 1931. BenBurgess on yksi neljästä alkuperäisestä JohnDeere jälleenmyyjistä IsoBritanniassa ja nykyään laajaan tuotevalikoimaan kuuluu paljon mutakin merkkejä kuten Grimme,
Manitou, Krone ja Amazone. Yrityksellä on viisi myyntikeskusta Norfolkin ja Suffolkin kreivikunnissa ItäEnglannissa.
www.sellar.co.uk
Sellars on Claasin ja Lemkenin jälleenmyyjä Skotlannissa, mutta yritys myy myös muita pienempiä
merkkejä. Yrityksellä on seitsemän myyntipistettä.
www.rickerby.net
Rickerby myy johtavien maatalouskonevalmistajien koneita kahdeksassa myyntipisteessä PohjoisEnglannissa.
43
www.ukagriculture.com
©Awec.Viexpo.mp112011
26
www.rossfarm.co.uk
RFM on vuonna 1991 perustettu maatalouskoneiden jälleenmyyjä, jonka päätuotteisiin kuuluvat Fendt,
Massey Ferguson, JCB ja Kuhn. Yrityksen laajaan tuotevalokoimaan kuuluu myös muita merkkejä ja
yrityksellä on kolme myyntikeskusta.
www.tnsgroup.co.uk/agricultural
Thurlow Nunn Standen on maatalouskoneiden jälleenmyyjä itäisessä Englannissa, jossa yrityksellä on
neljä myyntikeskusta. TNS on AGCOn (Massey Ferguson, Fendt, Challenger) myyntiedustaja, mutta
tuotevalikoimaan kuuluu myös paljon muiden valmistajien koneita.
www.chandlersfe.co.uk
Chandlers myy johtavien maatalouskonevalmistajien koneita viidessä eri myyntikeskusksessa
Lincolnshiren kreivikunnassa Englannissa.
www.highwooddorset.co.uk
Highwood on yksi johtavista maatalouskoneiden ja laitteiden jälleenmyyjistä Lounais-Englannissa.
Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa Amazonen, Diecin, Vicon ja Massey Fergusonin koneita.
Highwoodilla on neljä myyntikeskusta.
Jakelijoiden ja agenttien käyttö
Iso-Britanniassa on paljon vaihtoehtoisia jakelukanavia. Suuret volyymit mahdollistavat monikerroksisen
arvoketjun muodostumisen. Vain harvoin yksi kumppani kattaa markkinat kokonaan, ja kanavan
rakenteesta tulee helposti monimutkainen ja vaikeasti hallittava. Markkinoille tultaessa onkin tärkeää
valita oikea jakelukanava tuotekohtaisesti. Perinteisesti maassa on ollut maahantuojia, tukkureita,
edustajia ja agentteja. Nykyisin maahantuojan ja edustajan ero on osittain hämärtynyt, varsinkin
suuremmissa tavaroissa maahantuojat toimivat usein edustajan ja agentin tavoin kaupan välittäjänä
eivätkä enää välttämättä osta tuotteita varastoon. Monella alalla perinteisillä maahantuojilla on
kuitenkin edelleen keskeinen rooli ja suomalaisyrityksen menestys riippuu onnistuneesta
maahantuojavalinnasta.
©Awec.Viexpo.mp112011
27
Edustajan ja agentin tehtävä on auttaa suomalaisyritystä solmimaan jälleenmyyntisopimuksia. Hyviä
edustajia ja agentteja on usein vaikea löytää. Edustajat ja agentit toimivat yleisesti siten, että pääkontakti
on vastuussa toimeksiannosta, mutta delegoi varsinaisten asiakaskontaktien luomisen ja ylläpidon alaagenteille. Agentin ja edustajan merkitys korostuu premium -hintaisten tuotteiden kohdalla, joita
myydään pieniä määriä hyvällä katteella. Näille tuotteille itsenäiset ja korkeasti profiloituneet liikkeet
ovat paras jakelukanava, ja tällaiset liikkeet ostavat tuotteita pääsääntöisesti agenttien ja edustajien
kautta. Myös kalliit investointituotteet myydään yleensä edustajan tai agentin kautta. 44
Useimmat maatalouskoneyritykset järjestävät avoimien ovien päiviä ja maatilakäyntejä, jolloin heidän
edustajat kertovat maanviljelijöille koneistaan ja auttavat uusien koneiden hankinnoissa. Ehkä kaikkein
kannattavinta ja tehokkainta on hankkia omille koneille ns. suosittelijaviljelijöitä, jotka käyttävät koneita
ja kertovat niistä muille saman alueen viljelijöille. 45
Käytettyjen maatalouskoneiden kauppa Iso-Britanniassa
Useimmat uusia maatalouskoneita myyvät jälleenmyyjät myyvät myös käytettyjä koneita. Tavallisesti
yritysten nettisivuilta näkee käytettyjen koneiden tarjonnan. Käytettyjen koneiden online –kauppa on
myös yleistä Iso-Britanniassa. Suosittuja sivustoja ovat muun muassa www.mascus.co.uk ja
www.agriaffaires.co.uk.
Cheffins (www.cheffins.co.uk/machinery) on Euroopan johtava maatalouskoneiden huutokauppaaja,
joka järjestää huutokauppoja ympäri maata. Cambridgen huutokauppa on suurin kuukausittain
järjestettävä maatalouskoneiden huutokauppa Euroopassa. Siellä on yli 500 traktoria ja 2000 muuta
käytettyä maatalouskonetta myynnissä joka kuukausi. Huutokauppa houkuttelee myyjiä ja ostajia myös
ulkomailta ja se onkin erittäin tärkeä käytettyjen maatalouskoneiden myyntitapahtuma Euroopan ja
koko maailman mittakaavassa. Cheffinsin huutokauppatalo myi huutokaupaten viime vuonna 3 200
traktoria 68 eri maahan. Yhtiön liikevaihto oli noin 48 miljoonaa euroa.
Maatalouskoneiden ostotavat ja rahoitusmuodot
Maatalouskoneiden ostoon ei ole Iso-Britanniassa erityisiä tukia. Useat pankit ja leasing –rahoitukseen
erikoistuneet yritykset kuitenkin myöntävät mielellään lainaa maanviljelijöille, sillä maatila on hyvä
takaaja. Yleisesti ottaen maatalouskoneiden jälleenmyyjät myyvät koneita ja useimmiten he voivat myös
tarjota leasing – tai muita rahoitusmuotoja viljelijöille, jotta kulut voidaan jakaa pitemmälle aikavälille.
Isobritannialaiset maatalouskonevalmistajat eivät myöskään saa erityisiä tukia, joista olisi haittaa
tuontikoneiden valmistajille. 46
44
Finpro
University of Warwick Science Park
46
University of Warwick Science Park
45
©Awec.Viexpo.mp112011
28
Monet pankit Iso-Britanniassa tarjoavat rahoituspalveluita maatalouskoneiden ostoon.
Maatalouskoneiden rahoitukseen erikoistuneita kuluttajapankkeja Iso-Britanniassa ovat muun muassa
HSBC, NatWest, Lloyds Banking Group ja AMC. Pankit tarjoavat maatalouden investointeihin erilaisia
rahoitusmuotoja, kuten esimerkiksi lainaa ja leasing –rahoitusta. AMC (www.amconline.co.uk) on
erikoistunut tarjoamaan pitkäaikaisia rahoitusvaihtoehtoja maanviljelyn, puutarhanhoidon ja hevosten
hoidon tarpeisiin. Erityiset AMC maatilalainat on tarkoitettu esimerkiksi maan hankintaan, uusien
rakennuksen rakentamiseen, uusille maanviljelijöille tai maatalouskoneiden ostoon. Lisäksi esimerkiksi
Humberclyde Farm Finance (www.leasingsolutions.bnpparibas.co.uk) on tarjonnut rahoitusta
traktoreiden, leikkuupuimureiden, kuormaajien, nurmityökoneiden, maanmuokkauskoneiden ja muiden
maatilan hankintojen ostoon jo yli 40 vuoden ajan.
Maanviljelijät voivat rahoittaa maatalouskoneita siis monella eri tavalla. Ostotapa riippuu monesti siitä,
millainen vuosi on ollut. Esimerkiksi tänä vuonna viljelijöillä on mennyt hyvin ja heillä on paljon tuloja,
joten monet ostavat koneita käteisellä. Yleisesti ottaen leasing –rahoituksen suosio vaihtelee
vuodenajoittain. Yleensä leasing-rahoitusta käytetään taloudellisen vuoden loppupuolella, ellei koneita
sitten haluta heti uuden kylvökauden alkuun. Yleisin rahoitustapa Iso-Britanniassa lienee kuitenkin laina.
Yhdestä viiteen vuoden lainat ovat suosittuja ja tällä hetkellä lainan korot ovat noin 6,9 prosentin
luokkaa. Korko vaihtelee lainan takaisinmaksuajan ja ostajan luottokelpoisuuden mukaan. 47
Iso-Britannian kauppakulttuuri
Brittiläisissä liiketavoissa painotetaan tyylikkyyttä ja arvokkuutta. Briteillä on käytöstavoissaan
synnynnäinen tyylitaju, jota he odottavat myös muilta. Liikemiehet ovat varautuneita ja varovaisia, ja
liikkeenjohtotyyli on konservatiivinen. Yritysjohto muodostuu yleensä vanhemmista henkilöistä, ja
senioriteetillä on merkittävä vaikutus. Hierarkia kuuluu olennaisena osana yrityskulttuuriin.
Kauppasuhteita luotaessa on hierarkiaan kiinnitettävä erityistä huomiota, ja on tärkeää asioida
asteikossa oikealla portaalla olevan henkilön kanssa. Vanhoissa yrityksissä ylimmän ja keskijohdon välillä
saattaa olla huomattava ero.
Henkilösuhteet ovat tärkeitä ja kirjeenvaihto vilkasta. Muodollisuus ja kohteliaisuus ovat tärkeitä, ja
jyrkkien negatiivisten lausuntojen sijaan asiat ilmaistaan vähemmän myönteisinä. Menestyksen
perustana on nimenomaan se, millä tavalla kommunikoidaan. Liikeneuvottelun, erityisesti
ensitapaamisen, valmisteluun on paneuduttava huolellisesti. Ensinnäkin on varmistuttava, että asioidaan
yrityshierarkiassa oikean henkilön kanssa. Liikeasian esittely kannattaa valmistella hyvin; muodollinen
esitystapa herättää luottamusta. Neuvottelussa ei yleensä mennä suoraan liikeasiaan, vaan palaverit
alkavat yleisellä keskustelulla. Kannattaa lisäksi valmistautua kertomaan asioita Suomesta ja omasta
yrityksestä. Brittien perustietämys Suomesta on usein vähäinen.
47
University of Warwick Science Park
©Awec.Viexpo.mp112011
29
Toimistoaika on yleensä 9–13 ja 14–17. Neuvottelut on parasta aloittaa aamusta, koska niihin kuluu
yleensä aikaa; aamiaispalaverit eivät ole tapana. Tapaamisesta on sovittava ennakolta. Neuvotteluissa
sovitut asiat on hyvä varmistaa vielä kirjeitse heti neuvottelun jälkeen. Britit eivät tykkää tehdä pikaisia
päätöksiä. Ihmiset ovat yleensä täsmällisiä, ja myös liikekumppanilta, erityisesti myyjältä odotetaan
täsmällisyyttä. Lontoossa kannattaakin etukäteen huomioida liikenneruuhkat.
Esittely on erittäin tärkeää, ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nimet on esittelyn yhteydessä
painettava mieleen, sillä niitä käytetään aina puhuttelussa. Puhuttelu on muodollista, ja Ms. ja Mr. sanoja käytetään sukunimien yhteydessä. Etunimeä käytetään liike-elämässä harvoin. Aatelisten osalta
on tunnettava oikeat tittelit ja niiden käyttö puhuttelussa ja kirjeenvaihdossa.
Iso-Britanniassa ollaan hyvin tapatarkkoja. Kohteliaisuus kuuluu kansanluonteeseen kaikissa tilanteissa,
ja sitä odotetaan myös muilta. Kiittäminen on tärkeää ja monisanaista; kiitoskirjeet ovat yleinen
käytäntö.
Yleensä edustaminen tapahtuu lounastilaisuudessa ravintolassa tai pubissa, harvemmin kotona.
Liikelounaat ovat enemmän sosiaalisia tapahtumia kuin toimistoneuvottelut, ja työasioihin siirrytään
usein vasta kahviin päästessä. Liikepäivälliset ovat lounaita harvinaisempia. Brittiliikemies voi osoittaa
vieraanvaraisuuttaan myös kutsumalla vieraansa oopperaan, konserttiin tai liigan jalkapallo-otteluun.
Yleiseen seurustelukulttuuriin on perehdyttävä, sillä britit arvostavat henkevää keskustelua ja hyvää
huumoria. Huumori onkin osa bisnesneuvotteluja. Britit ovat innokkaita keskustelijoita, ja small talk on
erittäin tärkeätä. Keskustelussa kannattaa kuitenkin välttää omia henkilökohtaisia asioita. Myös PohjoisIrlannin tilanteeseen kannattaa suhtautua hienotunteisesti. Ulkomaalaisen kannattaa huolellisesti
erottaa toisistaan termit Yhdistynyt kuningaskunta, Iso-Britannia ja Englanti. Yhdistynyt kuningaskunta
sisältää Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin. Iso-Britannia taas koostuu Englannista, Walesista ja
Skotlannista. Kuningaskunnan asukkaita kutsutaan virallisesti briteiksi. Useat Skotlannin ja Walesin
asukkaat kuitenkin haluavat, että heitä kutsutaan skoteiksi ja walesilaisiksi. Monet Pohjois-Irlannin
katolilaiset kutsuvat itseään irlantilaisiksi.
Pukeutumiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä monet britit saattavat arvioida vierastaan
pukeutumisen perusteella. Pukeutuminen on tyylikästä ja konservatiivista. Yksityiskohtana kannattaa
muistaa, että raidallisia solmioita on vältettävä, sillä ne tuovat mieleen brittien koulusolmiot.
Suosittuja harrastuksia ovat mm. jalkapallo, rugby, tennis, golf, kriketti, poolo sekä Formula 1 ja ralli,
jotka kuuluvat usein myös liike-elämään. Vedonlyönti on suosittua. Kannattaa perehtyä etukäteen
Brittein saarten historiaan sekä kirjallisuuteen ja musiikkiin. Vanhan britti-imperiumin isänmaallisuus on
voimakasta ja tunteellista. Myös skotlantilaiset ovat erittäin isänmaallisia. Kuningattaren rooli on
merkittävä ja hän on koko kansakunnan symboli.
Hinta on Iso-Britanniassa erittäin tärkeä myyntiargumentti etenkin kulutustavarapuolella. Suuret massat
ostavat lähinnä halpahintaista tavaraa. Erilaisilla alennuksilla ja korottomilla osamaksusopimuksilla on
suurempi merkitys kuin Suomessa. Toisaalta yrityksille ja julkiselle sektorille myytäessä laatu ja
©Awec.Viexpo.mp112011
30
innovatiivisuus ovat usein hintaa tärkeämpiä ominaisuuksia etenkin korkean teknologian tuotteissa. IsoBritannia on edelleen luokkayhteiskunta, ja monella toimialalla myös vähittäistavaraliikkeet jakautuvat
luokkajaon mukaisesti. Markkinoille tultaessa kannattaa miettiä tarkoin miten haluaa asemoida
tuotteensa ja valita jakelukanava ja hinnoittelustrategia sen mukaisesti.
Kansainväliset referenssit ovat markkinoille tultaessa lähes välttämättömiä. Vain harvoin suomalainen
yritys saa ensimmäisen kansainvälisen kauppansa Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Palvelupaketin
kokonaisuus on kuvattava muutoinkin kuin teknisinä etuina - esimerkkejä liiketoiminnan kehittymisestä
muilla markkinoilla. Brittiläiset yritykset lähtevät huomattavasti helpommin liikesuhteeseen sellaisen
ulkomaisen yrityksen kanssa, jolla on tytäryritys maassa ja jonka tiedot on helppo tarkistaa Companies
House -tietokannasta. Brittiyritykset olettavat pääsääntöisesti, että kauppavaluutta on punta ja että
sopimus tehdään Iso-Britannian lain mukaan ja englanniksi. Yhdistyneen kuningaskunnan lainkäyttö on
amerikkalaistyylinen eli kaikesta tulee sopia erikseen. Yritys on mm. vastuussa kaikista tekemisistään
koko omaisuudellaan siihen asti, kunnes vastuu on rajattu sopimuksella. Jos vastuu on rajattu liian
alhaiseksi, tuomioistuin voi kumota sopimuksen. Tällöin yritys joutuu jälleen vastaamaan kaikesta koko
omaisuudellaan.48
Maatalouskoneiden tuonti
Merkittävimpien maatalouskoneiden kohdalla Iso-Britanniaan tuotiin vuonna 2010 eniten traktoreita.
Traktoreiden tuonnin yhteisarvo oli noin 576 miljoonaa euroa. Eniten traktoreita tuotiin Saksasta, jonka
osuus tuontitraktoreista oli 37 prosenttia. Iso-Britanniaan tuotiin suhteellisen paljon traktoreita myös
Ranskasta (22 prosenttia) ja Yhdysvalloista (12 prosenttia). Suomen osuus Iso-Britanniaan tuoduista
traktoreista oli 5 prosenttia. Suomesta vietiin traktoreita 28,9 miljoonan euron arvosta.
YK:n tilastojen mukaan sadonkorjuukoneita, leikkuupuimureita, nurmityökoneita, paalaimia ja
lajittelukoneita tuotiin Iso-Britanniaan vuonna 2010 yhteensä 483 miljoonan euron arvosta. Saksalaisten
koneiden osuus oli 30 prosenttia, ja seuraavaksi eniten kyseisiä koneita tuotiin Yhdysvalloista (13
prosenttia) ja Alankomaista (10 prosenttia). Suomen osuus näistä koneista oli vain noin 0,1 prosenttia ja
arvo jäi alhaiseksi, vain noin 582 300 euroon.
Maanmuokkauskoneita, kylvö- ja istutuskoneita, lannoitteenlevittimiä ja kasvinsuojelukoneita tuotiin IsoBritanniaan vuonna 2010 huomattavasti vähemmän kuin muita maatalouskoneita. Näiden koneiden
tuonnin yhteisarvo oli 181 miljoonaa euroa. 22 prosenttia kyseisistä tuontikoneista oli saksalaisia, 12
prosenttia ranskalaisia ja 11 prosenttia tuotiin Ruotsista. Suomesta tuotujen koneiden arvo oli noin
461 300 euroa, ja Suomen osuus kaikista tuojamaista oli vain 0,3 prosenttia.
48
Finpro
©Awec.Viexpo.mp112011
31
Kuvaaja Maatalouskoneiden tuontilukuja 49
Iso-Britanniaan tuodaan yleisesti ottaen kaikkia suuria maatalouskonemerkkejä. Monilla ulkomaisilla
valmistajilla on myös omia tuotantolaitoksia Iso-Britanniassa. Esimerkiksi New Hollandilla on maassa
traktoritehdas. Muita ulkomaisia tunnettuja traktorimerkkejä on muun muassa John Deere, Claas ja
Massey Ferguson. Kylvökoneista tunnettuja tuontikoneita ovat Horsch, Kuhn, Aitcheson ja Väderstad.
Kaksi kolmasosaa Iso-Britannian maanviljelijöiden ostamista maatalouskoneista tulee euroalueelta.
Maatalouden konenäyttelyt ja alan messut
Cereals, Lincolnshire, 13.-14.6.2012
www.cerealsevent.co.uk
LAMMA, Lincolnshire, 18.-19.1.2012
www.lammashow.co.uk
Royal Highland Show, Edinburgh, 21.-24.6.2012
www.royalhighlandshow.org
AMES, Shepton Mallet, 1.2.2012
www.bathandwest.com/ames-the-agricultural-machinery-equipment-show/92/
Grassland & Muck, Warwickshire, toukokuu 2012
www.grasslandevent.co.uk
49
YK:n tilastot
©Awec.Viexpo.mp112011
32
IOG Saltex, Windsor, syyskuu 2012
http://expopromoter.com/goto/event/107404/
The Dairy Event and Livestock Show, Birmingham, syyskuu 2012
http://expopromoter.com/goto/event/107403/
UK Grain, Peterborough, marraskuu 2012
www.farm-smart.co.uk/ukgrain
Maatalousalan lehdet
Britanniassa on laaja ammattilehdistö, joka on myös tärkeä erikoistuotteiden markkinointikanava. Monet
brittiläiset lehdet on suunnattu kansainvälisille markkinoille. Markkinointi on huomattavasti tärkeämpää
kuin Suomessa sekä kuluttaja- että yrityspuolella. Riittävän kapea segmentointi on tärkeää, koska
kilpailijoita on paljon enemmän kuin Suomessa. Myyntityö on kolme kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, ja
se kannattaakin kohdentaa huolellisesti. Markkinointi on myyntityötä huomattavasti halvempi tapa
tavoittaa kohdesegmentti. 50
Farm Contractor
www.farmcontractor-uk.com
Farmers Weekly
www.fwi.co.uk
Tractor & Machinery
www.tmmag.co.uk
Farms & Farm Machinery
www.traderclassifieds.com.au/corpffm.html
South East Farm Machinery
www.southeastfarmmachinery.net
Cheshire Farmart
www.cheshirefarmart.com
National Farmer (online –lehti)
www.nationalfarmer.net
50
Finpro
©Awec.Viexpo.mp112011
33
Maatalouskonealan organisaatiot Iso-Britanniassa
British Agricultural and Garden Machinery Association
www.bagma.com
National Association of Agricultural Contractors
www.naac.co.uk
Agricultural Engineers Association
www.aea.uk.com
Machinery Ring Association of England and Wales
www.machineryrings.org.uk
National Farmers Union
www.nfus.org.uk
Suoraviljelijöiden järjestö, No-till Alliance
www.no-tillalliance.co.uk
©Awec.Viexpo.mp112011
34
LIITE: Yhteenveto Iso-Britannian maatalouskonevalmistajista
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
AGCO
www.agcocorp.com
AgriArgo UK
www.argotractors.com
Case International
www.cnh.com
Claas
www.claas.co.uk
John Deere
www.deere.com
JCB Landpower
www.jcb.co.uk
Kubota
www.kubota.co.uk
New Holland
www.newholland.com/uk/
Same Deutz-Fahr
www.samedeutz-fahr.com
Zetor
www.zetor.co.uk
Warwick Bros
www.warwicktrailers.co.uk
Harry West
www.harrywest.co.uk
Abbey Machinery
www.abbeymachinery.com
X
X
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
X
X
X
X
X
Sadon
korjuu Puutarha
X
Varaosat
ja muut
koneet
Muut
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
35
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
Alamo Group
www.twose.com
Alö
www.alo.uk.com
Amazone
www.amazone.co.uk
Kverneland
www.kvernelandgroup.com
Shearwell Data
www.shearwell.co.uk
Shelbourne Reynolds
www.shelbourne.com
JF Stoll UK
www.jf-stoll.co.uk
Westmac
www.westmac.co.uk
Cousins of Emneth
www.cousinsofemneth.co.uk
Kuhn
www.kuhn.co.uk
Knight Farm Machinery
www.knight-ltd.co.uk
Landmec Pottinger
www.landmecpottinger.co.uk
Lemken
www.lemken.com
OPICO
www.opico.co.uk
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
X
X
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
Sadon
korjuu Puutarha
Varaosat
ja muut
koneet
X
Muut
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
36
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
Rabe
www.rabi-agri.eu
Keith Rennie Machinery
www.krm-ltd.co.uk
Rustons Engineering
www.reco.co.uk
SIMBA International
www.simba.co.uk
Spaldings
www.spaldings.co.uk
Vaderstad
www.vaderstad.com
Apcal
www.apcal.com
Berthoud Sprayers
www.exelgsa.com
Billericay Farm Services
www.bfs.uk.com
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Lannoitus
Sadon
korjuu Puutarha
X
X
X
X
X
X
X
X
Charterhouse Turf Machinery
X
www.charterhouseturfmachinery.co.uk
GM-R Sprayers
www.gm-rsprayers.co.uk
Hardi
www.hardi.co.uk
Househam Sprayers
www.househamsprayers.com
Hypro EU
www.lurmark.com
Kasvin
suojelu
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
37
Varaosat
ja muut
koneet
Muut
X
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
Martin Lishman
www.martinlishman.com
Lite-Trac
www.lite-trac.com
Micron Sprayers
www.micron.co.uk
Sands Agricultural Machinery
www.samltd.co.uk
Syngenta Ltd
www.syngenta.com
Teejet Spray Products
www.teejet.com
Teagle Machinery
www.teagle.co.uk
Krone
www.krone-uk.com
Lely
www.lely.com
FGM Claymore
www.claymoregrass.co.uk
Countax
www.countax.com
Emak UK
www.emak.it
Etesia
www.etesia.co.uk
GGP UK
www.mountfieldlawnmowers.co.uk
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
Sadon
korjuu Puutarha
Varaosat
ja muut
koneet
Muut
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
38
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
Hayter
www.hayter.co.uk
Fitachi Power Tools
www.hitachi-powertools.co.uk
Honda
www.honda.co.uk
Husqvarna
www.husqvarna.com
IPU Group
www.ipu.co.uk
Kawasaki
www.kawasaki-powerproducts.eu
Ransomes Jacobsen
www.ransomesjacobsen.com
Ryobi Power Equipment
www.ryobipower.co.uk
Sanli
www.sanli.co.uk
Andreas Stihl
www.stihl.co.uk
Billericay Farm Services
www.bfs.uk.com
Briggs & Stratton
www.briggsandstratton.com
Carlisle Brake Products
www.carlisle-brake.co.uk
Fieldens
www.fieldens.com
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
Sadon
korjuu Puutarha
Varaosat
ja muut
koneet
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
39
Muut
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
GKN Wheels
www.gknohs.com
Goodyear
www.goodyear.com
Grammer Seating Systems
www.grammer.de
Granit Parts
www.granit-parts.co.uk
KAB Seating
www.kabseating.com
Kranp UK
www.kramponline.com/uk
Michelin
www.michelin.co.uk
RDS Technology
www.rdstechnology.ltd.uk
Spaldings
www.spaldings.co.uk
Sparex
www.sparex.co.uk
Trelleborg Industries
www.trelleborg.com
Tyremart
www.tyremartagri.co.uk
Chillton Agric. Equipment
www.mailleux.com
JLG
www.jlg.com
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
Sadon
korjuu Puutarha
Varaosat
ja muut
koneet
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
40
Muut
Maatalouskonevalmistaja
Traktorit, Perävaunut,
kurottajat
kuljetus
Manitou
www.manitou.fr
Merlo
www.merlo.co.uk
Karjan
hoito
Maanmuokkaus
Kylvö
Lannoitus
Kasvin
suojelu
Sadon
korjuu Puutarha
X
X
©Awec.Viexpo.mp112011
41
Varaosat
ja muut
koneet
Muut