Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14.11.2011, Savitaipaleen kunta

6785
SAVITAIPALEEN KUNTA
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
14.11.2011
SAVITAIPALE
SÄLLYSLUETTELO
SAVITAIPALEEN KUNTA.............................................................................................. 1
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ............................................................. 1
1. JOHDANTO ............................................................................................................ 1
2. VESIHUOLLON NYKYTILA..................................................................................... 1
2.1 Vesihuolto kunnan alueella ...................................................................................... 1
2.1.1 Vesihuoltolaitos ja toiminta-alueet .............................. 2
2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittely ............................. 2
2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla .................. 5
2.2 Vesistöjen tila ........................................................................................................... 6
2.3 Yhteistyö vesihuollossa ............................................................................................ 6
3. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET ................................................................ 7
3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa ..................................................................... 7
3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla ....................................................................... 7
3.2.1 Talousvesi ............................................... 7
3.2.2 Riskit vedenhankinnalle ja vedenkäytölle ......................... 8
3.2.3 Jätevesi ................................................. 8
3.2.4 Hulevesi................................................. 9
3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuoleisilla alueilla (LIITE 2) ................................. 9
3.3.1 Haja-asutusalueet ......................................... 9
3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta .................................................................. 10
4. KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET .............................. 10
4.1 Palvelujen parantamien tavoitteet ja päämäärät .................................................... 11
4.2 Organisatoriset linjaukset ....................................................................................... 11
4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun .................................................................... 11
4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet .................................................................... 11
4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet ............................... 11
5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET .............................................................................. 12
5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla ............................................ 12
5.2 Vesihuoltolaitoksen toiminnan laajennusalueet (LIITE 3) ...................................... 12
5.3 Vesihuoltolaitokset ................................................................................................. 12
5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet.................................................................... 13
5.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin .......................................... 13
5.6 Organisaatio ja yhteistyön kehittäminen ................................................................ 13
6. TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN ................ 13
7. YHTEENVETO ...................................................................................................... 13
1
Suunnitelmaselostus
14.11.2011
6785
mh/pkm
SAVITAIPALEEN KUNTA
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
1. JOHDANTO
Savitaipaleen kunta on antanut Geosaimaa Oy:lle tehtäväksi Jaakko Pöyry
Infran 24.11.2003 laatiman Savitaipaleen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämisen. Kehittämissuunnitelman päivittämisen vastuuhenkilönä on toiminut insinööri Matti Hanski.
Vesihuoltolain tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa
olevat vesihuoltoratkaisut siten, että kuluttajille on toimitettavissa riittävästi
terveydelliset vaatimukset täyttävää moitteetonta talousvettä sekä terveyden
ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.
Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kunnan vesihuoltolaitoksen nykyisiä
toimintatapoja ja –alueita sekä mahdollisia laajennuksia. Lisäksi tarkastellaan
toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon tasoa ja kehittämistarpeita
ja –mahdollisuuksia. Tarkoituksena on selvittää vesihuollon eri ratkaisuvaihtoehdot siten, että alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämissuunnitelman tarkastelujakso on 15 vuotta.
2. VESIHUOLLON NYKYTILA
2.1 Vesihuolto kunnan alueella
Kunnan yleistiedot
Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja sijaitsee Etelä-Karjalan
maakunnassa. Savitaipaleen asukasluku v. 2010 lopussa oli 3867 asukasta.
Kunnan pinta-ala on noin 690 km2, josta vesistöä on noin 151 km2.
Savitaipaleen kunnan työpaikoista noin 19 % on maa- ja metsätaloudessa,
noin 16 % jalostuksessa ja noin 61 % palvelusektorilla. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 87 % ja työttömyysaste 13,9 %.
Suunnittelualue kattaa koko Savitaipaleen kunnan alueen. Savitaipaleen kunnanhallitus on hyväksynyt 21.9.1992 kirkonkylän osayleiskaavan. Kirkonkylän
keskustaajamassa on voimassa oleva asemakaava. Savitaipaleen kunnan itäosassa on voimassa Pien-Saimaan rantaosayleiskaava ja länsiosassa Kuolimon osayleiskaava. Lisäksi kunnan alueella on useita vahvistettuja rantaasemakaavoja. Kunnan alueelle on laadittu Suur-Saimaan ja siihen läheisesti
liittyvien pienten vesistöjen rantayleiskaava, sekä parhaillaan laaditaan kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaavaa (luonnos nähtävillä syksyllä 2010).
Savitaipaleen kunnassa ei ole kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.
2
2.1.1 Vesihuoltolaitos ja toiminta-alueet
Vesihuoltolaitos
Savitaipaleen kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos, joka toimii osana
kunnan organisaatiota. Kiinteistöistä on 557 kpl (2362 asukasta) kunnallisen
vesihuoltoverkoston piirissä. Viemäriverkoston piirissä on 523 taloutta (2317
asukasta). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus on esitetty liitteessä 2.
Savitaipaleen kunnan tulee tarkastella toiminta-alueen laajennusta viimeistään v. 2013. (LIITE3). Tarkastelussa huomioidaan kaavoitettavat uudet
asuinalueet (Marttilan pohjoisosa, Paimensaaren pohjoisosa, Pöksänlahti,
Alttarinmäki).
Vedenhankinta ja -jakelu
Savitaipaleen kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössä kolme pohjavedenottamoa, Mustalammen vedenottamo Selkäkankaan pohjavesialueella, Ukonkuopan vedenottamo Ukonkuopan pohjavesialueella ja Ojastin vedenottamo Ojastin pohjavesialueella. (LIITE2)
Savitaipaleen vedenhankinnan perustietoja
Asukasmäärä v. 2010
Liittyjämäärä
3867
557
Liittymis %
61
3
Vedenkulutus m /d
342
2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittely
Pohjavesivarat
Kunnan alueella sijaitsee 48 luokiteltua pohjavesialuetta.
Kokonaan tai osittain kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet
3
Kunta: 739 Savitaipale
Rajakunnat: 441 Luumäki, 831 Taipalsaari, 909 Valkeala
Alueluokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Numero
Alueen nimi
01 Ukonkuoppa
02 Ojasti
25 Pettilä
Yhteensä: 3 kpl
Kokonaispinta- Muodostumisalueen ala
ala (km 2)
(km 2)
5,02
3,8
3,15
2,11
Kokonaisantoisuus (m 3/d)
1 600
1 300
1,36
0,75
370
9,53
6,66
3 270
Alueluokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
Numero
Alueen nimi
Kokonaispintaala (km 2)
04 Paimensaari
0,66
0,38
343
05 Kenkäkaivonmäki
1,68
0,97
490
06 Virmajärvi
2,07
0,87
430
1,8
0,84
550
15A Mäntykiven-Hepokiven alue
3,27
2,39
1 170
15B Mäntykiven-Hepokiven alue
9,65
8,27
4 086
15C Mäntykiven-Hepokiven alue
6,41
5,05
2 400
16 Aho-Nikin kangas
2,01
1,2
590
18 Lepänkannonlahti
5,75
3,63
2 300
19 Ketvelinniemi
1,03
0,32
260
20 Suomalansaari
2,72
1,14
750
21A Paloniemenkangas
2,33
1,11
630
21B Paloniemenkangas
0,28
0,08
50
22 Heituinlahti
2,02
1,08
530
24 Pekonhoikka/Mustaharju
3,95
1,96
1 280
28 Savijoentaus
2,27
0,96
780
51 Viisari/Salajärvenkangas
8,73
6,58
4 300
52 Hautajärvenkangas
1,91
1,02
670
7,12
5,67
2 600
44147A Hautakangas
1,8
1,35
920
83152B Venäjänsaari
0,42
0,16
134
83153 Halkosupankangas
2,47
1,90
1 500
90953 Kaurioharju
3,39
2,13
1 750
73,75
49,07
28 513
Kokonaispintaala (km 2)
Muodostumisalueen ala
(km 2)
11 Korpivuori/Takaharju
55A Välikangas/Havonkangas
Yhteensä: 23 kpl
Muodostumisalueen ala Kokonaisantoisuus
(km 2)
(m 3/d)
Alueluokka III: Muu pohjavesialue
Numero
Alueen nimi
07 Selkäkangas
Yhteensä: 1 kpl
Kokonaisantoisuus (m 3/d)
9,86
8,19
6 300
9,86
8,19
6 300
4
Vedenottamot (LIITE2)
Vesilaitoksen päävedenottamona toimii Mustalammen vedenottamo joka sijaitsee Mustalammen länsipuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 2002. Vedenottamolla on yksi ø 400 mm siiviläkaivo ja sieltä pumpattiin v. 2009 kulutukseen vettä n. 80 m3 /d. Ottamon kokonaisantoisuus on 1000 m3 /d ja kapa3
siteetti 720 m /d. Veden alkalointiin käytetään kalkkikivisuodatusta. Mustalammen pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin
1000 m3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjaveden ottaminen perustuu
Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 5.3.1998 [Dnro 1997/157(Hn)].
Ukonkuopan vedenottamo sijaitsee kirkonkylän itäpuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 1973. Vedenottamolta pumpattiin v. 2009 kulutukseen n. 39 m3
/d. Ottamon kokonaisantoisuus on 500 m3 /d ja kapasiteetti 1150 m3 /d. Ukonkuopan pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin
1000 m3 /d. Veden alkalointiin käytetään soodaa. Pohjaveden ottaminen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 8.1.1973 [Nro 100/Va/72].
Ojastin vedenottamo sijaitsee kirkonkylän länsipuolella, Peltoinlahden kylässä. Se on otettu käyttöön vuonna 1981. Vedenottamolla on yksi ø 400 mm
siiviläputkikaivo ja sieltä pumpattiin v. 2009 kulutukseen vettä n. 8 m3 /d.
Ojastin pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin
400 m3 /d. Veden alkalointiin käytetään soodaa. Pohjaveden ottaminen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 30.10.1981 [Nro 75/Va/81].
Kaijanlahden varavedenottamo, joka sijaitsee vesitornilta noin 150 m koilliseen, Kuhaniemen läheisyydessä on poistettu käytöstä Marttilan alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä.
Vesijohtoverkostot ja vesisäiliöt (LIITE 2)
Mustalammen vedenottamolta raakavesi johdetaan kalkkikivisuodatuksen jälkeen vedenkäsittelylaitoksen alavesisäiliöön ja sieltä edelleen kulutukseen.
Ukokuopan ja Ojastin vedenottamoilta raakavesi pumpataan alkaloinnin jälkeen suoraan kulutukseen. Ukonkuopan ja Mustalammen veden laatua on
parannettu asentamalla UV-laite.
Vesitorni ja Mustalammen vedenottamon vedenkäsittelylaitos sijaitsevat Peltoinlahdentien varrella Kivik’harjun mäellä. Vedenkäsittelylaitos on otettu
käyttöön vuonna 2002 ja sen alavesisäiliön tilavuus on 50 m3. Vesitornin ylävesisäiliön tilavuus on 150 m3. Tornin ulkoasu on saneerattu vuonna 1994.
Vesitorni on kulttuurihistoriallisesti ympäristöllisesti arvokkaaksi rakennukseksi luokiteltu kohde.
Vesijohtoverkostoa kunnassa on kirkonkylän keskustaajamassa sekä Kaskeinkylään johtava vesijohto. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin
35.75 km. Vesijohtoverkostosta noin 86 % on rakennettu muoviputkesta.
Jätevesien käsittely (LIITE 2)
Savitaipaleen jätevesien käsittelyn perustietoja
Asukasmäärä v. 2010
3867
Liittyjämäärä viemäriverkostoon
Liittymisprosentti
Jätevesimäärä m3 / d
2317
60
353
5
Kunnan jätevedet puhdistetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo sijaitsee keskustaajaman länsipuolella Peijonsuon laidassa. Jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1977 lammikkopuhdistamoksi, jota on
vuonna 1983 tehostettu kemiallisella saostusyksiköllä sekä vuonna 1988 lietteen käsittely-yksiköllä. Vuonna 1996 jätevedenpuhdistamoa on laajennettu
biologisella yksiköllä. Puhdistetut jätevedet johdetaan Siparinojan kautta Rajalampeen ja sieltä edelleen Rovastinojaa pitkin Kuolimon Pyhä-Paulan lahteen. Rajalampea on kunnostettu poistamalla kasvillisuutta ja suurentamalla
avovesialuetta.
Laitoksella vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteitä. Suotonauhakuivaimella kuivatut lietteet kuljetetaan Lappeenrantaan Kukkuroinmäen aluejätekeskukseen.
Peijonsuon jätevedenpuhdistamon toiminta
DOD7ATU
Reduktio %
CODcr
Reduktio %
Fosfori
Reduktio %
Kiintoaine
Lupa voimassa
Toteutunut [kg/d]
2010
3,4
99 %
Toteutunut [mg/l]
toukokuu 2003
5
97 %
Lupaehdot [mg/l]
20
97 %
0,26
99 %
8,6
99 %
31
93 %
0,34
96 %
11
<70
>80 %
<1,0
>85 %
<15
>90 %
toistaiseksi
-
<15
> 90 %
Lupaehtojen tarkistaminen v. 2016
Kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailua suorittaa Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Puhdistamon tarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden
päätökseen 9.2.1996 [Dnro 1995/174(Hp)]. Nykyinen jätevesien johtamislupa
on voimassa v. 2015 loppuun asti.
Viemäriverkostot (LIITE 2)
Viemäriverkostoa kunnassa on vain kirkonkylän keskustaajamassa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 31 km.
2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla
Pääosin toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsee Kaskeinkylän vesijohto, jonka
Tielaitos on rakentanut korvaamaan tiesuolan pilaamat yksityiskaivot. Kaskein runkovesijohto on 110 PVC-johtoa, joka on pituudeltaan 2,5 km. Vesijohto on rakennettu v. 1991.
Haja-asutusalueella Savitaipaleen kunnassa asuu noin 2100 henkilöä, lisäksi
kunnan alueella sijaitsee huomattava määrä lomakiinteistöjä.
Haja-asutusalueiden vesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Talousvesi otetaan pääsääntöisesti rengaskaivoista. Jätevesien käsittelynä on
pääasiassa sako- ja umpikaivo sekä maasuodatin tai biologinen puhdistamo.
Saostuksen jälkeen vedet johdetaan maastoon. Sako- ja umpikaivolietteet
kuljetetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.
6
Pettilän kylään on perustettu vesiosuuskunta. Vesiosuuskunnan toiminnan
käynnistämistä on hidastanut erimielisyys puhdistamossa puhdistettujen vesien purkamisesta. Lavikanlahden alueella toimii yksityinen vesiyhtymä, jonka
muodostaa 11 kiinteistöä. Kiinteistöt ottavat talousvetensä omatoimisesti Taipalsaarentien ja Paistinmäentien liittymän läheisyydessä sijaitsevasta kaivosta. (LIITE 8)
2.2 Vesistöjen tila
Vesistöjen tila Savitaipaleen kunnan alueella oli vuosien 2003-2010 käyttökelpoisuusluokituksen perusteella enimmäkseen hyvä tai erinomainen. Kuolimo on Natura-aluetta. Vedenlaadun säilyttäminen erinomaisena edellyttää
erityisen huomion kiinnittämistä laskuojien kautta purkautuviin valumavesiin
sekä rantakiinteistöjen ja peltojen vedenkäsittelyyn. Tyydyttäviä tilaltaan olivat Säänjärvi ja Lennusjärven Laarinlahti. Välttäviä tilaltaan olivat Lavikanlahti
ja Rapajärvi. Em. vesialueen veden laatua on ajoittain alentanut sinileväkukinnot. Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseksi on käynnistetty PISAprojekti.
Vedenlaatuluokitus Savitaipaleen kunnan alueella 2000-2003 (Kaakkois-Suomen ELYkeskus)
2.3 Yhteistyö vesihuollossa
Savitaipaleen kunta tekee tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan Energia Oy:n
kanssa mm. vesimittarihankintojen ja –huollon osalta. Kunta on osallistunut
Etelä-Karjalan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Lap-
7
peenrannan kanssa on selvitetty mahdollisuuksia Savitaipaleen jätevesien
käsittelemiseen Lappeenrannassa (siirtoviemäri).
3. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET
Yleiset perusteet
Vesihuoltolain (119/2001) 5 §: n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa
alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi
sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään.
Vesihuoltolain 6 §:ssä todetaan, että jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka
terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai
muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.
3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa
Koko Savitaipaleen kunnan asukasmäärä tulee ennusteen mukaan laskemaan selvästi nykyisestä. Keskustaajaman asukasmäärä tulee kuitenkin lisääntymään.
Savitaipaleen väestöhistoria ja –ennuste
Savitaipale
1998
4488
2000
4396
2002
4293
2010
3822
2020
3455
2030
3223
Elinkeinot ja palvelut
Savitaipaleella jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan aktiivisella hanketyöllä ja Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n palveluilla. Uusia yrityksiä hankitaan sijoituspaikkamarkkinoinnilla.
Kunnan alueella on noin 160 toimivaa maatilaa. Tulevaisuudessa tilojen lukumäärä tulee pienenemään, mutta tilakoot tulevat vastaavasti kasvamaan.
Tilakokojen kasvamisen myötä tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. lietelannan levittämisen ajankohtaan ja –tapaan, sekä suojavyöhykkeiden järjestämiseen vesistöihin rajoittuvilla pelloilla.
Vapaa-ajan toiminnot
Loma-asuntojen määrä Savitaipaleen kunnan alueella on tällä hetkellä noin
2800 ja määrä tulee lisääntymään jonkin verran tulevaisuudessa. Lomaasutuksen muodostumista ohjataan suunnitelmallisesti kaavoituksella. Lomaasuntojen varustetaso on noussut (mm. vesikäymälät). Rakennuslupakäsittelyssä edellytetään vesikalusteellisilta loma-asunnoilta (wc, suihkut) suunnitelma jätevesien ja saunavesien käsittelyä varten.
3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla
3.2.1 Talousvesi
Talousveden laatu ja riittävyys
Vesilaitoksen tuottaman veden laatu talousvesitutkimuksen perusteella täyttää talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset.
8
Savitaipaleen kunnan vesilaitoksen nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustetuilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko tarkastelujakson ajan.
Jos vedenotto Mustalammen pohjavesialueella estyisi, vesihuoltolaitoksen
palvelutaso olisi silti 100 %, koska muilta vedenottamoilta saadaan riittävästi
vettä tyydyttämään kunnan vedentarve.
Verkostojen kunto
Vesijohtoverkoston kunto uusilla alueilla on hyvä, vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin. Verkoston vuotovesimäärä vuonna 2002 oli noin
20 %.
Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt
Toiminta-alueella on vähäinen määrä kunnan verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä.
Sammutusvesihuolto
Savitaipaleen kunnassa on koko toiminta-alueen kattava palopostiverkosto.
verkostoa laajennettaessa huomioidaan sammutusvesihuolto.
3.2.2 Riskit vedenhankinnalle ja vedenkäytölle
Vedenhankinnalle riskitekijöinä pidettäviä seikkoja ovat mm.
-
huoltoasemat
-
VT 13 suolaus
Sinilevät muodostavat uhkatekijän veden virkistyskäytölle.
3.2.3 Jätevesi
Jäteveden käsittely
Savitaipaleen kunnan jätevedenpuhdistamo toimii hyvin alittaen lupaehdot.
Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1996. Täten puhdistamon voidaan olettaa toimivan luotettavasti ja asetettavat puhdistustavoitteet täyttäen koko tarkastelujakson ajan.
Verkostojen kunto
Viemäriverkoston kunto on uusilla alueilla hyvä, vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin.
Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt
Toiminta-alueella on vähäinen määrä kunnan verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä.
Toiminta-alueella padotuskorkeuden alapuolella olevien tilojen viemäröintiä
varten tarvittavien kiinteistökohtaisten jv-pumppaamojen rakentamisesta ja
9
käyttökustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Runkolinjan jv-pumppaamot
rakentaa ja kunnossapidosta vastaa kunta.
3.2.4 Hulevesi
Kunnan alueella on hulevesiviemäriä ainoastaan torin alueella, jossa on suuria päällystettyjä piha-alueita. Hulevesiviemärin kokonaispituus on noin 2 km.
Muualla hulevedet johdetaan ojia pitkin maastoon.
Hulevesien purkaminen vesistöön tulisi toteuttaa ravinteita ja haitta-aineita
pidättävän kosteikon kautta.
3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuoleisilla alueilla (LIITE 2)
Pääosin toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseva Kaskeinkylän vesijohto on
melko uusi, joten sen kunto on vähintäänkin hyvä.
Kunnan alueella on vielä asemakaavoitettuja alueita, jotka ovat vesihuoltolaitoksen vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolella.
Savitaipaleen kunta ei rakenna toiminta-alueen ulkopuolelle vesijohto- ja viemäriverkostoa. Vesilaitos voi antaa luvan liittyä kunnan verkostoon toimintaalueen ulkopuolelta, mikäli liittyjä itse maksaa johdosta aiheutuvat kustannukset.
3.3.1 Haja-asutusalueet
Talousvesi
Haja-asutusalueella talousvesi otetaan omasta kaivosta. Poikkeuksellisen
kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Tutkimusten perusteella on todettu, että monet hajaasutusalueiden asukkaat eivät tiedä tai tiedosta käyttämänsä talousveden todellista laatua. Kaivoveden laatu on usein oletettua huonompaa. Ongelmat
talousveden riittävyydessä ja sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle.
Merkittävimpiä ongelma-alueita Savitaipaleen kunnan alueella talousveden
riittävyyden kannalta ovat olleet viime vuosina Pettilä, Heituinlahti, Kunttula ja
Välijoki.
Jätevesi
Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011. Valtioneuvoston asetus
(209/2011) talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Ympäristönsuojelulain mukaan
jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen
vaaraa.
Talousvedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus
vähenee vähintään seuraavasti:
-
orgaaninen aine
kokonaisfosfori
kokonaistyppi
> 80 %
> 70 %
> 30 %
10
verrattuna haja-asutusalueen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 19 § nojalla annettavat kunnan
ympäristönsuojelumääräykset vähenemät ovat:
-
orgaaninen aine
kokonaisfosfori
kokonaistyppi
> 90 %
> 85 %
> 40 %
Kiinteistöillä 1.1.2004 olemassa olleet, käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät
jotka eivät täytä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 3 § säädettyjä vaatimuksia on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään 14.3.2016 mennessä.
Vanha asetus 542/2003 ei ole enää voimassa.
Jätevesien käsittelyjärjestelmien saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää ammattitaitoista suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistöjen haltijoille, on hajaasutusalueilla tarvetta selvitä yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuutta.
Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestäminen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus on huomattavan korkea. Lisäksi aivan oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt. Niillä jätevesien käsittely aiheuttaa
usein ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi.
3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta
Suurimmat vesihuollon toimintavarmuuden ongelmat liittyvät hajaasutusalueilla kiinteistöille, joiden omassa kaivovedessä on ongelmia veden
laadun tai määrän suhteen ja jotka sijaitsevat liian kaukana vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosta.
Savitaipaleen kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuus on hyvä. Hyvän
toimintavarmuuden takaa 3 eri puolille kirkonkylää sijoitettua vedenottamoa
sekä hyvälaatuinen vesihuoltoverkosto.
4. KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET
Vesihuoltoa kehitetään osana kunnan yleistä toimintastrategiaa kestävän kehityksen ja puhtaan asuinympäristön näkökulmasta. Kunnan vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tarjota laadullisesti ja määrällisesti parasta mahdollista talousvesipalvelua koko toiminta-alueella sekä vähentää tai poistaa jätevesikuormituksen ympäristövaikutuksia terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön
turvaamiseksi.
Ympäristöä kuormittavia päästöjä minimoidaan noudattamalla samoja perusperiaatteita sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella että sen ulkopuolella.
Keinot tavoitteen saavuttamiseksi valitaan taloudellisin, teknisin ja terveydellisin perustein.
Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet esitetään seuraavassa luettelomaisesti.
11
4.1 Palvelujen parantamien tavoitteet ja päämäärät
Savitaipaleen kunnan vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat:





Pyritään selvittämään mahdollisuuksia jätevesiyhteistyöhön Lappeenrannan kanssa (siirtoviemäri, yhdysvesijohto).
Vesistöjen ja pohjavesien puhtauden turvaaminen
- Jäteveden puhdistamotoiminnan pitäminen korkeatasoisena
- Viemäriverkoston kunnosta huolehtiminen (vuotovesien eliminoiminen)
- Vedenottamoiden suojavyöhykkeille ei osoiteta pohjaveden laatua vaarantavaa toimintaa
- Vesistöjen ja pohjavesien tilan seuranta mittauksin
- Hulevesien käsittely
Laadukkaiden asuinalueiden turvaaminen
- Hyvin suunniteltu ja toteutettu kunnallistekniikka
Haja-asutusalueen vesihuollon parantaminen osuuskuntien perustamista edistämällä
- Taloudellinen tuki
- Tiedottaminen
Palvelujen parantaminen kustannustietoisesti
4.2 Organisatoriset linjaukset


Vesihuoltolaitos kunnossapidon ja käytön osalta osa isompaa seudullista vesihuoltoyhtiötä
Osallistuminen alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien laadintaan
4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun


Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyön parantaminen
Ympäristön ja terveydensuojelun tarpeiden huomioiminen vesihuollon
suunnittelussa
4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet



Vesihuoltolaitos investoi omilla varoillaan
Menot katetaan käyttömaksuilla
Vesiosuuskuntien tukeminen
4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet






avustukset (Savitaipale-Lappeenranta) siirtoviemärin rakentamiseen
rahoitustuki eri muodoissaan (vesihuoltoavustukset)
PISA-projekti (Pien-Saimaan tilan parantaminen)
valtion vesihuoltotyö
TE-keskuksen työllisyysavustukset
neuvonta ja ohjaus
Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai vedenhankintaa ja/tai viemäröintiä varten perustetulle yhteisölle taikka kiinteistön
haltijalle vesihuoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Vesihuoltoavustusta määritettäessä sovelletaan lakia vesihuollon tukemisesta
30.7.2004/686.
Vesihuoltoavustukset julistaa haettavaksi ELY-keskus. Hakemukset tehdään
erityisellä lomakkeella, joka toimitetaan määräaikaan mennessä asianomai-
12
selle ELY-keskukselle. Nykyisin hakemusten jättöaika on vuosittain lokakuun
lopussa.
Valtion vesihuoltotyönä voidaan tietyin edellytyksin rakentaa esim. syöttövesijohtoja, laitosten välisiä yhdysvesijohtoja tai haja-asutusta palvelevia
merkittäviä runkovesijohtoja. Toteutettaessa hanke valtion vesihuoltotyönä
tuen osuus voi olla enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.
Vesiensuojeluhankkeena voidaan rakentaa siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä. Tällöin ELY-keskus vastaa työstä ja kunnan osuudeksi jää materiaalien
hankkiminen. Valtion osuus ei saa ylittää 60 % kokonaiskustannuksista, paitsi
jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella, jolloin tuen
enimmäismäärä on 75 %. Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin
tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole.
TE-keskus voi myöntää harkinnan mukaan avustuksia investointeihin. Avustusten myöntämiseen vaikuttaa erityisesti investointien synnyttämä pysyvien
työpaikkojen määrä. Investointiavustuksia voi hakea läpi vuoden.
5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET
Vesihuoltolaitoksen nykyinen toiminta-alue sekä mahdolliset laajennusalueet
on esitetty liitteessä 3
5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla
Pyritään liittämään kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat kiinteistöt kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon.
Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö
on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitos saa kieltäytyä
liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus
tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen
toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen
vesihuollosta.
5.2 Vesihuoltolaitoksen toiminnan laajennusalueet (LIITE 3)
Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta laajennetaan hallitusti, siten, että toiminta-alue tulee vähitellen käsittämään koko asemakaava-alueen. Pääsääntönä
toiminta-aluelaajennusten osalla on se, että kiinteistö liitetään sekä vesijohtoettä viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajennusalueita
lähivuosina ovat:
-
Pöksänlahti
Alttarinmäki
Paimensaaren pohjoisosa
Marttilan pohjoisosa
Olvenlampi
5.3 Vesihuoltolaitokset
Vedenhankinta
Vesijohtoverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä.
13
Vesien käsittely
Viemäriverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin tulisi estää, koska ne aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla tarpeetonta ylikuormitusta sateiden aikana. Hulevesien purkupaikat Kuolimoon tulee inventoida. Hulevesien käsittelyä varten tulee laatia
suunnitelma, jossa estetään ravinteiden ja epäpuhtauksien purkautuminen
Kuolimoon (kosteikot).
5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Lavikanlahden, Heituinlahden, Välijoen sekä Kunttulan alueille. (LIITTEET
4,5,6,7).
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen 209/2011 mukaan
jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä.
Selvitys on asetuksen mukaan pyydettäessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jotta haja-asutuksen jätevesien käsittely saataisiin
asianmukaiselle tasolle määräaikaan mennessä, selvitykset aloitetaan pohjavesialueita ja rantavyöhykkeiltä. Tämän jälkeen edetään alueittain ympäristönsuojelun kannalta vähemmän aroille alueille.
5.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin
Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuutta parannetaan em. toimenpiteillä. Poikkeusoloihin varautumista on tarkasteltu kunnan valmiussuunnitelmassa. Valmiussuunnitelma tulisi päivittää säännöllisin väliajoin.
5.6 Organisaatio ja yhteistyön kehittäminen
Maakunnallista yhteistyötä pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan.
6. TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN
Vesihuollon kehittämissuunnitelma laitetaan nähtäville. Suunnitelmasta pyydetään lausunnot naapurikunnilta ja maakuntaliitosta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein.
7. YHTEENVETO
Savitaipaleen kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos. Kunnan asukkaista noin 50 % on kunnallisen vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä.
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ei kata koko kaava-aluetta. Toiminta-alue
tulisi vahvistaa käsittämään koko asemakaava-aluetta.
Savitaipaleen kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössään kolme pohjavedenottamoa. Nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustetuilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko
15 vuoden tarkastelujakson ajan. Jos vedenotto jollakin vedenottamoista estyisi, riittäisi kahden muun vedenottamon vesimäärä tyydyttämään kunnan
vedentarve. Vesilaitoksen tuottaman talousveden laatu on hyvää. (LIITE 2)
14
Kunnan jätevedet puhdistetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo toimii hyvin alittaen lupaehdot. Puhdistamo on saneerattu vuonna 1996.
Puhdistamon ympäristölupa päättyy v. 2016. Puhdistamon lupaehdot tulee
päivittää. (LIITE 2)
Vesijohto- ja viemäriverkostoa kunnassa on pääasiassa kirkonkylän keskustaajamassa. Vesijohto- ja viemäriverkoston kunto on uusilla alueilla hyvä,
vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu
merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin.
Haja-asutusalueiden vesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin.
Poikkeuksellisen kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat
turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Ongelmat talousveden riittävyydessä ja
sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle. Merkittävimpiä ongelma-alueita Savitaipaleen kunnan alueella talousveden riittävyyden kannalta ovat olleet viime vuosina Pettilä, Heituinlahti, Kunttula ja Välijoki. Pettilässä vedenhankintaa ja jätevesien käsittelyä varten on perustettu vesiosuuskunta. (LIITE 8)
Vesijohto- ja viemäriverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä.
Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Heituinlahden, Välijoen, Kunttulan sekä Lavikanlahden alueille. (LIITTEET
4,5,6,7)
Tulevaisuudessa EU:n vaatimusten kasvaessa tulee tutkia mahdollisuuksia
kehittää yhteistyötä muiden kunnallisten vesihuoltoyhtiöiden kanssa (käyttö,
kunnossapito).
Savitaipaleen kunta on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedusteluun maakunnallisen kehityssuunnitelman laatimisesta ja v. 2003 tehdyn kehittämissuunnitelman päivittämisestä, että vanhaa suunnitelmaa tulisi päivittää. Savitaipaleen kunnan kannalta tärkeitä asioita ovat Kuolimon ja PienSaimaan puhtaus. Toimenpiteinä esitetään
-
Lappeenrannan ja Savitaipaleen välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon mahdollisuuden ja kustannusten selvittämistä
puristetun lietteen käsittelyn tehostamista
Em. toimenpiteet edellyttävät maakunnallista yhteistyötä ja yhteiskunnan tukea.
Lappeenrannassa 14. päivänä marraskuuta 2011
Insinööritoimisto Geosaimaa Oy
Matti Hanski
Timo Nousiainen