Yhdistymisselvitys

Naantalin kaupungin ja Maskun,
Taivassalon ja Kustavin kuntien
yhdistymisselvitys
Kuntajakoselvittäjät:
Risto Kortelainen,
Oiva Myllyntaus ja
Antero Ritvanen
26.11.2014
1
SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE ...................................................................................................................................................................... 3
1
KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY ..................................................................... 5
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
2
KUNTARAKENTEEN UUDISTAMISEN PERUSTEET ..............................................................................................12
2.1
2.2
2.3
3
TEKNISET, KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖTOIMEN PALVELUT .............................................................................................. 56
SIVISTYSPALVELUT ................................................................................................................................................ 62
YHDISTYMISARVIO ................................................................................................................................................ 73
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT...................................................................................................................... 77
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS ..................................................................................... 96
PERUSPALVELUJEN SEKÄ HALLINTO JA TUKIPALVELUJEN HENKILÖSTÖVOIMAVARAT JA ELÄKEPOISTUMA................................. 105
HALLINTO JA TUKIPALVELUT .................................................................................................................................. 106
KUNTATALOUS ................................................................................................................................................110
7.1
7.2
7.3
7.4
7.5
7.6
8
ALUENÄKÖKULMA ................................................................................................................................................ 43
ARVIO NAANTALIN JA MASKUN NYKYTILANTEESTA MAANKÄYTÖSSÄ, ASUMISESSA JA LIIKENTEESSÄ ....................................... 49
ARVIO TAIVASSALON JA KUSTAVIN NYKYTILANTEESTA .................................................................................................. 53
YHDISTYMISARVIO YHDISTYMISEN VAIKUTUKSESTA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN..................................... 54
PALVELUT ..........................................................................................................................................................56
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
7
KILPAILUKYKY JA ALUEKEHITYS ................................................................................................................................. 36
ELINKEINOPOLITIIKKA JA ELINKEINOTOIMINTA............................................................................................................. 40
YHDISTYMISARVIO ELINVOIMASTA JA KILPAILUKYVYSTÄ YHDISTETYSSÄ KUNNASSA .............................................................. 43
MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE ...........................................................................................................43
5.1
5.2
5.3
5.4
6
VÄESTÖMUUTOKSET ............................................................................................................................................. 21
ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS ...................................................................................................................................... 28
ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT .......................................................................................................36
4.1
4.2
4.3
5
KUNTARAKENNELAKI JA SEN MUUTOKSET .................................................................................................................. 12
KUNTAUUDISTUKSEN MUUT UUDISTUSHANKKEET........................................................................................................ 14
ETENEMISTAVAT KUNTAUUDISTUKSESSA JA KUNTIEN YHTEISTOIMINNASSA ....................................................................... 18
SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET .........................................................21
3.1
3.2
4
VIREILLEPANO, TOIMEKSIANTO JA TAVOITE .................................................................................................................. 5
YHDISTYMISESITYKSEN VALMISTELU KUNNISSA.............................................................................................................. 5
KUNTAJAKOSELVITYKSEN ORGANISOINTI, TOTEUTTAMINEN JA AIKATAULU ......................................................................... 6
SELVITYSKOKONAISUUDEN JÄSENTYMINEN SELVITYKSEN AIKANA ...................................................................................... 6
KUNTARAKENTEEN AIEMMAT MUUTOKSET SELVITYSALUEELLA ....................................................................................... 12
KUNTIEN NYKYINEN TULO- JA MENORAKENNE .......................................................................................................... 110
SELVITYSKUNTIEN TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS JA TALOUDEN TASAPAINO .................................................................. 115
TOIMINNAN JA INVESTOINNIT RAHOITUS ................................................................................................................. 122
YHDISTETYN KUNNAN TALOUS 2017 - 2021 ........................................................................................................... 130
YHDISTYMISARVIO KUNTATALOUDEN JA TOIMINNAN VOIMAVAROJEN NÄKÖKULMASTA ..................................................... 136
KUNTIEN YHDISTYMISEN TALOUDELLINEN TUKI ......................................................................................................... 137
DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN .......................................................................................................................138
8.1
8.2
8.3
POLIITTINEN JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO ......................................................................................................... 138
PALVELU- JA VIRANHALTIJAORGANISAATION JOHTAMINEN .......................................................................................... 146
YHDISTETYN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ .................................................................. 146
2
9
LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ..147
9.1
9.2
9.3
9.4
9.5
10
ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS SELVITYSKUNNISSA ............................................................................................................... 147
KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN EDISTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ ...................................................... 147
KUNTALAISTEN JA ASUKKAIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN YHDISTETYSSÄ KUNNASSA ................................................ 149
YHDISTYMISARVIO OSALLISUUDEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN NÄKÖKULMASTA ...................................................... 149
YHDISTYMISEN VAIKUTUS KUNTIEN KIELELLISEEN ASEMAAN ......................................................................................... 150
HENKILÖSTÖ....................................................................................................................................................150
10.1
10.2
10.3
10.4
10.5
10.6
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SELVITYSKUNNISSA JA SELVITYSALUEELLA ................................................................................... 150
HENKILÖSTÖTARVE JA ELÄKEPOISTUMA SELVITYSKUNNISSA ......................................................................................... 151
HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA NIIDEN KEHITYS SELVITYSALUEELLA ............................................................................... 154
HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS OTTAEN HUOMIOON PALVELUTARPEEN JA TUOTTAVUUDEN MUUTOKSET .............................. 155
HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN JA TEHTÄVIEN UUDELLEEN MÄÄRITTELY ............................................................................. 156
YHDISTYMISARVIO HENKILÖSTÖN OSALTA ................................................................................................................ 158
LIITTEET
1. SELVITYS- JA VALMISTELURYHMIEN JÄSENET
2. NAANTALIN JA MASKUN YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS
3
ESIPUHE
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen asetti 9.12.2013 kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat
Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko,
Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa.
Kuntajakoselvittäjiksi asetettiin Risto Kortelainen ja Oiva Myllyntaus sekä myöhemmin Antero Ritvanen. Selvittäjät tekivät selvityksen ajalla 1.1. - 30.11.2014. Valtiovarainministeriö pidensi selvityksen
määräaikaa kahdella kuukaudella syyskuun alussa 2014.
Selvitystehtävänä oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä
mainitut kunnat tai osa kunnista. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen
laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, kävi selväksi, että selvitystä tuli jatkaa
useampien kuntakokonaisuuksien muodostamiseksi. Kuntajakoselvittäjät päätyivät hakemaan sellaisia ratkaisuja, joissa täyttyisivät kuntajaon kehittämisen tavoitteet elinvoimaisesta, yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta ja taloudellisesti riittävän vahvasta peruskunnasta.
Naantalin kaupunki ja Maskun kunta ilmaisivat jo keväällä 2014 valmiutensa tehdä kuntien välistä
yhdistymisselvitystä Turun selvitysalueen yhtenä selvityskokonaisuutena. Taivassalon kunta on koko
selvityksen ajan aktiivisesti ilmaissut valmiutensa selvittää yhdistymistä yhdessä Naantalin, Maskun ja
Kustavin kanssa. Yhtenä lähtökohtana selvitystoimeksiannossa oli kaikkien kuntien osallistuminen
selvitykseen. Näin luonteva valinta oli ottaa mainitut kunnat yhdeksi selvityskokonaisuudeksi mukaan lukien myös Kustavi, jolla yhteisenä nimittäjänä Naantalin ja Taivassalon kannassa on merellisyys ja vahva saaristokunnan mainekuva.
Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat ensiarvoisia. Lisäksi kuntien asiantuntijoista kootut valmisteluryhmät
ovat tuottaneet tärkeää aineistoja ja esittäneet päätelmiään selvitykseen otettavista asioista ja painotuksista. Myös henkilöstöjärjestöt ovat edustajiensa kautta osallistuneet aktiivisesti selvitykseen ja
välittäneet työpaikkojen tuntoja mahdollisen yhdistymisen vaikutuksista työoloissa.
Selvityksessä valmisteltiin rinnan Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmien yhdistymisselvityksiä. Valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot vaihtoehtojen välillä
eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä
kooltaan, tulopohjaltaan, että asukkaiden ikä- ja tulorakenteelta. Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen, työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset sekä mahdollinen demokratiavaje.
Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät
molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia
riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan
toteuttamiskelpoisia.
Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa sekä suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen
hidas kasvu sekä leikkaukset valtionosuuksissa ovat keskeisiä kuntien elinvoimaa ja voimavaroja hei-
4
kentäviä uhkatekijöitä, jotka myös Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien kohdalla tuottavat kasvavaa huolta lähivuosina. Yleinen talouden taantuma merkitsee, että kuntatalouden sopeutumisvara ja -keinot vähenevät. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat tänä vuonna kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on olemassa. Valtionavut vähenevät vuodesta 2015 alkaen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Vähennysten vaikutus on otettu huomioon kuntien taloussuunnitelmissa vv. 2015 - 2017.
Myönteinen kokemus on kuntajakoselvittäjille ollut varsin tiivis kuukausien työrupeama kuntien
kanssa, joilla useat asiat on paremmin kohdallaan kuin maan kunnissa keskimäärin ja joissa tulevaisuuden mahdollisuuksia rohjetaan avoimesti selvittää ja asiaperustein arvioida.
Kuntajakoselvittäjien kiitos selvitysryhmien ja valmisteluryhmien jäsenille ja yhdistymisselvitykseen
osallistuneille kuntien ja henkilöstöjärjestöjen edustajille. Erityinen kiitos kuuluu kuntien valtuutetuille, kuntalaisille ja kuntien henkilöstölle yhteisistä tilaisuuksista.
Naantalissa 26.11.2014
Kuntajakoselvittäjät
Risto Kortelainen
Oiva Myllyntaus
Antero Ritvanen
5
1
1.1
KUNTAJAKOSELVITYKSEN VIREILLEPANO JA SELVITYSMENETTELY
Vireillepano, toimeksianto ja tavoite
Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 §:n perusteella toimitettavaksi erityisen
kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueella. Selvitysalueen kunnat ovat Aura, Kaarina,
Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku ja Vehmaa. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityskunnat tai osa kunnista useammaksi kunnaksi.
Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin kaupunkien sekä Liedon, Maskun, Rusko ja Nousiaisten kuntien
osalta on lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan.
Tarvasjoen kunnan osalta kuntajakoselvittäjät tekivät toimeksiannon edellyttämän kuntarakennelain
16 a §:n mukaisen yhdistymisselvityksen kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi
ja esittivät selvityksen Tarvasjoen kunnan yhdistymistä Liedon kuntaan. Valtioneuvosto päätti
12.6.2014 Tarvasjoen kunnan yhdistymisestä Lietoon 1.1.2015 alkaen.
Valtion erityinen kuntajakoselvitys on poikkeusmenettely, jonka ministeriö voi määrätä kuntarakennelain 15 §.n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka
muusta perustellusta syystä toimitettavaksi.
Turun kaupunkiseudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kaikkien kuntien osalta tuli selvittää kuntarakennelain 4 §:n kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntien yhdistymistä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysperusteet koskevat palvelujen edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Ehdotettavien kuntajaon muutosten rinnalla tuli selvittää uudessa kuntarakenteessa kuntien väliset yhteistyömallit, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja
kilpailukykyä.
Selvitystehtäväksi asetettiin tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää
edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Tehtäväksiannon mukaan selvityksessä tulee erityisesti tarkastella seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä.
Selvityksen toimikaudeksi ministeriö asetti 1.1.- 30.9.2014 jatkaen sitä 9.9.2014 kahdella kuukaudella 30.11.2014 saakka.
Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi valtiotieteiden maisteri Risto Kortelaisen ja valtiotieteiden
maisteri, julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja Oiva Myllyntauksen. Kolmanneksi kuntajakoselvittäjäksi ministeriö asetti 4.2.2014 yhteiskuntatieteiden maisteri, eMBA, kauppatieteiden lisensiaatti
Antero Ritvasen.
1.2
Yhdistymisesityksen valmistelu kunnissa
Yhdistymisesityksen valmistelussa kuntien on huolehdittava kuntajakolain 7 §:n 1 momentin mukaisesti kuntien asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä varata vaikuttamismahdollisuuden henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin kuntien yhdistymisellä
voi olla huomattava vaikutus (HallintoL 41§).
6
Kuntajakoselvittäjien esityksestä tai siihen liitetyistä asiakirjoista on ilmettävä, millä tavoin kunnan
asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, on varattu 7 §:n mukaisesti mahdollisuus
vaikuttaa ja tulla kuulluksi esityksen valmistelussa.
Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on tässä kuntajakoselvityksessä huolehdittu järjestämällä kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia kuntalaisille ja henkilöstölle Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa. Yhdistymisesityksen valmistelu on toteutettu yhteistoiminnassa henkilöstön
edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007) säädetään. Yhteistoimintaryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöjärjestöjen
ja kuntatyönantajien edustajat sekä kuntajakoselvittäjät, ovat käsitelleet yhdistymishanketta kokouksissaan. Yhdistymisselvityksen tuloksia on esitelty kuntien henkilöstölle 26.11.2014 pidetyissä tiedotustilaisuuksissa. Yhdistymisesitys- ja -sopimusluonnoksia on käsitelty selvityskuntien valtuustoille
järjestetyissä tilaisuuksissa ennen niiden antamista kunnille.
1.3
Kuntajakoselvityksen organisointi, toteuttaminen ja aikataulu
Selvitystyöhön ovat osallistuneet kuntien luottamushenkilöjohto ja viranhaltijajohto, joiden asiantuntemus ja paikallistietämys ovat olleet ensiarvoisia. Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selitysalueilla on ollut luottamushenkilöistä muodostetut selvitysryhmät. Lisäksi
kuntien viranhaltijoista kootut valmisteluryhmät ovat tuottaneet aineistoja ja esittäneet päätelmiään. Valmisteluryhmät on muodostettu seuraaville asiakokonaisuuksille : Elinvoima ja kilpailukyky,
Sosiaali- ja terveyspalvelut, Sivistyspalvelut, Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut, Päätöksenteko, johtaminen ja henkilöstö ja Kuntatalous, hallinto- ja tukipalvelut.
Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoustyöskentely käynnistyi mainituissa kuntaryhmissä 26.6.2014 ja
päättyi valmisteluryhmien osalta marraskuun aikana ja selvitysryhmien osalta yhdistymisasiakirjojen
luovutustilaisuuteen 26.11.2014. Selvitys- ja valmisteluryhmien kokoonpanot on esitetty yhdistymisselvityksen liitteessä 1.
Kuntajakoselvittäjät ovat vastuuttaneet selvityskokonaisuudet keskenään siten, että päävastuullisena
Turun ydinkuntien selvityskokonaisuudessa on ollut, Risto Kortelainen, Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvityskokonaisuudessa Oiva Myllyntaus ja Auran ja Pöytyän sekä Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan selvityskokonaisuuksissa Antero Ritvanen. Jokainen kuntajakoselvittäjä on sen
lisäksi valmistelut osaamisaluetta vastaavat asiakokonaisuudet kaikissa selvityskokoonpanoissa.
1.4
Selvityskokonaisuuden jäsentyminen selvityksen aikana
1.4.1 17 kunnan selvityskokonaisuuden jäsentyminen
Selvitystyön alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei 17 kunnan vapaaehtoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi ollut toteutettavissa. Kun valtioneuvosto luopui lakiluonnoksen valmistelusta koskien sen laajennettua toimivaltaa kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa, selvitystä ei ollut perusteltua jatkaa yhden
kuntakokonaisuuden muodostamiseksi, koska suurin osa kunnista ei olisi ollut valmis hyväksymään
sen sisältöistä kuntajakoselvittäjien esitystä yhdistymissopimuksen laatimisen lähtökohdaksi.
Tässä tilanteessa kuntajakoselvittäjät katsoivat perustelluksi selvittää sellaiset mahdolliset kuntarakennekokonaisuudet, joissa täyttyisivät kuntajaon kehittämisen tavoitteet elinvoimaisesta, yhdyskuntarakenteeltaan toimivasta ja taloudellisesti riittävän vahvasta peruskunnasta. Useiden neuvottelukierrosten tuloksena kuntajakoselvittävät päätyivät ratkaisuun, jossa yhdistymisselvitykset laaditaan
7
viiden kuntaryhmän pohjalta. Lähtökohtana selvityskokonaisuuksien muodostamisessa oli, että jokainen toimeksiantoon kuuluva kunta on mukana selvityksessä.
Selvittäjät esittivät 24.4.2014 selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä. Kuntaryhmät olivat:
1.
2.
3.
4.
5.
Turun kaupunkiseudun ydinkunnat – Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko
Naantali ja Masku
Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa
Aura ja Pöytyä
Paimio ja Sauvo
Liedon/Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkuntien kuntaryhmään tai Auran ja
Pöytyän kuntapariin oli määrä ratkaista kunnalta pyydetyn kannanoton perusteella.
Kuntajakoselvittäjä kysyivät kuntien kantaa yhdistymisselvityksen tekemisestä mainitun viiden kuntaryhmän perusteella toukokuussa 2014. Kuntien kannanottojen perusteella kuntajakoselvittäjät esittelivät uuden valmistelulinjauksen yhdistymisen selvitysryhmälle 17.6.2014. Valmistelulinjauksen kuntaryhmät olivat seuraavat:
1.
2.
3.
4.
Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo
Naantali ja Masku / Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo
Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa
Aura ja Pöytyä
Tämä neljään selvityskokonaisuuteen jaettu selvitysmenettely esiteltiin ministeriön kuntaosastolle.
Marraskuun 2014 lopulla kuntajakoselvittäjät päätyivät valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella esittämään kolmea kuntajaon muutosta ja kuntien yhdistymistä Turun selvitysalueen 17 kunnan selvitysalueella. Nämä kuntaryhmät olivat seuraavat:
1.
2.
3.
Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko
Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi
Aura ja Pöytyä
Paimion kaupunki ja Mynämäen, Nousiaisten, Sauvon ja Vehmaan kuntien kuntajakoselvittäjät totesivat täyttävät kuntarakennelain 4 §:n mukaisen selvitysvelvollisuuden, mutta eivät esittäneet näille
kunnille kuntien yhdistymistä tehdyn selvityksen perusteella.
1.4.2 Kuntajakoselvittäjien perustelut yhdistymisselvitysten laatimiselle esitetyillä kuntaryhmillä
Kuntajakoselvittäjien toukokuussa 2014 tekemässä kannanottopyynnössä Naantalilta ja Maskulta kysyttiin yhdistymisselvityksen tekemistä mainitun kahden kunnan kesken. Taivassalon ja Kustavin
osalta kysyttiin yhdistymisselvityksen laatimisesta Mynämäen, Nousiaisten, Taivassalon ja Vehmaan
muodostamasta selvityskokonaisuudesta.
Esittämiään selvityskokonaisuuksia kuntajakoselvittäjät perustelivat tuolloin seuraavasti :
Naantalin ja Maskun yhdistymisselvityksen laatimisen perustelut
Kuntajakoselvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Naantali ja Masku ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan, työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäyntiperusteen
8
perusteella. Työpaikkaomavaraisuus vuoden 2013 tiedoin olisi 66 %, mikä jäisi alle kuntarakennelain
80 %:n tavoitearvon. Työssäkäyntiperuste olisi 39 %, mikä ylittäisi tavoitearvon ylärajan (< 35%).
Yhdistyneen Naantalin osalta täyttyi myös kuntarakennelain tarkoittama yhdysrakenneperuste Turun
kaupunkiseudun kanssa, mutta Naantalin ja Maskun keskustaajamat eivät ulotu yli kuntarajan.
Selvittäjät totesivat, että erityisessä kuntajakoselvityksessä selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa, jos selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja jos selvitysperusteista poikkeava alue on kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus.
Lisäksi selvittäjien perusteluissa todettiin, että Naantalin ja Maskun yhdistymisessä väestöpohjan tavoitearvo ylittäisi 20000 asukkaan rajan. Samoin täyttyisi perusopetusperusteen tavoitearvo yli yksivuotiaiden määrän osalta. Selvittäjät katsoivat lisäksi, että yhdistyneen Naantalin ja Maskun tulorahoitus olisi riittävä lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Rahoitusasema olisi
myös kohtuullisen vahva Maskun velkaantuneisuudesta huolimatta.
Selvittäjä katsoivat, että Naantalin ja Maskun yhdistymisessä muodostuisi toiminnallisesti elinvoimainen ja taloudellisesti vahva peruskunta. Yhdistyminen turvaisi kasvavalle alueelle riittävän väestöpohjan ja taloudellisen kantokyvyn omalle palvelutuotannolle.
1.4.2.1 Selvittäjien perustelut Taivassalon ja Kustavin yhdistymisen selvittämiselle Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan kanssa
Selvittäjät totesivat, että kuntarakennelain perusteella Kustavin ja Taivassalon kunnat ovat selvitysvelvollisia palvelujen edellyttämän väestöpohjan perusteella. Taivassalon kunnan todettiin olevan
selvitysvelvollinen myös työpaikkaomavaraisuuden perusteella.
Selvittäjät totesivat, ettei mainittujen viiden kunnan yhdistyminen täyttäisi kuntarakennelain mukaista 20 000 asukkaan palvelu- ja väestökriteeriä. Yhdistymisessä täyttyisi kuitenkin perusopetuksen
perusteena olevaa yli 50 lapsen tavoitearvo alle 1-vuotiaiden ikäluokassa. 0-1 vuotiaiden osuuden
todettiin olevan merkittävästi alle tavoitearvon Kustavissa ja Taivassalossa. Yhdistyneessä kunnassa
en olisi 142 alle 1-vuotiasta lasta.
Taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen arvioitiin paranevan keskimäärin kuntien yhdistymisessä.
Erityisesti Taivassalossa ja Kustavissa huoltosuhteen todettiin olevan tuntuvasti keskimäärää heikommat. Vanhustenhuollon vertailukelpoisten kustannusten todettiin olevan Kustavissa olennaisesti korkeammat kuin Turun seudun selvitysalueella keskimäärin.
Selvittäjät arvioivat, että yhdistymisen seurauksena keskimääräinen kustannustaso alenisi merkittävästi verrattuna Kustavin kunnan nykyiseen kustannustasoon. Kustavin ja Taivassalon todettiin nykyisellään kuitenkin suuntautuvan yhteistoiminnassaan Uudenkaupungin suuntaan.
Työpaikkaomavaraisuudessa yhdistyneessäkin kunnassa todettiin jäätävän alle 80 %:n tavoitearvon ja
että työssäkäyntiperuste olisi yhdistyneessä kunnassa selvästi tavoitearvoa (< 35 %) alempi. Kaikkien
viiden kunnan ulkoisen työssäkäynnin ja asioinnin suunnan todettiin olevan Turun seutu.
Kuntatalouden osalta selvittäjät totesivat, että Kustavin tulorahoitus on riittävä ja rahoitusasema
hyvä korkeasta terveyden- ja vanhusten huollon kustannustasosta huolimatta. Taivassalon tulorahoituksen katsottiin olevan kohtuullisen hyvä, mutta olevan kuitenkin riittämätön kohtuulliseen omarahoitusosuuteen investoinneissa. Kunnan velkaantuneisuus arvioitiin korkeaksi kaikilla mittareilla.
9
Erityisen kysymyksen Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistymisessä muodostaa, että
Kustavilla on yhteinen maaraja vain Taivassalon kanssa ja Taivassalolla on yhteinen, vain 210 metrin
pituinen, maaraja Naantalin kanssa Raumharjun saaressa. Maarajan koordinaattipiste (GK 22 6710205 –
22482447) on merkitty puneella kuvion 1.4.2-1 karttaan, jossa Taivassalon kunnan alue on pisteen pohjoispuolella ja Naantalin alue eteläpuolella. Maskulla on yhteinen maaraja Naantalin kanssa, mutta ei
Taivassalon ja Kustavin kanssa.
Kuvio 1.4.2-1. Naantalin ja Taivassalon yhteinen raja Raumharjun saaressa.
Kuntarakennelain 4.2 §:n mukaan kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta lain 4 luvussa tarkoitetun
erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Lain perustelujen mukaan kunnan muodostumisella
yhdestä alueesta tarkoitettaisiin, että yhdistyvillä kunnilla on yhteinen maaraja. Alueellisen eheyden
vaatimuksesta voitaisiin lain perustelujen mukaan poiketa ainoastaan erityisessä kuntajakoselvityksessä kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta, jos muodostuva kokonaisuus muutoin olisi toiminnallisesti
riittävän perusteltu. Tällaisena perusteena voisi esimerkiksi olla, että esitetyllä muutoksella edistetään voimakkaasti sellaisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostumista, jolla on taloudelliset ja
henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kuntalaisten palvelujen järjestämisestä ja
rahoituksesta.
Kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan yhdistyminen olisi erityisesti tarpeen Taivassalon talouden
vakauttamiseksi. Pitemmällä aikavälillä yhdistymisen katsottiin turvaavan myös Taivassalon ja Kustavin palvelutuotannon rahoituksen itsenäisenä kuntana pysymistä paremmin johtuen kuntien vähäisestä väestöpohjasta, verorahoituksen merkittävän suuresta osuudesta kunnan tuloissa ja erityisesti
kuntien heikkenevästä huoltosuhteesta ja peruspalvelujen kustannustason korkeudesta.
Yhdistyminen Vehmaan, Mynämäen, Nousiaisten, Raision ja Ruskon kanssa ei olisi ollut kuntatalouden näkökulmasta yhtä hyvin perusteltavissa. Myös kuntajakoselvittäjien selvityksen viime vaiheessa
tekemä ratkaisu esittää Raision ja Ruskon yhdistämistä Turun, Kaarinan ja Liedon kanssa vei taloudelliset ja toiminnalliset perusteet Taivassalon ja Kustavin yhdistämisestä Vehmaan, Mynämäen ja Nousiaisten kanssa. Saaristokuntina Kustavin ja Taivassalon yhdistymissuunta osittain saaristoiseen Naantaliin olisi luontevampi kuin mainittuihin enemmän mantereen puoleisiin kuntiin. Kustavin ja Taivassalon yhdistymisen selvittäminen Uudenkaupungin suuntaan ei taas kuulunut erityisen kuntajakosel-
10
vityksen toimeksiannon piiriin. Taivassalo on ilmaisut selvityksen eri vaiheissa tavoitteena olevan yhdistymisen Naantalin, Kustavin ja Maskun kanssa. Kustavi on ilmoittanut toistaiseksi haluavansa säilyä itsenäisenä kuntana.
1.4.3 Kuntien kannanotot yhdistymisselvityksen laatimiseen
Naantalin kannanotto
Naantalin kannanotossa kaupungin todettiin olevan valmis yhdistymisselvityksen tekemiseen Maskun
kunnan kanssa ja että yhdistymisselvityksessä tulee palveluiden lisäksi selvittää taloudellisia asioita.
Kannanoton perusteluissa todettiin, että Naantalin kaupunginvaltuuston päättäneen osallistua erityisen kuntajakoselvityksen laatimiseen kuntakokouksessa 27.8.2013 hyväksytyn esityksen mukaisesti.
Mainitussa esityksessä on todettu muun muassa, että selvitys tulee tehdä koko kaupunkiseudulla ja
että selvityksen perusteella alueelle voi syntyä useamman kuin yhden kunnan kokonaisratkaisu, mikäli sen katsotaan tukevan kuntauudistuksen tavoitteita. Lisäksi selvityksen tulee kytkeytyä tarpeellisin osin sote -uudistuksen valmisteluprosessiin ja toteuttamiseen ja että siinä selvitetään muitakin
kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Ensisijaisena lähtökohdan tulee kannanoton mukaan olla kuntien
itsehallintoperiaatteen mukainen siten, että alueen kunnat esittävät mahdollisia kuntien yhdistymistä yhteisin päätöksin ja että kuntajaon muutokset perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin.
Kunnan kannanotossa korostettiin, että kuntajakoselvittäjät katsovat Naantalin ja Maskun mahdollisesti yhdistyessä syntyvän kunnan, joka poikkeaa kuntarakennelain ensisijaisesta työssäkäyntiperusteesta, mutta on kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi todettiin, että kuntajakoselvittäjien esityksessä hyvänä puolena on selvitysalueen lähes 30 000 asukkaan väestöpohja; 20 000 asukkaan rajan selkeä ylittäminen voi osoittautua tärkeäksi
tulevaisuudessa arvioitaessa kuntien mahdollisuuksia tuottaa sote-palveluja.
Kannanotossa katsottiin lisäksi, että alueiden yhdistyessä monipuolistuisi Naantalin satamaan painottuva tuotannollinen toiminta ja että kaupallisten palvelujen tarjonnan laajentumismahdollisuudet
lisääntyisivät. Aivan erityisesti tulisi kannanoton perustelujen mukaan kiinnittää huomiota matkailun
kehittämiseen, sillä jo nyt toimivaa yhteistyötä voidaan parantaa laajan luonnon ja kulttuuriympäristön vetovoiman monipuolisella hyödyntämisellä. Kannanotossa tuotiin esiin kuntien talouteen kohdistuvat talouden taantuman ja valtion toimien uhat sekä Maskun talouden nykyiset ongelmat.
Kuntajakoselvittäjien ehdottamia, Naantalin ja Maskun yhdistymistä laajempia Naantalin ja läntisten
kuntien yhdistymisvaihtoehtoja pidettiin rakenteellisesti toimimattomina ja taloudellisesti ylivoimaisen raskaina. Naantalin ja Maskun liitosta laajempi useampien kuntien väkinäinen yhdistäminen ei
kannanoton mukaan tukisi kyseisten kuntien alueellista kehittymistä.
Maskun kunnan kannanotto
Maskun kunnanvaltuusto ilmoitti kannanotossaan kuntajakoselvittäjille, että kunta on valmis esitetyistä kuntarakennevaihtoehdoista etenemään yhdistymisselvityksen tekemiseen yhdessä Naantalin
kaupungin kanssa.
Kannanoton perusteluissa viitattiin Turun kaupunkiseudun kuntakokouksen 27.8.2014 tekemään päätökseen, jossa puollettiin ehdotuksen tekemistä valtiovarainministeriölle erityisen kuntarakenneselvityksen käynnistämiseksi Turun kaupunkiseudulla.
Taivassalon kunnan kannanotto
11
Taivassalon kunnan kannanotossa todettiin, että ensisijainen kuntarakennevaihtoehto muodostuu
Kustavista, Maskusta, Naantalista ja Taivassalosta ja toissijainen kuntarakennevaihtoehto muodostuu
Kustavista, Maskusta, Mynämäestä, Naantalista, Nousiaisista, Taivassalosta ja Vehmaasta. Molempia
vaihtoehtoja voidaan kannanoton mukaan täydentää osakuntaliitoksella, jolla Paraisten kuntaan kuuluva entisen Iniön kunnan alue liitettäisiin muodostettavaan kuntaan.
Kustavin kunnan kannanotto
Kustavin kannanotossa todettiin, että tavoitteena on kehittää kuntaa edelleen itsenäisenä ja jatkaa
vapaaehtoista kuntien välistä yhteistyötä. Kunta ei pitänyt yhdistymisselvityksen tekemistä kuntarakennemuutosehdotuksineen esimerkiksi Mynämäen, Nousiaisten, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin
kesken tarkoituksenmukaisena, koska se heikentäisi kunnan talouslukuja.
1.4.4 Jatkovalmistelu ja johtopäätökset Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi kuntaryhmän osalta
Kuntajakoselvittäjät esittivät 17.6.2014 17 kunnan selvitysryhmälle, että Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntaryhmän selvitetään rinnakkain Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun,
Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymistä.
Kustavi
Taivassalo
Masku
Naantali
Kuvio 1.4.4-1. Kuntajakoselvittäjien esittämät selvityskokonaisuudet 17.6.2014
Yhdistymisselvityksen valmistelun kuluessa kävi ilmi, että erot Naantalin ja Maskun sekä Naantalin,
Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysvaihtoehtojen välillä eivät olleet merkittäviä. Näin erityisesti
kuntataloudessa, vaikka selvityskunnat olivat erilaisia sekä kooltaan, tulopohjaltaan että asukkaiden
ikä- ja tulorakenteelta. Suuria eroja kuitenkin oli pienten kuntien ja Maskun ja Naantalin välillä väestön huoltosuhteessa ja peruspalvelujen yksikkökustannuksissa.
Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa vahvuuksina todettiin muun muassa elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä suurteollisuuden työllisyys- ja verovaikutukset sekä kaupallisten palvelujen kehittyminen 8-tien varressa. Naantalin ja Masku yhdistymisessä vahvuutena on lisäksi Maskun nuoreen väestörakenteeseen liittyvä kasvupotentiaali ja riskinä suuret erot kuntien taloudessa. Neljän
12
kunnan yhdistymisessä erityisenä vahvuutena on mahdollisen saaristokunta-aseman mukanaan tuomat merkittävät taloudelliset edut ja vahva matkailuosaaminen. Riskinä taas suuret etäisyydet kuntakeskusten välillä ja niistä seuraavat verkosto - ja asioimiskustannukset.
Elinvoiman kehittämisen, kuntatalouden ja palvelujen näkökulmasta kuntajakoselvittäjät näkevät
molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa kuitenkin enemmän etuja ja mahdollisuuksia kuin uhkakuvia
riskeistä huolimatta. Molemmat yhdistymisvaihtoehdot ovat kuntajakoselvittäjien käsityksen mukaan
toteuttamiskelpoisia.
Päätösmenettelyyn perustuvista seikoista johtuen kuntajakoselvittäjä ovat päätyneet tekemään yhdistymisesityksen, jossa mukana ovat kaikki neljä kuntaa. Valintaa puoltaa, että kaikki selvityksessä
mukana olevat kunnat voivat osallistua yhdistymisestä päättämiseen. Toiseksi vältytään tilanteelta,
jossa kumpikaan yhdistymisvaihtoehdoista ei tulisi hyväksytyksi, vaikka kolme kuntaa hyväksyisi jomman kumman ehdotuksista.
Silta varalta, ettei neljän kunnan yhdistyminen tulisi hyväksytyksi kuntajakoselvittäjät ovat laatineet
yhdistymisselvityksen liitteeksi yhdistymissopimusluonnoksen myös Naantalin ja Maskun kuntien yhdistymisestä, joka on käytettävissä, jos kunnat päättävät käsitellä tämän yhdistymisvaihtoehdon. Yhdistymisselvitys on laadittu molempia vaihtoehtoja silmällä pitäen, joten se on sellaisenaan käytettävissä toisella päätöskierroksella ellei erityistä tarvetta erillisselvitykseen ole.
1.5
Kuntarakenteen aiemmat muutokset selvitysalueella
Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen (PARAS) yhteydessä vuonna 2005 laadittiin ns. Saaristokaupunkiselvitys, jossa Naantalin lisäksi mukana Askaisten, Lemun, Maskun, Merimaskun, Rymättylän
ja Velkuan kunnat. Selvityksen päämääränä oli tutkia, olisiko mainittujen kuntien muodostama alue
sellainen PARAS-hankkeen puitelaissa tarkoitettu toiminnallinen kokonaisuus, jolla on taloudelliset ja
henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
Vuonna 2007 päättyneen Saaristokaupunki-selvityksen jälkeen Rymättylän kunnan aloitteesta Naantalin kaupunki sekä Merimaskun ja Velkuan kunnat päättivät ryhtyä laatimaan kuntaliitosselvitystä,
jonka pohjalta päätettiin liitosesityksen tekemisestä siten, että kuntajaon muutos astui voimaan vuoden 2009 alusta. Masku sekä silloiset Askaisten ja Lemun kunnat päättivät olla osallistumatta selvitykseen. Sittemmin Maskuun liittyneen Askaisten Livonsaaren ja Lempisaaren alueet liitettiin osakuntaliitoksena Naantaliin asukkaiden tekemän aloitteen pohjalta.
Vuoden 2009 alusta toteutettiin Maskun, Askaisten ja Lemun kuntien yhdistyminen. Yhdistymisen
tavoitteena oli valmistautuminen tuleviin kunta- ja palvelurakenteen muutoksiin.
2
2.1
KUNTARAKENTEEN
UUDISTAMISEN PERUSTEET
Kuntarakennelaki ja sen muutokset
2.1.1 Kuntien selvitysvelvollisuus
Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on
myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla
on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
13
Kuntarakennelain 4 §:ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa:
1. kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2. alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3. alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4. alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei
valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon
muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.
Kuntarakennelaissa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Laissa on perusteet, joiden
mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c §), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d §) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f §).
Kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä kuntarakennelain 4 c–4 f pykälissä säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa
selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta.
Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä
palveluperusteella alueella, jossa on:



palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä
kyky riittävään omaan palvelutuotantoon;
erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä
perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä.
Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella.
Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä.
Yhdyskuntarakenneperuste jää selvitysalueen kuntien osalta täyttymättä.
Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai
vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden kuntarakennelain 4 f :ssä
säädetyn taloudellista tilannetta koskevista edellytyksistä. Valtiovarainministeriön 9.12.2013 tekemän kuntajakoselvityksen toimittamista koskevan asettamispäätöksen mukaan selvitysalueen kuntien ei edellytetty selvittävän yhdistymistä taloudellisen tilanteen perusteella.
14
Kuntarakennelain kriteerien toteutumista kunnissa tarkastellaan yhdistymisselvityksen palveluja, yhdyskuntarakennetta ja taloutta käsittelevissä luvuissa.
2.1.2 Kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden ja yhdistymispäätösten määräaika
Kun kuntarakenneuudistus alkoi, eduskunta sääti kunnille velvoitteen selvittää kuntien yhdistymistä.
Selvitysvelvollisuuden määräaika sidottiin sote-järjestämislain hyväksymiseen. Perustuslakivaliokunta
edellytti, että kunnilla tulee olla sote- järjestämislain hyväksymisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta aikaa selvitysten tekemiseen. Selvitysvelvollisuuden lopullinen määräaika on ollut avoinna,
koska sote-järjestämislain valmisteluaikataulu on muuttunut.
Hallitus antoi 4.12.2014 esityksen kuntarakennelain muuttamiseksi. Selvitysvelvollisuuden määräaika
irrotetaan sote-järjestämislaista ja määräajasta säädetään kuntarakennelaissa. Näin kunnille voidaan
myös turvata pidempi aika tehdä selvitykset ja mahdolliset yhdistymisesitykset. Selvitykset ja yhdistymisesitykset tulee hallituksen esityksen mukaan tehdä 29. huhtikuuta 2016 mennessä.
Kuntarakennelaissa on turvattu kuntien yhdistymisille taloudelliset tuet vuonna 2017 tapahtuviin yhdistymisiin saakka. Tuet voidaan maksaa, jos selvitykset ja yhdistymisesitykset tehdään niille asetetussa määräajassa.
Kuntarakennelain 5.3 §:n mukaan ministeriö määrää ajankohdan, johon mennessä esitys seuraavan
vuoden alusta voimaan aiotusta kuntien yhdistymisestä on toimitettava ministeriölle. Valtiovarainministeriö on määrännyt, että 1.1.2017 voimaan tuleviksi aiottuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee toimittaa valtionvarainministeriölle 29.4.2016 mennessä. Valtioneuvosto käsittelee vuoden
2017 alusta voimaan tuleviksi aiotut kuntajaon muutokset ja kuntien yhdistymiset kesäkuun 2016
loppuun mennessä. Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta.
2.1.3 Hallituksen esitysluonnos 17.1.2014 laiksi kuntarakennelain muuttamisest a
Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan aluekehityksen kannalta
keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen
ja palveluiden tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys.
Hallituksen esitys lähetettiin lausunnolle siten, että lausuntoaika päättyi 31.3.2014. Lain oli tarkoitus
tulla voimaan 1.7.2014. Ehdotuksen mukaan valtioneuvostolle olisi annettu lisää toimivaltaa päättää
kunta-rakenteen muutoksista kaupunkiseuduilla kriteerit täyttävien kuntien osalta.
Hallituspuolueiden puheenjohtajat sopivat 11.4.2014, että lakiehdotusta ei viedä eteenpäin. Kaikkien
eduskuntapuolueiden kesken tehty sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen linjaus
muuttaa kuntien asemaa perustavanlaatuisesti peruspalvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta ei
poista tarvetta vahvistaa kuntarakennetta.
2.2
Kuntauudistuksen muut uudistushankkeet
2.2.1 Kuntalain uudistus
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Laissa säädettäisiin muun muassa kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta.
15
Kuntalain tarkoituksena olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut.
Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei
lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta
koskevassa sääntelyssä. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin.
Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määräajassa.
Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn.
Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden
kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi.
Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Muutos toteutetaan siten, että seuraavat
kuntavaalit siirretään lokakuulta 2016 huhtikuulle 2017. Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta
ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun. Valtuuston toimikauden muutos otettaisiin huomioon kuntarakennelaissa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja
tarkastuslautakunta.
Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien
edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunta voisi
asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa.
Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän
aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen
vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen
toiminnasta ja konserniohjeista.
Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamisesta. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa
yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä nykyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä.
Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia..
Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämisvelvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa
säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen
palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia.
Uuden kuntalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin vuodesta 2015 lähtien.
16
2.2.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja järjestämislaki
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämislaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi. Esitys perustuu hallitusohjelmaan sekä puolueiden puheenjohtajien maaliskuussa 2014 tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen pääperiaatteista.
Järjestämislaissa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu esitetään siirrettäväksi viidelle sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Sote-alue tekisi joka neljäs vuosi
järjestämispäätöksen, jossa määriteltäisiin mm. tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät,
niiden tehtävät, rahoitus, palvelurakenne sekä periaatteet palveluhankinnoille.
Palvelujen tuottamisvastuu on kunnilla ja kuntayhtymillä, jotka täyttävät tuotantovastuun edellytykset. Tuotantovastuu edellyttää, että tuottamisvastuullisella taholla on kyky vastata yhtenäisenä kokonaisuutena ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Sote-alue päättää, mitkä kunnat ovat tuottamisvastuussa. Ne voivat tuottaa palveluja itse tai hankkia
niitä yrityksiltä, järjestöiltä tai käyttää palveluseteliä. Sote-alueella voi olla rajatusti tuotantovastuuta tukipalveluista ja poikkeustapauksissa muista palveluista.
Kunnat rahoittaisivat sote-alueen toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa huomioidaan
kunnan väestön ikärakenne ja sairastavuus. Sote-alueet maksavat tuotantovastuussa olevalle kunnalle ja kuntayhtymälle palvelujen tuottamisesta korvauksen. Rahoituksen periaatteista neuvoteltaisiin tuottamisvastuussa olevien kanssa ja rahoituksesta päätettäisiin järjestämispäätöksessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun parlamentaarinen ohjausryhmä
antaa 4.12.2014 hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kunnat ovat antaneet lausuntonsa lakiesityksestä 14.10.2014
mennessä. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan ennen eduskuntavaaleja keväällä 2015.
2.2.3 Valtionosuusuudistus 2015
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslainsäädäntö uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Hallituksen
esitys kunnan peruspalvelujenvaltionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettiin 17.4.2014
(He 38/2014). Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu,
määräytymisperusteita uusittu ja vähennetty sekä laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään
edelleen kunnille muun muassa erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen,
sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella.
Vuoden 2015 alusta voimaan tulevaan uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutusta. Sen osalta on
valmistelussa erillinen uudistus, johon perustuvat säännökset tulevat myös voimaan 1.1.2015 ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti 1.1.2017.
Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen
ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet.
17
Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys ja ikäryhmityksen lisäksi
valtionosuusperusteita ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta.
Kunnan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri.
Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella.
Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään
kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla. Tasauslisänä lisätään kunnan valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Kuntien yhdistymisissä valtionosuuksien
menetykset jäänevät nykyistä järjestelmää vähäisemmäksi
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmänuudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,
jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan.
2.2.4 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen
Hallitus päätti osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa (29.8.2013), että kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin euron rakenteellisesta alijäämästä puolet on määrä hoitaa kuntien
tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä yhden miljardin euron edestä.
Samaan aikaan on varmistettava, etteivät uudet kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevat päätökset
heikennä kuntien rahoitusasemaa. Toistaiseksi on kyetty täsmentämään toimet, jotka vähentävät
kuntien tehtäviä ja velvoitteita tavalla, joka mahdollistaa laskennallisesti arviolta reilun 350 milj. euron suuruiset säästöt kuntien menoihin.
Toteutukseltaan avoimena olevia mittaluokaltaan merkittäviä kokonaisuuksia ovat
laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen. Suunnitelmat päivystysjärjestelmän uudistamiseksi ovat edenneet esitykseksi, joka voi täysimääräisesti
toteutuessaan vähentää kuntien menoja tavoitellusti. Paperimuotoisten potilasasiakirjojen arkistoinnista luopuminen voi säästää kuntien menoja merkittävästi.
Hallitus edellyttää, että sosiaali‐ ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kunti‐
en tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta
ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella 2014. Myös muut kuin lainsäädäntöä edellyttävät toimet
kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on toteutettava viipymättä.
Hallitus katsoo, että rakennepoliittisessa ohjelmassa asetettu tavoite menojen kasvun
hidastumiselle yhdellä miljardilla eurolla voidaan saavuttaa ottamalla käyttöön sosiaali‐
ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä. Järjestelmän
avulla voidaan varmistaa, että sovittujen tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta aiheu‐
tuvat säästöt myös hidastavat kuntien menojen kasvua hallituksen aiempien päätöksen
mukaisesti ja että asetettu yhden miljardin euron tavoite kyetään saavuttamaan.
18
2.3
Etenemistavat kuntauudistuksessa ja kuntien yhteistoiminnassa
Kainuun hallintokokeilun arvioinnin yhdessä Airaksinen & al. ovat luokitelleet kunnallishallinnon uudistamisen strategioita tekemällä nelinkentän strategioiden perusluonteen ja organisointiperiaatteen
mukaan (Airaksinen & al. 2005)
Strategisen ulottuvuudessa uudistusten voidaan jakaa asteittain eteneviin ja kokonaisvaltaisiin uudistuksiin:
Asteittain etenevässä strategiassa ei pyritä muuttamaan koko järjestelmää tai uusimaan rakenteita
täydellisesti, vaan osittain. Käytännössä strategia merkitsee yleensä uusien, korjaavien järjestelmien
rakentamista olemassa olevien päälle ja/tai sisään.
Kokonaisvaltaisen uudistamisen strategiassa katsotaan tarvittavan koko kohteena olevan järjestelmän muuttamista ja uudelleenrakentamista.
Toisena ulottuvuutena mainitut tutkijat tunnistavat kunta- ja palvelurakenteen kehittämisessä
organisointiperiaatteen. Strategiana voi olla aluepohjainen tai toimintoja painottava lähestymistavan.
Aluepohjaisessa organisoinnissa lähtökohtana on alueellinen tai paikallinen kokonaisuus, kuten
kunta. Erilaisten palvelujen järjestämisvastuu, rahoituksesta huolehtiminen ja päätöksenteko-oikeus
kiinnitetään samaan alueeseen. Tällöin ajatellaan, että alueyhteisöissä toteutuu sen asukkaille paras
mahdollinen palveluiden, verojen ja rahoituksen yhdistelmä. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen
ajatellaan olevan tehokasta, koska yhteys palveluista päättävien ja kansalaisten välillä on lyhyt ja selkeä. Aluemallin suurimpana heikkoutena on, että kaikki palvelut eivät ole optimaalisesti järjestettävissä saman alueen sisällä, mikä on johtanut erilaisten vaikeasti ohjattavien palveluja tuottavien organisaatioiden perustamiseen.
Kunnallishallinnossa aluepohjaiseen strategiaan sisältyy tietty kuntakäsitys. Lähtökohtana on, että
kunta on sinänsä tehokas tapa organisoida palveluja, koska autonominen ja itseohjautuva kunta pyrkii yleensä elinvoimansa lisäämiseen. Kunnan intressissä on palvella asukkaitaan hyvin, järjestää
heille kunnon palveluja, tuottaa ne taloudellisesti ja ottaen huomioon paikalliset toiveet. Peruskunnan alueella niin palvelut, elinkeinotoiminta ja yhteisölliset kysymykset kuin verotuskin kytkeytyvät
yhteen.
Toimintopohjaisessa strategia korostaa palvelujen ja muiden toimintojen organisoimista niiden
omista erityisistä lähtökohdista ja vaatimuksista käsin. Tällöin jokaiselle palvelulle on löydettävä väestöpohjaltaan tai muilta keskeisiltä edellytyksiltään optimaalinen alue, jonka mukaan palvelu tai toiminta sitten organisoidaan. Vaikka tässäkin puhutaan alueellisesta organisoinnista, alue sinänsä ei
ole tässä ajattelussa merkittävässä asemassa toimintoihin nähden.
Seuraavassa kuviossa näistä strategiaulottuvuuksista on muodostettu nelikenttä, jonka avulla on tyypitetty käytännössä toteutettuja kunta- ja palvelurakenneuudistuksia kuten kunta- ja seutuyhteistyö-
19
hankkeet, vahva peruskunta -hankkeet, yhteistoiminta-alue- hankkeet ja laaja aluekunta-hankkeet.
Asteittain
etenevä
Kokonaisvaltainen
Aluepohjainen
Toimintapohjainen
I Kunta- ja seutuyhteistyö
III Yhteistoiminta-alueet eri muodoissaan
-
Tehtävä- ja palvelukohtaisesti
Toimii hyvinä aikoina
Päätöksenteon ja johtamisen hajanaisuus
ja vaikeus
- Ei sovellu laajoihin peruspalveluihin
- Vaikutukset menoihin vähäiset
(esim. aluekeskusohjelmat, kasvusopimukset)
-
II Vahva peruskunta
IV Laaja ’aluekunta’
-
-
Kuntien yhdistymisen kautta syntyvä
vahva peruskuntamalli perustuu
aluepohjaisen uudistamisen
kokonaisvaltaiseen strategiaan.
- Peruskunnassa sovitetaan yhteen
palvelujen paikallinen järjestäminen ja
tuottaminen, demokraattinen ohjaus ja
päätöksenteko, johtaminen, rahoituksen
järjestäminen sekä talouden hoito ja
voimavarojen hallinta.
- kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita
voidaan purkaa (ml. kyhtymät, yhtiöt
yms.).
Kuntauudistus 2011-
Sekamalli, jossa kunnilla aluepohjainen luonne,
mutta niiden tehtävistä siirtyy
toimintopohjaiseen rakenteeseen.
- Keskeistä yhteistoiminta-alue en organisointi,
ohjaus ja mitä jää peruskuntiin.
(mm. Paras-vaihe 2005-2016, palvelujen
vastuukunnat ja kuntayhtymät)
Kokonaisvaltainen tapa perusteellisesti uudistaa
alue- ja kunnallishallintoa.
- Peruskunnat säilyvät lähikuntina, merkitsee
kuitenkin palvelujen järjestämisen ja/tai
verotusoikeuden siirtämistä aluekunnille
- Turvataan palvelut niin, että vahvistetaan
palveluista vastuussa olevien yksiköiden
väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa.
- Oletuksena suurempi taloudellinen tehokkuus ja
resurssien käyttöön.
(viisi sote -järjestämisaluetta, osin Kainuun
hallintokokeilu, Ruotsin Ansvarskommittén
ehdotukset (SOU 2007:10)
(idea Airaksinen & Haveri ym. 2005, 97)
Turun selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys
1
Kuvio 23 - 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistamisen eri vaihtoehdot
I.
Syvenevä kunta- ja seutuyhteistyö on esimerkki aluepohjaisesta strategiasta, joka perustuu
asteittaiseen etenemiseen. Siinä keskeistä on organisoida eri tehtäviä samalta aluepohjalta ja
niin, että vastuu järjestämisestä ja rahoituksesta on määrätyn alueen sisällä samoilla peruskunnilla ja niiden perustamilla seudullisilla elimillä. Kehittäminen tapahtuu paljolti rakentamalla asteittain uusia organisointi- ja toimintatapoja olemassa olevien toimintojen päälle.
Vakaissa oloissa ja hyvän taloudellisen tilanteen valitessa etenemisentapaa voidaan pitää
luontevana yhteistoimintaa ja kehittämistä suosivana mallina. Vaikka mallilla saadaan aikaan
eri osa-alueilla hyviä kehittämistuloksia, sen hajanaisuudesta johtuu, että se vastaa heikosti
kuntatalouden haasteisiin. Se saattaa pikemminkin lisätä kustannuspaineita.
Tämän etenemistavan puute on kuntatalouden tervehdyttämisen vaikeus. Kun eteneminen
tapahtuu asteittain, myönteiset kustannusvaikutukset jäävät vähäisiksi ja mm. henkilöstön
eläkkeelle siirtymistä on vaikea hyödyntää oikea-aikaisesti ja täysimääräisesti, kun ei ole käytettävissä laajemman kuntakokonaisuuden liikkumavaraa.
Turun kaupunkiseudulla on hyvin laajasti edetty sopimusperustaisesti toiminnoittain ja palveluittain syvenevän kunta- ja seutuyhteistyömallin mukaisesti vuoden 2005 paras -uudistuksen
hengessä. Mallin tuloksellinen toteuttaminen on lisännyt kuntien välistä yhteistoimintaa.
Mallin vaikeus on, ettei se sovellu hyvin laajojen peruspalvelujen järjestämiseen ja tukipalvelujen yhdistämiseen niihin. Erilliset kuntaorganisaatiot muodostavat hallinnon rajoja, joita on
vaikea ylittää. Laajat sopimusperustaiset yhteistoiminnan muodot tuovat myös hallinnan monimutkaisuutta ja erilaisia transaktiokustannuksia.
II.
Kuntajaon muutoksen ja kuntien yhdistymisen kautta syntyvä vahva peruskuntamalli perustuu aluepohjaisen uudistamisen kokonaisvaltaiseen strategiaan. Kuntaperusteinen tapa orga-
20
nisoida palveluja on aluepohjaisen mallin ihannetyyppi. Lähtökohtana on, että peruskunnassa sovitetaan yhteen palvelujen paikallinen järjestäminen ja tuottaminen samoin kuin demokraattinen ohjaus sekä rahoituksen järjestäminen. Kuntamäärän voimakas pienentäminen
puolestaan kertoo uudistuksen kokonaisvaltaisuudesta. Tavoitteena on, että kuntia yhdistettäessä nykyisiä rakenteita voidaan purkaa mukaan lukien nykyisiä kuntayhtymiä ja muita kuntien yhteistyöorganisaatioita.
Paras –hankkeen ja Kataisen hallituksen kuntauudistuksen lähtökohta on ollut riittävän vahvojen peruskuntien muodostaminen kuntajaon muutosten ja kuntien yhdistymisen kautta.
Turun kaupunkiseudun kuntien kuntakokouksen elokuussa 2013 tekemä esitys kuntajaon
muutosta koskevan erityisen selvityksen tekemisestä on nimenomaan kannanotto vahvan
peruskuntamallin suuntaan, jossa aluepohjaisesti, vaikkakin laajemmassa kuntakokonaisuudessa, kunnat haluavat säilyttää itsellään suoran päätös- ja toimivallan useimmissa kunnan
tehtävissä. Mallin kokonaisvaltaisuudesta ansiosta sillä voidaan vaikuttaa myös kuntatalouden kehittymiseen.
III.
Yhteistoiminta-alueen perustaminen tai palvelualue perustuu toimintapohjaiseen uudistamiseen. Se sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin rakenteisiin, mutta ei kuitenkaan johda kovin kokonaisvaltaiseen tämänhetkisen toiminnan uudistamiseen. Tässä mielessä se edustaa
myös asteittaisen etenemisen vaihtoehtoa. Peruskysymys on lähinnä, mitä peruskunnista siirretään pois yhteistoiminta-alueen tehtäväksi, kuinka yhteistoiminta-alue organisoidaan,
kuinka sitä kyetään ohjaamaan ja mitä tehtäviä jää peruskuntiin. Tämä on sekamalli. Peruskunnat säilyttävät aluepohjaisen luonteensa, mutta osa tehtävistä siirtyy toimintopohjaiseen
rakenteeseen.
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin muodostaman selvitysalueen kunnista kolme kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon perustason yhteistoiminta-alueeseen, joista Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue perustuu vastuukuntamalliin ja Akseli kuntayhtymiin.
IV.
Aluekunta on kokonaisvaltainen tapa uudistaa alue- ja kunnallishallintoa. Vaikka mallissa nykyiset peruskunnat voivat säilyä ns. kotikuntina tai lähikuntina, merkitsee verotusoikeuden ja
palvelujen järjestämisen siirtäminen aluekunnille käytännössä nykyisen kaltaisen kunnallishallinnon perusteellista uudistamista; niin olennainen osa verotus ja palvelujen järjestäminen
ovat kunnallista itsehallintoa.
Aluekuntamallin lähtökohtana on turvata palveluja vahvistamalla palveluista vastuussa olevien yksiköiden väestöpohjaa sekä niiden rahoituspohjaa. Riittävällä väestöpohjalla uskotaan
päästävän suurempaan taloudelliseen tehokkuuteen ja resurssien käyttöön, toisaalta rahoitusta vahvistamalla ajatellaan voitavan estää äkillisten kustannusheilahtelujen pienille yksiköille aiheuttamat ongelmat. Tämä aluekuntamallin piirre viittaa selkeästi toimintopohjaiseen uudistamiseen.
Eduskunta käsittelyyn tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on lähellä
aluekuntamallia oleva uudistus, jossa laajoja peruskuntien järjestämis- ja tuotantovastuulla
olevia peruspalveluja ja niiden edellyttämiä tukipalveluja siirtyy alueellisesti laajojen kuntayhtymien tehtäviksi. On täysin mahdollista, että myöhemmin laajojen alueellisten kuntayhtymien päätöksentekijät valitaan suorilla vaaleilla ja rahoitus tulee suoraan kuntayhtymille
mahdollisesti verotusoikeuden kautta.
21
3
3.1
SELVITYSALUEEN ALUEKEHITYS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET
Väestömuutokset
3.1.1 Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys
Vuoden 2013 lopussa selvityskunnissa oli yhteensä 31 124 asukasta jakaantuen selvitysalueittain seuraavast:
i.
Naantali-Masku-Taivassalo-Kustavi Naantali-Masku
Naantali
18 859
18 859
Masku
9 729
9 729
Taivassalo
1667
Kustavi
869
Yhteensä
31 124
28 588
Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen väestötietoihin toteutuneesta kehityksestä vv. 1980 - 2013
sekä väestöennusteeseen vv. 2017 - 2029. Analyysissä tarkastellaan palvelutarvetta ennakoivia avainasiakasryhmiä sekä palvelujen rahoituksen kannalta tärkeän työikäisten määrän kehitystä.
Maskun väestön kasvu näyttää ennusteen mukaan jatkuvan voimakkaana. Merkille pantavaa väestörakenteen kannalta vuoden 2013 toteutumassa on, että se jää alle 1 -vuotiaiden määrässä 16 lasta
alle ennusteluvun 124. Kunnassa vuonna 2013 syntyi 62 lasta enemmän kuin kuntalaisia kuoli.
Työikäisten osuus on kasvanut koko toteutumajakson ajan ja sen ennustetaan kasvavan myös koko
ennustejakson. Toinen väestörakenteen ääripää eli 75 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvoi ennustettua
nopeammin: ennuste 556 ja toteutuma 570 eli +14. Ennustejaksolla väestön rakenne muuttuu voimakkaasti ja painottuu erityisesti vanhusväestön ryhmään, mutta vasta ennustejakson viimeisenä
vuotena 75 -vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä ylittäisi ikäryhmän 65 - 74 vuotiaiden
määrän.
Maskun asukasluku kasvoin vuodesta 2012 vuoteen 2013 yhteensä 58 henkilöllä eli 0,6 %. Vuoden
2013 ennuste oli 10 002 henkeä ja toteutuma 9729, joten erotus - 273 viittaa voimakkaimman kasvuvaiheen taittuneen. Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 38,9 vuotta, joka on 3,0 vuotta alempi kuin
keski-ikä koko maassa.
Ikäryhmä
0
1- 6
7 - 15
16 - 18
17 - 64
65 - 74
75 Väkiluku
Muutos%
1980
62
405
697
262
3323
417
221
5209
1990
86
563
969
261
4481
372
325
6887
32,2
2000
90
664
1043
325
4991
504
362
7763
12,7
2005
113
709
1215
337
5428
582
438
8606
10,9
2010
139
867
1291
378
5796
752
471
9455
9,9
2013
107
860
1324
420
5810
904
570
9729
2,9
2017 2021 2025
133
137
139
914
953
972
1417 1495 1549
429
437
467
6376 6627 6874
1068 1102 1131
672
882
1095
10728 11367 11926
10,3
6,0
4,9
2029
139
974
1578
483
7011
1238
1272
12377
3,8
Taulukko 3.1.1 - 1. Maskun kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä väestöennuste 2017 - 2029.
22
Naantalissa toistuu ennusteen ja toteutuman osalta vuonna 2013 sama ilmiö kuin Maskussa, mutta
voimakkaampana; työikäisten määrä taittuu toteutumajaksolla 2010 - 2013 ja lasku jatkuu ennustejaksolla. Vastaavasti vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä alkaa kasvaa ennustejaksolla voimakkaasti.
Vuodesta 2012 vuoteen 2013 tapahtunut muutos kokonaisväkiluvussa oli 35 henkilöä eli kasvua oli
0,2 %. Naantalin kokonaisväkiluvun ennuste vuodelle 2013 oli 19108 henkilöä ja toteuma 18 859, jolloin erotus on - 249 henkilöä.
Asukkaiden keski-ikä 31.12.2013 oli 43,6 vuotta, joka on 1,7 vuotta korkeampi kuin keski-ikä koko
maassa. Naantalissa kuoli 41 henkilöä enemmän kuin syntyi vuonna 2013.
Ikäryhmä 1980
0
152
1- 6
1014
7 - 15
1449
16 - 18
509
17 - 64
7270
65 - 74
838
75 443
Väkiluku 11328
Muutos%
1990
165
1142
2014
540
9384
1081
642
14622
29,1
2000
169
1336
2000
692
10748
1307
961
16743
14,5
2005
178
1221
2216
650
11346
1408
1191
17788
6,2
2010 2013 2017 2021 2025
179
156
172
167
165
1228 1182 1160 1139 1116
2100 1979 1966 1953 1906
766
750
652
649
665
11759 11433 11264 10997 10898
1877 2355 2920 3177 3121
1394 1529 1874 2404 3103
18807 18859 19567 20059 20529
5,7
0,3
3,8
2,5
2,3
2029
161
1097
1883
639
10727
3129
3699
20913
1,9
Taulukko 3.1.1 -2. Naantalin kaupungin toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä
väestöennuste 2017 - 2029
Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu 0 - 15 -vuotiaiden lasten toteutunut vv. 2010 -2013 lukumäärä
ei juuri poikkea ennustevuosien lukumääristä. Työikäisen väestön määrä laski vuodesta 2010 vuoteen
2013 lievästi, mutta vakiintuu ennustejaksolla noin 17500 henkilöön. Vanhusväestön eli 75 -vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus ennustejaksolla kasvaa hyvin voimakkaasti, mutta vasta ennustejakson
viimeisenä vuonna ikäryhmän koko ylittää 65 - 74 -vuotiaiden määrän.
Ikäryhmä
0
1- 6
7 - 15
16 - 18
17 - 64
65 - 74
75 Väkiluku
Muutos%
1980
214
1419
2146
771
10593
1255
664
16537
1990
251
1705
2983
801
13865
1453
967
21509
30,1
2000
259
2000
3043
1017
15739
1811
1323
24506
13,9
2005
291
1930
3431
987
16774
1990
1629
26394
7,7
2010
318
2095
3391
1144
17555
2629
1865
28262
7,1
2013
263
2042
3303
1170
17243
3259
2099
28588
1,2
2017
305
2074
3383
1081
17640
3988
2546
30295
6,0
2021
304
2092
3448
1086
17624
4279
3286
31426
3,7
2025
304
2088
3455
1132
17772
4252
4198
32455
3,3
2029
300
2071
3461
1122
17738
4367
4971
33290
2,6
Taulukko 3.1.1-3. Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä
väestöennuste 2017 - 2029.
Kustavin väkiluku on pienentynyt koko toteutumajakson ajan ja trendi näyttää ennustejakson alkupuolella jatkuvan kääntyen kuitenkin hienoiseen kasvuun vuosina 2025 - 2029. Kuntarakennelain
edellyttämä alle yksivuotiaiden ikäluokan 50 lapsen vähimmäismäärä perusopetuksen laadukkaiden
ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi ei Kustavissa ole täyttynyt toteutumajaksolla eikä toteutuisi ennustejaksollakaan. Ikäryhmän koko näyttää vakiintuvan neljään alle yksivuotiaaseen per
vuosi.
23
Lasten (1 - 15 -vuotiaat), nuorten (16 - 18 - vuotiaat) sekä työikäisen väestön määrä pienenee sekä
toteutumajaksolla että ennustejaksolla kahta poikkeusta lukuun ottamatta: nuoret vuosina 2013 ja
2017 saavat korkeamman arvon kuin vuonna 2010 ja työikäiset pitävät tasonsa vuonna 2005.
Sen sijaan 65 -vuotta täyttäneiden määrä kasvaa sekä toteutumajaksolla että ennustejaksolla kunnes
vuonna 2029 vanhusväestön (75 -täyttäneet) määrä ylittää 65 - 74 - vuotiaiden määrän.
Kunnassa syntyvyys alitti kuolleiden määrän kymmenellä henkilöllä vuonna 2013.
Ikäryhmä
0
1- 6
7 - 15
16 - 18
17 - 64
65 - 74
75 Väkiluku
Muutos%
1980
13
79
127
52
778
161
108
1285
1990
13
64
114
32
661
158
127
1150
-10,5
2000
9
50
91
29
588
118
137
1008
-12,3
2005
5
36
82
24
558
99
141
930
-7,7
2010
4
33
67
19
506
132
125
874
-6,0
2013
2
27
55
24
489
167
118
869
-0,6
2017
4
25
49
20
436
227
116
862
-0,8
2021
4
24
47
18
396
225
155
859
-0,3
2025
4
22
45
17
368
217
199
860
0,1
2029
4
21
43
16
340
220
231
865
0,6
Taulukko 3.1.1-4. Kustavin kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä väestöennuste 2017 - 2029
Taivassalon väkiluku on pienentynyt koko toteutumajakson ajan, mutta kääntyisi vähäiseen kasvuun
ennustejakson vuosina 2017 - 2029.
Kuntarakennelain edellyttämä alle yksivuotiaiden ikäluokan 50 lapsen vähimmäismäärä perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämiseksi ei ole täyttynyt kunnassa toteutumajaksolla eikä
toteutuisi ennustejaksollakaan. Alle yksivuotiaiden määrä vakiintuisi ennustejaksolla 12 lapseen vuodessa. Työikäisten määrässä kunnassa oli lievä muutos ylöspäin jaksolla vv. 2005 - 2010, mutta sen
jälkeen niin toteutumajaksolla kuin ennustejaksollakin ryhmän määrä pienenee.
Yli 65 -vuotiaiden määrät ovat kasvussa. Vv. 2005 ja 2010 ikäryhmä 75 -vuotiaat ja sitä vanhemmat
oli suurempi kuin 65 - 74 -vuotiaiden ikäryhmä. Vuonna 2013 määräsuhde kääntyi toisin päin.
Vuonna 2029 vanhusten (75 - vuotiaat ja sitä vanhemmat) määrä nousisi taas 65-74 vuotiaiden määrää selvästi suuremmaksi. Taivassalossa vuonna 2013 syntyneiden enemmyys oli -10 henkilöä.
Ikäryhmä
0
1- 6
7 - 15
16 - 18
17 - 64
65 - 74
75 Väkiluku
Muutos%
1980
20
129
205
78
1204
263
172
2012
1990
23
144
224
41
1141
221
207
1976
-1,8
2000
11
91
228
68
1047
217
205
1821
-7,8
2005
8
69
196
57
1000
215
233
1742
-4,3
2010
18
85
125
56
1015
214
230
1700
-2,4
2013
16
91
128
37
925
254
245
1667
-1,9
2017
12
87
126
34
876
325
236
1677
0,6
2021
12
81
133
37
838
347
273
1695
1,1
2025
12
78
128
39
816
336
329
1714
1,1
2029
12
75
122
40
795
325
387
1730
0,9
Taulukko 3.1.1-5. Taivassalon kunnan toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä väestöennuste 2017 - 2029.
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlasketuissa väestömäärissä Kustavi ja Taivassalo
väestömäärältään pieninä kuntina tasaavat kokonaisuutta. Verrattuna Naantalin ja Maskun yhteismääriin suurempi selvityskokonaisuus saa pienempiä muutosprosentteja, eron laskiessa vuodesta
2000 vuoteen 2013 prosenttiyksiköissä 2,9:stä 0,3:een. Ennustejaksolla 2017 - 2029 vastaava ero on
1,5 - 0,2 prosenttiyksikköä. Yhteenlaskettu väestömäärä yhdistyneessä kunnassa ylittää vuonna 2013
24
jonkin verran 31 000 asukasta. Väestökehitys on positiivinen koko toteutumajakson ja väestöennuste
osoittaa kasvua ennustejakson loppuun saakka.
Ikäryhmä
0
1- 6
7 - 15
16 - 18
17 - 64
65 - 74
75 Väkiluku
Muutos%
1980
247
1627
2478
901
12575
1679
944
19834
1990
287
1913
3321
874
15667
1832
1301
24635
24,2
2000
279
2141
3362
1114
17374
2146
1665
27335
11,0
2005
304
2035
3709
1068
18332
2304
2003
29066
6,3
2010
340
2213
3583
1219
19076
2975
2220
30836
6,1
2013
281
2160
3486
1231
18657
3680
2462
31124
0,9
2017
321
2186
3558
1135
18952
4540
2898
32834
5,5
2021
320
2197
3628
1141
18858
4851
3714
33980
3,5
2025
320
2188
3628
1188
18956
4805
4726
35029
3,1
2029
316
2167
3626
1178
18873
4912
5589
35885
2,4
Taulukko 3.1.1-6. Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu toteutunut rakenteellinen väestökehitys 1980 - 2013 sekä väestöennuste 2017 - 2029.
3.1.2 Muuttoliike
Tavoiteltavana väestönkasvun pidetään noin 0,5 - 1,0 prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, koska se
tekee mahdolliseksi palvelutarpeiden ja investointien tasapainoisen yhteen sovittamisen ilman suuria
kasvupiikkejä. (Aro 2014).
Asukaslukuun suhteutettuna väestö kasvoi vv. 2000-2013 nopeimmin eli keskimäärin yli 1,8 %:in vuosivauhtia Maskussa. Näin suuri kasvu ennakoi vaikeuksia palvelutarpeiden ja investointien yhteensovittamisessa. Naantalissa kasvu oli maltillisempi eli 8,2 %, mutta yli tasaisen kasvu-uran, joka tarkoittaa alle 0,5 prosentin väestönlisäystä vuodessa.
Tärkein väestönkehityksen osatekijä molemmissa selvityskunnissa on kuntien välinen nettomuutto,
joka on näissä kunnissa selkeästi voimakkaampaa luin koko Turun 17 kunnan selvitysalueella.
Luonnollinen väestönlisäys vv. 2000 - 2013 on painottunut Maskuun, jossa se on ollut koko selvitysalueen arvon yläpuolella, kun taas Naantalin luonnollinen väestönlisäys (0,2 prosenttiyksikköä) jää
alle koko selvitysalueen 1,6 %:n lisäyksen.
Suhteellisesti nettosiirtolaisuus on kummassakin kunnassa miltei samalla tasolla, mutta absoluuttisesti Naantalissa se on lähes kolminkertainen Maskuun verrattuna.
Taulukko 3.1.2-1. Maskun ja Naantalin absoluuttinen ja suhteellinen (promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden per vuosi) väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000 - 2013
Kun Masku ja Naantali kirjaavat selkeää kuntien välistä muuttovoittoa, niin Kustavi ja Taivassalo kirjaavat muuttotappiota tarkastelujaksolla 2000 - 2013. Kustavin tappio on pieni (-4 henkilöä) ja kunta
pystyy kuittaamaan menetyksen hieman suuremmalla(+10) nettosiirtolaisuudella, mutta tämäkään ei
auta vaan väestö vähenee kun luonnollinen väestönlisäys on tappiollinen (-152).
25
Taivassalon kuntien välinen nettomuuttotappio (-67) on suhteellisestikin Kustavin tappiota suurempi, mutta niin on myös nettosiirtolaisuuden voitto (+37). Kun Taivassalon luonnollinen väestönlisäys on negatiivinen (-147), suhteellinen väestökehitys on miinusmerkkinen 7,4 promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden.
Molemmat kunnat ovat pienenevän väestön uralla, joka ennakoi vaikeuksia palvelurakenteen ajantasaisessa sopeuttamisessa pienenevään ja rakenteeltaan muuttuvaan palvelutarpeeseen.
Kunta
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Turun selvitysalue
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus
abs.
suht.
abs.
suht.
abs.
suht.
‐152
-11,8
‐4
‐0,3
10
0,8
718
5,8
1554
12,5
58
0,5
343
1,4
1527
6,1
173
0,7
‐147
‐6,1
‐67
‐2,8
37
1,5
7148
1,6
12371
2,7
8427
1,9
YHTEENSÄ
abs.
suht.
‐146
‐11,3
2330
18,8
2043
8,2
‐177
‐7,4
27946
6,2
Keskiväkiluku
922
8878
18003
1732
322481
Maskun ja Naantalin nettomuutto on muuttajien työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna ollut
positiivista ja huomattava on, että kuntiin muuttaneiden työllisten määrä on selkeästi positiivinen ja
aivan eri mittakaavassa kuin lievä muuttovoitto työttömien ryhmässä.
Koko selvitysalueen 17 kuntaan verrattuna tulos on työllisten osalta määrällisesti Maskun ja Naantalin osalta hyvä. Koko selvitysalue sai tarkastelujaksolla muuttovoittoa 143 henkeä kun vastaava luku
selvityskunnissa oli peräti 666. Tilannetta selvittää valtaosin Turun kokema voimakas muuttotappio
tässä ryhmässä, joka oli - 2092.
Taulukko 3.1.2-2. Maskun ja Naantalin nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2007 - 2011.
Lasten osalta Maskun muuttovoitto määrällisesti on yli kaksinkertainen Naantaliin verrattuna. Opiskelijoista molemmissa kunnissa muodostuu suurimmat muuttotappiot ja myös varusmiehistä sekä
Maskussa myös eläkeläisistä syntyy lievä muuttotappio Naantalin puolestaan kirjatessa tässä muuttajaryhmässä selvän voiton.
Opiskelijoiden osalta Naantalin ja Maskun kärsimä lievä muuttotappio oli - 238, mutta koko Turun
selvitysalue sai melkoisen 2543 opiskelijan muuttovoiton, josta Turun osuus oli +3835.
Kustavi saa muuttovoittoa työllisistä enemmän kuin työttömistä ja muuttotappiota eläkeläisistä. Taivassalossa tilanne näiden ryhmien osalta oli päinvastainen. Lisäksi Taivassalo kärsii selkeän (-48)
muuttotappion opiskelijoista, missä ryhmässä Kustavin luku on -1.
Kunta
Työlliset Työttömät
Kustavi
16
9
Masku
396
15
Naantali
270
19
Taivassalo
‐5
1
Turun selvitysalue
143
341
Lapset
5
303
137
4
‐191
Opiskelijat Varusmiehet Eläkeläiset
‐1
0
‐5
‐84
‐4
-11
‐154
-15
178
‐48
‐1
17
2543
80
245
Muu
3
11
31
9
444
26
Taulukko 3.1.2-3. Selvitysalueen kuntien nettomuutto muuttajien työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2007 - 2011 (Aro 2014)
Muuttajien koulutusrakenteen mukaan Naantali ja Masku saavat vahvaa muuttovoittoa korkea-asteen muuttajista, Maskun suhteellisesti hieman enemmän kuin Naantalin, joka kirjaa muuttotappiota
keskiasteen suorittaneista lähtömuuttajista.
Taulukko 3.1.2-4. Maskun ja Naantalin nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 20072011(Aro 2014)
Taivassalossa ja Kustavissa muuttajien lukumäärät koulutusrakenteen suhteet ovat pieniä. Taivassalon kärsii muuttotappiota perusasteen ja keskiasteen suorittaneissa muuttajissa, mutta saa muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista muuttajista. Kustavi kärsii myös pienen muuttotappion perusasteen suorittaneista muuttajista, mutta kirjaa muuttovoittoa kahdesta muusta ryhmästä.
Kunta
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Turun selvitysalue
Perusaste
‐7
312
200
‐8
1103
Korkea‐aste
Keskiaste Korkea-aste promillea per vuosi
20
17
3,7
40
336
7,6
‐150
447
5
‐14
9
1
4957
‐1734
‐1,1
Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
Taulukko 3.1.2-5. Selvitysalueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2007- 2011.
Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutus kuntatalouteen riippuu paitsi muuttajien työmarkkina-asemasta ja
iästä myös heidän tuloistaan. Kunnan kannalta tilanne on hyvä silloin, kun se saa muuttovoittoa hyvätuloisista työssä olevista ja muuttotappiota työmarkkinoiden ulkopuolella olevista ja heikkotuloisista.
Maskussa ja Naantalissa tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttajien keskimääräisiä
tuloja korkeammat. Naantalin sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat molemmissa ryhmissä selvästi korkeammat kuin Maskun muuttajien vastaavat tulot. Kuitenkin Maskussa
tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus oli selvästi, noin 540 euroa, suurempi kuin
Naantalissa. Tätä todennäköisesti selittää edellä tehty havainto Maskun Naantalia edullisemmasta
muuttajien työmarkkina-aseman mukaisesta rakenteesta.
Koko selvitysalueeseen verrattuna kummankin kunnan sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeammat kuin koko selvitysalueella, mutta tulojen erotus oli selvitysalueella korkeampi.
Taulukko 3.1.2-6. Maskun ja Naantalin tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 20072011 sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yhteensä vuosina 2007- 2011.
27
Nettomuuton tulokertymä on kummassakin kunnassa vuosittain positiivinen, Maskussa noin 3,6 miljoonaa euroa ja Naantalissa runsaat 3,5 miljoonaa. Asukasta kohti laskettuna tulokertymä oli Maskussa kaksinkertainen Naantalin vastaavaan arvoon verrattuna. Molemmissa kunnissa tämä asukasta
kohti vuodessa laskettu arvo on paljon korkeampi kuin koko selvitysalueella.
Taivassalossa ja Kustavissa tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin
Naantalissa ja Maskussa, mutta tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen erotus on selvästi
suurempi. Taivassalon ero Naantaliin tällä muuttujalla on runsaat 2700 euroa ja Kustavin vastaavasti
runsaat 2050 euroa.
Kunta
Tulomuuttajien
Lähtömuuttajien
keskimääräiset tulot keskimääräiset tulot
Kustavi
20585
17262
Masku
20999
19190
Naantali
23230
21964
Taivassalo
19244
15256
Turun selvitysalue
19640
17692
Tulo- ja lähtömuuttajien Nettomuuton
keskimääräisten
tulokertymä Tulokertymä Tulokertymä per
tulojen erotus
2007 - 2011
per vuosi asukas per vuosi
3323
1.101.700
220.340
239
1809
18.010.300
3.602.060
406
1267
17.730.000
3.546.000
197
3989
1.323.300
264.660
153
1948
29.436.400
5.887.280
18
Taulukko 3.1.2-7. Selvitysalueen kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina 20072011 sekä selvitysalueen kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (miljoonaa euroa) yhteensä vuosina 2007- 2011.
Nettomuuton tulokertymä Kustavissa jää vuositasolla 220 000 euroon ja Taivassalossa vajaaseen
265 000 euroon. Asukasta kohden Kustavin tulokertymä on korkeampi (239 euroa) kuin Taivassalossa
(153 euroa) ja korkeampi kuin Naantalissa (197 euroa), vaikka Taivassalossa tulo- ja lähtömuuttajien
keskimääräisten tulojen erotus olikin korkein.
3.1.3 Taloudellinen huoltosuhde
Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Taloudellista huoltosuhdetta voidaan pitää alueen taloutta kuvaavana indikaattorina, jossa ei-tuotannollisessa toiminnassa
olevan väestön määrä suhteutetaan tuotannollisessa toiminnassa olevan väestön määrään. Koko
maassa suhdeluku vuonna 2011 oli 1,29, mikä tarkoittaa, että jokaista työllistä kohden oli 1,29 eityöllistä.
Taulukko 3.1.3-1. Taloudellinen huoltosuhde Maskussa ja Naantalissa 2000 - 2011.
Naantalissa ja Maskussa taloudellinen huoltosuhde on vv. 2000 -2011 ollut koko maan ja myös Varsinais-Suomen huoltosuhdearvoja alempi. vastaavan tunnusluvun alapuolella. Maskun taloudellinen
huoltosuhde on ollut varsin hyvä eli v. 2011 sataa työllistä kohden 108 ei-työllistä. Naantalissa vastaava luku oli 122.
28
Taivassalossa ja Kustavissa taloudellinen huoltosuhde on selvästi Maskun ja Naantalin arvoja korkeampi. Kustavissa oli v. 2011 sataa työllistä kohti 147 ei-työllistä ja Taivassalossa kymmenen vähemmän eli 137.
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Varsinais-Suomi
Koko maa
2000
2001
2002 2003 2004 2005
2006
2007 2008 2009 2010 2011
1,48
1,04
1,16
1,55
1,26
1,32
1,42
1,06
1,15
1,55
1,27
1,32
1,4
1,05
1,14
1,47
1,27
1,32
1,38
1,06
1,12
1,44
1,22
1,28
1,42
1,04
1,11
1,35
1,19
1,24
1,35
1,07
1,17
1,51
1,29
1,32
1,43
1,05
1,15
1,5
1,27
1,31
1,43
1,07
1,17
1,43
1,25
1,32
1,51
1,04
1,12
1,38
1,19
1,24
1,47
1,12
1,2
1,45
1,3
1,34
1,46
1,11
1,23
1,45
1,3
1,31
1,47
1,08
1,22
1,37
1,28
1,29
Lä hde: Ti l a s toti etoka nna t > Ti etoka nta : Ka upunki - ja s eutui ndi ka a ttori t > Indi ka a ttori t 2013 a l uel uoki tuks i l l a /Tul ot ja huol tos uhteet
Taulukko 3.1.3-2. Taloudellinen huoltosuhde selvityskunnissa 2000 - 2011.
3.2
Elinkeinot ja työllisyys
3.2.1 Elinkeinorakenne ja työpaikat
Palvelut, johon kuuluvat muun muassa kauppa ja julkishallinnon palvelut, kattavat Naantalissa ja
Maskussa lähes kaksi kolmasosaa työpaikoista. Taivassalossa ja Kustavissa palvelujen osuus työpaikoissa on noin puolet. Jalostuksen työpaikkoja on Kustavissa yli 40 % työpaikoissa, kun Naantalissa,
Maskussa ja Taivassalossa osuudet jäävät alle kolmanneksen. Alkutuotannon osuus työpaikoista on
korkein Taivassalossa ja alin Naantalissa.
Masku
Naantali
Alkutuotanto
5,7
2,9
Jalostus
28,2
31,4
Palvelut
63,6
63,9
Tuntematon
2,4
1,9
Ti l as tokes kus : (http://ti l as tokes kus .fi /meta/l uoki tuks et/kunta/001-2014/kuvaus .html )
Taulukko 3.2.1-1. Elinkeinorakenne TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaan Maskussa ja Naantalissa
31.12.2011 %
Alkutuotanto
Kustavi
7,7
Masku
5,7
Naantali
2,9
Taivassalo
16,3
Jalostus
41,4
28,2
31,4
29,1
Palvelut
46,9
63,6
63,9
51,3
Tuntematon
4
2,4
1,9
3,3
Ti l a s tokes kus : (http://ti l a s tokes kus .fi /meta /l uoki tuks et/kunta /001-2014/kuva us .html )
Taulukko 3.2.1-2. Elinkeinorakenne TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaan selvityskunnissa
31.12.2011 %.
Elinkeinorakenteen muutoksessa vv. 2007 - 2011 pääsuunta molemmilla selvitysalueilla on ollut jalostuksen ja alkutuotannon työpaikkojen vähentyminen ja työpaikkojen kasvu palveluissa. Naantalissa ja
Maskussa alkutuotannon ja erityisesti jalostuksen työpaikat ovat vähentyneen tuntuvasti. Maskussa
vähennystä on ollut myös palvelujen työpaikoissa. Naantalin palvelutyöpaikat ovat sen sijaan olleet
kasvussa, mihin osaltaan lienee vaikuttanut vuoden 2009 kuntaliitokset.
29
Masku
Naantali
Yhteensä
Alkutuotanto
2007
2011
181
144
215
176
396
320
EROTUS
2011-2007
-37
-39
-76
Jalostus
EROTUS
2007 2011 2011-2007
806
706
-100
2 264 1 931
-333
3 070 2 637
-433
Palvelut
EROTUS
Tuntematon EROTUS
2007
2011 2011-2007 2007 2011 2011-2007
1 632 1 594
-38
35
61
26
3 616 3 931
315
58
117
59
5 248 5 525
277
93
178
85
Lä hde: Sta tFi n/Vä es tö/Työs s ä kä ynti :Ta ul ukko: 041 - Al ueel l a työs s ä kä yvä t (työpa i ka t) a l ueen, toi mi a l a n (TOL 2008) ja s ukupuol en muka a n 2007-2011
Taulukko 3.2.1-3. Elinkeinorakenteen (toimipaikkojen) muutos 2007 - 2011 Maskussa ja Naantalissa
Taivassalossa kaikissa päätoimialoissa on menetetty työpaikkoja luokkaa Tuntematon lukuun ottamatta, jossa kirjataan lievä (4) kasvu. Kustavin muutosprofiili poikkeaa Maskusta ja Naantalista siten,
että sekä jalostuksen että palvelujen toimipaikat ovat hienoisesti kasvaneet, mutta eivät kuitenkaan
niin että syntyneet työpaikat korvaisivat määrällisesti alkutuotannosta poistuneet työpaikat.
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Yhteensä
Alkutuotanto EROTUS
Jalostus
EROTUS
2007 2011 2011-2007 2007
2011 2011-2007
43
25
-18
128
134
6
181
144
-37
806
706
-100
215
176
-39
2 264 1 931
-333
102
80
-22
174
143
-31
541
425
-116
3 372 2 914
-458
Palvelut
2007
2011
149
152
1 632
1 594
3 616
3 931
266
252
5 663
5 929
EROTUS
Tuntematon EROTUS
2011-2007 2007 2011 2011-2007
3
8
13
5
-38
35
61
26
315
58
117
59
-14
12
16
4
266
113
207
94
Lä hde: Sta tFi n/Vä es tö/Työs s ä kä ynti :Ta ul ukko: 041 - Al ueel l a työs s ä kä yvä t (työpa i ka t) a l ueen, toi mi a l a n (TOL 2008) ja s ukupuol en muka a n 2007-2011
Taulukko 3.2.1-4. Elinkeinorakenteen (toimipaikkojen) muutos 2007 - 2011 selvityskunnissa
Pidemmällä aikavälillä sekä Maskussa että Naantalissa työpaikkojen määrä on kasvanut 12 % vv.
2000-2011. Tulos on kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan vastaava tunnusluku. Trenditarkastelu kuitenkin osoittaa Maskun tilanteen kääntyneen laskusuuntaan vuoden 2007 jälkeen, kun
taas Naantalin kehitys on ollut tuonkin ajankohdan jälkeen varsin vakaa.
Työpaikat yhteensä, 2000=100
2000
2001
Masku
100
101
Naantali
100
102
Koko maa
100
100
2002
104
102
101
2003
102
101
101
2004
109
103
102
2005
111
102
102
2006
115
109
104
2007
119
112
106
2008
118
109
107
2009
115
108
103
2010
114
111
104
2011
112
112
106
Lähde: Ti l as tokes kus , Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.1-5. Työpaikat ja niiden muutos Maskussa ja Naantalissa 2000 - 2011
Kustavi on vv. 2000-2011 menettänyt suhteellisesti eniten työpaikkoja (23 %), kun Taivassalossa vv
2002 - 2003 työpaikat vielä lisääntyivät ja vasta vuoden 2007 jälkeen vähenemä on ollut voimakasta,
noin neljä prosenttiyksikköä vuodessa. Molemmilla kunnilla tarkastelujakson viimeinen vuosi on positiivinen kaksi prosenttiyksikköä.
Selvitysryhmän kunnat ovat jakautuneet kahtia työpaikkojen muutosmittarilla: Masku ja Naantali
ovat selkeästi koko maan tunnusluvun yläpuolella ja Kustavi ja Taivassalo selkeästi sen alapuolella.
Työpaikat yhteensä, 2000=100
2000
2001
Kustavi
100
99
Masku
100
101
Naantali
100
102
Taivassalo
100
99
Koko maa
100
100
2002
93
104
102
104
101
Lä hde: Ti l a s tokes kus , Vuoden 2013 kunta ja ko, FCG
2003
91
102
101
103
101
2004
88
109
103
99
102
2005
87
111
102
97
102
2006
84
115
109
95
104
2007
78
119
112
97
106
2008
73
118
109
92
107
2009
73
115
108
88
103
2010
74
114
111
84
104
2011
77
112
112
86
106
30
Taulukko 3.2.1-6. Työpaikat ja niiden muutos selvitysalueella 2000 - 2011
Työnantajasektorin mukaan valtion ja valtioenemmistöisen yhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet,
erityisesti Naantalissa ja vähäisemmässä määrin Maskussa kun taas kuntatyöpaikat ovat molemmissa
kunnissa lisääntyneet.
Yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat ovat molemmissa lisääntyneet ja erityisen vahvasti Naantalissa, jossa tämän ryhmän työpaikkojen lisäys, noin 600, muodostaa valtaosan kaikista tarkastelujaksolla Naantaliin syntyneistä työpaikoista (647). Maskun yrittäjien lisäys tarkastelujaksolla on hyvin
pieni (2), kun yksityisen sektorin työpaikat kuitenkin lisääntyivät vastaavalla ajanjaksolla 152 ja Naantalinkin yrittäjien työpaikat lisääntyivät 50:llä.
Kaikkiaan mainituissa kunnissa työpaikkojen määrä kasvoi tarkastelujaksolla runsaalla 900:lla.
Masku
Naantali
Yhteensä
Valtioenem- Yksityinen
TunteValtio
Kunta mistöinen oy sektori Yrittäjät maton Yhteensä
3 (-3)
613 (149)
4 (-26)
1380 (152) 504 (2)
1 (1) 2505 (275)
18 (-96) 1395 (297) 630 (-161) 3179 (558) 932 (50) 1 (-1) 6155 (647)
21 (-99) 2008 (446) 634 (-187) 4559 (710) 1436 (52) 2 (0) 8660 (922)
Lähde: Ti lastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.1-7. Työpaikat ja niiden muutos Maskussa ja Naantalissa työnantajasektorin mukaan
2000 - 2011.
Taivassalo ja Kustavi ovat menettäneet työpaikkoja kaikilla työnantajasektoreilla paitsi Kustavi kunnallisen alan työpaikoissa, jotka ovat lisääntyneet yhdellä. Taivassalossa myös kunnallisten työpaikkojen vähentyneet, kun muissa selvityskunnissa ne ovat lisääntyneet.
Kustavin yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat ovat vähentyneet tuntuvasti.
Valtioenem- Yksityinen
Valtio
Kunta mistöinen oy sektori
Kustavi
11 (-17)
49 (1)
10 (3)
164 (-77)
Masku
3 (-3)
613 (149)
4 (-26)
1380 (152)
Naantali
18 (-96) 1395 (297) 630 (-161) 3179 (558)
Taivassalo 1 (-17)
104 (-8)
1 (-4)
201 (-27)
Yhteensä 33 (-133) 2161 (439) 645 (-188) 4924 (606)
Yrittäjät
90 (-9)
504 (2)
932 (50)
184 (-26)
1710 (17)
Tuntematon Yhteensä
0 (0)
324 (-99)
1 (1) 2505 (275)
1 (-1) 6155 (647)
0 (0)
491 (-82)
2 (0) 9475 (741)
Lä hde: Ti lastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.1-8. Työpaikat ja niiden muutos selvitysalueella työnantajasektorin mukaan 2000 - 2011
Yritystoimipaikkojen toimipaikkojen määrä lisääntyi, mutta henkilöstön määrä väheni vv. 2008 ja
2012 Naantalissa ja Maskussa. Yritystoimipaikkojen liikevaihdossa Maskun osalta kirjattiin pientä
laskua ja Naantalissa kohtuullisen suurta kasvua. Kokonaisuutena tulos on varsin hyvä, kun vertailukohtana on koko 17 kunnan selvitysalueen tulos, jossa liikevaihto on negatiivinen ja henkilöstövähennys huomattava.
31
Masku
Naantali
Yhteensä
Selvitysalue
2008
Toimi- Henki- Liikevaihto
paikkoja löstö (1000 €)
655
1 584
251 898
1 196
3 954 2 798 478
1 851
5 538 3 050 376
21 873 91 197 20 194 026
2012
Toimipaikkoja
697
1 235
1 932
22 599
Henkilöstö
1 470
3 895
5 365
90 296
Liikevaihto
(1000 €)
247 709
2 872 891
3 120 600
20 047 362
Erotus 2012 - 2008
Toimi- Henki- Liikevaihto
paikkoja löstö (1000 € )
42
-114
-4 189
39
-59
74 413
81
-173
70 224
726
-901
-146 664
Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: Toimipaikkatilastot > Aikasarjat uusimmilla alueluokituksilla/Kunnittaiset
Taulukko 3.2.1-8. Yritystoimipaikat ja liikevaihto Maskussa ja Naantalissa 2008 ja 2012 sekä erotus
Kustavin ja Taivassalon yritystoimipaikat lisäsivät liikevaihtoaan. Kustavissa myös henkilöstö lisääntyi mutta Taivassalossa väheni. Toimipaikkojen osalta tulos oli päinvastainen. Kokonaisuutena Kustavin ja Taivassalon yritystoimipaikkojen synergiavaikutus kokoonpanossa Maskun ja Naantalin kanssa
olisi positiivinen kaikkien kolmen tarkastellun muuttujan, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon
kohdalla.
2008
Toimipaikkoja
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Yhteensä
Selvitysalue
Henki- Liikevaihto
löstö (1000 €)
2012
Toimi- Henki- Liikevaihto
paikkoja löstö (1000 €)
Erotus 2012 - 2008
Toimi- Henki- Liikevaihto
paikkoja löstö (1000 € )
131
197
25 146
129
221
32 166
-2
24
7 020
655
1 196
1 584
3 954
251 898
2 798 478
697
1 235
1 470
3 895
247 709
2 872 891
42
39
-114
-59
-4 189
74 413
328
37 516
310
42 504
212
2 194
21 873
228
6 063 3 113 038
91 197 20 194 026
2 289
22 599
5 896 3 195 270
90 296 20 047 362
16
-18
4 988
95
726
-167
-901
82 232
-146 664
Tilastokeskus, Tilastotietokannat > Tietokanta: Toimipaikkatilastot > Aikasarjat uusimmilla alueluokituksilla/Kunnittaiset
Taulukko 3.2.1-9. Yritystoimipaikat ja liikevaihto selvityskuntien alueella 2008 ja 2012 sekä erotus
3.2.2 Työllisyys
Molempien kuntien työttömyysaste oli koko tarkastelujaksolla selvästi koko maan arvoa alempi ja
Maskussa jonkun verran alempi kuin Naantalissa. Tammikuun 2014 lukema on kummassakin kunnassa lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden lukema.
Masku
Naantali
Koko maa
2006
5,20 %
7,40 %
10,90 %
2007
4,20 %
6,00 %
9,50 %
2008
3,40 %
5,20 %
8,50 %
2009
4,40 %
6,10 %
9,50 %
2010
2011
2012
2013
2014
6,30 % 6,90 % 5,50 % 6,00 % 7,80 %
8,10 % 7,90 % 7,00 % 7,80 % 9,50 %
11,30 % 10,30 % 10,00 % 11,20 % 12,50 %
Lähde: Työnväl i tys ti l as to (TEM), FCG, Vuoden 2013 kuntajako
Taulukko 3.2.2-1. Työttömyysaste Maskussa ja Naantalissa sekä koko maassa 2006 – 2014, tammikuu
Vaihtelut kuntien työttömyysasteessa ovat suuria ja muutokset voivat tapahtua lyhyellä aikavälillä.
Taivassalossa varsin alhaiset työttömyysluvut vv.2008 - 2009 (4,3 - 5,7 %) ponnahtivat v. 2010 lähes
4 %-yksikköä ylöspäin ja ovat pysyneet sen jälkeen 8,3 % - 9,2 %:n tasossa, mikä kuitenkin on vähän
Naantalia alempi ja selvästi alle koko maan arvon.
Kustavissa on myös suurta vaihtelua, jossa v. 2012 5,4 %:n työttömyysaste nousee selvityskuntien
korkeimmaksi 10,5 %:iin vuonna 2014.
32
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Koko maa
2006
6,30 %
5,20 %
7,40 %
7,00 %
10,90 %
2007
7,80 %
4,20 %
6,00 %
6,30 %
9,50 %
2008
7,70 %
3,40 %
5,20 %
4,30 %
8,50 %
2009
2010
2011
2012
2013
2014
10,00 % 7,00 % 7,60 % 5,40 % 7,30 % 10,50 %
4,40 % 6,30 % 6,90 % 5,50 % 6,00 % 7,80 %
6,10 % 8,10 % 7,90 % 7,00 % 7,80 % 9,50 %
5,70 % 9,60 % 9,00 % 8,30 % 8,60 % 9,20 %
9,50 % 11,30 % 10,30 % 10,00 % 11,20 % 12,50 %
Lä hde: Työnvä l i tys ti l a s to (TEM), FCG, Vuoden 2013 kunta ja ko
Taulukko 3.2.2-2. Työttömyysaste selvityskunnissa ja koko maassa 2006 – 2014, tammikuu
3.2.3 Työpaikkaomavaraisuus ja kuntien välinen työssäkäynti
Naantali ja Masku eivät kumpikaan ei täytä kuntarakennelain 4d §:n selvitysvelvollisuuden vähintään 80 %:n työpaikkaomavaraisuutta. Maskun työpaikkaomavaraisuus on laskenut vv. 2000 2011 noin neljä prosenttiyksikköä, kun taas Naantalin tunnusluku on pysynyt varsin vakaana ja
noussut runsaan prosenttiyksikön tarkastelujaksolla. Naantalin työpaikkaomavaraisuus on 18 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Maskun.
Vuoden 2011 tiedoilla laskien Naantalin ja Maskun painotettu työpaikkaomavaraisuus olisi 66,1 %.
Työpaikkaomavaraisuus, %
2000
Masku
Naantali
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
58,60 % 58,80 % 58,90 % 56,80 % 59,20 % 59,50 % 60,10 % 59,40 % 57,20 % 56,90 % 56,70 % 54,40 %
71,00 % 70,90 % 70,10 % 69,20 % 69,40 % 68,50 % 70,90 % 71,60 % 69,60 % 70,80 % 72,50 % 72,40 %
Lä hde: Ti lastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.3-1. Maskun ja Naantalin työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu 2000 - 2011
Kustavin selvityskunnista ainoana täyttää työpaikkaomavaraisuuden kriteerin ja on ylittänyt sen
koko tarkastelujakson ajan, vaikka onkin alkuvuosista jonkin verran laskenut. Taivassalon työpaikkaomavaraisuus on tarkastelujaksolla laskenut alle kriteerin ja vakiintunut noin 70 %:iin.
2000
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
103,90 % 103,20 % 97,30 % 94,30 % 96,40 % 96,30 % 92,40 % 87,90 % 85,10 % 86,20 % 87,90 % 90,50 %
58,60 % 58,80 % 58,90 % 56,80 % 59,20 % 59,50 % 60,10 % 59,40 % 57,20 % 56,90 % 56,70 % 54,40 %
71,00 % 70,90 % 70,10 % 69,20 % 69,40 % 68,50 % 70,90 % 71,60 % 69,60 % 70,80 % 72,50 % 72,40 %
80,40 % 81,60 % 83,50 % 83,80 % 80,60 % 77,40 % 76,00 % 75,20 % 73,60 % 72,80 % 69,20 % 69,00 %
Lä hde: Ti lastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.2-2. Selvityskuntien työpaikkaomavaraisuuden trenditarkastelu 2000 - 2011
Vuoden 2011 tiedoilla laskien Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu painotettu
työpaikkaomavaraisuus olisi 66,8 %. Lukema viittaa pendelöinnin Turun suuntaan olevan määrältään merkittävää.
33
Taulukko 3.2.2-3. Maskun ja Naantalin työssäkäynti 2011
Kuntarakennelain 4d §:n mukainen työssäkäyntikriteeri työssäkäyntialueen keskuskuntaan ylittää
35 %. Turku on kummassakin kunnassa tärkein pendelöintikohde. Maskun työssäkäyvistä 42 % pendelöi Turkuun ja Naantalin vastaava luku on 37 %. Naantalin ja Maskun yhteenlaskettu painotettu
pendelöinti Turkuun olisi vuoden 2011 tiedoilla 38,9 %, joka sekin täyttää kuntarakennelain selvitysperusteen.
ASUINKUNTA
Kuntien keskinäisessä työssäkäynnissä Maskusta Naantaliin pendelöi 5 % työssäkäyvistä eli 212
henkeä ja Naantalista Maskuun 2 % eli 129 henkeä. Tulokset ovat tukevat työpaikkaomavaraisuustarkastelussa esiin nousseita seikkoja työssäkäynnin pääsuunnasta Naantalissa ja Maskussa.
Kustavi
Kustavi
61 %
Masku
0%
Naantali
0%
Taivassalo
5%
Turku
0%
TYÖSSÄKÄYNTIKUNTA
Masku Naantali Taivassalo Turku
1%
2%
5%
13 %
24 %
5%
0%
42 %
2%
39 %
0%
37 %
1%
3%
50 %
14 %
1%
1%
0%
76 %
Lä hde: Ti lastokeskus, Vuoden 2013 kuntajako, FCG
Taulukko 3.2.2-4. Selvitysalueen työssäkäynti 2011
Myös Kustavin ja Taivassalon tärkein työssäkäyntisuunta on Turku, jossa Kustavin työssäkäyvistä
käy työssä 13 % ja Taivassalon työsääkäyvistä 14 %. Näin ollen kuntarakennelain 35 %:n kriteeri ei
näiden kuntien osalta täyty.
Kun tarkastellaan selvityskuntien keskinäistä pendelöintiä, Kustavista pendelöi Taivassaloon 5 % eli
18 henkeä ja päinvastoin Taivassalosta Kustaviin samoin 5 % eli 33 henkeä. Maskusta pendelöi Kustaviin viisi henkilöä ja Taivassaloon yksi henkilö. Naantalin vastaavat luvut ovat kaksi ja viisi henkilöä.
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhteenlaskettu painotettu pendelöinti Turkuun olisi
vuoden 2011 tiedoilla 37 %, joka täyttää kuntarakennelain selvityskriteerin.
3.2.4 Koulutus ja osaaminen
Selvityskuntien koulutustaso on kohonnut voimakkaasti tarkastelujaksolla 1980 - 2012. Kun vuonna
1980 tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Maskussa 38 % ja Naantalissa 39 %,
oli vastaava luku vuonna 2012 Maskussa 72 % ja Naantalissa 70 %. Aika on kääntänyt kuntien välisen
suhteen päinvastaiseksi tutkinnon suorittaneiden osalta.
34
1980
Masku
15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
joista
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
1990
2000
2010
2012
abs.
4100
2536
1564
%
100
61,9
38,1
abs.
5374
2560
2814
%
100
47,6
52,4
abs.
6064
2321
3743
%
100
38,3
61,7
abs.
7302
2115
5187
%
100
29,0
71,0
abs.
7520
2111
5409
%
100
28,1
71,9
1101
285
121
52
70,4
18,2
7,7
3,3
1909
551
213
131
67,8
19,6
7,6
4,7
2329
842
282
268
62,2
22,5
7,5
7,2
3015
953
686
492
58,1
18,4
13,2
9,5
3145
923
752
540
58,1
17,1
13,9
10,0
100
60,8
39,2
11522 100
5475 47,5
6047 52,5
13449 100
5247 39,0
8202 61,0
60,5
23,6
8,8
6,5
3575 59,1
1406 23,3
546 9,0
488 8,1
4656 56,8
1978 24,1
762 9,3
737 9,0
Naantali 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
8823
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
5361
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
3462
joista
Keskiaste
2093
Alin korkea-aste
818
Alempi korkeakouluaste
305
Ylempi korkeakouluaste
224
Lähde: Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
15569 100
4851 31,2
10718 68,8
5859
2173
1357
1220
54,7
20,3
12,7
11,4
15712 100
4710 30,0
11002 70,0
5998
2147
1459
1284
54,5
19,5
13,3
11,7
Taulukko 3.2.4-1. Naantalin ja Maskun 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1980 2012.
Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna
1980 Maskussa 3,6 %:lla ja Naantalissa 7,1 %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 10,9 ja 12,7 %.
Taivassalossa ja Kustavissa koulutuksen kehityssuunnan on ollut sama kuin Naantalissa ja Maskussa.
Lähtö- ja päätösajankohtina muuttujien arvot ovat selvästi alemmat kuin suuremmilla kunnilla.
Vuonna 1980 tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli Taivassalossa vajaa 29 % ja
Kustavissa 26 % vuonna 2012 oli molemmissa kunnissa tutkinnon suorittaneita oli 58 %.
35
1980
Kustavi
Masku
Naantali
15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
joista
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
joista
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
1990
2000
2010
2012
abs.
1092
805
287
%
100
73,7
26,3
abs.
974
619
355
%
100
63,6
36,4
abs.
870
481
389
%
100
55,3
44,7
abs.
781
344
437
%
100
44,0
56,0
abs.
805
335
470
%
100
41,6
58,4
226
41
16
4
78,7
14,3
5,6
1,4
250
67
28
10
70,4
18,9
7,9
2,8
268
71
32
17
68,9
18,3
8,2
4,4
284
79
40
32
65,0
18,1
9,2
7,3
302
88
41
36
64,3
18,7
8,7
7,7
4100
2536
1564
100
61,9
38,1
5374
2560
2814
100
47,6
52,4
6064
2321
3743
100
38,3
61,7
7302
2115
5187
100
29,0
71,0
7520
2111
5409
100
28,1
71,9
1101
285
121
52
70,4
18,2
7,7
3,3
1909
551
213
131
67,8
19,6
7,6
4,7
2329
842
282
268
62,2
22,5
7,5
7,2
3015
953
686
492
58,1
18,4
13,2
9,5
3145
923
752
540
58,1
17,1
13,9
10,0
15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
joista
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
8823
5361
3462
100
60,8
39,2
11522 100
5475 47,5
6047 52,5
13449 100
5247 39,0
8202 61,0
15569 100
4851 31,2
10718 68,8
15712 100
4710 30,0
11002 70,0
2093
818
305
224
60,5
23,6
8,8
6,5
3575 59,1
1406 23,3
546 9,0
488 8,1
4656 56,8
1978 24,1
762 9,3
737 9,0
5859
2173
1357
1220
Taivassalo 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Tutkinnon suorittaneita yhteensä
joista
Keskiaste
Alin korkea-aste
Alempi korkeakouluaste
Ylempi korkeakouluaste
1688
1205
483
100
71,4
28,6
1605 100
966 60,2
639 39,8
1517 100
791 52,1
726 47,9
1492 100
657 44,0
835 56,0
1465 100
613 41,8
852 58,2
359
68
42
13
74,3
14,1
8,7
2,7
466 72,9
112 17,5
31 4,9
29 4,5
518 71,3
137 18,9
35 4,8
35 4,8
607 72,7
121 14,5
56 6,7
47 5,6
611 71,7
125 14,7
58 6,8
54 6,3
54,7
20,3
12,7
11,4
5998
2147
1459
1284
Lähde: Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
Taulukko 3.2.4-2. Selvityskuntien 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan 1980 - 2012
Tutkinnon suorittaneista ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tutkinto oli vuonna
1980 Taivassalossa vajaalla 3 %:lla ja Kustavissa runsaalla yhdellä %:lla ja vuonna 2012 vastaavat luvut olivat Taivassalossa 6,8 % ja Kustavissa 8,3 %.
Naantalissa ja Maskussa on näiden lukujen valossa suhteellisesti suurempi osa väestöstä tutkinnon
suorittaneita ja tutkinnon suorittaneista myös ylemmän korkea-asteen suorittaneita kuin Kustavissa
ja Taivassalossa.
54,5
19,5
13,3
11,7
36
4
4.1
ELINVOIMA, KILPAILUKYKY JA ELINKEINOT
Kilpailukyky ja aluekehitys
4.1.1 Elinvoiman ja kilpailukyvyn määritelmät
Kunnan elinvoimalla tarkoitetaan sen tahtoa ja kykyä sekä mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää ja
toteuttaa asioita, jotka edesauttavat sen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamista. Kyse ei ole
yhdestä muuttujasta vaan monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen
tuloksesta (Sitra 2010).
Elinvoiman osatekijöitä ovat esimerkiksi:
-
väestö ja sen ikärakenne, koulutus, työllisyys, terveys
aineelliset tekijät kuten luonnonvarat, pääoma, infrastruktuurit
sosiaaliset tekijät kuten luottamus, yhteisöllisyys, arvot, kulttuuri, perinteet
systeemiset kuten päätöksenteko, instituutiot ja järjestelmä.
Kunnan elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen seuraavasti:
Ulkoinen elinvoima muodostuu kunnan toimintaympäristöön vaikuttavista makrotekijöistä, jotka liittyvät mm.
- elinkeino- ja toimialarakenteen kehitykseen,
- väestö-, työllisyys- ja osaamiskehitykseen kehitykseen,
- yrityskehitykseen tai
- saavutettavuuteen.
Sisäinen elinvoima puolestaan muodostuu sisäisistä toimintaympäristöön vaikuttavista mikrotekijöistä, jotka liittyvät mm.
- alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin,
- palveluverkkoihin ja palveluiden saatavuuteen,
- muutosherkkyyteen ja kykyyn tehdä päätöksiä,
- seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin,
- seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin
Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja niihin vaikuttaa omin toimenpitein. Muutoksen hallinta sisäisen elinvoiman tekijöistä on kunnan päätettävissä.
Jos aiemmin lähdettiin vahvasti siitä, että elinvoimaa kehitetään elinkeinostrategian ja -politiikan
avulla niin nyt lähtökohta on ratkaisevasti laajempi. On kyse elinvoiman johtamisesta, jossa elinkeinopolitiikka on yksi avaintekijä, mutta jossa on monia muita erillisiä, yhteistyötä oman organisaation
ulkopuolella vaativia toimintoja (esim. maapolitiikka, yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, kehittämistyö, strateginen yhteistyö valtion viranomaisten kanssa, kansainväliset toiminnot, isot strategiset
hankkeet, isot tapahtumat sekä viestintä), jotka elinvoiman näkökulmasta on koottu suoraan konsernijohdon alaisuuteen.
Termiä ”kilpailukyky” ei julkisessa hallinnossa ole juurikaan määritelty, vaikka sitä käytetään yleisesti.
Valtiovarainministeriön selvitys (VM 2002) arvioi kansallista kilpailukykyä, jolloin huomion kohteina
olivat koulutussektori, työmarkkinat, verotus, teknologiaympäristö, tieto- ja tietoliikenneteknologiaympäristö, infrastruktuuri, yrittäjyyden yleiset edellytykset, yhteiskunnan tukiverkko sekä ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Selvityksen mukaan kilpailukyky muodostuu näiden elementtien yhteisvaikutuksesta.
37
Määrittelyyn liittyy ongelmia, kuten elementtien sisällön (esim. mitä sektorin osaa tarkoitetaan ja
mitä asiaa sektorilla mitataan), aikaperspektiivin (esim. trenditarkastelu ja sen alkupiste vai poikkileikkaus tietyllä ajanhetkellä) ja hierarkian määrittelyt (esim. koko maa, maakunta, tietyn kokoluokan
kunta), mutta se epäilemättä kattaa kansallisen kilpailukyvyn keskeiset elementit.
Alueen kilpailukyvyllä puolestaan tarkoitetaan alueiden kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle sekä uusia yrityksiä että työvoimaa yritysten käyttöön1.
Kilpailukykyinen alue synnyttää, houkuttelee ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia, ylläpitää ja kehittää myös asukkaiden elämän laadun edellytyksiä (palvelut, koulut, asuinympäristö) ja mahdollistaa erilaisiin verkostoihin kuulumisen. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä,
mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä.
Alueiden kilpailukykyä kuvataan kaaviolla, joka sisältää infrastruktuurin, inhimilliset voimavarat, yritykset, toimivat verkostot ja instituutiot, asuin- ja elinympäristön laadun sekä näistä ominaisuuksista
koostuvan alueen imagon.
Kuvio 4.1.1-1. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Linnamaa 1997; Sotarauta et al. 2001).
Kunnan kilpailukykyä voidaan konkretisoida sen kykynä luoda myönteinen, tulevaisuudessa menestyvän kunnan mielikuva. Mielikuva kunnasta, jossa on työtä ja työpaikkoja, jonka asuin- ja elinympäristö on turvallinen ja monipuolisia ratkaisuja mahdollistava ja jonka yhdyskuntatekninen rakenne
vastaa arvioijan tarpeita. Mielikuvaan vaikuttaa kunnan väestömäärä, väestörakenne ja suunta, johon kunta väestöllisesti kehittyy sekä kunnan ja sen palvelurakenteen mainekuva. Kilpailukyvyn yksi
elementti on mielikuva siitä, millaisia instituutioita kuten yliopistoja ja korkeakouluja on alueella olemassa ja mitkä ovat kulttuurin ja vapaa-ajan mahdollisuudet ja verkostot sekä niihin kuulumisen ja
liittymisen edellytykset.
1
Keskuskauppakamari 2011
38
Taloussanakirjan mukaan kilpailukyky tarkoittaa yrityksen, toimialan tai kansantalouden kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kuntahallintoon sovellettuna taloudellinen selviytyminen luo
reunaehdon, jonka rajoissa kunnassa on mahdollista panostaa kilpailukyvyn elementteihin.
Kunnan kilpailukyvyn ratkaisee pärjääminen vertailutilanteessa, jossa arvioija on valinnut vertailussa
käyttämänsä elementit. Nämä valinnat voivat vaihdella riippuen yksilön, yrityksen tai yhteisön tilanteesta, tarpeista ja tavoitteista.
4.1.2 Seudullinen kilpailukyky ja aluekehitys
Käytännön lähtökohdan ja haasteen kilpailukyvylle ja aluekehitykselle Turun kaupunkiseudulla ja erityisen kuntajakoselvityksen alueella muodostaa arvio, että 10 - 20 vuoden kuluttua lähes neljä viidestä työpaikasta on Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä2. Tämä tarkoittaa, että työpaikkoja
voisi sijoittua laskennallisesti kolmioon maakuntatasolla runsaat puoli miljoonaa lisää vuoden 2011
työpaikkatiedoin. Turun seutukunnan laskennallinen osuus vuoden 2011 työpaikkojen sijaintitiedoin
voisi olla runsaat 32 000 uutta työpaikkaa. Erityisesti tässä käsillä olevassa selvityksessä tuleekin esittää kysymyksen, minkä toimialan tai toimialojen uusille työpaikoille Turun kaupunkiseutu ja Naantalin ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueet voivat tarjota houkuttelevimmat sijoittumisen edellytykset kuin pääkaupunkiseutu tai Tampereen seutu ja mitä nuo edellytykset tarkemmin ovat?
Työpaikkojen rakenteen muutos elinkeinoissa on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut huomattava:
perinteiset alkutuotannon ja jalostuksen työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa ovat vähentyneet
eikä niiden määrän tulevaisuudessa edes odoteta kasvavan kun taas palvelujen, kuten erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivasektorin työpaikkoja on syntynyt ja lisää kasvua odotetaan mm. väestörakenteen muutokseen perustuen. Muutosta tapahtuu myös siten, että vanhojen toimialojen perustalle syntyy uusia sektoreita kuten biotalous ja bioenergia.
Oleellinen kysymys on myös, millaisia houkuttelevia asumisen, liikkumisen ja palvelujen ratkaisuja
selvitysalueella on tarjottavanaan uusiin työpaikkoihin rekrytoituvalle työvoimalle ja heidän perheilleen, osin riippumatta siitä, missä työpaikka Helsinki - Turku - Tampere kolmion sisällä sijaitsee.
Kuntalaisen ja kansalaisen näkökulmasta tärkeä tarkasteltava asia on hyvinvointi. Käsitteenä se on
Sitran mukaan kansalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta että henkistä hyvinvointia sekä näiden jakautumista ja käyttöä. Hyvinvointia ei voida saavuttaa ja ylläpitää ilman talouden ja työelämän
tuottavuuden kasvua ja kilpailukykyä. Haastavuutta lisää tieto siitä, että jotkut talouden ja työelämän
tuottavuutta lisäävät toimenpiteet myös voivat alentaa hyvinvoinnin kokemusta.
Haasteen laajuutta valaisee Suomen kaupungistumisasteen tarkastelu. Se on laskentatavasta riippuen noin 70 %:n tasolla ja noin 10–15 prosenttia jäljessä esimerkiksi Ruotsia. Jos Suomen kehitys
noudattaa Ruotsin kehitystrendiä niin kuin tähän saakka, muuttoliike kuntien välillä jatkuu nykyisenkaltaisena siihen saakka kunnes kaupungistumisaste saavuttaa noin 85 %:n tason. Tämä tarkoittaisi
käytännössä maan sisällä noin 700 000 ihmisen muuttoa kaupunkeihin tai kaupunkiseuduille3
Tarkastellessaan Turun seudun kilpailukykyä suhteessa 13 muuhun suureen tai keskisuureen kaupunkiseutuun, Aro ja Piisi (2014) esittävät seuraavan yhteenvedon. Yhteenvedossa tarkastellaan Turun
2
Tämän näkemyksen esitti emeritusprofessori Asko Suikkanen Turun Sanomissa 21.7.2014
3
Aro - Piisi 2014.
39
seudun sijoituksia muuttuja kerrallaan suhteessa verrokkiseutuihin, joita Turku mukaan lukien on 13
kahtena eri ajankohtana 2000 - 2006 (katkoviivat) ja 2007 - 2012 (yhtenäinen viiva). Arvo 1 tarkoittaa, että Turun seutu sijoittuu ao. muuttujalla ensimmäiseksi ja arvo 13 tarkoittaa viimeistä sijaa verrokkien kesken.
Kuvio 4.1.2-1. Turun seudun sijoitus alueellisen kilpailukyvyn mittareilla vuosina 2000 - 2012
Vertailussa ovat mukana Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin, Seinäjoen, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vakka-Suomen seutukunnat.
Turun seudun sijoitus oli kokonaiskilpailukyvyn eli kaikkien osamuuttujien osalta Aron ja Piisin mukaan hyvä: seudun sijoitukset olivat keskitason yläpuolella kaikilla muilla muuttujilla paitsi kuntalainoissa.
Kuvion Y mukaan kilpailukyvyn kehittyminen on parantunut bruttokansantuotteessa, yritysdynamiikassa ja osaamisrakenteessa. Kilpailukyvyn heikentyminen työllisyysdynamiikassa ja väestönlisäyksessä on huolestuttava ilmiö vallankin kun ennusteet viittaavat vahvaan työpaikkojen ja väestön
muuttoliikkeen jatkumiseen ja keskittymiseen Turku - Helsinki - Tampere kolmioon seuraavien parinkymmenen vuoden aikana.
Turun seudun sijoitusta ja sen muutosta verrattiin edelleen 25 suurimman seutukunnan vertailevaan
kilpailukykyanalyysiin4. Analyysissä verrattiin seutukuntien kilpailukykyä 10 eri makromuuttujalla
vuosien 1995 - 2012 välisenä aikana. Muuttujat liittyivät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, väestönkehitykseen, kuntatalouteen ja osaamistasoon. Seutukuntien sijoituksen muutosta analysoitiin
4
Aro 2013
40
sekä suhteessa seutujen aikaisempaan kehitykseen ja muiden seutujen kehitykseen vuosina 1995 2012. Seutukunnat pisteytettiin neljänä ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012) seutujen sijoitusten
perusteella painottomina arvoina suhteessa toisiinsa.
Taulukko 4.1.2-2. 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012
Turun seutu sijoittui vuonna 1995 ja 2000 vertailujoukon viidenneksi sekä kuudenneksi
vuonna 2008. Vuonna 2012 Turun seutu nousi neljänneksi ja ohitti ensimmäisen kerran seutukuntien kilpailukykymittaristossa 2000-luvun aikana Oulun seudun.
Naantali ja Maskun sekä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueiden kannalta on tärkeää, miten ne pystyvät hyödyntämään Turun seudun merkittävää potentiaalia
tuottaa hyötyjä kunnassa toimiville yrityksille, niiden asiakkaille ja rahoittajille.
4.2
Elinkeinopolitiikka ja elinkeinotoiminta
Kuntien elinkeinopolitiikkaa ja sitä toteuttavaa operatiivista toimintaa ohjaavat asiakirjat ovat ajantasaisia. Naantalin elinkeino-ohjelma on kuluvan vuoden helmikuulta ja Maskun kunnan elinkeinopolitiikkaa ohjaava Elinkeino-ohjelma 2013 - 2017 viime vuodelta. Kumpikin asiakirja on kytketty kunnan
strategiaan ja ne on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä on solmittu vuoden 2011 alusta voimaan tullut sopimus Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Sauvon ja Turun
kuntien kesken, jossa kunnat sopivat yhteistyönsä tavoitteista, periaatteista, kustannusten jaosta ja
organisaatiosta.
Yhteistoiminnan lähtökohtana on näkemys, että seudun kunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia
koko seudun väestön, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen muutoksista ja että tämän vuoksi on
tärkeää, että kukin kunta panostaa ja sitoutuu yhteistyöhön.
Sopimuksen mukaista elinkeinoyhteistyötä toteuttaa Turun kaupungin keskushallintoon kuuluva Turun Seudun Kehittämiskeskus, jonka johtajana toimii Turun kaupungin elinkeinojohtaja.
Elinkeinopolitiikan kansallisen tason ohjausta ja myös valtion kumppanuutta linjaa Valtion ja Turun
kaupunkiseudun välinen kasvusopimus 2013–2015 joulukuulta 2013. Valtion puolelta mukana ovat
työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja
41
terveysministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Turun
kaupunkiseutua edustavat Turun kaupunki, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto,
Turun yliopisto, Abo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu.
Naantalilla ja Maskulla on vaikuttamisen väylä kaupunkiseudun elinkeinotoimintaan ja -politiikkaan
Turun seudun Kehittämiskeskuksessa ja sen myötä avautuva yhteys mahdollisuuksiin niin kansallisella
(mm. meriteollisuus) kuin kansainvälisellä (kehityskäytävä Pietari - Helsinki - Turku - Tukholma) tasolla.
Kuntien omaa elinkeinopolitiikkaa toteuttavia organisaatioita ei ole lukuun ottamatta Naantalin Matkailu Oy:tä, joka tuottaa Naantalin matkailupalvelut ja jolla on myös matkailupalvelusopimus Maskun
kunnan kanssa.
Taivassalon kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma on laadittu vuosille 2013–2016 ja se on kytketty
kuntastrategiaan. Kustavin kunta- ja elinkeinostrategia 2009 - 2012 on hieman vanhentunut, mutta
sen vahvuus on kokonaisuuden kattava yksi asiakirja. Molemmat kunnat ovat hyödyntäneet sidosryhmiä elinkeinopoliittisen ohjelmansa laadinnassa.
Taivassalon ja Kustavin elinkeinopalvelut tuottaa Ukipolis Oy, jonka osakkaita kunnat ovat 2 - 3 %
osakkuuksilla.
4.2.1 Mainekuva
Kaupunkiseutujen menestyminen perustuu myös maine- ja mielikuviin. Nämä vaikuttavat, kun päättäjät tekevät valintoja toimintojen sijoittumisesta, investoinneista, palvelujen hankkimisesta ja alihankintatoiminnan suuntaamisesta.
Maine syntyy kunnan todellisesta toiminnasta sekä sitä välittävien kokemusten ja sitä koskevien mielikuvien vuorovaikutuksesta. Kunnan maine rakentuu niissä tarinoissa, joita kunnan työntekijät ja
päättäjät, kuntalaiset sekä sidosryhmät kertovat kunnasta ja sen toiminnasta. Miten kunta näkyy julkisuudessa, miten sitä arvostetaan ja kuinka hyvin se tunnetaan, on merkitystä maineen muodostumiseen. Kunnan ja koko alueen mainekuva on tärkeä kilpailutekijä, joka synnyttää tai ei synnytä luottamusta ja vetovoimaa.
Taloustutkimus Oy on imagotutkimuksissaan selvittänyt tietyin väliajoin kaupunkien mainekuvaa kysymällä näkemyksiä kaupungista. Keväällä 2014 julkistetussa Taloustutkimuksen muuttohalukkuuskyselyssä, joka toteutetaan joka toinen vuosi, Tampere oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, jonka vahvuuksiksi koetaan sijainnin ja viihtyisyyden lisäksi opiskelumahdollisuudet ja kulttuuripalvelut. Kyselyyn vastasi helmikuussa noin 4 000 suomalaista ja mukana oli 37 kaupunkia. Suurin pudotus jokaisella tutkitulla kaupungilla oli mielikuvissa kunnallisista palveluista.
Suomen Yrittäjät teettää joka toinen vuosi Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, jossa kartoitetaan
kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 4 356 yrittäjää, jotka arvioivat eri teemoja. Tämän pohjalta
kunnat saivat arvosanan asteikolla 4 – 10 teemoittain.
Kyselyssä selvitysalueen kunnista parhaiten menestyi Kaarina, joka sijoittui kokonaisvertailussa sijalle
11 yleisarvosanalla 7,9. Naantalin sijoitus oli 54 yleisarvosanalla 7 ja Maskun sijoitus 158 yleisarvosanalla 6,2.
42
Taulukko 4.2.1-1. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Heikoimmat keskiarvopisteet Naantalille ja Maskulle tulivat osa-alueelta hankintapolitiikka, 6,4
(Naantalilla sama tulos myös viestinnässä ja tiedottamisessa) ja 6,1. Parhaiksi osa-alueiksi vastaajat
arvioivat Naantalissa elinkeinopolitiikan ja resurssit sekä kokonaisarvion elinkeinopolitiikasta arvosanalla 7 kun taas Maskussa parhaana osa-alueena pidettiin kuntapalveluja ja infrastruktuuriaarvosanalla 6,9.
4.2.2 Arvio Naantalin ja Maskun Nykytilanteesta
Kasvusopimuksen isot kehittämisohjelmat ja korkean abstraktiotason pitkäjänteinen kehittämistyö
kansainvälisellä tasolla on haasteellista ja erityisosaamista vaativaa verkostoyhteistyötä. Seudullisen
elinkeinoyhteistyön vaikeus kiteytyy kysymykseen, miten hyödyntää kaikkia aineellisia ja henkisiä resursseja ja kytkeä ne mukaan kehittämistyöhön tavoitteena entistä paremman sitoutumisen, tehon ja
hyötysuhteen saaminen toiminnan eri tasoilla ja segmenteillä.
Turun seudun Kehittämiskeskuksen käytännönläheinen Potkuri -nimikkeen alla toteutettu, viranomaisrajat ylittävä neuvontapalvelu käynnistyville pienille yrityksille on se ulottuvuus seudullisista
palveluista, jota hyödynnetään lähellä palvelun tarvitsijaa. Tästä on myönteisiä kokemuksia.
Yrityskyselyn palautteen mukaan kuntien on edelleen kehitettävä viestintäänsä ja tiedottamistaan
yrityssektorille sekä kiinnitettävä huomiota hankintapolitiikkaansa.
Yhtiömuotoisena toimivalla Naantalin Matkailu Oy:llä on edellytyksiä ja osaamista tuoda lisää arvoa
koko seudun matkailuliiketoimintaan.
4.2.3 Arvio nykytilanteesta Naantali - Masku - Taivassalo - Kustavi
Elinkeinopalveluja tuottaa kaksi seudullista organisaatiota (Turun seudun Kehittämiskeskus ja Ukipolis Oy) ja yksi Naantalin omistama ja Maskun kanssa sopimusperusteisesti toimiva matkailuyhtiö.
Turun seudun kehittämiskeskuksen Potkuri -palvelu tuottaa vastaavia palveluja Naantali ja Maskun
aloittaville yrittäjille kuin Ukipolis Oy Taivassalon ja Kustavin aloittaville ja jo toimiville yrittäjille.
43
Yhdistyneen kunnan näkökulmasta kehittämispanokset hajautuvat kuten myös edunvalvonta ja omistajaohjaus. Tilanne ei ole paras mahdollinen.
4.3
Yhdistymisarvio elinvoimasta ja kilpailukyvystä yhdistetyssä kunnassa
Nykyisin elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämispanokset ovat osin kuntakohtaisia. Yhdistetyn
kunnan alueelle muodostuu yksi vastuutaho, yhteiset tavoitteet ja kootut yhteiset voimavarat,
joilla voidaan edistää koko alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan toimintamahdollisuuksia.
Yhdistynyt kunta omaa aiempaa vahvemman ja monipuolisemman elinkeinorakenteen, joka vahvistaa aluekehitystä siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa.
Elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittämisellä ja yrittäjyyden edistämisellä turvataan
työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta.
Saaristomatkailun kehittämiseen panostetaan erityisesti, jos yhdistyminen saaristokuntien kanssa
toteutuu. Tällä olisi merkittäviä tulovaikutuksia erityisesti mahdollisen valtionosuuden saaristolisänä ja vapaa-ajan kiinteistöverotuottona. Saaristomatkailulla on myös suuri merkitys paikalliselle
elinkeino- ja yritystoiminnalle. Naantalin osaaminen ja Naantalin matkailu Oy:n roolin antaa hyvät
mahdollisuudet synergiahyötyjen tuottamiselle matkailuasiakkaille sekä yhdistyneessä kunnassa
toimiville palveluyrityksille.
Kuntien yhdistymisellä osaavan työllisen työvoiman pitämiseen rannikkoseudulla voidaan aiempaa
vahvemmin niin, että työllisten asukkaiden muuttotasetta saada parannettua huomattavasti nykyisestä. Yhdistetyssä kunnassa voidaan ottaa käyttöön nykyisten kuntakeskusten vahvuuksiin perustuva aluekehitysmalli kunnan elinvoiman, elinkeinojen ja yritysten toimintamahdollisuuksien
kehittämisessä.
5
5.1
MAANKÄYTTÖ, ASUMINEN JA LIIKENNE
Aluenäkökulma
Turun keskustaajama on levittäytynyt seitsemän kunnan alueelle: Turun lisäksi Kaarinaan, Lietoon,
Maskuun, Naantaliin, Raisioon ja Ruskoon. Näistä Kaarina, Turku, Raisio ja Naantali muodostavat kaupunkiseudun keskusakselin, n. 33 km:n pituisen taajamanauhan. Mainittujen kuntien lisäksi myös
Nousiaisten Nummen taajama samoin kuin Maskun Lemu ja Ruskon Vahto liittyvät toiminnallisesti
työ- ja asuntomarkkinoiden sekä asioinnin välityksellä kiinteästi Turun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen.
Yhdyskuntarakenteen hallinnan erityispiirre seudun mosaiikkimaisen kuntarakenteen ohella on se,
että taajamia ympäröivä läheinen maaseutu on jo historiallisesti tiiviisti asuttu. Siten taajamien läheisen lieverakentamisen ohjaaminen on tavanomaista haasteellisempaa. Tämän rakentamisen seurauksena Turkua ympäröivällä, alle 40 km:n etäisyydellä olevalla haja-asutusalueella asuvan väestön
määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut 0,5 - 1,0 %:lla / vuosi. (VM 2012).
Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta elinvoimainen kuntarakenne vastaa yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen, tasaa alueiden välistä epätervettä kilpailua, ehkäisee osaoptimointia ja vähentää alueiden eriytymiskehitystä. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
44
Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alueen muodostavat Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Rusko
ja Paimio. Maakuntakaavassa korostuvat maakunnalliset tavoitteet. Kaava on ilmaus maakunnan poliittisesta tahdosta ohjata ja suunnitella maankäyttöä osana maakunnan muuta kehitystyötä. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004.
Kaupunkikehittämisen kohdealueilla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta
lisätä ja rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Tätä koskeva suunnittelumääräys on kaavaan merkitty Piikkiöstä Naantaliin kiemurtavana nauhana sekä Liedon kaupunkirakenteeseen liittävällä merkinnällä.
Kuntarakennelain yhdyskuntarakennetarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajama-luokitteluun. Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman
kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa yhtenäinen
taajamavyöhyke katkeaa esimerkiksi kunnan rajalla olevan maantieteellisen tai luontoarvoihin liittyvän esteen vuoksi, mutta väestönkasvusta, liikenneyhteyksistä, työpaikkojen sijainnista tai muista
syistä aiheutuva alueen rakentamistarve kohdistuu merkittävässä määrin toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan tai sen läheisyyteen.
Tällä perusteella Turun kaupunkiseudun keskustaajamarajat asettuvat kartalla Naantalin, Maskun,
Raision, Ruskon, Turun, Liedon, Kaarinan ja Paimion kuntien alueille. Maskun ja Paimion osalta ainoastaan kuitenkin varsin ohuesti reuna-alueen osalta.
Kuvio 5.1-1.. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta
Yhdyskuntarakenne käsittää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden sekä niitä yhdistävän
liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman kokonaisuuden. Yhdyskuntarakenteen hajautumiskehityksen pysäyttäminen edellyttää erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista, palvelurakenteen tehostamista ja elinkeinoelämän sijaintiin liittyvien toimintaedellytysten turvaamista.
Tämän mahdollistamiseksi on näitä koskevan päätöksenteon kokoaminen yhtä kuntaa laajemmalla
alueella tärkeää esimerkiksi kuntien välisen osaoptimoinnin vähentämiseksi, alueiden toteutuksen
investointikustannusten minimoimiseksi ja ajoituksen optimoimiseksi koko alueen kilpailukykyä ja
elinvoimaa vahvistaen.
45
Parhaiten tämä onnistuu kehittämällä kuntarakennetta siten, että kaupunkiseudun keskeinen taajamarakenne kasvupainealueineen muodostaa hallinnollisesti yhden kunnan. Kun tämä ei ole ollut
mahdollista, on edetty vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuvalla toimintamallilla.
Kuva 5.1.1-2x. Turun kaupunkiseuturajaukset vuonna 2010. Lähde: Suomen Ympäristökeskus
Turun kaupunkiseudulla maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja kehittämistyötä on tehty
laajasti sopimusperusteisesti, valtion ohjauksella ja kuntien yhteistyöllä.
Perusasiakirja on Turun kaupunkiseudulle 2012 laadittu kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on
löydetty yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista.
Rakennemalli ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja siinä on esitetty vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista, työpaikka-alueita, kaupan ja palveluiden alueita, liikenneverkkoa, virkistyksen ja vapaa-ajan alueita sekä yhdyskuntatekniikkaa.
46
Numeerisena tavoitteena on varautua noin 75 000 asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23
%:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty
aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä,
että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina 2012–2025 ja puolet
vuosina 2025–2035. Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa 78 000 uudella asunnolla vuoteen 2035
mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin 3400–3500 asuntoa vuodessa.
Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin 20 000 työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä.
Suunnittelualueena rakennemalli on kattava, jolloin sillä toteutuessaan on vaikuttavuutta. Mukana
ovat Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Turku ja Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio,
Parainen, Sauvo ja Tarvasjoki. Kuntajakoselvityksen 17 kunnasta mukana on 13 kuntaa. Kustavi, Pöytyä, Taivassalo ja Vehmaa eivät ole olleet tässä yhteistyössä mukana.
Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
2012–2015 kesäkuulta 2012 perustuu rakennemalliin ja konkretisoi sen tavoitteiden toteutumista eri
osapuolten yhteistyönä. Aiesopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunkiseudun kunnat sekä valtion
osalta ympäristöministeriö (YM), asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Liikennevirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Varsinais-Suomen ELY - keskus). Aiesopimuksen valmistelussa mukana ovat lisäksi olleet Varsinais-Suomen
liitto, valtiovarainministeriö (VM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).
Aiesopimuksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja toimenpiteiden aikataulutus tiukka. Tässä siteerataan tavoiteasettelua, johon kunnat ovat sitoutuneet ja nostetaan joitakin toimenpiteitä esille.
”Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä kaupunkiseudun väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea
kaupunkiseudun ja samalla sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja sopimusosapuolten välistä yhteistyötä.
Aiesopimuksella tuetaan hallitusohjelman, valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, liikenteen
hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman, liikennepoliittisen selonteon, asuntopoliittisen toimenpideohjelman, kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä kaupunkipolitiikan ja energiatehokkuuden
periaatepäätösten tavoitteiden toteutumista.
Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen
osapuolet edistävät erityisesti sellaisia koko kaupunkiseutua, useita kuntia tai hallinnonaloja keskeisesti koskevia hankkeita, joilla on ratkaiseva merkitys koko seudun elinvoimaisuudelle, vetovoimaisuudelle, yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävälle kasvulle. Tavoitteena on vahvistaa Turun
kaupunkiseudun kilpailukykyä osana Tukholma-Turku-Salo-Helsinki-Pietari kehityskäytävää ja EteläSuomen laajempaa työssäkäyntialuetta.
Tavoitteena on myös tehostaa seudullisen palvelutuotannon toimivuutta ja taloudellisuutta, parantaa infrastruktuurin investointien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä hillitä asumiseen,
maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvien ylläpitokustannusten kasvua. Kunnat yhtenäistävät maa- ja
asuntopolitiikan toteuttamista.
47
Toimenpiteiden tavoitteina on parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, edistää kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuuden kasvua, tukea seudullisten joukkoliikenneratkaisujen toteuttamista ja muun liikennejärjestelmän toimivuutta turvallisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden.”
Kuten yllä olevassa tavoiteasettelussa todetaan, valtatiet ja niiden yhteyteen liittyvä maankäyttö ovat
tärkeitä strategisia tekijöitä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudulla on neljä
valtatietasoisiin liikenneväyliin, valtatiet 1,8, 9 ja 10, tukeutuvaa aluerakenteen kehittämiskäytävää.
Ne on mainittu myös Varsinais-Suomen liiton aluerakennesuunnitelmissa. Kehittämiskäytävällä tarkoitetaan kehittämisperiaate-tyyppistä kaavamerkintää ja kaavamääräystä nauhamaisille kehittämisen kohdealueille maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa. Tyypillinen esimerkki käsitteen käytöstä on
joukkoliikenteen kehittämiskäytävä.
Näistä ensimmäinen suuntautuu valtatien E18 ja Helsinki-Turku radan suuntaisesti pääkaupunkiseudulle. Käytävä muodostuu kehittämisvyöhykkeeksi Turun kaupunkiseudun sisällä Piikkiötä, Kaarinaa,
Turkua, Raisiota ja Naantalia yhdistävänä keskusakselina ja nauhakaupunkina.
Toinen kehittämiskäytävä suuntautuu valtatiehen 8 tukeutuen Raision, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kautta Satakuntaan ja idässä Turkuun. Uuteenkaupunkiin johtaa Turusta myös tavarakuljetusten käytössä oleva rautatie.
Kolmas kehittämiskäytävä suuntautuu valtatietä 9 ja Turku - Toijala rataa seuraten Tampereelle. Näiden pääväylien lisäksi valtatie 10 yhdistää Turun Hämeenlinnan suuntaan.
Kuvio 5.1-3. Havainnekuva liikenneyhteyksistä
Liikenneverkon ansiosta Turun kaupunkiseudun saavutettavuus on maakunnasta hyvä, mutta poikittaisten yhteyksien puutteellisuudet vaikeuttavat kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ydinkaupunkiseudun ulkopuolella.
48
Tämä aluetason tarkastelu vastaa Maailmanpankin tutkimuksen johtopäätöksiä (World Bank 2009),
joka tiivistää aluekehityksen muutosvoimat kolmeksi ulottuvuudeksi: tiheys, etäisyys sekä rajat tai
erottavat tekijät. Ensimmäinen ulottuvuus korostaa tarvetta kasvattaa kaupunkialueiden ”tiheyksiä”
niiden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tiheydellä tarkoitetaan aluetaloudessa taloudellista volyymia suhteutettuna maa-alaan. Tiheys on paikallisesti aluekehityksen tärkein ulottuvuus.
Tuotannollinen toiminta ja sen myötä väestön keskittyminen lisää tiheyttä niillä alueilla, joihin toiminnot kasautuvat, ja vastaavasti saattaa alentaa tiheyttä niillä alueilla, joilla väestö ja mahdollisesti
myös tuotannollinen toiminta vähenevät. Keskittymisen perusta on siinä, että erilaiset taloudelliset
toiminnat sijaitsevat lähellä toisiaan, jolloin sekä kasautumiseen liittyvien etujen hyödyntäminen tuotannossa että tavaroiden ja palveluiden vaihto on mahdollisimman helppoa ja taloudellista.
Etäisyys käsite tutkimuksessa liittyy sekä alueiden välisten että kaupunkialueiden sisäisiin matka- tai
liikenne-etäisyyksiin eri yhdyskuntien välillä. Erityisen suuri merkitys on saavutettavuudella eli liikenne-etäisyydellä niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Saavutettavuus on
valtakunnallisella tasolla tärkein aluetaloudellinen ulottuvuus. Sillä on keskeinen merkitys myös paikallisesti kaupunkialueiden sisäisenä saavutettavuutena. Saavutettavuus ei rajoitu liikenteelliseen eli
henkilö- ja tavaraliikenteen etäisyyteen, vaan myös tietoliikenneyhteydet muodostavat saavutettavuuden keskeisen osatekijän.
Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle alueiden välillä, mikä
puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle
asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle.
Asiointi
Varsinais-Suomen kunnat kuuluvat markkina-aluetutkimuksen neljään päämarkkina-alueeseen
(Turku, Forssa-Loimaa-Huittinen, Salo ja Rauma-Eura) ja neljään paikallismarkkina-alueeseen (Turku,
Loimaa Salo, Rauma). Selvitysalueen kunnat kuuluvat Turun paikallismarkkina-alueeseen.
Vuoden 2011 erikoiskaupan asiointitietojen mukaan Turku ja Raisio sekä Uusikaupunki, Salo, Loimaa,
Laitila ja Somero ovat kuntia, joissa oma kunta on yleisin erikoiskaupan asiointikunta ja joissa erikoiskaupan asioinnista yli 50 % suuntautuu omaan kuntaan (Turku 72 % ja Raisio 55 %).
Selvitysalueen kunnat jakautuvat erikoiskaupan asioinnissa Turun ja Raision kesken siten, että Raisioon kuuluvat Nousiainen (62 %), Taivassalo (48 %), Masku (43 %), Rusko (38 %), Vehmaa (38 %),
Naantali (37 %), Kustavi (30 %) ja Mynämäki (28 %). Raision asema erikoistavarakaupan keskuksena
on vahva koko Turun seudulla, erityisesti selvitysalueen länsi- ja rannikkoalueella ja myös maakunnassa laajemminkin.
Varsinais-Suomen Kaupan palveluverkkoselvityksen (2013) mukaan Turun seutukunta on maakunnan
kaupallinen ydin, jossa vähittäiskauppa on keskittynyt Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle keskusakselille. Tärkeimpiä kaupallisia keskuksia ovat Turun ydinkeskusta, Raision Myllyn alue, Länsikeskus sekä Skanssin alue, joihin vähittäiskaupan uudisrakentaminen on viime vuosina keskittynyt.
Turun keskusta on joukkoliikenteellä erittäin hyvin saavutettavissa ja alue onkin Turun seudun keskuksista ainoa, johon kohdistuu merkittävissä määrin joukkoliikenteellä tehtäviä asiointimatkoja ja
noin 29 % Turun keskustaan suuntautuvista matkoista tehdään linja-autolla. Omassa lähikaupassa
asioitiin pääasiassa kävellen (51 %), kaikissa muissa paikoissa autolla tulevat olivat enemmistönä. Pienin autolla tulevien osuus oli Turun keskustassa (48 %) ja suurin Ohikulkutien liikkeissä Raisiossa (88
%) ja Krossissa Kaarinassa (90 %) (Marjanen & Malmari, 2012).
49
Liedon ja Ruskon kunnat sekä Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit ovat allekirjoittaneet
vuonna 2012 yhteistoimintasopimuksen Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Sopijakunnat hoitavat nämä tehtävät kuntalain
76 § ja 77 § mukaisesti siten, että Turun kaupunki on perustanut niistä huolehtimaan yhteisen toimielimen. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen
järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti.
Seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alueelle laaditaan yhteinen joukkoliikennesuunnitelma ja siihen liittyvä palvelutasotavoite, jossa otetaan huomioon kuntakohtaiset,
kuntien itse määrittelemät palvelutasotavoitteet.
Edelleen yhteistoiminnalla huolehditaan seudun kuntien edunvalvonnasta valtionavustusten ja valtion hankkiman ostoliikenteen suunnittelussa ja avustusten hakemisessa sekä suunnitellaan muiden
toimivaltaisten joukkoliikenteen lupaviranomaisten kanssa seudun joukkoliikennepalveluiden kytkentä ja yhteensovittaminen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään.
Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä ja eteviä toteutusprosesseja koordinoi
MAL-työryhmä, jonka johdolla on valmisteltu seudullista kehittämistyötä myös selvityksin, jotka eivät
vielä ole johtaneet päätökseen ja toteutukseen: Turun seudun infrapalvelujen tilaajatoimintojen organisaatioselvitys, Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys, Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, Turun seudun vesihuoltoyhtiö.
5.2
Arvio Naantalin ja Maskun nykytilanteesta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä
5.2.1 Maankäyttö, asuminen ja tonttivarannot
Merkittävä aiesopimukseen sisältyvä tavoite on että kunnat laativat ja hyväksyvät osaltaan sopimuskaudella kaupunkiseudun asunto- ja maankäyttöohjelman vuosille 2014–2017. Ohjelma valmistui
keväällä 2014.
Rakennemallin tavoitteena on, että väestönkasvusta 5 500 asukasta osoitetaan Naantalin ydinkaupunkialueelle ja 55 % kasvusta on ohjelmoitu vuosille 2010–2025 ja 45 % vuosille 2026–2035.
Naantalin ydinkaupunkialueella rakennemallissa esitetty vaiheistus huomioiden väestönkasvun tavoite on vuoteen 2025 mennessä 188 asukasta/vuosi. Väestö on kuitenkin vähentynyt vuoden 2009
lopun tasosta yhteensä 314 asukkaalla vuoden 2013 loppuun mennessä.
Naantalin toimenpide- ja kaavoitusohjelmassa rakennemallin toteuttamiseksi todetaan, että ydinkaupungin asukasluvun kasvutavoite voidaan saavuttaa asumisväljyyden kasvu huomioiden, jos rakennetaan uudisrakennuksia noin 9 900 asukasta varten. Jos väestönkasvu jaetaan tasaisesti vuosille 201335 se merkitsee uusia asuntoja noin 430 asukasta varten vuodessa.
Olemassa olevissa Naantalin asemakaavoissa on varantoa noin 1 160 asukasta varten ja arvioitu kaavoitusohjelman mukainen varanto vuoteen 2018 mennessä olisi asunto noin 3 880 asukasta varten.
Kun Naantalissa väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 26 %
tavoitellusta rakennemallin ennakoimasta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista
on arvioitu vuoteen 2033 saakka. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen
2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 14 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Rakennemallissa tavoitteena oleva asukasluvun kasvu jää selvästi tavoitetason alapuolelle.
50
Meneillään on Manner-Naantalin yleiskaavan tarkistaminen, jossa keskustan tiivistäminen, Humaliston ja Luonnonmaan asuntoalueet, ovat tarkoituksenmukaista ja mahdollista toteuttaa niin tehokkaasti kuin strategisten suunnitelmien mitoitus edellyttää.
Kasvusta 90 % sijoittuu ydinkaupunkialueelle, jossa on meneillään mm. keskustakorttelien asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on alueen keskustatoimintojen vahvistaminen sekä laadukkaan ja hyvän
elinympäristön kehittäminen. Noin 4,7 ha:n laajuinen suunnittelualue sisältää 20 000 neliötä asuntorakentamiseen ja tuo asuntoja noin 400 uudelle asukkaalle. Tämän lisäksi kaava mahdollistaa yli 2
000 neliön rakentamisen liike- ja työtiloiksi kerrostalojen katutasoille. Arvion mukaan koko asemakaavoitettavan alueen rakentamiseen kuluu aikaa yli 10 vuotta.
Tonttitarjonnan puolesta Naantaliin yhdistyneiden entisten kuntakeskusten alueella Merimasku-Hellemaassa, Rymättylässä ja Teersalossa rakennemallin mukainen asukasluvun kasvutavoite näyttää
mahdolliselta toteutua. Merimasku-Hellemaan taajaman seuranta-alueella tavoiteltu väestönkasvu
on ylitetty vuonna 2013 (+23 asukasta). Rymättylän taajaman seuranta-alueella väkiluku on kasvanut
hieman yli tavoitteen (+7), joskin väkiluku on vähentynyt vuonna 2013. Teersalon taajaman seurantaalueella väkiluku on vähentynyt. Vuonna 2013 ero tavoitteeseen oli -7 asukasta.
Yhteenvetona rakennemallissa tavoitteeksi asetettu väestönkasvu 2009 - 2013 ei ole toteutunut
Naantalin ydinkaupunkialueella eikä Teersalon taajaman seuranta-alueella, mutta ylittänyt tavoitteen
Merimasku-Hellemaan ja Rymättylän seurattavien taajamakeskusten alueella sekä ydinkaupunkialueen ja taajamakeskusten seuranta-alueiden ulkopuolella.
Naantalissa työpaikkatontteja on vuoteen 2017 yhteensä noin 146 000 m2 jakautuen siten, että teollisuustontteja on 97 000 m2, logistiikkatontteja 36 000 m2 ja palvelujen tontteja 13 000 m2.
Maskun toimenpide- ja kaavoitusohjelmassa rakennemallin toteuttamiseksi todetaan, että yleiskaavat tukevat hyvin MAL -sopimuksen tavoitteita. Yhteensä kaavavaranto- ja ohjelma kattavat 219 %
rakennemallin 1 680 asukkaan tavoitteesta.
Maskussa kunnan väestökasvun tavoitteet rakennemallissa ovat Masku +1405, Lemu +208 ja Askainen +66 henkilöä. Nämä määrät on saavutettavissa nykyisellä valmiiksi rakennetuilla asemakaavaalueilla Askaisissa ja Lemussa. Puolet kanta-Maskun tavoitteesta on valmiiksi rakennetuilla asemakaava- alueilla ja toinen puoli valmiiksi asemakaavoitetuilla alueilla, joista puuttuu kunnallistekniikka.
Maskun taajaman seuranta-alueella väestönkasvu on ylittänyt tavoitteen (+125) samoin kuin Lemun
taajaman seuranta-alueella väestönkasvu oli vuoden 2013 lopussa 28 asukasta yli tavoitteen.
Askaisten taajaman seuranta-alueella väkiluku on vähentynyt joka vuosi vuodesta 2009. Vuonna
2013 ero tavoitteeseen oli -21 asukasta. Seurattavien taajamien ulkopuolella väestö on vähentynyt.
Maskussa työpaikkatontteja on vuoteen 2017 yhteensä 130 300 m2 jakautuen siten, että teollisuustontteja on 126 300 m2 ja palvelujen tontteja 4 000 m2.
Yleiskaavoituksen tarvetta on Maskun ja Lemun ranta-alueella ja haja-asutusalueella. Yhdistymisen
näkökulmasta Seikelän ja Niemenkulman alueiden tarkastelu Naantalin raja-alueella olisi myös tarpeen.
5.2.2 Liikenteen kehitysarviot
Liikenteellisesti Naantalin ja Maskun kuntakeskuksia yhdistää tie nro 1893 joka kulkee Kustavintien,
tie nro 195, poikki ja päättyy Maskun keskustassa valtatie 8 risteykseen. Tie nro 192, Kustavin tie, luo
yhteyden Taivassaloon, Kustaviin ja edelleen Ahvenanmaalle saakka. Tie palvelee paitsi paikallisia
kansalaisia ja matkailijoita ja myös öljykuljetukset Ahvenanmaalle tapahtuvat tätä kautta.
51
Föli - joukkoliikenne on käynnistynyt heinäkuussa 2014 ja kuntalaiselle joukkoliikenteen matkustuksen kustannukset yhtenäisen lipputuotteen ansiosta ovat edulliset. Kuntakeskusten Naantali - Masku
välistä suoraa joukkoliikennettä ei ole.
Naantalin sataman rekkaliikenteestä runsas puolet suuntautuu pääkaupunkiseudun suuntaan E18
valtatielle ja noin neljännes valtatietä 8 Porin suuntaan sekä neljännes valtatie 9 kautta pohjoiseen.
Merikuljetuksista lounaisrannikon satamien kautta kulkee neljännes koko maan ja yli 90 % Suomen ja
Skandinavian välisistä kuljetuksista (TEM 2014). Naantalin ja Turun satamilla on siis valtakunnallista
merkitystä sekä perinteitä porttina Ruotsiin ja muualle Eurooppaan (VM 2012) ja ne on nimetty Euroopan Unionin TEN-T (The Trans-European Transport network) liikenneverkon osaksi. Tämän ansiosta on mahdollista saada EU- rahoitusta satamayhteyksien ja liikennejärjestelmien kehittämiseen.
Naantalin satama on Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen rahtisatama ja sillä on erittäin suuri
merkitys sitä ympäröivälle teollisuudelle.
5.2.3 Päätöksenteko MAL-asioissa eri markkinaympäristöissä
Kuntien sopimusperusteinen päätöksenteko toteutuu erilaisissa markkinaympäristöissä, joita ovat
seudun asuntomarkkinat, kuntien palvelumarkkinat, työmarkkinat, verotusmarkkinat ja kaavoitusmarkkinat. Näitä erilaisia, isoja yhdyskuntarakenteen kokonaisuuksia ja niihin kohdistuvia kuntalaisten ja kuntien (pienet neliöt kuvassa) keskinäisiä yhteyksiä havainnollistetaan seuraavalla kaaviolla.
Soveltaen Arto Koski 22.2.2010
Kuvio 5.2.3-1. Erilaiset markkinaympäristöt ja niiden väliset yhteydet
Asukkaat ja yritykset toimivat omien vaatimustensa ja reunaehtojensa mukaisesti alueen yhteisillä
asunto- ja työpaikkarakentamisen markkinoilla. Jokainen toimija, olipa kyse asukkaasta tai yrityksestä
tekee päätöksensä lähtökohtaisesti itsenäisesti. Samoin toimivat alueen kunnat, jotka päättävät itsenäisesti kukin tahollaan kaavoitettavista asunto- ja työpaikka-alueista sekä niiden toteutuksesta.
52
Yhdyskuntarakenteen ja investointien tehokkuuden kannalta alueen kunnat voisivat kyllä tehdä sopimuksellisesti yhteistyötä, mutta esimerkiksi hankkeiden toteutusjärjestyksen tai tonttitehokkuuden
kysymyksissä mahdollisesti syntyvät ongelmat ja etujen vastakkaisuus saattavat olla vaikeita ratkaista, kun juridista pakkoa ei ole.
Työmarkkinat ovat yhteisiä ja yleisiä asukkaille, yrityksille kuin myös kunnille ja niillä toiminta on
pääsääntöisesti markkinaehtoista. Verotuksessa taas, jokainen kunta verottaa asukkaitaan omin päätöksin, vaikkakin naapurikuntien veroaste todennäköisesti asettaa kunnan päätöksenteolle määrätyt
reunaehdot. Näin kunnan harjoittaman verotuksen voidaan katsoa olevan ainakin jossain mitassa
olevan markkinaperusteista. Muita alhaisempi kiinteistövero- ja kunnallisveroprosentti on kiistatta
kilpailuetu hyvien veronmaksajien saamisessa kuntaan.
Palvelumarkkinoilla kunnat samoin kuin kuntalaiset asiakkaina voivat toimia markkinaperusteisesti,
sopimusperusteisesti tai esimerkiksi viranomaistehtävissä säädösperusteisesti. Sopimusperusteinen
kuntien yhteistoimintaan perustuva palvelutuotanto voi olla laaja-alaista kuten perusturvapalvelujen
tuottamista tai määrättyyn palvelutehtävään kuten ympäristönsuojeluun tai rakennusvalvontaan perustuvaa palvelujen tuottamista.
Keskinäinen kilpailu voi lyhyellä aikavälillä peittää voimien yhdistämisellä saavutettavissa olevat pidemmän aikavälin hyödyt. Sopimusperusteinen yhteistoiminta yksittäisissä ja rajatuissa palvelutehtävissä voi myös osoittautua hyväksi toimintamalliksi. Molemmissa vaihtoehdoissa toiminnan laajetessa ja taloudellisen merkityksen kasvaessa on kuitenkin omat riskitekijänsä. Koventunut kilpailu
asukkaista ja yrityksistä voi johtaa esimerkiksi tonttien alihinnoitteluun, vakuudettomiin takauksiin tai
veroasteen taikka maksuperusteiden pitämiseen liian alhaalla liian pitkään. Sopimusperusteiseen
yhteistoiminnan riskitekijöitä usein ovat kasvava hallinto, päätösvallan siirtyminen rahoittajalta tuottajalle ja puutteet valvonnassa.
5.2.4 Yhtiömuotoinen yhteistyö
Yhdyskunnan tehokas ja toimiva huolto on Turun kaupunkiseudulla toteutettu kuntien yhteistyönä
yhtiömuodossa. Naantali ja Masku ovat mukana seudullisissa jätehuollon, puhdistamotoiminnan sekä
vesihuollon yhtiöissä. Naantali yksin on mukana seudullisissa energiatuotanto- ja kaukolämpöyhtiöissä sekä Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:ssä.
Kunta TSE Oy TSJ Oy TSK Oy TSP Oy TSV Oy Vaso Oy
Naantali
3,0
11,0
2,0
2,9
8,8
6,7
Masku
2,0
1,3
0,7
Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE)
Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ)
Turun Seudun Kaukolämpö Oy (TSK)
Turun Seudun Puhdistamo Oy (TSP)
Turun Seudun Vesi Oy (TSV)
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (Vaso)
Taulukko 5.2.4-1. Kuntakohtainen osallistuminen ja omistus% seudun teknisen sektorin yhtiöissä
Parhaillaan päätöksentekoon on tulossa uuden seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen siten, että
nykyisistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun Seudun puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy) muodostetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa
53
vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa myös asiakassuhteista. Tähän valmisteluun sekä Naantalin että Maskun kanta on myönteinen.
Tällä hetkellä kuntien oma kunnallinen vesihuolto on Naantalissa taseyksikkönä ja Maskussa laskennallisesti eriytettynä taseyksikkönä, joiden perimä talousveden ja jäteveden käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu poikkeavat toisistaan.
Naantalin ja Maskun suhtautuminen vesiosuuskuntiin on yhdenmukainen siten, että kunta toimii vain
asemakaavoitetulla alueella eikä tue taloudellisesti osuuskuntia. Naantali osoittaa liittymispisteen
kunnan verkostoon, mikäli siihen on tarve.
5.2.5 Toimielinpohjainen yhteistyö
Kumpikin kunta on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen jäsenkunta. Varsinais-Suomen maakunnan alueella pelastustointa hoitaa Turun kaupungin hallinnossa oleva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos. Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa Varsinais-Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Lautakunnassa on viisi edustajaa Turusta, kolme
edustajaa Turun alueen muista kunnista, kaksi edustajaa Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salon alueelta, sekä yksi edustaja Paraisten alueelta.
Molemmat kunnat osallistuvat Turun vastuukuntamallilla toteutetun Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan työskentelyyn. Lisäksi Naantali osallistuu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan työskentelyyn, jonka on organisoitu myös Turun vastuukuntamallilla toteutettuna.
Raision kaupunki vastaa Maskun kunnan ympäristönsuojelutehtävistä vastuukuntaperiaatteella.
Naantali ja Masku ovat mukana Varsinais-Suomen maakunnan kattavan Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen, Valonian työskentelyssä.
5.3
Arvio Taivassalon ja Kustavin nykytilanteesta
Taivassalon ja Kustavin kunnat eivät ole mukana Turun kaupunkiseudun maankäyttöä koskevassa sopimuksellisessa yhteistyössä eikä kumpikaan kunta ei kuulu Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen
toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävistä ja niiden hoitamisesta tehdyn sopimuksen piiriin.
Taivassalossa omakotitontteja on kaavoitettu n. 20 kappaletta, joista noin puolet on kunnan omistuksessa. Kunnan teollisuustontteja on kolme. Kustavilla on myynnissä 13 omakotitonttia ja yksi yritystontti.
Taivassalossa ja Kustavissa kesämökki- ja vapaa-ajan asumisen merkitys kuntien taloudelle ja palveluissa on merkittävä. Kesämökkien ja vapaa-ajanasuntojen määrät ovat:
Kustavissa
3000
Taivassalossa 2000
Maskussa
1000
Naantalissa 4500
Yhteensä
19 500
Kesämökki- ja vapaa-ajanasuminen olisi yhdistyneelle kunnalle tärkeä kehittämismahdollisuus asumisen, palveluliiketoiminnan kuin myös kiinteistöverotuoton kannalta. Taivassalo ja Kustavi ovat ke-
54
sämökkien ja vapaa-ajan asuntojen muuttamisessa ympärivuotiseen asumiseen soveltuviksi pyrkineet soveltamaan joustavaa, tapauskohtaista lupamenettelyä. ELY -keskus valvovana viranomaisena
on taas painottanut lupamenettelyn lähtökohtana kaavoitukseen perustuvaa tulkintaa.
5.3.1 Yhtiömuotoinen yhteistyö
Taivassalon ja Kustavin kunnat eivät kuulu Turun kaupunkiseudun yhtiömuotoisen yhteistyön piiriin.
Kuntien oma kunnallinen vesihuolto on sekä Taivassalossa että Kustavissa taseyksikkönä, joiden perimä talousveden ja jäteveden käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu poikkeavat toisistaan.
Kummankin kunnan talousvesi vesiosuuskuntien ulkopuolta tulee Uudestakaupungista. Taivassalossa
tuotetaan itse 15 % talousvedestä. Kustavissa on iso Kaurissalon vesiosuuskunta, jossa on noin 650
liittymää ja se kattaa noin kolme neljäsosaa kunnassa olevista liittymistä. Kunnan edustaja osallistuu
osuuskunnan hallintoon.
Kustavin jätevesi käsitellään Vakka-Suomen vesiliikelaitoksen (Uusikaupunki) toimesta ja Taivassalon
puhdistamon jätevedet on suunniteltu johdettavan samaan suuntaan. Arvio investoinnista on miljoona euroa. Vaihtoehtona oman laitoksen saneeraus, jota selvitellään parhaillaan.
Taivassalossa merkittäviä n. 200 liittyjän jätevesiosuuskuntia on kaksi, joista toinen myös puhtaan
veden laitos. Kunta toimii vain asemakaavoitetuilla alueilla, mutta tukee osuuskuntia runkolinjoihin
liittymisessä.
Tällä hetkellä jätehuollosta vastaa Taivassalossa Taivassalon Jätehuolto Oy. Kustavin jätehuollosta
vastaa Uusikaupunki, joka on myynyt jätteenkäsittelytoiminnan Lassila & Tikanoja Oy:lle vuoden
2013 alusta.
5.3.2 Toimielinpohjainen yhteistyö
Taivassalon ja Kustavin kunnat ovat Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen jäsenkuntia. VarsinaisSuomen maakunnan alueella pelastustointa hoitaa Turun kaupungin hallinnossa oleva Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta ja sen alainen aluepelastuslaitos. Pelastustoimen ylintä päätäntävaltaa
Varsinais-Suomessa käyttää 15-jäseninen aluepelastuslautakunta. Lautakunnassa on viisi edustajaa
Turusta, kolme edustajaa Turun alueen muista kunnista, kaksi edustajaa Uudestakaupungista, Loimaalta ja Salon alueelta, sekä yksi edustaja Paraisten alueelta.
Taivassalon ja Kustavin ympäristönsuojelutehtävistä vastaa Uudenkaupungin rakennusvalvonta- ja
ympäristönsuojelupalvelut.
5.4
Yhdistymisarvio yhdistymisen vaikutuksesta yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti.
Yhdistyminen eheyttäisi yhdyskuntarakennetta sekä yhdistyneessä kunnassa että Turun kaupunkiseudulla. Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus saisivat käyttöönsä suuremman asumisen tonttivarannon, joka ulottuisi kaupunkimaisen tehokkaasta kerrostaloasumisesta saaristo- ja vapaa-ajan
asumiseen. Mahdollisuus tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja lisää kunnan houkuttelevuutta
asuinkuntana ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen.
55
Asuntotuotantoa voidaan ohjata ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yhdistetyllä kunnalla on laajempi keinovalikoima täydennysrakentamisen tehostamiseen ja väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuvan tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeisiin on paremmat mahdollisuudet vastata
ennakoivasti.
Yhdistyminen luo hyvin monipuolisen tarjonnan asuntoja uuden kunnan kaavoitetuilla alueilla ja
sitä on mahdollista suunnata joustavasti kysynnän mukaan. Naantalin ja Maskun kaavavarannot
yhdessä vahvistavat yhdistyneen kunnan rakennemallin 2035 asukaslukutavoitteen saavuttamista
vuonna 2017.
Maskun työpaikkarakentamisen tontit Rivieran yritysalueella toisivat yhdistyneelle kunnalle uuden
ja kehittyvän palvelu- ja teollisen tuotannon keskittymän. Yhdistyneellä kunnalla on taloudellisia
resursseja panostaa Rivieran alueelle nopeasti ja kunnon panoksin, jolloin hyödytkin realisoituvat
nopeammin.
Yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä on hyvä tarkastella Maskun ja Naantalin raja-aluetta Seikelän tien sekä Niemenkulman alueella uudenlaisena merellisenä asumisen alueena. Naantalin kaupunki omistaa omalla puolellaan maa-alueita ja maareservin. Maskun puolella on kehittyvä
Isosuon teollisuusalue sekä yhteystarve merkittynä yleiskaavaan Niemenkulman kohdalla. Tässä
on mahdollisuus pidemmällä ajanjaksolla kasvattaa yhdistyvien kuntien yhdyskuntarakenne yhteen ja avata etenemistie lähialueen teollisuustonttien tarpeen kattamiseen.
Suurempi kunta pystyisi panostamaan enemmän asiantuntijaosaamista ja taloudellisia voimavaroja hankkeisiin, joiden käyttöönotto vaatii suuria kunnallistekniikan verkostoinvestointeja. Tiheyden ja saavutettavuuden kriteerit on mahdollista saavuttaa paremmin suuremmassa kuntakokonaisuudessa, jolloin rakennettavat hankkeet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja oikein
ajoitettuna.
Naantalin ja Maskun yhdistyminen korvaa sopimusperusteisen yhteistyön, jota on tähän saakka
tehty kummankin kunnan omista lähtökohdista, vaikkakin seudullisen sateenvarjon alla. Yhdistymisen myötä yhteensovittamisen hallinnan ja koordinaation ongelma kuntien kesken poistuu ja
muiden Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa hallinta ja koordinaatio paranevat.
Yhdistymisessä Naantalin lisäksi myös Maskun, Taivassalon ja Kustavin alueiden asukkaat tulisivat
joukkoliikennesopimuksen piiriin. Tämä tuo mahdollisuuden edistää joukkoliikenneyhteyksiä nykyisten kuntakeskusten välillä. Elinvoimaa edistetään myös parantamalla tietoliikenneyhteyksiä
kuntakeskusten välillä sekä ottamalla tietohallinnossa käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen
käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään.
Yhteinen vesihuollon yhtiö kokoaisi voimavarat yhteen ja olisi kustannuksiltaan nykyistä toimintamallia edullisempi kuntalaisille. Mahdollinen rakennusvalvonnan ylikunnallinen yhteistyö vahvistaisi ja monipuolistaisi osaamista ja nostaisi palvelutasoa. Yhdistetyn kunnan neuvotteluasema ja
edunvalvonta maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa olisi vahvempi kuin nykyisten kuntien
erikseen.
Kehityksen positiivinen turvaaminen kaavallisin ja rakentamista koskevin yhdenmukaisin menettelyohjein on tarpeellista ja tavoitteena voisi olla oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, jollainen jo
on Naantalin Merimaskussa.
Taivassalon ja Kustavin myötä Turun kaupunkiseudun kaupunkiseuturajaus laajenee.
56
6
PALVELUT
6.1
Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut
6.1.1 Palvelujen nykytilanne
6.1.1.1 Lautakuntarakenne
Teknisten palvelujen poliittinen ohjaus on järjestetty Naantalissa kolmen lautakunnan avulla , jonka
lisäksi teknisessä lautakunnassa on tilapalvelujaosto, tiejaosto sekä hankekohtaisesti perustettavat
rakennustoimikunnat. Maskussa hallinto on järjestetty kahden lautakunnan avulla ja kunnanhallitus
käsittelee maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat suoraan, kun taas Naantalissa valmisteleva
viranomainen on kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Taivassalossa teknistä tointa ohjaa tekninen lautakunta, jossa on tiejaosto. Kustavissa ohjaava toimielin on rakennuslautakunta.
Taulukko 6.1.1.1-1. Teknisen toimen lautakuntarakenne 31.12.2013
6.1.1.2 Virasto-organisaatio
Naantalissa teknisen johtajan johtama ympäristövirasto kattaa kaikki toimialan viranomaistoiminnot,
omaisuudenhoitovastuut sekä tuotannolliset tehtävät.
Kuvio 6.1.1.2-1. Naantalin ympäristöviraston johto ja osastojako
Ympäristövirastossa johtoa edustaa teknisen johtajan lisäksi 5 osastopäällikkoä, 15 työnjohtajaa ja 15
asiantuntijaa (esim. suunnittelija). Vakansseja on kaikkiaan 239, joista määräaikaisia on 16.
Maskussa teknisen johtajan johtamana tekninen osasto jakautuu neljään vastuualueeseen, joissa vakansseja on 46 ja lisäksi keskitetyssä hallinnossa 6. Viranomaistehtävät sekä tuotannolliset tehtävät
on sijoitettu tekniselle osastolle, jonne vuoden 2015 alusta liittyy omana vastuualueenaan ruokahuolto.
Kuvio 6.1.1.3-2. Maskun teknisen osaston johto ja vastuualuejako
57
Naantalin keskeisin ero Maskuun on ympäristövirastoon sijoitettu maankäyttöosasto, joka jakautuu
asemakaavoitukseen ja maanmittaukseen. Maskussa tämä toiminto on strategisena asiantuntijatoimintona (maankäyttöinsinööri) suoraan kunnanjohtajan alaisuudessa konsernihallinnossa.
Taivassalossa teknisten palvelujen toimialaa johtaa kunnanrakennusmestari ja vakansseja on 12. Taivassalon yksiköt ovat pieniä, 0,5 - 2 henkilötyövuoden laajuisia suurimpana kiinteistöt ja tilapalvelut,
jossa on viisi vakanssia. Viranomaistoimintoja edustaa rakennustarkastaja, jolla on myös kaavoituksen tilaajavastuuta. Käytännössä työmalli on yksikkörajat ylittävä.
Kustavissa teknistä osastoa johtaa rakennustarkastaja. Osaston vahvuus on kuusi vakanssia ja yksiköt
ovat pieniä, yhden - kahden operatiivisen toimijan kokonaisuuksia. Viranomaistoimintoja edustaa rakennustarkastaja ja kunnanrakennusmestarin johdossa olevat kaksi kiinteistönhoitajaa ja siivooja
edustavat omajohtoista tuotantoa.
6.1.1.3 Kuntatekniset palvelut
Merkittävä ero kuntien kesken on toimintamallissa oman työn ja urakoinnin kesken. Kuntatekniset
toiminnot tehdään Naantalissa pääosin omajohtoisena työnä kun taas Maskussa ne ovat lähes kokonaan ulkoistettu.
Kuntatekniikan toimintojen ulkoistusaste [%]
Naantali
Masku
Suunnittelu
Kadut
Puistot
90
60
100
100
Investoinnit
Kadut
Puistot
Katujen kp. Liukkauden
uusinv. korvausinv. uusinv.
korvausinv.
kokonn.
torjunta
90
70
0
0
10
10
95
100
100
100
100
100
Kunnossapito
Auraus
10
98
Maanmittaus ja
Puistojen kp maaperätutkimukset
0
10
50
100
Taulukko 6.1.1.3-1. Kuntatekniikan toimintojen ulkoistusaste 2012 (kustannusten perusteella):Lähde
EKJ_MAL
Taivassalossa ja Kustavissa tehdään ostopalveluja lukuun ottamatta pieniä kunnossapitotöitä omajohtoisesti, jotka kohdistuvat käytännössä puistoihin.
6.1.1.4 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu
Naantalissa on sekä rakennusvalvonnan että ympäristösuojelun omaa asiantuntemusta, mutta Maskussa Raision kaupunki vastaa kunnan ympäristönsuojelutehtävistä. Taivassalon ja Kustavin ympäristönsuojelutehtävistä vastaa Uudenkaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelupalvelut.
Rakennusvalvonnan resurssit, rakennuslupien keskimääräiset käsittelyajat sekä toimintakate on
koottu seuraavasti:
Taulukko 6.1.1.2-1. Rakennusvalvonnan ominaisuustietoja 31.12.2013
58
Henkilöstömäärä viranomaistoiminnoissa on pieni, mutta toisaalta rakennusvalvonnassa myös suhdanteet vaikuttavat rakentamisen aktiivisuuteen. Rakennuslupien käsittelyajat kunnissa ovat lähellä
toisiaan eivätkä vaikuta kohtuuttomilta. Toimintakate on sekä Naantalissa, Maskussa ja Kustavissa
negatiivinen, mutta Taivassalossa positiivinen.
Ympäristöministeriön valmistelussa on hanke rakennusvalvonnasta ja sen organisoimisesta ylikunnalliseksi ja tuloillaan itsensä kannattavaksi. Ministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys rakennusvalvontatoimen toiminta- ja organisointivaihtoehdoista 31.8.2014 mennessä
sekä tuottaa selvityksiä organisoimisen ja siihen liittyvän lainsäädäntövalmistelun tueksi. Uudistus
toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että toiminta käynnistyy vuoden 2017 alusta.
Tätä taustaa vasten jo MAL- yhteistyönä tehdyt Turun alueen seudullisen rakennusvalvonnan selvitys,
sekä sen jatkona tehty jatkoselvitys esitys Turun läntisten kuntien rakennusvalvontatehtävien järjestämisestä sekä Selvitys Turun kaupunkiseudun ympäristönsuojelun yhteistyöstä, ovat ennakoineet
valtakunnallista kehitystä.
6.1.2 Säästöpotentiaali
FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan asukasluvun mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Odotekustannukset on laskettu Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin muodostamalle selvitysalueelle.
FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan nettokustannukset 12 miljoonaa euroa ja odotekustannukset
yhdyskuntapalveluissa 8,9 miljoonaa euroa eli säästöpotentiaali laskelman mukaan on 3,1 miljoonaa
euroa.
Kun kokonaisuus puretaan osiin, samassa FCG:n aineistossa yhdyskuntasuunnittelun säästöpotentiaali on 1,3 M€, rakennusvalvonnan 0,2 M€, liikenneväylien 1,7 M€ ja puistojen ja yleisten alueiden 1
M€.
410 Yhdyskuntasuunnittelu, 420 Rakennusvalvonta, 440 Ympäristön huolto, 460 Liikenneväylät, 470 Puistot ja yleiset alueet, 480 Palo- ja pelastustoimi
Kuvio 6.1.2-1. Yhdyskuntapalvelujen säästöpotentiaali selvitysalueella 2012
59
Tarkasteltaessa kokonaisuutta vuoden 2012 tilastoaineistoon pohjautuen ja vastaavan kokoisten kuntien keskiarvolukuihin verraten, kuva tarkentuu.
Naantali
Masku
Taivassalo
Kustavi
Alle 2000 as. kunnat
6001-10000 as. kunnat
10001-20000 as. kunnat
20001-40000 as. kunnat
Varsinais-Suomi
Manner-Suomi
2002
346
202
151
117
181
192
201
230
203
230
03
357
207
161
114
184
200
212
237
211
235
04
394
195
205
451
204
202
228
256
222
241
05
416
198
237
94
205
219
232
254
224
248
06
395
205
229
141
208
221
235
262
232
252
07
387
231
261
148
210
232
246
270
243
265
08
451
266
218
127
233
250
264
287
260
282
09
476
254
253
121
227
261
276
301
259
292
10
502
254
241
101
251
265
281
296
266
299
11
491
272
202
119
266
276
300
308
270
311
12
470
276
213
152
285
296
311
320
273
322
Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi.
Lähde: Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto, Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2002-2012
Taulukko 6.1.2-1. Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, €/as. 2002 - 2012
Naantalin kustannukset mittarilla euroa/asukas ovat erittäin merkittävästi korkeammat kuin kumppanien, mutta myös vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvon. Ero vuonna 2012 vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvoon on 159 euroa/asukas. Tämä tarkoittaa, että laskennallisesti säästöpotentiaali on 3 miljoonaa euroa.
Maskun kustannukset vuonna 2012 ovat tällä mittarilla 20 euroa/asukas alemmat kuin saman kokoluokan kunnilla keskimäärin.
Taivassalolla yhdyskuntapalvelujen kustannukset ovat vuonna 2012 72 €/asukas alemmat kuin vas‐
taavan kokoluokan kunnissa keskimäärin ja Kustavissa keskimäärää alemmat peräti 133 €/asukas.
FCG:n aineistossa liikennealueiden säästöpotentiaali oli suurin osatekijä yhdyskuntapalvelujen säästöpotentiaaliin. Vastaavalla tavalla tarkastellen Naantalin kustannukset mittarilla €/asukas selittävät
valtaosan säästöpotentiaalista.
Taulukko 6.1.2-2. Liikenneväylien nettokustannukset, €/asukas 2002 - 2012
Naantalin kustannukset ovat vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvoon verrattuna 79 euroa/asukas
korkeammat vuonna 2012. Tämä tarkoittaa laskennallisesti 1,49 miljoonan euron säästöpotentiaalia.
Maskun kustannukset ovat selvästi alle saman kokoluokan kuntien kustannusten.
60
Taivassalon kustannukset ovat 5 euroa/asukas vastaavan kokoluokan kuntia korkeammat vuonna
2012. Tämä tarkoittaa 8 400 euron säästöpotentiaalia liikenneväylien nettokustannuksissa. Kustavin
kustannukset ovat selvästi vastaavan kokoluokan kuntien kustannusten alapuolella.
Yksi osatekijä korkeisiin kustannuksiin mittarilla €/asukas voi hakea palvelujen tuotantotavasta. MALtyöryhmä on koonnut seuraavan aineiston kuntatekniikan ulkoistusasteesta.
Taulukko 6.1.2-3. Kuntatekniikan ulkoistusaste 2013
Naantali tuottaa kuntatekniikan palvelut pääsääntöisesti omajohtoisena työnä kun taas Masku urakoittaa miltei kaiken puistojen kunnossapitoa lukuun ottamatta. Taivassalo ja Kustavi urakoivat Maskun tapaan kuntatekniikan kohteensa.
Tuotantokustannuksiin vaikuttaa myös laatutaso, jota käytetään. Tätä näkökohtaa käytetty mittari,
€/asukas, ei ota huomioon. Johtopäätelmänä voi sanoa, että selvitysalueen kustannuksiin vaikuttavat
alueen asetettu laatutaso ja valitut tuotantomallit sekä osin käytetyt tukipalvelut.
6.1.3 Toimitilat
Naantalissa toimitilat on organisoitu tilalaitokseen, joka on taseyksikkö. Yksikkö on solminut vuokrasopimukset sisäisten asiakkaidensa kanssa ja vuokra sisältää myös pääomaosuuden. Tilalaitos tuottaa
asiakkaille myös tukipalvelut, joita ovat kiinteistönhoito, siivous ja ruokapalvelut.
Maskussa ruokapalvelu siirtyy omaksi osastokseen tekniseen toimeen 1.1.2015. Ruokapalvelut ja
kiinteistötoimi tuottaa siivous ja kiinteistönhoitopalvelut koko kunnan muulle organisaatiolle sekä
Peruspalveluliikelaitos Akselille vuokrattuihin tiloihin. Vuokrissa on huomioitu käyttömenot ja pääomaosuus.
Uudis- ja korjausrakentaminen urakoidaan, mutta tuotannolliset tukipalvelut tuotetaan valtaosin
omajohtoisena työnä.
Taivassalossa ja Kustavissa kohteet urakoidaan, mutta tuotannollista tukipalvelua tuotetaan omajohtoisena työnä.
6.1.4 Vuokra-asunnot
Naantalin Vuokratalot Oy on Naantalin kaupungin omistama osakeyhtiö, jolla on hallinnassaan 963
asuntoa. Maskun kunta omistaa suoraan tavallisia vuokra-asuntoja kuudessa eri vuokrarivitaloyhtiössä, joihin on jatkuva haku. Kunnan yleishallinto vastaa vuokraamisesta.
Taivassalossa Taivassalon vuokratalot Oy omistuksessa on 29 vuokra-asuntoa. Kustavin kunnalla on
31.12.2013 suorassa omistuksessaan yhteensä 48 vuokra-asuntoa, joihin haku tapahtuu kunnan
kautta. Lisäksi kunnalla on osake-enemmistö Kiinteistö Oy Kustavin Sadossa, jossa on 11 vuokraasuntoa.
61
6.1.5 Tekniset, kaavoitus- ja ympäristötoimen palvelut yhdistyneessä kunnassa
Yhdistyneessä kunnassa lautakuntarakenne ja sen myötä organisaatiorakenne sekä toimialan johtamisjärjestelmä voidaan organisoida uudelleen. Lautakuntarakenne voisi pelkistyä siten, että viranomaistoimintoja johtaa oma lautakunta ja kuntateknisiä ja toimitila-asioita oma lautakuntansa. Yhdistyneessä kunnassa ei enää erillisiä toimikuntia käytettäisi.
Nykyiset vesihuoltolaitokset sulautuvat seudulliseen yhtiöön. Vesihuoltolain mukaan käyttömaksujen
tulee olla koko vesihuoltolaitoksen alueella samat. Tämä on kuntalaisille edullinen ratkaisu. Liittymismaksut ja perusmaksut voivat perustelluista syistä ja kustannusten kattamiseksi olla erisuuruiset.
Mikäli seudun yhteinen rakennusvalvonta rakentuu ympäristöministeriön valmistelun mukaisesti,
yhdistyneellä kunnalla on valmius neuvotella palvelujen tuottamisesta. Tällöin etuna on yksikön riittävä koko, joka antaa henkilökunnalle mahdollisuuden erikoistua ja pitää yllä palvelukykyä myös
loma-aikoina. Asiakkaiden hyöty ja palvelut on mahdollista nostaa entistä paremmalle tasolle, koska
asiakkaan ongelmiin vastaavaa erikoistunutta palvelukapasiteettia on nykyistä isommasta asiantuntijajoukosta nopeasti saatavilla.
Kunnan isot omaisuuserät on mahdollista vastuuttaa selkeästi niiden arvon säilyttämisen ja omistajan
(valtuusto) tavoitteiden näkökulmasta laskennallisesti taseyksiköiksi sekä erottaa tuotannollisista tukipalveluista, jotka yhtenä yksikkönä muodostuvat laskennallisesti erotetuksi palvelukeskukseksi.
Hyötyä on löydettävissä kunnalle tarpeettomista omaisuuseristä, niiden jalostuksesta tai myynnistä,
tuotantoprosessien uudelleen muotoilusta, normien ja taksojen yhdenmukaistamisesta, osaamisen
parantumisesta erikoistumisen myötä, yhden henkilön varassa olevien haavoittuvien tehtävien varmistamisesta, tehtävien uudelleen muotoilusta ja johtamisesta aiemmissa kuntien yhdistymisissä hyviksi todettuja käytäntöjä soveltaen.
Tehtävien uudelleen muotoilulla saadaan yksilöille selkeitä kokonaisuuksia, jolloin osaamisen ja sen
kehittäminen mahdollisuudet ja motivaatio kohenevat. Erilaiset päivystykset ja esim. kiinteistöhuollon varallaolojärjestelyt pystytään järjestämään myös tehokkaammin.
Laatutaso eri tehtävissä, erityisesti kuntateknisissä tehtävissä, määritellään ottaen huomioon kohteen sijainti ja vaikutus paitsi kustannuksiin myös turvallisuuteen ja kuntakuvaan.
Säästöpotentiaalin realisoimiseksi yhdistyneessä kunnassa hyödynnetään eläkepoistuma täysimääräisesti. FCG:n laskelman mukaan Naantalin selvitysalueella tekniseltä ja ympäristötoimialalta eläköityy
2014 - 2025 yhteensä 58 henkilöä (41 %), siivouksesta ja kiinteistönhoidosta 52 henkilöä (40 %) ja
ruokapalveluista 41 henkilöä (41 %).
Tämä tukee tuotantomallin vaiheittaista uudelleen asemointia suhteessa markkinoihin kuntatekniikan tuotannossa, erityisesti kunnossapitotyössä sekä tuotannollisissa tukipalveluissa. Yhdistyneen
kunnan edustajien neuvotteluasema on aiempaa vahvempi ja yhdistynyt kunta asiakkaana entistä
kiinnostavampi, jolloin muun muassa kilpailutusten hyödyn voi olettaa olevan suurempi.
Kunnalliset vuokratalot ja kuntien suoraan omistamat kiinteistöyhtiöt fuusioidaan uudessa kunnassa
yhdeksi yhtiöksi, joka jatkossa vastaa tämän kokonaisuuden ja omaisuuserän kunnossapidosta, uusista investoinneista sekä asiakasyhteistyöstä. Ainoastaan viranomaistoiminnot jäävät peruskuntaan.
Etuna on, että asiakkaan suuntaan vuokra-asunnoista vastaa yksi taho, joka on erikoistunut tehtävään. Sama erikoistumisen etu pätee myös tämän omaisuuserän palvelujen (isännöinti, siivous, kiinteistötehtävät) hankintaan sekä uudishankkeiden toteutukseen valtion rahoitusta hyödyntäen.
62
Yhdistyneessä kunnassa on myös varauduttava kilpailukykyä edistäviin investointeihin ja koulutukseen, joiden avulla esimerkiksi erilaiset dokumentaatio- ja valvontajärjestelmät saadaan kattavasti ja
suunnitelmallisesti keskitettyyn toimintavalmiuteen.
6.2
Sivistyspalvelut
Sivistyspalveluissa on kuntien järjestämisvastuulla eniten asiakkaita, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle ja tuotantovastuu
nykyisiä peruskuntia laajemmille tuotanto-organisaatioille. Uudistuksen on määrä toteutua vuoden
2017 alusta.
Varhaiskasvatus, perusopetus ja lukiokoulutus koskettavat laajasti lapsia, nuoria ja lapsiperheitä,
kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut kaikkia kuntalaisia.
6.2.1 Sivistyspalvelujen muutostekijät
6.2.1.1 Syntyneet
Maskussa vuosittain syntyneiden määrä on kasvanut vajaan viidenneksen vuodesta 2000 vuoteen
2029 ja kasvaa edelleen. Naantalissa syntyneiden määrä on noin 160 lasta vuosittain. Asukasmäärältään pienissä kunnissa syntyneiden määrä laskee. Kustavissa luonnollinen väestön lisäys on pysähtynyt.
Kunta/vuosi 1990 2000
Naantali
165 169
Masku
86
90
Taivassalo
23
11
Kustavi
13
9
Yhteensä
287 279
2010
179
139
18
4
340
2013 2017 2021 2025 2029 M2000-13 M %
156 172 167 165 161
-13
-7,7
107 133 137 139 139
17
18,9
16
12
12
12
12
5
45,5
2
4
4
4
4
-7
-77,8
281 321 320 320 316
2
0,7
M2013-29
5
32
-4
2
35
M%
3,2
29,9
-25,0
100,0
12,5
Tilastokeskuksen väestörakenne ja –ennustetiedot
Taulukko 6.2.1.1-1 Syntyneiden määrät vuosina 1990 -2013 ja ennuste vuoteen 2029
Ennusteen mukaan selvityskunnissa syntyneiden määrä on yhteensä reilut 320 lasta vuosittain. Viime
vuosien kehityksen perusteella tilastokeskuksen ennusteen mukainen syntyneiden määrä voi olla
korkea.
6.2.1.2 Lasten ja nuorten ikäryhmät
Lasten ja nuorten ikäryhmien määrä yleisesti ottaen laskee kaikissa muissa selvityskunnissa paitsi
Maskussa. Maskussa lasten ja nuorten määrä on kasvanut vajaa 600:lla vuodesta 2000 vuoden 2013
loppuun. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu, mutta jonkin verran alhaisempana vuoteen 2029.
Naantalissa lasten ja nuorten ikäryhmien koko on supistunut vuodesta 2000. Erityisesti varhaiskasvatusikäisten määrä on ollut laskussa. Vuoden 2013 varhaiskasvatusikäisiä oli reilu kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Selvityskunnissa lasten ja nuorten määrä kasvaa lähinnä Maskun
kehityksen ansiosta.
63
Kunta/vuosi
Naantali
0-6v
7-18v
0-18v
Masku
0-6v
7-18v
0-18v
Taivassalo
0-6v
7-18v
0-18v
Kustavi
0-6v
7-18v
0-18v
Yhteensä
0-6v
7-18v
0-18v
1990 2000 2010 2013 2017 2021 2025 2029 M2000-13
M%
M2013-29
M%
1 307 1 505 1 407 1 338 1 332 1 306 1 281 1 258
2 554 2 692 2 866 2 729 2 618 2 602 2 571 2 522
3 861 4 197 4 273 4 067 3 950 3 908 3 852 3 780
-167
37
-130
-11,1
1,4
-3,1
-80
-207
-287
-6,0
-7,6
-7,1
649 754 1 006 967 1 047 1 090 1 111 1 113
1 230 1 368 1 669 1 744 1 846 1 932 2 016 2 061
1 879 2 122 2 675 2 711 2 893 3 022 3 127 3 174
213
376
589
28,2
27,5
27,8
146
317
463
15,1
18,2
17,1
167
265
432
102
296
398
103
181
284
107
165
272
99
160
259
93
170
263
90
167
257
87
162
249
5
-131
-126
4,9
-44,3
-31,7
-20
-3
-23
-18,7
-1,8
-8,5
77
146
223
59
120
179
37
86
123
29
79
108
29
69
98
28
65
93
26
62
88
25
59
84
-30
-41
-71
-50,8
-34,2
-39,7
-4
-20
-24
-13,8
-25,3
-22,2
2 200 2 420 2 553 2 441 2 507 2 517 2 508 2 483
4 195 4 476 4 802 4 717 4 693 4 769 4 816 4 804
6 395 6 896 7 355 7 158 7 200 7 286 7 324 7 287
21
241
262
0,9
5,4
3,8
42
87
129
1,7
1,8
1,8
Tilastokeskuksen väestörakenne ja -ennustetiedot
Taulukko 6.2.1.1-2 Lasten ja nuorten määrät vuosina 1990 -2013 ja ennuste vuoteen 2029
6.2.1.3 Perheet
Kaupunkiseudun kasvukuntien lapsiperheiden osuus perheistä on suurin. Turussa lapsiperheitä on
reilu kolmannes kaikista perheitä.
Kunta/vuosi
2013
Kunta/vuosi
2013
Kustavi
22,7
Paimio
43,4
Taivassalo
26,9
Tarvasjoki
43,9
Vehmaa
33,3
Nousiainen
44,3
Turku
35,3
Kaarina
44,7
Sauvo
36,8
Rusko
45,0
Mynämäki
38,1
Masku
47,1
Naantali
40,2
Aura
47,2
Pöytyä
40,7
Lieto
47,2
Raisio
41,0
THL, Sotka
Taulukko 6.2.1.1-3 Lapsiperheiden osuus prosentteina kaikista perheistä
Maskussa lapsiperheiden osuus on kaikista perheitä kolmanneksi korkein Liedon ja Auran jälkeen,
lähes puolet. Naantalissa perheiden osuus 40 prosenttia. Kustavissa lapsiperheiden osuus on selvityskuntien alhaisin ja Taivassalossa toiseksi alhaisin. Keskuskaupungissa yksinhuoltajaperheiden osuus
64
on 27 prosenttia perheistä. Naantalissa ja Raisiossa yksinhuoltajaperheiden osuus on reilu viidennes.
Yksinhuoltajaperheiden osuus on suurin Kustavissa.
Kunta/vuosi
2013
Kunta/vuosi
2013
Nousiainen
11,1
Vehmaa
16,9
Masku
12,1
Kaarina
17,1
Rusko
13,1
Tarvasjoki
17,5
Lieto
13,2
Taivassalo
17,9
Pöytyä
15,1
Naantali
20,5
Aura
16,0
Raisio
20,5
Mynämäki
16,2
Turku
27,5
Sauvo
16,4
Kustavi
31,0
Paimio
16,9
THL, Sotka
Taulukko 6.1.1-4 Yksinhuoltaja perheiden osuus kaikista perheistä
Avioeroja oli 1000 naimisissa olevaa 25-64 -vuotiasta kohti Turussa 23 ja Raisiossa 20 vuonna 2013.
Kunta/vuosi
2013
Kunta/vuosi
2013
Taivassalo
3,9
Pöytyä
15,5
Vehmaa
5,8
Kaarina
16,7
Kustavi
8,5
Aura
17,3
Rusko
12,8
Mynämäki
17,7
Masku
13,7
Tarvasjoki
18,7
Naantali
14,3
Raisio
20,4
Lieto
14,8
Sauvo
22,1
Nousiainen
15,1
Turku
22,8
Paimio
15,2
THL, Sotka
Taulukko 6.1.1-5 Avioerot 1000 naimisissa olevaa 25-64 -vuotiasta kohti
6.2.2 Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta. Kunnilla
on järjestämisvastuu varhaiskasvatuspalveluista. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään otettava huomioon liikenneyhteydet sekä asutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämispaikkojen sijainti.
65
Myös yksityisillä palvelujen tuottajilla ja lasten kotona hoitamisen tukemisella on merkittävä asema
varhaiskasvatuksessa.
Selvityskunnissa 0-6 -vuotiaita oli vuonna 2013 yhteensä 2 241 lasta, joista Naantalissa 1 338, Maskussa 967, Taivassalossa 107 ja Kustavissa 29.
Varhaiskasvatusikäisten määrä ei juuri kasva vuoteen 2029 mentäessä. Naantalissa 0-6-vuotiaiden
määrä laskee 80 lapsella ja Maskussa kasvaa 140 lapsella vuoteen 2029. Syntyneiden lasten määrä on
selvityskunnissa vuosittain yhteensä noin 320 lasta. Varhaiskasvatuspalvelujen muutokset koskevat
jatkossa ensisijaisesti palvelujen rakennetta, sijoittumista ja sisältöjä.
Naantalissa toimii 13 päiväkotia, joista yksi on vuoropäiväkoti. Lisäksi kaupunki hankkii yhden päiväkodin palvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta ja tarjoaa tälle toimintatilat. Vähenevän lapsimäärän
johdosta lakkautettiin 1.8.2014 yksi päiväkoti. Tila- ja palvelutarvesuunnitelman mukaisesti vuonna
2015 on tarkoitus lakkauttaa toinen. Toimintansa lopettavat päiväkodit ovat pieniä ja niiden kiinteistöt huonokuntoisia. Ryhmäperhepäiväkoteja on jäljellä yksi ja se toimii Velkualla Kummelin monitoimitalossa. Perhepäivähoitajien määrä on laskussa. Päivähoitopaikkoja on riittävästi.
Maskussa toimii hallinnollisesti viisi päiväkotia seitsemässä eri rakennuksessa, joista yksi on vuorohoitopäiväkoti. Lisäksi kunta hankkii 35 ostopalvelupaikkaa yksityiseltä palveluntarjoajalta. Esiopetus
on osa varhaiskasvatusta ja toimii 1.8.2014 alkaen päivähoidon hallinnoimana pääosin koulujen yhteydessä. Päivähoitopaikkoja on riittävästi, mutta sijoitusta ei aina saa alueellisesti haluamastaan hoitopaikasta. Perhepäivähoitajien määrä on laskeva, tällä hetkellä omissa kodeissaan toimii 18 perhepäivähoitajaa.
Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen leikkitoimintaa järjestetään joka päiväkodissa, kuten myös perhepäivähoidon varahoitoa. Avointa päiväkotitoimintaa on tarjolla kahdessa yksikössä, Lemussa ja
Maskun keskustassa.
Maskun kunta myy seutukuntasopimuksen mukaisesti vuorohoitopaikkoja mm. Mynämäen kunnalle
ja ruotsin kielen kielisuihkupaikkoja Nousiaisten kunnalle. Myös Taivassalon kanssa on keskusteltu
vuorohoitopaikan myymisestä.
Taivassalossa toimii yksi päiväkoti syksystä 2015 alkaen, jolloin Pikkupoiju-päiväkodin laajennus valmistuu ja toinen pieni päiväkoti siirtyy Pikkupoijun yhteyteen. Kustavissa on yksi päiväkoti. Perhepäivähoitoa ei kunnissa ole. Päivähoitopaikkoja on riittävästi.
66
1–6‐vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat
Muutos 2012-2029:
-2%
1-6 -vuotiaat
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
Koko maa
2012=100 .
105
100
95
90
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
Koko maa
Naantalin selvitysalue
1-6 -vuotiaat
2012=100
1-6 -vuotiaat
2012=100
1-6 -vuotiaat
2012=100
Päivähoidossa*
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
2 207
100
29 529
2 186
99
29 763
2 197
100
29 719
2 188
99
29 511
2 167
98
29 067
100
101
101
100
98
365 144
369 459
373 819
373 733
369 253
100
101
102
102
101
1 458
1 444
1 451
1 445
1 432
*Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen.
Kuvio 6.2.2-1 Varhaiskasvatusikäisten määrän kehitys
Turun seudun kunnilla on voimassa oleva sopimus päivähoitopaikoista kuntarajojen yli. Sen ansiosta
esimerkiksi muuttotilanteessa lapsella on mahdollisuus jatkaa tutussa päivähoitopaikassa. Sopimuksessa ovat mukana Masku ja Naantali, mutta Kustavi ja Taivassalo eivät.
Kaikissa kunnissa on tällä hetkellä päivähoitopaikkoja riittävä määrä, eikä uusia investointitarpeita
raja-alueille ole näkyvissä. Yhdistynyt kunta ei toisi lyhyellä aikavälillä muutoksia päivähoidon tarjontaan tai päivähoitopaikkojen osoittamiseen. Kuntien välinen poikittainen liikenne työmatkojen johdosta on vähäistä, eikä päivähoitopaikkojen luontaista kysyntää esiinny kovin etäällä asuin- tai työpaikasta.
6.2.2.1 Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset
Naantalissa varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset ovat 0-6 -vuotiasta kohti korkeammat kuin Maskussa. Kummassakin kunnassa kokopäivähoidossa on iso osa alle kouluikäisistä.
Palveluverkosta, toimiyksikköjen koosta ja henkilöstörakenteesta johtuvien syiden lisäksi Naantalin ja
Maskun palveluihin kuuluu erityispäivähoidon ja vuorohoidon palveluja. Kuntien kotona tapahtuvan
67
perhepäivähoidon supistuminen vaikuttaa kustannuksiin. Myös varhaiskasvatuspalveluissa hankittujen tukipalvelujen ja tilojen kustannuksilla on vaikutusta päiväkotihoidon lapsi- ja hoitopäiväkohtaisiin kustannuksiin.
Naantalin päivähoidon lapsikohtaisia kustannuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina. Lapsimäärän
supistumisen johdosta kaupungissa on tehty 2013 varhaiskasvatuksen tila- ja palveluverkkosuunnitelma, jonka toteuttaminen on käynnissä.
Varhaiskasvatuspalvelut
Päivähoidon nettokustannukset, €/asukas
Naantali Masku Taivassalo Kustavi
534
592
325
281
1 362
980
110
34
Lapsia kokopäivähoidossa 31.12., osuus ikäluokasta, %
48,4
43,1
34,5
41,2
Päivähoidon käyttökustannukset 0-6 -vuotiasta kohti, €
7 380
5 839
4 964
7 353
56
46
54
68
10 171
8 550
9 822
10 136
54
43
55
68
10 000
9 714
6 250
.
Perhepäivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, €
51
61
43
.
Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki, €/asukas
82
103
47
30
Lasten lukumäärä (0-6 -vuotiaat) 31.12.
Päivähoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, €
Päiväkotihoidon käyttökustannukset lasta kohti, €
Päiväkotihoidon käyttökustannukset hoitopäivää kohti, €
Perhepäivähoidon käyttökustannukset lasta kohti, €
Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 2012
Taulukko 6.2.2.1 - 1 Varhaiskasvatuspalvelujen kustannukset asukasta, hoidettua lasta ja hoitopäivää
kohti vuonna 2012
Asukaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttavat varhaiskasvatusikäisten määrä ja osuus koko väestöstä.
Maskun ja Naantalin asukaskohtaiset kustannukset ovat korkeammat kuin Taivassalon ja Kustavin,
joissa on suhteellisesti vähemmän 0-6 -vuotiaita lapsia.
FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun
mukaisen vertailuryhmään ja ryhmän neljänneksi alhaisimman kustannustason kuntaan. Lisäksi
odotekustannukset on laskettu koko selvitysalueelle.
68
Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207,
208, 303)
Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman
kunnan tasolle (Valkeakoski)
Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti
Muutos 2007- 2012: 3 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi)
Nettokustannukset 2012 18,7 M€, odotekustannukset 15,5 M€
Potentiaali 3,2 M€
9000
8000
7522
7778
7098
7000
6877
7040
6518
6000
7562
7079
7242
6220
5293
5000
€/0-6 vuotias
6552
6528
6951
6462
6617
6875
5443
4954
4000
3000
2000
1000
0
Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto
Kuvio 6.2.2.1-2. Taulukko 6.1.2-3 Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset ja säästöpotentiaali
vuoden 2012 luvuilla (FCG:n laskentamalli)
FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa 4. alhaisimman kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset 18,7 milj. euroa ja
odotekustannukset 15,5 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 3,2 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista, vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea.
Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on
valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta.
Kunta /
varhaiskasvatus
Kustannukset
2012 (netto),
milj.euroa
Odotekustannukset,
milj.euroa
Säästöpotentiaali,
milj.euroa
11,2
8,5
2,8
Masku
6,5
5,8
0,7
Taivassalo
0,6
0,6
0,0
Kustavi
0,3
0,2
0,1
Naantali
FCG:n laskentamalli
Taulukko 6.2.2.1-1 Varhaiskasvatuspalvelujen odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla
6.2.3 Perusopetus
Selvityskunnissa oli vuoden 2013 lopulla perusopetusikäisiä yhteensä 3 510 henkeä, joista Naantalissa 1 979, Maskussa 1 324, Taivassalossa 128 ja Kustavissa 55.
69
Maskun perusikäisten määrä kasvaa 250 lapsella. Naantalin vähenee vajaalla 100 lapsella. Taivassalon perusopetusikäisten määrä laskee kuudella ja Kustavin kahdellatoista.
7–15‐vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat
Muutos 2011-2029:
+4%
7-15 -vuotiaat
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
Koko maa
2012=100 .
110
100
90
2 012
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
7-15 -vuotiaat
2012=100
7-15 -vuotiaat
2012=100
Koko maa
7-15 -vuotiaat
2012=100
Naantalin selvitysalue
Oppilaat*
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
3 488
100
44 033
3 558
102
44 466
3 628
104
45 541
3 628
104
45 959
3 626
104
45 738
100
101
103
104
104
527 458
100
546 078
104
561 772
107
569 032
108
572 904
109
3 490
3 560
3 630
3 630
3 628
*Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen
Kuvio 6.2.3-1 Perusopetusikäisten määrän kehitys
Naantalissa on 10 peruskoulua, joista kaksi yläkoulua, seitsemän alakoulua ja yksi pieni yhtenäiskoulu. Yhdistyneiden kuntien alueella (Rymättylä, Merimasku, Velkua) toimii kaikissa oma koulunsa.
Peruskouluissa käy jonkin verran ulkokuntalaisia, joista suurin osa on raisiolaisia. Muutamia erityisopetuksen, ruotsinkielisen opetuksen ja maahanmuuttajien valmistavan opetuksen oppilaspaikkoja
on hankittu Turun kaupungista. Nyt Turku on sanonut irti kaikki perusopetuksen sopimukset. Naantalin kouluverkkoon ei tällä hetkellä ole muutossuunnitelmia.
Selvityskuntien välillä ei ole sopimuksia perusopetuksen järjestämisestä. Alueella ei myöskään hakeuduta luontaisesti kouluun toisen selvityskunnan alueelle. Naantalissa ei ole maskulaisia oppilaita peruskoulussa yksittäisiä, muuttotilanteisiin liittyviä poikkeuksia lukuun ottamatta. Myöskään Kustavissa ja Taivassalossa asuvia oppilaita ei Naantaliin hakeudu. Kunnista ei ole julkisia liikenneyhteyksiä
Naantaliin.
Maskussa on yksi yläkoulu, joka sijaitsee kuntakeskuksessa. Vuonna 1999 toimintansa aloittanut
Hemmingin yläkoulussa on noin 450 oppilasta. Maskussa on viisi alakoulua, joista Kurittulan ja Tammenahjon koulut sijaitsevat kuntakeskuksessa tai lähellä keskusta. Seikelän koulu sijaitsee Naantalin
suuntaan. Askaisten ja Lemun alakoulut sijaitsevat aiemmin yhdistyneiden kuntien kuntakeskuksissa.
70
Taivassalossa on yksi peruskoulu, 1-9 luokille perusopetusta antava yhtenäiskoulu, jossa käyvät myös
kustavilaiset 7-9-luokkien oppilaat. Kustavissa on yksi alakoulu vuosiluokille 1-6. Kustavilla ja Taivassalolla on sopimus Iniön suomenkielisten oppilaiden opettamisesta. Perusopetuksessa integroidaan
erityisen tuen oppilaita perusopetusryhmiin, mutta vaikeammin kehitysvammaisten oppilaille käytetään Uudenkaupungin palveluja tai Turun opetuspalveluja.
Kanta-Naantalissa koulut ovat suhteellisen täynnä, mutta saariston päässä, Rymättylässä ja Merimaskussa olisi mahdollista lisätä ryhmiä. Tämä suunta ei kuitenkaan tuo apua Maskun, Kustavin tai Taivassalon tarpeisiin.
Alakouluopetuksen järjestämiseen kuntien yhdistyminen ei toisi suuria muutoksia. Yläkouluopetuksessa voisi Maskun Seikeläntien alueelta Hemmingin koulun sijasta vaihtoehtoisesti ohjata jonkun
verran oppilaita Naantaliin. Tämä edellyttäisi uuden poikittaisen joukkoliikenteen järjestämistä, jota
nyt ei ole.
Perusopetuksen tarjonnan määrään ei yhdistyminen toisi muutosta. Kaikissa kunnissa on tällä hetkellä riittävästi ala- ja yläkoulupaikkoja ja koulutilat hyvässä kunnossa.
Erityisopetuksen ja oppilaan tuen palvelujen järjestämistapa vaihtelee nyt jonkin verran selvityskunnissa. Kuntien yhdistyminen tarkoittaisi oppilaan tuen käytäntöjen yhtenäistämistä. Vaativissa erityisopetuspalveluissa olisi tarpeen löytää laajempi useamman kunnan yhteistyöalue, johon erityispalveluihin liittyvää osaamista voitaisiin keskittää.
6.2.3.1 Perusopetuksen kustannukset
Maskun perusopetuksen asukaskohtaiset nettokustannukset ovat korkeimmat selvityskunnista. Tämä
johtuu siitä, että perusopetusikäisten osuus on kunnassa suurin. Oppilaskohtaiset nettokustannukset
ovat pienissä kunnissa, joissa on vähän oppilaista, oleellisesti korkeammat kuin Maskussa ja Naantalissa. Perusopetuksen tuntikohtaiset nettokustannukset ovat korkeimmat Naantalissa ja Kustavissa.
FCG odotekustannuslaskelman mukaan vertailtaessa yhdistettyä kuntaa neljänneksi alhaisimman
kustannustason kuntaan ovat yhdistetyn kunnan perusopetuksen nettokustannukset 30 milj. euroa ja
odotekustannukset 25,8 milj. euroa. Säästöpotentiaali on 4,3 milj. euroa. Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin
suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea.
71
Perusopetus
Taivassalo Kustavi Varsinais- MannerSuomi
Suomi
Naantali
Masku
1 188
1 203
800
1082
1 237
1 128
nettokustannukset, €/as.
63
83
48
60
57
64
oppilaita 20.9.
223
163
19
5
5 345
4 945
4 211
10 600
6 125
6 487
951
1 117
718
978
800
829
oppilaita 20.9.
1 991
1 309
145
33
nettokustannukset/oppilas
8 849
7 896
11 117
14 061
8 657
9 151
nettokustannukset, €/tunti
130
110
113
142
114
117
Opetustoimi
nettokustannukset, €/as.
Esiopetus
nettokustannukset, €/oppilas
Perusopetus
nettokustannukset, €/as.
Taulukko 6.2.3.1-1 Perusopetuspalvelujen asukaskohtaisista nettokustannuksista 2012
Odotekustannukset on asetettu 4. alhaisimman
kunnan tasolle (Riihimäki)
Oma perusopetus (305)
Nettokustannukset oppilasta kohti
Muutos 2007- 2012: 3,3 % / vuosi (koko maa 2,2 % / vuosi)
Nettokustannukset 2012 30 M€, odotekustannukset 25,8 M€
Potentiaali 4,3 M€
12000
9964
10000
€/oppilas
8000
8605
8482
8057
8021
7613
7387
8023
7919
7308
7856
8729
8421
7495
7366
7381
7530
7929
7099
6000
4000
2000
0
Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous - ja toimintatilasto
Kuvio 6.2.3.1-1 Perusopetuksen odotekustannukset ja säästöpotentiaali vuoden 2012 luvuilla
Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun jokaiselle selvityskunnalle on
valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta.
72
Kunta / varhais- Kustannukset Odote-kus2012 (netto), tannukset,
kasvatus
milj.euroa
milj.euroa
Säästö-potentiaali,
milj.euroa
Naantali
17,6
14,7
2,9
Masku
10,3
9,5
0,8
Taivassalo
1,6
1,5
0,2
Kustavi
0,5
0,4
1,0
FCG:n laskentamalli
Taulukko 6.2.3.1-2 Perusopetuksen odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla
Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Naantalissa on perusopetuksessaan säästöpotentiaalia vajaat kolme
milj. euron verran. Naantalin perusopetuksen korkeimpiin oppilaskohtaisiin kustannuksiin vaikuttaa
kuntien yhdistymisen kautta syntynyt mm. monitaajamaisuus. Myös perusopetuksen tuntijaossa kuntien kesken voi olla eroja. Samoin perusopetuksen toiminnassa ja rakenteessa.
6.2.4 Yhteenveto varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista
Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä palvelujen lisäystarpeita selvityskunnissa. Maskun lapsiperhevoittoisen asukasrakenteen vuoksi varhaiskasvatuspalvelujen vaatimien voimavarojen osuus
palvelurakenteessa on suuri laskettuna asukasta kohti.
Maskun perusikäisten määrä kasvaa 250 lapsella. Naantalin vähenee vajaalla 100 lapsella. Taivassalon perusopetusikäisten määrä laskee kuudella ja Kustavin kahdellatoista. Maskussa on varauduttava
laajentamaan perusopetusta ja rekrytoimaan uutta opetushenkilöstöä samalla, kun opettajia jää paljon eläkkeelle. Samalla kun Naantalissa perusopetuksen kouluverkkoa tarkastellaan uudelleen.
Varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulujen opetus ovat lapsiperheiden lähipalveluja. Perheet
pitävät tärkeänä, että päiväkoti- ja alakoulupalvelut ovat lähellä koteja. Nykyisin Naantalin ja Maskun
perheet ovat voineet tuoda lapsensa hoitoon myös yli kuntarajojen. Suurin osa vanhemmista valitsee
kodin lähellä olevan päivähoitopaikan usein niin, että päiväkoti ja alakoulu sijaitsevat lähellä toisiaan.
Varhaispalvelujen toimipisteiden ja perusopetuksen alakoulujen sijoittumisessa ja toiminnassa ei ole
nähtävissä lyhyellä aikavälillä suuria muutoksia. Kuntien yhtenäiskoulujen ja yläasteiden toimipisteet
sijaitsevat kuntakeskuksissa, joissa perusopetusikäisten määrä on suuri. Päivähoitoa ohjaavat pitkälle
perheiden valinnat. Asuinalueiden lasten ja perheiden määrä ratkaisee toimiyksiköiden sijainnin ja
palvelut. Palveluverkon laajuudesta johtuen kunnat tekevät jatkuvasti palveluverkkosuunnittelua ottaen huomioon palvelutarpeen ja kuntatalouden kehityksen.
FCG odotekustannuslaskelman mukaan selvityskunnilla on varhaiskasvatuksessa säästöpotentiaalia
3,2 milj. euroa ja perusopetuksessa 4,3 milj. euroa.
Varhaiskasvatuslakia ollaan uudistamassa. Uusi laki voi tuoda muutoksia perheiden varhaiskasvatusoikeuden määrittelyyn sekä henkilöstörakenteeseen ja -mitoitukseen. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman uudet perusteet ovat valmistumassa.
73
6.3
Yhdistymisarvio
Lapsiperheiden kannalta varhaiskasvatus ja perusopetuksen alakoulut ovat jatkossakin kunnanosakohtaisia lähipalveluja. Päivä- ja alakouluikäisten määrä ratkaisee tarjottavien palvelujen sijainnin,
joka puolestaan riippuu asuin- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ratkaisuista. Palveluverkkoja
koskevia ratkaisuja kunnat tekevät joka tapauksessa palvelutarpeen ja kustannusten näkökulmista. Kuntien yhdistyminen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella järjestelmällisesti palvelujen sijoittumista aiempaa laajempana kokonaisuutena ottaen huomioon aluerakenteen ja palvelutarpeiden muutokset ja mahdollisuudet tiivistyksiin kuntien nykyisillä raja-alueilla.
Lähipalveluissa päiväkodin ja alakoulujen yhteys tarjoaa lapsille ehyen kasvun ja oppimisen polun.
Yhtenäiskoulut ja yläkoulut sijaitsevat kunnan osakeskuksissa, joilla on paljon kouluikäisiä. Kunnat
pyrkivät pois epätarkoituksenmukaisista tiloista kohti suurempia toimiyksikkökokoja. Päivähoidossa vanhemmilla on mahdollisuus valita hoitopaikka tarvittaessa myös kauempaa.
Lasten kehityksen ja oppimisen tehostettua tukea, erityispäivähoitoa ja erityisopetusta, oppilashuoltoa, koulujen sosiaalityötä ja psykososiaalisia palveluja sekä myös päivähoidon vuorohoitoa
voidaan organisoida uudella tavalla ja toimintaa tehostaa. Selvityskuntien varhaiskasvatuksen ja
perusopetuksen erityispalvelut ovat aiempaa yhdenvertaisemmin perheiden ja lasten käytettävissä, jos kunnat yhdistyvät. Kasvun ja tuen erityispalvelut voidaan koota kokonaisuudeksi, jota
johdetaan yhtenäisellä tavalla.
Lasten ja koululaisten määrän supistumisen takia Naantalissa käydään läpi tila- ja palveluverkkosuunnitelmaa.
Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa työskentelee noin 640 henkilöä, joista siirtyy eläkkeelle
200 vuoteen 2025 mennessä. Kuntien kasvatus- ja opetustehtävistä eläkkeelle siirtyvien työntekijän työpanoksen korvaaminen ja eläkepoistuman hyödyntäminen voivat auttaa parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia, kun laajemmassa kuntakokonaisuudessa on enemmän liikkumatilaa. Eri toimintoja voidaan yhdistellä uudella tavalla. Joitakin palveluja ja toimintoja voidaan keskittää.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen avustajaresurssin käyttöä voidaan laajassa kokonaisuudessa määritellä yhtenäisin perustein ja madaltaa päivähoidon ja perusopetuksen rajaa.
Hallinnosta ja tukipalveluista siirtyy eläkkeelle 165 henkilöä vuoteen 2025. Henkilöstöpoistuma
voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen. Tämä tapahtuu siirtämällä
jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai
hankkimalla palveluja ulkoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuun mahdollisen siirtymisen vuoksi kunnat joutuvat joka
tapauksessa järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta,
kun vähintään puolet kuntien toiminnasta ja voimavaroista sekä näin sisäisistä asiakaspinnoista
siirtyy peruskunnista pois.
6.3.1 Lukiokoulutus ja toisen asteen koulutus
Selvityskunnissa oli 6-18 -vuotiaita vuonna 2013 yhteensä 1 209, joista Naantalissa 720, Maskussa
420, Taivassalossa 45 ja Kustavissa 24. ja Pöytyällä 327. Nuorisoasteikäisten määrä kasvaa jonkin verran.
74
Nuorisoasteikäisten määrä laskee jonkin verran. Maskussa 16-18 -vuotiaita on 60 enemmän kuin nykyisin vuoteen 2029 mennessä. Naantalissa puolestaan ennusteen mukaan noin 80 vähemmän. Lukiokoulutuksen suosioon voivat vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen muutokset.
16–18‐vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat
Muutos 2012-2029:
-7%
16-18 -vuotiaat
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
Koko maa
2012=100 .
120
110
100
90
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
Lähde:Tilastokeskus
Naantalin selvitysalue
Varsinais-Suomi
16-18 -vuotiaat
2012=100
16-18 -vuotiaat
2012=100
2 012
2 017
2 021
2 025
2 029
1 262
100
16 229
1 135
90
15 054
1 141
90
14 910
1 188
94
15 398
1 178
93
15 614
100
93
92
95
96
Koko maa
16-18 -vuotiaat
2012=100
193 545
100
177 343
92
181 100
94
189 059
98
190 972
99
Naantalin selvitysalue
Lukion oppilaat*
349
314
316
329
326
*Las k entaperus teena o m an luk io k o ulutuk s en (s is . aik uis luk io ) o ppilaat 2011, m uuto s s uhteutettu 16-18 -v uo tiaiden m äärän k ehityk s een
Kuvio 6.2.5-1 Nuorisoasteikäisten määrän kehitysennuste
Selvitysalueella Naantalissa toimii oma lukio, jonka oppilaat tulevat lähes kokonaan nykyisen Naantalin kaupungin alueelta. Lukiossa on oppilaita n. 340. Muualle hakeudutaan lähinnä erikoislukioihin
Turkuun. Naantalin lukioon ei hakeudu opiskelijoita Maskusta, Taivassalosta tai Kustavista.
Maskussa ei ole omaa lukiota. Noin puolet lukioon menevistä hakeutuu Nousiaisten lukioon, loput
Raisioon tai Turkuun. Taivassalon ja Kustavin lukiolaisista suurin osa hakeutuu Mynämäen lukioon.
Myös Uudenkaupungin ja Turun lukioihin menee joitakin opiskelijoita.
Lukiokoulutuksesta ei ole olemassa kuntien välisiä sopimuksia, koska nuorisoasteikäisten hakeutumisoikeus on vapaa kaikkiin oppilaitoksiin.
Naantali ja Masku ovat jäsenkuntia Raision seudun koulutuskuntayhtymässä, joka on monialainen.
Kustavi ja Taivassalo eivät ole jäsenkuntina ammatillisen koulutuksen ylläpitäjien hallinnossa. Asiaa
perustellaan sillä, että toisen asteen oppilaitoksiin on nuorilla vapaa hakeutumisoikeus.
75
6.3.1.1 Lukiokoulutuksen kustannukset
Selvityskuntien yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen
järjestämiseen, sillä kuntien vallassa ei ole ohjata toisen asteen opiskelijoita tiettyihin oppilaitoksiin.
Valtion kaavailemat muutokset toisen asteen järjestäjäverkkoon 2017 koskettavat todennäköisesti
isompaa aluetta kuin nyt tarkastelussa oleva kuntaryhmä.
Lukiokoulutus
Naantali Turku
Kaarina
Lieto
Paimio VarsinaisSuomi
Lukiokoulutus
nettokustannukset, €/as.
128
134
101
113
161
119
opiskelijoita 20.9.
355
3 811
524
279
228
8 437
6 806
6 359
6 044
7 154
7 465
7 048
162
150
147
149
nettokustannukset, €/oppilas
nettokustannukset, €/tunti
161
150
Tilastokeskus. Toiminta- ja taloustiedot 2012.
Taulukko 6.2.5.1-1 Oman lukio koulutuksen nettokustannukset 2012
FCG:n odotekustannuslaskelman mukaan Naantalin lukiokoulutuksessa ei ole juuri kuntavertailun
mukaan säästöpotentiaaleja, vaan lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset nettokustannukset ovat kilpailukykyiset.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti kunnat tai kuntayhtymät hakevat
lukiokoulutuksen järjestämislupaa ennen vuoden 2017 alkua. Lukiokoulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein
myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutuksen järjestäjältä voidaan edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa
otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet.
Luonnoksessa on todettu, että järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena ja siinä on
esitetty kriteerit järjestämislupien myöntämiseksi koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten perusteella. Järjestämisverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan 1.1.2017.
Naantalin kaupungin tavoitteena on, että kaupungilla on myös jatkossa järjestämis- ja ylläpitäjälupa
ja Naantalin lukio jatkaa toimintaansa itsenäisenä oppilaitoksena.
Opiskelijoiden kannalta uudistus tarjoaa aiempaa monipuolisempia kurssi- ja opintomahdollisuuksia.
Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen rajapinnat madaltuvat ja kaksoistutkintojen suorittamisen
järjestelyt helpottuvat. Jatkokoulutukseen ja opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet tulevat huomioon otetuiksi.
Nuorisoasteen koulutuksen järjestämisessä Raision seudun koulutuskuntayhtymä eli Raseko toimii
Raisiossa, Naantalissa ja Mynämäellä. Jäsenkuntia ovat Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio ja Rusko. Opiskelijoita on kaikkiaan noin 1900-2000. Raseko on monialainen ammatillista koulutusta antava kuntayhtymä.
76
6.3.1.2 Arvio yhdistymisestä lukiokoulutuksessa
Selvityskuntien yhdistyminen ei tämän hetken tietojen mukaan ilmeisesti suoraan vaikuta lukiokoulutuksen järjestämislupaan. Naantalin kaupunki hakee lukiokoulutukselle järjestämislupaa vuonna
2015. Yhdistetyssä kunnassa lukiokoulutus jatkuu Naantalin lukiossa.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksen mukaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen
erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan
pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Nämä edellytykset täyttyvät ilmeisesti Raision seudun koulutuskuntayhtymän kohdalla kokonaisuutena arvioituna.
Lukiokoulutuksessa voidaan muiden opetuspalvelujen tapaan hyödyntää hallinnon ja tuotannollisten
tukipalvelujen eläkepoistumaa ja hakea yhdistymishyötyjä aiemmin erillään olleiden toimintojen yhdistämisestä. Hallintoa ja tuotannollisia tukipalveluja voidaan yhdistää samoihin organisaatioihin.
Koulutuksen kannalta erityisen merkittävä on tietohallinnon ja -yhteyksien kokoaminen yhteen palvelemaan hallinnon rinnalla oppimis- ja opetusympäristöjen kehittämistyötä.
6.3.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö
6.3.2.1 Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
Naantalissa toimii oman kunnan alueen kattava vapaa sivistystyön oppilaitos Naantalin opisto. Masku
on Raision työväenopiston sopimusaluetta muiden kasitien varren kuntien kanssa. Taivassalo ja Kustavi puolestaan kuuluvat Laitilan kaupungin isännöimään Vakka-Suomen kansalaisopistoon, jonka toimialueeseen kuuluu kuusi Vakka-Suomen kuntaa.
Selvityskuntien alueella toimii yksi taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää tarjoava oppilaitos,
Naantalin musiikkiopisto. Maskulla on jonkun verran oppilaspaikkoja Naantalin musiikkiopistossa.
Kustavi ja Taivassalo ostavat musiikkiopistopaikat Laitilan kaupungin isännöimässä Vakka-Suomen
musiikkiopistosta.
Kuntien yhdistyminen muuttaa Maskun, Taivassalon ja Kustavin nykyisen sopimusyhteistyön ja ne
liittyisivät osaksi Naantalin opistoa. Sen rahallisia tai toiminnallisia vaikutuksia on vaikea arvioida,
mutta oppilaitoksen kasvaessa kasvaa myös suunnittelu- ja hallintotyön määrä. Vapaan sivistystyön
tulossa oleva rahoitus- ja rakenneuudistus tulee vaikuttamaan niin, että tarkasteluun kannattaa ottaa
laajempi yhteistyökokonaisuus esimerkiksi nykyisten Naantalin ja Raision opistojen alue. Musiikkiopistotoimintaan ei yhdistymisellä olisi suuria vaikutuksia.
6.3.2.2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
Kaikki selvityskunnat kuuluvat Vaski-kirjastoon, mikä tarkoittaa yhteistä kirjastokorttia ja lainaustoimintaan liittyvää yhtenäistä menettelyä. Yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta kirjastoverkkoon.
Kunnat joka tapauksessa arvioivat jatkuvasti kirjastopalvelujen laajuutta ja kustannuksia.
Kuntien kulttuurityön ammattilaiset toimivat jo nyt verkottuneesti. Yhteistyötä tehdään mm. hankkeina. Naantalissa toimii kotiseutumuseon lisäksi ammatillinen Naantalin museo. Kaikkien kuntien
alueella on lisäksi kotiseutumuseot. Yhdistyminen ei toisi muutoksia museotoimintaan.
77
Selvityskunnissa on tehty runsaasti investointeja liikunnan ja ulkoilun käyttöön. Uusille rakennushankkeille ei ole tällä hetkellä tarvetta.
6.3.2.3 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset
Kulttuuri ja vapaa-aika
Naantali Masku
Taivassalo Kustavi Varsinais- MannerSuomi
Suomi
Vapaasivistystyö
nettokustannukset, €/as.
25
.
17
26
20
25
57
50
53
82
60
57
117
36
28
142
90
94
36
26
11
12
34
31
25
.
4
8
52
47
26
10
8
17
18
22
Kirjasto
nettokustannukset, €/as.
Liikunta ja ulkoilu
nettokustannukset, €/as.
Nuorisotyö
nettokustannukset, €/as.
Museot, teatteri ja orkesteri
nettokustannukset, €/as.
Muut kulttuuripalvelut
nettokustannukset, €/as.
Taulukko 6.1.6-1 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen kustannukset 2012
Pienten kuntien vapaa-aikapalvelujen kustannukset nousevat korkealle, jos kunta ylläpitää palvelujen
toimintayksiköitä. Näin on Kustavin liikuntapalveluissa.
Selvityskunnissa on kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen palveluksessa vajaa 38 työntekijää, joista siirtyy
eläkkeelle 17 vuoteen 2025.
6.4
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
6.4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutostekijät
6.4.1.1 Väestörakenne ja väestöllinen huoltosuhde
Naantalissa oli asukkaita 18 869 vuoden 2013 lopussa. Kaupungin asukasluku on kasvanut vuodesta 2000
13 prosentilla, 2 116 asukasta. Ennusteen mukaan asukasmäärä kasvaa reilulla 2 000 asukkaalla vuoteen
2029 mennessä. Tällöin Naantalissa on 20 913 asukasta. Kasvu on 11 prosenttia. Masku on Turun kaupunkiseudun vahvimpia kasvukuntia. Vuonna 2000 Maskussa oli 7 753 asukasta, vuoden 2013 lopussa 9 729.
Asukasmäärä kasvoi neljänneksen. Ennusteen mukaan kasvu jatkuu. Maskussa on asukkaita 12 377 vuoteen
2029 mennessä. Kasvu on edelleen neljänneksen suuruista.
78
Taivassalon asukasmäärä on laskenut vuosina 2000-2013 154 asukkaalla. Tämä on vajaa 10 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa taivassalolaisia oli 1 667. Ennusteen mukaan kunta pitää jatkossa väestönsä. Kustavissa
oli asukkaita vuoden 2013 lopussa 869. Kunnan asukasluku on laskenut 14 prosenttia vuodesta 2000. Kustavi pitää väestönsä mentäessä vuoteen 2029.
Selvityskunnissa on nykyisin 31 124 asukasta. Selvitysalueella oli vuonna 2000 yhteensä 27 335 asukasta,
kasvu 14 prosenttia. Vuonna 2029 alueella ennustetaan olevan 35 885 asukasta, kasvuprosentti on 15 prosenttia.
Selvityskuntien väestörakenteessa suurin ero on se, että Maskun asukkaista kasvukunnalle ominaisella tavalla suurempi osuus kuuluu lasten ja nuorten ikäryhmiin. Naantalissa on puolestaan enemmän ikääntyneiden ikäryhmiin kuuluvia. Taivassalon ja Kustavin väestörakenteessa korostuvat vanhemmat ikäryhmät. Tarkasteltaessa selvityskuntien väestörakennetta kokonaisuutena eri ikäryhmien määrien ja osuuksien väliset
erot tasoittuvat.
Kuvio 6.3.1.1-1 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin väestörakenne 2012
Väestöllinen huoltosuhde kertoo alle 17-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrän suhteen työikäisten määrään. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 60 alle 17-vuotiasta
ja 65 vuotta täyttänyttä 100 työikäistä kohden ja Varsinais-Suomen 61.
Kunta / vuosi
2012
2017
2021
2025
2029
Naantali
63
74
82
88
95
Masku
66
68
72
73
77
Taivassalo
76
91
102
110
118
Kustavi
74
98
117
134
154
79
Kunnat yhdessä
65
73
80
85
90
Varsinais-Suomi
61
67
72
75
77
Koko maa
60
67
72
75
77
Tilastokeskus.
Taulukko 6.3.1.1-1 Selvityskuntien väestöllinen huoltosuhde 2012 ja ennuste 2017-2029
Selvityskuntien väestölliset huoltosuhteet heikkenevät merkittävästi 2020-luvun loppuun mentäessä.
Taivassalon ja erityisesti Kustavin huoltosuhdeluvut haastavat pienten kuntien kantokyvyn riippumatta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen tulevista ratkaisuista.
Kaupunkikuntana Naantalin huoltosuhdeluku myös nousee huomattavasti ikääntyneiden määrän
kasvusta johtuen. Ainoastaan Maskussa huoltosuhdeluku on maan keskiarvossa. Maskun kantokyky
puolestaan kuormittuu itse kasvusta ja myös väestön ikääntymisestä. Samalla kun peruspalveluja on
kohdennettava lasten ja nuorten palveluihin, on vastattava myös ikääntyneiden palvelutarpeen kasvuun.
6.4.1.2 75 vuotta ja 85 täyttäneiden ikäryhmät
Peruspalveluissa palvelutarpeen/-kysynnän nousun kriittisin muutostekijä on 75 vuotta täyttäneiden
ja erityisesti 85 vuotta täyttäneiden määrän kasvu.
75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotona. Heistä vähintään 12 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa. Kuusi prosenttia on omaishoidon tuen asiakkaina, jotka myös saavat usein säännöllisesti
muita palveluita. Vajaat kymmenen prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on tehostetussa palveluasumisessa tai pitkäaikaisissa laitospalveluissa. 85 vuotta täyttäneiden ryhmässä säännöllisen avun tarve
kasvaa. Heitä iso osa tarvitsee päivittäisiä palveluja.
Ikääntyneiden kuntalaisten määrä voimakas kasvu on kiihtymässä Naantalissa ja Maskussa. Naantalissa oli 75 vuotta täyttäneitä 961 ja 85 vuotta täyttäneitä 193 vuonna 2000. Vuoden 2013 lopussa yli
75 -vuotiaita oli 1 529 ja yli 85 -vuotiaita 424. Maskussa vastaavat luvut olivat 363 ja 92 vuonna 2000
ja vuonna 2013
570 ja 143.
2020-luvun lopulle mentäessä Naantalissa on yli 75-vuotiaita 3 699 ja yli 85-vuotiaita 906. 75 vuotta
täyttäneiden määrä lähes 2,5 -kertaistuu ja 85 vuotta täyttäneiden kaksinkertaistuu. Maskussa tilanne on samankaltainen. Pienemmissä kunnissa ikääntyneiden määrä kasvu on maltillisempaa. Kunnissa on jo nykyisin suhteellisesti enemmän ikääntyneitä.
80
1990 2000 2010 2013 2017 2021 2025 2029 M00-13
M%
M13-29
M%
Kunta/vuosi
Naantali
75v
642
961 1 394 1 529 1 874 2 404 3 103 3 699
568
59,1
2 170
141,9
85v
126
193
344
424
510
574
906
231
119,7
482
113,7
75v
325
362
471
570
672
882 1 095 1 272
208
57,5
702
123,2
85v
63
96
126
143
162
194
245
319
47
49,0
176
123,1
75v
207
205
230
245
236
273
329
387
40
19,5
142
58,0
85v
40
53
69
86
82
84
86
90
33
62,3
4
4,7
75v
127
137
125
118
116
155
199
231
-19
-13,9
113
95,8
85v
35
30
47
47
40
35
38
52
17
56,7
5
10,6
1301 1665 2220 2462 2898 3714 4726 5589
797
47,9
3 127
127,0
328
88,2
667
95,3
698
Masku
Taivassalo
Kustavi
Yhteensä
75v
85v
264
372
586
700
794
887 1067 1367
Tilastokeskuksen väestörakenne ja –ennustetiedot
Taulukko 6.3.1.2-1 75 vuotta ja 85 vuotta täyttäneiden määrät vuosina 1990-2013 ja ennuste vuoteen 2029
Vuodesta 2013 vuoteen 2029 75 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee 2 462 asukkaasta 5 589
asukkaaseen ja 85 vuotta täyttäneiden lukumäärä määrä 700:sta 1 367:ään selvityskunnissa.
6.4.1.3 Sairastavuus
Yleisesti käytettäviä kuntien asukkaiden terveydentilaa ja sairastavuutta mittaavia mittareita ovat
kansaneläkelaitoksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THLn) sairastavuusindeksit. THL:n indeksi on luotettavampi. Se perustuu seitsemän yleisimmän sairausryhmän yleisyyteen suhteessa
koko maan keskiarvoon. KELAn indeksi perustuu enemmän terveyskäyttäytymiseen ja lääkärien aktiivisuuteen diagnosoimisen suhteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sairastavuusindeksi on rakennettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi. Indeksi koostuu seitsemästä
kansanterveydellisesti merkittävästä sairausryhmästä ja neljästä sairauksien merkitystä painottavasta
näkökulmasta. Kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on sairausryhmän
merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta.
81
Kunnan indeksi on näiden painotettujen sairausryhmittäisten yleisyyslukujen keskiarvo. Indeksin arvo
on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus kunnassa on. Koko maassa indeksin arvo aikasarjan
viimeisenä ajanjaksona on 100. Tuloksia voi tarkastella sekä ikävakioituna että ikävakioimattomana.
Kunta
Vakioimaton Kunta
Vakioimaton Kunta
Vakioitu Kunta
Vakioitu
Masku
84,5
Aura
97,0
Paimio
88,2
Kaarina
97,6
Lieto
86,0
Nousiainen 101,0
Lieto
90,4
Naantali
99,8
Rusko
87,0
Naantali
102,2
Sauvo
90,6
Aura
101,2
Paimio
88,9
Raisio
102,7
Kustavi
91,0
Raisio
102,5
Tarvasjoki 94,5
Turku
109,7
Rusko
91,3
Nousiainen 105,8
Kaarina
95,2
Kustavi
109,9
Masku
92,2
Turku
Sauvo
96,4
Taivassalo 129,0
Mynämäki 92,4
Taivassalo 111,0
Pöytyä
96,7
Vehmaa
Pöytyä
Vehmaa
Mynämäki 96,9
132,2
92,7
110,9
120,3
Tarvasjoki 93,6
THL sairastavuusindeksi
Taulukko 6.2.1.3-1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna 2009-2011
THL:n indeksin mukaan Turun ja Raision luvut ovat maa keskiarvoa korkeammat niin vakioimattomana kuin vakioituna. Turun itäiset ja eteläiset suuret kunnat Paimio, Lieto ja Kaarina sijoittuvat sairastavuusindekseillä mitattuna parhaiden kuntien ryhmään. Samoin Rusko ja Masku kuuluvat tähän
ryhmään.
Vehmaalla ja Taivassalossa sairastavuus on korkeinta niin vakioimattomana kuin vakioituna. Kustavin
tilanne muuttuu paremmaksi vakioituna.
Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi esittää kuntakohtaisesti, miten tervettä tai sairasta kunnan
väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan
että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta.
Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16–64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen
osaindeksin keskiarvo.
Ikä- ja sukupuolivakioidun sairastavuusindeksin mukaan vähiten sairasta väestö on Ruskossa, Maskussa ja Paimiossa. Sairastavuusindeksi on korkein Vehmaalla, Sauvossa ja Kustavissa. Vakioimattomana indeksi on merkittävän korkea Kustavissa, Vehmaalla ,Taivassalossa ja Sauvossa.
THL:n indeksin tulokset poikkeavat jonkin verran Kansaneläkelaitoksen indeksiluvuista. Edelleen ikävakioituna ja -vakioimattomana Vehmaalla ja Taivassalossa on korkea sairastavuus. Sauvo sijoittuu
paremmin sairastavuusvertailussa THL:n indeksilä mitattuna. Suurin ero indeksimittarien kohdalla
82
ilmenee Turun lukemissa: Kelan indeksissä Turun sairastavuus (98,2) oli alle Suomen keskitason, kun
taas THL:n indeksissä Turun sairastavuus (110,9) on korkealla tasolla.
Kunta
Kunta
Masku
Vakioim
aton
74,1
Rusko
76,7
Lieto
78,9
Kaarin
a
Paimio
83,1
Aura
89,9
Nousia
inen
Naant
ali
Raisio
91,6
88,4
93,9
Vakioim
aton
95,3
Kunta
Tarvas
joki
Mynä
mäki
Pöyty
ä
Sauvo
95,9
88,7
Taivas
salo
Vehm
aa
Kusta
vi
134,8
Mask
u
Paimi
o
Tarvas
joki
Kaarin
a
Lieto
Naant
ali
Raisio
90,3
Mynä
mäki
94,1
Turku
105,0
110,4
114,1
142,3
154,5
94,1
Rusko
Vaki
oitu
86,4
88,7
Kunta
Taivas
salo
Pöytyä
Vaki
oitu
94,7
97,4
98,0
89,1
Nousia
inen
Turku
89,5
Aura
98,9
89,9
Kustav
i
Sauvo
100,
8
101,
6
114,
8
92,5
Vehma
a
98,2
Kelan terveyspuntari
Taulukko 6.3.1.3-1 Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi vakioimattomana ja vakioituna vuonna
2012.
6.4.1.4 Yksinasuminen
Yli puolet turkulaisista asuu yhden hengen asuntokunnassa. Seuraavina ovat pienet kunnat Kustavi,
Vehmaa ja Taivassalo. Raisiossa on yksin asuvia lähes 40 prosenttia kaikista asuntokunnista ja Naantalissa 37 prosenttia. Ruskossa ja Maskussa ovat alhaisimmat yksin asuvien osuudet.
Kunta
Rusko
Masku
Nousiainen
Lieto
Tarvasjoki
Kaarina
Mynämäki
Aura
Paimio
THL, Sotka
2013
20,5
23,0
25,4
25,6
31,6
32,4
34,4
34,7
35,0
Kunta
Sauvo
Naantali
Pöytyä
Taivassalo
Raisio
Vehmaa
Kustavi
Turku
Taulukko 6.3.1.4-1 Yhden hengen asuntokuntien osuudet
2013
36,0
37,1
37,1
37,8
39,1
40,4
42,6
51,1
83
Turussa 75 vuotta täyttäneistä 55 prosenttia asuu yksin. Seuraavina tulevat pienet kunnat Sauvo,
Vehmaa ja Taivassalo. Naantalissa yksin asuvia 75 vuotta täyttäneitä on lähes puolet vanhusasuntokunnista. Vähiten yksin asuvia ikääntyneitä on Ruskossa, Nousiaisissa ja Maskussa.
Kunta/vuosi
2013
Kunta/vuosi
2013
Rusko
Nousiainen
Masku
Lieto
Kaarina
Pöytyä
Kustavi
Raisio
Tarvasjoki
33,8
40,1
40,2
40,4
44,1
46,0
46,4
46,4
47,1
Aura
Mynämäki
Paimio
Naantali
Taivassalo
Vehmaa
Sauvo
Turku
47,2
48,0
49,0
49,1
51,8
53,3
53,5
55,4
THL, Sotka
Taulukko 6.3.1.4-2 Yhden hengen asuntokuntien osuus 75 vuotta täyttäneiden asuntokunnista
6.4.1.5 Tulot
Pienituloisuuden rajana käytetään 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevan rahatulon mediaanista. Mittari kertoo pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä.
Kunta/vuosi
Masku
Rusko
Lieto
Kaarina
Nousiainen
Naantali
Aura
Paimio
Raisio
2012
6,3
6,6
6,8
7,8
9,1
9,2
9,7
9,9
9,9
Kunta/vuosi
Tarvasjoki
Sauvo
Mynämäki
Pöytyä
Taivassalo
Vehmaa
Kustavi
Turku
2012
11,1
12,0
12,6
14,6
14,7
15,9
18,0
20,0
THL, Sotka
Taulukko 6.3.1.5-1 Yleinen pienituloisuusaste
Turussa pienituloisia kotitalouksia on viidennes kaikista kotitalouksista. Keskuskaupungin korkeaan
pienituloisuusasteeseen vaikuttaa suuri opiskelijoiden määrä. Keskuskaupungin naapurikunnissa on
pienituloisuusaste alhainen. Erityisesti Maskussa, Ruskossa, Liedossa ja Kaarinassa on alhainen pienituloisuusaste. Maaseutuvaltaisimmissa selvitysalueen kunnissa pienituloisuus ylittää 10 prosentin
rajan.
Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromittari. Se kertoo tarkasteltavan alueen asuntokuntien
käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen
84
lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja 100 välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on.
Kunta/vuosi
Aura
Masku
Nousiainen
Rusko
Lieto
Mynämäki
Paimio
Tarvasjoki
Raisio
THL, Sotka
2013
21,6
21,9
22,0
22,9
23,4
24,0
24,1
24,7
24,9
Kunta/vuosi
Pöytyä
Vehmaa
Kustavi
Sauvo
Kaarina
Naantali
Turku
Taivassalo
2013
25,2
25,5
26,9
27,0
27,3
29,1
29,7
29,8
Taulukko 6.3.1.5-2 Tuloerot Gini-kertoimen mukaan 2013
Tuloerot ovat pienimmät Aurassa, Maskussa, Nousiaisissa ja Ruskossa. Suurimmat erot ovat Taivassalossa Turussa ja Naantalissa gini-kertoimen mukaan laskettuna.
6.4.1.6 Toimeentuloturva
Toimeentulotuen asukaskohtaiset menot ovat korkeimmat Raisiossa vuonna 2013. Yli 100 euron asukaskohtaiset toimentulotukimenot ovat Turun, Paimion ja Naantalin kaupungeissa sekä myös Kustavissa ja Vehmaalla. Vähiten toimeentulotukea myönnetään asukasta kohti Tarvasjoella, Ruskossa,
Maskussa ja Sauvossa.
Toimeentulotuki/kotitalous €
Toimeentulotuki /
asukas €
Tarvasjoki
1 144
26
Kaarina
2 472
73
Rusko
2 205
27
Aura
2 414
80
Masku
2 868
35
Naantali
2 800
110
Sauvo
1 935
38
Paimio
3 258
117
Taivassalo
2 204
42
Turku
2 396
127
Pöytyä
1 908
50
Vehmaa
3 330
129
Lieto
2 152
51
Kustavi
3 690
136
Nousiainen
2 939
56
Raisio
3 288
195
Mynämäki
2 074
65
Kunta
Kunta
ToimeentuloToimeentulotu
tuki/kotitalous € ki / asukas €
THL Toimeentulotuen menot 2013,tilastoeraportti 14/2014
Taulukko 6.3.1.6-1 Toimeentulotuen reaalimenot kotitaloutta ja asukasta kohti 2013
85
6.4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö
6.4.2.1 Sairaalahoidon hoitopäivät
Sairaalahoidon hoitopäivät mittari kertoo kaikkien vuoden aikana sairaalahoitoa saaneiden henkilöiden hoitopäivien lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Sairaalahoito sisältää julkisen sektorin ja yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja sairaalahoitoon
sisältyvät myös synnytykset.
Asukaskohtaisten sairaalahoidon hoitopäivien määrä on vähentynyt selvitysalueen kunnissa vuodesta
2000. Monissa selvityskunnissa hoitopäivien ovat vähentyneet yli 30 prosenttia. Alenema kertoo erikoissairaanhoidon hoitokäytäntöjen ja kuntien palvelurakenteen muutoksesta, jossa laitospalveluja
on supistettu. Turussa sairaalapäivien määrä on selvästi korkein ja alentuma on ollut muihin kuntiin
nähden pienempi vuodesta 2000.
Kunta/vuosi
2000
2012
M-%
Vak. sair.vuus- ind.
Rusko
1 247
1 018
-18,4
86,6
Masku
1 606
1 111
-30,9
88,7
Tarvasjoki
1 690
1 119
-33,8
89,1
Nousiainen
1 730
1 227
-29,1
98
Sauvo
1 983
1 272
-35,8
101,6
Kaarina
2 004
1 362
-32,0
89,5
Raisio
1 976
1 365
-30,9
92,5
Paimio
2 110
1 398
-33,7
88,7
Aura
2 225
1 413
-36,5
98,9
Lieto
1 867
1 503
-19,5
90,3
Naantali
1 755
1 524
-13,2
90,3
Taivassalo
2 042
1 690
-17,2
94,7
Vehmaa
2 700
1 864
-30,9
114,8
Mynämäki
2 750
1 892
-31,2
94,1
Kustavi
2 329
2 014
-13,5
100,8
Pöytyä
2 673
2 151
-19,5
97,4
Turku
2 836
2 526
-10,9
98,2
Sotka, Kelan sairastavuusindeksi
Taulukko 6.3.2.1-1 Sairaalahoidon hoitopäivät 1000 asukasta kohti vuosina 2000-2012
86
Maskun hoitopäivien määrä on toiseksi alhaisin tuhatta asukasta kohti. Kustavin on toiseksi korkein.
Naantali kuuluu selvityskuntien keskiryhmään. Kun useissa kunnissa hoitopäivien määrä on voimakkaasti vähentynyt, Naantalissa, Kustavissa ja Taivassalossa aleneminen on ollut vähäisempää.
Joidenkin kuntien palveluissa sairaalahoidolla on suurempi sija kuin mitä sairastavuusindeksi perusteella voi olettaa. Vastausta on haettava kunnan palvelurakenteesta ja terveyspalvelujen sisäisistä
käytännöistä.
6.4.2.2 Avoterveydenhuolto
Keskuskaupunki Turun asukkaat käyttävät vähiten perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalveluja, mutta eniten erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja 1000 asukasta kohti vuonna 2012. Kunnissa, joissa on paljon perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntejä, asukkaat käyttävät
pääsääntöisesti vähemmän erikoissairaanhoidon avopalveluja. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit ovat vähentyneet vuodesta 2000 ja erikoissairaanhoidon käyntien määrä on kasvanut. Kuntalaisten hankkimien yksityisten lääkäripalvelujen asukaskohtaiset kulut ovat myös kasvaneet.
Kunta/vuosi
Turku
Vehmaa
Taivassalo
Kaarina
Lieto
Aura
Kustavi
Masku
Paimio
Tarvasjoki
Nousiainen
Raisio
Sauvo
Pöytyä
Rusko
Mynämäki
Naantali
2000
1 609
1 874
1 673
2 234
2 021
2 473
2 040
2 033
2 518
2 232
2 264
2 434
2 556
2 539
1 717
1 953
2 097
2012
1 018
1 377
1 478
1 594
1 617
1 652
1 659
1 718
1 787
1 815
1 829
1 875
1 903
1 908
1 925
2 117
2 174
M-%
-36,7
-26,5
-11,7
-28,6
-20,0
-33,2
-18,7
-15,5
-29,0
-18,7
-19,2
-23,0
-25,5
-24,9
12,1
8,4
3,7
THL, Sotka
Taulukko 6.3.2.2-1. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit 1 000 asukasta kohti
Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä on eniten Naantalissa. Naantalissa näiden lääkärikäyntien
määrä on noussut vuodesta 2000. Tämä voi kertoa siitä, että kaupungissa on ollut tasaisesti perusterveydenhuollon lääkäripalveluja saatavilla ja että asukkaat ovat suosineet perusterveydenhuollon palveluja.
87
Kunta/vuosi
Rusko
Nousiainen
Masku
Paimio
Mynämäki
Tarvasjoki
Naantali
Lieto
Raisio
Pöytyä
Kaarina
Aura
Sauvo
Kustavi
Taivassalo
Vehmaa
Turku
2000
1 172
1 270
1 212
1 185
1 518
1 103
1 140
1 277
1 382
1 217
1 150
1 233
1 120
1 427
1 242
1 581
1 502
2012
1 341
1 412
1 453
1 486
1 498
1 510
1 514
1 521
1 541
1 654
1 676
1 688
1 699
1 746
1 793
1 846
1 935
M-%
14,4
11,2
19,9
25,4
-1,3
36,9
32,8
19,1
11,5
35,9
45,7
36,9
51,7
22,4
44,4
16,8
28,8
THL, Sotka
Taulukko 6.3.2.2-2 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1000 asukasta
Erikoissairaanhoidon avokäynnit ovat lisääntyneet kaikissa kunnissa. Erityisesti kasvua on tapahtunut
kaupunkiseudun suurissa kunnissa ja kauempana sijaitsevissa pienemmissä kunnissa. Pienten kuntien
käytön kasvuun vaikuttavat päivystysjärjestelyt. Ydinkaupunkiseudun käytön kasvuun saattavat vaikuttaa päivystyksen lisäksi päiväkirurgian lisääntyminen ja yksityisten lääkäripalvelujen lähetekäytännöt.
Kunta/vuosi
Kustavi
Taivassalo
Pöytyä
Vehmaa
Sauvo
Aura
Tarvasjoki
Mynämäki
Paimio
Nousiainen
Turku
Rusko
Naantali
Raisio
Masku
Lieto
Kaarina
2000
46
41
29
39
35
31
39
41
34
39
58
51
50
53
47
48
47
2013
44
52
57
62
64
65
73
73
75
84
87
89
89
92
99
99
103
M-%
-4,2
27,0
93,2
58,0
83,4
109,4
87,3
77,0
118,5
116,3
50,1
75,9
80,7
73,1
111,6
105,8
120,0
THL, Sotka
Taulukko 6.3.2.2-3 Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset / asukas
88
Kaupunkiseudun suurten kuntien asukkaat käyttävät eniten yksityisiä lääkäripalveluja asukaskohtaisilla menoilla mitattuna. Mittari kertoo yksityislääkärin antaman sairaanhoidon asukaskohtaiset kustannukset euroina. Summasta ei ole vähennetty sairausvakuutuksen maksamaa osuutta.
6.4.2.3 Lastensuojelu
Eniten sijoitettuja ja myös huostaan otettuja lapsia ja nuoria on suhteellisesti Vehmaalla ja selvitysalueen kaupungeissa, Turussa, Naantalissa, Kaarinassa ja Raisiossa. Vehmaan tilannetta selvittää ilmeisesti jokin kertaluonteinen asia.
Sijoitetut
Osuus 0-17v:sta
Huostassa
Osuus 0-17v:sta
Kustavi
..
..
..
..
Sauvo
..
..
..
..
Taivassalo
..
..
..
..
Tarvasjoki
..
..
..
..
Pöytyä
8
0,4
5
0,3
Nousiainen
5
0,4
5
0,4
Lieto
26
0,6
21
0,5
Rusko
10
0,7
7
0,5
Aura
6
0,6
6
0,6
Mynämäki
17
1,0
10
0,6
Paimio
11
0,5
14
0,6
Masku
19
0,7
17
0,7
Raisio
51
1,0
42
0,8
Kaarina
88
1,2
71
1,0
Naantali
53
1,4
42
1,1
Turku
527
1,9
483
1,7
Vehmaa
12
2,8
8
1,9
Taulukko 6.3.2.3-1 Lastensuojelun sijoitetut ja huostassa olet lapset ja nuoret sekä osuus 0-17 vuotiaista vuonna 2012
6.4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset
6.4.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset
89
Sosiaali- ja terveyshuollon nettokustannukset on asukas kohti tavallisin tapa mitata sitä, kuinka paljon kunnat käyttävät vuosittain näihin peruspalveluihin. Vakioimattomissa asukaskohtaisissa nettokustannuksissa näkyvät kuntien erot väestörakenteessa ja palvelutarpeissa, mutta myös erot palvelurakenteessa ja toimintatavoissa.
Kunta
Sosiaali- ja Sosiaaliterveys
palvelut
Terveyden
huolto
Perusterveyden Erikoissairaanhoito
huolto
Rusko
2 734
1 305
1 429
528
892
Lieto
2 902
1 414
1 489
600
883
Paimio
2 904
1 408
1 496
542
941
Masku
3 004
1 565
1 439
517
912
Aura
3 146
1 514
1 632
590
1 029
Kaarina
3 165
1 630
1 536
501
1 027
Nousiainen
3 196
1 696
1 500
549
940
Raisio
3 238
1 652
1 586
591
984
Sauvo
3 239
1 551
1 688
503
1 165
Tarvasjoki
3 288
1 727
1 560
624
919
Naantali
3 354
1 749
1 605
548
1 044
Mynämäki
3 415
1 748
1 667
645
1 002
Pöytyä
3 446
1 613
1 833
696
1 112
Turku
3 487
1 743
1 744
587
1 152
Taivassalo
3 555
1 471
2 084
923
1 134
Vehmaa
3 754
1 786
1 969
883
1 051
Kustavi
4 614
2 326
2 288
981
1 280
Varsinais-Suomi
3 420
1 690
1 730
612
1 107
Länsi-Suomi
3 498
1 640
1 804
666
1 138
Koko maa
3 453
1 700
1 730
663
1 067
Kuntaliitto 2013
Taulukko 6.3.3.1-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokustannukset vuonna 2012
Kaupunkiseudun nuoren väestörakenteen kasvukunnissa asukaskohtaiset kustannukset ovat alhaiset.
Ruskon, Liedon, Paimion ja Maskun asukaskohtaiset nettokustannukset ovat selvityskuntien alhaisimmat. Selvitysalueen pohjoisten pienten kuntien kustannukset, Kustavin, Vehmaan ja Taivassalon, ovat
korkeimmat. Pohjoisen pienten kuntien lisäksi sosiaalipalvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat
korkeimmat Naantalissa ja Mynämäellä, terveydenhuollon Pöytyällä sekä erikoissairaanhoidon Turussa ja Sauvossa.
90
6.4.3.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvevakioidut menot 2012 (THL)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioituja menotietoja vuosittain vuodesta 2000 lähtien. THL julkaisi 6.10.2014 ensimmäistä kertaa
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien palvelujen tarvevakioidut menot vuodelta 2012.
Tarvevakioitujen menojen laskennassa jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet
asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin.
Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin,
saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukoissa kunnat on järjestetty tarvevakioitujen menojen mukaa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kului
koko maassa kunnilta keskimäärin 2 940 euroa asukasta kohti vuonna 2012. Terveyden- ja vanhustenhuollon osuus oli keskimäärin 2 180 euroa. Erot kuntien välillä olivat merkittävät.
Tilastollisesti tulkittuna tarvevakioinnin jälkeen saatavat vertailuluvut kertovat, miten kunta käyttäisi
sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa, jos sillä olisi vastuullaan koko maan väestön ikä- ja tarverakenteella varustettu väestö sen oman väestön asemesta, mutta palveluiden toteuttamistavat olisivat samat kuin kunnan nykyiset. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida tehdä suoraa johtopäätöstä
alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Pienet kustannukset voivat johtua esimerkiksi toiminnan tehokkuudesta, julkisten palveluiden huonosta saatavuudesta tai yksityisten palveluiden laajasta
käytöstä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon korkeat tarvevakioidut menot voivat kertoa siitä, että kunta panostaa
palveluihinsa ja tarjoaa monipuoliset palvelut asukkailleen. Tarvevakioitujen menojen korkeus voi
tarkoittaa myös sitä, että palvelujen tuottamisentavat ovat runsaasti voimavaroja sitovia ja tuottavuudessa parantamisen varaa. Heikoin tilanne on silloin kun kunta tarjotaan suppeat palvelut ja samalla tarvevakioidut menot ovat korkeat. Maan keskiarvon ylittävät asukaskohtaiset menot kertova
siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdennetaan voimavaroja keskimääräisesti enemmän. Vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan.
Alhaisimmat tarvevakioidut menot ovat Paimiossa, Raisio, Ruskossa ja Liedossa. Raisiolla ja Ruskolla
on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alue. Myös Tarvasjoen tarvevakioidut menot ovat lähellä Liedon menoja. Tarvasjoki yhdistyy Lietoon 1.1.2015 alkaen.
Kahdeksan kunnan tarvevakioidut menot ovat korkeammat kuin koko maan menot. Korkeimmat menot ovat kolmella pienellä kunnalla. Kustavin menot ovat erityisen korkeat ja myös Vehmaan ja Sauvon menot ylittävät huomattavasti maan tarvevakioidun keskiarvoluvun.
Korkeat tarvevakioidut menot näyttävät sijoittuvan selvitysalueen pohjoisosan selvityskuntiin lukuun
ottamatta Sauvoa.
Kustavi, Vehmaa ja Taivassalo kuuluvat Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueeseen. Masku ja Mynämäki kuuluvat perusturvakuntayhtymä Akseliin. Naantalin kaupungilla on omana toimintana laaja
sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoama, jossa korostuvat perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.
Myös keskuskaupunki Turku ylittää maa tarvevakioidun keskiarvoluvun.
91
Nettomenot,
euro/asukas
Nettomenot,
koko maa=100
Paimio
2296
Raisio
Kunta
Tarvekerroin,
Tarvevakioidut menot,
koko maa=100
koko maa =100
85
0,93
91
2460
91
0,97
93
Rusko
2153
79
0,84
94
Lieto
2215
82
0,86
95
Tarvasjoki
2628
97
1,01
96
Aura
2459
91
0,93
97
Kaarina
2386
88
0,90
98
Nousiainen
2426
89
0,91
98
Pöytyä
2876
106
1,07
99
Turku
2703
100
0,98
102
Masku
2300
85
0,82
103
Naantali
2629
97
0,92
105
Taivassalo
3090
114
1,08
105
Mynämäki
2923
108
1,01
106
Sauvo
2782
102
0,95
108
Vehmaa
3287
121
1,07
113
Kustavi
4095
151
1,09
138
Satu Kapiainen, Unto Häkkinen, CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 06.10.2014
Taulukko 6.3.3.2-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot selvityskunnittain 2012
6.4.3.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon odotekustannukset ja säästöpotentiaalit
FCG:n tekemissä odotekustannuslaskelmissa selvityskuntia vertaillaan kunkin kunnan asukasluvun
mukaiseen vertailuryhmään. Kuntakohtaiset odotekustannukset vuoden 2012 tiedoilla saadaan, kun
jokaiselle selvityskunnalle on valittu vertailukunnaksi neljänneksi alhaisimman kustannustason kunta.
Malli ei kerro suoraan tuottavuuseroista vaan nettokustannusten suhteesta asiakasvolyymiin. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa, mistä tuottavuuseroja kannattaa hakea.
92
Kunta
Nettomenot
euro/as
Tarvevakioi- Nettokustannukset,
dut menot
milj.euroa
Odotekustannukset,
milj.euroa
Säästöpotentiaali,
milj.euroa
Vertailu 4.
alhaisimpien menojen
kuntaan
Turku
2 703
102
487,2
443,1
44,1
Lappeenranta, 95
Kaarina
2 386
98
74,8
68,1
6,7
Kangasala 91
Lieto
2 215
95
37,7
33,5
4,2
Pirkkala, 90
Paimio
2 296
91
24,3
23,2
1,1
Ylivieska, 89
Sauvo
2 782
108
8,4
8,0
0,4
Vieremä, 101
Naantali
2 629
105
49.5
44,4
5,1
Kauhajoki, 96
Masku
2 300
103
22,2
19,0
3,2
Ylivieska, 89
Taivassalo
3 090
105
5,2
5,1
0,1
Karijoki, 103
Kustavi
4 095
138
3,6
2,8
0,9
Taivassalo, 105
Raisio
2 460
93
60,4
60,5
-0,1
Raahe, 95
Rusko
2 153
94
12,7
11,8
0,9
Lemi, 89
Mynämäki
2 923
106
23,3
21,1
2,2
Kauhajoki, 96
Nousiainen
2 426
98
11,8
11,2
0,6
Rusko, 94
Vehmaa
3 287
113
7,6
6,9
0,7
Myrskylä 99
Aura
2 459
97
9,8
9,3
0,5
Vesilahti, 96
Pöytyä
2 876
99
24,6
23,4
1,2
Alavus, 95
FCG:n laskentamalli
Taulukko 6.3.3.3-1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut odotekustannukset ja säästöpotentiaalit vuonna 2012.
FCG:n laskentamallin mukaisesti Naantalin säästöpotentiaali on 5,1 milj. euroa ja Maskun 3,2 milj.
euroa. Vaikka Kustavin ja Taivassalon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat erityisen korkeat, kuntien koosta johtua suuria säästöpotentiaaleja ei ole.
6.4.4 Kuntien yhteistoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa
6.4.4.1 Sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kuntayhtymät
Kaikki selvitysalueen 17 kuntaa ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) jäsenkuntia. Jäsenkuntia on yhteensä 29. Myös Turun yliopisto kuuluu sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Jäsenkunnissa
on runsaat 470 000 asukasta. Sairaanhoitopiirin palveluja käyttää lähes 200 000 henkilöä vuodessa.
93
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja omistamissaan sairaaloissa,
joita ovat Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) lisäksi Halikon sairaala, Loimaan aluesairaala,
Salon aluesairaala, Turunmaan sairaala, Tyks Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin psykiatrinen
sairaala.
Sairaanhoitopiiri tarjoaa kattavat erikoissairaanhoidon palvelut oman maakuntansa asukkaille. Lisäksi
se huolehtii yliopistosairaalatasoisten palvelujen saatavuudesta Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä, jotka kuuluvat Tyksin erityisvastuualueeseen.
Tykslabilla on noin 30 laboratorion toimipaikkaa, ja asiakas voi itse valita, missä hän käy antamassa
näytteensä. Psykiatrian poliklinikoita ja muita toimipaikkoja on kahdeksalla paikkakunnalla.
VSSHP:n sairaaloihin tulee vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita myös muualta Suomesta.
Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymään kuuluvat jäsenkuntina kaikki selvitysalueen 17
kuntaa. Erityishuoltopiirin kuntayhtymän jäsenkuntia on yhteensä 28. Erityishuoltopiirin kuntayhtymä ylläpitää kehitysvamma-alan tuki ja osaamiskeskus KTO:ta.
6.4.4.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset yhteistoiminta-alueet
Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Paras käynnistyi vuonna 2005. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007, nk. puitelaki) tuli voimaan helmikuussa 2007. Lain perusteella kunnat ovat siirtäneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vähintään noin 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueelle hallinnollisesti kuntayhtymä- ja isäntäkuntamallin mukaisesti. Puitelain mukaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle on terveydenhuollon palvelujen lisäksi siirrettävä
myös sosiaalihuollon palvelut.
Puitelain muutoksella alun perin vuoden 2012 loppuun voimassa olleen lain toimeenpanoa jatkettiin
vuoden 2014 loppuun. Kesällä 2014 toimeenpanoa sai jatkoa vielä vuoden 2016 loppuun. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet jatkavat toimintaansa vuoden 2016 loppuun.
Keskuskaupunki Turku, 182 072 asukasta, Kaarina 31 798 asukasta ja Naantali, 18 859 asukasta, järjestävät omalle väestölleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitysalueen muut kunnat kuuluvat puitelain tarkoittamiin yhteistoiminta-alueisiin seuraavasti:
1. Härkätie sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue
Liedon yhteistoiminta-alueen jäsenkuntia ovat:
Koski Tl
2 4223
Lieto
17 172
Marttila
2 056
Tarvasjoki
1 956
Yhteensä
23 602
Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue perustettiin vuoden 2013 alusta. Yhteistoiminta-alueen vastuukunta toimii Liedon kunta.Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki
perusterveydenhuollon tehtävät sekä erikoissairaanhoitopalveluiden hankkiminen siirtyivät yhteistoiminta-alueelle 1.1.2013 alkaen. Vastuukunta Liedon kaikki sosiaalipalvelut lukuun ottamatta varhais-
94
kasvatusta siirtyivät samanaikaisesti yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle. Kolmen muun jäsenkunnan sosiaalipalveluista yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuulle siirtyivät mielenterveys- ja
päihdehuollonpalvelut sekä perheneuvolatoiminta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan kaikki sosiaalipalvelut siirtyvät yhteistoiminta-alueen tehtäviksi 1.1.2015 alkaen.
2. Perusturva kuntayhtymä Akseli
Perusturvakuntayhtymä Akseli on perustettu vuonna 2010 Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten kuntien yhtäpitävin päätöksin. Kuntayhtymän toiminta alkoi 1.1.2011. Kuntayhtymän perussopimus on
päivitetty 1.1.2013 alkaen. Perusturvakuntayhtymä Akselissa on henkilökuntaa 446.
Perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkuntia ovat
Masku
9 729
Mynämäki
7 950
Nousiainen
4 872
Yhteensä
22 551
3. Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, 3 962 asukasta, ja Pöytyä, 8 590 asukasta. Kunnissa on yhteensä 12 552 asukasta.
4. Paimion-Savon kansanterveyskuntayhtymä
Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Paimio, 10 590 asukasta, ja Sauvo, 3032 asukasta. Kunnissa on yhteensä 13 266 asukasta.
5. Raision-Ruskon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue
Vastuukunta Raisiossa on 24 565 asukasta ja Ruskossa 5 995 asukasta. Yhteistoiminta-alueella on yhteensä 30 560 asukasta.
6. Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue
Uusikaupunki on vastuukunta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistoiminta-alueella, johon
kuuluvat seuraavat kunnat:
Uusikaupunki
Kustavi
Pyhäranta
Taivassalo
Vehmaa
Yhteensä
15 463
869
2 177
1 667
2 330
20 839
Selvitysalueen kuntia ovat Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa.
6.4.4.3 Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys
Terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys on organisoitu seuraavasti:
95
-
T2, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Mukana ovat
Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Turku
sekä öisin ja viikonloppuisin Naantali.
-
Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä palveluna on Aurassa ja Pöytyällä iltapäivystys.
VSSHP:n Loimaan aluesairaalassa yö- ja viikonloppupäivystys.
-
Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan päivystys VSSHP:n Vakka-Suomen sairaalassa.
-
Kaikki selvitysalueen kunnat ovat Paimiota ja Sauvoa lukuun ottamatta alueellisessa hammaslääkäripäivystyksessä.
6.4.4.4 Työterveyshuollon palvelut
-
Maskun, Mynämäen ja Nousiaisen työterveyspalvelut ovat perusturvakuntayhtymä Akselin
tehtävänä.
-
Aura, Lieto, Pöytyä ja Tarvasjoki hankkivat työterveyshuollon palvelut Loimaan kaupungin
työterveyshuollon Työkymppi toimintayksiköltä.
-
Uusikaupunki vastuukuntana huolehtii Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan työterveyspalveluista.
-
Raision kaupunki vastuukuntana huolehtii myös Ruskon ja Naantalin työterveyspalveluista.
-
Paimion ja Sauvon työterveydenhuollon palvelut ovat Paimion ja Sauvon kansanterveystyön
kuntayhtymällä
Turulla ja Kaarinalla on omat työterveydenhuollon palvelut.
6.4.4.5 Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuolto järjestetään selvitysalueella vastuukuntamallilla. Keskuskaupunki Turulla
on omana toiminta ympäristöterveydenhuolto.
-
Lieto on vastuukuntana ympäristöterveydenhuollossa Auralle, Kaarinalle, Kemiönsaaren kunnalle, Koski tl:lle, Loimaalle, Marttilalle, Oripäälle, Paimiolle, Paraisille, Pöytyälle, Sauvolle ja
Tarvasjoelle
Uudenkaupunki on vastuukuntana Kustaville, Laitilalle, Maskulle, Mynämäelle, Nousiaiselle,
Pyhärannalle, Taivassalolle ja Vehmaalle
Raisio on vastuukuntana Naantalille ja Ruskolle.
6.4.4.6 Terveydenhuollon muu yhteistoiminta
Kaarina myy Liedolle Littoisten alueen palveluja. Raisio ja Ruko, Naantali sekä Akseli perusturvakuntayhtymä ovat yhdessä kilpailuttaneet yksityislääkäripalvelut. Perusturvakuntayhtymä Akseli tuottaa
toimintaterapiapalvelut Naantalille.
6.4.4.7 Sosiaalihuollon palvelujen yhteistoiminta
Sosiaalipäivystys on järjestetty kolmella alueella:
96
-
Turun kaupunkiseudun sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki,
Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.
Loimaan sosiaalipäivystys. Mukana ovat Aura, Pöytyä, Koski tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Tarvasjoki.
Vakka-suomen sosiaalipäivystys. Mukana ovat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa
Turulla on omat perheneuvolapalvelut. Muut kunnat ovat järjestäneet perheneuvolapalvelut seuraavasti:
- Kaarinan vastuukunta: Kaarina, Paimiolle ja Savolle
- Liedon vastuukunta: Koski Tl, Marttila ja Tarvasjoki
- Raision vastuukunta: Raisio, Naantali, Masku, Nousiainen ja Rusko
- Perusturvakuntayhtymä Akseli; Masku, Mynämäki ja Nousiainen
- Uudenkaupungin vastuukunta: Uusikaupunki, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi
- Aura hankkii palvelut Metodi Oy:ltä ja Pöytyä Askelmerkki Oy:ltä
- Kaarinan toimintaa on vastuukuntana Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten
perhehoitoyksikkö. Mukana novat Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Naantali, Oripää,
Paimio, Parainen, Pyhäranta, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Tarvasjoki, Turku ja Uusikaupunki.
- Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Naantali ovat tehneet seudullisen tehostetun palveluasumisen
kilpailutuksen.
6.5
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
6.5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
Suurimmat puolueet sopivat 23.3.2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta, jonka lähtökohta
on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tavoitteena on
turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa riittävän suurilla väestöpohjilla. Uudistuksella tavoitellaan myös merkittävää vaikutusta julkisen talouden
kestävyysvajeeseen.
Tavoiteaikataulun mukaan hallituksen esitys annetaan marraskuussa 2014 ja laki tulee voimaan alkuvuodesta 2015. Jos eduskunta hyväksyy järjestämislain, viisi alueellista sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut.
Selvitysalueen 17 kuntaa kuuluvat nykyisin TYKS-erityisvastuualueeseen, jossa on 62 kuntaa. LänsiSuomen asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 875 820 asukasta, joista Varsinais-Suomessa 470 880,
Satakunnassa 224 556 ja Pohjanmaalla 180 384. Varsinais-Suomen osuus on 54 prosenttia.
Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamista koskeva valmistelu alkaa
vuoden 2015 alkupuolella. Tavoitteena on, että kunnat ovat hyväksyneet sosiaali- ja terveysalueen
kuntayhtymän perussopimuksen lokakuun loppuun 2015. Kuntayhtymä aloittaa toimintansa vuoden
2016 alusta. Kunnilla on edustus alueen kuntayhtymän ylimmässä toimielimessä asukasmäärän suhteessa. Kunnat vastaavat jatkossakin palvelujen rahoituksesta, joka perustuu kunnan asukaslukuun,
ikärakenteeseen ja sairastavuuteen.
Palvelujen järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Sosiaali- ja terveysalue tekee
joka neljäs vuosi palvelujen tuottamista koskevan järjestämispäätöksen. Ensimmäinen järjestämispäätös tehdään lokakuun loppuun mennessä 2016.
97
Kuntien ja kuntayhtymien on tehtävä helmikuun alkuun 2016 ilmoitus sote-alueen kuntayhtymälle
valmiudesta toimia tuotantovastuussa olevana organisaationa. Ensimmäisessä järjestämispäätöksessä päätetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevista organisaatioista, joilla on
tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
yhtenäisenä kokonaisuutena.
Tuottamisvastuussa olevia organisaatioita perustettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan organisaation palvelukseen. Sote-alueen tuotantovastuussa olevat organisaation aloittavat toimintansa
1.1.2017.
Sosiaali- ja terveysalueiden edustajienkokous kutsuttu koolle
1.1.2015
Alkuvuosi
2015
Sosiaali- ja terveysalueen Tuotantovastuulliset
kuntayhtymä perustettu ja kunnat ja kuntayhtymät
asetettu ja toiminta
toiminta aloitettu
aloitettu
31.10.2015
mennessä 1.1.2016 1.2.2016
Edustajienkokous: perussopimus ja
sote kuntayhtymän perustaminen
31.10.2016 1.1.2017
Sosiaali- ja terveysalue ja kuntayhtymä
aloittaa toimintansa
Sosiaali- ja terveysalueen 1.
järjestämispäätös
hyväksytty
Ilmoitus toimia tuotantovastuussa olevana kuntana tai
kuntayhtymänä
Tuotantovastuussa
olevat kunnat ja
kuntayhtymät
aloittavat toimintansa
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimassa
Kuvio 6.4.1-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpano ennen 2017 alkua
6.5.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kuntien yhdistymisen kannalta
Tässä alaluvussa arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta kuntien yhdistymisen
näkökulmasta. Arvio on tehty koskemaan Turun 17 kunnan selvitysaluetta. Arviossa on kuitenkin jonkin verran kuntaryhmäkohtaista sisältöä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen mukaiset peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen uudistukset muuttavat oleellisesti nykyistä kuntaperusteista palvelurakennetta ja toimintaa.
Valtion ohjaus vahvistuu ja rahoitusperusteet muuttuvat. Palvelujen järjestäminen siirtyy viidelle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuotantovastuussa olevat aiempaa suuremmat kuntaorganisaatiot aloittavat toimintansa. Tämä kaikki muuttaa suuresti kuntien asemaa ja tehtäviä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja kuntarakenneuudistus on linjattu erilleen, kuntien koolla on jatkossakin suuri
merkitys kunnalliselle päätöksenteolle, kantokyvylle ja voimavaroille sekä liikkumatilalle tehdä järjes-
98
telyjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantovastuussa olevien organisaatioiden toiminnan aloittamisen ja erityisessä kuntajakoselvityksessä esitettävien kuntien yhdistymisten ajankohta on sama vuoden 2017 alku.
6.5.2.1 Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalue
Järjestämiseen liittyvät päätökset tehdään välilliseen kuntademokratiaa perustuvissa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä. Sosiaali- ja terveysalueen ylin päättävä toimielin hyväksyy
sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen ja siihen tehtävät muutokset. Lisäksi toimielin päättää
alueen vuotuisista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja toimielimessä edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa
vastata jäsen-kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilain suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän muiden
toimielinten kokoonpanossa noudatetaan kuntalain kuntayhtymiä koskevia säädöksiä suhteellisuus
periaatteen mukaisesti.
Jokaisella jäsenkunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän
ylimmässä päättävässä toimielimessä. Kunnan edustajien äänimäärä määräytyy edellisen vuoden lopussa olleen kunnan asukasluvun perusteella siten, että kutakin alkavaa 1 000 asukasta kohden kunnan edustajilla on yhteensä yksi ääni.
Turun selvitysalueen 17 kunnan asukasmäärä on yhteensä 336 008 asukasta, joka on 38 prosenttia
sosiaali- ja terveysalueen asukasmäärästä. Pelkästään selvitysalueen kunnilla on runsas kolmannes
Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen äänimäärästä ja tätä kautta päätösvallasta.
Yhdistymisarvio
Länsi-Suomen sosiaali- ja terveysalueen toimielinten päätöksenteossa kuntien äänimäärään vaikuttaa
ratkaisevasti asukasmäärä. Mitä suurempi asukasmäärä kunnassa on, sitä enemmän kunnalla on
mahdollisuuksia käyttää päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän toimielimissä.
Järjestämislaissa turvataan kaikkien kuntien vähimmäisedustus alueen ylimmässä toimielimessä.
Muissa toimielimissä, joista tärkein on kuntayhtymähallitus, päätösvaltaa käyttävät lähtökohtaisesti
suuret kunnat. Kuntien koalitiot ja poliittiset ryhmät voivat toki vaikuttaa kuntayhtymähallituksen
kokoonpanoon.
Järjestämislain säännös siitä, että kunnan edustajien yhteenlasketun äänimäärän on oltava alle 50
prosenttia kuntayhtymän kaikkien kuntien äänimäärästä, ei tule noudatettavaksi, koska yhdenkään
kunnan asukasluvun mukainen äänimäärä ei ylitä puolta koko äänimäärästä.
Kuntien yhdistymiset Turun selvitysalueella vahvistavat kuntien päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueen toimielinten järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Suurten kaupunkien rinnalla asukasmäärältään riittävät suuret muut kunnat voivat hakea kuntien välillä koalitioita, joiden kautta vaikutusmahdollisuudet paranevat. Erityisesti pienten kuntien mahdollisuudet kuntina vaikuttaa kuntayhtymän päätöksentekoon jää kovin vähäisiksi. Pienet kunnat voivat vaikuttaa lähinnä poliittisten ryhmien kautta tai olemalla mukana kuntien koalitioissa.
99
6.5.2.2 Tuotantovastuussa olevat organisaatiot
Kuntien toiminnan kannalta merkittävin asia on sosiaali- ja terveysalueen ensimmäisen järjestämispäätöksen kohta tuotantovastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä 1.1.2017 alkaen Länsi-Suomen alueella.
Järjestämislakiesityksessä tuottamisvastuulla tarkoitetaan kunnan ja kuntayhtymän velvollisuutta
tuottaa lainsäädännön ja sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vastuuta niihin kuuluvan julkisen vallan käytöstä.
Sosiaali- ja terveysalue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on
sosiaali- terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuuseen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena.
Järjestämispäätöksessä erikseen päätetään niistä kunnista ja kuntayhtymistä, joilla on tuottamisvastuu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä. Lisäksi sosiaali- ja terveysalue voi päättää, että palvelujen tuottamisen kokonaisvastuuta suppeampi tuottamisvastuu annetaan sitä varten perustetulle kuntayhtymälle, jos siihen on asiakkaiden tarpeista tai
palvelujen toteuttamisesta johtuva erityinen syy.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden valmistelu vuoden 2017
alkuun on vaativa tehtävä. Sen lisäksi, että uudelle laajemman alueen ja väestöpohjan tuotanto-organisaatiolle on muodostettu palvelurakenne ja suunniteltu asukkaiden tarpeisiin perustuvat palveluprosessit sekä määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut, tarvitaan runsaasti hallinnollista valmistelua.
1.
2.
3.
4.
5.
Hallinnollisia valmistelukokonaisuuksia ovat mm.:
päätöksenteon, johtamisen ja hallinnon organisointi,
talous, omaisuusjärjestelyt ja rahoitus,
henkilöstövoimavarat ja -hallinto,
tuotannolliset tukipalvelut sekä
kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioinnissa järjestämislakiesityksen vaikutuksista todetaan, että
tuottamisvastuussa olevien tahojen määrä vähenee olennaisesti. Lain perusteella syntyvien erilaisten
hallinnollisten organisaatioiden täsmällistä määrää on kuitenkin vaikea arvioida ennalta, sillä laki jättää tässä liikkumavaraa. Tuottamisvastuun edellytykset ja laajuus on määritelty lain 14 §:ssä siten,
että säännös ohjaa verraten vahvojen ja harvalukuisten organisaatioiden muodostumiseen, vaikka se
ei olekaan sisällöltään yksiselitteinen. Järjestelmän hallintaan ja ohjattavuuteen vaikuttaa erityisesti
tuotantovastuullisten kuntien ja kuntayhtymien määrä. Tuottamisvastuullisten toimijoiden määrä
riippuu alueellisista ratkaisuista ja siitä, missä määrin sosiaali- ja terveysalueilla perustetaan ehdotuksen mahdollistamia teemallisia kuntayhtymiä, jotka on kuitenkin tarkoitettu poikkeuksiksi. (THL 2014,
14)
Palveluntuottajilla on keskeinen rooli erityisesti asiakaslähtöistä integraatiota ja kustannustehokkuuden parantamista koskevissa järjestelyissä. Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytännön toimintamallien luomiseen sosiaali- ja terveysalueiden ohjaustehtävää ja etenkin järjestämispäätöksen tekemistä varten. Ohjauksentehokkuuteen vaikuttaa olennaisesti järjestämispäätösten
konkreettisuus ja ohjausvoimaisuus. (THL 2014, 14)
100
Edelleen terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviossa todetaan, että lakiluonnokseen kirjattu laaja
kunnallinen tuottamisvastuu edellyttää pääsääntöisesti sitä, että yksi toimija kykenee tuottamaan
kattavan palvelukokonaisuuden. Tämän voidaan odottaa parantavan edellytyksiä sujuville palveluille
etenkin sellaisten asiakas- ja potilasryhmien kohdalla, joilla on laajoja ja monipuolisia palvelutarpeita.
Asiakkaan näkökulmasta palvelutuotannon sujuvuus ja toimivuus riippuu siitä, pystyykö tuottamisvastuussa oleva toimija edistämään asiakaskeskeistä toimintatapaa ja palvelujen toiminnallista integraatiota.
Suuri merkitys on myös sillä, kuinka ”laaja palvelukokonaisuus” tulkitaan. Tarkemman määritelmän
puutteessa on mahdollista, että myös melko pienet kunnat katsovat olevansa kykeneviä kantamaan
palvelujen tuotantovastuun, vaikka se lain tavoitteet ja henki huomioiden ei ole tarkoituksenmukaista. (THL 2014, 18)
6.5.2.3 Naantalin kaupungin lausunto järjestämislakiesityksestä
Naantalin kaupungin vahva näkemys on se, että Naantalin tulee olla järjestämislakia sovellettaessa
tuotantovastuussa oleva kunta. Kaupunki tuottaa laadultaan hyviä ja edullisia sekä integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pääsääntöisesti omana toimintana ja täydentää näitä palveluja
ostopalveluin. Naantalin kaupungilla on riittävä ja tehtävissä pätevä henkilöstö sekä toimivat ja ajanmukaiset toimitilat kaikkien peruspalveluiden tuottamiseen. Myös kaupungin rahoituspohja on vakaa.
Mikäli alueelle muodostetaan laajempi tuotantovastuualue, Naantalin kaupunki pitää tärkeänä sitä,
että kaupunki voi toimia merkittävänä ns. alituottajana tälle alueelle. Jos lainsäädäntö vastoin Naantalin kaupungin kantaa ohjaa palveluiden tuottamisen voimakkaaseen keskittämiseen, Naantalin näkemyksen mukaan paras tapa organisoida tuotantovastuu on koota perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon tehtävät koko Varsinais-Suomen maakunnan yhteiseen kuntayhtymään.
Jos perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuotanto keskitetään erittäin suuriin yksiköihin, uudistuksella on hyvin laajoja vaikutuksia myös kuntien muuhun tukipalveluhenkilöstöön. Isot tuottajat
keskittävät todennäköisesti voimakkaasti tukipalveluja, jolloin kuntien jäljelle jäävien palveluiden tarvitsemien tukipalveluiden tuottaminen vaikeutuu ja kallistuu.
Naantalin kaupunki pitää tärkeänä, että lainsäädännön tulee turvata yliopistollisille sairaaloille riittävän suuret väestömäärät ja hyvät toimintamahdollisuudet. Lakiluonnos antaa mahdollisuuden siihen,
että erikoissairaanhoidon tuotanto Varsinais-Suomen alueella hajaantuu. Tämä heikentäisi yliopistollisen sairaalan tehokkuutta ja uhkaisi uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Yliopistollisen sairaalan
väestöpohjaan pitäisi kuulua vähintään koko maakunnan alue.
Lisäksi tulee turvata se, että yliopistollinen sairaala tuottaa vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut koko sote-alueelle. Valtion rahoitusvastuuta tulisi lisätä erityisesti kaikkein kalleimpien erikoissairaanhoidon hoitotoimenpiteiden osalta.
Lainsäädännön tulee edistää yliopistollisten sairaaloiden ja yliopistojen yhteistyötä. Sote-alueiden ja
yliopistollisten sairaaloiden välisen työnjaon tulee olla sellainen, että Turun yliopistollisen sairaalan ja
Turun yliopiston ympärille rakennetun koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-ympäristön toimintamahdollisuudet ovat tulevaisuudessakin hyvät.
Yhdistymisarvio
Selvitysalueen kunnilla on vaativa tehtävä hakea yhdessä Turun kaupunkiseudulla ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa toimivia hallinnollinen ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
101
tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017
alusta.
Jotta uuden tuotantovastuussa olevan organisaation valmisteluun jää riittävästi aikaa, ratkaisu tulee
saada aikaan vuoden 2015 aikana ja aloittaa valmistelut välittömästi. Hallituksen esityksessä sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi saatetaan täsmentää lakiesityksen 14 §:n määrittelyä tuotantovastuussa olevasta kunnasta ja kuntayhtymästä. Tällä on vaikutusta selvitysalueen kuntien tuotantoorganisaatioratkaisuihin.
Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo
siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan myös sopijakuntien irtautuminen nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista.
6.5.2.4 Henkilöstövoimavarat
Kunnallisen eläkevakuutuksen kunta-alan eläkepoistumaennusteen 2012 mukaan selvitysalueen kuntien palveluksessa on henkilöstöä 23 240 henkeä, joista Turun kaupungin palveluksessa 14 700. Tämän lisäksi vajaa 10 000 henkeä on alueen muiden kunta-alan organisaatioiden palveluksessa, joista
suurin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
Kuntien yhteenlasketusta henkilöstöstä siirtyy reilut kaksi viidesosaa eläkkeelle vuosina 2012-2026.
Ennusteen mukaan eläkepoistuma on 10 700 kuntien palveluksessa olevaa viranhaltijaa ja työntekijää. Kaupunkiseudun kuntayhtymistä myös siirtyy henkilöstöä eläkkeelle noin 4 100 samana ajanjaksona.
Kuntayhtymien eläkepoistuma on otettava huomioon, koska niissä työskentelee samoissa ammateissa ja tehtävissä olevaa henkilöstöä kuin kunnissa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, mutta myös koulutuksessa. Kunnallisilla palvelualoilla on pitkälle yhteiset työmarkkinat kuntien ja kuntayhtymien välillä ja osa tukipalveluista on nykyisin yhteisesti organisoituja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä selvityskunnissa on vajaat 9 300 henkeä, joista reilut 3 100
siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025. Eläkkeelle siirtyvien osuus on 34 %.
Kuntien ikääntyneen väestönosan palvelutarve on voimakkaassa kasvussa. Sen lisäksi, että henkilöstöä rekrytoidaan eläkkeelle siirtyvien tilalle, joudutaan kohdentamaan lisää henkilöstövoimavaroja
palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluissa laskennallinen lisäystarve on 2 300
työntekijän työpanoksen suuruinen vuoteen 2025 mennessä, jos palvelujen tuottavuus ei paranne
eikä uusia palvelujen toimintamalleja oteta käyttöön (FCG laskentamalli).
102
Peruspalvelut sekä hallinto
ja tukipalvelut
Henkilöstö- Eläköityy
määrä
2014-2025
2013
Keskimäärin Eläköitymis- Lisäys ilman
tuottavuuden
vuodessa
%
kasvua
Sosiaali- ja terveyspalvelut
9 270
3 120
260
34
2 300
Hallinto ja tukipalvelut
4 796
2 011
168
42
272
14 066
5 131
428
36
2 572
Yhteensä
Poistuma plus lisäys
7 703
Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta
Taulukko 6.4.2.4-1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat
ja eläkepoistuma vuoteen 2025 selvitysalueella
Organisoimalla ja mitoittamalla henkilöstövoimavaroja uudelleen voidaan palvelujen tuottamista tehostaa ja tätä kautta vaikuttaa näiden palvelujen henkilöstömäärään ja henkilöstömenoihin. Laajan
eläkepoistuman vallitessa ja palvelutarpeen kasvaessa on tarkoituksenmukaista kunnallisen oman
toiminnan rinnalla hankia palveluja myös ulkoa yrityksiltä ja järjestöltä sekä käyttää palvelusetelejä,
jotka lisäävät asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja luovat edellytyksiä palvelumarkkinoiden kehittymiselle.
Lakiluonnoksen mukaan sote-alue, kunta ja kuntayhtymä voivat toteuttaa tuottamisvastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut omana tuotantona, sopimuksin toisten kuntien tai kuntayhtymien
kanssa, hankkimalla palveluja järjestämispäätöksessä hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti muulta
tuottajalta tai käyttämällä palveluseteliä.
Laajat järjestämis- ja tuottamisvastuut antavat periaatteessa mahdollisuuksia palvelutuotannon entistä parempaan koordinointiin ja olemassa olevien henkilöstöresurssien suunnitelmalliseen käyttöön. Näin on periaatteessa mahdollista tasoittaa paikallisia kapasiteettieroja.
Yhdistymisarvio
Järjestämislakiesityksen mukaan tuottamisvastuussa olevia organisaatioita muodostettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, hallinnossa ja muissa sosiaali- ja
terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät uusien tuotanto-organisaatioiden palvelukseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puolet nykyisten kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä
siirtyy suoraan vuoden 2017 alussa toimintansa uusien kunnallisten tuotanto-organisaatioiden palvelukseen.
Suurille kunnille muutos on erityisen huomattava, koska monet suuret kunnat ovat järjestäneet
itse ja isolta osin myös tuottaneet omana toimintana sosiaali- ja terveyspalvelunsa tai ovat olleet
yhteistoiminta-alueidensa vastuukuntia. Myös kuntayhtymille muutos on suuri. Pienemmät kunnat ovat jo aiemmin puitelain säätämällä tavalla siirtäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa nykyisille
yhteistoiminta-alueille ja sopeuttaneet kunnan muun toiminnan tilanteeseen.
103
Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja tuottavuuden parantamisen kannalta suuriin tuotantovastuullisiin organisaatioihin siirtyminen tarjoaa edellytyksiä tehostaa henkilöstön käyttöä ja höydyntää henkilöstön laajanmittainen eläkkeelle siirtyminen. Ikääntyneen väestön osan kasvavaan palvelutarpeeseen vastaaminen edellyttää tuottavuuden parantamista ja uusien toimintamallien
käyttöönottoa, jotta voidaan hillitä henkilöstövoimavarojen lisäämistä tilanteessa, jossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen on suurta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisten kunnallisten tuottajaorganisaatioiden, joita on suurilla kunnilla, yhteistoiminta-alueilla ja kuntayhtymillä, toiminnan yhdistäminen mahdollistaa siirtymisen
kokonaisuuden kannalta yhdennettyyn henkilöstöpolitiikkaan sekä henkilöstöhallinnon ja -suunnittelun sekä rekrytoinnin yhdistämisen toimittaessa työmarkkinoilla, jotka ovat samat pitkälle samat. Samoin palvelujen hankinta ulkopuolisilta tuottajilta tapahtuu yhtenäisin perustein monituottajuutta hyödyntäen.
6.5.2.5 Hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut
Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän sekä alan uusien tuotanto-organisaatioiden perustaminen
tarkoittaa kunnallisen hallinnon uudelleen organisointia. Kuntien hallintoa ja hallinnollista työtä voidaan tiivistää ja supistaa. Uudet organisaatiot puolestaan tarvitsevat oman hallintonsa.
Tärkeää on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien tuotanto-organisaatioiden hallinto ja tuotannolliset tukipalvelut muodostetaan niin, että tuottavuus paranee ja henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää. Uudet tuotanto-organisaatiot eivät välttämättä hanki tuotannollisia tukipalvelujaan kunnilta nykymuotoisina, vaan kuntien on uudelleen järjesteltävä tukipalvelunsa ja yhdisteltävä niitä uudenlaisiin nykyistä suurempiin tuotanto-organisaatioihin, jotka voivat tarjota tukipalveluja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto-organisaatioille mahdollisesti osallistumalla kilpailutuksiin. Henkilöstön siirrot nykyisistä kunnista sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien tuotanto-organisaatioihin tukipalveluihin
eivät välttämättä toteudu.
Hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen palveluksessa noin 4 800 henkeä, joista noin 2 000 siirtyy
eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Hallinnossa ja toimistotyössä on 2 800 viranhaltijaa tai työntekijää, joista 1 100 siirtyy eläkkeelle vuoteen 2029 mennessä. Puolestaan ruoka-, siivous- ja kiinteistöpalveluista kunnissa on noin 2 000 työntekijää, joista 900 siirtyy eläkkeelle 2029 mennessä. Eläkkeelle
siirtyminen osuus on yli 40 prosenttia.
Yhdistymisarvio
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön laaja eläkkeelle siirtyminen antaa edellytyksiä sopeuttaa kuntien hallinto ja tukipalvelut tilanteeseen, jossa puolet peruspalvelujen toiminnasta on siirtynyt
muualle.
Kuntien yhdistymisen näkökulmasta suurempi kuntakoko antaa liikkumavaraa perustaa uudenlaisia hallinnon tukipalvelujen ja tuotannollisten tukipalvelujen tuotanto-organisaatioita sekä tehdä
muita järjestelyjä niin, että myös henkilöstölle tarjoutuu työtilaisuuksia ja kehittymismahdollisuuksia kuntakonsernin eri osissa. Myös kuntien yhteisille ja mahdollisesti koko kaupunkiseutua kattaville hallinnon ja tuotannollisten tukipalvelujen järjestelyille avautuu uusia mahdollisuuksia.
6.5.2.6 Omaisuusjärjestelyt
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanolain mukaan Jos erityishuoltopiirin, sairaanhoitopiirin tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat eivät toisin sovi, kuntayhtymän kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistus ja
hallinnointi jää kuntayhtymän tehtäväksi.
104
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat velvollisia muuttamaan kuntayhtymän perussopimusta siten, että
kuntayhtymän tehtävät rajoittuvat vuoden 2017 alusta lukien kiinteistöjen, rakennusten ja niihin liittyvien laitteiden, koneiden ja kalusteiden omistukseen, hallintaan ja vuokraamiseen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon
toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin.
Yhdistymisarvio
Sairaanhoitopiirien suuria kuntayhtymiä ja myös yhteistoiminta-alueiden kuntayhtymiä purettaessa nousevat omaisuusjärjestelyt vaativaksi valmistelukokonaisuuksiksi. Eri vaihtoehtoja ja niiden
yhdistelmiä on vertailtava keskenään. Mikäli kuntayhtymillä on kertynyttä alijäämää ja joudutaan
tekemään omaisuuden arvojen uudelleen määrittelyjä, joudutaan harkitsemaan omaisuuskuntayhtymien sijaan muita järjestelyjä.
6.5.2.7 Rahoitus
Järjestämislakiesityksessä olevan rahoitusmallissa sosiaali- ja terveysalueen menot jaetaan jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä kuntien maksuosuutta on täsmennetty siten,
että asukasluvun paino on 20 prosenttia sekä ikärakennetta ja sairastavuutta koskevien tarvetekijöiden paino on 80 prosenttia. Olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon.
Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän rahoituksesta on laskennallista 80 prosenttia sekä kustannus- ja vaikuttavuusperusteista 20 prosenttia. Kuntakohtaiset laskelmat julkistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksenesityksen yhteydessä 4.12.2014.
Laskentamallin mukaan Naantalin, Maskun ja Taivassalon maksuosuu nykyiseen nähden vuosien
2011-2013 luvuilla laskettuna. Taivassalon kohdalla korotus on merkittävä. Kustavin maksuosuus
asukasta kohden eniten 17 kunnan selvitysalueella. Myös Vehmaan ja Turun maksuosuuksissa tulisi
olemaan tuntuva alenema laskumallin mukaan .
Kunta
Raisio
Rusko
Paimio
Lieto
Taivassalo
Tarvasjoki
Pöytyä
Kaarina
Aura
Sauvo
Masku
Naantali
Mynämäki
Nousiainen
Turku
Vehmaa
Kustavi
Kunnan laskennallinen
rahoitusosuus
Kunnan
Kunnan
rahoitusosuus
rahoitusosuus
1 000 €
€/as.
75 831
16 204
31 474
47 245
6 197
6 375
29 383
90 360
11 437
9 315
25 994
56 477
26 329
13 949
554 545
8 054
3 298
3 087
2 743
2 972
2 775
3 684
3 254
3 429
2 881
2 880
3 071
2 688
3 000
3 300
2 878
3 077
3 466
3 710
Soten todelliset nettomenot
2011-13 ka.
Soten
Soten
todelliset
todelliset
nettomenot
nettomenot
v. 2014
v. 2014
1000e
euroa/as
67 742
2 758
14 423
2 442
28 410
2 682
42 702
2 508
5 749
3 418
5 878
3 000
27 663
3 228
84 323
2 689
10 773
2 713
8 923
2 942
25 081
2 593
54 733
2 908
25 975
3 256
13 750
2 837
579 190
3 214
8 761
3 770
3 958
4 453
Muutos
kunnan
rahoitusosuudessa
1000
euroa
8 089
1 780
3 064
4 543
447
497
1 720
6 036
664
392
913
1 744
354
198
-24 645
-707
-660
Muutos
Tasauskunnan
katto
rahoitusosuudessa
euroa/as.
329
301
289
267
266
254
201
192
167
129
94
93
44
41
-137
-304
-743
329
301
289
267
266
254
201
192
167
129
94
93
44
41
-137
-304
-400
(STM 4.12.2014)
Taulukko 5.2.-1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen kuntakohtaiset vaikutukset
105
Raision rahoitusosuudenlisäys on 8,1 milj. euroa, Kaarinan 6 milj. euroa, Liedon 4,5 milj. euroa ja Paimion 3
milj. euroa. Turun rahoitusosuus laskee -24,7 milj. euroa.
6.5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien yhdistymissopimuksissa
Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on tulossa eduskunta käsittelyyn marraskuussa 2014. Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo ratkeavat eduskunnassa alkuvuodesta 2015. Erityisen kuntajakoselvityksen toimikausi päättyy marraskuun loppuun 2014.
Tämän vuoksi erityiseen kuntajakoselvitykseen sisältyvien yhdistymissopimusten sosiaali- ja terveyspalveluja käsittelevät sopimuskohdat muotoillaan niin, että kunnat voivat tehdä tilanteen edellyttämiä tarkennuksia keväällä 2015. Myös se vaihtoehto, että järjestämislaki ei tule voimaan tai voimaantulo siirtyy, on hyvä ottaa huomioon yhdistymissopimuksissa.
Yhdistymissopimusten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat sisällöt ovat seuraavat:
Sopijakunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden Varsinais-Suomen kuntien kanssa
toimivia hallinnollisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevien
organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi vuoden 2017 alusta.
Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja
palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen vuoden 2017 alusta. Sopijakunnat sopeuttavat kuntien hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut sovitulla tavalla muuttuneeseen
tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt hoidetaan tuotantoalueen kuntien sopimalla tavalla ja/tai
järjestämislaissa säädetyllä tavalla.
Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan tai sen voimaantulo
siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan sopijakuntien irtautuminen
nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista.
Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteeseen kuuluva monijäseninen toimielin ohjaa ja vastaa päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistetyssä kunnassa. Sosiaalija terveydenhuollon palvelujen kehittämisen sisällöllisenä päätavoitteena on palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen laitospainotteisuuden vähentämisessä yhdistetyssä kunnassa. Näin turvataan erityisesti kasvavan ikääntyneiden väestönosan avo- ja kotihoitopalvelujen palvelujen saatavuus
ja taso yhdistetyn kunnan eri osissa.
Sopijakunnat tarkentavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsittelevän yhdistymissopimuksen kohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan
ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä tässä sopimuksessa määriteltynä ajankohtana.
6.6
Peruspalvelujen sekä hallinto ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien palveluksessa on 1 868 henkilöä (Kevan ennuste
2012). Henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle 651 henkilöä vuoteen 2025. Eläkkeelle siirtymisprosentti on 35
%.
106
Kunnallisen eläkelaitoksen vuoden 2012 käyttämät tiedot ovat vuodelta 2010. Perusturvakuntayhtymä Akseli perustettiin vuoden 2011 alusta, joten luvuissa on mukana myös Maskun sosiaali- terveyspalvelujen henkilöstö.
Kunnallisen eläkevakuutuksen ennuste 2012, koottu FGC:n perusaineistosta
Peruspalvelut sekä hallinto Henkilöstö- Eläköityy
ja tukipalvelut
määrä 2013 2014-2025
Keskimääri Eläköitymis Lisäys ilman
tuottavuuden
n vuodessa -prosentti
kasvua
Varhaiskasvatus
334
124
10
37
-1
Opettajat
307
76
6
25
7
38
17
1
45
3
Sivistyspalvelut yhteensä
679
217
18
32
9
Sosiaali- ja terveyspalvelut
642
211
18
33
260
Hallinto ja tukipalvelut
406
165
14
41
35
Tekniset palvelut
141
58
5
41
11
1868
651
54
35
304
Kulttuuri- ja vaapa-aika
Yhteensä
Poistuma plus lisäys
955
Taulukko 6.6-1 Peruspalvelujen sekä hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat ja eläkepoistuma vuoteen 2025
Peruspalveluissa eläkepoistuma on suurin. Sivistyspalveluissa eläkkeelle siirtyy 217 henkilöä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa 211 henkilöä.
Eläkepoistumasta johtuvien rekrytointien lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lisähenkilöstöä kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. Jos palvelujen tuottavuus ei nouse, sosiaali- ja terveyspalvelujen rekrytointitarve on laskennalliseksi noin 260 työntekijää FCG:n laskentamallin mukaisesti.
Hallinnosta ja tukipalveluista, kuten ateria- ja ruokapalveluista sekä siivous- ja kiinteistöhuollosta
henkilöstöstä, siirtyy eläkkeelle 165 henkilöä ja reilut kaksi viidesosaa vuoteen 2025. Tämä on merkittävä määrä. Henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää organisoimalla hallinto ja tukipalvelut uudelleen.
Tämä tapahtuu siirtämällä jäljelle jäävä henkilöstö yhteen koottuihin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa.
6.7
Hallinto ja tukipalvelut
Kuntajakoselvityksessä tarkastellaan hallinto- ja tukipalveluiden nykytilaa viiden kokonaisuuden
kautta, jotka ovat ICT-palvelut, taloushallinnon palvelut, henkilöstöhallinto ja hallintopalvelut, hankintapalvelut ja ruokapalvelut. Tiedot nykytilan kuvaamiseksi saatiin kunnilta ja tuloksena syntyi laaja
tietopaketti selvitysalueen hallinto- ja tukipalveluiden tilasta.
Hallinto- ja tukipalveluissa yhteistyö kuntien välillä on ollut hankintapalveluita lukuun ottamatta suhteellisen vähäistä. Yhteistyön toimivuutta ei ole arvioitu selvityksen yhteydessä.
107
6.7.1 ICT ja tietohallinto
Turun seudun 17 kunnan erityisen kuntajakoselvityksen rinnalla toteutettiin ICT-muutostukiselvitys,
joka koostuu selvityskuntien tietohallinnon nykytilan kartoituksesta, nykytilan pohjalta tunnistetuista
kehittämistarpeista, sekä tunnistetuista kuntarakenteen muutoksella aikaansaatavista hyödyistä.
Nykytilan kartoituksessa todettiin, että kukin kunta on järjestänyt ICT-toimintonsa pitkälti omalla tavallaan. Yhteistyötä tehdään kuntien kesken vähän. Tietojärjestelmien kirjo on laaja ja päällekkäisiä
ratkaisuja löytyy useista kunnista. Kehittäminen kohdistuu pääosin tietotekniseen infra-struktuuriin.
Yhteensä ICT-tehtävissä työskentelee 17 selvityskunnassa yhteensä hieman alle 200 henkilöä. Alueen
ICT-budjettien määrä on noin 46 miljoonaa euroa.
Taloudellisten ja henkilöresurssien vähyys on yleisesti ottaen kunnissa merkittävä haaste. Myös ICTosaamisessa on puutteita, eivätkä voimavarat riitä osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Laaja
eläkkeelle siirtyminen heikentää osaamis- ja resurssipohjaa.
Kuntien ICT-käyttömenot ovat kokonaisuutena linjassa valtakunnallisiin keskiarvoihin nähden. Suurempien kuntien toimintojen hoitaminen vaatii laajempia tietoteknisiä ratkaisuja, mikä nostaa näiden
kuntien käyttömenojen suhteellista osuutta.
ICT-palveluita järjestetään hyvin monilla eri malleilla, seudullisesti yhtenäistä järjestämistapaa ei ole.
Useimmilla kunnilla tietohallinto on osa yleishallintoa. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole edellytyksiä panostaa kunnan omaan tietohallintoon. Palvelut pyritään toteuttamaan pääosin omin voimin,
joskin ICT-palvelujen hankinta on kasvusuunnassa.
Kuntien ICT-kehittämishankkeista kolmannes kohdistuu perustietotekniikkaan ja siihen liittyviin palveluihin. Kun resursseja on vähän, perustietotekniikan järjestäminen vie pääosan ajasta. Toiminnan
prosessien kehittäminen on vähäistä ja sitä tehdään lähinnä hallinnon prosesseissa, erityisesti talousja henkilöstöhallinnossa. Toimialojen palvelutuotannon kehittämiseen ja sitä kautta saavutettaviin
merkittäviin tuottavuushyötyihin ei kyetä panostamaan riittävästi.
Kunnat nimesivät yhteensä 27 eri ulkoista ICT-toimittajaa vuonna 2013. Kokonaiskustannukset 10
merkittävimmälle ICT-toimijalle vuonna 2013 olivat yhteensä noin 23,4 miljoonaa euroa, joka oli yli
60 % alueen vuosittaisista ICT-menoista.
Kokonaisuutena järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen ja erityisesti erilaisia hallinnon sovelluksia on suuri määrä. Kun kokonaisarkkitehtuuriosaamista puuttuu, järjestelmähankinnat ovat tyypillisesti pistemäisiä. Tämä lisää riskiä toimittajariippuvuudesta. Kuntakohtaiset sovellusten asennukset mahdollistavat ICT-toimittajille kuntakohtaisen veloituksen sovellusylläpidosta ja -kehittämisestä.
Järjestelmä- ja palveluhankintoja ei tehdä koordinoidusti kuntien kesken ja tästä johtuen hankinnoissa on päällekkäisyyksiä. Kun yhteinen toimittajahallinta puuttuu, erityisesti pienten kuntien neuvotteluvoima on heikko ja volyymiedut eivät toteudu hankinnoissa.
Alueellista yhteistyötä tehdään lähinnä yksittäisten kuntien kesken ja yksittäisillä sovellusalueilla. Yhteistyön taustalla on yleisimmin resurssien puute strategisen suunnittelun sijaan. Valmiita yhteistyöalustoja (Tiera, Taitoa, Medbit) on olemassa, mutta niiden hyödyntäminen on vielä vähäistä.
108
6.7.2 Taloushallinto
Resurssien vähäisyys on tunnistettu useassa kunnassa kehityksen jarruna. Eläköityminen ja osaamisen varmistaminen koetaan useassa kunnassa haasteeksi, pienissä kunnissa haasteena on lisäksi toimintavarmuus ja sijaisjärjestelyt. Taloushallinnon palveluiden kustannuksissa asukasta kohden on
kuntien kesken melko suuria eroja.
Taloushallinnon palveluita järjestetään hyvin monilla eri malleilla eikä seudulla ole yhtenäistä järjestämis-tapaa. Useimmilla kunnilla taloushallinto on osa yleishallintoa. Varsinkaan pienemmillä kunnilla
ei ole resursseja panostaa talouspalveluiden kehittämiseen.
Taloushallinnon järjestelmäkenttä on alueella hyvin hajanainen. Alueella on käytössä yli 35 eri järjestelmää, eikä koordinointia kuntien välillä ole yksittäisiä yhteistyömalleja lukuun ottamatta. Raportointia tulisi kehittää kokonaisprosessien seurantaan ja tiedolla johtamiseen.
6.7.3 Hankintapalvelut
Turun seudun hankintarenkaaseen kuuluvat kaikki selvitysalueen kunnat. Selvitysalueen kuntien asiakaspalvelujen ostot (valtiolta, kunnilta, kuntayhtymiltä ja muilta) olivat vuonna 2013 yhteensä n. 650
milj. euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin lähes 100 miljoonaa euroa. Keskusvarastoja
on kolme, ja tavarantoimituspaikkoja 690. Kuntien palveluksessa on päätoimista hankintahenkilöstöä
25,5.
6.7.4 Ruokapalvelut
17 kunnan selvitysalueella on yhteensä 81 ruuan valmistuskeittiötä, 144 jakelukeittiötä ja 57 kuumennuskeittiötä. Ruokahuollossa työskentelee lähes 710 työntekijää. Kunnissa valmistetaan vuodessa n. 19 miljoonaa ateriaa.
5.4.6 Yhdistymisarvio
ICT ja tietohallinto
Kehittämistarpeita on tietohallinnon yhteisessä strategisessa suunnittelussa. Tätä kautta voidaan
luoda pohjaa tietojärjestelmien toimivuuden parantamiselle ja päällekkäisten kustannusten karsimiselle. Lisäksi henkilöstön osaamista tulee suunnata enemmän toiminnan kehittämiseen
Kuntien yhdistyminen mahdollistaa tietohallinnon voimavarojen ja osaamisen yhteen kokoamisen ja
ICT-palvelujen strategisen kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Samalla järjestelmäkartan yksinkertaistaminen helpottuu ja koko tietoteknistä ympäristöä kyetään kehittämään niin, että se tukee paremmin yli toimiala- ja organisaatiorajojen ulottuvia prosesseja.
Toimittajahallinta- ja hankintaosaamista yhdistämällä ja jakamalla voidaan pienentää hankintoihin
liittyviä riskejä ja paremmin hyödyntää alueellisesti saavutettavia volyymietuja. Resursseja ja osaamista alueellisesti yhdistämällä palvelujen jatkuvuuteen ja resurssien riittävyyteen liittyvät riskit ovat
kokonaisuutena paremmin hallittavissa. Lisäksi henkilöstölle kyetään tarjoamaan monipuolisia ura- ja
kehittymismahdollisuuksia.
Suurimmat näistä hyödyistä ovat saavutettavissa kuntien toimintaprosesseja yhtenäistämällä ja ottamalla käyttöön näitä tukevat yhtenäiset tietojärjestelmät. Tästä syystä ICT-synergiavaikutuksia on
hyvä tarkastella tiiviissä yhteydessä kuntien toiminnan kehittämiseen.
109
Talous- ja henkilöstöhallinto
Kuntien yhdistymisen myötä taloushallinnon hajanaisuus, haavoittuvaisuus ja osaamisen kehittämisen sekä monipuolisuuden ongelmien ratkaisu saadaan suuren taloushallinnon organisaation tehtäväksi. Lähivuosien henkilöstön eläköityminen uhkaa erityisesti pienempien kuntien osaamisen varmistamista.
Hajanaisen kuntarakenteen vuoksi maantieteellisesti pienellä alueella tehdään monia hallinnollisia
tehtäviä useaan kertaan, joka aiheuttaa seudun asukkaille vältettävissä olevia kustannuksia. Kuntien
yhdistyminen mahdollistaa myös taloushallinnon järjestelmärakenteen yhtenäistämisen.
Mikäli kuntarakenteessa ei tapahdu muutoksia, on hyvä kustannusten hallitsemiseksi sekä henkilöstöriskien vähentämiseksi lisätä huomattavasti kuntien välistä yhteistyötä niin talous- kuin muissakin
hallinto- ja tukipalveluissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnat siirtävät hallinnon ja tukipalvelujen toimintoja keskitettyjen hallinto-organisaatioiden tehtäviksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantoalueratkaisut edellyttävät tämän suuntaista kehitystä myös peruskuntien puolella.
Henkilöstön näkökulmasta kuntien yhdistyminen voidaan järkeistää erityisesti hallintohenkilökunnan
määrää vähentämällä päällekkäisiä tehtäviä ja suuntaamalla voimavaroja uudelleen. Samanaikaisesti
henkilöstöä siirtyy laajasti eläkkeelle.
On odotettavissa, että erityisesti pienemmissä kunnissa on suuria haasteita vastata seuraavan kymmenen vuoden aikana ilmeneviin rekrytointitarpeisiin. Pienistä yksiköistä johtuvaa haavoittuvuutta
voidaan vähentää.
Tuotannolliset tukipalvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen mahdollinen siirtyminen laajan tuotantoalueen tehtäviksi
aiheuttaa myös tarpeen tarkastella uudelleen mm. kaupunkiseudun atria- ja ruokapalveluja sekä kiinteistö- ja tilapalveluja. Kuntien yhdistyminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoalueen
muodostamisen kanssa tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia uudelleen järjestellä ja koota tuotannollisia tukipalveluja.
110
7
KUNTATALOUS
Kuntarakenteen muuttamisen keskeisenä tavoitteena on muodostaa toiminnallisesti ja taloudellisesti
kestävä kuntakokonaisuus, jolla on riittävä rahoituksellinen liikkumavara ja sopeutumiskyky kohdata
olennaisiakin muutoksia kunnan tulonmuodostuksessa ja menokehityksessä. Kuntatalouteen kohdistuvia muutospaineita voivat aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvu, talouden suhdannevaihtelut
sekä tulomuodostukseen ja menoihin kohdistuvat lainsäädäntövaikutukset.
Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, suhdannetaantuman työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa heikentävä vaikutus ja sen seurauksena verotulojen vähäinen kasvu sekä
leikkaukset lakisääteisissä valtionosuuksissa ovat keskeisiä muutostekijöitä, jotka myös Naantalin,
Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien kohdalla ovat ennakoitavissa lähitulevaisuudessa. Väestönkasvun edellyttämät uusinvestointitarpeet ovat erityisesti Maskun kohdalla johtaneet velkaantumiseen.
Kuntatalouden on lähivuosina varauduttava sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen siirtämisestä kunnilta aiheutuviin merkittäviin taloudellisiin ja toiminnallisiin seurannaisvaikutuksiin, käyttötalouden valtionosuuksien vähenemiseen, suurten ikäluokkien hoivatarpeen kasvuun
ja osassa kuntia myös siihen, etteivät ennusteet suotuisasta väestön kehityksestä toteudu. Yleinen
talouden taantuma merkitsee, että myös kuntatalouden sopeutumisvara pienenee.
7.1
Kuntien nykyinen tulo- ja menorakenne
7.1.1 Selvityskuntien tulorakenne
Kuntataloudessa tärkein tulonlähde on verorahoitus, joka muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Verorahoituksen osuus vaihtelee kunnissa suuresti. Näin myös selvitysalueiden kunnissa. Kustavissa, Maskussa ja Taivassalossa verorahoituksen osuus käyttötalouden tuloista oli v. 2013 tuntuvasti yli 80 %. Naantalissa verorahoituksen osuus oli 75 %. Kuviossa 7.1.1-1 on esitetty eri tulolajien
osuudet kokonaistuloista eli käyttötalouden ja pääomatalouden tulojen yhteismäärästä. Huomattava
on, että tulolajin osuus kokonaistuloista on pienempi kuin sen osuus käyttötuloista. Käyttötuloja
ovat verotulot, valtionosuudet ja toimintatulot. Pääomatuloja ovat muun muassa omaisuuden myyntikulot, lainanotto ja antolainojen palautukset. Esimerkiksi Taivassalossa lähes viidennes rahanlähteistä oli vuonna pääomatuloa eli lainanottoa.
Kunnallisveron osuus oli Maskussa kaksi kolmannesta käyttötuloista. Yhteisöveron osuus oli suurin
Naantalissa ja kiinteistöveron osuus oli Kustavissa 16 % käyttötalouden tuloista, kun osuus muilla selvityskunnilla jäi yli puolta pienemmäksi.
Valtionosuutta Kustavi sai yli kolmanneksen käyttötalouden tuloista, kun Naantalin osuus jäi 15
%:iin. Kunnat, joissa valtionosuuksien osuus tuloista on suuri, ovat varsin riippuvaisia valtion päätöksistä. Vaikka valtionosuus lyhyellä aikavälillä on varma tulonlähde, pidemmällä ennustejaksolla se on
varteenotettava rahoitusriski. Erityisesti pienten kuntien kohdalla valtionosuusjärjestelmän muutokset voivat heikentää talouden perustan olennaisesti.
Naantalin tuloista neljännes tuli myyntituloista ja maksuista, kun Kustavin toimintatulot jäivät 14
%:iin. Toimintatulojen määrään ja osuuteen on erityisesti vaikutusta kunnan liiketoiminnan laajuudella. Masku taas ostaa sosiaali- ja terveyspalvelut kuntayhtymältä, joka saa asiakasmaksutulot, jolloin toimintatulojen määrä jää pieneksi.
111
Omaisuuden myyntitulot olivat Naantalissa 84 % pääomatalouden tuloista. Maskunkin pääomatuloista omaisuuden myynti oli viidennes. Lainanotto oli merkittävin pääomatulo Maskussa, Taivassalossa ja Kustavissa. Naantali ei ottanut vuonna 2013 korollista lainaa lainkaan.
Lainanotolla investointejaan rahoitti eniten Taivassalo kartuttaen lainarahalla myös kassavarojaan
tuntuvasti. Myös Masku ja Kustavi rahoittivat investointejaan pääosin lainalla.
46 %
Kustavi
31 %
33 %
Taivassalo
24 %
12 %
11 %
60 %
Masku
0%
10 %
Verotulot
20 %
30 %
19 %
16 %
58 %
Naantali
13 %
14 %
15 %
40 %
50 %
Käyttötalouden valt.os.
60 %
7% 3%
24 %
70 %
Toimintatulot
5% 6%
80 %
Lainanotto
3%
90 %
100 %
Muut tulot
Kuvio 7.1.1-1 . Tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista v. 2013
Kustavi
4482
Taivassalo
3609
Masku
3595
Naantali
4150
0
2995
2646
962
835
1060
1222
1251
541
2098
564
1360
411195
233
1716
0
500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 100001050011000
Verotulot
Käyttötalouden valt.os.
Toimintatulot
Lainanotto
Kuvio 7.1.1-2. Tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v 2013
Muut tulot
112
Naantali
%
Verotulot
Masku
€/as
%
Taivassalo
€/as
%
Kustavi
€/as
%
€/as
58 %
4150
60 %
3595
33 %
3609
46 %
4482
49 %
3491
55 %
3270
27 %
2975
30 %
2936
-Osuus yhteisöveron tuot.
5 %
365
3 %
294
3 %
Käyttötalouden valt.os.
15 %
24 %
-myyntitulot
12 %
-maksutulot
4 %
-muut toimintatulot
8 %
1060
1716
858
315
542
0
233
7159
16 %
Toimintatulot
89
544
2646
1251
597
372
282
2098
1360
10963
2 %
4 %
151
174
962
835
225
199
411
411
195
5998
1 %
-Kiinteistövero ym.
155
1391
2995
1222
365
244
613
541
564
9804
-Kunnallisvero
Lainanotto
Muut tulot
TULOT YHTEENSÄ
0 %
3 %
100 %
14 %
4 %
3 %
7 %
7 %
3 %
100 %
5 %
24 %
11 %
5 %
3 %
3 %
19 %
12 %
100 %
14 %
31 %
12 %
4 %
2 %
6 %
6 %
6 %
100 %
Taulukko 7.1.1.-1. Selvityskuntien tulolajittaiset %-osuudet kokonaistuloista ja tulorakenne tulolajeittain euroa/asukas v 2013
7.1.1.1 Nimellisen ja efektiivisien kunnallisveroprosentin kehitys selvityskunnissa
Erilaisten vähennysten johdosta kunnan tuloveroprosentti eli nimellinen veroaste ei vastaa todellista
eli efektiivistä veroastetta. Veronmaksajaan kohdistuvan todellisen verovaikutuksen eli efektiivisen
veroasteen osoittaa maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Maksuunpannulla verolla
tarkoitetaan tällöin ansiotulosta vähennysten jälkeen laskettua veroa. Verovähennysten korotusten
seurauksena veronmaksajan tosiasiallinen veroaste on pitkällä aikavälillä jonkin verran laskenut,
vaikka kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Efektiivinen eli todellinen veroaste näyttää kuitenkin viime vuosina kääntyneen nimellisten veroprosenttien tavoin selvään nousuun Maskussa ja
Naantalissa. Kustavissa ja Taivassalossa todellinen veroaste on sen sijaan alentunut viime vuosina.
Masku on korottanut vv. 2002 - 2015 nimellistä veroprosenttiaan lähes 4 prosenttiyksikköä, Taivassalo 2 prosenttiyksikköä ja Naantali lähes saman verran. Kustavi on pitänyt nimellisen veroprosentin
vakaimpana; sitä on korotettu on 14 vuoden aikana vain yhden prosenttiyksikön verran. Veroasteen
pitäminen riittävänä kunnan menoihin nähden näyttäisi ainakin Kustavin kohdalla oikealta ratkaisulta
pitkällä aikavälillä.
Masku ja Naantali eivät korottaneet kuntaliitosten yhteydessä v. 2009 veroprosenttejaan, vaikka
yhdistyvien kuntien painotetut veroprosentit olivat mainittujen kuntien veroprosentteja korkeampia.
Kuvioissa 7.1.1.1-1 ja 7.1.1.1-2 Maskun ja Naantalin veroprosentit vuosina 2001 - 2008 on laskettu
yhdistyneiden kuntien painotettuna keskiarvona. Koska liittyneiden kuntien veroprosentit olivat
Maskun ja Naantalin prosentteja korkeammat, näkyy v. 2009 kohdalla veroasteen alenema yhdistetyissä kunnissa. Molemmat kunnat joutuivat korottamaan veroprosenttejaan kuntaliitosten jälkeen
tuntuvasti: Masku Naantalia kaksi kertaa enemmän.
113
Kuvio 7.1.1.1-1. Nimellinen kunnan tulovero-%
8,00
Kuvio 7.1.1.1-2. Efektiivinen tulovero-%
Efektiiviset veroasteet ovat Taivassalossa ja
Kustavissa yli prosenttiyksiön alemmat kuin
Naantalissa ja Maskussa, mikä kertoo verovähennysten suhteellisesti suuremmasta määrästä näissä kunnissa. Taivassalon nimellisen ja
efektiivisen veroasteen ero on lähes 7 prosenttiyksikköä, kun ero Naantalissa on vähän yli 4
prosenttiyksikköä.
7,00
6,00
5,00
4,00
Nimellisen ja efektiivisen veroasteen ero on
vuosien 2002-2013 aikana kasvanut selvityskunnissa 1,2 -1,8 prosenttiyksikköä eli jonkin verran
koko maan 2 prosenttiyksiön keskiarvoa vähemmän.
3,00
2,00
1,00
0,00
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Kuvio 7.1.1.1-3. Nimellisen ja efektiivisen tuloveroprosentin
erotus vv. 2001 - 2013
7.1.2 Selvityskuntien menorakenne
Henkilöstömenot ovat lähes puolet kuntien kokonaismenoista keskimäärin mukaan lukien myös investointimenot. Selvityskunnat poikkeavat tästä yleisperiaatteesta. Niissä palvelujen ostot ovat nousseet suurimmaksi menolajiksi. Vuoden 2013 menorakenteen erityispiirteitä ovat erityisesti Taivassalon, mutta myös Kustavin investointien suuri osuus rahan käytössä. Naantalin lainanhoitomenot ovat
suhteellisen suuret muihin selvityskuntiin verrattuna lyhytaikaisen vieraan pääomaan tuntuvasta palautuksesta johtuen. Maskussa ja Kustavissa palvelujen ostot ovat yli puolet käyttötalouden menoista
johtuen muun muassa siitä, että Masku ostaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Akseli-kuntayhtymältä. Taivassalo ja Kustavi ostavat perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueelta. Menolajittaiset prosenttiosuudet kuntien rahankäytöstä on esitetty taulukossa
7.1.2-1.
114
Menolajit
Palkat
Sos.vak ja eläkk.
Materiaalin ostot
Palvelujen ostot yhteensä
-asiakaspalvelujen ostot*
- muiden palvelujen ostot*
Avustukset
Korkomenot
Muut toimintamenot
KÄYTTÖTALOUDEN MENOT M€.
Naantali
osuus
%
Masku
osuus
%
Taivassalo
osuus
%
Kustavi
osuus
%
36 %
10 %
9%
37 %
26 %
19 %
5%
0%
1%
100 %
117,2
25 %
7%
5%
57 %
41 %
11 %
4%
0%
2%
100 %
52,0
30 %
10 %
7%
47 %
31 %
14 %
3%
2%
2%
100 %
11,2
22 %
7%
7%
56 %
46 %
15 %
4%
0%
3%
100 %
6,8
49 %
42 %
9%
100 %
25,1
142,4
27 %
62 %
11 %
100 %
8,0
60,0
4%
96 %
0%
100 %
5,8
17,0
15 %
85 %
0%
100 %
1,5
8,3
* v. 2012 tieto
Pääomatalouden menot
Lainan lyhennykset
Investoinnit
Muut menot (Rahoituslaskelmasta)
PÄÄOMATALOUDEN MENOT M€
MENOT YHTEENSÄ M€
Taulukko 7.1.2-1. Menolajittaiset %-osuudet kuntien kokonaismenoista v. 2013
Asukaskohtaiset menot menolajeittain on esitetty kuviossa 7.1.2-1. Kustavi käyttää palvelujen ostoon
asukasta lähes kaksinkertaisesti enemmän rahaa kuin Naantali ja lähes puolitoista kertaa enemmän
kuin Masku ja Taivassalo. Naantalin henkilöstömenot asukasta kohden ovat suuremmat kuin muissa
selvityskunnissa. Taivassalon henkilöstömenot asukasta kohden ovat kuitenkin vain vajaan kymmenyksen pienemmät luin Naantalissa. Maskun henkilöstömenot ovat selvästi alle muiden kuntien
menotason. Kunta käyttää käyttötalouteen asukasta kohden vähän yli kaksi kolmannesta Kustavin
asukaskohtaisesta menosta. Naantaliinkin verrattuna Maskun käyttömenot ovat kaikissa menolajeissa pienemmät. Tehtäväkohtainen menojen tarkastelu tehdään luvussa 6. Palvelut.
115
KUSTAVI
1745
TAIVASSALO
577
2011
MASKU
1336
NAANTALI
527
659
500
Palkat
453
3017
639
345 291
3175
394 282
2255
0
4426
588
2309
507
206
3365
174 244
199 246
1490
118
181
338
667
558
195
1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 8500 9000 9500 10000 10500
Sos.vak.maks ja eläk.
Materiaalin ostot
Palvelujen ostot
Avustukset
Lainanhoito
Investoinnit
Muut menot
Kuvio 7.1.2-1. Menorakenne menolajeittain euroa/asukas v. 2013.
7.2
Selvityskuntien tulorahoituksen riittävyys ja talouden tasapaino
Kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan kuntataloudessa tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia tässä tarkastelussa ovat vuosikate,
suunnitelmapoistot ja poistonalaiset investoinnit. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli
vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tällöin tuloslaskelman vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä ovat lähtökohtaisesti positiiviset.
Tämä sääntö riittävästä tulorahoituksesta on pätevä edellyttäen, että poistojen määrä vastaa likipitäen poistonalaisten investointien keskimäärää useamman vuoden aikajaksolla.
7.2.1 Naantalin tulorahoituksen riittävyys
Naantalin tilikauden tulokset olivat vv. 2010 - 2012 alijäämäisiä. Vuodesta 2013 lähtien talous näyttäisi tasapainottuvan aina vuoteen 2016 osin poistotason yli 2 milj. euron alentumisesta johtuen. Satunnaisiin eriin kirjattu laskennallinen luovutusvoitto satamalaitoksen yhtiöittämistä nostaa vuoden
2014 tuloksen yli 9 milj. euron. Veroprosenttia korotettiin vuonna 2013 18,5 %:iin eikä korotustarvetta suunnittelukauden loppuun näyttäisi olevan.
Naantalilla on taseessa lähes 33 milj. euron kirjanpidollinen ylijäämä. Sitä kertyisi lisää aina 41 milj.
euroon vuonna 2016. Se on osittain muodostunut poikkeuksellisen suuresta yhteisöveron tuottoerästä v. 2002 johtuen ulkomaisen konsernin Suomen toimintojen järjestelyistä. Kertynyttä ylijäämää asukasta kohden on vuoden 2014 tilinpäätösarvion mukaan yli 2200 euroa.
Kuviossa 7.2.1-1 on esitetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnin keskeiset muuttujat eli vuosikate, poistot ja poistonalaisten investointien omahankintamenot vv. 2002 – 2016. Tulorahoituksen eli
vuosikatteen osuus investoinneista on hyvää tasoa eli 78 %. Naantalin poistotaso oli vuoteen 2010
saakka 52 % poistonalaisista investoinneista, mutta sen jälkeen investointien määrä on laskenut keskimäärin alle poistotason, joten suunnitelmavuodet mukaan lukien poistojen osuus investoinneista
vv. 2002 - 2016 on keskimäärin 70 %. Vuosina 2013 - 2016 vuosikatteen määrä on keskimäärin 10,5
milj. €, poistojen 9,2 milj. € ja poistonalaisten investointien määrä 9,6 milj. €.
116
1.000 €
VARSINAINEN TOIMINTA
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
TP 2010 TP 2011
=
+
+
=
=
+/=
TP 2012
TP 2013
TPA 2014 TS 2015
TS 2016
-74 137
65 762
15 486
196
7 307
-9 942
0
-2 635
59
-2 576
-78 459
68 035
16 941
352
6 870
-10 206
-190
-3 526
59
-3 467
-85 602
70 349
18 526
526
3 799
-10 499
320
-6 379
59
-6 320
-84 573
78 267
19 987
543
14 225
-10 349
-25
3 850
280
4 130
-84 961
77 800
18 179
780
11 798
-9 300
6 900
9 398
59
9 457
-87 415
79 100
16 300
862
8 847
-8 797
0
50
59
109
-90 310
80 533
15 754
962
6 939
-8 200
0
-1 261
59
-1 202
17,25
73,5
392
38 506
2 067
18 626
17,25
67,3
364
35 039
1 857
18 871
17,75
36,2
202
28 719
1 526
18,50
137,4
754
32 849
1 742
18,50
126,9
624
42 306
2 236
18,50
100,6
465
42 415
2 228
18,50
84,6
362
41 213
2 151
18 824
18 859
18 920
19 040
19 160
Tuloslaskelman tunnusluvut:
1)
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
Asukasluku
6)
26 000
24 000
22 000
20 000
18 000
16 000
14 000
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
Vuosikate
Poistot ja arvonalennukset
Poistonalaisten investointien omahankintamenot
Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 78 %. Poistot/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 70 %
Kuvio 7.2.1-1. Vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002 - 2016 (1 000 €)
7.2.2 Maskun tulorahoituksen riittävyys
Maskun tilikaudentulokset ovat vuodesta 2011 alkaen olleet alijäämäisiä ja näyttäisivät jatkuvan alijäämäisinä vuoteen 2014. Veroprosenttia on korotettu lähes vuosittain Lemun ja Askaisten kuntien
kanssa tehdystä kuntaliitoksen alkaen. Sitä ennen kunnan veroprosentti oli 16,50 %. Vuodelle 2015
veroprosenttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka ansiosta tilikauden tulos muodostuisi 1,8
euroa ylijäämäiseksi.
117
1.000 €
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
=
+
+
=
=
+/=
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013
-32 622
-36 805
-42 018
-43 608
28 946
29 781
32 957
34 987
9 002
9 059
8 935
9 360
-207
-369
-219
-165
5 119
1 666
-345
574
-2 025
-2 307
-2 315
-2 515
0
296
12
0
3 094
-345
-2 648
-1 941
86
86
86
86
3 180
-259
-2 562
-1 855
TA 2014
TS 2015
-43 625
-44 790
36 660
39 071
8 560
8 130
-70
-70
1 525
2 341
-2 450
-2 500
0
2 000
-925
1 841
85
85
-840
1 926
TS 2016
-45 640
40 057
7 900
-70
2 247
-2 500
0
-253
85
-168
Tuloslaskelman tunnusluvut:
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
1)
Asukasluku
6)
17,50
252,8
531
2 009
208
9 636
17,50
72,2
174
1 750
183
9 585
18,50
-14,9
-36
-812
-84
19,00
22,8
59
-2 667
-274
19,75
62,2
156
-3 507
-358
20,75
93,6
235
-1 581
-159
20,75
89,9
219
-1 750
-171
9 671
9 729
9 800
9 950
10 250
Taulukko 7.2.2-1. Maskun tuloslaskelma vv. 2010 - 2016
Vuosikatteen osuus poistonalaisista investoinneista on Maskussa vuosina 2002 - 2016 keskimäärin
31 %. Maskun poistotaso on mainittuna vuosina keskimäärin 47 %. Kunnan tulorahoitus on ollut
riittämätön investointien rahoittamisessa ja poistotasoon nähden varsin pitkään. Kunnan kertyneen
alijäämän määrä nousee enimmillään 3,5 milj. euroon vuoden 2014 loppuun mennessä. Muun muassa kunnan tuloveroprosentin korotuksella kertynyt alijäämä saataneen puolittumaan vuoteen 2016
mennessä ja katettua kokonaan vuonna 2018, jos veroprosenttia korotettaisiin suunnitellusti 21,25
%:iin.
Voimassaoleva kuntalaki edellyttää, että kunnan tulee osoittaa miten taseen kertynyt alijäämä katetaan joko taloussuunnitelmassa tai erillisessä toimenpideohjelmassa. Hallituksen esityksessä uudeksi
kuntalaiksi taseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa neljän vuoden aikana.
7 000
6 000
5 000
1 000 €
4 000
3 000
2 000
1 000
-
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
-1 000
Vuosikate
Poistot ja arvonalennukset
Poistonalaisten investointien omahankintamenot
Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 31 %. Poistot/Poistonalaiset investoinnit keskimäärin 47 %
Kuvio 7.2.2-1. Maskun vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002 - 2016 (1 000 €)
Maskun tuloslaskelmaeriä, nettoinvestointeja ja nettovelkaa on taulukossa 7.2.2-2 verrattu saman
kuntakokoluokan vastaaviin keskimääräisiin eriin v. 2013. Taulukon erotus-sarakkeessa punaisella
118
pohjalla olevat erät ovat Maskun kannalta huonommat ja harmaalla pohjalla olevat erät paremmat
kuin samassa kuntakokoluokassaan keskimäärin tulorahoituksen riittävyyden näkökulmasta.
Merkittävin poikkeama on käyttötalouden valtionosuudessa, jossa asukaskohtainen tulo on 1473 euroa alempi kuin saman kuntakokoluokan kunnissa keskimäärin. Myös toimintatuotot ovat vertailukohtaa tuntuvasti alemmat. Molempien tuloerien taustalla on hyvä väestörakenne peruspalveluissa
ja se että peruspalvelut on tuotettu ostopalveluna, jolloin kunnalle ei kerry myöskään maksutuloja
palveluista. Toisaalta Maskun toimintakulut ovat lähes 1400 euroa alemmat kuin saman kuntakokoluokan kunnissa, mutta eivät tarpeeksi, sillä Maskun tilikauden tulos vertailukuntiin verrattuna on
266 euroa huonompi.
Maskun investointitaso oli v. 2013 jonkin verran vertailukuntien keskimäärää alempi. Nettovelkaa oli
yli 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin vertailukunnissa keskimäärin, mikä kertoo lainarahan
suuresta osuudesta kunnan investointien rahoituksessa.
6001Masku 10000 as.
kunnat
v. 2013
TOIMINTATUOTOT
+
TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKATE
=
Verotulot
+
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Valtionosuudet,
+
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
=
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Investoinnit, netto
Nettovelka
=
Erotus M(600010000
as.kunnat)
€/as
836
-5318
-4482
3596
3272
151
174
962
-17
59
€/as
1 241
-6 704
-5 463
3 286
2 870
177
239
2 435
11
269
-405
1 386
981
310
402
-26
-65
-1 473
-28
-210
-259
0
-200
-283
80
66
24
-80
-266
-318
-380
62
-3037
-1883
-1154
Kuvio 7.2.2-2. Maskun tuloslaskelmaerät, nettoinvestoinnit ja nettovelka euroa/asukas verrattuna
saman kuntakokoluokan kuntiin v. 2013.
7.2.3 Taivassalon tulorahoituksen riittävyys
Taivassalon tilikauden tulokset olivat ylijäämäisiä vv. 2010 - 2013. Suunnittelukauden 2014-2016 lopussa tuloskehitys heikentyy alijäämäiseksi, mikä käy ilmi taulukosta 7.2.3-1. Tulorahoitusta riittää
vain puoleen poistonalaisten investointien rahoitustarpeesta vv. 2002 - 2016. Kun poistotaso on alhainen kunnalla on vielä kertynyttä ylijäämää taloussuunnittelukauden loppuun. Kunnan talouden
tasapaino ole niin hyvä, kuin kertyneen ylijäämän määrä antaa olettaa. Kunta on korottanut veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikölle vuodelle 2015.
119
1.000 €
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
Suunnitelman mukaiset poistot
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016
-7 695
-7 789
-8 360
-8 908
-9 606
-9 894
-10 191
4 880
5 295
5 170
6 019
5 994
6 136
6 113
3 431
3 642
4 076
4 413
4 324
4 660
4 575
-39
-35
-82
-142
-184
-285
-285
577
1 113
804
1 382
528
617
212
-205
-185
-211
-263
-213
-400
-400
372
928
593
1 119
315
217
-188
372
928
593
1 119
315
217
-188
20,00
281,5
339
-1 108
-650
1 704
20,00
601,6
657
-180
-106
1 695
20,00
381,0
478
413
246
20,00
525,5
829
1 532
919
20,00
247,9
317
1 847
1 107
20,50
154,3
370
2 064
1 238
20,50
53,0
127
1 876
1 125
1 682
1 667
1 668
1 668
1 668
Tuloslaskelman tunnusluvut:
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
Asukasluku
Taulukko 7.2.3-1. Taivassalon tuloslaskelma vv. 2010 - 2016
Vuonna 2014 toteutettu yhtenäiskoulu-liikuntahalli–investointi ja lähivuosien verkostoinvestoinnit
rahoitettaneen kokonaisuudessaan lainarahalla. Erityisesti pienen kunnan olisi kyettävä varautumaan
investointeihin kartuttamalla omarahoitusosuutta ennakkoon. Taivassalolla oli tuntuva alijäämä
2000-luvun alkupuoliskolla, jonka se onnistui kattamaan, mutta ei enää kartuttamaan omarahoitusta
tuleviin suurinvestointeihin.
Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit KA 50 % Poistot/Poistonalaiset investoinnit KA 31 %
Kuvio 7.2.3-1. Taivassalon vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002 - 2016 (1 000 €)
120
7.2.4 Kustavin tulorahoituksen riittävyys
Kustavin tilikauden tulokset ovat olleet kohtuullisen hyviä aina vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen tulorahoitus näyttää ehtyvän. Kertynyttä ylijäämää oli v. 2013 taseessa vielä 2 milj. euroa, eikä sen
määrä alentuisi vuoteen 2016 mennessä, jos tasapainossa oleva taloussuunnitelma toteutuu.
Tulorahoituksen osuus investointien rahoituksessa on kohtuullisen hyvä eli 66 %. Poistotaso on kuitenkin ollut keskimäärin vain puolet poistonalaisista investoinneista, joten ylijäämäerien kertymä antanee kunnan talouden tilasta todellista paremman kuvan.
1.000 €
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016
-4 937
-5 286
-5 704
-5 738
-5 917
-5 980
-6 050
3 058
3 478
3 585
3 895
3 676
3 993
4 095
2 254
2 193
2 733
2 604
2 522
2 300
2 240
-5
-10
-24
-44
-48
-48
-48
370
375
590
738
257
289
261
-214
-204
-210
-255
-256
-256
-256
0
0
-22
33
0
0
0
156
171
358
516
1
33
5
Tilinpäätössiirrot
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
18
174
18
189
40
398
18
534
14
15
18
51
18
23
19,25
172,9
424
490
19,25
183,8
423
679
19,25
281,0
664
1 077
19,25
289,4
849
2 056
19,25
100,4
296
2 071
19,25
112,9
333
2 122
19,25
102,0
300
2 145
562
872
766
886
1 211
2 366
2 383
2 442
2 468
889
869
869
869
869
Tuloslaskelman tunnusluvut:
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, 1000 €
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
Asukasluku
Taulukko 7.2.4-1. Kustavin tuloslaskelma vv. 2010 - 2016
1 000
800
1 000 euroa
600
400
200
02
03
04
05
06
07
08
09
10
11
12
13
14
15
16
-200
-400
Vuosikate
Poistot ja arvonalennukset
Poistonalaisten investointien omahankintamenot
Vuosikate/Poistonalaiset investoinnit KA 66 % Poistot/Poistonalaiset investoinnit KA 52 %
Kuvio 7.2.4-1. Taivassalon vuosikate, poistot ja poistonalaiset investoinnit vv. 2002 - 2016 (1 000 €)
121
7.2.5 Yhteenveto tulorahoituksen riittävyydestä ja talouden tasapainosta
Neljä selvityskuntaa poikkeavat tulorahoituksen riittävyyden ja talouden tasapainon osalta toisistaan.
Tulorahoituksen tunnusluvut vuosilta 2013 ja 2016 on koottu taulukkoon 7.2.5-1. Verotettavat tulot
perustuvat vuoden 2012 tietoihin. Jos kunnan tunnusluku on koko maan keskiarvoa parempi, on se
merkitty taulukkoon sinisellä pohjalla. Kriisikuntakriteerin täyttävät tunnusluvut on merkitty taulukkoon punaisella pohjalla.
Verotettavat tulot asukasta kohden ovat Naantalissa tuntuvasti korkeammat kuin muissa selvityskunnissa. Ero Taivassaloon ja Kustaviin on yli 4000 euroa asukasta kohden. Myös ero Maskuun on merkittävä. Kunnan tuloveroprosentti on kokon maan keskiarvoa alempi Naantalissa ja Kustavissa ja Maskussakin vielä 2013, mutta nousee muita selvityskuntia korkeammaksi vuonna 2016. Taivassalon veroprosentti on ylittänyt kriisikuntarajan 2013 ja ylittäisi sen myös 2016.
Taivassalon ja Kustavin käyttötalouden rahoitus perustuu kolmanneksen määrästä valtionosuusrahoitukseen. Naantalissa ja Maskussa valtionosuuksien merkitys on merkittävästi alempi kuin kuntataloudessa keskimäärin. Eniten valtionosuuden osuus näyttäisi supistuvan Maskussa vuodesta 2013 vuoteen 2016.
Nykyiset kunnat
Vuosikate
Asukasluku
Kustavi
Taivassalo
Masku
Naantali
Kriisikuntaraja-arvot
Koko maan keskiarvo
31.12.
31.12.
2013
869
1 667
9 729
18 859
2016
869
1 668
10 250
19 160
Yhdistymisvaihtoehdot
NM
28 588
NMTK
31 124
20001-40000 as. kuntien ka
*2012
Kuntakokoluokan keskiarvoa
29 410
31 947
Verotetta--Kunnan tulovero-%
vat tulot
2012
2013 2015/2016
€/as
13 876
13461
16 793
18 059
17 628
16 913
15987***
Valtionosuus
käyttötuloista
2013
2016
%
19,25
20,00
19,00
18,50
19,88
19,38
%
19,25
20,50
20,75
18,50
20,24
19,74
%
32 %
35 %
18 %
15 %
18,66
18,73
19,77
19,28
19,33
20,17
16 %
18 %
22%*
%
30 %
34 %
14 %
13 %
€/as.
849
829
59
754
neg.
380
€/as.
300
56
219
362
€/as.
849
962
153
1 052
€/as.
2 366
919
-274
1 742
neg
1290
€/as.
2 468
968
-171
2 151
2013
Konsern
i
€/as.
2 366
1 206
-435
1 435
13 %
15 %
518
544
343
312
299
746
761
1 056
1 085
795
1 342
1 353
799
864
22 %
2013
Kunta
2016
Kertynyt yli-/alijäämä
2013
Kunta Konserni
2013
2016
Kunta
Kunta
Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku < 20000
Taulukko 7.2.5-1. Tulorahoituksen riittävyyden ja talouden tasapainon tunnusluvut vv. 2013 ja 2016.
Vuosikate on kaikissa selvityskunnissa positiivinen v.2013 ja 2016. Naantalissa, Kustavissa ja Taivassalossa vuosikate asukasta oli v. 2013 jopa yli kaksi kertaa suurempi kuin kuntataloudessa keskimäärin.
Tulorahoituksen kehitys näissä kunnissa näyttäisi kuitenkin heikentyvän. Masku korjaa heikkoa tulorahoitustaan verokorotuksin tulevina vuosina. Kuntakonsernin tulorahoitus on kohtuullisen hyvä
Naantalissa. Pienten kuntien konserniluvut ovat likipitäen samat kuin peruskunnassa. Maskun konsernin käyttötalous ei ole ollut tasapainossa.
Naantalilla ja Kustavilla on hyvät taloudelliset puskurit taseissaan kertyneen ylijäämän määrällä mitattuna. Kustavin kohdalta alhainen poistotaso antanee talouden tilasta todellisuutta paremman kuvan samoin kuin Taivassalossa. Maskulla ja sen kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää, jonka kunta
pyrkii puolittamaan vuoteen 2016 mennessä.
Taulukossa 7.2.5.-1 on esitetty myös selvitysalueiden NM ja NMTK tulorahoitusta ja talouden tasapainoa koskevat tunnusluvut. Molempien selvitysalueiden kaikki tunnusluvut vuonna 2013 olivat saman
kuntakokoluokan keskiarvoja paremmat. Verotuloprosentti näyttäisi pysyvän myös vuonna 2016 kuntakokoluokan keskiarvoa parempana. Muutoinkin tunnusluvut ovat vähintäänkin kohtuullisen hyvät.
Tulorahoitus heikkenee kuitenkin myös selvitysalueilla selvästi vuoteen 2016 mentäessä. Mikään
122
kriisikuntakriteereistä ei kuitenkaan selvitysalueiden osalta toteutuisi. Erot tulorahoituksen riittävyydessä ja talouden tasapainossa ovat vähäiset selvitysalueiden välillä.
7.3
Toiminnan ja investoinnit rahoitus
Kunnan toiminnan ja investointien rahoitus esitetään rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla.
Toiminnan rahavirta osoittaa tulorahoituksen määrän, joka on käytettävissä investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen.
Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja omaisuuden myynnin erotuksesta.
Rahoituksen rahavirta osoittaa antolainojen ja korollisen lainakannan muutokset tilikauden aikana
Jos Toiminnan ja investointien rahavirta -välisumma on positiivinen investoinnit on rahoitetaan kokonaisuudessaan kunnan omarahoituksella eli tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja
omaisuuden myynnillä. Jos toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen, toimintaa ja investointeja joudutaan rahoittamaan myös vieraan pääoman rahoituksella, antolainojen palautuksilla tai
rahavaroja ja saatavia vähentämällä.
Vieraan pääoman rahoitus voi olla korollista lainaa tai korotonta vieraan pääoman lisäystä kuten palautuskelpoisten liittymismaksujen lisäystä, joiden määrä voi kunnan verkostoinvestointien rahoituksessa olla merkittäväkin. Mainitut korottoman vieraan pääoman lisäysten ja saatavien vähentymisen
tulovaikutukset sisältyvät rahoituslaskelman riviin muut maksuvalmiuden muutokset. Korollisen vieraan pääoman ja antolainakannan muutokset ovat omilla riveillään.
Kunnan rahoituksen riittävyyttä on arvioitava vuotta pidemmällä aikajaksolla. Tätä tarkoitusta varteen lasketaan toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodesta 1997 lähtien, jolloin kuntien
taseet arvostettiin uudelleen kirjanpitolain mukaisesti.
7.3.1
Naantalin toiminnan ja investointien rahoitus
Naantalin investointimenot vv. 2010 - 2013 olivat vuositasolla keskimäärin 9,8 milj. euroa, rahoitusosuudet 0,3 milj. euroa ja omaisuuden myynti 2,5 milj. euroa. Vuosina 2014 - 2016 investointitaso on
edelleen lähes 10 milj. euron tasossa, mutta omaisuuden myyntitulot vähenisivät 1,5 milj. euroon
vuodessa.
2010-luvun alkuvuosina toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta oli merkittävän negatiivinen,
mutta on tasapainottunut vuodesta 2013 alkaen, jolloin omaisuuden myynti oli 3 milj. euroa. Tämä
käy ilmi taulukon 7.3.1-1 rahoituslaskelmasta.
Kaupungin lainanotto on tarkastelujaksolla 2010 - 2016 kokonaan lyhytaikaista. Lainakanta alentuu
vv. 2010 - 2016 keskimäärin lähes 0,5 milj. euroa vuodessa eli yhteensä noin 4 milj. euroa. Enimmillään lainakanta oli lähes 50 milj. euroa vuoden 2012 lopussa.
123
1.000 €
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Tp2010 TP2011 TP2012 TP2013 TPA2014 TA 2015 TS 2016
4 975
5 167
2 323
11 933
11 748
8 797
6 889
-7 117
-8 134
-6 087
-7 174
-12 089
-9 147
-6 451
-10 207 -10 482
-8 154 -10 521
-13 171
-9 752
-6 651
81
425
170
330
982
355
50
3 010
1 923
1 897
3 017
100
250
150
-2 142
-2 967
-3 764
4 759
-341
-350
438
60
-1 280
450
-770
260
-360
450
350
260
-1 148
450
-438
4 319
7 226
-41
-12 304
3 004
-9 340
0
-4 581
2 644
-1 111
1 533
0
1 533
0
1 533
2 405
10 057
2 906
7 984
7 226
10 191
2 644
12 189
1 533
9 397
1 533
6 601
-48 465
38 928
-51 442
42 196
-55 192
49 789
-50 429
37 486
-50 770
36 206
-51 120
35 846
-50 682
34 698
2 090
2 236
2 645
1 988
1 914
1 883
1 811
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Investointien omahankintamenot
Tunnusluvut:
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta
1997 (1.000 €)
Lainakanta (1.000 €)
Lainakanta €/as
-3
1 105
1 105
2 207
-20
3 265
223
3 468
-1 626
7 592
2 117
8 083
65
2 405
501
2 906
2 340
10 126
Taulukko 7.3.1-1. Naantalin rahoituslaskelma vv. 2010-2016
Pitkän aikavälin toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli vuoden 2013 lopussa runsaat 50
milj. euroa negatiivinen. Kertymävajeesta 77 % on katettu korollisella vieraalla pääomalla ja loppuosa
korottomalla vieraalla pääomalla ja toimintapääomalla eli rahavaroja ja saamisia supistamalla. Kaupungin rahavarat vähentyvät 1,5 milj. euroon suunnittelukauden loppua kohti. Kertymävajeen ja korollisen lainakannan määrät vv. 2010 - 2016 on esitetty kuviossa 15.
0
-10000
1 000 €
-20000
-30000
-40000
-50000
-60000
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Toim. ja inv. rahavirran
-48465
kertymä
2010
-51442
-55192
-50429
-50770
-51120
-50682
Korollinen lainakanta
-42196
-49789
-37486
-36206
-35846
-34698
-38928
Toim. ja inv. rahavirran kertymä
Korollinen lainakanta
Kuvio 7.3.1-1. Naantalin toiminnan ja investointien rahavirran negatiivinen kertymä ja siitä korollisella lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010 - 2016
7.3.2
Maskun kunnan toiminnan ja investointien rahoitus
Maskun investointimenot vv. 2010 - 2013 olivat vuositasolla keskimäärin 6,4 milj. euroa, rahoitusosuudet 1,1 milj. euroa ja omaisuuden myynti 1,8 milj. euroa. Vuosina 2014 - 2016 investointitaso
alenisi 5 milj. euroon vuositasolla ja omaisuuden myynti supistuisi vuositasolla 1,3 milj. euroon.
124
Toiminnan ja investointien rahavirta oli vv. 2010 - 2013 vuosina keskimäärin vuositasolla 2,8 milj. euroa negatiivinen ja siitä 82 % rahoitettiin korollisella vieraalla pääomalla. Korollisen vieraan pääoman
osuus rahoituksessa kasvaisi vuosina 2014 - 2016 88 %:iin. Lainanotto on jakaantunut keskimäärin
tasan pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen kesken.
1.000 €
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Tunnusluvut:
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta
1997 (1.000 €)
Lainakanta (1.000 €)
Lainakanta €/as
TP2010
4 043
-6 171
-9 983
2 469
1 343
-2 128
TP2011
1 012
-4 721
-7 448
2 727
-3 709
TP2012
-1 201
-790
-3 104
134
2 180
-1 991
2
3 248
-1 359
1 891
-24
3 259
43
3 278
806
2 124
2 930
-237
1 287
-431
856
-29 496
24 456
2 538
TP2013
-242
-3 102
-4 937
756
1 079
-3 344
TA2014
TS 2015 TS 2016
-275
1 641
1 547
-4 252
-3 022
-3 522
-6 952
-3 822
-4 322
290
0
0
2 410
800
800
-4 527
-1 381
-1 975
2 745
500
3 245
1 915
500
2 415
2 220
500
2 720
939
1 795
-87
1 834
1 051
2 798
0
-546
1 282
-1 282
0
1 034
1 034
745
1 778
-33 212
28 189
-35 202
28 994
-38 546
30 828
-43 073
33 573
-44 455
35 488
-46 430
37 708
2 941
2 998
3 169
3 426
3 567
3 679
Taulukko 7.3.2-1. Maskun rahoituslaskelma vv. 2010 - 2016
Kuvio 7.3.2-1. Maskun toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ja siitä korollinen lainakannalla rahoitettu osuus vv. 2010 - 2016
0
-5000
-10000
-15000
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymävajeen
määrä ja kuinka paljon siitä on rahoitettu korollisin
lainoin on esitetty kuviossa 7.3.2-1.
1 000 €
-20000
-25000
-30000
Kunnan lainakanta kasvaisi vv. 2014-16 lähes 7 milj.
euroa ja olisi vuonna 2016 yli 46 milj. euroa eli asukasta kohden 3679 euroa.
-35000
-40000
-45000
-50000
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Toiminnan ja investointien
-29496 -33212 -35202 -38546 -43073 -44455 -46430
rahavirran kertymä
Korollinen lainakanta
-24456 -28189 -28994 -30828 -33573 -35488 -37708
7.3.3 Taivassalon kunnan toiminnan ja investointien rahoitus
Taivassalon investointimenot vv. 2010-2013 olivat vuositasolla keskimäärin 2,4 milj. euroa vuodessa,
josta tulorahoituksella, investointiavustuksin ja omaisuuden myynnillä saatiin rahoitettua 70 %, jolloin pääomarahoituksen osuudeksi jäi vajaa kolmannes. Vv. 2014-2016 investoinnit ovat keskimäärin
2,6 milj. euroa, joiden rahoituksessa omarahoitus on enää vajaa kolmannes. Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta on ollut vuodesta 2011 negatiivinen enimmillään 3,7 milj. euroa vuonna
2014, jolloin toteutettiin liki 5 milj. euroa maksava yläkoulu- ja liikuntahalli-investointi.
125
1.000 €
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
+
+
=
+/=
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Tunnusluvut:
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä v:sta
1997 (1.000 €)
Lainakanta (1.000 €)
1)
Lainakanta €/as
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TS 2016
400
1 112
838
1 382
144
617
212
-17
-1 627
-1 537
-3 374
-3 835 -2 338
-195
-216
-1 728
-2 153
-5 612
-4 936 -2 713
-205
96
606
2 223
1 101
375
199
5
10
15
10
383
-515
-699
-1 992
-3 691 -1 721
17
-20
-346
-133
-499
267
882
86
1 235
0
1 965
-586
1 379
0
3 265
1 121
4 386
0
0
3 965
0
3 965
0
965
0
965
0
165
0
165
-116
115
720
835
680
1 515
2 394
3 909
274
4 183
-756
3 427
182
3 609
231
115
835
1 515
3 909
4 183
3 427
-1 324
1 972
-1 839
2 856
-2 528
4 812
-4 520
8 077
-8 211
12 042
-9 932
13 007
-9 915
13 172
1 157
1 685
2 861
4 845
7 220
7 798
7 897
Taulukko 7.3.3-1. Taivassalon rahoituslaskelma vv. 2010 - 2016
Pitkän aikavälin rahavirran kertymä oli vuoden 2013
lopussa 4,5 milj. euroa negatiivinen. Kertymävaje oli
kokonaisuudessaan katettu lainalla. Kuviosta 7.3.3-1
käy ilmi, että kunta ottaa lainaa enenevässä määrin
yli investointien rahoitustarpeen.
0
-2000
1 000 €
-4000
-6000
-8000
-10000
-12000
-14000
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Toiminnan ja
investointien
rahavirran kertymä
-1324 -1839 -2528 -4520 -8211 -9932 -9915
Korollinen lainakanta
-1972 -2856 -4812 -8077 -12042 -13007 -13172
Kuvio 7.3.3-1. Taivassalon toiminnan ja investointien
rahavirran kertymä ja siitä korollinen lainakannalla
rahoitettu osuus vv. 2010 - 2016
Lainakanta ylittää vuonna 2014 rahoitustarpeen lähes 4 milj. eurolla ja vuosina 2015-2016 ylitys on
keskimäärin 5 milj. euroa. Vuoden 2013 korkotuotot
olivat kuitenkin vain 21 000 euroa ja suunnitteluvuosina tätä vähemmän.
Kunnan korollinen lainakanta kasvaisi suunnittelukaudella 2014 - 2016 5,1 milj. euroa ja asukasta kohden
lainamäärä vuoden 2016 lopussa olisi 7 897 euroa.
Vuonna 2013 koko maan suurin velkamäärä oli 6 111
euroa asukasta kohden.
7.3.4 Kustavin kunnan toiminnan ja investointien rahoitus
Vuosina 2010 - 2013 Kustavin investoinnit olivat keskimäärin 0,9 milj. euroa vuodessa, josta omarahoituksen osuus oli yli 80 %. Vv. 2014-2016 investointien määrä nousee keskimäärin yli 1 milj. euron
ja omarahoituksen osuus alenee 76 %:iin.
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on vv. 2010-2016 keskimäärin 0,2 milj. euroa negatiivinen vuositasolla, mikä käy ilmi taulukon 10 rahoituslaskelma-asetelmasta.
126
1.000 €
Toiminnan rahavirta
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lainakannan muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TS 2016
350
368
589
766
256
289
261
-477
-634
-821
-860
-591
-697
-335
-541
-730
-1 152
-1 295
-1 134
-1 700
-560
10
88
328
407
543
1 003
225
54
8
3
28
0
0
0
-127
-266
-232
-94
-335
-408
-74
352
130
485
251
128
384
13
-234
-220
183
0
183
-8
0
-8
-81
0
-81
-452
726
254
-179
75
0
-19
707
358
1 049
118
1 167
-152
555
-416
139
-155
-16
Rahavarat 1.1.
Tunnusluvut:
Toim. ja inv. rahavirran kertymä (1.000 €)
Lainakanta (1.000 €)
691
1 049
1 167
726
707
555
139
-842
1 018
-1 110
1 271
-1 342
1 275
-1 464
1 529
-1 799
1 712
-2 207
1 704
-2 281
1 623
Lainakanta €/as
1 167
1 435
1 434
1 759
1 970
1 961
1 867
Taulukko 7.3.4-1. Kustavin kunnan rahoituslaskelma vv. 2010 - 2016
Suunnittelukauden lopussa toiminnan ja investointien rahavirran kertymä olisi 2,3 milj. euroa negatiivinen, josta korollisella lainarahalla katettaisiin 70% ja loput korottomalla
vieraalla pääomalla ja toimintapääomasta. Rahavarat alenisivat vuoteen 2016 mentäessä 0,6 milj. eurolla vuoden
2014 tasosta. Rahavirran kertymä ja korollisen lainakannan
määrät vv. 2010-2016 on esitetty kuviossa 7.3.4-1.
0
1 000 €
-500
-1000
Kunnan lainakanta ei juurikaan kasvaisi suunnittelukaudella 2014 - 2016. Asukasta kohden lainamäärä olisi 1867
euroa vuoden 2016 lopussa, mikä on alle pienten kuntien
kesimäärän.
-1500
-2000
-2500
Toiminnan ja
investointien
rahavirran kertymä
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
-842
-1110 -1342 -1464 -1799 -2207 -2281
Korollinen lainakanta -1018 -1271 -1275 -1529 -1712 -1704 -1623
Kuvio 7.3.4-1. Kustavin toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä ja siitä korollinen lainakannalla rahoitettu osuus vv.
2010 - 2016
7.3.5 Yhteenveto selvityskuntien ja niiden muodostaman selvitysalueen toiminnan ja investointien
rahoituksesta ja rahoitusasemasta.
Erot selvityskuntien välillä toiminnan ja investointien rahoituksessa ja rahoitusasemassa ovat osin
merkittävän suuria. Toiminnan ja investointien rahoitusjäämän kertymä oli selvityskunnissa vuonna
2013 negatiivisempi kuin kuntataloudessa keskimäärin. Eniten vieraan pääoman rahoitukseen investointihankkeissaan on joutunut turvautumaan Masku. Vuoteen 2016 mentäessä tilanne heikkenee
muissa kunnissa paitsi Naantalissa. Erityisen vaikeaksi on tilanne muodostumassa Taivassalossa, jossa
negatiivisen rahoitusjäämän kertymän määrä yli kaksinkertaistuu lähes 6000 euroon asukasta kohden, kun negatiivinen kertymä kuntataloudessa keskimäärin on alle 2000 euroa asukasta kohden.
NM- ja NMTK selvitysalueilla toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on ollut myös olennaisesti negatiivisempi kuin 20 001 - 40 000 as. kunnissa keskimäärin. Velkarahoituksen osuus investointien rahoituksessa kasvaa selvitysalueilla vuoteen 2016 mentäessä.
Korollisen lainakannan määrässä asukasta kohden on suuria eroja kuntien välillä ja kuntakonsernien
välillä. Kustavin ja Naantalin velkamäärä asukasta kohti oli 2013 kuntatalouden keskimäärää alempi
eivätkä nämä kunnat ole lähivuosina velkaantumassa. Taivassalon jo nyt keskimäärää korkeampi velkamäärä kasvaisi lähes 8000 euroon asukasta kohden vuoteen 2016 mennessä. Myöskään Maskun ei
saa velkaantumistaan pysähtymään vielä 2016 mennessä. Naantalin konsernilainakanta on korkea
tytäryhteisöjen lainarahoituksesta johtuen. Taivassalon konsernilainakanta taas on pääosin kunnan
lainaa.
Selvitysalueiden lainamäärät olivat v. 2013 vähän yli saman kuntakokoluokan keskiarvon ja kasvavat
Naantalin ansiosta kohtuullisen maltillisesti vuoteen 2016. Selvitysalueiden kuntakonsernien lainat
olivat v. 2013 vähän yli saman kuntakokoluokan konsernilainojen määrän asukasta kohden.
Nykyiset kunnat
Kustavi
Taivassalo
Masku
Naantali
Kriisikuntaraja-arvot
Koko maan keskiarvo
Yhdistymisvaihtoehdot
NM
NMTK
20001-40000 as. kuntien ka
*2012 tieto
Toim. ja inv.
rahoitusjäämän
kertymä
2013
2016
€/as.
-1 685
-2 711
-3 962
-2 674
€/as.
-2 625
-5 944
-4 530
-2 645
-1630
-3 112
-3 051
-1 978
-3 302
-3 374
Korollinen lainakanta
2013
Kunta
2016
2013
Omavaraisuusaste
2013
Kunta Konserni Kunta
€/as.
1 759
4 845
3 169
1 988
3392
2540
€/as.
1 867
7 897
3 679
1 811
2 390
2 504
2 318
2 462
2 730
Kuntakokoluokan keskiarvoa parempi
€/as.
1 759
6 171
3 943
5 071
2016
Kunta
%
72,6
31,6
30,4
61,7
< 50%
5041*
%
73,1
40,2
32,9
59,0
< 50%
60,5
4 687
4 687
4140*
51,4 %
51,4 %
54,3 %
52,1 %
51,0 %
Suhteellinen velkaantuneisuus
2013
2013
Konser Kunta
ni
%
%
73,1
29,2
35,4
76,5
27,8
77,4
40,8
45,0
> 50%
45,2*
50,7
37,7 %
38,4 %
40,5%*
48,9 %
54,7 %
49,2 %
Nettovarallisuus
2016
2013
2013
2016
2013
Kunta
Konserni
Kunta
Kunta
Konserni
%
%
30,4
109,1
86,7
46,5
> 50%
29,2
73,6
66,5
76,7
€/as.
6 957
3 868
2 045
4 603
€/as.
7 060
4 072
2 031
4 967
€/as.
6957
4222
2102
4988
3 944
4 027
4006
4100
5671*
52,1 %
61,2 %
67,0 %
72,3 %
3 733
3 830
Kriisikuntakriteeri täyttyy tai as.luku <
Taulukko 7.3.5-1. Toiminnan ja investointien rahoituksen ja rahoitusaseman tunnusluvut vuosina
2013 ja 2016
Selvityskuntien omavaraisuusasteet ovat viime vuosina alentuneet olennaisesti Kustavia lukuun ottamatta. Maskun ja Taivassalon osalta kriisikuntakriteeri täyttyi omavaraisuudessa jo 2013 ja heikkeneminen näyttäisi jatkuvaan ainakin vuoteen 2016. Naantalin omavaraisuus on jonkun verran kohentumassa. Kuntakonsernien, joilla on tytäryhteisöjä, omavaraisuudet olivat v. 2013 tuntuvasti alle 50 %.
Selvitysalueiden omavaraisuusasteet olivat v. 2013 yli 50 %:n eivätkä heikentyisi lähinnä Naantalin
ansiosta. Selvitysalueiden kuntakonsernien omavaraisuudet olivat v. 2013 alle 40 %:n eli vähän heikommat kuin saman kuntakokoluokan kuntakonserneissa keskimäärin.
128
Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku osoittaa paljonko kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, jos pääoma palautettaisiin kerralla takaisin. Tunnuslukuun otetaan
koko vieras pääoma vähennettynä ennakkomaksuilla. Kustavissa käyttötuloista velan takaisinmaksuun menisi alle kolmannes, Naantalissa alle puolet ja Maskussa 87 % vuoteen 2016 mentäessä. Taivassalossa käyttötulot eivät enää vuonna 2016 riittäisi, vaikka kaikki käytettäisiin kaikki vieraanpääoman palautukseen. Maskun osalta kriisikuntakriteeri suhteellisessa velkaantuneisuudessa on täyttynyt jo vuodesta 2008 alkaen ja Taivassalossa vuodesta 2013 alkaen.
Selvitysalueista suhteellinen velkaantuneisuus on parempi NM-yhdistymisessä, mutta on kuitenkin
ylittämässä 50 %:n kriisikuntarajan vuoteen 2016 mennessä. Taivassalon velkaantuneisuus heikentää
NMTK-selvitysalueen rahoitusasemaa vielä useita vuosia. Selvitysalueiden kuntakonsernien suhteelliset velkaantuneisuus oli v.2013 korkeahko.
Selvityskuntien nettovarallisuuserot asukasta kohden vaihtelevat sekä kuntien välillä että kuntakonsernien välillä 2000 eurosta 7000 euroon. Suhteellisesti eniten kunnan asukasmäärän nähden nettovarallisuutta on Kustavissa ja seuraavaksi Naantalissa. Naantalin kokonaisnettovarallisuus oli vuoden
lopussa 87 milj. euroa, Maskun 20 milj. euroa ja Taivassalon ja Kustavin nettovarallisuudet olivat noin
6 milj. euron luokkaa.
Selvitysalueiden nettovarallisuudet asukasta kohden ovat vajaa 2000 euroa alemmat kuin kunnissa
keskimäärin. Kuntien keskimäärä on kuitenkin painotettu keskiarvo, jossa suurten kaupunkien suuret
rakennuskannat ja verkostot nostavat vertailuluvun arvoa olennaisesti. NMTK -selvitysalueen nettovarallisuus on sekä absoluuttisesti että asukaslukuun suhteutettuna NM -selvitysalueen varallisuutta
korkeampi. Selvitysalueiden kuntakonsernien nettovarallisuudet v. 2013 olivat molemmilla selvitysalueilla noin 3800 euroa asukasta kohden ja nousisivat jonkin verran vuoteen 2016.
Kuvio 7.3.5-1. Selvityskuntien, -kuntakonsernien ja -alueiden nettovarallisuus v. 2013 ja v. 2016, €/as.
129
7.3.6 Selvityskuntien takaukset
Selvityskuntien takaukset v. 2013 olivat 46,8 milj. euroa, josta 53 % oli konserniyhteisöille ja loput
muille yhteisöille. Eniten takauksia asukasta kohden oli antanut Naantali ja lähes saman verran Kustavi.
Kustavi
1 000 €
Konserniyhteisöille
Muille
Takaukset yhteensä
1 916
1 916
Masku
€/as
2 205
1 000 €
367
589
956
Naantali
€/as
1 000 €
98
24 553
18 725
43 278
€/as
2 295
Taivassalo
1 000 €
609
609
Yhteensä
€/as
365
1 000 €
24 920
21 839
46 759
Kunnan takauksen myöntämisvaltuuksia rajoitettaneen uudessa kuntalaissa nykyisestä siten, ettei
kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus saisi vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei voisi myöskään myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos niihin
sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulisi lakiluonnoksen mukaan turvata riittävän
kattavilla vastavakuuksilla.
Kunta voisi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön
velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai on kokonaan
kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa. Kunta voisi edelleen myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen kunnalle laissa säädetyn tehtävän edistämiseen.
7.3.7 Talouden kehitys 2010 - 2016 tulorahoituksen ja rahoitusaseman vakauden suhteen
Selvityskuntien talouskuntoa ja asemoitumista toistensa suhteen voidaan selvittää ristiintaulukoimalla kunnat kertyneet yli- ja alijäämän sekä omavaraisuusasteen perusteella useamman vuoden
ajalta eri luokkiin kuvion 7.3.6-1 esittämällä tavalla. Tarkasteluvuodet ovat 2010, 2013 ja 2016.
Kärjessä ovat Naantali ja Kustavi, joissa tulorahoitus on pysynyt koko tarkastelujakson hyvänä ja rahoitusasema vähintään tyydyttävällä tasolla. Kustavin menestyksen taustalla ovat vapaa-ajan asuntojen kiinteistöverotuotto, saaristoisuudesta ja syrjäisyydestä tulevat valtionosuuslisät sekä eri lähteistä
saadut investointiavustukset ja tuet. Naantalin talouden vahvuutena on hyvä veropohja niin kunnan
tuloverossa, yhteisverossa kuin kiinteistöverotuksessa. Omavaraisuusastetta vahvistaa, että Naantali
-konsernin lainat ovat osin tytäryhteisöissä.
Maskun sijoitus luokituksessa on heikentynyt merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Kunta on
kasvukunta, jonka tulorahoitus on keskimäärin ollut hyvä, mutta ei ole kuitenkaan riittänyt jatkuvasti
kasvavan palvelukysynnän vaatimiin investointeihin. Lisäksi kunnan yhdistyminen Lemun ja Askaisten kanssa vuonna 2009 rasitti kunnan taloutta, muun muassa syystä, ettei tuloveroprosenttia korotettu yhdistymisen yhteydessä, vaikka muiden liitoskuntien veroaste oli korkeampi kuin Maskussa.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen ostopalveluna kuntayhtymiltä on ollut
kustannustasoltaan haastavaa. Heikentynyt tulorahoitus ja kasvaneet investointitarpeet ovat johtaneet kunnan velkakierteeseen.
Taivassalolla on kohtuullisen hyvä veropohja maaseutumaiseksi kunnaksi ja tulorahoitus on vahvistunut viime vuosina. Kunta onnistui tasapainottamaan pitkään alijäämäisenä olleen taloutensa vuoteen
2012 mennessä. Vuosina 2013 ja 2014 toteutetut kunnan kokoon nähden suuret investoinnit tehtiin
velkarahoituksella ja itsenäinen tulevaisuus raskaasti velkaantuneella kunnalla alkaa olla vaakalaudalla. Kriisikuntakriteereistä neljä näyttäisi täyttyvän pitkälle tulevaisuuteen.
€/as
1 502
130
TULORAHOTUKSEN RIITTÄVYYS: Kertynyt yli-/alijäämä, €/as.
Hyvä
Tyydyttävä
> 500 €/as.
100-500 €/as.
RAHOITUSASEMA: Omavaraisuusaste, %
1. Vakaat ja onnekkaat
Hyvä
Kustavi 2010, 2013, 2016
>66 %
Kustavi konserni 2013
4. Talous taitekohdassa
Heikko
< 100 €/as.
2. Keskiluokan pärjääjät 3. Taantumiseen sopeutuneet
5. Heikkenevät näkymät
6. Luisun partaalla
7. Investointiloukussa
8. Velkalastissa
9. Kriisiytymässä tai kriisissä
Naantali konserni 2012
Masku 2010
Naantali 2010,2013,2016
Tyydyttävä
50-66 %
NM-selvitysalue 2013,2016
NMTK-selvitysalue 2013,2016
NM-konserni 2013
Heikko
<50 %
NMTK-konserni 2013
Masku konserni 2013
Taivasslo 2013,2016
Masku 2013, 2016
Taivassalo konserni 2013
Taivassalo 2010
Kuvio 7.3.6-1. Selvityskunnat ja -kuntakonsernit omavaraisuuden ja kertyneen yli-/alijäämän perusteella muodostetuissa luokissa vv. 2010,2013 ja 2016.
Selvitysalueiden tilanne määräytyy Naantalin perusteella. NM- ja NMTK-kuntien tulorahoitus on hyvä
ja omavaraisuusaste on vielä tyydyttävällä tasolla. NM- ja NMTK-kuntakonserneissa kertyneen ylijäämän määrät ovat olennaisesti alemmat kuin kuntatasolla ja omavaraisuusasteet ovat alle 40 %:n.
7.4
Yhdistetyn kunnan talous 2017 - 2021
Kehitysarvion tarkoituksena on osoittaa, mikä on yhdistetyn kunnan tulorahoituksen riittävyys ja kyky
rahoittaa palvelutuotannon vaatimat investoinnit lähitulevaisuudessa. Kehitysarviossa arvioidaan
myös talouden sopeuttamistarpeen määrää ja painetta kunnan tuloveroprosenttiin, jos rahoitustarve
sitä edellyttää.
Kehitysarvion lähtöoletukset ovat seuraavat. Toimintatuloihin ei ole tehty korotuksia, eikä menoja
ole lähtökohtaisesti tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Toimintamenojen ja –tulojen kasvukertoimet perustuvat valtionvarainministeriön julkaiseman kuntien peruspalvelubudjetin vv. 2015-2018
kasvuennusteisiin. Vuosien 2019 - 2021 osalta on käytetty vuoden 2018 kasvukertoimia. Vuoden
2016 tiedot perustuvat selvityskuntien esityksiin tai päätöksiin talousarviosta ja -suunnitelmasta vuosille 2015 - 2017 tai 2015 - 2018.
Laskelmassa käytetyt kasvukertoimet vuosille 2017 – 2021 ovat seuraavat:
131
KASVUKERTOIMET
Toimintatuloen kasvu prosentit
Toimintamenojen kasvu prosentit
Kunnallisvero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Valtionosuuden kasvu
Poistojen kasvu
2 017
0,0 %
2,4 %
3,5 %
6,5 %
1,9 %
1,6 %
2,4 %
2 018
0,0 %
2,8 %
3,3 %
4,1 %
2,0 %
1,6 %
2,8 %
2 019
0,0 %
2,8 %
3,3 %
4,1 %
2,0 %
1,6 %
2,8 %
2 020
0,0 %
2,8 %
3,3 %
4,1 %
2,0 %
1,6 %
2,8 %
2 021
0,0 %
2,8 %
3,3 %
4,1 %
2,0 %
1,6 %
2,8 %
Tuloveroprosentti pidetään tarkastelujakson ajan laskelmassa vuoden 2015 tasolla, joten tuloveron
kasvu laskelmassa perustuu verotettavien tulojen kasvuun. Laskelmassa syntyvä rahoitusjäämä kasvattaa suoraan yhdistyneen kunnan lainakantaa.
Poistojen kasvukertoimena on käytetty toimintamenojen kasvua vastaavaa tasoa. Nettoinvestoinnit
on sopeutettu poistotasoa vastaavaksi. Koska nettoinvestointien arvo kuntataloudessa on keskimäärin vain 70-80 % investointien bruttomäärästä, on investointitaso (brutto) vähintään 1,25 -kertainen
suhteessa laskelmassa käytettyyn nettoinvestointiarvoon.
7.4.1 Naantalin ja Maskun yhdistetyn kunnan talouden kehitysarvio 2017 - 2021
Mainituilla menojen ja tulojen kasvukertoimilla Naantalin ja Maskun yhdistetyn kunnan tulorahoitus
olisi vuosina 2017 – 2021 keskimäärin 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut
heikkenisivät ja kertyneen ylijäämän määrä supistuisi vuoteen 2021 mennessä ilman talouden sopeuttamistoimenpiteitä.
Naantalin ja Maskun vuodeksi 2015 vahvistetuilla tuloveroprosenteilla yhdistetyn kunnan painotettu
veroprosentti olisi 19,28 %. Vuosikate olisi vv. 2017 - 2021 keskimäärin 270 euroa/asukas. Kertynyt
ylijämää, joka vuoden 2017 alussa olisi 43 milj. euroa, vähentyisi 25 milj. euroon vuoteen 20121 mennessä ilman sopeuttamistoimenpiteitä.
M€
TOIMINTAKATE
Verotulot
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
TILIKAUDEN TULOS
2 016
-136,0
120,6
106,8
5,6
8,2
23,7
0,9
9,2
-10,7
2 017
-140,1
124,9
110,5
6,0
8,4
24,1
0,0
8,8
-11,0
2 018
-145,0
128,9
114,2
6,2
8,5
24,5
0,0
8,4
-11,3
2 019
-150,0
133,1
118,0
6,5
8,7
24,9
0,0
8,0
-11,6
2 020
-155,1
137,4
121,8
6,7
8,9
25,3
0,0
7,5
-11,9
2 021
-160,5
141,9
125,9
7,0
9,0
25,7
0,0
7,1
-12,2
-1,5
-2,1
-2,9
-3,6
-4,4
-5,1
19,28
19,28
19,28
19,28
19,28
19,28
86
81
75
69
63
58
299
300
285
270
256
241
Talouden tunnusluvut:
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M€
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
Lainakanta M€
Lainakanta €/as
Asukasluku
43
41
38
34
30
25
1 353
1 386
1 290
1 167
1 020
846
87
89
92
96
100
105
2 965
3 027
3 124
3 246
3 394
3 567
29 410
29 500
29 500
29 500
29 500
29 500
132
Taulukko 7.4.1-1. Naantalin ja Maskun muodostaman -yhdistetyn kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv. 2017-2021.
Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät)
Investoinnit netto
Rahoitusjäämä
Paine veroprosenttiin 1000 €
Paine veroprosenttiin %-yksikköä
Yhden veroprosentin tuotto vuoden 2015/2016
painotetulla veroprosentilla (19,28 %) M€
2 016
2 017
2 018
2 019
2 020
2 021
KA 20172021
M€
9,1
-10,1
-1,0
M€
8,8
-11,0
-2,1
M€
8,4
-11,3
-2,9
M€
8,0
-11,6
-3,6
M€
7,5
-11,9
-4,4
M€
7,1
-12,2
-5,1
M€
8,0
-11,6
-3,6
-1,0
-2,1
-2,9
-3,6
-4,4
-5,1
-3,6
0,18
0,37
0,48
0,59
0,69
0,78
0,52
6
6
6
6
6
7
6
Taulukko 7.4.1-2. Painelaskelma Naantalin ja Maskun kunnan rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta.
Taulukossa 7.4.1-2. on esitetty painelaskelma tulorahoituksen ja nettoinvestointien erotuksena syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa vv. 2017 - 2021 osalta suhteutettu poistotasoon, jolloin rahoitusjäämä on yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin noin 12 milj. euroa vuodessa vv. 2017-2021.
Keskimäärin 3,6 milj. euron rahoitusvajeen kattaminen veronkorotuksella edellyttäisi 0,5 prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin vv. 2017-2021. Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myyntija maksutuloja nostetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai jos menokehitystä tasataan esimerkiksi palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla taikka jos investointitasoa alennetaan.
Jos rahoitustarve katetaan lainanotolla lainakanta kasvaisi 18 milj. eurolla 105 milj. euroon vuoteen
2021 mennessä eli noin 3,6 milj. euroa vuodessa keskimäärin.
Taulukon 7.4.1-2 tietoihin perustuva kuvio 7.4.1-1 havainnollistaa tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotukseen perustuvan yhdistyneen kunnan rahoitustarpeen määrän kehitystä vv. 2017 –
2021.
15,0
NM - yhdistetty kuntaalue
13,0
11,0
9,0
7,0
5,0
1 000 €
3,0
1,0
-1,0
2 016
2 017
2 018
2 019
2 020
2 021
-3,0
-5,0
-7,0
-9,0
-11,0
-13,0
-15,0
Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät)
Investoinnit netto
Rahoitusjäämä
133
Kuvio7.4.1-1. NM –yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän kehitys vv. 2017 –
2021.
7.4.2 Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyn kunnan kehitysarvio 2017 - 2021
Mainituilla menojen ja tulojen kasvukertoimilla Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyn kunnan tulorahoitus olisi vuosina 2017 – 2021 keskimäärin 4 milj. euroa alijäämäinen. Tulorahoituksen tunnusluvut heikkenisivät ja kertyneen ylijäämän määrä puolittuisi vuoteen 2021 mennessä
ilman talouden sopeuttamistoimenpiteitä.
Selvityskuntien kunnan vuodeksi 2015 vahvistetuilla tuloveroprosenteilla painotettu yhdistetyn kunnan veroprosentti olisi 19,33 %. Vuosikate olisi vv. 2017-2021 keskimäärin 260 euroa/asukas.
M€
TOIMINTAKATE
Verotulot
Kunnan tulovero
Osuus yhteisöveron tuotosta
Kiinteistövero
Valtionosuudet,
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut/-tuotot, netto
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
2 016
-151,8
130,6
114,2
5,9
10,5
30,3
0,5
0,6
-1,0
0,9
9,6
-11,4
2 017
-156,6
135,2
118,2
6,3
10,7
30,8
0,0
2 018
-162,0
139,6
122,1
6,5
10,9
31,3
0,0
2 019
-167,6
144,1
126,1
6,8
11,1
31,8
0,0
2 020
-173,4
148,7
130,3
7,1
11,4
32,3
0,0
2 021
-179,3
153,5
134,6
7,4
11,6
32,8
0,0
9,4
-11,7
8,8
-12,0
8,2
-12,3
7,6
-12,7
7,0
-13,0
-1,8
-2,3
-3,2
-4,1
-5,1
-6,0
19,33
19,33
19,33
19,33
19,33
19,33
TILIKAUDEN TULOS
Talouden tunnusluvut:
Tuloveroprosentti
Vuosikate % poistoista
84
81
73
67
60
54
299
294
275
257
238
220
43
41
38
33
28
22
1 353
1 273
1 173
1 044
886
698
87
89
93
97
102
108
Vuosikate €/asukas
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, M€
Kertynyt yli-/alijäämä vsta 1997, €/as
Lainakanta M€
Lainakanta €/as
Asukasluku
2 730
2 796
2 896
3 025
3 183
3 371
31 947
32 000
32 000
32 000
32 000
32 000
Taulukko 7.4.2-1. NMTK-selvitysalueen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut vv. 2017 - 2021.
Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät)
Investoinnit netto
Rahoitusjäämä
Paine veroprosenttiin 1000 €
Paine veroprosenttiin %-yksikköä
Yhden veroprosentin tuotto vuoden 2015/2016
painotetulla veroprosentilla (19,33 %) M€
2 016
2 017
2 018
2 019
2 020
2 021
KA 20172021
M€
9,5
-10,1
-0,6
M€
9,4
-11,7
-2,3
M€
8,8
-12,0
-3,2
M€
8,2
-12,3
-4,1
M€
7,6
-12,7
-5,1
M€
7,0
-13,0
-6,0
M€
8,2
-12,3
-4,1
-0,6
-2,3
-3,2
-4,1
-5,1
-6,0
-4,1
0,10
0,37
0,51
0,63
0,75
0,86
0,54
6
6
6
7
7
7
6
Taulukko 7.4.2-2. Painelaskelma NMTK-yhdistetyn kunnan rahoitusjäämästä ja sen kattamisesta .
134
Taulukossa 7.4.2-2on esitetty painelaskelma tulorahoituksen ja nettoinvestointien erotuksena syntyvästä rahoitusjäämästä, joka vastaa sisällöltään Toiminnan ja investointien rahavirtaa kunnan rahoituslaskelmassa. Nettoinvestoinnit on laskelmassa sopeutettu vv. 2017 - 20121 osalta poistotasoon,
jolloin rahoitusjäämä yhtä suuri kuin kunnan tilikauden tulos. Nettoinvestoinnit ovat keskimäärin
runsaat 12 milj. euroa vuodessa vv. 2017 - 2021.
15,0
Painelaskelmalla osoitetaan kuinka suuri korotustarve
negatiivisesta rahoitusjäämästä kohdistuu kunnan veroprosenttiin. Yhdistetyn kunnan kohdalla negatiivisen
rahoitusjäämän kattaminen edellyttäisi yli puolen prosenttiyksikön veron korotusta vv. 2017 - 2021.
NMTK - yhdistetty kuntaalue
13,0
11,0
9,0
7,0
5,0
1 000 €
3,0
1,0
-1,0
2 016
2 017
2 018
2 019
2 020
2 021
-3,0
-5,0
-7,0
-9,0
-11,0
-13,0
-15,0
Vuosikate (=Vuosikate+Tulorah.korj.erät)
Korotus voi olla mainittua pienempi, jos myynti- ja
maksutuloja nostetaan kustannustason nousua vastaavaksi tai osaan siitä taikka menokehitystä pyritään tasaamaan palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla taikka investointeja vähentämällä.
Jos rahoitustarve katetaan lainanotolla lainakanta kasvaisi 21 milj. eurolla 108 milj. euroon eli noin 4 milj.
euroa vuodessa keskimäärin.
Investoinnit netto
Rahoitusjäämä
Kuvio7.4.2-1. NM –yhdistyneen kunnan vuosikatteen, nettoinvestointien ja rahoitusjäämän
kehitys vv. 2017 – 2021
Taulukon 7.4.2-2 tietoihin perustuva kuvio 7.4.2-1 havainnollistaa tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotukseen perustuvan yhdistyneen kunnan rahoitustarpeen määrän kehitystä vv. 2017 – 2021.
7.4.3 Kuntatalouden kehitysnäkymät vv. 2017 - 2021
Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi.
Useat kunnat nostivat tänä vuonna kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan, ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen lähivuosina on olemassa. Valtionavut vähenevät vuodesta 2015
alkaen valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Vähennysten vaikutus on otettu huomioon kuntien taloussuunnitelmissa vv. 2015 - 2017.
Kuntien toimintamenot kasvavat puolestaan tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen
lisätessä palvelutarvetta. Kustannustason nousun arvioidaan pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin sisältyy sekä kuntien menoja lisääviä että niitä vähentäviä toimia.
Kuntatalouden kehitysarvioon saattaa vaikuttaa olennaisesti kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Näiden myötä osa toiminnoista siirtyy kuntataloudesta peruskunnan
osalta, mutta saattaa olla edelleen mukana kuntakonsernin taloudessa, jos kunta säilyttää yhtiöissä
määräysvallan. Liikelaitosten yhtiöittämiseen liittyvät kertaerät korjaisivat laskennallisesti kuntatalouden tasapainoa.
7.4.4 Sote-palvelujen kuntarahoituksen muutoksen vaikutus selvityskuntien talouteen
Nykyisin kunnat itse päättävät, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sote-palveluihin. Jos sosiaali- ja terveyden huollon järjestämislaki tulee ministeriön esittämässä muodossa voimaan, kunnat
rahoittaisivat jatkossa sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan
huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Näin ollen maksun suuruus voi erota nykyisestä kunnan maksuosuudesta sote-palveluissa merkittävästikin. Suuria muutoksia tasoittamaan
135
otettaisiin käyttöön siirtymäjärjestely. Sen myötä kuntien maksama sote-alueen rahoitus siirtyy vuosien 2017-2020 aikana nykyisestä tasosta kohti uuden järjestelmän mukaista maksutasoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön 4.12.2014 julkaisemien laskelmien mukaan selvityskuntien sote-palvelujen maksuosuus nykyiseen maksukäytäntöön verrattuna kasvaisi tai vähentyisi vv. 2017-2020 seuraavasti:
Taivassalo
Masku
Naantali
Kustavi
2017
84100
483550
941200
-44450
2018
252300
912625
1744319
-133350
2019
420500
912625
1744319
-222250
2020
447423
912625
1744319
-355600
Korotuspaine %yksikköä
1,80
0,54
0,49
-2,68
Taulukko 53. Selvityskuntien sote-palvelujen maksuosuuksien lisäykset vv. 2017 - 2020 tasausraja
huomioon ottaen ja sen aiheuttama paine veroprosenttiin.
Maksuosuuden lisäys olisi Maskussa ja Naantalissa täysimääräinen jo vuodesta 2018 alkaen ja Taivassalossa vuodesta 2019 alkaen. Kustavin maksuosuuden vähennys olisi täysimääräinen vuodesta 2020
alkaen. Kustavin tulorahoitus kevenisi uudistuksessa lähes 2,7 tuloveroprosenttiyksikön verran. Taivassalossa korotuspaine olisi 1,8 ja Maskussa ja Naantalissa 0,5 prosenttiyksikköä.
7.4.5 Itsenäinen vain yhdistynyt kunta - edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin
Talouden tunnuslukujen perustuva edullisuusvertailu itsenäisenä pysymisen ja yhdistymisen välillä
sekä Naantalin ja Maskun osalta lisäksi eri yhdistymisvaihtoehtojen välillä on esitetty Taulukossa 7.4.51.
Kustavin säilyminen itsenäisenä kuntana on ainakin lyhyellä aikavälillä talouden näkökulmasta perusteltavissa erityisesti, jos esitetty sote-rahoitusmalli toteutuu. Kunnalla on kertynyttä ylijäämää ja rahoitusasema velkaisuuden osalta kohtuullinen puskuroimaan tulevaisuudessa todennäköistä tulorahoituksen ehtymistä, jos väestön väheneminen sekä veropohjan ja huoltosuhteen heikkeneminen
jatkuvat.
Taivassalon kohdalla talouden tunnusluvut nettovarallisuuden määrää lukuun ottamatta puoltavat
yhdistymistä.
Maskun kohdalla yhdistymisvaihtoehdot ovat lähes kaikissa tunnusluvuissa itsenäisenä kuntana säilymistä vahvempia. Sekä tulorahoituksen että rahoitusaseman tunnusluvut ovat Naantalin ja Maskun
yhdistymisessä Maskun kannalta keskimäärin paremmat kuin laajemmassa neljän kunnan yhdistymisessä.
Naantali on taloudeltaan selvitysaleen vahvin kunta. Sen talouden tunnusluvut ovat asukasmäärää
lukuun ottamatta yhdistymisvaihtoehtoja parempia. Talousnäkökulmasta yhdistyminen onkin nähtävä investointina, joka pitemmällä aikavälillä todennäköisesti vahvistaisi kuntataloutta lisäämällä
veropohjaa kunnallisverotuksessa asukkaiden nuorentuvan ikärakenteen ansiosta, vakauttamalla yhteisöverotuottoa monipuolisemmalla elinkeino- ja yritysrakenteella ja laajentamalla kiinteistöverokantaa kaikissa asumismuodoissa
136
Kustavi
Vertailtavat
vaihtoehdot
Asukasluku
2016
Verotettavat
tulot 2012
Kunnan
tulovero-%
2015/2016
Valtionosuus
käyttötuloista
kunta 2016
Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016
/alijäämä
kunta 2016
€/as
€/as
Toim. ja invest.
rah.jäämän
kertymä 2016
€/as
Lainakanta
OmavaraiSuht. velk.tunei- Nettovarallikunta 2016 suusaste kunta suus kunta 2016 suus konserni
2016
2016
€/as
%
€/as
%
Keski- Mediaani
arvo
€/as
%
%
NMTK
1
1
2
1
1
2
2
2
2
2
2
1,6
2
Itsenäinen Kustavi
2
2
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1,3
1
Asukasluku
2016
Verotettavat
tulot 2012
Kunnan
tulovero-%
2015
Valtionosuus
käyttötuloista
kunta 2016
Taivassalo
Vertailtavat
vaihtoehdot
NMTK
Itsenäinen
Taivassalo
Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016
/alijäämä
kunta 2013
€/as
€/as
Toim. ja invest.
rah.jäämän
kertymä 2016
€/as
Lainakanta
OmavaraiSuht. velk.tunei- Nettovarallikunta 2016 suusaste kunta suus kunta 2016 suus konserni
2016
2016
€/as
%
€/as
%
Keski- Mediaani
arvo
€/as
%
%
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1,1
1
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
1
1,9
2
Asukasluku
2016
Verotettavat
tulot 2012
Kunnan
tulovero-%
2015
Valtionosuus
käyttötuloista
kunta 2016
Masku
Vertailtavat
vaihtoehdot
NM
NMTK
Itsenäinen Masku
€/as
%
2
1
3
1
2
3
1
2
3
1
3
2
Asukasluku
2016
Verotettavat
tulot 2012
Kunnan
tulovero-%
2015
Valtionosuus
käyttötuloista
kunta 2016
%
Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016
/alijäämä
kunta 2013
Toim. ja invest.
rah.jäämän
kertymä 2016
Lainakanta
OmavaraiSuht. velk.tunei- Nettovarallikunta 2016 suusaste kunta suus kunta 2016 suus konserni
2016
2016
€/as
€/as
€/as
€/as
%
%
€/as
1
2
3
2
1
3
1
2
3
1
2
3
1
2
3
1
2
3
2
1
3
Keski- Mediaani
arvo
1,3
1,8
2,9
1
2
3
Naantali
Vertailtavat
vaihtoehdot
Vuosikate Kertynyt ylikunta 2016
/alijäämä
kunta 2013
Toim. ja invest.
rah.jäämän
kertymä 2016
Lainakanta
OmavaraiSuht. velk.tunei- Nettovarallikunta 2016 suusaste kunta suus kunta 2016 suus konserni
2016
2016
Keski- Mediaani
arvo
€/as
%
€/as
€/as
€/as
€/as
%
%
€/as
NMTK
2
1
2
3
2
3
1
2
2
3
3
2
2
3
2
3
2
3
2
3
3
2
2,1
2,5
2
3
Itsenäinen
Naantali
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1,2
1
NM
%
Taulukko 7.4.5-1. Itsenäisenä kunta pysymisen yhdistymisvaihtoehtojen edullisuusvertailu kuntatalouden tunnusluvuin.
7.5
Yhdistymisarvio kuntatalouden ja toiminnan voimavarojen näkökulmasta
Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa yhdistyminen lisäisi taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja
sekä parantaisi mahdollisuuksia palvelujen järjestämisen ja tuottamisen järkiperäistämiseen ja tehostamiseen. Yhdistyminen turvaisi lakisääteisten palvelujen rahoituksen lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä ja vahvistaisi selvitysalueen asemaa peruspalvelujen tuottajana erityisesti verrattuna
Maskun ja Taivassalon nykytilanteeseen. Kustavinkin osalta yhdistyminen olisi pitkällä tähtäyksellä
talouden tasapainoa ja vakautta sekä palvelukykyä vahvistava tekijä.
Suuremmassa kuntakoossa henkilöstön eläkkeelle siirtyminen voitaisiin hyödyntää hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja johtamisella. Yhdistetyllä kunnalla olisi yksittäisiä selvityskuntia paremmat
mahdollisuudet sopeuttaa organisatorisin järjestelyin hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uuteen tilanteeseen, jossa vähintään puolet nykyisten peruskuntien päätösvallasta, menotaloudesta
ja henkilöstöstä siirtyy muiden toimijoiden tehtäväksi. Toimintavarmuus hallinto- ja tukipalveluissa paranisivat yhdistymisessä ja kustannussäästöihin pääseminen olisi paremmin saavutettavissa verrattuna ainakin pienten selvityskuntien nykytilanteeseen.
Molemmissa yhdistymisvaihtoehdoissa muodostuisi taloudeltaan vahva peruskunta, joka olisi
useilla talouden mittareilla saman kuntakokoluokan keskiarvoja parempi. Yhdistetyn kunnan käyttötalous olisi tasapainossa ja kunta kykenisi rahoittamaan palvelutuotannon investoinnit riittävässä määrin omarahoituksella. Kriisikuntakriteereistä vuoden 2013 ja 2016 tilinpäätös- ja taloussuunnitelmatiedoin täyttyisi vain suhteellinen velkaantuneisuus. Yhdistyneellä kunnalla ei olisi
kertynyttä alijäämää, vaan ylijäämäerät ylittäisivät saman kuntakokoluokan keskiarvon.
137
Kuntien yhdistymisessä veropohja keskimäärin vahvistuisi ja monipuolistuisi verrattuna yksittäisiin
selvityskuntiin Naantalia lukuun ottamatta, jolla on vahva veropohja kaikissa verolajeissa. Maskun
nuoren väestörakenteen voi olettaa vahvistavan yhdistetyn kunnan veropohjaa pitkällä aikavälillä.
Kustavin hyvä kiinteistöverotuotto vapaa-ajan asunnoista vakauttaisi verokertymien vaihtelua yhdistyneessä kunnassa. Yhdistyneen kunnan veroprosentti olisi saman kuntakokoluokan keskiarvoa
alempi molemmissa vaihtoehdoissa. Kuntajakoselvittäjien laatiman yhdistyneen kunnan kehitysarvion mukaan veroprosenttiin kohdistuisi kuitenkin 0,5 prosenttiyksikön korotuspaine ilman sopeuttamistoimenpiteitä. Tasapainotusvaade olisi kohtuullisin rakennemuutoksin täytettävissä.
Valtionosuuden menetykset olisivat vähäiset Naantalin ja Maskun yhdistymisessä vain 10 000 euroa vuodessa. Neljän kunnan yhdistymisessä menetykset olisivat vuositasolla 1,2 miljoonan euroa,
joka korvattaisiin yhdistyneelle kunnalle täysimääräisesti kolmen vuoden ajalta. Saaristokuntaasema neljän kunnan yhdistymisessä tuottaisi yhdistyneelle kunnalle 11,6 milj. vuotuisen valtionosuuden, jonka saamisen perusteet perustuvat kuitenkin poliittiseen harkintaan eivätkä määräydy
suoranaisesti säännösperusteisesti, joten varmuutta saaristolisästä ei ole. Yhdistymisavustusta
saataisiin 3-4,5 milj. euroa yhdistymisvaihtoehdosta riippuen.
Yhdistyminen turvaisi korvausinvestointien rahoituksen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäyksellä ja
auttaisi Maskua ja Taivassaloa velkakierteen katkaisemisessa.
Yhdistymisen haasteena voidaan pitää erityisesti pienten selvityskuntien näkökulmasta paikallisen
päätöksenteon merkitys kaventumista myös taloudesta ja toiminnan resursseita päätettäessä.
Etäisyys kuntakeskukseen ja muihin osakeskuksiin kasvaisi erityisesti kustavilaisille ja taivassalolaisille, mikä saattaa lisätä kustannuksia kuntalaisille .
7.6
Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
7.6.1 Kuntien yhdistymisavustus
Kuntien yhdistyessä syntyvälle uudelle/yhdistyvälle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustuksen saamisen edellytyksistä on säädetty kuntarakennelain 42 §:ssä. Edellytykset avustukseen täyttyvät Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan sekä Naantalin kaupungin ja Maskun, Taivassalon sekä Kustavin kuntien yhdistymisessä sillä perusteella, että kyse on erityisenä kuntajakoselvityksenä toteutettavasta yhdistymisestä. Lisäksi edellytyksenä yhdistymisavustuksen maksamiselle
on, että kuntien yhdistyminen tulee voimaan viimeistään vuonna 2017.
Yhdistymisavustus muodostuu yhdistyvien kuntien lukumäärän ja asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta sekä lisäosasta. Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa,
jossa on mukana kuntarakennelain 4 f §:ssä tarkoitetun talousperusteen täyttävä kunta tai kuntia.
Turun kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen asettamispäätöksessä VM 9.12.2013 ei todeta
yhdenkään mainituista kunnista täyttävän kunnan taloudellista tilannetta koskevan perusteen.
Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia vuonna,
jona muutos tulee voimaan, ja 30 prosenttia molempina seuraavina kahtena vuotena. Naantalin kaupungin ja Maskun kunnan yhdistymisessä 1.1.2017 yhdistymisavustusta maksetaan perusosana 3
milj. euroa ja Naantalin kaupungin sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien yhdistymisessä 4,5
milj. euroa.
Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a §:n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen. Yhdistymissopimusesityksen
mukaan yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen.
138
7.6.2 Valtionosuuden vähenemisen korvaaminen
Jos vv. 2014–2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden kunnan valtionosuuksia
verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, ministeriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Valtionosuuden vähennys korvataan täysimääräisesti ja korvaus maksetaan yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina
vuosina vuoteen 2019 saakka yhdistymisavustuksen yhteydessä.
Valtionosuuden väheneminen johtuu molemmissa vaihtoehdoissa laskennallisten kustannusten ja
lisäosien muutoksista ja neljän kunnan yhdistymisessä lisäksi verotulotasauksen tasauslisän vähenemisestä. Vähennys nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä olisi vuoden 2015 alustavilla tiedoilla Naantalin ja Maskun yhdistymisessä 10 000 euroa vuodessa ja Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin
yhdistymisessä 1,2 milj. euroa vuodessa. Lopullinen vähennys ja siihen saatava korvaus lasketaan liitoksen voimaantulovuonna v. 2017.
8
8.1
DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN
Poliittinen johtaminen ja päätöksenteko
8.1.1 Selvityskuntien valtuustot
Voimassa olevan kuntalain mukaan valtuustojen koko määräytyy kunnan asukasluvun mukaan.
Esityksessä uudesta kuntalaista kunnille jää nykyistä enemmän harkintavaltaa päättää valtuustojen
koosta. Kuntalakiesityksen 16 §:ssä säädetään valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan
erikokoisissa kunnissa.
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnissa on tällä hetkellä 120 valtuustopaikkaa. Kuntalakiesityksen mukaan valtuustojen vähimmäispaikkamäärä nykyisellä kuntarakenteella tulisi olemaan
43 valtuustopaikkaa. Valtuustopaikat vähenisivät kolmannekseen nykyisestä, mikäli vähimmäismäärää noudatetaan.
Kuntarakennelain 25 §:n mukaan yhdistyvät kunnat voivat yhdistymissopimuksessa sopia, että valtuutettuja valitaan uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalain 10 §:ssä säädetään. Sopimus voi tältä
osin olla voimassa ensimmäisen kunnallisvaalikauden loppuun. Valtuutettujen määrä on ilmoitettava
oikeusminiteriölle.
Valtuustopaikat jakaantuvat kunnittain ja puolueittain 2012 vaalituloksen mukaan seuraavasti:
Kustavi
KOK
SDP
KESK
PS
VIHR
VAS
KD
Yhteensä
Masku
Naantali Taivassalo Yhteensä
7
4
6
15
10
8
7
1
2
17
43
17
11
5
5
2
2
1
43
6
2
7
1
1
17
45
27
26
13
4
4
1
120
Osuus
paikoista
37,5 %
22,5 %
21,7 %
10,8 %
3,3 %
3,3 %
0,8 %
100,0 %
139
Taulukko 8.1.1-1 Valtuutettujen lukumäärät ja paikkajako puolueittain v. 2012 kunnallisvaalien mukaan
Kokoomuksella on eniten ääniä ja valtuutettuja Kustavissa, Maskussa ja Naantalissa ja se on toiseksi
suurin ryhmä Taivassalossa. Keskustalla on eniten ääniä ja valtuutettuja Taivassalossa ja se on
toiseksi suurin ryhmä Kustavissa. Sosiaalidemokraatit on toiseksi suurin ryhmä Naantalissa ja Maskussa ja kolmanneksi suurin ryhmä Kustavissa ja Taivassalossa. Perussuomalaisilla ja Vihreillä on valtuutettuja Maskussa, Naantalissa ja Taivassalossa. Vasemmistoliitolla on valtuutettuja Maskussa ja
Naantalissa ja Kristillisdemokraateilla on yksi valtuutettu Naantalissa.
Kustavi
Puolue
KOK
SDP
KESK
PS
VIHR
VAS
KD
Yhteensä
Äänet
241
121
188
27
0
0
0
577
Masku
Osuudet
äänistä
41,8 %
21,0 %
32,6 %
4,7 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
Äänet
1446
978
833
654
149
235
0
4295
Osuudet
äänistä
33,7 %
22,8 %
19,4 %
15,2 %
3,5 %
5,5 %
0,0 %
100,0 %
Naantali
Äänet
3840
2530
1070
1085
503
491
233
9752
Osuudet
äänistä
39,4 %
25,9 %
11,0 %
11,1 %
5,2 %
5,0 %
2,4 %
100,0 %
Taivassalo
Äänet
321
119
401
70
46
0
0
957
Osuudet
äänistä
33,5 %
12,4 %
41,9 %
7,3 %
4,8 %
0,0 %
0,0 %
100,0 %
Yhteensä
Osuudet
Äänet
äänistä
5848 37,5 %
3748 24,1 %
2492 16,0 %
1836 11,8 %
698
4,5 %
726
4,7 %
233
1,5 %
15581 100,0 %
Taulukko 8.1.1-2 . Valtuustoryhmien äänimäärät ja osuudet vuoden 2012 kunnallisvaalien tuloksen
mukaan selvitysalueen kunnissa
8.1.2 Muut luottamustoimielimet
8.1.2.1 Luottamushenkilöpaikat ja lautakuntien lukumäärät
Valtuutettujen lisäksi selvityskuntien luottamushenkilöorganisaatiossa on 311 muuta luottamushenkilöpaikkaa ja henkilökohtaiset varajäsenyyttä, kun mukana ovat myös tarkastuslautakuntien ja keskusvaalilautakuntien paikat. Tämän lisäksi kuntien konserniyhteisöjen ohjaavissa ja päättävissä toimielimissä on merkittävä määrä selvityskuntia edustavia luottamushenkilöitä.
Eniten luottamushenkilöpaikkoja on Naantalissa. Maskussa on vähän enemmän kuin puolet Naantalin paikkamäärästä ja Taivassalossa ja Kustavissa on 52 paikka molemmissa.
Kuntien organisaatioissa kunnanhallitusten ja sen jaostojen sekä lauta- ja johtokuntien luottamushenkilöstöpaikat jakaantuivat vuonna 2013 seuraavasti :
Kunta
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
N+M+T+K
N+M
Valtuutetut
17
43
43
17
120
86
KH:n ja sen jaostojen
jäsenet
7
11
34
7
59
45
Lauta- ja johtokunnat
Jäsenten määrä
28
65
131
28
252
196
Lautakuntien lkm
5
7
11
5
28
18
Taulukko 8.1.2-1. Selvityskuntien luottamushenkilöpaikkojen jakaantuminen kunnittain.
Luottamushenkilöpaikat yhteensä
52
119
208
52
431
327
140
8.1.2.2 Luottamushenkilöorganisaation rakenne ja koko yhdistetyssä kunnassa
Yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatettaisiin yhdistymissopimuksen mukaan
lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä
ole erityisestä syystä perusteltua poiketa. Naantalin luottamushenkilöorganisaatio on esitetty kuviossa 8.1.2-1.
Yhdistettyyn kuntaan perustettaisiin saaristolautakuntaa, jolle osoitettaisiin myös haja-asutus- ja
maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita. Sivistystoimi keskitettäisiin yhdelle lautakunnalle ja sillä voisi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelisi yhdistymishallitus 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyisi yhdistetyn kunnan valtuusto.
Naantalin kaupunki
Luottamushenkilöorganisaatio
Kaupunginvaltuusto
43 valtuutettua
KOK 17, SDP 11, PS 5, KESK 5, VIHR 2, VAS 2, KD 1
Keskusvaalilautakunta
5 jäsentä
Tarkastuslautakunta
9 jäsentä
Kaupunginhallitus
11 jäsentä
Kaupunkisuunnittelujaosto
7 jäsentä
Vapaa-aikalautakunta
9 jäsentä
Kulttuurilautakunta
9 jäsentä
Koulutuslautakunta
11 jäsentä
Kaavoitus- ja
ympäristölautakunta
11 jäsentä
Yleisjaosto
7 jäsentä
Rakennuslautakunta
9 jäsentä
Tiejaosto
5 jäsentä
Sosiaali- ja
terveyslautakunta
11 jäsentä
Saaristolautakunta
11 jäsentä
Tekninen
lautakunta
11 jäsentä
Tilapalvelujaosto
7 jäsentä
Hyvinvointijaosto
7 jäsentä
Yksilöjaosto
7 jäsentä
Satamalautakunta
9 jäsentä
31.12.2014 asti
Kuvio 8.1.2-1. Naantalin luottamushenkilöorganisaatio
8.1.2.3 Luottamushenkilöstön kustannukset ja säätöpotentiaali
Luottamushenkilöorganisaation kokoa ei yhdistymissopimuksen mukaan ole tarkoitus kasvattaa siitä,
mitä se nykyisessä Naantalin kaupungissa on. Tällöin luottamushenkilöpaikkojen määrä supistuisi
yhdistyneessä kunnassa 431 paikasta 208 paikkaan. Lautakuntien määrä vähenisi kymmenellä 18 lautakuntaan.
141
Kunta
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
N+M+T+K
N+M
Valtuutetut
KH:n ja sen jaostojen
jäsenet
17
43
43
17
120
86
7
11
34
7
59
45
Jäsenten määrä
28
65
131
28
252
196
Lautakuntien lkm
5
7
11
5
28
18
34
34
131
131
11
11
Säästöpoteiaalin arviointi
Yhdistynyt kunta
NM
43
NMTK
43
Lauta- ja johtokunnat
Luottamushenkilöpaikat yhteensä
Kustannukset
52
119
208
52
431
327
€
26 765
134 915
352 800
23 493
537 973
487 715
208
208
352800
352800
Säästöpotentiaali, jos luottamuselinorganisaatio olisi saman kokoinen kuin suurimmassa kunnassa
NM
-50 %
-24 %
-33 %
-36 %
NMTK
-64 %
-42 %
-48 %
-52 %
%
-28 %
-34 %
Säästöpotentiaali
€
- 134 915
- 185 173
Taulukko 8.1.2.3-1. Selvityskuntien luottamushenkilöpaikkojen jakaantuminen kunnittain.
Luottamushenkilökustannukset olivat vuonna 2013 selvityskunnissa yhteensä
538 000 euroa ja Naantalissa ja Maskussa yhteensä 488 000 euroa, kun Naantalin luottamushenkilökustannukset vuonna 2013 olivat 352 800 euroa.
Luottamushenkilöorganisaation koon pitäminen Naantalin nykyisellä tasolla toisi neljän kunnan yhdistymisessä 185 200 euron eli 34 %:n säästön luottamushenkilöstökustannuksissa ja Naantalin ja
Maskun yhdistymisessä säästö olisi 135 000 euroa eli 28 %:n säästön.
8.1.3 Yhdistymishallitus
8.1.3.1 Yhdistymishallituksen toimivalta
Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 §:n
tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joiden päättämisellä on merkittävää vaikutus yhdistetyn kunnan toimintaan
ja talouteen. Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen on yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Sopijakunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä
koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Tässä sopimuksessa määrätyt yhdistymishallituksen toimivaltaan kuuluvat tehtävät siirtyvät yhdistetyn kunnan kaupunginhallitukselle välittömästi sen tultua valituksi.
8.1.3.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano
Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistymishallitukseen valitaan 14 jäsentä ja heille varajäsenet tasaarvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikat jakaantuvat neljän kunnan yhdistymisessä sopijakuntien kesken seuraavasti:
142
Naantalin kaupunki
Maskun kunta
Taivassalo
Kustavi
8 paikkaa
4 paikkaa
1 paikkaa
1 paikkaa
Naantalin ja Maskun mahdollisessa yhdistymisessä Naantali saisi 9 paikkaa ja Masku 5 paikka.
Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon neljän kunnan muodostaman alueen puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kokoomuksella on
6, SDP:llä 4, Keskustalla 2 ja Perussuomalaisilla 2 paikkaa.
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa
henkilöstöasioissa käsiteltäessä. Sopijakuntien yhteistoimintaelimet tekevät esitykset henkilöstön
edustajien valinnasta.
Yhdistymissopimuksen mukaan sopijakuntien valtuustojen ja hallitusten ensimmäiset puheenjohtajat
valmistelevat esityksen yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikkajaosta sen jälkeen, kun
kuntien valtuustot ovat päättäneet kuntien yhdistymisestä. Sopijakuntien valtuustojen tulisi valita
yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet yhdistymissopimuksen mukaan neljän viikon kuluessa
yhdistymisesityksestä päättämisestä.
Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaisi johtoryhmä,
jossa ovat sopijakuntien kuntajohtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Naantalin kaupungin
kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimisi johtoryhmän puheenjohtaja tai hänen
estyneenä ollessa Maskun kunnanjohtaja.
Yhdistymishallitus asettaa valmistelussa tarvittavat toimikunnat. Yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa ohjaa yhdistymisen johtoryhmä.
8.1.4 Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto
Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto ohjaa ja tukee yhdistetyn kunnan toimintaa, taloutta ja
kehittämistä eri näkökulmat huomioon ottaen. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista.
8.1.4.1 Yhdistetyn kunnan valtuusto
Yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuustossa olisi yhdistymissopimuksen mukaisesti 43 valtuutettua.
Jos kunnallisvaalit järjestetään syksyllä 2016, toimitetaan ne sopijakunnissa noudattaen kuntarakennelain 23 §:n mukaisesti uutta kuntajakoa. Tällöin vaaleilla valittu yhdistetyn kunnan valtuusto aloittaa toimintansa heti vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Valtuusto päättää yhdistyneen kunnan talousarviosta vuodelle 2017 ja muista yhdistettyä kuntaa koskevista asioista sekä valitsee ne yhdistetyn kunnan luottamustoimielimet, joiden toiminnan se katsoo tarpeelliseksi ennen yhdistymistä.
Jos kunnallisvaalit kuntalain muutoksen vuoksi siirtyvät keväälle 2017, yhdistetyn kunnan valtuusto
muodostettaisiin yhdistymissopimuksen mukaisesti kuluvan kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi
toimikaudeksi yhdistämällä sopijakuntien valtuustot osittain yhdistetyn kunnan valtuustoksi sopijakuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yhdistetyn kunnan valtuustoon tulisi vähintään neljäsosa kunkin sopijakunnan valtuutetuista. Kustakin sopijakunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja
varavaltuutetut määräytyvät heille edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain 89 §:n mukaisesti annettu-
143
jen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Osayhteisvaltuustona muodostettu valtuusto on toimivaltainen välittömästi valtioneuvoston kuntien yhdistämistä koskevan päätöksen jälkeen.
8.1.4.2 Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet
Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus olisi yhdistymissopimuksen mukaan kooltaan 11 jäsenen suuruinen. Yhdistetyn kunnan kaupunginhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut.
Jos yhdistyneen kunnan valtuuston toimikausi alkaa merkittävästi ennen kuntien yhdistymistä, voi
valtuusto päättää, että yhdistymishallitus jatkaa sen valmistelevana elimenä ja yhdistetyn kunnan
kaupunginhallitus asetetaan vasta lähempänä yhdistymisen voimaantuloa.
Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatetaan lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä ole
erityisestä syystä perusteltua poiketa. Yhdistettyyn kuntaan perustetaan saaristolautakuntaa, jolle
osoitetaan myös haja-asutus- ja maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita.
Sivistystoimi keskitetään yhdelle lautakunnalle ja sillä voi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelee yhdistymishallitus 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyy
yhdistetyn kunnan valtuusto.
8.1.5 Strateginen johtaminen
8.1.5.1 Selvityskuntien kuntastrategiat
Naantalin valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa kaupungin visioksi vuoteen 2020 on määritetty
itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen toimija, joka tuottaa luo lisäarvoa Suomelle ja
Turun seudulle. Vision mukaan Naantalin tavoitteena on järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Naantalissa kuntalaisilla on mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa aktiivisesti. Naantalin kaupunki pyrkii olemaan työyhteisönä innostava, joustava, kehittyvä ja panostaa henkilöstön osaamisen parantamiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Strategia-asiakirjassa on kullekin toimialalla määritetty strategiset johtopäätökset,
painopisteet ja mittarit. Kaupungin suunnittelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa ohjataan lisäksi
muun muassa palvelustrategialla, henkilöstöstrategialla, strategisella yleiskaavalla ja siihen tukeutuvalla maapoliittisella ohjelmalla, keskustan rakennemallilla, saaristo-ohjelmalla, elinkeinopoliittisella
ohjelmalla ja matkailu- ja viestintästrategialla.
Maskun valtuusto on hyväksynyt kunnan strategian v. 2013, jossa strategisiksi päämääriksi on asetettu muun muassa asiakaslähtöiset, toimivat ja kilpailukykyiset palvelut, palvelutuotannon yhteistyö
toisten kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa, tasainen hallittu väestönkasvu, maankäytön
suunnitelmallisuus, vahva talous, joka mahdollistaa hyvät palvelut, elinkeinotoiminnan ja matkailun
edistäminen, kuntayhteistyön lisääminen Turun kaupunkiseudun kuntien kanssa
Taivassalon valtuusto on hyväksynyt kunnan strategian v. 2013, jossa kunnan toiminnan lähtökohdiksi on asetettu palveluhalu ja – kyky, yhteistyö, kestävä kuntatalous, motivoitunut johto ja henkilöstö, henkilöstöresurssit, jotka ovat tasapainossa palvelutuotannon kanssa, omaisuudesta huolehtiminen ja sen toiminta-asteen pitäminen korkeana.
Kustavin kunnalla on kunta- ja elinkeinostrategia vv. 2009- 2012 ja matkailustrategia vv. 2013–2016.
Kustavin kunnan visiona on kehittämishenkinen, yritteliäs ja kasvava merellinen saaristokunta, joka
tuottaa ja järjestää tyytyväisille asiakkaille hyviä palveluita. Kunta pyrkii luomaan edellytyksiä palveluille, jotka houkuttelevat enenevässä määrin matkailijoita ja kesäasukkaita.
Elinkeinostrategiassa tavoitteeksi on asetettu monipuoliset yrityspalvelut, toimiva rakentamisen ohjaus ja uusiutuvan energian käytön lisääminen.
144
8.1.5.2 Kuntastrategia yhdistyneessä kunnassa
Hallituksen esitysluonnoksessa uudeksi kuntalaiksi (39 §) esitetään säädettävän pakollisesta kuntastrategiasta. Siinä valtuusto päättäisi kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulisi ottaa huomioon muun muassa asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen
järjestäminen ja tuottaminen, kunnalle laeissa säädetyt palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja
alueen elinvoiman kehittäminen.
Kuntastrategian tulisi perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön
muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamisessa. Kuntastrategiassa tulisi määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tulisi ottaa huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa ja sitä tulisi tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.
Selvityskuntien kuntastrategiat ovat osin ajantasaistamatta ja niiden painopisteet vaatisivat yhteensovittamista kuntia yhdistettäessä. Yhdistetyn kuntastrategian valmistelu onkin perusteltua aloittaa
mahdollisimman pian valtuustojen yhdistymisesityksen hyväksymisen jälkeen.
8.1.6 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus
8.1.6.1 Konsernirakenne ja -ohjaus nykyisissä kunnissa
Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kunnalla on kirjanpitolain 1. luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. Kunnan tytäryhteisöön rinnastetaan
myös kunnan määräysvaltaan kuuluva säätiö.
Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta yhteisössä, kun sillä yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tai säätiöiden kanssa on enemmän kuin puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai kun kunnalla on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä yhteisön tai säätiön hallituksessa. Kuntayhtymä, jossa kunta on jäsenkuntana, yhdistellään kunnan konsernitilinpäätökseen kunnan jäsenkuntaosuutta vastaavalla osuudella.
Selvitysalueen kaikkien kuntien konsernirakenne ilmenee alla olevasta taulukosta.
Tytäryhteisöt
As. ja kiinteistöyhtiöt
Muut yhteisöt
Säätiöt
Kuntayhtymät
Osakkuusyhteisöt
Yhteensä
Naantali
Masku
Taivassalo
Kustavi
Yhteensä
8
4
1
7
2
22
8
1
2
7
4
1
6
5
19
4
1
23
3
50
15
7
Naantalin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt v. 2011 kunnan konserniohjeen, jonka mukaan kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia ja tytäryhtiöiden toimintaa ja valvoo osakkuusyhtiöitä. Ohjeen mukaan tytäryhteisöjen edellytetään toimivan valtuuston asettamien toiminnallisten ja
taloudellisten tavoitteiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus suorittaa ja valmistelee hallintoelinten jäsenten nimeämisen. Konserniyhteisöjen
toimitusjohtajat raportoivat säännöllisesti toiminnasta kaupunginjohtajalle. Kaupungin 6 kuukauden
145
osavuosiraportin yhteydessä raportoidaan kaupunginhallitukselle yhteisöjen välintilinpäätöksistä.
Kaupungin omistajapolitiikkaa toteutetaan yhtiökokouksissa, joita varten on tarvittaessa annettu
kaupunginhallituksen erillinen toimintaohje.
Palvelutoimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta on tavoitteena ollut palvelutehtävästä suoriutuminen yhtiön talouden tasapaino säilyttäen.
Maskun kunnanhallitus on v. 1998 hyväksynyt kunnan konserniohjeen. Ohjeen mukaan kunnan tytäryhteisöjen tulee hankkia etukäteen kunnanhallituksen suostumus toimialamuutoksiin, merkittäviin
omaisuuden muutoksiin tai muutoin merkittäviin taloudellisiin muutoksiin yhteisön toiminnassa sekä
kantokyvyn kannalta merkittävään omaisuuden kiinnittämiseen tai muun vakuuden antamiseen.
Tytäryhteisöihin valitaan mahdollisuuksien mukaan kunnanhallituksen nimeämä tilintarkastaja, tytäryhteisöjen tulee sopia kunnan kanssa lainarahoituksen järjestämistavasta ja noudattaa kunnan henkilöstöpolitiikkaa sekä käyttää kunnan tai sen tytäryhteisöjen palveluja, mikäli ne ovat kilpailukykyisiä.
Taivassalon kunnanvaltuusto on hyväksynyt v. 2008 kunnan konserniohjeen, jonka mukaan kunnanhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia ja ohjaa tytäryhtiöiden toimintaa ja valvoo osakkuusyhtiöitä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanjohtaja seuraa kuntakonserniin kuuluvien
yksiköiden toimintaa huolehtii kuntakonsernin johtamisen ja hallinnon yhtenäisyydestä. Yhteisön ja
säätiön perustamisesta päättää kunnanhallitus, ellei kyse ole merkittävästä ja taloudellisesti laajakantoisesta asiasta, joka kuuluu kunnanvaltuuston päätettäväksi. Kunnanhallitus hyväksyy tytäryhteisöjä
ja säätiöitä koskevat yhtiöjärjestys- ja sääntömallit. Osakkuusyhteisöjen hallinnossa toimivien henkilöiden on noudatettava konsernin johdon antamia toimintaohjeita.
8.1.6.2 Omistaja- ja konserniohjaus yhdistetyssä kunnassa
Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin yhdistetyllä kunnalla olisi 24 tytäryhteisöä ja 3 osakkuusyhteisöä ja Naantalin ja Maskun yhdistetyllä kunnalla olisi 21 tytäryhteisöä ja 2 osakkuusyhteisöä.
Konsernitilinpäätöksen yhdisteltävien kuntayhtymien määrä tulisi vähenemään osittain siksi, että selvityskunnat ovat jäsenkuntina samoissa kuntayhtymissä ja osittain siksi, että yhdistetty kunta tuottaisi palvelut itse tai että kuntayhtymien palvelutuotanto siirtyisi yhdelle kuntayhtymälle kuten sotepalveluissa todennäköisesti tulee käymään.
Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistyneelle kunnalle nimetään konsernijohto, johon kuuluisivat
kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muut hallintosäännössä nimetyt viranomaiset. Konsernijohto
valmistelisi yhdistyneen kunnan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen toimintaa koskevat ohjeet sekä
vastaisi omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Omistajaohjaus- ja
konserniohjeet hyväksyisi yhdistyneen kunnan valtuusto.
Omistajaohjauksella varmistettaisiin, että yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla
kunta omistajana tai jäsenenä vaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toimenpiteet voivat liittyä ainakin perustamissopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön.
Konserniohjeessa annettaisiin tarpeelliset määräykset ainakin kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta, konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä, tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta, velvollisuudesta
hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa ja konsernin sisäisistä palveluista.
Konserniohjetta sovellettaisiin soveltuvin osin myös yhdistyneen kunnan osakkuusyhteisöjen ohjauksessa.
146
Yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanossa otettaisiin huomioon yhteisön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
8.1.7 Kunnanjohtajien asema
Kuntarakennelain 30 §:ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai
työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 §:ssä säädetään.
Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistetyn kunnan kaupunginjohtaja olisi nykyisen Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Sopijakunnat sitoutuisivat siihen, ettei ennen yhdistymisajankohtaa vapautuvan kunnanjohtajan virkaa täytettäisi toistaiseksi, vaan enintään määräajaksi kuntien yhdistymiseen
saakka. Lakkaavan kunnan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valittu kunnanjohtaja siirtyisi Naantalin kaupunginhallinnon tai konsernihallinnon vaativiin johto- ja esimiestehtäviin. Toiseen
virkaan tai työsopimussuhteeseen siirtyvällä kunnanjohtajalla olisi oikeus saada tasoltaan aiempaan
virkaan kuuluvia etuja vastaavat edut
8.2
Palvelu- ja viranhaltijaorganisaation johtaminen
8.2.1 Kuntien nykyiset palvelu- ja viranhaltijaorganisaatiot
Selvitysalueen kunnista Maskulla, Taivassalolla ja Kustavilla on perinteinen kuntaorganisaatio, joka
koostuu neljästä toimialasta. Kaikilla kolmella on hallinto/talous-, sivistys- ja tekninen toimiala. Taivassalolla ja Kustavilla on lisäksi peruspalvelu/sote-toimiala, mikä Maskulta puuttuu kunnan ostaessa
sote-palvelut pääosin Akseli-kuntayhtymältä.
Naantalilla on muutoin pitkälti sama toimialarakenne kuin muillakin selvityskunnilla. Toimialat ovat
vain tehtäviltään laaja-alaisempia ja vakanssien määrä olennaisesti suurempi. Naantalin sivistysviraston toimiala ulottuu varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutuksen tehtäväkokonaisuuksiin ja lisäksi
kulttuuri- ja vapaa-aika ovat omina tehtäväkokonaisuuksinaan. Henkilötyövuosien määrä on 430.
Sosiaaliterveysviraston toimialaan kuuluu periaatteessa koko sote-palvelutuotanto erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta ja vakanssien määrä on yli 316.
Ympäristöviraston toimiala koostuu yhdeksästä tehtäväalueesta ja vakanssien määrä on 239. Satamalaitos on kunnan toimialana vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen se jatkaa kunnan tytäryhtiönä.
8.3
Yhdistetyn kaupungin palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä
Yhdistetylle kunnalle tulisi rakentaa selkeä, yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kunnan ja kuntakonsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus. Kuntien yhdistämisessä tavoitteena tulisi olla pitää hallinto rakenteeltaan matalana ja tehokkaana toimivana hallinto-organisaationa, jonka
henkilöstömitoitus vastaa tehokkaimpien, saman kokoisten kuntien henkilöstömitoitusta. Yhdistetyn
kunnan tulisi pitää huolta työntekijöiden osaamisesta ja poistaa hallinnon päällekkäisyyttä höydyntäen hallinnon henkilöstöpoistumaa.
Yhdistetyssä kunnassa tulisi hyödyntää tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä siten, että hallintotyötä voitaisiin tehdä riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista. Yhdistetyn kunnan hallinnollinen
keskus sijaitsisi Naantalin kaupunkikeskuksessa
147
Yhdistymissopimuksen mukaan yhdistymishallitus valmistelisi yhdistetyn kunnan palveluorganisaation 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyisi yhdistetyn kunnan valtuusto. Uudistuksessa koottaisiin
kaupungin palvelut kokonaisuuksiksi, joissa kuntalaisten ja asiakkaiden valinnan mahdollisuudet otettaisiin huomioon ja joissa palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannettaisiin. Uudistuksen tulisi vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tukevia rakenteita ja toimintatapoja ja tukea
yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa.
9
LÄHIDEMOKRATIAN TOTEUTUMINEN SEKÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMIS- JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET
9.1
Äänestysaktiivisuus selvityskunnissa
Kuntalaki uudistuu mahdollisesti vuoden 2015 alussa. Lain uudistamisessa yksi keskeinen tavoite on
edustuksellisen kunnallisen poliittisen johtamisen kehittäminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen.
Kuntien yhdistyminen vaatii uudenlaista lähestymistä edustuksellisen kuntademokratian toimintatapojen ja -edellytysten kehittämisessä. Suurten monikuntaliitosten jälkeen äänestysaktiivisuus on laskenut kunnallisvaaleissa ja kuntalaisten kiinnostus uuden kunnan päätöksentekoon on heikentynyt.
Toisaalta nykytilanteessakin äänestysaktiivisuus on laskenut kunnissa. Tähän kielteiseen kehitykseen
voidaan vaikuttaa kehittämällä yhdistetyn kunnan poliittista johtamista ja päätöksentekoa, alueellisia
toimintatapoja ja kuntalaisten suoraa osallistumista ja vaikuttamista.
Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus Manner-Suomessa oli 58 prosenttia. Kunnallisvaalien äänestysprosentti laski edellisistä kunnallisvaaleista. Selvitysalueen korkein äänestysaktiivisuus
on Kustavissa ja alhaisin Maskussa. Pienin lasku äänestysaktiivisuudessa vv. 1988 - 2012 on tapahtunut Kustavissa ja suurin Maskussa.
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
Varsinais-Suomi
2012
74,5
61,0
65,7
67,3
59,1
2008
69,7
68,4
69,5
73
62,5
2004
66,5
65,1
63,8
68,1
60
2000
67,8
65
58,6
66,7
56,9
1996
71,7
65,8
65,2
70,8
63,4
1992
73,2
74
76
77,6
73,4
1988
76,6
76,6
76,4
79,9
73,3
Muutos %yksikköä
1988-2012
(Tilastokeskus)
Taulukko 8.1 Selvityskuntien ja Varsinais-Suomen maakunnan äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vuosina 1988-2012.
9.2
Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen lainsäädännössä
Kuntarakennelain 8 §:ssä säädetään, että kuntien yhdistyessä yhdistymissopimuksessa on sovittava
muun muassa asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinoista uudessa kunnassa
Kuntalakiesityksen luku 5 käsittelee kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta. Lisäksi lakiesityksen 37
§:ssä säädetään kunnan alueellisista toimielimistä ja 19 §:ssä valtuustoryhmästä ja sen toiminnan tukemisesta.
-2,10
-15,60
-10,70
-12,60
-14,20
148
Kunnanvaltuuston on huolehdittava osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä. Kunta voi edistää
asukkaidensa ja palvelujensa käyttäjien osallistumista monin eri tavoin ja eritasoisesti. Kunnassa voi
olla alueellisia toimielimiä, jotka on asetettu hoitamaan kunnan jonkin alueen asioita virallisena kunnan luottamushenkilöorganisaation osana tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja
alueen välillä. Alueellisen toimielimen tehtävänä voi olla yksi tai useampi seuraavista:




lisätä alueensa asukkaiden ja kunnan välistä vuorovaikutusta,
osallistua alueen palveluja, maankäyttöä, infrastruktuuria ja budjettia koskevaan suunnitteluun yhdessä kunnan kanssa,
toimia omaehtoisesti ja yhteistyössä kunnan kanssa alueen kehittämiseksi ja
osallistua alueen palvelujen järjestämiseen.
Kuntaliiton selvitysten mukaan maassa toimii yhteensä 63 alueellista toimielintä kaikkiaan 59 kunnassa. Suurin osa alueellisista toimielimistä keskittyy ensisijaisesti vuorovaikutukseen tiedonjakamiseen ja keskusteluun alueita koskettavista asioista.
Kuntalakiesityksessä on säädöksiä vaikuttamistoimielimistä. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielimien osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot määriteltäisiin lakiesityksen mukaan kuntastrategiassa.
Edellä mainittujen toimielinten lisäksi keskeinen tapa edistää osallistumista ja vaikuttamista on viestiä kuntalaisille kunnan päätöksenteosta, toimielinten toiminnasta ja erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista ja -tavoista.
Kuntalakiluonnoksen mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti






järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kansalaisraateja,
selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa,
valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin,
järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun,
suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, sekä
tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua
ja valmistelua.
9.2.1 Asukkaiden osallistumisen edistäminen selvitysalueella
Naantalissa toimii naantalilaisten yhdistysten ja sosiaalikeskuksen perustama vanhusneuvostotyyppinen yhteistoimintaryhmä sekä vammaisneuvosto, joka on vammaisten kuntalaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä. YT-ryhmät pyrkivät vaikuttamaan vanhus- ja vammaisten palvelujen ja tukitoimien kehittämiseen sekä seuraavat kuntatason suunnittelua, päätöksentekoa
ja toimenpiteitä vanhusten ja vammaisten näkökulmasta
Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan yhdistymissopimuksessa sovittiin saariston kehittämisestä saaristo-ohjelmalla. Saariston asukkaat haluttiin saada heti alkuvaiheessa mukaan ohjelmatyöhön. Saaristossa yhdistyksillä on toimijoina perinteisesti vahva rooli. Erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia on hoidettu yhteistyössä kunnan kanssa. Yhdistykset ovat toimineet myös kunnan palvelujen tuottajana. Kaupungin kulttuuri-, vapaa-aika-, saaristo- ja sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat tukeneet saariston yhdistyksiä myöntämällä avustuksia näiden toimintaan.
Maskussa toimii vanhusneuvosto ja Akselin alueen vammaisneuvosto. Masku on laatinut järjestöstrategian, jossa linjataan miten yhteistyötä julkisen sektorin (kunnan ja seurakunnan) sekä kolmannen sektorin (yhdistykset ja järjestöt) välillä halutaan kehittää pitkällä tähtäimellä. Järjestöstrategissa
ohjeistetaan miten kunta/seurakunta tukee yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden
149
vahvistajina, miten kunta/seurakunta toimii palveluja tarjoavien yhdistysten suhteen, mitä palveluja
kunta/seurakunta haluaa ostaa kolmannelta sektorilta, minkälaisia muita yhteistyösopimuksia
kunta/seurakunta haluaa yhdistysten kanssa solmia.
9.3
Kuntalaisten ja asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen yhdistetyssä kunnassa
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja nykyisten kuntien alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmisteltaisiin yhdistymissopimuksen mukaisesti yhdistetyn kunnan alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen ohjelma. Sen perustana olisivat kuntien hyvät käytännöt alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistettäisiin tukemalla asukas- ja kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa
Yhdistyneen kunnan yhtenä tavoitteena olisi palveluprosessien uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Tämän vuoksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja
palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon hyvinvoinnin edellytysten parantamiseksi.
Tämä näkökulma otettaisiin mukaan osallisuuden ja vaikuttamisen ohjelmaan.
Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja
kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuettaisiin järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka ottavat vastuuta kunnan palvelutuotannosta tai muutoin
omalla toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Lisäksi korostetaan ennaltaehkäisyä.
Hallituksen esitysluonnoksessa uudeksi kuntalaiksi säädetään nuorisovaltuustosta, vanhusneuvostosta ja vammaisneuvoston asettamisesta. Näille toimielimille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa
kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön,
asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, jotka toimielimet arvioivat olevan kohderyhmänsä kannalta merkittäviä.
9.4
Yhdistymisarvio osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta
Osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta kuntien yhdistymiselle on arvioitavissa
melko selkeitä uhkia ja mahdollisuuksia. Neljän kunnan yhdistymisessä välimatkat kuntalaisen ja
kuntakeskuksen välillä, jossa päätöksenteko pääosin tapahtuisi, saattaa kasvaa suureksi. Naantalin ja Maskun yhdistymisessä välimatkat eivät ole pitkät, mutta julkinen liikenne varsinkin iltaisin
kulkee harvakseltaan. Toisaalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuus toteuttaa monipuolisempia
keinoja osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi.
Selvitysalueella yhdyskuntarakenteen ja yhteisen työssäkäynti- ja asiointialueen johdosta merkittävä osa kuntalaisista elää, liikkuu ja käyttää erilaisia palveluita usean kunnan alueella. Osallisuuden ja vaikutus-mahdollisuuksien näkökulmasta tämä on ongelmallista kahdesta syystä.
Ensinnäkin kuntalaisella on virallisten tai puolivirallisten vaikutuskanavien kautta mahdollisuus
vaikuttaa vain oman asuinkuntansa asioihin. Muiden kuntien alueella tapahtuviin asioihin hänellä
ei ole suoraa vaikutusmahdollisuutta. Toiseksi alueen kunnat ovat rakentaneet merkittävästi erilaisia yhteistyörakenteita yli kuntarajojen seuraten kuntalaistensa liikkumista alueella. Kuntien yhteistyöhön perustuvien rakenteiden päätöksentekomekanismit ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin osallistuminen ja vaikuttaminen on merkittävästi hankalampaa kuin suoraan yhden kunnan
päätöksenteosta riippuviin asioihin. Monissa tapauksissa selvitysalueella asuva kuntalainen ei välttämättä edes tiedä, missä kunnassa tai päätöksen-tekoelimessä ja millaisella menettelyllä häntä
kiinnostava asia käsitellään.
150
Kuntien yhdistyessä uuden kunnan on vastattava haasteeseen, joka muodostuu välimatkan pidentymisestä kuntalaisten ja päätöksenteon välillä. Naantalin kaupungin vaikuttamistoimielimet ja
palautekanavat täydennettynä muiden yhdistyvien kuntien hyvillä käytänteillä tarjoavat hyvän
pohjan kuntalaisten osallisuudelle ja vaikutusmahdollisuuksille.
Lisäksi uuden kunnan on syytä tunnistaa ja vahvistaa selvitysalueen nykyisten kuntien asukkaiden
paikallisidentiteettiä ja motivaatiota osallistua oman paikkakuntansa asioiden järjestämiseen. Kuntien yhdistymisestä saatavaa yhdistymistukea on mahdollista käyttää tarkoituksenmukaisten alueellisten toimielinten perustamiseen ja niiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Tällä hetkellä missään
selvitysalueen kunnassa ei ole toiminnassa alueellisia toimielimiä. Alueellisten toimielinten käyttöönotto ja niiden vaikuttava toiminta voi myös hälventää huolia, joita kuntalaisilla voi olla oman
asuinalueen palvelujen tulevaisuudesta.
Uusia vaikuttamisen keinoja kuten asiakasryhmäkohtaisia YT-ryhmiä ja -neuvostoja on muodostettu Naantalissa ja Maskussa. Myös edellisten, v. 2009 toteutettujen kuntaliitosten seurauksena
kunnan osa-aluekohtainen kuntalais- ja järjestötoiminta on virinnyt muun muassa saaristoasioissa.
Päätöksenteon toimintaedellytyksille kuntien yhdistyminen tarjoaa sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kuntien yhdistyessä luottamushenkilöiden määrä vähentynee selvitysalueella olennaisesti.
Luottamustehtäviin pääsemisen kynnyksen korottuminen on tekijä, joka vähentää päätöksentekijöiden motivoitumista kuntien yhdistymisprosessiin. Toisaalta hallinnon väheneminen on tavoite,
johon kuntarakenteen muutoksen lisäksi pyritään tällä hetkellä niin kansalaiskeskustelussa kuin
kaikessa julkisessa päätöksenteossakin.
Jossain määrin yhdistetyn kunnan päätöksenteon ja kuntalaisten välistä kynnystä madaltaa, että
yhdistetyn kunnan ensimmäinen valtuusto todennäköisesti valittaisiin yhdistämällä osittain selvityskuntien nykyiset valtuustot. Tosin tämän valtuuston toimikausi jäisi pisimmillään 10 kuukauden
pituiseksi eli elokuusta 2016 toukokuun loppuun 2017.
9.5
Yhdistymisen vaikutus kuntien kielelliseen asemaan
Kielilain (423/2003) 5 §:n 3 momentissa säädetään, että jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Kielilain 5 §:n 2 momentin mukaan
kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja
vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.
Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Naantalin kaupunki sekä,
Maskun, Taivassalon ja Kustavin kunnat ovat kielilain 5 §:n perusteella suomenkielisiä kuntia. Yhdistetyssä Naantalin kunnassa on asukkaita 31.12.2013 väestötiedoin 31 124, joista suomenkielisiä on
30 741 eli 98,77 prosenttia ja ruotsinkielisiä 383 eli 1,23 prosenttia. Kielilain raja-arvot kunnan kaksikielisyydelle eivät siten täyty.
10 HENKILÖSTÖ
10.1 Henkilöstön määrä selvityskunnissa ja selvitysalueella
Kokonaishenkilöstömäärä Naantalin, Maskun, Taivassalon ja Kustavin selvitysalueella yhteensä oli v.
2013 1786 henkilöä, josta vakinaisia työntekijöitä oli 1531 ja määräaikaisia 255. Naantalin ja Maskun
151
-selvitysalueella kokonaishenkilöstömäärä oli 1633, josta vakinaisia 1421 ja määräaikaisia 212. Lähes
puolet selvitysalueiden henkilöstömäärästä oli sivistyspalveluissa, kuntakohtaiset erot olivat kuitenkin suuret. Maskussa, Taivassalossa ja Kustavissa henkilöstömäärät sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa ovat pienet tai henkilöstöä ei ole lainkaan, koska kunnat ostavat palvelut osittain tai kokonaan
kuntayhtymältä tai yhteistoiminta-alueilta. Henkilöstömäärä 1000 asukasta kohden oli suurin Naantalissa ja pienin Maskussa, jossa perusterveydenhuollon palvelut hankitaan ostopalveluna.
Taulukko 10.1.-1. Henkilöstömäärät tehtäväalueittain ja 1000 asukasta kohden 31.12.2013
10.2 Henkilöstötarve ja eläkepoistuma selvityskunnissa
Kuntien eläkepoistumat vv. 2013-2017 ovat Naantalissa 215, Maskussa 55,Taivassalossa 21 ja Kustavissa 8. NMTK-selvitysalueen eläkepoistuma 2013-2017 on 299 vakituista viranhaltijaa ja työntekijää
ja NM-selvitysalueella vastaava poistuma on 270.
Taulukko 10.2-1. NMTK- ja NM-selvitysalueiden eläkepoistuma 2013–2017
FCG on tehnyt selvitysalueiden eläkepoistumaennusteiden ja väestökehityksen perusteella laskelmat
henkilöstötarpeen muutoksesta vv. 2014 – 2029. Selvitysaluekohtaiset laskelmat ovat jäljempänä kuvioissa 10.2-1 ja10.2-2. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrä NMTK-selvitysalueella on keskimäärin
46 henkilöä ja NM-selvitysalueella 41 henkilöä vuodessa aina vuoteen 2025 saakka. Nykyisestä vakinaisesta henkilöstöstä siirtyy vuoteen 2025 mennessä eläkkeelle yli kolmasosa. FCG:n tekemät laskennalliset eläkepoistumaennusteet poikkeavat jossain määrin kuntien työntekijäkohtaiseen laskentatapaan perustuvista eläkepoistumamääristä. Joustava eläkkeelle siirtymisikä vaikeuttaa tosiasiallisen eläkkeelle siirtymisen ennakointia. Eniten henkilöstöä eläköityy molemmilla selvitysalueella vuosina 2014 ja 2017.
Kuvioissa 10.2-1 ja10.2- 2. on laskettu eläkepoistuman lisäksi palvelutarpeen muutos ja rekrytointitarve vv. 2014 - 2029. Suurimmat vuotuiset rekrytointitarpeet NMTK-selvityslueella ovat 78 henkilöä
vuonna 2022 ja NM-selvitysalueella 73 henkilöä vuonna samoin vuonna 2022. Vakinaisen henkilöstön
tarve NMTK-selvitysalueella vuonna 2025 on 1737 työntekijää, mikä merkitsee 206 lisätyöntekijää
vuodesta 2013. NM-selvitysalueella henkilöstötarve on vuonna 2025 on 1621 työntekijää, mikä merkitsee 200 lisätyöntekijää vuoteen 2013 verrattuna.
152
Kuvio 10.2-1. NMTK-selvitysalueen henkilöstön rekrytointitarve eläköitymisen ja palvelutarpeen
muutoksen perusteella, kun tuottavuus ei muutu.
Kuvia 10.2-2. NM-selvitysalueen henkilöstön rekrytointitarve eläköitymisen ja palvelutarpeen muutoksen perusteella, kun tuottavuus ei muutu.
Henkilöstön rekrytointitarpeen määrään vaikuttavat eläkepoistuman lisäksi väestön ikä- ja asiakasrakenteiden muutoksista johtuvat palvelutarpeen ja palvelujen kysynnän muutokset. Henkilöstötarpeen kasvu on lukumääräisesti suurinta perus- ja lähihoitajien kohdalla sekä kodinhoitajien ja avustajien kohdalla. Määrällisesti eniten henkilöstöä eläköityy päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä opetustoimessa ja suhteellisesti eniten kulttuuri ja vapaa-ajan tehtävistä sekä toimistotyöstä.
153
Trendi
Henkilöstö* Muutos** Eläköityvät***
Naantalin selvitysalue
Ammattiryhmä
Mukana mm.:
Toimistotyö
Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat,
kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat,
puhelinvaihteenhoitajat yms.
Hallinto- ja tukipalvelut
Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät,
henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms.
Ruokapalvelu
Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt,
kettiöapulaiset yms
Tarpeen laskenta perustuu
Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten
palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys
huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot
Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet,
Tekninen- ja ympäristöala
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms.
Sosiaaliala
Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat,
askarteluohjaajat yms.
Lääkärit
Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit
perusterveydenhuollossa
Sairaanhoitajat
Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit,
kätilöt ja hammashoitajat
Terveydenhuollon muu
henkilöstö
2013-2025
81
+5
38
47 %
62
+4
23
37 %
84
+8
35
41 %
107
+8
44
41 %
115
+8
49
42 %
31
+2
14
46 %
114
+9
36
32 %
23
+5
8
33 %
59
+14
18
30 %
67
+16
28
42 %
Koko väestömäärän kehitys
Siivous ja kiinteistönhuolto vahtimestarit yms.
Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät,
puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö,
kuljettajat yms..
2014-2025
2013
Koko väestömäärän kehitys
Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja
perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja
painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys
Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit,
sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit,
välinehuoltajat yms.
Perus- ja lähihoitajat
Perus- ja lähihoitajat
Vanhusten määrän kehitys
113
+61
39
35 %
Kodinhoitajat ja avustajat
Mm. kodi nhoi ta ja t, henki l ökohta i s et a vus ta ja t, koul ua vus ta ja t
(oma i s hoi ta ja t ova t kokona i s mä ä rä s s ä , mutta ei poi s tuma s s a )
Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten
määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys.
Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys.
132
+56
49
37 %
Opettajat
Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms.
7-18 -vuotiaiden määrän kehitys
261
+7
64
25 %
Päivähoito- ja esiopetus
Kodinhoitajat ja avustajat
1-6 -vuotiaiden määrän kehitys
282
+0
104
37 %
1531
+206
549
36 %
Yhteensä
*Kuntien ilmoittama vakituinen henkilöstö 31.12.2013
** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos
*** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä – luvussa
ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät
Taulukko 10.1.2-2. NMTK-selvitysalueen henkilöstömäärän muutos ja eläköityminen eri ammattiryhmissä vv. 2014-2025
Tässä yhdistymisselvityksessä sote-uudistuksen ohjeistuksen keskeneräisyyden vuoksi on mahdollista
arvioida siirtyvän henkilöstön määrää ja kustannuksia vain selvityskuntien palveluksesta tuotantovastuulliselle yksikölle siirtyvän sote-henkilöstön osalta. Asiaa on seikkaperäisemmin selvitetty luvussa
6.5.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntien yhdistymissopimuksissa.
154
Trendi
Henkilöstö* Muutos** Eläköityvät***
Naantali ja Masku
Ammattiryhmä
Mukana mm.:
Toimistotyö
Sihteerit, osastosiht, tekstinkäsittelijät, palkanlaskijat,
kassanhoitajat, vahtimest., vastaanoton hoitajat,
puhelinvaihteenhoitajat yms.
Hallinto- ja tukipalvelut
Johtajat, talousjohtajat, kamreerit, kirjanpitäjät,
henkilöstöjohtajat, tietohallinto, viestintä, kääntäjät yms.
Ravintola- ja suurtalousesimiehet, kokit, keittäjät, kylmäköt,
kettiöapulaiset yms
Ruokapalvelu
Tarpeen laskenta perustuu
Päivähoidossa olevien, koululaisten sekä vanhusten
palveluiden asiakkaiden määrän ennakoitu kehitys
huomioiden ateriasuoritteiden painoarvot
Siivoojat, siivoustyönjohtajat, kiinteistöhuoltomiehet,
Tekninen- ja ympäristöala
2013-2025
72
+5
31
43 %
56
+4
21
37 %
78
+7
32
41 %
95
+7
37
39 %
108
+8
45
42 %
Koko väestömäärän kehitys
Siivous ja kiinteistönhuolto vahtimestarit yms.
Tekn. asiantuntijat, rakennusalan työntekijät,
puistotyöntekijät, varasto,- korjaus- ja huoltohenkilöstö,
kuljettajat yms..
2014-2025
2013
Koko väestömäärän kehitys
Kulttuuri ja vapaa-aika
Kirjasto- ja museoalan henkilöstö, liikunnanohjaajat, nuorisoohjaajat yms.
30
+2
14
47 %
Sosiaaliala
Sosiaalityöntekijät, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat,
askarteluohjaajat yms.
94
+7
28
30 %
Lääkärit
Ylilääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit ja muut lääkärit
perusterveydenhuollossa
23
+6
8
33 %
Sairaanhoitajat
Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, toiminta- ym. terapeutit,
kätilöt ja hammashoitajat
58
+15
18
30 %
Terveydenhuollon muu
henkilöstö
Painoarvolla 75 % väestön ikäluokittainen kehitys ja
perusterveydenhoidon ikäluokittaiset avohoitokäynnit ja
painoarvolla 25 % vanhusten määrän kehitys
Psykologit, laboratoriohoitajat, proviisorit, farmaseutit,
sairaankuljettajat, lääkintävahtimestarit, puheterapeutit,
välinehuoltajat yms.
62
+16
24
39 %
Perus- ja lähihoitajat
Perus- ja lähihoitajat
Vanhusten määrän kehitys
102
+60
35
34 %
Kodinhoitajat ja avustajat
Mm. kodi nhoi ta ja t, henki l ökohta i s et a vus ta ja t, koul ua vus ta ja t
(oma i s hoi ta ja t ova t kokona i s mä ä rä s s ä , mutta ei poi s tuma s s a )
Henkilökohtaiset avustajat: painoarvolla 50 % vanhusten
määrän ja 50 % väestön kokonaismäärän kehitys.
Kodinhoitajissa 100 % vanhusten määrän kehitys.
120
+55
45
37 %
Opettajat
Opettajat, rehtorit, opinto-ohjaajat yms.
7-18 -vuotiaiden määrän kehitys
253
+7
61
24 %
Päivähoito- ja esiopetus
Kodinhoitajat ja avustajat
1-6 -vuotiaiden määrän kehitys
270
0
98
36 %
1421
+200
497
35 %
Yhteensä
*Kuntien ilmoittama vakituinen henkilöstö 31.12.2013
** Henkilöstömäärän laskennallinen muutos
*** Kevan ennuste, näytetään vain vähintään 8 henkilön ryhmistä, Yhteensä – luvussa
ovat mukana kuitenkin kaikki henkilöstöryhmät
Taulukko 10.1.2-3. NM-selvitysalueen henkilöstömäärän muutos ja eläköityminen eri ammattiryhmissä vv. 2014-2025
10.3 Henkilöstökustannukset ja niiden kehitys selvitysalueella
Henkilöstökustannukset olivat vuonna 2013 NMTK –selvitysalueella 79,5 milj. euroa ja NM –selvitysalueella 73,1 milj. euroa. Asukasta kohden korkeimmat kustannukset olivat Naantalissa ja alhaisemmat Maskussa. Työterveyshuollon kustannukset olivat selvitysalueilla 0,6 milj. euroa ja asukasta kohden korkeimmat kustannukset olivat Naantalissa ja alhaisimmat Kustavissa.
Kunta
Kustavi
Masku
Naantali
Taivassalo
NMTK
NM
Työterveys- Työtevr.huollon
Henkilöstö- Henkilöstöhuollon
kustannukset
kustannukset kulut/asukas kustannukset
/asukas
€
€
€
€
1 996 887
2 298
8 199
9
17 500 000
1 799
116 000
12
55 600 000
2 948
470 000
25
4 416 026
2 649
20 000
12
79 512 913
2 555
614 199
20
73100000
2 557
586000
20
Taulukko 10.1.3-1. Henkilöstö- ja työterveyshuollon kustannukset vuonna 2013
Palkkakustannusten määrä poikkeaa selvityskunnissa merkittävästi riippuen muun muassa oman palvelutuotannon osuudesta palvelujen järjestämisessä. Naantalin palkkakustannukset v. 2012 olivat
155
asukasta kohden 800 euroa korkeammat kuin Maskussa. Palkkamenojen kasvu vv. 2002-2012 oli
vuositasolla keskimäärin Naantalissa 7,6 % , Maskussa 7,1% , Taivassalossa 6,1% ja Kustavissa 9,6 %.
Kuvio 10.1.3-1. Palkkamenot selvityskunnissa 2002-2012 €/asukas.
10.4 Henkilöstömäärän kehitys ottaen huomioon palvelutarpeen ja tuottavuuden muutokset
Kuvioissa 10.4-1 ja 10.4-2 on esitetty trendilaskelmat henkilöstömäärien kehityksestä NMTK- ja NMselvitysalueilla. Palvelutarpeen lisäykseen perustuen henkilöstömäärä NMTK-selvitysalueella kasvaisi
vuoteen mennessä 118 henkilöllä v. 2014 tasosta. NM-selvitysalueella palvelutarpeeseen perustuva
henkilöstölisäys olisi 111 henkilöä.
Laskelmassa on otettu huomioon palvelutarpeen lisäyksen lisäksi myös tuottavuuden 0,5 %:n vuotuinen muutos. Mainitun suuruisella tuottavuuden lisäyksellä voitaisiin NMTK-selvitysalueella aikaan
saada esimerkiksi vuonna 2021 63 henkilötyövuoden säästö verrattuna siihen, ettei tuottavuuden
parantumista toteutuisi. Muutos vastaisi 2,8 milj. euron säästöä henkilöstökustannuksissa. NM-selvitysalueella tuottavuuden nostamisella saatu säästö henkilötyövuosissa olisi vuonna 2021 59 vuotta
ja henkilöstökustannuksissa 2,6 milj. euroa.
Osa selvitysalueen kunnista on ryhtynyt toimenpiteisiin kuntatalouden tasapainottamiseksi henkilöstön lomautuksin ja vähennyksin muun muassa hyödyntämällä eläköitymiseen perustuvaa luonnollista poistumaa. Selvitysalueen kunnista henkilöstön lomautuksia on toteutettu v. 2014 Maskun kunnassa.
156
Kuvio 10.1.4-1. NMTK-selvitysalueen henkilöstömäärän kehitys ja säästöt tuottavuuden noustessa vuosina
2014-2029
Kuvio 10.1.4-2. NM-selvitysalueen henkilöstömäärän kehitys ja säästöt tuottavuuden noustessa vuosina 2014-2029
10.5 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien uudelleen määrittely
Henkilöstöllä ja sen osaamisella on kuntien yhdistämisessä keskeinen merkitys. Henkilöstöpolitiikan
linjausten hyvään toteuttamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhdistymisen valmistelussa ja
toimeenpanossa. Erityisesti henkilöstön eläkepoistuma hyödyntäminen on tärkeää. Hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat tulisi sopeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanon vaatimiin henkilöstöjärjestelyihin.
157
Yhdistymishallituksen tulisi hyvissä ajoin ennen yhdistymistä valmistella yhdistymisen henkilöstöpoliittiset linjaukset, jotka käsiteltäisiin yhdistetyn kunnan yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa. Henkilöstön muutostukeen ja -valmennukseen, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstöviestintään tulisi varata tarpeelliset toiminta- ja talousresurssit.
10.5.1
Liikkeenluovutusta ja irtisanomissuojaa koskevien periaatteiden soveltaminen
Kuntajaon muutoksessa henkilöstön työnantajan vaihtuu ja henkilöstö siirtyy uuden kunnan palvelukseen liikeluovutusperiaatteen mukaisesti (KuntarakL 29§). Vuosina 2015–2017 voimaan tulevissa
kuntajaon muutoksissa, uudella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla
tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla viiden vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Työntekijä ja viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 §:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37
§:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
10.5.2
Henkilöstön siirtyminen yhdistetyn kunnan tehtäviin
Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa tulisi siirtyä välittömästi yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti.
Yhdistymishallitus tai yhdistetyn kunnan kunnanhallitus tulisi päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta yhdistymissopimuksessa sovitussa määräajassa. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta tulisi olla esillä yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa.
Vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät siirtyisivät
pääsääntöisesti yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin
tehtäviin ellei, yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu.
Määräaikainen henkilöstö siirtyisi yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka
samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätettäisiin erikseen normaalissa järjestyksessä.
Yhdistetyn kunnan hallinto- ja palveluorganisaation henkilöstötarpeita määriteltäessä uudelleen
muotoutuvien tehtävien työnvaativuus määriteltäisiin henkilöstösopimuksissa, joissa sopijapuolina
ovat yhdistymishallitus tai yhdistyneen kunnan kunnanhallitus ja henkilöstöjärjestöt.
10.5.3
Palkkojen yhtenäistäminen
Palkkojen yhtenäistämisen lähtökohtana tulisi olla kunkin henkilöstöryhmän keskipalkkatason mukaiset tehtäväkohtaiset palkat, jotka perustuvat työn vaativuuden arviointiin. Arvioinnissa tulisi hyödyntää Naantalin henkilöstöhallinnossa käyttöönotettavaa työn vaativuuden arviointia. Työn vaativuuden arvioinnin perusteet määriteltäisiin henkilöstösopimuksessa samoin kuin muut henkilöstöetuudet. Palkkojen yhtenäistäminen on syytä varata riittävä, mutta ei liian pitkä määräaika. Sopivan
pituinen määräaika voisi olla kaksi vuotta kuntien yhdistymisestä.
10.5.4
Yhteistoiminta henkilöstöasioissa
Yhdistymisen valmistelu ja toimeenpano tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien
kanssa siten, kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa
(449/2007) säädetään. Yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluisi kunta-
158
työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaisi aloitettua toimintansa. Yhdistymishallitus nimeäisi edellä
mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja vahvistaisi toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajien tulisi edustaa kaikkien sopijakuntien henkilöstöä.
Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yhdistetyssä kunnassa ja sen valmistelussa tulee turvata eri
yhteistoimintamuodoilla. Yhteistoimintaan tulee osoittaa riittävät toiminnalliset ja taloudelliset voimavarat. Yhteistoimintatoimikunnan käsittelyn perusteella yhdistymishallitus tai yhdistetyn kunnan
hallitus hyväksyy sopimuksen yhdistetyn kunnan yhteistoimintamenettelystä.
Yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta käsittelisi sellaiset yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävät asiat, joilla on merkittävää vaikutusta yhdistyneen kunnan henkilöstöön. Yhdistyneen kunnan
yhteistoimintatoimikunnassa käsiteltäviä asioita ei käsiteltäisi kuntien omissa yhteistoimintaelimissä
10.6 Yhdistymisarvio henkilöstön osalta
Kuntien työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen nopeus ja suuri määrä ovat haaste myös yhdistyneelle kunnalle uuden ja osaavan henkilöstön rekrytoinnissa. Samanaikaisesti kuntien kiristynyt
taloudellinen tilanne edellyttää henkilöstövoimavarojen käytön jatkuvaa tehostamista ja palvelujen tuottavuuden nostamista. Uudelleen organisoimalla ja mitoittamalla voidaan palvelujen tuottamista tehostaa ja tätä kautta vaikuttaa näiden palvelujen henkilöstömäärään. Suuren eläkepoistuman ja palvelutarpeiden kasvun voidaan kuitenkin olettaa perustellusti tuovan joustoa henkilöstön viiden vuoden palvelussuhdeturvasta mahdollisesti aiheutuvan ylimääräisen ja päällekkäisen
miehityksen järjestelemisessä.
Selvityskuntien henkilöstöllä on kohtuullisen korkea eläkkeelle siirtymisikä joten eläkkeelle siirtymiset ja rekrytoinnit eivät toteudu täysimääräisesti ennusteiden mukaan. Tietotekniikan kasvavan
käytön palvelutuotannossa voidaan olettaa vähentävän tarvetta täyttää avautuvia vakansseja ja
tuovan tehokkuutta ja kustannussäästöjä erityisesti hallinto- ja toimistotehtävissä.
Vanhusten palveluissa, erityisesti kotihoidossa, rekrytointi on käymässä yhä haasteellisemmaksi.
Pätevää työvoimaa on vaikea saada. Lisäksi saaristoinen toimintaympäristö ja osin vaikeat kulkuyhteydet ovat rekrytointia vaikeuttavia tekijöitä.
Ennen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapaa koskevaa ratkaisua on perusteltua, että näihin
palvelutuotantotehtäviin palkataan uutta henkilöstöä ja vain määräajaksi enintään 31.12. 2016
asti. Tätä periaatetta kuntien tulisi noudattaa henkilöstön osalta omassa palvelutuotannossaan.
Vastaavasti Maskun tulisi pyrkiä osaltaan vaikuttamaan Akseli-kuntayhtymässä sekä Taivassalon ja
Kustavin Uuden kaupungin yhteistoiminta-alueella mainitun määräaikaperiaatteen toteuttamiseen.
Sote-ratkaisu tulee suurelta osin määrittämään myös eri tukipalvelujen, muun muassa siivoustoimen, rekrytointi- ja henkilöstötarpeita. Henkilöstötarpeen kasvuun, joka tulisi olemaan selvityskunnissa suurinta perus- ja lähihoitajien kohdalla sekä kodinhoitajien ja avustajien kohdalla, voitaisiin yhdistetyssä kunnassa vastata itsenäisenä pysyviä kuntia paremmin keinoin.
Työn tuottavuutta olisi mahdollista parantaa kaikissa yhdistetyn kunnan palveluissa, erityisesti
niissä tukipalveluissa, joissa yhteistyötä tehdään vähän. 0,5 %:n työn tuottavuuden lisäyksellä olisi
mahdollista saavuttaa 2-3 milj. euron menosäästöt vuositasolla. Osaa selvityskunnista on joutunut
tasapainottamaan talouttaan leikkaamalla henkilöstömenoja lomautuksin, mihin yhdistetyssä kunnassa ei olisi välitöntä tarvetta.
159
Lähdekirjallisuus, johon selvitystekstissä on viitattu
Aro luvussa 4.1.1: Timo Aro: Turun seudun ulkoinen ja sisäinen elinvoima. 2014
Keskuskauppakamari 2011 luvussa 4.1.1: Keskuskauppakamari: Alueiden kilpailukyky 2011. Yritysten
näkökulma. Helsinki 2011.
Aro-Piisi 2014 luvussa 4.1.1: Timo Aro ja Marjo-Riitta Piisi. TURUN SELVITYSALUEEN
KILPAILUKYKYANALYYSI. Turun selvitysalueen alueellinen ja väestöllinen kilpailukykyanalyysi muuttoliikkeen näkökulmasta vuosina 2000–2013. 2014.
-Aro 2013 luvussa 4.1.1: Aro, Timo ja Laiho, Anna. Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky. Valtiovarainministeriö 2013.
Ja muita: Sitra: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Aarne Nurmio ja Teppo Turkki (toim.). Raportti Elinvoimainen Suomi. Helsinki 2010.
TEM: Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2014. Jouko Nieminen 2/2014. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN
JULKAISU
Myrskylä, Pekka 2008. Pendelöinti muokkaa kuntarakennetta ja asumista. Tieto & Trendit 6/2008.
Marjanen, Heli & Malmari, Meri 2012: Ostoksia ja elämyksiä — ostokäyttäytymisen muutos, ostosmatkojen suuntautuminen ja ostopaikan valintakriteerit Turun työssäkäyntialueella kumu 2011 -tutkimuksen valossa. Turun Kauppakorkeakoulu, Sarja/Series KR-2:2012.
160
Liite 1
Selvitys- ja valmisteluryhmien jäsenet
Naantalin ja Maskun selvitysryhmä
Jäsenet
Naantali
Markku Tuuna
Mikko Rönnholm
Samuli Santalahti
Anne Linja
Vilhelm Junnila
Leena Haanpää
Martti Sipponen
Jouni Mutanen
Masku
Mari Karsio
Maija Salo
Taito Ylhäinen
Jouko Miesvirta
Aki Kaisalmi
Sanna Pennanen
Rauli Lumio
Varajäsenet
Tero Tavio
Hannu Aalto
Heini Jalkanen
Hanna Gustafsson
Tommy Björkskog
Terhi Kärkkäinen
Petri Linkola
Olavi Hillgren
Jyrki Alastalo
Outi Rautalin
Tanja Hakamäki
Maria Timonen
Maija Löfstedt
Naantalin,Maskun,Taivassalon ja Kustavin selvitysryhmä
Jäsenet
Varajäsenet
Naantali
Markku Tuuna
Mikko Rönnholm
Samuli Santalahti
Anne Linja
Vilhelm Junnila
Leena Haanpää
Jouni Mutanen
Tero Tavio
Hannu Aalto
Heini Jalkanen
Hanna Gustafsson
Tommy Björkskog
Terhi Kärkkäinen
Masku
Mari Karsio
Maija Salo
Rauli Lumio
Taivassalo
Pauli Kurkilahti
Vilho Vuorinen
Vesa Rantala
Kustavi
Jarmo Mäntynen
Antti Ääritalo
Veijo Katara
Petri Linkola
Olavi Hillgren
Maija Löfstedt
161
Liite 1
Kuntien edustajat valmisteluryhmissä
Toimiala
Naantali
Lasse Lehtonen
Iiro Pöyhönen
Irmeli Myllymäki
Kimmo Suonpää
Masku
Pekka Määttänen
Rauli Lumio
Pekka Karenmaa
Marika Nurmikko,
Jukka Niemeläinen
Taivassalo
Vesa Rantala
Jussi Mattila
Esa Pirkola
Jari Nerjanto ja
Ari Eskola
Päätöksenteko, johtaminen ja
henkilöstö
Riitta Lehtinen
Laura Saurama
Maija Löfstedt
Pekka Määttänen
Vesa Rantala
Kuntatalous, hallinto- ja
tukipalvelut
Juha Heinonen
Riitta Luotio
Kalle Palmros
Viestintä
Tiina Rinne-Kylänpää Maija Löfstedt
Elinvoima ja kilpailukyky
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sivistyspalvelu t
Maankäyttö, asuminen, liikenne
ja tekniset palvelut
Vesa Rantala
Kustavi
Veijo Katara
Marika Lehtinen
Esa Pirkola
Jarmo Leinonen
Veijo Katara
Anna-Liisa Nieminen
Kuntarakennelain 8 §:n mukainen
yhdistymissopimus
Naantalin kaupunki
Maskun kunta
Kuntajakoselvittäjät:
Risto Kortelainen,
Oiva Myllyntaus ja
Antero Ritvanen
26.11.2014
26.11.014
1(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
SISÄLLYS
1. YHDISTYMISSOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................. 2
1.1 SOPIMUKSEN TARKOITUS ................................................................................................................................................. 2
1.2 YHDISTYMISEN TOTEUTTAMINEN JA AJANKOHTA .................................................................................................................. 2
1.3 SOPIMUKSEN SITOVUUS, VOIMAANTULO ............................................................................................................................ 2
1.4 YHDISTETYN KUNNAN NIMI JA VAAKUNA ............................................................................................................................. 2
2. YHDISTYMISEN EDELLYTYKSET ................................................................................................................................ 2
3. YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET ................................................................................................... 3
3.1 YHDISTYMISEN LÄHTÖKOHDAT.......................................................................................................................................... 3
3.2 YHDISTETYN KUNNAN KUNTASTRATEGIA ............................................................................................................................. 3
3.3 SOPIJAKUNTIA SITOVAT YHDISTYMISEN ARVOT JA PERIAATTEET ................................................................................................ 3
4. KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA SEKÄ YHDYSKUNTARAKENNE ................................................................................... 4
4.1 ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY ............................................................................................................................................ 4
4.2 MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE ............................................................................................................................ 4
5. KUNTALAISTEN JA ASUKKAIDEN VAIKUTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN ............................................................... 5
6. YHDISTYMISHALLITUS ............................................................................................................................................. 5
6.1. YHDISTYMISHALLITUKSEN TOIMIVALTA .............................................................................................................................. 5
6.2 YHDISTYMISHALLITUKSEN KOKOONPANO ............................................................................................................................ 6
7. HALLINNON JÄRJESTÄMINEN .................................................................................................................................. 6
7.1 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO ................................................................................................................................. 6
7.1.2. Yhdistetyn kunnan valtuusto ............................................................................................................................ 6
7.1.3 Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet ............................................................................. 7
7.2 HALLINNON TOIMINTAPERIAATTEET................................................................................................................................... 7
7.3 YHDISTETYN KAUPUNGIN PALVELUORGANISAATIO JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ............................................................................. 7
7.4 OMISTAJAOHJAUS- JA KONSERNIOHJEET ............................................................................................................................ 8
7.5 KUNNANJOHTAJIEN ASEMA .............................................................................................................................................. 8
8. HENKILÖSTÖ ........................................................................................................................................................... 8
8.1 HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET .................................................................................................................................. 8
8.2 PALVELUSUHDETURVA JA HENKILÖSTÖSOPIMUS ................................................................................................................... 8
8.3 HENKILÖSTÖN SIIRTYMINEN JA TEHTÄVIEN MÄÄRITTELY ......................................................................................................... 9
8.4 PALKKOJEN YHTENÄISTÄMINEN......................................................................................................................................... 9
8.5 YHTEISTOIMINTA HENKILÖSTÖASIOISSA .............................................................................................................................. 9
9. PALVELUT ..............................................................................................................................................................10
9.1 PALVELUJEN KEHITTÄMISPERIAATTEET JA LÄHIPALVELUT ...................................................................................................... 10
9.2. LÄHIPALVELUT............................................................................................................................................................ 11
9.3. TOISEN ASTEEN KOULUTUS ........................................................................................................................................... 11
9.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ...................................................................................................................................... 11
10. TALOUS ................................................................................................................................................................12
10.1 TASAPAINOINEN JA KESTÄVÄ TALOUS ............................................................................................................................. 12
10.2 TALOUDEN HOITO ENNEN KUNTIEN YHDISTYMISTÄ............................................................................................................ 12
10.3 TALOUDEN HOITO KUNTIEN YHDISTYTTYÄ ....................................................................................................................... 13
10.4 KUNTIEN YHDISTYMISAVUSTUS ..................................................................................................................................... 13
11. KUNTIEN YHDISTYMISEEN LIITTYVÄT MUUT JÄRJESTELYT ...................................................................................13
26.11.014
2(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
NAANTALIN KAUPUNGIN SEKÄ MASKUN KUNNAN KUNTARAKENNELAIN 8 §:N MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS
1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat
1.1 Sopimuksen tarkoitus
Tämä sopimus on kuntarakennelain 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat
Naantalin kaupunki ja Maskun kunta. Edellä mainittuja kuntia nimitetään jäljempänä sopijakunniksi.
1.2 Yhdistymisen toteuttaminen ja ajankohta
Tässä yhdistymissopimuksessa kuntarakennelain 3 § 1 kohdan mukaisesti kuntajakoa muutetaan siten,
että Maskun kunta lakkaa 31.12.2016 ja yhdistyy Naantalin kaupunkiin 1.1.2017.
Tässä sopimuksessa käytetään nimitystä ”yhdistetty kunta” sen jälkeen, kun edellä mainittu kuntajaon
muutos on tullut voimaan.
Valtioneuvostolle esitetään, että kuntajaon muutoksesta päätettäessä yhdistetty kunta määrätään
kuntarakennelain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulumaan samaan tuomiopiiriin ja samoihin hallintoalueisiin kuin mihin Naantalin kaupunki kuuluu.
1.3 Sopimuksen sitovuus, voimaantulo
Yhdistymissopimusta noudatetaan siitä alkaen, kun sopijakuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta noudatetaan yhdistymisen voimaantulosta 1.1.2017 kolme vuotta, vuoden 2019
loppuun.
Kuntarakennelain 29 §:n mukaisesti henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa viisi vuotta
kuntajaon muutoksen voimaantulosta. Yhdistetyn kunnan henkilöstön palvelussuhdeturva on voimassa vuoden 2021 loppuun. Lisäksi henkilöstön asemaa täsmennetään erillisellä henkilöstösopimuksella.
Kuntarakennelain 9 §:n 2 kohdan mukaan yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat
niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista.
Yhdistymissopimuksessa on otettu huomioon ehdollisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, kuntalain ja vaalilain mahdolliset muutokset ennen yhdistymisen voimaantuloa. Jos lainsäädännössä tapahtuu merkittäviä muutoksia sopijakunnat voivat kuntarakennelain 9 §:n 2 kohdassa mainitulla tavalla muuttaa yhdistymissopimusta.
1.4 Yhdistetyn kunnan nimi ja vaakuna
Yhdistetyn kunnan nimi on Naantalin kaupunki. Yhdistetty kunta käyttää Naantalin kaupungin nykyistä
vaakunaa.
2. Yhdistymisen edellytykset
Kuntarakennelain 2 §:n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti
eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan
asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.
26.11.014
3(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Kuntarakennelain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos edellä mainitut kehittämistavoitteet
täyttyvät ja muutos parantaa:
1)
kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2)
alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3)
alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4)
alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kuntajaon muuttamisen edellytyksistä kuntajakoselvittäjät toteavat yhdistymisesityksessään, että
kaikki kuntarakennelain tarkoittamat yhdistymisen edellytystä täyttyvät. Sopijakunnat muodostavat
toiminnallisen kokonaisuuden.
3. Yhdistymisen lähtökohdat ja periaatteet
3.1 Yhdistymisen lähtökohdat
Sopijakuntien yhdistyminen toteutetaan vuoden 2017 alusta siten, että Naantalin kaupunkiin yhdistyy
Maskun kunta. Kuntarakennelain tarkoittamien yhdistymisavustusten myöntämisperusteet ovat voimassa.
Yhdistymissopimuksessa on jäljempänä esitetty ne tavoitekokonaisuudet, jotka ohjaavat yhdistymisen
valmistelua vuosina 2015 - 2016 ja yhdistetyn kunnan toiminnan aloittamista vuosina 2017 – 2019.
3.2 Yhdistetyn kunnan kuntastrategia
Yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto hyväksyy yhdistetyn kunnan kuntastrategian.
3.3 Sopijakuntia sitovat yhdistymisen arvot ja periaatteet
Sopijakunnat sitoutuvat edistämään seuraavia yhdistymisen arvoja:
Yhdenvertaisuus:
Yhdistetyn kunnan alueita ja asukkaita kohdellaan yhdenvertaisin perustein
Keskinäinen luottamus:
Sitoudutaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseen
Vastuullisuus:
Otetaan yhteisvastuu yhdistetyn kunnan alueesta, asukkaista sekä palveluista ja taloudesta.
Lisäksi sopijakunnat sitoutuvat soveltamaan seuraavia yhdistymisperiaatteitta:
Tulevaisuuteen suuntautuminen
Korostetaan yhdistymisen valmistelussa ja toteuttamisessa ennakoivaa ja tulevaisuuteen suuntautuvia
vaikutuksia yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden hoidon kehittämisessä niin lyhyellä kuin pitkällä
aikavälillä
Kestävä uudistaminen
Pyritään alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kestävään uudistamiseen ja vahvistamiseen yhdistetyn
kunnan rakentamistyössä.
Yhdistymisen toteuttaminen vaiheittainen
26.11.014
4(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Sopijakuntien valtuustojen yhdistymisesityspäätösten ja yhdistymisen voimaantuloajankohdan välisenä aikana yhdistymisen valmistelu toteutetaan vaiheittain yhdistymishallituksen ohjauksessa. Vaiheittaisessa siirtymisessä alustana käytetään toiminnoittain Naantalin kaupunkiorganisaatiota ja konsernin osia.
Verkottuminen
Edistetään yhdistetyn kunnan sisäistä ja ulkoista verkottumista ja kumppanuuksien rakentamista.
Valmistelun ja toimeenpanon jatkuva arviointi
Yhdistymissopimuksen toteutumisen arviointi tehdään yhdistetyn kunnan vuosien 2017 - 2019 tilinpäätösten toimintakertomuksissa ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksissa.
Ennen yhdistymistä yhdistymishallitus tekee selkoa yhdistymisen valmistelusta ja toteutuksesta yhdistetyn kunnan valtuustolle osana talousarvioraportointia. Arviointitulosten perusteella tehdään tarvittavia korjauksia yhdistymisen ohjauksessa ja johtamisessa.
4. Kilpailukyky ja elinvoima sekä yhdyskuntarakenne
4.1 Elinvoima ja kilpailukyky
Sopijakuntien yhdistymisen päämääränä on vahvistaa aluekehitystä ja kuntataloutta siten, että yhdistetty kunta säilyttää elinvoimansa ja kilpailukykynsä sekä kasvun että taantuvan kehityksen vaiheissa.
Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisessa on tärkeää elinkeino- ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen. Siten turvataan työllisyyttä ja erityisesti nuorten työllisyyttä ja
sitä kautta yhdistetyn kunnan taloutta.
Elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi kehitetään nykyisiä vahvuuksia ja haetaan uusia. Kuntastrategian osana on yhdistetyn kunnan kilpailukyky- ja elinvoimaohjelma, joilla kunta ohjaa elinkeinojen ja
yritystoiminnan kehittämistä.
Yhdistetty kunta kehittää aluettaan kasvusuuntien, rakennemallin ja kasvusopimuksen mukaisesti. Nykyisistä kuntakeskuksista muodostettujen aluekeskusten elinvoimaa edistetään ja niiden välisestä saavutettavuudesta huolehditaan parantamalla joukkoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä keskusten välillä.
Yhdistetyn kunnan viestinnän ja markkinoinnin perustaksi tehdään viestintäsuunnitelma ennen yhdistymistä. Yhteismarkkinointiin ja mainekuvan rakentamiseen panostetaan.
Yhdistetyn kunnan tietohallinnossa otetaan käyttöön järjestelmiä, jotka tähtäävät tehokkaisiin ja taloudellisiin työskentelymenetelmiin. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palvelujen käytettävyyttä parannetaan ja vaihtoehtoja lisätään.
4.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne
Yhdistymisellä tehostetaan yhdistetyn kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja
toteuttamista. Väestön ja elinkeinojen kasvusta aiheutuva tonttien, kunnallistekniikan, liikenneyhteyksien ja palveluinvestointien tarpeeseen vastataan ennakoivasti.
Yhdistymisessä kuntien välisten rajojen poistamisella vähennetään toiminnallisia esteitä ja edistetään
kokonaisvaltaistaan suunnittelua. Täydennysrakentamista tehostetaan ja joidenkin alueiden rakentamisen ajankohtaa voidaan siirtää. Yhdistyneen kunnan pinta-alan laajentamisella ja suuremmalla yhtenäisellä alueella tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja, lisätään kunnan houkuttelevuutta
asuinkuntana ja tarjotaan hyvät mahdollisuudet ympäristön huomioonottamiseen. Voimavarojen
käyttöä kohdennetaan yhdistetyn kunnan alueella entistä tarkoituksenmukaisemmin.
26.11.014
5(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Asuntotuotantoa ohjataan ensisijaisesti yhdistetyn kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille alueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista ja kohtuuttomia kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia.
Yhdistetylle kunnalle tehdään vähintään aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava kahden
ensimmäisen valtuustokauden aikana. Aluekeskuksia kehitetään siten, että niissä tarjotaan tontteja
uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiseen. Sopijakuntien maapoliittiset ohjelmat päivitetään yhdistetyn kunnan maapoliittiseksi ohjelmaksi, jossa määritellään koko aluetta koskevat maanhankinnan ja
luovutuksen periaatteet.
5. Kuntalaisten ja asukkaiden vaikuttaminen ja osallistuminen
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi ja nykyisten kuntien alueiden elinvoiman ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmistellaan yhdistetyn kunnan alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen ohjelma. Vaikuttamistoimielimet perustetaan kuntalain mukaisesti.
Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistetään hyödyntäen sopijakuntien hyviä käytäntöjä alueellisista yhteistyöryhmistä, asukas- ja kylätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä.
Yhdistyneen kunnan yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen kuntalais- ja asiakaslähtöisesti. Tämän vuoksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja
palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Yhdistetyn kunnan tavoitteena on vahvistaa kunnan alueiden asukkaiden paikallisen identiteetin ja
kuntalaisvaikuttamisen ja -vastuullisuuden kehittymistä. Kumppanuusperiaatteen mukaisesti tuetaan
järjestöjä ja muita yhteisöjä, jotka ottavat vastuuta kunnan palvelutuotannosta tai muutoin omalla toiminnallaan tukevat kuntalaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Lisäksi korostetaan ennaltaehkäisyä. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään tukemalla asukas- ja
kyläyhdistysten sekä järjestöjen toimintaa.
6. Yhdistymishallitus
6.1. Yhdistymishallituksen toimivalta
Sopijakuntien valtuustot asettavat yhdistetyn kunnan valmistelutyötä varten kuntarakennelain 10 §:n
tarkoittaman yhdistymishallituksen. Yhdistymishallitus vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta
ja huolehtii yhdistetyn kunnan toiminnan ja talouden sekä hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymishallituksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä
koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen.
Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset ovat velvollisia viemään yhdistymishallituksen käsiteltäväksi sellaiset asiat, joiden päättämisellä on merkittävää vaikutus yhdistetyn kunnan toimintaan ja
talouteen.
Sopijakuntien toimielimet ja muut viranomaiset eivät saa päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia ja joista päättäminen on yhdistymissopimuksen tarkoituksen vastaista. Sopijakunnan viranomainen saa kuitenkin päättää asioista, joilla on merkittäviä yhdistettyä kuntaa sitovia vaikutuksia, jos päätöksentekoa ei voida asian kiireellisyyden vuoksi lykätä.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa, kun sopijakuntien valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä
koskevan päätöksen jälkeen valinneet yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituk-
26.11.014
6(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
sen toimikausi päättyy, kun yhdistetyn kunnan valtuusto on valinnut kunnanhallituksen. Tässä sopimuksessa määrätyt yhdistymishallituksen toimivaltaan kuuluvat tehtävät siirtyvät yhdistetyn kunnan
kaupunginhallitukselle välittömästi sen tultua valituksi.
6.2 Yhdistymishallituksen kokoonpano
Yhdistymishallitukseen valitaan 14 jäsentä ja heille varajäsenet tasa-arvolain kiintiösäännöstä noudattaen. Yhdistymishallituksen paikat jakaantuvat sopijakuntien kesken seuraavasti:
Naantalin kaupunki
Maskun kunta
9 paikkaa
5 paikkaa
Yhdistymishallituksen paikkajaossa otetaan huomioon molempien kuntien muodostaman alueen
puoluepoliittiset voimasuhteet vuoden 2012 kuntavaalien tulosten mukaisesti siten, että Kokoomuksella on 6, SDP:llä 4, Keskustalla 2 ja Perussuomalaisilla 2 paikkaa.
Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Kahdella henkilöstön edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistymishallituksen kokouksissa
henkilöstöasioissa käsiteltäessä. Sopijakuntien yhteistoimintaelimet tekevät esitykset henkilöstön
edustajien valinnasta.
Sopijakuntien valtuustojen ja hallitusten ensimmäiset puheenjohtajat valmistelevat esityksen yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten paikkajaosta sen jälkeen, kun kuntien valtuustot ovat päättäneet kuntien yhdistymisestä.
Sopijakuntien valtuustojen tulee valita yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet neljän viikon kuluessa yhdistymisesityksestä päättämisestä.
Yhdistymishallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa johtoryhmä,
jossa ovat sopijakuntien kaupunginjohtaja ja kunnanjohtaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii
Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja. Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii johtoryhmän puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa Maskun kunnanjohtaja.
Yhdistymishallitus asettaa valmistelussa tarvittavat toimikunnat. Yhdistymishallituksessa ja toimikunnissa käsiteltävien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa ohjaa yhdistymisen johtoryhmä.
7. Hallinnon järjestäminen
7.1 Luottamushenkilöorganisaatio
Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöhallinto ohjaa ja tukee yhdistetyn kunnan toimintaa, taloutta ja
kehittämistä eri näkökulmat huomioon ottaen. Yhdistymisessä korostetaan vastuunkantoa kokonaisuudesta ja yhteistä näkemystä kunnan tulevaisuuden haasteista ja niiden ratkaisuista.
7.1.2. Yhdistetyn kunnan valtuusto
Yhdistetyn kunnan kaupungin valtuustossa on kuntalain mukaisesti 43 valtuutettua.
Jos kunnallisvaalit järjestetään syksyllä 2016, toimitetaan ne sopijakunnissa noudattaen kuntarakennelain 23 §:n mukaisesti uutta kuntajakoa. Tällöin vaaleilla valittu yhdistetyn kunnan valtuusto aloittaa toimintansa heti vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Valtuusto päättää yhdistyneen kunnan talousarviosta vuodelle 2017 ja muista yhdistettyä kuntaa koskevista asioista sekä valitsee ne yhdistetyn kunnan luottamustoimielimet, joiden toiminnan se katsoo tarpeelliseksi ennen yhdistymistä.
26.11.014
7(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Jos kunnallisvaalit kuntalain muutoksen vuoksi siirtyvät keväälle 2017, yhdistetyn kunnan valtuusto
muodostetaan kuluvan kunnallisvaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi yhdistämällä sopijakuntien valtuustot osittain yhdistetyn kunnan valtuustoksi sopijakuntien asukasmäärien mukaisessa
suhteessa. Yhdistetyn kunnan valtuustoon tulee vähintään neljäsosa kunkin sopijakunnan valtuutetuista. Kustakin sopijakunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut ja varavaltuutetut määräytyvät heille
edellisissä kunnallisvaaleissa vaalilain 89 §:n mukaisesti annettujen vertauslukujen suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Osayhteisvaltuustona muodostettu valtuusto on toimivaltainen välittömästi valtioneuvoston kuntien yhdistämistä koskevan päätöksen jälkeen.
7.1.3 Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja muut toimielimet
Yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus on kooltaan 11 jäsenen suuruinen. Yhdistetyn kunnan kaupunginhallituksen toimikausi alkaa heti, kun valtuusto on sen valinnut. Jos yhdistyneen kunnan valtuuston
toimikausi alkaa merkittävästi ennen kuntien yhdistymistä, voi valtuusto päättää, että yhdistymishallitus jatkaa sen valmistelevana elimenä ja yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus asetetaan vasta lähempänä yhdistymisen voimaantuloa.
Yhdistetyn kunnan lautakuntien määrässä ja koossa noudatetaan lähtökohtaisesti nykyisen Naantalin
kaupungin lautakuntarakennetta ja lautakuntien kokoa ellei siitä ole erityisestä syystä perusteltua
poiketa
Yhdistettyyn kuntaan perustetaan saaristolautakuntaa, jolle osoitetaan myös haja-asutus- ja maaseutuasiat lukuun ottamatta yksityistie- ja joukkoliikenneasioita. Sivistystoimi keskitetään yhdelle lautakunnalle ja sillä voi olla useampi esittelijä. Muutoin luottamushenkilöorganisaation rakenteen valmistelee yhdistymishallitus 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto.
7.2 Hallinnon toimintaperiaatteet
Hallinnon järjestämisen periaatteet kuntien yhdistämisessä ovat:
‒
yhdistää sopijakuntien hallinto rakenteeltaan matalaksi ja tehokkaasti toimivaksi hallinto-organisaatioksi, jonka henkilöstömitoitus vastaa tehokkaimpien, samankokoisten kuntien henkilöstömitoitusta.
‒
hyödynnetään tietoliikenneyhteyksiä ja tietojärjestelmiä siten, että hallintotyötä voidaan tehdä
riippumattomasti toimipaikkojen sijainnista.
‒
vahvistaa työntekijöiden osaamista ja poistaa hallinnon päällekkäisyyttä höydyntäen tehokkaasti
hallinnon henkilöstöpoistuma.
Yhdistetyn kunnan hallinnollinen keskus sijaitsee Naantalin kaupunkikeskuksessa
7.3 Yhdistetyn kaupungin palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä
Yhdistymishallitus valmistelee yhdistetyn kunnan palveluorganisaation 30.6.2016 mennessä ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan valtuusto.
Uudistuksessa kootaan kaupungin palvelut kokonaisuuksiksi, joissa kuntalaisten ja asiakkaiden valinnanmahdollisuudet otetaan huomioon ja joissa palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannetaan.
Uudistuksen tulee vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä tukevia rakenteita ja toimintatapoja ja tukea yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa.
Yhdistetylle kunnalle rakennetaan selkeä, yhtenäinen johtamisjärjestelmä, jolla varmistetaan kunnan
ja kuntakonsernin tehokas toiminta ja hyvä ohjattavuus.
26.11.014
8(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
7.4 Omistajaohjaus- ja konserniohjeet
Yhdistyneelle kunnalle nimetään konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja
ja muut hallintosäännössä nimetyt viranomaiset.
Konsernijohto valmistelee yhdistyneen kunnan omistajaohjausta ja tytäryhteisöjen toimintaa koskevat
ohjeet sekä vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Omistajaohjaus- ja konserniohjeet hyväksyy yhdistyneen kunnan valtuusto.
Omistajaohjauksella varmistetaan, että yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa
otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Konserniohjeessa annetaan määräykset kuntalaissa
säädetyistä asiakokonaisuuksista. Konserniohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös yhdistyneen kunnan osakkuusyhteisöjen ohjauksessa.
Yhdistyneen kunnan tytäryhteisöjen hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
7.5 Kunnanjohtajien asema
Kuntarakennelain 30 §:ssä säädetään kunnanjohtajan asemasta. Jos yhdistyvän kunnan kunnanjohtaja
ei siirry uuden kunnan kunnanjohtajaksi, hänet siirretään soveltuvaan uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä kuntarakennelain 29 §:ssä säädetään.
Yhdistetyn kunnan kaupunginjohtaja on nykyisen Naantalin kaupungin kaupunginjohtaja.
Sopijakunnat sitoutuvat siihen, ettei ennen yhdistymisajankohtaa vapautuvan kunnanjohtajan virkaa
täytetä toistaiseksi, vaan enintään määräajaksi kuntien yhdistymiseen saakka.
Lakkaavan kunnan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen valittu kunnanjohtaja siirtyy Naantalin kaupunginhallinnon tai konsernihallinnon vaativiin johto- ja esimiestehtäviin. Toiseen virkaan tai
työsopimussuhteeseen siirtyvillä kunnanjohtajilla on oikeus saada tasoltaan aiempaan virkaan kuuluvia etuja vastaavat edut.
8. Henkilöstö
Henkilöstöllä ja osaamisella on yhdistetyssä kunnassa tärkeä merkitys. Henkilöstöpolitiikan linjausten
hyvään toteuttamiseen kiinnitetään erityistä huomiota yhdistymisen valmistelussa ja toimeenpanossa.
Yhdistetyn kunnan henkilöstön eläkepoistuma hyödynnetään. Hallinnon ja tukipalvelujen henkilöstövoimavarat sopeutetaan mahdollisesti toteutuvan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanon vaatimiin henkilöstöjärjestelyihin.
8.1 Henkilöstöpoliittiset linjaukset
Yhdistymishallitus valmistelee ja hyväksyy 30.6.2016 mennessä yhdistymisen henkilöstöpoliittiset linjaukset. Linjaukset käsitellään yhdistetyn kunnan yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa.
Henkilöstön muutostukeen ja -valmennukseen, osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstöviestintään
varataan tarpeelliset toiminta- ja talousresurssit henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti.
8.2 Palvelusuhdeturva ja henkilöstösopimus
Kuntarakennelain 29 §:ssä säädetään henkilöstön asemasta kuntajaon muuttuessa. Kuntajaon muutos,
joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi.
Vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy 3 §:ssä
tarkoitetun uuden tai toisen kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä tarkoitetuilla
26.11.014
9(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä kielto koskee molempia sopijakuntia ja
on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Yhdistymishallitus valmistelee yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa yhdistyvän kunnan
henkilöstösopimuksen, jossa ratkaistaan muun muassa palvelussuhteisiin liittyvät muut henkilöstöetuudet. Työantajan puolelta henkilöstösopimuksen hyväksyy yhdistymishallitus ja työntekijöiden
puolelta sopijakuntien henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt.
8.3 Henkilöstön siirtyminen ja tehtävien määrittely
Sopijakuntien vakinaiset viranhaltijat ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät
siirtyvät yhdistetyn kunnan palvelukseen heille soveltuviin vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin
ellei, yhdistetyn kunnan organisaatiojärjestelyistä ja tehtävien määrittelyistä muuta johdu.
Sopijakuntien määräaikainen henkilöstö siirtyy yhdistetyn kunnan palvelukseen määräajan täyttymiseen saakka samoin periaattein kuin vakinainen henkilöstö. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteen mahdollisesta jatkumisesta päätetään erikseen normaalissa järjestyksessä.
Yhdistymishallitus päättää henkilöstön sijoittumisesta viranhaltija- ja työntekijäkohtaisesti yhdistetyn
kunnan organisaatioon ja tehtävienjaosta 30.6.2016 mennessä. Ehdotus henkilöstön sijoittumisesta
käsitellään yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunnassa ennen päätöksentekoa.
Yhdistymishallituksen aloitettua toimintansa henkilöstön rekrytoinnissa siirrytään yhteiseen henkilöstötarpeen arviointiin, eläkkeelle siirtymisen ja muun henkilöstöpoistuman ennakointiin, henkilöstöhakuun ja vallinnan valmisteluun yhdistymishallituksen linjausten mukaisesti.
8.4 Palkkojen yhtenäistäminen
Palkkojen yhtenäistämisen lähtökohtana on kunkin henkilöstöryhmän keskipalkkatason mukaiset
tehtäväkohtaiset palkat, jotka perustuvat työn vaativuuden arviointiin. Arvioinnissa hyödynnetään
Naantalin henkilöstöhallinnossa käyttöönotettavaa työn vaativuuden arviointia. Työn vaativuuden
arvioinnin perusteet määritellään henkilöstösopimuksessa.
Palkkojen yhtenäistäminen tehdään 31.12.2019 mennessä.
8.5 Yhteistoiminta henkilöstöasioissa
Yhdistymisen valmistelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa
siten, kuin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007)
säädetään.
Yhdistymishallituksen alaiseen valmisteluorganisaatioon kuuluu kuntatyönantajan ja henkilöstöjärjestöjen edustajista koottu yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta, jonka yhdistymishallitus asettaa aloitettua toimintansa.
Yhdistymishallitus nimeää edellä mainitun yhteistoimintatoimikunnan kuntatyönantajan edustajat ja
vahvistaa toimikunnan kokoonpanon saatuaan henkilöstöjärjestöjen päätökset järjestöjen nimeämistä
edustajista. Henkilöstöjärjestöjen edustajat edustavat kaikkien sopijakuntien henkilöstöä.
Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yhdistetyssä kunnassa ja sen valmistelussa turvataan eri yhteistoimintamuodoilla. Yhteistoimintaan osoitetaan riittävät toiminnalliset ja taloudelliset voimavarat.
Yhteistoimintatoimikunnan käsittelyn perusteella yhdistymishallitus hyväksyy sopimuksen yhdistetyn
kunnan yhteistoimintamenettelystä 30.6.2016 mennessä.
Yhdistyneen kunnan yhteistoimintatoimikunta käsittelee sellaiset yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävät asiat, joilla on merkittävää vaikutusta yhdistyneen kunnan henkilöstöön. Yhdistyneen kunnan
yhteistoimintatoimikunnassa käsiteltäviä asioita ei käsitellä kuntien omissa yhteistoimintaelimissä
26.11.014
10(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
9. Palvelut
Kuntalaisten ja asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden sekä omatoimisuuden ja aktiivisuuden edistämistä pidetään lähtökohtana yhdistetyn kunnan palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle. Asukkaiden valinnan mahdollisuuksia sekä kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista vahvistetaan ja palveluohjausta ja asiakaspalvelua parannetaan.
Palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta hyvinvointia uhkaavat riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa.
Asukasmäärän ja väestön ikääntymisen aiheuttamia kasvu- ja kantokykypaineita ohjataan ja johdetaan yhdistetyssä kunnassa yhtenäisin toimin aiempaa laajemmalla alueella.
Yhdistymisen tavoitteena on nostaa palvelutuotannon toiminta-astetta palvelurakenteita kehittämällä ja työntuottavuutta parantamalla ottamalla käyttöön kuntien parhaat käytännöt.
Henkilöstön laaja eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään organisoimalla yhdistetyn kunnan hallintoa ja
tukipalveluja uudelleen suurempiin tuotantoyksiköihin aiempaa laajemmalla alueella ja/tai hankkimalla palveluja ulkoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisen tuotantovastuun siirtymisen vuoksi sopijakunnat joutuvat
järjestelemään hallinnon ja tuotannolliset tukipalvelut uudelleen vuoden 2017 alusta.
Palvelujen toimitilojen, tietojärjestelmien ja laitteiden käyttöä tehostetaan. Palvelujen toimintamalleja muutetaan muodostamalla palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluja, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä sähköistä asiointia. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi sekä työajan ja -panoksen kohdentamiseksi asiakaspalvelun tehtäviin.
Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan kokonaistaloudellisia
ratkaisuja. Myös palvelunkäyttäjille aiheutuvat kustannukset ja joukkoliikenneyhteyksien toimivuus
otetaan huomioon.
Yhdistymishallituksen ohjauksessa valmistellaan esitys yhdistetyn kunnan palvelulinjauksiksi 30.6.201
mennessä. Yhdistetyn kunnan valtuusto hyväksyy edellä mainitut linjaukset ja periaatteet.
9.1 Palvelujen kehittämisperiaatteet ja lähipalvelut
Palveluverkkojen suunnittelun perustana ovat maankäytön suunnitelmat, ennakoitavissa olevat väestömäärän ja -rakenteen sekä palvelurakenteen muutokset. Palvelutarpeiden muutoksia arvioidaan
yhdistetyn kunnan tasolla tai lähipalveluissa alueittain.
Palveluverkkosuunnitelmissa otetaan huomioon yhdistetyn kunnan asukasrakenteen muutosten lisäksi nykyisten toimitilojen riittävyys, peruskorjaustarpeet ja sijainti. Kustannuksia tarkastellaan investointi- ja toimintamenojen osalta. Palveluverkkoja tarkennetaan investointisuunnitelmassa, joka
hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä.
Palvelujen saavutettavuus varmistetaan sijoittamalla palvelupisteet toimivien liikenneyhteyksien varrelle tieverkon ja joukkoliikenteen kehityssuuntien perusteella.
Palveluja järjestetään alueellisesti sekä keskitetyissä palvelupisteissä. Liikkuvilla palveluilla voi olla
vastaanottotiloja muiden palvelujen tiloissa. Maantieteellisestä palveluverkosta riippumattomia palveluja ovat sähköiset ja kotiin vietävät palvelut sekä erityispalvelut, joita voidaan hakea myös yhdistetyn kunnan ulkopuolelta. Keskitetyt palvelut tarjotaan pääsääntöisesti kaupunkikeskuksessa.
Alueellisesti sijoittuvia palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja osa terveysasemien vastaanotoista. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen ala-luokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista.
26.11.014
11(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Monipalvelupisteitä muodostetaan aluekeskuksiin. Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus
määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palvelujen saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla asiointi- ja neuvontapalvelujen lisäksi esimerkiksi terveyspalvelujen vastaanottoja ja kirjastopalveluja sekä nuorisotiloja. Monipalvelupisteet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan
olemassa oleviin tiloihin.
9.2. Lähipalvelut
Kuntalais- ja asukasnäkökulmasta ensisijaisia ovat lähipalvelut. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluja,
jotka tarjotaan säännöllisesti asukkaiden asuinalueilla tai ne tuodaan kotiin. Lähipalvelut tuotetaan
asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä.
Yhdistymishallitus määrittelee yhdistetyn kunnan palvelulinjauksissa lähipalvelut ja niiden perusteet
30.6.2016 mennessä. Perusteet määritellään ainakin seuraavien palveluiden osalta: varhaiskasvatus,
perusopetus ja erityisesti alakoulupalvelut, liikuntapaikat, kirjastopalvelut sekä asiakas- ja neuvontapalvelupisteet.
9.3. Toisen asteen koulutus
Yhdistetty kunta hakee lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja ylläpitolupia valmisteilla olevan lainsäädännön mukaisesti ennen vuoden 2017 alkua. Samalla yhdistetty
kunta päättää toisen asteen koulutusorganisaatioiden hallinto- ja organisaatiomuodosta.
Yhdistyminen ei vaikuta suoraan kuntien lukioiden toimipisteiden sijaintiin ja määrään. Myöhemmin
lukiokoulutuksen toimipisteiden verkkolinjauksiin vaikuttavat opiskelijamäärät ja –virrat, opiskelijoiden suuntautuminen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen, koulutusmuotojen yhteistoiminnan
kehittyminen, oppilaitosten erikoistuminen sekä valtionosuusperusteet.
9.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut
Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on mahdollisesti tulossa eduskunnan
käsittelyyn loppuvuodesta 2014. Lain hyväksyminen ja mahdollinen voimaantulo varmistuvat erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden päättymisen jälkeen.
Sopijakunnat tarkentavat yhdistymissopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja tuottamista käsittelevän tämän sopimuskohdan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen kuin sopijakunnat päättävät kuntien yhdistymisestä viimeistään
30.9.2015.
Siinä tapauksessa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tule voimaan ennen kuntien päätöksentekoa yhdistymisestä tai lain voimaantulo siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi, sopijakunnat
yhdistävät sosiaali- ja terveyspalvelunsa.
Yhdistymishallituksen ohjauksessa tehdään sopijakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämiseen liittyvät valmistelut. Sopijakunnat irtautuvat nykyisistä kuntayhtymien tai vastuukuntien
ylläpitämistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueista vuoden 2017 alusta.
Yhdistetyn kunnan luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenteeseen kuuluva monijäseninen toimielin ohjaa ja vastaa päätöksenteosta sosiaali- ja terveyspalveluissa yhdistetyssä kunnassa.
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan ennen sopijakuntien päätöksentekoa
kuntien yhdistymisestä, sopijakunnat hakevat yhdessä Turun kaupunkiseudun ja muiden VarsinaisSuomen kuntien kanssa toimivan hallinnollisen ratkaisun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotantovastuussa olevien organisaatioiden perustamiseksi ja toiminnan aloittamiseksi järjestämislain
mukaisesti.
26.11.014
12(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Sopijakunnat siirtävät järjestämislain mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantonsa ja
palveluhenkilöstössä tuotantovastuussa olevan organisaation palvelukseen lain määräämä ajankohtana.
Sopijakunnat sopeuttavat yhdistymishallituksen ohjauksessa kuntien hallinnon ja tukipalvelut muuttuneeseen tilanteeseen. Samoin omaisuusjärjestelyt tehdään tuotantoalueen kuntien sopimalla tavalla ja/tai järjestämislaissa säädetyllä tavalla.
10. Talous
10.1 Tasapainoinen ja kestävä talous
Yhdistymisen tavoitteena on, että yhdistetyn kunnan tulorahoitus on riittävä ja sen rahoitusasema
kestävällä pohjalla kunnan palveluvelvoitteiden ja muiden sitoumusten täyttämiseksi. Kunnan tuloveroprosentti pidetään kilpailukykyisenä siten, että se pysyy alle 20001 - 40000 asukkaan kuntakokoluokan keskiarvon. Tulorahoitusta vahvistetaan toimenpiteillä, joilla lisätään uusia työpaikkoja, parannetaan yritysten tuotannollisten investointien ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä kunnassa ja alueellisesti.
Yhdistyneellä kunnalla ja sen kuntakonsernilla tulee olla riittävät ylijäämäerät ja varaukset, joilla varaudutaan poikkeuksellisiin tulonvähennyksiin Tulorahoituksen (vuosikatteen) osuus pidetään vähintään kahdessa kolmanneksessa poistonalaisten investointien nettomäärästä taloussuunnittelukaudella .
Yhdistetylle kunnalle laaditaan pitkäaikavälin investointiohjelma, jossa arvioidaan yhdistymisen vaikutukset investointitarpeeseen ja jonka yhteydessä arvioidaan luovutusarvot sellaisille olennaisille
varallisuuserille, joiden kohdalla omaisuuden realisointi on perusteltua.
Kunnan omavaraisuusaste pyritään nostamaan suunnittelukaudella 2017 - 2021 yli 60 %:n, kuntakonsernin suhteellisen velkaantuneisuus pyritään pitämään alle 50 %:n.
Palvelutoiminnan ja tukitoimintojen tuottavuutta parannetaan suunnittelukaudella 2017- 2021 0,5
%:a vuodessa karsimalla hallinnon ja palvelujen päällekkäisyyksiä, panostamalla hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan, uudistamalla palvelujen tuotantoprosesseja
ja palveluverkkoja vastaamaan muuttuvia tarpeita ja hyödyntämällä uutta teknologiaa. Tuottavuuden
mittaamisen perusteena käytetään kunnan palkkamenojen määrää ellei myös palvelun laadun huomioon ottavaa tuottavuusperustetta ole käytettävissä.
Yhdistyneelle kunnalle laaditaan henkilöstöohjelma, jossa määritellään kunnan tavoitteellinen henkilöstömäärä ja -rakenne. Ohjelmaan sisällytetään luonnollisen poistuman hyödyntäminen, työvoiman
saannin turvaaminen sekä henkilöstön monipuolista käyttöä tukevat lisä- ja täydennyskoulutuksen
tarjoaminen.
10.2 Talouden hoito ennen kuntien yhdistymistä
Sopijakunnat hoitavat talouttaan vastuullisesti ennen yhdistymistä ja noudattavat kuntarakennelain
31 §:n rajoitusta yhdistyvän kunnan viranomaisen toimivallasta. Sopijakunnat eivät tee kuntien yhdistymistä ennakoivia muutoksia vuosien 2015 ja 2016 talousarvion toimintamenoihin ja -tuloihin ilman
yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä.
Sopijakuntien vuosien 2015 ja 2016 talousarvioihin tehtävät muutokset investointimenoissa ja -tuloissa edellyttävät yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä.
Sopijakunnat eivät tee vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavaksi suunnitelluissa investointihankkeissa kuntia rahamääräisesti sitovia päätöksiä ilman yhdistymishallituksen ennakkohyväksymistä.
26.11.014
13(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Sopijakunta, jolla on taseessa kertynyttä alijäämää vuonna 2014, sitoutuu tasapainottamaan talouttaan vuoden 2016 loppuun mennessä vähintään määrän, joka on kolmannes vuoden 2014 taseen
kertyneen alijäämän määrästä.
Sopijakunnat eivät tee päätöksiä varojen vastikkeettomasta siirtämisestä tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovuttamisesta kuntien tytäryhteisöille tai muille yhteisöille taikka säätiöille ilman yhdistymishallituksen hyväksymistä.
Kuntien yhdistämistä edeltävät tilinpäätökset laaditaan tilinpäätöksen laatimisesta annettujen säännösten ja kirjanpito-ohjeiden mukaisesti ilman yhdistämistä ennakoivia kirjauksia. Muutoksia oman
pääoman rakenteessa ja varausluonteisissa erissä ei tehdä siitä poiketen, mitä kunnan olisi toimintaa
jatkaessaan muutoin sallittu tehdä.
10.3 Talouden hoito kuntien yhdistyttyä
Yhdistetyn kunnan talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2017 - 2019 valmistelee yhdistetyn kunnan
kaupunginhallitus ja sen hyväksyy yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto.
Sopijakuntien vuoden 2016 tilinpäätökset laatii yhdistetyn kunnan kaupunginhallitus ja tilinpäätöksen
hyväksyy ja vastuuvapauden myöntää yhdistetyn kunnan kaupunginvaltuusto.
Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat tarkastavat sopijakuntien hallinnon ja talouden vuodelta 2016 sopijakuntien tarkastuslautakuntien ja tilintarkastajien valmistelun pohjalta.
Yhdistetyn kunnan tarkastuslautakunta antaa myös sopijakuntien arviointikertomukset vuodelta
2016.
Sopijakuntien oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät 1.1.2017 yhdistetylle kunnalle
kuntarakennelain 36 §:n mukaisesti.
Kunnan palvelusuoritteista perittävien myyntihintojen ja maksujen sekä kunnan maksamien tukien,
avustusten ja muiden tulosiirtojen määräytymisperusteissa noudatetaan yhtenäistä käytäntöä. Päätös myyntihintojen, maksujen sekä kunnan maksamien tukien, avustusten ja tulonsiirtojen yhtenäistämisestä tehdään hyvissä ajoin ennen yhdistymistä.
Sopijakuntien investointisuunnitelmat eivät sido yhdistetyn kunnan investointisuunnitelman tekemistä ja hyväksymistä.
10.4 Kuntien yhdistymisavustus
Kuntarakennelain 43 §:n mukaan yhdistymisavustusta maksetaan 3 000 000 euroa, josta 1200 000
euroa vuonna 2017 ja 900 000 euroa vuonna 2018 ja vuonna 2019.
Yhdistymisavustus tulee kuntarakennelain 42 a §:n mukaan käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, yhdistyneen kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai yhdistetyn kunnan talouden vahvistamiseen.
Yhdistetyssä kunnassa yhdistymisavustus käytetään kunnan talouden vahvistamiseen.
11. Kuntien yhdistymiseen liittyvät muut järjestelyt
Sopijakuntien keskinäiset sopimukset
Sopijakuntien keskinäiset sopimukset päättyvät 31.12.2016.
Kuntayhtymäsopimukset ja sopimukset yhteistoiminta-alueista
26.11.014
14(14)
Naantalin ja Maskun yhdistymissopimus
Maskun kunta lakkaavana kuntina eroaa kuntayhtymistä, joissa se on jäsenkuntana 31.12.2016 mennessä.
Muihin sopimuksiin liittyvät oikeudet ja velvoitteet
Muihin sopimuksiin, joissa Maskun kunta on sopijaosapuolena 31.12.2016, liittyvät oikeudet ja velvoitteet siirtyvät Naantalin kaupungille 1.1.2017.
Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka
Mikäli rekisteriin merkityn yhtiön, yhdistyksen, osuuskunnan tai muun yhteisön, toiminimen tai säätiön
yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkaa, yhdistetty kunta tulee
kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi kuntarakennelain 34 §:n mukaisesti.