Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla väliraportti 2012

Rajattomasti
Liikuntaa
Turun Seudulla
2011 -12
Turun seudun kuntien
liikuntastrategia
Väliraportti liikunnan seutuyhteistyöstä 2012
Projektipäällikkö Reijo Hakorinta 14.3.2011 – 31.12.2012
Sisällysluettelo
Johdanto
1. Taustaa
2. Nykytilanne
2.1. Hallinto
2.2. Liikuntaympäristöt
2.3. Järjestöpalvelut
2.4. Liikkumaan aktivointi
3. Turun seudun visio ja seutuyhteistyön missio
4. Toimintaympäristön muutokset
4.1. Poliittiset muutosvoimat
4.2. Taloudelliset muutosvoimat
4.3. Sosiaaliset muutosvoimat
4.5. Teknologiset muutosvoimat
5.5. Ekologiset muutosvoimat
5. Menestystekijät, tavoitteet, toimenpiteet, seuranta
6. Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
7. Hankkeen organisointi
Liitteet:
1. Talouden tunnusluvut / asukas
2. Avustusmäärärahat / asukas
JOHDANTO
Turun seudun kuntien liikuntastrategia on raportti 11 kunnan yhteisestä ”Rajattomasti
liikuntaa Turun seudulla 2011 -12” -hankkeesta liikunnan palvelurakenteen kehittämiseksi.
Työtä on tehty jatkona viisikkokuntien, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku yhteistyölle ja
PARAS -hankkeen palvelurakenteen uudistamistyölle. Kuntien lisäksi työssä onmukana
liikunnan järjestökentän edustajana Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry eli LiikU.
Kuntarakenneuudistus on ollut vahvasti esillä koko hankkeemme ajan. Olemme tehneet
työtä kuitenkin siitä lähtökohdasta, että kuntarakenteen mahdollisista muutoksista
huolimatta palvelurakennetta on kehitettävä liikuntalain hengen mukaisesti. Liikuntalaki
pyrkii edistämään väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukemaan lasten ja nuorten kasvua
ja kehitystä liikunnan avulla. Liikunta on kunnan peruspalvelu ja tärkeä osa kuntalaisten
hyvinvointia. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista
ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa,
tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa siten, että se ottaa huomioon myös
erityisryhmät. Tavoitteenamme ovat seudullisesti yhtenäiset ja tasa-arvoiset liikuntapalvelut
järkevästi ja asiakaslähtöisesti tuotettuna.
Samanaikaisesti on Suomessa tehty liikunnan järjestökentän toimesta rakenneuudistusta.
Järjestökentän tavoitteet ovat olleet melko yhtenäiset kuntien kanssa. Tavoitteena on
selkeyttää liikunnan järjestörakennetta, kehittää toimintatapoja ja vahvistaa kumppanuutta.
Turun seudulla kuntien tärkeitä kumppaneita ovat urheiluseurat, erityisryhmä- ja
kansanterveysyhdistykset sekä liikunnan aluejärjestöt. Liikuntajärjestöt ovat tehneet yhteisiä
valintoja, joita ovat mm. vaikuttaminen perheiden liikuntatietoisuuteen, koulupäivän
liikunnan lisääminen, seuratoiminnan laadun kehittäminen, liikunnan edellytysten ja
olosuhteiden kehittäminen sekä urheilijan polun tukeminen.
Erilaisiin uhkakuviin väestörakenteen muutoksesta, elintapasairauksien yleistymisestä ja
passiivisen elämäntavan lisääntymisestä on suhtauduttava tosissaan. Muutokset vaikuttavat
sairastavuuteen nopeasti. Aktiivisen elämäntavan ja sitä kautta terveyden edistämiseen on
panostettava tehokkaammin. Ennaltaehkäisevät ratkaisut ovat edullisempia, tehokkampia ja
miellyttävämpiä kuin sairauden hoito ja kuntoutustoimet. Tarvitsemme tarkempaa paikallista
ja seudullista tietoa liikuntainterventioiden vaikuttavuudesta. Tiedolla johtaminen on yksi
isoista haasteista vapaa-aikasektorilla. Kuntien taloudellisessa tilanteessa on suuri riski
lyhytnäköiseen kustannusten leikkaamiseen. Liikunnan toimialalla on positiivinen missio.
Turun seudun kunnat haastavat muut seutukunnat ja niiden toimijat yhteisellä tavoitteella
hyvinvoinnin edistämisestä liikunnan keinoin.
Tämä väliraportti on kooste niistä teemoista, tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hankkeen
puitteissa on työstetty ja käsitelty. Työssä ovat olleet vahvasti mukana kuntien
liikuntatoimien asiantuntijat sekä iso joukko liikunnan ja kuntatyön asiantuntijoita. Runsaan
vuoden aikana olemme päässeet hyvään alkuun yhteisten asioitten kehittämisessä. Tässä
raportissa on esitettynä tämän hankkeen lähtökohdat sekä toimenpide-ehdotukset
yhteistyön jatkamiseksi ja toisaalta tulevaisuuden liikuntapalvelujen kehittämiseksi.
1. TAUSTAA
Palvelurakenneuudistuksen myötä viisikkokuntien liikuntapalvelut työstivät yhdessä
liikunnan palvelurakenteeseen kuuluvia kokonaisuuksia.
Valtakunnallisen palvelurakenneuudistuksen myötä yhteistyöalue ja sisältö ovat
laajentuneet. Palvelurakenneuudistuksen päällimmäisinä tavoitteina ovat olleet:
1. Helpotetaan asukkaiden palvelujen käyttöä yhdistämällä ne työssäkäyntiin ja
asiointiin.
2. Turun kaupunkiseudulla palveluja tullaan jatkossa kehittämään
asiakasnäkökulmasta, ei organisaationäkökulmasta.
3. Lisätään asiakkaan valinnan mahdollisuutta saada palvelut tarkoituksenmukaisella
tavalla.
4. Palvelut järjestetään yhdenmukaisilla toimintamalleilla
5. Läpinäkyvyyttä lisätään:
*palvelukuvaukset
*sopimukset
*tuotteistus
*yhteiset kustannuslaskentamallit
*tilaaja-tuottaja –malli
*yhtenäiset prosessitarkastelut, palveluketjut, hoitoreitit
6. Kuntien raja-alueilla perustamishankkeet suunnitellaan ylikunnallisina.
(Turun seudun PARAS -hankkeen ohjausryhmä, 2008)
Työ jakaantui kolmeen sektoriin: Liikuntaympäristöt, Järjestöpalvelut ja Liikkumaan
aktivointi. Näihin työryhmiin osallistuivat asianomaiset viranhaltijat kustakin kunnasta.
Järjestöpalveluissa todettiin, että vahvana kumppanina edustamassa alueen seuroja ja
liikunnan järjestönäkökulmaa tarvitaan Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilu ry:n, LiikUn,
edustus mukaan. Aluejohtaja Jari Haapanen osallistui työhön yhdessä kuntien edustajien
kanssa.
Viisikkokunnat ja LiikU järjestivät liikuntaseminaarin kuntajohdolle 7.6.2010 otsikolla
”Turun seutu hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin”. Seminaari sai hyvän
vastaanoton kannustaen jatkamaan yhteistyötä. Elokuussa 2010 kutsuimme
asiantuntijan Kuntaliitosta mukaan ohjaamaan yhteistyön kehittämistä Turun seudulla.
Erikoisasiantuntija Arto Koski toimi syksyn aikana työryhmän vetäjänä kokoamassa
ajatuksia ja haastamassa liikuntapalveluja tulevaisuuden muutostyöhön. Näiden
palavereiden tuloksena esitimme Turun seudun 11 kunnan yhteistä hanketta
aloitettavaksi keväällä 2011. Mukaan lähtivät Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali,
Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Asukkaita mukana olevien kuntien
alueella asui v. 2010 yhteensä 308 351, asukasluku viime vuodenvaihteessa oli 311.658.
Viisikkokuntien ja LiikUn valmistelutyössä päädyttiin esittämään kunnille I-vaiheen hanketta
otsikolla ”Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla 2011 -12”. Tämä hanke on alkuvaihe vision
”Turun seutu hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin 2016” toteuttamiseksi. Hankkeen
juridiseksi hallinnoijaksi esitettiin kunnista riippumatonta Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu
ry:tä. Hankeen projektipäällikkönä aloitti 14.3.2011 Reijo Hakorinta, liikunta- ja
nuorisotoimen johtaja Raisiosta, virkavapaalla 31.122012 saakka.
Rajattomasti liikuntaa sisältää ajatuksena monia raja-aitojen ylittämisiä. Tavoitteiksi on
muodostunut seuraavia kokonaisuuksia:
Kuntien rajat:
Toimijoiden rajat:
Toimintatapojen rajat:
Toimialojen rajat:
Väestöryhmien rajat:
Vuodenaikojen rajat:
Syrjäytymisrajat:
Hyvinvointirajat:
Kuntayhteistyön tehostaminen kuntalaisten parhaaksi.
Kuntalaiset, kuntien henkilöstö, luottamushenkilöt, seurat,
järjestöt ja yritykset mukana.
Osa tehdään yhdessä ja osa yhteisillä tavoitteilla.
Yhteistyötä vahvistetaan Sosiaali- ja Terveystoimien ja
Sivistystoimen suuntaan.
Elämänkaariajattelun mukaisesti lapset, nuoret, aikuiset ja
seniorit.
Ympärivuotisen liikunnan suunnitelmallinen vahvistaminen.
Syrjäytymisen ehkäiseminen liikunnan avulla.
Hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla.
Kuntien ja LiikUn nimeämän ohjausryhmän kokoonpano:
puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja
jäsenet
sihteeri
kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, LiikU,
aluejohtaja Jari Haapanen, LiikU
liikuntapalvelujohtaja Tapio Svärd, Kaarina
liikuntasihteeri Mika Närvi, Lieto
vapaa-aikatoimen päällikkö Jyrki Kangas, Masku
liikunta- ja nuorisopalveluvastaava Anna Salminen, Mynämäki
vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, Naantali
vapaa-aikatoimen päällikkö Jouni Kangasniemi, Nousiainen
liikuntasihteeri Soini Santala, Paimio
liikuntapaikkapäällikkö Jarmo Rosama, Raisio
liikuntasihteeri Erkki Korpela, Rusko
kirjastonjohtaja Päivi Inkinen, Sauvo
kaupunginsihteeri Outi Kari-Granberg, Turku
liikuntajohtaja Arto Sinkkonen, Turku
projektipäällikkö Reijo Hakorinta, LiikU
Hankkeen toimintatapa on kuvattuna seuraavassa kaaviossa. Aiemmin mainittujen kolmen
osa-alueen lisäksi on viestinnän asioita pohdittu erilaisissa asiantuntijaryhmissä. Hankkeen
Työvaliokunta on koostunut kuntien liikuntapäälliköistä ja se on samalla toiminut hallinnon
asiantuntijaryhmänä.
Kaikissa toiminnoissa on lähdetty siitä, että palvelut ja toimintatavat jakaantuvat alla olevaan
kolmeen osa-alueeseen. Toimenpiteitä ei ole tarvetta ratkaista seudullisesti vaan toteuttaa
asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevästi.
1. Lähipalvelut
Ovat liikuntapalveluja, jotka jatkossakin ovat nykyisissä kunnissa, kylissä ja kaupunginosissa
tuotettuja liikuntapalveluja. Liikunnan lähipalveluja ovat: lähiliikuntapaikat, pienet
pallokentät ja jääradat, kuntopolut ja lähireitit, koulujen pihat ja salit, paikallinen
urheiluseura- ja muu yhdistystoiminta, liikuntaryhmät, joiden palvelutarjonta kohdennetaan
paikallisille asukkaille. Palveluilla voi olla seudullisesti yhteisiä tavoitteita, mutta
kohderyhmät ja tuotanto ovat paikallisia.
2. Alueelliset palvelut
Ovat liikuntapalveluja, jotka on järkevää tuottaa yhdessä 2-5 kunnan yhteistyönä. Ne ovat
merkittäviä yli lähimpien kuntarajojen. Alueellisia palveluja ovat: keskisuuret ja suuret
uimahallit, isot liikuntahallit, kansallisen tason kilpaurheiluolosuhteet, isot tai
erikoisrakenteiset esim. lämmitetyt kentät, ylikunnalliset ulkoilureitit ja suunnistusalueet, ja
hiihto- ja retkiluistelureitit, alueellisesti toimivat urheiluseurat ja muut liikuntayhdistykset,
liikuntaryhmät, -tapahtumat ja -palvelut, jotka kohdennetaan isommille alueille tai sovituille
liikunnan erityisryhmille. Liikuntapalvelujen henkilöstö- ja hallinto-organisaatio voi olla myös
alueellisesti toimiva, useimmiten yhdessä muun vapaa-aikatoimialan kanssa.
3, Seudulliset palvelut
Ovat liikuntapalveluja, jotka kohderyhmiensä, olosuhteittensa, toteutustapojensa, kokonsa
ja kustannustensa puolesta ovat sellaisia, joita ei kannata toteuttaa paikallisesti eikä
alueellisesti. Sellaisia ovat valtakunnallisestikin merkittäviä, kansainväliset mitat täyttäviä
liikuntapaikkoja, stadionit, suuret uimahallit, urheilu- ja palloiluhallit. Näitä ovat myös
liikunnan ja urheilun erityisolosuhteet, kuten moottori- ja ampumaurheilukeskukset, hiihtoja mäkihyppykeskukset ja hiihtoputket. Seudullisesti toimivat urheiluseurat, liikuntajärjestöt
ja –yhdistykset, useat erityisryhmä- ja kansanterveysjärjestöjen alueyhdistykset. Seudullista
liikuntatarjontaa voivat olla myös isot liikunta- ja urheilutapahtumat sekä liikuntakampanjat.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen koulutuksen keinoin ja asiantuntijatuki yhteiseen
kehittämiseen kannattaa järjestää seudullisesti yhdessä. Liikuntaviestinnän ratkaisut ja
sähköiset palvelut voivat usein olla seudullisia sekä samalla paikallisia jopa nykytekniikalla
globaalejakin. Liikuntapalvelujen suunnittelu, toteutus, omistaminen ja hallinnointikin voi
olla seudullista toimintaa.
2. NYKYTILANNE
Turun seudun 11 kunnan lähtökohdat liikuntayhteistyön kehittämiseksi ovat hyvät.
Yhteistyötä on jo perinteisesti ollut jollain tasolla. Tahto yhdessä kehittämiseen on vahva.
Paljon kehitettävää on erilaisten käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Toimintamalleissa ja
palveluissa on eroja johtuen mm. kuntien erilaisista toimintaympäristöistä, taustoista,
strategioista, palveluorganisaatioista ja tietohallinnon ratkaisuista. Hallinnon näkökulmasta
seurantajärjestelmät ovat erilaisia. Tiedolla johtamisen haasteet ovat suuret. Tietoja on
käytettävissä lähinnä kokonaiskustannuksista ja –tuotoista sekä toiminnan määristä.
Niissäkin on vertailukelpoisuus erikseen tarkistettava ja joiltain osin tietoa on kerättävä eri
hallintokunnista. Useimmiten erilaisuuksia on liikuntapaikkojen kustannuksissa. Ne ovat
suurimpia menoeriä ja usein omistaminen ja hoito ovat eri hallintokunnan kustannuspaikoilla
ja sisäisiä jyvityksiä ei ole tehty.
Henkilöstötilanne Turun seudun isoissa yli 20 000 asukkaan kunnissa on toistaiseksi
kohtuullisen hyvä. Pienemmissä kunnissa tehtäviä on yhdistetty yleensä nuorisotoimen
kanssa ja jonkin verran laajemminkin vapaa-aikasektorilla. Pienimmissä kunnissa liikunta voi
olla yhden viranhaltijan tehtävistä pieni osa. Kuntien Liikuntapalveluissa on yhteensä n. 170
henkilöä, joista liikunta-alan koulutus on 58 henkilöllä. Liikuntapalveluissa käytetään jonkin
verran osa-aikaisia, tuntityöntekijöitä ja ostopalvelusopimuksia eri toimijoiden kanssa.
Liikuntapalvelujen henkilöstön ikärakenne edustaa kuntahenkilöstöä keskimäärin.
Eläköitymisiä tulee yhä kiihtyvässä tahdissa ja vakanssien täyttäminen on nykyisessä
tilanteessa hankalaa. Jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö ja tarpeet asettavat
vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle. Riittävä peruskoulutus ja jatkuva
täydennyskoulutus täytyy varmistaa henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi.
Liikuntatoimen talouden kokonaiskustannukset Turun seudulla ovat 29 milj. euroa, tuotot
4,7 milj. euroa eli nettokustannukset 24,3 milj. euroa, josta henkilöstökulut n. 7 milj. euroa
eli 28,8 %, Asukasmäärään suhteutettuna kokonaiskustannukset ovat 93,74 €/asukas ja
nettokustannukset 78,97 € /asukas. Koko valtakunnassa asukaskohtaiset
kokonaiskustannukset ovat 107 € / asukas ja nettokustannukset 87 € / asukas. VarsinaisSuomessa vastaavat kustannukset ovat 96 € / asukas ja 81 € / asukas.
Kuntien väliset erot ovat huomattavat. kokonaiskustannukset vaihtelevat 10 – 130 € /
asukas ja nettokustannukset vaihtelevat n. 10 € - 105 €. Kustannuksissa erottuvat selkeästi
ne kunnat, joissa on kunnalliset uimahallit ja jäähallit. Liikuntapaikkojen omistaminen ja
ylläpito ovat merkittävin osa liikuntapalvelujen kustannusrakenteissa.
Kuntien tuki liikuntaa järjestäville yhdistyksille vaihtelee myös suuresti. Avustusten
yhteismäärä Turun seudulla on 2.154.000 € eli n.6,91 € / asukas. Vaihteluväli kunnittain on
1,24 – 9,17 € / asukas. Suomessa avustusten osuus on 8,43 € / asukas. Valtakunnalliset ja
Varsinais-Suomen tunnusluvut ovat LIPAS –tietojärjestelmästä kuntien tilinpäätöksistä 2010.
Kuntakohtaiset tp. 2011 vertailut liitteessä 1. ja avustukset liitteessä 2.
2.1. Hallinto
Useimmissa pienissä kunnissa ja kaupungeissa on liikuntapalvelujen hallinto yhdistetty
muiden vapaa-aikatoimialojen kanssa eli yleisimmin kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoimien
kanssa. Näissä kunnissa on myös vapaa-aikalautakunta tai vastaava päätöksentekoelin. Turun
seudulla ainoastaan Turun kaupungilla on liikunta-alan päätöksenteossa oma
liikuntalautakunta.
Kaarina:
Masku:
Naantali:
Paimio:
Rusko:
Sauvo:
Kansalaistoiminnan ltk
Lieto:
Vapaa-aikaltk
Mynämäki:
Vapaa-aikaltk.
Nousiainen:
Vapaa-ajan ltk
Raisio:
Kirjasto- ja vapaa-aikatoimen ltk
Vapaan sivistystyön ltk
Turku:
Nuoriso- ja vapaa-aikaltk
Kasvatus- ja sivistysltk
Vapaa-aikaltk
Vapaa-aikaltk
Liikuntaltk
Kuntien strategioissa on vaihtelevasti kirjattu liikunta-asioita. Niissä on mainintoja aktiivisen
elämäntavan ja hyvinvoinnin edistämisestä, asuinympäristöjen kehittämisestä
arkiaktiivisuuden lisäämiseksi ja poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi. Lähes
jokaisen kunnan strategiassa on maininta seudullisen yhteistyön lisäämisestä
palvelurakenteen uudistamiseksi. Kuntien visioissa ja strategisissa tavoitteissa ei yleensäkään
ole kovin tiukkoja profilointeja liikuntaan ja urheiluun liittyen vaan lähinnä positiivisia ja
hyviä tavoitteita mille tahansa kunnalle minkä tahansa väestöryhmän hyvinvoinnin
edistämiseksi.
Liikunnan toimialaa ohjaavissa alatavoitteissa tai ohjelmissa on tarkemmin yksilöityjä
tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Erillisiä liikuntastrategioita tai terveysliikuntaohjelmia
on joillain kunnilla. Isommissa kaupungeissa on kaupungin strategiaa ja sen seurantaa
”jalkautettu” pidemmälle toimialoittain. Kuntien strategiat ja sen seuranta ovat kehittyneet
viime vuosina. Tulevalle valtuustokaudelle on taas uudet tarpeet ja edellytykset vahvistaa
strategista johtamista kunnissa.
Liikuntapalvelujen puutteena on ollut sama kuin vapaa-aikatoimialoilla yleisemminkin,
vaikuttavuuden arviointi. Toimintaa johdetaan lähinnä kustannus- ja määrätietojen pohjalta.
Nämä puutteet ovat aiheuttaneet myös sen, ettei kuntien virkamies- ja
luottamusmiesjohdolla ole tietoa liikuntapalveluiden panostusten vaikuttavuudesta
raportointi- tai seurantajärjestelmien puuttumisesta johtuen.
Käytettävissä on paljon kansainvälistä ja valtakunnallistakin tutkimustietoa, mutta vähän tai
ei ollenkaan kuntakohtaista tai seudullista. Asiakas- tai asukastyytyväisyyttä on mitattu
satunnaisesti, sen tulisi olla johdonmukaista ja vertailtavaa tietoa kehittämistoimien
taustalle. Paikallinen ja seudullinen liikuntapalvelujen arviointi kärsii kohdennetun,
vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon puutteesta.
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, THL on kehittänyt kuntakohtaisia ja samalla seudullisia
mittareita TEA –viisari terveyden edistämisen aktiivisuutta osoittamaan ja ATH, Alueellista
Terveyden ja Hyvinvoinnin seurantatutkimusta palvelemaan. TEA -viisarin tulokset
perustuvat kuntajohdolle (2011), perusopetukselle (2011), perusterveydenhuollolle (2010) ja
liikuntapalveluille (2010) tehtyihin kyselyihin. Turun seudulla liikuntapalvelut toimivat
mitatuissa asioissa erittäin vahvasti verrattuna koko maan keskimääräiseen tilanteeseen. Se
myös osoittaa, että kuntajohdon vastauksien mukaan seuranta- ja raportointi eivät ole
riittävällä tasolla. Lisätietoja www.thl.fi.
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) luo kunnille ja kuntayhtymille edellytykset
seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkka tieto
kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista helpottaa alueen palveluiden suunnittelua sekä
terveyttä edistävien toimien vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi aineistoa käytetään yleisiin
tutkimustarkoituksiin. ATH-tutkimusta on toteutettu valtakunnallisena pilottina Turussa
vuonna 2010. Turussa myös käytetään ATH:n tuloksia mittareina asukkaiden
hyvinvointiohjelmassa. Merkittävää olisi, että ATH–tutkimus laajenisi koskemaan koko
seudun kuntia vuonna 2013. Lisätietoa www.thl.fi.
Hankkeen toimenpiteet:
 Hallinnon näkökulmaa on käsitelty työryhmässä, jossa ovat mukana kuntien
liikuntatoimesta vastaavat päälliköt.
 Kuntakäynnit, keskustelut tavoitteista hankekuntien johdon ja toimialajohdon kanssa
 Suositukset kunnille liikunnan edistämiseksi –julkaisun esittelyt kuntajohdolle.
 Urheilu Akatemia seudullisena ratkaisuna, 9 kuntaa. Hanke mukana valmistelutyössä.
 Liikunnan talouden vertailutiedot seudulla tilinpäätöstiedoista 2010 ja 2011
 Perehtymiset ja esitykset liikuntapalvelujen tiedolla johtamisesta ja
seurantajärjestelmistä: Kuntamaisema, LiikuntaVertti, THL:n TEA-viisari (Terveyden
edistämisen aktiivisuus) ja ATH (Alueellinen Terveys ja Hyvinvointitutkimus)
 Osallistuminen ja perehtyminen järjestökentän kuntastrategiatyöhön
 Aktiiviset kunnat verkostotyö Kuntoliikuntaliiton kanssa






Esitys kunnille sopimuksesta LiikuntaVerttiin liittymiseksi. Seudullinen liittymissopimus.
FCG:n LiikuntaVertti -koulutus kuntien yhdyshenkilöille.
LiikuntaVertin asiakastyytyväisyysmittaukset tehdään syksyllä 2012 kaikille kunnille.
Hanke-esittely kymmenissä eri tilaisuuksissa Turun seudulla ja valtakunnallisesti.
Turun seudun liikuntastrategiatyötä yhdessä liikunnan toimialajohtajien ja LiikUn kesken.
www.liiku.fi/rajattomasti -verkkosivut, avoimet sivut ja viranhaltijoiden sisäinen
extranetti.
2.2. Liikuntaympäristöt
Liikuntapaikkarakentamisen merkittävä taloudellinen tuki ja ohjaus tulee Opetus- ja
kulttuuriministeriöltä ELY-keskusten ja aiemmin lääninhallintojen kautta.
Kuntien keskinäistä vuorovaikutusta on ollut lähinnä kaavoituksen ja siihen liittyvien ulkoiluja virkistysalueiden ja reittien suunnittelussa. Yksittäiset liikuntapaikkahankkeet ovat
perustuneet kuntakohtaisiin rakentamisohjelmiin ja ovat usein paikallisesta seuratoimijoiden
lajiaktiivisuudesta lähteneitä.
Turun seudun liikuntaolosuhteiden tilanne on monilta osin hyvä. Tällä hetkellä merkittävin
tuleva iso hanke on Turun Palloiluhalli. Ampumaurheilun ja moottoriurheilun, motocrossin ja
enduron, tarpeisiin on haettu ratkaisua yhdessä kaavoitusviranomaisten ja lajien edustajien
kanssa. Turun seudulla on kymmenkunta pientä ampumarataa, mutta ei seudullista
ampumaurheilun tarpeisiin riittävää keskusta. Motocross ja enduro menettivät harjoitus- ja
kilpailuolosuhteen Turun Urusvuoren radan toiminnan päättyessä. Näiden lajien suhteen on
huomioitava ympäristövaikutukset. Meluvaikutusten takia sopivan olosuhteen saaminen on
hankalaa. Ympäristötekijät myös määrittelevät sen, että näitä olosuhteita ei voi olla Turun
seudulla joka kunnassa. On löydettävä seudullisesti yhteisiä ratkaisuja. Liedon Kailassuon
aluetta on selvitelty yhtenä yhteisenä ratkaisuna, mutta sekin on ympäristövaikutuksista
johtuen ongelmallinen. Samalla selvitetään muita vaihtoehtoisia lajikohtaisia ratkaisuja mm.
Raision Moottoriratayhdistyksen ja nykyisten ampumaratojen kanssa.
Ulkoilureittien ylläpitämiseen ja kehittämiseen on tehty seudullista yhteistyötä jo vuosia.
Turun seudun läntiset kunnat ovat yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa jäsenenä
Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistyalueyhdistyksessä, joka hoitaa ylikunnallisia
reitistöjä. Yhdistyksen ja maakuntaliiton toimesta tehdään myös selvitystä mahdollisesta
virkistysalueyhteistyön vahvistamisesta.
Turku on ollut mukana valtakunnallisessa Suomen Ladun ulkoilumahdollisuuksien
katselmuksessa SULKA –hankkeessa. Hankkeen tuloksia on hyödynnettävissä myös koko
seudun ulkoiluolosuhteiden kehittämiseen.
Perusliikuntapaikat kunnissa ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Viime aikoina paikalliset
rakentamishankkeet ovat keskittyneet lähiliikuntapaikkojen ja koulupihojen kehittämiseen.
Kuntien investointirahoja on käytetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien
liikuntapaikkojen ja rakennusten peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja ajantasaistamiseen.
Merkittävimpänä Impivaaran Uimahallin peruskorjaus ja laajennus. Isoja uusia hankkeita on
ollut viimeisen 10 vuoden aikana vähän. Suurimmat liikuntahankkeet ovat olleet pääosin
yksityisiä kohteita esim. golfkenttiä, jäähalleja, tennishalli ja hiihtoputki. Kunnat ovat olleet
aktiivisesti mukana luomassa edellytyksiä, mutta eivät pääasiallisina rahoittajina tai
omistajina.
Tänä vuonna on julkaistu raportti: Liikuntapaikkapalvelut ja väestön tasa-arvo.
Seurantatutkimus liikuntapaikkapalveluiden muutoksista 1998 – 2009. Kun tutkimuksessa on
arvioitu erityyppisten liikuntaolosuhteiden suhteellista peittoa ja saavutettavuutta
keskimääräisiin käyttöetisyyksiin verrattuna, Lounais-Suomi sijoittuu valtakunnallisessa
vertailussa hyvin. Tutkimus tarjoaa hyvää taustatietoa liikuntapaikkaverkoston
kehittämiseen.
Hankkeen toimenpiteet:
 Liikuntaympäristöt –työryhmässä ovat edustettuna kuntien liikuntapaikoista vastaava
henkilöstö.
 Liikuntaympäristöjen hoitoyhteistyön edistäminen, asiantuntemuksen ja kaluston
yhteiskäyttö.
 Liikuntapaikkojen hoitohenkilöstön koulutus yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.
 Liikuntapaikkojen omistamisen ja hoidon organisointi seudullisesti, selvitys käynnissä.
 Esitykset kunnille perusperiaatteiksi liikuntapaikkojen vuorojako- ja taksapolitiikasta
 Alueellisesti ja seudullisesti merkittävien liikuntapaikkojen kartoitus ja lähivuosien
investointihankkeet.
 Turun Seudun Uimahalliselvitys
 Yhteistyö Kuhankuonon Retkeilyreististö ja virkistysalue ry:n kanssa.
 Mukana Suomen Ladun SULKA –hankkeen Turun työryhmässä.
 Kailassuon ampumaurheilu- ja moottoriurheiluhankkeen valmistelutyössä osallisena.
 Motocrossin ja Raision Moottoriratayhdistyksen yhteistyön käynnistäminen.
 Uimahallityöryhmän selvitykset Turun seudun uimahalleista, uimahallipalvelujen
yhtenäistämiseksi, henkilöstökoulutuksen ja varahenkilörekisterin luomiseksi.
 Turun seudun Uimahalliselvitys
 Liikuntapaikkojen tietojärjestelmä, LIPAS –koulutus kuntien yhdyshenkilöille yhdessä ELYkeskuksen kanssa.
 www.liiku.fi/ulos -linkkisivuston kokoaminen, ylläpito ja tiedostus. Talvikausi loka –
maaliskuu, kesäkausi huhti – syyskuu. Turun seudun liikuntapaikat yhdestä osoitteesta.
2.3. Järjestöpalvelut
Yhteistyö kuntien ja seurojen kesken on tiivistä. Kuntien tuki seuratoimintaan on vaihtelevaa.
Avustusmuodot ja tasot ovat erilaisia samoin välillinen tuki liikuntapaikkojen käyttöön eli
liikuntapaikkojen käyttömaksut. Avustusprosessit ovat kunnissa erilaisia. Jokaisessa
kunnassa on oma hakemuslomakkeensa. Kerätyt tiedot ovat osin yhteneviä, osin erilaisia ja
avustusperusteet ja avustusten tasot ovat vaihtelevia. Avustusmäärärahat Turun seudulla
suhteutettuna asukaslukuun vaihtelevat 1,25 eurosta / asukas 9,17 euroon / asukas.
Vertailutiedot avustusmääräahoista liitteessä 2.
Kumppanuuden vahvistamiseksi on kuntiin perustettu Seuraparlamentteja. Seuraparlamentti
toimii yhteistyössä kunnan liikuntaviranomaisten kanssa osallistuen seuratoimintaa
koskevien asioiden valmisteluun. Seuraparlamentit toimivat Turussa, Raisiossa, Naantalissa,
Paimiossa ja Liedossa. Muissa kunnissa yhteydenpitoa seurojen kanssa hoidetaan eri tavoin.
Liikuntapaikkojen käyttömaksuja seuratoiminnassa on käytössä isommissa kunnissa.
Pääsääntöisesti niin, että alle 20 v. harjoittelu- ja kilpailutoiminta on seuratoiminnassa
maksutonta. Yli 20 v. on maksu, joka on omavastuuosuus eli n. 20 – 25 % käyvästä taksasta.
Jäähalleissa, uimahalleissa ja yksityisissä liikuntatiloissa on erilaisia käytäntöjä, mutta
pääsääntöisesti kuntien omistamissa uimahalleissa uimaseuran harjoitusvuorot ovat
maksuttomia tai maksuttomuus on sidottuna saavutettuun tasoon. Joissain kunnissa
kompensoidaan yksityisten tilojen käyttöä tila-avustuksen muodossa. Perus-, toiminta- tai
vuosiavustusten lisäksi on kunnilla pienempiä kohde- koulutus-, ym. avustuksia.
Kuntien yhteistyö liikunnan aluejärjestön, LiikUn, kanssa on aktiivista. Kaikki Turun seudun
kunnat ovat mukana seurakoulutussopimuksessa, jolla tarjotaan seuratoimijoille
mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen sovituissa peruskoulutuksissa. Tällä sopimuksella
tuetaan seuratoiminnan laadun kehittämistä. LiikU järjestää yhteistyössä kuntien ja
valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kanssa myös paljon koulutusta ja tukipalveluja kuntien
muulle henkilöstölle, esim. päivähoidon, iltapäiväkerhotoiminnan ja perusopetuksen
opettajille ja ohjaajille.
Turun seudulla tehdään aktiivisesti soveltavan liikunnan yhteistyötä kuntien sekä alan
paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Erityisliikunnan sektorilla on
tiivistä yhteistyötä kuntien erityisliikunnasta vastaavien kesken.
Kuntien ja järjestöjen kumppanuus on vahvistunut ja molemmat tahot ovat sitä myös
jatkossa vahvistamassa.
Hankkeen toimenpiteet:
 Järjestöpalvelut –työryhmässä on mukana kuntien seuratoiminnan yhdyshenkilöt.
 Kuntien ja järjestöyhteistyön vahvistaminen paikallisesti, alueellisesti ja seudullisesti
 Seuraparlamenttien yhteistyön vahvistaminen yhteisissä tilaisuuksissa
 Seudulliset seurafoorumit ajankohtaisella teemalla kerran vuodessa
 Kuntien avustusmäärärahojen ja –muotojen kartoitus ja vertailut
 Esitys kuntien avustusprosessien yhtenäistämiseksi on valmisteilla. Sähköinen
tietojärjestelmä, johon kootaan kerran vuodessa sovitut yhtenäiset tiedot
seuratoiminnasta.
 Tietovarastoa käytetään avustusten myöntämisen lisäksi seuratoiminnan ja
kuntayhteistyön vahvistamiseen, seurantatiedostona seuratutkimukseen ja
seuratoiminnan pr-tietona. Yhteistyössä OKM.
 Esitys kunnille liikuntapaikkojen vuorojako- ja taksapolitiikan perusteiksi.
 Kuntien ja LiikUn sopimus vuotuisesta seurakoulutuskokonaisuudesta.
 Alueellisten lajiorganisaatioiden kanssa koulutusyhteistyötä ja olosuhteiden arviointia.
2.4. Liikkumaan aktivointi
Kunnat tuottavat ohjattuja liikuntapalveluja, tapahtumia, kampanjoita ym. eri
kohderyhmille. Kunnat ovat aktiivisesti mukana myös valtakunnallisissa tai seudullisissa
kampanjoissa kumppanina. Tuotantotapoja on monenlaisia. Eniten kunnan
liikunnanohjaajien tuottamia palveluja on isommissa kunnissa. Pienissä kunnissa liikunnan
viranhaltijan roolit ovat enemmän suunnittelua ja koordinointia vaativia. Kaikissa kunnissa
ohjattuja palveluja ja tapahtumia tuotetaan lisäksi yhdessä urheiluseurojen ja liikuntaa
järjestävien yhdistysten kanssa. Yksityisten palvelutuottajien kanssa on erilaisia
ostopalvelusopimuksia. Vaihtoehtoisten tuotantotapojen kirjo on kasvanut ja varmasti
kasvaa tarpeiden muuttuessa, kumppanuuksien vahvistuessa ja palvelutuottajien
lisääntyessä. Tärkeää kuntien roolissa on koordinoida palveluja alueellaan sekä selvittää ja
ratkaista kohderyhmien tarpeita. Turun seudulla on paljon hyviä käytäntöjä toteutettavaksi
muissakin kunnissa ja mahdollisuuksia yhteisiin ratkaisuihin joko yhteisesti tuotettuna tai
yhteisillä tavoitteilla paikallisesti tai alueellisesti toteutettuna.
Soveltavan liikunnan sektorilla on perinteisesti vahvaa yhteistyötä ja aktiivista yhteydenpitoa
sekä yhteisiä tapahtumia. Erityisliikunta- ja kansanterveysjärjestöt ovat myös useimmissa
tapauksissa seudullisesti organisoituneita.
Poikkihallinnollisen yhteistyön vaatimukset ovat kasvaneet. Yhä useammin kunnan
liikunnanohjaajan tehtäviin kuuluukin osallistuminen eri hallinnonalojen yhteisiin toimiin.
Useassa kunnassa on myös työryhmiä, joissa pyritään kehittämään yhteisiä ratkaisuja eri
kohderyhmille. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2011 ”Suositukset liikunnan
edistämiseksi kunnissa” asiakirjan. Se sisältää selkeässä ja yksinkertaisessa muodossa
muistilistat toimenpiteistä joilla voidaan edistää kuntalaisten hyvinvointia liikunnan keinoin.
Hankkeen toimenpiteet:
 Liikkumaan aktivointi –ryhmässä ovat mukana kuntien ohjatuista palveluista vastaava
henkilöstö.
 Kartoitukset kuntien välisistä yhteisistä tapahtumista ja tavoitteista yhteistyön
kehittämiseksi.
 Kuntien hyvät käytännöt kaikkien käyttöön.
 ”Suositukset kunnille liikunnan edistämiseksi” julkaisun myyntityö kuntajohdolle ja
luottamushenkilöille.
 Aktiivisen elämäntavan talkoot; koulutus Terveysliikunnan visio 2020 työstä ja
Kuntabarometristä. Palvelujen arviointi ja tuotekehitys
 Osallistuminen Vaski-kirjastojen Lue ja liiku –kampanjan toteutukseen kesällä 2012
 Osallistuminen yläkouluikäisten Taisto lihaskuntokampanjaan ja Your Move –
tapahtuman toteutukseen keväällä 2012.
 Välituntiliikunnan ohjaajakoulutuksen tarjoaminen Turun seudun yläkouluille.
 Soveltavan liikunnan koulutuspäivä yhdessä kuntien ja Soveli ry:n kanssa
 Soveltavan liikunnan Seutufoorumi kunnille ja järjestöille yhdessä Soveli ry:n ja ELYkeskuksen kanssa.
 Hanke-esittely Kuntoliikuntaliiton valtakunnallisessa seminaarissa maaliskuussa 2012.
 Osallistuminen Kuntoliikuntaliiton Aktiiviset kunnat –verkostotyöryhmään.
3. VISIOT JA MISSIO
Hankkeen aikana on Turun seudun yhteistä Liikuntastrategiaa pohdittu toimialajohtajien
kesken. Työssä on arvioitu toimintaympäristön muutospaineita, pohdittu menestystekijöitä,
tavoitteita, toimenpiteitä ja seurantajärjestelmiä.
Turun seudun kuntien liikuntapalvelujen yhteisenä visiona on ollut vuodesta 2010 saakka:
”TURUN SEUTU HYVINVOINNIN MALLISEUTU LIIKUNNAN KEINOIN 2016”
Visioelementit
Turun seutu käsittää tässä tarkastelussa mainitut 11 Turun seudun kuntaa ja 311 708
asukkaan väestöpohjan.
Hyvinvoinnin malliseutu sisältää ajatuksen asukkaitten ja yhteisöjen toimintaedellytyksistä
ja aktiivisuudesta sekä liikunnan julkisten, III-sektorin ja yksityisten palvelujen yhteisistä
toimintamalleista seudun väestön terveyden edistämiseksi.
Liikunnan keinoin tarkoittaa sitä toimintakokonaisuutta, johon kuntien liikuntapalvelujen
toiminnoilla voidaan vaikuttaa.
Vuosi 2016 on tavoiteaika vision toteutumiseksi.
MISSIO
Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla 2011 – 2012 –hankkeen perustehtäväksi eli missioksi
on kirjattu seuraavaa:
”Turun seudun kuntien yhteinen liikuntahanke kehittää ja tuottaa yhdessä kuntien ja
alan asiantuntijoiden kanssa Turun seudun toimijoiden käyttöön verkostotyön
toimintamalleja asukkaiden ja yhteisöjen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin
edistämiseksi.”
Tehtävää toteutetaan Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n hallinnoimana yhdessä Turun
seudun kuntien ja muiden hankekumppaneiden kanssa. Kumppaniverkoston edustajat ovat
lähteneet yhteistyöhön kaikissa yhteyksissä innolla ja suurella mielenkiinnolla. Hankkeemme
on herättänyt suurta mielenkiintoa eri yhteyksissä.
4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
PESTE-analyysiä, käytetään tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutusten
arviointiin. Sen avulla tarkastellaan muutoksia eri näkökulmista ja arvioidaan muutosten
vaikutuksia liikuntapalvelujen toimintaan.
Poliittiset muutokset: lainsäädännön muutos, poliittiset päätökset, EU lainsäädäntö
Taloudelliset muutokset: talouden kasvu, inflaatio, korko, lamat ja muut kriisit, ostovoima.
Sosiaaliset muutokset: arvojen muutos, ikärakenne, syntyvyys, tulonjako, koulutustaso.
Teknologiset muutokset: tieteen ja teknologian muutos, uudet tuotteet ja teknologiat,
teknologian hyödyntäminen.
Ekologiset muutokset: ilmaston muutos, ilmastokatastrofit, energian saatavuus ja hinta,
ympäristötietoisuuden kasvu.
Yllä olevien näkökulmien mukaisesti olemme yhdessä arvioineet muutosvoimia kysymyksinä:
Mitkä ovat toimialan kannalta kaikkein keskeisimmät muutosvoimat vuoteen 2020?
Muutosvoiman vaikutuksia toimialaan?
4.1. Poliittiset muutosvoimat 2020
1.
Kuntarakenteen ja palvelurakenteen muutos
 Osa seudun kunnista yhdistyy mahdollisesti Turun kanssa tai keskenään. Vapaaaikapalvelut sopeuttavat toimintansa ja organisaationsa sen ja palvelutarpeiden
mukaisesti.
 Ei aiheuta merkittävää ristiriitaa hankkeen tavoitteiden kannalta, nopeuttaa
toimenpiteitä ko. kuntien osalta.
 Hankeorganisaatio tekee selvityksiä tilanteen mukaan, samalla se keventää
perustoiminnasta vastaavien työtä.
 Hankeen tavoitteita nopeuttava mahdollisuus, ohjaa uudelleen organisointiin.
 Vapaa-aikapalvelujen rakenteet ja organisointi yhdessä kuntarakenneselvityksen
kanssa.
 Palvelutuotannon analyysi tarpeeseen, toimialan seudullinen palvelustrategia ja
hyvinvointiohjelma ja käytäntöjen yhtenäistäminen helpottavat sopeuttamista.
 Tiedolla johtamiseen, tarkoituksenmukaiseen päätöksentekoon tarvitaan yhteiset
mittarit ja seurantajärjestelmät.
 Liikunta peruspalveluna täytyy säilyttää liikuntalain hengen mukaisesti, resurssit,
saatavuus ja vaikuttavuus.
2.
Liikuntalain muutokset, EU:n aiheuttamat muutokset vai mahdollisuudet?
 Puitelaki edelleen vai tuoko lakiuudistus konkretisoituja velvoitteita ja taloudellista
resurssia.
 Suora liikunnan valtionapu yhdistystoimintaan kuntien kautta?
 Liikunnan” brändin” vahvistuminen peruspalveluna, osana hyvinvointipalveluja.
 Liikunta vahvemmin mukaan kuntastrategioihin ja hyvinvointiohjelmiin.
 Hyvinvointiohjelmat maakunnassa, seudulla ja kunnissa yhtenäisesti ohjaamaan vapaaaikapalvelujen kehittämistä.
3.
Palvelutason ylläpidon vaativuus
 Palvelujen kriittistä analysointia, palvelukuvauksia, yhteistä tuotekehittämistä
 Tarvitaan vaihtoehtoisia tuotantomalleja, uutta yhteisöllisyyttä.
 Poikkihallinnollisen, III-sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuuden
kehittämisvaatimukset kasvavat.
4.
Järjestökentän muutokset ja valinnat
 Liikuntajärjestöjen kuntatavoitteet vahvistavat kumppanuuden merkitystä.
 LiikUn ja muiden alueorganisaatioiden rooli suhteessa kuntiin kasvaa.
 Kumppanuuden edelleen vahvistaminen, yhteinen haaste.
4.2. Taloudelliset muutosvoimat 2020
1. Talouden ja erityisesti kuntatalouden heikentyminen
 Liikunnan asema kunnallisena peruspalveluna täytyy vahvistua.
 Henkilöstötilanteen kehitys, eläköitymisten myötä vakanssien täyttö vaikeutuu.
Liikunnan ammattiosaaminen kunnissa on varmistettava yhteistyöllä.
 Taloudelliset resurssit heikkenevät, yhteisöllisyys kasvaa.
 Seura- ja muu yhdistystoiminnan merkitys kasvaa. Laadun parantaminen koulutuksella
ja muilla tukitoimilla. Täytyy erottaa vapaaehtoistyö – ammattimaisuus –
ammattilaisuus ja kohdentaa tukitoimia eri tavoin.
 Liikunnan ”hankemaailma” on mahdollisuus. Tarvitaan yhteistä osaamista.
 Tiedolla johtaminen ohjaa resurssien tehokkaampaa käyttöä. Seurantajärjestelmät
täytyy saada laadukkaiksi, luotettaviksi ja vertailukelpoisiksi.
2.
Liikunnan ostovoiman heikkeneminen
 Asiakkaiden taloustilanne eriytyy entistä voimakkaammin, seurat, yritykset, muut
yhteisöt, yksityiset kansalaiset.
 Kohdennettuja välittömiä ja välillisiä tukitoimia liikuntapalvelujen avustuksia ja
taksapolitiikkaa kehittäen.
3.
Liikuntapaikkojen ja palvelutuotannon ylläpidon kustannusten kasvu.
 Energian hinta, henkilöstökulut, aineet, tarvikkeet ja tavarat kallistuvat.
Hankintayhteistyötä, työnjaon uudistamista, ostopalveluja.
 Laatuvaatimukset kasvavat, edellytykset heikkenevät.
 Uudenlaisia tuotantotapoja: sopimusperusteista yhteistyötä, ostopalveluja.
 Palvelutuotannon kriittinen arviointi: kenelle, mitä, miten ja minkä avulla.
4. Liikuntapaikkarakentamisen kustannukset
 Liikuntapaikkojen seudullinen tarvekartoitus yhteinen kehittämissuunnitelma ja
vaihtoehtoisia tuotantotapoja.
 Keskitettyjä erityisratkaisuja seudullisesti ja alueellisesti merkittävissä liikuntapaikoissa,
esim. Kailassuon ampumaurheilu- ja moottoriurheilualue, Hiihtoputki Paippi jne.
 Liikuntapaikkojen omistajuuden uudelleen ajattelu
4.3. Sosiaaliset muutosvoimat 2020
1.
Väestörakenteen ja huoltosuhteen muutos
 Senioriväestön palvelutarve lisääntyy. Kohderyhmän hinta-laatutietoisuus ja
vaatimukset kasvavat.
 Aktiivisen elämäntavan merkitys ennaltaehkäisevänä terveyden edistäjänä vahvistuu
 Liikunnan merkitys työhyvinvoinnin edistäjänä on mahdollisuus. Kuntatyöntekijöiden
jaksaminen on myös liikuntapalvelujen haaste.
 Liikunta-, terveys- ja sosiaalipalvelujen uusi yhteinen tulevaisuus.
 Elämänkaarimallin mukaisesti palveluja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ottaen
huomioon soveltavan liikunnan tarpeet.
2.
Uusi yhteisöllisyys uusi liikuntakulttuuri, uudet liikuntamuodot ja -olosuhteet.
 Perinteisiä yhteisöjä täytyy arvostaa ja tukea, yhdistystoiminta on uusien haasteiden
edessä. uusi liikuntakulttuuri esim. rullalautailu, trial bikeing ym. organisoituu toisin.
 Olosuhteiden kierrätys esim. teollisuushallit, vanhat kentät, p-alueet ym.
 Maahanmuuton kasvu, liikunta välineenä sopeutumiseen.
 Liikunta yhteisöllisyyden välineenä kylillä, kaupunginosissa, työpaikoilla,
harrasteryhmissä, ikääntyneen väestön keskuudessa.
 Uudet elämäntapalajit, vapaamuotoinen organisoituminen: bmx, breakdance, bleidaus,
capoeira, dirt-pyöräily, freestyle hiihto, freestyle melonta, free running, jokisurffaus,
parkour, ……
 Sosiaalisen median vaikuttavuus / rooli liikunnan edistämisessä on mahdollisuus.
3.
Lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten aikuisten elämäntapamuutokset




Terveyserojen kasvu: valistus, asennekasvatus, neuvonta ohjaaminen, tukeminen.
Liikunnan rooli ja mahdollisuudet arjen ympäristöissä, lähiliikuntapaikat.
Liikunnallinen arkiaktiivisuus heikkenee entisestään. Ympäristöjen kehittämistä.
Valistusta ja vaikuttamista, nykyaikaisia viestinnän ratkaisuja.
4. Huippu- ja kilpaurheilun muutokset: rooli, idolit, roolimallit, respect
 Menestys tuo kysyntää, Kiekkoleijonat, Jarkko Nieminen jne.
 Liikunta ja koulu, opiskelu. Seudullisia kehittämisratkaisuja mallia Urheilu Akatemia.
 Liikunta ammattina tai osana ammatillista koulutusta koulutusyhteistyötä,
työharjoittelua, opinnäytetöitä koulutusorganisaatioiden ja kuntien yhteistyönä.
 Urheilu ammattina, ammattilaisuus. Huippu-urheilun yhteistyön kehittämistä. Urheilijat
seutunsa ja kuntiensa edustajina.
4.4. Teknologiset muutosvoimat 2020
1. Energiateknologian kehittyminen
 Liikuntapaikkojen teknistä kehittämistä yhteistyössä teknisen toimen kanssa.
 Uusia innovaatioita hyötykäyttöön: talteenotto, uusiutuvat energiamuodot jne.
 Liikuntapaikkoja muiden toimintojen yhteyteen. esim. kauppakeskukset,
teollisuuskiinteistöt, ks. jäähdyttäminen ja lämmittäminen.
 Liikuntapaikkojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpito -osaamisen varmistaminen.
2. Olosuhteiden, kaluston ja välineiden kehittyminen.
 Säilytettävä kyky ylläpitää ja uudistua. Yhteisiä ratkaisuja yli kuntarajojen.
 Hankintaosaaminen ja hankintojen keskittäminen seudullisesti.
3. Vuodenaikojen keinotekoinen muokkaaminen – kesälajit talvella ja talvilajit kesällä
 Lämmittäminen ja jäähdyttäminen vaativat erikoisratkaisuja muiden toimintojen
kanssa.
 Keinotodellisuuksia, esim. muovijää, hiihtoputki, golfhalli yhteisellä näkemyksellä.
 Uusia kumppaneita: ostoskeskukset, teollisuuskiinteistöt jne. > energiasynergia.
4. Sähköisten palvelujen kysyntä ja mahdollisuudet
 Tietohallinnon yhteisiä ratkaisuja: seurantaohjelmat, mittaaminen, varaus- ja
kassajärjestelmät.
 Verkkopalvelut: liikuntaneuvonta, avustus- ym hakuprosessit. Ammattihenkilöstön
liikuntafoorumit, verkkotyöskentelyä. Vuorovaikutus, valistus, tiedotus, neuvonta,
seuranta, tuki.
 Sosiaalinen media liikunnassa. Uutta vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä tukevaa.
4.5. Ekologiset muutosvoimat 2020
1. Ympäristövaatimukset liikuntapaikkojen suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnassa.
 Ympäristöt ja toimiluvat vanhenevat esim. ampumaradat, vanhat urheilukentät,
hiekkakentät. Huonosti hoidetut ja käyttämättömät ympäristöt uusiokäyttöön.
 Kalliimpia rakenneratkaisuja, toimivampia ympäristöjä.
 seudullinen / alueellinen keskittäminen
2. Kaupunkiympäristöjen ja -suunnittelun kehittyminen
 Aktiivisen elinympäristön kehittämiseksi liikuntanäkökulma mukana.
 Liikuntanäkökulma koulutukseen, suunnitteluun ja rakentamiseen.
 Yhteistyötä virkistysalueiden ja puistojen kehittämiseksi.
3. Energiaratkaisujen kehittyminen
 ks. teknologian kehittyminen, uusiutuvat energiamuodot, talteenotot, muut
innovaatiot.
4.
Ilmastonmuutos
 ei merkittävää vaikutusta liikuntaan 2020 mennessä
 Ääri-ilmiöt lisääntyy, myrskyjen, lumikuormien tms. riskit ja vaikutukset
huomioitava suunnittelussa ja varautumisissa.
 Standardiolosuhteiden kehittäminen, vrt. uimahallit, jäähallit, hiihtoputki ym. eli
vaatimukset vakioituihin olosuhteisiin kasvavat.
5.
Ympäristöystävällinen liikuntaympäristöjen käyttö, ekologinen elämäntapa.
 Luontoliikunnan mahdollisuus, esim. suunnnistus, muu luontoliikunta, ulkoilureitit.
 Liikuntaa ja ympäristökasvatusta, integrointia koulutuksessa.
5.
MENESTYSTEKIJÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET
Seuraavilla sivuilla on kuvattuna taulukkomuodossa liikuntayhteistyön menestystekijöitä,
tavoitteita, toimenpide-ehdotuksia ja seurantaa. Työryhmät yksilöivät tarkemmat toimenpiteet
ja mittarit.
6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET
Hankkeen alkuvaihe on ollut erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamista ja yhteisten
verkostojen luomista. Seutuyhteistyö on strategista kehittämistä, joka vaatii yhteisen
näkemyksen käsittelyä eri tahoilla ja tasoilla. Odotukset ja tavoitteet ovat olleet vaativia.
Projektissa ei ole vielä päästy sille tasolle, mitä se yhteistyössä voi olla. Inhimillisessä
toiminnassa matkan varrella on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat hidastavasti, JOTKUT
nopeuttavatkin. Seutupalvelujen rooli ei ole vielä selkiintynyt. Seutupalvelut voi olla
huomattavasti nykyistä vahvempi taustatyöntekijä ja tukipalvelujen tuottaja kuntien
liikuntapalvelujen kehittäjänä. Hallintopalveluja keskittämällä voidaan resurssia ohjata
tehokkaammin palvelutuotantoon.
Hankkeen hallinnointimalli on toimiva. Työryhmätyöskentelyssä 11 kunnan edustuksen ja
vierailevien asiantuntijoiden kokoaminen yhteen aiheuttaa paljon aikataulujen säätämist.
Sähköisen työskentelytavan kehittäminen on yksi haaste asioiden kattavaan ja
palaveriajoista vapaaseen valmisteluun. Pientenkin yhteisten esitysten käsittely vie aikaa.
Niitä käsitellään eri aikatauluilla ja eri tasoilla kunnissa. Vertailukelpoisen tiedon saaminen
eri toimijoilta on hankalaa. Tietohallinnon järjestelmät ja käytettävät mittarit ovat erilaisia.
Vertailukelpoisen ja luotettavan tiedon hankintaan täytyy tehdä taustaselvityksiä, joka vie
paljon aikaa.
Liikuntapalvelujen henkilöstö on ollut erittäin sitoutunutta yhteistyöhön. Läsnäolo
työryhmäpalavereissa on kaikista muista kiireistä huolimatta ollut hämmästyttävän
aktiivista. Valmisteltavana on ollut isompia ja pienempiä asioita, kaikki vaativat kuitenkin
yhteisten käsittelyjen lisäksi taustavalmistelua, muita asiantuntijoita ja kehittämistyötä.
Jatkossa on priorisoitava ja aikataulutettava tarkemmin. Alun perin suunnitellut aikataulut
ovat jonkin verran pettäneet. Nämä ovat asioita joihin projektin vetäjän on paneuduttava ja
kyettävä hahmottamaan realistisempia tavoitteita tämän kaltaisessa työssä.
Alkavat kuntarakenneselvitykset määrittävät myös liikuntapalvelujen rakenteiden
kehittämistä. Palvelujen tuotannon ja liikuntaympäristöjen omistamisen ja hoitamisen
organisoimiseksi ei kannata tehdä uusia ratkaisuja ennen kuin kuntarakenneselvitysten
tulokset ovat käytettävissä.
Toimenpide-ehdotukset





Liikuntapalvelujen kehittämishankkeelle tarvitaan jatkoaikaa jo käynnistettyjen ja
suunniteltujen toimenpiteitten edistämiseen rinnakkain kuntarakenneuudistuksen
kanssa.
Tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta kootaan kehittämisohjelmiksi, joita työryhmät
työstävät ja selvittävät ohjelmakohtaiset hankerahoitukset.
Kehittämisohjelmia ovat:
o Vaikuttavuuden kehittämisohjelma
o Liikuntaympäristöjen kehittämisohjelma
o Kumppanuuden kehittämisohjelma
o Aktiivisuuden ja osaamisen kehittämisohjelma
Ohjelmat sisältävät hallinnon, viestinnän, organisoinnin.
Liikuntapalvelujen tavoitteiden, toimintatapojen ja seurantajärjestelmien
yhtenäistäminen tuottaa tasa-arvoisempia ja laadukkaampia palveluja.
Merkittävämpää toiminnallista ja taloudellista lisäarvoa voidaan saada resursseja ja
hallinnollisia organisaatioita yhdistämällä. Toimenpide-ehdotukset
organisaatioiden uudistamiseksi on luonteva tehdä kuntarakenneselvitysten osana.
 Hankkeen juridinen hallinnointi on nykyisellään toimiva. LiikU organisaationa on
oleellinen osa Turun seudun liikuntapalvelujen kehittämisessä ja
asiantuntijaorganisaationa LiikUlla on tarvittavat tukipalvelut ja verkostot.
 Toimintatavat kehittyvät ja muovautuvat tilanteen ja tarpeiden mukaan.
 Pieni henkilöstöorganisaatio, 1 projektipäällikkö, ja tukipalvelut saatavilla LiikUlta,
kunnilta ja kumppaniverkostolta.
 Tässä tilanteessa ja näillä taustoilla, kun samanaikaisesti kuntarakenneselvitykset
käynnistyvät olisi perusteltua jatkaa hanketta kaksivuotisella sopimuksella LiikUn ja
kuntien välillä.
 Tällä sopimuskaudella voidaan yhteisiä kehittämisohjelmia jatkaa ja saattaa
käytäntöön. Kuntarakenneselvityksiin tarvitaan tausta-aineistoja ja toimenpideehdotuksia, jotka sisältyvät jo hankeohjelmaan.
 Hankkeen perusrahoitusmalli on riittävä. Lisärahoitusta voidaan hakea muista
hankerahoituksista ja kustannuksia keventää toimintakohtaisilla
omavastuuosuuksilla ja yhteistyökumppaneiden tuella.
7. HANKETOIMINNAN ORGANISOINTI








Hanke jatkuu LiikUn hallinnoimana 2013 – 2014
Kuntarahoitus 0,30 € / asukas / vuosi
Muu rahoitus hankerahoituksena ja palvelumaksuina
Ohjausryhmässä kaikkien kuntien edustus
Hankkeen johtoryhmä / työvaliokunta nykyistä pienempi 4 – 6 henkilöä,
Asiantuntijaryhmät 4 – 6 henkilöä kuntien edustajista ja kumppanien
asiantuntijoista koottuja.
Ryhmät valmistelevat asioita. Työvaliokunta ja ohjausryhmä käsittelevät ja
päättävät etenemisestä.
Hankesopimusesitys tämän väliraportin liitteenä.
Turussa 28.8.2012
Reijo Hakorinta
projektipäällikkö
Lounais-Suomen Liikunta- ja Urheilu ry
Liite 1.
Liite 2.