Vuosikertomus 2010 - Keravan Energia Oy

Vuosikertomus
2010
1
av
uo
s
i.”
Keravan biovoimalaitoksen vihki käyttöön kauppaja teollisuuministeri Mauri Pekkarinen 2.3.2010.
van
a
r
”Ke
lai
a
im
o
v
bio
i
ns
e
n
e
s
t ok
e
n
i
ä
m
m
n
si
y
tä
t
in
im
o
t
SISÄLTÖ
Toiminta-ajatus ja strategiset valinnat . . . . 4
Toimitusjohtajan katsaus . . . . . . . . . . . . . 5
Toiminnan kehittäminen . . . . . . . . . . . . . .7
Yhteenveto ympäristövuodesta . . . . . . . . 8
Energialiiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . .10
Verkkoliiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Tuotantoliiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . 14
Konsernipalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Hallitus ja johtoryhmä . . . . . . . . . . . . . . 18
Tilastoja graafisina esityksinä . . . . . . . . 20
Verkställande direktörens översikt . . . . . 22
CEO’s review . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
2
3
Keravan Energia -yhtiöiden
toiminta-ajatus ja
strategiset valinnat
Keravan Energia –yhtiöt muodostuvat emoyhtiö Keravan Energia Oy:stä ja Etelä-Suomen
Energia Oy:stä. Toimitamme asiakkaillemme
sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua sekä
niiden käyttöön liittyviä asiantuntijapalveluita. Keravan Energia –yhtiöt toimivat
pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja myyvät
sähköä koko Suomen alueella. Päätoimintaalueemme ovat Kerava, Sipoo, Itä-Helsinki
ja Karkkila. Keravan Energia –yhtiöiden
omistajat tulouttavat yhtiön tehokkuuden ja
tuottavuuden paikallisen talousalueen elinkeinoelämän ja asukkaiden eduksi edullisina
energiapalveluina.
Strategiset valinnat
· Sähkönhankinnan omavaraisuutta kasvatetaan
osallistumalla kannattaviin voimalaitoshankkeisiin.
· Kaiken toiminnan ja tekemisen on tuettava
konsernin kannattavuutta.
· Toiminnan kehittämisellä tähdätään kannattavuuden
jatkuvaan parantamiseen ja kannattavaan kasvuun.
· Ympäristöön liittyvien toimintamallien ja viestinnän
integroiminen kaikkeen toimintaan.
· Asiakaspalveluhenkisyyden integroiminen kaikkeen
toimintaan.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Asiakaspalvelulupaukset
• Tarjoamme
parasta
Liikevaihdon
paikallista palvelua
Avainluvut
jakauma
• Meillä
on ainamyynti
aikaa40%
Lämmön
asiakkaillemme
• Meidät
tunnetaan
Sähkön
Sähkön
ja myynti
meidät38%
tunnistetaan
siirto 18%
Kaasun myynti ja siirto 2%
Sivutoiminta 2 %
• Yksi yhteydenotto riittää
Liikevaihto (M€)
60
57,685
50
40
44,902
50,495
30
20
Liikevaihto, milj. €
57,7
50,5
Tulos ennen satunnaisia eriä, milj. €
0,1
1,6
Investoinnit ja pitkäaik. sijoitukset, milj. €
9,2
26,0
Taseen loppusumma, milj. €
118,8 115,9
Sähkön myynti, GWh
483
412
Sähkön siirto, GWh
522
488
Kaukolämmön ja pros.höyryn myynti, GWh 447
402
Kaasun myynti, GWh
25
25
Asiakasmäärät
Sähkön siirto
29 760 29 445
Lämpö
1 363 1 323
Kaasu
183 181
Henkilökunta keskimäärin (osa-aikaiset
muutettu kokoaikaisiksi)
108
107
10
0
2008
2009
2010
Liikevaihdon jakauma
Lämmön myynti 40%
Kaasun myynti ja siirto 2%
Sähkön
myynti 38%
2010 2009
Sivutoiminta 2 %
Sähkön
siirto 18%
4
Kylmät talvet
palasivat pohjolaan
Sähkön tukkumarkkinoiden toimimattomuus
yhdessä kulutuspiikkien
kanssa toivat uusia
haasteita
K
ylmät ja lumiset talvet
tulivat useiden lauhojen vuosien jälkeen takaisin
pohjolaan. Vuodelle 2010 oli
leimallista niin alku- kuin loppuvuodenkin kovat pakkaset,
joista seurasi luonnollisesti
asiakkaittemme energian kulutuksen voimakasta kasvua.
Samaan aikaan saatiin pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla kokea ennennäkemättömiä hintapiikkejä
hinnan noustessa pahimmillaan pitkälle yli 1000 euroon
megawattituntia kohden. Hintapiikit yhdessä voimakkaiden kulutuspiikkien kanssa
muodostivat sähköliiketoiminnan kannattavuudelle vaikeita
haasteita. Samalla keskustelu
tuotannon
keskittymisestä
ja siirtoyhteyksien riittämät-
tömyydestä ja näiden kautta
sähkön tukkumarkkinoiden
toimimattomuudesta sai uutta
tuulta purjeisiinsa.
Raju
lämmitysenergian
kulutuksen kasvu johti myös
uudenlaisiin haasteisiin voimalaitospolttoainehankinnan
ja -logistiikan suunnittelussa.
Polttoaineita jouduttiin käyttämään ja hankkimaan huomattavasti enemmän kuin oli
suunniteltu, mikä nosti polttoainehankinnan keskihintaa
voimakkaastikin.
Samaan aikaan valmisteltiin yhteiskunnan tasolla
energiaveroratkaisua, joka astui voimaan vuoden 2011 alusta. Verojen korotukset olivat
rajuja valtion kerätessä näiden verojen kautta kassaansa
yli 700 miljoonaa euroa. Verot
rasittavat erityisesti lämmöntuotantoa ja keskustelu ympäristöystävällisen kaukolämmön
toimintaedellytyksistä
käynnistyikin voimakkaana.
5
Liikevaihto (M€)
T OIMIT U S JOHTA J A N K ATS A U S
Tuotannollinen
omavaraisuus
ja käyttövarmuus
Vuosi 2010 osoitti Keravan
Energia konsernin strategian olevan oikea. Olosuhteet
vahvistivat sen, että menestyminen
tulevaisuudessa
edellyttää taloudellisen ja
ympäristöystävällisen tuotantokapasiteetin omistamista.
Tuotannolliseen omavaraisuuteen panostettiinkin vahvasti.
Uusi biovoimalaitos oli käytössämme ensimmäisen kokonaisen vuoden ja laitoksen
käytöstä saatiin arvokkaita
kokemuksia ja tuotannon ohjausta päästiin kehittämään
ja optimoimaan. Uusiutuvaan
energiaan perustuvaan sähköntuotantoon
panostettiin
useiden hankkeiden muodossa eri tuotantoyhtiöiden kuten
Suomen Voima Oy:n kautta.
Erityisesti haettiin mahdollisuuksia panostaa tuuli- ja
vesivoiman hyödyntämiseen.
Hankkeiden osalta törmättiin kuitenkin ailahtelevaan
ja epäjohdonmukaiseen lainsäädäntöön sekä viranomaiskäytäntöihin, mikä heikentää
hankkeiden kannattavuutta
ja viivyttää niiden toteuttamista tarpeettomasti. Alan
edunvalvonnassa
ollaankin
nostamassa yhdeksi päätavoitteeksi, varsin perustellusti,
investointiedellytysten parantaminen.
Eduskunta antoi kesällä
siunauksensa uusien ydinvoimalaitosten periaatepäätösten
muodossa Fennovoima Oy:n
sekä Teollisuuden Voima Oy:n
uusille ydinvoimalalaitoksille.
Keravan Energia konserni on
mukana molemmissa hankkeissa. Nämä laitokset tulevat
valmistuessaan vahvistamaan
merkittävästi sähköntuotantomme omavaraisuutta ja
näiden hankkeiden eteenpäin
viemistä tuetaankin vahvasti.
Keravan Energia konsernissa panostettiin vuonna
2010 edelleen vahvasti sähkön
siirtoverkkojen kuntoon ja tavoitteenamme onkin selvästi
laskea asiakkaittemme kokemien häiriöiden määrää ja
kestoa. Tätä työtä jatketaan.
vuonna 2009).
Liiketoiminnan kulut kasvoivat 7,9 miljoonaa euroa
vuonna 2010. Pääosa tästä johtui sähkön ja polttoaineiden
hankintakulujen
noususta.
Merkittävimmät investoinnit
vuoden 2010 aikana kohdistuivat tuotantohankkeisiin sekä
kaukolämpö- ja sähköverkkoyhteyksien
kunnostamiseen ja uudisrakentamiseen.
Kaikkiaan investoinnit olivat
9,2 miljoonaa euroa (26,0 miljoonaa euroa vuonna 2009).
Konsernin omavaraisuus ja
maksuvalmius ovat edelleen
kohtuulliset ja mahdollistavat
panostamisen kasvuun.
Konsernin talouden
kehittyminen
Oma tuotanto, tehokas
investointitoiminta ja
riskien hallinta
tulevaisuuden
menestystekijöitä
Keravan Energia konsernin
toimintavuoden 2010 taloutta rasittivat kylmän talven
ja markkinoiden häiriöiden
seurauksena
voimakkaasti
nousseet sähkön- ja polttoainehankinnan kustannukset.
Konsernin liikevaihto oli 57,7
miljoonaa euroa (50,5 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tulostavoitteista jäätiin tuloksen
pudotessa selvästi, jääden kuitenkin voitolliseksi. Konserni
käyttökate oli 6,1 miljoonaa
euroa (6,8 miljoonaa euroa
Merkittävimmät epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät
edelleen alaan kohdistuvaan
sääntelyyn, jonka aikajänne
ei vastaa energia-alan investointien käyttöikää. Yleinen
taloudellinen tila näyttää
elpymisen merkkejä, mutta
EU-maiden julkisen talouden
ongelmista seuraavia vaikutuksia on vaikea arvioida.
Keravan Energia konsernissa on panostettu vahvasti
suojautumiseen sähkön tukkumarkkinoiden
häiriöitä
vastaan ja varautumista kulutuksen heilahteluihin on parannettu polttoainehankinnan
systematiikkaa ja tuotannon
ohjausta kehittämällä.
Konsernin
päätoimialueilla arvioidaan kasvun jatkuvan ja sähkön myynnin kasvu
koko Suomen alueella on ollut
tasaista. Sähkön tuotannon
omavaraisuuden kasvattaminen on pitkäjänteistä ja investointeja edellyttävää toimintaa, mutta hankkeet etenevät
hyvin. Etäluettavaan sähkön
kulutuksen mittaukseen siirtyminen ja tietojärjestelmien
päivitystarpeet tuovat lähivuosina omat haasteensa, mutta kokonaisuutena Keravan
Energia konsernin tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja vakaat. Vuoden 2011 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja
käyttökatteen sekä tuloksen
paranevan vuoden 2010 tasosta.
Kykymme täyttää tavoitteemme
asiakkaittemme
toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn
parantamiseksi
tuottamalla taloudellisesti ja
ympäristömme kannalta tehokkaita tuotteita ja palveluita, asiakkaittemme kokemat
häiriöt minimoiden, on edelleen hyvä.
Jussi Lehto
Toimitusjohtaja
Toiminnan kehittäminen
Keravan Energia -yhtiöissä
E
nergiayhtiöiden
toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja muutoksiin liittyy
merkittäviä tapahtumia. Muutokset ja tapahtumat luovat
haasteita myös Keravan Energia ‑yhtiöiden toimintaan ja
toiminnan suunnitteluun. Esimerkkinä
voidaan
mainita sähkön, polttoaineiden ja päästöoikeuksien
markkinahintojen
vaihtelu.
Varsinkin sähkön markkinahinnassa esiintyi vuonna 2010
erittäin korkeita hintapiikkejä, joita vastaan on hankala
suojautua. EU:n ilmasto- ja
energiapakettiin
liittyvät
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteet ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistavoitteet vuoteen
2020 mennessä tulevat vaikuttamaan Keravan Energia
–yhtiöiden toimintaan, kun
direktiivien sisältö pannaan
toimeen Suomen lainsäädännössä.
Kansalliseen ilmasto- ja
energiastrategian toimeenpanoon tulee liittymään toimenpiteitä, jotka myös muuttavat
toimintaympäristöä esimerkiksi tuulivoiman sekä puupolttoaineilla tuotetun sähkön syöttötariffien muodossa.
Energiantarpeen kasvu tulee
jatkumaan toiminta-alueella.
Varsinkin Sipoossa ja Helsingin itäosissa kasvun odotetaan
olevan lähivuosina merkittävää kun alueiden kasvuhankkeet lähtevät käyntiin.
Keravan Energia –yhtiöiden merkittävimmät lähivuosien
investointitarpeet
liittyvät sähkö- ja kaukolämpöverkkojen laajentamiseen,
vahvistamiseen ja peruskor-
Energialiiketoiminta
jaamiseen kysynnän kasvun
sekä käyttövarmuuden parantamistavoitteiden myötä.
Investointien ja investointitarpeiden
hallitsemiseksi
panostetaan omaisuuden hallintaan – tällä tarkoitetaan saneerauksen ja kunnossapidon
optimointia yhdessä kasvun
hallinnan kanssa.
Kiivas toimintaympäristön muutostahti yllättävine
käänteineen asettaa suuria
haasteita sekä talouden hallinnalle ja suunnittelulle että
asiakaspalvelun järjestelmille. Vuonna 2010 on jatkettu
asiakastietojärjestelmän uusimisprojektia, jotta voidaan
vastata tuntimittauksen haasteisiin sekä täyttää lisääntyvät
viranomaisvaatimukset.
Toiminta Keravan Energia –yhtiöissä on organisoitu
kolmeen
tulosvastuulliseen
liiketoimintaan ja kahteen
kustannusvastuulliseen palvelutoimintaan.
Toiminnan
tukena toimii lisäksi eri teemoihin liittyviä, läpi organisaation koottuja ryhmiä. Keravan lämpövoimalaitoksen
käytön haltuunotto edellyttää
edelleen tuotantotoimintaan
liittyvien toimintamallien ja
resurssien kehittämistä.
Kaiken muun kehittämisen perustana on aina osaava
ja motivoitunut henkilöstö,
joten henkilöstön kehittämiseen ja kouluttamiseen panostetaan edelleen merkittävästi.
Vuonna 2010 käynnistettiin
koko henkilöstöä koskeva
kehitysohjelma, jossa käsitellään mm. henkilöstökyselyissä esille nousseita teemoja.
Kehitysjohtaja Lars Horn
Verkkoliiketoiminta
Keravan Energian internet-sivut uusittiin kokonaan.
Tuotantoliiketoiminta
Konsernipalvelut
Ympäristötiimi
Kehitys
Controller-ryhmä
Tuotannonohjausryhmä
Maaliskuussa järjestettiin avoimien ovien päivä biovoimalalla.
6
7
Yhteenveto ympäristövuodesta 2010
Killassa puhdistettiin
pilaantunutta maata
1970 –luvun alkuvuosilta palvellut Killan lämpökeskus
poistui käytöstä alkuvuodesta 2010. Tilalle asennettiin
lämmönsiirrinasema
lämmöntoimitusta varten Tuusulaan. Lämpökeskuksen ja
öljysäiliön poiston yhteydessä
tehdyissä maaperätutkimuksissa havaittiin laitospaikalla
öljyisiä maa-aineksia, jotka
vaihdettiin
asianmukaisesti puhtaisiin maamassoihin.
Yhteensä öljyllä pilaantuneita
maamassoja poistettiin laitospaikalta 195 tonnia.
Puupolttoaineet
Keravan energiantuotannon perustaksi
Vuonna 2010 Keravan Energia
Oy tuotti Keravalla, Sipoossa
ja Karkkilassa sähköä sekä
kauko- ja prosessilämpöä yhteensä 560,9 GWh. Kasvua
edellisestä vuodesta oli 18,2
%, johtuen sähköntuotannon
ja kaukolämmön myynnin lisäyksestä. Tuotannosta 420,5
GWh oli kaukolämpöä, 71,0
GWh prosessi-höyryä ja –lämpöä sekä 69,4 GWh sähköä.
Vuosi 2010 oli Keravan biovoimalaitoksen ensimmäinen
täysi toimintavuosi ja ensimmäistä kertaa suurin osa
energiasta, 40,4 %, tuotettiin
Keravalla puupolttoaineilla.
Turpeella tuotettiin energiasta 29,8 % ja maakaasulla
käytännössä loput, n. 27,6 %.
Konsernitasollakin maakaasun osuus laski reippaasti,
20,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 ollen nyt 38,9
%. Kiinteiden kotimaisten
polttoaineiden osuus nousi
vastaavasti 57,8 prosenttiin.
Karkkilassa vastaava osuus
käytetyistä polttoaineista oli
76,4 %. Energiantuotanto Sipoossa perustuu edelleen lähes kokonaan maakaasuun.
Tuotannon volyymi kasvoi
kaikissa kolmessa toimin-
takunnassa. Tästä johtuen
absoluuttiset laskennalliset
päästömäärät ilmakehään kasvoivat kautta linjan. Sipoossa ja Karkkilassa tuotettuun
energiamäärään suhteutetut
päästömäärät (ominaispäästöt) joko pysyivät likipitäen
entisellä tasollaan tai laskivat
hieman. Keravalla ominaispäästöt, erityisesti rikkidioksidin ja hiukkasten osalta,
nousivat jonkin verran johtuen energian tuotantoon käytetyn turpeen ja puun osuuden
selvästä kasvusta.
Biovoimalaitoksen
tuhkat hyödynnettiin
maarakentamisessa
Vuonna 2010 toimitettiin kierrätykseen, edelleen käsiteltä-
väksi ja loppusijoitettavaksi
noin 7 558 tonnia tavanomaisia jätteitä ja noin 233 tonnia
ongelmajätteitä. Määrällisesti
eniten jätettä syntyi turpeen
ja puupolttoaineiden poltosta Keravalla ja Karkkilassa:
yhteensä noin 7 440 tonnia
lento- ja pohjatuhkaa. Biovoimalaitoksen tuhkat hyödynnettiin maarakentamisessa.
Kierrätykseen kelpaavaa
jätettä syntyi koko konsernin
osalta vuonna 2010 seuraavasti: metalliromua ja kaapeleita
43,2 tonnia, pahvia ja paperia 10,8 tonnia sekä sähkö ja
elektroniikkaromua 2,9 tonnia. Muuhun hyötykäyttöön
ja kaatopaikalle toimitettiin
rakennusjätettä 38,5 tonnia,
kuivajätettä 16,2 tonnia, pesunesteitä n.1,3 tonnia sekä biojätettä 4,5 tonnia.
Ongelmajätteet toimitettiin asianmukaisesti edelleen
käsiteltäväksi käsittelyluvan
omaaville yrityksille. Suurimmat yksittäiset jakeet olivat
Killan lämpökeskuksen pilaantuneet maat 195 tonnia,
käytetyt puupylväät 29,7 tonnia sekä öljyiset vedet 5,3 tonnia. Lisäksi jatkokäsittelyyn
toimitettiin pienempiä määriä
mm. elohopeapurkauslamppuja ja loisteputkia sekä öljytuhkaa ja jäteöljyä.
Keravan Energia Oy:n Ympäristöpolitiikka
K
äytämme toiminnassamme ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia
ratkaisuja taloudellisten resurssien puitteissa. Kannustamme ja opastamme asiakkaitamme energiansäästöön
samoin kuin omassa toiminnassamme toteutamme sääs-
8
töä tuottavia menetelmiä ja
toimintatapoja. Panostamme
tuotannossamme uusiutuvan
energian käyttöön joko rakentamalla omia tuotantoyksiköitä tai yhteisyritysten kautta.
Huomioimme johtoverkkojen
sijoittelussa ja rakenteissa
ympäristön vaatimukset tar-
koituksenmukaisella tavalla.
Sitoudumme
toimintamme
aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä
jatkuvaan parantamiseen niin
ympäristö kuin laatuasioissa.
Huolehdimme, että organisaatiossamme on jatkuvasti
tiedossa toimintaamme koh-
distuvat lakisääteiset vaatimukset, joiden noudattamiseen sitoudumme.
Tiedotamme
sidosryhmillemme säännöllisesti ympäristöasioidemme tason ja
edellytämme toimittajiltamme
laadukasta ja ympäristön huomioon ottavaa toimintaa.
9
Energialiiketoiminta
Paikallisen
koripalloseuran
edustusjoukkueet
pelasivat nimellä
’Keravan Energia
Team’, naiset
SM-sarjassa ja
miehet ykkösdivisioonassa.
Sähkön myyntihinnat Suomen edullisimpia
K
eravan Energia –yhtiöiden
toimintapolitiikkana on
turvata oman toiminta-alueen
asiakkaille mahdollisimman
edullinen ja vakaa sähkön hinta pitkällä tähtäyksellä.
Toiminta-alueen ulkopuolinen myynti hinnoitellaan
markkinalähtöisesti. Konsernin sähkön kokonaismyynti
oli 483 GWh eli noin 17 %
enemmän kuin edellisenä
vuonna. Oman alueen ulkopuolelle sähköä myytiin n. 127
GWh.
Keravan Energian jakelualueella ei kertomusvuonna
tehty hintamuutoksia, mutta
Etelä- Suomen Energian jakelualueella myyntihintoja nostettiin 1.11.2010 alkaen.
Sähkön hankinta
monipuolista
Sähköä hankittiin kertomusvuonna 483 GWh, josta 320
GWh Keravan Energia Oy:lle
ja 163 GWh Etelä-Suomen
Energia Oy:lle.
Pääosa sähköstä hankittiin Etelä-Suomen Voima Oy:n
välityksellä, yhteensä n. 337
GWh. Tästä määrästä voimalaitososuussähköä oli 28 % ja
markkinasähköä 72 %. Oman
vastapainetuotannon määrä
oli n. 69 GWh. Lisäksi tukkuostoa oli n. 80 GWh
Tuulisähköä hankittiin n.
2 GWh.
Riskipolitiikka
vakauttaa hinnat
Sähkön markkinahinta oli kylmästä talvesta ja huonosta vesitilanteesta johtuen korkealla
tasolla. Markkinahinta oli keskimäärin 56 e/ MWh, mutta
erityisesti tammikuun hintapiikit ja loppuvuoden tasaisen
kallis spot-hinta ja kova pakkanen rasittivat sähkökaupan
tulosta. Tehtyjen suojausten
ansiosta koko vuoden tulos oli
kuitenkin olosuhteisiin nähden tyydyttävä.
Sähkön hankintaa suojataan pienissä erissä pitkälle
tulevaisuuteen
tavoitteena
asiakkaille vakaa ja edullinen
hintataso.
kin käytettävissä olevin keinoin ja sähkökaupan tuloksen
ennakoidaan olevan jatkossa
hyvä. Myyntihintoja tullaan
nostamaan 1.4.2011 alkaen
hankintakustannusten kohoamisen vuoksi.
Biovoimalaitoksen
valmistuminen, tuulivoima ja
ydinvoiman lisäosuudet vä-
hentävät osaltaan markkinasähköriippuvuutta
tulevina
vuosina.
Voimalaitososuuksien (erityisesti hiilidioksidivapaiden) lisääminen tulee
olemaan jatkossakin erittäin
tärkeä strateginen tavoite
edullisen sähkön saannin turvaamiseksi.
Keravan Energia mukana
paikallisten asiakkaiden
arjessa
Asiakastilaisuuksia
järjestettiin perinteiseen tapaan.
Olimme mukana sirkus- ja
valkosipulimarkkinoilla
ja
energiansäästöviikkoa
vietettiin tapaamalla asiakkaita
Keravan ja Sipoon suurimmissa kauppakeskuksissa. Elokuussa pelattiin perinteinen
Keravan Energia Golf Talman
Master kentällä.
Valtakunnallisessa
palvelututkimuksessa Keravan
Energia sijoittui hienosti kolmanneksi.
Urheiluseurojen juniori-
Energialiiketoiminnan johtaja
Paavo Kainulainen
työtä tuettiin melko kattavasti
ja paikallisen koripalloseuran
molemmat edustusjoukkueet
pelasivat ”Keravan Energia
Team” -nimellä.
Oman alueen asiakkaita
myös ”heräteltiin” tarkistamaan, etteivät he maksa vahingossa liikaa sähköstään
puhelimessa tehdyn sopimuksen perusteella ulkopuoliselle
myyjälle. Tämä tempaus sai
runsaasti kiitosta asiakkailta
ja he palasivatkin edullisille
listahinnoillemme takaisin.
Tulevaisuuden
näkymät hyvät
Sähkön markkinahinnan vaihtelu näyttää vain voimistuvan
ja hintapiikit esiintyvät yhä
useammin. Hinta- ja volyymiriskeihin on varauduttu kai-
Kalevan kaupunginosassa maalautettiin yksi muuntajarakennus graffiti-taiteilijoilla.
10
Keravan ja Sipoon ensimmäisten luokkien oppilaille jaettiin syksyllä heijastimet.
11
Verkkoliiketoiminta
Vuoden 2010 säät lisäsivät myös siirretyn sähköenergian määrää
(4,5) milj. euroa ja Etelä-Suomen Energia Oy:ssä 5,5 (4,5)
milj. euroa. Siirtohintataso on
useimmilla asiakkailla alle
koko maan keskitason.
Sipoossa aloitettiin
Bastukärrin sähköaseman
rakentaminen
Vuonna 2010 suurimpana
hankkeena
Etelä-Suomen
Energialla oli Bastukärrin
uuden sähköaseman rakentamisen aloittaminen. Projekti
jakautuu kahdelle vuodelle
(2010 ja 2011) ja vuonna 2010
rakennettiin sähköasemarakennus ja sen sisältämät 20
kV kojeistot. Vuoden 2011
hankkeena on rakentaa 110
kV laitteistot sekä 110 kV
kaapeliyhteys Koukkusuolle,
Bastukärrin logistiikka-alueen
lounaiskulmaan.
Jakeluverkostossa
jatkettiin verkoston kunnon
ja siirtokyvyn parantamista
useissa hankkeissa. Tärkeimpänä rakennuskohteena oli Sipoonrannan sähköistäminen.
Alueelle rakennettiin 20kV:n
maakaapeliyhteys sekä kaksi
uutta puistomuuntamoa. Projekti jatkuu edelleen vuoden
2011 aikana. Saaristossa suurimpana hankkeena oli Söder-
Verkkoliiketoiminnan johtaja
Osmo Auvinen
V
uoden
2010
kylmä
alku- ja loppuvuosi sekä
kuuma kesä näkyivät myös
siirretyn
sähköenergian
määrässä: kylmä talvi lisäsi
lämmityssähkön kysyntää
ja kuuma kesä taas lisäsi
jäähdytystarvetta. Sähkön
siirron energia verkostohäviöineen Keravan Energia
-yhtiöiden
jakelualueilla
kasvoi 6,9 % ja oli 521,8 GWh
(488,0 GWh v. 2009). Sähkön siirron liikevaihto oli
Keravan Energia Oy:ssä 4,7
Bastukärrin sähköaseman v. 2010 aloitetut rakennustyöt valmistuvat 2011.
12
kullalandetin saaren pienjänniteverkon täysi saneeraus,
saaren pylväsmuuntamoiden
muuttaminen maaseutumuuntamoiksi sekä uuden 20kV:n
rengasyhteyden rakentaminen.
Keravalla jakeluverkostoa
kehitetään edelleen
Keravalla verkkoliiketoiminnan suurimpana kohteena
oli Kerananpolun, Keskipellonkadun ja Koivunoksan
uudisrakentamiskohteet sekä
Inkiläntien, Tuomaantien ja
Tapiolantien puistomuuntamoiden saneeraus sekä Venlantien ja Vuohenkalmantien
pienjänniteverkon saneeraus.
Kaikilla näillä hankkeilla parannetaan Keravan alueella
sähkönjakelun toimitusvarmuutta.
Energiamittaus siirtyy
etäluentaan
Maaliskuussa 2009 valtioneuvosto antoi energiamittauksesta asetuksen, jonka perusteella vähintään 80% sähkön
käyttöpaikoista on varustettava etäluettavalla mittarilla.
Vuoden 2010 aikana Keravan
Energia Oy ja Etelä-Suomen
Energia Oy kilpailuttivat etäluentapalvelujen tarjoajat yhdessä Porvoon Sähköverkko
Oy:n kanssa. Vuoden 2011 aikana kilpailutetaan vielä mittalaitteiden tarjoajat.
Vuoden
2010
aikana
asennettiin Keravan Energia
-yhtiöissä 1460 kappaletta
etäluettavia mittareita. Määrä
oli 609 kappaletta pienempi
kuin vuonna 2009 ja johtuu
pääsääntöisesti kesken olevasta kilpailutustilanteesta.
Tavoitteena on edelleen asentaa kaikille asiakkaillemme
etäluettavat mittarit vuoteen
2015 mennessä.
keluverkostoon, jossa 20kV:n
kaapelointi tulee jatkumaan ja
SOK:n uusi logistiikkakeskus
tullaan liittämään lopulliseen
sähköverkkoon.
Lähivuosina on suunnitelmissa parantaa Keravan
alueen 110 kV verkon käyttövarmuutta rakentamalla verkkoyhteys kahden Keravalle
tulevan linjan välille. Sipoon
puolella jatkamme edelleen jakeluverkoston luotettavuuden
parantamista
kehittämällä
verkostoamme maakaapelointia ja puisto- sekä maaseutumuuntamoita lisäämällä.
Tulevaisuuden näkymiä
sähköverkostossa
Vuoden 2010 aikana aloitettiin verkkotietojärjestelmän
uusimisprojekti. Tämän uuden tietojärjestelmän avulla
pystymme saamaan ennen
kaikkea paremman kuvan
verkon reaaliaikaisesta tilanteesta ja kehittämään verkkoa
paremmin ja kohdistetummin.
Uusi verkkotietojärjestelmä
otetaan käyttöön vuoden 2011
alkupuolella.
Vuoden 2011 aikana Sipoossa panostetaan myös Bastukärrin logistiikka-alueen ja-
Keravan asemalle rakennettiin
sähköauton latauspiste.
Etelä-Suomen Energia sähköistää Sipoonrannan asuntoalueen.
13
polttoaineiden runsaana käyttömääränä
biovoimalaitoksella. Päästöoikeuksien hinta
markkinoilla kehittyi maltillisesti.
Tuotantoliiketoiminta
K
eravan Energia Oy toimitti kertomusvuonna toimialueellaan Keravalla, Sipoossa
ja Karkkilassa ympäristöystävällistä kaukolämpöä ja
teollisuuden prosessihöyryä
yhteensä 446,1 GWh. Edellisvuoteen nähden myynti kasvoi 10,9 %.
Sähkön ja
kaukolämmön tuotanto
Tuotantoliiketoiminnan
johtaja Heikki Hapuli
Lämmön tuotanto omissa
tuotantolaitoksissa oli 260,3
GWh ja hankinta Keravan
Lämpövoima Oy:n biovoimalaitokselta 231,2 GWh. Sähkön
markkinatilanteesta johtuen
omien voimalaitosten tuotanto oli edellisvuotta suurempi.
Sähköä tuotettiin kolmessa
lämmitysvoimalaitoksessa yhteensä 19,6 GWh ja biovoimalaitoksessa 49,7 GWh. Sähkön
paikallisen tuotannon määrä
vastaa 14,3 % osuutta konsernin koko sähkönhankinnasta.
Biovoimalaitoksen ansiosta kotimaiset polttoaineet
nousivat yhtiön energian
tuotannon pääpolttoaineiksi.
Puupolttoaineiden osuus oli
31 % ja turpeen osuus 27 %.
Maakaasun osuus laski edelleen jääden 39 %:iin.
Keravan uusi biovoimalaitos tuotti pääosan, 67 % keravalaisten kiinteistöjen tarvitsemasta kaukolämmöstä.
Karkkilassa kiinteän kotimaisen polttoaineen osuus oli
76 % kaukolämmön tuotannosta. Sipoossa maakaasun osuus
lämmön tuotannon polttoaineista oli lähes 100 %.
Polttoaineiden hinnannousun johdosta kaukolämmön
myyntihintoja korotettiin Sipoossa n. 3,4 % ja Karkkilassa
n. 4,2 % vuoden 2010 alusta
alkaen. Kaukolämmön hintoja
Keravalla ei korotettu. Kaukolämmön hintataso säilyi
edelleen
kilpailukykyisenä
kiinteistökohtaiseen lämmitykseen verrattuna.
Päästökaupan
vaikutus
energian tuotannossa näkyi
toimintavuoden aikana puu-
Kaukolämpöverkko
Rakennustoiminta
kaukolämmön
toiminta-alueilla
oli hieman aiempia vuosia
rauhallisempaa. Verkon perusparannusmäärä nousi selvästi edellisvuodesta. Uusia
kiinteistöjä liitettiin kaukolämpöön yhteensä 35 kap-
paletta. Kaukolämmitettävä
rakennustilavuus Keravalla,
Sipoossa ja Karkkilassa oli
kertomusvuoden päättyessä
yhteensä 9,6 milj. rak-m3.
Kaukolämpöjohtoja rakennettiin kertomusvuoden aikana
yhteensä 3907 m. Tästä määrästä vaurioiden ja perusparannusten takia verkkoa uusittiin 981 m.
Maakaasun
jakelu
lisuudelle sekä Sorsakorven
ja Levonmäen asuntoalueiden
kiinteistöjen lämmitykseen oli
kertomusvuonna 25,1 GWh.
Maakaasuasiakkaiden lukumäärä vuoden lopussa oli 183.
Maakaasun
siirtoja
myyntihintoja
korotettiin
keskimäärärin 3,4 % vuoden
2010 alusta alkaen maakaasun
kohonneiden hankintakustannusten takia.
Merkittävät investoinnit
ja kehityshankkeet
Maakaasun suoramyynti teolMerkittävimmät investoinnit
liittyivät voimalaitoksen energialiityntöjen rakentamisen
lopputöihin. Vaikeissa olosuhteissa energiaverkkojen
rakentaminen oli varsin haasteellista. Putkireitin varrelta
löytyi myös pilaantunutta
maaperää.
Toimintavuoden
aikana panostettiin myös Keravan keskusta-alueen kaukolämpöverkon perusparannukseen.
Killassa sijainnut vanha
öljykäyttöinen vara- ja huippulämpökeskus
purettiin.
Lämpökeskuksen tilalle sijoitettiin lämmönsiirrinasema,
jonka kautta aloitettiin kaukolämmön tukkutoimitus Hyrylän kaukolämpöverkkoon.
Kalatalo Oy:n höyryntoimitusta varten hankittiin tehdasvalmisteinen höyrykattilalaitos.
Sipoossa
kaukolämpörakentamisen
painopiste
sijoittui etelään. Merkittävimmät verkostoinvestoinit
kohdistuivat Sipoonrantaan
rakentuvalle uudelle, korkeatasoiselle asuntoalueelle. Muu
rakentaminen Sipoossa kohdistui uusien asiakaskiinteistöjen kaukolämpöliittymien
rakentamiseen.
Karkkilan
kaukolämpöverkolla ei ollut merkittävää
rakennustoimintaa.
Biovoimalaitoksen
ensimmäinen täysi
tuotantovuosi
Keravan Lämpövoima Oy:n
uusi biopolttoaineita käyttävä
voimalaitos tuotti ensimmäisen täyden toimintavuotensa
aikana sähköä 49,7 GWh, kaukolämpöä 215,3 GWh ja prosessilämpöä 15,8 GWh.
Kylmän alkuvuoden aikana voimalaitos osoittautuikin
varsin tarpeellliseksi keravalaisten kaukolämmön saannin
kannalta. Lämpimän kesän
takia voimalaitoksen kesäseisokki muodostui ennakoitua
pidemmäksi, joten voimalai-
Kauko- ja prosessilämmön
hankinta yhteensä 492 GWh
vuonna 2010
Maakaasukattilat 38%
Biovoimalaitos 47%
14
Kaasuturbiini- ja
kaasumoottorivoimalaitokset 6%
Kiinteän
polttoaineen
kattilat 5%
Raskas- ja
kevytöljykattilat 4%
15
• T U OTANT OLI I KE TO I M I N TA
toksen energian tuotanto jäi
suunniteltua pienemmäksi.
Lokakuun lopulla sattunut turbiinin rikkoutuminen rajoitti
sähkön tuotantoa loppuvuoden aikana. Turbiinivauriosta
huolimatta kaukolämpöä pystyttiin toimittamaan normaalisti.
Voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita (turve,
metsähake, ruokohelpi, jne).
Markkinatilanteesta johtuen
puupolttoaineiden saatavuus
oli varsin hyvä. Turpeen tuotannon suhteen kesä oli tyydyttävä ja turpeen saatavuus
oli toimitussopimusten mukainen. Polttoaineita voimalaitoksella käytettiin yhteensä
360,1 GWh. Tästä määrästä 57
% oli puupolttoaineita.
Voimalaitos toimii omakustannusperiaatteella
ja
sen tuottama sähkö ja lämpö
tulevat täysimääräisenä Keravan Energia Oy:n käyttöön.
Keravan Energia Oy toimittaa
voimalaitoksen
tarvitsemat
käynnissäpitopalvelut.
Tulevaisuuden näkymät
Taloudellisen taantuman alkeassa olla ohi talonrakennustoiminnan ennustetaan pi-
ristyvän, joten kaukolämmön
asiakasmäärän tullee kasvamaan vakaasti. Keravalla potentiaalisen laajenemissuunnan muodostaa kaupungin
pohjoisosaan sijoittuvien teollisuus- ja asuinalueiden rakentuminen. Myös keskustaalueen täyteenrakentuminen
ja kehittyvä logistiikkakeskus
luo uutta kasvumahdollisuutta kaukolämmölle.
Sipoossa yleiskaavasuunnitelman mukaisen kasvun
käynnistyminen antaa mahdollisuuksia olemassa olevien
kaukolämpöverkkojen laajentamiseen sekä kaukolämmitystoiminnan
aloittamiseen
kokonaan uusilla alueilla.
Karkkilassa kaukolämmityksen kasvumahdollisuudet
painottuvat olemassa oleviin
rakennuksiin, jotka kiinteistökohtaisten öljylämmitysten
ikääntyessä liittyvät kaukolämpöön. Uudismarkkinoinnin kohderyhmänä on erityisesti keskustan yhteyteen
rakentuvat uudet teollisuus- ja
asuinalueet, mm. suunnitteilla oleva Aurinkorinteen alue.
Lämmön tuotantokapasiteettia on Keravan ja Karkkilan kaukolämpöverkoissa riittävästi lähivuosiksi kattamaan
kasvava lämmitystehon tarve
lähivuosien aikana. Keravan
voimalaitoksen valmistuttua
nykyiset
tuotantolaitokset
toimivat kaukolämpöverkon
huippu- ja varalaitoksina. Laitosten ikääntymisen johdosta
on kuitenkin edessä saneeraus- ja korvausinvestointeja.
Kaukolämmön tuotantokapasiteettia Sipoon eteläosassa
on lähivuosina rakennettava
lisää alueen aluillaan olevan
kasvun edellyttämän lämmöntarpeen kattamiseksi. Tarvitaan sekä uusia tuotantolaitoksia että vanhojen laitosten
laajennusinvestointeja. Erityisesti Etelä-Sipoon alueen kaukolämmitystoiminnan kehittämissuunnitelmien keskeisenä
tavoitteena on maakaasuriippuvuuden vähentäminen ja
siirtyminen kotimaisiin biopolttoaineisiin. Sipoonrannan
alueen läheisyydestä onkin jo
varattu tontti puupolttoaineita
käyttävän lämpökeskuksen
rakennuspaikaksi.
Karkkilassa tuontipolttoaineiden sekä turpeen energiaverotuksessa
tapahtuvat
korotukset antavat uusia
mahdollisuuksia polttoöljyn
ja turpeen korvaamisella biopolttoaineilla kaukolämmön
tuotannossa.
Uuden voimalaitoksen valmistuttua paikallisen energiantuotannon riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista
ja niiden hintaheilahteluista
on onnistuttu jo merkittävästi
vähentämään. Sähkön markkinahinta sekä kotimaisten
polttoaineiden saatavuus ja
hintataso tulevat edelleenkin
asettamaan haasteita voimalaitoksen taloudelle. Energiamarkkinoille
epävarmuutta
tuo toistaiseksi avoimena
olevat linjaukset energiapuun
korjuu- ja tuotantotukien suhteen.
Päästöoikeuksien hintataso on toistaiseksi ollut maltillinen. Mikäli päästöoikeuksien
hinta kulumassa olevan päästökauppajakson loppupuoliskolla kääntyy nousuun, tuo
tämä mahdollisuukia nostaa
biopolttoaineiden osuutta entisestään.
Kaukolämmön
asema
maamme johtavana lämmitysmuotona tulee kohtaamaan
aivan uudenlaisia haasteita
uusien kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden takia sekä
uusien
lämmitysmuotojen
(mm. maalämmitys, hybridilämmitys) tullessa markkinoille.
Konsernipalvelut
Arviolaskutuksesta luopuminen aloitettu
Talouden
hallintaa kehitetään
Toiminnan tehostamisen painopiste oli edelleen oman
toiminnan taloudellisuuden
suunnitelmallisuudessa
ja
seurannassa. Toiminnan kasvun sekä ympäristön muutosten myötä myös rahoituksen
merkitys on kasvanut. Rahoituksen korkoriskiä on pyritty
pienentämään ottamalla osa
lainoista kiinteäkorkoisena ja
osa vaihtuvakorkoisena. Lisäksi korkoriskiä on pyritty
pienentämään koronvaihtosopimuksin.
Konsernin
henkilöstön
kokonaismäärä 31.12.2010 oli
yhteensä 113 (110). Toimihenkilöiden osuus oli 62 (59) ja
työntekijöiden osuus 51 (51).
Henkilöstöstä osa-aikaisia oli
6 (6) ja määräaikaisia 13 (12).
Virkeänä töihin
Henkilöstön virkistystoiminnasta vastaava ”Hupiklupi”
toimi aktiivisesti ja vuoden
aikana toteutettiin liikunnallisia, kulttuuripainotteisia ja
henkilöstön yhdessä oloon
liittyviä tapahtumia. Liikunnan ilon ja fyysisen kunnon
varmistamiseksi henkilökunta sai edelleen ostaa liikuntaseteleitä edulliseen hintaan.
Henkilöstö
menestystekijänä
Talousjohtaja Raili Niemenmaa
E
täluettavien mittareiden
myötä aloitettiin siirtyminen arviolaskutuksesta täsmälaskutukseen eli todelliseen
kulutukseen
perustuvaan
laskutukseen. Arviolaskuista
luopuminen toteutetaan vaiheittain, kun kaukoluettavia
mittareita asennetaan.
Sähköisesti toimitettavien
laskujen suosio on kasvanut ja
e-laskuasiakkaita konsernilla
on jo yli 1000. Lisäksi yritysten välisen sähköisen laskun
on valinnut yli 1600.
Yhteistyössä
Tripower
yhtiöiden kanssa hankitaan
uutta laskutus- ja asiakastietojärjestelmää. Tämä on erittäin
merkittävä ja haastava projekti. Tavoitteena on pystyä
entistä paremmin vastaamaan
asiakkaidemme
palvelutarpeeseen.
Normaalin ajantasaiskoulutuksen lisäksi toteutettiin
koko henkilöstön kattavan
kehittämisohjelman
ensimmäiset moduulit. Koulutuksissa keskityttiin yhteistyöhön,
vastuunottoon, itsensä johtamiseen ja asenteeseen. Palaute tilaisuuksista oli hyvää
ja kehitysohjelman seuraava
moduuli tulee kohdistumaan
koko henkilöstöllä asiakaspalveluun.
Turvallisuusorganisaatiota selkiytettiin ja konserniin
nimettiin turvallisuusjohtaja
sekä vastuutettiin uusi turvallisuusorganisaatio. Lähes
koko henkilökunta suoritti
työturvakortin. Myös ensiapukoulutusta järjestettiin laajasti henkilökunnalle.
Vuonna 2010 käynnistettiin laaja kehityshanke, jonka
tarkoituksena on auditoida
toimintakäytännöt. Hankkeen
tarkoituksena on laatia konsernille yksiselitteiset toimintatavat ja ohjeet eettisen ja
hyvän hallintotavan varmistamiseksi kaikessa toiminnassa.
Hanke valmistuu 2011, jolloin
henkilöstö perehdytetään uusiin toimintatapoihin ja ohjeisiin.
Asuinalue Sipoon Söderkullassa lämpiää ympäristöystävällisellä kaukolämmöllä.
16
17
Hallitus
Vasemmalta: Kalervo Nieminen (pj.), Erkki Hult, Soile Aunola, Joni Yli-Villamo, Anu
Heikkilä, Pertti Sorsa (vpj.), Aila Lehtinen, Marja-Liisa Nykänen ja Lauri Saloriutta.
Johtoryhmä
Vas. Paavo Kainulainen (johtaja, energialiiketoiminta), Osmo Auvinen (johtaja,
verkkoliiketoiminta), Lars Horn (kehitysjohtaja), Raili Niemenmaa (talousjohtaja),
Jussi Lehto (toimitusjohtaja), Heikki Hapuli (johtaja, tuotantoliiketoiminta).
Hallintoneuvosto 2010
Erik Sartorisio (pj.), Anne Vuorinen (vpj.), Lea Heino,
Jaana Heinonen, Jukka Hjelm, Veli-Matti Koho, Jorma Koivula,
Elina Laavi, Juha Laavola, Mikko Leppänen, Jüri Linros, Erkki Puttonen,
Pauli Saarinen, Risto Sintonen, Jukka Turunen, Eeva Kaarina Virtanen,
Elise Väyrynen ja Kalevi Westerlund
Tilintarkastajat:
Rainer Niemi (HTM)
Ulla-Maija Lakonen (KHT, JHTT)
18
19
Polttoaineiden käyttö 670 GWh
Turve 27%
Maakaasu
38,9 %
Biokaasu 0%
Kivihiili 0%
Muu KPA 0%
Kevyt polttoöljy 0,5%
Sähkön myynti asiakasryhmittäin
Sähkön ja lämmön oman
tuotannon ominaispäästöt
Raskas polttoöljy 2,9%
CO2
NOx
SO2
Hiukkaset
Tilapäiskauppa 0%
CO2
Käytetty ydinpolttoaine
250000
Julkinen
kulutus 16%
Prosessilämpö
Sipoo 5,1%
0
314 g/kWh
0,5 mg/kWh
Kaukolämpö
Kerava 57,6%
Sähkö Kerava 9,8%
Sähkö Sipoo 2,6%
Prosessilämpö
Kerava 7,6%
Kaukolämpö
Karkkila 5,8%
Kauko- ja prosessilämmön hankinta 492 GWh
Maakaasukattilat 38%
Biovoimalaitos 47%
Kiinteän
polttoaineen
kattilat 5%
Biokaasu 0%
Raskas- ja
kevytöljykattilat
4%
Kaasuturbiini- ja
kaasumoottorivoimalaitokset 6%
-00
-01
Kaukolämmön myyntitulot asiakasryhmittäin
-02
-03
Kerava
-04
Sipoo
Rivitalot
7%
Teollisuus
28%
7 440,4 t
38,5 t
24,0 t
19,2 t
16,2 t
10,8 t
4,5 t
2,9 t
1,3 t
7 558 t
Kerrostalot
29%
-09 2010
Karkkila
MWh
50000
30000
Liikerakennukset
13%
20000
10000
ONGELMAJÄTTEET
Pilaantuneet maa-ainekset
Kyllästetys puupylväät
Öljyiset vedet
Loisteputket ja elohopealamput
Jäteöljy
Kiinteät öljyiset jätteet
Öljytuhka
Kondensaattorit
YHTEENSÄ
194,6 t
29,7 t
5,3 t
1,4 t
872 kg
380 kg
132 kg
89 kg
232,5 t
Sähkön myyntitulot tuotteittain / Kerava
Kotitaloussähkö
53%
0
1
2
3
4
5
6
7
Markkinasähkön osto 49,4%
Aikasähkö 23%
8
9
10
11
12
Voimalaitososuussähkö 19,3%
Oma tuotanto: Alikerava, Savio, Nikkilä ja Kelvo voimalaitokset 14,3%
Tuulisähkö 0,4%
Tilapäiskaupat 16,6%
Tehosähkö
12%
Sähkön hankinta ja huipputeho 2001-2010
Energian tuotanto (GWh) ja sen päästöt
tuotettua energiayksikköä kohti
(g/MWh, CO2 kg/MWh)
Tilapäissähkö
0%
MW 150
Suurkäyttäjäsähkö 11%
120
Huipputeho
Sähkön myyntitulot tuotteittain / Sipoo
500
Aikasähkö
51%
500
Tehosähkö 1%
Tilapäissähkö 1%
Suurkäyttäjäsähkö 0%
400
300
200
100
0
90
600
200
Ydinvoima 20,1%
-08
40000
Julkiset
rakennukset
14%
300
Uusiutuvat
yhteensä 34,1%
-07
60000
400
Turve 10,8%
-06
Sähkön hankinta kuukausittain 2010
600
Sähkön hankinnan polttoaineet 483 GWh
-05
Pientalot 9%
Toiminnassa syntyneet jätteet
TAVANOMAISET JÄTTEET
Lento- ja pohjatuhka
Rakennusjäte
Metalliromu
Kaapelit
Kuivajäte
Paperi ja pahvi
Biojäte
Sähkö- ja elektroniikkaromu
Pesuvesi
YHTEENSÄ
150000
Maatalous 1%
Energian tuotanto 560 GWh
Kaukolämpö
Sipoo 11,6%
350000
Palvelu
20%
Sähkön hankinnasta aiheutuneet
hiilidioksidipäästöt ja käytetty
ydinpolttoaine
Puhdas
puu 30,8%
450000
Jalostus 6%
Asuinhuoneistot
ja kiinteistöt
57%
226 g/kWh
514 mg/kWh
314 mg/kWh
21 mg/kWh
Kaukolämpöenergian myynti 2000-2010
100
2000 -01
-02
CO2
NOx
-03
-04
SO2
-05
-06
-07
Hiukkaset
-08
0
-09 2010
Tuotanto
Kotitaloussähkö
47%
-01
-02
-03
-04
Oma tuotanto
-05
-06
-07
-08
-09 2010
Osto
Muut fossiiliset
34,9%
20
21
CEO’s review
Verkställande direktörens
översikt
Cold Winters
Returned to the North
De kalla vintrarna
är tillbaka
Dåligt fungerande grossistmarknad i kombination med
förbrukningstoppar innebar nya utmaningar
Failure in the wholesale electricity market combined
with consumption peaks bring new challenges
Efter en rad milda år har vi de kalla och snörika vintrarna tillbaka
här i Norden. Sträng kyla präglade både början och slutet av 2010,
vilket naturligtvis ledde till en kraftig ökning av våra kunders energiförbrukning. Samtidigt fick vi uppleva aldrig tidigare skådade
pristoppar på grossistmarknaden för el, med priser som i värsta fall
var långt över 1000 euro per megawattimme. Pristopparna i kombination med kraftiga förbrukningstoppar innebar svåra utmaningar
för elaffärsverksamhetens lönsamhet. Detta gav samtidigt ny vind
i seglen åt diskussionen om produktionens koncentration och överföringsförbindelsernas otillräcklighet och därmed om grossistmarknadens dåliga funktion.
The year 2010 was characterized as having hard frosts both at the
beginning and at the end of the year, which was naturally followed
by rapid growth in our customer’s energy consumption. At the same
time, the Nordic wholesale electricity market was experiencing unprecedented price spikes with the price rising at its worst far above
EUR 1,000 per MWh. The price peaks combined with strong consumption peaks created difficult challenges for the profitability of
the electricity business. At the same time, discussion about the development of production, the inadequacy of transmission, and the
failure of the wholesale energy market got new wind in its sails.
Den kraftigt ökade förbrukningen av uppvärmningsenergi medförde
också nya utmaningar inom planeringen av bränsleanskaffningen
och -logistiken vid kraftverken. Det blev nödvändigt att använda
och anskaffa betydligt mera bränslen än planerat, vilket ledde till en
kraftig höjning av medelpriset för bränsleanskaffningen. Samtidigt
beredde staten ett energiskattebeslut som trädde i kraft vid ingången av 2011. Skattehöjningarna var häftiga då staten via dessa skatter
samlar in över 700 miljoner euro till sin kassa. Skatterna belastar
särskilt värmeproduktionen och gav därför upphov till en livlig debatt om verksamhetsförutsättningarna för miljövänlig fjärrvärme.
Självförsörjande och driftsäker produktion
År 2010 visade att Kervo Energi-koncernens strategi har varit riktig.
Förhållandena bekräftade att det är nödvändigt att äga ekonomisk
och miljövänlig produktionskapacitet för att klara sig i framtiden.
Därför gjorde koncernen stora satsningar på självförsörjning inom
produktionen. Det nya biokraftverket var i drift sitt första hela år
och vi fick värdefulla erfarenheter av driften och kunde utveckla och
optimera styrningen av produktionen. Vi satsade på elproduktion
baserad på förnybar energi i form av en rad projekt via olika produktionsbolag, t.ex. Finska Kraft Ab. Vi sökte särskilt efter möjligheter
att satsa på vind- och vattenkraft. I samband med projekten uppstod
emellertid krockar med en ombytlig och inkonsekvent lagstiftning
och myndighetspraxis, vilket försämrar projektens lönsamhet och
i onödan fördröjer genomförandet. Inom branschens intressebevakning håller man därför med goda skäl på att göra förbättrande av
investeringsförutsättningarna till ett av huvudmålen.
På sommaren gav riksdagen sin välsignelse till Fennovoima Oy:s
och Industrins Kraft Ab:s nya kärnkraftverk i form av principbeslut
om nya kärnkraftverk. Kervo Energi-koncernen är med i båda projekten. När de här kraftverken står färdiga kommer de att märkbart
stärka självförsörjningen inom vår elproduktion och därför drivs de
här projekten kraftfullt.
Inom Kervo Energi-koncernen gjorde vi under 2010 fortsättningsvis
kraftiga satsningar på överföringsnätens skick och vårt mål är att
klart minska störningarnas antal och längd för våra kunder. Vi fortsätter det här arbetet.
Koncernekonomins utveckling
Under Kervo Energi-koncernens verksamhetsår 2010 ansträngdes
ekonomin av kraftigt höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning till följd av den kalla vintern och störningar på marknaden.
Koncernen omsatte 57,7 miljoner euro (50,5 miljoner euro 2009).
Det försämrade resultatet gjorde att resultatmålen inte nåddes, men
resultatet var ändå positivt. Koncernens driftsbidrag (rörelseresultat
22
före avskrivningar) var 6,1 miljoner euro (6,8 miljoner euro 2009).
Rörelsekostnaderna ökade med 7,9 miljoner euro 2010. Ökningen
berodde till största delen på höjda kostnader för el- och bränsleanskaffning. De viktigaste investeringarna under 2010 hänförde sig till
produktionsprojekt samt iståndsättning och nybyggnad av fjärrvärme- och elnätsförbindelser. Totalt uppgick investeringarna till 9,2
miljoner euro (26,0 miljoner euro 2009). Koncernens soliditet och
likviditet är fortfarande hyfsade och möjliggör satsningar på tillväxt.
Egen produktion, effektiv investeringsverksamhet och
riskhantering framtida framgångsfaktorer
De viktigaste osäkerhetsfaktorerna i framtiden hänger fortsättningsvis samman med branschregleringen, där tidsspannet inte motsvarar investeringarnas livslängd. Det allmänna ekonomiska läget visar
tecken på återhämtning, men det är svårt att bedöma följderna av
problemen i EU-ländernas offentliga ekonomi.
Inom Kervo Energi-koncernen har vi gjort kraftiga satsningar på att
skydda oss mot störningar på grossistmarknaden och har förbättrat
beredskapen inför variationer i förbrukningen genom att utveckla
systematiken inom bränsleanskaffningen och styrningen av produktionen.
Inom koncernens huvudsakliga verksamhetsområden beräknas tillväxten fortsätta och koncernens elförsäljning har ökat stadigt i hela
landet. Att höja självförsörjningen inom elproduktionen är långsiktig verksamhet som kräver investeringar, men projekten fortskrider
bra. Övergången till fjärravläst elmätning och behoven av uppdatering av datasystemen medför utmaningar under de närmaste åren,
men som helhet är framtidsutsikterna goda och stabila för Kervo
Energi-koncernen. För 2011 väntas större omsättning och driftsbidrag och bättre resultat än för 2010.
Vi har fortfarande god förmåga att nå vårt mål att förbättra kundernas verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft genom att
producera produkter och tjänster ekonomiskt och miljöeffektivt med
minimerade störningar för våra kunder.
Jussi Lehto
Verkställande direktör
The intense heating energy consumption growth also led to new
challenges in power plant fuel supply and logistics planning. It was
necessary to use and acquire significantly more fuel than had been
planned, which substantially lifted the average cost of fuel supply, as
well. At the same time, a nationwide energy tax settlement was prepared that came into force at the beginning of 2011. The tax increases
were drastic and through these taxes the government collected more
than EUR 700 million into its treasury. The taxes particularly burden
heat production and triggered strong debate concerning the operating conditions for environment-friendly remote heating.
Productive self-sufficiency and reliability
Kerava Energy Group’s strategy was shown to be correct in 2010.
The conditions confirmed that future success requires ownership
of economic and environmentally friendly production capacity. We
invested heavily in productive self sufficiency. A new renewable energy power plant was at our disposal for its first full year, and we
obtained valuable experience from use of the facility and were able
to develop and optimize production management. We were able to
invest in electricity generation based on renewable energy through
several projects formed by different production companies, such as
Suomen Voima Oy. In particular, we sought opportunities to invest
in the use of wind and hydro power. These projects, however, met
with shifting and inconsistent legislation and government practices
that undermined the projects’ viability and unnecessarily delayed
their implementation. The improvement of investment conditions,
quite rightly, is being promoted to a top priority in industry lobbying.
In the summer, the Parliament gave his blessing to new Fennovoima
Oy and Teollisuuden Voima Oy’s nuclear power plants in the form
of nuclear power plant principle decisions. Kerava Energy Group is
involved in both projects. The completion of plants will substantially
enhance the self sufficiency of our electricity production and the export of these projects is being actively promoted, as well.
In 2010, we at Kerava Energy Group still heavily invested in the
condition of the electricity transmission networks, and our aim is
clearly to calculate the number and duration of disturbances experienced by customers. This work will continue.
The Group’s financial performance
The Kerava Energy Group’s fiscal year 2010 finances were burdened
by a cold winter and market disturbances resulting in a sharp rise
of electricity and fuel supply costs. The Group’s net sales totaled
EUR 57.7 million (EUR 50.5 million in 2009). We missed our profit
targets with a clear fall in yield, remaining nevertheless profitable.
The group’s operating profit was EUR 6.1 million (6.8 million euros
in 2009).
Operating expenses increased by EUR 7.9 million in 2010. Most of
this was due to electricity and fuel supply expenses. The most significant investments during 2010 focused on production projects, as
well as remote heating and electricity network connection renovation and new construction. Total investments amounted to EUR 9.2
million (EUR 26.0 million euros in 2009). The Group’s equity and
liquidity are still reasonable and allow for investment growth.
Own production, effective investing and risk management keys to future success
Major uncertainties remain in the future relating to regulations
concerning the field going forward, the time spans of which do not
correspond to energy sector investment time frames. The overall financial situation shows signs of recovery, but the impacts of the EU
budgetary problems are difficult to assess.
Kerava Energy Group has invested heavily in hedges against disturbances in the wholesale electricity market and has improved the fuel
supply systematics and production management through development.
The Group expects continued growth in its main operating areas and
electricity sales growth in the entire Finland area have remained
steady. Increasing self-sufficiency in electricity production is an operation requiring investment and a long time frame, but the projects
are progressing well. The transfer to remote metering of energy consumption and upgrading the information systems will bring their
own challenges in the coming years, but on the whole Kerava Energy
Group’s future prospects are good and stable. Fiscal year 2011 income is expected to grow and both operating profits and profits will
improve from 2010 levels.
Our ability to fulfill our goal of improving our customers’ operation
conditions and competitiveness by providing economically and environmentally efficient products and services, while minimizing disruptions experienced by our customers, is still good.
Jussi Lehto
CEO
23
Foto, design www.symboli.fi • Savion Kirjapaino Oy 2011
Tervahaudankatu 6, Kerava
www.keravanenergia.fi
www.etelasuomenenergia.fi
24