Heli Tiainen

TAITEEN PERUSOPETUKSEN
OPETUSSUUNNITELMIEN
PERUSTEIDEN JA
PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS
KOL Oulu 29.5.2012
Ensimmäinen taiteen perusopetuksen kansallinen
arviointi
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto 5.2.2010
Koulutuksen arviointineuvoston organisoima
Kohteena lapsille ja nuorille suunnattu taiteen
perusopetus
Toteutus 2010-2011
Julkistaminen ministeriössä 15.2.2012
Taiteen perusopetus Suomessa
Ainutlaatuinen järjestelmä
Oppilasmäärä n. 135 000
Oppilaista noin 80 prosenttia on tyttöjä/ naisia.
Oppilaitoksia 464
341 kunnan alueella opetusta
Peruskouluikäisistä 24% tpo:n piirissä
Taideopetuksen historia vaihtelee
taiteenaloittain
- musiikkikouluja 1800-l:n lopulta
- tanssin opetusta 1900-l:n alusta
- 1970-l:lla kansalaisopistoihin opetusta alle 16-v:lle
- kuvataidekoulujen synty 1970-l:n lopussa
- käsityökoulut 1980-l:lla
- muut taiteenalat myöhemmin
Laki taiteen perusopetuksesta 1992
- ops-perusteet 7 taiteenalalle
Laki taiteen perusopetuksesta 1998
- erilaajuiset oppimäärät
- ops-perusteet 2002 laaja oppimäärä : musiikki, tanssi,
visuaaliset taiteet (kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri), teatteri
-ops-perusteet 2005 yleinen oppimäärä: musiikki, tanssi,
visuaaliset (kuvataide, käsityö, arkkitehtuuri, audiovisuaalinen),
teatteri, sirkus, sanataide +
laaja oppimäärä sirkus
yhteensä 16 opetussuunnitelmaa
arkkitehtuurivastauksia 1 laaja, 1 yleine, audiovisuaalinen ei vastauksia
Arviointikohteet / tehtäväksianto
Opetussuunnitelman perusteiden toimivuus
- tarkoituksenmukaisuus =säädökset, asiakkaiden tarpeet, tutkimustieto
- ohjaavuus
- soveltamiskelpoisuus
- kehittävyys = tutkimustieto, yhteiskunnallisten muutosten huomiointi
Yleisen ja laaja oppimäärän työnjako
Pedagogiikka ja oppilaan arviointi
- opetuksen tavoitteisuus
- oppilaiden huomioon ottaminen
- opetuksen menetelmien ja työtapojen toimivuus
- oppilaan arviointi
- oppimisympäristöjen tarkoituksenmukaisuus
Yhteistyö ja kehittäminen oppilaitoksessa
Oppilaitoksen itsearviointi
Koulutuksen tasa-arvo
OKM: Luotettavan sekä alueellisesti ja taiteenaloittain riittävän kattavan
arviointitiedon tuottaminen seuraavan opetussuunnitelmauudistuksen
pohjaksi. Ops-perusteiden uudistus 2015-2016
Arviointiaineisto
Sähköinen kysely rehtoreille (vastauksia 291, 72%)
Kuvataiteen rehtorivastauksia 77, 81,9%
Sähköinen kysely opettajille (vastauksia 443, 54%)
Laadullinen aineisto em. kyselyissä (avokysymykset)
Oppilaitosvierailut (22 käyntikohdetta, kuvataide 5kohdetta)
Kuulemistilaisuus ja oppilaitosvierailujen palautetilaisuus
Aikaisemmat arviointi- ja tutkimustulokset
TULOKSIA
Opetussuunnitelman perusteet
- tarkoituksenmukaisuus
- ohjaavuus
- soveltamiskelpoisuus
- kehittävyys
Yleisen ja laajan oppimäärän työnjako ?
Pedagogiikka ja oppilaan arviointi
+ opetuksen tavoitteisuus vrt tavoitetietoisuus
+ oppilaiden huomioon ottaminen
+ opetuksen menetelmien ja työtapojen toimivuus
- oppilaan arviointi
- oppimisympäristöjen tarkoituksenmukaisuus
Yhteistyö ja kehittäminen
Oppilaitoksen itsearviointi – Virvatuli-itsearviointimalli
Koulutuksen tasa-arvo
TARKOITUKSENMUKAISUUS
YLEINEN
- eniten tarkentamista 10 opintokokonaisuuden rakenteessa
LAAJA
-tavoitteiden uudistamistarve nousee avokenttävastauksista
KAIKKI
-yhden oppimäärän kannatus suurempaa kuin kahden
OHJAAVUUS
YLEINEN
-ops-perusteet toteutuvat hyvin
-kuvataide ja käsityö kaipaavat ohjeita oppilasarviointiin
LAAJA
-ops-perusteissa oppilaiden itsearvioinnin tuki vähäistä
KAIKKI
-ops on tärkein ohjaava asiakirja (vrt.vierailut!)
-laajassa myönteisempi suhde ops-perusteisiin
-opsin toteutumisen arviointi vain tyydyttävää
SOVELTAMISKELPOISUUS
YLEINEN
- ops-perusteista voidaan soveltaa kohtalaisen hyvin erilaisiin
toimintaympäristöihin
- sana- ja teatteritaide kaipaavat tarkempia ohjeita
LAAJA
-yleiset ohjeet voidaan soveltaa hyvin
- oppilasarviointiin kaivataan lisäohjeita
- portfolioarviointi ei saa laajaa kannatusta
- arvioinnissa ja opintojen yksilöllistämisessä mielipiteet hajoavat
taiteenaloittain: päättötyön numeroarviointi soveltuu musiikkiin, pofoarviointi käsityöhön
-arvioinnin soveltamisohjeissa kehittämistarvetta
- soveltamiskelpoisuus tyydyttävä tai hyvä
KAIKKI
- siirtyminen oppimäärästä toiseen ei toimi kovin hyvin kaikilla
taiteenaloilla – parhaiten tanssissa
OPS-PERUSTEIDEN KEHITTÄVYYS
YLEINEN
- rakennetta pitää uudistaa (rehtorit 7- 6%, opettajat 80%), eniten
kannatusta: oppilaitos määrittelee rakenteen tai vuosikurssirakenne
- pääsykoetta ei tarvita, paitsi musiikissa
- laajuus 500h - ei selvää vastausta muuttamiseen
- kehittävyyttä ei ole
LAAJA
- rakenne sopiva, parhaiten musiikkiin
- laajuus on sopiva, mutta soveltamiseen tarkemmat ohjeet
- numeroarviointi jakaa mielipiteet – musiikki hyväksyy
- 1300 h käsityössä hieman liikaa, kuvataiteessa liian vähän
- tanssi ja käsityö eivät kaipaa tavoitteiden ja sisältöjen tarkistamista
- sanallinen arviointi sopii parhaiten käsityöhön, vähiten musiikkiin
KAIKKI
- kehittämiseen saatu tuki ops-perusteista tyydyttävä
PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS
OPETTAJIEN TAVOITTEISUUS
- opettajat toimivat tavoitteisesti, kehittävät ammattitaitoaan
- opettajien itsearviointi vaatimatonta – käsityössä eniten, musiikissa
vähiten
- oppilaat saavat valmiudet elinikäiseen harrastamiseen
- oppilaat huomioidaan hyvin = tpo-erityisyys
- erilaisia oppilaita osataan kohdata, varsinkin yleisessä oppimäärässä
- oppilaiden palautteen huomiointi näkyy eniten käsityössä, vähiten
musiikissa
MENETELMIEN JA TYÖTAPOJEN TOIMIVUUS
- toimii hyvin = tpo-erityisyys
- opettajien itsenäinen asema, pedagoginen vapaus olennaista
OPPILASARVIOINTI
- oppilaiden sisäistä motivaatiota tuetaan hyvin ja yksilöllisiin valintohin
on mahdollisuus
- oppilaiden itsearvioinnin tapoja ei ole kehitetty
- ohjaavaa sanallista palautetta arvostetaan erittäin paljon
- päättötodistuksella on merkitystä oppilaalle jatko-opintojen kannalta,
opettajien mielestä musiikissa eniten, kuvataiteessa vähiten
- arviointimenetelmät tukevat oppilaan tavoitteita yleisessä enemmän
kuin laajassa
OPPIMSYMPÄRISTÖJEN TOIMIVUUS
- oppimisympäristöt ovat toimivia
- oppilaiden elämismaailman ymmärtäminen vahvaa – näkyy eniten
teatterissa
- paikallista kulttuurielämää hyödynnetään eniten kuvataiteessa
- kuvataiteessa ja käsityössä uuteen ajatteluun kannustava ilmapiiri
- musiikissa paljon kehittämishankkeita
OPSIN TOIMIVUUS
- PEDAGOGIIKAN TOIMIVUUS
- kun ops koetaan tärkeäksi, myös oppimisympäristöä kehitetään
- ops-perusteiden tavoitteisiin ja siältöihin sitoudutaan
YHTEISTYÖ
- yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa aktiivisempaa
laajassa – erityisesti peruskoulun ja tpo-oppilaitosten kanssa
- yhteistyön säännöllisyys vain välttävää tai tyydyttävää
- eniten yhteistyötä tilajärjestelyissä, produktioissa – vähiten ops-työssä
- vaihtelu melko suurta taiteenaloittain ja oppilaitosten välillä
- yhteistyö vai kilpailuasetelma
eism. musiikkioppilaitokset - kansalaisopistot
ARVIOINTI
- valtakunnallista arviointia vähä – vaihtelee taiteenaloittain
- kansainvälistä arviointia satunnaisesti
- n 25% ei ole osallistunut arviointeihin ollenkaan
- arvioinnin laadusta ja sisällöstä ei tietoa
pelkkää tiedonkeruuta ja vastausten kokoamista ?
- arviointitoiminta on vaatimatonta, eniten itsearviointia
TIEDONKERUU
- oppilaspalautteita kerätty eniten – 67% opettajista 3v aikana
-
KEHITTÄMINEN
- opettajien koulutusta eniten - yhteys pedagogisiin
kehittämishankkeisiin
- OKM tuntikohtainen valtionosuus lisää kehittämisen toimintatapoja,
määrää, yhteistyöosapuolinen määrää
- isoissa oppilaitoksissa kehittämishankkeita enemmän
TULOKSIA
Taiteen perusopetuksen vahvuudet
-opettajien sitoutuminen, ammattitaito, tavoitteisuus
- oppilaiden huomiointi
- oppilaat saavat hyvät valmiudet elinikäiseen
harrastamiseen
TULOKSIA
Kehittämistarpeita oppilaitostasolla
- opetussuunnitelmaosaaminen
- pedagoginen keskustelu
- oppilaan arviointi
- yhteistyö
- oppilaitosten itsearviointikulttuuri
TOTETUTUUKO TASA-ARVO ?
Alueelliset erot pieniä
Etelä-Suomessa kehittämistä enemmän kuin muualla
Oulun ja Lapin läänissä yleisen uudistustarve vähäisintä
Asutusrakenteen mukaiset erot pieniä mutta systemaattisia
- kaupungeissa ops-perusteet toimivat hieman paremmin,
valtakunnalliseen kehittämiseen osallistutaan enemmän, osaamista
jaetaan
Järjestäjäryhmien väliset erot pieniä – järjestöt vahvoilla
-yhteistyö vaatimattominta yksityisissä yrityksissä, näissä opsperusteiden tarve vähäisintä
Opsin toteutumisen kannalta julkinen rahoitus on etu
Tuntikohtaista tpo-rahoitusta saavissa oppilaitoksissa kehittäminen
vilkkaampaa
Suurissa oppilaitoksissa ops prosessoidaan paremmin ja
yhteistyö ja kehittäminen on vahvempaa – hankkeita enemmän,
yhteistyötä enemmän
Yleisessä oppimäärässä hieman enemmän pulmia kuin laajassa
Pienissä ruotsinkielisissä oppilaitoksissa toimivuuden yleistaso
hieman alhaisempaa – kaksikieliset pärjäävät hyvin.
Taiteenaloilla eroja yksittäisissä kohteissa, mutta ei
johdonmukaisesti.
- yhden oppimäärän kannatus vahvinta: arkk, kuvataide, käsityö
sanataide, teatteri – pienintä: musiikki
- musiikissa eniten kannatusta pääsykokeeseen, numeroarviointiin,
mutta ei tarvetta päättösuorituksen arviointikriteereihin
- sanallisen ja numeroarvioinnin suhde kaipaa tarkastelua
Pedagogiikka tasaisen hyvää kaikilla taiteenaloilla
AVOKENTTÄVASTAUKSET
- TÄRKEYSJÄRJESTYS
MITEN OPS-PERUSTEET PAREMMAKSI ?
KAIKKI REHTORIT(291)
1. Tavoitteiden ja sisältöjen tarkistaminen
2. Taiteen perusopetuksen rakenteen tarkistaminen
KAIKKI OPETTAJAT (443)
1. Tavoitteiden ja sisältöjen tarkistaminen
2. Opetuksen rakenteen tarkistaminen
PEDAGOGIIKAN KEHITTÄMINEN
VALTAKUNNALLISESTI?
KAIKKI REHTORIT
1. Opettajien ammatillisen osaamisen varmistaminen ja
kehittäminen
2. Oppilaslähtöisyyden vahvistaminen
KAIKKI OPETTAJAT
1. Opettajien ammatillisen osaamisen varmistaminen ja
kehittäminen
2. Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen
MITKÄ OVAT TAITEEN PERUSOPETUKSEN KESKEISET
TULEVAISUUDEN HAASTEET?
KAIKKI REHTORIT
1. Kulttuurin, arvojen ja asenteiden muuttumisen haasteisiin
vastaaminen
2. Pedagogiikan kehittäminen
3. Opettajien koulutuksen , täydennyskoulutuksen ja osaamisen
kehittäminen
KAIKKI OPETTAJAT
1. Kulttuurin, arvojen ja asenteiden muuttumisen haasteisiin
vastaaminen
2. Pedagogiikan kehittäminen
3. Opetussuunnitelmien kehittäminen
KEHITTÄMISEHDOTUKSET
1. Taiteen perusopetuksen kahden oppimäärän järjestelmää
tulee kehittää
a) selkiyttämällä oppimäärien keskinäistä suhdetta ja niiden
tehtäviä,
b) tarkistamalla oppimäärien rakennetta ja laajuutta sekä
c) tutkimalla mahdollisuus siirtyä yhteen oppimäärään.
2. Taiteen perusopetuksen saatavuus on pyrittävä turvaamaan
yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille joko soveltamalla nykyistä laajaa
ja yleistä oppimäärää tai kehittämällä yhtä oppimäärää, jonka puitteissa
mahdollistetaan erilaiset oppimisen polut.
Eri taiteenalojen opetus tulisi olla yhdenvertaisesti saatavilla koko maassa.
Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opiskelu on mahdollistettava
käyttämällä ammattitaitoisesti toteutettuja yksilöllistettyjä ratkaisuja sekä
vahvistamalla oppilaitosten opetushenkilöstön tietämystä erilaisista
oppijoista.
Oppilaiden nykyistä tasaisempi sukupuolijakautuma on turvattava
sisällöllisin ratkaisuin ja pedagogisin järjestelyin sekä oppilaitosten
keskinäisellä yhteistyöllä ja tehokkaalla tiedottamisella.
3. Taiteen perusopetuksen pedagogiikkaa tulee kehittää
a) lisäämällä sekä pedagogista että
opetussuunnitelmaosaamista vahvistavaa rehtoreiden ja
opettajien täydennyskoulutusta ja
b) tukemalla monipuolista pedagogista vuorovaikutusta
oppilaitoksissa ja verkostoissa.
Koulutukseen osallistuminen tulisi mahdollistaa kaikille taiteen
perusopetuksen parissa työskenteleville riippumatta
oppilaitosten taloudellisista edellytyksistä tai alueellisesta
sijainnista.
4. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten omaehtoista
kehittämiskulttuuria tulisi vahvistaa
a) tukemalla pedagogista johtamista,
b) tukemalla oppilaitosten verkostoitumista,
c) tukemalla opetussuunnitelman merkitystä kehittämisen
välineenä ja
d) ennakoimalla alan tulevaa kehitystä yhteiskunnan,
kulttuurin, arvojen ja eri taiteenalojen sisäistä kehitystä.
5. Taiteen perusopetuksen oppilaitosten itsearvioinnin kehittämistä on
jatkettava tukemalla
a) koulutuksen järjestäjiä, erityisesti kuntia ja yksittäisiä oppilaitoksia,
vuoden 2012 alussa julkaistun Virvatuli -itsearviointimallin ja mallin
arviointikriteerien käyttöönottoa koulutuksella ja kansallisella
kehittämistuella,
b) oppilaitosten johtoa sähköisten tiedonhankintamenetelmien
hyödyntämisessä sekä vertaisarvioinnin lisäämisessä ja
c) opettajia oman opetuksensa arvioinnissa.
Kansallisesti yhtenäisen itsearviointikehyksen kuvaaminen on tarpeen
tulevissa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa.
6. Oppilaan arviointia tulee kehittää oppilaan kehittymistä ja opiskelun
tavoitteiden asettamista tukevaan suuntaan
a) selkiyttämällä arviointiin liittyvää käsitteistöä sekä tarkentamalla
arvioinnista annettua normitusta ja oppilaan itsearvioinnista annettua
ohjeistusta,
b) kehittämällä erilaisia taiteenalakohtaisia osaamisen näyttämisen tapoja,
c) kehittämällä rehtoreiden ja opettajien yleistä arviointiosaamista,
d) selvittämällä, tarvitaanko taiteen perusopetuksessa lainkaan
numeroarviointia sekä
e) kehittämällä opettajien kykyä antaa välitöntä sanallista palautetta ja
ohjata oppilaita itsearviointiin.
7. Taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen ja siitä annettujen
todistusten asemaa tulee vahvistaa
a) antamalla oppimäärästä vain yksi päättötodistus,
b) selkiyttämällä muuta kuin päättötodistuksia koskevaa ohjeistusta,
c) yhtenäistämällä oppilaan opintojen ja saavutetun osaamisen kirjaamisen
menetelmiä sekä
d) selvittämällä taiteen perusopetuksesta saatujen todistusten merkitys
taiteenalan jatko-opintojen kannalta ja oppilaan niistä saama konkreettinen
hyöty eri koulutusaloilla.
8. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin
tarvitaan nykyistä tarkemmat
a) fyysisiä opiskeluympäristöjä koskevat suositukset (käsityö,
tanssi, teatteritaide ja sirkustaide) ja
b) opiskeluympäristöjen työturvallisuutta koskevat kriteerit
(kuvataide, käsityö ja sirkustaide).
9. Taiteen perusopetuksen järjestämis- ja rahoitusperusteita
tulee selkiyttää ja yhdenmukaistaa siten, että koulutuksen
järjestäjät saavat saman tehtävän toteuttamiseen
samansuuruista valtionosuutta.
Kehittämishankerahoitusta tulisi suunnata koko taiteen
perusopetukseen koulutuksen järjestäjästä riippumatta.
10. Taiteenalojen yhteiset ja erityiset piirteet tulee nykyistä
enemmän ottaa huomioon kehitettäessä taiteen
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Tämä koskee
sekä perusteiden rakennetta että sisältöjä.
Huomioon otettavia seikkoja ovat eri taiteenalojen toisistaan
poikkeava sisällöllinen olemus ja perinne, oppimisympäristöjen
vaihtelevat fyysiset ja materiaaliset edellytykset, alueellisuus ja
paikallisuus sekä yhteistyön erilaiset
toteuttamismahdollisuudet.