docVALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 - Vesiopas
download 
Report Transcription
VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 8/2013 Ranskan Brest sai ratikan ja köysirata on tulossa sivu 14 Esa Härmälää xxxxxxxxxxxxxx harmittaa xxxxxxxxxxxxxx lisääntyvä xxxxxxxxxxxxxx kivihiilen xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx. poltto. sivu 34 Politiikka ui kuntien Fennovoimaratkaisuihin sivu 36 Päättäjät sammuttivat Kuntavalo Oy:n kalkkiviivoilla sivu 38 Valaistus osana kaupunkisuunnittelua VALON VOIMA VAHVEMMAKSI sivu 6 • Kuntatekniikka • • SISÄLTÖ 8/ 2013 t 19. joulukuuta 14–17 Ranskan Bretagnen pääkaupunki Brest uudistaa joukkoliikennettään. Kesällä 2012 otettiin käyttöön 14 kilometrin raitiotielinja, ja nyt suunnitteilla on joen ylittävä köysirata. 20 Oulun Ranta-Toppilan alueen kehittämi- 42 Matti Riekkola ja Juhani Vättö hakevat seen haettiin ideoita eurooppalaisessa yhteistyöhankkeessa. energiatehokkaita ratkaisuja Hämeenlinnan kaupungin kerrostalosaneerauksiin. VALAISTUS ENERGIA Helsinki kehittää ulkovalaistustaan Kivihiili mustaa Suomen energiapolitiikkaa Valaistus mukaan suunnitelmiin jo prosessin alkuvaiheessa 6 10 YHDYSKUNTA Brest rakensi raitiotien ja suunnittelee köysirataa Kaupunkien joukkoliikenteen tarjouskilpailuissa ratkaisuvaiheet Oulu haki Ranta-Toppilaan oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä 14 18 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Kuntien putkimestarit 27 32 33 34 Kuntapolitiikka väänsi Fennovoima-päätöksiä 36 Kuntavalo Oy sammui ennen syttymistään 38 Maalämpö energianlähteenä on tullut jäädäkseen 42 TEKNISET PALVELUT SKTY saa Petri Koivulasta energisen monitoimimiehen 46 Kunnanjohtaja perää kunnon keskustelua tulvavahingoista 48 lehti.kuntatekniikka.fi 48 Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta. Pyhäjoella perätään keskustelua tulvien syistä ja seurauksista. Uusi koulutusohjelma kaupunkien tarpeisiin 50 Kolmiulotteisella kiinteistönmuodostuksella tontteja päällekkäin 51 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Pietarin diametri 25 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tehokkuuden paradoksi 45 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kannen kuva: Juhana Konttinen KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Verkot vieraille vesille ” Fortum heitti sähkön jakeluverkot pyyntiin ulkomaisille vesille. Ensisilmäyksellä niihin näyttääkin tarttuneen mukava vonkale. Kaksi ja puoli miljardia euroa on summa, jolla iso energiayhtiökin voi tehdä yhtä sun toista. Vaikka kauppa vielä vaatiikin viranomaisten hyväksynnän, myyntivoittoa ollaan jo jakamassa hyviin tarkoituksiin. Näin joulun alla, kun saa toivoa, niin itse toivon voittovarojen sijoittamista ensisijaisesti uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja tuotantotoimintaan kotimaassa. Valtion suurelta osin omistama maan johtava energiayhtiö ei pitänyt sähkön jakeluverkon omistamista ydintoimintanaan. Sen vuoksi siitä piti nykyisin vallalla olevien liiketoiminnan prinsiippien mukaan luopua. Kaikki keskittyvät vain siihen, minkä parhaimmin osaavat. Niin yritykset kuin yhteiskunta muutoinkin viipaloituvat erikoisasiantuntijoiden temmellyskentäksi, jossa maalais- tai kaupunkilaisjärjelle käytännöllisine ratkaisuineen ei aina tahdo löytyä sijaa. Vaiva on pesiytynyt myös poliitikkoihin, joista monilta tuntuu puuttuvan kokonaisnäkemys. Kokonaisnäkemyksen puute on vaivannut myös energiapolitiikan käytännön ratkaisuja. Hallitusohjelmassa lukkoon lyödyt tavoitteet ja menettelyt turpeen käytön vähentämiseksi ovat nopeasti lyöneet päästöjen vähentämispyrkimyksiä poskelle. Kivihiilen maailmanmarkkinahinnan laskettua ja päästöoikeuksien halvennuttua suomalaiset biovoimalaitokset ovat siirtyneet hiilenpolttajiksi. Ja päättäjät levittelevät käsiään: ”Harmittaa, mutta ei voi mitään”. Entäpä jos ryhdytään verottamaan hiilen käyttöä alkoholin tapaan? Molempien kulutustahan yritetään hillitä, kun niiden käytöstä syntyy merkittäviä haittoja yhteiskunnalle. Joulukynttilän valossa Pääkirjoituksen aiheesta huolimatta en pidä todennäköisenä, että sähkökatkojen vuoksi olisi vietettävä joulu kynttilän valossa. Uskon, että kuntatekniikka tältäkin osin edelleen toimii luotettavasti, vaikka myrskyjä sähkökatkoineen on viime viikkoina riittänyt ja tätä tekstiä kirjoitetaan Seija-myrskyn alkupuhurien aikaan. Joulu on kynttilöiden, joululaulujen, piparkakkujen ja herkulliselta tuoksuvien perinneruokien aikaa. Se on myös hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa. Joulukynttilän valossa on myös toivo paremmasta huomisesta. Rauhallista joulua kaikille Kuntatekniikan lukijoille ja yhteistyökumppaneille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy 1/2014 8.1. 30.1. OLiikuntapaikat O Viheralueet 2/2014 19.2. 13.3. OVesihuolto OKiinteistöt OJäähallit PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola 3/2014 4.4. 30.4. OJätehuolto OLiikenne ja väylät OIlmasto OKuntien ilmastokonferenssi 8.–9.5. ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 4/2014 12.5. 5.6. 5/2014 6.8. 28.8. OKiinteistöt OVesihuolto OHankinnat OKuntamarkkinat 10.–11.9. 6/2014 10.9. 2.10. OJätehuolto OYmpäristö OLiikenne ja väylät 7/2014 15.10. 6.11. OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto 8/2014 19.11. 11.12. KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY ORakentaminen OMaankäytön suunnittelu OEnergia OValaistus Toimintaympäristö muuttuu Helsinki kehittää ulko Viihtyisyys, turvallisuus, vetovoimaisuus, energiatehokkuus, talouden säästöt, led, älykäs ohjaus. Tässä joukko syitä ja tavoitteita, jotka vaikuttavat kaupunkien valaistuksen kehittämiseen. Helsinki vastaa kehityshaasteeseen panostamalla suunnitteluun ja valaistuksen tekniikkaan. OO Valaistus mielletään tehok- kaaksi ja melko edulliseksi keinoksi parantaa kaupunkilaisten turvallisuuden tunnetta ja kaupungin viihtyisyyttä. Asukkaiden vaatimustaso kasvaa jatkuvasti, ja yleisesti edellytetään lähes samojen toimintojen olevan mahdollisia niin pimeällä kuin valoisallakin. Toisaalta tunnetaan myös suurta huolta energian käytön lisääntymisestä ja paheksutaan tarpeetonta valaistusta. Usein vaatimukset tai tavoitteet ovat myös ristiriitaisia. Samoin toiselle tarpeeton saattaa olla toiselle tarpeellinen. Muutokset toiminta- ja elintavoissamme synnyttävät uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kun vielä jokin aika sitten kaupunki hiljeni ja ihmiset menivät koteihinsa viimeistään iltamyöhällä, jatkuu meno nykyisin aamuun asti. Maassamme on muun muassa yli tuhat aamuneljään asti auki olevaa ravintolaa. Kaupungeista on tullut vuorokaudet ympäri käyviä koneita. Tämä asettaa valaistukselle uusia haasteita. Enää ei voida ajatella valojen sammuttamista edes aamuyön tunteina vaan päinvastoin, turvallinen kotimatka tulee pystyä tarjoamaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Myös väestön ikääntyminen asettaa uusia vaatimuksia kaupunkivalaistukselle. Kaduillam6 Kuntatekniikka 8/2013 me liikkuu jalankulkijoina ja autoilijoina selvästi aiempaa vanhempaa väkeä. Kun tiedämme, että valon tarve saman asian havaitsemiseen kasvaa ikäihmisillä tuntuvasti, joudumme arvioimaan valaistustarvetta myös tästä näkökulmasta. 60-vuotiaan valontarve on 2,5-kertainen ja 80-vuotiaan 4,5-kertainen verrattuna 20-vuotiaan valontarpeeseen. Tarveselvitys linjaa valaistusta 20 vuodeksi Kokonaisuuden saavuttamiseksi on tärkeä löytää valaistuksen suunnitteluun samanlainen vaiheistus kuin muussakin yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tällaista ei valaistussuunnittelussa ole juuri harrastettu, vaan valaistussuunnittelu on tullut prosessiin yleensä liian myöhään, usein vasta toteutus-suunnitteluvaiheessa torjumaan pimeyttä. Tätä epäkohtaa on Helsingissä alettu systemaattisesti korjata. Tarveselvitys on valaistussuunnittelun ylin taso. Se vastaa tarkastelunäkökulmaltaan ja tarkkuudeltaan yleiskaavaa, ja se olisikin hyvä tehdä yleiskaavan yhteydessä. Jossain yhteydessä tarveselvityksestä onkin käytetty nimitystä valaistuksen yleiskaava. Tarveselvitystä osana valaistussuunnittelua tarkastellaan toisaalla tässä lehdessä. Helsingissä valaistuksen tarveselvityksen laatiminen aloitettiin noin vuosi sitten, ja sen on HKR / VALOA design Oy MJuhani Sandström Valaistuspäällikkö Helsingin kaupunki Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on yksi maamme kiinnostavimmista kaupunkivalaistushankkeista. määrä valmistua pian vuodenvaihteen jälkeen. Työstä odotetaan valaistuksen ohjenuoraa seuraaviksi 20 vuodeksi. Työn pääpaino on katujen ja muiden liikennealueiden valaistuksen määrittelyssä, mutta siinä haetaan periaatteita myös monien valaistuksen erityiskysymysten ratkaisuun. Tarveselvityksessä ei ole tarkoitus ratkaista kaik- kia valaistuksen ongelmia, eikä ainakaan suunnitella kohteita. Selvitettävät asiat on kuitenkin tarkoitus tunnistaa ja ratkaisuperiaatteet määritellä. Työn aikana on noussut esiin monia valaistuksen erilliskysymyksiä, jotka vaativat periaatteiden määrittelyä ja jatkoselvityksiä. Näitä ovat muun muassa suhtautuminen julkisivujen ja ra- VALAISTUS valaistustaan kennelmien valaisemiseen. Mikä on kaupungin yöllinen näkymä? Haluaako Helsinki profiloitua kirkkojen, vesitornien, siltojen vai kenties savupiippujen kaupunkina? Kuinka suhtaudutaan tulevien ”pilvenpiirtäjien” valaisemiseen? Kuinka yksityiskohtaiseksi ohjeistus viedään? Niin ikään pimeäksi jätettävät alueet vaativat omat määrit- telynsä samoin kuin kaupungin joulu- ja talvivalaistus. Näiden lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan kohteet, joista tulisi laatia erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Aluerakentamishankkeille yleissuunnitelmat Valaistuksen yleissuunnitelmia on Helsingissä laadittu menes- tyksekkäästi jo useamman vuoden ajan. Kaupungissa on meneillään monia suuria alueprojekteja. Muun muassa satamilta vapautuneita alueita rakennetaan kokonaan uudelleen. Näille laaditaan osayleiskaavan jälkeen koko alueen kattava valaistuksen yleissuunnitelma, joka sitten ohjaa toteutusta koko projektin ajan. Alueprojektien lisäksi tarveselvityksessä pyritään tunnistamaan myös rakennetussa ympäristössä olevia alueita, joille tulisi laatia kokonaisvaltainen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisiksi on tunnistettu ainakin Helsingin keskeiset torialueet ympäristöineen: Senaatintori, Hakaniementori ja Rautatientori. Näistä yleissuunnitelKuntatekniikka 8/2013 7 Viihtyisyys, turvallisuus ja vetovoimaisuus Helsinki pyrkii parantamaan viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta valaistuksen avulla. Kaupunki teetti aihepiiristä tutkimuksen Valot varjot vaarat – tutkimus valaistuksen merkityksestä turvallisuuden tunteeseen puistoja ulkoilualueilla. Käyttäjätutkimuksiin perustuva työ valmistui juuri, ja siinä todettiin, että turvallisuuden tunne lisääntyy selvästi, jos pelkän kulkuväylän lisäksi korostetaan valolla myös Valaistustavalla on suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen. HKR / Tülay Schakir man laatiminen on aloitettu jo Senaatintorilla ja Hakaniemessä. Senaatintorin valaistuksen uudistaminen on kenties tämän hetken kiinnostavin valaistushanke koko maassa. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti alue on poikkeuksellinen, samoin sen merkitys matkailukohteena ja Helsinkikuvan muodostajana. Nykytilassa valaistus ei ole alueen arvolle sopivassa kunnossa. Julkisivuvalaistus puuttuu Tuomiokirkkoa lukuun ottamatta lähes kokonaan, ja tori- ja katuvalaistus joudutaan teknisistä syistäkin uudistamaan lähivuosien kuluessa. Suunnittelutyö on laaja yhteistyöhanke, jossa ovat osallisina kaikki toria ympäröivät kiinteistöt sekä lukuisat kaupungin virastot. Ympäröiviä kiinteistöjä ovat Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus, tuomiokirkko, Helsingin vanha raatihuone sekä uudistuvat kaupungintalokorttelit. Työtä johtaa Helsingin rakennusvirasto. HKR / Tülay Schakir VALAISTUS ympäristön yksityiskohtia. Samankaltaiseen johtopäätökseen päätyi Heli Nikunen tuoreessa väitöskirjassaan, jossa hän esitti, kuinka valon kohdistaminen miellyttäviksi koettuihin kohteisiin – kuten luontoympäristöön – lisää elvyttävyyspotentiaalia. Työssä todetaan, että julkisten tilojen valaistuksen tulisi tukea elpymismahdollisuuksia. Helsinki pyrkiikin kehittämään puistovalaistustaan näiden selvitysten johtopäätösten pohjalta. Työ aloitetaan niistä puistoista, joissa käyttäjät kokevat eniten turvattomuuden tunnetta. Puistojen yleisvalaistuksen kehittämisen lisäksi Helsingissä on käynnissä muitakin hankkeita viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantamiseksi. Yhdessä selvitetään julkisten taideteosten valaisuperiaatteita. Julkisista veistoksista pyritään valitsemaan ne, jotka valaistaan, ja hakemaan kullekin sopivin valaisutapa. Jatkossa tavoitteena on myös parantaa teosten löydettävyyttä ja kehittää niistä annettavaa tietoa kaupunkilaisille ja matkailijoille. Valaistut veistokset helpottavat paikan tunnistamista pimeässä ja auttavat suunnistautumaan oikeaan suuntaan. Toisessa hankkeessa määritetään joulu- ja talvivalaistuksen periaatteet. Aleksanterinkadun jouluvalaistus on kaikille tuttu, mutta muuten toteutukset ovat olleet sattumanvaraisia. Valaistusperiaatteiden ja mahdollisen teeman lisäksi työssä on tarkoitus määritellä valaistuksen laajuus sekä toteutus- ja kustannusvastuut. Tavoitteena on luoda Helsingin keskustalle vetovoimainen ja lämminhenkinen joulunajan ilme. Työ on vasta aluillaan, ja se edellyttää laajaa yhteistyötä keskustan kauppiaiden, matkailuyrittäjien ja kiinteistöjen kanssa. Kruunuvuorenrannasta valon kaupunginosa Kruunuvuorenranta on entiselle öljysatama-alueelle rakennettava 11 000 asukkaan uusi kaupunginosa näköyhteyden päässä Helsingin keskustasta. Alue on nimetty Tekniikka ja energiankulutus kuntoon OPäivän kuuma sana on energiatehokkuus. Viimeiset neljä vuotta se on ohjannut ulkovalaistusta merkittävästi. Alkusysäyksen asialle antoi EU:n komissio, joka määräsi vuonna 2009 energiatehokkuusrajan EU:n alueella valmistettaville ja alueelle tuotaville lampuille vuoden 2015 maaliskuusta alkaen. Helsingille paljastui, kuten useimmille muillekin kaupungeille, että yli puolet ulkovalaisimista käytti näitä kelvottomia lamp- 8 Kuntatekniikka 8/2013 puja. Toinen energiatehokkuushankkeiden syntymiseen vaikuttanut tekijä on ollut kaupungin sitoutuminen erilaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, jotka asettavat energian käytön vähentämiselle tiukat tavoitteet. Kolmas syy on talous. Kaupungin kurjistuva rahoitustilanne ei enää kestä jatkuvasti kasvavaa energialaskua, vaan sitä on pyrittävä määrätietoisesti pienentämään. Helsingissä energiatehokkuutta parannetaan kahdella taval- la, vaihtamalla vanhat valaisimet mahdollisimman energiatehokkaisiin ja ottamalla käyttöön älykäs valaistuksen ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan kulloinkin tarkoituksenmukainen valaistusvoimakkuus. Valaisinten vaihtotyö alkaa olla loppusuoralla. Suunnitelluista 58 000 valaisimesta on vaihtamatta noin kolmannes. Alkuvaiheessa elohopealamppuvalaisimia korvattiin pääasiassa muilla tehokkaammilla purkaus- lamppuvalaisimilla, mutta nyt katse on käännetty melko voimakkaasti led-valaisimiin. Ledien kehittyminen on edennyt rivakasti, ja ne alkavat olla kilpailukykyinen vaihtoehto. Aluksi led-valaisimia otettiin käyttöön pienkaduilla ja kevyen liikenteen väylillä, mistä kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Viime aikoina led-valaisimia on otettu käyttöön myös ylempiluokkaisilla kaduilla. Valaisimien vaihdon kokonaiskustannus on Helsingin Energia Valaistuksella vaikutetaan merkittävästi kaupunkitilan viihtyisyyteen. ”valon kaupunginosaksi”. Laadukas ja poikkeuksellinen valaistus otettiin alueen suunnitteluteemaksi heti alusta alkaen. Valaistuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu, jonka ohjelmassa painotettiin neljää seikkaa: O Alueen kaukonäkymää (näkymä keskustaan) tulee korostaa valolla. OAlueen sisäisen valaistuksen (katu- ja puistovalaistus) tulee olla tavanomaista laadukkaampaa ja poiketa perinteisestä. O Alueelle toteutettavassa taiteessa valolla tulee olla erityisen suuri merkitys. O Alueella tulee olla paikkoja ja mahdollisuuksia erilaisten valotapahtumien järjestämiselle. Alueen suunnittelu jatkuu voittaneen työn pohjalta, ja kohde on saavuttanut laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Lähtölaukauksena hankkeelle vanhaan säilytettävään öljysäiliöön toteutettiin näyttävä valotaideteos Siilo 468, joka sai nimensä säiliön vanhan rekisterikoodin mukaan. Teos valmistui vuosi sitten, ja se on saavuttanut valtavan suosion asukkaiden keskuudessa ja suurta kiinnostusta kansainvälisesti. Dynaamisesti elävä teos on muun muassa voittanut toistakymmentä kansainvälistä valaistusalan palkintoa. Tilaa kysytään myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen paljon enemmän kuin sitä on mahdollista vuokrata. Kruunuvuorenrannan valaistushanke on ollut menestys heti alusta asti ja osoittaa hyvin, kuinka pelkästään valolla mielikuvat saadaan kääntymään tunkkaisesta öljysatamasta iloisen raikkaaseen asuinalueeseen. O noin 20 miljoonaa euroa, ja sillä alennetaan energian kokonaiskulutusta noin 30 prosenttia. Helsinki hankki myös uuden valaistuksen ohjausjärjestelmän, mikä mahdollistaa valaistuksen monipuolisen ohjauksen. Valaistusta voidaan halutessa säätää muun muassa kellonajan, säätilan, liikennemäärän tai ympäristön valoisuuden mukaan. Tällä uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa, kun ei tarvitse valaista tarpeet- tomasti hyvien olosuhteiden tai vähäisen käyttäjämäärän aikana. Vanha järjestelmä ei sallinut tämänkaltaista ohjausta. Ohjausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää muutoksia katuvalokeskuksiin. Muutosinvestointien suuruus on noin 10 miljoonaa euroa, ja ohjausjärjestelmällä arvioidaan saavutettavan 30 prosentin alenema energiankulutuksessa. Kuntatekniikka 8/2013 9 Helsingin kaupungin aineistopankki / Juhana Konttinen Kruunuvuorenrannan öljysäiliön valoteos Siilo 468 on herättänyt suurta kiinnostusta, ja työ on voittanut lukuisia palkintoja. Valaistuksen, kadunpidon ja maankäytön suunnittelun Laajempi näkökulma Valaistussuunnittelu liitetään kunnallistekniikan suunnitteluprosessiin usein liian myöhään. Ongelmana on, että tilaa valaistuskalusteille ei varata riittävästi. Kokonaisuutta on suunniteltu niin pitkälle, että muutoksia ei enää mielellään tehdä valaistuksen takia. MLeena Kaanaa DI, osastopäällikkö, Sito Oy MMarjut Kauppinen Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy OO Tiiviillä eri suunnittelualo- jen yhteistyöllä voidaan varmistaa ratkaisut, jotka takaavat tasapainoisen ympäristösuunnitel10 Kuntatekniikka 8/2013 man, hyvät valaistusolosuhteet ja energiakustannusten minimoinnin. Parhaassa lopputuloksessa jokainen rakenne ja kaluste on omalla paikallaan päivänäkymässä ja valaistus asettuu luontevasti osaksi pimeän ajan ympäristöä. Esimerkiksi välikaistat, puurivit tai kadunvarsipysäköinti oli- si mahdollista sovittaa yhteen valaistuksen kanssa paremmin, mikäli valaistussuunnittelija olisi mukana jo projektin alussa. Eurooppalaisen kilpailu- ja hankintalainsäädännön tuloksena eri suunnittelualojen prosessit etenevät eriytyneinä toisistaan. Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa maankäytön ja ra- kentamisen puitteita, joilla ei ole johdonmukaisesti liittymäkohtia näkyviin jäävän kuntatekniikan eri osien suunnitteluun. Arkkitehtien työsarka painottuu tonteille ja rakennuksiin. Ei ole yhtä tahoa joka tunnistaisi esimerkiksi katu- tai puistoalueen ja tontin suunnittelun sivuamiskohdat tai voisi oi- VALAISTUS vuoropuhelua parannettava valaistukseen kealla hetkellä havaita suunnittelun päällekkäisyydet tai puutteet. Tiukoissa aikatauluissa pysyäkseen ja keskittyessään kukin omaan suunnittelualaansa joutuvat hyvää tarkoittavat ammattilaiset usein toteamaan hämmentäviä puutteita toteutuneessa lopputuloksessa. Valaistuksen tarveselvitys tukee kokonaisnäkemystä Kaavoitusvaiheessa annetaan katujen mitoituksen lähtökohdat. Valaistuksen tarvitsema tila tulisi osoittaa tässä vaiheessa, jot- ta erilaiset korttelialueet, liikenteen alue ja kaupunkikuva jäsentyisivät johdonmukaisesti pimeään aikaan valaistuksen avulla. Näistä lähtökohdista käsin on helppo ymmärtää, miksi kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys on merkittävä asiakirja kokonaisuuden kannalta. Siinä määritellään koko kaupungin ulkovalaistuksen tavoitetila noin 20–30 vuoden päähän. Tarveselvitys toimii merkittävänä valaistustoimenpiteiden ohjelmoinnin ja päätöksenteon ohjauskeinona sekä myöhempien suunnitel- mien lähtökohtana. Tarveselvityksessä tarkastellaan koko kaupunkia. Valaistuksen avulla on mahdollista vaikuttaa asukkaiden ja kaupunkilaisten kokemukseen arkiympäristön visuaalisesta laadusta. Turvallisuuden tunnetta ja ympäristön viihtyisyyttä voidaan parantaa laadukkaalla ja hyvin suunnitellulla valaistuksella. Tarveselvityksessä esitetään periaatteet liikennealueiden, näkymien ja maiseman valaistuksesta sekä yöllisen kaupunkikuvan kehittämisestä. Siinä määri- tellään valaistuksen periaatteet, joiden avulla vahvistetaan ja luodaan eri alueiden ja paikkojen tunnistettavuutta ja identiteettiä. Erilaisten alueiden rajakohtien valaistuksen on oltava johdonmukainen ja ohjattava liikkujaa löytämään reittinsä. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteiden lisäksi tarveselvityksessä määritellään valaistusteknilliset tavoitteet. Kaduille esitetään valaistusluokkatavoitteet, joilla tuetaan katuverkon hierarkiaa. Määrittelyssä otetaan huomioon eri liikennemuotojen tarKuntatekniikka 8/2013 11 Arkkitehtitoimisto Marjut Kauppinen Oy & Pöyry Finland Oy / Helsingin kaupunki Hakaniementorin ja sen lähialueen valaistusta kehitetään kaupunkisuunnittelun tavoitteiden kanssa rinnakkain valaistuskonseptin avulla. Hakaniemen muutokset alkoivat keväällä 2013 metron maanalaisen lippuhallin korjauksilla. Korjaustöiden yhteydessä uusittiin osa alueen valaistuksesta. peet sekä eri alueiden ja katujaksojen liikenteelliset ratkaisut. Kaupungin energiansäästötavoitteet kirjataan ja esitetään valaistuksen ohjauksen periaatteet. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan ottamalla huomioon kaupunki- ja maisemakuvan visuaalinen laatu ja kaupunkirakenteen hierarkia. Tarveselvitys on yksi keino vaikuttaa ja parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta kaupunkisuunnitteluprosessissa. Tarveselvitystyön alussa kootaan kaupungin eri hallintokunnista asiantuntijat koolle työpajaan. Tilaisuudessa jaetaan tietoa 12 Kuntatekniikka 8/2013 valaistussuunnittelun prosessista, tarveselvityksen tavoitteista ja tarkoituksesta sekä keskustellaan näkemyksistä yölliseen kaupunkikuvaan ja valaistuksen tavoitetilaan liittyen. Työpaja lisää eri alojen asiantuntijoiden ymmärrystä valaistuksesta ja helpottaa keskustelun jatkamista myöhemmin asian ja termien tullessa tutuiksi. Jyväskylä kirjasi valaistuksen tavoitteet Jyväskylään laadittu Ulkovalaistuksen periaatteet -raportti liitekarttoineen määrittelee yhteiset pelisäännöt valaistuksen suunnittelulle, rakentamiselle, saneeraamiselle ja ohjaamiselle. Koko kaupungin alueelle eri alueittain on kirjattu tavoiteltavat valaistuksen laatuluokat sekä tavoitteet valaistusluokille, valaistustavoille ja valolajeille alueittain. Työssä koettiin tärkeäksi eri osapuolten ymmärrys koko suunnitteluprosessista ja eriasteisista suunnitelmista. Ulkovalaistuksen periaatteet -raporttiin kirjattiin, mitä julkisten ulkotilojen valaistuksen määrittelyjä ja päätöksiä tarvitaan missäkin kohtaa maankäytön- ja katusuunnittelun eri vaiheissa. Jatkossa valaistussuunnittelu tehostuu, kun määritellään oikeat asiat oikeaan aikaan. Valaistuksen kaupunkikuvatavoitteita esittävän kartan lähtökohtana toimi yleiskaavaraami. Siinä Jyväskylä on jaettu kol- meen kehään: olemassa oleva kaupunkirakenteen kehä, laajenevan kaupunkirakenteen kehä ja maaseutuelinkeinojen kehä. Helsingin valaistuksen tarveselvitys valmistumassa Helsingin kaupungin ulkovalaistuksen tarveselvitys valmistuu vuoden 2014 alussa. Helsinki voidaan jakaa eri aluetyyppeihin, jotka ovat liikekeskusta, kantakaupunki, alue- ja palvelukeskukset, asuinalueet, historialliset alueet, puistot ja luonnonmukaiset alueet sekä projektialueet. Tarveselvityksessä asetetaan valaistuksen tavoitteet alueittain. Myös eri alueiden sisällä valaistuksen periaatteet ja valaistustavat voivat erota toisistaan. VALAISTUS Marjut Kauppinen Kilpailu tuotti tulosta Kruunuvuorenrannassa Entisestä Helsingin Laajasalon öljysatamasta rakennetaan noin 11 000 asukkaan uusi merellinen kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Pimeä lähiympäristö, kallioinen luonto ja keskustaa ja Suomenlinnaa kohti avautuva tulevaisuuden kaupunkitilojen sarja on erinomainen pohja taiteellisesti painottuvan ulkovalaistuksen toteuttamiselle. Helsingin kaupunki järjesti Kruunuvuorenrannan valaistuksen suunnittelusta kansainvälisen kutsukilpailun. Kilpailuryhmissä tuli olla valaistuksen osaajien lisäksi arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja taiteen ammattilaisia. Uusissa kaupunkitiloissa valaistus haluttiin liittää kiinteäksi osaksi ympäristön ratkaisuja ja rakennusten arkkitehtuuria. Kadut, aukiot, puistot ja rantaalueet ehdotettiin käsiteltäviksi yhdessä tonttipihojen ja rakennusten arkkitehtuurin kanssa, jolloin valaistuksen omistusrajat eivät rajoittaisi lopputulosta. Kruunuvuorenrannan valaistuksen yleissuunnitelman laativat Speirs & Major (valaistussuunnit- Hakaniemi – vanhan kantakaupungin itäinen keskus Speirs & Major + West 8 / Helsingin kaupunki Helsingissä valaistusluokkien määrittelyyn vaikuttavat katujen toiminnallisen luokituksen tavoitetila, liikennemäärät, raitiovaunureitit ja muu joukkoliikenne, talvikunnossapitohierarkia sekä kevyen liikenteen pääreitistö. Valaistusluokista puhuttaessa on muistettava, että ne määrittelevät vain valon määrän, tasaisuuden ja häikäisyn vaatimukset. Valaistustavat määritellään erikseen. Niillä kuvataan kalusteiden mittakaava, pylväs- vai ripustusvalaistus ja muut kalusteisiin liittyvät periaatteelliset asiat. Valolajilla kuvataan valonvärin ja värintoiston ominaisuuksia. Tarveselvityksessä määritellään alueet, joille tulee laatia tarveselvitystä tarkempi erillinen valaistuksen yleissuunnitelma. Tällaisia alueita ovat muun muassa Pasila ja Hakaniemi sekä uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuten Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Kruunuvuorenrannan keskeisin alue on Haakoninlahti ja sen rantalaiturit. Ranta-alueelle toteutetaan toiminnallisen valaistuksen lisäksi valotaidetta. Ulkovalaistuksen tarveselvitys on väline ohjata kaupungin valaistusta tasapainoisempaan ja korkealaatuisempaan suuntaan. telu, Lontoo) ja West 8 (kaupunkiympäristö, Rotterdam) kilpailussa voittaneen työnsä pohjalta. Valaistuksen yleissuunnitelma toteutuu vähitellen niin yleisille alueille kuin tonteillekin. Valotaiteella on Kruunuvuorenrannassa erityinen rooli. Tonttien rakentajia velvoittaa niin sanottu prosenttitaideperiaate, jonka tarkoituksena on suunnata yksi prosentti rakentamiskustannuksista valotaiteen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kruunuvuorenrannassa kaupunki on palkannut tonttien suunnittelijoiden ja rakennutta- jien tueksi valotaiteen koordinaattorin. Koordinaattorin tehtävänä on tarvittaessa auttaa tonttien suunnittelijoita löytämään sopivia valotaiteen tekijöitä ja informoida eri osapuolia niin valotaiteen tavoitteista kuin tonttien ja yleisten alueiden valaistuksen kohtaamispisteistäkin. Valotaidetta toteutetaan prosenttiperiaatteella myös yleisille alueille. Osana valaistua maisemaa käytetään alueen vanhoista satamatoiminnoista kertovia elementtejä, kuten paikoillaan säilytettäviä satamalaitteita ja purettujen öljysiilojen pohjarakenteita. Vanhojen kaupunginosien korjaus- ja kehittämistoimenpiteet tuntuvat jäävän Helsingin uusien asuinalueiden rakentamisen jalkoihin. Uudistustarve olemassa olevilla alueilla käynnistyy esimerkiksi metron maanalaisen lippuhallin vesieristeiden korjaamisen ja maanpäällisten rakenteiden uusimisen yhteydessä kuten Helsingin Hakaniemessä. Yhteiskäyttöpylväiden ajojohtimet ja valaisimet oli purettava ja suunniteltava myös valaistuksen uusiminen. Hakaniemessä todettiin laajempi tarve kehittää valaistusratkaisuja – nykyisen noin 50 vuotta palvelleen valaistuksen todettiin olevan sekä teknisesti että visuaalisesti tiensä päässä. Hakaniemellä ja erityisesti torilla on pitkä historia kauppapaikkana ja liikenteen solmukohtana. Tori ja kauppahalli ovat edelleen hyvin suosittuja ostospaikkoja. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä on laajennettu ja liitetty sujuvammin keskustan suunnan väyliin. Liikennevälineestä toiseen vaihtavia jalankulkijoita on runsaasti niin päivä- kuin yöaikaankin. Uuden valaistuksen tavoitteeksi on asetettu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkureittien korostaminen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Hakaniemen alue on ensimmäisiä laajahkoja pääosin led-tekniikalla toteutettavia kaupunkivalaistuksia Helsingissä. Valaistusluokkien osalta Hakaniemen tori ja sen lähialue liittyvät suurempaan kokonaisuuteen, sillä alueen lävistää kaksi merkittävää sisääntulokatua Hämeentie ja Hakaniemenranta. Valaistustapojen valinnalla puolestaan tavoitellaan monien kaupunkilaisten arvokkaina pitämien ominaispiirteiden kuten rantapuistojen, Hakaniementorin ja sen vieressä olevan muotopuiston viihtyisyyttä, turvallisuutta ja kauneutta. O Kuntatekniikka 8/2013 13 Bretagnen pääkaupunki modernisoi joukkoliiken Brest rakensi raitiotien ja Brestin keskustan Siam-katu on varattu joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle, mutta risteävä autoliikenne on ajoittain vilkasta. Brestin kaupunkiin valmistui kesällä 2012 uutta raitiotietä runsaat 14 kilometriä, ja parhaillaan suunnitellaan köysiradan rakentamista kaupungin keskustan kupeeseen. Ranskan laivaston mahtitukikohta on leimannut kaupunkia ja tuonut työtä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Nyt elinvoimaa haetaan kiinteistökehityksellä ja kuntatekniikan investoinneilla. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale OONoin 200 000 asukkaan Brest Bretagnen niemimaan lounaiskolkassa Ranskassa muodostuu kahdeksasta kunnasta. Kaupunkiseudulla asuu yhteensä 400 000 ihmistä 89 kunnan alueella. Elantoa asukkaille on vuosikymmenet tuonut lähinnä julkinen sektori, erityisesti Rans14 Kuntatekniikka 8/2013 kan laivaston suuri tukikohta sekä useat alueelliset virastot. Niin laivaston kuin muidenkin valtion työpaikkojen kaupungille tuomat verotulot ovat kuitenkin olleet vaatimattomia, ja kaupungin talous on heikentynyt. Nyt laivastotukikohdan työllistävä vaikutus on vähentynyt olennaisesti, ja laivasto on myös luopunut huomattavista maaalueista aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa. Kaupungin syliin päätyneet, runsaasti vanhaa epäkuranttia rakennuskantaa sisältävät kiinteistöt vaativat suuria investointeja, mikäli niitä aiotaan tulevaisuudessa hyödyntää. Niihin sisältyy kuitenkin myös uuden liiketoi- minnan ja elinvoiman mahdollisuus. Tärkeä osa alueiden uudistamista on joukkoliikenteen kehittäminen. Raitiotie toi joukkoliikenteen uuteen aikaan Puolitoista vuotta sitten Brestiin valmistuneen raitiotien myötä neljännes kaupungin asukkaista YHDYSKUNTA nettään suunnittelee köysirataa asuu nyt alle puolen kilometrin päässä raitiotiestä. Työpaikoista vastaavalla etäisyydellä on lähes 40 prosenttia. Raitiovaunupysäkkejä on yhteensä 28, ja enimmillään liikenteessä on 18 vaunua. Hanke kalustoineen maksoi yhteensä 390 miljoonaa euroa, josta varsinaisten raitiotien rakennustöiden osuus oli parisataa miljoonaa. Varikko maksoi 25 miljoonaa, varusteet ja laitteet 22 miljoonaa sekä vaunukalusto runsaat 42 miljoonaa euroa. – Hankkeen toteutusta varten nostettiin erityistä kaupungin alueensa yrityksiltä perimää liikenneveroa 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Kyseessä on yksi kaupungin historian suurimmista investoinneista, suuren jalkapallostadionin luokkaa. Brest päätti olla rakentamatta stadionia, kaupungin liikenne- ja logistiikkajohtaja Antoine Stouff kertoo. Veronkorotuksella rahoitettiin noin viidennes hankkees- Penfeld-joen ylittävä Pont de Recouvrance -silta. Trolleybussilinjat ylittivät sillan vuoteen 1970 saakka, jolloin trollikat katosivat Brestin kaupunkikuvasta. Toissa kesänä sillalle ilmestyivät raitiovaunut. ta. Julkista tukea valtiolta, maakunnalta ja EU:lta yhteensä saatiin jokseenkin saman verran, ja kaupunki otti hanketta varten lainaa lähes 210 miljoonaa. Raitiotien käyttöönotto lisäsi joukkoliikenteen lipputuloja 30 prosenttia, aikuisten lippujen osalta jo- pa 50 prosenttia. Näillä saadaan aiempaa paremmin katetuksi lisääntyneen liikenteen käyttökustannuksia. – Tällä hetkellä lipputuloilla katetaan noin neljännes kustannuksista, mutta osuus kasvaa koko ajan, Stouff vakuuttaa. Brestin työmatkoista kaksi kolmannesta tehdään yksityisautoilla ja toistaiseksi vain yksi prosentti polkupyörillä. 62 prosenttia kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä tulee pendelöijien autoista. Pyöräilyn edistämiseen paneudutaan nyt liikennejärjestelyillä kuten nopeusrajoitusten alentamisella, jalankulkualueilla ja pyöräkaistoilla. Yksityisautoilun vähentäminen on keskeisessä osassa keväällä 2013 hyväksytyssä Brestin liikenteen yleissuunnitelmassa (Strategic Urban Mobility Plan), jossa on kuvattu 15 toimenpidettä kohti kestävää kaupunkiliikennettä. Köysirata tuo Capucinsin osaksi ydinkeskustaa Aivan nykyisen keskustan tuntumassa sijaitseva Capucinsin alue luovutettiin Ranskan vallankumouksen jälkeen sen laivastolle. Alueelle perustettiin suuri kuivatelakka laivojen osien raken- CIVITAS-verkosto kehittää kestävää joukkoliikennettä OEuroopan komission vuonna 2000 käynnistämän CIVITASaloitteen tavoitteena on tukea eurooppalaisia kaupunkeja kunnianhimoisten ja innovatiivisten kaupunkiliikennettä edistävien toimien toteuttamisessa ja testaamisessa. Verkoston jäseninä on lähes 220 kaupunkia. Syystä tai toisesta suomalaiskaupungit loistavat poissaolollaan: ainoastaan Lahti ja Tampere ovat verkoston jäseniä. CIVITAS-Forumissa Brestissä lokakuussa suomalaisedustusta oli vain Turusta. 69:ssä pilottikaupungissa on testattu noin 700 eri toimenpidettä kestävän kaupunkiliikenteen edistämiseksi. Hankkeet ovat saaneet EU:n rahoitusta yli 200 miljoonaa euroa. OVaihtoehtoiset polttoaineet, energiatehokkuus (Tallinna) OVähäpäästöinen bussikalusto (Toulouse) OCar-sharing -ohjelma (Bremen) OInnovatiiviset telemaattiset järjestelmät (Zagreb) OTavarajakelun uudet konseptit (Utrecht) Esimerkkejä CIVITAS-verkoston pilottihankkeista ovat muun muassa: OHybridibussit (Aachen) OPolkupyörävuokraus (Malaga) OTiiviiden työpaikka-alueiden liikennejärjestelyt (Tel Aviv–Jaffa) OSähköautojen car-sharing (Koprivnica) Meneillään oleva ohjelmakausi CIVITAS Plus II kestää vuoteen 2016, ja verkostoon on mahdollista liittyä mukaan. Tällä hetkellä CIVITAS Plus II -ohjelmassa toteutetaan kahta hanketta kahdeksan kaupungin voimin. Euroopan unioni rahoittaa hankkeita yhteensä 21 miljoonalla eurolla. Eurooppalaisen CIVITAS-verkoston alla toimii alueellisia ja kansallisia, yhtenäisten kielialueiden kaupunkien muodostamia CIVINET-verkostoja. Niissä vaihdetaan tietoja ja kokemuksia sekä vaikutetaan kansalliseen ja eurooppalaiseen liikennepolitiikkaan, lainsäädäntöön ja liikenteen rahoituksen. Kansallisia tai alueellisia CIVITAS-verkostoja on toistaiseksi Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa, Sloveniassa ja Kroatiassa sekä Hollannissa. CIVITAS-verkostossa toimii myös 10 kaupunkiliikenteen kehittämisen eri aihealueisiin keskittyvää temaattista ryhmää. Lisätietoa: www.civitas.eu Kuntatekniikka 8/2013 15 Pyöräilijälle Brest on toistaiseksi haasteellinen liikenneympäristö, ja pyöräilyn kulkumuoto-osuus työmatkoista onkin vain yksi prosentti. Penfeld-joen ylittävän Capucinsin köysiradan länsipuolen asema tulee kuvan vasemmassa laidassa ylhäällä näkyvään rakennukseen. Itäpuolella olevan taan kuva oikeassa laidassa näkyvän nosturin takana olevaan seinämään. Pyloni sijoitetaan joen itärannan laiturialueelle. Sähköinen liikenne esillä Brestin CIVITAS-Forumissa OSähkökäyttöinen joukkoliikenne vahvistaa asemaansa eurooppalaisissa kaupungeissa. Aihetta käsittelivät lokakuun alussa Brestissä järjestetyn CIVITAS-Forumin sähköisen liikenteen jaksossa saksalaiset ja puolalaiset alan asiantuntijat. Thomas Meissner Berlin Agency for Electromobility eMO:sta kertoi Berlin-Brandenburgin alueen tavoittelevan asemaa Euroopan sähköisen liikenteen johtavana kaupunkina. – Kaupungissa on laadittu sähköliikenteen strategia 15 vuodeksi. Tärkeintä olisi saada taajamien jakeluliikenne sähköautoilla toimivaksi. Se on tärkeämpää 16 Kuntatekniikka 8/2013 kuin matkustajaliikenne, Meissner painottaa. Hän sanoo sähköliikenteen olevan yksi vaihtoehto, mutta se sisältää epävarmuustekijöitä. Kriittinen sähköajoneuvojen lukumäärä tarvitaan, jotta tekniikka yleistyy. Perinteinen kaapelilataus ei ole lopullinen toimiva ratkaisu. Ajoneuvokaluston tulisi olla muunnettavissa eri voimalähteillä käytettäväksi. Myös päästöjen laskenta vaatii Meissnerin mielestä vielä laajempaa tarkastelua. Berliinissä on käynnissä kolmivuotinen kampanja sähköajoneuvojen lisäämiseksi. Eräänä ta- voitteena on saada Berliiniin yksi sähkökalustolla operoitava bussilinja (18 autoa). – Sähköautot ovat lupaava vaihtoehto, mutta ei hallitseva teema Berliinin liikennepolitiikassa, vaan yksi vaihtoehto muiden joukossa, Thomas Meissner sanoo. Trolleybussin paluu Marcin Wolek Gdanskin yliopistosta Puolasta kertoi viimeaikaisesta trolleybussien kehitystyöstä. Trolleybussit ovat tehneet uutta tulemistaan muutamissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Eu- roopan johtavia trolleybussimaita ovat tällä hetkellä Italia, Puola ja Sveitsi. – Puolan Gdyniassa pohdittiin vuonna 2001 vanhoista trolleybusseista luopumista, mutta päätettiinkin lähteä kehittämään kalustoa. Perinteisiä dieselbusseja muunnettiin trolleybusseiksi, jotta kalustomuutos nopeutui, Wolek kertoo. Nyt kaksi kolmannesta asukkaista on trolleybussireittien piirissä, ja niillä tehdään 30 prosenttia kaikista kaupungin julkisen liikenteen matkoista. Ne eivät kilpaile tavanomaisten bussien kanssa. YHDYSKUNTA Brestin kaupungin liikenneja logistiikkajohtaja Antoine Stouff iloitsee siitä, että raitiotien käyttöönoton myötä kaupungin saamat tulot aikuisten joukkoliikennelipuista ovat nousseet 50 prosenttia. keskustan asema rakennetaan puoles- Kaluston akkujen tekniikkaa on parannettu. Meneillään olevassa hankkeessa tavoitteena on osittainen vapautuminen ajolankaverkosta niin, että voidaan ajaa maastosta, kelistä ja matkustajamäärästä riippuen 5–12 kilometriä ilman lankoja. – Teemme vuosittain käyttäjäkyselyn 2000 asukkaalle. Trolleybussista pidetään, koska se on meluton, ympäristöystävällinen ja uniikki, Wolek sanoo. Kuulijaa mietityttää puolalaisen hiilisähkön ympäristöystävällisyys. Bremenin kaupungin trolleybussikokemuksista kertoi Projektinjohtaja Gabrièle Kübler esitteli Capucinsin alueen kehittämishanketta CIVITAS-Forumin osallistujille. Michael Glotz. Hän painotti ajojohtimista vapautumista. Yhtenä keinona on raiteeseen rakennettava induktiolatausjärjestelmä, mutta Glotz arveli kadunpitäjien olevan kriittisiä näille ratkaisuille. Hybridikaluston osalta haasteena on puolestaan bussin uudelleenkytkentä ajolankaan akkuajon jälkeen. – Bremenissä on nyt ajettu enimmillään neljä kilometriä johdottomasti, Glotz sanoo. Trolleybusseja on tällä hetkellä käytössä 180:ssä ja raitiovaunuja 165:ssä eurooppalaisessa kaupungissa. Jalkakäytävät ovat Capucinsin alueella kapeita. tamista varten. Sen rakennukset sijaitsevat 25 metriä joen pinnan yläpuolella, mikä tekee alueelle liikkumisen haasteelliseksi. 16 hehtaarin alueelle ollaan nyt laajentamassa elävää kaupunkikeskustaa. Suunnitteilla on muun muassa runsaat 500 asuntoa, kirjasto, elokuvateatteri sekä tiloja luovan työn tekijöille. – Tavoitteena on myös tasapainottaa nyt enimmäkseen sosiaalisen asuntokannan hallitseman alueen asukasprofiilia, kertoo Brestin kaupungin projektijohtaja Gabrièle Kübler. Haasteena liikkuminen joen yli Laivaston alueet Capucinsissa siirtyivät kaupungin hallintaan kolmisen vuotta sitten. Alueen kehittäminen on käynnistetty, mutta haasteena on liikkuminen keskustan Siamista Penfeld-joen yli. Liikennejärjestelyjä ryhdyttiinkin selvittämään ripeästi vuonna 2011. Uuden sillan rakentamista harkittiin, mutta kaupunki päätyi lopulta köysiradan rakentamiseen. – Laivasto vaati mahdollisille uusille silloille 45 metrin alikulkukorkeutta. Osin tästä syystä päädyttiin köysiratavaihtoehtoon. Se osoittautui myös kustannuksiltaan edullisemmaksi sekä päästöiltään vähäisimmäksi, Antoine Stouff kertoo. Penfeld-joen ylittävän 400 metrin mittaisen köysiradan kustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa. Se toteutetaan yhdellä rannalle rakennettavalla pylonilla, jonka kohdalla köy- si on 60 metriä joen pinnan yläpuolella. Radalla kulkisi kolme kabiinia kumpaankin suuntaan, ja vuoroväli olisi 3–5 minuuttia. Kuljetuskapasiteetti on 1 200 henkilöä tunnissa kumpaankin suuntaan. Vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi arvioidaan vajaat 400 000 euroa, josta kolme neljännestä katettaisiin lipputuloilla. Köysirata osana joukkoliikennejärjestelmää Capucinsin köysiradan suunnittelusta ja rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailut erikseen, ja kaupunki rakennuttaa köysiradan osaksi omaa joukkoliikennejärjestelmäänsä, jossa kelpaavat samat liput kuin muissakin kaupungin joukkoliikennevälineissä. Capucins Cable Car on määrä ottaa käyttöön vuonna 2015. Köysiratoja on kaupunkiliikenteen käytössä 35:ssä kaupungissa. Euroopassa sellainen on alppikaupunkien lisäksi muun muassa Barcelonassa. Ranskassa köysiratoja on suunnitteilla Brestin lisäksi ainakin Pariisin esikaupungeissa sekä Toulousessa. Myös Grenobleen suunnitellaan lisää köysiratoja. Helsingin kaupunki selvitteli muutama vuosi sitten köysiradan rakentamista vaihtoehtona sittemmin suunnitellulle Kruunuvuorenselän ylittävälle sillalle. Nyt Göteborgissa suunnitellaan köysiradan rakentamista Götajoen yli Hagan ja Lindholmenin kaupunginosien välille. Hankkeen on tarkoitus valmistua kaupungin 400-vuotisjuhlavuonna 2021. O Kuntatekniikka 8/2013 17 Paikallisliikenneliiton mukaan bussikalustolta ei va Kaupunkien joukkoliikenteen tarjous Jotkut liikennöitsijät voivat ajautua konkurssiin, mutta murrosvaihe tuo markkinoille myös uusia yrityksiä, arvioi Paikallisliikenneliiton Pekka Aalto. TEKSTI Jorma Ylönen OO Paikallis- ja seutuliikenteen järjestäjiä edustava Paikallisliikenneliitto ei niele väitteitä, joiden mukaan paikallis- ja seutuliikenteen tarjouskilpailuissa olisi asetettu autokalustolle kohtuuttomia vaatimuksia, mikä tekisi liikenteestä kallista. – Väitteet eivät pidä paikkaansa. Ne ovat karkeaa liioittelua, sanoo Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto. Liiton jäseniä ovat joukkoliikennettä tilaavat suuret ja keskisuuret kaupungit sekä kaupunkiseudut. Joukkoliikenteen kilpailutus perustuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja sitä täydentävään joukkoliikennelakiin. Vuonna 2009 voimaan astuneissa säädöksissä on siirtymäaika. Valta- osa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi vuoden kesäkuun lopussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. – Mielestäni kaupungit ovat olleet pikemminkin varovaisia vaatimuksissaan, jotta muutos ei tulisi yrittäjille liian kalliiksi ja jotta ehdot eivät karsisi tarjouskilpailuihin osallistuvia yritysten joukkoa. Yritysten olemassa oleva kalusto on otettu huomioon, Pekka Aalto sanoo. – Se on tietysti mahdollista, että osa yrityksistä on lykännyt uusia hankintoja siirtymäkauden ajan ja ajanut loppuun vanhaa kalustoaan. Aivan elinkaarensa lopussa olevia linja-autoja ei tietenkään kaupunkiseutujen matkustajille haluta tarjota. Aallon mukaan bussikalusto uusiutuu ympäristöystävälliseksi vähitellen luonnostaan. – Uusissa busseissa ei ole tarjolla muita kuin vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Parempaa kalustoa, edullisemmat liput Liikenteen tarjouskilpailut ovat parhaillaan käynnissä. Ratkai- suun asti on päästy jo Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Joensuussa, ja tämän vuoden puolella päätöksensä tekevät muiden muassa Oulun, Kuopion ja Lahden kaupunkiseudut. – Tämän jälkeen valtaosa paikallis- ja seutuliikenteestä on kilpailutettu. Sitten tiedämme, miten yritysten väliset markkinaosuudet muuttuvat ja mikä tulee olemaan kustannustaso, Aalto sanoo. HSL-alue sekä Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikenne on ollut kilpailutettuna jo pitkään, joten niitä eivät ensi kesän muutokset koske. Toiminnanjohtaja Aallon mukaan mikään ei ensitietojen mukaan viittaa siihen, että kilpailutus johtaisi liikennöitsijäpuolella keskittymiseen ja pienten yritysten karsiutumiseen markkinoilta. – Kilpailutuksen ensimmäiset tulokset kertovat melkein päinvastaisesta, mutta on vielä ennenaikaista sanoa, kuinka lopulta käy. – Se on varmaa, että markkinoilla tapahtuu muutoksia. Varmasti jotkut yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, ja tuskin konkursseiltakaan vältytään. Toisaalta markkinoille tulee uusia yrityksiä, Aalto sanoo. Aalto pitää joka tapauksessa varmana sitä, että joukkoliikenteen kilpailutus johtaa asiakkaiden kannalta hyvään lopputulokseen. – Hyvin todennäköisesti paikallis- ja seutuliikenteessä matkustetaan jatkossa paremmalla kalustolla, edullisilla matkalipuilla ja hieman alemmilla yhteiskunnan kustannuksilla. Lappeenranta tyytyväinen Lappeenranta kilpailutti kaupunkiliikenteensä ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Lappeenranta allekirjoitti sopimuksen kilpailutuksen voittaneen Autolinjat Oy:n kanssa syyskuussa, ja kilpailutuksen mukainen liikenne alkaa toukokuun alussa. – Mielestäni voimme Lappeenrannan kokoisena kaupunkina olla tyytyväisiä lopputulokseen, vaikka loppuvaiheessa mukana oli vain kaksi tarjouksensa jättänyttä yritystä. Tarjousasiakirjoja pyydettiin paljon, mikä varmaan johtui siitä, että olimme ensimmäisenä kaupunkina liikkeellä, Lappeenrannan lii- JOULUKUUN ALKUUN MENNESSÄ RATKAISTUT TARJOUSKILPAILUT Lappeenranta OTarjouskilpailu kahdeksasta rei- tistä. OTarjouspyynnössä asetettiin lukuisia vaatimuksia autojen varusteluun, ikään ja päästöihin liittyen. Liikennöitsijä sitoutuu esimerkiksi hankkimaan vuosittain yhden uuden matalalattiaisen auton jokaista kalustoluetteloon merkittyä 15 linja-autoa kohden. OPaikallisliikenteessä ei saa ajaa 14 vuotta vanhemmalla kalustolla, eikä kaluston keski-ikä saa olla yli 8 vuotta. OLinja-autokaluston tulee täyt- 18 Kuntatekniikka 8/2013 tää vähintään Euro 3 -normin vaatimukset. OVaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken voittaja ratkaistiin hinnan perusteella. OTarjouksen jätti 3 yritystä: Autolinjat Oy, Nurmijärven linja Oy ja TLO Oy (vetäytyi ). OVoittajaksi selviytyi nykyisinkin kaupungin joukkoliikennettä hoitava Autolinjat Oy. OPaikalliset pienet yritykset jättäytyivät pois tarjouskilpailusta. Pienyrittäjille räätälöitiin mahdollisuus 1–3 auton kokonaisuuksiin ja myös kimppatarjoukseen, mutta tarjouksia ei saatu. tarjous oli 40 prosenttia korkeampi kuin voittajalla. OSopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. OKallein Jyväskylä OTarjouskilpailu koski 77 linja-auton liikennettä 37 linjalla viidessä kohteessa. OTarjouspyynnössä kalustolle asetettuja vaatimuksia olivat muun muassa matalalattia-autot (low entry, joissa vähintään auton etuja keskioven välinen osuus on matalalattiaista), keski-ikä enintään 8 vuotta ja yksittäisen auton maksimi-ikä 15 vuotta, lastenvaunupaikkoja vähintään 2 ja uusissa teliautoissa vähintään 3, uusissa autoissa myös yksi paikka pyörätuolivarustuksella ja keskiovella pyörätuoliramppi, käytettyjen autojen ympäristövaatimus EURO 3 ja uusien EURO 6 -luokka, alkolukko. OKaikki tarjoajaa ja tarjousta koskevat ja vaatimukset täyttäneet tarjoajat pääsivät hintavertailuun. OValinta ja päätös tehtiin hintavertailun pohjalta. OTarjouksen jätti viisi yritystä: Tilausliikenne SP Lehtonen Oy, Poh- YHDYSKUNTA adita liikaa kilpailuissa ratkaisuvaiheet Valtaosa nykyisistä liikennöintisopimuksista lakkaa ensi kesäkuussa. Liikennöitsijöiden mukaan kilpailutuksissa esitettyjen vaatimusten takia jopa tuhansia busseja uhkaa jäädä vaille käyttöä. jolan matka Oy, Onnibus Oy, Jyväskylän Liikenne Oy ja Veolia Transport West Oy. OOnnibus voitti kilpailussa neljän kohteen eli 74 bussin liikennöinnin. ONykyinen liikennöitsijä Jyväskylän Liikenne Oy voitti kolmen auton liikennöinnin. OOnnibusin tarjous neljän kohteen liikennöinnistä oli 13,7 miljoonaa euroa vuodessa. OSopimuskauden ja mahdollisten optiokausien yhteenlaskettu arvo on noin 117 miljoonaa euroa. OJatkossa koko liikennettä ei kil- pailuteta enää kerralla, vaan siirrytään kohti rullaavaa kilpailutusta, jossa eri kohteita tai niiden muunnelmia kilpailutetaan 1–2 vuoden välein ensimmäisten sopimuskausien ja mahdollisten optiokausien jälkeen. OPäätöksestä on tehty oikaisuvaatimus ja valitus markkinaoikeuteen. Joensuu OEnsimmäisessä kilpailutusosiossa oli mukana paikallisliikenne, jonka osalta linjastot muuttuivat, ja osa nykyisistä paikallisliikenteen linjoista on mukana seutuliikenteen kil- pailutuksessa. OPaikallisliikenteen kilpailutuksessa oli mukana 6 linjaa, joita hoidetaan 13 autolla. OKalustovaatimusten periaatteet sovittiin yhdessä kahdeksan muun keskisuuren kaupungin kanssa, mutta osa vaatimuksista päätettiin kuitenkin kaupunkikohtaisesti. OPäästöjen osalta linja-autojen tulee täyttää vähintään EURO 2 -vaatimukset, linja-autokaluston linjakilometreillä painotettu keski-ikä ei sopimuskautena saa olla yli 11 vuotta ja yksittäinen linja-auto ei saa olla 19 vuotta vanhempi. kenneinsinööri Birgitta Nakari kertoo. Nakari uskoo, että paikallisliikenteen uusi työnjako on asiakkaiden kannalta hyvä ratkaisu. – Kun kehitämme lipputarjontaa monipuoliseksi, joukkoliikenteestä tulee yhä houkuttelevampi vaihtoehto muun muassa työmatkaliikenteeseen. Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteen hankintaprosessi palkittiin vuoden joukkoliikennetekona syyskuun lopulla Tampereella järjestetyillä Paikallisliikennepäivillä. Lappeenrannassa paikallisliikenteen kilpailutus toteutettiin bruttomallilla, mikä tarkoittaa että kaupunki saa lipputulot ja liikennöitsijä kaupungilta liikennöintikorvauksen. Hankintaprosessin valmistelu aloitettiin Lappeenrannassa jo vuonna 2010 laatimalla kaupunkiin joukkoliikennepoliittinen ohjelma. Ohjelma ohjaa joukkoliikenteen kehittämistä aina vuoteen 2020 saakka. Ohjelma laadittiin yhteistyössä kaupungin hallintokuntien, linja-autoliiton ja erilaisten matkustajaryhmien kuten opiskelijoiden kanssa. O OKalustovaatimukset täyttäneiden tarjousten kesken valintaperusteena oli halvin hinta. OTarjouksen jättivät paikallisliikenteen osalta Linja-Karjala Oy, Onnibus Oy, Pohjolan Matka ja SavoKarjalan Linja Oy. OPaikallisliikenteen liikennöitsijäksi valittiin Savo-Karjalan Linja Oy. OHankinnan arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. OSeutuliikenteen osalta tarjouskilpailun ratkaisua käsiteltiin joukkoliikennejaoston kokouksessa 12.12. Kuntatekniikka 8/2013 19 Oulu haki oppia eurooppalaisesta yhteistyöstä Arkkitehdit m3 Oy Ranta-Toppilan entinen Ranta-Toppila, ilmakuvaupotus. Oulun kaupunki haki merellisen Ranta-Toppilan alueen kehittämiseen ideoita eurooppalaisesta B-Team -yhteistyöhankkeesta. Vanhojen teollisuusalueiden kehittäminen vetovoimaisiksi kohteiksi on esillä useissa kaupungeissa. MJere Klami Kaavoitusarkkitehti Oulun kaupunki OOOulun Ranta-Toppilaan enti- sen sahan alueelle suunnitellaan ympäröivää Toppilaa täydentävä kokonaisuus, joka tukeutuu salmen rantaan. Alue sijaitsee Toppilansalmen suulla noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta luoteeseen. Keskeinen osa alueesta on toi20 Kuntatekniikka 8/2013 minut Toppilan sahan ja sittemmin Toppila Oy:n käytössä lähinnä puutavaran varastointialueena 1940-luvun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen alue on metsittynyt ja jäänyt vajaalle käytölle. Ranta-Toppila on Toppilan alueen viimeinen maankäytön suunnittelun alue sekä viimeinen keskustan ympäristön muutosvyöhykkeen kehitysalue. Hanke yhdistää Meri-Toppi- lan Toppilansalmeen kohti merta. Merellisyys painottuukin alueen suunnittelussa. Rantavyöhykkeelle on suunniteltu merikeskus, joka voi tarjota muun muassa veneilyyn, virkistykseen ja matkailuun liittyviä toimintoja ja palveluita. Merikeskuksen ensimmäisiksi toiminnoiksi on tulossa kesäteatteri sekä rockklubi, joita varten on tehty suunnitteluvaraus. Rantaan on tulossa myös vesiliikuntakeskus ja pienvenesatama, joille on niin ikään tehty suunnitteluvaraukset. Kaupunki kunnostaa laiturirakenteet pitkäkestoisella hankkeella. Ranta-Toppilan kohdalle luodaan mahdollisuus risteilyalusten ja suurtenkin alusten kiinnittymiselle laituriin. Ranta-Toppilaan rakennetaan myös asuntoalue, jonka esi- YHDYSKUNTA teollisuusalue uudistuu kuvana on Pohjanlahden vanhojen rannikkokaupunkien tunnelma ja miljöö. Asuntoalueen kokonaiskerrosala on noin 33 000 kerrosneliömetriä. Alueelle voi sijoittua noin 415 asuntoa ja noin 1 000 asukasta. Pienimittakaavainen toteutustapa tasapainottaa ja monipuolistaa hyvällä tavalla nykyistä aluekokonaisuutta. Yhdyskuntalautakunta päätti 19.11.2013 asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville, ja asemakaavan on tarkoitus tulla voimaan 2014 keväällä. Asuntorakentaminen käynnistynee kesällä 2016. vottelukunta. Se kokosi yhteen alueen toimijat: kaupungin lisäksi muun muassa yliopiston, pursiseuroja, telakkasäätiöitä ja yrittäjiä. Puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja. Neuvottelukunta on järjestänyt merellisiä seminaareja, tutustumismatkan Kotkan puuvenekeskukseen ja merimuseoon sekä muodostanut työryhmiä, jotka osallistuivat Ranta-Toppilan suunnittelun eri osa-alueisiin. Niistä saatiin merikeskukseen, merellisiin tapahtumiin ja vesiliikuntaan asiantuntevaa kokemusta. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston ideoima tulevaisuustyöpaja järjestettiin B-Teamin asiantuntijaviikolla sekä lyhennettynä versiona myöhemmin asukastilaisuutena kohdealueella. Työpaja alkoi virtuaalisella kävelykierroksella, jossa suunnittelualuetta havainnoitiin videomateriaalin perusteella. Tulevaisuustyöpajassa ideoitiin aluetta eri roolien näkökulmasta, priorisoitiin niitä ja sijoitettiin ideat kartalle. Aiheesta laadittiin myös tutkimustyö. Merellinen neuvottelukunta ja tulevaisuustyöpaja Oulussa otettiin käyttöön uusi menettelytapa: merellinen neu- Jere Klami Muiden hankkeissa yhtäläisyyksiä ja opittavaa B-Team -hankkeessa oli mukana hyvin erikokoisia kaupunkeja ja eri vaiheissa olevia kohdealueita. Suunnittelutilanne vaihteli kaavoituksesta kehittämisstrategian luomiseen. Oulu oli kaupungeista selvästi pienin, mutta sai kiitosta aktiivisesta ja käytännönläheisestä otteestaan: hommat tulivat hoidetuksi suunnitelmallisesti ja ajallaan. Oulu myös otti partnereilta saadut suositukset vakavasti ja avasi suunnittelualueensa kaupunkilaisten tutustuttavaksi hankkeen alkuvaiheessa. Asiantuntijaviikoilta erityisesti mieleen jäivät vierailu 600 metrin syvyydessä puolalaisessa kivihiilikaivoksessa sekä Torinon yliopiston koelaboratorio, jossa testattiin pilaantuneen maaperän puhdistusta luonnonmukaisin menetelmin. Esimerkiksi auringonkukka poistaa metalleja maaperästä. Suomessa vastaavien menetelmien haasteena on talvi ja routa-aika, joka hidastaa puhdistumista. Mattia Biasioli Torinon yliopistosta esittelee maaperän puhdistamisen koelaboratoriota. Alue tilapäiseen käyttöön esittelykontin myötä B-Team -kumppaneiden suositusten innoittamina oululaiset päättivät avata tyhjillään olleen alueen kaupunkilaisille. Oli tärkeää saada asukkaat ja merellisyydestä kiinnostuneet toimijat mukaan hankkeeseen. Kesällä 2011 tuotiin salmenrantaan kontti, jossa koottiin ja kehiteltiin oululaisten ideoita, aloitteita ja innovaatioita. Kontin tapahtumien järjestämisessä mukana oli yhteisö-, ympäristöja mediataidetta edistävä yhdistys Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry. Kontti pidettiin avoinna yleisölle kuukauden ajan. Tänä aikaKuntatekniikka 8/2013 21 Arkkitehdit m3 Oy Ranta-Toppila, näkymä rantaraitilta. Yhteistyö toi hyötyjä Hanke antoi oululaisille laajempaa näkemystä maankäytön suunnitteluun ja konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joista on jo saatu käytäntöön alueen avaaminen kaupunkilaisille, osallistava työpaja, neuvottelukunta sekä merikeskuksen ensiaskeleet. Ranta-Toppilan hanke sai 22 Kuntatekniikka 8/2013 Jere Klami na kontissa ja sen lähiympäristössä oli mahdollista tutustua alueen suunnitelmiin ja historiaan sekä osallistua tulevaisuustyöpajaan, jonka järjesti Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Työpaja liittyi KOLA-hankkeeseen (korjausneuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke), joka oli osa kaupungin Meri-Toppila – Rajakylä -lähiöhanketta 2008–2011. Ideoita suunnitteluun oli mahdollista jättää kontilla sekä myös kaavoituksen nettisivuilla. Ranta-Toppilan esittelykontin avajaiset elokuussa 2011. YHDYSKUNTA OOulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut osallistui 2010–2013 kansainväliseen EU:n Interreg IV C -ohjelman kehityshankkeeseen B-Team. Tavoitteena oli kehittää ja luoda EU-tasolla yhtenäisiä maankäytön ja kaavoituksen toimintamalleja uuteen käyttöön muuttuvilla entisillä teollisuus- ja logistiikka-alueilla (brownfield). Alueiden kaavoitukseen ja käyttöönottoon liittyy paljon haasteita, joihin yksittäisten alueiden ja kaupunkien on vaikea löytää toimivaa ja kohtuuhintaista ratkaisua. Uudelleenkäytöllä parannetaan ympäristöä sekä vähennetään ympäristön epäpuhtauksia ja terveyshaittoja. Oulun pilottikohde oli RantaToppila. Oulu päätyi mukaan hankkeeseen aiemmin Belfastiin tehdyn tutustumismatkan ansiosta. Sen kautta saatiin kutsu BTeam -hanketta valmistelevaan kick off -tilaisuuteen, josta kaikki alkoi. Jere Klami B-Team – Brownfield Policy Improvement Task Force Uutta käyttöä odottava teollisuusalue Vilnassa. Hankkeen läpiviennissä menetelminä olivat asiantuntijaviikot (Brownfield Days), tiedotusseminaarit (European Dissemination Events) ja partnerikaupunkien poliittiset lupaukset teollisuusalueiden uudelleenkäytöstä (Bronwfield Pledges). Kaupunkien lisäksi hankkeeseen osallistui tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Norjasta, Itävallasta, Italiasta, Puolasta ja Saksasta. Hankekaupunkien teemat OBelfast, Pohjois-Irlanti: tyhjilleen jääneiden alueiden aktivointi, sosiaalinen integraatio ODresden, Saksa: Leipziger Vorstadt – Neustädter Hafen; rautatie-, teollisuus- ja satama-alueen kehittäminen ODublin, Irlanti: Newmarket, historiallinen teollisuusalue keskus- tassa monipuoliseksi urbaaniksi kyläksi OHajdú-Biharin maakunta (pääkaupunki Debrecen), Unkari: entisen sotilaslentokentän (nykyään Schengen-lentokenttä) alueen kehittäminen ja liittyminen asuntoalueeseen ORuda Slaska, Puola: entisten kivihiilikaivosten ja raskaan teollisuuden alueiden kehittämisstrategia OSevilla, Espanja: interaktiivinen käsikirja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista tehdasrakennuksista, esim. Real Fábrica de Artillería, uudet käyttötarkoitukset OTorino, Italia: keskustan entisten tehdasalueiden kehittäminen ja maaperän puhdistaminen, koelaboratorio OVilna, Liettua: Park of Architecture, monikäyttökortteli keskustan UNESCO-maailmanperintöalueelle Lisätietoja: www.bteaminitiative.eu $%))%%$)'!%))*$ '*%()*#)%$ '!$$)!&*#&*() !().+.$ +'#)%#($ ,,,'*$%( *--$) -(-#-/($$%()"*&*#&*()##$*#'%() $')%!( #*!*)** '"($!.-))/!%)($ $)""$$')!(* +$!.())"- .' ()"#$ $!!'!$)$$%$ )%!(&*+$(-/))//$ ($ *%")%%$-!($!')() Kuntatekniikka 8/2013 23 Tulevaisuustyöpaja Oulussa kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. perintöön, aktiiviseen merikeskukseen, osallistavaan suunnitteluun, alueen toimintojen välisiin yhteyksiin sekä alueen tilapäiseen käyttöön. Oulun lupaus on kokonaisuudessaan luettavissa internet-osoitteessa http://www.ou- ka.fi/oulu/ranta-toppila/b-team. Lupauksen strategisessa tasossa määritellään jatkotoimenpiteet tuleville vuosille. Niissä korostetaan muun muassa kestävää kaupunkikehitystä, sosiaalista vastuuta ja osallistavaa suun- nittelua sekä esitetään seuraavia askeleita entisten teollisuusalueiden uudelleen käytöstä. Niihin kuuluu Pateniemen entinen saha-alue, jonka kaavasuunnittelu on käynnistynyt. O U ut uu s myös positiivista näkyvyyttä. Asiantuntijaviikoille ja seminaareihin osallistui parikymmentä asiantuntijaa ja päätöksentekijää, jotka oppivat uutta ja jakoivat tietoa organisaatioissaan. Hankkeeseen liittyvä kansainvälinen verkostoituminen on koettu merkittävänä. Oulu on osoittanut kiinnostuksensa olla mukana vastaavissa hankkeissa jatkossakin, ja B-Teamin kaupunkiverkosto on siihen hyvänä pohjana. Oulu allekirjoitti sopimuksen jatkoyhteistyöstä BTeam -verkoston kanssa. Teollisuusalueita kehitetään jatkossa Oulun lupauksen (Brownfield Pledge) pohjalta. Kaupunki laati hankkeen yhteydessä oman lupauksensa, joka on hyväksytty 2010 kaupunginhallituksessa ohjeellisena noudatettavaksi yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Lupauksen paikallinen taso kohdistuu B-Team -hankkeen pilottialueeseen, Ranta-Toppilaan. Siinä otetaan kantaa kulttuuri- Terttu Mikkola YHDYSKUNTA Yksi kone, monta työtä 640 Valintakone Made in Finland Avantin laaja ja monipuolinen mallivalikoima kiinteistönhoitoon - seitsemän mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty, mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 10.950 € alv 0%. www.avant.fi 24 Kuntatekniikka 8/2013 Uusi Avant 640 on tehokas ja nopea uutuus 600-sarjaan. Uutuus on varustettu voimakkailla kaksinopeus ajomoottoreilla. Huippunopeus on 22 km/h ja pienemmällä nopeusalueella työntövoima on 1400 kp! Pietarin diametri P ietarin kaupunkivaltio saa kohta näytille uuden ihmeen, tällä kertaa moottoritiealalta. Pari vuotta sitten aukesi kehätie, kun viimeinen tunneliosuus Kronstadtin ja Lomonosovin välillä valmistui. Heti perään syntyy nyt Läntinen nopea diametri eli lävistäjä, jonka etelä- ja pohjoisosat ovat jo valmiit. Pietarin kehätie KAD Pietarin uudet moottoritiet ovat alkaneet näkyä Suomenkin keskustelupalstoilla hienona kokemuksena, joten kerrotaan niistä vähän pitemmän kaavan mukaan. KAD, viralliselta nimeltään Koltsevaja avtomobilnaja doroga vokgrug g. Sankt Peterburga A118, on noin 140 kilometrin pituinen Pietarin kaupungin kiertävä kehätie. Kaistoja on kahdesta neljään kumpaankin suuntaan. Kehän rakentaminen aloitettiin vuonna 2001, ja ensimmäinen osa avattiin liikenteelle 2002. Kokonaan tie valmistui 2011, viimeisenä osuutena upotettu tunneli Kronstadtin ja Lomonosovin välille. Suomesta tullaan ensin diametrille, ja tylsä korpitaival rävähtää kirkkaasti valaistuksi kaarikäytäväksi. Sitten pääsee kehän pohjoisosuudelta oikealle patoa pitkin Kronstadtiin ja vasemmalle kiertämään koko Pietaria. Akateemikko Kurditov luonnostelee Läntistä nopeaa diametria 1995. Kuva Liikenne-lehden 1995:4 kannesta. ZSD-tie alkaa Pulkovan lentoasemalta etelässä, kulkee Vasiliin saaren rannan linjassa keskustan länsipuolella ja yhtyy pohjoisessa E-18 Skandinavia -tiehen. Sen kokonaispituudeksi tulee 46 km, ja kustannusarvio on noin 5,3 miljardia euroa. Tiestä on tulossa maksullinen tullitie. Ensimmäisen eteläpätkän pääsee jo ajamaan henkilöautolla 30 ruplalla eli alle eurolla. Keskiosakin rakenteille M Pekka Rytilä on Diametrin keskiosan rahoituksesta sovittiin lopulta 2012, kun Pietarin hallinto ja ZSD allekirjoittivat sopimuksen MSS-konsortion (Magistral Severnoi Stolitsy) ja pankkien kanssa. Vneshekonombank investoi 25 miljardia ruplaa, VTB ja Gazprombank 9,5 miljardia ruplaa, Eurooppalais-aasialainen pankki 10 miljardia ruplaa ja EBRD 8 miljardia ruplaa. 11,5 kilometrin mittaisen keskiosuuden kustannukset ovat noin 120 miljardia ruplaa eli 3 miljardia euroa vuosina 2012–2016. Se koostuu silloista ja tunneleista. Siltaurakan sai turkkilais-italialainen konsortio ICA. Venäjän Federaation presidentti Vladimir Putin pitää infrahankkeista ja tulee näillä näkymin jäämään historiaan merkittävänä tiemiehenä, kuten nimikin viittaa (put = tie). Hänellä on siinä suuri edeltäjä, USA:n moottoritieverkkojen isä Dwight D. Eisenhower. 75-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Nopea diametri ZSD Kehää lävistävän nopean diametrin toteutumismahdollisuudet näyttivät aluksi vähäisiltä, kun Pietarin kehätien rakentaminen alkoi. Toiseen jättihankkeeseen ei ollut mahdollisuuksia yhtä aikaa. Alustavaa suunnittelua jatkettiin kuitenkin sitkeästi. Diametria varten Pietarin kaupunki perusti osakeyhtiön ”Läntinen nopea diametri” (OAO Zapadnij skorostnoj diametr, lyh. ZSD), joka alkoi etsiä kansainvälistä rahoitusta tien rakentamiseksi vuonna 1998. Diametri ZSD lävistää Pietarin kehätien sen itäosan suuntaisena. Kuntatekniikka 8/2013 25 Kahdeksan numeroa vuodessa kuntatekniikkaa kannesta kanteen. Tilaushinnat vuonna 2014: kestotilaus 73 euroa vuosikerta 82 euroa Hintoihin lisätään voimassa oleva arvonlisävero. TILAUKSET: www.kuntatekniikka.fi, asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442 26 Kuntatekniikka 8/2013 Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI Stara, kaupunkitekniikan ylläpito PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 1251570, (09) 310 39943, 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen Jyrki Vättö TOIMIHENKILÖT Kokousmestari kävi joulukuun alussa Levillä tarkastamassa sikäläisen joulutorin. Lumityöt oli tehty mallikkaasti. YHDISTYKSEN TOIMIHENKILÖSTÖÖN OLENNAISIA MUUTOKSIA O Lokakuisen linjaseminaarin jälkeen SKTY:n hallituksella ei ole ollut kokousta, mutta toimihenkilöt kokoontuivat uuden toiminnanjohtajan kanssa palaveriin, jossa tarkennettiin muun muassa toimihenkilöiden tehtäviä. Toiminnanjohtaja Petri Koivula ottaa tehtäviä omalle työpöydälleen siten, että Oasmaan Kyöstin pesti rahastonhoitajana loppuu. Långströmin Danne puolestaan lopettelee kokonaan tehtäviään omasta pyynnöstään. Muut toimihenkilöt jatkavat tehtävissään, vaikka vastuita joka asioissa siirrettiinkin uudelle toiminnanjohtajalle. Alatypön Villen toiminnanjohtajuus vaihtuu pääsihteerin tehtäväksi, ja Keskisen Anna jatkaa yleispuuhanaisena vastaten osin vielä muun muassa julkaisuvaraston ylläpidosta. Allekirjoittanut jatkaa kokousmestarina ainakin vielä Oulun Kuntatekniikan päiviin asti. Kun toiminnanjohtajan rooli vahvistuu, niin toimihenkilöiden tarpeellisuut- ta ja mahdollisia tehtäviä tarkennetaan vielä uudestaan. Kaikki toimihenkilöt ovat kuitenkin lupautuneet avustamaan uutta toiminnanjohtajaa tarpeiden ja kokemuksiensa mukaan. Lokakuun puolella pidettiin Kuntatalolla pari mielenkiintoista tilaisuutta, joissa satuin olemaan läsnä. Ensimmäinen oli kymmenen suurimman kunnan katujen ylläpitäjien tapaaminen. Siellä pohdiskeltiin Kuntaliiton Marika Kämpin johdattelemana muun muassa ajankohtaisia infra-asioita valaistuksesta lainsäädäntöön sekä Rovaniemellä suoritettuja katujen kuntotarkastuksia. Toinen seminaari oli avoin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin kuntainfran rahoitusmalleja. ”Julkisen ja yksityisen yhteistyö kuntainfrassa” -nimisessä keskustelutilaisuudessa oli esillä mahdollisten PPP -mallien rahoitusten lainmukaisuus ja toteutusmahdollisuus. Esimerkkeinä esiteltiin muun muassa Tampereella käytetty allianssimalli, jolla toteutetaan junaradan pääl- le rakennettava ”Tampereen Kansi”. Marraskuun alussa oli Lahdessa myös SKTY:n ensimmäiset Syyspäivät, ja niistä saatu palaute on ollut positiivista. Hallitus kokoontui 11.12., ja siitä kerromme seuraavassa lehdessä. Seuraava hallituksen kokous pidetään 6.2.2014. Vuodenvaihteessa SKTY:n hallituksen kokoonpano taas hiukan muuttuu, kun erovuorossa olevat Granlund Oy:n Heikki Lonka, Vantaan Pekka Virkamäki ja Hyvinkään Jyrki Mattila jättävät hallitustyöskentelyn. Heidän tilallaan hallituksessa aloittavat kolmivuotiskautensa YIT Rakennus Oy:n yksikön johtaja Timo Paavilainen, Vantaan kaupungin kaupungininsinööri Henry Westlin ja Jyväskylän kaupungin kiinteistöinsinööri Juha Kantanen. Hyvää loppuvuotta! Vättö kokousmestari MJyrki Kuntatekniikka 8/2013 27 SKTY:n ensimmäisille Syyspäiville oli saapunut keynoteluennoitsijaksi Australian kuntatekniikan yhdistyksen toiminnanjohtaja Chris Champion (takana vas.). Päivän puheenjohtajana toimi Jorma Vaskelainen. Historian ensimmäisten syyspäivien satoa O Suomen kuntatekniikan yhdistyksen historian ensimmäiset syyspäivät pidettiin Lahdessa 4.–5. marraskuuta. Päivien aiheina olivat kuntatekniikan omaisuuden hallinta sekä tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla. Jälkimmäinen liittyi yhdistyksen tuoreeseen, samannimiseen julkaisuun ja sen jalkauttamiseen. Syyspäivät olivat strategian mukaisesti ensi askel kohti yhdistyk- sen jäsenilleen tarjoamia monipuolisempia palveluja ja verkostoitumista. Runsaan 50 osallistujan joukko koostui 12 kaupungin ja muutamien palvelutuottajien edustajista. Päivien tavoitteena oli määritellä yhteiset menettelytavat sekä rapistuvan kuntainfran hallitsemiseksi että kaivutöiden laadun parantamiseksi tulevaisuudessa. Erityisesti toisen päivän työpajatyöskentelyn pe- rusteella voidaan todeta, että alalla on olemassa yhtenäinen näkemys ainakin tarpeista ja erityisesti omaisuuden hallinnan suuntaviivoista. Omaisuuden hallintaan tarvitaan isännän otetta ja yhtenäinen rakenne. Mallia voitaneen ottaa tilaisuuden avainalustajana toimineen Australian yhdistyksen toiminnanjohtaja Chris Championin esitelmästä ja australialaisten uraauurtavasta työstä sekä valmiista aineistosta. Tästä kuulemme lähiaikoina lisää. Vaikka osallistujamäärä jäi toivottua pienemmäksi, tullaan Syyspäivät kuitenkin järjestämään myös ensi vuonna, ja tapahtumasta on tarkoitus tehdä jatkumo vuosittain vaihtuvilla teemoilla. Jäsenet voivatkin esittää yhdistyksen hallitukselle ehdotuksia tapahtuman teemoiksi. MJyrki Paavilainen Teemana Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät Kuntatekniikan päivät 2014 Oulu 5.–7.6.2014 Call for Papers Seminaarissa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina voivat olla muun muassa Minfraomaisuuden hallintaan liittyvät ratkaisut Myleis- ja hankesuunnitteluratkaisut Mrakentaminen Mylläpito Mkaikki Esitelmäehdotuksia voi lähettää 9.2.2014 mennessä osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fi otsikolla ”SKTY2014 esitelmäehdotus”. Myös ulkomaan opit ja havainnot ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa! Ehdotusten tulee sisältää lyhyt perusteluteksti (enintään 400 sanaa), esitelmän pitäjä nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyy- Melinkaariarvioinnit Mkehitys- ja toteutushankkeet muut ajankohtaiset kuntatekniikkaan liittyvät innovaatiot, haasteet tai ongelmanratkaisut. detään huhtikuussa 2014 artikkeli (enintään 5 sivua). Esitelmöitsijöiltä toivotaan sekä viihdyttävää että asiallista suullista esiintymistä aiheesta Kuntatekniikan päivillä. Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä seinään samasta asiasta? Tule ja kerro – kollegasi haluavat kuulla ja keskustella ajankohtaisista aiheista Kuntatekniikan päivillä. 28 Kuntatekniikka 8/2013 Islannin kuntatekniikka on erityisen laadukasta, kun ottaa huomioon olosuhteet ja käyttäjämäärät. Islannin kuntateknikot ovat luoneet kestävää ympäristöä fiksulla panostuksella. Kuva Reykjavikista. IFME levittämään kuntatekniikan hyviä käytänteitä OKansainvälisen kuntatekniikan järjestön IFME:n hallituksen ja Pohjoismaisen NKS-yhteistyön kokoukset pidettiin marraskuun alussa Reykjavikissa, joka oli kokouspaikkana uuden ja vanhan mantereen puolivälissä. Kokousvieraille Islannin kuntatekniikan yhdistys näytti maan parhaat puolet, ja herkuksi herkun päälle pääsimme tapaamaan Islannin presidentin hänen virka-asunnollaan. IFME:n hallituksen kokouksessa tavoitteena oli muun muassa päättää, pidetäänkö IFME:n perinteinen konferenssi joka toinen vai joka kolmas vuosi. Vedin hallitukselle tämän analyysityön, jonka tuloksena päätimme, että konferenssi pidetään joka kolmas vuosi, ja niiden välillä pidetään pieni, tiettyyn teemaan liittyvä seminaari. Seuraavan teemaseminaarin onkin tarkoitus olla omaisuudenhallintaan painottuva, ja se pidetään syksyllä 2014 todennäköisesti Brysselissä. Seuraava iso konferenssi pidetään 2015 Uudessa-Seelannissa. IFME:n jäsenmaihin saatiin lisävahvistusta, kun Islanti hyväksyttiin jäsenistöön. Islannin kuntatekniikan yhdistys on määrältään pieni (80 jäsentä, kun maassa on 350 000 asukasta). Islannin kuntatekniikan päivät pidettiin myös samaan aikaan, ja vieraina saimmekin huomata, että samat haasteet ovat sielläkin esillä. Erona muihin maihin havaitsin, että Islannissa haasteet ratkaistaan nopeasti ja laadukkaasti. Sikäläinen kuntatekniikka oli erityisen laadukasta, kun ottaa olosuhteet ja käyttäjämäärät huomioon. Islannin kuntateknikot ovat saaneet fiksulla panostuksella aikaan kestävää ympäristöä. IFME:ssä panostetaan nyt myös hyviin käytänteisiin. Suomi sai vetovastuun tehdä talvihoidon best practices -oppaan, jossa jokainen talvihoitoa harjoittava maa tekee oman selostuksensa parhaista käytänteistään. Muita parhaita käytänteitä esitteleviä oppaita tulevat olemaan muun muassa kaivutyöt ja niiden luvittaminen, maanalaiset rakenteet sekä valmiusasiat. Näiden työstämiseen tarvitsemme jäsenistön apua. Seuraavaksi tapaamme strategian toimenpiteiden merkeissä Skot- lannissa 8.–9.5.2014. Sinne Skotlannin yhdistys järjestää opintokierroksen, jossa tutustumme muun muassa Skotlannin liikennekeskukseen, alueen suurimman sillan sekä tulvasuojelurakenteiden rakentamiseen. Ohjelma tarkentuu vielä, mutta SKTY on suunnitellut järjestävänsä opintomatkan halukkaille. Tästä informoimme jäseniä lisää alkuvuodesta. Pohjoismaisen yhteistyön vetovastuu SKTY:lle Islannissa saimme myös sovittua Amerikan yhdistyksen kanssa tehtävästä yhteistyösopimuksesta. SKTY on lupautunut johtamaan sopimusneuvottelut Pohjoismaiden osalta. APWA:n kanssa tehtävä sopimus on merkittävä, sillä tiedonvaihto muun muassa parhaiden käytänteiden osalta ja mahdolliset tehtäväkierrot sovitaan helpommin, sekä lisäksi saamme suorat yhteydet APWA:n toimintaan. Pohjoismainen yhteistyö on lisääntymässä, minkä todistaa Islannissa pidetty pienempien kuntien kaavayhteistyön parantamiseen pe- rustetun työryhmän työpaja. Työryhmä julkaissee jossakin vaiheessa toimintansa tuloksia, jotka välitämme jäsenistöllemme. SKTY uudistuu – Kuntatekniikan päivät pysyvät Yhdistyksessämme tapahtuu merkittäviä muutoksia vuodenvaihteessa. Päätoiminen toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässään, ja muiden toimihenkilöiden roolit muuttuvat. Uusi toiminnanjohtaja aloittaa tilanteessa, jossa yhdistyksen kehitys on saatu hyvään vauhtiin. Tulemme myös hankkimaan yhdistykselle toimitilan, jonka sijainti on vielä yllätys. Oulussa pidettävien Kuntatekniikan päivien valmistelut etenevät, ja ohjelmasta on tulossa taas kerran mielenkiintoinen. Esitelmiä pyydetään viimevuotiseen tapaan Call for Papers -menettelyllä. Päivien teemana on yhdistyksen uusi visio, eli ”Laadukkaan elinympäristön tehokkaat tekijät”. MVille Alatyppö toiminnanjohtaja Kuntatekniikka 8/2013 29 n May Berg (NOR), ekeraad (NED), An Wi ter Pie lta ma atiens nnissa. Vasem öm (SWE), Piet Pa IFME:n hallitus Isla (NZL), Inger Sundstr t cen Stevens nk Vin ss Fra ), Ro ), BR US ), Neil Buchan (G Chris Champion (A n Thompson (GBR Joh T), (ES . rre O) Mu t (SC (NED), Marri (SWE) ja Mac West pö, Jan G. Nilsson Ville Alaty (RSA), Ville Alatyp ppö luov utti SKTY Aalto-vaa :n ja IFME seja Islan :n lahjana nin presid Grimsson entti Ola ille (vas.). fu r Ragnar K e Ross Vince skellä IFM E:n puhe nt Uudest enjohtaja a Seelann ista. NYTT ÅR – NYA SAKER ODags för det sista numret av Kuntatekniikka – för i år. Två tidigare år har det sista numret utkommit 13.12., och därför har jag inte kunnat låta bli att bjuda på en liten egen Lucia-fröken, som hade anknytningar till föreningen. Första året var det Daniela från Tammerfors. Hennes mamma (Anna Ojanen) har i många år skött om, att allt tryckmaterial på årsdagarna har varit i toppskick, och i fjol var Kiia, Tuulas (Smolander) dotter, Lucian. Tack åt Marko och Anna från Tammerfors och Tuula och hennes syster i Jyväskylä för det! Min era inom FKTF drar också på det sista... eftersom jag slutar med det fr.o.m. årsskiftet – och fortsätter sen bara att njuta av hedersmedlemskapet och de fördelar som det medför. Det är ju en alldeles hyperfin ”klubb”, som jag får vara del av, alltså tillsammans med Reijo Korhonen, Tarmo Pendolin, Eino Pietikäinen och Tauno Talvio (i alfabetisk ordning). Stor ära alltså – så tack för det go’ vänner! Hur det blir med dessa små 30 Kuntatekniikka 8/2013 svenskspråkiga inläggen i fortsättningen – det vet jag ännu ej, men det löser sig säkert på något sätt. Vid årsskiftet slutar också Heikki Lonka, Pekka Virkamäki samt Jyrki Mattila sitt styrelsearbete och ersätts med Timo Paavilainen, Henry Westlin och Juha Kantanen. Heikki Lonka samt Pekka Virkamäki vill jag tacka för det STORA jobbet ni gjort för föreningen. Själv började jag som verksamhetsledare samtidigt som herrarna ifråga började inom styrelsen, och samtidigt började vi också att förnya föreningen, och bägge två har varit till enormt stor nytta, när vi har genomfört allt det nya – enormt stort, alltså! De tre sistnämnda vill jag önska välkomna till styrelsearbetet. Utan att försöka skrämma er, så vill jag bara säga, att vi väntar oss mycket av er – och att ni har stora stövlar att stiga in i! Höstdagarna i Lahtis – och årsdagarna i Uleåborg Höstdagarna gick av stapeln, och av vad jag hörde, så var de bra på alla sätt. Deltagarna gillade iden med att det var från lunch till lunch och programmet var också bra. Chris Champion från Australien, på väg till IFME- mötet i Reykjavik, kom och berättade om grunderna för behärskandet av gemensam egendom (Asset Management) och dessutom fick vi höra om hur det nu går tillväga på olika håll i Finland. Som andra tema för höstdagarna var Temporära trafikarrangemang i samband med t.ex. schaktarbeten – och alla deltagare tillgavs et exemplar av föreningens senaste publikation, om just detta. Som sagt, så var det positivt, och det bara fäste vår tro, att dessa Höstdagar skall bli ett årligt tillägg i föreningens verksamhet i fortsättningen. Stort tack till Ramboll Finland, och i all synnerhet vår egna Anna Keskinen för att ni snörde ihop allting. Nästa sommar blir det då dags för att åka upp till Uleåborg för föreningens Årsdagar. I början av juni går dagarna av stapeln, och jag re- kommenderar att alla som bara kan, skulle komma upp för att ta sig en titt på torgpolisen, Rotuaari mm. – och naturligtvis att inhalera nya saker samt träffa gamla vänner på Årsdagarna. Det är 100-säkert både bra och nyttigt för envar. Internationella nyheter FKTF kommer under de två kommande åren att vara ordförande för NKF (Nordisk Kommunteknisk Samarbetskommitté), och dessutom håller vi på att försöka få ihop ett avtal om samarbete mellan just NKS och APWA (USA & Kanada). Det nordiska samarbetet försöker vi ytterligare förstärka, med att grunda nya kommittéer som tar itu med saker och ting som mer eller mindre berör oss alla nordbor... vinter och snöröjning samt stadsplanering inom mindre kommuner har redan varit på agendan, och mer är att vänta. Det var det. Vi ses i Uleåborg. MDanne tackar SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Lentokoneessa Danne on kuin kotonaan. Yhdistyksen puolesta aplodit Dannelle O Kaikki vähänkin kuntatekniikan yhdistyksen tilaisuuksissa tai toiminnassa mukana olleet tuntevat ja tietävät Dannen. Hän on ollut mukana yhdistyksessä aktiivisesti vuodesta 1997 lähtien. Aluksi pari vuotta ns. pikkutoimihenkilönä, vaikka iso mies onkin. Seuraava pesti yhdistyksessä oli viiden vuoden jakso kokousmestarina, seuraavat viisi vuotta hän oli yhteyspäällikkönä hoitamassa pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä kontakteja ja vuodesta 2011 hän hoiti toiminnanjohtajan tehtäviä vuoden 2012 loppuun. Nyt tämä kuntatekniikan alan puolesta taistelija ilmoitti meille hallituksen kokouksessa, että hän aikoo vetäytyä yhdistystehtävistä ja ottaa aikaa enemmän myös itselleen. Danne on ollut mukana monin tavoin alan yhteistyössä kuten perustamassa Kuntatekniikan foorumia, Kuntatekniikka-lehden toimitusneuvostossa, YT-näyttelytoimikunnassa ja pohjoismaisen yhteistyöjärjestön NKS:n jäsenenä sekä kansainvälisen kuntatekniikan yhdistyksen IFME:n hallituksessa. Kansainvälisissä tehtävissä Danne on ollut aivan lyömätön ja luonut meille myöhemmin mukaan tulleille hienon pohjan jatkaa työtä maailmalla. Hänen avoimen luonteensa, huumorintajunsa ja asiantuntemuksensa luoman ilmapiirin kautta on meidän suomalaisten helppo sujahtaa mukaan kansainväliseen toimintaan. Meihin luotetaan ja meitä kuunnellaan, eikä kukaan usko, että suomalaiset olisivat perusluonteeltaan ujoja ja syrjäänvetäytyviä. Tässä kaikessa ovat kunnostautuneet tietenkin muutkin aiemmin kansainvälisessä toiminnassa mukana olleet, viimeksi muun muassa Söderlundin Kai ja Rasilaisen Matti-Pekka. Dannen aktiivisen mukanaolon takia yhdistyksen vuosikokous hyväksyi hänet viime vuonna kunniajäseneksi, ja viime vuoden kesäkuussahan oli yksi yhdistyksen suurista ponnistuksista ja onnistumisista eli IFME:n (International Federation of Municipal Engineering) maailmankonferenssi, jonka Danne tänne hommasi ja kantoi myös päävastuun järjestelyistä. Minä olen saanut nauttia Dannen seurasta monilla matkoilla ja monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapahtumissa, lentokenttien odo- tustiloissa, koneissa, busseissa, kokoustiloissa, koulutustilaisuuksissa, saunassa ja joskus kaljan ääressäkin. Joskus olemme olleet pitkän matkan ja kokousrumban väsyttäminäkin, mutta aina kuitenkin hyvässä hengessä. Monta hienoa hetkeä on koettu ja monta mieleenpainuvaa kokemusta saatu. Yksi hienoimmista kokemuksista oli, kun islantilaiset kollegamme veivät meidät koko Euroopan ilmatilan sekoittaneen purkautuvan tulivuoren juurelle. Siinä tunsi insinööri islantilaisella pellolla viinilasi kädessä itsensä hyvin pieneksi ja voimattomaksi, kun maankuori tärähteli ja kumisi ja tuhka lensi korkealta pään yli. Ja matka takaisin Suomeen kesti melkein vuorokauden. Siinä tuli tehtyä välilaskut kaikkiin välissä oleviin maihin, Skotlantiin, Norjaan ja Ruotsiin. Pohjoismaista jäi siis sinä päivänä käymättä vain Tanska. Lämmin kiitos Dannelle todella hienosta toiminnasta Suomen kuntatekniikan yhdistyksessä ja kunniajäsenelle tervetuloa kaikkiin yhdistyksen tapahtumiin jatkossakin. MJorma Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 (Kirkkojärventie 6 B) 02070 Espoon kaupunki paivi.ahlroos@espoo.fi p. 040 482 4962 Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.fi Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 eila.kesti@turku.fi Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere, puh. 040-800 4063 eija.muttonen-mattila@tampere.fi Uudistuttiin yhdessä O Kolmen vuoden jaksoni yhdistyksen hallituksessa oli työntäyteinen. Heti alkuun muuttui vuosikello: päätimme pitää hallituksen linjaseminaarin syksyn alussa, jolloin ehdittäisiin ottaa uudet linjaukset huomioon seuraavan vuoden suunnittelussa. Linjaseminaareissa ei löpisty joutavia, vaan aloimme ihan vakavasti pohtia yhdistyksen tilaa ja tulevaisuutta. Yhdistyksellä on pitkät perinteet ja hyvä maine, päivät ovat suositut ja julkaisuista pidetään. Yhdistykset ovat kuitenkin kuin kivet ka- dulla: jos niitä ei potki eteenpäin, niin siihen ne jäävät. Mihin suuntaan SKTY:tä pitäisi potkia? Päätimme kysyä asiaa jäseniltä ja sidosryhmiltä. Heitähän varten yhdistys on olemassa. Vastaus oli selvä: on suunnattava katse eteenpäin, kasvatettava yhdistystä ja kehitettävä sen palveluja. Koko kuntatekniikka on murroksessa: kuntakenttä menee uusiksi, toimintamallit ja tuotantotavat muuttuvat, asiantuntijoista on kova pula ja kilpailu. Yhdistyksen on oltava mukana kaikis- sa keskusteluissa asiantuntijoiden ja kuntatekniikan kentän äänenä. Meitä kuullaan vain, jos edustamme riittävän suurta osuutta alan työntekijöistä ja muista toimijoista ja jos taloutemme on kunnossa. Päätimme siis hankkia lisää sekä henkilö- että organisaatiojäseniä, kehittää päiviä ja lisätä tuloja. Kaikki tämä on mahdollista vain, jos muutamme toimintaamme ammattimaisemmaksi ja palkkaamme kokopäiväisen työntekijän yhdistyksen toimistoon. Näin päätettiinkin tehdä. Olen ylpeä ja kiitollinen siitä, että sain olla mukana yhdistyksen suuressa muutoksessa. Erityisen kiitollinen olen siitä, että sain olla tekemässä muutosta yhdessä alan parhaiden ihmisten kanssa. Jotka olivat muuten myös todella hauskaa seuraa. Kaikkea hyvää yhdistykselle ja sen hallitukselle. Viekää soihtua eteenpäin, vaikka vastassa varmasti onkin tuulta ja tuiskua. Sitähän ei kuntatekniikan ammattilainen pelkää. MHeikki Lonka Kuntatekniikka 8/2013 31 Uimahallirakentamisen aikataulu on usein liian kireä Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot O Uimahallirakentamisessa – kuten kaikessa muussakin rakentamisessa nykyään – tuntuu tärkein asia olevan aikataulu. Rakennuttajat määrittelevät aikataulun jo aivan hankkeen alkuvaiheessa. Tämä aikataulu on lähes kiveen hakattu, eikä sitä ”voi” eikä suostuta muuttamaan, vaikka esimerkiksi suunnitteluaikana huomataan, että aikataulu on aivan liian kireä. Koska jatkuvasti ja enenevässä määrin tulee tilanteita, joissa korjataan vikoja, jotka ovat syntyneet pääosin sen takia, että rakennusaika on ollut liian lyhyt, haluan hieman selventää asiaa. Uimahalli- ja kylpylätekninen Moni työvaihe vaikuttaa kokonaisaikatauluun yhdistys ry Lopullisen rakentamisaikataulun laatii rakennuttaja suunnitteluvaiheessa yhdessä suunnittelijoiden kanssa, kun tiedetään rakennettavien betonialtaiden määrä sekä valettavien betonilattioiden määrä. Nämä asiat määrittelevät pääasiassa koko hankeen aikataulun, koska betonivalujen kuivumiskutistumien tulee päästä syntymään ennen kuin altaita voidaan laatoittaa. Mikäli nuo kutistumat eivät ole päässeet syntymään ja altaat tai lattiat laatoitetaan liian aikaisin, kutistuu betoni laatoittamisen jälkeen, jolloin laattoja irtoaa isoinakin kenttinä, koska kiinnityslaasti ei voi ottaa vastaan suuria muodonmuutoksia. Hallin rakentamisessa on monta kokonaisaikatauluun vaikuttavaa työvaihetta. Työmaan perustaminen ja kaikki alkutoimet ja pohjien teko, ennen kuin allasta päästään rakentamaan, vie noin 2–3 kuukautta. Altaan rakentaminen vesitiiveyskokeineen vie niin ikään noin 2–3 kuukautta. Kuivuminen (joka riippuu altaan koosta ja rakenteiden paksuudesta ym.) vie hyvissä olosuhteissa 3–4 kuukautta. Laatoitus vie altaan koosta riippuen 2–2,5 kuukautta. Varustelu, siivoukset, koekäyttö ym. vievät noin 2–2,5 kuukautta. Esimerkistä huomataan, että pelkästään yhden altaan teko vie aikataulusta 11–15 kuukautta. Lisäksi jokainen uusi betoniallas lisää aikataulua 1–2 kuukautta. Tämän lisäksi tulevat kaikki muut työt, jotka on tehtävä vasta altaan tai altaiden teon jälkeen. Voidaan siis todeta, että uimahallisaneeraus tai -uudisrakennus, jossa on vain yksikin valettava betoniallas, vie vähintään 1,5 vuotta. Kuitenkin näkee usein esitettävän alle vuoden kestäviä rakennusaikatauluja. PL 250 00101 HELSINKI Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja jukka.maja@ukty.fi puh. 041 515 2478 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@ukty.fi puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari tapio.ala-peijari@ukty.fi puh. 040 829 0068 32 Kuntatekniikka 8/2013 Tämän päivän kovassa kilpailussa tekijät liian helposti suostuvat selvästi liian lyhyisiin aikatauluihin työtä saadakseen. Oikean aikataulun laatiminen on kaikkien etu, ja kaikille osapuolille tulee antaa mahdollisuus tehdä hyvää laatua! Yhdistyksemme neuvoo ja palvelee mielellään kaikkia hankkeen osapuolia, ja tulemme tarvittaessa opastamaan jo uimahallihankkeen alkuvaiheessa. Teuvo Mujolta kirja Keuruun uimahallista Keuruun uimahallin pitkäaikainen hallimestari ja yhdistyksemme jäsen Teuvo Mujo on toimittanut kirjan Keuruun uimahalli 1980–2013, perustaminen, peruskorjaus ja laajennus. Kirjan julkistamistilaisuus oli 13.12.2013. Tilaisuudessa UKTY luovutti Teuvolle yhdistyksen pöytästandaarin. Teuvo on siirtymässä eläkkeelle vuoden alusta, ja yhdistys toivottaa hänelle mukavia eläkepäiviä. Pieni esimerkki siitä, kuinka uimahallin yleisiä tiloja voidaan hyödyntää, oli Keuruun uimahallissa esillä ollut paikallisen valokuvaajan Esko Soinin valokuvanäyttely, joka oli piristävä lisä hallin yleisötiloissa. Valtakunnalliset Uimahalli-kylpyläpäivät 2014 Seuraavat Valtakunnalliset Uimahalli-kylpyläpäivät lähestyvät kovaa vauhtia, ja ilmoittautuminen on käynnissä. Päiväthän ovat 4.–6.2.2014. Tiedot päivistä löytyvät myös yhdistyksemme kotisivuilta. Luvassa on paljon mielenkiintoisia luentoja. Kannattaa toimia taas nopeasti, sillä paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Nyt vuoden pimeimpänä ja loskaisena aikana ennen hiihtokelien alkua ja lumentuloa on hyvät mahdollisuudet liikkua ja hoitaa kuntoansa uimalla tai rentoutua muuten uimahallien ja kylpylöiden saunoissa ja altaissa. Toivotan hyvää joulua kaikille. MJukka Maja puheenjohtaja Juhlavuosi lähenee ja yhdistys uudistuu O Kuntien putkimestareiden 40. toimintavuosi alkaa 2015, ja siitäkin syystä yhdistys päivittää jo pitkän perinteen mukaista toimintaansa. Pidämme edelleen kiinni kevään ja syksyn koulutuspäivistä, mutta muutamme niiden konseptia. Ensi syksyn koulutus- ja neuvottelupäivät Oulussa 24.–26.9.2014 pidetään siis uuden mallin mukaisesti. Uudistuksessa on kaksi painopistettä: tunnettavuutemme lisääminen ja uusien jäsenten saaminen sekä yhteistyökumppaneidemme painoarvon merkittävä korottaminen koulutuspäivillä. Pienoisnäyttelyn merkitys siis kasvaa, ja kiinnitämme paikan valinnassa ratkaisevaa huomiota näyttelytilojen toimivuuteen. Uusia kontakteja ja tunnettuutta Näyttelyyn tutustumiseen varataan ohjelmassa aikaa, ja ohjelmaan tulee muutamia 15–20 minuutin varauksia yritysesittelyyn eli palveluiden, tuotteiden tai uusien ideoiden ohjelmoituun esittelyyn. Esittelylle on siis oma kohta ohjelmassa ja tila varattuna. Halukkaat yritykset varaavat ajan jo hyvissä ajoin sekä toimittavat esityksestään materiaalin osallistujille jaettavaksi. Kiinnitämme erityistä huomioita ehdotettujen esitysten sisältöön ennen mahdollista aikavarausta. Esitykset tulevat siis olemaan osa koulutus- ja neuvottelupäivien virallista ohjelmaa. Tulemme myös kutsumaan näyttelyyn tutustumaan koulutuspaikan sijaintikunnan urakoitsijoita, rakennuttajia, tilaajia sekä suunnittelijoita. Mahdollisille alan opiskelijoille paikkakunnalla tulemme lähettämään kutsuja luennoille. Näillä järjestelyillä pyrimme saamaan näytteilleasettajille uusia kontakteja sekä tekemään yhdistystä laajemmin tunnetuksi. Sääntömääräinen syyskokous siirretään keskiviikolle, kuten näyttelyn virallinen avauskin. Torstaille saamme siis selkeästi enemmän aikaan näyttelylle. Varsinaisiksi näyttelypäiviksi tulevat keskiviikko ja torstai. Koulutusristeily suuntautuu Tukholmaan Kevätristeily 2014 suuntautuu tällä kertaa Tukholmaan. Emme jalkaudu kuitenkaan Tukholmaan, vaan ohjelmaa on laivalla koko päivän, ja ohjelma on seuraava: Perjantai 28.3. 09:00 vesimittarien huoltovaihto – kannattaako tehdä itse vai ulkoistaa? 09:45 verkostotöiden hygieniasäädösten tilanne ja pilotoinnin kokemukset 10:30 vesijohtojen huuhtelu ja possutus – tilaajien kokemuksia 11:00 urakoitsijavetoisten saneerausurakoiden ongelmat 12:00 lounas 13:30 keskustelu saneerausongelmista jatkuu 14:15 asiakaspalautteet, mitä käytäntöjä on ja mitä arvosanoja on saatu 15:00 materiaali- ja palvelutuottajien esitykset (á 15min) 15:30 kahvi 16:00 sprinklerit – eri käytännöt ja ongelmat 16:45 materiaaliongelma-asioiden yhteenveto 17:30 yhteenveto, keskustelua Lauantai 29.3. Laiva saapuu Helsinkiin. Ilmoittautumiset koulutusristeilylle alkavat hyvin nopeasti. Kuten ennenkin, paikkoja on hyvin rajallisesti, eli muistakaa seurata ilmoittautumislinkin avautumista nettisivulle, sillä vain nopeat pääsevät mukaan! Yhteistyökumppaneille on risteilyllä siis tarjolla vain kaksi esittelyluentoa (à 15 min), eli mikäli yrityksellänne on kiinnostusta esitellä osaamistanne, ilmoittakaa aiheenne nopeasti! Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lokakuussa pidettyjen Kuopion koulutuspäivien materiaalia. Käykää tutustumassa ja lataamassa talteen. Tällä hetkellä vain noin puolet jäsenistöstämme on ilmoittanut itsensä sähköpostituslistallemme. Listalle voi ilmoittautua nettisivuillamme. Sähköpostituslistamme on ainoa realistinen kanava tiedottaa teille ajankohtaisista yhdistyksen asioista! Seuratkaa myös yhdistyksen Facebook-sivuja, joilla kerromme ajatuksistamme ja tavoitteistamme yhdistyksen kehittämiseksi ja kuulemme mielellämme kommenttejanne. Kuntien Putkimestarit QKuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on runsaat 300 ja kannattajajäseniä eli yritysjäseniä 83. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: markku.ala-kihnia@hsy.fi www.kuntienputkimestarit.fi Rauhallista joulun odotusta kaikille! Torstai 27.3. 15:00 kevätkokous 16:00 Kevätristeilyn avaus 16:15 tonttijohtojen WSP-ohje, STM:n työryhmän tilannekatsaus ja kommentointi 17:15 tonttijohtojen rakentamisen ja saneeraamisen ohje suunnittelijalle, tilaajalle ja urakoitsijalle – insinöörityön esittely 17:45 tauko 18:00 materiaaliongelmat, viimeaikaisia ongelmia eri laitoksilla 19:00 majoittuminen 21:00 päivällinen Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta, Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja MSami Kuntatekniikka 8/2013 33 Kuntien energiayhtiöt siirtyvät halpaan hiileen OO Jyväskylässä runsaat kol- me vuotta toiminut Keljonlahden voimalaitos siirtyi muutama viikko sitten hiilikauteen. Vuosi sitten sinne päätettiin hankkia myrskyisän keskustelun siivittämänä hiilenpolttolaitteistot, ja nyt venäläistä kivihiiltä on jo poltettu. Näin ei pitänyt tapahtua, kun voimalaitoksesta muutama vuosi sitten päätettiin. Jyväskylän esimerkki on osoitus siitä, kuinka nopeasti energiamarkkina muuttuu myös epätoivottuun suuntaan. Tuotantojohtaja Tero Saarno Jyväskylän Energia -yhtiöistä arvelee, että talven mittaan kivihiilen osuus Jyväskylän energiantuotannossa nousee 15–20 prosenttiin. Konsulttiyhtiö Pöyry kertoi äskettäin, että kivihiilen käyttö lauhdevoimalaitoksissa on muuttunut puuta edullisemmaksi. Syynä on kivihiilen hinnan lasku ja toisaalta puuhakkeen tuen pieneneminen tämän vuoden alusta. Lauhdesähkön tuotannossa tilanne on muuttunut, mutta yhteistuotannossa, jossa myös lämpö menee myyntiin, puu ja turve pärjäävät hintakilpailussa jotenkuten. 34 Kuntatekniikka 8/2013 Saarnon mukaan asetelma myös yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on hyvin lähellä muuttua. – Se on aika pienestä kiinni, ettei kivihiili nouse yhteistuotantovoimalaitoksissakin puun ja turpeen ohi edullisimmaksi polttoaineeksi. Valtio seuraa kehitystä sivusta Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä sanoo, että hiilen ja muiden polttoaineiden hintakehitystä seurataan hyvin aktiivisesti. Hänen mielestään tilanne on erittäin harmillinen eikä vastaa Suomen energiapolitiikan tavoitteita. Valtiovalta ei kuitenkaan ole vielä valmis uusiin toimiin veroja tukiratkaisuissa. Härmälä esikuntineen seuraa erityisesti sitä, muuttuuko kivihiili niin edulliseksi, että sitä kannattaa polttaa lauhdevoimalaitosten lisäksi myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puun ja turpeen sijaan. Suomi on sähkön ja lämmön yhteistuotannossa maailman kärkeä. – Jos tilanne muuttuu, voi- si hallituksella olla ensi keväänä syytä puuttua asiaan. Puututtiin siihen miten tahansa, valtiolle tulee väkisin lisäkustannuksia. Ainakin virkamiehenä on hyvin vaikea tässä tilanteessa ehdotella toimia, jotka aiheuttavat lisää rahanmenoa, Härmälä pohtii. Kivihiilen käytöllä globaalit syyt Se, että metsien ja turvesoiden keskellä Jyväskylässä työnnetään kivihiiltä uuniin, on monen tekijän summa. Kivihiilen hinta on laskenut lähinnä kahdesta syytä. USA käyttää hiiltä entistä vähemmän liuskekaasuvarantojensa ansiosta. Myös hiilidioksiditonnin päästökauppahinta on laskenut. Kotikutoiset syyt hintasuhteiden muutokseen ovat vero- ja tukipäätöksiä. Tämän vuoden alusta puuhakkeen tuotantotuki pieneni kun turveveroa nostettiin, ja sama aiotaan tehdä vuoden 2015 alusta. Myös turpeen nostossa on ollut sateisten kesien aiheuttamia ongelmia. Puu ja turve ovat vero- ja tukipolitiikassa täysin kytköksissä toisiinsa. Jos puuhakkeelle halu- Paavo Rantalainen TEKSTI Paavo Rantalainen Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos valmistui runsaat kolme vuotta sitten polttamaan puuta ja turvetta. Alkaneena talvena siellä tuotettavasta energiasta kuitenkin jopa viidennes on peräisin kivihiilestä. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ta vuodelle 2015 suunnitellusta turveveron Jyväskylän Energia Oy Kivihiili palaa yhä useammassa kattilassa jopa Sisä-Suomen voimalaitoksissa. Venäjän kivihiili ohjaa Suomen energiapolitiikkaa täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mitä on tavoiteltu. Toistaiseksi valtiovalta seuraa tilannetta, muttei puutu asiaan. Jyväskylän Energia Oy Kivihiili mustaa Suomen Jyväskylän Energia Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarnon mukaan hiilenpoltosta huolimatta yhtiö on jatkossakin yksi Suomen suurimmista puuhakkeen käyttäjistä, kun jo ensi vuonna yli puolet tuotetusta energiasta tulee puusta. ENERGIA energiapolitiikkaa – Ensinnäkin suomalainen voimalaitos, jolla on asianmukainen tekniikka ja joka on ostanut päästöoikeuden kivihiilen käyttöön, toimii täysin laillisesti. Jos täällä poltetaan ostetuilla päästöoikeuksilla kivihiiltä, joku muu toimija Euroopassa ei sitä vastaavassa määrässä tee. Maakunnallista tai valtakunnallistakaan päästökauppaa ei ole olemassa, Härmälä sanoo. päällikkö Esa Härmälää harmittaa hiilen käytön lisääntyminen. Tilanteen parantamiseksi hän ehdottaa luopumiskorotuksesta. taan lisätukea, pitää samalla laskea turveveroa. EU-lakien mukaan valtion pitää kohdella molempia energiamuotoja samalla tavalla. Suomi hiilestyy myös sisämaassa Myös Kuntaliitossa on pantu huolestuneena merkille Suomen hiiltyminen. Useat kunnalliset energialaitokset ovat lisänneet tai lisäämässä kivihiilenkäyttöä. Näin tekee muun muassa maailman suurin bioenergian tuottaja Ab Alholmens Kraft Oy, joka lämmittää Pietarsaarta. Myös Vaasa, Seinäjoki, Kuopio ja Kajaani ovat hiiltymässä. Energiainsinööri Kalevi Luo- ma Kuntaliitosta sanoo, että valtiovallan tulisi selvittää nopeasti vero- ja tukiratkaisut. – Kotimaisten energialähteiden pitäisi olla etusijalla verrattuna fossiilisiin tuontipolttoaineisiin, kuten kivihiileen. Luoman mukaan asiassa pitäisi ajatella erityisesti työllisyyttä ja myös kuntien tavoitteita ilmastotalkoissa. Tilanteen korjauskeinot ovat vähissä Keinoja tilanteen korjaamiseksi ei ole ollut ruuhkaksi asti esillä. Pöyryn konsulttiraportissa ehdotettiin yhdeksi mahdollisuudeksi sitä, että metsähakkeen tuki nostettaisiin vuoden 2012 tasolle ja samalla turpeen vero laskettaisiin myös 2012 tasolle. Käytännössä kaikki keinot olisi löydettävä kotimaasta. Hiilen maailmanmarkkinahintaan ja päästökauppaan on Suomen täysin mahdotonta puuttua. Tässä vaiheessa Härmälä olisi valmis ehdottamaan vain yhtä toimenpidettä. Sitä, että vuodeksi 2015 suunniteltua turveveron korotusta ei tehtäisikään. – Pitää kuitenkin muistaa, että hallitusohjelmassa on tavoitteena turpeen käytön vähentäminen. Kivihiilen lisääntyvässä käytössä viitataan usein ilmastopäästöihin, jotka Suomen osalta kasvavat. Härmälä muistuttaa kuitenkin faktoista päästökaupassa. Jyväskylä yhä suuri puunkäyttäjä Jyväskylässä on nostettu keskustelussa esille kysymys, miksi kunnallinen osakeyhtiö käyttää hiiltä. Eikö se voisi päättää olla käyttämättä? Tuotantopäällikkö Saarno perustelee ratkaisua sillä, että hiilellä turvataan puuhakkeen käyttöä. Turpeen saanti on välillä epävarmaa, ja jokin polttoaine puun rinnalle tarvitaan aina. Jyväskylä on jatkossakin yksi Suomen suurimmista puuhakkeen käyttäjistä. Saarnon mukaan ensi vuonna jo puolet energiasta tulee puusta. – Toinen asia on tietysti se, että olemme osakeyhtiö, jonka tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa. Kun sähkön hinta nousee markkinoilla tarpeeksi korkeaksi, myymme myös lauhdesähköä pohjoismaisille markkinoille – vaikka sitten hiilellä tuotettuna. Saarno katsoo hiilenpolttoa kahdesta näkökulmasta. – Kun pistän Jyväskylän Energia Oy:n lippalakin päähän, se on taloudellisesti järkevää. Mutta Oy Suomi Ab:n hattu päässä tilanne muuttuu, se ei ole millään muotoa järkevää. Me olemme pieni maa, jonka pitäisi käyttää omia luonnonvaroja järkevästi ja turvata omaa työllisyyttä ja kauppatasetta. O Kuntatekniikka 8/2013 35 Valtaosa kuntien energiayhtiöistä jatkaa Pyhäjoen Fennovoima Oy Kuntapolitiikka väänsi Fennovoima Havainnekuva Fennovoima Oy:n Pyhäjoelle suunnitellusta Hanhikivi 1 -voimalaitoksesta. Kotkassa kaupunginhallitus yllätti energiayhtiön johdon. Kuopiossa valtuusto käänsi niukasti suunnan. Fennovoima uskoo Rosatom-sopimukseen lähiaikoina. TEKSTI Ville Miettinen OOFennovoimassa uskotaan, et- tä sopimus venäläisen laitostoimittaja Rosatomin kanssa Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen toteuttamisesta syntyy vielä joulukuussa. Fennovoiman omistaa tällä hetkellä sataprosenttisesti Voimaosakeyhtiö SF. Yhtiön omistajaosakkaiden kantoja jatkosta tiedusteltiin syksyllä, ja 60:stä ilmoituksen antaneesta omistajasta 46 päätti jatkaa ja 14 päätti luopua hankkeesta. Yksi Fennovoimasta syksyllä luopuneista kunnallisista energiayhtiöistä oli Kotkan Energia Oy. Yhtiön hallitus oli syyskuun lopussa yksimielisesti päättänyt kannattaa Fennovoiman omistajaosakkuutta. Kun asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa lokakuun lopulla, kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittikin Fennovoimasta luopumista. Kaupunginhalli36 Kuntatekniikka 8/2013 SYKSYN PÄÄTÖKSET VOIMAOSAKEYHTIÖ SF:N OMISTAJAORGANISAATIOISSA Jatkavat hankkeessa Alajärven Sähkö Oy, Finnfoam Oy (4capes Oy), Haminan Energia Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Oy Herrfors Ab, Imatran Seudun Sähkö Oy, Jylhän Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö, Kestra Kiinteistöpalvelut Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kokemäen Sähkö Oy, Kruunupyyn Sähkölaitos, KSS Energia Oy, Kuoreveden Sähkö Oy, KöyliönSäkylän Sähkö Oy, Lahti Energia Oy, Lammaisten Energia Oy, Lehtimäen Sähkö Oy, Myllyn Paras Oy, Mäntsälän Sähkö Oy, Naantalin Energia Oy, Nurmijärven Sähkö Oy, Outokumpu Oyj, Paneliankosken Voima Oy, Parikkalan Valo Oy, Pietarsaaren Energialaitos, Porvoon Energia Oy, Raa- hen Energia Oy, Rantakairan Sähkö Oy, Rauman Energia Oy, Rautaruukki Oyj, Sallila Energia Oy, Seinäjoen Energia Oy, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, Tornion Energia Oy, Oy Turku Energia Ab, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos, Valio Oy, Valkeakosken Energia Oy, Vantaan Energia Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, Vetelin Sähkölaitos Oy, VSV-Energiapalvelu Oy, Ääneseudun Energia Oy Luopuvat hankkeesta Oy AGA Ab, Boliden Harjavalta Oy, Boliden Kokkola Oy, Componenta Oyj, Esse Elektro-Kraft Ab, Etelä-Savon Energia Oy, Itä-Lapin Energia Oy, Kemin Energia Oy, Kotkan Energia Oy, Ovako Imatra Oy Ab, Rovakairan Tuotanto Oy, Tammisaaren Energia, Vaasan Sähkö Oy, Vimpelin Voima Oy tus äänesti Lindelöfin esityksen puolesta äänin 8–5. Vaikka kunnanhallituksen päätös ei osakeyhtiöoikeudellisesti suoraan sidokaan energiayhtiöiden hallituksia, käytännössä esimerkiksi Kotkassa omistajaohjauksesta vastaa konsernijaosto, ja Kotkan Energia on Kotkan kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö. Kaupunginhallitus käyttää viime kädessä omistajaohjausvaltaa. – Kaupunginhallitus voi näin kävellä energiayhtiön hallituksen päätöksen yli – ja samalla sen pitää ottaa päätöksestä vastuu, toteaa Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa (kok.), joka on myös Kotkan Energian hallituksen entinen puheenjohtaja. Lindelöfin esitys Kotkan irtautumisesta tuli Elomaalle yllätyksenä. Kotkan Energia oli miettinyt Fennovoimasta irtautumista, kun saksalainen E.ON irtautui ENERGIA ydinvoimalahankkeessa -päätöksiä Kotkan johto ei kuullut energiayhtiötä Elomaa ihmettelee erityisesti sitä, että Lindelöf ei käynyt keskusteluja asiasta Kotkan Energian hallituksen kanssa. – Se oli suurin merkillisyys, että hän kävi keskustelua Pohjolan Voiman ja Kymenlaakson Sähkön kanssa. Kaupunginjohtaja on konsernijohtaja, jonka pitäisi käydä keskustelua kaupungin yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen kanssa. Jos keskusteluja ei käydä, niin eihän se mitään oikeaa konsernijohtajuutta ja ohjausta ole. Kotkan Energian hallituksen puheenjohtaja Risto Häkkinen arvioi kaupunginhallituksen päätöksen syntyneen ilman tietoa asioiden todellisesta laidasta. – Kaupunginjohtajalla on ollut mielessä jotain muuta kuin kaupungin paras. Pitäisi erottaa, mikä on faktaa ja mikä huhupuhetta, Häkkinen sanoo. Lindelöf puolestaan katsoo toimineensa nimenomaan Kotkan edun mukaisesti. Hänen mielestään Häkkinen ja Elomaa vähättelevät taloudellista riskiä, joka syntyi Fennovoimaan liittyvistä epävarmuustekijöistä. – Koko Rosatomin osuus ja sen velkamäärän takaaminen Venäjän valtion osalta oli auki. Kaikki asiat olivat auki, ja siinä vaiheessa sitova mukaan meneminen Kotkan kaupungin konsernijaoston ja kaupunginhallituksen mukaan oli vaikeata. Ei tässä ollut kunnallispolitiikka missään roolissa vaan taloudelliset faktat. – Kotkan Energian esityksiä ei voinut ottaa vakavasti, kun ei ollut selvyyttä mistään, Lindelöf sanoo. Kuopion Energia Oy siitä, mutta Rosatomin mukaantulo kuvioon teki yhtiön silmissä hankkeesta jälleen taloudellisesti kannattavan. Kuopion Energia Oy:n toimitusjohtaja Esa Lindholm pitää Kuopion irtautumista Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta nimenomaan kunnallispoliittisena päätöksenä. Hän mielestään aikaistamalla päätös viime keväälle ei voitettu mitään. AIEMMAT OMISTAJIEN PÄÄTÖKSET O2013 maaliskuussa Kuopion kaupunginvaltuusto päätti, ettei Kuopion Energia Oy osallistu hankkeen seuraaviin vaiheisiin. O2013 helmikuussa Voimaosakeyhtiö SF osti E.ONin osakkeet. E.ON ilmoitti 24.10.2012 luopuvansa kaikista toiminnoistaan Suomessa. O29.8.2012 S-ryhmä, Leppäkosken Sähkö, Lankosken Sähkö ja Outokummun Energia sekä Atria ja Omya ilmoittivat, etteivät osallistu hankkeen rahoitukseen jatkossa. O14.3.2012 Talvivaara kasvatti osuuttaan ja Jyväskylän Energia Oy sekä Ålands Elandelslag luopuivat osuudestaan O17.12.2010 mukaan tuli 7 uutta omistajaa: Haukiputaan Sähköosuuskunta, Keminmaan Energia, Lammaisten Energia, Naantalin Energia, Raahen Energia, Tornion Energia ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. Lisäksi Mondo Minerals luopui hankkeesta. ”Eivät sovi yhteen” Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm pitää Kuopion päätöstä keskeyttää Fennovoimassa mukanaolo nimenomaan kunnallispoliittisena päätöksenä. Kuopion valtuustossa tehtiin kesällä 2012 aloite irtautumisesta. Syksyllä 2012 kaupunginhallitus hyväksyi energiayhtiön päätöksen jatkaa nykyisen rahoituskauden loppuun asti. Vuoden 2013 alussa hallitus päättikin esittää irtautumista valtuustolle, joka maaliskuussa äänesti irtautumisen puolesta täpärästi äänin 30–29. Kuopion kaupunki omistaa Kuopion Energia Oy:n, ja konserniohjeen mukaan yhtiön hallituksen tulee kuunnella omistajaa ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään. Lindholm muistuttaakin, että tapahtuipa päätös millä perusteella hyvänsä, omistajan päätöstä on kunnioitettava. Hän näkee Fennovoima-tapauksen kuitenkin menetettynä mahdollisuutena. – En ota kantaa, miten tästä eteenpäin olisi kannattanut toimia, mutta menossa ollut vaihe olisi kannattanut katsoa loppuun. Päätöstä aikaistamalla ei ollut mahdollista voittaa mitään. Katsomalla kortit loppuun olisi ollut mahdollista tehdä toisenlainenkin päätös, Lindholm sanoo. Kun valtuusto oli tehnyt pää- töksen, Kuopio laittoi osakkeensa myyntiin. Ostajia ei ole vielä näkynyt. Irtautuminen on lopullista vasta, kun joku ostaa osakkeet. Kotka on käyttänyt Fennovoimaan 700 000 euroa, Kuopio 1,5 miljoonaa. Laajassa katsannossa liiketoiminta ja kunnallinen päätöksenteko eivät Lindholmin mielestä sovi yhteen. Lainsäädännöstä johtuen liikelaitosmuodossa toimittaessa ovat paitsi päätökset, myös valmistelu julkista. Lisäksi tulevat valitusmahdollisuudet julkisista päätöksistä. – Osakeyhtiössä hallituksen jäsenet edustavat yhtiötä. Siinä on iso ero. On ihan eri asia, onko päättämässä liiketoimista esimerkiksi jonkun puolueen tai ammattiyhdistyksen mandaatilla vai onko yhtiön hallituksessa, jossa laki sanoo, että hallituksen jäsen on jopa omalla lompakollaan vastuussa siitä, että päätökset tulevat tehdyiksi yhtiön edun mukaan. Rakennuslupa kesäksi 2015 Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen kertoo, että ydinvoimalaitosalueelle johtavan tien rakentaminen aloitetaan vuonna 2014. – Ensi vuonna Fennovoima kasvattaa omaa organisaatiotaan ja osaamistaan vastaamaan hankkeen vaatimuksia. Valmistaudumme hakemaan rakentamislupaa vuoden 2015 kesään mennessä. Kaikkien osakkaiden jatkopäätökset ovat ehdollisia, koska Fennovoiman ja Rosatomin väliset neuvottelut ovat vielä kesken. – Lähtökohta on aina ollut, että jokainen omistaja tekee jatkopäätökset ja kannattavuusharkinnan omista lähtökohdistaan. Kunnioitamme kaikkien omaa päätöksentekoa, omistajia vartenhan koko hanke on olemassa, Kettunen sanoo. O Kuntatekniikka 8/2013 37 ENERGIA Kuntien yhteishanke kompastui päättäjiin Jani Salonen Kuntavalo Oy sammui ennen Kahdeksan pirkanmaalaisen kunnan yhteishanke katuvalaistuksen omistuksen, rakentamisen ja ylläpidon organisoimisesta yhteiseen osakeyhtiöön kaatui loppusuoralla, kun useamman kunnan valtuustot eivät olleet valmiita hyväksymään neuvoteltuja sopimuksia. Jyväskylän Kuokkalan silta sai uuden energiatehokkaan led-valaistuksen syksyllä. Kaupungin katujen, puistojen ja satama-alueiden valaistuksen Jyväskylän kaupunkirakennepalvelut -toimiala. TEKSTI Matti Valli OO Elohopeahöyrylamppu- jen valmistus- ja maahantuonti EU-alueella loppuu huhtikuussa vuonna 2015. Sen jälkeen vanhat valaisimet on pakko vaihtaa energiatehokkaampaan tekniikkaan, kuten suurpainenatriumtai ledipohjaisiin ratkaisuihin. Uudet lamput eivät sovi vanhoihin valaisimiin, joten myös 38 Kuntatekniikka 8/2013 valaisimet on vaihdettava, Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Koskinen kuvaa ongelman laajuutta. – Käytännössä aikaa uusien valaisimien asentamiseen on pari vuotta myynnin loppumisen jälkeen. Muuten katunäkymät alkavat pimentyä. Kunnille se on raskas investointi. Kahdeksan pirkanmaa- laista kuntaa yritti helpottaa investointipaineita Kuntavalo Oy -nimisen yhteisyrityksen avulla, mutta yhteistyöhanke kaatui kalkkiviivoilla päättäjien epäröintiin. Ovet neuvottelupöytään ovat kuitenkin auki. Ajatus oli, että kuntien katuvalaistusverkot olisi siirretty yhteisesti omistetulle yhtiölle, joka olisi vastannut tulevien vuosien investoinneista sekä verkoston kunnossa- ja ylläpidosta. Sastamala isäntäkuntana Katuvalaistusyhtiön perustamiseen ja palvelukumppanin kilpailuttamiseen tähtäävä valmistelutyö käynnistyi loppusyksystä 2011 aiesopimuksella. Hankkeen isäntäkuntana toimi Sasta- syttymistään sina noin kymmenen miljoonaa euroa. Tämän lisäksi 20 vuoden ajalle ulottuva nykyisen verkoston uusiminen maksaa noin 15 miljoonaa. Inspiran laskelmien mukaan valaistuksen ylläpidosta ja hoidosta koituneet säästöt olisivat olleet osa-alueesta riippuen 4–7 prosenttia 20 vuoden aikana. Verkkoyhtiö Leppäkosken Sähkö Oy valittiin tarjouskilpailun perusteella hankkeen yrityskumppaniksi ja tekniseksi toteuttajaksi. Paikallisena yhtiönä se oli tarjoajista ainoa, joka hyväksyi kuntien tarjouspyynnössään asettamat tiukat ehdot. rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa malan kaupunki. Muut seitsemän kuntaa olivat Ikaalinen, Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Kihniö, Parkano, Pirkkala ja Vesilahti. Kunnat tilasivat hankkeen investointiarviot SITO Oy:ltä. Kustannus- ja säästölaskelmat teki Inspira Oy. SITOn laskelmien mukaan elohopeahöyrylamppujen vaihto maksaa näille kunnille lähivuo- Parkano ja Ikaalinen hyväksyivät Kunkin kunnan katuvalaistusverkko olisi siirretty Kuntavalo Oy:n omistukseen Inspiran arvioimalla hinnalla. Yhteistyöstä olisi voinut luopua viiden tai 20 vuoden kuluttua. Yhtiö olisi toiminut omakustannusperiaatteella eikä olisi tavoitellut voittoa. Kalkkiviivoilla vain Ikaalisten ja Parkanon kaupungit hyväksyivät esitetyn yhteistyömallin. – Käsittääkseni tekniikasta vastaavat virkamiehet kaikissa kunnissa kannattivat yhteistyötä, mutta valtuutetuilla oli muita intressejä. Mielipide-erot eivät kulkeneet perinteisellä vasemmisto–oikeisto-akselilla, vaan joissakin kunnissa oikeisto kannatti yhteistyötä ja toisissa taas vasemmisto. Todennäköisesti päättäjillä ei vain yksinkertaisesti ollut aikaa perehtyä aineistoon, Koskinen sanoo. Leppäkosken Sähkölle katuvalaistuksen kunnossapitoa koskeva yhteistyö pelkästään Ikaalisten ja Parkanon kanssa olisi ollut liian vähän. Ennakkosopimuksen mukaan yhteistyön rajana oli vähintään 10 000 valaisinta, joten ainakin Ylöjärvi tai Sastamala olisi pitänyt saada kimppaan mukaan. SL 10 LED -tievalaisin – valoa pitkälle tulevaisuuteen 0.""0)&$%0,+/11++&0")01".&04&/"/0& "+".$&0"%,((1100'2)&/01/0"%,'0"))"+ "0540055 /0+!.!&+20&*1(/"0 (&(&//'2)&/01/)1,(&//)&/&*"+ %1&--10.((,-0&&((/,-&&".&04&/"/0&0&",),/1% 0"&/&&+'/"2,&!+*1,(0".&(,&/,-0&&()) -46.5'/1,'0"&))"/,-&2(/&02&))(,)*"/ /(,,//*& .,*&+&'*&!&4%!"))5'(%!")) )"!*,!11)&))&/50&"0,'333/&0" , ,* 4 +%1.*&'5.2"+0&" +0 1% &+#,,/.*#& Kuntatekniikka 8/2013 39 ENERGIA Menot olisi jyvitetty Ratkaisu olisi merkinnyt kuntayhteistyön laajenemista kokonaan uudelle alalle. Kyseessä ei myöskään olisi ollut perinteinen yksityistäminen tai ulkoistaminen. Puolet omistuksesta ja puolet päätäntävallasta olisi säilynyt kuntien käsissä. Kunnat olisivat saaneet itse päättää oman kuntansa alueella tehtävistä investoinneista. Kuntakohtaiset kulut olisi jyvitetty palvelun hankkijalle, joten jokainen olisi vastannut omista menoistaan. Koskisen mukaan melkoisia elinkaariaikaisia säästöjä olisi syntynyt siitä, että asiantuntijana Kuntavalo Oy olisi voinut panostaa elinkaaritaloudellisiin ratkaisuihin. Nyt kunnissa ostetaan usein halpaa mutta huonosti kestävää. Kunnilla ei ole omaa organisaatiota katuvalaistuksen ylläpitoon, vaan työt tehdään muun huoltotyön ohessa tai ulkoistettuna. – Leppäkosken Sähkö Oy:n intressi toimia hankkeen veturina perustuu synergiaetujen etsimiseen. Katuvalaistus ja sähköverkkotoiminta olisivat tukeneet toinen toisiaan niin henkilökunnan kuin työkalujenkin osalta. Synergiaetuja olisi ehkä saatu 100 000– 200 000 euroa, Koskinen sanoo. Sastamala palkkaa sähköinsinöörin Kuntavalo-hankeen isäntäkuntana toimineen Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti yhden äänen enemmistöllä jäädä hankkeen ulkopuolelle. Kaupungin suunnitteluinsinööri Pasi Lähteenmäki on pet- Leppäkosken Sähkö Oy – Kunnille lamppujen vaihdon ei sinänsä tarvitse olla ongelma, kunhan tarvittavat määrärahat otetaan muista investoinneista. Mikäli kiinnostuneet kunnat saavat kerättyä myöhemmin riittävän valaistusmassan tai esittävät aiheeseen liittyvää muuta yhteistyötä, olemme valmiit palaamaan neuvottelupöydän ääreen, Juha Koskinen paaluttaa. Leppäkosken Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Juha Koskinen on valmis palaamaan kuntien kanssa neuvottelupöytään yhteisen katuvaloyhtiön osalta, mikäli kunnat saavat myöhemmin kerättyä yhtiöön liiketoiminnan kannalta riittävän valaisinmassan. Sharky 775 - tehoa energianmittaukseen )%#++% +!,#%%# )+%($++(%($($%+% )%'(,$# $&# #%%&$ )"! * )#%%&$& )#$% $% ! '& %%(,$'# +(%%,$+ )!! &&+(%%, )!! & % )%%'%$% # #% % ) &% $&&$ Saint-Gobain Pipe Systems Oy 1XLMDPLHVWHQWLH$+(/6,1.,0HUVWRODQWLH+$5-$9$/7$ 3XKID[ VJSVILQODQG#VDLQWJREDLQFRPZZZVJSVIL 40 Kuntatekniikka 8/2013 tynyt. Kahdeksan kunnan kimppa olisi tuonut mukaan verkkopuolen asiantuntemusta ja ostovolyymia hankintoihin. Nyt yhteistyökuvioita ei ole mihinkään suuntaan. – Ratkaisuna tekninen lautakunta esittää, että kaupunki palkkaa sähköalan teknikko- tai insinöörikoulutuksen saaneen asiantuntijan vastaamaan katuvalaistuksen saneerauksesta, hankintojen kilpailuttamisesta ja ehkä tilakeskuksen rakennusautomaatiostakin. Kohtaamme suuria haasteita, jos esitys ei mene läpi, Lähteenmäki linjaa. Ensi vuodelle elohopeavalaisimien ja verkon saneeraukseen Sastamalassa esitetään 300 000 euron määrärahaa, seuraaville vuosille määräraha olisi 800 000 euroa. Kaupungin 7 000 valaisimesta vajaat 5 000 on vielä elohopeakannassa. Ledejä on alle kymmenen. Suuri osa valaisimien lahon- neista pylväistä ja kaapeleista joudutaan uusimaan samalla kertaa. Uusi pylväs maksaa noin tuhat euroa. Hiljaisempien tieosuuksien valaisemisesta luovutaan ehkä kokonaan. Kaikkiaan verkon uusiminen maksaa kaupunkilaisille noin 4,3 miljoonaa euroa. Lamppujen vaihtoa on hoitanut yksi eläkeikää lähestyvä sähkömies muiden töiden ohella. Töiden lisääntyessä palveluita täytyy ostaa myös ulkopuolelta. – Tekniselle puolelle kaikkein eniten palautetta tulee nimenomaan sammuneista katuvaloista. Monet haluavat, että jopa yksittäinen lamppu vaihdetaan saman tien. Suojateiden ja koulujen läheisyydessä näin pyritäänkin tekemään. Joskus ohjausjärjestelmässä on vika ja valot palavat keskellä päivää. Kaupunki ei harrasta ryhmävaihtoja, jossa vuorovuosin yhden alueen kaikki lamput vaihdettaisiin samalla kertaa, Lähteenmäki kertoo. O 1370m laadukkaasti valaistua julkisivua - energiankulutus vain n.3,5 kWh. Kuva: Riekinkankaan hautausmaa, Pudasjärvi www.valopaa.com puh. 010 470 8890 Naapuriyhteistyö kiinnostaa Hämeenlinnaa OHämeenlinnan Valot Oy omistaa Hämeenlinnan kaupungin ja siihen vuonna 2009 liitettyjen kuntien katuvalaistusverkoston ja huolehtii sopimuskumppaniensa avulla alueen valaistuksen suunnittelusta, ohjaksesta, ylläpidosta ja uusimisesta. – Naapurikuntien kanssa olemme käyneet katuvalaistuksen organisointia koskevia keskusteluja, mutta mitään konkreettista esitystä ei ole tehty. Yhteistyö lisäisi hallinnoitavia valaistuspisteitä ja laskisi pistekohtaisia kustannuksia. Myös yhtiön hallinnolliset kulut jakautuisivat laajemmalle väestöpohjalle. Ostovolyymiakin saataisiin lisää, pohtii yhtiön toimitusjohtaja Petri Mölsä. Hän on ainoa yhtiön palveluksessa oleva henkilö. Kaikki palvelut teetetään alihankintana. Vuonna 2011 perustetulla yhtiöllä on vastuullaan 20 000 valaisinpistettä. Verkon jälleenhankinta-arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Verkon kunto on hyvä, mutta puisia pylväitä joudutaan tämän tästä uusimaan. Ledpisteitä on koekäytössä noin viisikymmentä. Kaupungilta veloitetaan palveluista kiinteä hinta valaisinpistettä kohden. Kaksi kolmasosaa elohopeavalaisimista on jo vaihdettu uusiin ja loput vaihdetaan lähivuosina. Valaisimen vaihtokustannus ilman pylvästä on noin 300 euroa. Suurpainenatriumlapun takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta. – Kunnissa katuvalaistuksesta aiheutuvat kustannukset jakautuvat monelle momentille, mistä syystä ne tunnetaan huonosti. Esimerkiksi rikkoutuneen lampun vaihto maksaa runsaat sata euroa, koska se vaatii noin tunnin työn ja lava-auton, Mölsä laskee. Hämeenlinna on jaettu neljään vaihtoalueeseen, joilla lamput pestään ja vaihdetaan kerralla. Rikkinäiset lamput vaihdetaan uusiin 6–8 viikon kuluessa vikailmoituksen saapumisesta. Vaihtoa varten kerätään noin päivän työt. 68 v. 65 v. Laske paljonko sinä saisit eläkettä? 63 v. Mitä pitempään jatkat töissä, sitä suuremmaksi eläkkeesi karttuu. Laske verkossa arvio omasta eläkkeestäsi. Eläkelaskuri palvelee kunta-alalla, valtiolla, kirkossa ja Kelassa työskenteleviä. Omat eläketietosi aina ajan tasalla www.keva.fi/elaketietosi Kuntatekniikka 8/2013 41 Kaukolämpö kilpailukykyinen tiiviillä kaupunkialu Maalämpö energianlähteenä on Kiinteistöjen lämmitystapavaihtoehtojen kilpailukyky vaihtelee polttoaineiden ja sähkön hinnan mukana. Lämmitysjärjestelmän pienet kiinteät kulut motivoivat säästämään kulutuksessa. TEKSTI Monika Halén noivassa Hämeenlinnan Asunnot Oy:ssä on satsattu jo 1990-luvun alusta lähtien energiatehokkuuteen. Toimitusjohtaja Matti Riekkola on aina ollut erittäin kiinnostunut energiatehokkuudesta ja tekniikan suomista energiansäästömahdollisuuksista. Ensimmäiset energiahankkeet toteutettiin vuonna 1993, jolloin pelkästään pannuhuoneiden laitteiden säädöillä saatiin aikaiseksi useiden satojen tuhansien markkojen säästöt. Energiankäytön tehostamisessa on kyse merkittävistä kustannussäästöistä. Kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannukset sekä käyttökulut katetaan vuokratuloilla. Mikäli säästöjä ei saataisi aikaiseksi, niin vuokratkin olisivat nyt kohtuuttoman korkeat. Hillitsemällä energiankulutusta vuokrataso on pystytty pitämään kohtuullisena. Matti Riekkola on jo pitkään seurannut uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä. Hän on myös käynyt Saksassa useaan otteeseen tutustumassa erilaisiin energiankäyttöratkaisuihin. – Esimerkiksi aurinkoenergiaa pohdittiin erääseen kohteeseen jo 20 vuotta sitten, mutta silloin ei vielä nähty, että se olisi ollut toimiva ratkaisu. Nyt aurin42 Kuntatekniikka 8/2013 Ari Ijäs OOKahtatuhatta asuntoa hallin- Skapat Energia Oy:n energianhallinnan asiantuntija Juhani Vättö (vas.) ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkola tyytyväisinä maalämpöön siirtyneen kerrostalon pihalla Hämeenlinnan Hongistonkujalla. ENERGIA eilla tullut jäädäkseen 30-vuotias kerrostalo kaukolämmöstä maalämpöön Yksi hiljattain täysin saneerattu kohde on Hongistonkujalla, Hämeenlinnan Jukolan alueella. Siellä sijaitsee alueen vanhin, vuonna 1981 valmistunut kerrostalo. Talossa on 18 asuntoa kolmessa porraskäytävässä. Kohteen saneeraus kesti vuoden, ja se toteutettiin porraskohtaisesti. Saneerauksen aikana asuntoihin rakennettiin muun muassa saunat ja huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä. Kiinteistön lämmitysjärjestelmä oli alkanut reistailla, ja kohde kaipasi muutenkin kasvojenkohotusta. Jotain oli siis tehtävä. – Jos olisi edetty perinteisesti, niin olisi uusittu pannuhuone. Pitää kuitenkin tehdä uusia ratkaisuja ja hakea uusia malleja eikä aina vain kulkea vanhoja polkuja pitkin. Kohteeseen oli tavoitteena saada toimiva perusenergianlähde, jonka investoinnin takaisinmaksu on mahdollisimman lyhyt, Matti Riekkola sanoo. – Tapahtuipa maailmalla mitä vain, niin se aina vaikuttaa energian ja kaukolämmön maksuihin joko suoraan tai epäsuoraan siten, että hinnat vain nousevat. Kaukolämpö on jatkossakin varsin hinnakasta, vaikka se tietyille alueille hyvin sopiikin. Peruslämmöntuotantona maalämpö on riippumaton muista tekijöistä. Ari Ijäs koenergiaa voidaan kehittyneen tekniikan ansiosta hyödyntää lähes läpi vuoden, kun se ennen oli mahdollista vain toukokuusta syyskuuhun, Riekkola kertoo. – Teemme kohteissa korjaus- ja parannustöitä sekä täydellisiä peruskorjauksia. Olemme miettineet, mitä oikeasti on järkevää tehdä kohtuullisilla investoinneilla, sillä mitä ikinä teemmekin, meidän täytyy kysyä itseltämme, mitä se maksaa valmiina käyttäjälle. Matti Riekkola sanoo, että Hongistonkujan kohteessa haluttiin etsiä uusia ratkaisuja eikä aina vain kulkea vanhoja polkuja. SKAPAT ENERGIA OY OVuonna 1998 perustettu suomalainen, toimivan johdon omistuksessa oleva yritys. OPuolueeton sähkönhankinnan ja energia-alan asiantuntijayritys. OPääkonttori Hämeenlinnassa, vanhassa tyttökoulussa, jossa energiamuotona maalämpö. ONoin 20 000 asiakasta pääsegmentteinä kiinteistöt, yritykset, teollisuus, kunnat. OToimintaa myös Ruotsissa ja Virossa. OLiikevaihto noin 7 miljoonaa euroa ja henkilöstöä noin 80. OSkapat Energia Oy hallinnoi asiakkaittensa lukuun 3,2 TWh sähköä vuodessa. Maalämpö lämmitysvaihtoehtona on kiinnostanut Riekkolaa jo pitkään, ja hän on seurannut sen käytön kehitystä vuosia. Hongistonkujan saneerauksessa toteutettiin tarjouskilpailut ja käytettiin alan asiantunti- joita, rakennuskonsulttia ja LVIasiantuntijaa Forssasta. Jälkeenpäin ajatellen kohde olisi kannattanut tyhjentää kokonaan, jolloin peruskorjaus olisi sujunut paljon nopeammin. Kohteessa kaukolämpö vaih- dettiin maalämpöön ja katolle asennettiin kahdet aurinkoenergian keräimet. Maalämpökaivoja on yhdeksän. Valitut energialähteet riittävät hyvin kyseisen taloyhtiön tarpeeseen. Pienet kiinteät maksut kannustavat säästämään Maalämpö toimii peruslämmönlähteenä, ja aurinkoenergian keräimillä tuotetaan pääasiassa lämmintä käyttövettä. Maalämmön etuna kaukolämpöön verrattuna on kiinteiden kulujen pienentyminen. Maalämpö vaatii toimiakseen sähköenergiaa, jonka perusmaksut ovat huomattavasti kaukolämpöä pienemmät. Aurinkoenergiajärjestelmissä ei ole muita kiinteitä kuluja kuin Kuntatekniikka 8/2013 43 ENERGIA HÄMEENLINNAN ASUNNOT OY OPerustettu vuonna 1987 noin 2000 asuntoa Hämeenlinnan talousalueella. OOmistaja Hämeenlinnan kaupunki. OVuokrataloyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, vaan hoitaa asiat niin, että asumisesta ja asuntojen ylläpidosta syntyvät menot katetaan vuokratuloilla. OKiinteistöjen hoitomenot ovat 10,0 miljoonaa, josta energiankustannusten osuus (vesi, sähkö ja lämpö) on 3,1 miljoonaa. OKiinteistökanta on pääosin 1970-luvun ja 1980-luvun taitteessa rakennettua, mutta myös uudisrakennuksia. OHallinnoi Ari Ijäs huoltokustannukset, jotka nekin ovat maltillisia. Investoinnin kuoletus on oma lukunsa, mutta sen pitää hoitua energiakulujen pienenemisen kautta. – Jos energiaa halutaan käyttää säästäväisesti, kannattaa valita energiamuoto, jonka kiinteät kulut ovat alhaiset. Aurinkolämmössä on pienimmät, maalämmössä vähän sitä suuremmat ja kaukolämmössä kaikkein kovimmat kiinteät maksut. Kulutuksen vähentäminen ei laske kokonaislaskua samassa suhteessa kulutuksen kanssa, Hämeenlinnan Asuntojen pitkäaikainen yhteistyökumppani, Skapat Energia Oy:n energianhallinnan asiantuntija Juhani Vättö toteaa valituista energiamuodoista. Skapat Energia on laatinut monta energiatodistusta toimenpide-ehdotuksineen Hämeenlin- Aurinkoenergian keräimillä tuotetaan pääasiassa lämmintä käyttövettä. nan Asuntojen eri kohteisiin. Hongistonkujan kerrostalosaneerauksen jälkeen, elokuussa 2013 on valmistunut Hämeenlinnan Asuntojen aivan uusi rivita- lokohde, jossa käytetään maalämpöä. Varsinkin uusilla, avarilla ja rakentamattomilla alueilla maalämpöratkaisuja on helppo toteuttaa. O Hämeenlinnan Verkatehdas säästää energiaa ja euroja Hämeenlinnassa sijaitseva kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas on Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa. Sen vanhimmat rakennukset ovat jopa vuodelta 1832. Keskus koostuu 14:sta teollisuushistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta, jotka on pääasiassa kunnostettu viime vuosikymmenellä. Verkatehtaan alueella käy vuosittain noin 450 000 kulttuurin harrastajaa ja kongressivierasta. Verkatehdas ja Skapat Energia Oy solmivat yhteistyösopimuksen syksyllä 2012. Kolmivuotisen yhteistyöhankkeen kokonaistavoite on säästää 200 000 euroa energiankulutuksessa, kuitenkaan tekemättä rajuja investointeja. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 11 prosentin säästöä energian käytöstä. Verkatehtaan tavoite on vuoden 2015 jälkeen olla yksi Suomen energiatehokkaimpia kulttuurikeskuksia. Säästötavoitteeksi on asetettu 65 000 euroa vuodessa, ja ensimmäinen vuosi kulttuurikeskuksen energiankustannusten pienentämiseksi on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Jo viime syksynä, kun projekti aloitettiin, Verkatehdas ylsi 8 000 euron säästöön. 44 Kuntatekniikka 8/2013 Hämeenlinnan kaupunki OMyös Hämeenlinnan Verkatehtaan tavoite on olla yksi maamme energiatehokkaimmista kulttuurikeskuksista. Rakennusteknisesti viime vuosikymmenellä kunnostettu historiallinen rakennusrypäs on erittäin hyvässä kunnossa, ja se on 10 prosenttia energiatehokkaampi kuin verrokkirakennukset. Verkatehdas oli jo aiemmin säästänyt omatoimisesti 10 prosenttia energiankulutuksessa. Tehdyn tutkimuksen mukaan Verkatehtaan hiilijalanjäljestä ylivoimaisesti suurin osa syntyy energian käytöstä. Verkatehtaan asettamien ympäristövastuun ja -tavoitteiden päähuomio kohdistuukin näin ollen energiankulu- tuksen järkeistämiseen. – Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen kuuluu pitää huolta arvorakennuksista siten, ettei synny korjausvelkaa. Myös energiankäytön tulee olla järkevää ja todellisen tarpeen mukaista, Verkatehtaan toimitusjohtaja Jouko Astor toteaa. Skapat Energia on toiminut keskuksen energiateknisenä ja -taloudellisena neuvonantajana. Ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi Verkatehtaan ostoenergioiden kiinteät tariffit, joihin saatiin merkittävät hinnanalennukset. Suurimmat säästöt ovat tähän mennessä tulleet optimoimalla rakennusten lämmitys ja ilmanvaihto. Myös hankittavan energian edullinen hintataso on varmistettu. Esimerkiksi teatterin sähkölasku pieneni vuositasolla 7 000 euroa. Haasteet kiinteistön hallinnassa ovat kulttuuri- ja elämyskeskuksessa erityiset. Virheisiin ja vikoihin täytyy reagoida heti. Verkatehdas on kytketty Skapat Energian etähallintaan, jolloin Verkatehtaan energiankäytön optimaalista tasoa seurataan yötä päivää. Etähallinta helpottaa esimerkiksi ilmanvaihdon kokonaisuuden hallintaa. Laitteet, jotka eivät toimi asianmukaisesti, pystytään tunnistamaan ja paikantamaan nopeasti. – Nyt me näemme helposti ne nurkat ja venttiilit, jotka eivät toimi ja pystymme korjaamaan viat nopeammin, Jouko Astor sanoo. Aikaansaaduilla säästöillä rahoitetaan uusia, järkeviä toimenpiteitä. kuten lämmitys-, valaistus- ja ilmanvaihtojärjestelmien saneerausta ja kunnossapitoa. Tehokkuuden paradoksi P aras sähköpostikaverini taitaa nykyisellään olla Microsoft Outlook, ainakin päätellen siitä, että saan sieltä aika usein postia. Tylsä viestittäjä tosin. Terveiset ovat aina samansisältöisiä: postilaatikkosi on melkein täynnä, postilaatikkosi on täynnä. Uusi työpaikka antoi aluksi harhakuvan, että hallitsee elämäänsä, kun työpöytä ja postilaatikko olivat järjestyksessä. No, eivät ole enää. Ajoittain ensimmäisinä kuukausina pystyin löytämään aikaa sähköpostien järkevään luokitteluun ja arkistointiin. Sitten jossain vaiheessa tuli hetki, jolloin sähköpostia vaan alkoi väkisinkin kertyä eikä arkistointiin tuntunut riittävän aikaa. Hankalimmat tilanteet syntyvät, kun lukee kokouksessa tai bussissa saapuneita sähköposteja, joille ei siinä vaiheessa voi tehdä juuri mitään. Viestit ja niissä kuvatut tehtävät jäävät mielen ”To do -listalle”. Listalle, jolla on muutenkin jos jonkinlaista tehtävää: ostettava maitoa ja ketsuppia, jumppa-aikatauluja, kokouskutsuja ja asialistoja, hankintapäätöksiä, nastarenkaita, talvitakkeja ja ties mitä muuta. Sitten onkin jo kiire toiseen kokoukseen ja mielen muistilistalla olevat asiat unohtuvat, kunnes jossain vaiheessa aamuyön tunteina ne palavat vyörynä mieleen. Vihonviimeinen työväline tuo sähköposti! Tehokkuuden paradoksi Kyllä, sähköposti nopeuttaa viestinvälitystä, mutta missä vaiheessa nopeus muodostuu ongelmaksi? Välitetty viesti tai vastattu sähköposti luovat itselle harhakuvan, että nopealla viestinnällä saa suoritettua enemmän ja asiat on näennäisesti tehty: vielä tämä asia ja tuo ja tuokin viesti. Äkkiä on siinä kuvitelmassa, että pitää toimia nopeammin ja tehdä enemmän, jonka jälkeen on valmista ja jää hetki aikaa huokaista. Väärin. Ei se niin mene. Lähe- tettyihin viesteihin tulee vastauksia, ja samat viestit saattavat välittyä omaan postilaatikkoon uudelleen. Sama koskee työn tekemisen flow’ta: teen vielä tämän jutun, kirjoitan vielä tämän ja hoidan vielä tämän asian, kun homma sujuu niin hyvin. Työpäivät tai -viikot eivät pääty. Syntyy tehokkuuden paradoksi: luulet tekeväsi nopeammin ja olevasi tehokkaampi, mutta lopputulos onkin päinvastainen. Mitä enemmän tekee ja touhuaa, sitä enemmän tulee eteen tekemistä ja touhuamista, eikä enää osaa irrottaa. Jää oravanpyörään, joka vie mennessään. Tehokkuudessa ja aikaansaamisessa ei ole mitään pahaa. Ongelmaksi liika suorittaminen ja tekeminen muodostuvat, jos työ ei mahdollista riittävää lepoa ja aikaa palautua, jos työstä tulee elämän tärkein asia. Ajautuu työn oravanpyörään, josta ei kykene näkemään tai aistimaan. Ympäristö ja elinpiiri kapenevat, elämä ei maistu elävältä. ja ajaa. Tämä ajattelu ei varmaankaan auta sähköpostin hallintaongelmaan, mutta ehkä se helpottaa tilanteen tunnistamisessa. Kaiken kiireen ja touhun keskellä pitää ajoittain pysähtyä miettimään, mitä ja miten on tekemässä. Maailma ei tule turhalla kiirehtimisellä valmiiksi. Edessä oleva joulunaika tarjoaa mahdollisuuden irrottaa ajatuksemme työstä ja työasioista, ja keskittyä elämän voimavaroihin – perheeseen, läheisiin ja ystäviin tai mikä kullekin on voimavarana. Toivottavasti tauko vuoden pimeimpään aikaan siirtää ajatukset sisäänpäin omien arvojen ja kohtuullisuuden tunnistamiseen. Rauhoittumisen myötä pystyy taas näkemään paremmin, tuntemaan enemmän ja elämään. Rauhallista joulunaikaa kaikille Kuntatekniikka-lehden lukijoille. MPäivi Ahlroos on 47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä. Kohtuullisuus kaikessa Urheilijoilla oravanpyörä on ylikunto: liika harjoittelu ja riittämätön palautuminen synnyttävät tilanteen, jonka aikana kunto ei parane, vaikka kuinka kovin harjoittelisi. Tehokkuuden paradoksi ei tarkoita sitä, että asioita pitäisi jättää tekemättä tai että on tehokkaimmillaan tekemättä mitään (vai voisiko tämä olla joidenkin kohdalla parasta?). Mutta ilmeisesti kohtuullisuus tekemisessäkin voisi olla hyväksi. Taitaa olla niin, että Gaussin käyrässä piilee monitasoista viisautta elämään. Liian vähän tai liian paljon ei ole hyvä, optimi löytyy jostain siitä väliltä. Muistuu mieleen arvostamani kaupungininsinöörin sanat: on niin kiire taluttaa pyörää kovemmin, että ei ennätä pyörän selkään hypätä Kuntatekniikka Kun Ku n tat t at ekn e iikkaa 8/2 88/2013 013 13 45 SKTY saa toiminnanjohtajakseen energisen Petri Koivula haluaa lisätä kuntatek Petri Koivulan tavoitteena on tehdä SKTY:stä nykyistä näkyvämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja. Jäsenistön aktivointi on avainasemassa. Suomen kuntatekniikan yhdistyksen ensimmäinen päätoiminen toiminnanjohtaja haluaa nostaa kuntatekniikan yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen – paikalle, jonne se kuuluu. Tavoitteena on myös parantaa yhdistyksen näkyvyyttä ja palveluja jäsenistölle maan eri osissa. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale OO SKTY:n vuosikokous teki historiallisen päätöksen viime toukokuussa, kun se päätti rekrytoida päätoimisen toiminnanjohtajan. Lähes tuhannen jäsenen yhdistys haluaa uudistaa ja kehittää toimintaansa. Tämä vaatii aiemman osa-aikaisiin toimihenkilöihin perustuneen organisaation muuttamista. SKTY täyttää parin vuoden 46 Kuntatekniikka 8/2013 kuluttua 90 vuotta. Tammikuussa toiminnanjohtajana aloittava 51-vuotias diplomi-insinööri Petri Koivula haluaa yhdistyksen olevan pyöreitä vuosia täyttäessään nykyistä näkyvämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja maan laajuinen verkostoitunut toimija. Hänellä on aiempaa kokemusta niin suuryrityksen palveluksesta, yrittäjyydestä kuin yhdistystoiminnan vetämisestäkin. – Tekniikan alalla toimiminen ja asioihin vaikuttaminen on aina ollut keskeinen motiivi työtehtävissäni. Olen tehnyt niitä asioita, jotka ovat kulloinkin tuntuneet hyviltä ja järkeviltä. Päättäjillä kuntatekniikan tietovajetta Koivula kokee kuntatekniikan jääneen kunnissa pahasti sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen jalkoihin. Hän harmittelee, että sen mahdollisuuksia ja merkitystä kuntien vaikeassa taloustilanteessa ei ymmärretä. Painoarvoa puheille tuo kolmen vaalikauden kokemus Forssan kaupunginhallituksesta. – Pyrin 12 vuoden aikana kaupunginhallituksessa tuomaan esille vaihtoehtoja tehdä asioita paremmin. Keskusteluissa ongelmaksi muodostui usein TEKNISET PALVELUT monitoimimiehen niikan näkyvyyttä yhteiskunnassa päättäjien tietämättömyys kuntatekniikan perusasioista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Hän korostaa, että kuntatekniikka luo puitteet kaikille palveluille ja se on huomaamatta läsnä päivittäin kaikkialla. Tämän viestin ymmärtäminen laajasti yhteiskunnassa on myös SKTY:lle tärkeä tehtävä. – Kuntarajat eivät palvelutuotannossa lopulta merkitse kovin paljoa, jos hyödynnämme monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia sekä osaavien henkilöiden verkostoja. Uskon, että näin saadaan aikaan suurempia säästöjä kuin kuntarajoja siirtelemällä, Koivula sanoo. Hän muistuttaa, että kuntatekniikan mahdollisuus talouden tasapainottamisessa ei tarkoita esimerkiksi energiayhtiöiden myyntiä. Päinvastoin Koivula pitää monissa tapauksissa myyntipäätöksiä ja erityisesti myynnistä saatujen varojen käyttöä harkitsemattomana, vaikka myöntää, että hyviäkin esimerkkejä löytyy. – Useimmat kunnat käyttivät myyntitulot päivittäiseen toimintaan ja velkojen maksuun. Nyt ollaan taas samassa tilanteessa. Mutta nämä ovat poliittisen päätöksenteon asioita. Yhdistysten ja yritysten monitoimimies Petri Koivula on ollut paljon mukana yhdistystoiminnassa urheiluseurasta aina tekniikan ja automaatioalan ammatillis-aatteellisiin yhdistyksiin. Kuntatekniikkaan hän tutustui lähemmin 1980-luvun puolivälissä työskennellessään silloisen Vesto Oy:n hankkeissa vesi- ja jätevesilaitosten automaatiosuunnittelutehtävissä. Sitä seurasi 13 vuoden työura Helsingin Energian palveluksessa sähkön ja lämmön tuotannon automaatioon liittyvissä tehtävissä. “Yhdistyksen voima on jäsenissä.” PETRI KOIVULA Diplomi-insinööri Petri Koivula aloittaa SKTY:n toiminnanjohtajana 1.1.2014. Hän on perustamiensa yritysten liiketoiminnan ohella ollut monessa mukana. Kuntiin ja kuntatekniikkaan liittyvää kokemusta on kertynyt muun muassa näissä tehtävissä: OForssan kaupunginvaltuusto 2001–2004, varapuheenjohtaja 2001– 2004 OForssan kaupunginhallitus 2001–2012, varapuheenjohtaja 2005– 2012 OHämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2005–2008 OLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy, hallituksen jäsen 2009–2012, hallituksen puheenjohtaja 2013 alkaen OSuomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, toiminnanjohtaja 2005– 2011 OHelsingin Energia, suunnitteluinsinööri 1987–2000 2000-luvulla hän on toiminut yrittäjänä muun muassa energia- ja automaatioalan koulutusja konsultointitehtävissä sekä toimittajana ja Automaatioväylä-lehden päätoimittajana. Vuosina 2005–2011 Koivula toimi Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtajana. – Lämpöpumppuala lähti voimakkaaseen kasvuun, kun alan laitevalmistajat saatiin yhteistyössä kehittämään toimintaa, hän huomauttaa. Tällä hetkellä Koivula toimii päätoimisesti Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n toimittajana. Hän oli kolme kautta tiiviisti mukana syntymäkotikuntansa Forssan kunnallispolitiikassa, muttei viime vaaleissa asettunut enää ehdolle. Koivula on kuitenkin edelleen forssalainen, vaikka Helsingissä asuukin. Hän toimii seudulla nyt kuntien omistaman Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana. – Yhtiö hoitaa seudulla lähes 100 000 asukkaan yhdyskuntajätteet sekä tarjoaa tytäryhtiöidensä kautta sekä elinkeinoelämälle että julkishallinnolle palveluja elektroniikkaromun, pilaantuneen maan ja erityisjätteiden sekä tietosuojamateriaalien käsittelyssä. Kaikki yritykset toimivat kannattavasti. Jäsenistön osallistaminen keskeinen haaste Yhdistyksen voima on jäsenissä. Mitä enemmän on aktiivisia jäse- niä, sitä enemmän on vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. – On hyvä, että yhdistyksen jäsenyyttä on viime vuosikymmenen aikana markkinoitu aiempaa laajemmin alalla toimiville ihmisille. Heille on tarjottava sellaisia palveluja, että jäsenyys kiinnostaa. Koivula pitää tärkeänä, että SKTY näkyy jatkossa eri puolilla maata muulloinkin kuin Kuntatekniikan päivillä. Se vaatii lisää tulovirtaa yhdistykselle. – Uskon, että sitä saadaan palvelujen kautta. Pitää järjestää laadukkaita tilaisuuksia, jotka ottavat jäsenistön tarpeet huomioon ja joista he samoin kuin yritykset ovat valmiita maksamaan. Yritysten saaminen mukaan verkottumaan on olennaista. Jäsenistön osallistamista pitää Koivulan mukaan parantaa. Hän visioi yhdistyksen vapaamuotoisia paikallisia ryhmiä, joiden kokoontumisiin osallistuisi ulkopuolisia asiantuntijoita. Heidän kanssaan voisi peilata omia kehittämisajatuksia ja saada uutta tietoa. – Haluan olla viestinviejä ja käyttää tietotekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia järkevästi yhdistyksen tavoitteiden edistämiseksi. Tavoitteeni on istua toimistossa mahdollisimman vähän. Petri Koivula pyytää SKTY:n jäseniä ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tuomaan omat kehittämisehdotukset esille. Hän toivoo myös muutamia vuosia sitten muodostetun SKTY:n, Kuntaliiton ja nyt 21 kaupunkia kattavan KEHTO-konsortion yhteistyön tiivistyvän jatkossa. – Asiat eivät edisty itsekseen, vaan toimijoita pitää ohjata ja potkia eteenpäin sekä pyytää ja rukoilla ihmisiä tekemään asioita. O Kuntatekniikka 8/2013 47 Valtio vetäytyy tulvavahinkojen korvaamisesta Kunnanjohtaja perää keskustelua Tulvariskit kohdistuvat pienelle alueelle, mutta tulvien taustalla ovat suuret linjanvedot, sanoo Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen. Riittävätkö rahat ennaltaehkäisyyn? Sorosen suurimpana huolena on tulvatuhojen ennaltaehkäisy. Valtio on tulvasuojelun viranomainen, mutta mitä tapahtuu ennaltaehkäisylle, kun valtiolla ei ole enää korvausvastuuta? – Panostaako valtio rahapulassaan riittävästi tuhojen torjuntaan? Mielestäni uuden lain logiikka ontuu: se, joka vastaa tulvatuhojen ehkäisystä, ei olekaan vastuussa tuhojen korvaamisesta. Sorosen mukaan Ely-keskusten resurssit tulvatorjuntaan ovat heikot. Tulvatilanteen ke48 Kuntatekniikka 8/2013 Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Sorosen puhelin soi tiuhaan tahtiin viime kevään tulvatilanteen aikana. hittymistä seuraava organisaatio on ohut, ja esimerkiksi jäänsahaamislaitteita on käytössä vain vähän. – Kunnillahan ei ole toimivaltaa tulvatorjuntaan, kuten jäiden räjäyttämiseen tai tulvia estäviin ruoppauksiin. Todennäköisesti kuitenkin seuraamme tulvatilanteen kehittymistä entistä tarkemmin omin voimin. Myös kaavoituksessa ja rakennuslupien myöntämisessä tulvariskit huomioidaan yhä tarkemmin, Soronen pohtii. Tulvien taustalla suuret linjaukset Soronen perää laajempaa keskustelua tulvien syistä ja seurauksista. Hänen mielestään on väärin, että tulvariskin kantavat kunnat ja kuntalaiset pienellä alueella, vaikka tulvien taustalla ovat suu- ret, vuosikymmenten aikana tehdyt yhteiskunnalliset linjaukset, joiden perusteella metsiä on ojitettu ja soita aukaistu turvetuotantoon. – Päätökset ovat muuttaneet laajojen alueiden vesitaloutta, mutta haittapuolet tuntuvat vain pienellä alueella. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on käynnistänyt tulvasuojelun hallintasuunnitelman laatimisen. Soronen toivoo, että siinä huomioitaisiin Pyhäjoen ja vastaavassa asemassa olevien muiden kuntien tilanne. – Etenkin, kun rajut säänvaihtelut ja niiden myötä tulvat ja tulvatuhot tuntuvat lisääntyvän. Viime keväänä talvi muuttui kesäksi muutamassa hetkessä. Pyhäjoen kunnan omat tulvavakuutukset ovat jo olleet kunnossa, sillä valtio ei ole aiemmin- Jokilaaksojen pelastuslaitos OO Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen saattoi marraskuussa henkäistä helpotuksesta, kun rannikolle lujaa lyönyt Einomyrsky ei osunut Pyhäjoen kohdalle kovimmalla voimallaan. Viime keväänä luonnontuhot iskivät kuntaan sitäkin lujemmin. Pyhäjoen kevättulva murjoi ja kasteli lukuisia asuinrakennuksia, kun vesi nousi ennätyskorkeuksiin. Soronen miettii jo ensi kevättä. Valtio vetäytyy korvausvastuusta, kun tulvavahinkojen korvaamista koskeva laki kumoutuu vuodenvaihteessa. Kiinteistöjen omistajien on vastaisuudessa hoidettava tulvaturvansa kuntoon vakuutuksin. – Uskoisin, että pyhäjokiset hoitavat vakuutuksensa kuntoon. Tulvista on täällä niin paljon kokemuksia, Soronen sanoo. – Ongelmana on, että aivan aukotonta vastausta ei vakuutusyhtiöiltä taida saada siitä, mitä ja milloin korvataan. Pieni epävarmuus jää, sen tiedän omista vakuutuksistani. Pyhäjokiseutu / Sirpa Kortet TEKSTI Jorma Ylönen Viime kevään tulvat vaurioittivat Pyhäjoella kaan korvannut kuntien omistamille kiinteistöille sattuneita vahinkoja. Kunnat korvausvastuussa vain poikkeustapauksissa Johtava lakimies Ulla Hurme- TEKNISET PALVELUT tulvien syistä ja seurauksista TULVAVAHINKOJEN KORVAAMINEN O Vesistöjen poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja korvataan valtion talousarvion määrärahoista 31.12.2013 saakka. Korvausta voidaan maksaa esimerkiksi rakennuksille, yksityisteille, silloille ja puustolle. Korvauksensaajina voivat olla esimerkiksi yksityishenkilöt, asunto-osakeyhtiöt ja tiekunnat. O Rakennus- ja irtaimistovahinkoja ei enää 1.1.2014 alkaen korvata valtion varoista. Tämän jälkeen korvaussuojan saa hankkimalla tulvavahingot kattavan vakuutuksen. O Vuoden 2015 loppuun mennessä alueille tehdään tulvariskien hallintasuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Lähde: MMM a yhdeksää omakotitaloa, kahta vapaa-ajan asuntoa, kahta rivitalohuoneistoa sekä monia ulkorakennuksia. ranta Kuntaliiton alueet ja yhdyskunnat -yksiköstä sanoo, että kunta voi kaavoittajana tai rakennusvalvontaviranomaisena olla vahingonkorvausvastuussa tulvavahingosta vain poikkeuksellisessa tapauksessa. – Vastuukysymykset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Kunnan vastuu voisi tulla kyseeseen lähinnä silloin, kun se ei ole päätöksessään ottanut huomioon selkeää tulvariskiä. Kaavoituksen osalta sellainen voisi olla uu- den asemakaavan laatiminen tulvariskialueelle. Vanhojen kaavoitus- tai rakennuslupapäätösten osalta kunta ei voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. – Päätökset tehdään kulloin- kin saatavilla olevan parhaan tiedon mukaan. Myöhemmin muuttuneet olosuhteet eivät johda korvausvastuuseen. O Kuntatekniikka 8/2013 49 Uusi koulutusohjelma kaupunkien tarpeisiin Täydennysrakentaminen tarvitsee muutosjohtajia Kaupunkien omat rakentamishankkeet loivat sisältöä täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutukselle. Näkökulmien yhteensovittaminen ja aito vuorovaikutus korostuivat. MEeva Klemi Aalto PRO OO Miksi täydennysrakenta- minen on niin vaikeaa? Miksi asukkaat aina vastustavat omille alueilleen rakentamista? Miksi kaikki kestää aina tolkuttoman kauan? Miksi täydennysrakentamiseen osallistuvat ammattikunnat ja yksiköt eivät ymmärrä toisiaan? Näihin ja moniin muihin täydennysrakentamista koskeviin kysymyksiin etsittiin vastausta Aalto PROn järjestämällä Täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutusohjelmalla. – Toimme eri alojen asiantuntijat yhteen miettimään ongelmia käynnissä olevien, todellisten projektien kautta. Koulutus tapahtui osallistuvilla paikkakunnilla, ja siinä käytiin läpi koko täydennysrakentamisen prosessi ja sen pullonkaulat, kertoo koulutuksen johtaja Heikki Lonka Granlund Oy:stä. Täydennysrakentaminen on todella tehokas tapa rakentaa kaupunkia. Yhden uuden asukkaan vaatimat kustannukset ovat usein vain viidesosa siitä, mitä uusien alueiden kaavoitus ja rakentaminen maksaa. – Täydennysrakentaminen tukee olemassa olevien alueiden uudistumista ja ehkäisee sosiaalisten ja muiden ongelmien syntymistä. Täydennysrakentamista helposti vältellään, koska uusia alueita on niin paljon mukavampi tehdä, tietää Lonka. 50 Kuntatekniikka 8/2013 Espoossa järjestetty osallisuustilaisuus keräsi runsaasti osanottajia. Tulokset kirjattiin fläpeille, ja tuotokset toimitettiin hankkeesta vastaaville kaupungin edustajille jatkotoimenpiteitä varten. ESPOOSSA OSALLISUUSTILAISUUS OKoulutusohjelman Espoon hankkeessa tehtävänä oli osallisuustilaisuuden vetäminen. OOsallistujille annettiin ennakkotehtäväksi tutustua erilaisiin fasilitointimenetelmiin. OKoulutuspäivän aikana harjoiteltiin menetelmien käyttöä valmentajan johdolla. OPäätteeksi toteutettiin oikea asukkaiden osallisuustilaisuus, jonka fasilitaattoreina kurssin opiskelijat toimivat. OTulokset kirjattiin fläpeille, ja tuotokset toimitettiin hankkeesta vastaaville kaupungin edustajille jatkotoimenpiteitä varten. OOsanotto tilaisuuteen oli runsasta ja keskustelu vilkasta. OAsukkaiden kehittämisehdotusten eteenpäin viemisestä vastaa Espoon kaupunki. – Uusilla alueilla ei ole vastassa NIMBY-ryhmiä, hankalia kaavataloudellisia ongelmia tai monimutkaisia sopimusrakenteita. Täydennysrakentaminen on siis vaativa prosessi, joka onnistuakseen edellyttää moniammatillisen tiimin tiivistä yhteistyötä. Prosessissa on mukana paljon erilaisia sidosryhmiä ja osallisia, joiden kanssa on pystyttävä kommunikoimaan. Tiimin jäseniltä vaaditaan strategisen johtamisen ja prosessien johtamisen osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja, projektinjohtotaitoja ja kehittyneiden työvälineiden hallintaa. Täydennysrakentamisen prosessi ei toimi, jos siihen osal- listuvat eivät yhdessä kehitä yhteistyökykyään ja taitojaan. – Täydennysrakentamisen muutosjohtaja -koulutusohjelma tarjosi mahdollisuuden alan ammattilaisille kehittää yhdessä osaamistaan ja toimintaansa. Tärkeä osa koulutusohjelmaa olivat kaupunkien omat rakentamishankkeet, joiden ympärille koulutusohjelman sisällöt rakennettiin, Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen kertoo. Kurssilaiset osallistuivat osittain myös ohjausryhmätyöskentelyyn. Näin kukin kaupunki saattoi vaikuttaa oman hankkeensa problematiikan lähesty- mistapaan ja käsittelyyn sekä esittää kaupunkinsa omia asiantuntijoita todellisten case-alustuksien ja tietoiskujen pitäjiksi. Osallistujat toimivat samalla hankkeiden konsultteina. Benchmarkkaus toi ideoita, oivalluksia, uusia näkökulmia ja aitoa yhteistä tekemistä osanottajakaupunkien välille. Kaupunkirakentamisen prosessiin kuuluvat monet strategiset ja operatiiviset näkökulmat, kuten prosessit, tiimien toiminta ja organisaatio, työvälineet ja mittaaminen. Alan uusimpia haasteita ovat muun muassa MALPE-ajattelu, ilmastonmuutos, energia-asiat sekä rakennusten ja ympäristön suojeluun liittyvät teemat. Oleellisen tärkeiksi asioiksi onnistumisten kannalta nousevat eri osapuolten kanssa tapahtuva vuorovaikutus ja kommunikaatio. Osallistujien palautteen mukaan ryhmätyöt olivat opettavaisia, sillä niitä tulee omassa kunnassa harvoin tehtyä saman alan toimijoiden kanssa. Näin kyse ei ollut reviirien taistelusta vaan aidosti näkökulmien yhteen sovittamisesta. Aito vuorovaikutteisuus korostui. Myös projektien johtamisesta ja työryhmätyöskentelystä saatiin hyviä kokemuksia. O TEKNISET PALVELUT Kiinteistönmuodostukseen kolmas ulottuvuus Suomeen valmistellaan kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen järjestelmää. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä aloitti haasteellisen aiheen parissa elokuussa 2013, ja se jatkaa työtään vuoden 2014 loppuun. Arkkitehtitoimisto CJN Oy Tontteja myös maanpinnan ala- ja yläpuolelle Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus sopisi esimerkiksi metroasemien suunnitteluun. Lauttasaaren asema sijoittuu keskellä saarta sijaitsevan Lauttasaarentien ostoskeskuksen tuntumaan. Asemasuunnittelun lähtökohtana on ollut sovittaa se ympäröivään kaupunkikuvaan. Asemaa käyttää sen valmistuttua päivittäin 20 000 matkustajaa. Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy OO Kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen tarpeita ja toteutettavuutta tietojärjestelmien kannalta on selvitetty aiemmin jo useamman työryhmän ja opinnäytetyön avulla. Kolmiulotteinen kiinteistöjen muodostaminen koetaan tarpeelliseksi erityisesti sen vuoksi, että päällekkäisiä varsin erilaisiin käyttötarkoituksiin kaavoitettuja ja toteutettavia kohteita saataisiin erotetuksi omiksi vakuuskelpoisiksi omistusyksiköikseen. Samalla pystyttäisiin vähentämään kolmiulotteisten hallinnanjakosopimusten käyttöä. Järjestelmävalmiuksien osalta ei ole nähty erityisiä teknisiä esteitä tälle muutokselle. Ministeriö on toimeksiannossaan rajannut työryhmän työtä tietyillä ehdoilla. Tärkein ohjenuora on se, että Suomen hyvää ja luotettavaa kiinteistö- ja kiinnitysjärjestelmää ei saa uudistuksella vaarantaa. Toinen peruspilari on se, ettei Suomeen luoda sellaista järjestelmää, jossa kaikki kiinteistöt olisi jatkossa määritettävä kolmiulotteisesti. Kolmiulotteisesti määritettävät kiinteistöt tulevat siis olemaan erityistapauksia. Kolmas peruspilari on se, että kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen on perustuttava ase- Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy MAnnamari Räty apulaiskaupungingeodeetti, DI Espoon kaupunki Lauttasaaren asemalaituri sijaitsee noin 30 metriä maanpinnan alapuolella. Asemalle tulee liityntäbussiasema, liityntäparkki 50 autolle ja pyöräpysäköinti 100 pyörälle. makaavaan. Tämä aiheuttaa uudistamistarpeita myös asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Uusia ohjeita asemakaavojen laatimista varten tarvitaan jo mel- koisen pian, koska kaavaprosessit ovat pitkiä ja määräyksiä tarvitaan mukaan monimutkaisten hankkeiden nähtäville pantaviin asemakaavoihin jo lähivuosina. Kolmiulotteinen kiinteistö tulee pystyä määrittämään matemaattisesti asemakaavan ja tonttijaon avulla. Käytännössä 3Dkiinteistö lieneekin asemakaavassa tarkasti osoitettujen korkeuslukujen antamissa rajoissa, tonttijakovaiheessa riittävällä rakennussuunnittelulla varmistettu olio, jonka ulottuvuus tiedetään tarkasti niin x- ja y-suuntien kuin syvyys- ja korkeussuuntienkin suhteen. Tonttijakovaiheessa on syytä myös varmistaa suunniteltujen tonttien toteutettavuus vähintäänkin kulkuyhteydet varmistavalla rajapintojen toteuttamissopimuksella. Sopimusjuridiikka ja erilaiset yhteisjärjestelysopimukset tulevat muutoinkin olemaan tärkeässä osassa kohteiden toteuttamisessa ja niiden käyttämisessä, sillä päällekkäiset tontit ovat voimallisesti sidoksissa toisiinsa. Käytännön kohteita, joihin kolmiulotteinen kiinteistönmuodostaminen sopisi, ovat siis esimerkiksi toriparkit sekä muutkin parkkiluolat, jotka ehkä ulottuvat useiden maanpäällisten kiinteistöjen alueelle. Myös kaupunkikeskusten rakennuskohteet, joissa päällekkäin ja osin limittäin suunnitellaan kohteita autopaikoitustarpeisiin (LPA), kuntalaisten yleisiin tarpeisiin (Y), toimisto-, hotelli- tai muihin liiketaloudellisiin tarpeisiin (KT) ja sen päälle vielä kohteita asumistarkoituksiin (AK), olisivat mainioita esimerkkejä kolmiulotteisen kiinteistönmuodostamisen käytännön soveltamisesta. Tällaisissa kohteissa kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus olisi omiaan helpottamaan myös rakennusten kiinteistöverojen määrittämistä eri omistajin kesken, etenkin jos järjestelmästä saadaan sellainen, että eri käyttötarkoitusta varten toteutetut rakennukset voidaan erottaa omiksi kiinteistöikseen. O Kuntatekniikka 8/2013 51 M Kuokkalan silta on Jyväskylän tunnetuimpia maamerkkejä – ehkä jopa kaikkein tunnetuin. Vuonna 1989 valmistunut silta on saanut uuden led-tekniikalla toteutetun valaistuksen. Tämän ansiosta valaistuksen energiankulutus on pudonnut neljäsosaan entisestä. Samalla valon laatu on parantunut. Nyt se on valkoista, puhdasta ja lämminsävyistä entisen keltaisen sijasta. Siltavalaistuksen uusiminen liittyy Valon kaupunki -hankkeeseen, jota Jyväskylän kaupunki on jo kymmenkunta vuotta vienyt vahvasti eteenpäin. Hankkeen koordinaattori Annukka Larsen on tavattoman tyytyväinen syksyllä päättyneen siltavalaistusremontin kulkuun ja lopputulokseen. – Minusta tämä lähentelee täydellistä projektia. Tavoitteena oli uudistaa valaistus niin, että energiaa säästyy, mutta sillan ilme ei muutu – katsoipa sitä sitten päivällä tai yöllä. Jani Salonen Kuokkalan silta Jyväskylässä sai led-valaisimet Kuokkalan sillan valaistuksen uusiminen maksoi kaikkiaan noin 130 000 euroa, josta valtion avustus kattoi 25 prosenttia. Molemmissa tavoitteissa onnistuttiin todella hyvin, hän iloitsee. Aikaisemmin Kuokkalan sillan valaistuksen kokonaisteho oli 23 400 wattia, nyt se on vain 6 000 wattia. Pudotus on 75 prosenttia. Sähköä säästyy vuosittain noin 63 000 kilowattituntia, joka vastaa kolmen sähkölämmittei- Fortum Fortumin sähköverkot Suomi Power Networks Oy:lle M Suomi Power Networks Oy on allekirjoittanut sopimuksen Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan ostosta. Suomi Power Networks Oy:n omistajana on konsortio, johon kuuluvat suomalaiset eläkesijoittajat Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure. Kevan omistusosuus on 12,5 prosenttia ja LähiTapiolan 7,5 prosenttia. Konsortion jäsenet ovat sitoutuneita pitkäaikaisia omistajia, joilla on vahvaa kokemusta infrastruktuurisijoituksista Suomessa (muun muassa Digita Oy ja Fingrid Oyj), sähkönjakelu- ja siirtoliiketoiminnasta Pohjois-Amerikassa ja Britan- 52 Kuntatekniikka 8/2013 niassa sekä viranomaisten säätelemästä sähköverkkoliiketoiminnasta Euroopassa. Suomi Power Networks Oy:n tarkoituksena on investoida ja kehittää ostettavia sähkönsiirtoverkkoja itsenäisenä liiketoimintana. Yrityskaupalla ei ole vaikutusta Fortumin sähkönjakeluasiakkaisiin. Fortum tuottaa sähkönsiirron palveluja ja asiakaspalvelua omistajanvaihdoksen aikana, mikä varmistaa toimintojen häiriöttömän siirtymisen uudelle omistajalle. Kauppa vaatii viranomaisten hyväksynnän. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana. sen omakotitalon vuosikulutusta. Myös led-valaisimien huoltotarve ja siten ylläpitokustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin entisten suurpainenatriumlamppujen. Led-valaisimien arvioidaan kestävän kolmekymmentä vuotta. Sillan led-valaisimet ovat ou- lulaisen Valopaa Oy:n valmistamia. Valopaan tuotepäällikkö Ilkka Kaltiola kertoo, että projektin aikana sillan viiteenkymmeneen valaisinpylvääseen vaihdettiin kaikkiaan kaksisataa uutta pallovalaisinta – neljä jokaiseen pylvääseen. – Valaisinten ulkonäkö pysyi aivan ennallaan, kuten oli tarkoituskin, hän huomauttaa. Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström kertoo, että projektin aikana tutkittiin sillan valaistuksen uudistamiseksi useita vaihtoehtoja, kuten muun muassa monimetallilamppuja. Valinta osui kuitenkin led-valoihin monestakin syystä. – Ledien hinnat ovat tulleet huomattavasti alaspäin ja niiden tekniikka on kehittynyt kovaa vauhtia. Ledit myös toteuttavat energiansäästötavoitteemme mainiosti, ja niiden tuottama valon määrä on hyvä, hän luettelee. Kuntien tietojärjestelmien rajapinnat auki M Kuntaliitto toivoo, että mahdollisimman moni kunta avaisi kunnan rakennetun ympäristön sähköisten palvelujen tietojärjestelmien rajapinnat vuosien 2014 ja 2015 aikana sekä liittyisi kuntien yhteiseen Kuntien paikkaTietoPalveluun (KTP). Kiireellisimmät avattavat tiedot ovat rakennusten osoitteet ja muut rakennustiedot, hallinnolliset aluejaot ja kuntien toimipaikkatiedot sekä asemakaavat. – Näitä tietoja tarvitaan ajantasaisina erityisesti pelastushallinnon tehtävissä sekä kaupallisia sähköisiä palveluja kehitettäessä, kehittämispäällikkö Matti Holopainen Kuntaliitosta perustelee. Rajapintojen avaaminen tehostaa kuntien ja valtionhallinnon tiedonvälitystä ja -hankintaa vähentämällä tuottamatonta henkilötyötä. Kuntien rajapintapalvelut avataan myös yritysten käyttöön, minkä toivotaan tukevan uusien palvelujen kehittämistä. Tietopalvelurajapinnoista voidaan noutaa kunnan tuottamia ajantasaisia tietoja kuten kantakartta, asemakaava, opaskartta, osoitteet, valmiiden rakennusten tiedot sekä rakennus- ja ympäristölupaprosessissa tarvittavat ja syntyvät tiedot. Kuntaliitto on avannut kuntien rajapinnat kokoavan tietopalvelun, Kuntien paikkaTietopalvelun (KTP). Siihen liittyminen on kunnalle maksutonta. Myös yrityksille tietojen testikäyttö on maksutonta. Kuntaliitto edistää kuntien rajapintoihin tukeutuvien sähköisten asiointipalveluiden hankintaa, käyttöönottoa, käyttöönoton tukemista sekä rajapintapalvelujen ylläpidon koordinointia yhteistyössä kuntien, mukana olevien ministeriöiden sekä tietopalveluja tarjoavien yritysten kanssa. http://www.kunnat.net/fi/kuntatieto/ ktp/Sivut/default.aspx Oulun Hupisaarten keskusleikkipuistoon uusi valaistus M Oulun Hupisaarten keskusleikkipuiston uusi valaistus otettiin käyttöön syksyllä 2013, Uuden Oulun juhlavuoden kunniaksi. Puistoa varten suunniteltiin valaistussuunnittelijan ja valaisinvalmistajan yhteistyönä energiatehokas pollarivalaisinsarja, joka hyödyntää led-teknologian parhaita puolia: monipuolisia ja tehokkaita optiikoita sekä älykästä valonohjausta. Valopaa Oy:n valoT-pollarivalaisinperhe (VP8110) on saanut myös muita jatko-osia, esimerkiksi pylväsvalaisinversion. Valaisimia on käytetty myös muissa kohteissa, kuten Pudasjärven Riekinkankaan hautausmaalla ja kirkon ympäristössä. Valoa on tuotu tehokkaasti käytäville, missä se auttaa liikkumaan turvallisesti. Pääosa valaistuksesta suuntautuu kohteeseensa matalalta eli pollarivalaistusta hyödyntäen. Käytävävalaisinpollareiden korkeus on 1,2 metriä eli hieman tavanomaista korkeampi. Näin valaisimet valaisevat tehokkaas- Hupisaarten keskusleikkipuiston valaistuksen rakennutti Oulun kaupunki ja urakoi Oulun Energia Urakointi Oy. Valaistuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Arkkitehdit m3 Oy. ti myös talvella eivätkä jää lumipenkkojen alle. Valaisinmuotoilu kätkee kirkkaat led-valonlähteet näkyvistä, eikä valaisin näin aiheuta lainkaan häikäisyä. Leikkipuisto sijoittuu historiallisen puutarhan alueelle, joten sen kaunishahmoisia puita on korostettu valolla. Puuvalaisinpollareihin on valittu kunkin puun muodon optimaalisesti valaiseva optiikka. Leikkipuistoa on elävöitetty myös lasten leikkiä tukevalla, leikkisällä valaistuksella. Pylväisiin sijoitetut gobovalaisimet projisoivat erilaisia kuvioaiheita maan pinnalle. Valaistusratkaisun energiatehokkuus syntyy led-pollarivalaisin- ten jo alkujaankin niukasta energiankulutuksesta sekä liiketunnistukseen ja ajastukseen perustuvasta valonohjauksesta. Jokaisessa valaisimessa on radiosignaalin lähetinvastaanotin, jonka avulla sekä ryhmitetty että valaisinkohtainen ohjaus on mahdollista. Pelletin poltto alkaa Salmisaaressa 2014 M YT15-näyttely järjestetään 20.– 21.5.2015 Turun Messu- ja kongressikeskuksessa. Näyttelyssä on mukana paljon tuttua, mutta uudistuksiakin on luvassa. Jyväskylässä YT13 -näyttelyn yhteydessä tehdyissä kävijä- ja näytteilleasettajakyselyissä tuli esille selviä linjoja, jotka ohjaavat seuraavan näyttelyn suunnittelua. Jyväskylässä näyttely järjestettiin ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin kaksipäiväisenä. Samalla linjalla jatketaan Turussakin, sillä haastatelluista runsaasta 200 näyttelyvieraasta 66 prosenttia piti kaksipäiväistä näyttelyä parempana. Nettikyselyyn vastanneista näytteilleasettajien edustajista jopa 86 prosenttia kannatti kaksipäiväistä näyttelyä. Näyttelyvieraista 73 prosenttia ja näytteilleasettajista 70 prosenttia piti paikkakunnalta toiselle siirtyvää näyttelyä parempana kuin joka kerta samalla paikkakunnalla järjestettävää. Saatujen palautteiden ja kehittämisideoiden perusteella Turussa uudistetaan ulkoalueen sijoittelu ja pyritään ratkaisuihin, jotka takaisivat kaikkien kolmen näyttelyhallin mielenkiintoisuuden. Myös keskiviikkoillan avajais- ja kutsuvierastilaisuus suunnitellaan uudelta pohjalta. Näyttely on avoinna keskiviikkona myöhempään, ja vastaavasti toisen päivän iltapäivää lyhennetään. Helsingin Energia Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely Turussa M Salmisaaren voimalaitosalueella Helsingissä käynnistetään rakennustyöt pelletin polton aloittamisekAlueelsi. le rakennetaan muun muassa kaksi 1000-kuutioista siiloa. Siilot ja kuljettimet rakennetaan keskelle voimalaitosaluetta niin, että ne sulautuvat alueen arkkitehtuuriin. Siilojen lisäksi keväällä toimitetaan paikalle muu tarvittava pellettien käsittelyjärjestelmä. Siihen kuuluvat muun muassa vastaanottorakennus ja kuljettimet. Tehtävien muutostöiden avulla Salmisaaren voimalaitoksella pystytään vuoden 2014 lopulla aloittamaan pellettien poltto kivihiilen rinnalla 5–7 prosentin osuudella. Samankaltainen järjestelmä rakennetaan myöhemmin myös Hanasaaren voimalaitokselle. Pelletin jatkuvan rinnakkaispolton alettua molemmille voimalaitoksille kulkee keskimäärin 5–7 pellettirekkaa päivässä. Pellettien käytön lisääminen Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa on osa HelsinginEnergian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Kuntatekniikka 8/2013 53 Olli Sulin Kirjastosilta avattiin Turussa M Turun uusi Kirjastosilta avattiin juhlallisin menoin tiistaina 3.12. järjestetyssä yleisöjuhlassa. Uutta siltaa ympäröivät rannat ja Auransilta täyttyivät ihmisistä. Sillan vihki käyttöön tasavallan presidentin puoliso, Turun kansainvälisten Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio. Kirjastosillan rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2012. Sitä ennen alueella suoritettiin Turun museokeskuksen voimin ar- keologisia kaivauksia sillan maatukien kohdalla. Itärannan kaivaukset olisi tehty joka tapauksessa, sillä Aurajoen itärannan rantalaiturit piti korjata. Kirjastosillan on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy, jonka käsialaa Turussa ovat myös Tuomaansilta sekä Teatterisilta. Sillan linjaus on loiva S-kaari, jolloin yhteydet Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen suuntaan muodostuvat mahdollisimman jou- Kuntien ympäristönsuojelumääräysten uudistamista selvitetään M Kuntaliitossa on alkanut puolen vuoden mittainen osittain Ympäristöministeriön rahoittama projekti, jonka tavoitteena on selvittää, miten ympäristönsuojelumääräyksiä on kunnissa käytetty ja miten niitä pitäisi kehittää tulevaisuuden ympäristönsuojelua ajatellen. Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistustyö on käynnissä ympäristöministeriössä, ja eräänä uudistusten kohteena ovat lain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuus sekä lain rakenteen selkeyttäminen. Näiden uudistusten osana sekä uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanon tu- 54 Kuntatekniikka 8/2013 kemiseksi selvitetään kuntien ympäristönsuojelumääräysten käyttöä ja vaikuttavuutta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Selvityksessä kartoitetaan tällä hetkellä voimassa olevien ympäristönsuojelumääräysten kokonaisuus: kuinka laajasti ne ovat kunnissa käytössä, millaisia määräyksiä on annettu ja millainen on niiden konkreettinen toimivuus kunnissa. Selvityksen tarkoituksena on myös pohtia määräysten mahdollisuuksia paikallisen ympäristöhallinnon keventämisessä. Lisätietoja hankkeesta: aino.pietarinen@kuntaliitto.fi heviksi. Toisaalta kaartava linjaus pakottaa pyöräilijät keskittymään muuhun liikenteeseen. Sillan runko on valaistu maassa olevin valonheittimin ja kansirakenteet ohjattavin led-valoin, jotka kaiteen alapinnasta valaisevat pystysuorat lasiset kaidepienat. Tavoitteena on lasilamellien hillitty ja tunnelmallinen tehostevalaistus, joka toimii samalla siltakannen yleisvalona. Sillan lasikaiteen tehostevalais- tus muodostaa näin sillan julkisivunäkymän. Lasilamellit koostuvat kolmesta yhteen liimatusta lamellista ja ovat korkealuokkaista turvalasia. Valaisimet eivät häikäise, ja ne ovat myös suojassa ilkivallalta sekä helposti huollettavissa. Sillan kustannukset ovat 1,9 miljoonaa euroa josta arkeologisten kaivausten osuus on runsaat 0,3 miljoonaa. Hintaa alensi hiukan se, että rantalaiturit peruskorjattiin samanaikaisesti. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutusryhmälle tunnustus M Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) sekä täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO saivat marraskuussa tunnustuksen esimerkillisestä työstä yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Yhdyskuntasuunnittelun seuran tunnustus annettiin erityisesti YTK:n Pitkä kurssi – yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijaohjelman kouluttajille. Kurssin mainittiin olevan silmiä avaava ja kiinni ajassa. Sen on käynyt jo 1500 yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelijaa. Tunnustuksella kannustetaan myös nykyään uudella tavalla toteutettavaa kurssia, jota tekee Aalto PRO yhdessä YTK:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kurssille on yhdyskuntasuunnittelun laaja-alaisuuden, mo- nitieteisyyden ja käynnissä oleven yhteiskunnallisten murrosten vuoksi jatkuva tarve. – YTK:n Pitkän kurssin lisäksi tarjoamme yhdyskuntasuunnittelun alalla toimiville koulutusta muun muassa erilaisten yliopistotasoisten oppisopimuskoulutusten muodossa Kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntijan, Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan ja Rakennusvalvonnan kehittämisohjelmissa, kertoo Aalto PROn liiketoimintajohtaja Petri Lyytikäinen. Yhdyskuntasuunnittelun seura ry jakaa vuosittain Ruusut -tunnustuksen esimerkillisestä työstä suomalaisen yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Tänä vuonna Ruusut jaettiin YTK:n Pitkän kurssin kouluttajien lisäksi myös Jyväskylän kaupungille. HIFK pelaa led-valoissa M Helsingin Jäähalli on maailman ensimmäinen jäähalli, jossa pelataan pääsarjatason jääkiekkoa täysin led-valaistulla jäällä. Halli on jääkiekkoliigassa pelaavan HIFK:n kotiareena. Vuonna 1966 valmistunutta hallia valaisivat aiemmin elohopeahöyrylamput, halogeeni- ja monimetallivalaisimet. Neljä vuotta jatkuneen kehitystyön tuloksena valaistus niin pääareenalla kuin harjoitushallissakin tulee HD-FF-tekniikalla varustetuista valaisimista. Hallin valaistuksen on toteuttanut Salossa toimiva Easy LED Oy. Säästölaskelmien mukaan led-valoilla energian kulutus on 75 pro- Helsinki palkitsi pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmän senttia pienempää kuin edellisellä valaistuksella, mikä vuositasolla koko areenan osalta tarkoittaa noin 140 MWh:n säästöä. Valaistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa himmennystoiminnolla. Led-valaistus säästää myös jäähdytyskustannuksia, kun valoista ympäristöön tuotettava lämpö vähenee. Samalla jäästä tulee aiempaa tasalaatuisempi ja siten luistelijalle turvallisempi. Kaukaloturvallisuutta edistää myös ledvalaistuksen varjottomuus. Valtioneuvosto hyväksyi jätelain muutosesityksen M Valtioneuvosto on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi jätelain muuttamisesta. Esityksen mukaan pakkaajille annetaan lisäaikaa 1.5.2015 saakka toteuttaa pakkausten laajennettu tuottajavastuu, mitä nykyinen jätelaki edellyttää toteutettavaksi vuotta aiemmin. Ohje haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn M Rakennustieto Oy on julkaissut ohjeen Haja-asutuksen jätevesien käsittely. Ympäristötekniikan ja lainsäädännön muutokset – päällimmäisenä vaatimus rakennustuotteiden CE-merkinnöistä – on huomioitu, ja ohjeen sisältö vastaa nyt nykyisiä vaatimuksia. Mukaan on liitetty aiemmin omana julkaisunaan ilmestynyt ohje jäteveden säiliövarastoinnista. Ohjeessa esitetään haja-asutusalueiden asuinkiinteistöillä ja muilla pienillä vesihuoltolaitosten jätevesiviemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä muodostuvien talousjätevesien käsittelyratkaisuja. Siinä tarkastellaan eri menetelmien valintaa ja soveltuvuutta sekä annetaan suunnittelu- ja ra- Lisäksi tuottajien velvollisuus järjestää käytöstä poistettujen pakkausten keräyspaikat siirretään alkamaan 1.1.2016, joten tuottajat, kunnat ja muut toimijat saavat 1–1,5 vuotta lisää aikaa kehittää toimintaansa vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia. Tämä kentamisohjeita. Esitettyjä ratkaisuja voidaan käyttää myös useamman kiinteistön yhteisenä järjestelmänä. Ohjeessa esitetään perustiedot myös jäteveden esikäsittelyratkaisuista. RT 66-11133 Haja-asutuksen jätevesien käsittely, 2013. LVI-ohjeen tunnus on LVI 23-10540 ja Infra-ohjeen Infra 31-710126. 28 s., 49,40 € www.rakennustietokauppa.fi Uusi RIL-ohje vesitornien kunnonhallintaan MVesisäiliöiden kunnon säilyminen ja varma toiminta ovat yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimivuuden kannalta kriittisiä kohtia. Niiden toimintaan liittyy paitsi ihmisten puhtaan veden saannin varmistaminen myös tärkeitä turvallisuusnäkökohtia, kuten vesitornien rakenteellinen turvallisuus ja sammutusveden saanti. merkitsee erityisesti sitä, että tuottajien on järjestettävä kuluttajapakkausten keräysverkosto kotitalouksia varten viimeistään vuoden 2016 alusta lähtien. Muun muassa keräyspisteverkoston laajuudesta säädetään myöhemmin pakkausjäteasetuksella. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry (VVY) ovat yhteistyössä tuottaneet uuden julkaisun RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisussa kuvataan vesisäiliön kunnonhallintaa lähtien systemaattisesta ylläpidosta, johon kuuluu muun muassa rakenneja LVIS-järjestelmien säännöllinen kuntoseuranta. Myös säiliöiden puhdistukseen ja hygienian varmistamiseen annetaan ohjeita. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Korjaushankkeen vaiheistus ja organisointi kuvataan erityisesti omistajan näkökulmasta. Painopisteinä ovat muun muassa kor- M Helsingin kaupungin rakennusviraston kehittämä Pysäköinnin toiminnanohjausjärjestelmä Pasi palkittiin marraskuussa Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -tunnuksella. Järjestelmä on tuonut kaiken pysäköinninvalvontaan liittyvän tiedon sähköiseen muotoon niin tarkastajien, asiakaspalvelun kuin asiakkaidenkin osalta. Käsinkirjoitettujen sakkolappujen sijaan tarkastajat valokuvaavat kämmentietokoneellaan virheellisesti pysäköidyn ajoneuvon ja syöttävät rekisteritiedot laitteeseen, josta virhemaksu tulostuu saman tien. Kadulta tiedot siirtyvät reaaliajassa suoraan asiakaspalveluun. Järjestelmään on luotu useita rajapintoja ulkoisiin järjestelmiin ja toimijoihin. Tarkastajien tietokone muun muassa Trafin tietokannasta hakee ajoneuvon tiedot, minkä jälkeen ne kulkevat tarvittaessa myös ulosottoon ja poliisille. jaushankkeen hankintojen yleiset periaatteet, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden valinta sekä hankkeessa laadittavat asiakirjat. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapito- ja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Kantavien rakenteiden ohjeistuksessa otetaan huomioon viimeaikaiset onnettomuustapaukset ja muita rakenteiden toiminnassa yleisesti tunnettuja puutteita. Myös LVIS-järjestelmien korjauksia on käsitelty. Korjaushankkeen työmaavaiheen kuvauksessa on erityisesti tuotu esille työturvallisuus- ja hygieniavaatimuksia. RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta, 115 s., 978951-758-576-7 EAN, 76,00 €. www.ril.fi/kirjakauppa Kuntatekniikka 8/2013 55 SKTY ry johtavaksi konsultiksi. nimitetty Talotekniikan toimialajohtajaksi. MSuomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ry:n toiminnanjohtajaksi on nimitetty DI Petri Koivula 1.1.2014 alkaen. Hän siirtyy tehtävään Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy:n palveluksesta. Koivula on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin Energian palveluksessa ja yrittäjänä energiaja automaatioalalla sekä Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtajana. FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta MDI Anu Ilander on nimitetty suunnittelupäälliköksi Geotekniikka-toimialalle Helsinkiin. MInsinööri Nina LambergVuorinen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalvelut -toimialalle Helsinkiin. MDI Sirpa Kiiski on nimitetty suunnittelijaksi. MInsinööri, SNIL, Fise AA Reijo Auvinen on nimitetty johtavaksi konsultiksi. MInsinööri (AMK) Kristian Törnblom on nimitetty suunnittelijaksi. MInsinööri Simo Lahti on nimitetty suunnittelijaksi. Janne Tolppanen on nimitetty maankäytön suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Ouluun. MInsinööri (AMK) Tuija Verho on nimitetty suunnittelijaksi. MArkkitehti MInsinööri (AMK) Jaakko Huotari on nimitetty suunnittelijaksi. MInsinööri (AMK) Mika Lehtisalo on nimitetty suunnittelijaksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminta Talotekniikka-toimiala, Helsinki MDI Eveliina Kavander on MInsinööri, SNIL, Fise AA Juhani Järvinen on nimitetty projektipäälliköksi. MInsinööri, SNIL Harry Stenvall on nimitetty Ramboll Finland Oy MDI Reijo Sandberg on aloittanut projektinjohtajana Kiinteistöt ja rakentaminen -toimialalla. Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442. 56 Kuntatekniikka 8/2013 Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. MJussi Kärtevä on aloittanut tutkimuspäällikkönä Päästömittausyksikössä Kuopiossa. MIns. Jorma Lindroos on nimitetty projektipäälliköksi infrayksikköön Rovaniemelle. Rakennusvalvonnan peruskurssi, 1. jakso Katujen kunnossapitolainsäädäntö 15.–17.1.2014 Helsinki www.fcg.fi 5.3.2014 Vantaa www.fcg.fi Talvitiepäivät Kaavoituksen lainsäädäntö 21.–22.1.2014 Jyväskylä www.talvitiepaivat.fi Kiinteistön kauppa MJanne Nuutinen on aloittanut ympäristöasiantuntijana Päästömittausyksikössä Kuopiossa. MIns. (AMK) Teemu Vuorma on nimitetty projektipäälliköksi infrayksikköön Rovaniemelle. 22.1.2014 Helsinki www.fcg.fi Rakennusvalvonnan peruskurssi, 2. jakso Rakennuttajapäivät 11.–12.3.2014 Helsinki www.fcg.fi 23.–24.1.2014 Hämeenlinna www.kiinko.fi Maanmittauspäivät Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS 12) 23.1.–14.11.2014, 7 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Jätehuollon perusteet 29.1.2014 Vantaa www.fcg.fi MOlli Pärjälä on aloittanut ympäristöasiantuntijana Päästömittausyksikössä Kuopiossa. MIns. (AMK) Miska Auvinen on nimitetty projekti-insinööriksi teollisuusyksikköön Ouluun. WSP Finland Oy Uudenmaan ely-keskus YSE 98 -koulutus 29.–30.1.2014 Jyväskylä www.ril.fi Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien neuvottelupäivät 4.–5.2.2014 Helsinki www.fcg.fi Uimahalli- ja kylpyläpäivät 4.–6.2.2014 Hki–Sto–Hki www.ukty.fi Tulevaisuuden kaupunki – työ – asuminen – liikkuvuus MIns. (AMK) Janne Lehtimäki on nimitetty yksikönpäälliköksi korjausrakentamisen yksikköön Tampereelle. MIns. (AMK) opisk. Jouko Väärälä on nimitetty lvitutkimusinsinööriksi Helsinkiin. MMMM Satu Pääkkönen on nimitetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan virkaan 1.12.2013 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Pääkkönen on työskennellyt Uudenmaan ely-keskuksen kehittämispäällikön tehtävässä elokuusta 2011 lähtien. 5.3.2014 Helsinki www.kiinko.fi 6.–7.2.2014 Helsinki www.kiinko.fi 21.–22.3.2014 Seinäjoki www.seinajoki.fi Jäähallipäivät 24.–26.3.2014 Hki–Sto–Hki www.finhockey.fi IFAT 5.–9.5.2014 München www.ifat.de Kuntien 8. ilmastokonferenssi 8.–9.5.2014 Tampere www.fcg.fi Jätelaitospäivät 14.–15.5.2014 Helsinki www.jly.fi The 9th Nordic Drinking Water Conference 2.–4.6.2014 Helsinki www.vvy.fi Vesihuolto 2014 -päivät 3.–4.6.2014 Helsinki www.vvy.fi Kuntien paikkatietoseminaari Kuntatekniikan päivät 11.–12.2.2014 Helsinki www.fcg.fi 5.–7.6.2014 Oulu www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty Viherpäivät Asuntomessut 11.–12.2.2014 Tampere www.vyl.fi 11.7.–10.8..2014 Jyväskylä www.asuntomessut.fi Ympäristöjohdon neuvottelupäivät Kuntamarkkinat 13.–14.2.2014 Jyväskylä www.fcg.fi tapahtumakalenteri 2014 10.–11.9.2014 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi Kuntatekniikka 8/2013 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä www.wspgroup.fi Ilmoitus PALVELUJA-sivullamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi - Energian hankintakonsultointia - Uusiutuvan energian kuntakatselmoinnit www.benet.fi LQIR#EHQHWÀ 040 558 6962 Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442. Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 8/2013 5/2013 ALANSA YKKÖNEN Hämpin parkki valmistui Hämeenlinnaan vai oliko se Tampereelle… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 6/2012 vai oliko se 7/2012? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 ~ ~ ~ ~ 7XQQHOPDOOLVWD -RXOXD GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Sertifioitu urakoitsija on varma valinta! Huomioi hankinnassa – teleurakoitsijan AT-, A- tai T-pätevyys – turvaurakoitsijan TU-sertifikaatti – tietoliikenneverkon rakentajan OL-sertifikaatti – rakennusautomaatiourakoitsijan RAU-pätevyys Lisätietoja: www.seti.fi Kuntatekniikka 8/2013 59 BMBOTBKPIUBWBBBTJBOUVOUJKBB,8)1JQFKB6QPOPSZIEJTUJWÊUZIEZTLVOUBUFLOJJLBOUPJNJOUBOTB WVPEFOLPLFNVTUVULJNVTKBLFIJUZTUZÚTUÊTFLÊUVPUBOOPTUB BNNBUUJMBJTUBZNQÊSJNBBJMNBBWBMNJJOBBVUUBNBBOTJOVB QBMWFMVLTFTTBTJ 6QPOPS*OGSB On syntynyt kumppanuus, joka yhdistää kaksi innovatiivista asiantuntijaa, jotka ovat jo kuuden vuosikymmenen ajan kehittäneet tehokasta yhdyskunta- ja talotekniikkaa ihmisille, kodeille ja yhteiskunnalle. Tämän ansiosta asiakkaat ympäri maailmaa pääsevät hyödyntämään osaamisen ja palvelut, joita Uponor Infra tarjoaa. Nämä ratkaisut suojelevat ja kuljettavat vettä, ilmaa, sähköä ja dataa. ;JF[UMWPVCVGMPKKMMCCMGUV¾X¾PMGJKV[MUGPVCTRGKUKKP 7RQPQT+PHTCon KWH Pipen ja Uponorin yhdyskuntatekniikan liiketoimintojen muodostama yhteisyritys.
