Kuvataideakatemia Opinto

Transcription

Kuvataideakatemia
Opinto-opas 2010 – 2015
Kuvataideakatemian opiskelijalle
Kuvataideakatemia
7
8
1 Opiskelijana Kuvataideakatemiassa
4
Kuvataideakatemian tutkinnot
Hyödyllistä tietoa
Lukuvuoden aikataulu
KOPSU
Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin
Sähköposti
Työasemat
Tietokoneet
Opiskelijakortti
Opiskelijan rahallinen tuki
Opiskelijasopimus
Opiskelijoiden työtilat
13
14
14
14
15
16
16
16
17
17
18
18
Opintoneuvonta
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Koulutusohjelmien vastuuopettajat
Ykköset
Orientaatio
Siirtyminen koulutusohjelmaan
2-vuotiset maisteriopiskelijat
Tuutorit
20
20
20
21
21
22
22
22
Opiskelijavalinnat
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen läsnä olevaksi
Ilmoittautuminen poissaolevaksi
Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen
Ilmoittautumisen muuttaminen
Opintojen keskeyttäminen
N-vuoden opiskelijat ja opintosuunnitelma
23
23
25
25
25
25
26
26
Opintosuoritukset
Opintopiste
Opintorekisteriote
Suoritusten arvostelu
Suoritusten voimassaolo
26
26
27
27
27
kuvataideakatemia
Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen
AHOT — suoraan 2. vuosikurssille siirtyminen
Vapautus äidinkielen kypsyyskokeesta
Vapautus kieliopinnoista
Joustava opinto-oikeus – (JOO)
28
28
29
30
30
Todistukset ja valmistuminen
Todistukset
Valmistuminen kuvataiteen kandidaatiksi
Kypsyyskoe
Kandidaatin opinnäyte
Opinnäytteen dokumentaatio
Valmistuminen kuvataiteen maisteriksi
Opiskelijapalaute
Opiskelijan oikeusturva
Tutkinnonsuoritusoikeus
Opiskeluoikeus
Opiskelu ulkomailla
Kuvataideakatemian residenssit ulkomailla
Vaihto-opinnot
Yhteistyöyliopistot, -koulut ja –ohjelmat
Opintososiaaliset asiat
Opintotuki
Asuminen
Opiskelijoiden vakuutukset
Terveydenhoito — YTHS
Mielen hyvinvointi
Liikuntapalvelut
Apurahat
Työelämä
Kuvataideakatemian näyttelytoiminta
Kuvataideakatemian galleria
Galleria FAFA
Kaiku-galleria
Kuvan Kevät
Avoimet ovet
Paikka- ja tilannesidonnainen taide
Lens Politica
Kirjasto
Kuvataideakatemian digitaalinen arkisto DIA
31
31
31
31
31
32
33
40
42
42
42
43
43
43
44
47
47
49
49
50
51
51
52
52
55
55
56
56
56
56
57
57
59
60
opinto-opas 2010–2015
5
2 Tutkintovaatimukset 2010–2015
Opiskelijan opintopolku
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto
Tutkinnon rakenne
[P] Perusopinnot 40 op
[K] Kieliopinnot 8 op
[A] Aineopinnot 162 op
Kandidaatin tutkinnon rakennekaavio
Kuvataiteen maisterin tutkinto
Maisterin tutkinnon rakennekaavio
Tutkinnon rakenne
[S] Syventävät opinnot 120 op
Kuvataiteen tohtorin tutkinto
6
63
66
66
66
66
66
68
70
70
72
72
73
3 yleinen opetus ja koulutusohjelmat
Yleinen opetus
Yleisen opetuksen tavoitteet
1. vuosikurssin opiskelijoiden opetus
[P] Perusopinnot
[A] Aineopinnot, yleinen opetus
[S] Syventävät opinnot, yleinen opetus
Kuvanveiston koulutusohjelma
[Akv] Kuvanveiston pääaineopinnot
[S] Kuvanveiston syventävät opinnot
Maalaustaiteen koulutusohjelma
[Akm] Maalaustaiteen pääaineopinnot
[S] Maalaustaiteen syventävät opinnot
Taidegrafiikan koulutusohjelma
[Akg] Taidegrafiikan pääaineopinnot
[S] Taidegrafiikan syventävät opinnot
Tila-aikataiteiden koulutusohjelma
[Akt] Tila-aikataiteiden pääaineopinnot
[S] Tila-aikataiteiden syventävät opinnot
Tohtorikoulutusohjelma
Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte
Kuvataidealan pakolliset jatko-opinnot
75
76
76
77
78
81
84
87
88
89
90
90
92
94
95
96
97
98
101
102
102
103
Hyvä Kuvataideakatemian opiskelija
Kädessäsi on opinto-opas lukuvuosille 2010—2015.
Tähän oppaaseen on koottu keskeisiä perustietoja opiskelusta, tutkinnoista ja valmistumisesta.
Oppaan ensimmäisessä luvussa ”Opiskelijana Kuvataideakatemiassa” annetaan yleistietoa Kuvataideakatemian
tutkinnoista ja niiden suorittamisesta. Lukuun on kerätty
myös tärkeää perustietoa kaikesta, mikä koskee opiskelijaa
ja opiskelua.
Luvussa 2 ”Tutkintovaatimukset” esitellään kuvataiteen
kandidaatin ja maisterin tutkinnon rakenne sekä annetaan yleisiä ohjeita valmistumisesta. Kuvataideakatemiassa
annettava opetus toteutetaan koulutusohjelmittain laadittujen tutkintovaatimusten mukaisesti. Nyt esiteltävät tutkintovaatimukset ovat voimassa syksystä 2010 kevääseen
2015.
Luvussa 3 ”Yleinen opetus ja koulutusohjelmat” esitellään yleisen opetuksen ja koulutusohjelmien pääaineopintoja sekä tohtorikoulutusohjelmaa.
Luvussa 4 on kuvattu Kuvataideakatemian organisaatio
ja yksiköt sekä toimielimet.
Tässä opinto-oppaassa ei esitellä Kuvataideakatemian
kurssitarjontaa. Tarkemmat tiedot lukuvuosittain järjestettävästä opetuksesta ja kursseista löytyvät verkossa toimivasta Kuvataideakatemian sähköisestä kurssikalenterista
KOPSUsta, kopsu.kuva.fi. Lukukausien alussa julkaistaan
lisäksi OPETUSMONISTE, jossa on kurssitarjonnan lisäksi
muuta ajankohtaista tietoa.
Antoisaa opiskeluaikaa!
Opintopalvelutiimi
4 Kuvataideakatemian organisaatio
Kuvataideakatemian toimielimet
Kuvataideakatemian ylioppilaskunta
kuvataideakatemia
106
108
7
Kuvataideakatemia
Kuvataideakatemia on antanut Suomessa ylintä kuvataiteen
koulutusta yli 160 vuotta. Tämän päivän Kuvataideakatemia
on nykytaiteen koulutukseen keskittynyt yliopisto, josta valmistutaan kuvataiteen kandidaatiksi, maisteriksi tai tohtoriksi. Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin
johtavat koulutusohjelmat ovat:
• Maalaustaide
• Kuvanveisto
• Taidegrafiikka
• Tila-aikataide
Tila-aikataiteen koulutusohjelmassa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvataiteeseen sekä paikka- ja tilannesidonnaiseen taiteeseen. Kuvataiteen tohtorin tutkintoon
johtava koulutus annetaan tohtorikoulutusohjelmassa.
Kuvataideakatemian yksilöllisyyttä korostavat opetusohjelmat sekä yliopiston pieni koko (opiskelijoita alle 300) tarjoavat opiskelijalle mahdollisuudet pitkäjänteiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen ja itsenäiseen työskentelyyn opintojen aikana. Kuvataideakatemian opettajakunta koostuu
aktiivisista taiteilijoista, jotka jatkavat opetustyönsä ohessa
omaa taiteellista työskentelyään ja säilyttävät näin elävän
kontaktin kuvataiteen kenttään.
8
Piirustuskoulusta yliopistoksi
Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, perustettiin vuonna 1848. Vuonna
1939 Piirustuskoulu siirtyi tuolloin perustetun Suomen
Taideakatemian omistukseen ja koulun nimeksi vakiintui
Suomen taideakatemian koulu. Koulu on saanut valtionapua vuodesta 1963 lähtien, mutta täyden vastuun kuvataiteen ylimmästä opetuksesta valtio otti vuonna 1985, jolloin
perustettiin Kuvataideakatemia jatkamaan Suomen taideakatemian koulun toimintaa. Korkeakouluksi Kuvataideakatemia muuttui vuonna 1993 ja yliopistoksi 1.8.1998.
Alkuvuosinaan piirustuskoulu, kuvataiteen keskeinen
oppilaitos, toimi eri puolilla Helsinkiä, kunnes se vuonna
1887 muutti juuri valmistuneeseen Ateneum-rakennukseen. Syksyllä 1984 koulu muutti valtion omistamiin tiloihin Yrjönkadulle. Kuvataideakatemian omat tilat valmistuivat Sörnäisiin Kaikukadulle Taiteen taloon vuonna 2004.
kuvataideakatemia
Kuvataideakatemian opiskelija pitämässä näyttelyä
Manchester Metropolitan Universityn näyttelytilassa
Kuvataideakatemia
Taiteen talo
Kaikukatu 4, 00530 Helsinki
Aulapalvelut ja info
Puhelin (09) 680 33 20
Faksi (09) 680 33 260
Sähköposti [email protected]
Aukioloajat ks. www.kuva.fi
Kirjasto
10
Kaikukatu 2, 00530 Helsinki, puhelin (09) 680 33 215
Katutaso, käynti sisäpihalta
Galleriat
Galleria FAFA
Lönnrotinkatu 35, 00180 Helsinki
Kaiku-galleria
Kasarmikatu 44, 00130 Helsinki
Ateljeetiloja
käynti Kaikukadulta
Vierailevien opettajien asunto
Mikonkatu 18 C 15, 00100 Helsinki, puhelin (09) 671 335
kuvataideakatemia
1 Opiskelijana Kuvataideakatemiassa
Kuvataideakatemian tutkinnot
Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen suunnittelun pohjana
on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että
kansainväliset tekijät. Tutkintojärjestelmä on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon sekä mahdollisesti jatko-opintoihin. Uusia opiskelijoita valitaan vuosittain sekä 5,5-vuotiseen perustutkintoon että 2-vuotiseen maisterintutkintoon.
Kuvataiteen kandidaatti
13
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto, Bachelor of Fine Arts
(KuK, BFA) on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkinnon
tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta. Koulutuksen
tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä
teoreettiset valmiudet. Opintojen jälkeen opiskelijalla on
edellytykset toimia itsenäisenä kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin.
Kuvataiteen maisteri
Kuvataiteen maisterin tutkinto, Master of Fine Arts (KuM,
MFA) on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Tutkinnon
tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Koulutuksen
tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataidealan ammatillisten tehtävien edellyttämät valmiudet sekä edellytykset
itsenäiseen, vaativaan taiteelliseen työhön kuvataiteen alueella sekä kuvataidealan jatkokoulutukseen ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen.
Kuvataiteen tohtori
Kuvataiteen tohtorin tutkinnon, Doctor of Fine Arts (KuT,
DFA) laajuus on 240 opintopistettä. Tavoitteellinen suorittamisaika on 4 vuotta. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alla.
Koulutusta esitellään tarkemmin luvussa 3.
Bracha Ettingerin näyttely Kaiku-galleriassa
Hyödyllistä tietoa
Opetuksen ja opintojen tukena ovat opintopalvelut ja tekniset palvelut. Opintopalveluiden vastuulla ovat opintoneuvonta ja opintojen suorittamisen tukeminen, opiskelijavalinnat, ilmoittautuminen, opintosuoritusrekisteri, valmistuminen ja siihen liittyvät näyttelyt, todistukset, apurahat,
kansainvälinen toiminta, rekrytointi, opiskelijan oikeusturvakysymykset ja opintoasiainhallinto, opintososiaaliset
asiat, tutkintovaatimukset ja kurssiohjelmat sekä opetuksen tuki ja kehittäminen.
Teknisten palveluiden vastuulla ovat muun muassa työskentelytilat ja -välineet, koneet, laitteet, työturvallisuus,
materiaalihankinnat, näyttelyripustukset ja -kuljetukset.
Ylin opetukseen liittyvistä asioista päättävä elin on opetusja tutkimusneuvosto, josta tarkemmin luvussa 4.
Seuraavana on hyödyllistä perustietoa. Lisätietoja löytyy
Kuvataideakatemian intranetistä: www.kuva.fi/portal/intra
Intraan kirjaudutaan sähköpostitunnuksilla.
14
Lukuvuoden aikataulu
• Virallisesti yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy
31.7. Opetusta Kuvataideakatemiassa järjestetään yleensä
elokuun lopulta toukokuun loppuun. Mahdollisista poikkeuksista ilmoitetaan erikseen.
• Ilmoittautuminen syyslukukaudelle on tehtävä ennen
syyskuun alkua. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan verkkosivuilla.
• Tiedot kursseista julkaistaan sähköisessä kurssikalenterissa, https://kopsu.kuva.fi
• Tentti- ja kypsyyskoepäivät sekä opetusja tutkimusneuvoston kokouspäivät julkaistaan Kuvataideakatemian intranetissä ja opetusmonisteessa lukukausittain.
KOPSU
KOPSU on Kuvataideakatemian opetuksensuunnittelujärjestelmä, josta löytyy ajantasainen, sähköinen kurssikalenteri. Sen kautta selataan opetustarjontaa, saadaan tietoa kurssien sisällöistä ja ilmoittaudutaan kursseille. Kurs-
kuvataideakatemia
seille ilmoittautunut opiskelija voi myös tulostaa KOPSUsta
oman lukujärjestyksensä.
Opettaja antaa kurssin suorittaneelle opiskelijalle opintopisteet KOPSUn kautta. KOPSUn käyttöön saa apua osoitteesta http://kopsu.kuva.fi/help sekä opintoamanuensseilta. Uusille opiskelijoille järjestetään käyttöopastusta
syksyn alussa.
Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin
Kirjoilla oleva opiskelija on oikeutettu saamaan henkilökohtaisen käyttöoikeuden Kuvataideakatemian tietojärjestelmiin. Käyttöoikeuteen kuuluu käyttäjätunnus ja salasana, jonka avulla opiskelija pystyy kirjautumaan työasemille, sähköpostiin ja KOPSUun. Uusille opiskelijoille käyttöoikeudet luovutetaan kirjoille ilmoittautumisen ja kulkuoikeuksien luovutuksen yhteydessä.
Käyttöoikeudet ovat voimassa opiskelijan ollessa kirjoilla
Kuvataideakatemiassa. Käyttöoikeus sulkeutuu automaattisesti mikäli läsnä- tai poissaoloilmoitus puuttuu tai opiskelija valmistuu. Valmistumisen yhteydessä käyttöoikeudelle
voidaan antaa lisäaikaa (esim. 30 päivää) mm. palautteen
antoa ja omien tiedostojen pois siirtämistä varten.
Käyttöehdot lyhyesti:
• Käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä sitä tule luovuttaa kolmannelle osapuolelle.
• Käyttäjän tunnistaminen perustuu käyttäjätunnus-salasana -pariin. Tämän vuoksi käyttäjän tulee pitää salasana
vain omana tietonaan ja valita salasanakseen helposti muistettava, mutta vaikeasti arvattava salasana.
• Käyttöoikeutta voidaan rajoittaa esim. väärinkäytöksen
vuoksi.
Lisätietoa käyttöoikeuksista ja käyttöehdoista intranetissä.
Tietojärjestelmien ylläpidosta vastaa IT-palvelut, jonka henkilökunnalta saa apua mahdollisissa ongelmatilanteissa.
IT-tuen tavoittaa henkilökunnan tiloista, puhelinnumerosta (09) 6803 258 tai osoitteesta [email protected].
15
16
Sähköposti
Opiskelijakortti
Uudet opiskelijat saavat sähköpostiosoitteen orientaation
yhteydessä. Kuvataideakatemian opiskelijoilla on käytössä
sähköpostiosoite muotoa [email protected]. Sähköpostiosoitetta käytetään ensisijaisesti Kuvataideakatemian sisäisessä viestinnässä. Sähköpostiosoite kuuluu
automaattisesti Kuvataideakatemian sisäisiin postituslistoihin, joihin lähettäminen onnistuu vain listoihin kuuluvasta osoitteesta.
Muu henkilökohtainen ja opiskeluun liittymätön viestittäminen Kuvataideakatemian sähköpostiosoitteella on
sallittua, mutta mm. sähköpostilaatikon kokorajoituksista
johtuen laajempi käyttö voi aiheuttaa sähköpostilaatikon
täyttymisen, jolloin opiskeluun liittyvät viestit eivät pääse
tulemaan perille. Vastuu sähköpostilaatikon käyttöasteen
seurannasta ja mahdollisten vanhojen viestien poistamisesta on käyttäjällä.
Myös henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa
[email protected].
Ylioppilaskunnan ja Suomen Ylioppilaskuntien Liiton
SYL:n jäsenenä opiskelija saa halutessaan käyttöönsä opiskelijakortin, joka tilataan ensimmäisen opiskeluvuoden
alkaessa. Kortti on tilattava erillisellä lomakkeella, jonka
saa infopisteestä. Tilaukseen tarvitaan passivalokuva.
Oman kortin saamiseen menee 2—4 viikkoa. Valmiin kortin saa lunastaa maksua vastaan infopisteestä.
Työasemat
Kuvataideakatemian opiskelijat voivat käyttää mm. IT-luokassa, kirjastossa ja käytävillä olevia työasemia. Luokkatyöasemat on varustettu toimisto- ja kuvankäsittelyohjelmistoin.
Kuvataideakatemiassa on käytössä tulostustilien hallinta, jota käytetään opiskelijoiden käytössä olevissa tulostimissa ja kopiokoneessa. Lukukausikohtainen tulostussaldo ja tulostuksen/kopioinnin hinnasto on julkaistu intranetissä.
Tietokoneet
Kuvataideakatemian opiskelijoiden käytettävissä on tietokoneita muun muassa kirjastossa ja IT-luokassa. IT-luokan
tietokoneet on varustettu yleisimmillä kuvankäsittelyohjelmilla ja lisälaitteilla. IT-henkilöstö auttaa kaikissa tietokoneisiin liittyvissä asioissa.
Apua ongelmiin saa nopeasti myös osoitteesta [email protected].
kuvataideakatemia
Opiskelijakortti ei ole voimassa ilman lukuvuositarraa.
Lukuvuositarrat opiskelijakortteihin saa opintotoimistosta
tai infopisteestä ilmoittautumisen yhteydessä. Postitse sitä
ei lähetetä. Ilmoittautuessa sekä tarraa hakiessa on aina esitettävä kuitti maksetusta ylioppilaskunnan jäsenmaksusta.
Myös verkossa maksetusta maksusta on esitettävä kuitti.
Opiskelijan rahallinen tuki
Materiaalirahat
Kuvataideakatemia kustantaa osan opetukseen kuuluvista
materiaaleista. Tutkinto-opiskelijat voivat tietyin edellytyksin käyttää lukukausittain myönnettävän summan materiaalihankintoihin. Opiskelijan valmistumiseen liittyvää prosessia tuetaan erillisellä opinnäytemateriaalirahalla sekä
dokumentaatioon myönnettävällä tuella. Nämä materiaalirahat korvataan kuitteja vastaan.
Opinnäytteen ohjaaja
Opiskelijalla on mahdollista käyttää opinnäytettä tehdessään ulkopuolista ohjaajaa, jolle Kuvataideakatemia maksaa palkkion ennalta ilmoitetun tuntimäärän mukaisesti.
Ohjaajavalinnasta sovitaan koulutusohjelman professorin
kanssa.
Opinnäytteen tarkastajat
Opiskelijan opinnäytteen tarkastajista toinen tai molemmat voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastuslausunnon kirjoittamisesta maksetaan tällöin palkkio. Tarkastajavalinnasta sovitaan koulutusohjelman professorin
kanssa, joka vahvistaa opinnäytesuunnitelmalomakkeen
allekirjoituksellaan. Samat tarkastajat tarkastavat opinnäyt-
17
teen molemmat osat. Tarkastajavalinnat hyväksyy opetusja
tutkimusneuvosto.
Kuvataideakatemia ei voi korvata esim. ulkomailta tulevan tarkastajan tai ohjaajan matkoja, majoituskuluja eikä
päivärahoja. Mikäli opiskelija haluaa käyttää ulkomailla
asuvaa asiantuntijaa ohjaajana tai tarkastajana, hänen on
syytä ottaa tämä huomioon.
Tarkemmat tiedot intranetissä ja opetusmonisteessa.
Opiskelijasopimus
Opiskelijat täyttävät ilmoittautuessaan opiskelijan harjoitus- ja opinnäytetöiden käyttöoikeuksia koskevan opiskelijasopimuksen.
Sopimuksella opiskelija luovuttaa Kuvataideakatemialle
oikeuden käyttää kuvia opintojen osana tekemistään harjoitus- ja opinnäytetöistä. Materiaalia voidaan käyttää Kuvataideakatemian opetuksessa, tutkimuksessa ja viestinnässä.
Kuvataideakatemian laitteilla kuvatuissa liikkuvan
kuvan teoksissa on lopputeksteissä mainittava Kuvataideakatemia sekä käytettävä Kuvataideakatemian tunnusta.
18
Opiskelijat voivat työskennellä omissa työtiloissaan pääsääntöisesti läpi vuorokauden kaikkina viikonpäivinä
lukuun ottamatta niitä ajanjaksoja, jolloin Kuvataideakatemia on kokonaisuudessaan suljettu.
Tilojen käytöstä muuhun kuin opetustarkoitukseen on
sovittava erikseen rehtorin kanssa. Kuvataideakatemian
tilat ovat rajalliset ja teosten varastointimahdollisuutta ei
ole; valmiit teokset on tämän vuoksi kuljetettava pois akatemian tiloista. Myös esimerkiksi vaihtoon lähtiessään opiskelija on velvollinen tyhjentämään ja luovuttamaan työtilansa vaihto-opintojakson ajaksi.
Yksityiskohtaiset tiedot tiloissa työskentelystä löytyvät
opetusmonisteesta ja intranetistä.
Opiskelijoiden työtilat
Uudet, ensimmäisen vuosikurssin perusopiskelijat työskentelevät syksyllä aluksi yhtenä ryhmänä yhteisessä projektitilassa. Siirtyessään ensimmäisen opiskeluvuoden kevätlukukaudeksi koulutusohjelmaan opiskelijalle osoitetaan työtila, työhuone tai työskentelypiste itsenäiseen taiteelliseen
työskentelyyn. Ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoille
osoitetaan työtila heti syyslukukauden alussa.
Kandi- ja maisteriopiskelijoilla on työtilaoikeus 5 vuotta
opintojen aloittamisesta, 2-vuotista maisteritutkintoa suorittavalla opiskelijalla 2 vuotta opintojen aloittamisesta.
Opiskelijan poissaolovuodet, kuten vaihto-opiskelu, eivät
pidennä työtilaoikeutta eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (tarkempaa tietoa opintotoimistosta). Kuvataideakatemialla ei ole tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan
jälkeen velvollisuutta järjestää opiskelijalle työtilaa. Oikeus
työtilaan päättyy 15. päivänä elokuuta, jolloin tilan on oltava
tyhjä.
kuvataideakatemia
Ida Koitilan teos Holvi Kuvataideakatemian aulassa Kuvan Keväässä
19
Opintoneuvonta
Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella ja
ohjata omaa opiskeluaan. Opiskelija vastaa pitkälle omaan
opiskeluunsa liittyvistä valinnoista ja opintojensa etenemisestä.
Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)
Hyvä väline opintojen suunnitteluun on henkilökohtainen opintosuunnitelma, lyhyesti HOPS. Sen avulla voi pohtia omia osaamis- ja kehittymistarpeitaan, valita suoritettavat opinnot sekä miettiä tulevaisuuden työnäkymiä. HOPS
muuttuu ja tarkentuu sitä mukaa kuin opiskelijan tiedot ja
taidot karttuvat.
Kuvataideakatemiassa HOPS on vuosikohtainen opintorunko, ideakehys tai suunnitelma siitä, mitä opintoja opiskelija sisällyttää opintoihinsa ja missä järjestyksessä hän
aikoo opintonsa suorittaa. HOPS päivitetään vuosittain
yhdessä ohjaavan lehtorin tai professorin sekä opintopalveluiden edustajan kanssa.
20
Koulutusohjelmien vastuuopettajat
Koulutusohjelmien vastuuopettajat antavat erityisesti opintojen sisältöihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa, ovat opiskelijan mukana HOPSin teossa ja seuraavat opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opiskelijan tulee olla aktiivisesti yhteydessä vastuuopettajaan, jos hänellä on vaikeuksia opintojensa kanssa tai hän joutuu olemaan pidempään
poissa opetuksesta.
kuvataideakatemia
Ykköset
Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla on syksyn ajan valmis lukujärjestys, jonka mukaan he etenevät opinnoissaan.
Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalla on paljon aikaisempia taideopintoja, yliopistotason kieliopintoja tai korkeakoulutason taideteoreettisia opintoja, ne voidaan sisällyttää osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Näille opiskelijoille laaditaan HOPS opintosihteerin kanssa heti syyslukukauden alussa. Muut ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat
tekevät ensimmäisen varsinaisen HOPSinsa kevätlukukauden alussa koulutusohjelmaan siirtymisen yhteydessä.
Orientaatio
Uudet opiskelijat osallistuvat lukuvuoden aluksi orientaatiotilaisuuksiin, joissa tutustutaan muun muassa syksyn
opetukseen ja opintososiaalisiin asioihin. Lisäksi opintoamanuenssit esittelevät tiloja ja antavat tietoa opiskelusta.
Myös opiskelijatuutorit ovat uusien opiskelijoiden tukena
ja järjestävät yhteisiä tutustumistilaisuuksia.
Orientaatioon sisältyy myös perustietoa Kuvataideakatemian sähköisistä järjestelmistä ja ohjelmista sekä kirjaston järjestämä Tiedonhaun perusteet –opastus, jonka aikataulut ilmoitetaan erikseen. Syyslukukauden lopuksi ykköset osallistuvat vielä orientaation kakkosvaiheeseen, jossa
tutustutaan eri koulutusohjelmien tutkintovaatimuksiin ja
opetukseen. Tämän jälkeen uudet opiskelijat valitsevat sen
koulutusohjelman, johon he haluavat keskittyä opinnoissaan.
21
Siirtyminen koulutusohjelmaan
Kuvataideakatemian kandiopiskelijoiden koulutus on
rakennettu koulutusohjelmittain ja se lähtee liikkeelle välineen perusteisiin keskittyvästä opetuksesta. Maalaustaiteessa ensimmäisen vuoden keväällä käynnistyvät materiaaliopin opinnot ja sitä tukevat käytännön kurssit, kuvanveistossa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin, taidegrafiikassa opiskellaan taidegrafiikan eri menetelmiä. Tila-ajan opinnot alkavat tiiviillä
AV-kerronnan perusteet -opetuskokonaisuudella.
Ensimmäisen vuoden kevät on pitkälti valmiiksi suunniteltu ja osa välineen perusteista jatkuu vielä toisen vuoden syyskaudellakin.
22
2-vuotiset maisteriopiskelijat
Uudet maisteriopiskelijat saavat heti syyskauden alkuun tiiviin opastuksen Kuvataideakatemian käytäntöihin, tutkintovaatimuksiin, opintososiaalisiin ja kansainvälisiin asioihin sekä muihin opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Maisteriopiskelijoilla on myös omat opiskelijatuutorit, jotka järjestävät yhteisiä tilaisuuksia ja tutustuttavat uudet opiskelijat
ylioppilaskunnan toimintaan.
Tuutorit
Opiskelijatuutorit tukevat uusien opiskelijoiden orientoitumista Kuvataideakatemiaan ja tutustuttavat heidät opiskeluun ja opiskelijaelämään.
Opiskelijavalinnat
Kuvataideakatemiaan valitaan vuosittain perustutkintoopiskelijoita suorittamaan 5,5-vuotista kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoa sekä maisteriopiskelijoita suorittamaan kaksivuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa.
Vuonna 2010 sisään otettavien perustutkinto-opiskelijoiden määrä oli 45. Kuvataideakatemian hallitus vahvistaa
sisään otettavien määrän vuosittain. Lisäksi vuosittain valitaan muutama opiskelija suorittamaan kuvataiteen tohtorin tutkintoa.
Kuvataideakatemian opiskelijat valitaan kuvataiteellisen
lahjakkuuden ja soveltuvuuden perusteella. Opiskelijavalinnoista julkaistaan erillinen valintaopas, joka löytyy Kuvataideakatemian verkkosivuilta.
Ilmoittautuminen
Jokaisen perus- ja jatko-opiskelijan tulee kunkin lukuvuoden alussa ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi. Kuvataideakatemian ilmoittautumisaika päättyy syyskuun 1. päivänä.
• Ensimmäisen vuoden perustutkinto-opiskelijat ja maisteriopiskelijat ilmoittautuvat opintotoimistoon.
• 2. —5. vuosikurssien perustutkinto-opiskelijat sekä toisen vuoden maisteriopiskelijat ilmoittautuvat infopisteeseen.
• Muut perustutkinto-opiskelijat ja maisteriopiskelijat eli
ns. N-vuosikurssilaiset ilmoittautuvat opintotoimistoon.
Ilmoittautumisesta annetaan vuosittain tarkemmat tiedot
mm. sähköpostitse ja verkkosivuilla.
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa lukuvuoden aikana
opintoja tai valmistua, hänen täytyy olla kirjoilla läsnä olevana.
kuvataideakatemia
23
Ilmoittautuminen läsnä olevaksi
Läsnä olevaksi ilmoittautuva perustutkinto-opiskelija esittää kuitin maksetusta ylioppilaskunnan jäsenmaksusta
(myös verkon kautta maksetusta) ja täyttää ilmoittautumislomakkeen. Jatko-opiskelijat täyttävät ilmoittautumislomakkeen; ylioppilaskunnan jäsenyys on heille vapaaehtoinen. Ilmoittautumislomakkeen ja maksukuitin voi tuoda
henkilökohtaisesti tai lähettää postitse.
Ilmoittautumislomakkeita ja maksuohjeita saa infopisteestä. Ne löytyvät myös Kuvataideakatemian verkkosivuilta.
Ilmoittautuminen poissaolevaksi
24
Lukas Hoffman: We are
a Construction. Tuntematon
kaupunki –kierros. 2009.
Kuva: Sami Kustila
Jos opiskelija ilmoittautuu poissaolevaksi, hänen ei tarvitse
maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Poissaolevaksi
ilmoittautuva opiskelija säilyttää opinto-oikeutensa, mutta
ei voi suorittaa opintoja eikä ole oikeutettu ylioppilaskunnan jäsenetuihin, kuten YTHS:n palveluihin tai ateriaetuun.
Opiskeluoikeuden menettäminen ja palauttaminen
Opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, ellei hän määräaikaan mennessä ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi. Opiskeluoikeuden palauttamista on anottava kirjallisesti rehtorilta. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen
ilmoittautuvan tai kesken lukukautta ilmoittautumistietojaan muuttavan opiskelijan on lisäksi maksettava käsittelymaksu Kuvataideakatemian tilille. Maksutiedot saa opintotoimistosta tai taloustoimistosta.
Ilmoittautumisen muuttaminen
Mikäli syksyllä koko lukuvuodeksi poissa- tai läsnäolevaksi
ilmoittautunut opiskelija haluaa muuttaa ilmoittautumistaan kevätlukukauden osalta, hän voi tehdä sen ilman käsittelymaksua tammikuun 15. päivään mennessä. Poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija saa erityisestä syystä ilmoittautua läsnäolevaksi myös kesken lukukauden. Läsnäolooikeutta anotaan kirjallisesti opintotoimistosta. Muutoksesta peritään käsittelymaksu.
kuvataideakatemia
Yksityiskohta kuvanveiston
professori Villu Jaanisoon
virkaanastujaisnäyttelystä
Kaiku-galleriassa
25
Opintojen keskeyttäminen
Opiskelija saa pyynnöstä opintojen keskeyttämistodistuksen. Opinnot on tällöin keskeytettävä vähintään 12 kuukaudeksi eikä opintojen keskeytys ole peruutettavissa kyseisenä
aikana. Kuvataideakatemia ei keskeytysaikana ota vastaan
opintosuorituksia.
N-vuoden opiskelijat ja opintosuunnitelma
N-vuoden opiskelijoiden eli kuusi vuotta sitten tai sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden sekä kaksi vuotta sitten tai
sitä aikaisemmin opintonsa aloittaneiden maisteriopiskelijoiden on laadittava opintosuunnitelma ennen kuin he voivat ilmoittautua. Opiskelijoita pyydetään tällöin varaamaan
infossa olevasta listasta aika opintosihteerille opintosuunnitelman tekemiseksi.
26
Opintosuoritukset
Opiskelijan kaikki opintosuoritukset rekisteröidään Kuvataideakatemian opintorekisteriin (KUTI). Kuvataideakatemian omasta opetustarjonnasta kertyvät opintopisteet siirtyvät suoraan opintorekisteriin. Muualla kuin Kuvataideakatemiassa suoritetuista opinnoista ks. jäljempänä ”Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen”. Asiasta kerrotaan
tarkemmin myös intrassa ja opetusmonisteessa.
Opinnot jakautuvat perusopintoihin, kieliopintoihin
ja aineopintoihin (kandidaatin tutkinto) sekä syventäviin
opintoihin (maisterin tutkinto). Aine- ja syventäviin opintoihin sisältyy sekä teoreettisia että taiteellisia opintoja.
tujen opintojen vertailemista ja tiedottamista, jolloin myös
opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu.
Opintorekisteriote
Opiskelijan tulisi lukukauden päättyessä tarkistaa omasta
opintorekisteriotteestaan, että kaikki suoritukset on merkitty rekisteriin. Opintorekisteriotteen saa opintoamanuensseilta tai opintosihteeriltä.
Suoritusten arvostelu
Tutkintoon kuuluvien opintojen suoritukset arvioidaan
hyväksytyiksi tai hylätyiksi.
Kandidaatin tutkinnon opinnäyte on suorituksena joko
hyväksytty tai hylätty. Maisterin tutkinnon opinnäyte arvostellaan arvosanalla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty.
Suoritusten voimassaolo
Opinnäyte ja muut opintosuoritukset vanhenevat, kun niiden suorittamisesta on kulunut kymmenen vuotta. Koulutusohjelman professori päättää, kuinka voimassa olevia
tutkintovaatimuksia sovelletaan niihin, joiden opinnot ovat
vanhentuneet.
Opiskelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että tutkintovaatimuksiin kuuluvat opinnot tulevat suoritetuiksi. Jos
jokin pakolliseksi ilmoitettu opintojakso jää suorittamatta,
opiskelija sopii itse professorin kanssa siitä, miten ja milloin korvaava opintosuoritus tehdään.
Ks. tutkintovaatimuksista, opintojen rakenteesta ja vaadituista opintopistemääristä luku 2.
Opintopiste
Opintojen laajuus on määritelty opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa 26,7 tuntia opiskelijan työskentelyä. Jos opiskelija opiskelee täysipäiväisesti, kertyy pakollisten ja valinnaisten opintojen sekä taiteellisen työskentelyn yhdistelmästä vuosittain noin 60 opintopistettä.
Kuvataideakatemia noudattaa ECTS-järjestelmää (European Credit Transfer System), joka on osaksi Euroopan unionin ERASMUS-koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on hyödyttää
opiskelijoita helpottaen kotimaassa ja ulkomailla suoritet-
kuvataideakatemia
27
Opintojen korvaaminen ja hyväksilukeminen
Opiskelija saa hakemuksesta sisällyttää tutkintoonsa
muussa oppilaitoksessa, korkeakoulussa tai yliopistossa
suoritettuja teoria- ja kieliopintoja sekä taiteellisia opintoja,
mikäli ne vastaavat sisällöiltään, opintopistemääriltään ja
tasoltaan akatemian opinnoille asetettuja vaatimuksia. Erityisestä syystä voidaan myös muita opintoja lukea hyväksi.
Epäselvissä tapauksissa opiskelija voi myös osoittaa osaamisensa näytön, tasokokeen (esim. kielet) tai näyttökokeen
(esim. IT-taidot) kautta. Opiskelija voi myös joutua täydentämään aiempia opintojaan, esim. ammattikorkeakoulussa
suoritettuja kieliopintoja.
Muualla suoritetun opintosuorituksen hyväksymismenettelystä ja hyväksymisestä kerrotaan tarkemmin intrassa
ja opetusmonisteessa.
Muussa yliopistossa / korkeakoulussa suoritettuun tutkintoon sisältyvien opintosuoritusten hyväksi lukemisesta:
yleensä toiseen tutkintoon kuuluvia opintoja ei suoraan voi
käyttää osaksi Kuvataideakatemian tutkintoa. Poikkeuksen muodostavat esim. kieliopinnot, eräät tietoja viestintätekniikan (TVT) opinnot ja äidinkielen kypsyyskoe, joita ei
vaadita uudelleen suoritettavaksi. Tarkempia tietoja antaa
opintosihteeri.
28
AHOT — suoraan 2. vuosikurssille siirtyminen
Jos ensimmäisen vuosikurssin opiskelija on opiskellut
aiemmin ulkomaisessa taidekorkeakoulussa, kotimaisessa
ammattikorkeakoulussa tai korkeatasoisessa toisen asteen
taideoppilaitoksessa ja suorittanut Kuvataideakatemian
ensimmäisen vuoden perusopintoja vastaavat opinnot, hän
voi anoa siirtoa suoraan toiselle vuosikurssille haluamaansa
koulutusohjelmaan.
Jos opiskelija haluaa anoa siirtoa toiselle vuosikurssille,
hänen tulee heti syyslukukauden alussa ottaa yhteyttä kyseisen koulutusohjelman vastaavaan professoriin ja ilmoittaa
tälle asiasta. Koulutusohjelman vastaava professori päättää mahdollisuudesta vastaanottaa opiskelija ohjelmaan.
kuvataideakatemia
Opiskelija voidaan pyytää esittelemään töitään ja osaamistaan professorille. Opiskelijan tulee lisäksi täyttää opintojen
hyväksilukemiskaavake ja toimittaa se sekä viralliset todistukset / opintorekisteriotteet aiemmista opinnoista opintotoimistoon. Kaikkien perusopintojen (40 op) korvaamisesta
aiemmilla opinnoilla päättää taidehistorian ja teorian professori.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on keskeinen osa elinikäisen oppimisen toteuttamista. Yliopistoilla tulee olla luotettava, läpinäkyvä järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Kukin korkeakoulu kehittää menetelmiä, joilla aiemmin hankittu ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa
hankittu osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa.
Kuvataiteen koulutusalalla on alan erityisluonteesta johtuen muodostunut omia käytäntöjä niin opiskelijavalintaan
kuin aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen ja tunnistamiseen. Kuvataideakatemiassa annettavan koulutuksen perustana on kuvataiteellisen lahjakkuuden ja osaamisen vahvistaminen. Koulutus on vain osittain sellaisten
teoreettisten tietojen sekä teknisten, välineeseen liittyvien
taitojen ja valmiuksien opettamista, joka on mahdollista
korvata jo aiemmin opitulla. Taidekoulutuksessa on ensisijaisesti kysymys taiteellisen ajattelun ja ilmaisun muotoutumisesta ja syventämisestä sekä kontaktiopetustilanteessa
ohjatun että itsenäisen taiteellisen työskentelyn kautta. Tätä
taideopetuksen ydinprosessia on vaikea korvata muualla tai
muuten tapahtuneella työskentelyllä.
Vapautus äidinkielen kypsyyskokeesta
Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin
suomen tai ruotsin kielellä sekä opiskelija, joka on saanut
koulusivistyksensä ulkomailla, vapautetaan suomen tai
ruotsin kielen opinnoista sekä kypsyyskokeen kielitaidon
osoittamisen vaatimuksesta.
29
Vapautus kieliopinnoista
Kielitaitovaatimuksista on mahdollisuus anoa vapautusta
erityisistä syistä. Kieliopinnoista vapautumisen peruste voi
olla lukion suorittaminen ulkomailla tai se, ettei ole suorittanut lukiota. Vapautus ei vähennä suoritettavien opintopisteiden määrää. Suositeltavaa on korvata puuttuvat opintopisteet käymällä kielten perus-/alkeiskursseilla. Kielitaitovaatimuksista vapauttamisesta saa tietoa opintosihteeriltä.
Todistukset ja valmistuminen
Todistukset
Rehtori antaa todistukset yliopistossa suoritetuista tutkinnoista. Todistus annetaan erikseen kandidaatin, maisterin
ja tohtorin tutkinnosta. Tutkintotodistuksen liitteenä on
kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement.
Todistustenjakotilaisuuksia järjestetään yleensä kerran
lukukaudessa. Tarkemmat tiedot saa opintotoimistosta.
Joustava opinto-oikeus – (JOO)
Valmistuminen kuvataiteen kandidaatiksi
Joustavan opinto-oikeuden eli JOO-sopimuksen kautta
Kuvataideakatemian opiskelijat voivat hakea opinto-oikeutta muista yliopistoista.
Valtakunnallinen JOO-sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa koulutustaan ja sisällyttää tutkintoonsa opintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Opinnäytetöiden ohjaaminen ei kuulu sopimuksen piiriin.
JOO-opintoasioissa neuvoo opintosihteeri,
puh. (09) 680 33 253.
30
Opiskelija valmistuu kuvataiteen kandidaatiksi, kun kaikki
tutkintovaatimuksiin kuuluvat 210 op laajuiset opinnot
(teoria-, kieli-, käytännön opinnot, kypsyysnäyte sekä kandidaatin opinnäyte) on suoritettu ja hyväksytty sekä merkitty opintorekisteriin.
Kypsyyskoe
Kandidaatin kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan opintoamanuenssille, joka lähettää kokeen Kotimaisten kielten
tutkimuskeskukseen kielentarkastukseen.
Kandidaatin opinnäyte
Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on Kuvataideakatemian
seminaarityöskentelyyn liittyvä pienimuotoinen ryhmätai yksityisnäyttely tai muu esiintyminen, jonka opiskelija
dokumentoi. Opiskelija voi järjestää opinnäytteen esittelyn esim. työhuoneellaan. Opinnäytteeksi soveltuu myös
yhteisesiintyminen. Opinnäytteen dokumentointiin tulee
sisältyä näyttelyn tai esiintymisen kuvallinen taltiointi ja
lyhyt kuvaileva teksti. Kandidaatin opinnäytteen dokumentointi on osa kandidaatin opinnäytettä ja oppimisprosessia.
Opinnäytteen ohjaajana toimii koulutusohjelman lehtori. Opinnäyte esitellään pääsääntöisesti neljännen vuoden syyslukukauden aikana koulutusohjelmakohtaisessa
seminaarissa, johon opiskelija ilmoittautuu esittelijäksi.
Seminaarissa ovat paikalla seminaarilaisten lisäksi lehtori
sekä toinen asiantuntija. Lehtori ja asiantuntija toimivat
opinnäytteen hyväksyjinä ja he arvioivat opinnäytteen asteikolla hyväksytty–hylätty. Kandidaatin opinnäytteestä ei kirjoiteta tarkastuslausuntoa.
kuvataideakatemia
Kuvan Kevät - Kuvataideakatemian
lopputyönäyttelyn yhteydessä opiskelijat opastivat myös lapsiryhmiä
31
32
Valmistuminen kuvataiteen maisteriksi
Opiskelija valmistaa opinnäytteestään dokumentoinnin
opetusja tutkimusneuvostoa (OTN) varten. Dokumentaatio käsittää lyhyen tekstin (1–3 liuskaa) sekä kuvallisen taltioinnin projektista. Tarkemmat ohjeet dokumentaatiosta
löytyvät intrasta.
Kandidaatiksi valmistumisesta voi kysyä neuvoa opintoamanuenssilta, opintosihteeriltä tai opetuksen suunnittelijalta.
Valmistumiseen liittyvät lomakkeet
Kun sinun on aika suorittaa kandidaatin opinnäyte, toimi
näin:
2) Opinnäytteen jättöilmoituslomake täytetään opintojen
viime vaiheissa, kun kaikki opinnot on suoritettu ja opiskelijan on mahdollista valmistua. Lomakkeita saa opintoamanuensseilta, intrasta ja opintotoimistosta.
• Sovi opinnäytteen esittelystä seminaariryhmäsi vetäjän
kanssa. Seminaarin vetäjä kutsuu paikalle toisen asiantuntijan opinnäytteen hyväksyjäksi.
• Esittele opinnäyte seminaarissa.
• Valmista opinnäytteestä dokumentaatio kahden viikon
kuluessa esittelystä: 1–3 liuskan teksti sekä kuvallinen taltiointi (CD- ja paperiversiot).
• Täytä kandidaatin opinnäyteilmoituslomake (löytyy
mm. intrasta).
• Jätä dokumentaatio ja opinnäyteilmoitus opintoamanuenssille, joka toimittaa ne opinnäytteen hyväksyjille. Hyväksytty opinnäyte palautuu opintoamanuenssille.
• Opintoamanuenssi toimittaa dokumentaation ja lomakkeen OTN:n sihteerille, joka vie ne seuraavassa mahdollisessa kokouksessa OTN:n tiedoksi.
• OTN:n sihteeri toimittaa lopuksi dokumentaation kirjastoon taltioitavaksi.
Tutkintotodistus
Opiskelija voi anoa kandidaatin todistusta heti, kun kandidaatin opinnot on suoritettu kokonaisuudessaan. Opintosihteeri vastaa todistusten kirjoittamisesta ja toimittaa kutsun todistustenjakotilaisuuteen. Virallinen todistustenjakotilaisuus järjestetään lukukausittain erikseen ilmoitettavina päivinä.
kuvataideakatemia
1) Opinnäytesuunnitelmalomake täytetään, kun opinnäytteen osat (mitä, missä, milloin) ovat selvillä. Opinnäytesuunnitelmalomake on oltava hyväksyttynä silloin kun opiskelija tarvitsee käyttöönsä opinnäytemateriaalirahan. Suositeltavaa on, että tutkinnon ensimmäinen osa on suoritettu
ennen osallistumista lopputyönäyttelyyn. Lomake ja opinnäytteen tekijän ohjeet löytyvät intrasta.
Opinnäytesuunnitelma
Opiskelija toimittaa koulutusohjelman johtajalle opinnäytesuunnitelman (lomake, ks. ed. kohta 1) ja keskustelee
tämän kanssa suunnittelemansa opinnäyteaiheen soveltumisesta opinnäytteeksi. Opinnäyte on kaksiosainen ja osien
vaihtoehdot ovat:
a) kaksi julkista esiintymistä
b) yksi julkinen esiintyminen ja laajempi kirjallinen osa
Opinnäytesuunnitelma tulee olla hyväksyttynä ennen opinnäytteen ensimmäisen osan toteuttamista. Opinnäytesuunnitelmassa ilmoitetaan ohjaaja ja tarkastajat sekä opinnäytteeseen kuuluvat osat ja niiden arvioidut valmistumis/esilläoloajat.
Opinnäytteen ohjaaja
Professori määrittelee opiskelijan kanssa ohjaustarpeen.
Ohjaajaksi voidaan määrätä akatemian vakinaiseen henkilökuntaan kuuluva opettaja, tuntiopettaja tai ulkopuolinen asiantuntija. Ulkopuoliselle ohjaajalle maksetaan akatemian päätöksen mukainen palkkio enintään 8 tunnin
työstä. Opiskelija huolehtii yhteydenotosta ohjaajaan.
33
34
Tarkastajat
Tarkastajien lausunnot
Opiskelija valitsee koulutusohjelman professorin kanssa
opinnäytteelleen kaksi tarkastajaa, jotka edustavat opinnäytteen alueen asiantuntemusta. Ulkopuolisille tarkastajille maksetaan palkkio opiskelijan opinnäytteen osioihin tutustumisesta ja tarkastuslausunnon kirjoittamisesta
ja lisäpalkkio osallistumisesta julkiseen tarkastustilaisuuteen. Julkinen tarkastustilaisuus on opiskelijalle vapaaehtoinen.
Opiskelijan vastuulla on yhteydenpito tarkastajiin. Hän
huolehtii myös siitä, että tarkastajat saavat kutsun opinnäytteeseen kuuluviin näyttelyihin/tilaisuuksiin ja että he saavat
myös kaiken muun opinnäytteeseen kuuluvan materiaalin
tarkastettavakseen.
Opiskelijan on tärkeä sopia etukäteen tarkastajiensa kanssa
valmistumisaikataulustaan. Lausunnot toimitetaan suoraan OTN:n sihteerille. Opiskelija saa kopiot lausunnoista
sen OTN-kokouksen jälkeen, jossa hänen opinnäytteensä
on käsitelty.
Opinnäytteen vapaaehtoinen julkinen tarkastustilaisuus
Opiskelijalla on mahdollisuus esitellä opinnäytteensä julkisessa tarkastustilaisuudessa, jossa tarkastajat antavat omat,
vapaamuotoiset lausuntonsa. Tilaisuudet ovat avoimia ja
keskustelevia. Jos opiskelija haluaa esitellä opinnäytettään
julkisessa tarkastustilaisuudessa, hän ottaa yhteyttä koulutusohjelmansa professoriin sekä opintoamanuenssiin ja
sopii aikatauluista ja järjestelyistä heidän kanssaan.
Maisterin kypsyyskoe
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyyskoe, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kypsyyskokeen aiheen antaa
professori tai hänen määräämänsä henkilö, joka myös tarkastaa sen sisällön. Kuvataiteen maisterin tutkintoon kuuluvasta kypsyyskokeen sisältötarkastuksesta ei voi saada
vapautusta. Kypsyyskoe kirjoitetaan ennalta ilmoitettuna
tenttipäivänä. Kypsyyskokeeseen ilmoittaudutaan opintoamanuenssille vähintään kaksi viikkoa ennen ko. päivää.
Koepäivät ilmoitetaan mm. intranetissä.
Opiskelijan on laadittava opinnäytteestään dokumentaatio,
johon sisältyy kuvamateriaalin lisäksi vähintään 3–5 liuskan
(à 2000 merkkiä/liuska) laajuinen teksti. Teksti liittää oman
taiteellisen työskentelyn nykytaiteen yhteyteen. Opintoamanuenssi toimittaa opiskelijan laatiman dokumentaation
tarkastajille. Dokumentaatiota on hyvä valmistaa vähintään
3 kappaletta: kaksi lähetetään tarkastajille ja yksi toimitetaan OTN-käsittelyyn ja edelleen kirjastoon taltioitavaksi.
Tarkemmat ohjeet dokumentaation vaatimuksista saa intrasta löytyvästä lomakkeesta: ”Ohjeet opinnäytteen tekijälle”.
kuvataideakatemia
Opinnäytteen jättöilmoitus ja OTN-käsittely
Kun opiskelija suunnittelee valmistuvansa, hänen kannattaa hyvissä ajoin varmistaa opintosihteeriltä, että kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu ja kirjattu rekisteriin. Opinnäytettä ei käsitellä opetusja tutkimusneuvostossa, jos opintosuoritukset ovat puutteelliset.
Aikataulutus:
Kuka
Opiskelija
Amanuenssi
Opiskelija, tarkastajat
OTN
Mitä
Dokumentaatio
Dokumentaatio
Opiskelija: Opinnäytteen jättöilmoitus
Käsittely
valmistuu (3 kpl), niistä
toimitetaan
ja dokumentaatio (1 kpl) toimitetaan
OTN
2 kpl jätetään amanu-
tarkastajille
OTN:n sihteerille
Tarkastaja: tarkastajalausunnot
enssille
toimitetaan OTN:n sihteerille
Milloin
Noin 2 kk ennen OTN:n
Vähintään 6
2 viikkoa ennen OTN:n
OTN:n
kokouspäivää
viikkoa ennen
kokouspäivää
kokouspäivä
OTN:n kokouspäivää
Dokumentaatio (2 kpl) toimitetaan koulutusohjelman opintoamanuenssille kaksi kuukautta ennen sitä opetusja tutkimusneuvoston kokousta, jossa opiskelija haluaa opinnäytteensä käsiteltävän.
Opetus- ja tutkimusneuvosto kokoontuu lukukausittain
noin kerran kuukaudessa.
35
Tarkastajalla on oltava vähintään kuukausi aikaa tarkastuslausunnon kirjoittamiseen siitä, kun hän on saanut opinnäytteen dokumentaation haltuunsa.
Kokoukseen tarkoitettu materiaali (dokumentaatio,
opinnäytteen jättöilmoitus ja tarkastajalausunnot) on
oltava OTN:n sihteerillä kaksi viikkoa ennen kokousta. Jos
opinnäytteen jättöilmoitus, dokumentaatiomateriaali tai
tarkastajalausunnot myöhästyvät määräajasta, opinnäyte
siirtyy käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa.
Opinnäytteen arvostelu
Opetus- ja tutkimusneuvosto hyväksyy opinnäytteen kahden
tarkastuslausunnon perusteella. Arvosanavaihtoehdot ovat
”hyväksytty”, ”kiittäen hyväksytty” tai ”hylätty”. Opetus- ja
tutkimusneuvosto päättää viime kädessä opinnäytteen arvosanasta.
36
Suvi Nurmen Runoaita –tapahtuma Kalasatamassa.
Kuva: Suvi Nurmi
kuvataideakatemia
Muutoksenhaku
Opinnäytteen arvosanasta tehtyyn päätökseen tyytymätön
opiskelija voi pyytää oikaisua kirjallisesti opetusja tutkimusneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus
saada arvostelu tietoonsa. Tarkempia neuvoja antaa opetuksen suunnittelija.
Tutkintotodistus
Virallinen todistustenjakotilaisuus järjestetään lukukausittain erikseen ilmoitettavina päivinä. Opiskelija voi halutessaan saada todistuksen myös postitse.
Kuvataiteen maisterin todistuksen / todistuksen maisterin tutkintovaatimusten suorittamisesta voi saada pyynnöstä jo ennen virallista todistustenjakoa, kun opetusja
tutkimusneuvosto on hyväksynyt opinnäytteen. Opintosihteeri vastaa todistusten kirjoittamisesta.
Kuvan Kevät - Kuvataideakatemian ennakkoavajaiset, juhlapuhetta
pitämässä lehtori Jussi Niva, vieressä rehtori Markus Konttinen
37
Kun sinun on mahdollisuus valmistua maisteriksi, toimi näin:
2. Valmistuminen:
1. Valmistumisen edellytykset:
• Tarkastajat toimittavat lausuntonsa OTN:n sihteerille
(lausunnot tarvitaan kaksi viikkoa ennen kokousta, jossa
valmistuminen käsitellään)
• OTN:n sihteeri ottaa opinnäytteen jättöilmoitukseen
opintosihteerin varmistuksen siitä, että tutkintoon kuuluvat opinnot on kokonaisuudessaan suoritettu
• OTN:n sihteeri vie dokumentaation ja tarkastajien lausunnot OTN:n käsittelyyn
• OTN käsittelee ja hyväksyy valmistumisen ja määrää
opinnäytteen arvosanan
• Opiskelija valmistuu kuvataiteen maisteriksi ko. päätöksellä
• Opintosihteeri toimittaa valmistuneelle tiedon päätöksestä sekä kopiot tarkastajien lausunnoista
• OTN:n sihteeri tekee asiasta kirjallisen päätöksen ja toimittaa dokumentaation ja kopiot tarkastajien lausunnoista
taltioitavaksi kirjastoon
• Uusi kuvataiteen maisteri saa tutkintotodistuksensa
todistustenjakotilaisuudessa tai halutessaan postitse.
• Kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu
(tarkista opintosuoritusrekisteri yhdessä opintosihteerin
kanssa)
• Opinnäytteesi molemmat osat ovat olleet esillä ja tarkastajasi ovat tutustuneet niihin
• Olet kirjoittanut maisterin kypsyyskokeen ja se on hyväksytty
• Olet tehnyt opinnäytteestäsi ohjeiden mukaisen dokumentaation vähintään kolmena kappaleena (käytettävissäsi
on 120 € dokumentaation tekoon)
• Olet toimittanut opinnäytteen dokumentaatioita 2 kappaletta opintoamanuenssille noin 2 kuukautta ennen sitä
opetusja tutkimusneuvoston kokousta, jossa haluat opinnäytteesi käsiteltävän
• Opintoamanuenssi lähettää dokumentaatiot tarkastajille lausunnon kirjoittamista varten ja antaa heille alustavan tiedon siitä, milloin lausunnot tarvittaisiin
• Olet täyttänyt opinnäytteen jättöilmoituksen ja toimittanut sen sekä yhden opinnäytteen dokumentaation opintotoimistoon OTN:n sihteerille
• Kun opinnäytteesi käsitellään OTN:ssa, olet ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi (poissaolevaksi ilmoittautuneen tai ilmoittautumattoman opiskelijan asioita ei käsitellä)
38
kuvataideakatemia
39
Opiskelijapalaute
Yliopistoilla on yliopistolain mukainen velvollisuus arvioida
koulutustaan. Opiskelijapalautteen keruu on Kuvataideakatemiassa osa itsearviointia ja opetuksen kehittämistä. Toimiva opiskelijapalautejärjestelmä on tärkeässä asemassa
koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä ja laadunhallintajärjestelmässä.
Tavoitteena on läpinäkyvä palautejärjestelmä, joka motivoi opiskelijoita vaikuttamaan ja osallistumaan monipuolisesti opetuksen, opiskelun ja oppimisen laadun parantamiseen.
Kuvataideakatemiassa opiskelijoiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on oleellinen osa opetusta. Samalla se
toimii välittömänä palautekanavana opiskelijalta opettajalle ja päinvastoin. Tämän suullisen ja välittömän palautteen ohella kerätään kursseista myös kirjallista palautetta.
Sähköisen kurssikalenterin KOPSUn kautta on syksystä 2010
alkaen myös mahdollista antaa kurssikohtaista palautetta.
Kurssikohtaisen palautteen ohella Kuvataideakatemian
opintotoimisto kerää säännöllisesti vuosittain palautetta
tietyiltä opiskelijaryhmiltä. Näitä ovat mm. ensimmäisen
vuoden päättäneet perusopiskelijat, ensimmäisen vuoden
päättäneet uudet maisteriopiskelijat sekä maisteriksi valmistuneet opiskelijat. Kuvataideakatemiasta aiemmin valmistuneilta eli alumneilta saatava palaute on tärkeä ja kehittyvä palautekanava. Hyvä palautteenantokanava on myös
rehtorin kyselytunti, joka järjestetään säännöllisin väliajoin
lukuvuoden aikana.
Opiskelijoita rohkaistaan antamaan omia ideoitaan
palautteenantomahdollisuuksien kehittämisestä.
40
kuvataideakatemia
Kiinalaisen tussimaalauksen kurssi
järjestettiin Kämmenniemellä Tampereella.
Kuva: Eero Markuksela
Opiskelijan oikeusturva
Opintoja koskevat säädökset ja säännökset ks. tarkemmin
www.kuva.fi.
Tutkinnonsuoritusoikeus
Tutkinnonsuoritusoikeuden Kuvataideakatemiaan saa vain
opiskelijavalintojen kautta.
Opiskeluoikeus
1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta
vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (5,5 v + 2 v). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (2 v + 2 v).
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka
johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden
suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan
pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta
enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka
ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.
Kuvataideakatemia voi myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon suorittamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman
opintojensa saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu.
Muilta osin opiskeluoikeudesta ja sen jatkamisesta noudatetaan yliopistolakia (24.7.2009/558).
42
kuvataideakatemia
Opiskelu ulkomailla
Kuvataideakatemian residenssit ulkomailla
Kuvataideakatemialla on kaksi ateljeeta ulkomailla, toinen Berliinissä ja toinen New Yorkissa. Berliinin residenssiin on haku kaksi kertaa vuodessa. Residenssiin myönnetään 1-8 viikon aikoja. Asunto jaetaan Tukholman taideakatemian opiskelijoiden kanssa. New Yorkin residenssiin valitaan vuosittain kaksi Kuvan Kevääseen osallistuvaa opiskelijaa kolmen viikon jaksoksi.
Vaihto-opinnot
Kuvataideakatemian opiskelijat voivat suorittaa osan opinnoistaan vaihto-opintoina ulkomailla. Kuvataideakatemialla on laaja vaihtokouluverkosto. Vaihto-opiskelusta,
hakuajoista, vaihtoon liittyvistä apurahoista yms. voi kysyä
kv-koordinaattorilta. Lisätietoja ulkomailla opiskelusta
yleensä ja ulkomaan opintoihin liittyvistä apurahoista löytyy myös CIMO:n sivuilta www.cimo.fi.
Vaihto-opinnot hyväksiluetaan (soveltuvin osin) osaksi
Kuvataideakatemian tutkintoa, ks. ECTS luku 1 ”Opintosuoritukset”. Opiskelijan tulee vaihto-opintojen päätyttyä toimittaa ulkomailla suoritetuista opinnoistaan asianmukainen (englannin- tai ruotsinkielinen) todistus / opintorekisteriote Kuvataideakatemian opintotoimistoon.
Vaihtoon lähtevä voi saada CIMO:n kautta myönnettävää
apurahaa, joka on ollut n. 200 euroa kuukaudessa. Vaihtoopiskelun aikainen opintotuki, ks. luku 1 ”Opintososiaaliset asiat”.
43
Yhteistyöyliopistot, -koulut ja -ohjelmat
Pohjoismaat, NORDPLUS-ohjelma
NORDPLUS on Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama koulutusohjelma, jossa tuetaan liikkuvuutta, hankkeita ja verkostoja. KUNO on vuonna 1993 perustettu pohjoismaisten kuvataidekorkeakoulujen muodostama yhteistyöverkosto, joka saa rahoituksensa NORDPLUS-ohjelmasta. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 15 jäsentä, myös
balttilaisia korkeakouluja. KUNO-verkoston yhteistyöyliopistoihin vaihtoon lähtevä voi saada apurahan, jonka suuruuteen vaikuttavat vaihtoaika ja opiskelupaikan sijainti.
Lisätietoja kv-koordinaattorilta.
Verkostoon kuuluvat koulut järjestävät myös lyhyitä
KUNO-Express -kursseja, joihin osallistuva opiskelija saa
matka-avustusta. KUNO-verkostoon kuuluvista taidekorkeakouluista ja KUNO-Express -kursseista saa lisätietoa
KUNO:n kotisivuilta www.kuno.no.
44
KUNO-verkosto ks. intra.
Eurooppa, ERASMUS-ohjelma
Erasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoiden
vaihto-ohjelma. Se on perustettu vuonna 1987. Erasmusohjelma tukee korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä,
monenlaisia liikkuvuustoimintoja ja hankkeita. Erasmus
on nykyään osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen
ohjelmaa (Lifelong Learning Programme LLP 2007-2013).
ERASMUS-opiskelijavaihto perustuu yliopistojen välisiin
yhteistyösopimuksiin.
ERASMUS-partnereita ovat pääsääntöisesti kaikki keskeiset eurooppalaiset taidekorkeakoulut, ks. lisätietoja intrasta.
Kahdenväliset sopimukset ks. intra.
VENÄJÄ
Suomen ja Venäjän välinen FIRST-opiskelijavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin yhteistyöverkostoihin. Verkostoon tulee kuulua vähintään yksi korkeakoulu Suomesta ja
Venäjältä.
kuvataideakatemia
Suomessa ohjelmaa hallinnoi kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Opiskelija- ja opettajavaihdon lisäksi verkosto voi järjestää myös intensiivikursseja. Suomalaisten ja
venäläisten taidekorkeakoulujen ARTSMO–verkostoa koordinoi Lahden AMK, Muotoiluinstituutti ja siihen kuuluu
tällä hetkellä 12 yliopistoa. Venäläisiä kuvataiteen ja muotoilun oppilaitoksia verkostossa ovat pietarilaiset State Academy of Art and Design (Muhinan taideakatemia) ja State
University of Technology and Design sekä Syktyvkar University ja Pomor State University. Kuvataideakatemialla on
myös kahdenvälinen sopimus Pietarin yliopiston sekä sen
alaisen Smolny College of Liberal Arts and Sciences -instituutin kanssa.
Itsenäisesti hankittu vaihto-opiskelupaikka
Omaehtoisesti ulkomaiseen taidekorkeakouluun lyhyeksi
aikaa menevät huolehtivat itse opiskelupaikan hankkimisesta ja asumisen järjestämisestä ja heidän tulee varautua
lukukausi- ja muiden maksujen maksamiseen. Samoin kuin
vaihto-ohjelmissa itsenäisesti liikkuvien opiskelijoiden on
aina sovittava oman korkeakoulun kanssa etukäteen ulkomaanopintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon.
ELIA
Kuvataideakatemia on ollut eurooppalaisten taidekoulujen liiton European League of Institutes of the Arts ELIA:n
jäsen vuodesta 1991. ELIA julkaisee mm. jäsenkirjettä, josta
saa tietoa ulkomaisten akatemioiden kiinnostavista seminaareista, tapahtumista ja työpajoista sekä verkostoyhteistyöstä. Lisätietoa ja sähköinen uutiskirje löytyy osoitteesta
www.elia-artschools.org.
Kansainväliset työpajat
Taiteellinen toimikunta hallinnoi kansainvälistä työpajatoimintaa. Opiskelijoilla on mahdollisuus opintojensa aikana
osallistua erilaisiin työpajoihin, biennaaleihin, festivaaleihin, näyttelyihin ja muihin vaihtuviin ulkomailla järjestettäviin tapahtumiin. Aikaisempien vuosien toimintaan voi
tutustua Kuvataideakatemian verkkosivuilla.
45
Opintososiaaliset asiat
Opiskelutodistukset
Opintosihteeri ja opintoamanuenssit kirjoittavat pyynnöstä
opiskelutodistuksia eri tarpeisiin.
Opintotuki
46
Henni Kitti, yksityiskohta
teoksesta Nimetön
(leijona ja väri). 2009
Opintotukea voidaan myöntää Kuvataideakatemiassa päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha
on valtion rahoittama tuki, joka maksetaan opiskelijalle
kuukausittain. Se on veronalaista tuloa.
Tuen määrään vaikuttavat veronalaiset tulot ja apurahat
koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki poislukien). Tuloraja on henkilökohtainen ja se perustuu tukikuukausien
määrään. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että vuosituloraja ei ylity. Vuositulorajaan voi vaikuttaa perumalla
tukea tai palauttamalla maksettuja tukia tukivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.
Opiskelijan tulee suorittaa jokaista tukikuukautta kohden (myös kesäopinnot) opintoja vähintään 4,8 opintopistettä. Koko lukuvuoden (9 kk) opintopistesaldon tulee tällöin olla 43,2 opintopistettä. Jos opiskelija nostaa tukea
myös koko kesän ajalta (yht. 12 kk) opintopisteitä tulee kertyä vuoden ajalta 57,6.
Kuvataiteen maisterin tutkinnon suorittamista varten
opintotukea voi saada enintään 60 kuukaudeksi. Alemman
korkeakoulututkinnon eli kuvataiteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseen voidaan 1.9.1999 voimaan tulleen säännön mukaan myöntää tukea 36 kuukautta (ennen 1.8.2005
aloittaneet opiskelijat). 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille
myönnetään suoraan käyttöön 60 tukikuukautta.
Opintotukihakemusten käsitteleminen
Kuvataideakatemian opiskelijoiden opintotukihakemukset käsitellään Jyväskylässä Kelan opintotukikeskuksessa,
mutta lausunnot (vaihto-opintojen aikainen opintotuki,
kesäopintotuki ja maisteriopintotuki) antaa Kuvataideakatemian opintotukilautakunta. Lautakunnan puheenjohta-
kuvataideakatemia
Fabian Olovson,
installaatio. 2009
47
jana toimii kehittämispäällikkö, esittelijänä ja sihteerinä
opintosihteeri.
Lautakunta kokoontuu tarpeen vaatiessa, keskimäärin
joka toinen kuukausi. Lautakunnan kokouspäivistä ilmoitetaan etukäteen sähköpostitse ja verkkosivuilla. Opintotukihakemukset tulee toimittaa opintotoimistoon 3 arkipäivää
ennen lautakunnan kokousta. Opintotuen hakemisesta löytyy ohjeita akatemian intranetistä (https://www.kuva.fi/portal/intra/opiskelijana_kuvassa > opintotuki).
Opintotukihakemukset ja olosuhdemuutosilmoitukset,
jotka eivät vaadi lautakunnan lausuntoa toimitetaan Kuvataideakatemian opintotoimistoon opintosihteerille, joka
lähettää ne edelleen opintotukikeskukselle.
48
Kesäopintotuki
Opiskelija voi hakea opintotukea kesäkuukausiksi. Kesäopintojen tulee viedä opintoja eteenpäin yhtä lailla kuin
lukuvuoden aikana suoritettavat opinnot. Kesäopinnot voivat koostua esimerkiksi itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä ja kieliopinnoista (esim. avoin ja kesäyliopisto). Kesän
aikana voi suorittaa myös teoriaopintoja (esseesuoritukset
tai esim. teoriakurssit avoimessa yliopistossa). Opintopistevaatimus on kesäopinnoissa sama kuin muunakin lukuvuonna eli 4,8 opintopistettä / kk. Koko kesältä (3 kk) tulee
suorituksia siten kertyä vähintään 14,4 opintopisteen verran.
Kesäopintotuen hakemisohjeet löytyvät intrasta.
Vaihto-opiskelun opintotuki
Kelan opintotukea saava opiskelija saa opintotukea myös
vaihto-opiskelun aikana. Opiskelijan kannattaa hoitaa opintotukiasiat kuntoon hyvissä ajoin ennen ulkomaille lähtöä.
Lisätietoja vaihto-opintojen aikaisesta opintotuesta saa
Kelasta ja opintosihteeriltä.
Lisätietoja opintotuen myöntämisestä saa opintosihteeriltä. Opintotukineuvontaa saa myös Kelan opintotukikeskukselta, PL 228, 40101 Jyväskylä (Vapaudenkatu
48—50). Asiakaspalvelu taidekorkeakoulujen opiskelijoille
klo 8.15—18.00, puh. 020 692 209 suomeksi, 020 692 229
ruotsiksi; sähköpostiosoite [email protected]. Kelan kotisivuilta osoitteessa www.kela.fi/opintotuki/ löytyy ajantasaista tietoa.
kuvataideakatemia
Asuminen
Opiskelija voi hakea asuntoa Helsingin seudun opiskelijaasuntosäätiöltä (HOAS). Hakemukset tehdään sähköisesti
osoitteessa www.hoas.fi. [email protected] vastaa
muun muassa asuntohakemuksiin ja asunnon hakuun liittyviin kysymyksiin. Tiedustelut myös puhelimitse asiakaspalvelusta ma—pe 9—16, puh. 09 549 900.
Asuminen HOAS-asunnossa edellyttää päätoimista tutkinto-opiskelua. Vuokralainen on velvollinen ilmoittamaan, jos opiskelutietoihin tai muihin tietoihin tulee olennaisia muutoksia, kuten opiskelun keskeyttäminen tai loppututkinnon suorittaminen. Päätoiminen opiskelu todistetaan asumisoikeudentarkistuksessa. Taidekorkeakoululaisille opintopisteraja on 25 op/kalenterivuosi tai 50 op/kaksi
kalenterivuotta.
Opiskelijoiden vakuutukset
Tapaturmavakuutus
Opiskelutapaturmalaki määrittää ketkä kuuluvat vakuutuksen piiriin. Lain mukaan korvausta maksetaan tapaturmasta, joka on sattunut opiskelulle ominaisissa olosuhteissa henkilön osallistuessa opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteiden mukaiseen työhön rinnastettavaan
käytännön opetukseen tai muuhun näihin liittyvään toimintaan.
Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattavia
eivät ole teoriatunnilla, tauoilla eikä normaalilla koulumatkalla sattuneet tapaturmat. Em. tapauksissa korvausta haetaan Kelalta. Opiskelutapaturmavakuutusta hoitaa If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Ulkomainen opiskelija kuuluu em.
vakuutusturvan piiriin ja em. olosuhteissa silloin, kun hän
suorittaa koko tutkinnon suomalaisessa yliopistossa.
Tapaturman satuttua on hakeuduttava hoitoon ja ilmoitettava tapaturmasta yliopiston tapaturma-asianhoitajalle,
joka antaa vakuutustodistuksen hoitopaikkaa varten. Korvausten selvittämiseksi opiskelijan on mahdollisimman pian
hoidon jälkeen toimitettava mahdolliset lääkärintodistukset yms. tapaturma-asianhoitajalle.
Tarkemmat tiedot saa henkilöstösihteeriltä.
49
Matkavakuutus
Opiskelijoilla tulee olla oma matkavakuutus. Opiskelija
kuuluu yliopiston matkavakuutuksen piirin vain, mikäli
perusopintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu ulkomailla
tai opiskelija on erityisistä syistä määrätty edustamaan yliopistoa, jolloin opiskelijalle on annettu matkamääräys.
Terveydenhoito — YTHS
Opiskelijat maksavat ylioppilaskunnan jäsenmaksun osana
terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa kaikkien YTHS:n
palvelujen käyttöön. Yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot sekä mielenterveysneuvonnan ensikäyntijaksot
ovat maksuttomia. Lisätietoa YTHS:n terveyden- ja sairaanhoitopalveluista saa verkkosivuilta www.yths.fi.
YTHS tarjoaa terveyden- ja sairaanhoidon, mielenterveystyön sekä suun terveydenhuollon palveluja yliopistojen
ja tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille.
YTHS pyrkii vastaamaan myös opiskelijoiden mielenterveydellisiin ongelmiin tuottamalla monipuolisia ja korkeatasoisia mielenterveyspalveluita. Näitä palveluita tarjoavat
mielenterveystyön ammattilaiset, joilla on psykiatriaan erikoistuneen lääkärin, psykologin tai psykiatriaan erikoistuneen sosiaalityöntekijän koulutus.
YTHS kutsuu kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat
terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta.
Terveyskyselyssä on kysymyksiä yleisterveydestä ja suun terveydestä sekä niihin vaikuttavista asioista. Terveydenhoitaja
ja suuhygienisti käyvät läpi vastaukset ja lähettävät vastausviestissään henkilökohtaisen arvion opiskelijan yleisterveydentilasta ja suun terveydentilasta. Tarvittaessa opiskelijaa
pyydetään varaamaan vastaanottoajat terveydenhoitajalle
ja/tai hammashoitoon.
Terveydenhoitajan vastaanotolla hoidetaan perusrokotusten tehostaminen ja jokavuotiset influenssarokotukset
sekä annetaan rokotuksiin liittyvää neuvontaa ja ohjeita.
Opiskelijat voivat käyttää myös YTHS:n verkkopalvelua, jossa voi tehdä anonyymisti yleisluonteisia kysymyksiä, esim. lääkkeiden käytöstä, ehkäisystä, hoitotahon valin-
50
kuvataideakatemia
nasta ja YTHS:n puitteissa toteutuvista hoitomahdollisuuksista. Kysymyksiin vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset (yleislääkäri, terveydenhoitaja ja hammashuollon asiantuntijat). Verkkopalvelun yleislääkärit vastaavat myös
kysymyksiin, joiden aihepiirinä on mielenterveys.
Mielen hyvinvointi
Kuvataideakatemian opintopsykologilla on vastaanotto
kaksi kertaa kuussa lukukausittain ilmoitettuna ajankohtana. Vastaanotolla voi keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista, opintojen etenemisestä ja pitkän aikavälin
suunnitelmista. Palvelu on ilmaista.
Oppilaitospastori ottaa vastaan keskustelun tarpeessa
olevia opiskelijoita riippumatta uskonnosta tai muista elämänkatsomukseen liittyvistä seikoista. Vastaanotot järjestetään Kuvataideakatemiassa kerran viikossa.
Tarkat yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät lukukauden alussa opetusmonisteesta ja intranetistä.
YTHS palvelee myös mielenterveysasioissa. Katso edellä
”Terveydenhoito – YTHS”.
Nyyti edistää ja tukee opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintakykyä. Katso Nyytin verkkosivuilta mitä
tarjoamme sinulle, www.nyyti.fi
Apua nopeasti saa yleisestä valtakunnallisesta kriisipuhelimesta 010 19 5202 ma–pe klo 9–06, la 15–06 ja su 15–22.
Lisätietoja löydät osoitteesta http://www.apua.info/fi-FI/
apuanopeasti/.
Liikuntapalvelut
Kuvataideakatemia tukee opiskelijoidensa liikkumista
osallistumalla HY:n liikuntapalvelujen kustannuksiin. Yliopistoliikunnan aikataulut ja hinnastot löytyvät osoitteesta
http://yliopistoliikunta.helsinki.fi. Tiedustelut, varaukset
ja peruutukset myös puhelimitse numerosta 09 191 22 151.
Lisätietoa liikuntapalveluista saa opintosihteeriltä.
51
Apurahat
Kuvataideakatemian omat apurahat
Akatemian opiskelijat voivat hakea akatemian omia apurahoja kolme kertaa vuodessa tammikuun, huhtikuun ja
syyskuun loppuun mennessä. Apurahat on tarkoitettu kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kehittämiseen tai erityisprojekteihin osarahoituksena. Apurahoilla on tarkoitus
tukea erityisesti opiskelijoiden opintomatkoja ulkomaille.
Hakemuslomakkeita voi tulostaa intrasta. Apuraha-asioita
hoitaa kv-koordinaattori.
Opetus- ja tutkimusneuvosto jakaa vuosittain 1–3 dokumentaatiopalkintoa erityisen ansiokkaasta kuvataiteen
maisterin opinnäytteen dokumentaatiosta. Opiskelija ei voi
hakea dokumentaatiopalkintoa; OTN päättää sen myöntämisestä yleensä kerran vuodessa.
Kuvataideakatemia kartuttaa taidekokoelmaansa vuosittain ensisijaisesti Kuvan Keväästä, hankintoja tehdään toisinaan myös opiskelijan muista opinnäytenäyttelyistä. Lunastuksista päättää taiteellinen toimikunta.
52
yleensä yhdeksi tai kahdeksi kuukaudeksi. Työharjoittelustipendi on noin 900 euroa/kk. Työharjoittelusta saa opintopisteitä (6 op/kk).
Opintotoimisto tiedottaa opiskelijoille työharjoittelun
hakuajoista. Työharjoitteluhaku alkaa tammi–helmikuussa
ja haun tulokset ovat selvillä huhtikuun loppuun mennessä.
Harjoittelupaikan saajista päättää opetusja tutkimusneuvosto.
Ohjeet hakemiseen löytyvät intrasta, ja siellä on myös
muuta ajankohtaista tietoa työelämään liittyvistä kysymyksistä.
53
Erasmus
Ks. ”Opiskelu ulkomailla”.
Työelämä
Työharjoittelu
Kuvataideakatemia jakaa vuosittain työharjoittelustipendejä. Työharjoittelustipendiä voivat hakea Kuvataideakatemian kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssin
opiskelijat sekä maisteriopiskelijat. Työharjoitteluun hakevien tulee olla Kuvataideakatemian opiskelijoita ja koulussa
kirjoilla työharjoittelun aikana.
Työharjoittelun tarkoituksena on antaa opiskelijalle erityisiä valmiuksia opiskelun jälkeistä aikaa varten. Opiskelija etsii työpaikan itse. Työharjoittelupaikka voi olla esim.
työ kuvataiteilijan assistenttina, yrityksessä, jolla on yhteys
opiskelijan taiteen alueeseen tai vaikka taiteilijayhteisössä.
Erityisen suotavaa on pyrkiä löytämään sellainen harjoittelupaikka, joka avaa uusia näkymiä oman tulevaisuuden
suunnittelun kannalta. Harjoittelupaikan voi pyrkiä löytämään myös ulkomailta. Harjoittelupaikkaa voi hakea
kuvataideakatemia
Yksityiskohta Marjo Levlinin videoteoksesta Taikurin varjo. Kuva: Marjo Levlin
Kuvataideakatemian näyttelytoiminta
Carrie Schneider,
Recession, archival
inkjet print. 2009
Kuvataideakatemialla on tällä hetkellä kolme omaa galleriatilaa, joiden lisäksi näyttelyitä järjestetään myös ulkopuolisissa näyttelytiloissa.
Kuvataideakatemian gallerioissa pidettävistä näyttelyistä päättää galleriatoimikunta, joka nimetään kahdeksi
vuodeksi kerrallaan.
Taiteellinen toimikunta päättää kaikista Kuvataideakatemian galleriatilojen ulkopuolella tapahtuvista näyttelyistä
ja yhteistyöprojekteista kotimaassa ja ulkomailla. Taiteellinen toimikunta nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Kuvataideakatemian gallerioissa opiskelijat valvovat
näyttelynsä itse; tilasta ei peritä vuokraa eikä myynnistä
provisiota. Oma gallerianäyttely suunnitellaan yhteistyössä
ohjaavaan lehtorin tai professorin kanssa. Yksityisnäyttelyt
ovat kuvataiteen maisterin tutkinnon osia. Kandidaatin tutkintoa varten voi hakea ryhmänäyttelyaikaa. Ryhmänäyttelyaikaa voi hakea myös muihin projekteihin. Ripustukseen
liittyvissä asioissa auttaa galleriatoiminnasta vastaava työmestari. Näyttelytiedotuksessa auttavat näyttelysihteeri ja
tuottaja.
Kuvataideakatemialla on ollut käytössään Kasarmikatu
44:ssä sijaitseva 160-neliöinen galleriatila jo vuodesta 1992
lähtien. Näyttelyt vaihtuvat tilassa kahden viikon välein,
jotta mahdollisimman moni opiskelija saisi opiskeluaikanaan pitää gallerianäyttelyn. Suuri osa gallerian näyttelyistä
on maisterivaiheen opinnäytetyön osia.
Näyttelyaikoja Kuvataideakatemian galleriaan haetaan
kahdesti lukuvuodessa, kevät- ja syyslukukaudella, erikseen ilmoitettavina aikoina. Hakulomakkeita saa intrasta
tai näyttelysihteeriltä. Kaikki näyttelyaikaa hakeneet haastatellaan omalla työhuoneellaan, jolloin hakijalla on mahdollisuus esitellä toimikunnalle näyttelysuunnitelmansa ja
teoksiaan.
Kaiku-galleria
Kuvataideakatemiassa
55
Galleria FAFA
Paikka- ja tilannesidonnainen taide
Galleriatila (186m²) on hyvin varusteltu ja mahdollistaa avaran etutilansa vuoksi erinomaisesti erilaisten näyttelyideoiden toteuttamisen. Opiskelijoiden yksityisnäyttelyiden
ohella FAFAan keskitetään etenkin Kuvataideakatemian
kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin liittyvät näyttelyt sekä
muut ryhmänäyttelyt. Näyttelyaikoja haetaan samoin periaattein ja samanaikaisesti kuin Kuvataideakatemian galleriaan, mutta FAFAssa näyttelyaika on 3 viikkoa.
Kuvataideakatemia on järjestänyt kaupunkitilaan sijoittuvaa opetustoimintaa vuodesta 2004 lähtien. Erkki Soinisen vetämä opintokokonaisuus on tällöin kulkenut nimellä
Tuntematon Kaupunki. Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetusta jatketaan ja sen puitteissa järjestetään erilaisia kursseja, projekteja ja muita tapahtumia suoraan kaupunkitilaan toteutettuna. Vuodesta 2009 lähtien tämä paikkasidonnaisen taiteen kokonaisuus sijoittuu pääasiallisesti
Kalasataman alueelle. Kalasatama on suurimmaksi osaksi
entiselle Sörnäisten sataman alueelle rakenteilla oleva
asuinalue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Alueelle
toteutettavien kurssien ja työpajojen teemat vaihtuvat vuosittain, ja sinne toteutetaan useita projekteja ja näyttelyitä
osana opetusohjelmaa.
Kaiku-galleria
Kaiku-galleria sijaitsee Taiteen talon sisääntulokerroksessa
(Kaikukatu 4). Kaiku-galleriassa järjestetään ensisijaisesti
kurssitoimintaan liittyviä ryhmänäyttelyitä, muita Kuvataideakatemian yhteistyötoimintaan liittyviä näyttelyitä sekä
professorien virkaanastujaisnäyttelyt. Myös opiskelijoilla
on mahdollisuus ehdottaa galleriaan erilaisia ryhmätyöprojekteja tai esimerkiksi kandidaatiksi valmistumiseen liittyvää yhteisnäyttelyä.Näyttelyaikaa voi hakea taiteelliselta toimikunnalta, joka käsittelee hakemuksia pitkin vuotta.
56
Kuvan Kevät
Kuvataideakatemian lopputyönäyttely on nimeltään Kuvan
Kevät. Näyttely järjestetään keväisin Kuvataideakatemian
tiloissa Kaikukadulla ja Kuvataideakatemian gallerioissa
keskustassa. Näyttelylle luodaan vuosittain vaihtuvat tilat
ympäri Kuvataideakatemiaa. Kuvan Kevääseen ovat oikeutettuja osallistumaan viidennen vuosikurssin sekä toisen
vuoden maisteriopiskelijat. Lopputyönäyttely on ensisijaisesti maisterin tutkinnon toinen osa.
Lens Politica
Kuvataideakatemia on alusta lähtien ollut yhteiskunnallisen elokuvan ja taiteen festivaalin Lens Politican kasvualustana ja toimintakenttänä. Festivaali toimii foorumina poliittiselle ajattelulle, kantaaottavuudelle ja aktivismitaiteelle.
Kuvataideakatemiassa järjestetään vuosittain työpajoja, teoreettispainotteisia kursseja ja seminaareja, jotka linkittyvät
festivaaliin ja sen ohjelmistoon. Kuvataideakatemian opiskelijat työstävät kurssien kautta omia teoksiaan festivaalin
näyttelyyn. Kurssit ja teemat vaihtuvat vuosittain.
Avoimet ovet
Kuvataideakatemian opintohallinto järjestää vähintään kerran lukuvuodessa avoimien ovien päivät lukioiden ja muiden vastaavien oppilaitosten opiskelijoille tavoittaakseen
kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet potentiaaliset Kuvataideakatemiaan hakijat. Avoimien ovien aikana auditorion
infotilaisuuksien lisäksi oppilasryhmiä kierrätetään ympäri
taloa ja tutustutaan mm. opiskelijoiden työhuoneisiin.
kuvataideakatemia
57
Kirjasto
Kirjaston perustehtävänä on tarjota Kuvataideakatemian
opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa tarvittavia kirjasto- ja tietopalveluita. Kirjaston kuvataiteisiin keskittyvät
kokoelmat sisältävät yli 10 000 luetteloitua nidettä. Kokoelmiin kuuluu muun muassa taiteilijamonografioita, taidehistoriaa ja -teoriaa sekä muuta opetukseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjaston aineistohankintojen painopistealueena
on nykytaide. Kirjasto on avoin kaikille kuvataiteesta kiinnostuneille.
Kirjastoon tilataan vuosittain yli 60 painettua kotimaista
ja ulkomaista taideja kulttuurilehteä. Kirjaston kirjojen ja
lehtien viitetiedot on luetteloitu taideyliopistojen kirjastojen yhteiseen ARSCA-kokoelmatietokantaan ja yliopistokirjastojen yhteistietokantaan LINDAan.
Kirjastossa on myös audiovisuaalista aineistoa, kuten
videoita ja äänitteitä, joita Kuvataideakatemian omat opiskelijat voivat käyttää kirjaston AV-huoneessa.
Kirjaston elektroniseen aineistoon pääsee kansallisen
NELLI-tiedonhakuportaalin kautta. Nelli on metahakujärjestelmä, jolla on mahdollista hakea tietoa eri lähteistä
samanaikaisesti. Kuvataideakatemian Nelli-portaaliin on
koottu erityisesti kuvataidetta koskevaa aineistoa. Nellistä
löytyy esimerkiksi kuvatietokantoja, elektronisia lehtiä, viitetietokantoja ja kirjastoluetteloita. Osa Nellin tietokannoista on kirjaston tilaamia aineistoja, jotka ovat käytettävissä vain Kuvataideakatemian omassa verkossa. Nellin
lisäksi kirjaston kotisivuille on myös koottu suppeasti linkkejä tärkeimmistä tietokannoista. Kirjaston henkilökunta
opastaa tietokantojen käytössä ja muissa tiedonhakuun liittyvissä asioissa.
Lainausoikeus on kaikilla kirjaston asiakkailla. Aineistoa lainataan taidekirjastojen yhteisellä ARSCA-kirjastokortilla, jonka saa kirjastosta. Kortilla voi lainata aineistoa kaikista ARSCA-kirjastoista. Lainausajoista ja –oikeuksista tarkemmin kirjaston www–sivuilla.
Sophie Schubachoff: Mother Earth,
akryyli kankaalle. 2010
59
Kirjastossa säilytetään Kuvataideakatemian opetusja tutkimusneuvoston hyväksymät opinnäytteet. Opinnäytetöitä on
mahdollista saada pyynnöstä katseltavaksi. Opiskelijoiden
opinnäytteiden perustiedot vuodesta 1995 on luetteloitu kirjaston kotisivuille.
Kirjastossa on viisi työasemaa, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti opiskeluun ja tutkimukseen liittyvään tiedonhankintaan.
Kuvataideakatemian digitaalinen arkisto DIA
Kuvataideakatemia otti vuonna 2010 käyttöön uuden digitaalisen kuva-arkiston DIAn. DIA toimii kirjaston alaisuudessa. DIA on tietokanta, joka tarjoaa Kuvataideakatemian
opiskelijoiden ja opettajien teosten kuva-aineistoa akatemian opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Arkiston kuvaaineistoa kartutetaan jatkuvasti Kuvataideakatemian gallerioitten näyttelyistä sekä muista näyttelyistä ja tapahtumista. DIA on käytettävissä Kuvataideakatemian omassa
verkossa opiskelijoiden omilla tunnuksilla.
60
Kirjasto puh. 09 680 33 215
Kirjaston aukioloajat
Ma–ti Ke To–pe 9-16
10-18
9-16
Mahdollisista poikkeuksista aukiolossa ilmoitetaan
kirjaston kotisivuilla.
Kirjaston kotisivut: www.kuva.fi/portal/kirjasto/
ARSCA-kokoelmatietokanta: https://arsca.linneanet.fi/
kuvataideakatemia
2 Tutkintovaatimukset 2010—2015
Opiskelijan opintopolku
Opiskelija suorittaa tutkintonsa niiden tutkintovaatimusten mukaisesti, jotka ovat voimassa silloin, kun hän aloittaa
opintonsa Kuvataideakatemiassa. Opiskelijan on hyvä pitää
tallessa aloitusvuotensa opinto-opas, josta hän voi tarvittaessa tarkistaa häntä koskevat vaatimukset.
Tässä opinto-oppaassa esitellyt tutkintovaatimukset ovat
voimassa viisi vuotta syksystä 2010 kevätlukukauden 2015
loppuun. Opiskelijat, jotka aloittavat opintonsa tänä aikana,
suorittavat tutkintonsa näiden vaatimusten mukaisesti.
Viisi- ja puolivuotista tutkintoa suorittavan opiskelijan
opinnot käynnistyvät syksyn alussa opintokokonaisuudella
”Johdatus koulutusohjelmiin”, joka on koko syyskauden
mittainen ja johon osallistuvat kaikki ensimmäisen vuoden
opiskelijat. Syyskauden päättyessä ensimmäisen vuoden
opiskelija valitsee sen koulutusohjelman, jossa hän suorittaa pakolliset pääaineopintonsa. Lisäksi hän laatii ensimmäisen henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa yhdessä
omaopettajan kanssa.
Opiskelijan opintopolku muodostuu ensivaiheessa
perusopinnoista, joista suurin osa on tarkoitus suorittaa
ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ensimmäisen vuoden kevätlukukaudella ykköset osallistuvat valitsemansa
koulutusohjelman seminaariin sekä aloittavat pääaineopintojen välineen perusteisiin liittyvät opinnot, jotka koulutusohjelma on rakentanut ensi vaiheen opinnoiksi. Pääaineen
opinnot jatkuvat vielä toisenakin opiskeluvuotena, lisäksi
suoritetaan kieliopintoja sekä teoreettisia opintoja ja kaiken aikaa tehdään omaa itsenäistä taiteellista työskentelyä.
Opiskelija voi laajentaa osaamistaan jatkossa valinnaisilla,
omaa taiteellista kehittymistään tukevilla kursseilla, joita
on mahdollista valita Kuvataideakatemian eri koulutusohjelmien laajasta tarjonnasta. Kandidaatin opinnot päätetään yleensä kandidaatin opinnäytteen valmistamiseen.
Neljännen vuoden keväällä perusopiskelijat siirtyvät
maisteriopiskelijoiksi. He suorittavat vaaditut teoriaopinnot, joihin sisältyy kaikille opiskelijoille yhteinen maiste-
Osa Thomas Westphalin installaatiota Dionysia. 2010. Kuvan Kevät.
Kuva: Thomas Westphal
63
riseminaari ja samaan aikaan valikoivat omaa osaamista
syventävää kurssitarjontaa. Itsenäinen taiteellinen työskentely jatkuu yleensä kaiken aikaa omaopettajan ja muiden opettajien ohjauksessa. Valmistautuminen opinnäytteen tekoon alkaa yleensä viidennen opiskeluvuoden alussa.
Kaksiosaisen opinnäytteen ensimmäinen osa on mahdollista aikatauluttaa oman valinnan mukaan. Toinen osa on
yleensä lopputyönäyttely Kuvan Kevät.
Kaksivuotista maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat aloittavat opintonsa jossakin neljästä koulutusohjelmasta (kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka
tai tila-aikataide) ja suorittavat tutkintovaatimuksiin kuuluvat syventävät opinnot samoin vaatimuksin kuin pitkän linjan maisteriopiskelijat. Yleisen opetuksen maisteriseminaariin osallistutaan ensimmäisen vuoden syksystä alkaen,
samoin koulutusohjelman seminaariin. Maisteriopiskelijat
tekevät syksyn alkaessa ensimmäisen HOPSinsa.
64
Laura Könönen: Wasted,
dioriittiveistos. 2010. Kuvan Kevät
Sanna Pajunen: Leikkiä, kuvittelua.
Installaatio. 2009
65
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon suorittaneella on käsitys kuvataiteen kentästä ja kuvanveiston, maalauksen, taidegrafiikan
tai tila-aikataiteiden välineiden hallinnasta. Hänellä on
myös taideteorian, -historian ja -filosofian perustuntemus.
Lisäksi hän on perehtynyt syvällisemmin johonkin edellä
mainituista taiteen alueista. Tutkintoa varten opiskelijan on
suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja
kandidaatin opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä tutkintosäännöissä määritellyn kielitaidon.
Tutkintovaatimuksia esitellään tarkemmin luvussa 3. Valmistumiseen liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy luvusta 1.
66
Tutkinnon rakenne
[P] Perusopinnot 40 op
[Pk] Taiteellisen työskentelyn perusteet 22 op
• [Pk-1] Orientoivat opinnot 2 op
• [Pk-4] Johdatus koulutusohjelmiin 20 op
[Pt] Taidehistorian perusteet 10 op
• [Pt-1] Taidehistorian perusteet 10 op
[Pv] Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 8 op
• [Kk-1] Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op
• [Ku-1] Vieraan kielen tekstin ymmärtäminen 3 op
• [Ku-2] Vieraan kielen suullinen taito 2 op
[A] Aineopinnot 162 op
Kunkin koulutusohjelman kohdalla on tarkemmin määritelty eri osioista vaaditut opintopistemäärät. Opiskelija voi halutessaan osallistua myös muun kuin oman koulutusohjelmansa seminaariin. Tarkempia tietoja opintoamanuenssilta.
[As] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30 op
[At] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa I yht. 17 op
•
•
•
•
•
[At-1] Johdatus nykytaiteen historiaan 5 op
[At-2] Filosofia I, 2 op
[At-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 2 op
[At-4] Kirjoittamisen opinnot 2 op
[At-20] Valinnaiset teoriaopinnot 6 op
[Ap] Piirustuksen ja havainnon opinnot 10 op
67
[Av] Valinnaiset aineopinnot 50 op
Valinnaisiksi aineopinnoiksi käyvät esim.
• itsenäinen taiteellinen työskentely
• kurssit ja työpajat
• teoreettiset opinnot
• työharjoittelu
Opintoja voi suorittaa myös muissa korkeakouluissa. Sellaisia opintoja, jotka eivät suoranaisesti kuulu tutkintoon kuten esimerkiksi ylimääräiset kielet, voidaan tutkintoon kuitenkin hyväksyä korkeintaan
8 opintopistettä. Lisätietoja antaa opintosihteeri.
[Ao] Kandidaatin opinnäyte 10 op
sis. [Ky] Kandidaatin kypsyyskoe
Kuvataiteen kandidaatin opinnäyte on Kuvataideakatemian seminaarityöskentelyyn liittyvä pienimuotoinen ryhmä- tai yksityisnäyttely tai
muu esiintyminen, jonka opiskelija dokumentoi. Opiskelija voi järjestää opinnäytteen esittelyn esimerkiksi työhuoneellaan. Opinnäyte voi
olla myös yhteisesiintyminen.
Kandidaatin kypsyyskoe on äidinkielen koe, joka tarkistetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Kandidaatin kypsyyskoe ei
koske ulkomaalaisia tai ulkomailla koulusivistyksensä hankkineita
opiskelijoita.
[Ak] Pääaineopinnot 45 op
Pääaineen opinnot suoritetaan koulutusohjelmittain määriteltyjen
vaatimusten mukaisesti. Opinnot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen:
• Välineen perusteet 10—20 op
• Tutkimus ja käytäntö 10—20 op
• Koulutusohjelman seminaarit 10—20 op
kuvataideakatemia
Kuvataiteen kandidaatin tutkinto 210 op
Perusopinnot
Perusopinnot
[P] 40 op [P] 40 op
Kieliopinnot
Kieliopinnot
[K] 8 op [K] 8 op
Taiteellisen Taiteellisen
Taidehistorian
Taidehistorian
TVT-opinnot TVT-opinnot
2. kotim.
työskentelyn työskentelyn
perusteet
perusteet
[Pv] 8 op[Kk] 3 op
perusteet
perusteet
[Pt] 10 op
[Pt] 10 op[Pv] 8 op
[Pk] 22 op [Pk] 22 op
Orientoivat OrientoivatTaideTaideopinnot
opinnothistorian
historian
[Pk-1] 2 op [Pk-1] 2 op
perusteet
perusteet
[Pt-1] 10 op [Pt-1] 10 op
Johdatus
Johdatus
koulutuskoulutusohjelmiin ohjelmiin
[Pk-4] 20 op [Pk-4] 20 op
Ruotsi
[Kk-1] 3 op
tai
Suomi
[Kk-2] 3 op
2. kotim.1.vieras
[Kk] 3 op[Ku] 5 op
Aineopinnot
Aineopinnot
[A] 162 op [A] 162 op
Kypsyyskoe Kypsyyskoe
1.vieras (äidink.
(äidink.
[Ku] 5suomi,
op
ruotsi)suomi, ruotsi)
[Ky]
[Ky]
Taide nyky- Taide nykyItsenäinen Itsenäinen
Valinnaiset
Piirustus ja PiirustusValinnaiset
ja
Kandidaatin Kandidaatin
yhteiskunnassayhteiskunnassa
1
1
taiteellinen taiteellinen
aineopinnot aineopinnot
havainnointi havainnointi
opinnäyte opinnäyte
[teoria]
työskentely työskentely[teoria]
[Av] 50 op [Av] 50 op
[Ap] 10 op [Ap] 10 op
[Ao-10] 10 op[Ao-10] 10 op
[At] 17 op
[At] 17 op
[As] 30 op [As] 30 op
Johdatus nykyJohdatus
nykyKirjoittamisen
Kirjoittamisen
taiteen historiaan
taiteen historiaan
opinnot
opinnot
ja teoriaan ja teoriaan
[At-4] 2 op [At-4] 2 op
[At-1] 5 op [At-1] 5 op
Ruotsi 1.vieras
1.vieras
[Kk-1] 3 op
kirjallinen kirjallinen
taito [Ku-1] taito [Ku-1]
tai
3 op
3 op
Filosofia I
[At-2] 2 op
Filosofia
I
Valinnaiset
Valinnaiset
[At-2] teoreettiset
2 op
teoreettiset
opinnot
opinnot
Taiteilijana Taiteilijana
[At-20] 6 op [At-20] 6 op
yhteiskunnassa
yhteiskunnassa
[At-3] 2 op [At-3] 2 op
Suomi 1. vieras
1. vieras
[Kk-2] suullinen
3 op
taito
suullinen taito
[Ku-2] 2 op [Ku-2] 2 op
Opintopistekaavio
Kandidaatin tutkintoon kuuluvien vaatimusten jakautuminen opintopisteisiin. Kaaviossa yksi ruutu vastaa
yhtä opintopistettä.
Syventävät
Syventävät
opinnot opinnot
Pääaineopinnot
Pääaineopinnot
[Ak] 45 op [Ak] 45 op
[S] 120 op [S] 120 op
Perusopinnot [P] 40 op
Taiteellisen työskentelyn perusteet
Teoriaopinnot:
Teoriaopinnot:
Taidehistorian
perusteet
Taiteelliset
Taiteelliset
opinnot: Kriittinen
opinnot:
tutkimus
Kriittinen tutkimus
Taide nyky- Taide nykyyhteiskunnassa
yhteiskunnassa
II
II
jaTVT-opinnot
käytäntöja
[Sk]
käytäntö
50-60 op
[Sk] 50-60 op
Opinnäyte
[M] 40 op
Opinnäyte
[M] 40 op
Kuvanveisto Kuvanveisto
[Akv]
[Akv]
Maalaus
[Akm]
Maalaus
[Akm]
Taidegrafiikka
Taidegrafiikka
[Akg]
[Akg]
Tila-aika
[Akt]
Tila-aika
[Akt]
[St] 20-30 op [St] 20-30 op
Kieliopinnot [K] 8 op
Aineopinnot [A] 162 op
Tila-aikataiteen
Visuaalisen kulttuurin
Visuaalisen kulttuurin Tila-aikataiteen
KuvanveistonKuvanveiston Maalauksen seminaari
Maalauksen seminaari
Kypsyyskoe (sisältö)
Maisteriseminaari
MaisteriseminaariKypsyyskoe (sisältö)
seminaari
15 op [Akg-1] 15 op seminaari seminaari
seminaari ja kritiikki
seminaari ja kritiikki [Akm-1] 18 op[Akm-1] 18 op seminaari [Akg-1]
[Mk-1]
[Mk-1]
[St-1] 6-10 op [St-1] 6-10 op
[Akt-1] 10 op [Akt-1] 10 op
[Akv-1] 10-20 [Akv-1]
op
10-20 op
Välineen perusteet:
Välineen perusteet:Välineen perusteet:
Välineen perusteet:
Itsenäinen taiteellinen työskentely
Nykytaiteen historia
Nykytaiteen
ja historia ja
teoria II [St-2]teoria
5 op II [St-2] 5 op
työpajat,
työpajat,
AV-kerronnan AV-kerronnan
perusteet
perusteet
Välineen perusteet
Välineen perusteet MateriaalioppiMateriaalioppi TaidegrafiikanTaidegrafiikan
KoulutusohjelmaKoulutusohjelmaTeoreettiset
opinnot:
op
8 op intensiivikurssit
intensiivikurssit
tai
tai [Akt-20av] 20 op
[Akt-20av] 20 op
[Akv-20ain] 10-20
[Akv-20ain]
op
10-20 op [Akm-20mat] 8[Akm-20mat]
kohtaiset työpajat
kohtaiset
ja työpajat ja
Taide
nyky-yhteiskunnassa I
projektit
projektit
Filosofia II - Johdatus
laboratoriot
laboratoriot
MateriaaliopinMateriaaliopin
käytännöt
käytännöt[Akg-20typ] 20 [Akg-20typ]
Valinnaiset kurssit
Valinnaiset
ja
kurssit ja estetiikkaan estetiikkaan
op
20 op
[Sk-2] 10Piirustuksen
op [Sk-2] 10 opja havainnon
[Akm-20mak] 2[Akm-20mak]
op
2 op
opinnot
työpajat [Ss-1]
työpajat [Ss-1] ja taidefilosofiaan
ja taidefilosofiaan
Suuntautumis-SuuntautumisTutkimus ja käytäntö
Tutkimus ja käytäntö
Tutkimus ja käytäntö:
aineopinnot
vaihtoehdon historia
vaihtoehdon
ja
historia ja
Taiteilijana Valinnaiset
yhteisTaiteilijana yhteisItsenäinen taiteellinen
Itsenäinen taiteellinen [St-3] 2 op [St-3] 2 op
[Akv-30] 10-20[Akv-30]
op
10-20 opTutkimus ja käytäntö:
teoria 3 op
teoria 3 op
kunnassa [Sk-3]
kunnassa
6 op [Sk-3] 6 op työskentely [Ss-2]
työskentely [Ss-2]
Näyttelyn
suunnittelu
Näyttelyn
suunnittelu
Kandidaatin
opinnäyte
MaalaustaiteenMaalaustaiteen
työpajat
työpajat
Vapaavalintaiset
Vapaavalintaiset
[Akg-30nät] 2 op
[Akg-30nät] 2 op
ja laboratoriot ja laboratoriot
teoreettiset opinnot
Työpaja 12 op Työpaja 12 op
[Akm-30typ
ja
Akm-30lab]
[Akm-30typ
ja
Akm-30lab]
[St-10] 3-17 op[St-10] 3-17 op
TaidegrafiikanTaidegrafiikan
työpajat,
työpajat,
Koulutusohjelman
Koulutusohjelman
Taiteellinen Taiteellinen
Pääaineen
opinnot työskentely työskentely
syventävät seminaarit
syventävät
seminaarit
[Sk-1] 4-9 op [Sk-1] 4-9 op
[Ss] 25-40 op [Ss] 25-40 op
17 op
17 op
intensiivikurssit
intensiivikurssit
tai
tai
projektit [Akg-30typ]
projektit
8 op
[Akg-30typ] 8 op
ohjelmiin
[Pk-4] 20 op
Taiteilijana
yhteiskunnassa
[At-3] 2 op
[Ku-2] 2 op
Kuvataiteen maisterin tutkinto 120 op
Kuvataiteen maisterin tutkinto
Kuvataiteen maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulutut-
Pääaineopinnot
kinto. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia itse[Ak] 45 op
Syventävät opinnot
[S] 120 op
Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus
ja käytäntö [Sk] 50-60 op
Koulutusohjelman
syventävät seminaarit
[Sk-1] 4-9 op
Taiteellinen
työskentely
[Ss] 25-40 op
Koulutusohjelmakohtaiset työpajat ja
laboratoriot
[Sk-2] 10 op
Valinnaiset kurssit ja
työpajat [Ss-1]
Taiteilijana yhteiskunnassa [Sk-3] 6 op
Itsenäinen taiteellinen
työskentely [Ss-2]
opinnot
[At-20] 6 op
Teoriaopinnot:
Taide nykyyhteiskunnassa II
[St] 20-30 op
Opinnäyte
[M] 40 op
Kuvanveisto
[Akv]
Maisteriseminaari
[St-1] 6-10 op
Kypsyyskoe (sisältö)
[Mk-1]
Kuvanveiston
seminaari ja kritiikki
[Akv-1] 10-20 op
Nykytaiteen historia ja
teoria II [St-2] 5 op
Välineen perusteet
[Akv-20ain] 10-20 op
estetiikkaan
ja taidefilosofiaan
[St-3] 2 op
Tutkimus ja käytäntö
[Akv-30] 10-20 op
Vapaavalintaiset
[St-10] 3-17 op
Maalauksen seminaari,
vetäjänä professori
Tarja Pitkänen-Walter
näisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen
merkityksenTaidegrafiikka
ja historian. Hän pystyy asettamaan
itselleen
Maalaus
Tila-aika
[Akm]
[Akg]
[Akt]
päämääriä ja tavoitteita
ja hänellä on valmius
toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi hänellä on
valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen sekä hyvä viestintä- ja kielitaito.
Tutkintoa varten opiskelijan
on suoritetTila-aikataiteen
Visuaalisen kulttuurin
Maalauksen seminaari
seminaari
seminaari [Akg-1] 15 op
[Akm-1] 18 op tava koulutusohjelmaan
kuuluvat opinnot
ja osoitettava,
[Akt-1] 10 op
Välineen perusteet:että hän onVälineen
perusteet:
saavuttanut
tutkinnolle, opinnoille ja opinnäyttavoitteet
sekä tutkintosäännöissä
määritelMateriaalioppi teelle asetetut
Taidegrafiikan
työpajat,
AV-kerronnan perusteet
[Akm-20mat] 8 op
intensiivikurssit tai
[Akt-20av] 20 op
lyn kielitaidon.
projektit
Materiaaliopin käytännöt Tutkintovaatimuksia
[Akg-20typ] 20 op esitellään tarkemmin luvussa 3. Val[Akm-20mak] 2 op
mistumiseen liittyvää yksityiskohtaistaSuuntautumistietoa löytyy luvusta 1.
Maalaustaiteen työpajat
ja laboratoriot
[Akm-30typ ja Akm-30lab]
17 op
Näyttelyn suunnittelu
[Akg-30nät] 2 op
Taidegrafiikan työpajat,
intensiivikurssit tai
projektit [Akg-30typ] 8 op
vaihtoehdon historia ja
teoria 3 op
Työpaja 12 op
Tuomas Karjalaisen teos Taidehallin edustan aidassa osana Julkinen tila ja maalaus –kurssia
71
Tutkinnon rakenne
[S] Syventävät opinnot 120 op
Syventäviä opintoja suorittaessa voi valita, suorittaako enemmän taiteellisia vai teoreettisia opintoja. Molemmissa on kymmenen opintopisteen laajuinen liikkumavara. Jos esimerkiksi opiskelija suorittaa taiteellisia opintoja 60 op, jää teoreettisia opintoja suoritettavaksi 20 op
ja vastaavasti, jos suorittaa 30 op teoreettisia opintoja, jää taiteellisia
suoritettavaksi 50 op.
[Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja käytäntö 50—60 op
•
•
•
•
72
[Sk-1] Koulutusohjelmakohtaiset syventävät seminaarit 4—9 op
[Sk-2] Koulutusohjelmakohtaiset työpajat ja laboratoriot 10 op
[Sk-3] Taiteilijana yhteiskunnassa opinnot 6 op
[Ss] Taiteellinen työskentely 25—40 op
[St] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa II 20—30 op
• [St-1] Maisteriseminaarit 6—10 op
• [St-2] Nykytaiteen historia ja teoria II 5 op
• [St-3] Filosofia II — Johdatus mannermaiseen estetiikkaan ja taidefilosofiaan 2 op
• [St-10] Vapaavalintaiset teoriaopinnot 3—17 op
[M] Kuvataiteen maisterin opinnäyte 40 op
sis. [Mk] Kypsyyskoe
Kaksiosainen opinnäyte
Kuvataiteen maisterin tutkinnon taiteellinen opinnäyte eli lopputyö
on kaksiosainen ja laajuudeltaan 40 opintopistettä. Opinnäytteen
osien valmistuminen tulee ajoittaa siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa maisteriopinnot kahden vuoden aikana. Opinnäyte tarkastajalausuntoineen käsitellään opetusja tutkimusneuvostossa tällöin yleensä kevätnäyttelyä seuraavan lukuvuoden syyskaudella.
Opinnäytevaihtoehdot ovat:
a) Kaksi julkista esiintymistä
b) Yksi julkinen esiintyminen sekä laaja kirjallinen osuus
Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy opinnäytteen kokonaisvaltainen
dokumentointi.
Julkisella esiintymisellä tarkoitetaan yleisölle avointa näyttelyä tai
esiintymistä.
Opinnäytevaihtoehdossa b kirjallisen osuuden tulee olla laajuudeltaan 25—50 liuskaa (à 2.000 merkkiä/liuska) ja sen tulee osoittaa
kuvataiteen kentän syvällistä hallintaa kirjallisessa muodossa. Kirjallinen osuus voi koostua myös erillisistä teksteistä, jolloin alkuun on
liitettävä n. 10 liuskan pituinen johdanto-osa, joka osoittaa tekstien
yhteenkuuluvuuden ja tuo esiin niiden tarkasteleman problematiikan.
Sivumääräohjeet ovat suosituksia.
Huomautus: Pakolliset täydentävät suoritukset 2-vuotista maisterintutkintoa opiskeleville:
Mikäli kuvataiteen maisterin tutkintoon vaadittuja kieliopintoja (8
op) ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, ne suoritetaan yllä esiteltyjen syventävien opintojen lisäksi. Jos opiskelija ei
ole suorittanut alempaa korkeakoulututkintoa täydentää hän maisterinopintojaan kieliopintojen (8 op) lisäksi teoriaopinnoilla (Taide
nyky-yhteiskunnassa I, 17 op). Täydentämisestä voi keskustella opintosihteerin kanssa.
Kuvataiteen tohtorin tutkinto
Ks. tohtorikoulutusohjelman esittely luvussa 3.
Tila-aikataiteen koulutusohjelmassa opiskeleva täydentää opintojaan
kokeellisen elokuvan, paikkasidonnaisen taiteen tai valokuvataiteen
historian ja teorian opinnoilla (St-30his, 3 op).
Taidegrafiikan koulutusohjelmassa opiskeleva täydentää opintojaan
näyttelysuunnittelulla (Sg-20nät, 2 op). Ennen vuotta 2010 aloittaneet maisteriopiskelijat, joiden vaatimuksiin kuuluu Ripustustyöpaja
(Sg-20rip), voivat korvata sen em. näyttelysuunnittelu–suorituksella.
kuvataideakatemia
73
3 Yleinen opetus ja koulutusohjelmat
Piirakkakerho, kuvanveiston
opiskelijoiden projekti ja performanssi
Kuvataideakatemian galleriassa
Yleinen opetus
Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät osoitteesta www.kuva.fi.
Yleinen opetus sisältää kaikille opiskelijoille tarkoitettua teoriaopetusta, piirustuksen ja havainnon opetusta, 1. vuosikurssin
syksyn opetuksen, kieliopinnot sekä tietoja viestintätekniikan
opintoja.
Yleisen opetuksen tavoitteet
Yleisen opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen osa-alueita sekä erilaisia työskentelytapoja kuten myös sitä mitä taiteilijana toimiminen kulttuurissamme merkitsee. Nykytaiteen historian ja teorian hallitseminen on edellytys sille, että pystyy tarkastelemaan paitsi tämän
hetken taidetta myös nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arvioiden. Teoriaopetuksessa korostetaan erityisesti nykytaiteen teorian ja erilaisten taiteellisten käytäntöjen välistä vuoropuhelua. Opetuksen päämääränä on, että opiskelijat hallitsevat tiedollisesti kansainvälisen taideteorian kentän ja sen erilaiset lähtökohdat.
76
1. vuosikurssin opiskelijoiden opetus
Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat parin päivän orientaatiolla
syyskuun alussa. Orientaation jälkeen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat keskittyvät koko syyskauden ”Johdatus koulutusohjelmiin” –opintokokonaisuuteen sekä piirustuksen ja havainnon opintoihin. Nämä opinnot koostuvat 2—3 viikon pituisista
kursseista, joiden sisällöistä vastaavat Kuvataideakatemian eri
koulutusohjelmat sekä piirustuksen ja havainnon opetus.
Kurssien teemat toimivat vuoropuhelussa nykytaiteen ja sen
tradition kanssa samalla kun ne esittelevät eri koulutusohjelmia. Kurssit pyrkivät antamiensa erilaisten näkökulmien kautta
täydentämään toisiaan niin, että syksyn opinnoista muodostuu
yksi tiivis ja yhtenäinen jakso. Ensimmäisen vuosikurssin syksyn
opinnot ja henkilökohtainen taiteellinen työskentely tapahtuu
vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa yhteisessä työskentelytilassa.
Syyslukukaudella ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat niin ikään perusopintoihin kuuluvan, koko lukuvuoden kestävän, Taidehistorian perusteet –kurssin ja mahdollisuuksien
mukaan suorittavat ensimmäisiä kieliopintoja. Ohjelmaan kuuluu myös joitakin tietoja viestintätekniikan opintoja.
kuvataideakatemia
[P] Perusopinnot
[Pk] Taiteellisen työskentelyn perusteet 22 op
[Pk-1] Orientoivat opinnot 2 op
Orientoivissa opinnoissa tutustutaan Kuvataideakatemiassa opiskelemiseen, tutkintojen sisältöihin ja opintopolun suunnitteluun. Opiskelijat saavat erilaista opiskeluvalmiuksiin liittyvää ohjausta sekä tietoja muun muassa opintososiaalisista asioista.
Orientoivat opinnot järjestetään kahdessa tai kolmessa osassa
syksyllä. Aluksi tutustutaan 1. vuoden opetukseen, yliopiston opetusja näyttelytiloihin, opintopalveluihin ja hallintoon, kirjastoon sekä
oppilaskunnan toimintaan. Osan orientaatiosta järjestävät opiskelijatuutorit. Tuutoreina toimivat akatemian ylempien vuosikurssien opiskelijat.
Opintoihin sisältyy lisäksi tietokoneen käytön opetusta sekä kirjaston käyttöön liittyvä opastusta.
1) Tietokoneen käytön perusteet: Tietokoneen käytön opetuksen
tavoitteena on antaa opastusta tietokoneen, koulun sähköpostin ja
verkon käyttöön sekä tarjota tekstinkäsittelytaitojen alkeet. Tämän
osion voi myös suorittaa näyttökokeella. Lisätietoja antaa opintosihteeri.
2) Tiedonhaun perusteet: Tiedonhaun ja -hallinnan opetus tukee
kuvataiteen tiedonlähteiden ja tietokantojen itsenäistä käyttöä.
Tavoitteena on, että opiskelija osaa hankkia ja hyödyntää tarvitsemaansa tietoa opiskelussa. Uusi opiskelija perehtyy kirjastoon, sen
kokoelmiin, palveluihin ja tiloihin sekä oppii käyttämään elektronisia
kirjastojärjestelmiä, erityisesti taideyliopistojen ARSCA-kokoelmatietokantaa. Opiskelija tutustuu kirjaston kotisivulla oleviin kuvataiteen
tietokantoihin.
[Pk-4] Johdatus koulutusohjelmiin 20 op
Tämä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettu opintojakso
sisältää pääaineiden sekä piirustuksen ja havainnon perusteet.
Opinnot on suunniteltu kokonaisuudeksi, jonka avulla pyritään
luomaan käsitys aluksi piirtämisen ja muiden perinteisempien taiteellisten välineiden merkityksestä nykytaiteessa. Koko syyskauden kestävään koulutukseen sisältyvien kurssien antamien erilaisten näkökulmien on tarkoitus täydentää toisiaan. Piirustusta lähestytään kuvallisen esittämisen perusteita avaten ja erilaisiin taiteellisiin näkökulmiin
perehtyen. Henkilökohtainen työskentely asettuu selkeään vuorovaikutukseen yhteisössä ensimmäisen vuosikurssin työskennellessä
yhdessä syyslukukauden ajan.
Huomaa: Hyväksyttyyn suoritukseen on sisällyttävä vähintään 5
opintopistettä piirustuksen ja havainnon opintoja.
77
[Pt] Taidehistorian perusteet 10 op
[Pt-1] Taidehistorian perusteet 10 op
Taidehistorian opetus rakentuu temaattisista kokonaisuuksista. Opiskelijaa innostetaan näkemään ja ymmärtämään taiteen traditiota
nykypäivän perspektiivistä (kuva-analyysejä, katseen politiikkaa,
museovierailuja jne.).
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opintokokonaisuuteen sisältyy yleensä ulkomaanmatka, jossa kuvataiteen historiaan perehdytään muun muassa taidemuseokäynneillä.
Tentti- tai esseevaihtoehto: Opiskelijat voivat halutessaan suorittaa taidehistorian tenttimällä tai essee-suorituksena. Kirjallisuus:
Hugh Honour & John Fleming, A World History of Art. Muista valinnaisista kirjoista on keskusteltava taidehistorian ja –teorian professorin kanssa.
78
[Pv] Tieto- ja viestintätekniikan opinnot 8 op
Tieto- ja viestintätekniikan opetuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa kandivaiheen perustutkinto-opiskelijoille yhtenäiset ja riittävät tietoja viestintätekniikan käytön perustiedot ja -taidot. Osa tarvittavista taidoista annetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä kaikille yhteisten opintojen (Johdatus koulutusohjelmiin) aikana.
Sen jälkeen osaamista syvennetään TVT-opetuksessa mm. taittoohjelmaan ja sivunteko-ohjelmaan tutustumalla. Opiskelija saa myös
opetusta Kuvataideakatemian näyttelykäytäntöihin ja oman näyttelyn tekoon liittyvistä kysymyksistä sekä oppii portfolion kokoamiseen
vaadittavia taitoja.
Kokonaisuus on laajuudeltaan yhteensä 8 op. Tarkemmat tiedot
lukukausittain julkaistavassa opetusmonisteessa.
Kuvataideakatemia järjestää tutkintoihin kuuluvaa kieliopetusta Helsingin yliopiston Kielipalveluiden kanssa. Opetus pyritään pitämään
akatemian tiloissa. Pakolliset kielikurssit järjestetään yleensä vain
kerran vuodessa. Ennen kielikurssia ja niiden jälkeen on mahdollista
osallistua myös tasokokeeseen. Jos läpäisee tasokokeen, kurssi merkitään suoritetuksi. Tasokoetta on mahdollista yrittää kahdesti. Mikäli
opiskelija ei läpäise koetta, hänen on osallistuttava kurssille.
[Kk] Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 3 op
[Kk-1] Ruotsin kirjallinen ja suullinen taito 3 op
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa kirjoitettua ja puhuttua kieltä, pystyy keskustelemaan omaan alaansa
liittyvistä kysymyksistä sekä laatimaan kirjallisen esityksen omaan
alaansa liittyvästä aiheesta. Kurssin suoritustavat: kurssi (minimi 80
% läsnäolo) ja loppukoe. Kirjallisesta ja suullisesta taidosta annetaan
arvosanat erikseen. Opetuksen järjestää HY Kielipalvelut.
kuvataideakatemia
[Kk-2] Suomen kielen kirjallinen ja suullinen taito 3 op
Kurssin suorittavat ne Suomen kansalaiset, joiden äidinkieli on ruotsi.
Kurssi sekä tasokoe järjestetään Helsingin yliopiston kielikeskuksessa.
[Ku] Ensimmäinen vieras kieli (englanti)
[Ku-1] English for Academic & Professional Skills:
Reading, Writing & Spoken Communication, 3 op
The content of the course will be negotiated with the students to a
large part; however, there will be a number of fixed items that will be
covered. There will be, for example, discussion as well as additional
out of class work. Reading (reading techniques, academic & subjectspecific articles), writing (practical writing), oral (group discussions),
listening (learning to listen for language). Minimum 80% attendance
is required and given tasks need to be completed.
Opetuksen järjestää HY kielipalvelut.
[Ku-2] English for Academic & Professional Skills:
Presentation Skills, 2 op
The aim of the course is to provide a forum for the discussion of a
wide variety of academic topics structured around the giving of presentations, both informal and formal, by participants. In addition to
learning and practising various discussion techniques, participants
will be introduced to different styles of presentation; will be given
instructions on how to prepare and structure presentations; on how
to answer questions on presentations; as well as on how to ask questions of other presenters. There will be roughly a fifty/fifty division
between the time devoted to discussion and to presentations, but
both activities will be integrated to form a whole. Minimum 80%
attendance is required and each student is expected to give a presentation.
Opetuksen järjestää HY kielipalvelut.
Muut vieraat kielet ensimmäisenä vieraana kielenä: kysy opintosihteeriltä.
Suomea ulkomaalaisille
Kuvataideakatemian ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat voivat osallistua Helsingin yliopiston Kielipalveluiden järjestämille kaikille avoimille suomen kielen kursseille. Kursseilla opiskellaan suomea ammattitaitoisten opettajien johdolla kansainvälisissä ryhmissä. Opetusta
järjestetään alkeiskurssista lähtien edistyneisiin saakka. Kurssien vaativuustasot ilmoitetaan asteikolla 1-6.
Kuvataideakatemian opiskelijat varmistavat ennen ilmoittautumista opintotoimistosta, että he voivat osallistua kurssille. Kuvataideakatemia maksaa kaksi kurssimaksua opiskelijaa kohti.
Kieliopintojen opiskelu muussa korkeakoulussa
JOO-järjestelmän kautta on mahdollista suorittaa kieliopintoja Helsingin yliopiston kielikeskuksen tai esimerkiksi Taideteollisen korkea-
79
koulun kursseilla. Ylimääräisiä kieliä voi sijoittaa valinnaisiin opintoihin. Em. lisäksi esimerkiksi kumppaniammattikorkeakoulut (Metropolia) tarjoavat kielikursseja akatemian opiskelijoille. Akatemia maksaa
jokaiselle tutkinto-opiskelijalle kaksi kielikurssia Helsingin yliopiston
Kielipalveluissa tms. yhteistyölaitoksessa. Kun haluat suorittaa ylimääräisiä kieliä, ota yhteys opintosihteeriin.
[A] Aineopinnot, yleinen opetus
[At] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa I 17 op
Taide nyky-yhteiskunnassa -opinnot rakentuvat erilaisista pakollisista
ja vaihtoehtoisista teoreettisista opinnoista, joissa käsitellään nykytaiteen teoriaa ja historiaa, filosofiaa, elokuvaa jne.
Maisteriseminaari
Galleria FAFAssa
[At-1] Johdatus nykytaiteen historiaan ja teoriaan 5 op
Kurssin tarkoituksena on perehdyttää opiskelijat 1900-luvun ja nykytaiteen keskeisiin suuntauksiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Luennoilla
tarkastellaan mm. 1900-luvun alkupuolen klassista avantgardea, 2.
maailmansodan jälkeisiä ajatustapoja, 1960-luvun taiteen käsitteellistymistä ja ”dematerialisoitumista” sekä nykytaiteen käytäntöjä.
Oheiskirjallisuutena luetaan luennoitsijan ohjeiden mukaan Art
Since 1900: modernism, antimodernism, postmodernism / Hal Foster [et al.], London : Thames & Hudson, 2004.
[At-2] Filosofia I — Johdatus filosofiaan 2 op
Kanditutkinnossa opintoihin on sisällyttävä 2 op:n verran filosofian
opintoja, jotka on mahdollista suorittaa joko kurssilla tai esimerkiksi
seuraavien teosten pohjalta sovittavina kirjatentteinä tai esseesuorituksina:
Tentti- tai esseevaihtoehto: ”Johdanto estetiikkaan”
• Vaihtoehto 1) Kirjallisuus: Elämys, taide, totuus: kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta /toim. Arto Haapala ja Markku Lehtinen, Helsinki: Yliopistopaino, 2000.
• Vaihtoehto 2) Kirjallisuus: Aesthetics: the classic readings / ed. by
David E. Cooper; advisory editors Peter Lamarque, Crispin Sartwell, Oxford: Blackwell, 1997 (repr. 2003).
• Vaihtoehto 3) Kirjallisuus: Routledge companion to aesthetics /
edited by Berys Gaut and Dominic McIver Lopes. London, Routledge, painokset 2003 tai 2005 osin.
• Vaihtoehto 4) Johdatus taiteenfilosofiaan / Richard Eldridge ; suomentanut Markku Lehtinen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2009.
• Vaihtoehto 5) Estetiikan klassikot Platonista Tolstoihin / toimittaneet Ilona Reiners, Anita Seppä, Jyri Vuorinen. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2009.
Kuvataideakatemialla oli
usean vuoden käytössään
Lasiboksi Sturenkadun ja
Kirstinkadun kulmassa.
Kuva Aada Niilolan ja
Saija Kassisen näyttelystä
81
[At-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 2 op
Taiteilija yhteiskunnassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan taiteellista tuotantoa ja toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja taidekenttään.
Luentokurssi, seminaarit ja työpajat käsittelevät taiteellisen toiminnan edellytyksiä, taustavoimia sekä muuttuvia taidekäytäntöjä. Opintoihin sisältyy kysymyksiä estetiikasta ja etiikasta sekä taiteen vastaanoton, tulkinnan ja välittämisen käytännöistä. Laajemmin taiteelliseen toimintaan vaikuttavia taustavoimia käsitellään esimerkiksi suhteessa globalisaation prosessiin ja ympäristökysymyksiin.
Opinto-ohjelmassa vierailee kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, kuraattoreita, galleristeja ja tutkijoita jotka kertovat omasta
työstään eri näkökulmista. Temaattisesti fokusoiduissa kotimaisissa
ja kansainvälisissä työpajoissa keskitytään taiteellisen tuotannon ja
taiteen esittämisen eri konteksteihin. Nykytaiteen kontekstit, taideja kulttuuripolitiikka sekä taideinstituutiojärjestelmä ja siihen liittyvien erilaisten lähestymistapojen tuntemus muodostavat keskeisen
osan opintojen sisältöjä.
Luentokurssi sopii 2. vuosikurssin jälkeen sekä kandi- että maisteriopiskelijoille. Kansainväliset workshopit on tarkoitettu 3. -5. Vuosikurssin opiskelijoille.
82
[At-4] Kirjoittamisen opinnot 2 op
Kuvataideakatemian kirjoittamisen opetuksen päämääränä on kirjoittamisen integroiminen mahdollisimman suuressa määrin muuhun
koulutukseen ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen.
Kirjoittamisopetus keskittyy esseen laatimisen perusteisiin taideyliopistotasolla sekä yleisiin kommunikaatiotaitoihin. Opintojen edetessä kirjoittamisen lajityyppeihin kiinnitetään tarkempaa huomiota
keskittyen taidekritiikkiin, artist’s statement -traditioon, käsikirjoittamiseen sekä erilaisten suunnitteluvaiheisiin liittyvien tekstien muotoiluun.
Tavoitteena on, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taiteenalansa kehittyvää problematiikkaa kirjallisesti sekä käyttämään kirjoittamista työskentelynsä luontevana osana. Opiskelijan kirjoittamista pyritään tukemaan kaikilla tasoilla ja eri vaiheissa. Kirjoittamisen monipuolisella opettamisella ja muun teoriaopetuksen tuella
pyritään vahvistamaan opiskelijan kykyä kirjallisesti käsitellä oman
taiteenalansa problematiikkaa.
[At-20] Valinnaiset teoriaopinnot 6 op
Opiskelija valitsee teoriakurssitarjonnasta itseään kiinnostavia kursseja tai suorittaa valinnaisia teoriaopintoja tenttimällä tai kirjoittamalla esseitä.
Tentti/esseevaihtoehto: Seuraavana olevalla listalla on joitakin esimerkkejä kirjallisuudesta, jonka perusteella on mahdollisuus suorittaa
valinnaisia teoriaopintoja kirjatentteinä tai esseesuorituksina yleisen
opetuksen professorin kanssa sovituista aihepiireistä.
kuvataideakatemia
Nykytaide maalauksen näkökulmasta 5 op
• Iitiä, Inkamaija, Käsitteellisestä ruumiilliseen, sitaatiosta paikkaan:
maalaustaide ja nykytaiteen historia, Helsinki 2008.
• Pinx. Maalaustaide Suomessa, osat 1–5 [toimituskunta: Helena
Sederholm et al.] Porvoo Helsinki 2003.
• Suuria kertomuksia, Porvoo: Weilin + Göös, 2001.
• Arki- ja pyhäpuvussa, Porvoo: Weilin + Göös, 2001.
• Maalta kaupunkiin, Porvoo: Weilin + Göös, 2002.
• Siveltimen vetoja, Porvoo: Weilin + Göös, 2003.
• Tarinankertojia, Porvoo: Weilin + Göös, 2003.
Käsitetaiteen traditio 5 op
• Sakari, Marja, Käsitetaiteen etiikkaa: suomalaisen käsitetaiteen
postmodernia ja fenomenologista tulkintaa, Helsinki: Valtion taidemuseo, 2000.
• Johansson, Hanna, Maataidetta jäljittämässä: luonnon ja läsnäolon kirjoitusta suomalaisessa nykytaiteessa 1970–1995, Helsinki:
Like, 2005.
[Ap] Piirustus ja havainto 10 op
Piirustuksen ja havainnon kurssitarjonta sisältää vuosittain toistuvia piirustuskursseja sekä teemallisesti vaihtuvia muita kursseja. Osa
kursseista toteutetaan eri koulutusohjelmien (kuvanveisto, maalaus,
taidegrafiikka, tila-aika) kanssa, joten piirustus ja havainto on myös
yhteistyökanava eri koulutusohjelmien välillä. Kurssien teemat ja välineet vaihtelevat ja sisällöllisesti kurssit ovat tradition ja nykytaiteen
käytäntöjen välinen kohtaamispaikka. Opetuksen sisällöllisenä johtolankana toimii havaitsemisen merkityksen esiin tuominen taiteilijan
työskentelyn eri vaiheissa.
Piirustuksen ja havainnon piirustuskursseilla on mahdollisuus
opiskella pitkäjänteisesti sekä piirtämisen perinteisiä että uutta tutkivia muotoja. Kursseilla tutkitaan piirtämisen suhdetta havaintoon,
ajatteluun ja ilmaisuun. Muut omina periodeinaan toteutettavat piirustuskurssit täydentävät perinteistä havaintopiirustusta ja syventävät sen teemoja. Lyhyillä periodeilla tutkitaan myös piirtämisen tradition suhdetta nykytaiteen välineiden laajentuneeseen kenttään.
Piirustuksen ja havainnon opinnoissa tutkitaan myös sitä visuaalisen ajattelun aluetta, joka on kaikkien Kuvataideakatemian koulutusohjelmien opetuksen taustalla. Näillä osin koulutusohjelmien yhteistyönä toteutetuilla kursseilla teemat ja käytetyt välineet vaihtelevat vuosittain. Kursseilla tutkitaan muun muassa kuvan rakenteiden,
kuvallisen luennan ja ilmaisun asemaa nykytaiteessa sekä työskentelymetodien, työskentelyprosessien, työskentelymoraalin ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen problematiikkaa osana taiteilijan toimintaa.
Piirustuskurssit järjestetään pääosin piirustusluokassa, joka toimii
avoimena projektitilana myös muille piirustuksen ja havainnon kokonaisuuteen sisältyville kursseille.
83
[S] Syventävät opinnot, yleinen opetus
[Sk] Taiteelliset opinnot: kriittinen tutkimus ja
käytäntö
[Sk-3 ] Taiteilijana yhteiskunnassa -opinnot 6 op
Taiteilija yhteiskunnassa opintokokonaisuudessa tarkastellaan taiteellista tuotantoa ja toimintaa suhteessa yhteiskuntaan ja taidekenttään.
Luentokurssi, seminaarit ja työpajat käsittelevät taiteellisen toiminnan edellytyksiä, taustavoimia sekä muuttuvia taidekäytäntöjä. Opintoihin sisältyy kysymyksiä estetiikasta ja etiikasta sekä taiteen vastaanoton, tulkinnan ja välittämisen käytännöistä. Laajemmin taiteelliseen toimintaan vaikuttavia taustavoimia käsitellään esimerkiksi suhteessa globalisaation prosessiin ja ympäristökysymyksiin.
Opinto-ohjelmassa vierailee kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita, kuraattoreita, galleristeja ja tutkijoita jotka kertovat omasta
työstään eri näkökulmista. Temaattisesti fokusoiduissa kotimaisissa
ja kansainvälisissä työpajoissa keskitytään taiteellisen tuotannon ja
taiteen esittämisen eri konteksteihin. Nykytaiteen kontekstit, taideja
kulttuuripolitiikka sekä taideinstituutiojärjestelmä ja siihen liittyvien
erilaisten lähestymistapojen tuntemus muodostavat keskeisen osan
opintojen sisältöjä.
Luentokurssi sopii 2. vuosikurssin jälkeen sekä kandi- että maisteriopiskelijoille. Kansainväliset workshopit on tarkoitettu 3.-5. Vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelija voi valita kokonaisuuteen kuuluvia
kursseja myös aineopintojen koodilla [At-3].
84
[St] Teoriaopinnot: Taide nyky-yhteiskunnassa II 20—30 op
[St-1] Maisteriseminaari 6—10 op
Maisteriseminaari on opinnäytettä tekeville tarkoitettu seminaari,
jossa keskustellaan kuvataiteen maisterintutkintoon liittyvien töiden
taiteellisista ja käytännöllisistä kysymyksistä. Seminaareissa kukin
opiskelija saa tilaisuuden esitellä työskentelyään ja saada siitä keskustelevaa palautetta. Työskentelyään voi esitellä joko prosessina
tai valmiina töinä, omasta työtavasta riippuen sopivaksi katsomallaan tavalla. Maisteriopiskelija pitää kahden vuoden aikana vähintään
kaksi omaa seminaaria. Toisen on sijoituttava valmistumislukukauteen. Maisteriseminaari suoritetaan maisteriopintojen aikana esittelemällä omaa työskentelyä seminaarin aikana sekä osallistumalla
seminaarikeskusteluihin.
[St-2] Nykytaiteen historia ja teoria II 5 op
Yleinen opetus järjestää vaihtuvia syventäviä kursseja, joilla käsitellään nykytaiteen ilmiöitä ja niiden juuria. Kursseilla luetaan taideteoreettisia ja -filosofisia tekstejä ja käydään ajankohtaisissa näyttelyissä. Myös muiden koulutusohjelmien järjestämä opetus voi soveltua tähän tutkintovaatimusten kohtaan.
kuvataideakatemia
Tentti/esseevaihtoehto: Nykytaiteen historia ja teoria -opintoja on
mahdollista suorittaa myös kirjallisuuden pohjalta kirjoitetuin essein
tai tenttimällä, esimerkiksi alla esiteltyjen teosten aihekokonaisuuksista valikoiden. Kokonaisuudesta sovitaan etukäteen taidehistorian
ja teorian professorin kanssa. Kirjallisuus:
• Documents of contemporary art -sarja. (MIT Press)
• Themes and movements -sarja (Phaidon):
• Art and feminism / ed. by Helena Reckitt; survey by Peggy Phelan,
London: Phaidon, 2001 (repr. 2002).
• Art and photography / ed. by David Campany, London : Phaidon,
2003.
• Arte povera / ed. by Carolyn Christov-Bakargiev, London: Phaidon,
1999.
• Artist’s body / ed. by Tracey Warr, London: Phaidon, 2000.
• Conceptual art / ed. by Peter Osborne, London : Phaidon, 2002. 69.
• Dada / edited by Rudolf Kuenzli, London: Phaidon Press Ltd. New
York : Phaidon Press Inc, 2006.
• Land and environmental art / ed. by Jeffrey Kastner ; survey by
Brian Wallis, London: Phaidon, 1998.
• Minimalism / ed. by James Meyer, London: Phaidon, 2000.
• Pop / ed. by Mark Francis, survey by Hal Foster, London: Phaidon,
2005.
• Surrealism / edited by Mary Ann Caws, London : Phaidon, 2004.
• Art and electronic media / edited by Edward A. Shanken. London:
Phaidon, cop. 2009.
• Why photography matters as art as never before / Michael Fried.
New Haven: Yale University Press, cop. 2008.
• Art and the moving image : a critical reader / edited by Tanya
Leighton. London : Tate, 2008.
[St-3] Filosofia II — Johdatus mannermaiseen estetiikkaan ja
taidefilosofiaan 2 op
Opintokokonaisuuden voi suorittaa syventävällä filosofian (mannermaista estetiikkaa ja taidefilosofiaa käsittelevällä) kurssilla sekä tenttinä tai esseenä.
Tentti- tai esseevaihtoehto: kurssi ja siihen kuuluva tentti voidaan
korvata seuraavan teoksen tentti- tai esseesuorituksella, johon kuuluvista kokonaisuuksista sovitaan etukäteen kuulustelijan kanssa
(2 op). Kirjallisuus: The continental aesthetics reader / ed. by Clive
Cazeaux, London: Routledge, 2000.
[St-10] Valinnaiset teoriaopinnot 3—17 op
Valinnaisiin teoriaopintoihin voi liittää valikoiden erilaisia teoriakursseja. Teoriaopintoja voi suorittaa myös kirjatentteinä tai kirjoittamalla
kirjallisuuteen pohjautuvan esseen.
Tentti/esseevaihtoehto: Ks. kirjalistat kohdista ”taide nyky-yhteiskunnassa” I ja II. Muista kirjamahdollisuuksista on keskusteltava taidehistorian ja –teorian professorin kanssa.
85
Kuvanveiston koulutusohjelma
Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot löydät
osoitteesta www.kuva.fi.
Kuvanveiston koulutusohjelmassa tutkitaan kolmiulotteisen avaruuden ja tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä.
Opetuksen lähtökohtana on nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen hyödyntäminen opiskelijan omassa
taiteellisessa työskentelyssä ja teknisten mahdollisuuksien
laaja-alainen ymmärtäminen. Kuvanveiston opetus sisältää
installaation ja galleria- ja museotilaan sijoittuvan taiteen
ohella myös aikaan, paikkaan ja tilanteeseen liittyvien prosessien tutkimista. Koulutusohjelmassa keskitytään myös
julkiseen tilaan sijoittuvien teosten kysymyksiin. Opiskelun
pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen kautta. Itsenäisen
taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman
ilmaisun ja ajattelun tukeminen sekä luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.
Kuvanveiston opetus jakaantuu pääpiirteittäin neljään
osaan:
•
•
•
•
Kuvanveisto harjoittaa rautavalua
Kellokoskella. Kuva: Nina Toppila
kaikille yhteiset välineen perusteet, jossa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin
projektit ja työpajat suomalaisten ja kansainvälisten
taiteilijoiden johdolla kotimaassa ja ulkomailla
seminaarityöskentely, kuvanveiston teemalliset luennot
ja kritiikkitilaisuudet
opiskelijan taiteellinen ateljeetyöskentely, jota ohjataan
keskustelujen kautta
87
[Akv] Kuvanveiston pääaineopinnot 45 op
[Akv-20] Välineen perusteet 10—20 op
Lukuvuoden aikana järjestetään säännöllisesti kursseja kuvanveiston erilaisista teknisistä, metodisista ja ajatuksellisista lähestymistavoista. Tekniset kurssit painottuvat kevääseen ja taiteellista ilmaisua laajentavat työpajat syksyyn. Laitteiden tekniikkaan, materiaalien asianmukaiseen käyttöön ja turvallisuuteen liittyvät kurssit ovat
pakollisia kaikille. Kuvanveiston perinteiset työtavat kuten muottivalutekniikat, materiaalin poistamisen ja lisäämisen tekniikat, esimerkiksi kiven työstö ja muovailu ovat osittain valinnaisia. Opiskelija painottaa kuvanveiston teknisiä osa-alueita suuntautumisensa mukaisesti. Opiskelijan valmiuksia toimia kuvataiteilijana pyritään vahvistamaan myös liittämällä taidekilpailuihin osallistuminen osaksi opetusta.
88
[Akv-30] Tutkimus ja käytäntö 10—20 op
Kuvanveiston koulutusohjelmaan kutsutaan säännöllisesti vieraileviksi opettajiksi taiteilijoita ja alansa asiantuntijoita. Opintomatkoja ja
kursseja järjestetään myös ulkomailla. Temaattisten kurssien ja opintomatkojen tavoitteena on laajentaa opiskelijan käytettävissä olevien tekniikoiden ja ajattelutapojen kirjoa; kansainvälistymisen kautta
myös kuvanveiston määritelmää voidaan laajentaa.
[Akv-1] Kuvanveiston seminaarit ja kritiikki 10—20 op
Kuvanveiston seminaarit jakaantuvat kolmeen osaan:
• kuvanveiston laajentunut kenttä
• kuvanveiston opiskelijoiden teoksia tarkastelevat seminaarit
• kritiikkitilaisuudet
Kuvanveiston laajentunut kenttä sisältää temaattisia luentosarjoja
nykykuvanveiston lähtökohdista ja metodeista, taiteilijavierailuja sekä
opiskelijoiden aktivoimista ajankohtaiseen keskusteluun.
Kuvanveiston seminaareissa opiskelija esittelee taiteellisen työskentelynsä senhetkisen vaiheen. Seminaarit ovat muodoltaan keskustelevia ja niiden tarkoituksena on prosessoida työskentelyä keskeneräisten teosten, ajatusten ja ideoiden lähtökohdista.
Opiskelija esittelee omaa työskentelyään kerran lukukaudessa
seminaarissa ja kritiikissä sekä osallistuu keskusteluun osana seminaariryhmää. Kuvanveistossa on yhteinen seminaariryhmä kaikille
opiskelijoille. Läsnäolovaatimus lukukaudessa on 80 %.
Kritiikki on opetustilanne, jossa opiskelija saa palautetta työskentelystään ja voi esittää näkökulmia teoksensa puolesta. Tämän kautta
opitaan ymmärtämään ja vastaanottamaan kritiikkiä ja samalla kehitetään omaa argumentaatiotaitoa ja käsitteistöä. Kritiikkiin kutsutaan
kuvataideakatemia
ulkopuolisia asiantuntijoita ja opiskelijan odotetaan esittävän kritiikissä valmiita teoksia.
Kuvanveiston seminaareihin osallistutaan ensimmäisen vuoden
keväästä alkaen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvia seminaareja suoritetaan yhteensä 10—20 op verran eli noin 1—2 op / lukukausi. Lisäksi
omasta esittelystä kertyy 1 op sekä osallistumisesta kritiikkiin 1 op.
Yleensä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella seminaarissa
esitellään kandidaatin opinnäyte.
Opintopisteiden kertyminen:
• maksimipisteet lukukauden osallistumisesta 2 op eli vuodessa 4 op
• oman työn esittely 1 op/kerta
• osallistuminen kritiikkiin 1 op/kerta
Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä/
lukukausi.
[S] Kuvanveiston syventävät opinnot
Maisteriopiskelijat osallistuvat yleensä kuvanveiston yhteisiin seminaareihin, luentoihin sekä työpajoihin. Maisterivaiheessa opiskelijan on mahdollista syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa
mukaan ja käydä keskustelua professorin, lehtorin ja muiden opettajien kanssa. Osa seminaareista, luennoista, kursseista sekä matkoista
voidaan kohdistaa ensisijaisesti maisteriopiskelijoille.
[Sk] Taiteelliset opinnot: Kriittinen tutkimus ja
käytäntö 50—60 op
[Sk-1] Kuvanveiston syventävä seminaari 4—9 op
Kuvanveiston professorin järjestämää seminaarityöskentelyä eri
muodoissaan.
[Sk-2] Kuvanveiston työpajat 10 op
Kuvanveiston työpajat ovat yleensä avoimia kaikille kuvanveiston
opiskelijoille. Opiskelijat saavat ohjausta oman edistyneisyytensä ja
tarpeidensa mukaan.
[Sk-3] Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op
Ks. Syventävät opinnot, yleinen opetus.
Itsenäisestä taiteellisesta työskentelystä voi saada 15 opintopistettä
/ lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu kevätnäyttelyyn. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen
opintopisteisiin.
89
Maalaustaiteen koulutusohjelma
Maalaustaiteen opetuksen tavoitteena on avartaa opiskelijoiden näkemystä maalaustaiteesta yli tekniikoiden ja taiteenlajien rajojen sekä opastaa suhteuttamaan nykytaide
taidehistorian traditioon. Opetus perustuu itsenäiselle työskentelylle ja sen ohjaukselle. Opetusmuotoina ovat teknissisällölliset työpajat, käytännön ja teorian limittävät laboratoriot, seminaarit, luennot sekä opintomatkat.
[Akm] Maalaustaiteen pääaineopinnot 45 op
90
[Akm-20] Välineen perusteet 10 op
[Akm-20mat] Materiaalioppi 8 op
Maalauksen materiaaliopissa perehdytään aineen rakenteeseen, ominaisuuksiin ja käyttömahdollisuuksiin. Kurssin aiheina ovat mm. maalauspohjien materiaalioppi, maalaustekniikat, maalien sideaineet ja
väriaineet. Aiheita käsitellään mm. historiallisesti, kemiallisteknologisesti sekä käytännönläheisesti. Työsuojelu sisältyy opetukseen.
Materiaaliopin kokonaislaajuudesta pakollisia opintoja ovat teoriaosuus, johon sisältyy läsnäolovelvollisuus sekä luentomuistiinpanoihin perustuva tentti.
[Akm-20mak] Materiaaliopin käytännöt 2 op
Pakollinen materiaaliopin käytännöt –kurssi, joka suoritetaan yhdessä
teoriakurssin kanssa. Opintoja voi täydentää ylimääräisellä valinnaisella 2 op:n käytännön materiaaliopin työpajalla, jonka voi sijoittaa
joko maalauksen työpajaopintoihin tai valinnaisiin aineopintoihin.
[Akm-30] Tutkimus ja käytäntö 17 op
[Akm-30typ, Akm-30lab] Maalaustaiteen työpajat ja laboratoriot
17 op
Maalaustaiteen työpajat on jaettu kahteen kategoriaan: käytännön
työpajoihin ja laboratorioihin. Käytännön työpajoissa, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu 1.—4. vuosikurssin opiskelijoille, tutkitaan maalausta ilmaisumuotona sekä sisällöllisistä että teknisistä näkökulmista.
Laboratorioissa, jotka on tarkoitettu 2.—5. vuosikurssin opiskelijoille, tutkitaan käytäntöön sidoksissa olevia teoreettisia kysymyksiä
temaattisten näkökantojen kautta. Laboratorioihin sisältyy teoreettisen tarkastelun ja käytännön yhdistävää työpajatyöskentelyä. Maalaustaiteen opiskelijoiden on suoritettava työpajaopintoja maalaustaiteen osastolla, mutta opiskelija voi itse valita, mitä käytännön työpajoja tai laboratorioita hän suorittaa.
Asta Pajunen: Jossakin oli ovi jäänyt auki. 2010. Kuvan Kevät
kuvataideakatemia
91
[Akm-1] Maalaustaiteen seminaari 18 op
Maalaustaiteen seminaari on kerran viikossa, yleensä maanantaisin kokoontuva, kaikkia maalauksen opiskelijoita koko opintojen ajan
koskeva opetusmuoto. Eri vuosikurssien opiskelijoista koostuvia,
noin 10-15 hengen ryhmiä vetävät opettajat. Ryhmiä on 5-6, mukaan
lukien professorien vetämät lopputyöseminaarit, sekä englannin tai/
ja ruotsinkielinen ryhmä.
Maalaustaiteen seminaarissa tarkastellaan ja arvioidaan pienryhmissä vuorollaan kunkin opiskelijan työskentelyä. Seminaari on luonteeltaan vapaamuotoinen ja keskusteleva, eikä keskustelun pohjaksi
tarvita välttämättä valmiita teoksia. Seminaarin tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa käymään kriittistä keskustelua omasta taiteestaan
ns. julkisessa tilanteessa. Päämääränä on avata laaja-alaisia ja historiatietoisia näkymiä taiteellisen työskentelyn lähtökohtiin ja metodeihin sekä kannustaa opiskelijoita itsenäiseen taide-eleen ja taidepuheen kehittämiseen, ymmärtämiseen ja kriittiseen kyseenalaistamiseen.
Maalaustaiteen seminaarit aloitetaan 1. opiskeluvuoden keväällä.
Kandidaatin tutkintoon kuuluvien seminaarien opintopisteet (18 op)
kertyvät seuraavasti:
92
1. vsk. kl 3 op
2. vsk. sl 3 op + kl 3 op
3. vsk. sl 3 op + kl 3 op
4. vsk.sl 3 op
Jokainen opiskelija esittelee työskentelyään kerran lukukaudessa.
Pääsääntöisesti neljännen vuoden syksynä opiskelija esittelee seminaarissa kandidaatin opinnäytteensä.
Seminaarit ovat pakollisia opintoja. Hyväksyttyyn suoritukseen
vaaditaan 80 % läsnäolo. Tästä 10% voidaan tarvittaessa suorittaa
esseekirjoituksella tai osallistumalla esim. [At-20] Umbrella-opintoihin. Nämä umbrella-opinnot sisältävät erikseen sovittuja näyttelykäyntejä sekä vierailevien asiantuntijoiden luentoja ja työhuoneohjausta. Umbrella-opintoja voivat hyödyntää muutkin kuin maalauksen
opiskelijat.
/ lukukausi.
[S] Maalaustaiteen syventävät opinnot
Maisteriopinnoissa syvennetään ilmaisua ja näkemystä työstämällä
teoksia erilaisissa teoreettisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Maisteriopintojen olennaisen osan muodostaa maisterin 40 opintopisteen
laajuisen opinnäytteen teko.
Maisterivaiheen opinnoissa kehitetään erityisesti teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Tavoitteena on opiskelijan oman ilmaisukielen ymmärtäminen ja tietoinen suhteuttaminen osaksi nykytaiteen kenttää.
kuvataideakatemia
[Sk-1] Maalaustaiteen syventävä seminaari 9 op
Viidennen opiskeluvuoden syksyllä lopputyötään tekevät opiskelijat kootaan omaksi seminaariryhmäkseen. Ryhmää vetää professori.
Lopputyöseminaarissa tuodaan esiin kunkin opiskelijan maisterintutkintoon liittyvän työn taiteellisia sisältöjä sekä pohditaan niiden mahdollisia esityksiä tulevassa lopputyönäyttelyssä. Kukin opiskelija pitää
lukuvuoden aikana vähintään kaksi seminaaria.
4. vsk. kl 3 op maalaustaiteen seminaari, ks. aineopinnot
5. vsk. sl 3 op + kl 3 op lopputyöseminaari
Erillisessä valinnassa 2-vuotista maisterin tutkintoa suorittamaan
otetut maisteriopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan maalaustaiteen seminaariin yhdessä maalauksen perusopiskelijoiden kanssa. Toisena opiskeluvuotenaan he osallistuvat lopputyöseminaariin yhdessä muiden maisteriopiskelijoiden kanssa. Hyväksytty
suoritus on näin ollen 12 op.
1. maisterivuosi (maalauksen seminaari yhdessä kandiopiskelijoiden
kanssa): syksy 3 op + kevät 3 op
2. maisterivuosi (lopputyöseminaari) syksy 3 op + kevät 3 op
[Sk-2] Maalaustaiteen työpajat ja laboratoriot 10 op
Maalauksen laboratoriot on erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille
suunnattu opintokokonaisuus, jossa ryhmäopetuksessa kehitetään
teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Opetusmuotona laboratorioformaatti koostuu monimuotoisista temaattisista teoreettisista opinnoista ja käytännön työpajoista , joissa tähdätään tutkivaan
otteeseen ja ajankohtaisten sisällöllisten kysymysten pohdintaan tiiviissä yhteydessä praktiseen työskentelyyn.
[Sk-3]Taiteilijana yhteiskunnassa –opinnot 6 op
opintopisteisiin.
93
Taidegrafiikan koulutusohjelma
Taidegrafiikan opetuksen tarkoituksen on antaa perusteelliset tiedot ja taidot taidegrafiikan eri menetelmistä, materiaalisesta perustasta ja ilmaisumahdollisuuksista.
Koulutusohjelman opetuksen perustana ovat intensiivikurssit, työpajat ja projektit. Näissä perehdytään mm. syväpainografiikkaan, litografiaan, serigrafiaan, puupiirrokseen
sekä valokuvapohjaisiin ja digitaalisiin menetelmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus tutustua paperille painettuun taiteeseen aina paperin valmistuksesta digitaalisiin neliväritulosteisiin samoin kuin muihin vedostusmateriaaleihin,
esimerkiksi lasiin, metalliin ja puuhun. Opintoihin kuuluu
olennaisena osana näyttelykokonaisuuksien rakentaminen
sekä taidegrafiikan menetelmien käytön tutkiminen installaatiossa, kirjansidonnassa ja liikkuvassa kuvassa.
Opetukseen sisältyy myös kaikille taidegrafiikan opiskelijoille yhteinen visuaalisen kulttuurin seminaari, jonka
tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat taidegrafiikan juuriin
ja nykyhetkeen. Seminaarissa opiskelijat esittelevät töitään
ja pohtivat niiden sisältöä ja lähtökohtia vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden ja kriitikoiden kanssa sekä osallistuvat näyttelykäynteihin, luentoihin, taiteilijaesittelyihin ja työhuonevierailuihin.
Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan
omasta taiteellisesta työskentelystä, oppimisesta erehdysten ja onnistumisten, kokeilun ja suunnittelun kautta. Tässä
prosessissa keskeistä ovat opiskelijan ja opettajien välinen
vuorovaikutus ja henkilökohtaiset keskustelut. Tavoitteena
on, että opiskelija saavuttaa kokonaisvaltaisen näkemyksen
kaikista niistä mahdollisuuksista ja edellytyksistä, joilla hän
voi ilmaista itseään.
94
kuvataideakatemia
[Akg] Taidegrafiikan pääaineopinnot 45 op
[Akg-20] Välineen perusteet 20 op
[Akg-20typ] Taidegrafiikan työpajat, intensiivikurssit tai projektit
20 op
Opinnot järjestetään intensiivikursseina, työpajoina tai projekteina,
joissa syvennytään taidegrafiikan ilmaisullisten mahdollisuuksien tutkimiseen. Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaista taidegrafiikkaan
tutustumista. Käsiteltävät menetelmät ovat mm. metalligrafiikka,
litografia, serigrafia, puupiirros sekä valokuvapohjaiset ja digitaaliset
tekniikat. Opetusta annetaan myös kirjansidonnassa ja paperinvalmistuksessa. Lisäksi opiskelijan tulee tuntea taidegrafiikan aineellinen
perusta: erityismateriaalit, värit, liuottimet, paperit ja filmit.
Tutkintoon vaaditaan 20 opintopisteen verran välineen perusteisiin liittyviä opintoja.
[Akg-30] Tutkimus ja käytäntö 10 op
Taidegrafiikan työpajoja, intensiivikursseja ja projekteja voidaan sijoittaa myös tähän opintokokonaisuuteen sen jälkeen, kun Välineen
perusteisiin vaaditut 20 op on suoritettu.
[Akg-30nät] Näyttelyn suunnittelu 2 op
Opintokokonaisuuden voi suorittaa ennen kandidaatin opinnäytettä
ohjattuna yhteisnäyttelyprojektina tai ripustustyöpajana.
[Akg-30typ] Taidegrafiikan työpajat, intensiivikurssit tai projek-
tit 8 op
Opiskelijoilta edellytetään laaja-alaisen taidegrafiikan perusteiden
tuntemuksen lisäksi syventymistä joihinkin seuraavista osa-alueista:
metalligrafiikka, litografia, serigrafia, puupiirros sekä valokuvapohjaiset ja digitaaliset tekniikat. Opiskelijat tutustuvat taidegrafiikan alueen rajapintoihin erityiskursseilla, joissa käsitellään mm. installaatioita ja liikkuvan kuvan erityismuotoja sekä kirjansidonnan hienouksia.
[Akg-1] Visuaalisen kulttuurin seminaari 15 op
Seminaarissa käsitellään useasta näkökulmasta taidegrafiikan ilmenemistä ja asemaa visuaalisessa kulttuurissa. Opiskelijat esittelevät
töitään ja pohtivat niiden sisältöä ja lähtökohtia vuorovaikutuksessa
ammatissa toimiviin taiteilijoihin ja kriitikoihin. Seminaariin sisältyy
myös luentoja, näyttelykäyntejä ja työhuonevierailuja. Seminaariin
osallistutaan 1. vuoden keväästä alkaen. Noin 3,5 opintovuoden kohdalla seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte.
Taidegrafiikan seminaareihin osallistutaan 1. vuoden keväästä
alkaen. Kandidaatin tutkintoon kuuluvia seminaareja suoritetaan 1-3
op / lukukausi. Minimivaatimus on 10 op, enimmäismäärä 15 op.
95
Pääsääntöisesti neljännen vuoden syksynä (n. 3,5 opiskeluvuoden
kohdalla) seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte.
Koulutusohjelman luennot, taiteilijaesittelyt, opiskelijoiden omien
töiden esittelyt, jne. järjestetään kerran viikossa. Täysimääräiseen
suoritukseen vaaditaan 80 %:n läsnäolo ja runsaasti omien töiden
esittelyä.
/ lukukausi.
[S] Taidegrafiikan syventävät opinnot
Taidegrafiikan maisteriopintojen päämääränä on ammatillisesti
osaava, erittelyyn kykenevä ja taiteilijuutensa tiedostava taidegraafikko.
Opiskelijan oman ilmaisun pohjalta opetuksessa pyritään kehittämään teknisiä erityisvalmiuksia ja erikoistumista sekä tutustutaan
taidegrafiikan uusimpiin menetelmiin. Opiskelijaa tuetaan etsimään
taidegrafiikan ilmaisullisia rajoja ja peilautumista muuhun visuaalisen
taiteeseen. Taidegrafiikan taiteellista tutkimusta ja sen olemuksen ja
luonteen käsitteellistä erittelyä pyritään kehittämään tekemisen, keskustelun ja kirjallisen ilmaisun kautta.
96
käytäntö 50-60 op
[Sk-1] Visuaalisen kulttuurin seminaari 4 op
Visuaalisen kulttuurin seminaari on kaikille taidegrafiikan opiskelijoille
yhteinen viikoittain kokoontuva seminaari, johon sisältyy oman työskentelyn ohella luentoja, näyttelykäyntejä ja työhuonevierailuja.
Maisteriopiskelijoilta vaaditaan 4 opintopisteen laajuinen suoritus. Katso seminaarin yksityiskohtaisempi esittely edellä kohdasta
”Aineopinnot” [Akg-1].
[Sk-2] Taidegrafiikan työpajat ja laboratoriot 10 op
Ks. edellä aineopinnot [Akg-20] ja [Akg-30].
[Ss] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30-40 op
opintopisteisiin.
kuvataideakatemia
Tila-aikataiteiden koulutusohjelma
Tila-aikataiteiden koulutusohjelman tarkoituksena on
antaa opiskelijalle kyky hallita tiedollisesti ja taidollisesti
kuvataiteen tilaan ja aikaan liittyviä alueita. Opetuksen
kautta pyritään antamaan näiden alueiden laaja henkilökohtainen tuntemus sekä käsitys siitä, miten alueet liittyvät toisiinsa ja yleiseen taiteen historiaan. Opetuksessa painotetaan nykytaiteen eri muotoja ja niiden taustalla olevia
vaikuttajia, niiden teoriaa.
Tila-aikataiteet ovat vahvasti ulospäin suuntautuneita.
Niiden ominaisuuksiin kuuluu jatkuva tutkiminen ja
kokeilu. Tyypillistä niille on muotojen avoimuus.
Kuvataiteen opiskelun perinteenä on laaja omakohtainen työskentely ja sen kautta saatu kokemus. Tila-aikataiteissa merkittävä osa opetuksessa on keskustelulla, jossa
tarkastellaan teoksen muodon ja sisällön välistä suhdetta
sekä tuon kokonaisuuden yhteisöllistä merkitystä. Silti
keskeinen osuus opiskelua on edelleen omassa työskentelyssä ja sen arvioinnissa. Keskustelun tarkoitus on avartaa
ymmärtämään taiteiden välisiä yhteyksiä, niiden perinnettä
ja historiaa sekä kytköksiä.
Tila-aikataiteiden opetus on jaettu kolmeen suuntautumisvaihtoehtoon: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnaiset taiteet ja valokuvataide. Tila-aikataiteiden opintojen
perustana ovat AV-kerronnan perusteet, joka on kaikille tilaajan kandiopiskelijoille yhteinen opintokokonaisuus.
Liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehto 45 op
- audiovisuaaliset taiteet, kuten video ja kokeellinen elokuva
sekä digitaalimediaan liittyvä taide
Paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden suuntautumisvaihtoehto 45 op
- sisältää ympäristötaiteen, performanssin ja installaatiotaiteen
97
Valokuvataiteen suuntautumisvaihtoehto 45 op
- valokuvan eri tuottamismenetelmät (analoginen, digitaalinen sekä muut tuottamismuodot) ja välineen ilmaisumahdollisuuksien tavat nykytaiteessa
[Akt] Tila-aikataiteiden pääaineopinnot 45 op
Kaikille tila-ajan suuntautumisvaihtoehdoille
yhteiset opinnot, 30 opintopistettä
[Akt-20] Välineen perusteet 20 op
[Akt-20av] AV-kerronnan perusteet 20 op
Opintokokonaisuus on pakollinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Kokonaisuus suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden
keväällä. AV- kerronnan perusteet antaa tekniset valmiudet käyttää
koulutusohjelman kalustoa (valokuvaus, video, ääni, valo jne.) sekä
eväät mm. valokuvan ja videoteoksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Kukin opiskelija valmistaa oman valokuvasarjan ja videoteoksen ryhmän avustamana. Sisältö: kuvallinen dramaturgia ja käsikirjoitus, valokuva- ja videoworkshop, kuvauslaitteet ja välineet, vedostus,
digitaalinen kuvankäsittely, studion käyttö.
98
[Akt-1] Tila-aikataiteen seminaari 10 op
Yksi keskeisimmistä opetusmuodoista on koulutusohjelman seminaari, jossa opiskelija esittelee valmiita tai keskeneräisiä teoksiaan ja
joiden pohjalta syntyviä ajatuksia analysoidaan. Seminaari on luonteeltaan keskusteleva ja keskustelu voi pohjautua varsin vapaasti
esillä oleviin ongelmiin. Sen tarkoituksena ei ole arvioida valmiita
töitä, vaan tarkastella niiden takana olevia ajatuksia ja mahdollisuuksia edetä. Seminaariin osallistuvat kaikki opiskelijat.
Tila-aikataiteen seminaareihin osallistutaan ensimmäisen vuoden
keväästä alkaen.
Kandidaatin tutkintoon kuuluviin seminaareihin osallistutaan noin
joka toinen viikko ja niitä suoritetaan yhteensä 10 op:n verran eli n.
1—2 op / lukukausi. Kaksi opintopistettä kertyy osallistumisesta sekä
omien töiden esittelystä. Hyväksytty suoritus voi koostua seuraavasti:
1. vsk. kl 2 op
2. vsk. sl + kl yht. 3 op
3. vsk.sl + kl yht. 3 op
4. vsk. sl 2 op
Täysimääräiseen suoritukseen vaaditaan 80 % läsnäolo joka toinen
viikko ja yksi oman työskentelyn esittely vuosittain. Pääsääntöisesti
kuvataideakatemia
neljännen vuoden syksynä (n. 3,5 opiskeluvuoden kohdalla) seminaarissa esitellään kandidaatin opinnäyte.
Seminaarisuoritusta voi täydentää myös vaihtoehtoisin tavoin sopimalla asiasta etukäteen seminaarin vetäjän kanssa; korvaavia suorituksia voivat olla esimerkiksi:
• kirjallinen raportti jostain näyttely- tms. käynnistä
• itselle merkityksellisen taiteilijan työskentelyn esittely seminaarissa
• osallistuminen muun kuin oman koulutusohjelman seminaariin
Suuntautumisvaihtoehdoittain eriytyvät opinnot,
15 opintopistettä
[Akt-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op
Kunkin suuntautumisvaihtoehdon eriytyviä tutkimuksen ja käytännön
opintoja suoritetaan yhteensä 15 op.
Liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehto [Akte]
Liikkuvan kuvan opetuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet itsenäisesti käyttää liikkuvaa kuvaa taiteellisen ilmaisun välineenä. Opetus koostuu liikkuvan kuvan teknisten ja ilmaisullisten
metodien opetuksesta sekä perehtymisestä liikkuvan kuvan sisällölliseen ajatteluun. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi kursseja liikkuvan
kuvan historiasta ja taiteellisen tekemisen suuntauksista sekä sarja
taiteilijavierailuja. Eri opetusjaksojen lisäksi opiskelijan tulee työskennellä ja valmistaa teoksia liikkuvalla kuvalla sekä itsenäisesti että
osana ryhmäprojekteja. Lisäksi opiskelijan tulee osallistua ohjattuihin
keskustelu- ja kritiikkitilaisuuksiin.
[Akte-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op
[Akte-30his] Kokeellisen elokuvan historia ja teoria 3 op
Lukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tarpeellista pohjatietoa
liikkuvan kuvan käytöstä kuvataiteessa. Kurssi on pakollinen teoriakurssi liikkuvan kuvan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on
tarkoitus suorittaa ensimmäisen/toisen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee. (Koodi ennen vuotta 2010 [Akt30kro]).
[Akte-30typ] Liikkuvan kuvan työpajoja 12 op
Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä liikkuvan
kuvan työpajoja.
Paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden
suuntautumisvaihtoehto [Aktp]
Opetuksen tavoitteena on perehtyä tilanteisiin ja kysymyksiin, jotka
syntyvät kun siirrytään toteuttamaan teoksia ja projekteja studion
99
ulkopuoliseen maailmaan. Tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys
paikka- ja tilannesidonnaisista projekteista, jotka toteutuvat muualla
kuin taiteelle tarkoitetuissa tiloissa, kuten museoissa ja gallerioissa.
Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opinnot koostuvat ympäristötaiteen, installaation, performanssin, yhteisötaiteen käytännön työpajoista ja ryhmäkeskusteluista sekä historia- ja teorialuennoista. Opetuksen tarkoituksena on myös löytää ja harjoittaa uusia tapoja toimia
taiteilijana yhteiskunnassa.
[Aktp-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op
[Aktp-30his] Paikkasidonnaisen taiteen historia ja teoria 3 op
Syyslukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tietoa paikkasidonnaisen taiteen historiasta. Kurssi on pakollinen paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on
tarkoitus suorittaa toisen/kolmannen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee.
100
[Aktp-30typ] Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen työpajoja 12 op
Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä paikka- ja
tilannesidonnaisen taiteiden.
Valokuvataiteen suuntautumisvaihtoehto [Aktv]
Valokuvaus ymmärretään osana kuvataiteellista kokonaisuutta,
havainnointia ja omakohtaista työskentelyä tila-aikataiteissa. Valokuvauksen opinnot muodostuvat eri taiteilijoiden vetämistä työpajoista.
Työpajoissa paneudutaan mm. taiteen kysymyksiin, valokuvan käyttöön nykytaiteilijan ilmaisuvälineenä, todellisuuden ja fiktion rajankäyntiin todellisissa ja lavastetuissa ympäristöissä sekä valokuvataiteen ominaispiirteisiin. Työskentely vaihtelee kurssikohtaisesti tehtävien suorittamisesta omaan taiteellisen ilmaisuun ohjauksen alaisena. Opetukseen kuuluu lisäksi välineen teknistä hallintaa syventävää (kamerat, valaisu, kuvankäsittely, skannaus ja tulostus) opetusta.
[Aktv-30] Tutkimus ja käytäntö 15 op
[Aktv-30his] Valokuvauksen historia ja teoria 3 op
Lukukauden kestävä luentosarja, joka antaa tarpeellista pohjatietoa
valokuvan käytöstä kuvataiteessa. Kurssi on pakollinen teoriakurssi
valokuvan suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoille ja se on tarkoitus
suorittaa ensimmäisen/toisen opiskeluvuoden aikana. Suoritus: Läsnäolo tunneilla ja essee.
/ lukukausi.
[S] Tila-aikataiteiden syventävät opinnot
Maisteriopinnoissa syvennetään ilmaisua ja näkemystä työstämällä
teoksia erilaisissa teoreettisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Maisteriopintojen olennaisen osan muodostaa maisterin 40 opintopisteen
laajuisen opinnäytteen teko.
Maisterivaiheen opinnoissa kehitetään erityisesti teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Tavoitteena on opiskelijan oman ilmaisukielen ymmärtäminen ja tietoinen suhteuttaminen osaksi nykytaiteen kenttää.
[Sk-1] Tila-aikataiteiden syventävä seminaari 4 op
Viidennen opiskeluvuoden syksyllä lopputyötään tekevät opiskelijat kootaan omaksi seminaariryhmäkseen. Ryhmää vetää professori.
Seminaarissa keskitytään lopputyön työstämiseen syys- ja kevätlukukauden ajan.
[Sk-2] Tila-aikataiteiden työpajat ja laboratoriot 10 op
Tila-aikataiteiden laboratoriot on erityisesti maisterivaiheen opiskelijoille suunnattu opintokokonaisuus, jossa ryhmäopetuksessa kehitetään teorian ja käytännön nivoutumista toisiinsa. Opetusmuotona
laboratorioformaatti koostuu monimuotoisista temaattisista teoreettisista opinnoista ja käytännön työpajoista , joissa tähdätään tutkivaan otteeseen ja ajankohtaisten sisällöllisten kysymysten pohdintaan tiiviissä yhteydessä praktiseen työskentelyyn
[Ss] Itsenäinen taiteellinen työskentely 30-40 op
/ lukukausi lukuun ottamatta sitä kevätlukukautta, jona opiskelija valmistautuu Kuvan Kevääseen. Tämä työskentely sisältyy opinnäytteen
opintopisteisiin.
[Aktv-30typ] Valokuvataiteen työpajoja 12 op
Vuosittain järjestetään eri opettajien/taiteilijoiden vetämiä valokuvataiteen työpajoja.
kuvataideakatemia
101
Tohtorikoulutusohjelma
Tohtorikoulutus vastaa kokonaislaajuudeltaan 240 opintopisteen laajuisia opintoja. Tavoitteena on suorittaa tutkinto
neljässä vuodessa, mikä edellyttää täysipäiväistä omistautumista työlle.
Tohtorikoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija
ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa
valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin
suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan
kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla.
Opetus- ja tutkimusneuvosto määrää taiteellisen tutkimuksen professorin esityksestä opiskelijalle vastaavan
ohjaajan.
Opiskelijat työskentelevät henkilökohtaisen tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman mukaisesti, jotka
laaditaan yhdessä taiteellisen tutkimuksen professorin ja
vastaavan ohjaajan kanssa. Suunnitelmat hyväksytetään
ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä opetusja tutkimusneuvostossa.
102
Kuvataiteellinen opin- ja taidonnäyte
Opinnäyte on kokonaisuus, joka rakentuu kuvataiteellisista
produktio- ja teoriaosuuksista. Osuuksien tulee olla vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Lähtökohta on taiteellisessa
työskentelyssä.
Kuvataiteelliset produktio-osuudet ovat vaativia, kypsyyttä osoittavia kuvataiteellisia teoksia kuten näyttelyitä,
julkaisuja, tapahtumia tai muita kuvataiteellisia suorituksia. Teokset esitetään yhtenä kokonaisuutena tai useampana osakokonaisuutena julkisesti.
Opinnäytteen teoriaosuus on itsenäisesti tehty, kirjana
tai muulla tavoin julkaistu tai julkisesti esitetty teos, jota
aikaisemmin ei ole esitetty kokonaisuudessaan julkaistuna.
Teoriaosuudessa tekijä analysoi kuvataiteellista työskentelyään ja/tai tuottaa muulla tavoin uutta tietoa tutkimusalueestaan. Kysymyksenasettelun on oltava vuorovaikutussuh-
kuvataideakatemia
teessa omaan produktio-osuuteen. Teoriaosuuteen tulee
sisältyä yhteenveto tekijän asettamista tutkimuksellisista
päämääristä.
Opiskelija vastaa opinnäytteen taiteellisten produktio- ja
teoriaosuuksien huolellisesta dokumentoinnista sekä tarkastusta että myöhempää arkistointia varten.
Opinnäytteisiin voi sisältyä myös sellaisia yhteishankkeita, joissa opinnäytteen tekijän itsenäinen osuus on selvästi osoitettavissa. Sen tulee olla uutta tuotantoa ja tutkimuksellisen osuuden tulee olla julkaisukelpoinen.
Kuvataidealan pakolliset jatko-opinnot
Kuvataiteelliseen tutkimukseen liittyvät pakolliset käytännölliset ja teoreettiset jatko-opinnot ovat laajuudeltaan 60
opintopistettä.
Tutkimusseminaari
Teoreettiset opinnot ovat opiskelijan kuvataiteellista tutkimusta tukevia, pääasiassa seminaarimuotoisia opintoja.
Pakollisen tutkimusseminaarin puitteissa järjestetään kuukausittain kolmesta neljään seminaaripäivää, jotka koostuvat työskentely-, essee- ja teoriaseminaareista. Tutkimusseminaariin osallistutaan vähintään kolmen vuoden ajan.
Kukin opiskelija järjestää kerran lukuvuodessa työskentelyseminaarin, joka liittyy hänen omaan tutkimustyöhönsä
ja esittelee sen etenemistä. Seminaarissa käydään ryhmässä
läpi tutkimukseen sisältyviä uusia produktio- ja teoriaosioita. Kriittisen ryhmätyöskentelyn esiin tuoma palaute
syventää ja edistää opiskelijan tutkimusta.
Työskentelyseminaarissa ovat läsnä ohjaaja(t) sekä mahdolliset ulkopuoliset asiantuntijat.
Esseeseminaarissa kukin opiskelija kirjoittaa opintojensa aikana vähintään kolme esseetä. Esseeseminaarien
päämääränä on harjaannuttaa opiskelijaa teoriaosuuden
valmistamisessa. Esseiden aiheista ja niissä käsiteltävistä
teoksista sovitaan vastuuopettajien kanssa.
Teoriaseminaarit ovat ulkopuolisten vierailijoiden (teoreetikot, taiteilijat, muut asiantuntijat) sekä vastuuopettajien vetämiä temaattisia luentokokonaisuuksia. Teoriaseminaarien tavoitteena on, että opiskelijat syventyvät tutki-
103
musalueensa kenttään sekä taiteellisen tutkimuksen metodologiaan ja kykenevät käyttämään niitä opin- ja taidonnäytteessään uutta tietoa tuottaen.
Muut pakolliset opinnot
Jatko-opiskelijat toimivat opintojensa aikana opettajina tai
ohjaajina joko Kuvataideakatemiassa tai muussa oppilaitoksessa. Pedagogiikan suoritustavoista sovitaan erikseen
taiteellisen tutkimuksen professorin kanssa.
Opintojen loppuvaiheessa kukin opiskelija ideoi ja järjestää julkisen symposiumin, jonka päämääränä on välittää
omaan tutkimusalueeseen liittyvää uutta kuvataiteellista
tietoa. Symposiumin tulee olla kansainvälinen ja siihen voi
sisältyä julkaisun tuottaminen, näyttelyn järjestäminen tai
muunlainen oheistoiminta.
Kuvataiteen tohtorin tutkintoon kuuluu lisäksi muuta
tutkimukseen liittyvää toimintaa 30 op.
Taiteelliseen työskentelyyn liittyviä opintoja voi suorittaa
myös muissa ulkomaisissa taideakatemioissa ja teoreettisia
opintoja muissa yliopistoissa. Opinnoista sovitaan taiteellisen tutkimuksen professorin kanssa.
104
Kuvataiteen tohtori -tutkintonimike
Tutkintonimikkeestä käytetään lyhennystä KuT (kuvataiteen tohtori). Edellä mainitun lyhenteen käyttö tulisi rajoittaa tiivistä ilmaisua vaativiin yhteyksiin. Normaalikäyttöön
suositetaan lyhennettä kuvat. toht. Kansainvälisissä yhteyksissä käytetään lyhennettä DFA (Doctor of Fine Arts).
kuvataideakatemia
4 Kuvataideakatemian organisaatio
Kuvataideakatemia on julkisoikeudellinen, autonominen
yliopisto sekä itsenäinen oikeushenkilö. Yliopistoyhteisöön kuuluvat sen opetusja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat.
Kuvataideakatemian toimielimet
Kuvataideakatemian hallintoa hoitavat yliopistokollegio,
hallitus, rehtori, opetusja tutkimusneuvosto, palveluyksikkö sekä toimikunnat.
Kuvataideakatemia toimii yhtenä tulosyksikkönä. Kokonaisvastuu yliopiston johtamisesta sekä tuloksellisesta,
taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta on hallituksella
ja rehtorilla.
106
Yliopistokollegio
Yliopistokollegio päättää mm. Kuvataideakatemian hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta ja valitsee yliopistolain mukaisesti
jäsenet yliopiston hallitukseen sekä vahvistaa eräät muut
valinnat. Yliopistokollegio vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden
myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. Lisäksi yliopistokollegio kokoontuu tarvittaessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista.
Hallitus
Hallituksen tehtävänä on päättää mm. yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä
talousarviosta ja laatia tilinpäätös sekä vastata yliopiston
varallisuuden hoidosta, käytöstä ja hallinnasta.
Hallitus valitsee rehtorin ja nimittää vararehtorit rehtoria kuultuaan ja päättää heidän vastuujaostaan, hyväksyy
johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta ja yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä.
johtoryhmä ja rehtoraatti
Johtoryhmä on rehtorin koolle kutsuma elin, joka keskustelee ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Valtuuksiensa
puitteissa johtoryhmä voi tehdä myös päätöksiä.
Rehtoraatti kokoontuu viikottain. Siihen kuuluvat rehtori ja vararehtorit.
Opetus- ja tutkimusneuvosto
Opetus- ja tutkimusneuvoston (OTN) tehtävänä on seurata
ja kehittää Kuvataideakatemiassa annettavaa opetusta, taiteellista työtä ja tutkimusta. Opetus- ja tutkimusneuvosto
mm. hyväksyy tutkintovaatimukset ja lukuvuosittaiset opetussuunnitelmat, tekee ehdotukset professorin toimiin sekä
esitykset professorin toimen täyttämiseksi kutsumenettelyllä. Opetus- ja tutkimusneuvosto nimeää tohtorikoulutusohjelman johtajan esityksestä tohtorintutkinnon opin- ja
taidonnäytteen tarkastajat sekä arvostelee maisterintutkintoon ja tohtoritutkintoon kuuluvat taiteelliset opinnäytteet.
Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vararehtori
puheenjohtajana sekä hallituksen määräämät kaksi professoria ja neljä muuta jäsentä, jotka koostuvat lehtoreista
ja tutkijoista sekä muusta henkilöstöstä. Kolme jäsentä valitaan opiskelijoista. Opetus ja tutkimusneuvoston vakituisena jäsenenä ja sihteerinä toimii suunnittelija. Neuvoston
toimikausi on kaksi kalenterivuotta.
Toimikunnat
Taiteellinen toimikunta
Taiteellisen toimikunnan tehtävänä on johtaa akatemian
taiteellista toimintaa. Toimikunta vastaa taiteellisen toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista sekä
käytännön organisoinnista.
Muut toimikunnat
Kuvataideakatemiassa on lisäksi julkaisutoimikunta, kirjastotoimikunta ja nimitystoimikunta.
Toimielimien ja toimikuntien tehtävät, kokoonpanot ja tiedot kokoontumisista löytyvät intrasta.
kuvataideakatemia
107
Kuvataideakatemian ylioppilaskunta
108
Kuvataideakatemian ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki
perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Ylioppilaskunta
on yliopistolain määrittelemä julkisyhteisö, jonka tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän
yhteiskunnallisia, sosiaalisia, henkisiä sekä opiskeluun ja
opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.
Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain
jäsenistön keskuudesta vaaleilla valittava 8-jäseninen edustajisto. Edustajisto valitsee ja valvoo viisihenkisen hallituksen ja pääsihteerin toimia sekä tarkistaa tilinpäätöksen ja
mahdollisen vuosikertomuksen sekä toimintasuunnitelman. Opiskelijoiden keskuudesta valitaan lisäksi opiskelijajäsenet lautakuntiin ja neuvostoihin, jotka ovat Kuvataideakatemian ylimpiä päätöksentekoelimiä. Tätä kautta opiskelijoilla on suora vaikutusmahdollisuus akatemian kehittämiseen.
Kaikki opiskelijat kutsutaan yleiskokoukseen lukukauden alussa sekä muutoin tarpeen vaatiessa. Lisäksi ylioppilaskunnan hallitus kokoontuu kuukausittain. Toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan sähköpostitse sekä koulun ilmoitustauluilla.
Näkyvää ylioppilaskunnan järjestämää toimintaa ovat
mm. bileet, ryhmänäyttelyt sekä info- ja keskustelutilaisuudet. Ylioppilaskunnan hallitus toimii oppilaskunnan
edunvalvojana, ja sen puoleen voi kääntyä esimerkiksi opetusta, opettajia tai tiloja koskevissa ongelmissa tai haluttaessa vaikkapa organisoida yhteinen tapahtuma akatemian
opiskelijoille. Erilaiset ehdotukset ja uudet aktiivit ovat tervetulleita!
Lue lisää ylioppilaskunnan sivuilta www.kuvyo.fi/
Kuvan Kevät - yksityiskohta Bonnie Fanin teoksesta
109

Kuvataideakatemia Opinto

Transcription

Similar documents

Nuutti Koskinen / Curriculum Vitae

strategian toimeenpanosuunnitelma - Kuvataideakatemia

VIERAILEVAN TUNTIOPETTAJAN OHJE

Galleriaesite - Kuvataideakatemia

Todistuspyyntölomake, KTK

Mikkelin lukio Opinto

Opinto-opas 2010–2011 - Humanistinen ammattikorkeakoulu