Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma “Aarrelaakso”

Sipoon Jokilaakson
viheraluesuunnitelma
“Aarrelaakso”
31.8.2012
Anni Vainio, maisema-arkkitehti yo
Sipoon kunta
Johdanto
Sipoon Jokilaakson alueen kehittämiseksi järjestettiin vuoden 2011 lopulla ideakilpailu, jonka
voitti Arkkitehtitoimisto AJAK Oy ehdotuksellaan “Aarrekartta”. Kilpailun ratkeamisen jälkeen
toimisto on kehittänyt kilpailuehdotustaan kunnan suunnittelijoilta tulleen palautteen pohjalta.
Tässä raportissa esiteltävä Sipoon Jokilaakson viheraluesuunnitelma on tehty käyttäen pohjana
AJAK Oy:n 8.6.2012 toimittamaa versiota Sipoon Jokilaakson aluesuunnitelmasta.
Jokilaakson alueesta on tarkoitus kehittää noin 1200 asukkaan monipuolinen asuinalue,
josta keskustaajaman palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Alueen suunnittelun tavoitteita ovat
kevyen- ja joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen, joen varren virkistyskäytön kehittäminen,
yhteisöllisyyden voimistaminen sekä energiatehokkaat asuinratkaisut.
Tämä suunnitelma käsittelee Sipoon Jokilaakson viheralueita ja puistoja. Alueesta esitetään
yleissuunnitelma ja tietyistä osa-alueista tarkempia suunnitelmia.
Jokilaakson puisto on lähialueen asukkaiden virkistysympäristö ja Sipoon keskustan edustava
viheralue. Se on sekä maisemallinen että toiminnallinen kokonaisuus, joka on vuorovaikutuksessa
ympäröivien rakennettujen alueiden kanssa. Puiston läpi kulkevat kevyenliikenteen reitit
mahdollistavat miellyttävän siirtymisen Nikkilän nykyisen keskustan ja uuden Jokilaakson
alueen välillä sekä etelä-pohjoissuunnassa joen vartta myöten. Viheraluetta kiertää lenkkipolku,
jonka varrella on kuntoiluvälineitä, ja jokea pitkin pääsee etenemään vuokrattavalla kajakilla.
Jokilaaksossa on mahdollista harrastaa myös monenlaisia ulkopelejä. Reitistön varrella on
informaatiota alueen luonnosta, esimerkiksi kasvi- ja eläinlajeista sekä luonnonmukaisen
hulevesien käsittelyn menetelmistä alueella. Julkiselle viheralueelle istutetaan hedelmäpuita ja
marjapensaita ja sinne on suunnitelmassa osoitettu myös viljelypalstoja lähialueen asukkaille.
Myös yksityispihoilla kannustetaan hyötyviljelyyn.
Voittaneen kilpailuehdotuksen aarreteema näkyy myös viheraluesuunnitelmassa. Jokilaakson
puisto on kuin aarrearkku monipuolisine toimintoineen ja maisemallisine helmineen. Alueen halki
kulkevan Aarteenetsijän reitin varrelle muodostuu vaihteleva tilasarja, jota seuratessaan kulkija
voi kokea löytämisen riemua. Reitillä voidaan käyttää ympäristötaiteen keinoja ja sijoittaa sinne
mm. geokätköjä löydettäväksi.
Suunnitelmaa tehdessä on tutustuttu suunnittelualueeseen tehtyjen selvitysten ja maastokäyntien
avulla. Suunnitelmasta on keskusteltu Sipoon kaavoitusyksikön edustajien lisäksi Sipoon
kulttuuritoimen Anne Laitisen ja Katja Sågblomin kanssa, kunnanpuutarhuri Mari Kososen kanssa,
Sipoon Taiteilijat Ry:n edustajan Maikku Huovilan kanssa sekä Jokilaakson suunnittelukilpailun
voittaneen AJAK Oy:n edustajien kanssa.
Kannen kuva: Näkymä Sipoonjoen
laaksosta Nikkilässä 15.6.2012.
A. Vainio
2
Sipoon Jokilaakson aluesuunnitelma 1:3000
8.6.2012, AJAK Oy
3
Valuma-alueet
FCG:lta tilatussa hulevesiselvityksessä on selvitetty
Jokipuiston valuma-alue. Ainakin sadevesiviemärien
suhteen alla olevan kartan tiedot ovat kuitenkin kunnan
rakennttajainsinöörin, Risto Hautsalon, mukaan
puutteellisia. Ei ole tiedossa, mistä FCG on saanut
informaationsa. Sipoon kunnalta ei löydy ajantasaista
karttaa hulevesiputkista.
Valuma-aluekartta, FCG:n tekemä hulevesiselvitys.
4
Alla olevaan kuvaan on punaisilla viivoilla hahmoteltu kunkin hulevesipuron
valuma-aluetta ja merkitty valuma-alueen koko hehtaareina, jotta voitaisiin
arvioida purojen mahdollista vesimäärää ja vesialtaiden mitoitusta. Valumaaluerajojen vetäminen varmuudella on kuitenkin vaikeaa, sillä maasto on
tasainen ja saatavilla olevassa topografiakartassa on korkeuskäyrät vain
metrin välein. Lisäksi uuden asuinalueen mahdollisesta pinnan muotoilusta ja
läpäisemättömien pintojen määrästä ei ole toistaiseksi tietoa.
FCG:n hulevesiselvityksen mitoitusohje on “Kaava-alueelle suositellaan
kiinteistö- ja korttelikohtaista hulevesien hallintaa mitoituksella 1m3/100m2.”
Hulevesirakenteiden mitoitusta täytyy kuitenkin tutkia vielä tarkemmin. Altaat
tulee rakentaa siten, että ne ovat esteettisiä myös ollessaan kuivia. Joen
itäpuolen hulevesipurojen ja -altaiden lisäksi myös jokilaakson länsirannalle
voidaan harkita rakennettavaksi hulevesialtaita. Maastohavaintojen perusteella
tällä hetkellä ainakin osa sadevesiputkista purkautuu suoraan jokeen.
Hulevesialtaiden suunnittelua varten täytyisi saada varmaa tietoa siitä, miltä
alueelta sadevesiputket keräävät vetensä, missä kohdassa ne purkavat vetensä
ja millä syvyydellä ne kulkevat maan alla purkupisteen läheisyydessä.
Sadevesiviemäri Uudensillantien
vieressä laskee jokeen sellaisenaan
vedessä mahdollisesti olevat epäpuhtaudet.
37 ha
2,3 ha
8,3 ha
21,5 ha
15 ha
AJAK Oy:n suunnitelma valuma-aluekartalla.
Osavaluma-alueet punaisella viivalla.
5
Viheralueen yleissuunnitelma
selvitysalue
laidun
1:4000
nurmipinta /
rantatörmallä luontainen
kasvillisuus
maisemaniitty /
rantatörmallä luontainen
kasvillisuus
viljelty keräilypelto
viljelypalstat
6
Jokilaakson viheraluetta on tarkasteltu kokonaisuutena huomioiden sekä
itä- että länsiranta. Suunnitelman ulkopuolelle on jätetty länsirannan selvitysalueeksi merkitty osa, koska ei ole vielä päätetty, osoitetaanko sinne
uusia rakennuksia vai ei. Tällä hetkellä paikalla on vanhoja omakotitaloja
asemakaavan puistoalueella.
Suunnitelmassa suurin osa viheralueesta on nurmipintaista puistoa,
jossa voi pelailla ja oleskella. Eteläisimmille nurmikentille voidaan sijoittaa ainakin kaksi frisbeegolf-koria. Tarkoitus ei ole tehdä täysimittaista
frisbeegolf-rataa. Jos sellainen halutaan Nikkilään, kannattaa sille etsiä
maastoltaan vaihtelevampi ympäristö, jossa on esteitä ja jonne saa rakennettua mielenkiintoisemman radan. Nurmipinnaksi merkityt puiston
osat, joissa ei ole tarvetta kulkea, voidaan korvata yleisilmeeltään nurmikkoa muistuttavilla maanpeitekasveilla. Niitä ei tarvitse leikata kuten
ruohoa, ja alueen hoitokustannuksissa säästetään. Tällaisia kohtia voivat
olla esimerkiksi pienet nurmikaistaleet rakennusten ja kävelytien välissä.
Nurmea ei ole tarkoitus kylvää rantaviivaan saakka, vaan rantatörmälle
jätetään kasvillisuusvyöhyke, joka siinä nytkin on.
Biodiversiteetin ja maisemallisen monimuotoisuuden lisäämiseksi osa
alueesta on suunniteltu muutettavaksi niityksi. Niityn kasvilajisto on
huomattavasti rikkaampi kuin nurmikentän ja oikeita lajeja valitsemalla
se saadaan houkuttelemaan myös perhosia. Aluetta tarvitsee niittää 1-2
kertaa kasvukaudessa ja sen hoidon kustannukset ovat paljon vähäisemmät kuin nurmikentän. Yksi alueen eteläosan niityistä on merkitty lammaslaitumeksi ja se voidaan aidata. Laiduntamalla hoidettavalle niitylle
voidaan laittaa myös kiviä maisemaa elävöittämään, koska sinne ei ole
tarvetta päästä niittokoneella. Ravinteikkaan maan köyhdyttämiseksi voi
olla tarpeen, että niitettäviltä alueilta kerätään niittojäte pois.
Nikkilän sairaalan ja joen välinen kunnan omistama peltoalue on suunnitelmassa osoitettu keräilypelloksi. Tarkoitus on, että kunta kustantaa
pellon viljelyn ja asukkaat saavat kerätä pelloilta vapaasti esimerkiksi auringonkukkia, ruiskukkia ja herneitä.
Ellipsin muotoiset viljelypalsta-alueet on sijoitettu siten, että sopivan pinnanmuotoilun tuloksena niiden valumavedet päätyvät hulevesialtaisiin.
Näin altaiden kosteikkokasvit ottavat vedestä ravinteita ennenkuin se
valuu jokeen. Yleiselle nurmialueelle istutetaan myös hedelmäpuita ja
marjapensaita. Hulevesipurojen sijainti on sama kuin AJAK Oy:n suunnitelmassa mutta niiden muotoilua on tässä suunnitelmassa tarkennettu.
Auringonkukkapelto.
Jokilaakson viheralueen reitistö on yleissuunnitelmassa pääpiirteissään
samanlainen kuin AJAK Oy:n suunnitelmassa. Eteläisimmän osan reittilinjausta on hieman muutettu ja lisätty joen rantaa seuraava reittiosuus,
jotta Itäisestä jokipuistosta tuleva koivujen reunustama reitti (kuva alla)
saadaan jatkumaan suoraan Uudensillantien yli kohti Nikkilän keskustaa.
Myös joen länsipuolella sijaitsevan leikkipuiston ohitse on lisätty uusi reittiosuus.
Nurmialue.
Itäisestä jokipuistosta Uudensillantielle johtava koivukujanne.
7
Niitty.
Aarteenetsijän reitti
AJAK Oy:n Aarrekartta-nimisessä suunnitelmassa on teemana aarteenetsintä. Alueen halki kulkee Aarteenetsijänreitiksi nimetty kevyenliikenteenreitti, josta on kilpailuehdotuksen selostustekstissä kerrottu
seuraavaa:
“Aarteenetsijän reitti on kilpailualueen halki kulkeva rengasmainen
kevyen liikenteen ja kävelyn reitti, joka johtaa kilpailualueen pohjois- ja eteläpäässä Nikkilän keskustaan. Kilpailualueella Aarteenetsijän reitti kytkee yhteen kaupunkirakenteen sisälle muodostuvat erilaiset aukiot, aarrepaikat, jotka on nimetty aarteenetsijän
klassisen sanaston mukaisesti: ”Avain, Lyhty, Kompassi, Kartta,
Mitta, Kirkontorni, Kumpu ja Kenttä”. (Aukioiden toteutusten ideoina
esimerkiksi avainveistos, lyhty-valoteos, kiveykseen rakennettu kompassi, alueen kartta, etäisyys- /geokätkötaulu, ristin muotoinen keskustori + tähystyspaikka, josta näkymä kirkolle, nurmikumpu ja pelikenttä.)
Aarteenetsijän reitti kulkee esteettömästi, turvallisesti ja risteämättä
ajoneuvoliikennettä (lukuun ottamatta kortteleiden pihakatuja). Etelässä
reitti luo samalla turvallisen kulkureitin kilpailualueelta Nikkilän koululle.”
Aareenetsijän reitti on muuttunut AJAK Oy:n 8.6. versiossa hieman
alkuperäisestä kilpailuehdotuksesta, mutta tässäkin suunnitelmassa
reitin tilasarja-ajatus toteutuu ja aukioille voidaan sijoittaa “aarteita”. Ne
voivat olla esimerkiksi erilaisia aurinkokelloja kuten heijastusaurinkokello, aurinkokello, jossa seistään viisarina ja perinteinen kotipihoilta tuttu
metallinen aurinkokello suurempana, veistoksellisena versiona. Jollekin
aukioista voidaan istuttaa Linnén kukkakello, jonka ajan näyttö perustuu siihen, että sen eri kasvilajit avaavat kukkansa eri aikaan päivästä.
Aarteenetsijää riemastuttavat oivallukset, esimerkiksi se, miten tietty
aurinkokello toimii.
Aarteenetsijänreitti voidaan merkitä muista reiteistä
erottuvaksi esimerkiksi tietynlaisella reunakivellä.
Reitti voi jatkua joen yli Nikkilän vanhalle puolelle,
jolloin siitä muodostuu kierrettävä lenkki. Sipoon
kunnan kulttuuritoimella on ajatuksia reitin varrella
esiteltävistä aarteista tai kulttuurireitistä, jolla esiteltäisiin esim. eri aikakausien arkkitehtuuria Nikkilässä.
Myös ajatusta geokätköistä voidaan kehitellä aarteenetsijän reitin varrelle. Esimerkiksi lapsille voidaan tehdä aarteenetsintäreitti, jolla seurataan jotakin fiktiivistä tarinaa. Toisaalta geokätköt voivat museottomassa Sipoossa
myös kertoa alueen historiasta tai sisältää vaikkapa vanhan valokuvan paikalta, johon kätkö on
piilotettu.
Oranssi: Aarteenetsijän reitti. Keltainen: Aarreaukiot.
Yllä:
Aurinkokello,
jossa seistään
viisarina.
Merkityt näkymäpaikat
AJAK Oy:n suunnitelmassa on huomioitu näkymälinjat Sipoon kirkon
tornia sekä sairaalan Juhlataloa ja päärakennuksta kohti jättämällä ne
avoimiksi rakennusten väliin. Kilpailuehdotuksen selostuksessa kerrotaan näkymistä kirkolle:
“Näkymiä Sipoon kirkolle avautuu kaikkialta jokivarren virkistysalueelta, aina kaupunkirakenteen väleistä viheralueelle tultaessa sekä erityisestä kohdasta rakenteen sisältä; kirkontorni näkyy uuden keskustaalueen toriaukiolta Aarteenetsijän reitin näkymäpäätteenä.”
Tietyt näkymäpaikat voidaan merkitä esim. laatoitetuilla ympyröillä.
Toriaukiolla ja Juhlatalon edustan aukiolla ympyrät ovat Aarteenetsijän
reitillä. Muissa kartalle (oik.) merkityissä näkymäpisteissä on tarkoitus
olla istuimet, joilla istuessaan voi katsoa näkymäakselien päässä olevia maamerkkejä.
Juhlatalo
Sairaalan
päärakennus
i
Geokätköily on ulkoiluharrastus,
jossa maastoon piilotettuja purkkeja etsitään GPS-laitteen avulla.
Kirkko
Vihreä: Näkymäpaikka, joka merkitään.
8
Juhlatalon edustan akseli
8.6.2012 päivätyssä AJAK Oy:n suunnitelmassa Nikkilän sairaalan juhlasalirakennuksen edustan avointa akselia Uudensillantien pohjoispuolella
jatkavan avoimeen tilaan oli suunniteltu 40x60m pallokenttä, joka soveltuisi myös erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Sipoon kunnan suunnittelijoiden kanssa käydyn keskustelun tuloksena todettiin kuitenkin, että lähistöllä lienee jo tarpeeksi pallokenttiä ja avoimeen tilaan voidaan miettiä
myös muuta käyttöä.
Tässä viheraluesuunnitelmassa esitetään pallokentän tilalle nurmipintaista aukiota, jonka pohjoispäässä on pieni amfiteatteri. Teatteri soveltuu
mm. kesäteatteriesityksille sekä pienille konserteille ja kaupunkitansseille. Aurinko paistaa näyttämölle sopivasti katsomon suunnalta. Katsomon
terassointi rakennetaan kiviharkoilla (kuvat alla). Terassoimalla maastoon saadaan kolme katsomoriviä, ja tapahtumien ajaksi voidaan tarvittaessa
lisätä neljäs rivi selkänojallisilla irtoistuimilla, jolloin myös tukea istumiseen tarvitsevat ihmiset voivat tulla katsomaan esityksiä. Teatterin ellipsin
muotoinen näyttämö kivetään sileillä kivilaatoilla ja ladotaan mahdollisimman kapeilla saumoilla, jotta pinta on tasainen ja sillä voi tanssia.
Teatterin
varasto
Amfiteatteri
pysäköinti
AJAK Oy:n versio 8.6.2012
Teatterin viereen on hyvä saada pieni varastorakennus esitysten tarpeistoa varten. Tästä rakennuksesta voidaan hoitaa myös mahdollisten väliaikatarjoilujen myynti. Amfiteatterin esityksissä on suositeltavaa
käyttää kevytrakenteista lavastusta, joka voidaan siirtää varastoon, silloin kun teatteri ei ole käytössä, jotta näkymälinja joen toiselta puolelta
sairaalan juhlatalolle säilyy avoimena.
Oik. kuvassa “Muokattu vaihtoehto 1” pieni pelikenttä on suunniteltu
petanquekentäksi. Kentälle mahtuu kuusi 4 x15 m aluetta eli sillä voi olla
käynnissä kuusi peliä samaan aikaan. Kenttä päällystetään kivituhkalla
ja hiekalla (rakennusohjeet: petanque.fi). Parkkipaikka on ajateltu upotettavaksi n. 70 cm ympäröivää maastoa alemmaksi, jottei se näkyisi
autoineen avoimessa maisemassa. Se voidaan päällystää nurmikivellä,
jolloin sen yleisilme on vihreä tyhjänä ollessaan. Nurmikentällä on koripallokenttä, jonka korit ovat symmetrisesti avoimen näkymäakselin
reunoilla ja haittaavat näin näkymää mahdollisimman vähän. Loivassa
rinteessä sijaitsevan koripallokentän itäpää upotetaan maastoon, jottei
kenttää erotu ympäröivää nurmipintaa korkeampana alueena.
Muokattu vaihtoehto 1
1:1000
120 cm
40 cm
40 cm
Periaateleikkaus. Amfiteatteri
Nurmikentälle terassoitu katsomo. Referenssikuva.
Valkeisen puisto Kuopio.
9
Vaihtoehdossa 2 juhlatalon edustalla olevan avoimen tilan toiminnot on
järjestelty uudelleen siten, että pysäköintirivi ei ole aivan juhlatalolta tulevan tien kohdalla, avoimen tilan keskiakselin tukkeena, vaan juhlatalon
pihatie jatkuu kävelytienä myös Uudensillantien pohjoispuolelle. Koska
rinne viettää loivasti länteen päin, saadaan pysäköintialue myös luontevammin laskettua ympäröivää tasoa alemmaksi kuin jos se sijaitsisi keskiakselin itäpuolella. Pysäköintialue voidaan rakentaa 1 m ympäröivien
kävelyteiden tasoa alemmaksi, jotta se piiloutuu paremmin maisemaan.
Koska länsipuolen rakennukset eivät ole asuntoja vaan autokatoksia,
pysäköintialue voidaan sijoittaa rakennuksen lähelle (0,6 m etäisyydelle).
Pysäköintialueen paikoista on AJAK Oy:n suunnitelmassa osoitettu 12
kpl aukion itäpuolella sijaitsevien asuntojen käyttöön. Pysäköinnin siirtäminen aukion länsipuolelle pidentää asukkaiden matkaa autopaikalleen, mutta toisaalta voidaan vielä tutkia, olisiko asuntojen autopaikat
mahdollista sijoittaa korttelin sisälle. Tällöin pysäköintialue jäisi kokonaan yleiseen käyttöön. Autokatosriviä on siirretty tässä vaihtoehdossa
1,2 m länteen ja hieman etelään, jotta pysäköintialue mahtuu sen ja
aukion keskiakselin väliin.
Juhlatalo voitaisiin ottaa käyttöön lähialueen asukkaiden kulttuuri- ja
harrastustoimintatarkoituksiin, jolloin aukion kummassakin päätepisteessä olis kulttuuriareena. Juhlatalo voisi esim. talvella toimia harrastelijateatterin harjoitustilana ja kesällä esitys voitaisiin siirtää ulkoilmateatteriin esitettäväksi.
portaat
pysäköinti
luiska
Vas. Kasvillisuus
tuhoaa tällä hetkellä Juhlatalon
sisäänkäynnin
rakenteita.
Muokattu vaihtoehto 2
1:1000
Nykyinen näkymä Juhlatalolta alas.
10
Sekä vaihtoehdossa 1 että 2 Juhlatalolta laskeutuvan kävelytien suora linja katkeaa hieman häiritsevästi ennen koripallokenttää. Myös Aarteenetsijänreitin kirkon tornille johtavaa näkymälinjaa seuraava osuus muuttaa linjaansa antikliimaksin omaisesti asuinrakennusten välissä ja kulkee
pysäköintialueen ja pelikenttien välistä kohti autokatosta, jonka luona kääntyy 90 asteen kulmassa kohti jokilaakson viheraluetta.
Vaihtoehdossa 3 Juhlatalolta laskeutuva tie jatkuu suorana amfiteatterille saakka. Teatteriaukio tien päässä on juhlavampi vastapari Juhlatalolle
kuin koripallokenttä. Aarteenetsijän reitti päättyy aurinkokelloympyrään, josta näkymälinja kirkolle jatkuu. Kuljettava reitti jatkuu joko Juhlatalolle tai
alas amfiteatterille. Reittilinjauksen muuttamista puoltaa myös se, että huoltoajo teatterin varastorakennukselle helpottuu, kun tielinjassa ei ole 90
asteen kulmia.
Nurmipintaisella aukiolla on kiilamaisia istutusalueita, joihin voidaan istuttaa pensaita ja perennoja. Pensaat voidaan valita siten, että jokaisessa
kiilassa on oman värisiään pensaita, jolloin kiilat erottuvat näkymässä erisävyisinä raitoina. Aukiolle istutettavan puulajin on oltava matala, jottei
näkymä Juhlatalolle peity.
Täysikokoinen koripallokenttä on korvattu pienellä
katukoriskentällä. Kori sijoitetaan autokatoksen seinän
eteen, jolloin se ei häiritse juhlatalon edustan avointa tilaa. Kentällä voi pelata myös esimerkiksi katusählyä.Jos
alueelle halutaan täysikokoinen koripallokenttä, se voidaan sijoittaa toriaukion viereiseen puistoon, 150 metriä
itään. (ks. seuraava sivu)
Katukoripallokentän pohjoispuolella on leikkikenttä.
Aukion keskikäytävän sivuilla on portaat, joilla voi istuskella ja joita pitkin laskeudutaan pelikentille.
Yleisiä toimintoja palveleva pysäköinti on sijoitettu aukion
länsipuolella olevien autokatosten yhteyteen ja AJAK
Oy:n suunnitelmassa aukiolle sijoitetut itäpuoleisen korttelin asuntojen 12 autopaikkaa on ajateltu siirrettäväksi
kyseisen korttelin sisälle.
Teatterin
varasto
Amfiteatteri
ue
sal
tu
istu
Heijastusaurinkokello Aarteenetsijän reitin päätteenä.
pysäköinti
petanque
leikki
+11.7
+11.0
+11.2
katukoris
Juhlatalo
Nykyinen näkymä kohti Juhlataloa.
Muokattu vaihtoehto 3
11
1:1000
Toriaukio
AJAK Oy:n versio
8.6.1012
ijän
Muokatussa versiossa on muutettu hieman kulkureittejä ja vesialtaan sijaintia. Aukion puistomaiseen osaan
voidaan sijoittaa koripallokenttä tai muutama lentopallon ja sulkapallon pelaamiseen soveltuva kenttä.
Vesiallas voidaan talvella jäädyttää luistinradaksi.
Mahdollisen suihkulähteen sijoittelussa tulee huomioida
talvikäyttö luistinratana. Aarteenetsijän reitti erottuu toriaukion muusta pinnasta erilaisella kiveyksellä. Aukiosta on tehtävä vielä tarkempi suunnitelma, jossa on mm.
osoitettu istuinten sijainnit.
toriaukio
ti
reit
ts
ene
rte
Aa
pelikenttä
Vesiallas, jota käytetään talvisin luistinratana.
Amsterdam.
Muokattu versio. 1:1000
12
Hulevesipurot
Alueen hulevesipurojen uomat rakennetaan pyöreillä kivillä. Uomat ovat n. 60 cm leveitä.
Purossa on mutkia ja leveitä allasmaisia kohtia, jotta veden virtaus on hidasta ja kiintoaines
ehtii laskeutua. Lähellä rakennuksia puro voi olla pelkästään kivetty uoma, mutta viheralueella uoman reunoille istutetaan kosteikkokasveja. Istutetettavaksi valitaan näyttävästi
kukkivia lajeja. Kosteikkokasvit käyttävät hulevedestä ravinteita ennen kuin se valuu jokeen. Siksi viljelypalsta-alueet on sijoitettu siten, että niiden valumavedet päätyvät hulevesialtaisiin.
Hulevesipuron poikkileikkaus.
Hulevesipuro. Kuopion asuntomessut 2010.
Alueen hulevesipurot.
13
Hulevesipuro levenee altaaksi, jonka ympärille on istutettu kosteikkokasveja. Kuopion asuntomessut 2010.
Istutettavaksi valitaan näyttäviä kasvilajeja. Katariinan meripuisto, Kotka 2012.
14
Hulevesipuron syvyysvaihtelu
Esimerkkinä eteläisin hulevesipuro
Matalan veden alue
Keskisyvän veden alue
Syvän veden alue
Mahdollisia kasvilajeja
Kosteikkokasveja
Pajuja kosteikkojen reunoille
Rentukka Caltha palustris
Punalatva Eupatorium cannabinum
Röyhyvihvilä
Juncus effusus
Ranta-alpi
Lysimachia vulgaris
Pullosara
Carex rostrata Stokes
Luhtalemmikki
Myosotis scorpioides
Rantatädyke
Veronica longifolia
Rantanätkelmä
Lathyrus palustris
Ratamosarpio
Alisma plantago-aquatica
Korpikaisla
Scirpus sylvaticus
Haarapalpakko
Sparganium erectum
Sarjarimpi
Butomus umbellatus
Keltakurjenmiekka Iris pseudacorus
Siperiankurjenmiekka Iris sibirica
Viiltosara Carex acuta
Terttualpi
Lysimachia thyrsiflora
Vehka
Calla palustris
Rantakukka
Lythrum salicaria
Mesiangervo
Filipendula ulmaria
Leveäosmankäämi Typha latifolia
Kuunliljat Hosta
Nauhukset Ligularia
Kissapaju
Kiiltopaju
Virpapaju
Salix daphnoides’Pomeranica’ (hedeyksilöitä)
Salix phylicifolia
Salix aurita
Pensaita ja pieniä koristepuita viheralueelle
Syyshortensia
Hydrangea paniculata ‘Mustialan hortensia’
Pihajasmike
Philadelphus coronarius
Pikkujasmike
Philadelphus lemoinei
Kaljukultasade
Laburnum alpinum
Helmiorapihlaja
Crataegus mordenensis
Ruusuorapihlaja Crataegus media
Koivuangervo
Spiraea betulifolia
Rinneangervo
Spiraea densiflora
Tuurenpihlaja Sorbus ‘Dodong’
Kirsikkasorvarinpensas Euonymus planipes
Kääpiömanteli
Prunus tenella
Ruusumanteli
Prunus triloba
Pilvikirsikka
Prunus pensylvanica
Rusokirsikka
Prunus sargentii
Tuohituomi
Prunus maackii
Onnenpensaat
Forsythia
Syreenit Syringa
15
Viljelypalstat
Alueelle on suunniteltu yhteensä n 80 viljelypalstaa, joiden koko on 15-20 m ². Palstat on sijoitettu tulvarajan (9m) yläpuolelle. Ellipsin muotoiset palstat rajataan
nurmikentästä 1,5 m leveällä valkoisella
soraympyrällä ja reunakivellä. Ympyrän reunoilla voi olla istuimia. Kasteluvesi saadaan hulevesialtaista ja sitä varten voidaan asentaa käsipumput. Jos on
tarvetta työvälineiden säilytysvarastolle,
pieni varasto voidaan rakentaa esimerkiksi
ellipsin keskelle.
Mikäli viljelypalstoille on enemmän kysyntää kuin tässä osoitetut palstat, voidaan
harkita osaa keräilypelloksi osoitetusta alueesta muutettavan palstaviljelyalueeksi
(kolmion muotoinen osa koivukujanteen
itäpuolella).
Oik. alla: Sora ja reunakivi. Sora valkoinen tai muu vaalea
väri joka sopii läheisten rakennusten julkisivujen väriin.
Ympäröivän nurmikentän tasolla oleva reunakivi esim. vaaleanharmaata graniittia, ei sileäpintaista materiaalia vaan hieman rosoista.
Yllä: Esimerkkikuvio
ellipsin jakamisesta 20
viljelypalstaan.
Viljelypalsta-alue
Yrttipuutarha
Marjapensaita
Hedelmäpuu
Alla:
Hulevesiallas
16
Viljelypalstojen ympäristön maasto muotoillaan niin, että valumavedet
päätyvät puhdistavaan kosteikkoon.
Hedelmätarha
Yleiselle viheralueelle istutetaan myös hedelmäpuita ja marjapensaita: omena-, päärynä-, luumu, kriikuna- ja kirsikkapuita sekä viinimarja- ja karviaispensaita. Tuotteet ovat vapaasti keräiltävissä
syötäväksi.
17
Palstaviljelyä Nikkilän sairaalan eteläpuolella.
Yrttipuutarha
Yrttipuutarhassa viljellään yrttejä ja maustekasveja. Puutarhassa huomioidaan
erityisesti vanhukset ja puiston sokeat käyttäjät. Jokaisella kasvilla on nimikylttinsä,
joihin lajien tieteellisten nimien lisäksi on kirjoitettu nimet suomeksi, ruotsiksi ja
pistekirjoituksella. Istutuslaatikoiden reunat ovat n. 80-90 cm korkeudella, jotta
yrttejä voi haistella ja kosketella kumartumatta. Alueella on myös istumapaikkoja,
joille voi pysähtyä aistimaan puutarhaa. Istutuslaatikoiden puiset reunalistat
käsitellään sileiksi, jotta niitä voi seurata kädellään. Puutarhan keskellä
oleva suihkulähde tuo äänimaailmaan veden solinaa ja helpottaa osaltaan
näkövammaisen orientoitumista tilassa.
Alueen läpi kulkee hulevesipuro, jonka uoma on yrttipuutarhan kohdalla kokonaan
kivetty. Puutarhan keskellä uoma laajenee altaaksi, jossa pieni suihkulähde
sijaitsee. Allasta suunniteltaessa on tutkittava, riittääkö kierrätettävä sadevesi
pitämään altaassa aina vettä vai pitääkö suihkulähde yhdistää vesijohtoon. Altaan
pohja on noin 30 cm ympäröiviä kävelypintoja matalammalla.
Puutarhan keskelle istutetaan pensaita, joista ainakin osa on ikivihreitä.
Lounaisosaan istutettava kirsikkapuu on kasveista korkein ja kukkiessaan
puutarhan katseenvangitsija. Sen pyöreää istutuslaatikkoa ympäröivältä penkiltä
näkee yrttipuutarhan lisäksi myös alas jokilaaksoon, Sipoon kirkon tornille sekä
läheisille viljelypalstoille ja rakennuksille. Puun juurelle istutetaan kesäkukkia.
Myös puutarhan muita osia voidaan täydentää kesäkukkaistutuksilla.
Asemapiirros 1:1000
Idealuonnos
Pyöreä istuin, jonka keskellä kirsikkapuu.
Näkymä suihkulähteelle.
18
yrttejä
yrttejä
yrttejä
pensaita
pensaita
suihkulähde
yrttejä
kiveys
yrttejä
istuin
istuin
kesäkukat
kirsikkapuu
istuin
yrttejä
kivituhkapinta
Pohjapiirros 1:50
Alla: Esimerkkejä kukkivista yrttipuutarhan lajeista.
Kurkkuyrtti
Ruohosipuli
19
Japaninminttu
Punaväriminttu
Veistokselliset puurakenteet
Veistokselliset kuntoiluvälineet osana ympäristöään. Idealuonnos.
Jokilaakson alueen sillat, laiturit sekä leikki- ja kuntoiluvälineet on tarkoitus toteuttaa veistoksellisina puurakenteina. Kuntoilu- ja leikkivälineet sovitetaan maastoon
niin, etteivät ne ole irrallisen näköisinä keskellä nurmikenttää. Siltarakenteissa on tarkoitus olla myös laiturinomainen osa, joka mahdollistaa veden äärelle pääsyn.
Veistoksellinen puurakenne. Fiskars.
20
Joenvarren suunniteltu pyörätieverkosto ja
Jokilaakson liikuntapisteet
Punainen viiva = Joenvarren pyörätieverkosto
Keltainen ympyrä = Kuntoiluvälineet
Keltainen neliö = Liikuntakentät
21
Pohjoisin kuntoilupiste
Tämä kuntoilupiste sijaitsee rinteessä, ja se toteutetaan
terassoimalla maastoa. Kuntoiluvälineitä tulee näin ollen eri tasoihin. Kohdassa on myös veteen saakka ulottuva laiturimainen rakenne, jolla voi oleslkella. Paikalla
voi olla myös vähemmän puita kuin piirroksessa (oik.).
Kuntoilupisteen ohitse kulkeva uusi kevyenliikenteenväylä voidaan perustaa olemssaolevan huoltotien
päälle.
kuntoiluvälineet
tie
yin
en
k
ny
o
olt
hu
Kuntoilupisteen sijainti 1:2000
Yllä vas. ja oik. Pohjoisimman kuntoilupisteen kalteva maasto.
Huoltotie, jolle voidaan perustaa kevyenliikenteen väylä.
22
Perhepuisto
Tallbackan tilan Nikkiläntien pohjoispuoleisesta osasta
on ajateltu tehtävän perhepuisto. Perhepuistossa on
pieniä pelikenttiä, puistomaista ympäristöä ja muinaismuistoalue. Siellä voi olla myös kotieläinpiha, leikkivälineitä ja seniorikuntoiluvälineitä. Perhepuistoon sopii kehittää erilaista kerho- ja harrastustoimintaa. AJAK Oy:n
suunnitelmassa on esitetty puistoon yksi uusi rakennus
ja vanhoista rekennuksista säilytettäviksi kaksi.
Päiväkoti
Perhepuisto
Kotieläinpiha
perhepuistoon.
Tallbackan tila. Ilmakuva 2006.
Tallbackan tilan
eteläpuoli
Tallbackan tilan pohjoispuolen rakennuksia ei juuri näy
metsäsaarekkeen keskeltä. Nykyinen näkymä kaakosta.
Nikk
ilän
tie
1:2000
Perhepuisto kuvassa rajattuna keltaisella. AJAK Oy:n suunnitelma 8.6.2012.
Oik. Rakennukset, jotka
AJAK Oy:n suunnitelmassa
säilyvät perhepuiston
alueella.
Vas. ja keskellä yllä: Rakennukset, jotka AJAK Oy:n suunnitelman mukaan puretaan. Oik. yllä: Alueelle on ilmeisesti joitakin kymmeniä vuosia sitten sijoitettu kotitalousjätteitä.
23
Pumppuhuone
Vuonna 1914 rakennetulle, käytöstä poistetulle pumppuhuoneelle
voidaan keksiä uusi käyttötarkoitus. Vaikka Rakennuksen toisessa kerroksessa on aikoinaan asuttu, ei sitä enää uskalleta osoittaa asumiskäyttöön, sillä tulviva Sipoonjoki kastelee rakennuksen
pohjakerroksen ajoittain.
Sopiva käyttötarkoitus rakennukselle voisi olla esimerkiksi kahvila,
taidenäyttelytila ja ateljee tai mieluiten nämä kaikki yhdistettynä.
Rakennuksen ja joen väliin voidaan rakentaa terassi ja laituri, ja
pumppaamosta voitaisiin vuokrata myös kajakkeja. Sipoonjokea
pitkin pääsee melomaan pohjoisessa suunnilleen rautatiesillalle
saakka ja etelässa Brobölen padolle, jonka kohdalla kajakkia täytyy kantaa, jos haluaa edetä merelle.
Pumppuhuone
Nikk
ilänti
e
Pumppuhuone.
Asemapiirros 1:1000. Suunnitelma.
“Jokigalleria”
Sipoon Jokilaakso voi olla taidegalleria ulkotilassa. Ympäristötaidetta
voidaan tehdä esimerkiksi Aarteenetsijän reitin varrelle ja niityille. Jos
ajatus galleria-ateljeesta pumppaamoon saadaan toteutettua, voisi
pumppaamoa isännöivä henkilö koordinoida myös ulkogalleriaa.
Myös Jokilaakson rakennustyömaan naamiointiin voidaan käyttää
taidetta. Aiheesta on puhuttu Sipoon Taiteilijat Ry:n Maikku Huovilan
kanssa. Hän kertoi tarvittaessa voivansa olla hankekoordinaattori rakentamisen aikaisen taiteen suhteen. Työmaata ympäröiviin seiniin
voidaan esimerkiksi maalata välähdyksenomaisia kuvia Jokilaakson
tulevilta puistoalueilta. Jotta taiteilijayhdistys voi hakea rahoitusta projektille, täytyy lupa taiteen tekemiseen olla tiedossa 1-1,5 vuotta ennen
toteutusta.
Tulviva Sipoonjoki Nikkiläntien sillalta pohjoiseen
29.7.2004. Kuva Risto Mononen.
Sipoonjoki on tarpeeksi leveä melottavaksi noin rautatiesillalle
saakka.
24
Jokipuiston länsipuoli
Monica Äijälä on tehnyt Jokipuiston länsirannalle, Nikkiläntien pohjoispuolella sijaitsevaan osaan istutussuunnitelman vuonna 2009, ja puisto
on toteutettu sen mukaisesti. Puiston perennaistutukset ovat paljon hoitoa vaativat, ja puiston ylläpitoon on ohjattava paljon resursseja, jotta se
säilyy siistinä. AJAK Oy:n suunnitelman mukaisesti Mixintieltä on tarkoitus johtaa uusi tie joen toiselle puolelle Sipoon Jokilaaksoon, ja osa
vastikään istutetusta puistosta jää tien alle. Tämä osa puistoa täytyy
suunnitella ja rakentaa uudestaan.
(Äijälän suunnitelma seuraavalla aukeamalla)
Maitohorsmaa kasvavan kosteikon sijainti.
Maitohorsmaa ja mesiangervoa kasvava alue toiminee jo tällä hetkellä
hulevesiä puhdistavana kosteikkona, joten se kannattaa säilyttää sellaisenaan. Se on myös kukkiessaan kaunis. Jos lähistön hulevesiputket eivät laske tähän kosteikkoon, voidaan tutkia, onko ne mahdollista
muuttaa laskemaan tänne. Saatavilla olevasta puutteellisesta sadevesiviemärien kartasta asia ei selviä.
AJAK Oy:n 8.6.2012 suunnitelmassa uusi kevyenliikenteenväylä kulkee
tämän kosteikon päältä. Reitti voidaan toteuttaa laiturimaisena pitkospuurakenteena kosteikon yli tai siirtää se kulkemaan nykyisen nurmikentän päällä.
Yllä: Kuvia Äijälän suunnitelman mukaan istutetusta joen
länsipuolesta.
Alla vas. ja oik. Maitohorsmaa kasvava kosteikko.
25
26
27
Leikkipuisto Segris
Joen länsirannan puisto, joka sijaitsee Nikkiläntien eteläpuolella, on
tilan rajaukseltaan epämääräinen. Karttakuvassa on esitetty joitakin
parannusehdotuksia, joilla puistoa voidaan parantaa verrattain kevein
toimenpitein. Voidaan kuitenkin myös harkita koko puiston radikaalimpaa uudistamista. Se kuitenkin luultavasti edellyttäisi ainakin paikalla
olevan suhteellisen uuden leikkikentän siirtämistä.
Leikkikenttä sijaitsee irrallisen näköisenä keskellä nurmikenttää.
Puiston sisäänkäynnit (vas.) ovat
epämääräiset. Ne voidaan merkitä selkeämmin kasvillisuudeen avulla (kuva
alla) Jos mahdollista, kävelytien viereinen avo-oja (oik.) tulee poistaa. Tällöin
ojan visuaalinen ja kävelytien puistosta
erottava merkitys pienenee. Jos se ei
ole mahdollista, niin puurivi istutetaan
ojan viereen.
Nurmikentän keskellä kosteikkokasvillisuusalue, joka on tarkoitus säilyttää ja jota pitkin niittymäinen kasvillisuusvyöhyke ikään kuin saapuu joen
toiselle puolelle.
28
suurennettava
vesiallas
istutettava
ruusuaita
Nikk
ilänti
e
istutettava
pensasaita
(leikataan muotoon)
istutettava
puurivi, esim.
kotipihlaja tai
ruotsinpihlaja
istumapaikka,
josta on suora
näkymälinja
sairaalan
Juhlatalolle
ystävyyspatsas
kuntoiluvälineet
ruusuaita
veneveistos
Nurmi
Niitty tai rantatörmän
nykyinen kasvillisuus
Alue, jolle istutetaan
kosteikkokasveja
Olemassa oleva puu
Istutettava puu
Leikkipuisto 1:1000
Puiston reunalla on nyt sadevesiviemärin pää, josta vesi virtaa
nopeasti kohti jokea. Putken pään kohdalla vedenpinta on 1,5-2 m
maastoa alempana ja veden syvyys 20-30 cm. Putken pään kohdalla pohja on hiekkaa ja kiviä ja vesi on kirkasta. Vesiallasta voidaan laajentaa, jotta saadaan näkyvä vesiaihe, eikä vesi virtaa
heti pois.
Kuvat:
Vesiuoma ei tällä hetkellä juurikaan erotu kasvillisuuden seasta.
29
Maanäytteet niittyjen
perustamista varten
Suunnitelluilta niittyalueilta otettiin
18.7.2012 maanäytteitä, jotka lähetettiin
tutkittaviksi Viljavuuspalveluun. Tarkoituksena oli selvittää minkälainen maan laatu
on ja minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan,
kun paikalle perustetaan niitty. Tutkimuksen mukaan maa on hyvin savista, ja niityn
perustamiseksi lienee hyvä sekoittaa pintamaahan hiekkaa.
NÄYTE 1
NÄYTE 2
NÄYTE 3
NÄYTE 4
NÄYTE 5
Näyte nro 3.
Näyte nro 5.
30
Pohjavedestä kertova kohde luontopolulla
Insinööritoimsto Severi Anttonen on tehnyt 15.11.2010
päivätyn Rakennettavuusselvityksen Jokilaakson
suunnittelualueelta. Selvitystä tehtäessä alueelle on
kairattu reikiä, ja raportissa todetaan, että kahdesta
kairauspisteestä on pulpunnut maanpinnalle
paineellista pohjavettä. 18.7.2012 maastokäynnillä
A. Vainio on havainnut, että kairauspisteestä nro
3 pulppuaa edelleen kirkasta vettä, kaksi vuotta
kairausten jälkeen.
Ei ole varmaa, kuinka kauan reikä säilyy avoimena,
mutta ainakin toistaiseksi se voidaan nostaa esiin
yhtenä luontopolun kohteena. Kevyenliikenteenreitiltä
johdetaan pitkospuut reiän läheisyyteen, jonne
sijoitetaan pohjavesialueesta kertova informaatiotaulu.
3
31