Orajärvi Kyläesite

ORAJÄRVI
Jarhoinen
Jokivartisten
kyläseura ry
Naamijoki
Molkoköngäs
Orajärvi
Orajärven kyläseura ry
Marrasjärvi
Konttajärvi
Konttajärven
kyläseura ry
Lempeä
Lempeän
kylätoimikunta
Ruuhivaara
Ruuhijärven
kylätoimikunta ry
Pello
Konttaköngäs
Korpilompolo
Korpilompolon
kyläseura ry
Jai-Paljukan
kiviröykkiöt
Lankojärvi
Lankojärvi-Matinlompolon
kyläyhdistys ry
Lampsijärvi
Pallistaja
Lampsijärven kylätoimikunta
Lampsijärvi-Ylipään kyläyhdistys ry
Raanujärvi-Ylipään kylätoimikunta
Sirkkakoski
Sirkkakosken
Raanujärvi
kylätoimikunta
Eeron patsas
Turtola
Turtolan
kyläyhdistys ry
Sirkkakosken
masuuni
Pieskän jupukka
Meltaus
Rattosjärvi
Rattosjärven
kyläseura ry
Saukkoriipi
Saukkoriipin kylätoimikunta
Maupertuis’n
muistomerkki
Unarinköngäs
Raanujärvi
Raanujärven
kyläyhdistys ry
Marraskoski
Sinettä
Iso-Vietonen
Napapiirin
kyläyhdistys ry
Napapiiri
Niemivaara Miekojärvi
Juoksenki
Kivipirtti luola
Kattilakoski
Meltosjärvi
Meltosjärven kyläyhdistys ry
Everstin piilo luola
Pessalompolo
Kauliranta
Pessalompolon kyläyhdistys ry
Kaulirannan kyläyhdistys ry
Kuivakangas
Kuivakankaan
Lohijärvi
kylätoimikunta
Kantomaanpää
Lohijärven
Kantomaanpään
Övertorneå
kyläyhdistys ry
kyläyhdistys
ry
Aavasaksa
Aavasaksan kylätoimikunta
Mellakoski
Tengeliön kyläyhdistys ry
Mellakosken kyläyhdistys ry
Törmäsjärvi
Etelä-Portimojärvi
Mellakairan kyläyhdistys ry
Kopanmäki Etelä-Portimojärven kyläyhdistys ry
Kopanmäen
kylätoimikunta
Ylitornio
Kirkonkylä-Alkkulan, Hyllykylän
ja Mellantörmän kylätoimikunnat
Väystäjän kyläyhdistys ry
Armassaari
Armassaaren kylätoimikunta
Kainuunkylä
Kainuunkylän kyläyhdistys ry
Pekanpää
Pekanpään kylätoimikunta
Pekanpään maa- ja kotitalousseura ry
Matkakoski
Palovaara
Palovaaran kylätoimikunta
Palovaara; Kiinteistö Oy Kotikoulu
Korpikylä
Aapajärven kylätoimikunta
Aapajärvi
Karunki
Karungin
kyläyhdistys ry
AapajokI
Aapajoen kylätaloyhdistys
Liakan-Aapajoen
nuorisoseura ry
Virkkumaa
Kantojärvi
Kantojärven
kyläyhdistys ry
Sattajärvi
Sattajärven
kyläyhdistys ry
Arpela
Arpelan kyläyhdistys ry
Arpelan kotiseutuyhdistys ry
Arpelan nuorisoseura ry
Lautamaa
Lautamaan kyläyhdistys ry
Tervola
Kourilehto
Kourilehdon
Kukkola
kylätoimikunta
Kukkolan
Yliliakka
kyläyhdistys ry
Yliliakan kyläyhdistys ry
Vojakkala
Liakka
Vojakkalan nuorisoseura ry
Liakan kyläyhdistys ry
Vojakkalan kyläyhdistys ry Raumo
Liakan nuorisoseura ry
Raumon nuorisoseura ry
Raumon kyläyhdistys ry
Laivajärvi Laivajärven kyläyhdistys ry
Ruottala
Tornio
Ruottalan kyläyhdistys ry
Laivaniemi – Kyläjoki
Kaakamo
Laivaniemen-Kyläjoen
Kaakamon kyläkyläyhdistys ry
toimintayhdistys ry
Kukkolankoski
Rovaniemi
ORAJÄRVI sijaitsee valtatie 21:n varrella 16 km Pellon keskustasta Kilpisjärvelle. Lähimmät isot hiihtokeskukset sijaitsevat
vajaan tunnin ajomatkan päässä. Etelästä saavuttaessa Kiimavaaran laelta avautuvassa näkymästä syntyy ensimmäistä kertaa
vahva vaikutelma Lappiin saapumisesta. Kaunis puhdas luonto
ja kalaisan järven läheisyys ovat Orajärven kyläläisten erityinen
ylpeyden aihe. Orajärven ympäristö tarjoaakin suurenmoiset mahdollisuudet ulkoilla ja liikkua luonnossa. Visiittiin kannattaa varata
runsaasti aikaa, sillä nähtävää ja koettavaa löytyy paljon.
ORAJÄRVEN KYLÄSEURA ry
Orajärventie 24 B, 95750 Orajärvi
Puh. 0400-931 139 • [email protected]
www.orajarvi.fi
Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa eli Meän kylät kakkonen
Orajärven
kyläseura
ry. on akti
nen kyläy
ivihdistys. E
ntinen ky
toimii nyk
läkoulu
yisin kylä
talona ja
oivalliset
tarjoaa
tilat kylän
järjestöille
erilaisten
toimintoje
n järjestäm
Tiloja voi
iseen.
vuokrata
myös juhli
tilaisuuksi
in ym.
in. Lisäksi
on
kalustettu
ja asuntoja vuokralla
.
ORAJÄRVI – kaunis karu maa, jossa asuu villi kansa
Orajärven kylä on tunnetusti omaleimainen kylä, jonka
tuntemusta ovat merkittävällä tavalla edistäneet kylästä
syntyisin olevat taiteilijat. On pohdittu, miksi Orajärvi on
luonut niin suotuisan kasvualustan taiteilijoiden synnylle
ja kehittymiselle. Sitä kuvastanee legendaarinen sanonta
Orajärvestä: ”kaunis karu maa, jossa asuu villi kansa”.
Kylän historiikkikin on julkaistu kyseisellä nimellä ja
ilmaisu löytyy myös orajärven valovoimaisimman
taiteilijan, kirjailija Timo K. Mukan tuotannosta.
O
    alkaa 1700-luvulta.
Ensimmäinen asukas asettui Orajärvelle 1783, jolloin elettiin
Ruotsin vallan aikaa. Orajärven kantatila merkittiin maarekistereihin vuonna 1809. Ensimmäiset asukkaat olivat sotilaita,
jotka metsästivät peuroja. Tila siirtyi Orajärven suvulle ja he ottivat
käyttöönsä sukunimen Orajärvi. Pysyvän asutuksen katsotaan alkaneen
vuodesta 1833.
Orajärven tilan syntymisen aikoihin saapui myös ensimmäinen
poroja paimentava poromies. Poronhoito onkin kylän vanhin ammatti
ennen kiinteätä asutusta.
Ensimmäiset kaupat tulivat 1930-luvulla Orajärvelle ja parhaimmillaan niitä oli neljä: Alankon kauppa, Tuomaan kauppa, Osuusliike,
Jolman kauppa. Nykyään kylällä toimii Orajärven kyläpuoti.
1920-30-luku toi tukkityöläiset
1960-luvun puolivälin jälkeen tapahtui raju käänne. Työt loppuivat,
pienviljelys ei kannattanut ja seurasi etelään ja Ruotsiin suuntautuva
muuttoaalto. Työttömyydestä muodostui pysyvä ongelma. Näinä
vuosikymmeninä kylään ei juuri noussut uusia taloja.
Tukkitöitä alettiin tehdä 1900-luvun vaihteessa ja alueella liikkui kulkusmiehiä, joista osa asettui Orajärvelle asumaan. Sen myötä tiestö alkoi
kehittyä 1900-luvulla. Ensimmäisenä kulkuväylänä toimi hevoskärrytie.
Varsinaista tietä alettiin rakentaa 1920-luvun alussa. Tietä sorattiin
mies- ja hevosvoimin. Talvisin lapiolla auottiin se mitä tarvittiin. Autot
ilmestyivät teille 1930-luvulla.
Orajärven kansakoulu aloitti toimintansa alakouluna Vierelän
talossa, vuonna 1936 aloitti varsinainen kansakoulu nykyisellä
koulun tontilla. Sodan aikana talo paloi. Nykyinen koulurakennus
valmistui 1954. Koulu on lopettanut toimintansa ja palvelee tätä
nykyä kyläläisiä monipuolisena kylätalona.
Sodan jälkeinen aika oli voimakasta kasvuaikaa
1943 kylässä oli jo 30 savua. Sodan jälkeen alkoi voimakas kasvuvaihe,
jota leimasi ahkera rakentaminen, suuret savotat, vilkas väestön liikkuminen sekä väestön ja lapsimäärän kasvu. Maa- ja metsätalous kukoisti
ja harrastustoiminta oli tavattoman vilkasta. Sähköt saatiin 1956.
1960- ja 1970-luvulla saapui työttömyys
1980-luku – paluumuuton ja rakennemuutoksen aikaa
Paluumuuton aika arvioidaan alkaneeksi 1980-luvun alussa ja kylään
rakennettiin useita uusia omakotitaloja. Lapsiluku ei nykyajan perhekokojen aikana ole kuitenkaan juuri kasvanut eikä kyläkään sitä myötä.
Tahto pitää kylän elävänä, mistä on osoituksena aktiivinen kylä- ja
harrastustoiminta.
Orajärven kylä on tunnetusti omaleimainen kylä ja tunnettu taiteilijoistaan. Valovoimaisimmat heistä ovat kirjailija Timo K. Mukan
johdolla kuvataiteilija Eero Österberg ja laulaja Eini Orajärvi. Osmo
Ylitalo, Kalervo ja Jari Vanha, Usko Ylitalo, Tuomo Ylitalo sekä vaimonsa Tarja Ylitalo, Eero ja Lasse Ylitalo jatkavat pitkää taiteilijoiden
listaa. On pohdittu, miksi Orajärvi on luonut niin suotuisan kasvualustan taiteilijoiden synnylle ja kehittymiselle.
Luonnonvarat ovat alueen elinehto nykyäänkin
Luonnonraaka-aineita on alueella riittänyt, mm. metsätalous on ollut
tuottoisaa ja poropaimennuksen kannalta on ollut hyviä jäkälämaita.
Myös pohjavesivarannot Orajärven alueella ovat harvinaisen hyvät,
vesi-esiintymä on laajuudeltaan Lapin suurimpia noin toistakymmentä
neliökilometriä. Turvesuo-alueet ovat laajat ja turve on työllistänyt
useita henkilöitä vuosien varrella.
Nykyään asutus sijoituu pääosin järven läheisyydessä olevan
Orajärventien molemmin puolin sekä Kolarintien varteen sekä pienten
yksityisteiden varsille kylän läheisyydessä. Orajärven kylään kuuluu
myös Vittikkovuoman asutusalue, joka oli elinvoimainen myös
60-luvun notkahduksen aikoihin maataloutensa ansiosta. Asuttuja
taloja on vuonna 2011 merkitty olevan 61. ORAJÄRVEN VOIMAVARAT Sijainti / kulkuyhteydet:
Sijainti valtatie 21:n varrella
Hyvä sijainti matkailua ajatellen
(järvet, vaarat, luonto)
Hiihtokeskukset lähellä
(n. tunnin ajomatkan päässä)
Hyvät liikenne- ja linja-autoyhteydet
Kimppakyyti kuntakeskukseen
kaksi kertaa viikossa
Aktiviteetit:
Uimaranta Tervalammella
Marjapaikat
Hiihto- ja patikointimahdollisuudet (valaistu latu, merkitty
latuverkosto ja patikkareitit)
Taukopaikkoja vaellusreittien varrella (Teikokota, Pirttivaaran laavut,
näköalapaikka ja kiviluola) sekä
kalavesien äärellä (laavut, rantakota)
Laajat metsästysmaat ja kalavedet
Erinomaiset ulkoilupuitteet
Ympäristö
Puhdas luonto ja ilma
Komeat maisemat
Kylä sopivan kokoinen, viihtyisä
rauhallinen, siisti ja turvallinen
asuinpaikka
Hyvä viettää eläkepäiviä
Edullinen ja hyvä lähdevesi
Katuvalot lisää turvallisuutta
Toimiva kyläkauppa (Orajärven
kyläpuoti)
Kunnostettu kylätalo kyläläisten
käytössä ja medialaitteisto hankittu
TOIMINTASUUNNITELMA keinot joilla voimavarat hyödynnetään
Orajärven kyläseuran toiminta
lisääntynyt kylätalon myötä.
Kylätalo koetaan yhteiseksi tilaksi
Tilaa ja tonttimaata löytyy, samoin
rakennusaineita (puuta ja soraa)
Asuminen, matkailu
ja yritystoiminta
Asukkaat
Nuoria paluumuuttajia ja uusia
asukkaita tullut kylään
Kyläläiset kohteliaita, auttavaiset
naapurit, “kylän asukkaat itse”
-meininki, yhteishenki
Ihmisillä ote työhön ja
yrittämiseen, voidaan luoda
työpaikkoja omaan kylään
Tornionlaakson kulttuurin
antamat asenteet
Yhteistyö naapurikylien kanssa
Kylän väestö ulkoilee paljon
Kylässä toimii erilaisia yhdistyksiä,
mm. kalastus, hirvi, vesi, seurakunta
Kulttuuri:
Kylätalo- ja toiminta: kylätalo
koetaan yhteiseksi tilaksi, aktiivinen
kylätoiminta lisääntynyt kylätalon
omistuksen myötä.
Kuuluisia taiteilijoita, Timo K.
Mukka, Tarja ja Timo Ylitalo, Eini.
jne.
Kylän värikäs historia
Kansalaisopiston toiminta
Porinakerho kokoontuu talkoiden
merkeissä, valmistetaan käsitöitä
arpajaisiin ym.
Oma kyläkirja valmistunut 2010
Matkailun kehittäminen, puhdas
luonto on hyvä markkinointi aihe
Yrittäjyyden rakentamista matkailun ympärille
Ohjatut luontoretket: luonto- /
patikkaretkien järjestäminen
erilaisille kohderyhmille
Luonnonvarojen hyödyntäminen:
matkailussa (puhdas luonto, vaarat,
vesistöt, reitistöt ja rakennelmat),
rakentamisessa (tyhjät tonttimaat
sekä puu ja sora rakennusaineena),
luonnon yrttien kuivaaminen ja
jalostaminen
Kulttuuritoiminnan kehittäminen
hyödyntämällä kylän värikästä
historiaa, museon perustaminen
> kylähistorian kerääminen, kylän
historiallisten ja kulttuurillisten
paikkojen kunnostaminen
Kylätalon edelleen kehittäminen
ja kunnostaminen sekä viihtyvyyden ja käyttömahdollisuuksien
lisääminen yhteisenä kokoontumispaikkana, tapahtumien järjestelyissä (perhejuhlat, leirikoulut ym.),
vuokraustoiminnassa / kalustettujen asuntojen vuokraus (vuokratulot mahdollistavat kylätalon
ylläpitämisen)
Tyhjien talojen mahdollinen hyötykäyttö
Likavesiviemäröinnin parantaminen
Yhteistyö, aktiivisuuden
ylläpitäminen
Kannustaminen hyvissä ideoissa
ja suorituksissa
Osaavan väestön ammattitaidon
hyödyntäminen (moni ammatillinen osaava väestö, pystyviä
työntekijöitä)
Talkooperinteen uudelleen virittely,
lisää toimintaa ja tapahtumia
Tehdään yhteistyötä kunnan
päättäjien kanssa
Yhteistoiminta naapurikylien ja
kyläseurojen kanssa Outokaira
tuottamhan ry:n toiminta-alueella
Kansainvälinen yhteistyö
(mm. Meän Hihto)
Tiedotuksen ja mainonnan
kehittäminen
Matkailun kohderyhmien
etsiminen mainonnan avulla
Medialaitteiston tehokas hyö-
dyntäminen. Laitteet helpottavat
hankkeiden ja kylätiedotteiden ja
kirjallisten tuotosten tekemistä.
Kylälehtisen edelleen tuottaminen
ja näin ollen tiedotustoiminnan
ylläpitäminen asiantuntevien
henkilöiden toimesta
Orajärven omat www-sivut
INFO-/opastetaulu kylätalolle
Käytetään osuuskunta-toimintaa sekä
projekteja ja hankkeita hyväksi kylän
kehittämisessä.