satakunnan pelastuslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma kromatek oy

Transcription

satakunnan pelastuslaitos ulkoinen pelastussuunnitelma kromatek oy
SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA
KROMATEK OY
HYVÄKSYNTÄ:
Päiväys
Nimi
Virka-asema
Päivitystiedot
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
28.4.2013
Suunnitelman laadinta / päivitys
Janne Harjunpää
Edellinen suunnitelma 2009
apulaispalomestari
Suunnitelman päivitys, kohdat 2, 6, 7, 8
Janne Harjunpää
24.9.2013
apulaispalomestari
Sisältö
1
1.1
1.2
1.3
1.4
YLEISTÄ
Suunnitelman tarkoitus
Säädösperusta
Suunnitelman päivittäminen
Suunnitelmasta tiedottaminen
2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
ALUEEN YLEISTIEDOT
Osoite ja yhteystiedot
Ajo-ohjeet
Alueen kuvaus
Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa
helpottavat laitteet
3
3.1
3.2
SUURONNETTOMUUSVAARAT
Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
4
4.1
4.2
4.3
4.4
ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO
Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
5
5.1
5.2
PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET
Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Torjuntakalusto
6
TUKIORGANISAATIOT
7
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
7.8
7.9
PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN
SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA
Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Evakuointi
Ympäristövahinkojen minimoiminen
Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Viestintä
Onnettomuustilanteen lopettaminen
8
8.1
8.2
8.3
VÄESTÖN VAROITTAMINEN
Väestöhälyttimet
Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Väestölle annettavat toimintaohjeet
9
9.1
9.2
9.3
9.4
ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN
Onnettomuusilmoitukset
Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Muiden EU-maiden tiedottaminen
Medialle tiedottaminen
10
10.1
SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN
JÄRJESTÄMINEN
Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
LIITE
Pohjakuva
1 Yleistä
1.1 Suunnitelman tarkoitus
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain
48 §:ssä mainituilla alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen
minimoimiseksi.
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava
asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen
suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan.
1.2 Säädösperusta
Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja,
sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta
pelastussuunnitelmasta (406/2011).
Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä
96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom.
Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä
suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen
laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys,
toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma.
1.3 Suunnitelman päivittäminen
Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen
vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden
tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset.
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen
Päivämäärä
Kuulemistilaisuus pidetty
16.5.2013
Turvallisuustiedote jaettu
1.10.2009
Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen
pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti
valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi
asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan
ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen
kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista.
Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa
päivitetään.
Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja
julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin
jakamalla turvallisuustiedotteet (liite y) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna
2008.
Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia
muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja
pelastuslaitoksen internet-sivuilla.
2 Alueen yleistiedot
2.1 Osoite ja yhteystiedot
Toiminnanharjoittaja
Kromatek Oy
Osoite
Heikkiläntie 4
29250 NAKKILA
Yhteyshenkilöt
Kauko Tuliniemi
Puhelin
040 012 6116
Puhelin
040 026 7992
Puhelin
040 523 6669
toimitusjohtaja
Juhani Tuliniemi
tuotantopäällikkö
Lassi Väkiparta
työnjohtaja
2.2 Ajo-ohjeet
Kromatek Oy:n tehdas sijaitsee Nakkilan kunnassa, Ruskilan taajamassa, Ruhaden
teollisuusalueella. VT2:lta (Helsingintie) käännytään Ruskilankadulle, josta VT2:lta päin
katsottuna kolmas tie oikealla on Heikkiläntie. Heikkiläntiellä ensimmäinen halli
vasemmalla on Kromatekin tuotantotila.
2.3 Alueen kuvaus
Toiminnan kuvaus
Oy Kromatekin Ab:n Nakkilan tuotantolaitos sijaitsee Nakkilan
kunnassa Säkkimäen teollisuusalueella.
Tehtaan sijainti on esitetty asemapiirroksessa. Alue on kaavoitettu
kunnallinen teollisuusalue. Alue ei ole
pohjavesialuetta, eikä läheisyydessä ole kaivoja talousveden tai
käyttöveden ottamista varten. Lähin
asuinrakennus on noin 200 metrin päässä tehtaasta. Lähin yritys
sijaitsee saman tien varrella noin 20 metrin
päässä (Konttimet OY, kyseessä alihankintakonepaja, joka tarjoaa
asiakkailleen metallirakenteiden
valmistusta). Noin kilometrin päässä tehtaasta sijaitsee
koulurakennus ja vanhainkoti. Yritys arvioi, että
max. 200 ihmistä (lähialueen asukkaat ja yritysten työntekijät)
voivat altistua tulipalossa syntyville myrkyllisille
tai haitallisille savukaasuille. VT2:lle voi myös aiheutua haittaa
savusta matkaa tielle noin 300
metriä. Maaperä tehdasalueella on humusmaan alla silttiä
paksuudeltaan 10 metriä, ja rakeisuus vaihtelee
savisesta hiekkaan kuitenkin kyseessä on kiinteä maa-aines.
Silttikerroksen alaosassa on kiviä ja siltin alla
on tiivistä ja kivistä moreenia. Tontin piha on asfaltoitu.
Tehdas on perustettu vuonna 1990 ja sen toimintaidea on olla
pintakäsittely-yritys. Pintakäsittelyprosesseja
ovat peittaus, elektrolyyttinen kiillotus ja kovakromaus sekä
krominpoisto. Käsiteltävistä kappaleista
80 % on haponkestävästä materiaalista valmistettuja paperikoneen
osia. Peittaus on pintakäsittelyn ensimmäinen
vaihe, jossa metallin pinnalta poistetaan oksidikerros ja kromiköyhä
kerros. Elektrolyyttisessä
kiillotuksessa parannetaan tuotteen korroosionkestävyyttä,
väsymislujuutta ja kulutuskestävyyttä. Kovakromaus
on prosessin viimeinen vaihe, jolloin kappaleista tehdään kulutus- ja
korroosiokestäviä.
Alueella on kaksi peittausallasta, kooltaan 6m3 ja 3m3, joissa
peittausliuoksena käytetään fluorivetyhapon
(2 %), typpihapon (12 %) ja veden seosta. Väkeviä
peittauskemikaaleja on varastossa vain silloin kun
peittauskylvyt väkevöidään noin kolme kertaa vuodessa. Peittauksen
yhteydessä syntyvä jäähdytysvesi
johdetaan kunnan sadevesiviemäriin. Jätevesi vuorostaan otetaan
talteen fosforihappojätesäiliöihin (2x
3m3 ja 20m3), joista ulkopuolinen yritys kuljettaa ne edelleen
käsittelyyn.
Kiillotusta varten tehdasalueella sijaitsee kaksi kiillotusallasta 11m3
ja 5 m3.
Kiillotusliuoksena käytetään
fosforihappoa (51 %), rikkihappoa (37 %) ja vettä. Liuokset uusitaan
noin kerran vuodessa (keskimäärin
5 m3). Kappaleen pesusta syntyvä jätevesi johdetaan samaan
jätesäiliöihin kuin peittauksesta syntyvä jätevesikin.
Kovakromausta varten tehdasalueella on kuusi kromausallasta,
kooltaan 2x 2m3, 3m3, 5m3, 7m3, 21m3).
Lisäksi kromauksesta syntyy kaasua, joka on vetyä ja ilmaa. Kaasu
johdetaan katolle. Kromausliuoksena
käytetään 25 % kromihappoa. Kromauksesta syntyvä jätevesi
johdetaan omiin säiliöihinsä (4,5m3 +
10m3). Ulkopuolinen yritys huolehtii näidenkin vesien
jatkokäsittelystä.
Yleiskuvaus alueen
rakennuksista
Kokoontumispaikat
vaaratilanteissa
Henkilökunnan parkkipaikka, Pääportin, portti 1. vieressä.
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Ruskilan koulu, Vanhainkoti Hyppinki.
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Kromatek Oy
klo. 6-15.00
(päivä) 5-8 hlö
klo. 15-21.00
(ilta) 1-3 hlö
Alueella
Ruskilan
taajamassa noin
250 hlö.
Ruskilan koulu
noin 70 hlö.
Palvelukeskus Hyppinki
asukkaita noin
50
henkilökuntaa
noin 20
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat
laitteet
Automaattinen
paloilmoitin
Pintakäsittelylaitos on varustettu murtohälyttimeen liitetyllä
palovaroitinjärjestelmällä, josta hälytys menee
turvallisuusvastaavien kännykkään GSM-tekstiviestinä.
Automaattinen
sammutuslaitteisto
ei ole
Kaasuhälytinjärjestelmä ei ole
Savunpoisto
ei ole, savunpoisto toteutetaan hallin ovien kautta.
Palopostiverkosto
Lähin vesiasema sijaitsee Nikintien varrella, Konttimet oy:n
tehdashallin jälkeen tulevassa mutkassa noin 300m päässä
Kromatekista. Vesiasema on normaalin vesijohtoverkon vesiasema.
Vesiasema näkyy alueen yleiskuvauksen ilmakuvassa.
Kohdesuojaukset
ei ole
Sammutusvesien
talteenotto
Alueella ei ole sammutusvesien talteenottojärjestelmää.
Lisää tarvittaessa kohtia
Kromatekillä on kaivonkannen muovimattoja.
3 Suuronnettomuusvaarat
3.1.Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Kemikaali
Varastointi- Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet
ja
käsittelymää
rä
Torjuntaohjeet
onnettomuustilant
eissa
Asetoni
190 litraa =
Helposti
Helposti syttyvää,
Tokeva: ohje T3b
neste
0,19 m3
syttyvä,
Ärsyttää silmiä,
OVA: ohje 27
Ärsyttävä
Toistuva altistus voi
olomuoto
CAS-numero
YK-numero
67-64-1
aiheuttaa ihon
YK: 1090
kuivumista tai
halkeilua, höyryt voivat
aiheuttaa uneliaisuutta
ja huimausta.
Erikoisbensiini
190 litraa =
Helposti
Helposti syttyvää,
80/110
0,19 m3
syttyvä,
ärsyttää ihoa, haitallista:
Haitallinen,
voi aiheuttaa
Ympäristölle
keuhkovaurion
vaarallinen
nieltäessä, höyryt voivat
neste
64742-49-0
teollisuusbensiini
Tokeva: T3b
aiheuttaa uneliaisuutta
110-54-3 n-
ja huimausta,
heksaani
myrkyllistä vesieliöille
Kromitrioksidi
50 kg
Hapettava,
Aiheuttaa
(100%)
pakkauksia
Erittäin
syöpäsairauden vaaraa,
kiinteä
yht. 1000 kg
myrkyllinen,
saattaa aiheuttaa
ympäristölle
periytyviä
vaarallinen,
perimävaurioita,
syövyttävä
räjähtävää
1333-82-0
YK: 1463
sekoitettaessa palavien
nesteiden kanssa,
myrkyllistä joutuessaan
iholle ja nieltynä,
erittäin myrkyllistä
hengitettynä,
voimakkaasti
Tokeva: T8a
syövyttävää,
altistuminen
hengitysteitse ja
ihokosketus voi
aiheuttaa herkistymistä,
myrkyllistä:
pitkäaikainen altistus
voi aiheuttaa vakavaa
haittaa terveydelle
hengitettynä, voi
mahdollisesti heikentää
hedelmällisyyttä,
erittäin myrkyllistä
vesieliöille, voi
aiheuttaa pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä.
Kromausliuos,
42,5 m3
Erittäin
Myrkyllistä joutuessaan Tokeva: T8a
kromihappo
myrkyllinen,
iholle ja nieltynä,
(kromitrioksidi
ympäristölle
erittäin myrkyllistä
25%, vesi 75%)
vaarallinen,
hengitettynä,
syövyttävä
voimakkaasti
syövyttävää,
altistuminen
hengitysteitse ja
ihokosketus voi
aiheuttaa herkistymistä,
aiheuttaa
syöpäsairauden vaaraa,
saattaa aiheuttaa
periytyviä
perimävaurioita,
myrkyllistä:
pitkäaikainen altistus
voi aiheuttaa vakavaa
haittaa terveydelle
hengitettynä, erittäin
OVA: 54
myrkyllistä vesieliöille,
voi aiheuttaa
pitkäaikaisia
haittavaikutuksia
vesiympäristössä, voi
mahdollisesti heikentää
hedelmällisyyttä.
Typpihappo 60 %
800 litraa =
neste
0,8 m3
Syövyttävä
Voimakkaasti
Tokeva: T8b
syövyttävää.
7697-37-2
YK: 2032
Fluorivetyhappo
140 litraa =
Myrkyllinen,
Erittäin myrkyllistä
Tokeva: T8b
70/75 %
0,14 m3
syövyttävä
hengitettynä,
OVA: 57
7664-39-3
joutuessaan iholle ja
YK: 1790
nieltynä, voimakkaasti
syövyttävää
Peittausliuos
9 m3
(typpihappo
Myrkyllinen,
Myrkyllistä
syövyttävä
hengitettynä,
Tokeva: T8b
joutuessaan iholle ja
n.12 %
nieltynä, syövyttävää
fluorivetyhappo
n. 2 %, vesi 86 %)
Suolahappo
1 m3
Syövyttävä
Syövyttävää, ärsyttää
Tokeva: T8b
hengityselimiä
32 – 34 %
7647 - 01-0
YK: 1789
Krominpoistoliuos 5 m3
Ärsyttävä
Ärsyttää silmiä,
Tokeva: T8b
hengityselimiä ja ihoa
(Suolahappo 10 %,
vesi 90 %)
Fosforihappo
75 % / 80 % / 85
%
7664 – 38-2
YK: 1805
1 m3
Syövyttävä
Syövyttävää
Tokeva: T8a
OVA: 54
Rikkihappo 93 %
1 m3
Syövyttävä
7664- 93-9
Voimakkaasti
Tokeva: T8a
syövyttävää
OVA: 37
Voimakkaasti
Tokeva: T8a
YK: 1830
Kiillotusliuos
(rikkihappo n. 37
25 m3
Syövyttävä
syövyttävää
%, fosforihappo 51
%)
Kemikaalien sijainti alueella on esitetty pohjakuvassa.
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
Prosessi
Onnettomuusskenaario
Kromausprosessi Kromausaltaiden päällä
VaaraVaarat
alue
kiinteistö ja Tulipalon leviäminen
Johtamissu
unnitelma
Rakennuspa
tulipalo
oleva suojapressu syttyy
sen lähialue rakenteisiin,
lo
palamaan.
200m
kromausliuoksen
säteellä,
höyrystyminen ja
pitkään
vaarallisen savukaasun
kestävässä
muodostuminen
tilanteessa
jopa 1 km.
Kromausprosessi kromausaltaiden
tuotantohal kromausliuoksen
Vaarallisten
vuoto
li
leviäminen
aineiden
tuotantotilan lattialle,
onnettomuu
mikä aiheuttaa vaaraa
s
rikkoutuminen
henkilökunnalle
prosessissa
Ilmanvaihdon rikkoutuessa
Kiinteistö
Räjähtävän vety-
Vaarallisten
syntyvä vety
on vaarana muodostua
ja sen
ilmaseoksen
aineiden
vetykaasua
lähialue
muodostuminen
onnettomuu
kromausprosessista.
s
Aine vuoto
Ajoneuvosäiliön tai
Kiinteistön Vaarallisten aineiden
pihassa
pakkauksen vuoto
piha-alue
Palavien
Palavien nesteiden,
nesteiden tulipalo teollisuusbensiinin tai
Vaarallisten
pääseminen viemäriin aineiden
ja/tai ympäröivään
onnettomuu
maastoon
s
Tuotantora Voimakas tulipalo,
Rakennuspa
kennus.
lo
suuri leviämisvaara
asetonin syttyminen.
varastosta muualle
Todennäköisintä säiliöiden
rakennukseen.
täyttövaiheessa.
Palavien
Rikkoutuneesta säiliöstä tai Tuotantora Vuodosta voi aiheutua Vaarallisten
nesteiden vuoto
astiasta vuotanut neste voi
syttyä herkästi kipinästä.
kennus
voimakas tulipalo
aineiden
onnettomuu
s/
Rakennuspa
lo
Kuva: Ulkoinen pelastussuunnitelma 2009, tuotantorakennus prosessit.
4 Alueen pelastusorganisaatio
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Pelastusorganisaation
kuvaus
Työntekijöiden määrästä johtuen yrityksellä ei ole erillistä
turvallisuusorganisaatiota vaan turvallisuudesta vastaavat
toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö sekä työnjohtajat.
Pelastusorganisaation
yhteyshenkilöt
Kauko Tuliniemi
Puhelin
040 012 6116
Puhelin
040 026 7992
Puhelin
040 523 6669
toimitusjohtaja
Juhani Tuliniemi
tuotantopäällikkö
Lassi Väkiparta
työnjohtaja
Kemikaaliasiantuntijat
Samat kuin yllä.
Puhelin
Puhelin
Puhelin
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Yrityksen pelastusorganisaatio hälytetään puhelimitse, joko soittamalla tai tekstiviestillä.
Paloilmoittimesta menee hälytys turvallisuusvastaavien kännykkään.
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Yrityksen pelastusorganisaatio toimii onnettomuustilanteessa asiantuntijoina pelastustoimelle ja
alkutilanteessa heidän vastuulleen kuuluu yrityksen evakuoinnin toteuttaminen.
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
Yrityksen pelastus- ja torjuntavälineistö koostuu rakennuksen normaaleista välineistä. Yrityksellä ei ole
omia suojeluryhmiä tai tehdaspalokuntaa.
Kalusto
Sijainti
Käsisammuttimet, 9 kpl
Tuotantotiloissa
Sammutuspeite, 2 kpl
Sosiaalitilassa ja toimistotilassa
Ensi-apukaappi ja laukku, 4 kpl
Tuotantotiloissa 2kpl, sosiaalitilassa 1kpl ja toimistossa 1
kpl
Hätäsuihku, 3 kpl
Tuotantotilan molemmissa päissä ja hallin keskellä
Silmähuuhtelupiste, 4kpl
Hätäsuihkujen yhteydessä sekä sosiaalitilassa
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Onnettomuus
Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman
johtaja
Toimintaval
miusaika
Rakennuspalo pieni
Pelastusryhmä
RSA P 851
10 min
RSA P31
25 min
RSA 851, 8512
Rakennuspalo,
Pelastusjoukkue
keskisuuri
RSA 31, 851, 8512, 802, 101, 853, 106
Rakennuspalo, suuri Pelastuskomppania
RSA P31 / TOJE / 35 min
RSA 31, 851, 8512, 802, 101, 853, 106, JOKE
8012, 831, 833
Vaarallisen aineen
Pelastusryhmä
onnettomuus, pieni
RSA 851, 8512
Vaarallisen aineen
Pelastusjoukkue
onnettomuus,
RSA 31, 851, 8512, 853
RSA P 851
10 min
RSA P31
25 min
keskisuuri
Vaarallisen aineen
Pelastusjoukkue
RSA P31 / TOJE / 25 min
onnettomuus, suuri
RSA 31, 851, 8512, 802, 853, 833,
JOKE
ntti 60 min)
kemikaalintorjuntakontti, kontio-ryhmä
Vaarallisen aineen
Pelastusryhmä
onnettomuusvaara
RSA 851, 8512
(kemikaaliko
RSA P 851
10 min
5.2 Torjuntakalusto
Kalusto
Sijainti
Kemikaalitorjunta kontti
Harjavallan paloasema ja Kanta-Porin paloasema
Ajoneuvot: RSA 8394 ja RSA 1094
Kontio-ryhmä
Kanta-Porin paloasema
6 Tukiorganisaatiot
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
Satakunnan poliisilaitos
VIRVE
Alueen eristäminen, evakuointi, tutkinta
SA MOVI 1
SA POPE
Nakkilan kunta
Kunnanjohtaja
Kunnan valmiussuunnitelmassa määritetyt
Kalevi Viren
tehtävät.
0503132765
Esimerkiksi evakuoitavien majoitukset,
Tekninen johtaja
teknisen toimen palvelut, sosiaali- ja
terveystoimen palvelut
Harri Kukkula
0447475890
Satakunnan
VIRVE
sairaanhoitopiiri
SA MOVI 1
Ensihoito
SA EH-PE 1
Turvallisuus- ja
Vaihde
kemikaalivirasto TUKES
029 5052 000
Myrkytystietokeskus
09 471 977
Asiantuntijatehtävät
Asiantuntijatehtävät
7 Pelastustoiminnan johtaminen
suuronnettomuustilanteessa
7.1.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Alkutilanne
Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan
pelastuslaitoksen Porin päivystysalueen päivystävä palomestari (RSA P31).
Onnettomuuskohteessa alkutoimenpiteitä suorittaa tehtaan henkilökunta mm.
alkusammutusta, evakuointia, stabilointia. Toimintaa johtaa kohteessa paikalla oleva
tehtaan turvallisuushenkilö siihen asti kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö
saapuu paikalle.
Johtovastuu toiminta-alueella alkuvaiheen jälkeen on RSA P31:lla tai hänen
määräämällään pelastusviranomaisella.
Onnettomuuskohtaiset toimintamallit, rakennuspalo
tuotantotiloissa
Joukkuetason tehtävä (rakennuspalo keskisuuri)
Tehtävät:
Tiedustelu
Johtaminen
Pelastus/sammutus tuotantotila
Sammutus/varmistus toimistosiipi
Sammutus/varmistus varasto
Vesihuolto
Ensihoito
Vaarallisten aineiden torjunta
Tukitehtävät
RSA 851
RSA P31
RSA 851, RSA 802
RSA 8512
RSA 101
RSA 853, RSA 802
Hälytetyt ensihoitoyksiköt
Kontioryhmä, kemikaalitorjuntakontti
Satpel Tilannekeskus (RSA TIKE)
Tilanteessa tiedustelun ja tilannearvion kohteesta tekee RSA P851, joka saa tietoja kohteen
henkilöstöltä. P851 ilmoittaa tiedot eteenpäin P31:lle, joka tekee tilannearvion hälytettyjen
resurssien riittävyydestä. Tarvittaessa tehdään lisähälytyksiä. Satakunnan pelastuslaitoksen
Tilannekeskus (TIKE) seuraa tilannetta ja suorittaa pyydettyjä tukitehtäviä, esimerkiksi
lisäresurssien hälyttämiset, asiantuntijoiden hälyttämiset, tilannepäiväkirjan ylläpito ja
tiedottamiseen liittyvät tehtävät ym. Tilannetta johtaa RSA P31 tai hänen määräämänsä
pelastusviranomainen. Kohteen turvallisuushenkilöstö toimii asiantuntija avustajina
P31:lle.
Sammutus- ja pelastustoiminnan kohteessa aloittaa RSA 851, joka tekee
sammutushyökkäyksen palavaan tilaan, 851:n nimellisvahvuus 1+5. Toisena kohteeseen
saapuva yksikkö RSA 8512, nimellisvahvuus 1+3, tekee sammutushyökkäyksen tai
varmistamisen pääsääntöisesti rakennuksen toimistosiipeen, joka on rakennuksen
kaksikerroksinen osa, ja ylipaineistaa sen.
RSA 101, nimellisvahvuus 1+3 suorittaa rakennuksen varasto-osan sammuttamisen tai
varmistamisen. RSA 802, nimellisvahvuus 1+1 toimii tilanteen mukaan RSA 851:n apuna
ja/tai vesihuollossa. RSA 853 on vesihuoltoyksikkö.
Mikäli tilanteessa tarvitaan vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää erityiskalustoa,
hälytetään kohteeseen kemikaali kontio ryhmä ja kemikaalintorjuntakontti.
Komppaniatason tehtävä (rakennuspalo suuri)
Tehtävät:
Tiedustelu
Johtaminen
Johtaminen (kaista1)
Johtaminen (kaista2)
Johtaminen (kaista3)
Pelastus/sammutus, kaista1
Pelastus/sammutus, kaista2
Vesihuolto, kaista3
Ensihoito
monipotilastilanteessa L4
Vaarallisten aineiden torjunta
RSA 851
RSA P31 (TOJE)
RSA P851
RSA P101
RSA P802
RSA 851,RSA 8512, RSA 8012
RSA 101, RSA 831, RSA 106
RSA 802, RSA 853, RSA 833
Hälytetyt ensihoitoyksiköt
Kontioryhmä, kemikaalintorjuntakontti
Pelastuskomppaniatasossa alkutoimet ja tukitoimet ovat yhteneväiset pelastusjoukkuetason
tehtävän kanssa.
Pelastustoimen yksiköt jaetaan tarkoituksenmukaisiin kaistoihin tilanteen mukaan.
Todennäköisin kaistajako on se, että muodostetaan kolme kaistaa, kaksi sammutuskaistaa
ja yksi vesihuoltokaista. Rakennus jaetaan kahteen osaan, joista muodostuu kaistojen
vastuualueet. Esimerkiksi kaista 1 vastuualue on tuotantotilojen eteläpää ja toimistotilat ja
kaista 2 vastuualue tuotantotilojen pohjoispää ja varastotilat. Kaista 3 hoitaa vesihuoltoa.
Tarvittaessa kohteeseen hälytetään kemikaalintorjuntakontti ja kontio ryhmä.
Pelastustoiminnan johtaja P31 tarvitsee avukseen esikunnan, joka koostuu päällystö ja
alipäällystöhenkilöstöstä. P31 hälyttää TIKEn kautta P31-ringin päivystäjät (GSM-viesti).
Onnettomuuskohtaiset toimintamallit, kromausliuoksen vuoto
tuotantotiloissa
Tiedustelu
Johtaminen
Pelastaminen
Huuhtelu/pesupaikan perustaminen
Alueen eristäminen
Vesihuolto
Vuodon tukkiminen
Ensihoito
monipotilastilanteessa ESA L4
Reservi
RSA 851
RSA P31
RSA 851
RSA 8512
RSA 851, RSA 8512
RSA 853
Kontioryhmä, kemikaalikontti (RSA 101)
Hälytetty sairaankuljetus,
RSA 802
Vaarallisten aineiden onnettomuudessa tiedustelun tekee RSA 851, P851 arvio vuodon
kokoluokan kohteen turvallisuushenkilöstön kanssa ja ilmoittaa siitä P31:lle. Tiedossa
olevan vuodon koon mukaan, Tokeva ja OVA ohjeita käyttäen P31 määrittää välittömän
vaaran alueen ja suoja-alueen.
RSA 851 aloittaa pelastustoimet ja RSA 8512 perustaa huuhtelu ja pesupaikan yhdessä
851:n kanssa sekä eristää välittömän vaaran alueen. Kemikaalintorjuntaryhmä kontio
(lähtee Kanta-Porin paloasemalta) suorittaa vuodon tukkimisen.
7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen
yhteensovittaminen
Pelastuslaissa 379/2011 35§ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moni
viranomaistilanteessa ”Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan
viranomaisia, tilanteen yleisjohtajan toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa
tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt
toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan
edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa.
Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan
osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua
asiantuntijoita avukseen.”
7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Toiminta-alueen johtoelin (TOJE)
Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P31) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen
(TOJE), toimien en johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät
sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettäessä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla
sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-aleen johto
keskuksena toimii RSA 31 ajoneuvo. Toiminta-alueen johtoelimen koostumuksesta
päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P31).
Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta
aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle. Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa
tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P31:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa
mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi.
Tarvittaessa hän määrää perutettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen
paikkaan lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P31 toimii
toiminta-alueen johtajana.
7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Johtokeskus (JOKE)
Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö /
päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (Poliisi, Kromatek Oy:n
asiantuntijat, lääkintäviranomainen, muut asiantuntijat) lähettävät edustajansa
johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin
esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista
ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä.
Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä
tukea toiminta-alueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.
7.5 Evakuointi
Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut
suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Tarvittaessa Kromatek Oy:n tuotantolaitoksen
lähiympäristön asukkaat evakuoidaan Nakkilan kunnan ja Satakunnan pelastuslaitoksen
evakuointisuunnitelman mukaisesti. Evakuoinnista otetaan yhteyttä kunnanjohtajaan ja
kunnan teknisen toimen päällikköön ja sovitaan heidän kanssaan evakuoitujen
kokoamispaikka.
Perus asutuksen lisäksi lähistöllä on Ruskilan koulu ja palvelukeskus Hyppinki joiden
evakuointi toteutetaan Nakkilan kunnan teknisen toimen ja perusturvapalveluiden kanssa.
Ihmisten evakuoimiseen perustetulle kokoamispaikalle suuronnettomuustilanteessa
käytettään viranomaisten kalustoa mm. pelastuslaitoksen kalustoa (miehistönkuljetusautot)
ja julkisia liikennöitsijöitä sekä paikallisia yksityisiä liikennöitsijöitä.
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen
Onnettomuuden jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus aloitetaan mahdollisimman pian
onnettomuuden jälkeen. Tarpeen mukaan käytetään apuna tähän erikoistuneita
palveluntarjoajia (esim. L&T, Ekokem).
Lassila & Tikanoja Oy vahinkopäivystys: puh. 010 636 2000
Ekokem Oy: puh. 050 3034867
Yrityksen ympäristöluvassa on sovittu, että mikäli onnettomuuden tai muun syyn vuoksi
toiminnan jätteet voivat aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, on asiasta
viivytyksettä ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Tällaiset saastuneet jätteet tai maaainekset toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.
Yrityksellä on ympäristövahinkovakuutus (Y-Fennia vakuutusnro. 490-7071518).
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Muonituksen järjestää tarvittaessa Nakkilan VPK:n naisosasto Nakkilan paloaseman
tiloissa.
Paineilmalaitehuolto suoritetaan joko miehistönkuljetus- ja huoltoautojen avulla
onnettomuuspaikalta Kanta-Porin paloasemalle täyttöön ja takaisin tai Huittisten aseman
huoltokontin avulla.
Letkuhuolto hoidetaan Ulvilan paloasemalta, jossa on pelastuslaitoksen Porin toimialueen
letkupankki.
7.8 Viestintä
Viestintään onnettomuustilanteessa käytetään VIRVE- verkkoa ja laitteita. Niiden
toimijoiden osalta, kenellä ei ole VIRVE- laitteita, viestintä hoidetaan matkapuhelimilla.
Satakunnan pelastuslaitoksen viestiohje 1.11.2011 kohta 6
Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä
Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS- statuksen”
ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt
antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla”. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä
tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE
KUTSU-puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P 3:lle lähtönsä ja vahvuutensa.
Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä
toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee
mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen
menemistä.
Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle
tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon ”kohteessa”.
Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen
häntäkeskusalueen SA PE INFO- ryhmässä.
PELASTUSYKSIKKÖ
Hätäkeskus
PE ANTO
Hälytysilmoitus annetaan PE ANTO-ryhmässä.
Matkalla kohteeseen käydään tarvittava
lisätiedustelu PE INFO –ryhmässä.
PE INFO
Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta
suunniteltua toimintaryhmää. Tarvittaessa
käytetään muita toimintaryhmiä tai
suorakanavia esim. savusukellukseen,
liikenteenohjaukseen jne.
RYHMÄ X
Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään
keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. Po
Pe- ryhmiä.
Kuva 1. Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä
Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä
Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS- statuksen”
ja tekstiviestin. Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt
antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla” (valmiuksien mukaan tilaviesti:
matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät
lisätiedot tehtävään meneville yksiköille.
Koska joukkue muodostetaan pääsääntöisesti useamman aseman yksiköistä, siirrytään
välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen pelastuslaitoksen PE KUTSU- puheryhmään ja
ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle. Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän
hoitamiseen käytettävät johtamis- ja toimintapuheryhmät.
Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE
KUTSU- ryhmässä. Paikallisesti tai alueellisesti voidaan ohjeistaa, että yksiköt voivat
siirtyä suoraan tilanteen edellyttämään johtamis- tai yhteistoimintaryhmään mikäli se on
tarkoituksenmukaista.
Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (esim. SA
JOUKKUE 1 ). Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden
toimintapuheryhmissä.
Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFOryhmässä. Joukkuetta täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat
tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä.
PELASTUSJOUKKUE
Hätäkeskus
PE ANTO
PE INFO
Hälytysilmoitus annetaan PE ANTO-ryhmässä.
Matkalla kohteeseen käydään tarvittava
lisätiedustelu PE INFO –ryhmässä.
Tilanteeseen osallistuvat resurssit
ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle
PE KUTSU –ryhmässä.
PE KUTSU
Johtamisen ryhmänä käytetään alueen
johtamistoimintaan suunniteltuja
puheryhmiä.
JOUKKUE 1
Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja
toimintaryhmiä.
RYHMÄ X
RYHMÄ Y
RYHMÄ Z
Yhteistoiminnassa käytetään
yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja
yhteistoimintapuheryhmiä (esim. PoPeryhmät).
Kuva 2. Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä
Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä
Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten
yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä.
Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSUpuheryhmään ja ilmoittaudutaan SPTJ:lle.
Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä
tilanteen aikana käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja
puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian
vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua
viestiliikenteen perusrunkoa (kuva 7 ja 8).
PELASTUSKOMPPANIA
PEL-JOKE
XX JOKE
PE ANTO
Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden
kanssa:
YL-ryhmät
MOVI-ryhmät
PE INFO
PE KUTSU
XX TOJE 1
JOUKKUE 1
RYHMÄ
RYHMÄ
TOJE
JOUKKUE 2
RYHMÄ
RYHMÄ
RYHMÄ
JOUKKUE 3
RYHMÄ
RYHMÄ
RYHMÄ
Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: PE ANTO- ja PE INFO- ryhmät
RYHMÄ
Kenttätoiminnassa
keskinäiset yt- ryhmät
esim. Po Pe- ryhmät
Kuva 3. Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä
PELASTUSYHTYMÄ
Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden
kanssa:
YL-ryhmät
MOVI-ryhmät
PE ANTO
PE INFO
PE KUTSU
TOJE 1
PEL-JOKE
XX JOKE
TOJE 2
XX TOJE 1
XX
XX
XX
JOUKKUE1 JOUKKUE2 JOUKKUE3
XX TOJE 2
XX
JOUKKUE1
XX
JOUKKUE2
XX
JOUKKUE3
M i e h i s t ö t a s o/t o i m i n t a r y h m ä t
Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. Po Pe- ryhmät
Kuva 4. Liikennöinti pelastusyhtymän tehtävässä
7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen
Pelastustoiminnan johtaja päättää pelastustoiminnan lopettamisesta. Pelastustoiminnan
johtaja sopii Kromatek Oy:n edustajan, sekä muiden tarvittavien tahojen (AVI, ELY,
kunta) kanssa jatkotoimenpiteistä, kuten jälkivartioinnista. Tilanteen päättymisestä
tiedotetaan lähiasukkaita ja medialle lähetetään tiedote pelastustoimien päättymisestä.
8 Väestön varoittaminen
8.1 Väestöhälyttimet
Väestönhälyttimiä on Nakkilassa kaksi, toinen paloaseman letkutornissa ja toinen
kunnantalolla keskustassa. Väestöhälyttimien ääni ei välttämättä kuulu Ruskilan ja
Ruhaden alueen rakennusten sisälle.
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Väestöä varoitetaan kiinteiden hälyttimien ja tiedotusvälineiden lisäksi ajoneuvojen
kovaäänisistä sekä ovelta ovelle tiedottamalla. Lisäksi voidaan ottaa käyttöön Ulvilan
paloasemalla sijaitsevia siirrettäviä väestönhälyttimiä.
Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen (TIKE) kautta lähetetään hätä-,
viranomais-, ja mediatiedotteet.
Tämän suunnitelman liitteenä on vaaratiedotelomake.
8.3 Väestölle annettavat toimintaohjeet
Yleinen vaaramerkki
9 Onnettomuudesta tiedottaminen
9.1 Onnettomuusilmoitukset
Suurista onnettomuuksista tehdään ilmoitus pelastuslaitoksen johdolle, pelastusjohtajalle,
pelastuspäällikölle sekä aluepalopäällikölle. Ilmoitus tehdään myös sisäministeriön
pelastusosaston päivystäjälle puh.050 557 17 24 sekä tarvittaessa aluehallintoviraston
päivystäjälle. Tarpeen vaatiessa tilanteesta ilmoitetaan Nakkilan kunnan johtoryhmälle.
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Eri viranomaisten välinen tiedonkulku tapahtuu viranomaisverkossa sekä puhelimitse.
Pelastustoiminnan johtaja huolehtii eri viranomaisten toiminnan yhteensovittamisesta.
uiden kuin viranomaisten tiedonkulku tehdään puhelimitse ja muita järjestelmiä käyttäen
esimerkiksi sähköpostitse. Lisäksi johtoautossa / TOJE:ssa voi olla eri toimijoiden
asiantuntijoita tai yhteyshenkilöitä.
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen
Muiden EU-maiden sekä muiden ulkomaiden tiedottaminen tehdään Satakunnan
pelastuslaitoksen johtokeskuksesta (RSA PEL JOKE).
9.4 Medialle tiedottaminen
Pelastustoiminnan johtaja vastaa tiedottamisesta. Tiedotteet lähetetään Satakunnan
pelastuslaitoksen tilannekeskuksen TIKE:n kautta eri medioille. Pelastustoiminnan johtaja
voi tiedottaa onnettomuudesta myös puhelimitse. Pelastuslaitos tiedottaa aina vain omasta
toiminnastaan ja yrityksen tiedottamisen hoitaa yrityksen edustaja. Suuressa
onnettomuustilanteessa, sopivassa ajankohdassa voidaan järjestää tiedotustilaisuus, johon
osallistuu kaikki tarvittavat tahot.
10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen
Vastuuhenkilöt
Kauko Tuliniemi, Kromatek Oy
Lassi Väkiparta, Kromatek Oy
Janne Harjunpää, Satakunnan pelastuslaitos
Harjoitustiheys
Suuronnettomuusharjoitus järjestetään kolmen vuoden välein ja
pienempi harjoitus Nakkilan VPK:n kanssa vuoden välein.
Harjoitusten tavoitteet
Tavoitteina on harjoitella eri onnettomuus skenaarioita ja parantaa
eri toimijoiden yhteistyötä sekä parantaa toimintatapoja.
Harjoituksen
toteuttaminen
Harjoitukset voidaan toteuttaa kahdenlaisesti, joko teknisenä ja
taktisena harjoituksena tai pelkästään taktisena harjoituksena
käyttäen simulaatioita.
Harjoitusten teema
Harjoituksen teemat vaihtelevat vuosittain. Pääteemoina ovat
rakennuspalot ja vaarallisten aineiden onnettomuudet.
Harjoituksen
suunnittelu
Harjoitukset suunnitellaan Kromatek Oy:n ja pelastuslaitoksen
yhteistyönä. Yhdyshenkilöinä toimivat Lassi Väkiparta ja Janne
Harjunpää.
Harjoituksen
dokumentointi
Harjoituksista tehdään harjoitussuunnitelma sekä harjoituksen
päätyttyä harjoitusraportti. Kaikki toimijat tekevät omasta
toiminnastaan raportit, jotka liitetään yhteen ja lähetetään
Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon.
Kuva 5. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia)
10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
Aika
Harjoituksen aihe
Harjoituksen vastuuhenkilö
21.5.2012
Tulipalo kromausaltaan päällä.
Lassi Väkiparta, Kromatek Oy
Poistumisharjoitus
Janne Harjunpää, Satakunnan
pelastuslaitos