Teema2010 ok kevyt.pdf - CP

Transcription

Teema2010 ok kevyt.pdf - CP
teema
SUOMEN C P - T E R A P I AY H D I S T Y K S E N V U O S I J U L K A I S U 2010
teema
Johtokunnan jäsenet
Puheenjohtaja 2009-2010
Hannele Merikoski
Koritie 8
02710 Espoo
050-529 0137
[email protected]
Rahastonhoitaja,
varapuheenjohtaja 2009-2010
Noora Burjam
Kaivopuistontie 4 D 46
26100 Rauma
050-522 5506
[email protected]
Sihteeri 2009-2010
Paula Herkman
Maurinkatu 8 - 12 C 32
00170 Helsinki
040-535 3345
[email protected]
Jäsenasiat 2009-2010
Kirsi Neuvonen
Kaivosuonkatu 4 A 5
53850 Lappeenranta
050-3464282
[email protected]
Koulutusvastaava 2010-2011
Krista Heimonen
Linkokuja 4 D 1
00750 HELSINKI
044-045 4909
[email protected]
Koulutusvastaava 2010-2011
Paula Hellen
Messipojankuja 4 B 43
00180 Helsinki
050-377 4938
[email protected]
Tiedotusvastaava 2010-2011
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3
01760 Vantaa
045-6320548
[email protected]
Opintopiirivastaava 2009-2010
Taina Olkinuora
Harjupolku 9 as 2, 05900
Hyvinkää
pt 040-861 5945
pk 040-723 1777
[email protected]
2
Sisällysluettelo
Ainutlaatuinen, moniammatillinen ja laaja-alainen –
ehdottomasti ajankohtaista.............................................................................. 4
Kun puhe ei suju eikä ymmärrys yllä - Draama kuntouttaa
puhe- ja kehitysvammaisia ihmisiä yhteisöissään..................................... 5
Ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet CP-vammaisen
aikuisen toimintakyvylle ja CP-vammaisiin aikuisiin kohdistuneet
fysio- ja toimintaterapeuttiset interventiotutkimukset........................... 8
Mitä kuuluu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus –projektille?..............13
MACS-luokitus avuksi CP-vammaisten lasten
käsien käytön määrittelyyn..............................................................................14
Hallituksen uudet jäsenet esittäytyy............................................................16
Kannen kuva: 1,5 vuotias Nella Suutari (Downin syndrooma)
odottaa kesää. Kuvaaja: Mika Suutari.
Tässä lehdessä ilmestyvät jutut eivät ole CP-terapiayhdistyksen virallinen kanta.
MEDIAKORTTI
2011 Teema
Kuvaus Suomen CP-terapiayhdistyksen julkaisu
”Teema” ilmestyy vuosittain toukokuussa.
Lehti sisältää ajankohtaisia artikkeleita
kuntoutuksesta ja terapia-alasta.
Jakelu Suomen CP-terapiayhdistyksen jäsenet,
erikoisalayhdistykset, erityiskoulut,
CP-liitto, Suomen Fysioterapeutit,
Suomen Puheterapeuttiliitto,
Suomen Toimintaterapeuttiliitto,
yliopistolliset sairaalat yms.
Levikki
Kustantaja
800 kpl
Suomen CP-terapiayhdistys
Aineistot Lehden koko Väri Sivumäärä
Painosmäärä Aineisto CD:llä tai sähköpostilla liitetiedostona.
A4 (210 x 297)
Kannet 4-väriset, sisus 2/2 = musta + pms 336
38-48 sivua
1000 kpl
Aineistojen jättö Viimeistään 10.4.2011 mennessä osoitteella
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3, 01760 Vantaa
tai sähköpostilla:
[email protected]
Ilmoitushinnat
1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/4 sivu 1/8 sivu Etusisäkansi Taitto/Paino 250 €
130 €
100 €
90 €
50 €
260 €
Takasisäkansi 260 €
Hintoihin ei lisätä alv:a.
Kirsi Pääskyvuori, Painomerkki Oy, Helsinki
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Toimikuntien jäsenten yhteystiedot
Johtokunnan varajäsenet
2010-2011Leila Elovainio
(Paula Hellén)
Partiotie 7, 00370 Helsinki
050-5537151
[email protected]
2010-2011Leila Mäkelä
(Nadja Ristaniemi)
Gunnel Nymanin katu 5 A 10, 00560 Hki
050-344 6231
[email protected]
Mirka Norta 2009-2010
(Noora Burjam)
Rinteelänkatu 9, 15700 Lahti
pk 040-589 4471
pt 044-719 5811
[email protected]
Taina Honkanen 2009-2010
(Paula Herkman)
Tuohimäentie 73 A, 00670 Helsinki
050-328 9327
[email protected]
Anna Palojärvi 2010-2011
(Krista Heimonen)
Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki
0500-432 105
[email protected]
2010-2011 Elina Siltala
(Kirsi Neuvonen)
Untuvaisentie 4 B 68, 00620 Helsinki
050-594 5753
[email protected]
Opintopiirien yhdyshenkilöt
Helsingin opintopiiri
Noora Rauvanto-Lämsä, fysioterapeutti
[email protected]
Paula Hellén
toimintaterapeutti (AMK)
puh. 050-3774938
[email protected]
Jyväskylän opintopiiri
Aira Putkonen, fysioterapeutti
Ahopellonkatu 29 as. 3, 42100 JÄMSÄ
puh. 040 541 5091
[email protected]
Päivi Raitanen , toimintaterapeutti
Terapiapaja
Eeronkatu 7 A 1, 40720 Jyväskylä
puh. 050-3404643
[email protected]
Kuopion opintopiiri
Tarja Alioravainen
Mutkanpolku 5, 70820 Kuopio
p 050 570 7488
[email protected]
Lahden opintopiiri
Eija Remes
Kuukkelinkatu 9, 15610 Lahti
[email protected]
044-2876699
Anneli Huhtala
[email protected]
0500-712253
Koulutustoimikunnan jäsenet
Tiedotustoimikunnan jäsenet
Krista Heimonen
Linkokuja 4 D 1, 00750 HELSINKI
044-045 4909
[email protected]
Tiedotusvastaava 2010-2011
Nadja Ristaniemi
Reunatie 3, 01760 Vantaa
pt 050-4279939, pk 045-6320548
[email protected]
Paula Hellen
Messipojankuja 4 B 43, 00180 Helsinki
050-377 4938
[email protected]
Leila Elovainio
Partiotie 7, 00370 Helsinki
050-5537151
[email protected]
Anna Palojärvi 2010-2011
(Krista Heimonen)
Pohjoiskaari 4 B 25, 00200 Helsinki
0500-432 105
[email protected]
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Leila Mäkelä
Gunnel Nymanin katu 5 A 10, 00560 Hki
050-344 6231
[email protected]
Taina Olkinuora
Harjupolku 9 as 2, 05900 Hyvinkää
pt 040-861 5945, pk 040-723 1777
[email protected]
Oulun opintopiiri
Tea Karma
Kaislatie 11 L 53, 90150 Oulu
pk. 08-5571652, 040 541 4031
[email protected]
Erja Kaakkuriniemi
Iskontie 24, 90570 Oulu
puh. 041 549 7755
[email protected]
Satakunnan opintopiiri
Raija Haavisto
Pimeämetsäntie 3, 28660 PORI
p.0400-245 373
[email protected]
työ: 02-6277556
[email protected]
Tampereen opintopiiri
Maritta Koivunen
Sireenitie 2, 33470 Ylöjärvi
pk 050 3450809, pt 040 5422665
[email protected]
Turun opintopiiri
Liisa Myllykylä
040 739 4958
[email protected]
Ulla Ström
Lastenneurologian yksikkö, TYKS
PL 52, 20521 Turku
p 02-3133454
[email protected]
Satu Eskola
Läksyrinne 15 A, 00760 Helsinki
pt 040 755 9725, pk 040 726 4383
[email protected]
Aija Hyvärinen
AM-Pollex Therapy Oy
Pertunpellonraitti 2.G.lt, 00740 Helsinki
0400-409380
[email protected]
Anne Rautio-Honkavaara
040-5385697
[email protected]
3
teema
Ainutlaatuinen, moniammatillinen ja
laaja-alainen – ehdottomasti ajankohtaista
Otsikon luonnehdinta sopii kuntoutuksen määritelmäksi sekä kuvaamaan Suomen
CP-terapiayhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia lasten
kuntoutuksen-alasta kiinnostuneiden terapeuttien ja muiden ammattihenkilöiden
yhdyssiteenä sekä seurata ja kehittää alan kotimaista ja kansainvälistä koulutus-,
yhteistyö-, tutkimus- ja terapiatyötä. Tämä tavoite näkyy yhdistyksen koulutus- ja
opintopiiritoiminnassa sekä tiedotteissa ja tässä TEEMA –lehdessä.
Tavoitteeseen päästään aktiivisen alasta kiinnostuneen jäsenistön avulla. Suurin osa jäsenistä liittyy yhdistyksen tulemalla mukaan koulutustilaisuuksiin ja
opintopiiri-iltoihin. Juuri niihin ainutlaatuisiin ja sovellettuun tietoon pohjautuviin. Jäsenmäärä tällä hetkellä on noin
500, suurimpina ryhminä fysio-, puhe- ja
toimintaterapeutit, mutta myös mm. lääkäreitä, lastentarhanopettajia ja vanhempia on edustettuina. Edustettuina on myös
eri sektorit, yksityinen ja julkinen, runsaasti on myös alalla yrittäjinä toimivia.
Näin mahdollistuu laaja-alaisuus ja moniammatillisuus. Lupa on myös nauttia
samoista asioista kiinnostuneiden kollegojen verkostoista.
Yhdistys haluaa pitää kynnykset matalana, kaikkien kiinnostuneiden tulla mukaan osallistumaan. Julkaisemme mielellämme alaan liittyviä tutkimuksia, artik4
keleita, kuntoutuksen ajankohtaisia tuulia. Tämä on idea myös koulutusten ja
opintopiirien suunnittelussa. Koulutuskalenterista löydät tulevat tapahtumat ja
alkusivuilta yhteystietomme.
Tervetuloa mukaan jakamaan kokemusta ja asiantuntijuutta lastenneurologisesta kuntoutuksesta!
Yhteistyöterveisin
Hannele Merikoski
puheenjohtaja
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Kun puhe ei suju eikä ymmärrys yllä Draama kuntouttaa puhe- ja
kehitysvammaisia ihmisiä yhteisöissään
KM Tuula Pullin erityispedagogiikan väitöskirjan ”Totta ja unta - draama puheja kehitysvammaisten ihmisten yhteisöllisenä kuntoutuksena ja kokemuksena”
tarkastustilaisuus.
Tuula Pulli tarkastelee väitöskirjassaan
uutta kuntoutuksellista draamatyyppiä,
jossa puhe- ja kehitysvammaiset ihmiset
osallistuvat yhdessä lähityöntekijöidensä
kanssa yhteisölliseen draamaan. Hän selvitti tutkimuksessaan, millaisia kulttuurisia ja henkisen kasvun voimia sisältyy yhteisölliseen draamaan, joka ottaa huomioon havaitsemisen, ymmärryksen ja viestinnän sekä vuorovaikutuksen mittavatkin haasteet.
Tällaista yhteisöllisen kuntoutuksen
toimintamalliin perustuvaa draamatoimintaa ei ole aiemmin tutkittu. Draamatyypin keskeinen tavoite on kehittää vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten ryhmätaitoja sekä tarjota iloa ja oppia asiakkaidensa parina oleville lähityöntekijöille. Pulli tarkasteli draamatyypin teoreettista perustaa ja testasi siitä rakentamaansa mallia käytännössä.
Pulli tarkasteli tutkimuksessaan neljän
eri draamaryhmän yhteensä kahtatoista reilun tunnin mittaista draamatuokiota. Vammaisista osallistujista osa oli autistisia ja osa aistivammaisia eikä kukaan
heistä voinut keskustella puhuen, viittoen tai kuvamerkein. Draamatuokion tarinoiden juoni ja vertauskuvallisuus olivat lähityöntekijöitä varten: kehitysvammaisten osallistujien odotettiin reagoivan
toiminnallisiin episodeihin. Tarinan maailmat tehtiin olohuoneisiin yhdessä kankaiden, musiikin, ilmavirran, tuoksujen ja
esineiden avulla.
Draamatuokioissa jokaisella oli mahdollisuus vuorollaan koota toisten huo-
www.suomencpterapiayhdistys.fi
mio ja olla roolissa yksin tai parin kanssa.
Kaksi draamaohjaajaa huolehti jännitteen
vaihtelusta ja tarjosi mahdollisuuden ottaa
rooleja. Tärkeintä tuokioissa ei ollut jokaisen aktiivinen toiminta, vaan se, että toimittiin yhdessä pulmien ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen vammaispoliittinen ulottuvuus liittyy kehitysvammapalvelun
ajankohtaiseen rakennemuutokseen. Kun
kehitysvammahuollon laitoshoito siirtyy
kuluvalla vuosikymmenellä peruskuntiin,
asumisyksiköiden kuntouttava arki kaipaa
luovaa yhteisöllistä työotetta. Tutkimuksen draamatyyppiä tarkasteltiin yhteisöllisenä kuntoutuksena, jota toteuttavat lähityötekijät draamaohjaajan avulla. Draama osoittautui ryhmäkodeissa ja toimintakeskuksissa halutuksi ja hyödylliseksi.
Draamatoiminta kokosi myös niiden huomion, joita pelkkä kielellinen viesti ei tavoita. Osallisuus ja ymmärrys kasvoi kokemalla ja tekemällä yhdessä.
Tutkimuksen kulttuurinen ulottuvuus
korostaa taiteen saavutettavuutta. Esimerkiksi kansakunnan tarinat tarjoavat aiheita, joita voidaan viedä vaikeavammaisten ihmisten luokse rikastuttamaan heidän yhteisönsä elämää ja kertomaan jotakin jokaisen tarinasta. Yhteinen aistivoimainen ja kehollinen draamatyöskentely tuo esiin peruskokemuksia, jotka ovat
riippumattomia puheen ja ymmärryksen
rajoitteista.
- Draamassa jokainen voi löytää itsestään ihmisen, joka ihmettelee maailmaa
ja etsii tietoa siitä kehonsa kautta, Tuula Pulli sanoo.
Tuula Pulli kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylässä Viitaniemen yhteiskoulusta vuonna 1963. Hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi ja puheterapeutiksi
Jyväskylän yliopistosta 1972 ja erikoispuheterapeutiksi1975 (Lääkintöhallitus).
Toimittuaan Jyväskylän kaupungissa päivähoidon puheterapeuttina seitsemän
vuotta ja Keski-Suomen Keskussairaalan
lasten foniatrian osaston puheterapeuttina kaksitoista vuotta hän oli Helsingissä Kehitysvammaliitossa oppimateriaalisuunnittelijana ja projektipäällikkönä
noin kymmenen vuotta. Jyväskylän yliopistossa vuonna 1992 suorittamansa kasvatustieteiden maisterin tutkinnon jälkeen
hän paneutui puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Hän toimi useissa kansainvälisissä työryhmissä sekä Stakesissa alansa erityisasiantuntijana. Kun
Kehitysvammaliiton Tikoteekki-verkosto
oli saatu alkuun, Pulli hakeutui käytännön
työhön (Pääjärven kuntayhtymän terapiatiimi). Työ oli yhteisöllistä ja se sisälsi
kehittämishankkeita. Tämän jälkeen hän
5
teema
toimi Avain-säätiössä noin 10 vuotta kehittämiskonsulttina ja paneutui erityisesti
draamaan (draamakasvatuksen aineopinnot) ennen siirtymistään eläkkeelle vuonna 2009. Pulli laati artikkeleita ja kirjoja
(vuosina 1975-2009 noin 100 julkaisua).
Tutkimus oli Avain-säätiön toimintaa,
johon säätiö sai Raha-automaattiyhdistyksen kolmevuotisen hankeavustuksen.
Yhteistyökumppaneina olivat Pääjärven
kuntayhtymä ja Jyväskylän kaupunki.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and
Social Research numerona 385, 281 s.,
Jyväskylä 2010, ISSN 0075-4625, ISBN
978-951-39-3825-3. Sitä saa yliopiston
kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014)
260 3487, [email protected].
6
Suomen CP-terapiayhdistyksen puheenjohtaja Hannele Merikoski
Ymmärrys on sekä prosessi että sen
prosessin lopputulos, johon käsittäminen johtaa, kun ihminen käsittää käsittämänsä merkityksen.
Tuula Pulli kirjoittaa omistuskirjoituksen
minulle: ”Sanomatta selvää, jotta ota tästä selvää – tunnissa!
Tämän keväisen – onneksi ei jokavuotisen – KELA urakan keskellä Tuula Pullin väitöstilaisuus oli suuren myötäonnen
sävyttämä tilaisuus. Kun sain raportin käsiini Lahdessa paria viikkoa aiemmin, silittelin sykähdyttävän puhuttelevaa kantta autossa matkalla kotiin. Viikonloppuna avasin kannet varovasti ja aloin tutustua teokseen. Huomiokynä kädessäni luin
kirjaa. Kirjan sivuilla keltainen väri kertoo samaa mieltä olemisesta ja tuosta ensimmäisestä lauseesta. Luen ne vielä moneen kertaa uudelleen ja uudelleen, enkä
ehkä vieläkään käsitä. Ei kaikkea tarvitsekaan, ei kaiken tarvitse avautua. Jäähän
näin jäljelle paljon merkityksiä, jotka ehkä joskus käsittää.
Draaman kuvauksissa päällimmäisenä nousee mieleeni: heittäytyminen, kokemisen riemu, pelkistäminen, kieltä ei
tarvita, kun keho puhuu: rakasta minua.
Innostavaa on myös se, että Pullin mukaan draamassa ei voi tehdä väärin. Kirjan innoittamana uskalsin seuraavana arkipäivänä kokeilemaan pikku päiväkotiryhmässäni kevään kokemista ”draaman”
avulla. Niin ihan varmuuden vuoksi laitan nuo mukapilkut, sillä minussa elää
niin suuri epävarmuus, oman osaamattomuuden tunne draaman suhteen. Yhdessä pienten lapsukaisten kanssa työnsimme paksua valkoista peitettä päältämme
ja kurkistelimme herätessämme kevää-
seen mitä näemme, mitä kuulemme ja mitä haistamme. Lasten eläytyminen, heittäytyminen ja tilanteesta nauttiminen, saa
minut uskaltamaan uudelleen.
Pullin mukaan yhteisöllisen kuntoutuksen
tavoite saavutetaan, kun draama
• tukee osallistujien kasvua ja oppimista
• tuottaa osallistujille iloa ja virkistystä
• kiinteyttää ryhmää
• lisää työntekijän ammattitaitoa
(vuorovaikutus, arviointi)
• tukee työntekijän työssä jaksamista
(virkistys, luovuus)
• tarjoaa osallistujille taidekokemuksia
ja elämyksiä, joihin ei liitetä välineellisiä saavuttamisen päämääriä
Elävästi muistan tähän liittyen Kilon
päiväkodissa erään opettajan kommentin kokkikerhon jälkeen: ”Hanne, tää on
kaikki tosi kivaa, mutta koska sä teet sitä
oikeeta puheterapiaa” tai kun lastenhoitaja tuumaa ihanan piirtämistilanteen jälkeen kehuessani häntä ”Onks tää se mistä sä oot vaahdonnu – ei oo kovin kummostakaan”.
Olen kiitollinen tästä tutkimuksesta, olen niin onnellinen että on olemassa
Tuula Pulli – idolini, innoittajani. Tämä
on ollut virkistävä kokemus. Antaa voimia ja uskoa tehdä työtä tavalla johon uskon.
”Olen kehitellyt tutkimaani draamatyöskentelyä yli kymmenen vuotta ja ollut puhevammaisuuden äärellä vuosikymmeniä, ja olin osallisena tuokioissa, joita
tutkin. Arvioin tulleeni puhutelluksi. Hain
tutkimukseeni samaa virittäytyneisyyttä
ja draamatuokioiden aineiston tulkintaa,
johon tutkimuksen yhteisöjen jokapäiväinen viestintä ankkuroituu: avoimuutta toisella ja itselle”. Näin toteaa Tuula Pulli.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
•
Suomen CP-terapiayhdistys järjestää koulutuksen
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
Ryhmämuotoinen kuntoutus –
AAC –risteily
paikka: M/S Mariella Viking Line,
Helsinki- Tukholma – Helsinki
hinta: 260 € jäsenet, ei-jäsenet 312 €
(sis. vuoden 2010 jäsenmaksun)
Hinta sisältää koulutuksen, risteilyn ruokineen
(aamiaiset ja illalliset sekä kokoustilan yhteydessä kahvia,
teetä ja hedelmiä) ja yhden paikan kahden hengen hytissä.
ilmoittautumiset:
Lisätiedot ja ilmoittautumiset Henna Martikaiselle
[email protected]
041-5041886
Sitovat ilmoittautumiset
12.8.2010 mennessä.
Tiedot ilmoittautumisen yhteydessä kerro seuraavat tiedot:
1. Nimi
2. Kotiosoite
3. Sähköpostiosoite
4. Puhelinnumero
5. Ammatti
6. Koulutus, johon ilmoittaudut
7. Oletko yhdistyksen jäsen
8. Mahdollinen hyttikaveri toive
9. Mahdolliset allergiat / erityisruokavaliot
•
Koulutuksessa käsitellään ryhmämuotoista kuntoutusta
moniammatillisesta näkökulmasta miten AAC -keinoja
käytetään vuorovaikutukseen ryhmissä. Kokemusten vaihtoa
ja keskustelua. Kouluttajina kokeneita puheterapeutteja,
fysioterapeutti ja mahdollisesti myös toimintaterapeutti.
Ohjelma tarkentuu lähiaikoina, seuraa yhdistyksen nettisivuja.
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
19.9. -21.9.2010
•
aika: Suomen CP- terapiayhdistyksen apurahat vuonna 2010
Syksyn 2010 apuraha-anomukset tulee toimittaa yhdistyksen
puheenjohtajalle 30.9.2010 mennessä. Apuraha-anomuskaavake
löytyy osoitteesta www.suomencpterapiayhdistys.fi
Suomen CP-terapiayhdistyksen apurahojen myöntämisperusteet:
Puheenjohtajan
yhteystiedot:
Hannele Merikoski
Koritie 8, 02710 Espoo
Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen pidempiaikaiselle jäsenelle
(vähintään vuoden jäsenyys).
• Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen anomusten perusteella. Apurahoista päätetään
kaksi kertaa vuodessa; hakemukset tulee lähettää/postittaa puheenjohtajalle
huhtikuun (kevään apurahat) ja syyskuun (syksyn apurahat) loppuun mennessä.
• Apuraha myönnetään kalenterivuoden sisällä tapahtuvaan koulutukseen.
• Apurahan saajan toivotaan raportoivan koulutuksesta yhdistykselle.
• Hakija on velvollinen ilmoittamaan muut samaan tarkoitukseen saadut apurahat.
• Yhdistyksen omiin koulutuksiin ei myönnetä apurahoja.
• Samalle henkilölle ei (pääsääntöisesti) myönnetä apurahaa peräkkäisinä kalenterivuosina.
• Koulutuksen, johon apuraha myönnetään, on palveltava lasten kuntoutuksen alaa.
• Yhdistys pyrkii tukemaan ensisijaisesti ulkomailla tapahtuvaa koulutusta.
• Apurahan saaja velvoitetaan lähettämään kopio osallistujatodistuksesta
puheenjohtajalle koulutuksen jälkeen.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
7
teema
Rosqvist Eerika, TtT, tutkija, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter
Harri-Lehtonen Oili, TtL, kehittämispäällikkö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry
Airaksinen Tiina, YTM, projektipäällikkö, Invalidiliitto ry
Ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet CP-vammaisen aikuisen
toimintakyvylle ja CP-vammaisiin aikuisiin kohdistuneet fysio- ja
toimintaterapeuttiset interventiotutkimukset
CP-vammaa pidetään ensisijaisesti lapsuusiän tilana, mutta sen aiheuttamien vaikutusten kehittyminen ei pääty 18
vuoden iässä. Aivovaurio itsessään ei ole
etenevä tai paraneva, mutta sen aiheuttama oirekuva muuntuu jatkuvasti vaikuttaen ihmisen toiminta- ja liikkumiskykyyn
(Autti-Rämö 1996). Kansainvälinen nykytutkimus osoittaa vahvasti sen, että CPvammaisen aikuisen toiminta- ja liikkumiskyky alkaa heiketä valtaväestöä varhaisemmassa vaiheessa. Heikkenemisen
taustalla ovat CP-vammaan liittyvien synnynnäisten liitännäishäiriöiden sekä myöhemmin kehittyvien sekundaaristen liitännäishäiriöiden vuorovaikutus yleisten
ikääntymisprosessien, kuten lihasmassan
vähenemisen ja asennonhallinnan heikentymisen kanssa. Lisäksi mahdolliset muut
sairaudet ja epäterveelliset elintavat saattavat osaltaan heikentää toimintakykyä.
Toiminta- ja liikkumiskyvyn heikkenemiseen vaikuttavat tekijät ovat siis hyvin
moninaisia. (Rosqvist ym. 2009a)
Tässä katsauksessa käsitellään aluksi
CP-vammaisille aikuisille kehittyviä sekundaarisia liitännäishäiriöitä ja liikkumiskyvyn muutoksia aikuisuudessa. Tämän jälkeen esitellään vuosina 1990–
2008 julkaistut keski-iältään ≥ 30 vuotiaisiin CP-vammaisiin aikuisiin kohdistuneet fysio- ja toimintaterapeuttiset interventiotutkimukset. Lopuksi esitetään
pohdintaa nykytutkimuksen tuloksista ja
sen luomista haasteista. Katsaus on osa
Invalidiliitto ry:n projektin CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella toteutusta (www.invalidiliitto.fi/cp-projekti). Projektin tarkoitus on
lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntymisen tuomista haasteista CP-vammaisille aikuisille. CP-vammaisiin aikuisiin
kohdistuneet puheterapeuttiset interventiotutkimukset on kuvattu laajassa kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa
8
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen (Rosqvist ym.
2009a), joka on saatavilla projektin Internet-sivustolta.
CP-vamman sekundaariset
liitännäishäiriöt ja liikkumiskykymuutokset
aikuisuudessa
Sekundaariset liitännäisoireet ovat erilaisia vammoja, häiriöitä, sairauksia ja vaurioita, jotka tulevat esiin jossain vaiheessa
CP-vammaisen ihmisen elämänkulkua, ja
joiden kehittymiselle CP-vamma on riskitekijä. Osa liitännäishäiriöistä aiheutuu
elinikäisistä ja jatkuvista epänormaaleista
liikkeistä, muuttuneista asennoista, liikkumattomuudesta tai vähäisestä liikkumisesta. (Klingbeil ym. 2004)
Tuki- ja liikuntaelinmuutokset ovat
yleisiä CP-vammaan liittyviä sekundaarisia liitännäishäiriöitä. Ne saattavat olla eteneviä ja heikentää yksilön toimintakykyä. Tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinmuutoksia ovat mm. lihasmassan, – kestävyyden ja -joustavuuden muutokset, osteoporoosi, skolioosi ja niveljäykistymät.
Esimerkiksi niveljäykistymiä esiintyy jopa 80 %:lla CP-vammaisista aikuisista.
Iän myötä lisääntyvät niveljäykistymät
ja spastisuus yhdessä yleiseen ikääntymiseen liittyvien asennonhallinnan ja liikkumiskyvyn heikentymisen kanssa aiheuttavat usein tasapaino-ongelmia. Tasapaino-ongelmat taas ovat yhteydessä kaatumisiin, joita esiintyy yli puolella aikuisista, jopa alle 30-vuotiaana. (Rosqvist ym.
2009a, 2009b)
Kipu on yksi yleisimmistä CP-vammaisen aikuisen toimintakykyä heikentävistä tekijöistä, ja sen on todettu ilmaantuvan CP-vammaisille aikuisille keski-
määrin jo 21–26 vuoden iässä. Iän myötä
kipu saattaa lisääntyä, mutta ei dramaattisesti. (Rosqvist ym. 2009a) Kivun esiintyvyys vaihtelee 28–84 %:n välillä (Turk
ym. 1997, Schwartz ym. 1999, Andersson
& Mattsson 2001, Jahnsen ym. 2004, Odding ym. 2006). Kipua voi esiintyä monessa eri kehon osassa ja useassa kehonosassa samanaikaisesti. Ruotsalaistutkimuksessa (Andersson & Mattsson 2001)
puolet CP-vammaisista aikuisista koki kipuja kahdessa tai kolmessa eri kehonosassa.
Yleisimmät kipualueet CP-vammaisilla ihmisillä ovat hartiat, lonkat, polvet, nilkat, selkä, lanneranka ja kaularanka (Murphy ym. 1995, Turk ym. 1997,
Schwartz ym 1999, Andersson & Mattsson 2001, Hodgkinson ym. 2001, Engel
ym. 2003, Jahnsen ym. 2004). Liikkumiskyvyttömät CP-vammaiset aikuiset
kokevat voimakkainta kipua pään alueella, niskassa ja ylävartalon alueella, kun
taas liikkumiskykyisillä CP-vammaisilla
aikuisilla voimakkain kipu esiintyy lantiossa, lonkassa, reidessä ja polvessa. (Malone ja Vogtle 2009) Kipu saattaakin vaikuttaa kävelyn lopettamiseen (Bottos ym.
2001). Lisäksi sillä on useita muita negatiivisia vaikutuksia ihmisen elämään: se
häiritsee sosiaalista elämää, aktiviteetteja
ja työntekoa ja aiheuttaa uupumusta (Engel ym. 2003, Jahnsen ym. 2003, Jensen
ym. 2004).
CP-vammaiset ihmiset kokevat yleensäkin valtaväestöä enemmän uupumusta, mutta vamman tyypillä ei ole havaittu olevan yhteyttä uupumisen kokemukseen (Jahnsen ym. 2003). Erityisesti liikkumiskykyiset ja keskivaikeasti liikuntavammaiset CP-vammaiset aikuiset kokevat usein uupumusta (Jahnsen ym. 2003,
Malone & Vogtle 2009), mikä johtuu paljon energiaa kuluttavasta liikkumistavasta ja henkilökohtaisten voimavarojen ja
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
päivittäisten tehtävien välisestä suuresta
epätasapainosta.
Muutokset CP-vammaisen aikuisen
liikkumis- ja kävelykyvyssä tapahtuvat
yleisimmin 25 ja 40 ikävuoden välillä
(Murphy ym. 1995, Murphy ym. 2000,
Bottos ym. 2001, Andersson ja Mattsson
2001, Furukawa ym. 2001, Jahnsen ym.
2004). Osalla CP-vammaisista ihmisistä liikkumiskyky säilyy hyvänä. Esimerkiksi Dayn tutkimusryhmineen (2007) tekemässä tutkimuksessa 76 % niistä CPvammaisista ihmisistä, jotka 25-vuotiaana (N = 5 721) kykenivät kävelemään ja
liikkumaan portaissa hyvin, kykenivät tähän vielä 15 vuotta myöhemminkin. Vastaavasti ne 25-vuotiaat, jotka tarvitsivat
tukea porraskävelyssä, olivat todennäköisemmin menettäneet tämän kykynsä liikkua portaissa 15 vuotta myöhemmin.
Niillä CP-vammaisilla ihmisillä, joilla
on diplegia, kävelykyvyn heikkenemistä
esiintyy useammin ja heikkenemismuutokset alkavat varhaisemmassa vaiheessa verrattuna ihmisiin, joilla on hemiplegia. Liikkumiskyvyn heikentyminen on
lisäksi yhteydessä kipuun ja sen intensiteettiin sekä kivun aiheuttamaan suurempaan vaikeuteen selviytyä päivittäisistä toiminnoista, lisääntyneeseen fyysiseen uupumukseen ja tasapainon heikentymiseen (Opheim ym. 2009). CP-vammaiset aikuiset itse raportoivat heikentymisen taustalla oleviksi syiksi kivun, uupumuksen sekä lisäksi fyysisen harjoittelun puutteen. Heikentyminen kuvataan lisääntyvinä tasapaino-ongelmina (63 %),
vähentyneenä lihasvoimana (42 %), vähentyneenä kestävyytenä (61 %) ja oireiden yhdistelminä, jotka aiheuttavat kävelyn hidastumista, kävelymatkan lyhentymistä ja lisääntynyttä tuen tai pyörätuolin
käyttämisen tarvetta (Jahnsen ym. 2004).
Myös polviongelmat ja lisääntynyt spastisuus koetaan syiksi kävelykyvyn heikentymiselle (Andersson ja Matsson 2001).
CP-vammaisiin aikuisiin
kohdistuneet fysio- ja toimintaterapeuttiset interventiotutkimukset
Fysio- ja toimintaterapeuttisten interventiotutkimusten haku tehtiin PubMed,
MEDLINE, Medic, SveMed+, CINAHL,
PEDro, OT-seeker ja COCHRANE tieto-
www.suomencpterapiayhdistys.fi
kannoista. Tietokantahaut rajattiin vuosille 1990–2008. Tutkimusten mukaanottokriteerit olivat 1) CP-vamma on tutkittavien ensisijainen vammadiagnoosi ja 2)
tutkittavat ovat ≥ 30-vuotiaita tai heidän
keski-ikänsä on ≥ 30 vuotta, koska useat
tutkimukset osoittavat CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn eri muotoineen alkavan heiketä tässä vaiheessa (Rosqvist
ym. 2009a).
Valintakriteerit täyttäviä fysio- ja toimintaterapian alaan kuuluvia interventiotutkimuksia löytyi 12. Eri interventiot sisälsivät ylä- ja alaraajojen harjoittelun ergometrillä (Fernandez & Pitetti
1993), kylvetyksen (Muraki ym. 1993),
ääniaaltoterapian fysioakustisessa tuolissa (Kvam 1997), yläraajan fysioterapian
(Tyson 1998), yläraajan sähköstimulaation (Wright & Granat 2000), nivelten passiivisen liikeharjoittelun (Cadenhead ym.
2002), etenevän voimaharjoittelun (Andersson ym. 2003), liikkumis- ja toimintakyvyn, joustavuuden sekä työkyvyn kehittämiseen tähtäävän liikuntaohjelman
(Choy ym. 2003), etenevän vastusvoimaharjoittelun (Taylor ym. 2004), etenevän
voimaharjoittelun (Allen ym. 2004), biopalauteavusteisen rentoutusharjoittelun
(Engel ym. 2004) ja koko kehon värinäharjoittelun ja etenevän vastusharjoittelun
(Ahlborg ym. 2006). Tutkimukset on kuvattu taulukossa 1.
Pohdintaa
Suomenkielinen kirjallisuus ja suomalainen tutkimus CP-vammaisuudesta aikuisuudessa ja ikääntymisestä CP-vamman kanssa on ollut vähäistä. Globaalisti aihealue alkoi kiinnostaa tutkijoita
vasta 1990-luvun alussa, mutta tällä hetkellä englanninkielistä tutkimustietoa on
olemassa jo runsaasti. Ikääntyneiden CPvammaisten ihmisten terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyvä tutkimus on kuitenkin vielä puutteellista. Kansainvälisten tutkimusten tärkein anti on
sen tuottama uusi tieto CP-vammaisille
aikuisille varhaisessa vaiheessa ilmaantuvista sekundaarisista liitännäisoireista ja
niiden merkittävästä toimintakykyä heikentävästä vaikutuksesta. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että monet näistä sekundaarisista liitännäisoireista ovat
yhteydessä toisiinsa ja vahvistavat toinen toisensa negatiivisia vaikutuksia. Tulosten hyödynnettävyysarvo on suuri, sil-
lä tätä tietoa tarvitsevat hoito- ja kuntoutusalalla toimivien eri ammattiryhmien lisäksi CP-vammaiset ihmiset itse. Ikääntyminen vamman kanssa kiinnostaa keski-ikäisten lisäksi myös täysi-ikäisyyden
kynnyksellä olevia CP-vammaisia nuoria
(Roebroeck ym. 2009).
CP-vammaisen aikuisen toimintakyvyn heikkenemisen problematiikka osoittaa välttämättömän tarpeen huomioida
kuntoutuksessa elinikäisyyden näkökulma lapsuudesta vanhuuteen asti, oli kyseessä sitten yhteiskunnan järjestämä tai
ihmisen omaehtoinen omasta kunnosta
ja terveydestä huolehtiminen. Huolimatta siitä, että tutkimus on osoittanut esimerkiksi CP-vammaisen aikuisen liikkumiskyvyn heikentymisen olevan sen edistymistä todennäköisempää 25 ikävuoden
jälkeen (Day ym. 2007), on oleellisen tärkeää yrittää hidastaa tätä heikkenemistä ja
ylläpitää yksilön toimintakykyä. Yleensäkin CP-vammaisten aikuisten kuntoutuksen ja terapioiden painopisteet tulisi
arvioida huolellisesti, ja arviointiin perustuvia valintoja tulisi tehdä eri ikä- ja
elämänvaiheissa kuten aikuistuessa, työelämään siirryttäessä ja sen aikana sekä
ikääntyessä. Kuntoutuksen suunnittelussa moniammatillisuudella on tärkeä rooli, sillä toimintakyvyn rajoittumisen seuraukset ovat usein laaja-alaisia ja vaikuttavat toimintakyvyn eri osa-alueisiin.
Perustutkimuksen tuottamista merkittävistä tuloksista huolimatta yli 30-vuotiaisiin CP-vammaisiin aikuisiin kohdistuneita, tutkimuskirjallisuudessa julkaistuja fysio- ja toimintaterapian interventiotutkimuksia on tehty vähän. Myös tutkittujen lukumäärä eri tutkimuksissa on
ollut pieni. Yleisesti tutkimus on pirstaleista, ja interventiot keskittyvät pääasiassa kapea-alaisesti johonkin yksittäiseen osa-alueeseen ihmisen toimintakyvyssä. Lisäksi tutkimusten menetelmällinen laatu vaihtelee suuresti. Siksi luotettavia kannanottoja tai yleistyksiä eri interventioiden vaikuttavuudesta CP-vammaisen aikuisen toimintakykyyn ei voida tehdä. Tutkimustiedon puuttuessa kuntoutus- ja terapiamenetelmiä koskevat valinnat perustuvat kliinisessä työssä hankittuihin kokemuksiin ja CP-vammaisen aikuisen omiin kokemuksiin terapioista ja
niiden hyödyistä.
9
teema
Lähteet
Ahlborg L, Andersson C, Julin P. Whole-body vibration training compared with resistance training: effect on spasticity, muscle strength and
motor performance in adults with cerebral palsy. Journal of Rehabilitation Medicine 2006; 38:
302-308.
Allen J, Dodd KJ, Taylor NF ym. Strength training
can be enjoyable and beneficial for adults with
cerebral palsy. Disability and Rehabilitation
2004; 26: 1121-1127.
Andersson C, Mattsson E. Adults with cerebral palsy: a survey describing problems, needs, and
resources, with special emphasis on locomotion. Developmental Medicine and Child Neurology 2001; 43: 76-82.
Andersson C, Grooten W, Hellsten M ym. Adults
with cerebral palsy: walking ability after progressive strength training. Developmental Medicine and Child Neurology 2003; 45: 220-228.
Autti-Rämö I. CP-vammaisuus. Kirjassa: Sillanpää
M, Airaksinen E, Iivanainen M ym. (toim.) Lastenneurologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 1996;135–46.
Bottos M, Feliciangeli A, Sciuto L ym. Functional
status of adults with cerebral palsy and implications for treatment of children. Developmental
Medicine and Child Neurology 2001; 43: 516528.
Cadenhead SL, McEwen IR, Thompson DM. Effect
of passive range of motion exercises on lowerextremity goniometric measurements of adults
with cerebral palsy: a single subject study design. Physical Therapy 2002; 82: 658-669.
CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi ja kuntoutus
elämänkaarella. Invalidiliitto ry. www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
Choy NL, Isles R, Barker R ym. The efficacy of
a work-station intervention programme to improve functional ability and flexibility in ageing
clients with cerebral palsy: a pilot study. Disability and rehabilitation 2003; 25: 1201-1207.
Day SM, Wu YW, Strauss DJ ym. Change in ambulatory ability of adolescents and young adults
with cerebral palsy. Developmental Medicine
and Child Neurology 2007; 49: 647-53.
Engel JM, Jensen MP, Hoffman AJ ym. Pain in persons with cerebral palsy: Extension and Cross
Validation. Archives of Physical Medicine and
Rehabilitation 2003; 84: 1125-1128.
10
Engel JM, Jensen MP, Schwartz L. Outcome of biofeedback-assisted relaxation for pain in adults
with cerebral palsy: preliminary findings. Applied Psychophysiology and Biofeedback 2004;
29: 135-140.
Fernandez J, Pitetti K, Betzen M. Physiological capacities of individuals with cerebral palsy. Human Factors 1990; 4: 457.
Furukawa A, Iwatsuki H, Nishiyama M ym. A study on the subjective well-being of adults patients with cerebral palsy. Journal of Physical Therapy Science 2001; 13: 31-35.
Hodgkinson I, Jindrich ML, Duhatu P ym. Hip pain
in 234 nonambulatory adolescents and young
adults with cerebral palsy: a cross-sectional
multicentre study. Developmental Medicine and
Child Neurology 2001; 43: 806-8.
Jahnsen R, Villien L, Aamodt G ym. Musculoskeletal pain in adults with cerebral palsy compared
with the general population. Journal of Rehabilitation Medicine 2004; 36: 78-84.
Jahnsen R, Villien L, Egeland T ym. Fatique in
adults with cerebral palsy in Norway compared
with the general population. Developmental Medicine and Child Neurology 2003; 45: 296-303.
Jahnsen R, Villien L, Egeland T ym. Locomotion
skills in adults with cerebral palsy. Clinical Rehabilitation 2004; 309-316.
Jensen MP Engel JM, Hoffman AJ ym. Natural history of chronic pain and pain treatment in adults
with cerebral palsy. American Journal of Physical Medicine and Rehabilitation 2004;83:439445.
Klingbeil H, Baer HR, Wilson PE. Aging with a
disability. Focused review. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2004;85(Suppl
3):S68–S73.
Kvam MH. The effect of vibroacoustic therapy. Physiotherapy 1997; 83: 290-295.
Malone LA, Vogtle LK. Pain and fatigue consistency in adults with cerebral palsy. Disability and
Rehabilitation 2009; 32:385-391.
Muraki T, Kujime K, Kohbu Y ym. Effect of respiratory and cardiometabolic responses to tub bathing on elderly with cerebral palsy: A preliminary investigation. Physical & Occupational Therapy in Geriatrics 1993; 11: 39-56.
Murphy KP, Molnar GE, Lankasky K. Medical and
functional status of adults with cerebral palsy.
Developmental Medicine and Child Neurology
1995; 37:1075-84.
Murphy KP, Molnar GE, Lankasky K. Employment
and social issues in adults with cerebral palsy.
Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2000; 81:807-811.
Odding E, Roebroeck ME, Stam HJ. The epidemiology of cerebral palsy: Incidence, impairments
and risk factors. Disability and Rehabilitation
2006; 28: 183-191.
Opheim A, Jahnsen R, Olsson E ym. Walking function, pain, and fatique in adults with cerebral
palsy: a 7-year follow-up study. Developmental
Medicine and Child Neurology 2009; 51: 381-8.
Roebroeck M, Jahnsen R, Carona C ym. Adult outcomes and lifespan issues for people with childhood-onset physical disability. Developmental
Medicine and Child Neurology 2009;51(8):6708.
Rosqvist E, Harri-Lehtonen O, Kallinen M ym.
(toim. Rosqvist E). CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen -kirjallisuuskatsaus. 2009a. Invalidiliiton julkaisuja R.24. www.invalidiliitto.fi/attachments/cpvammaisen_aikuisen_hyvinvointi__toimintakyky_ja_ikaantyminen.pdf
Rosqvist E, Kallinen M, Harri-Lehtonen O ym.
CP-vammaisen aikuisen toimintakyky heikkenee jo nuorena aikuisena. Suomen Lääkärilehti
2009b;64(48):4147-4150.
Schwartz L, Engel JM, Jensen MP. Pain in persons
with cerebral palsy. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 1999; 80: 1243-1246.
Taylor NF, Dodd KJ, Larkin H. Adults with cerebral palsy benefit from participating in a strength
training programme at a community gymnasium. Disability and Rehabilitation 2004; 26:
1128-1134.
Turk MA, Geremski CA, Rosenbaum BF ym. The
health status of women with cerebral palsy.
Achives of Physical Medicine and Rehabilitation 1997; 78(S5).
Tyson S. The use of musculoskeletal techniques in
adult cerebral palsy. Physiotherapy Research International 1998; 3: 292-295.
Wright PA, Granat MH. Improvement in hand function and wrist range of motion following electrical stimulation of wrist extensor muscles in an
adult with cerebral palsy. Clinical Rehabilitation
2000; 14: 244-246.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
Kaksoissokkoutettu satunnaistettu kontrolloitu
tutkimus N=12
Keski-ikä 41v. CPmuotoa ei ilmoitettu
Tapaustutkimus
N=1 Ikä 34v
CP-muoto:
lievä hemiplegia
Tapaustutkimus
N=1. Ikä 35v
CP-muoto: spastinen hemiplegia
Kaksi koeryhmää
N=6. Keski-ikä 31v
CP-muoto: spastinen quadriplegia
K v a m Selvittää fysioakustisessa
1997
tuolissa annetun ääniaaltoterapian vaikutukset CPvammaisiin ihmisiin
www.suomencpterapiayhdistys.fi
T y s o n Selvittää tapaustutkimuk1998
sen avulla fysioterapian ja
kotiharjoittelun vaikutukset
CP-vammaisen aikuisen yläraajan toimintakykyyn
Wright & Selvittää sähköstimulaatiohoidon terapeuttisia vaikuGranat
tuksia CP-vammaisen aikui2000
sen yläraajaan
C a d e n - Selvittää muuttuisivatko
head ym. niiden tutkittavien passiiviset liikeradat, jotka saivat
2002
harjoitusta sen jälkeen kun
harjoitus keskeytettäisiin, ja
muuttuisivatko niiden tutkittavien passiiviset liikeradat,
jotka eivät 6 kk:n aikana
olleet saaneet harjoitusta,
kun harjoittelu aloitettaisiin
uudelleen
SAE-ergometrillä tehdyn testin perusteella kaikkien tutkittavien kohdalla havaittiin merkitsevä kehittyminen fyysisessä työkapasiteetissa ja yksilön painoon suhteutetussa
työkapasiteetissa. Merkitsevää eroa ei ilmennyt sydämen
maksimisykkeessä ja hapenkulutuksen ja hiilidioksidintuoton välisessä osamäärässä.
Keskeiset tulokset
Tutkittavat arvioivat kylpemisen molemmissa vesilämpötiloissa kevyeksi ponnistukseksi. Hengitysvolyymi,
systolinen ja diastolinen verenpaine sekä RPP erosivat
merkitsevästi kylpyveden eri lämpötiloissa. Kuitenkin
molempien kylpyjen fysiologiset kulut olivat samanlaiset
ja erot kylpemisen aiheuttamiin reaktioihin vaikuttivat
enemmän aiheutuvan yksilöiden välisestä vaihtelevuudesta
kuin veden lämpötilasta.
Nic Waals Muscle Test, pulssiok- Sekä koe- että kontrolliryhmän suorituskyky parani intersimetri, happisaturaatio, videointi vention jälkeen. Koe- ja kontrolliryhmän välinen ero ei
(20 eri karkea- ja hienomotorista ollut tilastollisesti merkitsevä.
liikettä), piirustus- ja kirjoitustesti, haastattelu
Hengitysvolyymi, hengitysfrekvenssi, MET (1 MET = 3.5ml/
kg/min; hapenkulutus levossa),
systolinen ja diastolinen verenpaine, syke, RPP (Rate Pressure
Product)
Laboratoriossa tehdyt simuloidut
tehtävät, joiden osalta analysoi- Tutkittavien suorituskyky simuloiduissa tehtävissä lisääntyi
tiin määrää, nostettuja taakkoja merkitsevästi mitattuna fyysisen työkapasiteetin prosentuja työnteon korkeinta astetta ja aalisena osuutena.
työorientaatiota.
Hapenkulutus (Vo2, mL/min),
hiilidioksidin tuotto (Vco2, mL/
min), hengitysfrekvenssi minuutissa (L/min), sydämen syke, verenpaine
Mittarit
Tutkittavan käyttämä aika käden toimintatestin eri osaalueilla lyheni tutkimuksen hoitoajanjaksolla verrattuna
lähtökohta ajanjaksoon. Tämä vaikutus säilyi seurantaajanjakson ajan. Tuloksissa havaittiin edistyminen ranteen
ojentamisessa.
Alaraajojen passiiviset liikeharjoitukset Visuaalinen analyysi, C statis- Ryhmään 1 kuuluvien tutkittavien tulosten visuaalinen
3x/vko, 30–45 min. Interventio jaettiin tiikka
analyysi ei osoittanut muutoksia 28/36 nivelessä, kun
passiivinen liikeharjoittelu keskeytettiin. Visuaalinen anavaiheisiin A ja B.
Ryhmä 1:Tutkittavat saivat entuudestaan
lyysi osoitti 8 nivelen liikeradan heikentymistä, jota myös
passiivista liikeharjoitusta ja intervenC-analyysin tulos tuki. Ryhmän 2 tutkittavien kohdalla
visuaalinen analyysi ei havainnut muutoksia 23/36 nivelen
tion vaiheessa A harjoitukset jatkuivat,
mutta vaiheessa B niissä pidettiin tauko.
kohdalla, kun passiiviset liikeharjoitukset aloitettiin. Sekä
Ryhmä 2: Tutkittavat eivät olleet saaneet
visuaalisen että C-analyysin mukaan kolmen nivelen paspassiivista liikeharjoitusta vähintään 6
siivinen liikerata laajeni, kun harjoittelu aloitettiin.
edeltävän kuukauden aikana, ja vaiheesTulokset vaihtelivat analyysimenetelmän mukaan. Kuitensa A he eivät edelleenkään saaneet harkaan ja kaiken kaikkiaan vaiheiden A ja B mittaustulokset
joitusta, mutta vaiheessa B harjoitukset
eivät eronneet toisistaan kummankaan ryhmän kohdalla.
aloitettiin.
3-viikon lähtökohta ajanjakso ilman Jebsen Test (ajastettu käden toisähköstimulaatiota, 8-viikon sähkösti- minnan testi), aktiivinen ranteen
mulaatiohoito ja 6-viikon seuranta
ojennus mitattuna goniometrilla
Sähköstimulaatiohoito päivittäin, jaksoittaisesti, 30min/kerta ranteen ojentajalihaksiin
Fysioterapia 1x/vko ja päivittäinen ko- Fysioterapeutin ja tutkittavan Tutkittava saavutti hartian ja kyynärpään normaalin liikearvioinnit yläraajan toimintaky- laajuuden ja liiketavan, ja enemmän liikkuvuutta ranteessa
tiharjoitteluohjelma
ja sormissa. Tutkittava koki, että hänen käsivartensa oli
vystä
kevyempi ja helpompi liikuttaa, ja hän käytti sitä helpommin avustamaan vasenta käsivarttaan ja kättään. Tutkittava
koki, että käsivarsi liikkui ja roikkui luonnollisemmin.
9-viikon interventio, 2x/vko, 25–30 min
Koeryhmä: ääniaaltoterapia fysioakustisessa tuolissa musiikin kuuntelun ohessa
Kontrolliryhmä: musiikin kuuntelu
1) Lepovaihe tuolissa rentoutuen 3min
ajan ennen kylpyä,
2) 5 min 37° kylvyssä istumassa siten,
että vesiraja oli kainaloissa,
3) välilepovaihe tuolissa istuen 3min,
4) 5min kylvyssä 42° vedessä,
5) 3min lepovaihe tuolissa.
Ei kontrolliryhmää
N=5. Keski-ikä 56v
CP-muotoa ei ilmoitettu
M u r a k i Kuvata ikääntyneiden CPym. 1993 vammaisten ihmisten hengitys- ja sydänaineenvaihdunnalliset reaktiot kylpemiseen
42° ja 37° vedenlämpötilassa
Aineisto, aineiston- Interventio
keruu
Ei kontrolliryhmää 8-viikon harjoittelu Schwinn Air-Dyne
N= 7. Keski-ikä ergometrillä (SAE) 2x/vko, 30min,
32v. CP-muodot: harjoittelu-intensiteetti 40–70 %
spastinen diplegia,
spastinen hemiplegia, spastinen
triplegia
Tarkoitus
F e r n a n - Selvittää SAE-ergometridez & Pi- harjoittelun vaikutukset fyytetti 1993 siseen työkykyyn ja fysiologiset reaktiot simuloituihin
tehtäviin liikkumiskykyisillä
CP-vammaisilla aikuisilla
Tutkijat
Taulukko 1. Vuosina 1990 – 2008 julkaistut keski-iältään ≥30 vuotiaisiin CP-vammaisiin aikuisiin kohdistuneet fysio- ja toimintaterapian alan interventiotutkimukset
teema
11
12
Ei kontrolliryhmää
N=3. Keski-ikä 34v
CP-muoto: atetoottinen quadriplegia,
spastinen diplegia
Kaksi koeryhmää,
tutkittavat satunnaistettiin ryhmiin
N=14. Keski-ikä
31v. CP-muoto:
spastinen diplegia
Ahlborg Arvioida koko kehon värinäym. 2006 harjoittelun ja vastusharjoittelun vaikutus CP-vammaisen aikuisen spastisuuteen,
lihasvoimaan ja motoriseen
suorituskykyyn
Ei kontrolliryhmää
N=10. Keski-ikä
46v. CP-muoto:
spastinen diplegia,
atetoottinen quadriplegia, spastinen
hemiplegia
E n g e l Määritellä biopalaute-avusym. 2004 teisen rentoutusharjoittelun
vaikutukset itse-raportoituun
kipuun ja lihasjännitykseen
CP-vammaisilla aikuisilla
A l l e n Selvittää CP-vammaisten
ym. 2004 aikuisten positiivisia ja negatiivisia kokemuksia osallistumisesta voimaharjoitteluohjelmaan
Ei kontrolliryhmää
N=10. Keski-ikä
48v. CP-muoto:
spastinen diplegia,
atetoottinen quadriplegia, spastinen
hemiplegia
Taylor
Selvittää etenevän vastusvoiym. 2004 ma-harjoittelun vaikutus lihasvoimaan, liikkumisnopeuteen ja istumasta ylösnousun
suorituskykyyn yli 40-vuotiailla paljon apua tarvitsevilla
CP-vammaisilla aikuisilla
Ei kontrolliryhmää
N=22. Keski-ikä
46v. CP-muoto:
spastinen quadriplegia, spastinen
quadriplegia ja
atetoosi, atetoottinen quadriplegia,
spastinen triplegia,
spastinen quadriplegia ja ataksia
Choy ym. Selvittää työasema inter2003
ventio-ohjelman tehokkuus
ikääntyvien CP-vammaisten
ihmisten toimintakyvyn ja
joustavuuden parantamisessa
8 viikon interventio, 3x/vko:
Koeryhmä 1: koko kehon värinäharjoittelu (n = 7), johon kuului 5 min
lämmittely, 6 min harjoittelu sisältäen
levon, ja lyhyt lihasvenyttely. Koeryhmä 2: etenevä vastusharjoittelu (n = 7)
sisälsi lämmittelyn, jalkaprässilaitteessa
3 sarjaa 10–15 toistolla ja venyttely.
Harjoitteluintensiteetti n. 70 %:a.
Tutkimuksessa käytettiin monilukuista
lähtökohta-asetelmaa. Lähtökohta-ajankohta vaihteli 3-34 päivän välillä, jolloin
hoitoa esiteltiin ajallisesti porrastaen
tutkittaville. Tämän jälkeen tutkittavat
saivat 6-7, 60min kerrallaan kestävää
hoitokertaa biopalaute-avustettua rentoutumisharjoittelua.
Koeryhmäläisillä ilmeni merkittävää kehitystä isometrisessä voimassa ja isokineettisessä konsentrisessa työssä
30° / s, mutta ei eksentrisessä työssä. Merkittävää parannusta tapahtui myös karkeamotorisen toiminnan mittarissa
(GMFM) ulottuvuuksilla D (seisominen) ja E (kävely,
juokseminen, hyppääminen) (p=0.005), kävelynopeudessa
(p=0.005), ja Timed Up and Go testissä (p=0.01). Voimaharjoittelu ei lisännyt osallistujien spastisuutta. Kontrolliryhmän kuuluvat eivät edistyneet millään mitatuilla muuttujilla
Muokattu Asworth Scale, isokineettinen lihasvoima (nelipäinen
reisilihas), 6-minuutin kävelytesti, Timed Up and Go ja Gross
Motor Function Measure
Spastisuus väheni polven ojentajissa koko kehon värinäharjoitteluryhmässä olleiden tutkittavien kohdalla. Lihasvoima
lisääntyi vastusharjoittelu-ryhmässä nopeudella 30°/s ja
molemmissa ryhmissä nopeudella 90 ° /s. 6-minuutin
kävelytestin ja Timed Up and Go -testin tulokset eivät
muuttuneet merkitsevästi. Gross Motor Function Measure
lisääntyi koko kehon värinäharjoitteluryhmäläisillä.
Itse-raportoitu 11-osainen Likert- Kaksi kolmesta tutkittavasta raportoi intervention jälkeistä
tyyppinen asteikko (vaihteluväli kivun lievittymistä. Tutkittavien subjektiiviset raportit eivät
0-10); a) tyypillinen kivun in- kuitenkaan vastanneet mitattuja fysiologisia muutoksia.
tensiteetti arvioituna sekä lähtökohta- että hoitoajankohtina,
b) lihasjännitys tai – aktiviteetti
arvioituna hoitoajankohtana, c)
EMG -nauhoitukset iholta mitattuna hoitoajankohtana: 30 min
jatkuva biopalaute.
Tutkittavat kokivat, että heidän voimansa ja kykynsä suorittaa päivittäisiä toimia oli parantunut. Kuitenkin päähyöty
voimaharjoittelusta oli harjoittelusta nauttiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Ainoat negatiiviset kokemukset liittyivät uupumukseen, lyhytkestoiseen lihasten kipeytymiseen
ja kokemukseen siitä, ettei edistymistä ollut tapahtunut siinä
määrin, kuin tutkittavat olivat odottaneet.
Lihasvoima: ylä- ja alaraajojen 10-viikon voimaharjoittelun aikana osallistujien alaraajojen
maksimaalinen lihasvoima mitat- lihasvoima lisääntyi 22 %:a, käsivoima 17 %:a, ja istumasta
tiin rinta- ja jalkaprässilaitteissa, ylösnousuun käytetty aika lyheni.
10-metrin kävelyaika, ajastettu
istumasta ylösnousutesti
The Physical Mobility Scale, ylä- Seurantamittausten aikana havaittiin merkittävä edistyraajojen suorituskyvyn pisteyttä- minen toimintakykyä mittaavissa muuttujissa, mutta ei
minen, ylä- ja alaraajojen jousta- joustavuudessa.
vuuden mittaus eri menetelmin
Muokattu Asworth-asteikko,
lonkan ja polven passiivisten liikeratojen mittaus goniometrilla,
isometrinen voima mitattiin kädessä pidettävällä dynamometrillä, isokineettinen voima mitattiin
isokineettisellä dynamometrillä,
Gross Motor Function Measure,
6-min kävelytesti, Timed Up and
Go.
Ryhmäharjoitteluna tapahtuva 10-viikon Puolistrukturoitu syvähaastattelu,
yksilöllinen etenevä voimaharjoittelu 2x/ aineiston analyysi tapahtui koovko, 60–90 min, 2 sarjaa 8-10 toistolla, daamalla tulokset teemoittain
harjoitteluintensiteetti 60-80 %:a. Harjoittelua seurasi lyhyt hetki sosiaaliseen
vuorovaikutukseen.
4-viikon esittely- ja tutustumisjakso,
10-viikon etenevä voimaharjoittelu 2x/
vko, 60–90 min, 2 sarjaa 8-10 toistolla,
harjoitteluintensiteetti n. 60–80%
8-viikon interventio, 2x/vko, 2t, pienryhmät
Kuusi eri työpistettä, joiden tarkoituksena oli kehittää tutkittavien liikkumis- ja
toimintakykyä, joustavuutta ja työkapasiteettia.
Kontrolloitu tutki- 10-viikon etenevä voimaharjoitteluohmus. N=17. Keski- jelma 2x/vko, 60min
ikä 32v. CP-muoto:
spastinen diplegia 10 harjoitusliikettä, 3 sarjaa, 10 toistoa,
harjoitteluintensiteetti n.
70 %
Anders- Arvioida etenevän voimason ym. harjoittelun vaikutuksia CP2003
vammaisten aikuisten kävelykykyyn
teema
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
Mitä kuuluu Lapsen ja nuoren hyvä
kuntoutus –projektille?
Vajaaliikkeisten Kunto ry:n Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen
palveluverkostossa – projektissa on menossa neljäs vuosi ja käynnissä on laaja
kehittämistyö. Erilaisia hankkeita on meneillään kahdellatoista paikkakunnalla,
joissa esim. Jyväskylän alueella on viisi erillistä kehittämishanketta. Lisätietoja
hankkeista löydät yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.vlkunto.fi.
TURKU: Tukea tarvitsevien neuvolaikäisten lasten lääkinnällisen ja päivähoidon kuntoutussuunnitelmien yhteensovittaminen peruskunnassa.
LAHTI: Lasten kuntoutustyöryhmän toiminnan kehittäminen avohoidossa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymän alueella.
SEINÄJOKI: Lasten ja nuorten kuntoutuksen suunnittelun ja – verkostojen kehittäminen Seinäjoen kaupungin alueella.
KUOPIO: Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen kehittäminen Pohjois-Savon
alueella 2009 -2011.
JORVI: Kuntoutuskumppanuus - vanhempien osallisuuden mahdollistavat
käytännöt Espoossa.
KOKKOLA: Lasten ja nuorten kuntoutuksen yhtenäinen toimintamalli.
JYVÄSKYLÄ: Paikallisten lasten ja
nuorten kuntoutustyöryhmien toiminnan
kehittäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella.
OULU: Lasten ja nuorten hyvän kuntoutuskäytännön ja toiminnallisten kuntoutusverkostojen kehittäminen Oulun suuralueella.
TAMPERE: Lasten ja nuorten tukipalveluiden vaikuttavuuden arviointi ja prosessimaisten toimintamallien kehittäminen Tampereella.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
ROVANIEMI: Perusterveydenhuollon
kuntoutussuunnitelmaopas.
KYMENLAAKSO: Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastustoiminnan yhteistoimintamalli Kymenlaakson alueelle.
HELSINKI. Osallistava potilasohjaus
HUS:ssa.
Metropolia AMK:ssa on päättymässä projektin ensimmäinen 12 op:n täydennyskoulutuskokonaisuus ja toinen vastaava
jatkuu vielä ensi vuoden ajan. Täydennyskoulutuksessa olevat lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset tekevät
omaan työhönsä liittyvän kehittämistyön,
joita valmistuu useita kymmeniä.
Yhteystiedot:
LAPSEN JA NUOREN
HYVÄN KUNTOUTUKSEN
TOTEUTUMINEN
PALVELUVERKOSTOSSA
2007 - 2011
Projektipäällikkö Eeva Seppälä
Vajaaliikkeisten Kunto ry
Kauppamiehentie 6
02100 Espoo
p. 050 357 4106
[email protected]
Projektisuunnittelija Tarja Nieminen
[email protected]
13
teema
Paula Hellén, toimintaterapeutti (AMK)
MACS-luokitus avuksi CP-vammaisten
lasten käsien käytön määrittelyyn
Suomen CP-terapiayhdistys järjesti 5.2.2010 MACS–koulutuksen Helsingin
Lastenlinnan sairaalassa. Kouluttajana toimi MACS:n kehittäjä toimintaterapian
tohtori ja tutkija Lena Krumlinde-Sundholm Ruotsista.
Toimintaterapeutti ja tohtori Lena Krumlinde-Sundholm on yksi MACS:n kehittäjistä.
Mikä MACS on?
MACS eli Manual Ability Classification
System on 4-18-vuotiaille CP-vammaisille lapsille kehitetty yksinkertainen menetelmä, jonka avulla määritellään lapsen
taitoa käsitellä arkisia esineitä päivittäisissä toiminnoissa. MACS:n kehittämistyö alkoi vuonna 2002 eri terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, jotka työskentelevät eri yliopistoissa Ruotsissa ja
tekevät läheistä yhteistyötä kanadalaisen
CanChildin kanssa. MACS:n kehittelyn
taustalla on ollut tarve saada validi ja luo14
tettava luokittelu kuvaamaan käsien käyttöä. MACS:n kehittäjillä oli tavoitteena
löytää luokittelusysteemi, joka kuvaa käsien käyttöä tarkemmin kuin karkea asteikko lievä, keskivaikea ja vaikea. CPvammaisten lasten toimintakykyä kuvataan usein GMFCS:n (Gross Motor Function Classification System) avulla. GMFCS on karkeamotoriikan luokittelutapa,
joka perustuu lapsen omaan liikkumiseen
ja painottaa erityisesti istumista ja kävelyä. Samanlaista luokittelua käden toiminnasta ei ennen MACS-luokitusta ole
ollut käytössä.
MACS-luokitus tarjoaa systemaattisen
menetelmän CP-vammaisten lasten käsien käytön toimintatason määrittämiseksi.
MACS:n tarkoituksena ei ole kuvailla yksityiskohtaisia käden liikkeitä, vaan se perustuu siihen, mitä lapsi pystyy tekemään
käsillään jokapäiväisissä toiminnoissaan.
Tavoitteena on määritellä, mikä taso kuvaa parhaiten lapsen tyypillistä, ei maksimaalista, suoriutumista kotona, koulussa ja
vapaa-aikana. MACS:n avulla luokitellaan
sitä, mitä lapset tekevät käyttäessään yhtä tai molempia käsiään toiminnoissa. Tarkoituksena ei ole arvioida ja luokitella molempia käsiä erikseen. Luokitus perustuu
iänmukaisiin esineisiin, jotka liittyvät mm.
ruokailuun, pukemiseen ja leikkimiseen.
MACS-taso tulee määritellä haastattelemalla jotakuta lapsen toimintakyvyn
hyvin tuntevaa henkilöä, ei käyttämällä
jotain tiettyä arviointimenetelmää. Lapsen vanhemmilta, opettajilta, hoitajilta ja
lapselta itseltään on myös tärkeä kysyä
mielipidettä siitä, mikä taso kuvaa heidän
mielestään parhaiten lapsen käsien käyttöä. Tasojen väliset erot perustuvat lapsen itsenäiseen kykyyn käsitellä esineitä
ja toiminnan muokkaamistarpeeseen tai
ulkopuolisen avustuksen tarpeeseen päivittäisissä käsillä tehtävissä toiminnoissa.
MACS-luokitusta voidaan käyttää eriikäisillä lapsilla, mutta luokitusperusteena on aina käytettävä iänmukaisia taitoja ja itsenäistä iänmukaista toimintakykyä. Luokittelu tulee tehdä suhteuttaen taidot ja toimintakyky samanikäisen
lapsen suoriutumiseen. Lapsen motivaatio ja kognitiivinen taitotaso vaikuttavat
lapsen kykyyn käsitellä esineitä ja siten
myös MACS-tasoon. Jos lapsen motivaatio suorittaa toimintoja on vähäinen tai jos
hän ei ymmärrä toimintaa tai pyytää jatkuvasti apua ja avustusta aikuiselta, hänet
tulee luokitella tämän mukaan, vaikka taitoja olisi enemmän.
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
MACS-luokituksessa kuvataan viisi eri
toimintatasoa ja luokitusohjeessa on kuvattu sellaiset kriteerit, joiden perusteella
tasot voidaan erottaa toisistaan. MACStasot ovat:
I. Lapsi käsittelee esineitä helposti ja onnistuneesti.
II.Lapsi käsittelee suurinta osaa esineistä onnistuneesti, mutta toiminnan laadussa ja/tai nopeudessa on jonkin verran puutteita.
III.
Lapsen on vaikea käsitellä kaikkia esineitä; lapsi tarvitsee apua toiminnan valmistelemiseen ja/tai muokkaamiseen.
IV.
Lapsi käsittelee itsenäisesti helposti käsiteltäviä esineitä muokatuissa
tilanteissa.
V.Lapsi ei käsittele esineitä itsenäisesti
ja taidot käsitellä esineitä tai suorittaa
yksinkertaisia toimintoja ovat heikot.
Lapsi tarvitsee jatkuvaa ulkopuolisen
henkilön avustusta.
MACS-koulutus Helsingissä
MACS-koulutus järjestettiin nyt toista kertaa Suomessa. Tällä kertaa koulutukseen osallistui 23 toiminta- ja fysioterapeuttia ympäri Suomen. Koulutuksen
pitäjä Lena Krumlinde-Sundholm kertoi
MACS:n kehittämisestä, tarkoituksesta
ja luokituksen käyttämisestä. Koulutuksen aikana katsottiin useita videoita, joiden avulla osallistujat pääsivät määrittelemään lasten MACS-tasoja. Koulutus vastasi hyvin osallistujien odotuksia ja antoi heille uuden työvälineen käsien käytön luokitukseen.
MACS-koulutukseen Helsingissä osallistui 23 toiminta- ja fysioterapeuttia ympäri
Suomen.
Itse olen käynyt MACS-koulutuksen
Tampereella 2007. Työpaikallani HUS:n
Lastenlinnan sairaalassa olemme käyttäneet MACS-luokitusta suhteellisen säännöllisesti jo muutaman vuoden ajan. Tavoitteenamme on antaa kaikille yli 4-vuotiaille CP-vammaisille lapsille MACSluokitus yhteistyössä lapsen vanhempien
tai itse lapsen kanssa. Tarkoitus on, että
jokaiselle CP-vammaiselle lapselle tulee
CP-dignoosin perään liikkumista (GMFCS), käsien käyttöä (MACS) ja kommunikaatiota (CFCS) kuvaava taso, joka kertoo vanhemmille, lapsen kanssa työskenteleville ja esimerkiksi KELA:lle lapsen
toimintakyvystä mahdollisimman paljon.
MACS-luokitusten antaminen on ajoittain haastavaa, mutta MACS on erittäin
hyödyllinen menetelmä CP-vammaisten
lasten kanssa työskennellessä.
Lisätietoa MACS-luokituksesta:
Eliasson AC, Krumlinde Sundholm L, Rösblad B,
Beckung E, Arner M, Öhrvall AM , Rosenbaum
P. The Manual Ability Classification System
(MACS) for children with cerebral palsy: scale development and evidence of validity and reliability. Dev Med Child Neur 2006. 48:549-554
www.macs.nu
Neurologisen asiakkaan rankaperäisen kivun ehkäisy ja hoito
MDT-menetelmän keinoin 24.- 25.9.2010 Turussa
Koulutus järjestetään yhteistyössä Suomen McKenzie Instituutin kanssa.
Koulutuksen tavoite: Osallistujat huomioivat terapian suunnittelussa ja toteutuksessa
neurologisen asiakkaan TULE-ongelmat.
Koulutus sopii sekä neurologisten lasten, nuorten ja aikuisten parissa työskenteleville
fysioterapeuteille ja lääkäreille.
Lisätiedot: www.variaatio.fi/palvelumenu/koulutus
www.suomencpterapiayhdistys.fi
15
teema
Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät
Tiedotusvastaava Nadja Ristaniemi
Olen 32-vuotias Toimintaterapeutti Vantaalta. Työskentelen lastenneurologisessa
kuntoutusyksikössä Lastenlinnassa. Olen
ollut Suomen cp-terapiayhdistyksen jäsen vuodesta 2007, jolloin yhdistys järjesti ensimmäisen CI-terapiakoulutuksen
(Constrained induced movement therapy, ”Motivoitu käden käyttö”) Suomessa. Yhdistyksen vuosikokoukseen ja sitä kautta hallituksen toimintaan ajauduin
mukaan kollegani Paula Hellénin houkuttelemana. Tiedotusvastaavana olen untuvikko mutta onneksi minulla on kokenut
tiedotustoimikunta tukenani. Odotan yhdistyksen toiminnalta antoisaa moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä mielenkiintoisia koulutuksia jatkossakin.
Koulutusvastaava Paula Hellén
Olen 27-vuotias toimintaterapeutti Helsingistä. Työskentelen lastenneurologisessa yksikössä Lastenlinnan sairaalassa lähinnä liikuntavammaisten lasten parissa. Yhdistyksen toimintaan olen tullut mukaan reilu vuosi sitten, kun halusin
järjestää itseäni kiinnostavan koulutuksen
Suomessa. Koulutusvastaava Krista Heimonen pyysi minut silloin mukaan koulutustoimikunnan jäseneksi. Yhdistyksen
toiminnalta odotan juuri näitä mielenkiintoisia koulutuksia sekä yleistä tietoa kuntoutuksen ja uuden tutkimuksen eri saroilta. Haluaisin itse olla mukana tarjoamassa korkealaatuista koulutusta kuntoutuksen ammattilaisille!
Elina Siltala, varajäsen
Olen puheterapeutti Helsingistä. Työskentelen Lastenlinnan apuvälineyksikössä, Tietoteekissä. Liityin yhdistyksen jäseneksi AAC-risteilyn yhteydessä vuonna
2009. Aktiivijäseneksi ryhdyin kollegan
houkuttelemana. Odotan mukavaa toimintaa samanhenkisten ihmisten parissa.
16
Elina Siltala, Paula Hellén, Nadja Ristaniemi
Satu Eskola, varajäsen
Nimeni on tällä hetkellä vielä Satu Eskola, mutta 15.5.2010 alkaen olen Satu Salminen.
Olen puheterapeutti Helsingistä. Valmistuin Helsingin yliopistosta v. 2008.
Työskentelen Hyvinkäällä. Teen töitä alle
kouluikäisten lasten parissa perusterveydenhuollossa eli työhön kuuluu niin puheterapiatarpeen arviointia kuin kielellistä
kuntoutustakin. Minut värvättiin mukaan
viime vuonna, kun yhdistykseen tarvittiin
nopeasti jostain joku varajäseneksi. Olin
tuolloin Hyvinkään päivähoidon yhteisöllisen kuntoutuksen puheterapeuttina,
ja värvärinä toimi työnohjaajani ja yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Merikoski.
Odotan yhdistyksen toiminnalta uusia tuttavuuksia ja kokemuksia moniammatillisessa porukassa, jossa on rautaisia ammattilaisia ja loistavia tyyppejä mukana.
Hyviä koulutuksia ja keskusteluja moniammatillisen ja yhteisöllisen kuntoutuksen
kehittämisestä ja sen sanoman levittämisestä edelleen. Tiedotustoimikunnan jäsenenä osallistun mm. yhdistyksen Teemalehden sekä muiden julkaisujen toteuttamiseen ja nettisivujen päivittämiseen.
Satu Eskola
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
10.4.2010 Sähkökoulutus 1 päivä Pori / satakunnan keskussairaala
Kouluttaja: fysioterapeutti Liisa Tinnilä
Tiedustelut Raija Haavisto email: [email protected] tai 02 627 7556
HUHTIKUU:
23.4. 2010 Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö – lapsi kuntoutujana
kouluttaja Päivi Saukko
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
HUHTIKUU:
•
MACS-koulutus Helsingissä 5.2.2010.
Kouluttajana toimii MACS:n kehittäjä Lena Krumlinde-Sundholm (tohtori, tt) Ruotsista.
Koulutuksen aika: perjantai 5.2. klo13.00-15.00
Koulutuspaikka: HYKS, Lastenlinnan sairaala, Lastenlinnan juhlasali 2. krs
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
HELMIKUU:
•
KOULUTUSKALENTERI 2010
•
Perheiden ohjaaminen ja vanhemmuuden kohtaaminen
ma 13.9.2010 Turussa, TYKS Lastenklinikan luentosalissa
psykologi Anna-Elina Leskelä-Ranta/ Espoon vauvaperhetyö
AAC RISTEILY 19.9.- 21.9.2010
Helsinki- Tukholma-Helsinki
AIHEENA: Ryhmämuotoinen kuntoutus
Ilmoittautumiset: [email protected], / puh. 041 5041886
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
SYYSKUU:
•
Puheterapiaa alle 1-vuotiaille
pe 29.10.2010 Helsingissä
puheterapeutit Helena Törölä/ OYS ja Ulla Ström/ TYKS
ENNAKKOTIETOA ALKU VUODESTA 2011
Pyritään järjestämään uusi AHA koulutus sekä monipuolinen
Sähkökoulutus toiminta- ja fysioterapeuteille.
Tiedustelut: [email protected]
suomen cp-terapiayhdistys kouluttaa
LOKAKUU:
•
www.suomencpterapiayhdistys.fi
17
teema
OHJELMA
HYKS Lastenneurologian klinikkaryhmä,
Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry ja
Arvo ja Lea Ylppö Säätiö
järjestävät
KEHITTYVÄT AIVOT
VALTAKUNNALLISET LASTENNEUROLOGIAPÄIVÄT
7. – 8.10.2010
Biomedicum, Haartmaninkatu 8, Helsinki
Osallistumismaksu 140 euroa.
Sitovat ilmoittautumiset maksamalla osallistumismaksu tilille 460000-1210678
sekä sähköpostilla [email protected] 9.9.2010 mennessä. Osallistumismaksu sisältää
luennot, kahvitarjoilut, ateriat sekä ”Get together” -ohjelman.
Ilmoittautumisessa pitää mainita ammatti, työpaikka, mahdollinen erityisruokavalio
sekä mihin ohjelmaan aikoo osallistua perjantaina.
18
www.suomencpterapiayhdistys.fi
teema
KEHITTYVÄT AIVOT OHJELMA Torstai 7.10.
8.15 – 9.00
9.00 – 9.15
9.15 – 9.45
9.45 – 10.25
10.25 – 10.40
10.40 – 11.20
11.20 – 12.00
12.00 – 13.00
13.00 – 13.20
Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit
Luentosali 1
Professori Lennart von Wendt 1947 - 2009
muistosanat
Johdatus päivän teemaan
Aivomyrskyistä aivoverkoiksi
Vauvan aivot knf-näkökulmasta
Puheenjohtaja
Helena Pihko
Varhaisen äänimaailman vaikutus keskosen aivojen kehitykseen
Moniaistinen havaitseminen
Minna Huotilainen
Kaisa Tiippana
Motorinen oppiminen
Helena Mäenpää
Gordon Dutton,
professor
Glasgow university
Virvoketauko
Lounas
13.20 – 14.20
Clinical aspects of central visual problems in neurodisability,
Arvo and Lea Ylppö lecture
14.20 -14.50
Kahvitauko
14.50 – 15.30
15.30 – 16.10
16.10 – 16.50
17.00 – 19.00
Epilepsian vaikutus aivojen kehitykseen
Keskosuuden vaikutus aivojen kehitykseen
Ennustaako kehitys kehitystä?
Get together, aulatila
Matti Koivikko
Helena Pihko
Sampsa Vanhatalo
Eija Gaily
Aulikki Lano
Hannu Heiskala
Tervaväylän koulu on Oulussa sijaitseva
valtion yleissivistävä erityisoppilaitos, joka
muodostuu kahdesta yksiköstä: Lohipato ja
Merikartano. Oppilaat ovat pääsääntöisesti
kielihäiriöisiä, kuulovammaisia, liikuntavammaisia ja neurologisesti sairaita lapsia
ja nuoria.
Tervaväylän koulu toimii valtakunnallisena
kehittämis- ja palvelukeskuksena ja tukee
lähikouluissa opiskelevia erityistä tukea
tarvitsevia oppilaita.
Lohipadon yksikkö
Myllytullinkatu 7
90100 OULU
puh. 040 305 4000
www.tervavayla.fi
Merikartanon yksikkö
Lossikuja 6
90500 OULU
puh. 040 305 4001
www.tervavayla.fi
www.valteri.fi
Perjantai 8.10. Rinnakkais sessiot
Kommunikaatio
CP-lasten moniammatillinen kuntoutus uudistuu
Lapsen elinympäristöön suuntautuva hoito
Akuuttia lastenneurologiaa
Kommunikaatio
8.30 – 9.50
9.50 – 10.30
8.30 – 9.10
9.10 – 9.50
9.50 – 10.30
Luentosali 2
Voiko graafisilla merkeillä keskustella?
VARHIS-toimintamalli
CP-lasten moniammatillinen kuntoutusprojekti
Luentosali 3
CP lapsemme aikuisina
CP-lasten kuntoutuksen ja seurannan kansallinen kehittäminen –
projektin esittely
Arviointimenetelmät kliinisen tutkimisen tukena
Fysioterapeutit
Lapsen elinympäristöön suuntautuva hoito
8.30 – 9.50
9.50 – 10.30
Seminaarihuone 3
Kehityshäiriöisten lasten kuntoutushoitotyön vahvuudet ja haasteet
Hengitystukihoito
Akuuttia lastenneurologiaa
8.30 – 9.15
9.15 – 9.45
9.45 – 10.30
10.30 – 10.50
10.50 – 12.10
12.10 – 12.50
10.50 – 11.20
11.20 – 11.50
11.50 – 12.30
12.30 – 12.50
10.50 – 11.30
11.30 – 12.10
12.10 – 12.50
10.50 – 11.30
11.30 – 12.10
12.10 – 12.50
12.50 – 13.00
13.00
Faculty Club
Enkefaliitti
Akuutti nekrotisoiva enkefaliitti
Antiangiogeneettinen hoito lapsen aivotuumorissa
Virvoketauko
Kommunikaatio
Luentosali 2
Pienenä keskosena syntyneen lapsen varhainen kielellinen kehitys
Greenspanin ajatuksia autismista
CP-lasten moniammatillinen kuntoutus uudistuu
Luentosali 3
Arviointimenetelmät kliinisen tutkimisen tukena
Toimintaterapeutit
Puheterapeutit
Neuropsykologit
Hoitajat / Toiminnallinen näkö
Lapsen elinympäristöön suuntautuva hoito
Seminaarihuone 3
Vauvaperhetyö epilepsiayksikössä
Konduktiivinen kasvatus perheiden ja lasten näkökulmasta
Jalkautuva työ lapsen tutkimuksessa ja hoidossa
Akuuttia lastenneurologiaa
Faculty Club
Geneettiset epilepsiat
Episodiset oireet lapsilla
Vastasyntyneen viilennyshoito
Salaattilounas
Puheenjohtaja
Leena Vikkula
Irina Savolainen
Lea Haapanen
Puheenjohtaja
Helena Mäenpää
Eerika Rosqvist
Leena Haataja
Helena Mäenpää
Viwi Forstén
Puheenjohtaja
Anita Tuhkanen
Johanna Olli
Turkka Kirjavainen
Sarianne Karulinna
Puheenjohtaja
Hannu Heiskala
Suomen
cp-terapiayhdistys
toivottaa
rentouttavaa kesää
jäsenille ja
yhteistyökumppaneille.
Harri Saxen
Tuula Lönnqavist
Sanna Kivivuori
Suvi Stolt
Hannu Westerinen
Paula Kyyrönen
Annika Rastio
Niina Ritari
Anna-Mari Tujulin
Sarianne Karulinna
Teija Peltonen
Arja Tuominen
Sanna Uotinen
Ulla Järvinen
Heini Lahtinen
Tarja Linnankivi
Tuula Lönnqvist
Marjo Metsäranta
Luentosali 3
SLNY:n kokous ja Märta Donner –apurahan jako
www.suomencpterapiayhdistys.fi
19
SEURAAVA JÄSENTIEDOTE
ilmestyy syyskuussa
Materiaali tulee toimittaa
8.8.2010 mennessä
osoitteella
Nadja Ristaniemi,
Reunatie 3, 01760 Vantaa
tai sähköpostilla:
[email protected]
Osoitteenmuutokset ja muut
muuttuneet tiedot voi ilmoittaa
suoraan jäsenrekisterin
pitäjälle yhdistyksen wwwsivulla, sähköpostilla tai
osoitteenmuutoskortilla
osoitteeseen:
Suomen CP-terapiayhdistys ry.
Lähetä liittymiskaavakkeesi puheenjohtajalle, muutostiedot jäsenrekisterin pitäjälle.
Jäseneksi liittyminen tai jäsentietojen muutos.
(Täytä isoin kirjaimin ja yliviivaa tarpeeton)
Kirsi Neuvonen
Kaivosuonkatu 4 A 5
53850 Lappeenranta
050-3464282
[email protected]
Nimi: . ..........................................................................................................................................................
Osoite: . .......................................................................................................................................................
Puh. työ/koti: .............................................................................................................................................
Ammatti sekä toimipaikka: ..................................................................................................................
Lisäkoulutukset: ......................................................................................................................................
Päiväys ja allekirjoitus: ..........................................................................................................................
Suomen CP-terapiayhdistys ry, PL 865, 00101 Helsinki