Syysliittokokouskutsu 2012 - Suomen Purjehdus ja Veneily ry

Transcription

SYYSLIITTOKOKOUS – HÖSTFÖRBUNDSMÖTE
25.11.2012
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO
2013
Syysliittokokous 2012
SISÄLTÖ
sivu
Kokouskutsu
3
Esityslista
4
Vaalivaliokunnan esitys luottamushenkilövalinnoiksi
5
Sääntömuutosesitys
6
Huippukilpapurjehduksen strategia
6
Liiton koulutusjärjestelmän perusteet
7
Toimintasuunnitelma 2013
10
Lapsi ja Nuorisotoiminta
11
Aikuisliikunta
13
Huippu-urheilu
19
Järjestötoiminta
22
Talous
24
Budjetti
27
Seurojen ja luokkaliittojen äänimäärät 2012
29
Muistiinpanot
38
Ahventie 4 A 19
02170 ESPOO
[email protected]
www.purjehdusjaveneily.fi
+358 (0)20 796 4200
Telefax +358 (0)20 796 4111
Sivu 2 / 40
SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY - SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF
SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY
SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND RF
22.10.2012
KOKOUSKUTSU
Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallitus kutsuu liiton jäsenyhdistykset
SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSLIITTOKOKOUKSEEN
Aika
Paikka
sunnuntaina 25.11.2012 klo 11:00
Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki
Valtakirjojen tarkastus alkaa kokouspaikalla klo 10:00 ja päättyy klo 10:45.
Sääntöjen 8 §:n mukaisesti äänioikeutta liittokokouksessa käyttää jäsenen valtuuttama
henkilö, jonka tulee olla jonkun jäsenyhdistyksen jäsen. Sama henkilö saa edustaa enintään
kolmea (3) jäsentä. Kokousedustaja voi ottaa liittokokoukseen avustajakseen tarkkailijoita,
joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Tarkkailijoiden määrä ei saa ylittää kahta (2) eikä
jäsenyhdistyksen äänimäärää.
HUOM! Lauantaina 24.11.2012 klo 10:00 – 16:30 järjestetään samassa paikassa
seuraseminaari, jonne toivotaan myös mahdollisimman suurtan osanottajamäärää.
Seuraseminaariin, kaudenpäätösjuhlaan ja syysliittokokoukseen pyydetään ilmoittautumaan
viimeistään 9.11.2012 nettiosoitteessa www.purjehdusjaveneily.fi . Ilmoittautuminen
pelkästään syysliittokokoukseen onnistuu 9.11.2012 saakka myös sähköpostilla
toimist [email protected] i
Ennakkoilmoittaut uminen on välttämätöntä, koska tilaisuudet pidetään
sotilasalueella!
Tervetuloa!
Saapuminen Suomenlinnaan:
Suomenlinnan lautta-aikataulut löydät seuraavasta linkistä
http://aikataulut.hsl.fi/linjat/fi/hLautta_Kauppatori.html. Suomenlinnan lautta lähtee
Kauppatorilta.
Merisotakoulun löydät Suomenlinnasta Pikku Mustasaarelta. Pikku Mustasaari on
päälaiturista heti oikealle, puusillan yli ja sisäänkäynti ensimmäisestä muurissa olevasta
aukosta.
Seuraseminaari ja syyskokous pidetään Merisotakoulun päärakennuksessa.
Päättäjäisillallinen pidetään Suomenlinnassa Upseerikerholla. Suomenlinnan osoitekartta on
sivulla 37.
Sivu 3 / 40
SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY ry
SEGLING OCH BÅTSPORT I FINLAND rf
ESITYSLISTA
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSLIITTOKOKOUS
Aika
Paikka
Sunnuntaina 25.11.2012 klo 11:00
Merisotakoulu, Suomenlinna, Helsinki
Käsiteltävät asiat
1.
Kokouksen avaus
2.
Todetaan läsnä olevat jäsenseurat ja luokkaliitot sekä niiden äänimäärät
3.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4.
Päätetään äänestystavasta
5.
Työjärjestyksen vahvistaminen
6.
Kokouksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
7.
Kokouksen sihteerin valinta
8.
Kahden pöytäkirjantarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta
9.
Liittohallituksen tilannekatsaus kuluvan kauden toiminnasta
10.
Päätetään sääntömuutoksesta
11.
Päätetään Suomen Huippukilpapurjehduksen strategiasta 2013 – 2016
12.
Päätetään liiton koulutusjärjestelmän perusteista
13.
Päätetään vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta
14.
Päätetään vuoden 2013 talousarviosta ja jäsenyhdistysten liittomaksusta
15.
Liiton puheenjohtajan valinta *)
16.
Liiton erovuorossa olevien hallituksen jäsenten valinta *)
17.
Liiton erovuorossa olevien toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajien valinta *)
18.
Kilpailupurjehduksen sääntölautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja
jäsenten valinta
19.
Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
valinta
20.
Kahden tilintarkastajan ja kahden varatilintarkastajan valinta
21.
Muut asiat

22.
Esitellään SPV:n tietohallintostrategia
Kokouksen päättäminen
*) vaalivaliokunnan ehdotus sivulla 5
Sivu 4 / 40
Syysliittokokouksessa 2012 suoritettavat luottamushenkilövalinnat
VAALIVALIOKUNNAN EHDOTUS LUOTTAMUSHENKILÖIKSI:
1. Liittohallituksen puheenjohtaja (yleisjohto) 2013 – 2014: Anne Berner, NJK
2. Liittohallituksen jäsenet
2.1. huippukilpapurjehdus (2013-2014)
Rikard Bjurström, N
2.2. nopeuskilpailu (2013-2014)
Jari Lehtonen, HirVe
2.3. veneilyturvallisuus (2013-2014)
Martti Laisi, KPS
2.4. järjestö & viestintä- ja markkinointi(2013-2014)
Petteri Mussalo, KuoPS
3. Toimikuntien ja toimintojen puheenjohtajat (2013-2014)
3.1. valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta, pj
Rikard Bjurström, N
3.2. kilpapurjehdustoimikunta, pj
Juhani Soini, TPS
3.3. nopeuskilpailutoimikunta, pj
Jari Lehtonen, HirVE
3.4. veneilytoimikunta, pj
Harri Sane, EPS
3.5. järjestötoimikunta, pj
Petteri Mussalo, KuoPS
3.6. veneturvallisuustoiminto, pj
Juha Tammisto, SMK-FMK
3.7. lapsi- ja nuorisotoiminto, pj
Mikael Winqvist, ESF
3.8. viestintä- ja markkinointitoiminto, pj
Merja Vuori, SMK
3.9. koulutustoiminto, pj
Iiro Suksi, VMK
KAKSI TILINTARKASTAJAA VUODEKSI 2013:
Nexia Oy
Jukka Havaste (osakas KHT, KTM)
Frej Lobbas (osakas, KHT, KTM)
LIITTOHALLITUKSEN ESITYS LAUTAKUNTIEN JÄSENEKSI
Kilpapurjehduksen sääntölautakunta
Puheenjohtaja:
Varapuheenjohtaja
Jäsenet:
Lars Nyqvist KVP
Mats Björklund WSF
Jana Lemberg ÅSS
Pekka Nuutilainen HTPS
Tom Schubert NJK
Juhani Soini TPS
Kilpamoottoriveneilyn vetoomuslautakunta
Puheenjohtaja: Pekka Pystynen KPS
Varapuheenjohtaja: Matti Tähtinen P‐67
Sivu 5 / 40
10. SÄÄNTÖMUUTOSESITYS
5§ Liiton jäsenet
Liiton jäseneksi voi sen hallitus kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä purjehdusta, veneurheilua,
veneilyä tai merenkulkuharrastusta aktiivisen toimintansa myötä tukevan ja edistävän,
yhdistysrekisteriin merkityn yhdistyksen.
Hallitus voi lisäksi hyväksyä jäseneksi jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä koostuvan,
rekisteröidyn erikoisalan yhdistyksen kuten luokkaliiton tai muun vastaavan yhdistyksen.
Erityisen painavista syistä liiton hallitus voi hyväksyä jäseneksi yhdistysrekisteriin merkityn
yhdistyksen, jonka harrastajaryhmä liittyy ensimmäisessä kappaleessa mainittuun toimintaan.
7§ Jäsenmaksu
Jäsenen liitolle maksamaa jäsenmaksua kutsutaan liittomaksuksi. Jäsen on velvollinen
ylläpitämään kaikkien jäsentensä jäsen- ja venetietoja (mukaan lukien tietoja veneiden
katsastuksesta ja mittakirjoista) liiton hallinnoimassa jäsenyhdistysten yhteisessä rekisterissä,
johon jokaisella jäsenyhdistyksellä on omat käyttäjätunnuksensa.
Liittomaksun suuruus määräytyy rekisterissä olevan jäsenyhdistysten jäsenmäärän mukaisesti
edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Jäsenten liittomaksun suuruus lasketaan
vähintään kahdenkymmenen (20) henkilöjäsenen mukaan.
Jäsen on velvollinen maksamaan liittomaksun maaliskuun 15. päivään mennessä.
Jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä, jotka jäsenmaksun määräytymisvuonna ovat täyttäneet
korkeintaan 18 vuotta (nuorisojäsen) tai vähintään 65 70 vuotta (seniorijäsen), voidaan määrätä
maksettavaksi täysimääräistä alemmat liittomaksut.
5§ 2 momentissa mainitun jäsenen liittomaksu on sama kuin jäsenyhdistyksen kymmenen (10)
henkilöjäsenen täysimääräinen liittomaksu.
Liiton säännöt kokonaisuudessaan löytyvät nettisivuiltamme / Liitto ja yhteystiedot / Syysliittokokous 2012
(http://spv.fi/index.php?sivu=35393)
11. SUOMEN HUIPPUKILPAPURJEHDUKSEN STRATEGIA 2013 – 2016
Syysliittokokous 2011 hyväksyi liiton johtosäännön, jonka mukaan valmennus- ja
huippukilpapurjehdustoimikunta (VHT) määrittelee tavoitteet valmennukselle ja
kilpapurjehduksen koulutukselle yhteistyössä kilpapurjehdustoimikunnan, koulutustoiminnon
sekä lapsi- ja nuorisotoiminnon kanssa.
Tämä työ on ollut käynnissä koko vuoden ja alustavaan esitykseen on pyydetty liiton jäseniltä
(seuroilta ja luokkaliitoilta) näkemyksiä ja mielipiteitä valmennuksen strategiaan vuosille 20132016. VHT:ltä, valmentajilta, maajoukkuepurjehtijoilta ja saadun muun palautteen perusteella
on koottu liiton kotisivuilla (www.purjehdusjaveneily.fi) näkyvissä oleva Suomen
huippukilpapurjehduksen valmennusjärjestelmän strategia vuosille 2013-2016.
Strategiasta ilmenee, että seurojen ja luokkaliittojen juniori- ja valmennustyö on olennainen osa
huippukilpapurjehduksen jatkuvuutta ja menestystä, ja siksi VHT toivoo saavansa seurojen ja
luokkaliittojen hyväksynnän ja sitoutumisen pitkäaikaiseen järjestelmälliseen valmennustyöhön
huippukilpapurjehduksen hyväksi. VHT toivoo, että liittokokous hyväksyy seuraavat strategiassa
olevat keskeiset periaatteet:
Sivu 6 / 40
Yleisesti
Laajentaa rekrytointipohjaa
Selkeyttää urheilijan polkua
Valmentaa eettisesti kestävällä tavalla
Hyödyntää tarjolla olevia voimavaroja
Lisätä purjehdusvalmennukseen suunnattuja resursseja
Maajoukkuetasolla
Yksilölliset ohjelmat, paras mahdollinen harjoitusvastus ja valmennus
Voimakas kansainvälinen yhteistyö
Tehokkaampi varainhankinta
Maajoukkueen yhteishengen edelleen vahvistaminen
12. LIITON KOULUTUSJÄRJESTELMÄN PERUSTEET
Veneilykoulutusjärjestelmä
Koulutus ja sitä tukeva koulutusjärjestelmä ovat Suomen purjehdus ja veneily ry:lle keskeisiä ja
tärkeitä toimintamuotoja. Veneilykoulutusjärjestelmän keskeisenä ajatuksena on, että se ohjaa
kaikkea liiton tarjoamaan koulutusta, jolloin koulutuksen laatu ja yhteneväisyys lisääntyvät.
Tämän tueksi tarvitaan yhtenäinen veneilykoulutusjärjestelmä, jonka keskeisenä osana on
harrasteveneilijöille suunnattu veneilykoulutus.
Kokonaisuudessaan SPV:n koulutusjärjestelmä tulee koostumaan veneilykoulutuksen lisäksi
lapsille ja nuorille järjestettävästä koulutuksesta, kouluttajien, toimitsijoiden ja liittokouluttajien
koulutuksesta sekä muusta tarpeellisesta koulutuksesta
Harrasteveneilijöille suunnattu veneilykoulutus koostuu pätevyystutkinnoista ja yksittäisistä
kursseista, joilla pätevyyksien myöntämistä varten vaadittu osaaminen todennetaan.
Perusajatuksena on, että osaamisen voi hankkia monella tavalla. Erityistä huomiota kiinnitetään
kouluttajien osaamiseen kehittämiseen. Tämä tapahtuu ennen kaikkea kannustamalla
jäsenyhdistyksiä ja niissä toimivia kouluttajia.
Koko koulutusjärjestelmä koostetaan laatukäsikirjaan, joka muodostaa pohjan koulutuksen
toteuttamiselle ja kehittämiselle.
Veneilykoulutuksen kehittämistyö jatkuu sisältöosioiden tekemisellä yhteistyössä eri toimintojen
ja toimikuntien kanssa. Samalla laatukäsikirjaa työstetään edelleen. Kokonaisuudessaan
koulutusjärjestelmä on valmis kevätliittokokoukseen 2013 mennessä.
KOULUTUKSEN LAATUKÄSIKIRJAN KOHTA 5 KOULUTUSJÄRJESTELMÄ
5.1 Veneilykoulutusjärjestelmä
SPV:n veneilykoulutusjärjestelmä perustuu veneilyn käytännön taitojen ja teoriatietojen
koulutukseen sekä hyvän ja turvallisen veneilytavan omaksumiseen. Pätevyyksiä ja kursseja on
tarjolla erilaisiin tarpeisiin ja eri ikäryhmille niin, että kaikenikäiset purjehtijat ja veneilijät voivat
kouluttautua liiton kursseilla. SPV:n koulutuksiin ja pätevyyksiin sisältyy veneilyn käytännön
taitovaatimusten lisäksi myös teoria- ja sääntötuntemuksen opetus. Määrätyin menettelyin näitä
voidaan korvata myös muiden tahojen koulutusjärjestelmien tutkintonäytöillä ja muilla
pätevyystodistuksilla.
Sivu 7 / 40
5.1.1 Lasten ja nuorten koulutusjärjestelmä
Tarkentuu myöhemmin.
5.1.2 Aikuiskoulutusjärjestelmä
Aikuiskoulutusjärjestelmän painopisteenä on veneilyn käytännön perustaitojen opettaminen
veneilijöille ja koulutus huviveneilyä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin tarvittavan
pätevyyden saavuttamiseksi. Aikuiskoulutus koostuu kolmesta pätevyystasosta, joille kaikille on
omat osaamistavoitteensa ja pätevyysvaatimuksensa.
5.1.2.1 Veneilyn perusteet Ensimmäinen taso, veneilyn perusteet, on yhteinen moottori- ja
purjeveneilijöille. Tavoitteena on antaa riittävä teoreettinen tietotaso, joka kurssimateriaalin ja
itseopiskelun avulla antaa perusvalmiudet moottori- ja/tai purjeveneilyyn. 8
5.1.2.2 Veneilijä tai purjehtija
Toinen taso, veneilijän tai purjehtijan pätevyys, on osin erilainen moottori- ja purjeveneilijöille.
Pätevyyden voi suorittaa myös molemmissa. Tavoitteena on syventää moottori- ja/tai
purjeveneilyyn liittyviä tietoja ja taitoja kurssimateriaalin, itseopiskelun ja käytännön harjoittelun
avulla.
5.1.2.3 Venepäällikkö
Kolmas taso, jossa vaihtoehtoina ovat niin ikään moottori- ja/tai purjeveneily. Pätevyyden voi
suorittaa myös molemmissa. Venepäällikön pätevyys vastaa kansainvälisen
huviveneenkuljettajankirjaan vaadittavaa pätevyyttä, minkä lisäksi pätevyyden täyttämiseksi
vaaditaan valtioiden rajat ylittävään veneilyyn liittyvät perustiedot.
Muut tavat osoittaa venepäällikön pätevyys Venepäällikön pätevyyden voi osoittaa myös
esittämällä toimivaltaisen viranomaisen vaatimat todistukset (lista todistuksista liite 5).
Todistus Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan hakemiseksi
a) Venepäällikkötutkinnon suorittanut
SPV voi hakemuksesta myöntää hakijan pätevyyttä osoittavan toimivaltaisen viranomaisen
vaatiman todistuksen sellaiselle henkilölle, joka liiton tutkintorekisterin mukaan on hyväksytysti
läpäissyt venepäällikkö-tutkinnon. Todistus osoittaa, että hakija täyttää YK:n Euroopan
talouskomission sisävesiliikennetyöryhmän päätöslauselman numero 40 liitteessä 1 asetetut
vaatimukset.
b) Venepäällikkötutkintoa vastaavan pätevyyden omaava
Sellaisen hakijan pätevyyden toteaminen, jonka todistuksenhaku ei sisällä venepäällikkötutkintoa, voidaan todeta kahdella tavalla:
1. esittämällä liitteessä 6 kuvattu Todistushakemus
2. esittämällä liitteessä 7 kuvattu Veneilytaitotodistus
Jos kummalla tahansa näistä tavoista voidaan pätevästi todeta, että todistushakemuksen tai
veneilytaitotodistuksen esittäjä kiistatta täyttää vastaavat pätevyysvaatimukset kuin
venepäällikkötutkinnon suorittaneet, voidaan hänelle myöntää toimivaltaisen viranomaisen
vaatima todistus. Todistuksen kirjoittaa liiton toimistossa koulutustoimintaa koordinoiva
toimihenkilö.
Pätevyysklinikka Liiton toimistolla palvellaan jäsenseurojen veneilijöitä niin sanotun
pätevyysklinikan avulla. Pätevyysklinikka on liiton tarjoama palvelu veneilijöille, jotka haluavat
Sivu 8 / 40
hakea kansainvälistä huviveneenkuljettajankirjaa tai täydentää jo hankkimaansa pätevyyskirjaa
Euroopan kanavat ja joet kattavalla kelpoisuusmerkinnällä ”i”. 9
Klinikkapalvelussa arvioidaan hakijan suorittamien veneilykoulutusten ja käytännön
kokemuksen riittävyys pätevyyskirjaa varten. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä tai
ohjataan hakija hankkimaan täydentävät tiedot.
Kelpoisuusmerkinnän "i" saamiseksi hakijan on läpäistävä tutkinto, joka osoittaa Euroopan
sisävesiliikenteen säännöstön (CEVNI) riittävää tuntemista.
5.2 Kilpailutoimihenkilöiden koulutusjärjestelmä
SPV järjestää koulutusta seuraaville purjehdus- ja nopeuskilpailutoimihenkilöille:
- nopeuskilpailutoimitsijat
- purjehduskilpailunjärjestäjät ja kansalliset kilpailupäälliköt
- aluetuomarit ja kansalliset tuomarit
- erotuomarit
SPV:n kilpailutoimihenkilöiksi haluavien tulee osallistua kilpailutoimihenkilökoulutukseen.
Kilpailutoimihenkilö- tai tuomaripätevyyteen tarvitaan hyväksytysti suoritettu
kilpailutoimihenkilökoulutus sekä riittävästi käytännön kokemusta purjehdus- tai
nopeuskilpailujen järjestämisestä.
SPV auktorisoi kilpailutoimihenkilöt neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi
kilpailutoimihenkilöillä tulee olla kokemusta purjehdus- tai nopeuskilpailuissa toimimisesta,
minkä lisäksi heidän tulee osallistua kilpailutoimihenkilöiden täydennyskoulutukseen vähintään
neljän vuoden välein. Täydennyskoulutuksen sisältö on kuvattu liitteessä 8.
Kilpailutoimihenkilöiden koulutusjärjestelmää koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo
koulutustapahtumia saamiensa raporttien avulla. Kilpailutoimihenkilöiden kouluttajina toimivat
SPV:n liittokouluttajat.
5.3 Kouluttajakoulutusjärjestelmä
SPV kouluttaa purjehduksen ja veneilyn ohjaajien ja opettajien kouluttajat.
SPV:n kouluttajaksi haluavien tulee hakea kouluttajakoulutukseen. Tullakseen hyväksytyksi
hakijan tulee olla SPV:n jäsenyhdistyksen jäsen ja sen suosittelema, minkä lisäksi häneltä
vaaditaan riittävää kokemusta omalta koulutusalaltaan. Kouluttajakurssin hyväksytysti
suorittaneelle myönnetään kouluttajan pätevyys, kun hänellä on lisäksi riittävästi käytännön
kokemusta koulutusten järjestämisestä.
SPV auktorisoi kouluttajat neljäksi vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi kouluttajilla
tulee olla kokemusta kouluttajana toimimisesta, minkä lisäksi heidän tulee osallistua 10
kouluttajien täydennyskoulutukseen vähintään neljän vuoden välein. Täydennyskoulutuksen
sisältö on kuvattu liitteessä 9.
Kouluttajakoulutusjärjestelmää koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo
koulutustapahtumia saamiensa raporttien avulla. Kouluttajakoulutuksesta vastaavat SPV:n
liittokouluttajat.
5.4 Liittokouluttajakoulutus
Liittokouluttajat ovat SPV:n auktorisoimia kouluttajia, jotka vastaavat purjehdus- ja
veneilykouluttajien, kilpailutoimihenkilöiden sekä junioriohjaajien koulutuksesta. Liittokouluttajilla
tulee olla riittävä pätevyys sekä vankka käytännön kokemus kouluttamallaan alalla.
Koulutustoiminto valmistelee SPV:n liittohallitukselle esityksen auktorisoitavista liittokouluttajista.
Sivu 9 / 40
SPV:n liittohallitus auktorisoi liittokouluttajat vuodeksi kerrallaan. Pätevyyden uusimiseksi
littokouluttajien tulee toimia aktiivisesti koulutustehtävissä ja osallistua liittokouluttajien
täydennyskoulutukseen vuoden välein. Täydennyskoulutuksen sisältö on kuvattu liitteessä 10.
Liittokouluttajakoulutusta koordinoi koulutustoiminto, joka kehittää ja valvoo koulutustapahtumia
saamiensa raporttien avulla sekä seuraa liittokouluttajaresursseja.
13. SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY:N TOIMINTASUUNNITELMA 2013
1. JOHDANTO
Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ssä on 331 jäsenseuraa, 42 luokkaliittoa ja noin 61 000
henkilöjäsentä vuoden 2012 lopussa. Se antaa liitolle suuren vastuun toimia järjestäytyneiden
veneilijöiden ja seurojen edunvalvontajärjestönä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Kuluneena vuonna 2012 elettiin Veneily- ja Purjehtijaliiton fuusion jälkihoitovaihetta. Vuonna
2013 on toimikuntien ja toimintojen päästävä täyteen vauhtiin omilla toiminta-alueillaan.
Pääteemana vuonna 2013 on vapaaehtoisuus. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille
seuroissa vapaaehtoisuuden moninaisuutta sekä kannustaa seuroja huolehtimaan
vapaaehtoisistaan. Tavoitteena on saada lisää jäseniä aktiivisiksi seuratoimijoiksi, joille on suuri
tarve monessa seurassa. Teema tullaan nostamaan vuoden aikana esille liiton taholta eri
keinoin, kuten Nauticin, nettisivujen ja tapahtumien kautta.
Lasten ja nuorten toiminnan tärkein tavoite vuonna 2013 on saada uusia seuroja aloittamaan
lapsi- ja nuorisotoimintaa. Liiton palveluja seuroille parannetaan ja autetaan seuroja
kehittämään toimintaa ympärivuotiseksi. Veneilykoulua kehitetään ja tulemme myös uusimaan
siihen liittyvät opetusmateriaalit. Toiminta painottuu myös niihin seuroihin, joilla on jo lasten ja
nuorten toimintaa. Heille tuotetaan uusia tukipalveluja, joita seurat voivat hyödyntää omassa
toiminnassaan.
Veneilytoimintaa kehitetään kasvattamalla liiton tunnettuutta ja profiloimalla SPV:ta
merkittävänä vaikuttajana ja etujärjestönä veneilyyn liittyvissä asioissa. Olemassa olevia
veneilytapahtumia kehitetään ja vahvistamme yhteistyötä venesatamien kanssa. Veneilijöiden
ympäristötietoisuutta kasvatetaan seuroissa ja etenkin alueellisia maankäyttösuunnitelmia
seuraamme entistä tiiviimmin yhteistyössä alueen seurojen kanssa.
Katsastustoiminnassa pääpaino on katsastusmateriaalin kehittämisessä entistä
käyttäjäystävällisemmäksi ja toimivammaksi. Uusien katsastajien rekrytoimiseen panostetaan ja
jo mukana olevien katsastajien uusintakoulutusta kehitetään.
Kilpailutoiminnan päätavoitteena on kehittää purjehtijan polkua optimistijollasta kansainväliselle
tai kansalliselle huipulle. Lisätään panostusta palkkaamalla yhdessä seurojen kanssa uusi NOVvalmentaja, joka valmentaa nuoria huipulle tähtääviä purjehtijoita. Verkostoitumalla esimerkiksi
urheiluakatemioihin saadaan lisäresursseja liiton omia panostuksia tukemaan.
Nopeusveneilyssä uusitaan kilpailuissa käytettyjä turvaveneitä, jotka ovat keskeisessä roolissa
nopeusveneilyn turvallisuutta kehitettäessä. Koulutamme kilpailutapahtumien järjestäjiä ja
tavoitteenamme on myös turvata kilpailuihin tähtäävien veneilijöiden harjoitusolosuhteita sekä
löytää eri harjoitteluryhmille säännölliset harjoitteluajat.
Huippukilpapurjehduksessa keskeinen tavoite on saada Rio 2016 -projekti hyvin käyntiin
tiivistämällä yhteistyötä uuden kansallisen huippu-urheiluyksikön kanssa. Valmentaja- ja
urheilijakoulutusta kehitetään ja lisäksi otetaan käyttöön liiton huippu-urheilun tukipalvelut. Anti‐
dopingvalistustyö jatkuu testi‐ ja valmennusleireillä. Liiton anti‐dopingohjelma ja
Sivu 10 / 40
siihen liittyvät ohjeistukset ja päivitykset löytyvät liiton Internet‐sivuilta.
Järjestöpuolella kehitetään ja laajennetaan liiton seuroille tarjoamia palveluja. Seurojen työtä
tuetaan myös kehittämällä jäsenrekisteripalveluita henkilö- ja osoitetietojen päivittämisen
helpottamiseksi. Aluejohtajien toimintaa tuetaan siten, että he pystyvät olemaan aktiivisena
tukena alueensa seuroille.
Kevätkokoukseen 2013 mennessä valmistuu SPV:n oma purjehdus- ja
veneilykoulutusjärjestelmä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset puitteet seurojen toteuttamalle
aikuisten veneilykoulutukselle. Järjestelmä auditoidaan myös viranomaisilla, jotta järjestelmän
kautta saavutettu pätevöityminen antaa mahdollisuuden hakea kansainvälistä
huviveneenkuljettajakirjaa. Kouluttajakoulutus käynnistetään ensi vuonna turvaamaan riittävä
määrä kouluttajia liiton eri kursseille.
Uuden tiedottajan voimin liitto tulee jatkossa näkymään enemmän. Liitolle luodaan oma
viestintästrategia, joka kohdentaa, aikatauluttaa ja ohjeistaa liiton viestintää. Strategia sisältää
myös yhdenmukaisen viestintämallin seurojen käyttöön.
Sähköiset viestinnän foorumit uudistetaan palvelemaan niin sisäisesti seurojen ja jäsenten
tarpeita kuin ulkoisesti mediaa. Vuoden 2013 aikana liiton sähköinen tiedotus uusitaan siten,
että niin seuroille kuin suurelle yleisölle tapahtuva viestintä kulkee keskeisesti liiton www-sivujen
kautta. Internetsivuston uudistamisella tavoittelemme selkeämpää ilmettä sekä sivuston
helppokäyttöisyyttä. Myös sisäistä tiedonkulkua tullaan parantamaan sähköisen viestinnän
uudistamisen yhteydessä. Liiton toimikuntien ja toimintojen päätökset näkyvät jatkossa liiton
avoimilla www-sivuilla.
Liiton Nautic -jäsenlehteä kehitetään yhdessä sähköisten uutisoinnin ja sähköisten viestimien
rinnalla osana henkilöjäsenille suunnattua viestintää. Vuonna 2013 SPV osallistuu Vene/Båt messuille laajalla panostuksella, sillä uusien messutoimintojen lisäksi myös liiton osaston
ulkoinen ilme uusitaan.
Varainhankintaa kehitetään ja tavoitteenamme on saada lisää yrityksiä tukemaan etenkin
huippukilpapurjehduksen toimintaa. Tämä varainhankinta toimii liiton omistaman SPV Marketing
Oy:n kautta (entinen Svel Palvelut Oy).
Liiton hallinnossa kehitämme talouden raportointia toimikunnille, toiminnoille ja hallitukselle.
Liiton rekisteri on ulkoistettu ammattilaisille ja olemassa olevaa ohjelmaa tullaan kehittämään
enemmän seuroja palvelevaksi. Henkilöstöhallinnossa kirkastamme toimihenkilöiden
toimenkuvia ja vastuualueita ja parannamme yhteistyötä toimikuntien ja toimintojen kanssa.
1. LAPSET JA NUORET
Toiminnan haasteet
Toiminnan haasteena on kasvattaa lasten ja nuorten harrastajamäärää käynnistämällä uutta
toimintaa ja aktivoimalla jo olemassa olevaa purjehdus- ja veneilytoimintaa seurojen
junioritoiminnan kautta. Pysyvän junioritoiminnan aikaansaaminen on pitkäjänteisen työn tulos,
joka edellyttää aktiivista jalkautumista kentällä ympäri Suomea.
Päätavoitteet
SPV:n tavoitteena on laadukas lapsi- ja junioritoiminta seurojen toimintaedellytyksiä
kehittämällä ja tukemalla. Tavoitteena on tarjota seurojen toiminnalle tarkoituksenmukaista
palvelukonseptia riippuen toiminnan laadusta ja seuran koosta. Erilaisilla tutorpalvelulla voidaan
tukea erityyppisten ja –kokoisten seurojen toimintaa ja autetaan alkuun toimintaa aloittavaa
Sivu 11 / 40
seuraa. Tärkeää on myös kehittää niiden seurojen palvelun tarjontaa, joilla on jo toimivaa
junioritoimintaa.
Liiton tavoitteena on harrastajamäärän voimakas kasvattaminen ja turvallisten purjehdus- ja
veneilytaitojen opettaminen. Nämä taataan Veneilykoulu-konseptilla sekä laadukkaalla ja lapsia
kiinnostavalla opetusmateriaalilla. Uusia kokeilijoita innostetaan jatkamaan lajin parissa ja
kasvattamaan osaamistaan eritasoisien kurssien ja valmennuksen kautta. Lapsia ja nuoria
voidaan ohjata niin kilpapurjehdukseen kuin koulutuksien kautta ohjaajatoimintaan. Uusien
ohjaajien kautta luodaan hyvät edellytykset seuran junioritoiminnan jatkuvuudelle.
Junioreiden valmennustoimintaa kehitetään yhteistyössä luokkaliittojen ja seurojen kanssa.
Liiton roolina on toimia valmentajien ja ohjaajien sekä muiden toimijoiden yhteistyöelimenä.
Näin varmistetaan, että valmennus tapahtuu laadukkaasti ja yhdenmukaisesti. Liitto tarjoaa
seurojen valmennustoiminnan kehittämiseen ja innostamiseen ”Train the trainer”seminaaritilaisuuksia ja kehitysvinkkejä myös muilta mailta ideoita ja oppia lainaten.
Tavoitteena on uudistaa veneilyharrastusta tukevaa materiaalia molemmilla kotimaisilla kielillä.
LaNu-toiminnan tiedottamista kohdennetaan tarkemmin, jotta ajankohtainen tieto tapahtumista
ja palveluista välittyy seurojen junioritoiminnasta vastaavalle henkilölle ja seuran kommodorille
tehokkaasti.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1. Houkutella uusia
potentiaalisia harrastajia
kokeilemaan lajia parantamalla
ja kehittämällä seurojen
toimintaedellytyksiä.
Seuroille suunnattu puhelinmarkkinointikampanja:
junioritoiminnan tilan kartoitus, vuosikellon rakentaminen
sekä toiminnan suunnittelu kenttäkäynnin muodossa.
Veneilykoulun toteutus (6-10 seuraa) sponsorointihankkeen
tukemana.
Seuran toiminnan kehittäminen tutortoiminnalla (3 vanhaa ja
3 uutta seuraa).
Haastaja-konseptin kehitys ja ylläpito.
Seuroille järjestettävät koulutukset (SOK 2-3 uutta seuraa).
2. Innostaa kokeilijat lajista ja
kehittää mukana olevien lasten
ja nuorten urheiluharrastusta ja
veneilytaitoja.
Varalan Junioriveneily- ja purjehduspäivät helmikuussa (sata
henkeä).
3. Luoda edellytykset jatkaa
lajin parissa myös sen jälkeen,
kun on kasvanut ulos lapsi- ja
nuorisotoiminnasta.
Yhteistyö luokkaliittojen kanssa, uusiin luokkiin
tutustumistapahtumat. (2-3 kpl)
Kilpapurjehdustoiminta, Match Race Center –yhteistyö.
Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoiminta.
Ohjaajakoulutukset (5-8 kpl).
4. Uudistaa harrastusta tukevaa
oppimateriaalia
Luokkaoppaat, harrastuskirjat, ohjaajaopas
Varmistaa materiaalin saatavuus molemmilla kotimaisilla
kielillä.
Sivu 12 / 40
Näkyvä esilläolo Venemessuilla ->hakea väylä veneilyn
pariin.
Seuratoiminnan kehittäminen ko. tarpeiden mukaan.
Seurojen ohjaaminen Jungmanni-, Kansimies- ja
Ruorimieskurssien järjestämiseen (2-5 kpl).
Valmennustoiminta: alueleirit, tapahtumat innostamaan ja
kehittymään ”Train the trainer”-konseptilla. (10-15 eri
tapahtumaa).
Olympiapurjehtijoiden hyödyntäminen vierailevina puhujina.
2. HARRASTEVENEILY (AIKUISLIIKUNTA)
a. Veneilytoiminta
Toiminnan haasteet
Veneilytoimikunnan päähaasteet 2013 liittyvät toiminnan tehokkaaseen organisointiin uudessa
ympäristössä. Haasteena on veneilykoordinaattorin toimenkuvan sopeuttaminen siten, että
resurssit kohdennetaan seurojen ja veneilijöiden kannalta oleellisiin kohteisiin.
Toiminnan koodisana on jalkautuminen. Veneilytoimikunnan on oltava siellä missä veneilijätkin
eli seuroissa, laitureilla, vierassatamissa, messuilla ja muissa tapahtumissa. Tämä vaatii
uudenlaista ajattelua ajankäytön suunnittelussa ja koordinoinnissa.
Veneilyyn liittyvän interaktiivisen tietoisuuden lisääminen on on erittäin tärkeää. SPV <-> Seurat
<-> Veneilijät -akselilla tiedon on kuljettava molempiin suuntiin tehokkaasti, tarvittaessa jopa
suoraan liiton ja veneilijöiden välillä.
Päätavoitteet
Veneilytoimikunnan tulee vuoden 2013 lopussa olla veneilijöiden keskuudessa tunnettu
vaikuttaja, jolla on näkemystä, kokemusta ja uskallusta kommentoida ja tarvittaessa puuttua
havaittuihin epäkohtiin ja veneilyyn vaikuttaviin hankkeisiin.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1.Veneilykulttuurin kehittäminen
ja edunvalvonta
Veneilijöiden perustarpeiden selvittäminen, veneilyn
mahdollisuuksien konseptointi, veneilytapahtumien
kehittäminen, näkyvyyden ja tunnettuisuuden lisääminen.
Yhteistyöverkoston rakentaminen pääsidosryhmiin.
Veneilyyn liittyvien (viranomais- ja muiden) aloitteiden
seuranta ja hankkeisiin vaikuttaminen lausunto- yms.
menettelyillä.
2.Vierassatama- ja
yleispalvelujen kehittäminen
Venesatama- ja lippukomitean työn turvaaminen ja uusien
palvelujen kehittäminen. Yhteistyömallien kehittäminen
satamien ja alueellisten toimijoiden välille.
3.Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälisten kehityshankkeiden ja trendien seuranta,
informaationvaihto veneilyyn liittyvistä hankkeista, laeista ja
säännöksistä.
4.Ympäristötietoisuus
Ympäristötietoisuuden lisääminen, trendien ja hankkeiden
seuranta. ”Best practices”-menetelmien/tapojen ”myyminen”
Alueellisten maankäyttösuunnitelmien seuranta ja
kommentointi. Veneilyn mahdollisuuksien säilyttäminen
kiristyvissä vaatimuksissa.
Sivu 13 / 40
b. Veneilyturvallisuustoiminta
Toiminnan haasteet
Veneilyturvallisuuden edistäminen vaatii toiminnon jäsenten jatkuvaa tietojen ylläpitoa. Tulevan
vuoden aikana syvennytään toimenpiteisiin, joita vuoden 2012 nimenvaihdos edellyttää ja tekee
mahdolliseksi. Uusien toimijoiden rekrytointi ja innostaminen toimintaan mukaan on tärkeää,
jotta veneilyturvallisuutta voidaan parhaalla tavalla edistää niin liitossa kuin jäsenseuroissakin.
Päätavoitteet
Päätavoitteena on ylläpitää ja kehittää huvivenekatsastusta liiton seuroissa Suomessa. Tämän
avulla voidaan lisätä veneilyturvallisuutta seuratoiminnassa oleellisesti. Koulutusmateriaali
pidetään ajantasaisena ja sen käytettävyys helppona ja tarvittaessa kehitetään uusia
koulutusmateriaaleja. Katsastustoimintaan liittyvä materiaali pidetään niinkään ajantasaisena.
Katsastusinfo-tiedote laaditaan 2-4 kertaa. Toiminto avustaa seuroja ja laatii niille tarkoitettua
turvallisuusmateriaalia.
Yhteistyötä tehdään liiton muiden toimintojen ja toimikuntien kanssa veneilyturvallisuuteen
liittyvissä kysymyksissä. VETT antaa pyydettäessä lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille
alaansa liittyvissä kysymyksissä. Toiminto osallistuu erilaisiin veneilyn turvallisuutta edistäviin
hankkeisiin ja tilaisuuksiin.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1.Veneilyturvallisuuden
lisääminen seuratoiminnassa
Katsastuskoulutusten järjestäminen uusille katsastajille, jo
toimivien katsastajien taitojen ylläpitäminen,
koulutusjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen, katsastajien
intranetin ja katsastusrekisterin kehitystyö sekä ylläpito.
2.Veneilyturvallisuuden
tiedotuksen kehittäminen ja
ylläpito
Katsastusinfon toimittaminen seuroihin neljä kertaa
vuodessa, liiton toimintojen ja toimikuntien avustaminen
turvallisuusasioissa, neuvontapalvelu seuroille,
osallistuminen erilaisiin tapahtumiin.
3.Veneilyturvallisuuden yleinen
edistäminen
Erilaiset veneilyn turvallisuutta edistävät hankkeet ja
tilaisuudet, yhteistyö eri tahojen kanssa, kuten viranomaiset,
liiton toiminnot ja toimikunnat ja verkostot.
4.Katsastuskoulutuksen
kehittäminen ja ylläpito
Katsastusjärjestelmän ylläpito ja kehitystyö,
katsastusvaatimusten ylläpito ja kehitystyö,
katsastusmateriaalin ylläpito ja myynti.
c. Koulutustoiminta
Toiminnan haasteet
Kahden eri liiton auditoiduista koulutusjärjestelmistä luovutaan ja liiton uusi yhtenäinen
koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön ja auditoidaan Trafilla. Yhtenäisen koulutusjärjestelmän
avulla luodaan entistä toimivampi järjestelmä seurojen käyttöön. Seuratoimijoiden innostaminen
eri kursseille ja sitouttaminen seuratoimintaan on myös haaste. Ajankäytön ja muuttuneen
seuratoimintaympäristön huomioiminen koulutuksissa ja sitouttaminen seuratoimintaan luo
haastetta kehittää koulutusjärjestelmää.
Sivu 14 / 40
Päätavoitteet
Koulutusjärjestelmän esille tuomiseksi tuotetaan liitolle esite koulutustoiminnasta. Tämän avulla
kerrotaan ja tuodaan esille harrastuksen monipuolisuus ja erilaiset vaihtoehdot. Kurssikohtaiset
koulutusohjeet auttavat kouluttajia organisoimaan kursseja ja samalla se luo pohjan
laadukkaalle koulutukselle riippumatta siitä, missä koulutus järjestetään. Kouluttajien intranetin
kehittäminen ja jäsenrekisterin kehitystyö luovat toimivamman ja helppokäyttöisemmän
järjestelmän kouluttajien hallinnollisten töiden tueksi. Liittokouluttajapoolin avulla luodaan liitolle
osaava koulutusryhmä, jolloin saadaan mukaan riittävästi tekijöitä, jotta työmäärä on
kohtuullinen kaikille vapaaehtoisille toimijoille.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1. Liiton yhtenäisen auditoidun
koulutusjärjestelmän
käyttöönotto
Yhtenäisen koulutusjärjestelmän auditointi Trafilla,
käyttöönotto liiton toiminnassa, kurssikohtaiset
koulutusohjeet laaditaan täydentämään koulutusjärjestelmän
kuvausta, kouluttajajärjestelmän tueksi luodaan
liittokouluttajapooli ylläpitämään, kouluttamaan ja
kehittämään koulutusjärjestelmää, koulutusmateriaalia
päivitetään säännöllisesti.
2.Seuratoimijoiden aktiivinen
kouluttaminen
Yhteistyössä liittokouluttajapoolin kanssa järjestetään
kilpailutoimihenkilökoulutuksia, veneilykouluttajakurssi sekä
tehdään yhteistyötä eri toimintojen ja toimikuntien kanssa.
3. Koulutusrekisterin kehitystyö
ja ylläpito
Jäsenrekisterin ominaisuuksien kehitetään koulutusrekisterin
osalta toimivammaksi ja kouluttajalähtöisemmäksi,
kouluttajille kehitetään intranet.
4.Yhteistyön kehittäminen ja
laajentaminen
Koulutusyhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan ja
kehitetään koulutusyhteistyötä, sidosryhmien kanssa
järjestetään yhteisiä tapahtumia ja osallistutaan eri
tapahtumiin.
d. Kilpapurjehdustoiminta
Toiminnan haasteet
Haasteenamme on saada liittoon aktiivinen ja laadukas kilpailutoiminta, joka palvelee
harrastajia sekä huipulle pyrkiviä purjehtijoita eri kilpailuluokissa. Viime vuosituhannen
taitteessa pienentyneet harrastajamäärät junioriluokissa näkyvät nyt 18-24 vuotiaissa
purjehtijamäärissä. Vuoden 2006 jälkeen harrastajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti
yhteisten toimintojen kautta, mutta valmentajien ja seuratoimijoiden määrät eivät ole kasvaneet.
Uuden sukupolven sitouttaminen kilpailutoiminnan haasteisiin on ollut vaikeaa.
Seuratoiminnassa on paljon erilaisia mahdollisuuksia harrastaa kilpailutoimintaa myös ilman
omaa venettä, kuten miehistö-, kilpailujärjestäjä-, mittaus- ja tuomaritoiminta. Koulutus -ja
tiedotusjärjestelmämme yhdessä seurojen kanssa ei ole tuottanut vielä toivottua tulosta
lajiharrastajien lisäämiseksi.
Kansainvälinen edunvalvonta kattojärjestöjen päätäntäelimissä on tärkeää lajin jatkuvan
kehityksen kannalta. Osallistuminen kansainväliseen päätöksentekoon sekä erilaiset
henkilönimeämiset kansainvälisiin tehtäviin pitävät Suomen ”etulinjassa” ja ovat hyvin tärkeitä
lajin kehitykselle kotimaassa. Näin ne myös parantavat mahdollisuuksia saavuttaa
kansainvälistä menestystä.
Sivu 15 / 40
Luokkaliittojen -ja seurojen yhteistyön kehittäminen on jatkuva prosessi. Uusien purjehtijoiden ja
luokkaa vaihtavien nuorten purjehtijoiden mahdollisuudet harrastaa, kilpailla sekä kehittyä
purjehtijoina on suuri haaste. Kilpailukalenterien ylläpito, niin kotimaisen kuin kansainvälisen,
sekä valmennusyhteistyön sovittaminen on jokavuotinen prosessi.
Nuoren urheiljan on tärkeää saada tietoa ja käytännön opastusta ”Kasva Urheilijaksi” (Nuori
Suomi) ja ”UKK” (SPV:n urheilijan kasvu ja kehitys ohjelma) sekä ”Urheiluakatemia” -ohjelmien
viidakossa. Lajiliiton ja valtakunnallisen toimintojen yhteen saattaminen kokonaisuudeksi on
suuri haaste. Jatkuvassa muutoksessa on vaikeaa seurata palvelujen tuloksia. Haasteena on
informointi hyvissä ajoin eri mahdollisuuksista, jotta suunnitelmallisuus sekä jatkuva kehitys
nuoren valmennuksessa toteutuisi.
NOV -valmentajien sopimusten uusiminen on tärkeää. NOV -valmentajilla on tärkeä rooli, jotta
nuoret lupaavat urheilijat saisivat hyvän pohjan tavoitella huippu-urheilijan uraa. Heillä on myös
tärkeä rooli liiton -ja seurojen valmennustoiminnan kehitykselle. Nykyiset sopimukset
pohjautuvat harjoittelukeskus-ideologialle. Harjoittelukeskuksen toimintamallit eivät ole
kuitenkaan yhtenäiset ja toimintatavoissa on paljon eroja. Kaikilla on tavoitteena tukea
urheilijoita heidän urapolullaan, mutta vuorovaikutteinen toiminta harjoittelukeskusten välillä on
vähäistä. NOV -valmentajien hyödyntäminen myös valmentajakoulutuksessa on ollut vähäistä.
Kilpapurjehdustoiminnan palvelut (liiton, luokkaliiton ja seuran) tulee olla sähköisesti saatavilla.
Tulospalvelu, kilpailukalenterit, luokkamateriaalit, mittakirjat sekä muut asiakirjat tulee olla myös
sähköisessä arkistossa. Sähköisten toimintojen avulla voidaan myös mitata toiminnan tulosta.
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan mahdollisuuksien lisääminen seuroissa ympärivuotiseksi
on ollut haaste. Ylä- ja alakoulujen yhteistyön kehittämiseen sekä aktiiviseen
valmennustoimintaan ei ole ollut seuroissa riittäviä resursseja eikä toimintamalleja. Vain
muutama seura Suomessa saa tällä hetkellä ympärivuotista toimintaa. Näitä toimintamalleja
tulee kartoittaa ja kehittää muiden lajien kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Päätavoitteet
Harrastajamäärien lisääntyessä myös palvelujen tarjonnan tulee laajentua. Harrastamista tulee
kannustaa lajin kaikissa muodoissa. Pääpaino on kilpailutoimihenkilöiden koulutuksessa. Myös
informaatio eri lajitoiminnoista seuroissa on tärkeää. Kokeneempia toimijoita kannustetaan
kouluttautumaan myös kansainvälisen tason toimijoiksi. Tavoitteena on käyttää hyväksi
EuroSAF -koulutus- ja vaihtojärjestelmää.
Kilpapurjehdussäännöt tarkistetaan neljän vuoden välein. Vuonna 2013 valmistuu uusi uudet
säännöt sekä sääntömuutokset. Suomennosta on työstetty jo 2012 syksyn aikana ja kirjan
painatus tehdään loppuvuodesta 2012. Sääntömuutokset aiheuttavat koulutuspaineita seurojen
toimihenkilöille ja valmennusohjelmiin. Talvella 2013 pidetään iso sääntöseminaari sekä
useampia eri kohderyhmille taitotasoon sovellettuja koulutuksia yhdessä koulutustoimikunnan
kanssa. Lisäksi sääntömuutoksista tiedotetaan Nautic -lehdessä sekä liiton www-sivuilla.
Sääntökoulutuksien ja lehtikirjoittelun yhteydessä nostetaan esille myös keskustelua lajimme
eettisistä arvoista ja millaista kuvaa haluamme toiminnallamme antaa uusille tulokkaille sekä
miten toimintamme muokkaa tulevia tapoja ja asenteita.
NOV -valmentajien uudet sopimukset tehdään yhteistyössä valmentajien, seurojen ja OK:n
kanssa. Lisäksi kartoitetaan nuoret huipulle tähtäävät urheiljat eri luokissa – mahdolliset
luokkavaihdot huomioiden. Tuleva vuosi keskitytään Urheiluakatemiayhteistyön koordinointiin
niin seura-, koulu- sekä liittovalmennuksen välillä. Tätä työtä tekevät liiton valmentajat sekä
NOV -valmentajat yhdessä KPT:n jaoston kanssa. Käytännön toimintaa johdetaan liiton
valmentajien johdolla. Kustannukset jaetaan kunkin toiminnan painopisteen mukaan. Kuitenkin
niin, että aina on mukana urheilijan omavastuuosuus sekä seuran/liiton osuus. Toiminnan tulee
Sivu 16 / 40
olla valtakunnallista vaikka lajiharjoittelun (ryhmä- ja leiriharjoittelu) pääpaino olisikin
pääkaupunkiseudulla.
Liiton hallinnoimat tietokannat tulee saattaa sähköisesti helpommin saataviksi ja julkisiksi sekä
niiden ylläpito helpommaksi. Kilpailutulostietokanta auttaa myös tilastointia sekä
tavoitemittareiden realistisempaa asettamista. Tällaisia tietokantoja käyttävät onnistuneesti mm.
yleisurheilu ja suunnistus. Nykyinen liiton kilpailukalenteri ei tuota tilastollisesti kuin kilpailujen
määrän Suomessa. Www -sivujen uudistamisen ohella suunnitellaan myös tietokantojen
yhdistämistä liiton palveluihin.
Luokkaliittopohjainen valmennusjärjestelmä perustuu nuorten avoimien leirien ja tapahtumien
tukemiseen. Niin sanottujen nuorisoluokkaliittojen valmennusavustus perustuu vuosittaiseen
valmennussuunnitelmaan, avointen luokkien (pl. junioriluokat) osalta projektiomaisesti. Tämä
tarkoittaa, että luokkaliittojen tulee esittää KPT:n valmennusjaostolle projektin
valmennussuunnitelma ja kustannuslaskelma, jonka pohjalta päätetään mahdollinen luokkaliiton
valmennustukiavustus.
Vammaispurjehduksen toimintaa jatketaan esteettömyyden lisäämiseksi ja avustajien
kouluttamisella. Sata Esteetön -projekti kouluttaa avustajia Porin seudulla, jossa purjehdus on
vahvasti mukana. Näillä koulutusohjeistuksilla ja kokemuksilla rakennetaan purjehdukseen ja
veneilyyn avustajakoulutusta vuoden aikana. Lajikokeilut eri paikkakunnilla pysyvien
harjoitteluryhmien tukemiseksi jatkuu yhdessä seurojen kanssa. Hyvän kokemuksen saanut
purjelaiva Helenan soveltavan toiminnan purjehduksia jatketaan 2013.
Edunvalvonta ja osallistuminen ISAF/EuroSAF sekä NSF toimielimiin jatkuu. On tärkeää että
sopivien henkilöiden haku kansainvälisiin edustuksiin on jatkuvasti saatavilla. Lisäksi jatketaan
kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa erilaisissa asiantuntijaryhmissä.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1. Aktiivisen ja laadukkaan
kilpailutoiminnan kehittäminen
(sisältää vammaispurjehduksen)
Uudet kilpapurjehdussäännöt 2013-2016
(kääntäminen ja painatus).
Sääntökoulutukset, sääntöseminaari – sääntömuutokset.
Luokkaliittotoiminnan tukeminen (avoimet leirit ja kv
edustus).
Lajin antama kuva uusille kilpapurjehtijoille (eettisyys).
ISAF, EuroSAF ja NSF edunvalvonta sekä EuroSAF
koulutustoiminto.
2. Nuorten
kilpapurjehdusvalmennuksen
koordinointi
NOV -valmentajien palkkaus 3-5 kpl ja työnkuvat – HuMu
yhteistyö
Urheiluakatemioiden toiminta tiedoksi urheilijaksi pyrkiville
purjehtijoille.
Seura ja luokkaliittopohjainen valmennustoimintamallien
selkeyttäminen.
Valmentajakoulutukset ja urheilijapolun selkeyttäminen
3. Kilpailu- ja tulosrekisterien sekä
purjenumerorekisterien
kehittäminen.
Kilpailurekisteri ja tulosrekisteri tietokantapohjaiseksi.
Purjenumerorekisteri tietokantapohjaiseksi.
4. Kilpailutoimihenkilöiden -ja
mittamieskoulutusten kehittäminen
ja lisääminen.
Yhdessä koulutustoimikunnan kanssa lisätään seurojen
mahdollisuutta järjestää ko. koulutuksia.
Kv-tason toimitsijoiden lisääminen ja kouluttaminen.
Toimitsijapätevyystietokanta.
Sivu 17 / 40
5. Urheiluun erikoistuneiden
oppilaitosten tarjoamien
palveluiden hyödyntäminen.
Markkinoida urheiluoppilaitosten tarjoamia palveluja ja
avustaa purjehtijoita hakemuksen teossa ja valmennuksen
suunnittelussa yhdessä NOV sekä seuravalmentajien
kanssa.
6.Saada seurat aloittamaan
yhteistyö peruskoulujen kanssa
Ollaan yhteydessä seuroihin, joilla on mahdollisuus
hyödyntää HUMU:n suunnittelemaa ala- ja yläasteiden
urheiluun suuntautuvien koulujen tarjoamia palveluja.
e.
Nopeuskilpailutoiminta
Toiminnan haasteet
Lajilla on vanhat perinteet ja paljon kansainvälisiä saavutuksia. Seurat järjestävät kilpailut, mutta
liitto osallistuu kilpailujen järjestämiseen turvaveneiden, ajanottajien ja kilpailuvalvojien osalta.
Yhteinen tiedottaminen ennakkoon sekä tapahtumien jälkeen on kehitettävä osio (ei koske
varsinaista kilpailuraporttia).
Kotimaisen SM -kilpailusarjan kokoaminen on yhteinen prosessi seurojen kanssa.
Kilpailutapahtumien muodot ovat osin säännöillä määrättyjä, mutta seuroilla on painetta kehittää
tapahtumia esimerkiksi lisäämällä lähtöjä tai kilpailupäiviä.
Kilpailutapahtuman rakentaminen on seuralta iso työ niin työmäärällisesti kuin rahoituksen
osalta.
Koska nopeuskilpailulla on pitkät perinteet on myös tapoja ja tapahtumia, joista käydään lajin
sisällä kiivasta keskustelua. Kyse on usein sääntöjen tulkinnasta ja tavoista toimia
kilpailualueilla. Lajin eettiset arvot nousevatkin esille, kun nuoret ja uudet harrastajat ovat
mukana kilpailutapahtumassa.
Tapahtumien tiedottamista on pyritty muuttamaan sähköiseen muotoon. Tämän tiedon käyttöä
ja päivittämistä on kehitettävä edelleen.
Nopeuskilpailijat käyttävät liiton toimiston palveluja niin kilpailulisenssien anomisessa kuin
kansainvälisten kilpailujen ilmoittautumisessa sekä virallisten paperien postituksessa. On
tärkeää, että liiton toimistolla on osaavia henkilöitä suorittamassa näitä tehtäviä lähes ympäri
vuoden.
Junioritoiminta on kasvanut ja uusiutunut parina viime vuotena. Heillä on selkeä tarve lisätä
leiritystä sekä kilpailunomaista harjoittelua.
Koko lajilla on tarvetta harjoittelualueelle. Jokaiseen kilpailuun ja yhteisharjoitukseen on
anottava erikseen lupa ELY-keskukselta sekä vesialueen omistajilta. Olisi tärkeää, että liitto olisi
mukana seurojen kanssa yhteisharjoittelualueiden anomisessa. Junioriluokille, SJ15 ja GT30
venetyypeille on helpompi saada lupa ko. harjoitteluun, koska ne vaativat pienemmän rataalueen.
Päätavoitteet
Päätavoitteena on harrastajamäärän lisääminen juniori- ja nuorisotoimintaa kehittämällä.
Tavoitteena on parantaa harjoitteluolosuhteita luomalla niihin mahdollisuuksia kaikille luokille.
Juniori- ja nuorisotoimintaa kehitetään valmennustoimintaa ja ympärivuotista toimintaa
kehittämällä yhdessä lajiosaajien kanssa. Urheiluakatemia-toimintaa tarjotaan huipulle pyrkiville
urheilijoille räätälöidysti.
Sivu 18 / 40
Lajin tunnettavuutta lisätään messutoiminnalla, Nautic -lehden kirjoituksilla sekä lajijulkaisuilla.
Informaatiota www-sivuilla parannetaan ja kohdennetaan paremmin kilpailijoiden ja
toimitsijoiden tarpeiden mukaisesti. Toimitsija- ja kilpailijakoulutusta kehitetään
nykyaikaisemmaksi ja nykytarpeiden mukaisesti eri kilpailumallit huomioiden.
Tavoitteena on kilpailuturvallisuuden lisääminen. Koulutuksen ohella kilpailujärjestelmä tarvitsee
kaksi uutta turvavenettä. Lisäksi tuetaan seurojen halukkuutta anoa kansainvälisiä
arvokilpailuja. Vuonna 2013 järjestetään EM-kilpailut Offshore 3C sekä Formula 4S -luokissa.
Edunvalvonta ja osallistuminen UIM:n ja pohjoismaisen neuvoston toimielimiin jatkuu. On
tärkeää, että sopivien henkilöiden haku kansainvälisiin edustuksiin jatkuu kokoajan. Lisäksi
jatketaan kansainvälisten päätösesitysten valmistelua jo kotimaassa erilaisissa
asiantuntijaryhmissä.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1. Aktiivisen ja laadukkaan
kilpailutoiminnan kehittäminen.
Tiedotus tapahtumista.
Etsitään yhteisiä lajiharjoittelualueita.
Kilpailutapahtumamallit (1-3 päiväiset kilpailut).
Lajin antama kuva uusille kilpaveneilijöille (eettisyys).
2. Nuorten valmennuksen
koordinointi
Valmennuksen perusteet ja ympärivuotinen valmennus.
Kilpailunomaisia ryhmäharjoittelutapahtumia lisää.
3. Kilpailutoimihenkilöiden
koulutuksen kehittäminen
Toimintamallit ja uudistukset kilpailutapahtumissa.
4. Turvakaluston uusiminen
Turvaveneet uusintatarpeessa.
3. HUIPPU-URHEILU
a.
Valmennus- ja huippukilpapurjehdus
Valmennus ja huippukilpapurjehdustoimikunnan toiminta-alue kattaa olympiapurjehduksen,
paralympiapurjehduksen, aikuisten ja nuorten maajoukkuepurjehduksen sekä näihin tähtäävien
yksilövalmennuksen (haastajat). Yhdessä KPT:n ja LaNu:n kanssa VHT kehittää
kokonaisvaltaista valmennusjärjestelmää. VHT:n käytössä on päävalmentaja,
maajoukkuevalmentaja ja valmennuspäällikkö sekä osittain myös NOV-valmentajat. Vuosien
2008-2011 aikana liitolla oli huippukilpapurjehduksen henkilöresursseina valmennuspäällikkö,
maajoukkuevalmentaja ja valmennuksen koordinaattori sekä NOV-valmentajat.
Valmennuspäällikön toimi muutetaan päävalmentajan toimeksi ja päävalmentajan palkkaaminen
suoritetaan heti vuoden 2013 alusta. Päävalmentajan toimenkuvaan kuuluu hallinnollisten
tehtävien lisäksi valmennustoiminta vesillä soveltuvin osin. Päävalmentajan ensimmäisiin
tehtäviin kuuluu yhdessä valmentajien ja purjehtijoiden kanssa laatia maajoukkuepurjehduksen
strategia, jonka tähtäimenä on Rio 2016 -olympiakisojen mahdollisimman hyvä menestys.
Vuoden 2012 aikana on huippukilpapurjehduksen strategia saatu valmennusjärjestelmän osalta
hyväksyttyä liiton ja seurojen perusteellisen yhteistyön tuloksena. Strategian painopiste on
ammattimaisen valmentautumisen ulottuminen urheilijan polun yhä aikaisempaan vaiheeseen
samalla kun sitä laajennetaan kattamaan uusia paikkakuntia pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Tavoitteena on yhteistyössä HUMU:n uuden huippu-urheiluyksikön kanssa perustaa uusia
harjoittelukeskuksia niin, että huipulle tähtäävien urheilijoiden, tai siellä jo olevien purjehtijoiden,
Sivu 19 / 40
koulunkäynnin ja opiskelun voi yhdistää ammattimaiseen valmentautumiseen eettisesti
kestävällä tavalla. Keskeisiä toimenpiteitä edellä mainitun saavuttamiseksi ovat:
- Valmentajien koulutuksen lisääminen (nykyinen valmentajamäärä pieni ja päteviä
purjehdusvalmentajia vaikea löytää kaikille alueille).
- Olemassa olevien oheispalvelujen tehokas hyödyntäminen (huippu-urheiluyksikkö,
urheiluakatemiat, koulut, oppilaitokset, seurat).
- Resurssien lisääminen (jo käynnistetty Rio 2016 –projekti, jossa tähdätään
yhteistyökumppaneiden hankkimiseen niin, että huippukilpapurjehdukselle tulee huomattavia
lisäresursseja seuraavan olympiadin aikana).
Toiminnan haasteet
Purjehdus huipputasolla vaatii paljon resursseja, joiden tarjoamiseen liitolla nykyisellä
järjestelmällä ei ole ollut mahdollisuuksia riittävässä määrin. Siksi on käynnistetty Rio 2016 –
projekti, jonka päämääränä on lisätä huippu-urheilijoille suunnattua tukea. Taloudellinen tilanne
Suomessa ja Euroopassa on kuitenkin aika heikko ja näin resurssien tehokas käyttö ja
olemassa olevien oheispalveluiden hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Rio 2016 -projektin
mahdolliset tulot eivät ole huomioitu vuoden 2013 budjetissa.
Purjehduksen valmentajien määrä on riittämätön Suomessa. Nykyinen epävarma työura ei
houkuttele nuoria hakemaan purjehdusvalmennuksen piiriin. Tästä johtuen on tärkeää, että
valmennustoimintaa voidaan ankkuroida mahdollisimman paljon isompiin yksiköihin, joiden
jatkuvuus on taattu eikä riippuvainen yhdestä tai muutamasta urheilijasta. Uusi huippuurheiluyksikkö ja urheiluakatemiat voivat tuoda helpotusta tähän ongelmaan. VHT
myötävaikuttaa siihen, että huippu-urheiluyksikköön tulee valmentajia, jotka hallitsevat myös
purjehdusvalmennuksen.
Uusien luokkien ja lajien tulo olympiapurjehduksen piiriin laajentavat huippukilpapurjehduksen
toimintakenttää. Leijalautailu on itsenäinen osa Suomen Purjelautaliiton toimintaa ja sillä tavalla
kosketuksessa myös SPV:n nykyiseen toimintaan. Uutena luokkana tuleat 49erFX ja Nacra 17 –
katamaraani, jotka ovat suomalaisille uusia luokkia. VHT edesauttaa uusien olympialuokkien
organisoitumista ja liittää ne mukaan valmennusjärjestelmään.
Purjehdusta päälajinaan pitäviä ja harjoittelun sitoutuneita urheilijoita on liian vähän. Monella
lahjakkaalla purjehtijalla on valittavanaan useampi laji, johon hän voi keskittyä myöhemmällä
urallaan ja ns. drop-out on myös purjehduksen puolella iso ongelma. Hyväksytty valmennuksen
strategia selventää urapolkua ja strategiassa mainittujen harjoittelukeskusten perustaminen on
välttämätöntä, jotta urapolku voidaan toteuttaa eettisesti kestävällä tavalla. Liitto edesauttaa
uusien harjoittelukeskusten perustamista.
Nuoria harrastajia, joista aikanaan kehittyy huippukilpapurjehtijoita, on liian vähän. Urheilun
kanssa kilpailevien aktiviteettien tarjonta on viime vuosien aikana kasvanut valtavasti. Samalla
on joidenkin seurojen nuorisotyö hiipunut tai jopa loppunut kokonaan. Tämän kehityksen
kääntäminen on liiton suurimpia haasteita eikä se ole varsinaisesti huippukilpapurjehduksen
ongelma, vaan se on yhteinen ongelma kaikille toimikunnille ja toiminnoille. VHT yhdessä
muiden toimikuntien kanssa, kannustaa seuroja hankkimaan kilpapurjehduksen piiriin uusia
harrastajia.
Päätavoitteet
Päätavoitteena on parantaa luokkaliittojen ja SPV:n yhteistoimintaa valmennuksessa.
Luokkaliitoissa piilee voimavaroja, joita ei täysimääräisesti ole SPV:ssä hyödynnetty.
Luokkaliittojen valmennustyö on monesti sekä edullista että tehokasta ja SPV:n
valmennusjärjestelmän ja valmennussuunnitelman yhteensovittaminen luokkaliittojen toiminnan
kanssa kuuluu liiton ensi vuoden päätavoitteisiin. Liiton tarkoituksena on tukea aktiivisten
luokkaliittojen valmennustoimintaa sekä henkilöresursseilla että taloudellisesti.
Sivu 20 / 40
Tavoitteena on myös lisätä ammattivalmentajien määrää. Liitolla on tällä hetkellä palkattuna
kaksi NOV- valmentajaa yhteistyössä seurojen kanssa. Lisäksi yksi NOV on seuran palkkaama
ja osittain liiton kustantama. Liiton tavoitteena on saada purjehdusta hallitseva valmentaja
HUMU:n palkkalistoille ja lisätä NOV:ien määrää yhdellä.
Rio 2016 -projekti tarvitsee tuotteen. Olympiamenestyksen myötä purjehduksen maine on
korkealla ja purjehdus on kiinnostava valinta monelle sponsorointia harkitsevalle yritykselle.
VHT antaa kaiken tukensa Rio 2016 -projektille ja edesauttaa maajoukkueen tuotteistamista
päämääränä kerätä huippukilpapurjehdukselle tuntuvasti lisää taloudellisia resursseja.
Taloudellisten resurssien parantamisen lisäksi Rio 2016 -ohjelmaan sisällytetään edellisen
olympiadin aikana hyväksi havaittu joukkueen yhteinen toiminta (jokaisella
maajoukkueurheilijalla on oma valmennussuunnitelma), kuten vesi- ja kuivaleirit, World Cup
ja/tai Euro Cup kilpailut, koulutukset, fysiikkaharjoittelun tukitoimet, testit, psyykkinen
valmennus, edustukset, uusien kykyjen sisäänajo sekä ”me hengen” luominen. Anti‐
dopingvalistustyö jatkuu testi‐ ja valmennusleireillä. Liiton anti‐dopingohjelma ja siihen liittyvät
ohjeistukset ja päivitykset löytyvät liiton internet‐sivuilta.
Toiminta on aktivoitava jokaisessa olympialuokassa. Suomalaisella purjehduksella on
potentiaalia jatkossakin osallistua olympialaisiin laajalla rintamalla. Myös ne luokat, jossa
Suomella ei ollut edustajaa Lontoon olympialaisissa, ovat mahdollisia luokkia Riossa tai
myöhemmin. SPV tehostaa yhteistyötä kaikkien Riossa edustettuina olevien luokkien kanssa.
Yhdessä KPT:n kanssa tiivistetään vuorovaikutusta junioriluokkien kanssa. Myös ns.
paraluokkia tarkastellaan 2.4mr:n lisäksi.
Päätavoitteet
Pääaktiviteetit
1. Rio 2016 toimintasuunnitelma.
Maajoukkuevalmentaja yhdessä
maajoukkuepurjehtijoiden kanssa suunnittelee
henkilökohtaiset kilpailu- ja harjoitusohjelmat jokaiselle
maajoukkuepurjehtijalle. Valmentajat, maajoukkue ja
haastajat tekevät Rio 2016 ohjelman vuosikalenterin,
jossa harjoittelun perusteet, luokat ja olosuhteet on
huomioitu. Hankitaan tietoa yhteistyössä muiden
maiden liittojen kanssa Rioa koskevista erityispiirteistä.
2.Tiivistää yhteistyötä uuden
huippu-urheiluyksikön kanssa.
Perustaan 1-2 uutta harjoittelukeskusta. Saadan
purjehdukseen perehtynyt yleisvalmentaja huippuurheiluyksikön palkkalistoille. Aktivoidaan alueellisesti
valmennustoiminta yhteistyössä alueellisten huippuurheiluvalmennuskeskusten kanssa.
3.Valmentaja- ja urheilijakoulutus.
Toteutetaan valmentajataso III:n valmentajakoulutus
muiden tasojen lisäksi. Jatketaan UKK- hanketta
yhdessä Suomen Urheiluopiston kanssa (nuorten
maajoukkue). Valmentajat osallistuvat HuMu:n ja
Urheiluakatemioiden tarjoamiin jatkokoulutuksiin.
Kannustetaan nykyisiä valmentajia suorittamaan
ammattivalmentajan tutkinnon.
4. Huippu-urheilun tukipalvelut.
Osallistutaan HuMu:n huippu-urheilijoille tarjoamiin
fyysiseen ja henkiseen valmennukseen.
Lähetetään valmennusapua WC (EC) kilpailuun ja
Youth World MM-kilpailuun. Järjestetään
maajoukkueelle väh. 2 kertaa vuodessa valmennusleiri,
jossa myös haastajat ja juniorimaajoukkue mukana.
Sivu 21 / 40
Toteutetaan Rio 2016 -yhteistyökumppaneiden
hankinta. Aloitetaan välineiden kehitystyö yhdessä
huippu-urheiluyksikön kanssa.
4. JÄRJESTÖ
a.
Järjestötoiminta
Toiminnan haasteet
Seuratoiminnan haasteena on löytää riittävästi osaavia tekijöitä tämän päivän muuttuvassa
toimintakentässä vaihtuvien seuratoimijoiden kanssa. Tämä asettaa erityisiä haasteita seurojen
hallituksien toiminnalle. Liiton seurapalveluiden tunnettavuuden parantaminen ja
kohdentaminen asettaa haasteita tuotettavalla materiaalille sekä liiton tarjoamille jäseneduille,
jotta niiden käyttöarvo olisi mahdollisimman hyvä.
Päätavoitteet
Seurapalveluiden kehittämisessä keskitytään lisäämään liiton tunnettavuutta tuottamalla esite
veneilijöille. Seuraoppaan avulla tuetaan veneily- ja pursiseurojen hallituksen työtä ja
jäsenrekisteripalveluiden avulla tarjotaan toimiva apuväline hallinnon työkaluksi. Järjestelmää
edelleen kehittämällä siitä saadaan seuroille entistä paremmin toimiva työväline. Seurojen
toimintaa tuetaan aluejohtajajärjestelmän avulla. Näin samalla alueella toimivien seurojen
yhteistyötä voidaan lisätä. Seurakäynneillä tarjoutuu mahdollisuus hyvään vuorovaikutukseen,
jolloin seurojen viesti välittyy suoraan liiton toimintaan. Vapaaehtoisuuden teemavuodella
tuodaan esille seurojen vapaaehtoisten tekemää arvokasta työtä ja tuetaan seuroja uusien
vapaaehtoisten löytämisessä.
Päätavoitteet
Pääaktiviteetit
1. Seurapalveluiden
kehittäminen.
Tuotetaan esite liiton toiminnasta veneilijöille. Veneily- ja
pursiseurojen oma seuraopas valmistuu, jäsenrekisterin
kehitystyö jatkuu, tietohallintostrategia otetaan käyttöön,
seurakyselyillä kerätään tietoa seuroilta.
2. Liiton palveluiden
tunnettavuuden lisääminen,
seurapalveluiden ylläpitäminen.
Jäsenvakuutusta ylläpidetään ja kehitetään yhteistyössä
vakuutusyhtiön kanssa, uusia jäsenetuja kartoitetaan ja
otetaan käyttöön, tapahtumien kautta lisätään
tunnettavuutta, seurakäynnit tarjoavat konkreettista ja
yksilöllistä apua seuroille.
3. Seurojen toiminnan
tukeminen.
Tuetaan seurojen aktiivien kiittämistä ja kannustamista
mm. ansiomerkkien avulla, nostetaan vapaaehtoisuus
liiton teemaksi vuodelle 2013, aluejohtajien työtä tuetaan,
järjestetään aluejohtajatapaamiset, osallistutaan
aluejohtajien seuratapaamisiin, aluejohtajille lähetetään
kerran kuukaudessa aluejohtajatiedote ajankohtaisista
asioista.
4. Seurojen ja liiton
vuorovaikutuksen tukeminen ja
kehittäminen.
Uutiskirjeisiin tuodaan esille seuratoiminnan asioita,
internetsivujen sisältöä ja toimivuutta kehitetään,
päättäjäisillassa muistetaan vuoden tekijöitä.
Sivu 22 / 40
b. Viestintä- ja markkinointi
Toiminnan haasteet
Viestinnällä erityisen tärkeä tehtävä läpi koko liiton. Suomen Purjehduksen ja Veneilyn tavoite
on olla avoin ja läpivalaistu järjestö, jossa tieto kulkee vaivattomasti oikeaan kohteeseen.
Viestinnän on kuljettava ulos mediaan ja suurelle yleisölle, jotta meidät tunnistetaan. Viestinnän
on kuljettava sisäisesti, jotta jäsenseuramme ja luottamushenkilömme voivat toimia kaiken
tiedon ja osaamisen valossa, minkä he tarvitsevat.
Liitossa ei ole ollut jatkuvaa viestinnän vastuuhenkilöä ennen elokuuta 2012 ja siksi nyt
ensisijaisena haasteena on liiton viestintäprosessien kehittäminen ja uuden viestintäkulttuurin
luominen. Jotta uusi viestintäkulttuuri voi syntyä, on uudet käytännöt otettava käyttöön liiton
toimistoon, jäsenistöön, luottamushenkilöille ja urheilijoille.
Liiton on tavoitettava viestinnällään sen jäsenseurat, jotta ne voivat toimia omilla toimintaalueillaan elinvoimaisesti ja näkyvästi. Seurojen on tiedettävä, mistä ne voivat hakea
toiminnalleen tukea sitä tarvitessaan. Seurojen tiedottamisen tulee olla yhdenmukaista maan
jokaisessa kolkassa, jotta viestinnästämme välittyisi varmuus ja johdonmukaisuus.
Uudehkon liiton toiminnasta ja tehtävistä on viestittävä myös ulospäin, jotta se lunastaa
paikkansa yhtenä Suomen suurimmista, menestyksekkäimmistä ja elinvoimaisimmista
lajiliitoista. Liiton on näyttävä sen toimialansa kaikissa keskeisissä foorumeissa, jotta se
saavuttaa asemansa..
Viestinnän perustyökalut eivät ole tällä hetkellä sellaisessa ajanmukaisessa kunnossa, millaista
dynaaminen ja laadukas viestintä edellyttää. Niiden ajanmukaistaminen ei ole vaikea, mutta se
on välttämätön pohjatyö.
Vuoden 2013 koko Purjehduksen ja Veneilyn yhteinen haaste on ylläpitää ja edesauttaa
Lontoon olympiavuonna 2012 olympiamitalistien saavuttamaa nostetta ja julkisuutta, jotta se
näkyy uusina harrastajina, aktiiveina, kilpailijoina ja menestyksenä. Purjehduksen
olympiamitalistit sekä nopeuskilpailupuolen menestyksekkäät kasvot eivät saa kadota, vaan
heidän kauttaan on houkuteltava mukaamme lisää menestystä. Viestintätoimen on oltava
mukana kaikissa toiminnoissa auttamassa tässä työssä.
Päätavoitteet
Viestinnän tulee tähdätä siihen, että se vahvistaa uuden liiton roolia niin ulkoisesti suurelle
yleisölle ja yhteistyökumppaneille kuin sisäisesti omille jäsenilleen. Viestintästrategia luodaan
ohjaamaan liiton tavoitteellista ja järjestelmällistä viestintää, joka vahvistaa liiton roolia alansa
vakavasti otettavana ja asiantuntevana toimijana, vastuullisena yhteistyökumppanina sekä
urheilijoitaan ja seurojaan tukevana liittona. Viestintästrategian sisälle luodaan kriisiviestinnän
suunnitelma, joka toimii ohjenuorana ja vankkana tukena erilaisten kriisitilanteiden sattuessa.
Liitto järjestää viestintäkoulutusta ja kriisiviestinnän koulutusta seuroille ja toimijoille.
Liiton medianäkyvyys on ollut hyvässä tilassa viimeisen vuoden ajan sen huippu-urheilun
kautta. Tätä näkyvyyttä ylläpidetään uudelle olympiadille siirryttäessä. Myös
nopeuskilpailupuolelta tuodaan henkilöitä entistä vahvemmin esiin. Maajoukkueen tiedotukseen
panostetaan uuden olympiadin aikana. Printtimedian lisäksi tuotetaan liikkuvaa kuvaa entistä
enemmän palvelemaan niin perinteistä tv-puolta luin verkkoon tuotettavaa elävää kuvaa.
Medianäkyvyyttä syvennetään myös toimittajatapaamisilla ja muutoin aktiivisella
yhteydenpidolla
suomalaisiin medioihin. Mediayhteistyössä nostetaan entistä enemmän myös liiton
matkaveneily-, lasten ja nuorten- seka vaikuttamistoimintaa esiin.
Sivu 23 / 40
Liitto panostaa vuoden 2013 Vene Båt –messuihin tavallista voimakkaammin. Messutoiminnalle
luodaan oma konsepti, joka on käyttökelpoinen kaikessa messutoiminnassa ja on käytettävissä
myös seurojen messuja tapahtumatoimintaan. Messuosaston visuaalinen ilme suunnitellaan
tarkkaan ja luodaan yhdenmukaiset kalustot ja materiaali. Messutyöntekijät koulutetaan liiton
toimesta ennen tapahtumaa, jotta ulossuunnattu viestintä on yhtenäistä, johdonmukaista ja
tuloksellista. Messutyöntekijöille luodaan myös yhtenäinen ilme vaatetuksella ja asusteilla.
Vene Båt –messuja varten uusitaan myös liiton printtimateriaalia. Messujen toiminta
tavoitteistetaan ja tulokset tarkastellaan jälkikäteen.
Liiton www-sivut uusitaan vuoden 2013 aikana. Sivuista tehdään entistä interaktiivisemmat ja
dynaamisemmat. Sivut tehdään palvelemaan suurta yleisöä, liiton seuroja sekä yksittäisiä
veneilijöitä. Sivuja kehitetään siten, että ne toimivat kiinnostuneille hyvänä ja nopeana tiedotusja uutiskanavana purjehdus- ja nopeuskilpailutoiminnassa sekä laaja-alaisessa veneilytoiminnan
tiedottamisessa. Sivuille tuotetaan myös elävää kuvaa. Lisäksi sivuja kehitetään palvelemaan
myös seurojen järjestöllisiä ja koulutuksellisia tarpeita. Sivujen uudistamisen yhteydessä
kartoitetaan myös seurojen halukkuus luoda omia alasivuja liiton sivujen yhteyteen. Viestinnän
työkaluista myös liiton uutiskirjeen ulkoasua ja sisältöä uudistetaan ja sen levikkiä pyritään
lisäämään, jotta tieto kulkisi mahdollisimman laajalle jäsenistöön.
Nautic julkaistaan kuutena numerona, jotka ajoitetaan muuhun keskeiseen toimintaan. Nauticin
sisältöä kehitetään lukijatutkimuksen ja lukijapalautteen mukaisesti. Nauticin sisällöntuotantoa
kehitetään myös yhteistyössä sähköisen uutisoinnin ja tiedottamisen kanssa. Veneilijän
vuosikirjan tarve selvitetään vuonna 2012 tehdyn kyselyn avulla. Mikäli kirja julkaistaan, sen
ajanmukaistamista jatketaan.
Vaikuttajaryhmä käynnistää toimintansa vuonna 2013. Yhteiskunnallisista eri alojen vaikuttajista
koottua ryhmää käytetään erityisesti liiton vaikutustyötä ja markkinointia kehitettäessä.
Päätavoitteet:
Pääaktiviteetit:
1.Vahvistetaan liiton roolia ja
näkyvyyttä - ulkoisesti sekä
sisäisesti
Luodaan viestintästrategia ja kriisiviestinnän suunitelma,
viestinnän koulutuksen seuroille, maajoukkueviestinnän
tehostaminen ja videokaluston hankkiminen.
2.Terävöitetään
medianäkyvyyttä ja tarkistetaan
viestinnän työkalut.
Toimittajatapaamiset ja –tilaisuudet, liiton painotuotteiden
uudistaminen, messutoiminnan uudistaminen, Nauticin
kehittäminen, medialistat.
3.Uusitaan liiton sähköiset
viestintäpalvelut.
Www-sivujen uudistus, seurojen www-sivuprojekti,
uutiskirje, liikkuvan kuvan tuottaminen.
4.Vaikuttajaryhmä vahvistamaan
liiton yhteistyökumppanuuksia
Vaikuttajaryhmätoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen.
c. Talous ja hallinto
Toiminnan haasteet
Nykyisen taloustilanteen johdosta Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Olympiakomitean
toiminta-avustukset tuskin nousevat vuodelle 2013. Jäsenseuroilta perittävän liittomaksun
suuruus perustuu seuran jäsenmäärän koon mukaisesti.


aikuisjäsen 12,50 €
juniorjäsen 5€
Sivu 24 / 40
Liitomaksuun sisältyy seuran toiminnanvastuuvakuutus, Pohjolan Tuplaturva sekä seurojen
jäsenten veneilyyn liittyvien tapaturmien ryhmätapaturmavakuutus sekä Nautic–lehti.
Rahoituksen turvaamiseksi liitolla on tarvetta kehittää ulkopuolista rahoitusta.
Hallinnon kulut koostuvat ensisijaisesti vuokrista, tietoliikenne- ja tietotekniikkakustannuksista,
taloushallinto-, vakuutus- sekä muista toimistokuluista, joissa kaikissa on nousupaineita.
Rekisteriohjelman käyttö koetaan hankalaksi varsinkin niissä seuroissa, joissa on kaksi
rinnakkaista järjestelmää käytössä. Seurojen luottamushenkilöiden vaihtuvuus aiheuttaa
paineita rekisteriohjelman osaamiselle. Useat seurat ovat ottaneet käyttöönsä liitossakin olevan,
rekisteriin sisältyvän myyntilaskutusohjelman. Järjestelmästä on saatavissa nykyistä paremmin
tietoa sekä seura- että liittokäyttäjälle.
Liitossa työskentelee työsuhteessa yhteensä 10 (+1 määräaikainen) henkilöä. Puolet tästä
henkilökunnasta on liittojen yhdistymisen jälkeen tulleita. Liitossa on lisäksi 5 toimikuntaa, 4
toimintoa ja 3 lautakuntaa, joilla on oma liittokokouksen valitsema puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja, sekä heidän ehdotuksiensa mukaisesti toimikuntien jäsenet, jotka
liittohallitus on hyväksynyt. Liitossa toimii myös 15 liittohallituksen nimeämää aluejohtajaa.
Päätavoitteet
Päätavoitteena on talousseurannan raportoinnin kehittäminen, jotta toimikunnat ja toiminnot
saavat lisää tietoa toimenpiteiden vaikutuksista kustannuspaikkakohtaisesti. Lisäksi on
vahvistettava ja kehitettävä toimikuntien/toimintojen ja liittohallituksen välistä tiedonkulkua
toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumisesta. Tavoitteena on myös taloushallinnon ja ATKtukipalveluiden kustannuksien kohtuullistaminen tehostaen samalla näiden palveluiden
toimivuutta.
Rekisteriohjelman kehitystyötä on jatkettava paremmin seuratoimijoita palvelevaksi, liiton
toimintojen rationalisoimiseksi sekä liiton ja seuratoimijoiden välistä tiedonkulkua tukevaksi
yhteistyössä W3 Groupin kanssa.
Henkilökunnalla on toiminnassaan yhteiset sovitut käytännöt ja pelisäännöt. Kehityksen alla on
henkilökunnan toimenkuvien selkiyttäminen sekä työnjako toimikuntien ja toimintojen kanssa.
Tiedonkulun avoimuutta parannetaan eri toimintojen kesken. Henkilökunnan ja
luottamushenkilöiden toimintakulttuuria kehitetään edelleen.
Päätavoitteet
Pääaktiviteetit
1. Taloushallinnon kehittäminen
Ajanmukainen, kuukausikohtainen budjettiseuranta
liittohallituksen, toimikuntien, toimintojen ja henkilökunnan
käytännön työkaluksi.
Kehitetään toiminnansuunnittelun ja raportoinnin työkaluja.
Kehitetään raportointia Opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Uudistetaan käytäntöjä taloushallinnon toiminnoissa
ottamalla käyttöön nykyaikaisempi taloushallintaohjelma.
Siirrytään enenevässä määrin sähköiseen asiointiin.
ATK – palveluiden uudelleenmääritykset ja kustannusten
kohtuullistaminen
2. Rekisteriohjelman kehitystyö
Yhteistyössä W3 Groupin kanssa päivitetään ja kehitetään
rekisteriohjelmaa ja sen toimivuutta niin seuratoimijan kuin
liitonkin tarpeisiin.
Jäsenrekisterin ylläpitoa pyritään helpottamaan.
Kehitetään seurarekisteristä saatavaa raportointia.
Laskutusominaisuutta kehitetään.
Tuetaan laskutusjärjestelmän käyttöönottoja.
Sivu 25 / 40
Liiton myöntämät pätevyydet nostetaan seurarekisteriin,
Kouluttajien, katsastusvastaavan ja luottamushenkilöiden
tietokantoja kehitetään.
3. Henkilöstöhallinto
Henkilöstöhallinnon keskeisiin periaatteisiin on kerätty
hyvät käytännöt ja toimintatavat, sitä kehitetään ja se
pidetään lakien ja asetusten mukaisina henkilökunnan
toimintaa yhtenäistävänä ohjeistuksena.
Noudatetaan hyvää hallintotapaa ja yhteisiä pelisääntöjä.
Selkeytetään henkilökunnan toimenkuvia ja lisätään
tiedonkulkua eri luottamusorganisaatioiden kesken.
Toimikuntien ja toimintojen kokouspöytäkirjat viedään
www.purjehdusjaveneily.fi nettisivuille kohtaan Liitto ja
yhteystiedot -> Luottamustoiminta
Tekstissä käytettyjen lyhenteiden selitykset:
EC
ELY
EuroSAF
HuMu
ISAF
KPT
LaNu
NOV
NSF
OK
OKM
SOK
SPV
VHT
VETT
WC
Sivu 26 / 40
European Cup
Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
European Sailing Federation
Huippu-urheilun muutostyöryhmä
International Sailing Federation
Kilpapurjehdustoimikunta
Lapsi- ja nuorisotoiminto
Nuorten Olympiavalmentaja
Nordic Sailing Federation
Olympiakomitea
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Seura-ohjaajakoulutus
Suomen Purjehdus ja Veneily
Valmennus- ja huippukilpapurjehdustoimikunta
Veneturvallisuus
World Cup
SUOMEN PURJEHDUS JA VENEILY RY:N BUDJETTI 2013
Lapset ja Nuoret
Aikuisliikunta
TUOTOT
Varsinainen toiminta
Jäsenmaksut
Sopimustuotot
Valtion avustus
OK:n avustus
Tuotot Yhteensä
75
82
93
171
94
515
160
70
3
147
0
380
30
52
20
120
250
472
58
488
22
152
0
720
323
691
138
590
344
2086
KULUT
Palkat ja sivukulut
Vuokrat ja leasing
Ostetut palvelut
Toiminta ja matkakulut
Materiaalikulut
Urheilija/valmentajatuet
Jäsenmaksut, vakuutukset
Toimistokulut
Kulut Yhteensä
-336
-9
-36
-63
-22
-14
-3
-32
-515
-123
-6
-55
-72
-70
0
-11
-44
-380
-128
-2
-110
-70
-23
-120
-1
-18
-472
-269
-60
-132
-51
-87
0
-94
-28
-720
-855
-77
-333
-255
-201
-134
-109
-122
-2086
0
0
0
0
0
Luvut ovat tuhansia euroja
Toiminnan tulos
Jäsenmaksut
Huippu-urheilu Järjestötoiminta
Yhteensä
Valtion avustus
LaNu 12
%
Aikuis et
10 %
Järjestö
26 %
LaNu
29 %
Huippu
7%
Järjestö
71 %
Huippu
20 %
Aikuiset
25 %
Sivu 27 / 40
Budjetti 2013 kustannuspaikoittain
(tuhansia euroja)
Lapsi ja nuoriso
Lapset
TUOTOT
Sopimustuotot
Valtion avustus
OK:n avustus
Nuoret
Veneilytoiminta
Veneilyturvallisuus
Koulutustoiminta
Kilpapurjehdus
Nopeuskilapailut
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
80
30
0
70
0
Yhteensä 180
65
6
0
80
0
151
35
10
30
71
44
190
10
76
93
91
94
364
5
44
0
80
0
129
10
0
0
80
0
90
54
0
0
0
0
54
60
0
0
0
0
60
25
8
3
4
0
40
30
0
3
31
0
64
25
29
0
11
0
65
35
42
0
11
0
88
18
17
0
25
0
60
25
28
0
25
0
78
-98
-7
-3
-55
-12
0
0
-5
-72
-4
-10
-33
-9
0
-1
-22
-100
-1
-37
-32
-5
-14
0
-1
-265
-5
-26
-30
-13
-14
-2
-10
-69
-1
-26
-11
-9
0
-3
-14
-51
0
-15
-10
-10
0
-2
-10
-15
-5
0
-10
-18
0
0
-2
-17
0
-10
-9
-15
0
0
-2
-12
-1
-2
-9
-16
0
0
-1
-10
-1
-15
-17
-16
0
0
-5
-27
0
0
-25
-2
0
-9
-2
-31
-3
-7
-21
-13
0
-3
-10
-17
-2
-5
-11
-6
0
-5
-14
-14
-3
-8
-16
-17
0
-6
-16
Yhteensä -180
-151
-190
-364
-133
-98
-50
-52
-40
-64
-65
-88
-60
-78
0
0
0
-4
-8
4
8
0
0
0
0
0
0
Jäsenmaksut
Aikuisliikunta
KULUT
Palkat ja sivukulut
Vuokrat ja leasing
Ostetut palvelut
Materiaalikulut
Jäsenmaks, vakuutus
Muut toiminnan kulut
Toiminnan tulos
0
Järjestötoiminta
Huippukipapurjehdus
Valmennus ja huippukilpailu
Järjestötoimikunta
Aluetoiminta
Viestintä ja markkinointi
Hallinto
Yhteensä
TUOTOT
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
2012
2013
18
77
40
120
180
435
30
52
20
120
250
472
0
115
0
10
0
125
10
122
0
10
0
142
0
20
0
0
0
20
0
19
0
0
0
19
30
68
2
24
0
124
40
88
22
27
0
177
10
272
0
115
0
397
8
260
0
115
0
382
300
690
75
530
224
1819
323
691
138
590
344
2086
-170
-2
-30
-90
-20
-110
-2
-11
-128
-2
-110
-70
-23
-120
-1
-18
-27
0
-23
-3
-2
0
-70
0
-27
-1
-17
-10
-5
0
-77
-5
-10
0
0
-10
0
0
0
0
-10
-1
0
-8
0
0
0
0
-17
-1
-50
-12
-42
0
0
-2
-52
0
-45
-5
-70
0
0
-6
-171
-70
-56
-30
-20
0
-26
-24
-179
-58
-70
-28
-12
0
-17
-17
-734
-90
-232
-298
-152
-124
-115
-75
-855
-77
-333
-255
-201
-134
-109
-122
-435
-472
-125
-142
-20
-19
-124
-177
-397
-382
-1819
-2086
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Jäsenmaksut
Sopimustuotot
Valtion avustus
OK:n avustus
Yhteensä
KULUT
Palkat ja sivukulut
Vuokrat ja leasing
Ostetut palvelut
Materiaalikulut
Jäsenmaks, vakuutus
Muut toiminnan kulut
Yhteensä
Toiminnan tulos
Sivu 28 / 40
Seurojen äänimäärät 2012
Föreningarnas röstantal 2012
Taulukossa käytetyt merkinnät / Tecknen i tabellen
A = seuran lyhenne / föreningens förkortning
B = seuralta laskutettu jäsenmäärä/ av föreningen fakturerad medlemsantal (17.1.2012)
C = katsastettujen veneiden lukumäärä / antalet besiktigade båtar (2011)
D = seuran äänimäärä / föreningens röstetal
* = seura ei ole maksanut jäsenmaksua määräaikaan 15.3.2012 mennessä
föreningen har inte betalat medlemsavgiften senast på förfallodag 15.3.2012
** = uusi seura tai luokkaliitto, joka on liittynyt Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n vuonna 2012
Seuran nimi
AIRISTO SEGELSÄLLSKAP
AIRISTON VENEILIJÄT
AKATEEMINEN PURJEHDUSSEURA
ALA-KEITELEEN PURSISEURA
ASIKKALAN PURSISEURA
AURINKOLAHDEN VENEKERHO
AURINKOPURJEHTIJAT
AVOMERIPURJEHTIJAT
BARÖSUNDS SEGELKLUBB R.F.
BORGÅ SEGELSÄLLSKAP R.F.
BRÄNDÖ SEGLARE
BÅTVIKIN VENEILIJÄT
COMPASS
DALSBRUK MOTOR- OCH SEGELKLUBB
EKENÄS SEGELSÄLLSKAP
ESBO SEGELFÖRENING
ESPOON MERENKULKIJAT
ESPOON MERENKÄVIJÄT
ESPOON PURSISEURA
ESPOON VENEILYTURVALLISUUSYHDISTYS
EUROPE CLASS FINLAND
FINN EXPRESS PURJEHTIJAT
FINNISH 29ER ASSOCIATION
FINNISH 49ER ASSOCIATION
FINNISH FORMULA 18 ASSOCIATION
FINNISH LASER ASSOCIATION
FINNISH OFFSHORE CLUB
FINNISH STAR ASSOCIATION
FINNISH X-35 ONE DESIGN CLASS LIITTO
FINNISH YOUTH SAILING CLUB
FIRST 36.7 FINLAND RY
FORSSAN VENESEURA RIENTO
FÄRJSUNDETS SEGLARFÖRENING
GALLTRÄSK SEGELSÄLLSKAP
GAMLAKARLEBY SEGELFÖRENING
GUARANA MOTORSÄLLSKAP
A
ASS
AVE
AP
AKPS
APS
AVK
AUR
Avomeri
BSK
BSS
BS
BåV
C
DMSK
ESS
ESF
EM
EMK
EPS
EVTY
Ejolla
FE83
29er
49er
F18
FLA
FOC
Star
X35
FYSC
FIRST36.7
FVSR
FS
GSS
GSF
GMS
B
C
D
569
42
23
185
268
76
30
1
250
449
694
38
111
136
538
837
144
875
810
2
1
1
1
1
1
1
18
1
1
6
0
0
0
59
124
0
0
0
37
97
0
12
8
46
182
141
0
161
11
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
54
115
33
348
48
0
0
0
86
0
1
1
1
5
8
2
1
1
6
10
14
1
3
3
14
1
3
21
17
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
8
1
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
**
*
Sivu 29 / 40
Seuran nimi
GULLKRONA KRYSSARKLUBB
HAIPURJEHTIJAT
HAKANIEMEN VENEKERHO
HAKKENPÄÄN MERENKÄVIJÄT
HALKOLAITURIN VENEILIJÄT
HAMINAN PURSISEURA
HANGÖ SEGELFÖRENING
HANGÖ UDDS SEGELSÄLLSKAP
HAUKILAHDEN VENEKERHO
HAUKIPUTAAN PURSISEURA
HAUKIPUTAAN VENEILIJÄT
HAUKKANIEMEN PURSISEURA
HEINOLAN PURSISEURA
HELSINGFORS SEGELKLUBB
HELSINGFORS SEGELSÄLLSKAP
HELSINGIN MERIVENEILIJÄT
HELSINGIN MOOTTORIVENEKERHO
HELSINGIN NAVIGAATIOSEURA
HELSINGIN NAVIGAATTORIT
HELSINGIN RAKENNUSMESTARIVENEILIJÄT
HELSINGIN TYÖVÄEN PURSISEURA
HELSINKI SAIL RACING MANAGEMENT RY
HIRVENSALMEN VENEILYSEURA
HOLLOLAN VENESEURA
HOUTSKÄRS BÅTKLUBB
HUMALLAHDEN VENEKERHO
HUMALNIEMEN VENEKERHO
HUVIVENESEURA VAAHTOPÄÄT
HYVINKÄÄN PURSISEURA
HÄMEENLINNAN NAVIGAATIOSEURA
HÄMEENLINNAN VENEKERHO
IIN MERISEURA
IISALMEN PURSISEURA
IMATRAN PURJEHDUSSEURA
IMATRAN VENEKERHO
INGÅ BÅTKLUBB - INKOON VENEKERHO
INIÖ BÅTKLUBB
INIÖN PURSISEURA - INIÖ SEGELSÄLLSKAP
ISOKARIN KIERTÄJÄT
ITÄ-HELSINGIN PURSISEURA
ITÄMEREN PURJEHTIJAT
JANAKKALAN VENEKERHO
JOENSUUN PURSISEURA
JOLLARIT
JOROISTEN VENESEURA
JOUTSENON VENESEURA
Sivu 30 / 40
A
GK
HAI
HVeK
HMK
HLVE
HPS
HSF
HUS
HLVK
HaPS
HPV
HAUPS
HeiPS
HSK
HSS
HMV
HMVK
HNS
HN
HRV
HTPS
HSRM
HirVe
HVS
HBK
HVK
HNVK
VP
HYP
HLNS
HMLVK
IM
IiPS
ImPS
ImVK
IBK-IVK
IBK
IPS-ISS
IK
IHPS
IP
JVK
JPS
J
JoRVS
JV
B
219
1
25
166
24
289
407
283
220
70
79
39
211
1525
1317
238
812
159
101
64
443
1
23
134
68
617
18
22
119
32
82
21
85
95
114
144
107
2
124
20
4
75
173
20
16
237
C
178
0
0
54
0
1
17
136
84
0
18
0
64
647
180
58
292
21
11
12
106
0
4
70
23
184
0
0
30
20
18
10
26
27
0
40
0
0
0
5
1
0
70
0
0
40
D
1
1
1
5
1
1
9
8
6
2
2
1
6
43
30
6
22
4
3
2
11
1
1
4
2
16
1
1
3
1
2
1
2
2
3
1
3
1
1
1
1
2
1
1
1
5
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Seuran nimi
JYVÄSKYLÄN VENESEURA RY
JÄMSÄN PURSISEURA
KAARINAN VENEILIJÄT
KAJAANIN PURJEHTIJAT
KALLAN PURJEHTIJAT
KANTVIKIN PURJEHTIJAT
KARINKIERTÄJÄT
KARJALOHJAN VENEILIJÄT RY
KARUNAN VENESEURA RY
KASKÖ MOTORBÅTSKLUBB
KASKÖ SEGLARSÄLLSKAP
KATAJANOKAN VENEKERHO
KEILALAHDEN VENEKERHO RY
KELLON VENE
KEMIJÄRVEN TUNTURIPURRET RY
KEMIN MOOTTORIVENEKERHO
KEMIN PURJEHDUSSEURA
KEMIN TYÖVÄEN PURSISEURA
KERAVAN VENEKERHO
KESÄPURSISEURA RY
KESÄPÄIVÄN PURSISEURA
KEURUSSELÄN PURSISEURA
KIPPARILAHDEN VENEKERHO
KIRKKONUMMEN KALA- JA METSÄMIEHET RY
KIRKKONUMMEN PURSISEURA
KIVENLAHDEN VENEKERHO
KLAMILAN VENEILIJÄT
KOILLIS-SAVON VENEILYSEURA
KOIVUSAAREN PURSISEURA
KOKKOLAN PURJEHTIJAT
KOKKOLAN VENEKERHO RY.
KOLIN PURSISEURA
KORPILAHDEN VENESEURA
KORPO SJÖFARARE
KOTKAN MOOTTORIVENESEURA RY
KOTKAN PURSISEURA - KOTKA SEGELSÄLLSKAP
KOUVOLAN SURFFARIT
KRISTINESTADS SEGELFÖRENING
KRONOBY BÅTKLUBB R.F.
KUIKANPESÄN VENEKERHO RY
KUOPION PURSISEURA
KUSTAVIN KIPPARIT
KYMEN NAVIGAATTORIT
KYRÖSJÄRVEN VENEILYSEURA RY.
KÄRRABUKTENS BYARÅD
KÖYHIEN PURSISEURA
A
JVS
JäPS
KaaVe
KaP
KaPu
KVP
KK
KaVe
KarVe
KMK
KSS
KNV
KeVK
KeVen
KTUPU
KMVK
KePS
KTPS
KeVe
KesP
KePu
KSPS
KVK
KKMM
KnPS
KLV
KV
K-SV
KoPu
KP
KMV
KOPS
KVS
KOS
KMVS
KPS
KoSu
KSF
KBK
KPSV
KuoPS
KuKi
KN
KyVe
KBBR
KöyPS
B
520
84
97
84
83
541
145
69
1
85
26
167
274
29
59
40
177
212
113
1
100
110
150
1
89
354
106
20
371
119
245
1
100
186
68
686
1
274
31
1
437
58
127
1
82
33
C
243
0
77
35
5
8
46
0
0
0
1
1
82
0
0
16
24
0
7
1
37
3
5
0
21
177
12
0
112
0
21
0
57
9
46
203
0
37
28
7
231
2
111
0
27
0
D
15
1
3
2
2
1
3
2
1
2
1
4
7
1
2
1
4
5
3
1
3
3
1
1
2
1
3
1
10
3
5
1
4
4
2
18
1
1
1
1
13
2
5
1
2
1
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Sivu 31 / 40
Seuran nimi
LAAJALAHDEN MERENKÄVIJÄT
LAAJASALON KANAVAKERHO-DEGERÖ KANALKLUBB
LAHDEN PURJEHDUSSEURA
LAHDEN VENEKERHO
LAIVASTON VENESEURA
LAPPEENRANNAN MOOTTORIVENESEURA
LAPPEENRANNAN PURSISEURA
LAPPVIK MOTORBÅTSKLUBB
LAUKAAN VENESEURA
LAURINLAHDEN VENEKERHO - LARSVIKS BÅTKLUBB
LAUTTASAAREN PURSISEURA - DRUMSÖ SEGELFÖRENING
LAUTTASAAREN VENEILIJÄT
LEMPÄÄLÄN-VESILAHDEN PURSISEURA
LEPPÄLUODON VENEKERHO
LEPPÄVIRRAN PURSISEURA RY
LEPPÄVIRTA RACING TEAM
LIEKSAN PURSISEURA
LINLON VENEILIJÄT
LIPERIN PURSISEURA
LOHJAN LAIVURIT
LOHJAN PURJEHTIJAT
LOUNAIS-HÄMEEN PURSISEURA
LUONTERIN KIPPARIT
LUVIAN VENE-KOLMIO
LÅNGVIKIN VENEKERHO- LÅNGVIK BÅTKLUBB
LÄNGELMÄVEDEN VENEILIJÄT
MAHOGANY YACHTING SOCIETY R.Y.
MANNERVEDEN VENEKERHO
MARIEHAMNS SEGLARFÖRENING
MARJANIEMEN PURJEHTIJAT
MARJANIEMEN VENEKERHO
MATINKYLÄN VENEKERHO
MAXMO MOTORBÅTSKLUBB
MERENKÄVIJÄT
MERIHAAN VENESEURA
MERIHENKISET RY
MERISATAMAN VENEKERHO
MERISEURA TURKU
MERITIE
MIETOISTEN VENESEURA
MIKKELIN PURSISEURA
MOTORBOAT CLUB KARUNA
MUNKAN VENEKERHO
NAANTALIN PURJEHDUSSEURA
NAGU SEGELSÄLLSKAP
NAISPURJEHTIJAT - SAILING LADIES
Sivu 32 / 40
A
LM
LKK
LPS
LVK
LaiVS
LMS
LrPS
LMK
LVS
LLV
LPS-DSF
LV
LVPS
LLVK
LePS
LRT
LiePS
LINVE
LIPS
LoLa
LP
L-HPS
LK
LV-K
LVK-LBK
LäVe
MYS
MaVK
MSF
MP
MVK
MatVK
MMK
M
MVS
MH
MSVK
MST
Me
MiVS
MPS
MCKar
MuVk
NPS
NSS
NaPS
B
63
2
791
175
95
557
476
75
50
306
31
222
104
138
96
14
38
70
33
156
212
48
36
34
83
37
12
69
96
279
139
110
45
856
64
30
100
37
381
33
483
37
251
638
239
117
C
0
0
188
1
32
145
123
0
0
52
0
4
32
18
0
0
0
1
0
80
12
6
2
14
0
0
2
1
1
55
11
0
0
140
0
5
52
1
179
3
91
0
0
36
43
3
D
2
1
19
4
2
14
12
2
1
8
1
5
3
3
2
1
1
2
1
5
1
1
1
1
2
1
1
2
2
7
3
3
1
20
2
1
1
1
11
1
1
1
1
13
5
3
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Seuran nimi
NESTEEN VENEKERHO
NEW PORT YACHT CLUB
NOKIAN VENEILIJÄT
NURMIJÄRVEN VENEKERHO
NYLÄNDSKA JAKTKLUBBEN
A
NVK
NPYC
NV
NjVK
NJK
N
NÄSIJÄRVEN PURJEHDUSSEURA-NÄSIJÄRVI SEGELSÄLLSKAP
ORAVAIS BÅTKLUBB
Obk
OTANIEMEN VENEKERHO R.Y
OV
OULUN HOLLIHAAN VENEILIJÄT
OHV
OULUN MERENKÄVIJÄT
OM
OULUN PURJEHDUSSEURA
OPS
OULUN TYÖVÄEN PURSISEURA
OTPS
OULUNSALON MERENKULKIJAT
OSMK
OUTOKUMMUN PURSISEURA
OPS
PAIMION VENEILIJÄT
PV
PALTAMON PURSISEURA
PaPS
PARGAS BÅTKLUBB- PARAISTEN VENEKERHO
PBK-PVK
PARTIOPURJEHTIJAT RY.
PP-SS
PATELAN VENNEILIJÄT
PaVe
PERNAJAN SAARISTON MERENKÄVIJÄT RY
PSMK
PERÄMERI WINDRIDERS RY
PWR
PETSMO BÅTKLUBB
PBK
PETÄYKSEN VENEILIJÄT
PeVe
PIELAVEDEN PURSISEURA
PiPs
PIIKKIÖN VENESEURA
PIVE
PIKKU HUOPALAHDEN VENEKERHO
PHVK
PIRKKALAN PURSISEURA
PirPS
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN PURSISEURA
PPPS
PORIN NAVIGAATIOSEURA
PNSvj
PORIN PURSISEURA
PoPs
PORKALA KRYSSARKLUBB - PORKKALAN MERENKÄVIJÄT PoK
PORKKALAN VENEKERHO
PoVK
PORSLAHDEN VENEKERHO
PLVK
PORVOON KIPPARIT
PK
PORVOON MOOTTORIVENEKERHO
POMO
POTKURI-67
P-67
PREDIUM BÅTKLUBB
PRBK
PUOTILAN VENEKERHO
PVK
PURJEHDUKSENOPETTAJAT PORY RY
PORY
PURSISEURA ILMARINEN
PSI
PURSISEURA NAVITAS
PSN
PURSISEURA SINDBAD
PSS
PURUVEDEN PURSISEURA
PuPS
PUULAN VENESEURA
PVeS
PUUMALAN VENESEURA
PVS
PYHTÄÄN MERIVENEILIJÄT
PMV
B
159
31
92
23
2744
882
21
232
16
379
267
100
75
87
133
30
283
256
16
13
25
49
47
23
140
70
61
18
46
103
90
113
372
87
295
35
57
441
13
145
20
151
179
20
43
79
C
100
0
60
0
486
227
0
82
0
73
8
26
0
20
38
0
133
23
0
0
0
1
0
0
0
0
0
44
0
0
0
256
54
45
0
25
198
0
11
11
142
46
0
0
26
D
6
1
3
1
64
22
1
6
1
9
6
3
2
2
3
1
8
1
1
1
1
1
1
1
3
2
2
1
1
1
2
1
13
3
6
1
2
12
1
3
1
6
1
1
1
2
*
*
*
**
*
*
*
*
Sivu 33 / 40
Seuran nimi
PÄIJÄNTEEN PURJEHDUSSEURA
RAAHEN PURJEHDUSSEURA
RAISION VENESEURA
RANTASALMEN PURSISEURA
RASEBORGS SEGELKLUBB
RASTILAN VENEILIJÄT
RAUMAN MOOTTORIVENEKERHO
RAUMAN NAVIGAATIOSEURA
RAUMAN PURJEHDUSSEURA
RAUMAN TYÖVÄEN VENEILIJÄT
RAUTPOHJAN VENEILIJÄT
REPLOT BÅTKLUBB
REPOSALMEN VENEKERHO
RIIHIMÄEN PURSISEURA
RISTIINAN PURSISEURA
ROIHUVUOREN JA TAMMISALON MERIULKOILIJAT
ROIHUVUOREN VENEKERHO
RUOVEDEN VENEILIJÄT
SAARISTOMEREN MERIVARTIOSTON KILTA
SAARISTOMEREN MOOTTORIVENEKLUBI RY
SAARISTOMEREN PURJEHDUSSEURA
SAARISTOMEREN VENEILIJÄT RY
SAARISTON KIPPARIKERHO
SAARISTOPURJEHTIJAT
SALON KILPAVENEILIJÄT
SALON MOOTTORIVENEKERHO RY
SALON NAVIGAATIOSEURA
SALON PURSISEURA
SAMMON PURSISEURA
SANTAHAMINAN VENEKERHO
SARVASTON VENEKERHO RY
SATAMAN URHEILUKERHO
SAVONLINNAN PURSISEURA
SEGELFÖRENINGEN I BJÖRNEBORG
SEGELSÄLLSKAPET I JAKOBSTAD
SEGELSÄLLSKAPET ÄGIR
SELKÄMEREN VENEILIJÄT
SEPETLAHDEN VENEKERHO
SIBBO NAVIGATIONSSÄLLSKAP
SIMSAAREN VENEILIJÄT
SIUNTION VENEKERHO - SJUNDEÅ BÅTKLUBB
SKEPPARKLUBBEN RF NÄRPES
SOTKAMON VENEILIJÄT
SOUKAN VENEKERHO
STONEBAY YACHT CLUB RY
SULKAVAN PURSISEURA
Sivu 34 / 40
A
PPS
RaaPS
RVS
Rapu
RSK
RASVE
RMVK
RNS
RPS
RTV
RauV
RBÅK
RsVK
RIP
RiPS
RTM
RVK
RuoVe
SMMVK
SAAMO
SMPS
SMV
SKK
SaPu
SKV
SMVK
SNS
SP
SaPS
SHVK
SaVK
SUHI
SlPS
BSF
SSJ
SSÄ
SV
SeVK
SNAVS
SIM
SVBK
SKN
SVE
SVK
SBYC
SUP
B
22
226
220
57
120
38
326
21
783
77
54
57
38
28
162
60
69
25
86
C
4
20
92
8
0
0
93
0
155
0
18
0
26
0
52
3
0
0
10
57
1
8
16
8
0
1
7
6
65
555
36
156
335
29
272
593
32
103
65
95
61
17
185
22
16
415
27
107
1
52
166
16
86
121
0
108
1
84
0
19
0
49
1
2
0
0
17
3
4
D
1
1
6
1
1
1
1
1
19
2
2
1
1
1
5
2
2
1
2
1
2
1
1
1
1
1
3
15
1
5
9
1
8
1
1
3
2
2
2
1
4
1
1
9
1
3
*
*
*
*
*
*
**
*
*
**
*
*
*
Seuran nimi
SUNDOM BÅT OCH FARLEDSKLUBB
SUNDSBERGIN MERENKÄVIJÄT
SUOMALAINEN PURSISEURA
SUOMEN 2.4 MR-LIITTO
SUOMEN 470-LIITTO
SUOMEN 5.5M YHDISTYS
SUOMEN 505-LIITTO
SUOMEN 606-LIITTO
SUOMEN 6MR-LIITTO
SUOMEN 8MR LIITTO
SUOMEN AVANCE-36 LIITTO
SUOMEN CATAMARAN JA TRIMARAN LIITTO
SUOMEN DN-JÄÄPURSILIITTO
SUOMEN EXPRESS-PURJEHTIJAT
SUOMEN FINNJOLLAPURJEHTIJAT
SUOMEN FIRST31.7 PURJEHTIJAT RY
SUOMEN H-35 LIITTO
SUOMEN H-VENELIITTO
SUOMEN IRC-VENEIDEN OMISTAJAT
SUOMEN JET SPORT LIITTO RY
SUOMEN JOE-17 PURJEHTIJAT
SUOMEN KANSANVENELIITTO
SUOMEN KV.5M LIITTO
SUOMEN LIGHTNINGLIITTO
SUOMEN LOUHIPURJEHTIJAT
SUOMEN MATCHRACINGLIITTO
SUOMEN MELGES 24-LIITTO
SUOMEN MOOTTORIVENEKLUBI- FINLANDS MOTORBÅTSKLUBB
SUOMEN OPTIMISTIJOLLALIITTO
SUOMEN PUJELAIVASÄÄTIÖ
SUOMEN PURJELAUTALIITTO
SUOMEN RC-PURJEHTIJAT
SUOMEN SAARISTORISTEILIJÄYHDISTYS
SUOMEN URHEILUVENELIITTO
SUOMEN VIKLALIITTO
SUOMEN WINDMILL-PURJEHTIJAT
SUOMEN X-99 LIITTO
SUOMEN ZOOM 8 LIITTO
SUOMENLAHDEN MERIPURJEHTIJAT
SUOMENLINNAN PURSISEURA
SUOMENLINNAN VENEKERHO
SUONENJOEN PURSISEURA
SUVISAARISTON NAV.SEURA - SOMMARÖ NAV.SÄLLSKAP
SVARTBÄCKS SEGELSÄLLSKAP
SÄPIN SEUDUN PURJEHTIJAT
SÖDRA VALLGRUND BÅTKLUBB
A
SBK
SUM
SPS
24mR
470
5p5m
505
606
6mR
8mR
Avance
SCTL
DN
Express
Finn
First
H35
Hvene
IRC
SJSL
Joe17
Folk
kv5m
Light
Louhi
Match
M24
SMK-FMK
Opti
SPLS
SPLL
RC
Saari
SUV
Vikla
Wind
X99
ZOOM
SMer
SuPS
SLVK
SJPS
SuNS-SoNS
SSS
SSP
SöVBK
B
39
33
477
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
896
1
1
187
1
1
1
1
1
1
1
73
204
129
20
138
174
448
24
C
0
5
120
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
263
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4
0
54
12
55
0
57
0
D
1
1
12
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
23
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
5
4
1
4
1
10
1
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Sivu 35 / 40
Seuran nimi
TAHVONLAHDEN VENEKERHO
TAIVALLAHDEN VENEKERHO
TAMMELAN VENESEURA
TAMMISALON MERIVENEKERHO
TAMPEREEN NAVIGAATIOSEURA RY
TAMPEREEN PURSISEURA RY
TAMPEREEN VENEILIJÄT
TAPIOLAN VENEKERHO
TEEKKARIPURJEHTIJAT
TEHIN PURSISEURA
TEIJON VENEKERHO
TENALA BÅTKLUBB - TENHOLAN VENEKERHO
TIKKURILAN NAVIGAATIOSEURA
TOIJALAN MOOTTORIVENEKERHO
TORNION VENESEURA
TURUN MERIKOTKAT
TURUN MOOTTORIVENEKERHO - ÅBO MOTORBÅTSKLUBB
TURUN NAVIGAATIOSEURA
TURUN PURSISEURA
TURUN SEKSTANTTI
TURUN TYÖVÄEN PURSISEURA
TUUSULANJÄRVEN PURJEHTIJAT
UITTAMON VENEILYSEURA
UUDENKAUPUNGIN PURJEHDUSSEURA
UUDENKAUPUNGIN TYÖVÄEN MOOTTORIVENESEURA
VAAJAKOSKEN VENEILIJÄT
VAASAN MERENKYNTÄJÄT
VALKEAKOSKEN NAVIGAATIOSEURA
VALKEAKOSKEN PURJEHTIJAT
VAMMALAN VENEKERHO
VANAJAVEDEN PURJEHTIJAT
VARKAUDEN PURSISEURA
VARTIOKYLÄN RANTA- JA VENEKERHO
VASA ARBETARES SEGELSÄLLSKAP
VASA MOTORBÅTSKLUBB - VAASAN MOOTTORIVENEKERHO R.F
WASA SEGELFÖRENING
VASKILAHDEN VENEKERHO
VEHKALAHDEN VENESEURA
VENE-71
VENEILYSEURA MERITUULI
VENEURHEILIJAT
WESTEND SAILORS
WIBORGS LÄNS SEGELFÖRENING
VIHDIN LAITURI- JA VENEYHDISTYS
VIIALAN HOPEA-ANKKURI
WIITASAAREN PURJEHDUSSEURA
Sivu 36 / 40
A
TLVK
TVK
TaVS
TMVK
TaNS
TaPS
Ta-Ve
TaVK
TRIP
TePS
TeVe
TBK
TiNS
ToMvK
TVS
TMK
TUMK
TUNS
TPS
TS
TTPS
TP
UVS
UPS
UTMVS
VaVe
VM
VNS
V
VV
VVP
VPS
VRVK
VAS
VMK
WSF
VaVk
VLVS
V-71
VMT
VENU
WS
WLS
VLV
V H-A
WiPS
B
76
272
25
144
250
595
68
262
17
152
74
58
25
234
35
16
137
97
1585
45
152
247
52
587
53
18
249
9
32
38
41
192
140
96
379
580
206
216
24
139
29
135
39
134
107
48
C
0
197
0
60
129
179
20
51
0
15
0
0
9
0
14
1
0
24
636
26
56
0
45
136
24
0
88
15
13
21
11
64
0
9
1
146
101
0
0
43
0
29
0
0
13
28
D
2
9
1
4
8
15
2
1
1
4
2
2
1
5
1
1
1
2
44
1
1
5
2
14
2
1
6
1
1
1
1
5
3
1
8
14
7
5
1
1
1
3
1
1
3
1
*
*
*
*
*
*
*
*
*
Seuran nimi
VILPPULAN VENEILIJÄT
VIROLAHDEN PURSISEURA
VIRTAIN PURSISEURA
VUOKSEN VENESEURA RY
VUOSAAREN LAIVURIT
VUOSAAREN PURJEHTIJAT VP RY
VUOSAAREN URHEILUKALASTAJAT
VUOSAAREN VENEKERHO
VUOSILLAN VENEILIJÄT
VÄSTANFJÄRDS BÅTKLUBB
VÖRÅ BÅTKLUBB
YHDISTYNEET PURJEHTIJAT
YLISKYLÄN VENEKERHO
YLÖJÄRVEN VENEILIJÄT
ÅLÄNDSKA SEGELSÄLLSKAPET
ÅMINNEFORSIN MOOTTORIVENEKERHO
ÖSTRA NYLANDS SEGELFÖRENING
A
VIV
ViPS
VIP
VVS
VL
VP-ry
VUK
VVK
VSV
VFBK
VBK
YP
YVK
YLVE
ÅSS
ÅMK
ÖNS
B
16
126
97
30
20
60
116
235
20
138
21
64
248
143
1
210
253
C
0
38
0
0
10
0
0
56
0
0
0
0
110
58
0
52
0
D
1
3
2
1
1
2
3
6
1
3
1
1
7
4
1
1
1
*
*
*
*
Suomenlinna ja Merisotakoulu Pikku Mustasaarella
Merisotakoulu =
Päärakennus
Sivu 37 / 40
Muistiinpanoja:___________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
Sivu 38 / 40
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
__________________________________________________________
Sivu 39 / 40
Ahventie 4 A 19
02170 ESPOO
[email protected]
www.purjehdusjaveneily.fi
+358 (0)20 796 4200
Telefax +358 (0)20 796 4111
Sivu 40 / 40

Syysliittokokouskutsu 2012 - Suomen Purjehdus ja Veneily ry

Transcription

Similar documents

Uutiskirje 10_15

Matkapurjehdus Kreikassa Dodekanesian saaristossa Kos 4.–11.5

äsentiedote J äsentiedote

KÄRINGHOLMENIN SÄÄNNÖT - Aurinkolahden Venekerho ry

Jäsenlehti 3-4/2011 - Kuopion Pursiseura ry

VVK hakemus.pdf - Vuosaaren Venekerho ry

äsentiedote J äsentiedote

Jäsentiedote 1 - 2014.pdf

Slööri 2012 Kevät.pdf - Asikkalan Pursiseura ry

KAUSI 2013 MUU KOULUTUS