dockeskusta uusiksi - Vesiopas
download 
Report Transcription
keskusta uusiksi - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 4 /2011 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. a pa :n p n a m om a pu ltra V t t j n! skomateen kelit. U e e ksolle. Ukorkeupartikommin u pae tas osto aine help p umudell trin n kiintoppua . p a in u 0 me mm um asti u k ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark p uo ump tyy jopsaan vasti nukse t ppevät p pys simis matta ustan u -R eim ltra V mak huo yttök n a its n U kä vat kä m o e e u n r Gora V tuykyin teen sapahtumpu Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi SISÄLTÖ 4 / 2011 t 14. kesäkuuta 34 Helsinki kannustaa täydennysrakentamiseen vanhoissa lähiöissä. Laajasalossa 1970-luvun vuokratalo kasvoi näyttävällä lisäkerroksella. 17 Tero Luokkala ja Mikko Hyyppä iloitsevat 20 3D-mallinnus näyttää Helsingin tunnelit, 48 Raumalle valmistui maaliskuussa täyden unelman täyttymyksestä: Kokkolan asuntomessualue kiinnitti kaupungin jälleen mereen. kuilut ja kääntöpaikat. Maanalainen yleiskaava on vuoden kuntatekniikan saavutus. mittakaavan veden tutkimusverkosto, jossa on mm. 27 hanaa näytteidenottoa varten. YHDYSKUNTA RAKENTAMINEN PALSTAT / KOLUMNIT Kirkkonummi rakentaa uutta keskustaa kiihtyvään tahtiin Keva rakennuttaa Kirkkonummen kunnantalon 21 miljoonalla Shared space on enemmän kuin kävelykatu Kokkolan asuntomessualue nousi mereltä vallatulle joutomaalle Helsinki ohjaa yleiskaavalla maanalaista rakentamista Helsinki täydentää lähiöitä pistetaloilla ja lisäkerroksilla 34 10 Oulu ja Tampere tiivistävät keskustojaan 36 14 Ylijäämämaiden hyötykäyttö alkaa kaavoituksesta 38 17 Kuopio tehostaa ylijäämämaidensa hyötykäyttöä 40 20 Uusi pelastuslaki tarkentaa väestönsuojasäännöksiä 41 Liikuntapaikkojen korjausvelka kasvaa Helsingissä 42 6 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys UKTY Kuntien putkimestarit 23 27 28 lehti.kuntatekniikka.fi Rytilät/Pekka Rytilä: Kuulumisia Keski-Euroopasta KEHTO-foorumi: Innovaatiot tuovat resursseja kuntainfraan Uutisia Tuoteuutisia Henkilöuutisia VESIHUOLTO Kouvolan biokaasulaitos muuttaa lietteen energiaksi 5 Pääkirjoitus 44 Palveluja 13 50 52 55 56 58 KUNTAMARKKINAT 14.–15.9. – ohjelma keskiaukeamalla Raumalle valmistui ainutlaatuinen veden tutkimusverkosto 48 Kuntatekniikka 4/2011 3 LFENö Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti työntekijöitä kunnioittaen /JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB 5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö QtXXXMJOJOHö QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö lehti.kuntatekniikka.fi ALANSA YKKÖNEN KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI ■ Energia ■ Hankinnat ■ Ilmastonmuutos ■ Infra-IT ■ Jätehuolto ■ Kiinteistöt ■ Kunnossapito ■ Liikenne ja väylät ■ Liikuntapaikat ■ Maankäytön suunnittelu ■ Maarakennus ■ Rakentaminen ■ Turvallisuus ■ Uimahallit ja kylpylät ■ Vesihuolto ■ Viheralueet ■ Ympäristö p 4 /2011 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 TTOIMITUS OIMI OI MITU TUSS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 Media-assistentti Sirpa Lokkinen Puh. 09 771 2319, 050 312 0204 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 € Irtonumero 10 € ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssa Print ISSN 1238-125X 66. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys Kuntatekniikka 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Tiiviisti päästöistä ” Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen keskeisenä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinona on viime vuodet hallinnut suvereenisti maankäyttöön liittyvää valtakunnallista keskustelua. Pientä säröä tähän yritti iskeä Helsingin Sanomien toukokuussa referoima Aalto-yliopiston tutkimus, jossa asukasta kohti lasketut hiilidioksidipäästöt kaupunkiyhdyskunnissa osoittautuivat maaseutuasukkaan päästöjä suuremmiksi. Tutkimus leimattiin internetin uutiskeskusteluissa nopeasti tarkoitushakuiseksi nollatutkimukseksi. Nollatutkimus tai ei, se toi esille tärkeän näkökohdan, joka tiivistämishuumassa on jäänyt sivuosaan: ihmisten elintavat ja kulutustottumukset yleisesti. Elintason nousun myötä urbaaniin elämään monesti liittyvä kaikki-mulle-nyt-heti -asenne on omiaan lisäämään kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka yhdyskuntarakenne olisi miten tiivis tahansa. Hiukan rennompi ote elämään ja kohtuullisuus joka suhteessa voisi johtaa kaikille tasapainoisempaan tulevaisuuteen. Yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen on toki varaa ja tarvetta. Tässä lehdessä kerromme, mitkä ovat Helsingin, Oulun ja Tampereen täydennysrakentamisen reseptit. Tonttien jakamisen ja uudisrakennusten lisäksi voidaan vanhoihin taloihin rakentaa lisäkerroksia ja ottaa ullakko- tai kellaritiloja asuinkäyttöön. Kansijuttumme puolestaan pureutuu Kirkkonummen keskustauudistukseen. Ainakin pääkaupunkiseudulla kehyskuntien keskustat ovat monin paikoin jääneet jotenkin epämääräiseen tilaan vuosikausiksi osin sen vuoksi, että kiivas kasvu on pakottanut keskittymään asuinalueiden ja niiden lähipalveluiden kehittämiseen. Pienemmänkin kunnan keskusta ansaitsee asiallisen ja samalla houkuttelevan ilmeen, jolla toivottaa tulijan tervetulleeksi. Keikkuen kesään Kunnon pakkastalven jälkeen teillä ja radoilla liikkuessa saattoi konkreettisesti todeta, miten ”kevät keikkuen tulevi”. Vanha kansa ei tällä sanonnalla tosin tarkoittanut pomppuista matkantekoa routavaurioisilla kulkuväylillä, vaan keväisen sään usein nopeaa vaihtelua. Routavauriot muistuttavat meitä siitä, missä maailmankolkassa elämme ja mitä erityishaasteita liikenneväylien rakentamisessa ja ylläpidossa täällä on otettava huomioon eteläisempiin maihin verrattuna. Kun kesä on jo vakaasti ottanut meidät syleilyynsä, kannattaa rentoutua, jotta syksyn koittaessa on taas voimia tehdä hyvää kuntatekniikkaa. Romaanisankarin sanoin: asialliset asiat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat. Kuntatekniikka toivottaa kaikille lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen virkistävää kesää! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/2011 5.8. 30.8. Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9. 6/2011 9.9. 4.10. Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät 7/2011 7.10. 1.11. ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto 8/2011 16.11. 13.12. Energia ■ Valaistus Pari vuotta sitten Kirkkonu KUNTA 6 Kuntatekniikka 4/2011 YHDYSKUNTA alkaneelle keskustarakentamiselle ei näy loppua mmi tahtoo houkuttavan KESKUKSEN Kirkkonummen keskusta on parin viime vuoden ajan ollut yhtä rakennustyömaata, ja tahti vain kiihtyy. Muuttuvaan maisemaan on ilmestynyt matkakeskus, pysäköintitalo, uusia teitä, asuintaloja, liikekeskus ja kiertoliittymiä. Kunnantalo valmistuu loppuvuodesta, asuin- ja liikekortteleita pysäköintitaloineen on käynnistymässä. Hintaa keskustauudistukselle tulee 15–20 miljoonaa euroa. TEKSTIT Merja Kihl ja Ari Mononen NNKirkkonummen kunnanjohtaja Tar- mo Aarnio kertoo, että valtuustossa on haluttu kohentaa kuntakeskuksen yleisilmettä jo parinkymmenen vuoden ajan. Rakennustöiden aloittamiselle oli kuitenkin käytännöllisempiä syitä. Väestö Kirkkonummella on kasvanut noin kaksi prosenttia vuodessa koko 2000-luvun ajan. Maaliskuussa meni 37 000 asukkaan raja rikki. – Kasvuennusteiden mukaan kunnassa on vuosien 2025–30 vaiheilla jo 48 000 Ari Mononen Seppo Haavisto Kirkkonummen keskusta muuttaa muotoaan jatkuvasti. Kunnantalo (vas.) on valmis marraskuussa, sitä vastapäätä nousee asuintalokortteli pysäköintilaitoksineen, välissä kulkee uusi Ervastintie kiertoliittymineen ja vanha linja-autoasema muuttuu Ervastinpuistikoksi. Mäen päällä on perinteinen Kirkkotori, josta kaavaillaan kulttuurikeskittymää. Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mukaan Kirkkonummen keskustan alueelle halutaan lisää asukkaita. Kuntatekniikka 4/2011 7 YHDYSKUNTA Asemanseudun maisemat muuttuivat alkuvuodesta, jolloin asemarakennuksen viereinen bussiterminaali eli matkakeskus sekä pysäköintilaitos otettiin käyttöön. Pysäköintalon (oik.) vieressä on 1970-luvulla rakennettu kolmikerroksinen terveyskeskus, jonka taakse ruvetaan rakentamaan uutta sairaalaa 2013–16. Junaradan eteläpuolelle (vas.) on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa. asukasta. Tämänkin takia kuntakeskus on Kirkkonummelle tärkeä. Sinne on saatava riittävät hallinnolliset ja kaupalliset palvelut, Aarnio korostaa. Keskustaan saatava lisää asukkaita Uusien kauppaliikkeiden houkuttelemiseksi juuri Kirkkonummen keskustaan halutaan lisää asukkaita. 13 000 asukkaan kuntakes- kus ei ole ollut nopeimmin kasvavaa aluetta. Masalaan ja itäiselle Kirkkonummelle on muuttanut väkeä ripeämpään tahtiin. – Jotta taajama saisi uusia kaupallisia palveluja, lähipalvelujen käyttäjiksi tarvitaan 15 000– 20 000 asukasta, Aarnio toteaa. Syksyllä 2013 valmistuva moottoritie Kivenlahdesta Kirkkonummelle tuo lisää veronmaksajia kuntaan. Myös junalla ja bussilla pääsee Helsinkiin melko nopeasti. – Lähivuosina kunnan joukkoliikenteen suunnittelu siirtyy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, jonka jäsen Kirkkonummi on. Myös maankäytön suunnitteluhankkeissa pohditaan aiempaa syvällisemmin asukkaiden joukkoliikennetarpeita. – Jos kaupunkirataa saadaan jatkettua Leppävaarasta Espoon keskukseen, raiteille mahtuisi lisää junia. Se mahdollistaisi paremmat liikenneyhteydet myös Kirkkonummelta Helsingin ja Espoon suuntaan, Aarnio pohtii. Kiertoliittymiä ja taiteellinen matkakeskus Liikenneväyliä on parannettu merkittävästi myös kuntakeskuksen alueella. Keskustan läpi kulkevalle Kirkkonummentiel- Keva rakennuttaa 21 miljoonan kunnantalon – työntekijät Seppo Haavisto Kirkkonummen uusi kunnantalo valmistuu marraskuussa. Taloon muuttaa vuodenvaihteessa noin 200 työntekijää 12 toimipisteestä eri puolilta kuntaa. 21 miljoonaa euroa maksavan talon rakennuttaa Keva, joka vuokraa sen kunnalle. ■ Tällä Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén vastaa kunnan edustajana kunnantaloprojektista. Ensimmäisen kerroksen isojen ikkunoiden takana on tuleva valtuustosali. 8 Kuntatekniikka 4/2011 hetkellä Kirkkonummella ei ole varsinaista kunnantaloa. Konsernihallinto on sijoitettu entiseen sairaalaan, tekninen toimi osin kuntakeskukseen, osin Jorvakseen. Kunnantalo on Kirkkonummen kunnan ja Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) yhteishanke. Sitä varten on perustettu kiinteistöosakeyhtiö. Kirkkonummella on vuokrasopimus 25 vuodeksi. 15 vuoden jälkeen kunta voi lunastaa kiinteistön itselleen. – Kyseessä on eräänlainen elinkaarimalli. Se kuitenkin poikkeaa perinteisestä elinkaarimallisopimuksesta, jossa on mukana rakennuksen ylläpito. Me maksamme vuokraa vain tilasta ja vastaamme itse lämmitys- ja muista kustannuksista, kunnanjohtaja Tarmo Aarnio selittää. – Omistamme itse asiassa osan kiinteistöstä, koska luovutimme tontin kiinteistöosakeyhtiölle. Pääosin olemme silti Kevan vuokralaisia. – Kevalle kunnantalo on sijoitus. Se pitää kuntaa hyvänä ja varmana vuokralaisena ja haluaa sijoitetulle pääomalle tuoton. Maaperää puhdistettiin – Kunnantalon rakentamispäätös oli valtuustossa 2008. Rakennustyöt alkoivat touko- kesäkuussa 2010, yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Ewa Forstén toteaa. Työmaa on hieman myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta rakennuspaikan maaperäongelmien takia. – Maaperässä oli öljyä. Tontti koostuu kahdesta vanhasta tontista, joista toisella oli ollut huoltoasema. Kun entisen huoltoasematontin maaperä oli puhdistettu, myös viereiseltä tontilta löytyi öljyn pilaamaa maata. – Tontti puhdistettiin kesällä 2010. Ympäristökeskus teki asiassa päätöksiä ripeästi, mutta hanke viivästyi silti noin kuukauden alkuperäisestä aikataulusta, Forstén kertoo. Kunnantalossa on kerrosalaa noin 7 700 neliötä. Rakennustilavuus on 44 268 kuutiota. – Taloon tulee kunnan palvelupiste ja tietenkin paljon Pirjo Valtakari Kevan ja kunnan yhteishankkeena valmistuneessa pysäköintitalossa on paikat 450 autolle. Talon julkisivussa pitäisi näkyä merimaisema, mutta sen hahmottaminen vaatii hyvää mielikuvitusta. le on rakennettu lisäkaistat ja iso kiertoliittymä. Sen itä- ja länsipuolelle on sijoitettu pienemmät kiertoliittymät. Uuden Ervastintien varrelle rakennetaan uutta kunnantaloa. Ervastintie johtaa kunnan perinteiseen keskustaan, Kirkkotorille, jota niin ikään aiotaan kehittää lähivuosina. Aseman tuntumaan on rakennettu kunnan ja Kevan yhteishankkeena 5,2 miljoonaa eu- roa maksanut pysäköintitalo. Alkuvuodesta valmistuneen talon julkisivutaide jakaa kuntalaisten mielipiteitä. Vuoden alussa rautatieaseman vieressä aloitti toimintansa myös uusi matkakeskus. Keskustan hinnaksi 15–20 miljoonaa euroa? Aarnion mukaan on vaikeaa arvioida tarkasti, kuinka paljon Kirk- vihdoin saman katon alle Sigge Oy Uuden kunnantalon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Läpinäkyvä käytävä yhdistää uuden talon ja viereisen Aseman Ostarin kiinteistön, johon sijoittuu koko tekninen toimi. kokoustiloja. Niistä onkin ollut pulaa, Forstén sanoo. Kunnanhallituksen kokoushuone, kunnanvaltuuston auditoriotila sekä ryhmähuoneet, ravintola ja kunnan palvelupiste sijaitsevat sisääntulokerroksessa. Toiseen kerrokseen sijoitetaan perusturvan tiloja sekä yhteyskäytävä viereiseen Aseman Ostarin kiinteistöön, johon yhdyskuntatekniikan toimiala sijoittuu. Talon kolmanteen kerrokseen tulee sivistystoimen tiloja, neljänteen konsernihallinto sekä kattokerrokseen muun muassa sauna- ja kokoustiloja. Kellaritilassa on 70 autopaikkaa. Uuden kunnantalon energiatehokkuusluokka on B. Talon julkisivussa käytetään punatiiltä, kuparia ja lasia. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Kuntatekniikka 4/2011 9 Seppo Haavisto Pirjo Valtakari – Keskustan rakentamiskustannuksista säästettiin yli 10 prosenttia, kun osa urakoista ajoittui taantumaan, kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiainen kertoo. Kirkkolaaksoon nousee kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta. Ensimmäinen talo valmistuu kesällä. Kauppakeskus Kirsikan edessä on Limnellinaukio katoksineen, sen laidalla gourmetravintola. Seppo Haavisto Seppo Haavisto Galleriakäytävä yhdistää asemanseudun ja kauppakeskus Kirsikan. Yllä kulkeva Kirkkonummentien silta joudutaan jossain vaiheessa korvaamaan nelikaistaisella sillalla, joka maksaa 7 milj. euroa. Kirkkolaakson Limnellin puistikossa virtaavan Jolkbynjoen uomaa jouduttiin siirtämään paikoin 50 metriä, jotta kerrostalot saatiin sopimaan. Joen ylittää neljä siltaa, joista yksi on katettu. konummen keskusta-alueen uudistaminen kaikkiaan maksaa. – Kuntakeskus koostuu muutamasta erillisestä asemakaavasta. Toisaalta investoinnit – kuten Kirkkonummentien leventäminen, kiertoliittymät ja matka- mentien rautatiesilta korvataan uudella nelikaistaisella sillalla. Pelkästään se maksaa Aarnion mukaan seitsemän miljoonaa euroa. – Myös perinteisen liikealueen ja rautatien eteläpuoleisen keskus – eivät palvele vain tiettyä asuinaluetta, vaan koko Kirkkonummea. Tähän mennessä tehtyjen ja aloitettujen investointien arvo on noin 15–20 miljoonaa euroa. Jossain vaiheessa Kirkkonum- Munkinmäen yhteyksiä parannetaan rautatien alittavalla uudella kadulla, jonka kautta järjestetään yhteydet myös junalaitureille. Hankkeet parantavat liikenneturvallisuutta, Aarnio korostaa. Radan ja moottoritien tuntumaan uusi Tolsan asuinalue – rake rakennetaan kiivaasti muuallakin kuin keskustassa. Uusia asuinalueita on tulossa useita. Espoon rajalla Sarvvikissa infrastruktuuria rakennetaan parhaillaan. Rakennusprojektia on jouduttu siirtämään alkuperäisestä aikataulusta, koska alueella on käynnissä myös kantatie 51:n moottoritiehanke. Luoman ja Masalan alueilla käynnistyy lähivuosina osayleiskaavoitus. – Luoma tulee jatkossakin säilymään kylämäisenä alueena. Kuntakeskuksen uudistamisen jälkeen meillä on tarkoitus siirtää voimavaroja Masalan seudun 10 Kuntatekniikka 4/2011 kehittämiseen ja parantamiseen, kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo. Parhaillaan on alkamassa myös Sepänkankaan kolmoshanke. Upinniementien varrelle rakennetaan uusi asuinalue noin 6–7 kilometriä kuntakeskuksesta. Seppo Haavisto ■ Kirkkonummella Radan viereen uusi asuinalue Sen sijaan Tolsan rautatieaseman välittömään läheisyyteen suunniteltava uusi asuinalue tulee vain pari kilometriä kuntakeskuksesta Helsinkiin päin. – Asemanseudun kaavoitus on jo verraten pitkällä. Mahdollisesti pieniä tarkennuksia on vie- Tolsan kohdalla pari kilometriä Kirkkonummen keskustasta Helsinkiin päin tuleva moottoritie ei noudata kantatie 51:n (vas.) linjausta, joka on liian mutkainen. Seppo Haavisto Seppo Haavisto YHDYSKUNTA Keskustan isoimman kiertoliittymän alittaa kevyen liikenteen väylä, joka yhdistää Ervastintien ja Kirkkolaakson. Ympyrään on rakennettu perusta maamerkille, josta ei vielä ole päätöksiä. Takana näkyy Limnellin puistikon kaksi kaarisiltaa. Limnellin puistikossa on kaksi lasten leikkipaikkaa, joista toinen on aidattu. Kunnantalo Kevan piikkiin, taantumasta säästöjä Marraskuussa keskustaan valmistuu uusi kunnantalo, jonka rakentamiskustannukset – noin 21 miljoonaa euroa – menevät Kevan piikkiin. Talo toteutetaan elinkaarimallin tapaisella järjestelyllä. – Vaikka näin paljon uutta on rakennettu, kunta ei ole tämän takia joutunut talousvaikeuksiin. Toisaalta kunnallistekniikkaan ja asumiseen liittyvät investoinnit houkuttavat kuntaan uusia veronmaksajia, Aarnio pohtii. Hän vakuuttaa, ettei kuntakeskuksen uudistamisen taustalla ole kuntaliitoshankkeita. – Vuosi sitten teimme esiselvitystä Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon mahdollisesta yhdistämisestä. Kunnanvaltuusto kuitenkin mistui aikataulussa, vaikka tienpohjaa oli vahvistettava ja joitakin suunnitelmia muutettava. Vesihuoltolinjojen alle jouduttiin rakentamaan paalulaattaa. Ervastintietä pitkin kulkee myös yksi kunnan merkittävimpiä viemärilinjoja. päätti jättää asian sikseen. Olemme valinneet itsenäisen mutta yhteistyöhaluisen kuntapolitiikan, Tarmo Aarnio vakuuttaa. Kunnallistekniikkapäällikkö Eero Vartiaisen mukaan keskusta-alueen rakennustyöt alkoivat pääosin taantuman alkuaikoina, noin kaksi vuotta sitten. – Kilpailutimme ensimmäiset urakat jo ennen laskusuhdannetta. Suurin osa urakoista ajoittui kuitenkin taantumaan, jolloin rakentamiskustannukset olivat pudonneet. Kunnalle tuli säästöä kokonaiskustannuksista noin kymmenen prosenttia, ehkä hiukan enemmänkin, Vartiainen laskee. koko kuntakeskus oli pitkään yhtä rakennustyömaata. – Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko rakennamme erissä viisi vuotta tai pidämme keskustan työmaana kaksi vuotta ja saamme aikaan jotain valmista. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka osoittautuikin onnistuneeksi ratkaisuksi. – Aluksi rakennettiin koko Ervastintie, minkä jälkeen Kirkkonummentien risteysaluetta avattiin. Heti sen jälkeen uusittiin koko Kirkkonummentie. Samalla rakennettiin Ervastintien jatkeeksi Asemankaari ja vielä Asemankulma. Myös kauppa- ja liikekeskuksen, pysäköintitalon sekä kunnantalon työmaat olivat käynnissä, Vartiainen selostaa rakennusvaiheita. – Ervastintien ykkösvaihe val- Kuntakeskus yhtä rakennustyömaata Koska suuri osa rakennustöistä aloitettiin samaan aikaan, lähes Joenuoma siirtyi asuntojen tieltä Kirkkonummentien itäpuolelle Kirkkolaaksoon on kaavoitettu uusia asuntoja, muun muassa kymmenkunta kerrostaloa, joihin tulee noin 700 asukasta. Kaksi ensimmäistä taloa on jo rakenteilla. Alueella jouduttiin siirtämään Jolkbynjoen uomaa paikoin yli 50 metriä itäänpäin. – Uomaa oli siirrettävä, jotta suunnitellut kerrostalot saatiin sopimaan alueelle. Sinne raken- ntaminen alkanee ensi vuonna Kirkkonummen kunta Rantaradan varteen suunnitellaan uutta Tolsan asuinaluetta. Kerrostalorivistön takana kulkee junarata ja sen takana syksyllä 2013 valmistuva moottoritie. lä tulossa kaavaan. Maankäyttösopimuksia tehdään parhaillaan, Luomajärvi sanoo. – Radan viereen tulee kerrostaloalue sekä pienkerrostaloja tai rivitalo. Alue täydentää Laajakallion pientalopainotteista asuntoaluetta. Jatkossa kaavoitetaan myös aseman lähialueet, kuten Tolsanmäki ja Tolsanjärvi. Nämä asemakaavahankkeet alkavat lähivuosina, Tero Luomajärvi kertoo. Toimialajohtaja Ewa Forstén täsmentää, että Laajakallion alueella on jo koulu ja päiväkoti. – Meillä on valmiudet rakentaa sinne vielä toinen päiväkoti. Lähipalvelut saadaan kyllä Tolsan alueelta, mutta yläkoulu on Kirkkonummen keskustassa. – Nyt hyödynnetään jo olevaa infrastruktuuria, jota täydennetään tarvittaessa, Ewa Forstén toteaa. Kaikkiaan Tolsan uudelle alueelle tulee koteja yli 600 asukkaalle. Sinne on tulossa myös pieni torialue, jonka yhteyteen rakennetaan pieni lähikauppa ja muutakin liiketilaa. Tolsan uuden aseman rakentaminen alkanee 2012. Sen jälkeen uudistetaan myös Jorvaksen asema. Suunnittelutyö on jo käynnissä. Kuntatekniikka 4/2011 11 YHDYSKUNTA Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Pirjo Valtakari Kirkkonummen 1980-luvulla rakennettu kirjasto, keskiaikainen kivikirkko ja tori edustavat perinteistä kuntakeskusta. Vastapäätä uutta kunnantaloa tulee 300 asukkaan kerrostalokortteli pysäköintitaloineen (edessä). Korttelia ympäröi punatiilinen aita. Seppo Haavisto Pirjo Valtakari Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina. Sen ympäristöä aletaan kohentaa loppuvuodesta. Torin äärelle on tulossa asuinrakentamista ja kirjaston viereen kulttuuritalo. – Keskustaan on haluttu asuntoja, jolloin sinne saadaan toimintaa ja sosiaalista kontrollia. Paikka halutaan pitää koko ajan elävänä, kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi korostaa. nettiin myös neljä kevyen liikenteen siltaa, Vartiainen sanoo. – Haasteellisinta kuntakeskuksen rakennushankkeissa oli se, että yhtä aikaa oli töissä paljon urakoitsijoita – parhaimmillaan toistakymmentä urakoitsijaa – ja kaikkien työt piti saada sovitettua yhteen. Mutta kyllä se hyvin sujui, kun järjestimme säännöllisesti yhteiskokouksia ja sovimme asioista. – Keskitimme voimavaramme siihen, että kilpailutimme kaikki urakat omana työnä, valvoimme suunnittelutyötä ja pidimme projektit näpeissämme. Meillä on pieni organisaatio. Enimmilläänkin meiltä oli kaksi henkilöä päätoimisesti mukana tässä projektissa, Eero Vartiainen kertoo. kentaminen käynnistyy kesällä. – Uuden kunnantalon viereen on tulossa myös Villa Hagan tori. Näillä uudistuksilla saadaan aikaan kaupunkikuvallisesti miellyttäviä paikkoja, Tero Luomajärvi vakuuttaa. KIRKKONUMMI Uusi sairaala aikaisintaan parin vuoden päästä Keskustauudistukseen liittyy myös uusi sairaala 1979 rakennetun terveyskeskuksen viereen. Nyt päivitetään vanhoja projektisuunnitelmia. Lisää rahaa suunnittelubudjettiin saadaan ehkä jo vuodeksi 2012. Näillä näkymin uusi sairaala toteutetaan 2013–16. Hankkeen kustannukset voivat nousta yli 15 miljoonaan euroon. Asemanseudulle radan eteläpuolelle on kaavailtu kuusikerroksista asuin- ja liiketaloa matkakeskuksen maamerkiksi. Matkakeskuspalvelut on tarkoitus keskittää vanhaan asemarakennukseen. Kartanonmäelle on puolestaan harkittu liike- ja toimistorakentamista tai hotellia. N Keskustauudistus Kirjasto laajenee, viereen kulttuuritalo Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi kertoo kuntakeskuksen suunnittelun perustuneen koko ajan siihen ajatukseen, että Kirkkotori säilyy jatkossakin kunnan ykköstorina ja sen ympäristöä parannetaan. – Siellä on kirkko ja kirjasto, 12 Kuntatekniikka 4/2011 jonka laajentaminen käynnistynee lähivuosina. Uusi kaava mahdollistaa myös kulttuuritalon rakentamisen kirjaston viereen, Luomajärvi kertoo. Torin eteläpuolen kiinteistönomistajat ovat tehneet kaavoitusaloitteen, jonka mukaan alueelle voitaisiin rakentaa pieni kauppakeskus. Torin äärelle tullee myös asuinrakentamista. Tavoitteena pikkukaupunkimainen katukuva Rakenteilla olevan kunnantalon edessä olevalle tyhjälle alueelle rakennetaan noin 300 asukkaan kerrostalokortteli. Kortteliin tulee myös 5 000 neliön pysäköintilaitos, jossa on tilaa 220 autolle kolmessa kerroksessa. Talojen kivijalkaan Ervastintien puolelle tulee uusia liikehuoneistoja. –Tällä tavoin pyritään saamaan katukuvaa pikkukaupunkimaisemmaksi. Korttelista tulee kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tärkeä pari Kirkkolaakson kerrostaloille. Ervastintien varrelle, vanhan bussiaseman paikalle on suunniteltu Ervastinpuistikko. Sen ra- ■ Asukkaita 37 091 (30.4.), kasvuennuste 2025–30: 48 000 asukasta ■ Keskustassa asukkaita 13 000, tavoite 20 000 ■ Tuloveroprosentti ■ Alkoi 19 2009 ■ Kustannukset kunnalle 15–20 milj. euroa ■ Valmiina mm. kauppakeskus Kirsikka, matkakeskus, pysäköintitalo, 3 kiertoliittymää, Ervastintie, Limnellin aukio ja puistikko (Jolkbynjoen uoma, 2 leikkipaikkaa, 4 siltaa) ■ Valmistumassa mm. kunnantalo ja Aseman Ostarin peruskorjaus sekä Kirkkolaakson ensimmäiset asuintalot ■ Suunnitteilla mm. terveyskeskussairaala, Villa Hagan tori, Ervastinkortteli ja -puistikko, Kirkkotorin ympäristön parannus, kirjaston laajennus ja kulttuuritalo, aseman eteläpuolelle 6-kerroksinen asuin- ja liiketalo, Kartanonmäelle liike- ja toimistorakentamista tai hotelli, ison kiertoliittymän taideteos Kuulumisia Keski-Euroopasta K untatekniikkamme juuret ovat syvällä Keski-Euroopan satumaissa. Tässä kerrotaan muutamia terveisiä toukokuun alun kongressimatkalta Salzburgiin. Välikohteita ovat Rostock ja Bad Füssing, joka toimi yöpuupaikkana. Rostock Suomesta liikennöi Rostockiin kaksikin linjaa, Finnlines ja Tallink. Matka vie runsaan vuorokauden. Finnjetin yltiöpäinen yritys 22:n tunnin sivusta vuodelta 1977 on kuollut ja itse laivakin kuopattu. Itämerellä on vilkas merenkulku, konttilaivat useimmin nähtyjä. Ruoka laivassa on hyvää, ja sitä on riittävästi. Matkustajina on venäläisiä turisteja ja Afrikkaan matkaavia Suomessa loppuunajettuja Toyota pakettiautoja, virolaisissa rekoissa. Rostockin tuhatvuotinen hansakaupunki on 65 vuodessa jo vähän elpynyt 2. maailmansodan pommituksista, jotka johtuivat kaiketi satamista ja Heinkelin lentokonetehtaista. DDR:n aikana Rostock oli koko maan pääsatama, nyt yksi monista. Asukkaita löytyy Warnow-joen molemmilta puolilta noin 200 000, ja kaupungissa on ratikka ja kaupunkijuna. Rostock on Suomesta katsoen hyvä portti Saksan kuuluisaan moottoritieverkkoon, joka päsähtää suoraan satamaan ohi keskustan. Matkallaan etelään suomalainen poikkeaa tietenkin Lutherstadt Wittenbergissä ja lounastaa uudessa Autohofissa. Niissä on hyvät ateriat, koska pääasiakaskunta on rekkakuskeja. Rekoissa on nopeudenrajoittimet ja heikko tehopainosuhde, joten keskinäinen ohittaminen on hidasta ja kestää kilometrikaupalla. Rekkaralli sotkee pahasti henkilöautojen menoa. 800 km:n matka Rostockista Bad Füssingiin sujuu koko matkan moottoriteitä, joilla on edelleen vapaan nopeuden osuuksiakin. Ne il- maistaan merkillä 130 km/h päättyy. Sachsen-Anhaltin ja Thüringenin uudet moottoritiet ovat erikoisen hienoja kumpuilevissa maisemissaan. Bad Füssing Passaun lähellä sijaitseva Bad Füssing on uusi kylpyläkaupunki, jonka lähteet löytyivät vasta 1938. Nyt siellä on kolme huippuhienoa kylpylää ja paratiisimaiset tunnelmat varsinkin toukokuussa, jota paikalliset kunnioittavat sanonnalla der wunderschöne Monat Mai. Kukkaloisto häikäisee. Kylpyläatmosfääri on parhaimmillaan. Asiaan kuuluvat lehtipuut, kohtuullisen kokoiset rakennukset, vapaa kävely ja pyöräily (kynnyksettömyys) ja autot piilossa pihoilla ja maan alla. Kylpyläelämässä päivä rakentuu kylpy- ja hoitorupeamista, runsaista aterioista, pitkistä puistokävelyistä ja pyöräretkistä lähiympäristöön, keveistä konserteista, kirkkojen tilaisuuksista ja toisten kylpylävieraiden tarkkailusta. Saksassa kylpypaikkakunta on Kurort tai etuliitteellä Bad varustettu paikannimi. Englanniksi asia ilmaistaan sanalla Spa, joka on alun perin Belgian kuninkaallinen kylpyläkaupunki Taustatekijöiksi Rick mainitsi, että heillä on tasamaa, hyvin säilytetty pre-car -keskusta, tiukka P-politiikka ja hinnoittelu 5 euroa tunnilta (Helsingin keskustassa 2). Tulevista liikennemuodoista Rick osasi sanoa vain sen, ettei niille rakenneta uutta infraa. Ratkaisevaa on kaupungin tahtotila säilyttää kulttuuriperintö ja rikkoa liikenteen kasvumalli. Kuulostaa jotenkin Suomen Liikennerevoluutiolta. ● Pekka Rytilä on 72-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n erityisasiantuntijana. Rostockin komeaa keskustaa hallitsevat iso evankelinen kirkko ja pienemmät kaupunkitalot (town houses). Salzburg Salzburgin keskustassa on mieletön autoruuhka, ja ensimmäinen yritys päästä Schloss Leopoldskroniin kilpistyy suistumiseksi takaisin tulosuuntaan. Toinen onnistuu ajamalla ensin bussikaistaa ja sitten vastavirtaan yksisuuntaisen kadun jalkakäytävää. Kongressin järjestäjä SCUPAD perustettiin 1965, jolloin kirjoittajallakin oli mahdollisuus osallistua pitempään seminaariin. Vuosikongressi 2011 käsitteli ajankohtaisia liikenneteemoja. Tällä kerralla olivat esillä Amsterdam, Stuttgart ja Zürich. Amsterdamin infra- ja liikenneosaston erityisasiantuntija Rick Betelaan piti kongressin avajaisesitelmän kotikaupunkinsa liikenteen kehityksestä. Pyöräily parantaa jatkuvasti markkinaosuuttaan, joka on jo 55 prosenttia. Bad Füssingiin tullaan asianmukaisesti ison kiertoliittymän kautta. Siihen jätetään turha kiire. Barokkilinna Schloss Leopoldskron majoittaa Salzburgin huippuseminaaria ja sen siivellä pidettäviä kongresseja. Kuntatekniikka 4/2011 13 Julkinen tila on sallittu kaikille liikennemuodoille – Shared space on enemmän Lappeenrannan kävelypainotteinen Valtakatu ostoskatuna. Shared space on vyörynyt Euroopasta suomalaiseenkin kaupunki- ja liikennesuunnitteluun. Meillä termillä viitataan usein sekä kävelypainotteisiin katuihin että kaikenlaiseen liikenteen rauhoittamiseen. Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Raumallakin ollaan lähempänä totuutta. ● Mikko Heikkilä, arkkitehti, Sito Oy ● Lotta Junnilainen, sosiologi, Sito Oy 14 Kuntatekniikka 4/2011 NNTermiä ”shared space” on vai- kea suomentaa. “Jaettu tila” ei terminä toimi, koska Suomessa sanalla jakaa on kaksi vastakkaista merkitystä: jakaa jotain omastaan sekä jakaa jotain osiin. Usein käytetty ilmaus ”yhteinen tila” antaa asialle oikeansuuntaisen sisällön, mutta kuvaa enemmän fyysistä tilaa kuin siinä käyttäytymistä. Shared space on iskevä ja laajalle levinnyt termi, vaikkakin englanninkielinen. Käytetään siis sitä, kunnes joku keksii paremman. Termin sisältö tarvinnee kuitenkin täsmentämistä. Suojeleeko suojatie? Shared space tarkoittaa julkista tilaa, jossa kaikki liikennemuodot ovat sallittuja, myös yksityisautoilu. Shared space ei siis tarkoita kävelykatua. Se tarkoittaa tilaa, jossa kaikenlaisen liikenteen annetaan sekoittua ilman eri liikennemuotojen fyysistä tai visuaalista ohjausta omille alueilleen. Kuulostaa turvattomalta, mutta niin sen kuuluukin. Kun liikkujat tiedostavat onnettomuuden riskin, he hidastavat vauhtia, kiinnittävät huomionsa muuhun liikenteeseen ja käyttäytyvät varovaisemmin. Jos tila on liian tarkkaan määritelty, se synnyttää vain illuusion turvallisuudesta ja saa liikkujan käyttäytymään varomattomasti. Terminä suojatie on paljastava, koska se kertoo, että vain suojatiellä jalankulkijan on tarkoitus tuntea olevansa turvassa. Ympäristö, joka tuntuu hieman turvattomalta, on tosiasiassa turvallisempi kuin ympäristö, joka on täytetty liikennemerkeil- lä ja -säännöillä. Kuulostaa utopistiselta, jopa naiivilta, mutta lukemattomat esimerkit todistavat, että se toimii. Toteutetuissa shared space -kohteissa onnettomuudet eivät ole lisääntyneet vaan vähentyneet. Miten tämä on mahdollista? Helsingin Aleksanterinkadun eroteltu liikenne. YHDYSKUNTA – liikkujat ottavat vastuun itsestään ja muista kuin kävelykatu Ympäristö pakottaa kommunikointiin Liikenneonnettomuuksien ja konfliktien syynä on tavallisesti kommunikoinnin puute. Liikenteen ehdoilla suunnitellussa tilassa meistä tulee autoilija, pyöräilijä tai jalankulkija, jonka oikeudet ja velvollisuudet ympäristö on määritellyt valmiiksi. Tunnemme yhteenkuuluvuutta samalla tavalla liikkuvien kanssa ja pidämme kiinni ryhmämme oikeuksista. Muut liikennemuodot tuntuvat olevan vain tiellä ja häiritsevän etenemistä. Liikkuessamme luotamme liikennemerkkeihin ja -sääntöihin sen sijaan, että kommunikoisimme muiden liikkujien kanssa. Konflikteja ja vaaratilanteita syntyy heti, jos joku ei noudata liikennemerkkeihin liittyviä sääntöjä. Shared space -tilassa ympäristöstä on poistettu elementit, jotka erottelevat liik- kujaryhmät ja sääntelevät liikennettä. Liikkujat eivät enää voi luottaa liikennesääntöihin, vaan heidän on luotettava toisiinsa. Vastuu liikkumisesta siirtyy liikennesäännöiltä ihmisille, jolloin yksilö ymmärtää vastuunsa ja oppii kunnioittamaan muita. Silloin liikkujat muuttuvat liikennesääntöjen noudattajista sosiaalisiksi toimijoiksi. Ympäristö pakottaa sosiaalisuuteen, koska liikenteen sujumiseksi liikkujilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kommunikoida keskenään. Katsekontaktia tarvitaan Kommunikoinnissa tärkeintä on katsekontakti, mikä merkitsee ihmisten mahdollisuutta seurata toisiaan ja reagoida muuttuviin tilanteisiin. Katsekontakti on mahdollinen kuitenkin vain ihmisen nopeudella. Liikenteen tulee kulkea enintään 30 km/h. Suuremmissa nopeuksissa auto koetaan uhkaavana, ympäristöstään irrallaan liikkuvana peltikoppina. Kun autoilija hidastaa vauhtiaan, hän tuntee olevansa osa sosiaalista ympäristöä ja käyttäytyy sen mukaisesti. Leikkivät lapset ja kadulle levittäytyvä elämä vaikuttavat käyttäytymiseen enemmän kuin merkit ja säännöt. Alhaisemmissa nopeuksissa muu ympäristö ei joudu liikkumaan autojen ehdoilla, jolloin pyöräilijöille ja jalankulkijoille jää enemmän tilaa. Autoilijaa ei kuitenkaan väheksytä tai ajeta ahtaalle. Sosiaalisen kanssakäymisen edellytys on, että kaikki liikkujat – autoilijat mukaan lukien – ovat tasa-arvoisia keskenään. Shared space -sovelluksia Suomessa Shared space -periaatetta ei vielä ole tietoisesti sovellettu Suomessa, vaikka sentyyppisiä sovelluksia on olemassa. Niin kutsuttuja kävelypainotteisia katuja on toteutettu liikenteen sekoittumisen periaatteella, jos katutilaa on ollut liian vähän eikä autoilua ole haluttu kokonaan kieltää. Tämä toteutetaan niin, että ajorata nostetaan jalkakäytävien tasoon, jolloin jalankulkijan reviiri laajenee ja autoilijan riski törmätä jalankulkijaan tulee näkyväksi. Tämä lisää oikeaa ajotapaa väistämättä. Rauman vanhassa kaupungissa Kuninkaankatu ja Kauppakatu toimivat näin. Lappeenrannan Valtakatu on tästä myös hyvä esimerkki ja Kuopion rännikatuverkostoa on ratkaistu samalla tavalla. Mikkelin Maaherrankadunkin ratkaisumallina tämä on yksi vaihtoehto. Olisipa Helsingin Aleksanterinkatukin aikanaan ko- Kuopion rännikadut ovat shared space -sovellus Shared space on terminä outo, mutta sentyyppinen ajattelu on ollut monin tavoin mukana Kuopion suunnittelussa. Hyvä esimerkki ajatustapojen ja asennoitumisen muuttumisesta on Kuopion rännikatujen kehityskaari. 1700-luvulta periytyvät rännikadut Yhteistä tilaa Kuopion rännikadulla. ovat perinteisesti olleet sekoittuvan liikenteen aluetta. Henkilöautojen pysäköinti alkoi kuitenkin hallita kapeaa katutilaa. Pysäköintiä ja läpiajoliikennettä alettiin poistaa 1980-luvulla, jolloin tilanne oli jo sietämätön. Liikennemerkeistä ei ollut kuitenkaan apua, sillä pihoihin ajo oli sallittua ja katutilat olivat epämääräisiä asfalttikenttiä. 1990-luvun alussa tilannetta ryhdyttiin määrätietoisesti muuttamaan samalla, kun katujen alla olevaa kunnallistekniikkaa ja kadun pintarakenteita uudistettiin. Pintamateriaaleilla, istutuksilla ja aidoilla katutilat kavennettiin takaisin jalankulkijan mittakaavaan. Lisäksi käytettiin graniittitolppia, joilla viestittiin katutilan muutoksista. Uudistusten myötä rännikadut ovat muuttuneet 10 kilometriä pitkäksi kävelykujien verkostoksi. Osa kujista on pelkästään kävelijöille ja pyöräilijöille, osa on pysyvästi shared space -tyyppistä yhteistä tilaa. Shared space -ajattelua on toteutettu myös Saaristokadulla, joka on niin pienimuotoista tilaa, että ajoneuvoliikenteen nopeus sopeutuu kävelyn, pyöräilyn ja ulkoiluliikkumisen mittasuhteisiin. Astetta pidemmälle shared space -ratkaisuissa on menty Särkilahden uudessa kaupunginosassa, jossa kävelijät, pyöräilijät ja bussiliikenne käyttävät samaa katutilaa ja yhteisiä kaistoja toisilleen tietä antaen. Katutilan muutoksista viestitään porteilla, jotka on muodostettu rakennusten sijoituksilla, pylväillä ja tolpilla. ● Leo Kosonen hankepäällikkö Kuopion kaupunki Kuntatekniikka 4/2011 15 Hyvä esimerkki Raumalta ■ Ympäristö- ja kaupunkitilasuunnittelijan kannalta suunnittelu vapautuu paljonkin, kun liikennettä ohjaavaa rekvisiittaa voidaan jättää pois. Hyvä esimerkki on alkuvaiheessa oleva Rauman Kalatorin suunnittelu. Vapaampi tilan käsittely on tehnyt mahdolliseksi luonnostella torin Rauman kalatorin suunnitelman havainnekuva. “Toteutuneissa shared space -kohteissa onnettomuudet eivät ole lisääntyneet vaan vähentyneet.” rotettu jalkakäytävien tasoon. On murheellista katsoa raitiovaunujen ja taksien matelevan omilla kaistoillaan keskellä katua jalankulkijoiden pakkautuessa kapeille jalkakäytäville kukin omalle kadunpuoliskolleen. Tila on jäsennelty eri liikennemuotojen ehdoilla, mikä on estänyt pääkaupungin tärkeimmän kauppakadun muuttumisen yhtenäiseksi ja miellyttäväksi ihmisten tilaksi. Julkinen tila on ikkuna yhteiskuntaan Julkinen tila kertoo, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä, ketä arvostetaan ja miten ihmisten halutaan käyttävän yhteistä tilaa. Normaalissa, liikenteen ehdoilla suunnitelussa katutilassa ihmisten on tarkoitus edetä loogisesti ja ripeästi paikasta toiseen. Sosiaalista kanssakäymistä ei tarvita, sillä ihmisten ei ole tarkoitus seurata toisiaan vaan liikennemerkkejä. Sen sijaan, että ympäristö houkuttelisi ihmisiä yhteisölliseen kaupunkielämään, se vaatii lakia noudattavaa liikennekäyttäytymistä. Shared space näkee julkisen tilan toisin. Liikenne tulee tasa-arvoiseksi muun toiminnan kanssa, eikä liikkuminen ole enää vain paikasta toiseen siirtymistä vaan sosiaalista toimintaa ja arvo itsessään. Siihen sekoittuu muiden tilan käyttäjien kanssa oleskelua, tilassa viipymistä ja yhdessä viihtymistä. Esimerkiksi Hollannissa kulttuuriaukioilla voi vaikka huuhtoa auton alustan ajamalla suihkulähteen ylitse samalla, kun vieressä lapset hyppivät ruutua ja rouvat hörppivät aamukahviaan. Mitä enemmän julkisessa ti- pintaan näkyviin esimerkiksi muinaista rantaviivaa ja vanhojen varastoaittojen paikkoja historiallisten dokumenttien perusteella. Näiden esittäminen eri pintamateriaaleilla tuo esiin paikan historiallisia kerrostumia ja toisaalta ohjaa huomaamatta kävelijöitä toria ympäröivien palvelujen ääreen. Tila alkaa toimia omilla eikä liikenteen ehdoilla. Haasteita ei tarvitse pelätä lassa tapahtuu erilaisia asioita, sitä enemmän erilaiset ihmiset käyttävät sitä. Tilasta voi tulla elävä vain silloin, kun se kuuluu kaikille. Turvattomuuden tunteen ja eriarvoisuuden lisääntyessä on suhtauduttava vakavasti julkisen tilan mahdollisuuksiin synnyttää yhteisöllisyyttä. Shared space -ajatusta ei pidä nähdä pelkkänä suunnittelumetodina vaan uutena lähtökohtana ja mahdollisuutena ajatella julkinen tila uudestaan. Autoilua ei kuitenkaan tarvitse kieltää, jotta tilat voisivat olla kaikille käyttäjille miellyttäviä. Julkisen tilan kehittäminen vaatii vain, että hyväksymme riskit välttämättömänä osana ihmisten välistä kanssakäymistä. Siirtämällä painoarvoa turvattomuuden hallinnasta tilojen sosiaalisille merkityksille, käyttäytyminen muuttuu toisia huomioivaksi ilman kontrollin lisäämistä. Pohjimmiltaan kysymys on poliittisesta päätöksestä: ketä tai mitä varten katu on olemassa. Shared space ei ole ongelmaton. Liikuntaesteisten ja erityisesti näkövammaisten on pystyttävä liikkumaan yhteisessä tilassa sujuvasti. Kokemusten perusteella shared space ei kuitenkaan ole lähtökohta, joka kannattaa hylätä haasteiden takia. Tärkeintä on, että suunnittelijat, asiantuntijat ja kaikki käyttäjäryhmät otetaan mukaan yhteisen tilan suunnitteluun ja että tilan toimivuutta seurataan sen toteuttamisen jälkeen. Talviolosuhteissa shared space on tietysti ajateltava uudestaan. Todennäköisesti lumiset talvet eivät ainakaan estä shared space -periaatteen soveltamista Suomessa. Viime talvena, kun lumi peitti katupintojen näkyvän liikenteen ohjauksen ja teki onnettomuuden riskin näkyväksi, kaikki alensivat nopeuksia. Liikenteessä käyttäydyttiin tavallista kohteliaammin muut huomioon ottaen. Syntyi siis automaattisesti shared space -tyyppistä liikennekäyttäytymistä. N Mikkelin ytimeen tullee shared space -katu ■ Mikkelin keskustauudistusta on rakennettu kolmisen vuotta. Seuraavaksi suunnitellaan torin laidan Maaherrankadun uusi liikenteellinen tehtävä ja miljöö kahden korttelin matkalla. Maaherrankatu on keskustan perinteinen pääkatu. 1980-luvun vaihteeseen saakka valtatie 5 kulki siitä Lahdesta Kuopioon. 16 Kuntatekniikka 4/2011 Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry:n edustajat tutustuivat shared space -ajatteluun viime vuonna EKK:n Rauman-konferenssissa. Se tuntuu tällä hetkellä parhaalta ratkaisulta. Vaikka shared space on alun perin radikaali idea, Mikkelissä se voi toimia kompromissina nykytilanteen ja kävelykadun kesken. Mikkeliin toteutettiin 2009– 2011 yksi kävelykatu. Korkeatasoisesti rakennetusta Hallituskadusta on tullut erittäin suosittu kohtaus- ja kulkupaikka. Silti liikenteelliset muutokset tuntuvat ydinkeskustassa vaikeilta. Autoliikenteen sujuvuus pri- orisoidaan yleensä itsestäänselvästi ykköstavoitteeksi, vaikka se ei olisi enää kaupallisesti, liikenteellisesti eikä sosiaalisesti tärkeää. ● Janne Viitamies FM, toiminnanjohtaja Mikkelin kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys Mikke ry YHDYSKUNTA Joutomaasta kaupungin unelmien täyttymys Kokkolan asuntomessualue NOUSI MERESTÄ Tämän vuoden asuntomessut Vanhansatamanlahdella toteuttaa Kokkolan pitkäaikaisen unelman saada kaupunki jälleen kiinni mereen. ● Johanna Rantanen tiedottaja, Kokkolan kaupunki NN Vanhansatamanlahden Asuntomessualue huhtikuussa 2011/Aki Paavola perukan tie toisarvoisesta lumenkaatopaikasta upeaksi asuntomessualueeksi on ollut pitkä. Alueen hyödyntämistä on mietitty yli 40 vuotta. Ensimmäinen laaja suunnitelma valmistui jo 1982. Suunnitelma jäi kuitenkin pöytälaatikkoon sen vaatimien suurten investointien vuoksi. Ajatus sai uutta tuulta alleen 2000-luvun alussa, kun suunnitteluun ja toteutukseen saatiin EU-rahaa. Joulukuussa 2000 Vanhansatamanlahdelle valmistui yleiskaava. Siihen kirjattiin merkintä, että asumiseen varatulle alueelle täytyy laatia tarkka kaava. Asemakaa- van vahvistaminen jäi hautumaan useammaksi vuodesi, kun ensin kunnostettiin asuntomessualueen viereinen Kansanpuisto. Kaupunki merelle Tietoisesti väljäksi jätetty asemakaava vahvistettiin elokuussa 2008. Asemakaavaan sisältyi määräys rakentamista ohjaavan korttelisuunnitelman ja rakentamismääräysten laatimisesta. Suunnitelman laatijaksi pyydettiin tunnettu helsinkiläinen korttelisuunnitteluvelho Jukka Turtiainen, joka oli mielissään päästessään jatkamaan Kokkolan kaupungin kaavoituspäällikkö Veli-Pekka Koivun johdolla syntynyttä asemakaa- Asuntomessualue sijaitsee Vanhansatamanlahden perukassa, joka on entinen lumenkaatopaikka. Se on täyttömaalla muokattu pyöreäksi ja syvätiivistetty kolmeen kertaan 10 tonnin juntalla. Kuntatekniikka 4/2011 17 Syvätiivistystä ja paalutusta Vanhansatamanlahden pohjukassa sijaitseva asuntomessualue oli vielä muutamia vuosia sitten toisarvoisessa käytössä epämääräisenä rantapusikkona. Kun tavoite saada Kokkolan keskusta mereen kiinni konkretisoitui asuntomessualueeksi Vanhansatamanlahdella, ryhdyttiin aluetta muokkaamaan pyöreäksi täytemaalla. Kaupunki teki jo varhaisessa vaiheessa periaatepäätöksen siitä, että jokainen alueelle rakennettava talo on paalutettava. Varoittavat esimerkit osoittivat, ettei turhia riskejä kannata ottaa. – Ensin toteutettiin maan syvätiivistys. Kesällä 2009 alue juntattiin kolmeen kertaan kymmenen tonnin painoisella juntalla. Syvätiivistyksellä pääsimme maan tiheydessä samaan, mitä normaali maaperä on luonnostaan. Ilman syvätiivistystä olisivat todennäköisesti jo ensimmäisen talven jälkeen tiet, istutukset ja kivetykset eläneet. Pitemmällä aikajänteellä painumat olisivat voineet vaikuttaa esimerkiksi viemäreiden kallistumiin. Suurin osa taloista betonipaalutettu – Oli perusteltua olettaa, että täyttömaan joukossa on todennäköisesti paljon kiviä ja betonipaalu kestää kiviä teräspaalua paremmin. Paalutus alkoi toukokuussa 2010 jatkuen juhannukseen Arto Wiikari vaa. Kaava haki selvästi peruseurooppalaista, kaupunkimaista korttelisuunnitelmaa – toisin kuin Suomessa kaupungeissa yleensä. – Fiilasimme vielä itse Turtiaisen suunnitelmaa sen jälkeen, kun tonttien ensimmäisen hakukierroksen jälkeen näimme, mitä tulevilla rakentajilla oli mielessään. Mahdollisuus antaa tarkemmat määräykset korttelisuunnitelman kautta teki toiminnasta nopeaa. Jos tarkennukset olisi pitänyt tehdä asemakaavamuutosten kautta, prosessi olisi vienyt vähintään puoli vuotta, aluevalvoja Mikko Hyyppä taustoittaa. Hyyppä kertoo, että Vanhansatamanlahden rakentuminen upeaksi asuntoalueeksi toteuttaa lopultakin Kokkolassa pitkään työn alla olleen ”kaupunki merelle ” -johtoajatuksen. Ennen kaupungin keskustassa lainehtinut Pohjanlahti on vuosisatojen saatossa karannut kauas. Kokkolassa on tehty sitkeästi töitä sen eteen, että kaupunki saadaan jälleen aidosti kiinni mereen. saakka. Noin 80 prosenttia taloista on betonipaalutettu. Loput paalutettiin myöhemmin teräspaaluilla viimeisten paalutussuunnitelmien valmistuttua. Teräspaalutus aiheuttaa vähemmän tärinää kuin betonipaalutus, ja oli siksi parempi vaihtoehto siinä vaiheessa, kun lähiympäristössä olivat jo työmaat käynnissä. – Viimeinen paalutus tehtiin helmikuussa. Paalutussyvyydet vaihtelivat 8–17 metrin välillä. Paaluja on 20–25 taloa kohti, enimmillään erikoisissa rantakohteissa jopa 60, Hyyppä kertoo. Kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Tero Luokkala (vas.) ja aluevalvoja Mikko Hyyppä iloitsevat Kokkolan asuntomessualueen ainutlaatuisuudesta. Asuntomessualue sijaitsee Pohjanlahden rannalla, kaksi ki- Mäntyharjun loma-asuntomessuilla teemana ekotehokkuus ■ Noin 6 500 asukkaan Mäntyharjun kunnassa on lähes 5 000 loma-asuntoa. Kesäisin kunnan väkiluku liki kolminkertaistuu. Mökkikuntaimago vahvistuu entisestään kesän loma-asuntomessujen ansiosta. Kyseessä on suurin tapahtuma kunnan historiassa. Kymmeniä tuhansia kävijöitä keräävät loma-asuntomessut on kunnan näkökulmasta iso projekti, jota on valmisteltu usean vuoden ajan. Käytännön toteutus alkoi 2008, kun kunta osti noin 25 hehtaarin maa-alueen parin kilometrin päästä Viitostiestä. Ranta-asemakaavatyö käynnistyi, ja alustava luonnos oli valmis 2008 lopulla. Samoihin aikoihin lopullinen sopimus messujen järjestä- 18 Kuntatekniikka 4/2011 misestä yhdessä Suomen Asuntomessujen kanssa lyötiin lukkoon. Pyhäveden rannalla olevalle alueelle kaavoitettiin 25 lomaasuntotonttia ja viisi omakotitalotonttia. Kaavatyöhön ja alueen suunnitteluun panostettiin alusta alkaen. Tonttien sijoittelulla ja riittävällä koolla haluttiin nostaa esiin alueen maisema-arvoja. Kaavoitus onnistui, sillä kaavasta ei tehty yhtään valitusta tai huomautusta. Kunnanjohtaja Jussi Teittinen näkee kaavoituksen sujuvaan etenemiseen yhden selkeän syyn: avoimuus. – Alusta lähtien kaikkia osapuolia tiedotettiin suunnitelmista huolellisesti. Kaikki tiesivät, mitä alueelle on tulossa. Kysymyksiin vastattiin ja suunnitelmat mitoitettiin heti alusta järkevästi. Hannu Vallas/Ilmakuva Vallas ● Kristiina Makkonen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Mäntyharjun kunta Loma-asuntomessualue Pyhäkosken Pähkinälehto sijaitsee Pyhäveden rannalla 10 kilometriä Mäntyharjun keskustasta länteen. Alueen valinnassa painoivat mökkeilylle sopivien maisemien lisäksi ennen muuta alueen sijainti lähellä Viitostietä ja kuntakeskusta. Kunnallistekniikan rakentamista helpotti se, että runkovesilinja kulki messualueen pohjois- puolen läpi. Alueella on asemakaava, joten tonttien kylkiäisenä tuli kunnallistekniikan lisäksi kunnan ympärivuotisesti ylläpitämät tiet. Lisäksi alueelle asennettiin kuitukaapeli nopeita nettiyhteyksiä varten. YHDYSKUNTA sa yhdistyvät monet lämmitysmuodot. Alue on energiatehokkuudeltaan huippuluokkaa, sillä kahta lukuun ottamatta kaikki rakennukset kuuluvat energialuokkaan A. Aluevalvoja Mikko Hyyppä on ollut mukana alueen kehittämisessä alkuvaiheista alkaen. Äänessä on selvää ylpeyttä hänen todetessa, että toista samanmoista aluetta ei Suomesta löydy. Alueen pyöreä muoto ja mielenkiintoinen asemakaava ovat herättäneet kansainvälistäkin kiinnostusta. USA:sta saatiin terveisiä, että pyöreä merenranta-alue muistuttaa NASA:n laukaisualustaa. Noin 80 prosenttia asuntomessualueen taloista on betonipaalutettu, loput teräspaalutettu. lometriä kaupungin ydinkeskustasta. Kevyenliikenteenväylä keskustasta Vanhansatamanlahdelle on idyllinen. Kahdelle lähimmälle alakoululle on matkaa alle kilometri, bussireitti kulkee jatkossa alueen laidalta ja suunnitteilla on myös pieni lähikauppa alueelle. Hulevedet kivipuron kautta mereen Kaupungin kunnallistekniikan suunnitteluinsinööri Tero Luokkala kertoo, että alueen hulevesiratkaisut ovat enimmäkseen perinteisiä. Valtaosasta aluetta hulevesi kerätään kaduilta sadevesiverkostoon, rantatonteilta vedet valuvat suoraan mereen ja alueen oikeassa reunassa hulevedet ohjataan merta kohti maisemoidun kivipuron kautta. Asuntomessualuetta rakennettaessa on kunnostettu myös alueen vasemmalta puolelta mereen laskeva Tullioja, joka kerää Energiatehokkuus huippuluokkaa Alueen vallitseva lämmitysmuoto on kaukolämpö, mutta suositus ei ole rakentajia sitova. Taloista 25 on kaukolämmössä (myös alueen kolme kerrostaloa), viidessä on kalliolämpö, neljä on passiivitaloja ja yksi on hybridi, jos- Mäntyharjun kunta Kunnanjohtaja Jussi Teittinen on hyvillään Mäntyharjun mökkikuntaimagon vahvistumisesta. – Ne olivat hyviä myyntivaltteja. Nykyisin yhä useampi haluaa helppoa lomailua ja lähes täydellisen kakkoskodin. Myös ympäristön kannalta keskitetty vesihuolto ja loma-asuminen ovat hyviä, Teittinen sanoo. Ekotehokkuus on tätä päivää Mäntyharjun mökkikuntaimagoa vahvistaa ennen muuta ympäristöseikkojen huomioiminen. – Ekotehokkuus ja ympäristöystävällisyys loma-asumisessa ovat vielä vähän uutta, mutta vahvasti nousussa. Siksi loma-asuntomessujenkin pääteemaksi valittiin ekotehokkuus, Teittinen kertoo. Hän uskoo, että jatkossa ekotehokkuus ei näy vain rakennuksissa vaan myös kaavoituksessa. Messuhankkeen rinnalla on kulkenut Tekes-rahoitteinen EkoLatu-hanke, jonka sisällä on luotu uusi arviointikriteeristö loma-asumisen ekotehokkuudelle. Ekopassi-arviointimenetelmä on ensimmäistä kertaa käytössä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla. Teittinen uskoo, että ekopas- Kokkolan keskustan hulevedet. Tulliojaan on rakennettu viivytysaltaita ja istutettu puhdistavaa kasvillisuutta. – Katualueen reunoille istutetuille puille on laitettu kantava kasvualusta. Puita ei istuteta juurten kasvua rajoittaviin laatikoihin, vaan ne saavat levittää juurensa laajemmalle. Näin puut kasvavat vahvemmiksi ja vankemmiksi eivätkä kellahda vinoon kovin helposti. Kasvualusta on peitetty nurmikivellä, joka päästää veden läpi juuriin saakka, Luokkala selvittää. Kukkaloistoa ja perhosia Suunnitteluhortonomi Jouko Härkönen kertoo, että viheralueiden perussuunnittelusta vastasi FCG Oy. Suunnitelma koostuu seitsemästä erillisestä osa-alueesta, jotka muodostavat monipuolisen puistorakenteen erilaisten alueteemojen ja rikkaan kasvivalikoiman ansiosta. Alueen keskellä oleva aukio on asukkaiden yhtenäinen oleskelualue monipuolisine kuntoilulaitteineen. Keskusaukiolta johtaa käytäviä puistoihin, mm. Meripuistoon, Laivapuistoon, Aurinkopuistoon ja Meriharakanpuistoon. – Monien suunnitelmien toteutuminen vaatii aikansa. Esi- sin kaltaiset konkreettiset esitykset auttavat myös tavallista rakentajaa ymmärtämään paremmin lomaasumisen ympäristövaikutukset. merkiksi Tulliojan reunamille on kylvetty niittykukkaseosta, mutta se alkaa kukkia vasta toisena vuonna, samoin perhosia houkuttelevat lajikkeet. Niinpä asuntomessukesän kukkaloisto on taattu kylvämällä myös mm. unikkoa, joka kukkii jo ensimmäisenä kesänä, Jouko Härkönen kertoo. N ASUNTOMESSUT ■ Kokkolassa Vanhansatamanlahden alueella 15.7.–14.8. ■ Pääteemana on ”kaikenkokoisia koteja – kaikenikäisille”. 9 hehtaarin alueelle tulee 131 asuntoa, joista näyttelykohteita 40. Omakotitaloja on 30, kerrostaloasuntoja 7, rivitalohuoneistoja 2 ja 1 paritalo. Asuntojen koot 34 neliön yksiöistä yli 300 neliön omakotitaloihin. ■ ■ Omarantaisia tontteja on kahdeksan, kahdella on laiturioikeus ja muilla alueen asukkailla mahdollisuus venepaikkaan omassa pienvenesatamassa. ■ Oheiskohde vanhakaupunki Neristanissa, Isokatu 36:ssa vuonna 1818 rakennettu lääkäri, runoilija Ernst V. Knapen kotitalo. ■ www.asuntomessut.fi/kokkola LOMA-ASUNTOMESSUT ■ Mäntyharjussa Pyhäkosken Pähkinälehdossa 27.6.–10.7. ■ Järjestäjinä Messut vauhdittaneet kaupan investointeja Messut eivät tarjoa suoranaisia taloudellisia pikavoittoja kunnalle, vaan hyödyt tulevat pääosin kiertoteitse ja pitkänkin ajan kuluttua. – Tapahtuma näkyy paikallisten yritysten tilauskirjoissa ja kauppojen kassajonoissa. Vähintään yhtä tärkeä on se henkinen hyvä, jota näin iso ja myönteinen tapahtuma tuottaa, Jussi Teittinen arvioi. Loma-asuntomessut ovat vauhdittaneet kunnassa erityisesti kaupan alan investointeja. Uusia marketneliöitä on rakennettu parin vuoden aikana keskustaan useita tuhansia. kunta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut. ■ Esittelykohteita on 22 ja 11 erillistä saunaa. Yksi omakotitalo, loma-asunto ja rantasauna ovat esillä peruskorjauskohteina. ■ Oheiskohde on vanhassa kirkonkylässä sijaitseva Iso-Pappilan museoalue. ■ Tonttikoko on noin 2 800 m2, huoneistoalat 42–150,5 m2. ■ Tonttihinnat 10–48 E/m2 sisältävät kunnallistekniikan liittymismaksun. ■ Rantakohteita on 13, 10:llä on erillinen rantasauna 11–30 m2. ■ www.loma-asuntomessut.fi Kuntatekniikka 4/2011 19 Helsi MAANA Helsinkiin on valmistunut ensimmäinen maanalainen yleiskaava. Vastaavaa maanalaista rakentamista säätelevää kaavaa ei ole löytynyt muualta maailmasta. Maanalaisella yleiskaavalla ohjataan uusien suurten ja merkittävien kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja tilavarauksia keskenään. ● Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Peik Salonen NN Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY palkitsi kaavan vuoden kuntatekniikan saavutuksena Turussa toukokuussa. Kaava on suunniteltu kolmiulotteiseen maanalaiseen maailmaan. Tilat ja kallion turvavyöhykkeet on otettava huomioon suunnitelmia laadittaessa. Kaava on kuitenkin jouduttu esittämään kaksiulotteisilla kartoilla. Tämä on johtanut kerroksellisten, toiminnoittain luokiteltujen teemakarttojen käyttöön. Teemakartoilta käyvät ilmi erikseen kaikki Helsingin 400 jo rakennettua ja noin 20 Kuntatekniikka 4/2011 100 uutta suunniteltua kalliohanketta nimettyinä ja numeroituina. Kerroksellisuus ja tilojen päällekkäisyys on johtanut kaavan uusien varausten jaottelua vain kahteen käyttöluokkaan. Samoin olemassa olevat tilat on luokiteltu, tosin eri värein. Kaavakartan tiloja sijaitsee monessa kerroksessa päällekkäin, syvimmät 80 metriä merenpinnan alapuolella. Kolmas käyttöluokka ovat uudet kallioresurssit. Osoittamalla kallioresursseja kantakaupungin ulkopuolelle pyritään purkamaan keskusta-alueen suurta kysyntää. Tilojen käyttötarkoitusta ei osoiteta kaavakartalla vaan selostuksesta löytyvillä teemakartoilla. Kaava poikkeaa näin täysin maanpäällisistä kaavoista. Mitään ohjeita merkinnöille ei ole ollut saatavana, vaan ne on kehitetty työtä tehtäessä. Normaalisti maan päällä voidaan soveltaa ympäristöministeriön ohjeita. Pitkäjänteisen työn tulos Kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa nähtiin tämän vuosituhannen alussa tarve laatia maanalainen yleiskaava. Tilavarauksista oli pidetty aiemmin tilavarauskarttaa ja luetteloa, joilla ohjattiin suunnittelua jo 1970-luvulta alkaen. Kalliorakentamisen kasvu on tuonut varsinkin ydinkeskustan KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Palkittu kaava on ainutlaatuinen maailmassa nki ohjaa yleiskaavalla LAISTA RAKENTAMISTA Keskustan maanalaisista tiloista on tehty 3D-mallinnusta, jossa näkyvät kalliotilat, tunnelit, pysty- ja vinokuilut, kääntöpaikat ja muut osat. alueille suurta kysyntäpainetta. Perinteisten teknisen huollon ja liikennehankkeiden lisäksi alkoivat yksityiset tahot kiinnostua laajentamaan tilojaan maan alle. Suunnitteluperiaatteet maanalaisen yleiskaavan laatimiselle valmistuivat 2005. Kaavan luonnos valmistui 2007. Ehdotus hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2008 ja täydennettynä uudelleen 2009. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi lopullisesti kaavan 2010 joulukuussa. Koko laadinnan aikana käytiin laajaa vuorovaikutusta ja lausuntoprosessia asianosaisten kanssa. Yhteistyö teknisten hallintokuntien – Helsingin Energian, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, pelastuslaitoksen, rakennusviraston ja kiinteistöviraston – kanssa on ollut jatkuvaa. Kaava ei kata kaikkea rakentamista Maanalainen kaava on oikeusvaikutteinen eli maanomistajia ja vi- ranomaisia sitova suunnitelma. Kaava on ohjeena laadittaessa asemakaavoja. Usein on kysytty, mitä kaikkea rakentamista yleiskaava ohjaa. Yleiskaavakartassa esitettyjen tilavarausten lisäksi sallitaan muu maanalainen rakentaminen, mikäli se ei ole ristiriidassa yleiskaavassa esitetyn toiminnon kanssa. Myöskään julkiset tilat eivät kuulu tämän yleiskaavan tilavarauksiin. Maanpäällisellä asemakaavalla säädellään rakennuksia yleensä toiseen tai kolmanteen kellarikerrokseen asti, mutta tämän alle menevässä maanalaista rakentamista ohjataan yleiskaavalla ja tarkempiasteisella maanalaisella asemakaavalla. Turvallisuus tärkeää maan alla Maanalaisia tiloja suunniteltaessa kiinnitetään erittäin suurta huomiota turvallisuuteen. Palo- ja pelastusturvallisuuden takaavat järjestelmät ovat kalliorakennustekniikan ja taloteknisten järjestelmien lisäksi tärkeimpiä turvallisuuteen vaikuttavia YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit ja niihin liittyvät tilat Suunnitellut liikennetunnelit ja tilat Nykyiset rakennetut maanalaiset tilat Suunnitellut maanalaiset tilat Kallioresurssi, joka soveltuu maanalaisten tilojen rakentamiseen Kuva Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta, kartta 2, joka tarkentaa kaavakarttaa nro 1 . Kartta 2 on mittakaavaltaan 1:10 000 ja ote kaavakartasta nro 1 keskustan osalta. Kuntatekniikka 4/2011 21 KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS Yhteiskäyttötunneli, johon voidaan sijoittaa kaukolämpö- ja jäähdytysjohtojen lisäksi vesijohtoja sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. tekijöitä maanalaisissa tiloissa. Automaattiset valvonta-, hälytysja sammutusjärjestelmät tukevat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja tiloja. Palotilanteessa on tärkeää, että tiloihin on toteutettu toimiva savu- ja palo-osastointi. Kaupungin toimintakykyä turvaavan yhdyskuntateknisen huollon toiminnot ovat suojassa kalliotiloissa kaupungin alla. Huolto tapahtuu häiritsemättä maanpäällisiä toimintoja. Kauko- lämpö- ja jäähdytysputkien sekä sähkö- ja telekaapeleiden suuret siirtolinjat kulkevat yhteiskäyttötunneleissa. Linjoja on Helsingin alueella kaikkiaan 300 kilometriä. Maan alla on myös vesihuollon laitoksia, lämpökeskuksia, sähköasemia, tukikohtia, varikkoja sekä hiili- ja öljyvarastoja. Maanalaisen yleiskaavan tulkinta maalämpökaivojen rakentamiseen on selkeä. Maalämpökaivoja ei sallita rakennettaviksi Helsingin Energia “Maanalaisen yleiskaavan tulkinta maalämpökaivojen rakentamiseen on selkeä. Maalämpökaivoja ei sallita rakennettaviksi kaavakartan jo varatuille alueille.” kaavakartan jo varatuille alueille. Asia mainitaan kaavan liitemateriaalissa. Yleiskaava on ollut pohjana laadittaessa lakimuutosta lämpökaivojen luvanvaraisuuteen, joka astui voimaan 1.5.2011. Lupa maalämpökaivojen rakentamiselle sallitaan, mikäli yleiskaava ei osoita tilavarauksia haetulle alueelle. Yleiskaavan jälkeen laaditaan uusille hankkeille maanalaiset asemakaavat ja hankkeen kallio-, rakenne-, liikenne-, LVI- ja palosekä pelastustekniset yleissuunnitelmat konsulttivoimin. Kaava turvaa kalliotiloja tulevaisuuteenkin Maanalaisen yleiskaavan ajantasaisuutta seurataan kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa. Uusimistarve tulee ajan myötä eteen, ja kaavaa tarkistetaan tarpeen mukaan. Myös alueellisesti rajattujen maanalaisten osayleiskaavojen laadinta on mahdollista. Hyvän maanalaisen suunnittelun tehtävänä on taata, että kalliotilaa on saatavana keskustan alla tulevaisuudessakin sinne kuuluville tärkeille hankkeille. Tänä päivänä ei välttämättä ole vielä tiedossa, mitkä tulevaisuuden tilavaraukset ovat. N Maanalaista yleiskaavaa ovat olleet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisessa toimistossa kirjoittajan lisäksi laatimassa Seija Narvi, Matti Neuvonen ja Sirpa Kolu. CRAMON !!"!!"" Jarmo Vasankari puh. 050 330 1600 Cramo Production Oy " 22 Kuntatekniikka 4/2011 Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström PL 51, 00131 Helsinki puh. 09 3103 8556, 045 3536534 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3102 5957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 8631, 050 5591435 jyrki.vatto@hel.fi jyrki.vatto@kolumbus.fi Turun päivien osanottajat perinteisessä ryhmäkuvassa. Uusi ennätys syntyi – osanottajia 331! Kuntatekniikan päivät jymymenestys NSuomen Turussa pidettiin 18.– 20.5. valtakunnallinen yhdyskuntatekniikan näyttely YT11. Nyt jo 15. kertaa järjestetyssä näyttelyssä oli tänä vuonna mukana 200 näytteilleasettajaa ja messupäivien aikana kävijöitä oli järjestäjien arvion mukaan noin 5 000. Suureen kävijämäärään ylsi myös näyttelyn yhteydessä pidetyt Kuntatekniikan päivät, sillä ilmoittautumismäärä ylitti tänä vuonna maagisen 300 osallistujan rajan. Jälki-ilmoittautuneiden noteeraamisen jälkeen lopullinen tulos oli 331. Toissavuotinen, Tampereel- la syntynyt ennätys meni rikki, ja osanottajamäärässä päästiin aivan uudelle sataluvulle. Tämä on myös haaste ensi vuonna Helsingissä pidettäville päiville. Loistavat järjestelyt Turussa perjantain juhlaillallisella yli 200 henkilöä koki hyvän ruoan ja seuran ohessa mm. Veli Rauhalan ja turkulaisen Förin Äijän (Markku Heikkilä) esityksiä. Viimeisenä ohjelmanumerona Turun Jouko Turto luovutti isäntäkaupungin kapulan Helsingin Raimo K. Saariselle. Tämän jälkeen juhlakansa tanssi Timo Rautalan Atlas-yhtyeen kanssa pitkälle lauantain puolelle, minkä jälkeen osa hakeutui vielä keskustan jatkopaikkoihin. Lauantaiaamupäivällä, kauniissa säässä pidetty risteily Turun edustalla oli tietysti vielä piste i:n päällä. Kiitoksia jaettiin jo seminaarin juhlaillallisen loppupuolella, mutta kokousmestarin ominaisuudessa haluan vielä yhdistyksen puolesta kerran kiittää Turun kaupunkia, yhdistyksemme jäsenistöä ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme hyvähenkisistä seminaaripäivistä sekä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Eija Kivilaakso (vas.) ja Seija Narvi ottivat vastaan noppakiven Jorma Vaskelaiselta merkiksi kuntatekniikan saavutuksesta. Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö HKR, Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 9943, 040 334 5430 [email protected] SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 3103 39630, 050 3801022 kari.haapaniemi@hel.fi Kuntatekniikan päivät järjestetään ensi vuonna Helsingissä. Turun Jouko Turto (vas.) luovutti isäntäkaupungin kapulan Helsingin Raimo K. Saariselle. Keskellä SKTY:n Danne Långström. Kai Söderlund ja Anna Gudrun Gylfadottir juhlaillallisella yli 200 muun osallistujan kera. Kuntatekniikka 4/2011 23 runsaasta osallistumisesta. Yhdessä pystyimme jälleen kerran rakentamaan mielenkiintoisia tilaisuuksia keskustella ja kuunnella – niin työasioista kuin niiden vierestäkin. On hienoa huomata, kuinka isäntäkaupungit ottavat vuosittain päiviemme järjestelyt vakavissaan ja yhteistyökumppanit ovat innokkaasti mukana talkoissa. Myös jäsenistön halu osallistua tilaisuuteen suurella sydämellä ja innolla tekee tapahtumasta ikimuistoisen. Vilpittömät kiitokset teille kaikille. Kuntatekniikan saavutus Helsingille Tämänvuotinen Kuntatekniikan saavutus myönnettiin kilpailuehdotukselle ”Helsingin maanalainen yleiskaava”. SKTY:n edustajalla vahvistettu lehdistöraati (Rakennuslehti, Helsingin Sanomat, Tekniikka&Talous sekä Kuntatekniikka-lehti) valitsivat yksimielisesti kohteen yhdeksän ansiokkaan ehdotuksen joukosta. Perusteluina valinnalle olivat mm. hankkeen ainutlaatuisuus, tarpeellisuus ja soveltuvuus muihinkin kaupunkeihin. Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta on artikkeli tämän lehden sivuilla 20–22. Kunniamaininnalla huomioitu ehdotus Turun kulttuurikerrokset infran rakenteena kuvasi tapaa, jolla Turussa on otettu hienosti huomioon vanha kulttuuri ja rakenteet sekä nykyiset rakentamistarpeet sekä kaupungin historiallisuus. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on onnistunut, ja toimenpiteet istuvat hyvin kulttuuripääkaupungin imagoon. Kunniamaininnan niin ikään saanut Vantaan Valkoisenlähteentien rakentaminen ottaa oivallisesti huomioon asukkaiden elinympäristön parantamisen ja väylän merkityksen asukkaiden elinympäristössä. Sujuva toteutus vaikeissa olosuhteissa on johtanut toimivaan arjen ratkaisuun. Kunniamerkkejä ja uusi golfmestari Muina huomionosoituksina päivien aikana myönnettiin SKTY:n kunniamerkit yhdistyksen toiminnan eteen tehdystä työstä Joensuun Anu Näätäselle ja Järvenpään Jyrki Meroselle. Molempien an- siot SKTY:n ja kuntatekniikan saralta ovat kiistämättömät. Seminaaripäiviä edeltäneessä golfturnauksen tasoituslyöntikilpailussa voittajaksi suoriutui Nefco Oy:n Kari Homanen. Vähiten lyöntejä 18 reiän radalla löi Maarianhaminan Kai Söderlund (tulos 85). Pisimmän driven löi Kaitos Oy:n Jari Lahtinen ja lähimmäksi lippua löi Helsingin Sataman Hannu Kärki. Golfkilpailuun osallistui tänä vuonna ennätykselliset 36 kilpailijaa. Hallituksen kokous Suomen Joutsenella Yhdistyksen hallitus piti kokouksensa seminaaria edeltäneenä iltana Suomen Joutsenella. Kapteenin salongissa pidetyssä kokouksessa käsiteltiin mm. Turun päivien ohjelmaa ja jäsenhakemuksia. Yhdistyksen uusiksi henkilöjäseniksi haki seitsemän henkilöä ja yhteisöjäseniksi yksi yritys. Henkilöjäseniksi hyväksyttiin ins. Vesa Raimesalo Espoosta, tekn. Tapio Lindström Tampereelta, DI Marko Sjölund Vahanen Environment Oy:stä, tekn. Jarmo Silven- noinen FCG:sta, DI Jouko Turto Turusta, FM Jorma Paananen Destiasta ja arkkitehti Tero Vanhanen Neapo Oy:stä. Yhteisöjäseneksi hyväksyttiin Buildercom Oy. Yhdistyksessämme on tällä hetkellä aika tarkalleen 850 henkilöjäsentä. Hallituksen uudeksi jäseneksi helmikuussa yllättäen menehtyneen Kimmo Laulan tilalle valittiin kaupungininsinööri Antti Korte Raisiosta. Kuntatekniikan päivät osoittivat jälleen kerran ammatillisen yhteenkuuluvaisuuden ja verkostoitumisen tärkeyden. Nyt olisikin taas hyvä syy ja tilaisuus aktivoitua ja liittyä – tai pyytää työkaveria liittymään – yhdistyksemme jäseneksi. Kun seminaariosallistumisessa onnistuttiin pääsemään tänä vuonna aivan uudelle sataluvulle, niin asetetaan tämän vuoden toiseksi tavoitteeksi päästä myös jäsenmäärässä uudelle sataluvulle. Turun hauskoista hetkistä kiittäen ja kepeää kesää toivottaen, ● Jyrki Vättö kokousmestari Kuntatekniikan päivien julkilausuma: Kuntatekniikka ilmaston ja kestävän talouden palveluksessa NKuntatekniikalla on maailman kolkasta riippuen jopa tuhansien vuosien historia. Se on mahdollistanut ihmisten ja tavaroiden liikkumista sekä mielen virkistystä. Kuntatekniikka on siirtänyt juomavettä ja vienyt jätteet pois. Kuntatekniikka on luonut perustan peruspalveluille ja hyvinvoinnille. Kuntatekniikan palvelut koskettavat kaikkia tuloista tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Jos elämäntapamme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä halutaan pienentää ja ilmastonmuutosta torjua, ei kuntatekniikan tarjoamia mahdollisuuksia voida ohittaa. Kuinka hyvin kuntatekniikan merkitys näkyy päätöksenteossa? Peruspalveluista puhuttaessa esillä ovat hyvinvointiyhteiskunnan muut palvelut. Kuntatekniikan ammattilaisten mielestä sillä ei ole merkityksensä mukaista asemaa keskustelussa yhteiskunnan resurssien jakamisesta. Pitkävaikutteiset investoinnit ja vuosittaiset menot ase- 24 Kuntatekniikka 4/2011 tetaan vastakkain, ja tämä johtaa usein investointien leikkaamiseen laadun ja elinkaaren aikana saatavien hyötyjen kustannuksella. Uhkana verkostojen laadun heikkeneminen Verkostojen laajentuessa investointien seurauksena myös tarve ylläpitomenoille kasvaa. Ylläpitomenot kuitenkin usein unohdetaan budjeteista. Seurauksena on verkostojen laadun heikentyminen kun tarpeellisia korjaus- ja ylläpitorahoja ei ole. Ihmisten eriarvoisuus lisääntyy, kun esimerkiksi ikääntyvä väestö ja ja liikuntaesteiset eivät pysty käyttämään palveluja. Hiilijalanjälki kasvaa, kun elinkaaren aikaiset vaikutukset unohdetaan investointivaiheessa. Vähemmän päästöjä tuottavat ratkaisut ovat miltei aina kalliimpia kuin perinteiset ratkaisut. Yhteiskuntiemme tarvitsema alue laajenee koko ajan, vaikka asukkaiden määrä ei kasvakaan samassa suhteessa. Verkoston pituutta kohden on koko ajan vä- hemmän maksavia asiakkaita. Ilmiön vaikutukset sekä palvelujen laadulle että ilmastolle ovat erittäin haitalliset. Olemme luomassa hyvin tehotonta yhteiskuntaa. Mitä näille vahingollisille ilmiöille voidaan tehdä? Ikääntymisen seurauksena kansantalouden rahoitusvaje kasvaa, eikä rahoitusta voida siksi kasvattaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tehokkaampi olemassa olevien resurssien käyttö. Tässä kuntatekniikan ammattilaiset tarjoavat asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön. Investointien ilmasto- ja elinkaarivaikutukset esiin Kuntatekniikan ammattilaiset esittävät, että jokaisen investoinnin yhteydessä vaadittaisiin laskelmat vaikutuksista ilmastolle ja elinkaarikustannuksille. Elinkaaren alibudjetointia ei tulisi sallia. Samanlainen tarkastelu olisi tehtävä myös alueita kaavoitettaessa. Kunnan asukasta kohden lasketun hiilijalanjäljen tulisi jokaisen toimenpiteen seu- rauksena pienentyä eikä kasvaa. Kaikki tämä on mahdollista ja vain poliittisten päättäjien tahdosta kiinni. Me kuntatekniikan ammattilaiset olemme valmiita toimittamaan kaiken tarvittavan tiedon ja kehittämään ratkaisut tavoitteen saavuttamiseksi. Kuntatekniikka ei ole itseään varten. Se palvelee ihmisen ja ympäristön tarpeita. Tarpeet ja arvot muuttuvat. Sen vuoksi teknisten järjestelmien ja rakennetun ympäristön on hallitusti sopeuduttava muutokseen. Perustehtävien lisäksi niiden on tyydytettävä myös elämyksellisiä tarpeita. Toimivan kuntatekniikan toteuttamiselle ja ylläpidolle on annettava riittävät henkiset ja taloudelliset edellytykset. Sillä tavalla voidaan osaltaan varmistaa kestävää hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Kuntatekniikka ei ole ohimenevä muoti-ilmiö. Sitä tarvitaan aina. SKTY:n IFMEprojektille WDC-status www.wdc2012helsinki.fi IFME 2012 Helsin JUNE ki, Finla 4–10 nd Islannin yhdistyksen päivät pidettiin Dalvikissa. SKTY maailmalla Berliinissä ehdittiin Trabi-safarillekin. panimon. Islannissa sovittiin myös alustavasti, että toinen IFME:n 2013 hallituksen kokouksista tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä pitämään Islannissa. Tulivuorikaan ei purkautunut tällä kertaa… vasta pari viikkoa kokouksen jälkeen. YT-neuvottelukunta kävi Berliinissä tutkailemassa, miten saksalaisella täsmällisyydellä järjestetään näyttelyitä. Wasser Berlin -näyttelys- NTuula Smolander oli Islannin yhdistyksen kutsumana heidän vuosipäivillä. Päivät olivat Dalvikissa Akureyrin pohjoispuolella vuonon rannalla. Islantilaiset isännät pitivät hyvää huolta vieraistaan ja esittelivät mm. uusia tunnelihankkeita ja muita hankkeita sekä myös mm. kalanjalostustehtaan ja olut- sä tutustuttiin mm. sisäänkirjoittautumiseen sekä siihen, miten sen saa nopeammaksi, vaivattomammaksi ja niin, ettei tuhottomia jonoja syntyisi. Tällaisesta saatiin oppia, niin kuin messujärjestelyistä yleensäkin… mutta kerettiin me YHDELLE oluellekin ja jopa Trabi-safarille. ● Danne Långström toiminnanjohtaja Mittavia joukkoliikennehankkeita pääkaupunkiseudulla N Kulkiessani Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristössä ihailemassa lähestyviä lentokoneita katseeni kiinnittyi ensin kentän eteläpäädyssä olevaan työmaahan, sitten hiukan etäämmällä olleeseen Kehäradan työmaatauluun. Muistin, että myös Länsimetro on tekeillä ja Pisararata suunnitteilla. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan siis todella mittavia, joukkoliikennettä palvelevia infrahankkeita. Kehärata vie lentoasemalle Maailman suurkaupungeissa metrolla tai muulla julkisella joukkoliikennevälineellä pääsee usein keskustasta suoraan lentokentälle tai laivasatamaan. Kohta tämä on mahdollista pääkaupunkiseudullakin, kun 18 kilometrin Kehärata muodostaa yhteyden lentoaseman kautta pääradan ja Vantaankosken radan välille. Hankkeen kustannukset ovat noin 605 miljoonaa euroa. Ne jakautuvat valtion (n. 69 %) ja Vantaan kaupungin (n. 31 %) kesken. Radan pitäisi olla valmis kesällä 2014. Matkaa pystytään taittamaan tuolloin paikoitellen jopa 120 km/h vauhdilla ja lentoasema saavutetaan Helsingistä puolessa tunnissa ja Tikkurilasta 8 minuutissa. Liikenne kulkee osin maan päällä, osin tunnelissa. Länsimetro Suomen suurin Länsimetro valmistunee 2016. Tuolloin Ruoholahden nykyiseltä pääteasemalta pääsee 16 minuutissa Es- Jyrki Vättö NTeollisen muotoilun kansainvälinen järjestö International Council of Societies of Industrial Design (Icsid) valitsi marraskuussa 2009 Helsingin – 46 hakijakaupungin joukosta – vuoden 2012 World Design Capitaliksi eli maailman muotoilupääkaupungiksi. Asema myönnetään joka toinen vuosi vain yhdelle kaupungille maailmassa. Statukseen myönnettävältä kaupungilta edellytetään muotoilun alalla osoitettua mainetta, johtajuutta ja toimintaa. Kyseisen vuoden aikana kaupungin tulee myös tarjota kansainvälisesti kiinnostavaa ohjelmaa. Helsingin hakemus oli yhteishanke Vantaan, Espoon, Kauniaisen ja Lahden kanssa. Hakemuksen mukaan Helsinki suuntautuu muotoilupääkaupunkina tulevaisuuteen ja pyrkii liittämään muotoilun tiiviisti osaksi kansalaisten elinolojen kehittämistä. Vuoden teemaksi on valittu ”Open Helsinki – Embedding Design in Life”. Keväällä 2011 SKTY:n kunnianhimoinen IFME 2012 -seminaariprojekti sai Kansainväliseltä designsäätiöltä WDC-statuksen. Tämä oikeuttaa mm. käyttämään tilaisuuden yhteydessä WDC-tunnusta. Seminaarin teemana on ”Plan, design, construct and maintain… for a better future”. Ensimmäinen designpääkaupunki oli Italian Torino 2008. Samaista kunniaa sai 2010 toteuttaa Etelä-Korean Soul, ja ensi vuonna status kuuluu siis Helsingille. Kehärataa pitkin pääsee kohta Helsinki-Vantaalle. poon Matinkylään vajaan 14 kilometrin pituista metrolinjaa pitkin. Metron on laskettu kuljettavan tällä osuudella yli 100 000 matkustajaa vuorokaudessa. Koko metrolinjan Helsingin Vuosaaresta Espoon Matinkylään tulisi kulkea tuolloin automatisoidusti, ilman kuljettajaa. Länsimetro on tällä hetkellä Suomen suurin infrahanke, jonka myötä syntyy mm. noin 3 miljoonaa kuutiota kalliomursketta. Hankkeen kokonaishinnaksi on arvioitu noin 714 miljoonaa euroa. Rakentamista voi seurata os. www.lansimetro.fi. Pisara sujuvoittaa Helsingissä Joukkoliikennettä pyritään Helsingissä parantamaan myös Pisara-radalla, joka kulkisi joskus 2019 maan alla Pasilasta Töölön kautta keskustaan ja sieltä Hakaniemen kautta takaisin Pasilaan (ja tietenkin myös toisin päin). Hankkeen yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi on jo valmistunut. Sitä vastoin päätöstä arviolta 740–1 040 miljoonan euron hankkeen toteuttamisesta ei ole vielä tehty. Kaupunkiradan tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn, kapasiteetin ja toimintavarmuuden lisääminen. Köysiradalla Hakaniemeen Kun Laajasalon öljysataman paikalle rakennettava, noin 10 000 asukkaan Kruunuvuorenranta valmistuu joskus 2020-luvun puolivälissä, niin sieltä saattaa päästä köysiradalla Hakaniemeen, josta pääsee kätevästi Pisaralla Pasilaan. Pasilasta voi matkustaa lähijunalla vaikka Tikkurilaan, josta pääsee Kehärataa pitkin lentoasemalle. Sieltähän pääsee vaikka maailman ääriin tai ainakin Pariisiin. Pariisissa voi jo nyt matkustaa 6 miljoonan kanssamatkustajan kanssa jopa viidessä kerroksessa kulkevassa metroverkostossa, jossa on yhteensä 368 asemaa. ● Jyrki Vättö Kuntatekniikka 4/2011 25 Livet efter årsdagarna NÅrsdagarna i Åbo kom och gick. Outi Kapanen och Eila Kesti från Åbo såg till att allt gick som smort, och föreningens konferensmästare skötte om resten. Samtidigt som vår 85 år unga förening hade sina årsdagar, så ordnade det också en kommunteknisk utställning YT11. Utställningen var den 15 i raden, och eftersom den ordnas vartannat år, så är den också in i sitt trettionde år. Utställningen drog cirka 5 000 människor på plats, och våra egna årsdagar 331 personer – som är det klart bästa resultatet någonsin – med en cirka 10 % ökning till det tidigare rekordet. Årets kommuntekniska prestation gick till Helsingfors underjordiska generalplan. Priset väljs varje år av ett grupp av representanter från olika tekniska tidskrifter samt Helsingin Sanomat, och även om vi fick in en hel del goda förslag till årets prestation, så var rådet/juryn helt överens om, att generalplanen var den absolut bästa. Hedersomnämnanden gick dessutom till Vanda stad för byggandet av Vitbäcksvägen i Dickursby samt till Åbo stad för ett samarbete mellan stadens tekniska sektor och museiverket, om hur man tar i beaktande kulturskikten när man bygger ut infrastrukturen. Antti Korte in i styrelsen Som bekant så sitter styrelse medlemmarna i tre år åt taget, och varje år byts 3 ut mot nya. På grund av den tragiska bortgången av vår vän Kimmo Laula, så valdes Raisios stadsingenjör Antti Korte in för resten av Kimmos tid i styrelsen, alltså för 1,5 år och denna specialåtgärd godkändes av årsmötet. Som andra specialitet föreslog valnämnden och verksamhetsledaren (alltså jag), att vår ordförande Jorma Vaskelainen skulle fortsätta med en annan treårs period – mest p.g.a. Finland och FKTF ännu är djupt med i IFME, med vår kommande IFME2012-kongress. Dessutom fortsätter ordföranden i IFME i tre år till som ”President Past”, och vi såg ingen anledning att byta ut Jorma mot någon annan. Två från styrelsen utgår i alla fall fr.o.m. 1.1.12, och det är då fråga om Leila Strömberg från Jyväskylä och Milko Tietäväinen från Tammerfors. In istället för dessa två kommer Päivi Ahlroos från SITO samt Jere Klami från Uleåborg. Valnämnden fick också två nya ombord, då Jan Olin samt Tom Granström hade meddelat, att de inte vill fortsätta. Istället för dessa två valdes in Terhi Tikkanen-Lindström från WSP samt Kai Söderlund från Mariehamn. Man kan bara önska alla nya välkomna, och hoppas, att ni ställer upp med samma iver och dedikation som de tidigare hade. Internationella gäster Traditionellt bjuder vi in representanter från Norden till vå- 26 Kuntatekniikka 4/2011 Puheenjohtaja/Ordförande ra årsdagar (och vi blir i vår tur inbjudna till de andras årsdagar), och i år var Inger Sundström från Sverige, Anders Thanning från Danmark samt Anna Gudrun Gylfadottir från Island på platts. Norrmännen lyste med sin frånvaro även i år. Från Estland kom både ordförande Ain Valdman och vice ordförande Ilmar Link. dessutom hade vi för första gången representanter från Ryssland och närmare bestämt Sankt Petersburg med, dvs. Maksim Likhogrud samt Vladimir Sidelnikov. Nästä år blir det Helsingfors Nästa år blir det då Helsingfors, i samband med IFME2012-kongressen. Årsmötet kommer då att äga rum 4.6, tidigt på måndag morgonen – före det andra programmet börjar. Jag hoppa att ni då alla kommer till kongressen, och att vi slår rekordet av finländare från Åbo – och igen med +10%. Intresset för våra dagar i nästa år har varit stort, och som en liten detalj kan jag berätta, att den svenska föreningen SK-TF kommer också att ha sitt årsmöte i Helsingfors under konferensen. Skriv alltså upp i kalendern ”IFME2012 / Helsingfors (+ Tallinn och Stockholm) / 4–10.6.2012! ● Danne Långström verksamhetsledare FKTF ute på vift Isländska ordföraren Erlandur ”Elli” Hjalmarsson SKTY:N HALLITUS NTuula Smolander och underskriven var på de isländska årsdagarna i Dalvik, norr om Akureyri. I år var där inga vulkanutbrott – det kom först 2 veckor senare. Islänningarna tog väl hand om oss – som vanligt, och vistelsen där var påde angenäm och givande. I diskussioner med den isländska ordföraren Erlandur ”Elli” Hjalmarsson kom vi preliminärt överens om, att IFME-styrelsen kommer att ha ett av sina två möten 2013 på Island – vare sej det blir på våren eller hösten besluter vi om i nästa IFME-möte i Johannesburg i november. Trävligt i alla fall, att också Island vill vara med inom IFME. Utställningsgruppen YT i Berlin Utställningsgruppen YT var och tog exempel i Berlin, på Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 814 2425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 310 38806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaavoitus PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 625 5055, 040 7718867 leila.stromberg@jkl.fi Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki PL 487, 33101 Tampere puh. 040 5068600 milko.tietavainen@tampere.fi Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 266 5137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 434 3409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 8392 4438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 459 4601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi hur man ordnar mässor – med tysk precision, hur man använder teknik för att köerna vid ingångarna skall minska osv. I Åbo prövade vi oss av ett nytt system redan, men där finns det ännu mycket att lära... och mycket nytt lärde vi oss. Mellan raderna så hann vi in på EN öl, och också ut på en Trabiant- safari. ●Danne Långström verksamhetsledare www.ukty.fi VALTION PUUTUTTAVA UIMAHALLIEN ENERGIANKULUTUKSEEN NUimahallien rakentaminen ja saneeraus on Monella laitoksella olisi tässä paljon teke- kuumimmillaan näin kesän alussa. Ensi syksynä mistä. Jos tuntuu, etteivät omat eväät riitä, oli- valmistuu muun muassa Porin uusi uimahalli. si haettava apua asiantuntijoilta. Väitänkin, et- Siihen kohdistuu paljon odotuksia, onhan siellä tä tuhlaamme laitoksissamme erittäin paljon mukana kosolti uutta tekniikkaa, muun muassa energiaa ja meillä menee euroja taivaan tuuliin. aurinkoenergian hyväksikäyttöä. Myös monia Näinhän ei saisi olla. Valtion taholta olisi kiirees- työmaita on käynnistymässä. ti puututtava uimahallien energiankulutukseen, Tästä päästäänkin taas meille kaikille tärke- jotta päästäisiin asioissa mallikkaasti eteenpäin. ään aiheeseen: miten käytetään rahat kustan- Koska valtio jakaa rahaa, niin sen tulisi myös nus- ja laatutehokkaasti oikein. Siinä on teknii- vaatia, että rahat käytetään kustannustehok- kan ihmisillä miettimistä. Laatu puhuttaa tänä kaasti. päivänä eniten. Jos haluamme laadun paranevan, meidän on muutettava ajattelutapaamme. Niin kauan kuin päättäjillä ja rakennuttajilla on erilaiset käsitykset siitä, miten hyvään laatuun päästään, toivoa paremmasta ei juuri ole. Heidän pitäisi puhaltaa yhteen hiileen saavuttaakseen yhteisen tavoitteen eli hyvän ja laadukkaan lopputuloksen. Ensi vuoden uimahalli- ja kylpyläpäivät 7.–9.2.2012 Yhdistyksessämme on päätetty, että ensi vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät ovat 7.–9.2.2012. Päivät järjestetään tuttuun tapaan laivaristeilynä. Laitathan ajan kalenteriisi, jotta pääset kuulemaan viimeisintä tietoa uimahalli- ja kylpyläasioista. Tavataan laivalla. Haluan tässä muistuttaa niitä jäseniä, jot- Uimahallit eivät vieläkään tiedä energiankulutuksestaan ka syystä tai toisesta eivät ole vielä muistaneet Edessä olevat haasteet tulevat olemaan vaati- maksaa jäsenmaksuaan, hoitamaan maksunsa via. Kaikki merkit viittaavat siihen, että esimer- välittömästi, jotta saamme pidettyä yhdistyksen kiksi energiakustannukset nousevat huomat- pyörät pyörimässä. Teemmehän näin! tavasti. Niiden kurissapitämiseen pitää panostaa, jos halutaan rahojen riittävän yhteiskunnan pyörien pyörittämiseen. Jotta uimahalli toimisi hyvin, se kuluttaa erittäin paljon energiaa. Tällä hetkellä vain harva uimahalli on perillä energiakulutuksensa rakenteesta. Olemme kuluneen vuoden aikana keskustelleet melkein kaikkien uimahallien ja kylpylöiden edustajien kanssa tehdessämme uimahalli- Terveisin, ● Pertti Kärpänen puheenjohtaja Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty ■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Tapio Ala-Peijari s-posti: tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 ja kylpylärekisteriä opetusministeriölle, eikä hyvältä näytä. Laitoksista vastaavien henkilöiden tulisi nyt katsoa peiliin ja miettiä, mikä on heidän laitoksensa laatutaso ja onko sen toiminta kustannustehokasta. Näyttää todella siltä, että kunnissa tapahtunut hallinnon hajauttaminen johtaa meidät ojasta allikkoon, koska kukaan ei tunnu vastaavan mistään. Kuntatekniikka 4/2011 27 Pietarin-risteily siirtyy, Jyväskylä kutsuu lokakuussa Kuntien Putkimestarit ■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM) on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis-, ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä on noin 300. Kannattajajäsenistö koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80. Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Sillstén, s-posti: sami.sillsten@hsy.fi puh. 050 466 9114 Sihteeri, s-posti: anders.ostrom@turku.fi www.kuntienputkimestarit.fi NMaaliskuun koulutusristeily peruuntui suureksi pettymykseksemme. Ohjelma oli pitkään valmisteltu ja saatu hyvä sisältö rakennettua. Tutustumiskäyntiäkin oli pitkään pohjustettu, ja isännät olivat valmiit vastaanottamaan meidät. Sitten talvi teki tepposensa. Pitkään pelätty ja seurattu jäätilanne vain paheni ja paheni, kunnes lounaasta puhaltavat tuulet lopulta pakkasivat jäät niin, että vain muutama päivä ennen lähtöä koko matka jouduttiin perumaan. Tästä kaikesta kuitenkin opimme sen, että perinteisen koulutusristeilyn ajankohtaa täytyy miettiä tarkemmin. Koulu- Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia tusristeilymme perinteeksi tuntuu tulleen jäiden ryskyminen keulassa niin, että luennoitsijoiden äänenkäyttö on kovilla. Yhdistyksen hallitus piti huhtikuussa kahden täyden päivän suunnittelukokouksen, jossa pohdittiin mm. peruuntunutta risteilyä. Päätettiin, ettei tutustumiskäyntiä Pietarin vesilaitokseen Vodokanaliin peruta. Ajankohta suunnitellaan uusiksi, mutta tutustumiskäynti tullaan siis vielä järjestämään. Syksyn koulutuspäivät Jyväskylässä Hallituksen suunnittelukokouksen varsinainen työ oli syksyn koulutuspäivien ohjelman valmistelu. Tässä myös onnistuttiin, ja ohjelma julkistetaan lähitulevaisuudessa. Putkimestariyhdistyksen koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä 12.–14.10.2011. Päivien ehkä mielenkiintoisimpia aiheita on ”Päivystysjärjestelyt Suomessa”. Yhdistys käynnistää selvityksen siitä, miten varallaolojärjestelyt on toteutettu eri laitoksissa. Ennakkotietojen perusteella voi sanoa, että käytännöt ovat uskomattoman kirjavia, vaikka toimintamme perusteita määrittelee mm. laki. Mikä on nykypäivän esimies? Kys y lis ät iet oja ja pyydä t arjous ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi 28 Kuntatekniikka 4/2011 Päivien aikana haluamme myös kartoittaa keskustelujen kautta jäsenistömme näkemyksiä muun muassa esimiehen asemasta ja tehtävistä – eli mikä on nykypäivän esimies? Myös oma alamme on jakautumassa erikoisosaajiin, kuten tuntuu muillakin toimialoilla tapahtuvan. Mutta mitä riskejä tämä saattaa aiheuttaa esimerkiksi varallaoloon eli siihen lakisääteiseen velvoitteeseen, että olemme vas- tuussa vesihuollosta toimialueillamme 24/7? Pystymmekö reagoimaan poikkeavana työaikana kaikkiin mahdollisiin häiriötilanteisiin? Laitosten saneeraustoiminta laahaa perässä Laitosten saneeraustoiminta laahaa pahasti saneerausvelan perässä. Vain muutamilla laitoksilla asia tuntuu olevan hallussa, kuten esimerkiksi viime vuonna saimme Vaasassa kuulla. Lokakuun päivillä kuulemme muutamien laitosten toimintamalleista ja -tavoista verkostosaneerauksissa etenkin, kun työtä tehdään yhdessä muun infran saneerauksen tai rakentamisen yhteydessä. Yhteisillä toimintamalleilla voidaan saavuttaa huomattavaa kustannustehokkuutta sekä helpotusta saneerausten lisääntyessä, mutta laitosten henkilöstön vähentyessä. Syksyllä on siis luvassa mielenkiintoisia aiheita, joten tervetuloa kaikki Jyväskylään! Yhteisellä asialla vesihuollon puolesta, ● Sami Sillstén yhdistyksen puheenjohtaja !1++)./),,!/.14.2!!23)9 *! +UNTAMARKKINAT % $$! (& $!#!$$"$% ""$% # +OMMUNMARKNADEN +%2+)5))++/.! +,/<8< 3/123!).! +,/<8< K( )*K %K+%***& +%** 'MM@3;7<//?7</=<B<A/:77A=< 6/::7AB9@3@@/;B9/</=:3C73< >B=:B3723<>B=:B38=6A/873< >/<33:793 9:=TJT =A@79=::/ '''' ěB<</<;=<79/</C/7<3< /@7/9/@>/:C3:B ě8/<9=6A/7@A/A73A=F6A37@9B<</@A/ ě*!<AFP;/?997</@3;7<//?7 ě*/:=B@9?77@7<6=7A=A=7;3A +!@@/9B<A73<<M9P9B:;/@A/ ěB97=9=B:BAB9@3</8/<9=6A/7@ 9/A@/B@ ě&;7@A/8/=68/B@/;;/A7::7@3@@/ 9=B:BAB9@3@@/ ě*/723:/7A=@A3<BB@7AB:3;7<3< ě=<79B:AABB?7<3<97?8/@A= ě)=@7//:7<3<;327/8/ =@/::7@AB;7<3< ěB<A/23;=6/<93 ěB<A73<8/C/:A7=<AFP<8/9= C/:A7=<:7793<<36/<9937@@/ )7<7<3<97?8/8/?/2/A ěB<</<A39<7@3<8/F;>M?7@AP A=7;3<@M69P7@3A/@7=7<A7>/:C3:BA ě@B;7@3<@A?/A357/A8/9B<</A ě+B@7>3:/@AB@:/97 ě//>=:7A7799/8/A/:=B@9B<<7@@/ 8/@3B2B7::/ ě:;/@A=/::7/<@@79B<A73< 7:;/@A=AFP<AB93</ ě+B@7BABC/3<3?57/8/3:7<937<=A ě8/<9=6A/7@A/F;>M?7@AP< @B=83:B@A/ B<A/;/?997<=7::/9/6C7:/8/?/C7<A=:/ >/:C3:B7@A/C/@A//'/:;7/(/C7<A=:=7@@/ A/?8=::/:=B</@A/@/://AA38/@39M>73<AM @B=:/7@A/8/;/93//@FPAMCMM/6C7:=7@@/ 8/?/C7<A=:=7@@/C=7A;/9@//;FP@3AB 9MA33<C/?/AB7::/;/9@B:7>B7::/ !$"##$"#$# ?/C7<A=:/9B<A/A/:=$>/:;7/H >B63:7< T ! )3;7</?73?J7<4=?;/A7=<@7<@:/5JBA@AM::/?3 $! Inträdet och alla evenemang är gratis. ' ěũAM>/:C3:B:://@7/<AB<A78/>/:C3:BA F6A37@>/:C3:BB< ěũ.6A37@>/:C3:B>7@A38=9/7@33<9B<A//< ěũB@A/<<B@A36=99BBAA/://2B99//::/ :32C/:/7@AB@A39<779/::/ ěũ'/:C3:B@3A3:7 ěũ*3?C3F@A/:A7= ěũ*B:=9@3::7@BB@@B=@7AB@9MFAM<APP< 8=6A/;7@=AA33::/ ěũB<A73<8=6A/;7<3<?3;=<AA77< >?=@3@@73</CB::/ ěũ=B:B9B:83AB@=>/@BB27@ABB J/8/<9=6A/7@A//:9=:B9=@A/8/ :7793<<3AB?C/::7@BB23@A/ ěũ=<@3?<78=62=<C/@ABBAB:=9@3::7@3@A/ 8=6A/;7@3@A/8/?7@973<6/::7<</@A/ ěũ*/?9/@AB@:/BA/9B<</<AFP<9367AAM;7<3< ěũB<A73<BB27@ABC/A?/93<A33A J6/::7AB@=683:;/8/AB:3C/7@BB23< @BB<A/ ěũ*/@/>/7<=AA/;7@3<6/<9/:BB@ J9B7<9/6/::7AB@=683:;/C/79BAA// 9B<A73<A/:=B23<A/@/>/7<=AB9@33< =;;B<3?</@6B@ 03@P9@/2?3@@ B<23?;/?9</23< :>5/A/< 3:@7<54=?@ ' ##! &<@2/5 9: J *=?@2/5 9: J !!*!! =;;B<4P?0B<23A=16B<A/:36A7 $!(!7<:/<2@3<2/@A=?3C3<3;/<57<=; 23<=S3<A:75/4P?C/:A<7<53<=;;B<4P?0B<23A=16BA@AM::/?</ /??/<53?/?3AAI3?A/:@3;7</?73?=167<4=?;/A7=<@7<@:/5=; 2/5@/9AB3::/4?N5=? 'N>:/A@H<<@23@@BA=;;N<5/4P?3A/5@=;A7::6/<2/6N::3?@3?C713 4P?9=;;B<3?</3@AM::3?BA@7</0M@A/>?=2B9A3?>N=;;B<3? </@6B@J9=;=16CM:823;@=;7<A?3@@3?/?8B@A275 23AH<@9@>?N975/6BCB2@3;7</?73A@27@9B@@7=<@4=?B;;32C3? 9/?>/?A7:32/?</4?N</::/23>/?A73?@=;@7AA3?7=;;B<4P?0B<23A@ @AF?3:@3)3;7</?73AM53??B; 9:TJT $! !!# )"%" ě<<=C/A7C//?03A@A723?L:/,/@/@8B9CN?2@27@A?79A ěũ?N</<<=<@A7::/<@AM::<7<5J?39?FA3?7<573AA<PA@9/: ěũ)>?7193?)C3<@9H<:/<27@P;;/?</3: ěũ/<;/<7<A35?3?/>N@C3<@9/# ěũ)A/A@;/9A3<=169=;;B<3?</ ěũB?>/?3?/;3273@A=?;3< ěũ:/?@>?N9 ěũ,/263A3?23A727<9=;;B<#::A4?N<9=;;B<</;<A7::CM5</;< ěũB?9:/?/@=17/:=166M:@=CN?23<>N@C3<@9/# ěũ?/;A723<@@9=:/=16*>NA/:3A "#)!##("#$!$! !1++)./).3)0::,,)++; !1)!..%).++/.%. 4(%,). -!1)!..%2).++/.%. +4.3!,))33/7 '/:;7/@AN?4P?1/4O=16?3@A/B?/<5@3?C713<>N=;;B< ;/ ;/?9</23<?3@A/B?/<53?</08B2@:B<16@/::/23?@/:A =16@PAAB9/<03A/:/7?3@A/B?/<53?</=161/4O3?</ = = =19@N;329B>=<53?@=;?3@3?C3?/A@>N4P?6/<2 "!%#!*!!)! ??/C7<A=:/$>/:;7/HA4< R ##!# /?7/<<3)7<99=<3<A4<! RR 3>=@A!;/?7/<<3@7<99=<3<$9B<A/:77AA=H )##* ) !!# )%)!&"! DDD9B<A/;/?997</AH">N@C3<@9/ /0%!6(3%6261)36+2)).!1*/42066..;32)33%%3 (3%6$%./3/3 .!""+/.3!+3-%$&;1%3!'."4$1/2#(61%1/.3!+3%1 3=2=A/;;3A37AMB<A/;/?997<=7::/ %MFAA37::3/@3AA/8/A8=A9/=C/A;3<<3@@MC/6C7@A/<33A;B9/</=:=<@/B<A/;/?997<=7::/ ,7CM<A/?3?A7::=;;B<;/?9</23< +A@AM::/?3@=;039?M4A/A@7<<M?C/?=A=; /@A?/7<:/<2&F 7<=1A7C3&F :7<799/@MMA7P </:F@A71/&F >A3399/?7:77AA= ?=<3A@7AF@F6A7P&F @7/</8=A=7;7@A=QAG=D&F )''/:C3:BA&F @B;7@3<?/6=7AB@9367AAM;7@93@9B@( @B;7@>/:C3:B@MMA7P)' AA3<2=32&<3&F B27/A=?F6A7PA BA=93@9B@&F 3@A-3@A3?<=A3://5/ 3@A-3@A3?<'?3;73?=A3:/A/8/<=99/ B7:23?1=;&F B@7<3@@4=?B;&F /@/A7<=&F 3?7=<)=:BA7=<@&F ?/;=7<:/<2&F /;71=&F 757?=/2 757A/:;7993:7 =1A/5=<&F 27A/'?7;/&F 27A/'B0:7@67<5&F *%3AD=?9@&F :M;M&<'/?/@A/BB;3AA/?F ;>=D3?&F <23?=&F <4=&F8 @>3?7/?3&F A3:M/?8/:/<@=@7//:78/A3?C3F@>77?7 9@=A3 C3<A7G3?&F /17:7A3&F 7<<7@6=<@B:A7<5?=B> :3E7;)31B?7AF&F /<;/9&F ,'B0:71'/?A<3?&F ' FC7<C=7<A7/:779933::M=683:;/ M;33</A9/7:B&F 4,/67<9=C/9BBAB@F6A7P&F <4=3<A3?7<:/<2&F <4=?&F <<=4/1A=?&F8 %%&.K <<=A77;7&F <A?B; B@A7A7/&F ))'/:C3:BA&F E=<=@&F8 . MA3:/7A=@F627@AF@ '')=4A&F B:97@8/F9@7AF7@/:=83< A=7;763<97:P:77AA= FAF B:97@A3<8/6FC7<C=7<A7/:=83<:77AA= /<@/7<CM:7@3<:7799BCBB23<8/ F6A37@AFP<93@9B@& /<@/:/7@=>7@A=83<:77AA== /?AA/93@9B@&F /B>>/:36A7&F 367AF@C/;;/7@A3<'/:C3:B@MMA7P 3@97<M7<3<,/9BBAB@F6A7P*/>7=:/ 3C/ 7<</?>@&F B<A/?39?F&F ' B<</<*/7A=/&F B<A/9/;/?7<=B:BAB@ B<A/:77A=<>=68=7@3<8/3A3:M<9B<A73< F6A37@AFP=683:;/ B<A/:77AA= B<A/?/6=7AB@&F8 B<A73<*73?/&F ,')*B93</&F //@A/?7M679:7<799/ />@7/@7/C/:ABBA3AAB />*7=7C/A7:/A /B@A33<>3?639B<A=BAB@93@9B@ 3/@3':/<7<:/<2&F 39=:/?'?7<A3: 7<2=?S&F 7<5@=4A&F =571/ =57B;&F B;7?=B>&F //<;7AA/B@:/7A=@ //@3BAB>=:7A779/<F6A37@AFP?F6;M.*( //@3BABC3?9=@A=8///@3BAB>=:7A779/< F6A37@AFP?F6;M /?7=S=?>=?/A7=<&F /?997</;327/ 327C3?99=&F 367:M7<3<B<A/>/:C3:BA 3>1=&F 3?79?/A=@:/@A3<@B=83:B&F 3A?=>=:7?33</ 3A?=>=:7/0&F 71?=A73A=)B=;7&F 793C/&F =A7C/=F 3A=?39&F %7@1/F/6&F %=?23/'/<997)B=;7&F8 %=?271%-%=;;B<71/A7=<&F %=CB;&F %B=?7)B=;7?F %B=?A3<.@AMCMA 79=A73H@B<<=A &>3AB@/:/<;;/AA78M?83@AP& ?F &''=68=:/ &FB@A/C'/B:750 &F323<5?3<)31B?7AF0 &F/A9/6B=:A=0 &F%F:B<2?=B>0 /1@/A/&F '/>3?7<93?MF@&F '3:1=7<:/<2&F '6/?;/)3?C713&F '*)3?C713@&F /27@@=<:B=A3:@(3@=?A@ (/93<<B@:36A7 (/93<<B@A=7;7@A='=68=:/&F (/<A/@7>7 (7<<39=A7)MMA7P /<=H/C3<A7@&F )3;/<A7E7<5B/%=?271/&F )77C=B@,=7AA=&F )+/:B33A );/?AB;&F )<==07&F )=9=@=A3:@ )&'/:C3:BA&F )>=?AA7'/@@7 )A/S>=7<A&F )B113@@'=7<A&F )B=;3<?7::7@C3?9=A )B=;3<7A@3<M7@FF23<8B6:/?/6/@A=)7A?/ )B=;3<3<<3::77AA=7<@9/3<<3:9:B003<?F )B=;3<B<A=:779B<A/:77AA= )B=;3</@A3<'/?:/;3<AA7 )B=;3<779B<A/8/+?637:B)+?F )B=;3<@/7?//<6=7A/8/:77AA= )B=;3<*/9@7:77AA=?F )B=;3<*7://8/C/@ABB&F )B=;3<*B?C/9/;3?/&F )B=;3<+B@F?7AF@93@9B9@3A?F )B=;3<,3@7:/7A=@F627@AF@,,. )B=;7H,/:A7=9=<AA=?7 )B'3??F )F4=&F /7A=>?=H7:7A&F *36F?F *378=(3<A&F *39:/&F8 *3?C3F23<8/6FC7<C=7<<7<:/7A=@* *3?C3F@A/:= *7:/9=<@B:A7A*&F *7:/@A=93@9B@ *7;;7)=4AD/?3&F *=9;/<<7&F *=F=A/BA=7<:/<2&F *?/HE&F *?7>:/<&F *FPA3?C3F@:/7A=@ &;/7@BB23<6=7A=&F /:=>//&F ,/:A7=9=<AA=?7 ,/:A7=C/?/7<;7<7@A3?7P ,/<6B@8/:M67;;M7@>/:C3:B<:77AA=?F ,/<6B@AFP<93@9B@:77AA=3<A?/:4P?0B<23A 4P?235/;:/@CM:?F ,/>= ,*)@MMA7P ,797<57<3&F0 ,7@;/)=4AD/?3&F 79A7=&F -)&.>?=&F * .?7AF@@B=;7H Kuka määrää tahdin ja miten kuntien omistamissa osakeyhtiöissä? OMISTA OIKEIN, JOHDA OIKEIN! Kuntien yhtiöiden määrä on lisääntynyt ja niiden en merkitys on jatkuvasti kasvanut. Kehitys askarruttaa kuntien johtoa ja poliittisia päättäjiä. jiä. Suositusta Kuntayhtiöt-kirjasta on otettu kolmas as ja täydennetty painos. Kirja on oiva työväline kuntajohdolle ja luottamushenkilöille sekä kuntien osakeyhtiöiden johdolle ja hallitusten jäsenille. ● Millainen strategia valitaan omistamiseen? ● Mitkä ovat vallan ja vastuun rajat yhtiöissä? ● Kuka lopulta johtaa: toimitusjohtaja, hallitus vai kenties kunnanhallitus tai kunnanjohtaja? ● Miten yhtiötä valvotaan? ● Millaisilla pelisäännöillä hallitus toimii? ● Tilintarkastuksen rooli? KIPERIIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSET ANTAA NELJÄN ASIANTUNTIJAN LAATIMA HELPPOLUKUINEN PERUSTEOS KUNTAPÄÄTTÄJILLE! Kirjoittajat: Pentti Hakulinen kokenut kuntajohtaja ja Audiatorin entinen toimitusjohtaja Heikki Niskakangas Aalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulun professori Pasi Pönkä yhtiöoikeuden tuntija, lakimies Kuntaliitto Ville Pönkä tutkijatohtori Helsingin yliopisto as m l o K nos pai HEI KK I N ISK PEN TTI AK HA KU AN LIN GA EN S VIL PA S LE PÖN I P ÖN KÄ Ku nta yht iöt Om ist sakKunn aja os a e n j a p yhti n om is ö ää ttä n ha tama llin jän n to kä sik irj a KL -KU STA NN US OY Ko lm as y tä de nn e tty pa ino s Kustantaja: KL-Kustannus Oy 112 sivua Hinta: 42 euroa (sis. alv.) Ryhmätilaushinta: Yli 5 kpl -10 %. Myynti ja tilaukset: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti [email protected] puh. 09 771 2199 ONKO OMAN KUNTASI YHTIÖIDEN OHJAUS KUNNOSSA? KÄ Helsinki täydentää vanhoja lähiöitä pistetaloilla ja lisäkerroksilla KAUPUNKIEN TIIVISTÄMINEN on edessä koko maassa Helsinki haluaa lisää asuntoja täydennysrakentamisella. Vaihtoehtoja ovat mm. lisäkerrokset ja vanhojen talojen väliin rakennetut uudet pistetalot. Kaupunkien tiivistäminen on edessä muuallakin. Oulussa ja Tampereella kaupunkien keskustoista haetaan paikkaa lisärakentamiselle. TEKSTI ja KUVAT Riitta Malve NNHelsingissä täydennysraken- tamisen vauhdittamiseksi perustettiin poikkihallinnollinen työryhmä, joka sai työnsä päätökseen 2010 lopussa. Toiminta jatkuu projektiluontoisesti. – Nyt on tärkeää saada liikkeelle ensimmäisiä täydennysrakentamiskohteita talo- ja kiinteistöyhtiöissä, koska hyvät esimerkit innostavat toisia, sanoo projektinjohtaja Mari Siivola Helsingin kaupungilta. Lisärakentaminen keskittyy pääasiassa olemassa olevi34 Kuntatekniikka 4/2011 en palvelujen ja infrarakenteiden äärelle, mikä vähentää rakennuskustannuksia, energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Laadukkaalla rakentamisella kohennetaan myös asuinalueen vetovoimaa, joka on erityisen tärkeää taantuville alueille. Lisäksi tonttimaasta on pulaa, koska kaupungin rajat ovat tulossa vastaan. – Uutta tonttimaata ei haluta nakertaa viheralueista, vaan uusien asuinrakennusten toivotaan löytävän sijansa esimerkiksi nykyisiltä tonteilta, Siivola toteaa. Lisärakentamisen porkkanat hakusessa Helsingin omien kiinteistöjen lisärakentamismahdollisuudet kartoitettiin pari vuotta sitten. Kaupungin kiinteistöyhtiöillä on vain kaksi prosenttia asuintonttimaasta, siksi myös muiden tontinhaltijoiden panosta tarvitaan. – Lisärakentamisesta ja rakennusoikeuden myymisestä voidaan saada houkutteleva vaihtoehto talo- ja kiinteistöyhtiöille suurten remonttien rahoittamiseen. Nyt haetaan rajaa porkkanoille, joilla hankkeiden toivotaan lähtevän liikkeelle ensimmäisillä alueilla, Siivola kertoo. Vuokratonteilla on käytössä täydennysrakentamiskorvaus, joka on kolmasosa kaavamuutoksen tontille tuomasta nettoarvonnoususta. Korvaus voi olla kaksi kolmasosaa, jos rakentamisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Omistustonttien maakäyttökorvauksen alaraja on nostettu yhteen miljoonaan euroon. Myös pysäköintivelvoitteeseen kuuluvien autopaikkojen vähentäminen vaikuttaisi rakennuskustannuksiin. Kiinteistöviraston toimistopäällikkö Esko Patrikainen korostaa kaupungin vuokratonttien ja yksityisten omistustonttien yhdenvertaista kohtelua samalla alueella. – Kaupungin investoinnit ja kannustimet eivät saisi nousta niin suuriksi, ettei hanke ole kaupungille taloudellisesti kannattava. Toisaalta täydennysrakentaminen on kaupungille kannattavaa, vaikka koko lisärakennusoikeuden arvo ylitettäisiin, Patrikainen sanoo. Hän myös neuvoo täydennysrakentamisesta kiinnostuneita. Elinkaariasumista kotialueella Kaupunki kehittää uusia suunnittelukäytäntöjä asukasyhteis- RAKENTAMINEN Laajasalon Kiinteistöt Oy:n väljästi rakennetulle tontille on saatu mahtumaan kaksi pistetaloa puustoa säästäen (kuva yllä). Aravakruunu Oy:n 1970-luvulla rakennetut vuokratalot (vas.) kasvavat näyttävillä lisäkerroksilla Laajasalossa. HYVÄ ESIMERKKI LAAJASALOSTA ■ Hyvä esimerkki lisärakentamisesta on Laajasalon Kiinteistöt Oy:n hanke, jossa 1970-luvun rakennuskantaa täydennettiin pistetaloilla ja lisäkerroksilla. ■ Samassa yhteydessä vanhoihin taloihin lisättiin lämpöeristystä, hissit ja lasitetut parvekkeet. ■ Saadut täydennysrakentamis-, energia- ja hissikorvaukset kattoivat korjauskulut suurelta osin. ■ Kokemukset olivat niin hyviä, että samalla alueella toimiva yksityinen kiinteistöyhtiö rakentaa parhaillaan lisäkerroksia. ”Tiivistettäessä voidaan tehdä myös jotain hienoa, jolla tuetaan alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta. ” Kuntatekniikka 4/2011 35 Oulu tukee taloyhtiöitä, Tampere etsii rakennuspaikkoja Oulu kehittää keskustaansa, johon liittyy ensi vaiheessa kuuden ydinkorttelin mittava lisärakentaminen ja kävelykatuverkoston luominen. Viime marraskuussa tehty päätös korttelien alle rakennettavasta Kallioparkista käynnisti uuden sopimuskierroksen tontinomistajien kanssa. Nyt maanalaisen pysäköintitilan rakennuttaa kaupungin omistama pysäköintiyhtiö, joka myös tulevaisuudessa operoi laitosta. Valtaosa korttelien velvoitepaikoista kohdentuu kalliotilaan. – Oulu tarjoaa veturikortteleille muihin verrattuna jonkin verran edullisempaa sopimusta keskeisissä sopimustekijöissä, autopaikan hinnassa ja kunnallistekniikan korvauksessa. Tontinomistajiin kuuluu sijoittajayhtiöitä, suuria toimijayrityksiä ja pienosakasyhtiöitä, Oulun asuntotoimen päällikkö Jukka Kokkinen kertoo. – On perustellusti erilaisia sopimusehtoja, koska tapaukset ovat erilaisia. Sopimusten julkisuus takaa tasapuolisuuden. Ne ovat kaikkien nähtävissä päätösten yhteydessä kaupungin verkkosivuilla. ■ Taloyhtiöitä tuetaan päätöksenteossa – Opastammekin etsimään yhteisen asiantuntijan, joka auttaa arvioimaan kyseisen korttelin lisärakentamisen kannattavuutta, auttaa sopimisessa, luomaan toteutusmallin ja etsimään toteuttajaa. Näissä pienosakasyhtiöissä tulojen saamisen määrän ja ajankohdan tulee olla joko ehdottoman varmoja tai tulot on saatava menojen kanssa yhtä aikaa. – Korttelien rakentamisen toivotaan käynnistyvän Kallioparkin rakentamisen tahdissa. Korttelit tekevät omat päätöksensä, joiden mukaan rakentaminen etenee ja kaupunki päättää kortteleita kuultuaan itsenäisesti kalliotilojen aikatau- 36 Kuntatekniikka 4/2011 lusta ja suunnitelmista. Täydennysrakentaminen tulee olemaan tärkeää myös uuden Oulun yleiskaavassa viiden kunnan yhdistyessä. Kokkinen kehuu Oulun maankäyttöpolitiikan pitkäjänteisyyttä. – Raakamaata hankitaan koko ajan, ja vuokraamalla tontit turvataan jatkuva kassavirta. Iso osa tulevasta täydennysrakentamisesta voidaan toteuttaa kaupungin maalle. Näin Oulussa on onnistuttu pitämään asuntojen tuotantomäärät korkeina, asumiskustannukset kohtuullisina ja samalla turvaamaan kaupungin edut maanomistajana. Tampere kartoitti keskustan rakennuspaikat Tampereella valmistui äskettäin luonnos Ehyt-selvityksestä, jossa tutkittiin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia nykyisessä korttelirakenteessa keskustassa ja koko kantakaupungin alueella. Sen taustaksi tehtiin muun muassa rakennetun ympäristön arvokartoituksia keskustan ulkopuolella olevilla kerrostalovaltaisilla asuinalueilla. – Selvityksessä toteutettiin täysimittainen rakennuspaikkojen etsintä. Nyt ne ovat kartalla, jota kiinteistö- ja taloyhtiöt voivat käyttää hyväkseen kaupungin ohella, kertoo selvitystä tehnyt arkkitehti Karoliina Laakkonen-Pöntys. – Ajatuksena on, että arvoalueet säilytetään ja täydennysrakentaminen suunnataan kohentamista kaipaaviin paikkoihin. Palveluverkon tukeminen on myös keskeinen tavoite, Laakkonen-Pöntys sanoo. Kaupunki toivoo tonttien tiivistämistä peruskorjausten yhteydessä. Kerrostaloalueiden vuokratonteilla kannustimena on mahdollisuus määräaikaiseen tontinvuokran alennukseen. Myllypuron vanhan ostoskeskuksen ja pysäköintialueiden tilalle nousee uusimuotoinen palvelukeskus, jossa on tilaa myös liikkeille ja asunnoille. Valmistuttuaan palvelukeskus monipuolistaa alueen asuntokantaa. työssä. Pisimmällä ollaan Kontulassa ja Mellunmäessä, missä kiinnostuneet yhtiöt saavat kaupungilta suunnitteluapua. Maunulassa tehtiin ensimmäiseksi asukaskysely, johon vastanneista koottiin sparrausklubi työstämään ideoita eteenpäin. Kyselyt ovat jo selvittäneet, että perheet arvostavat eniten asuinalueen lähikoulua ja päivähoitoa. Mutta palveluverkon säilyttämiseen alueella saatetaan kaivata laajamittaisempaa täydennysrakentamista. Tieto siitä, että uutta naapuritaloa voidaan suunnitella yhdessä kaavoittajan kanssa, on rohkaissut taloyhtiöitä. Näin on mahdollista saada lähelle alueelta puuttuvia asumismuotoja, jotka mahdollistavat elinkaariasumisen tutussa ympäristössä. – Tiivistettäessä voidaan tehdä myös jotain hienoa, jolla tuetaan alueen kehitystä ja vetovoimaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa on lisärakentamisen yhteydessä parannettu alueen julkisia tiloja. Näin nykyisetkin asukkaat saavat LISÄRAKENTAMISEN VAIHTOEHTOJA UUSI RAKENNUS LISÄKERROS ■ Helsinki on avannut ensimmäisen yleisen täydennysrakentamissivuston www.taydennysrakentaminen.hel.fi. ■ Sinne on koottu Kiinteistöliiton kanssa tietoa taloyhtiön päätöksistä ja koko prosessista. ■ Sivuille KELLARIKERROS ASUMISEEN RAKENNUKSEN JATKAMINEN ULLAKKORAKENTAMINEN on tulossa tietoa hyvistä esimerkeistä ja laskuri, jolla voi arvioida lisärakentamisen hyötyä. ■ Piirrokset lisärakentamisen vaihtoehdoista ovat esitteestä, joka on ladattavissa sivuilta. RAKENTAMINEN Vuosaaren täydennysrakentaminen on käynnistynyt. Vanha, matala myymälärakennus korvattiin kerrostalolla, johon kuuluu kaksikerroksinen siipirakennus ja yhteiseen pihapiiriin myös rivitalo. Talo, jossa heijastuu naapuritalojen 1960-luvun arkkitehtuuri, parantaa ympäristöä Vuotien ja Kallvikin tien risteyksessä. lisärakentamisesta hyötyjä, Siivola visioi. Raha ei korvaa suuria pihoja ja maisemaa Kontulan aluearkkitehti Kaisa Karilas on auttanut pariakymmentä talo- ja kiinteistöyhtiötä, jotka ilmoittautuivat täydennysrakentamisprojektiin. Kevään kuluessa taloyhtiöissä käsitellään viitesuunnitelmia – joista selviää uusien rakennusten sijainnit – ja päätetään jatkosta. – Tietenkin hyvät kannustimet kaupungin taholta ja luotettavan rakentamiskonsultin löytäminen helpottaisivat ratkaisuja, Karilas kertoo. Toimitusjohtaja Juha Karjula Kontulan Huolto Oy:stä kertoo, että taloyhtiöt pitävät lisära- kentamisesta kertyviä korvauksia varsin pieninä eivätkä projektin alussa syntyneet odotukset ole vastanneet todellisuutta. Yritys isännöi lähes kaikkia projektiin osallistuvia taloyhtiöitä. – Vaakakupeissa ovat saatava korvaus ja menetetty piha-alue tai maisema. 1960-luvun alussa rakennetulla alueella kaavoitus on varsin väljää, mikä on koet- tu alueen vahvuudeksi. Suuret hoidetut pihat ovat luoneet hienon sosiaalisen tapaamispaikan, jossa yhdessä tekemisen mielekkyys on selkeästi näkyvillä. Tämän menettämisen tai radikaalin muutoksen rinnalla korvaukset tuntuvat varsin pieniltä, Karjula selvittää. Asukkaita kiinnostaa Karjulan mukaan eniten se, mitä naapuriin tulisi, ja uuden asuntokannan omistusmuoto. Myös autopaikkavelvoitteen pienentäminen lähes puoleen nykyisestä on herättänyt keskustelua. – Vuokratonttien osalta on tiedusteltu, tuleeko kaupunki käyttämään pakkolunastusta, ellei hanketta lähdetä viemään eteenpäin. Tietojeni mukaan näin ei ole, mutta vuokrasopimusten päätyttyä 2020 tietämillä tilanne tietysti tarkistetaan uudelleen. Muutamat taloyhtiöt ovat esittäneet, että voitaisiin keskustella nykyisen vuokrasopimuksen tulevaisuudesta ja tontin lunastamisesta omaksi. N Made in Finland Yksi kone, monta työtä Avant 700-sarja Isotkin lastit kulkevat - kuorma jopa 1400 kg. Erinomainen nostopuomi - Nostokorkeus teleskoopilla 3010 mm. Avantilla ehtii - ajonopeus max 25 km/h. 700-sarja alkaen 28.120 € alv 0%. Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan. Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen apulaisia. Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden. Ylötie 1 33470 YLÖJÄRVI Puh. (03) 347 8800 Mallivalikoima alkaen: 9.890 € alv 0%. www.avanttecno.com Kuntatekniikka 4/2011 37 Paula Leppänen Maa-aineskasoja Helsingin Sompasaaressa Massojen sijoittamissuunnitelmat avuksi, materiaa YLIJÄÄMÄMAIDEN HYÖTYKÄYT Ylijäämämaiden sijoittamisessa ja hyötykäytössä on ongelmia etenkin kasvukeskuksissa, joissa rakentaminen on kiivasta ja läjittämiselle on yhä vaikeampaa löytää tilaa. Yksi ratkaisu massatalouden tehostamiseen on sijoittamissuunnittelu. ● Paula Leppänen FM, projektipäällikkö WSP Finland Oy, Liikennetoimiala 38 Kuntatekniikka 4/2011 NN Helsingillä on ongelmia yli- jäämämaiden sijoittamisessa (Helsingin Sanomat 24.1.2011), kun kaupungilla ei ole Vuosaaren täyttömäen sulkemisen jälkeen yhtään maanläjitykseen tarkoitettua vastaanottoaluetta. Tilanne kuvastaa hyvin ylijäämämaiden sijoittamiseen etenkin kasvukeskuksissa yleisesti liittyviä ongelmia. Rakentaminen on kiivasta, ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vuoksi ylijäämämaiden läjittämiselle on yhä vaikeampi löytää tilaa. Kuljetusmatkat pitenevät, ja raskaan liikenteen tuottamat ympäristöhäiriöt leviävät yhä laajemmalle. Useammat käsittelykerrat ja kuljetukset näkyvät myös rakentamisen kustannuksissa: nykyi- sin puolet kiviaineksen hinnasta muodostuu kuljetuskustannuksista (Pokki ym. 2009). Samaan aikaan hyvälaatuisia aineksia on vaikea saada etenkin kasvukeskuksissa. Ympäristön ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät tavoitteet rajoittavat uusiutumattomien maa-ainesten ottoa luonnosta. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Suomessa ylijäämämaiden jalostaminen ja hyötykäyttö on vielä varsin tehotonta. Geologian tutkimuslaitoksen (Pokki, ym. 2009) julkaisemassa kyselytutkimuksessa ylijäämämaiden kiviainesten käsittelystä oli mukana 24 kuntaa. Niissä maaperän ylijäämäki- viaineksista kierrätykseen päätyi keskimäärin 25 prosenttia. Vain yhdessä kunnassa hyödynnettiin kaikki massat. Kallioperän kiviainesten osalta hyödyntämisaste oli korkeampi, 65 prosenttia, ja kyselyyn vastanneissa yrityksissä peräti 90 prosenttia. Hyötykäytön esteinä nähtiin juuri jatkojalostus- ja välivarastointipaikkojen puute, toiminnan heikko kannattavuus, ylijäämäkiviainesten saatavuus sekä lainsäädäntö. Myös asenteet ja markkinoinnin sekä alan toimijoiden välisen yhteistyön puute jarruttavat ylijäämäkiviainesten hyödyntämistä. Kysyntää ja tarjontaa ei ole saatu kohtaamaan, kun toimijat eivät saa riittävästi tietoa eri alueilla syntyvistä ja tarvitta- RAKENTAMINEN lipankit helpottavat kierrättämistä TÖ ALKAA KAAVOITUKSESTA vista massoista. GTK:n tutkimus kuntien, yritysten ja viranomaisten toiminnasta kuvannee yleistä tilannetta maassamme. On selvää, että ylijäämämaiden käsittelyyn tarvitaan lisää suunnitelmallisuutta, ja toimijoiden on haettava keinoja maaainesten hyödyntämisen edistämiseksi. Yhä uusille läjitysalueille on vaikea löytää tilaa riittävän läheltä rakennettavia alueita. Toisaalta on kestämätöntä, että uusiutumattomia aineksia otetaan luonnosta samaan aikaan kun käyttökelpoista materiaalia läjitetään maankaatopaikoille. Sijoittamissuunnittelu tehostaa massataloutta Yksi työkalu ylijäämämaiden hyötykäytön tehostamisessa ovat massojen sijoittamissuunnitelmat, joita voidaan laatia eri aluetasoille. Ylijäämämaat tulisi sijoittaa aina mahdollisimman lähelle syntypaikkaansa. Puhtaille ylijäämämaille on useita käyttökohteita sekä kuntien että yksityisten rakennushankkeissa. Eri kohteisiin sijoittamisen ratkaisee maa-aineksen laatu. Periaatteena tulisi olla se, että maa-aines käytetään aina vaativimpaan mahdolliseen kohteeseen. Parhaiten ylijäämämaiden hyötykäyttö onnistuu, kun sopivat kohteet ovat hyvissä ajoin tiedossa. Sijoittamista tuleekin suunnitella jo kaavoitusvaiheessa. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan eri alueilla syntyvien ja tarvittavien massojen määrää sekä tehdään aluevarauksia jalostus- ja välivarastointipaikoille. Etukäteissuunnittelu mahdollistaa tarvittavien selvitys- ja lupaprosessien hoitamisen hyvissä ajoin, jolloin alueet saadaan joustavammin käyttöön ja myös haittojen ehkäisyyn voidaan varautua tehokkaammin. Rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa on tehtävä tarkka arvio ylijäämämaiden laadusta ja määrästä. Rakentajilta voitaisiin jo tarjouksissa edellyttää suunnitelmaa kohteen ylijäämämaiden käsittelystä. Hankkeita tulisi pyrkiä aikatauluttamaan siten, että yhden työmaan massoja voitaisiin hyödyntää toisessa kohteessa. Keskittämisestä ja seutuyhteistyöstä etua Alueellisten toimijoiden tulisi kartoittaa yhteistyömahdollisuudet käsittelyalueiden hallinnan ja massoja koskevien tietojen vaihdon kehittämisessä. Seudulliset ratkaisut eivät pitkien välimatkojen vuoksi sovellu kaikkialle Suomeen, mutta ainakin suuremmilla kaupunkiseuduilla keskittämisestä on etua (Pokki 2009). Myös pienemmät kuntanaapurukset voivat perustaa yhteisiä käsittely- ja välivarastointialueita. Ylijäämämaiden sijoittamisesta on tehty seututason selvityksiä myös alan yritysten toimesta. Suunnittelua tehdään myös maakunnan tasolla. Ympäristöministeriö on juuri vahvistanut KeskiKuntatekniikka 4/2011 39 “Hankkeita tulisi pyrkiä aikatauluttamaan siten, että yhden työmaan massoja voitaisiin hyödyntää toisessa kohteessa.” Suomen vaihemaakuntakaavan, jolla pyritään mm. turvaamaan kiviainesten kestävä käyttö maakunnassa. Materiaalipankit parantavat tiedonkulkua Jatkossa on huomiota kiinnitettä- vä entistä enemmän maa-ainesten laadun tutkimukseen ja massojen lajitteluun sekä myöhemmin sijoittamisen seurantaan. Ylijäämämaiden tehokasta kierrättämistä vaikeuttaa erityisesti tiedonkulun sekä maa-ainesten laatua ja käytettävyyttä koskevien tietojen puute. Tiedonkeruuta voitaisiin tehostaa mm. velvoittamalla ympäristö- ja rakennuslupien hakijat arvioimaan syntyvien ylijäämämaiden määrä ja sijoittaminen (Pokki, ym. 2009). Tiedonkulun parantamiseksi on kehitetty materiaalipankkeja, joihin kootaan tietoja eri kohteissa syntyvistä ja tarvittavista maamassoista. Käytössä on sekä yleisiä, internetissä toimivia sovelluksia että kaupunkien ja suurempien rakennushankkeiden omia hallintajärjestelmiä. GTK on vuo- desta 2008 ylläpitänyt verkossa kiviainesten tilinpitopalvelua (KITTI), jossa on tietoja kiviainesvarannoista sekä ympäristöhallinnon luvista ja seurannasta. Materiaalipankkien käyttö ei ole kovin laajaa. Niiden rahoitus ja ylläpito kaipaavat tehostamista. hankkeiden yhteydessä, ja suomalaisia toimijoita kiinnostaa tietojärjestelmien käyttö (mm. Pokki 2009). Alan toimijoiden yhteistyötä tarvitaan, jotta tieto saatavilla olevista massoista saadaan niiden tarvitsijoille ajoissa eikä hyvälaatuisia aineksia jouduta läjittämään hukkaan. Myös alan markkinoinnin ja myynnin työkalujen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä. N Hyödyntämisen käytäntöjä kehitteillä Ympäristöministeriö on ollut aktiivisesti kehittämässä infrarakentamisen uutta materiaaliteknologiaa (UUMA-ohjelma 2006–10), jossa mm. ylijäämämaa- ja kiviaineksista luodaan uusia materiaaleja korvaamaan luonnosta otettavien kiviainesten käyttöä. EU on asettanut kiviaineksille tuotestandardeja. Materiaalipankeista on saatu kokemuksia mm. suurten alueellisten rakentamis- Lähde: Pokki, J., Rekola, M., Härnä, P., Kuula-Väisänen, P., Räisänen, M. & Tiainen, M. 2009. Maarakentamisen ja kalliolouhinnan yhteydessä muodostuvien ylijäämäkiviainesten hyötykäytön nykytila Suomessa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 117. Espoo, 2009. Kuopion ratkaisu: massainsinööri aloittaa syksyllä kaupunki teetti 2009 WSP Finland Oy:llä selvityksen ylijäämämaiden sijoittamisesta ja hyötykäytöstä. Selvityksen tarkastelualueena oli Kuopion keskeinen kaupunkialue, jossa tuolloin oli meneillään ja pian käynnistymässä useampia laajoja rakennushankkeita. Ongelmana kuljetusmatkat Ylijäämämaiden hyödyntäminen Kuopiossa oli ollut kohtalaisen vähäistä. Suuri osa rakennustyömaiden ylijäämämaista päätyi läjitykseen maankaatopaikalle tai pienemmille läjitysalueille. Kuopion kaupungissa on laajoja maaseutumaisia alueita, joten läjityspaikoille oli periaatteessa löydettävissä tilaa, mutta ongelmaksi muodostuivat pitkät kuljetusmatkat varsin tiiviisti rakennetulta kaupunkialueelta. Tarve ylijäämämaiden hallinnan parantamiseksi ja pitkän aikavälin suunnitelman laatimiseksi olikin tunnistettu sekä kaupungin että rakennuttajien taholla. Kaupunki oli asettanut tavoitteeksi vähentää tarvetta ylijäämämaiden kuljetuksille ja läjitykselle edistämällä niiden hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa. Selvitystyössä arvioitiin karke- 40 Kuntatekniikka 4/2011 Paula Leppänen ■ Kuopion Rakennuspaikalta poistetut kannot voi hyödyntää vaikka katteena. alla tasolla Kuopion rakennettavilla alueilla syntyvien ylijäämämaiden määriä ja laatua, hyötykäyttömahdollisuuksia sekä massatarpeita eri kohteissa. Sijoitussuunnitelmassa osoitettiin kaupungin alueelta eri vaihtoehtoja vertaillen uusia, logistisesti edullisia sijoituspaikkoja ylijäämämaiden läjitys-, varastointi- ja jalostusalueille sekä laadittiin niille alustavat ympäristövaikutusten tarkastelut. Jalostamisen ja eri alueille sijoittamisen kuljetuskustannuksia ja päästövaikutuksia arvioitiin laskelmien avulla. Ylijäämämaiden lisäksi tarkasteltiin myös kantojen sijoittamista ja hyötykäyttöä. Selvityksen laajuuden vuoksi työryhmässä oli mukana sekä kaupungin että konsultin asiantuntijoita useilta aloilta, mm. infra- ja geo- ja liikennetekniikka sekä ympäristö- ja maisemasuunnittelu. Tärkeänä tarkastelukohteena oli ylijäämämaiden hallintaprosessin kehittäminen Kuopion alueella. Työssä laadittiin prosessikaavio ohjaamaan toimijoiden organisoitumista alueen massatalouden järjestämisessä. Yhteistyön herättelemiseksi järjestettiin selvitystyön alkuvaiheessa työpajatilaisuus, jossa keskusteltiin yhteisesti ylijäämämaiden hallintaan Kuopion alueella liittyvistä ongelmista, yhteistyömahdollisuuksista ja kehittämisen tavoitteista. Kaupungin teknisestä suunnittelusta vastaavien lisäksi tilaisuudessa oli mukana edustajia alueella toimivista rakennus-, maansiirto- ja jätealan yrityksistä. Hyötykäyttö tehostuu syksyllä Selvitystyön valmistumisen jälkeen Kuopiossa on pidetty seurantakokouksia tavoitteiden toteutumi- sesta. Kaupungininsinööri Ismo Heikkisen mukaan ylijäämämaiden hallinta on Kuopiossa menossa hyvään suuntaan; suunnittelun ja rakentamisen parissa toimivien tietoisuus asiasta on selvästi lisääntynyt. Kuopion keskustassa on käynnissä iso rakennushanke, jossa laajennetaan toriparkkia ja tehdään muutoksia katuverkolla. Suuri osa rakennushankkeen massoista hyödynnetään noin 8 kilometrin päässä sijaitsevan Pienen Neulamäen työpaikkaalueen rakentamisessa. Siellä on murskattu kiviaineksia ja näin hyödynnetty aineksia paikallisesti. Ylijäämämaiden hyötykäyttö tehostuu edelleen ensi syksynä, kun kaupungin palkkaama massainsinööri aloittaa työnsä. Hän koordinoi ylijäämämaiden hallintaa ja edistää sijoittamisen suunnittelua arvioimalla ylijäämämaiden määriä eri kohteissa ja tekemällä yhteistyötä kaavoituksen kanssa. Tarkoituksena on tehdä kaava-aluevarauksia ylijäämämaiden käsittelyä ja sijoittamista varten. Kuopiossa valtaosa asemakaavoitetusta alueesta on kaupungin omistuksessa, joten kaupungilla on hyvät mahdollisuudet ohjata ylijäämämaiden käsittelyä. RAKENTAMINEN Muutoksia väestönsuojiin, poistumisturvallisuuteen UUSI PELASTUSLAKI selkeyttää sääntelyä Kirsi Rajaniemi Uusi pelastuslaki tulee voimaan 1.7. Samaan aikaan tulee voimaan myös viisi lain nojalla annettua asetusta. Laissa säädetään entiseen tapaan paitsi pelastustoimen organisaatiosta myös eri tahojen tehtävistä ja velvollisuuksista turvallisuusasioista huolehdittaessa. Asetuksissa säädetään tarkemmin muun muassa pelastussuunnitelmien laatimisesta ja väestönsuojien rakentamisesta. ● Veli-Pekka ● Kirsi Hautamäki, pelastusylitarkastaja Rajaniemi, yli-insinööri sisäasiainministeriö, pelastusosasto NNUusi laki on monilta osin aiempaa sel- keämpi, ja sen myötä päästään kehittämään erityisesti ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Täysin uusia velvollisuuksia laissa ei juuri ole, mutta useita rakennusten turvallisuuteen liittyviä säännöksiä on muutettu tarkoituksena korostaa palo- ja poistumisturvallisuudesta huolehtimisen merkitystä. Rakennusten omistajia ja toiminnanharjoittajia koskevat varsinkin seuraavat pelastuslain ja asetuksen muutokset: ● Pelastussuunnitelmat on laadittava muun muassa asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, sekä kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin. ● Palvelu- ja tukiasumisessa palovaroittimien hankinnasta vastaa asumispalvelut järjestävä kunta tai yhteisö eikä asukas itse. ● Rakennusten uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä paitsi kulkukelpoisina ja esteettöminä myös muuten sellaisina, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. ● Nuohous- ja piipputikkaat on pidettä- Uusi pelastuslaki velvoittaa pitämään nuohoustikkaat kunnossa. 1.7.2011 VOIMAAN TULEVAT PELASTUSALAN SÄÄDÖKSET ■ Pelastuslaki 379/2011 ■ Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 ■ Valtioneuvoston asetus väestönsuojista 408/2011 ■ Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista 409/2011 ■ Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 ■ Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta 406/2011 vä sellaisessa kunnossa, että nuohous voidaan suorittaa turvallisesti. Hoitolaitosten poistumisturvallisuutta painotetaan Hoitolaitosten ja palvelu- ja tukiasumisen turvallisuudelle asetettuja vaatimuksia on myös selvennetty nykyisestä. Turvallisuusselvityksen laatimisvelvoite on siirretty asetuksesta lakitasolle. Samalla on täsmennetty sekä selvityksen laatimisessa noudatettavaa menettelyä että selvityksen merkitystä poistumisturvallisuuden riittävyyden arvioimisessa. Sprinklauspakkoa uusi laki ei tuo, vaan lähtökohtana on edelleen, että toiminnanharjoittaja itse määrittää millä toimenpiteillä asukkaiden ja hoidettavien turvallinen poistuminen saadaan järjestettyä. Sisäministeriön asettama työryhmä valmistelee poistumisturvallisuusselvityksestä tarkempaa asetusta, joka on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2011. Palotarkastuksia tehdään jatkossakin Suurimmat muutokset uusi laki tuo pelastuslaitosten palotarkastustoimintaan. Palotarkastukset ovat jatkossakin pääasiallinen valvontakeino ja tarkastuksia tehdään myös asuinrakennuksiin. Palotarkastuskohteiden ja määrävälien yksityiskohtaisesta sääntelystä kuitenkin luovutaan ja tilalle tulee ympäristönterveydenhuollon säädöksistä tuttu valvontasuunnitelma. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa valvonnan tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen paikallisten olosuhteiden ja onnettomuusriskien perusteella ja siten parantaa valvonnan vaikuttavuutta sekä tehostaa toimintaa. Uutta on, että valvontasuunnitelman mukaisista palotarkastuksista voidaan periä maksu. Maksu voidaan jatkossa periä myös automaattisen paloilmoitinlaitteiston toistuvista erheellisistä ilmoituksista. Vuonna 2010 hätäkeskukset vastaanottivat lähes 23 000 automaattisen paloilmoittimen ilmoitusta ja niistä 96 prosenttia kirjattiin erheellisiksi. Pelastuslaitosten Kuntatekniikka 4/2011 41 “Uusi laki on monilta osin aiempaa selkeämpi, ja sen myötä päästään kehittämään erityisesti ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä.” yhteistyönä on valmisteilla yhteiset linjaukset sekä valvontasuunnitelman sisällölle että palotarkastusmaksuille ja erheellisten ilmoitusten maksuille. Väestönsuojien rakentamiseen muutoksia Uudessa pelastuslaissa keskeinen muutos on väestönsuojien rakentamisvelvoitteiden lieven- tyminen. Väestönsuoja on uudisrakentamisessa rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Aiemmin rakentamisvelvoitteen laukaiseva raja oli 600 neliömetriä. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta väestönsuojan rakentamisvelvollisuuden aiheuttava raja nousee kuitenkin 1 500 neliömetriin. Aluehallintovirastolta voi hakea vapautusta kokonaan tai määräajaksi laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta kustannuksiin vedoten tai teknisin perustein. Rakennuslupaviranomaiselta voi hakea poikkeusta väestönsuojan teknisistä vaatimuksista ja koko- ja sijaintivaatimuksesta. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä ei enää tarvitse rakentaa uutta väestönsuojaa. Sen sijaan väestönsuoja tulee kunnostaa muutos- ja korjaustyön yhteydessä, jollei kunnostaminen aiheuta kohtuuttomia kustannuksia tai ole teknisesti poikkeuksellisen vaikea toteuttaa. Rakentamisvelvoite ei kuitenkaan koske rakennuksessa tehtävää rakennuksen rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä, joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla. Yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta on luovuttu. Lisäksi kunta voi hakea sisäministeriöltä vapautusta väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä arvioidaan olevan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. N Väestönsuojille tarkemmat säännökset ■ Pelastuslain väestönsuojasäännöksiä on tarkennettu valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojista, valtioneuvoston asetuksessa väestönsuojan laitteista ja varusteista ja sisäministeriön asetuksessa väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta. Väestönsuojista annetussa valtioneuvoston asetuksessa olevat muutokset aiempaan sääntelyyn ovat seuraavat: 1) Väestönsuojaluokkien vähentäminen siten, että vastaisuudessa luokkia ovat S1- ja S2-luokan teräsbetoniset väestönsuojat sekä kallioväestönsuojat (aiemmat luokat S1-, S3-, ja S6-luokan kalliosuojat sekä S1-, S3-, ja K-luokan teräsbetoniset väestönsuojat). 2) S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan varsinaisen suojatilan enimmäiskoon nostaminen 135 neliömetriin (aiemmin 90 neliömetriä), S2-luokan teräsbetonisen väestönsuojan 900 neliömetriin (aiemmin S3luokan 450 neliömetriä) ja kal- 42 Kuntatekniikka 4/2011 lioväestönsuojan 4500 neliömetriin (aiemmin 3600 neliömetriä). 3) Suojatilan vähimmäiskoon nosto 12 neliömetristä 20 neliömetriin. 4) Nimenomaisten rakenteiden massaa koskevien säännösten poistuminen (liittyen säännöksiin joissa määritetään suojauksesta ulkoista säteilyä vastaan). 5) Yhden prosentin väestönsuojavelvoitteen (väestönsuojan vähimmäiskoko kerrosalasta) ulottaminen myymälärakennuksiin (nykyinen vaatimus kaksi prosenttia). 6) Saniteettitilojen lukeminen suojan varsinaiseen suojatilaan 7) väestönsuojan kuormituksenkestovaatimusten keventäminen. Väestönsuojien laitteista ja varusteista annettu asetus vastaa pitkälti aiempaa vastaavaa sisäministeriön asetusta (660/2005). Väestönsuojien vara- ja hätävalaistusta koskevaa sääntelyä on tarkennettu tekni- siä ratkaisuja ja valotehoa koskevilla säännöksillä. Kaasunilmaisinlaitteen hälytysrajoja on säädetty nykyistä useammalle aineelle. Sisäministeriön asetuksessa väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta muutosta aiempaan ovat suojatilan korkeuden yhdenmukaistaminen, vaatimus yli 90 neliömetrin suuruisen S1-luokan väestönsuojan jakamisesta väliseinällä, poistumisreittejä koskevien säännösten täsmentäminen, painekuormitusvaatimusten keventäminen (ei S1-luokan suojissa), betoniraudoituksen kokonaistasavenymävaatimuksen lieventäminen, vedensaantia koskevien säännösten uudistaminen ja viestilaitteita koskevan säännöksen ajantasaistaminen. Lisäksi uutena asiana ovat väestönsuojan laitteiden kunnossapitoon velvoittavat säännökset, jotka merkitsevät myös velvollisuutta tarkastuspöytäkirjan laatimiseen. Hietarantaan Helsingillä Suurten kaupunkien liikuntapaikkojen korjausvelka kasvaa. Rahaa ei tahdo riittää tarpeellisiinkaan kunnostuksiin. Helsingin Hietsu saa sentään kauan odotetun kahvilansa. TEKSTI Dakota Lavento NN Helsinkiläisillä ei ole liikun- tapaikkojensa suhteen suuresti valittamista. Käytössä on 70 liikuntahallia ja 350 urheilukenttää. Talvella hiihtäjille on n. 200 kilometriä hiihtolatuja. Ulkoiluteitä ja kuntoratoja pidetään kunnossa satoja kilometrejä. Liikuntaseuroja kaupungissa on kaikkiaan noin kahdeksansataa, ja lajien määrä nousee sataan. Liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita pitää yllä Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Sen tehtäviin kuuluu myös ohjatun liikunnan kehittäminen ja liikuntapalvelujen markkinoiminen. Myös venesatamat ja kalastus kuuluvat liikuntaviraston toimialaan. Helsingin liikuntavirasto on merkittävä rakennuttaja, rakentaja ja peruskorjaaja. Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500 neliömetriä rakennuskiinteistöjä, maa-alueita 4 800 hehtaaria ja vesialueita 3 900 hehtaaria Helsingissä ja lähikunnissa. Suurimmat liikuntarakennukset ovat Töölön kisahalli, Liikuntamylly Myllypurossa, Pirkkolan uima- ja palloiluhalli sekä jäähallit. – Kiinteistöomaisuuden tekninen nykyarvo on noin 360 miljoonaa euroa ja uushankintahinta noin 600 miljoonaa euroa, liikuntaviraston hankesuunnittelija, DI Asko Rahikainen kertoo. Kiinteistökanta on varsin eriikäistä. Vanhimpia on peruskorjattu jo useaan otteeseen. Viras- RAKENTAMINEN saatiin sentään kauan odotettu kahvila liikuntapaikkarahat tiukoilla Dakota Lavento Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen kaareva muoto suojaa merituulilta. Rakennus valmistuu kesäkuun puolivälissä. ton uudisrakennus- ja peruskorjausbudjetti on tänä vuonna noin 15 miljoonaa euroa. – Budjetoimme alun perin 20 miljoonaa euroa, mutta viisi siitä jouduttiin typistämään, Rahikainen pahoittelee. Kenttiä korjataan ja rakennetaan Tänä vuonna on käynnissä erityisesti urheilukenttien rakentamisja perusparannushankkeita. Jako- mäen liikuntapuiston jalkapallokenttä on muutettu kumirouhetekonurmeksi. Liikuntapuistosta löytyy nyt myös Parkour-alue. Urheilukenttiä perusparannetaan myös Pitäjänmäellä ja Kontulassa. Kontulassa muun muassa päällystetään kivituhkapintainen kenttä kumirouhetekonurmella ja siihen asennetaan tekojään jäähdytysjärjestelmä kenttäputkistoineen. Hankkeen kustannusarvio on 2,7 miljoonaa euroa, ja se valmistuu kesäkuussa. Laajasuon uusi liikuntapuisto rakentuu Etelä- ja Pohjois-Haagan saumakohtaan. Kumirouheja tekonurmipintaista pelialaa rakennetaan noin 12 000 m2. Pääkentälle merkitään kaksi pienempää pelialuetta yhden suuren sijaan. Ne lisäävät juniori- ja harjoituskäytössä peliaikaa. Pelikenttien yhteyteen rakennetaan lähiliikuntapaikkoja monitoimiareenoineen ja erilaisine laitteineen. Uusi liikuntapuisto valmistuu 2012, ja sen kustannusarvio on noin 1,9 miljoonaa. Liikuntaviraston korjausvelka kasvaa Helsingin liikuntavirastolla riittää niin paljon korjattavaa ja ylläpidettävää, että raha on vaikea saada riittämään. – Korjausvelkaa on nyt 75 prosentin tasoon 120 miljoonaa euroa ja sataan prosenttiin 240 miljoonaa euroa, Rahikainen kertoo. Jo aiemmin korjatuista rakennuksista on tehty kuntotutkimukset. Näin tiedetään varsin tarkkaan, mitä missäkin vaiheessa pitäisi korjata ja paljonko niihin tällä rakentamisen hintatasolla pitäisi varata rahaa. – Töölön kisahallin julkisivut alkavat rapautua. Niiden korjaaminen maksaa noin 6 miljoonaa euroa. Uimastadion pitäisi peruskorjata lähitulevaisuudessa, ja Ruskeasuon hallit ovat myös aina pieni ongelma, Asko Rahikainen kertoo. N Puulaivasta Hietsun maamerkki ■ Hietarannan suositulla uimarannalla on kaivattu ravintola- ja palvelutiloja pitkään. Liikuntavirasto järjesti vuonna 2000 yhdessä HKR-Rakennuttajan kanssa Hietarannan kahvila- ja pukuhuonetiloja koskevan suunnittelukilpailun. Arkkitehti Olli Pekka Jokelan voittotyö tuo mieleen hiekkarannalle rantautuneen puulaivan. Kaareva muoto suojaa merituulilta. – Keskelle hiekkarantaa rakennettuna ravintolarakennus toimii maisemassa kokoavana tekijänä, Jokela kertoo. Rakennuksen hyötyala on 460 m2. Kahvilaosa on 145 m2, ja siihen tulee 120 asiakaspaikkaa. Pukuhuonetilat ovat 173 m2:n suuruiset. Monenmoisten viivästysten jälkeen urakoitsijaksi valit- Havainnekuva/arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela ”Katamaraanin” kaareva muoto suojaa merituulilta. Sen terassilta on avoin näkymä merelle. tu ATL-Rakennushuolto Oy pääsi aloittamaan varsinaiset rakennustyöt elokuussa 2010. – Tällaiset kohteet pyritään rakentamaan kesäaikaan, mutta Hietarannan kahvila- ja pukuhuonerakennus haluttiin saada valmiiksi seuraavaa uimakautta varten. Talvirakentaminen oli otettava kohteessa huomioon, Jokela kertoo. Puurakenteet ovat arkoja kosteudelle, joten rakentaminen oli varauduttukin tekemään sääsuojissa. Uimakaudeksi valmiiksi – Päädyimme valamaan anturat valmismuotteihin. Se on tuotantotehokas vaihtoehto. Saamme anturat valmiiksi nopeasti ja vältymme purettavalta jätteeltä, ATLRakennushuolto Oy:n toimitusjohtaja Ari Laamanen kertoo. Tehtaalla mittojen mukaan esivalmistetut anturamuotit kasataan työmaalla valuvalmiiksi yksiköiksi. Tämä mahdollistaa myös suuremmat valukokonaisuudet. Anturoiden lisäksi sokkelit ja märkätilojen lattiarakenteet toteutettiin paikallavaluna. Lattiavalut tehtiin liittolevyn päälle. – Myös se nopeuttaa valutöitä huomattavasti. Liittolevy on samalla sekä paikalleen jäävä muotti että osa betonilaatan raudoitusta, Laamanen kuvaa. Lumi hidasti työmaata noin kuukaudella. Kahvila- ja pukuhuonerakennus luovutetaan tilaajalle kesäkuun puolivälissä. Kuntatekniikka 4/2011 43 Myös biojäte ja vihermassa kelpaavat biovoimalan Kouvolassa lietekaasu muutt Biovoimalan käynnistyminen ja yhdyskuntalietteen käyttö polttoaineena eivät ole enää uutinen edes Suomessa. Mutta se on, että prosessin tuottama kaasu otetaan talteen ja laitetaan kiertoon Gasum Oy:n ylläpitämään maakaasuverkostoon. Kouvolassa tämä toteutui, kun Kymen Bioenergian biokaasulaitos käynnistyi toukokuussa. Kymen Bioenergia Oy käyttää kaasuntuotannon raaka-aineena yhdyskuntalietettä, biojätettä ja vihermassaa. Kaasulaitos tuottaa energiaa 14 000 MWh vuodessa eli tuhannen omakotitalon lämmitystarpeen verran. 44 Kuntatekniikka 4/2011 TEKSTI JA KUVAT Reijo Vaurula NN– Kouvolassa ratkaisu on rationaalinen, sillä Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamo sijaitsee käytännössä Gasumin maakaasuputken päällä. Itse asiassa tästä on näköyhteys Gasumin Kouvolassa sijaitsevaan maakaasukeskukseen, Kymen Bioenergian toimitusjohtaja Markku Tommiska kiteyttää ja viittaa kädellään Kiehuvan suuntaan. – Meillä lietettä ei tarvitse kuljettaa mihinkään, kun voimala rakennettiin jätevedenpuhdistamon viereen ja se tuo kustannussäästöjä, Kouvolan Veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä lisää. Kouvolaan rakennettu Kymen Bioenergian tuotantolaitos on maamme ensimmäinen kaupallisen mittaluokan biokaasulaitos, joka toimittaa biokaasua maakaasuyhtiö Gasumin siirtoverkkoon. Kouvolan biokaasulaitos käyttää kaasuntuotantoon yhdyskuntalietteen lisäksi biojätettä ja peltobiomassaa eli tuorerehua. Poikkeuksellisen laaja taustajoukko KSS Energia Oy omistaa biokaasulaitoksesta 60 prosenttia, ja yhtiön toiminnan motiivina VESIHUOLTO raaka-aineiksi uu energiaksi on bioenergian tuottaminen liiketoiminnallisesti kustannustehokkaasti. Kouvolan kaupungin vesihuoltoliikelaitos Kouvolan Vesi on mukana 30 prosentilla. Sen tavoitteena on jäteveden puhdistusprosessissa syntyvän lietteen loppusijoittaminen ekologisesti kestävästi ja kustannustehokkaasti. Kymenlaakson Jäte Oy puolestaan on mukana biojätteen loppusijoittajana 10 prosentin omistusosuudella. Kymen Bioenergia Oy:n takana on poikkeuksellisen laaja ja vahva paikallinen toimijajoukko verkottuneena yhden hankkeen kautta: KSS Energia Oy, Gasum Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Kouvolan Vesi, CTS Eng- tec Oy, Hyötypaperi Oy ja Kouvolan seudun ammattiopisto. Kouvolan biokaasulaitoksen 8 miljoonan euron investointikustannuksista jatkojalostusyksikön osuus oli 1,7 miljoonaa euroa. Kymen Bioenergia Oy saa ympäristölupansa puitteissa vastaanottaa vuodessa 19 000 tonnia lietettä, biojätettä ja vihermassaa. Laitoksen vuotuiseksi energiasisällöksi – On hienoa olla tekemässä alan historiaa Kouvolassa, vakuuttavat Kouvolan Veden vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä (vas.) ja Kymen Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Markku Tommiska. Kuntatekniikka 4/2011 45 VESIHUOLTO tuista kokonaisuuksista, joissa yhdyskunnan jätevesiliete toimitetaan biolaitokselle jatkojalostettavaksi. – Kouvolan Veden kannalta on erinomaista, että biokaasulaitos on voitu sijoittaa puhdistamon välittömään läheisyyteen, jolloin sakeutetun lietteen siirto voidaan toteuttaa siirtopumppauksena ilman eri järjestelyitä. – Ei tule lainkaan kuljetusja siirtokustannuksia, vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä kiittelee. N Gasum Oy:n maakaasuputki menee aivan Kymen Bioenergia Oy:n tontin vierestä. Laitoksen tuottama biokaasu ajetaan Gasumin verkkoon. Välivarastona toimii iso kaasukello. on arvioitu 14 000 MWh eli noin tuhannen omakotitalon vuotuinen lämmitystarve. Lingottua mädätysjäännöstä laitos tuottaa vuosittain 8 700 tonnia. Konsepti yleistyy lietteen jatkokäsittelyssä Kouvolan Veden vesihuoltojoh- taja Timo Kyntäjä näkee kokeilussa kasvun mahdollisuudet jätevesialalla. – Uskon, että käyttökokemusten perusteella konsepti tulee entisestään yleistymään ja kehittymään. Lietteen käsittelyn osalta työmäärä ja työvaiheet vähenevät puhdistamon päässä, kun Pidämme omistamme huolta Toimimme valtakunnallisesti, vaikutamme paikallisesti. Kohtelemme tasapuolisesti, palvelemme yksilöllisesti. Tarkkailemme taukoamatta, reagoimme viivyttelemättä. Toimitamme energiaa, ajattelemme elämää. KSS Energia Oy - puh (05) 885 111 - www.kssenergia.fi 46 Kuntatekniikka 4/2011 Joka päivä kanssasi sakeutetun lietteen kuivatuksen jatkossa hoitaa sovitusti biokaasulaitos, hän perustelee. Sakeuttamolietteen pumppujen käyttökustannuksista vastaa Kouvolan Vesi, muista kustannuksista Kymen Bioenergia Oy. Näin vastaanottaja voi käyttötarpeensa mukaan tuottaa prosessiinsa kulloinkin sopivan kuiva-ainespitoisuuden mukaista lietettä. Vesilaitokselta jää pois lietteen kuivaus, käsittely ja kuljetus kompostointiin. – Ilman muuta ratkaisu on puhdistamolle ekologinen ja tuo myös kustannussäästöjä, Kyntäjä laskeskelee. Sopiva sijainti alentaa käyttökustannuksia Kouvolan Mäkikylän ja vielä käytössä olevan Akanojan puhdistamon jätevedet tullaan jatkossa käsittelemään Mäkikylässä, kun laajennettu puhdistamo otetaan käyttöön. Tällöin kaikki Kouvolan Veden jätevesilietteet menevät biokaasulaitokselle. Yhteensä lietettä syntyy noin 9 000 tonnia vuodessa. – Mäkikylän puhdistamon laajennus ja saneeraus on noin 11 miljoonan euron investointi, Timo Kyntäjä kertoo. Hän arvioi, että käyttökustannuksissa alkaa näkyä heti säästöjä, kun biokaasulaitos saadaan suunnitellusti toimintaan. Suomessa on rakennettu ja saatu kokemuksia useista vastaavalla periaatteella toteute- KYMEN BIOENERGIAN BIOKAASULAITOS ■ Vihittiin tuotantokäyttöön 26.5.2011. ■ Suomen ensimmäinen kaupallisen mittakaavan biokaasulaitos, joka käsittelee termofiilisessa prosessissa, korkeassa sakeudessa yhteismädätyksenä puhdistamolietettä, biojätettä ja vihermassaa. ■ Biokaasulaitoksen yhteyteen KSS Energian rakennuttama biokaasun jalostuslaitos on Suomessa laatuaan ensimmäinen tässä mittakaavassa, ja myös ensimmäistä kertaa Suomessa on sovittu biokaasun toimittamisesta Gasumin omistamaan maakaasun siirtoverkkoon. ■ Mädätysprosessista jäljelle jäävä ravinnepitoinen kiintoaine hyödynnetään lannoitteena alueen maataloudessa. Laitoksessa kiinnitetään erityistä huomiota hajuhaittojen ehkäisemiseen. ■ Pääsuunnittelijana hankkeessa on toiminut CTS Engtec Oy ja rakentajana Rakennustoimisto Rasto Oy. ■ Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kahdeksan miljoonan euron hankkeille tukea 2,2 miljoonaa euroa. ■ Kymen Bioenergian osakkaina ovat KSS Energia Oy, Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson Jäte Oy. Riika Mäkinen Sytyttimessä mahdollista: täysi mittakaava, todell Raumalla on ainutlaatuinen veden Raumalle maaliskuussa valmistuneeseen 200 toimistotyöntekijän teknologiatalo Sytyttimeen on rakennettu Living Lab -teeman mukaisesti täyden mittakaavan veden tutkimusverkosto sekä kylmälle talousvedelle että lämpimälle käyttövedelle. NNTutkimusvesiverkostona toi- mivat normaalina osana LVI-tekniikkaa asennetut kiinteistön vesiverkostot. Tutkimusvesiverkosto koostuu rakennuksen eri osiin asennetuista muovisista PEXputkista (Uponor Oy) ja metallisista kupariputkista (Cupori Oy). Kellarikerroksessa on kylmän veden muovisen monikerros- eli komposiittiputken (Uponor Oy) tutkimuslinja. Kupariset ja PEXmuoviset lämpimän veden järjestelmät ovat erillisiä, ja niissä on erilliset lämmönvaihtimet. Järjestelmään on asennet48 Kuntatekniikka 4/2011 Pitkäaikaista tutkimusta ja tuotekehitystä Teknologiatalo Sytyttimen vesijärjestelmät ovat yhtenä pilot- tikohteena Vesi-Instituutin Tekesin Vesi-ohjelman projektissa ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskien hallinta (KIITOS)” (5/2010-12/2012). KIITOS-hanketta rahoittavat Tekesin lisäksi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Finanssialan Keskusliitto, Cupori Oy, Uponor Suomi Oy, Grundfos Pumput Oy, Leakomatic Ab ja Bauer Watertechnology Oy. Teknologiatalo Sytytin mahdollistaa veden ja materiaalien välisen vuorovaikutuksen tutkimisen täydessä mittakaavassa todellisissa olosuhteissa pitkällä aikavälillä. Maailmalla aiemmin tehtyjen laboratorio- ja pilottimittakaavan kokeiden haasteina ovat olleet lyhyt kesto (usein vain muutamia kuukausia) ja tulosten vertailtavuus tosielämään. Täyden mittakaavan tuloksia voidaan tulevaisuudessa verrata myös Vesi-Instituutin mahdollisiin laboratorio- ja pilottimittakaavan kokeisiin Sytyttimessä. Veden tutkimusverkostosta otetaan vesi- ja materiaalinäytteitä ja kerätään tietoa lisälaitteistoista. Teknologiatalo mahdollistaa Riika Mäkinen ● Minna Keinänen-Toivola, FT tutkimuspäällikkö Vesi-Instituutti WANDER, Prizztech Oy tu 27 hanaa vesinäytteiden ottamista varten ja 11 putkikeräinyksikköä materiaalinäytteille. Putkikeräimistä voidaan ottaa putkinäyte tutkimuksiin esimerkiksi 1/2, 1, 2, 5, 10 ja 30 vuoden kuluttua. Lisäksi on asennettu 15 etäluettavaa, veden vuorokausikulutuksen vaihtelua seuraavaa vesimittaria, Leakomatic AB:n vuotovahti ja Bauer Watertechnology Oy:n kemikaaliton vedenkäsittelylaite. Verkostoon ei lisätä mitään, vaan siinä virtaa Rauman talousvesi. Vastaavanlaisia tutkimusverkostoja ei ole edes maailmanlaajuisesti aiemmin ollut käytössä. Järjestelmän suunnittelu, asentaminen ja käyttöönotto on dokumentoitu ja käyttö tullaan dokumentoimaan tarkasti. Kiinteistö on rakennettu nykylainsäädännön ja -käytäntöjen mukaisesti kaupallisten toimijoiden toimesta. Savonia-AMK teki ohjeistuksen putkikeräinten osista ja asentamisesta. Kaksi Satakunnan AMK:n LVI-tekniikan opiskelijaa on tehnyt insinööriopinnäytetyönsä suunnittelu-, asennus- ja käyttöönottovaiheista. Tutkimusvesiverkostoon on asennettu 27 hanaa vesinäytteiden ottamista varten ja 11 putkikeräinyksikköä materiaalinäytteille. Verkostossa virtaa Rauman talousvesi. VESIHUOLTO Teknologiatalon eri osiin on asennettu muovisia PEX-putkia ja metallisia kupariputkia. iset olosuhteet, pitkä aikaväli tutkimusverkosto myös käyttäjäkokemusten keräämisen kiinteistön toimijoilta ja kokemusten yhdistämisen veden laatutietoihin. Vesi-Instituutti WANDERin laboratoriossa ja laajan yhteistyöverkoston toimesta voidaan tutkia niin veden kuin materiaalien pintojen fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia muuttujia. Teknologiatalo Sytyttimessä yritykset voivat myös testata ja kehittää todellisessa toimintaympäristössä tuotteitaan, kuten veden laadun jatkuvatoimisia mittareita. Sytyttimessä teh- TEKNOLOGIATALO SYTYTIN tävän työn tuloksena kiinteistöjen vesijärjestelmät ovat tulevaisuudessa nykyistä terveellisempiä, turvallisempia, kestävämpiä ja energiatehokkaampia. Rakentamisen laatu paranee ja kansalaisten tietoisuus veden merkityksestä lisääntyy. Tiivistä yhteistyötä Raumalla Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti WANDER teki aloitteen Rauman kaupungille teknologiatalo Sytyttimen suunnitteluvaiheessa täyden mittakaavan veden tutRiika Mäkinen Maaliskuussa valmistuneen teknologiatalo Sytyttimen julkisivussa on käytetty Rauman kaupungin imagoon sopivaa meriaihetta. Pinta-alaa rakennuksessa on vajaat 5 000 neliötä. kimusverkoston rakentamisesta. Rauman kaupunki vakuuttui asian kansainvälisestäkin merkityksestä. Kaupunki toimi kiinteistön rakennuttajana ja on Hollmingkonsernin ohella toinen kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Rauman Sinkokatu 11 omistaja. Kaupunki myös tuki veden tutkimusverkoston rakentamista taloudellisesti. Vesi-Instituutti WANDER toimi asiantuntijana ja ohjeistajana verkoston teknisen rakenteen kokonaissuunnittelussa, toteuttamisessa ja käyttöönotossa. Vesi-Instituutti WANDER (www.vesi-instituutti.fi) on veden ja sen kanssa kosketuksissa olevien materiaalien vuorovaikutusten asiantuntija. Vesi-Instituutti WANDER on tehnyt Rauman Vedelle talousveden riskienhallintasuunnitelman, nk. WSP:n (Water Safety Plan). Vesi-Instituutti WANDERin ja Rauman Veden yhteistyön tuloksena kansalliset vesiriskit raakavedestä kiinteistöihin saakka hallitaan tulevaisuudessa paremmin. Yhteistyötä Rauman ympäristölaboratorion kanssa on tehty näytteenotoissa ja veden laadun määrityksissä. Teknologiatalo Sytytin on osoittanut, että kun on tahtoa ja oikeat tekijät ja olosuhteet kohtaavat, voidaan kohtuukustannuksin saada aikaan kansainvälisestikin ainutlaatuisia kokonaisuuksia. N ■ Vesi-Instituutti WANDER: alkuperäisidea, toteutuksen asiantuntija ja ohjeistaja ■ Rauman kaupunki: kiinteistön rakennuttaja, rahoittaja ■ Kaupalliset toimijat: tuotteet, suunnittelu ja rakentaminen ■ Satakunnan AMK: opinnäytetyöt suunnittelu-, asennus- ja käyttöönottovaiheista ■ Savonia-AMK: putkikeräinten rakennuspiirustukset ja asennusohjeet Tekninen rakenne ■ Toinen puoli talon puhtaan veden järjestelmistä (kylmä talousvesi ja lämmin käyttövesi) on rakennettu kuparista ja toinen PEX:sta ■ Erilliset lämmönvaihtimet lämpimän veden kupari- ja PEX-verkostoille ■ Kylmän veden monikerrosputken (komposiitti-) tutkimuslinja ■ 11 putkikeräinyksikköä, joissa kussakin viisi putkikeräintä ■ 27 näytteenottohanaa suoraan putkilinjoissa ■ 15 etäluettavaa veden vuorokautisen kulutuksen vaihtelua seuraavaa vesimittaria ■ Vuotovahti ■ Kemikaaliton vedenkäsitte- lylaite ■ www.prizz.fi/tutkimusver- kosto Kuntatekniikka 4/2011 49 Ilman radikaaleja avauksia perusrakenteiden ylläpito ja uudistaminen ovat vaarassa KUNTAINFRAAN LISÄÄ RESURSSEJA INNOVAATIOIDEN AVULLA Kuntien teknisen sektorin on sopeutettava toimintaansa niukkenevaan talouteen tekemällä säästöjä, lisäämällä tehokkuutta, luomalla kokonaan uusia toimintamalleja ja arvioimalla uudelleen palvelutuotannon sisältöjä. Rahoituksen ja resurssoinnin haasteita on tarpeen tarkastella toimialanäkökulmasta, jossa otetaan huomioon teknisen sektorin ja sen toimijakentän erityispiirteet. ● Ari-Veikko Anttiroiko, dosentti Leponiemi HM, tutkimusassistentti Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu ● Ulriika ■ Kunnilla on muutamia resurssointi- ja rahoituskeinoja, joita ei välttämättä hyödynnetä riittävästi. Näistä hyviä esimerkkejä ovat toimintojen integrointi, optimaalinen resurssointi ja investointien oikea ajoitus. Integrointinäkökulma auttaa näkemään yksittäiset toimialat ja tehtävät osana laajempia prosesseja ja arvoketjuja, jolloin voidaan tunnistaa niiden positiivisia ja negatiivisia yhteisvaikutuksia. Varsinkin vuorovaikutteisissa palveluissa asiakaslähtöinen integrointi parantaa palvelun laatua ja auttaa tehostamaan tuottajien toimintaa osana palvelun arvoketjua. Liitoskunnat hyötyvät kiinteistönjalostuksesta Optimaalinen resurssointi on siinä mielessä rahoituskeino, että sillä voidaan joko pienentää menoja tai lisätä tuloja. Esimerkiksi satsaamalla kiinteistönjalostukseen voidaan vaikuttaa ratkaisevasti kiinteistöstä saatavaan myyntituloon, joka parhaimmillaan tuottaa merkittäviä nettotuloja kunnalle. Kiinteistöjen myynti ja jalostus koskevat meillä Suomessa erityisesti kuntaliitoksia tehneitä kuntia, joissa toimintojen keskittyessä kiinteistöjä vapautuu uuteen käyttöön tai myyntiin. 50 Kuntatekniikka 4/2011 Vastaavasti palveluseteleillä voidaan vähentää oman toiminnan valmiustaso- ja kapasiteettivaatimuksia tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuus hankkia palvelut itse. Investoinnit ajoitettava oikein Myös investointien edistäminen ja oikea ajoitus sisältävät stra- gin avaintahojen – kunnallistekniikka, rahoitustoimi, elinkeinotoimi, lakimies ja kaupunginjohtaja – omaisuuden parantamista edistävään ohjelmaan. Ohjelmassa vahvistettiin yritysten tarjoushalukkuutta, nopeutettiin hankintaprosesseja ja kyettiin samalla alentamaan tarjousten hintatasoa. Sillä nopeutettiin noin 30 hankkeen “Yhdysvalloissa on kokeiltu vesihuollossa hinnoittelua, jossa hinta nousee kulutustason noustessa.” tegisia rahoituksellisia ulottuvuuksia. Joissain kunnissa investointien rahoitustilanne on vielä kohtuullinen, mutta monissa kunnissa investointeja on jouduttu siirtämään vuosilla heikon rahoitustilanteen vuoksi. Investointien nykyiset ja tulevat vaikutukset tulisi huomioida niitä suunniteltaessa, sillä joissain tilanteissa investointien myöhentäminen voi nostaa välittömiä kustannuksia tai aiheuttaa investointien lykkäämisestä aiheutuvia välillisiä kustannuksia tai tulojen menetyksiä. Sunnyvalen kaupunki Kaliforniassa käynnisti 2009 alussa Sunnyvale Works! -investointiohjelman. Siinä mihin-on-varaamihin-ei -tyylinen investointien tarkastelu vaihdettiin kaupun- toteutusta. Niiden arvo oli lähes 100 miljoonaa dollaria, ja niillä luotiin satoja työpaikkoja alan yrityksiin. Yksityisrahoitusta tietyin varauksin Kuntien ei kannata käyttää ns. yksityisrahoitusmallia yksinomaisena rahoituskeinona, koska yksityisen yrityksen saama rahoitus on pääsääntöisesti kalliimpaa kuin julkisen toimijan saama lainarahoitus. Tämä pitää edelleen paikkansa, vaikka esimerkiksi Kreikan rahoitusongelmat ovat hyvä osoitus siitä, että huono julkisen talouden hoito voi nostaa julkisyhteisöjen lainarahan hintaa merkittävästi. Normaalioloissa yksityisrahoituksen käytön perustelut tule- vat joko erityisistä investointien rahoitus- ja ajoitustarpeista tai yksityisrahoitukseen kytkeytyvistä toiminnallisista eduista, joita ovat ennen muuta yritysten erityisosaaminen ja projektinhallinta. Tällaisten innovaatiokokeilujen pioneereja ovat olleet mm. Britannia, Pohjoismaat, Kanada ja Australia. Suomessa projektinhallintaa ja aikataulutusta on kyetty parantamaan mm. TUKEFIN2tuottavuushankkeessa testatulla bonus/sanktio-järjestelmällä. Vastaavasti amerikkalaiskeskustelussa yhtenä rahoitusmahdollisuutena on esitetty yksityisen sektorin tai yhteisyritysten velkakirjalainojen verovapautta. Kumppanuuteen perustuvat eivoittoa tavoittelevat yhtiöt ovat voineet hankkia verovapaata velkakirjalainarahoitusta, jota on käytetty mm. tie- ja rakennushankkeissa. Järjestelmä tuskin soveltuu Suomeen, koska julkisomisteinen yritys tai yhteisyritys ei saa vääristää kilpailua. Kumppanuutta Mikkelissä ja Espoossa Rahoituksen sijaan pääpaino kuntien yritysyhteistyössä on tavanomaisten hankintojen ja rakennusurakoiden ohella toiminnallisia hyötyjä tuottavissa kumppanuusmalleissa. Yritykset ovat kiinnostuneita kumppanuudesta tietysti silloin, kun katsovat hyötyvänsä siitä. Kunnan tehtäväksi jää arvioida, miten se voi parhaiten käyttää hyväkseen tätä halukkuutta. Esimerkiksi Mikkelissä jouluvalot ja katulämmitys järjestettiin kävelykadulle yhteistyössä kaupungin ja paikallisten yrittäjien kanssa. Vielä tunnetumpia esimerkkejä ovat Espoon Kaivomestarin kiinteistö ja myöhemmin käynnistetyt koulujen peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeet. “Teknisen sektorin palvelumaksut voisi porrastaa kunnalle syntyneiden kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten vaikutusten mukaan.” Sponsorointia USA:ssa Sponsorointi ja lahjoitukset ovat edelleenkin mahdollisia, vaikka niiden rooli ei suomalaisessa yhteiskunnassa voine muodostua erityisen merkittäväksi. Varsinkin Yhdysvalloissa rakennusten ja kohteiden nimeämisoikeuksia on alettu myydä myös julkisella sektorilla, mm. Chicagossa, New Yorkissa ja Philadelphiassa. Nimeämiskohteina ovat olleet rakennukset, kadut, metro- ja linja-autoasemat ja vastaavat. New Yorkissa Atlantic AvenuePacific Street -metroasema Brooklynissa kantaa rahoitusyhtiö Barcleysin nimeä, ja Philadelphiassa Pattison Avenuen terminaalista tuli viiden miljoonan dollarin korvausta vastaan Yhdysvaltojen suurimman teleoperaattorin nimeä kantava AT&T Station. Käyttäjät maksakoot Infrastruktuurin rahoitusta koskevassa keskustelussa sekä yhtenäis- että erillisrahoitusperiaatteet ovat edelleen läsnä. Yhtenäiskassaperiaatetta heijastaa keskustelu siitä, olisiko kaupunkien mahdol- lista ottaa käyttöön yleisluonteinen kunnallistekniikka- tai yhdyskuntamaksu, jolla voitaisiin kattaa yleiset yhdyskuntarakenteen suunnittelusta, rakentamisesta ja osin ylläpidostakin aiheutuvat kustannukset. Tähän voisi liittyä mahdollisuus myös yhdyskunnan eheyttämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävään maksujen porrastukseen. Toisaalta vielä vakavammin on pohdittu käyttäjämaksujen suurempaa roolia investointien ja käyttömenojen kattamisessa. Periaatteena on ajatus, että se joka hyötyy palvelusta, myös maksaa sen käytöstä. Nykyisin on myös uusia maksujenperintäkeinoja, kuten sähköinen maksujenperintäteknologia (Electronic Toll Collection, ETC), jonka soveltamisessa Norja on edelläkävijöitä. Innovatiivisuutta ovat osoittaneet myös Portugali ja monet Yhdysvaltojen osavaltiot. Maksut voisi porrastaa kustannusten mukaan Teknisen sektorin palvelumaksut voisi porrastaa kunnalle syntynei- Maapolitiikka ja alueparannushankkeet TEKNISEN SEKTORIN TÄYDENTÄVIÄ RESURSSOINTI- JA RAHOITUSMUOTOJA Kuntaorganisaatio Investointien oikea ajoitus Toimintojen integrointi Optimaalinen resurssointi Yksityiset yritykset Yhdyskuntamaksu Kumppanuus (PPP) Sponsorointi Innovatiiviset resurssointiratkaisut Yhteishankkeet ja -rahoitus Yhteistuotanto Porrastetut käyttäjämaksut Maan ansioton Alueparannusarvonnousu hankkeet Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Kuntayhdyskunta Kuntalaiset ja käyttäjät Sisäiset vuokrat / sisäinen laskutus den kustannusten tai yhdyskuntataloudellisten vaikutusten mukaan. Yhdyskuntatekniikan palvelumaksut voisivat olla korkeampia haja-asutuksessa kuin taajamissa. Tätä periaatetta voisi noudattaa myös vesihuollossa, jossa verkostokustannukset yhtä liittymää kohti ovat harvaanasutuilla alueilla korkeammat kuin taajamissa. Samalla uutta asutusta voitaisiin paremmin ohjata keskuksiin ja edistää yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Yhdysvalloissa on kokeiltu vesihuollossa hinnoittelua, jossa hinta nousee kulutustason noustessa. Tämän on todettu vähentävän vedenkulutusta, millä on merkitystä varsinkin vesihuollon kannalta ongelmallisilla alueilla. Käyttäjät voivat olla resurssina myös yhteistuotannossa, yhteisinnovoinnissa (esim. kuntien LivingLab-kokeilut) ja itsepalvelussa. Itsepalvelusta esimerkkinä on sähköinen asiointi. Tosin varsinaisiin rationalisointihyötyihin päästään vasta hallinnon yksinkertaistamisella ja palveluprosessien perusteellisella uudistamisella. Maan ja kiinteistöjen arvonnousuun liittyvät kysymykset ovat pitkään askarruttaneet kaupunkikehittäjiä. Kasvavilla kaupunkiseuduilla maan arvonnousulla on suuri taloudellinen merkitys. Vaikka ns. ansiotonta arvonnousua ei täysimääräisesti pystytäkään tulouttamaan ”yhteiseen kassaan” tai ohjaamaan alueparannushankkeisiin, siihen tähtäävien kaavoitussopimusten ja muiden innovatiivisten ratkaisujen arviointi on edelleen ajankohtaista varsinkin kasvukeskuksissa. Britanniassa on aktiivisesti etsitty erilaisia malleja arvonnousun saamiseen yhdyskuntien kehittämisen käyttöön. Myös Yhdysvalloissa on kokeiltu kasvusta aiheutuneiden lisäkustannusten siirtä- ■ Kuntainfran kehittämisen foo- rumi KEHTO on suurten ja keskisuurten kaupunkien teknisen sektorin vastuuviranhaltijoiden vuonna 2008 muodostama toimialan kehittämisyhteisö. Foorumin ensimmäinen hanke on 18 kaupungin ja Tekesin rahoittama kuntien perusrakenteiden innovatiivista kehittämistä tukeva KUPERA, joka käynnistyi syksyllä 2009. Hankkeen tutkimusosuuden toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun BIT-tutkimuskeskus ja Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos. mistä uusien asuntojen hintoihin tai niiden perimistä alueen rakentajien voittomarginaaleista. 1990-luvulle tultaessa vahvasti yleistynyt konsepti on BID (business improvement district), jossa yritykset maksavat lisäveron tai maksun korvauksena alueen kehittämisestä. Ne hyötyvät puolestaan alueen maineen, ympäristön ja toiminnallisuuden parantumisesta. Nykyisin tällaisia hankkeita on jo satoja eri puolilla maailmaa. Onnistuakseen ne edellyttävät kuitenkin vireää yritystoimintaa, kumppanuutta ja hanketta kannustavaa kunnallishallintoa. Kuntien suurimpia haasteita ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajanaisuus ja toisaalta kunnossapitoon tarvittavien määrärahojen niukkuus. Kilpailu resursseista kuntien muiden sektoreiden kanssa käy vuosi vuodelta tiukemmaksi, koska vuorovaikutteisten hyvinvointipalvelujen tarpeet ja menot kasvavat vääjäämättä. ■ Kuntatekniikka 4/2011 51 Havainnekuva/arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy Veturitallinrannan puukaupunkihanke on SAFA-raadin mukaan esimerkillinen iisalmelaishanke. IISALMEN YHDYSKUNTASUUNNITTELULLE SAFA-PALKINTO ● Iisalmen kaupunki on saanut Suomen Arkkitehtiliiton SAFApalkinnon pitkäjänteisestä yhdyskuntasuunnittelun ja arkkitehtuurin perinteestä ja kaupunkirakentamisen toimijoiden esimerkillisestä yhteistyöstä. Palkitsijoi- den mielestä Iisalmeen on syntynyt valtakunnallisestikin merkittävää, kerroksellista rakennettua ympäristöä. Raadin mukaan esimerkillisiä hankkeita ovat muun muassa Kirkkopuiston ja Kirkkoaukion Infrakuntoon.fi avattu riaalit sivuja varten on kerännyt koulutuspäällikkö Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. Kuopion torin alle kauppakäytävä ● Kuopion torin ja kauppahallin alle suunnitellaan monipuolista, noin 1 700 neliön kauppakäytävää jossa on ravintola- ja kahvilapalveluita sekä erikoisliikkeitä. Toteuduttuaan Alatori yhdistää toria ympäröivät kauppakorttelit, maanalaiset liiketilat ja pysäköintilaitokset toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kokonaisuudeksi. Alatori-hankkeen sopimukset on tarkoitus neuvotella ensi syksyn aikana siten, että kauppakäytävän rakennustyö käynnistyy noin vuoden päästä ja valmistuu 2013 alussa. www.kuopio.fi/web/alatori/alatori-hanke 52 Kuntatekniikka 4/2011 www.infrakuntoon.fi Energiamääräykset testissä Hyvinkään asuntomessuilla ● Hyvinkään 2013 asuntomessuista tulee testialusta uusille energiamääräyksille. Suomen Asuntomessut, Kuntaliitto, VTT, RATEKO, ympäristöministeriö, RTT ry, Pientaloteollisuus ry sekä Hyvinkään kaupunki ovat aloittaneet projektin, jolla autetaan kuntia yhtenäistämään rakennusvalvontojensa käytänteitä muuttuvien energiatehokkuusasioiden huomioimisessa. Tarkoituksena on kehittää rakennushankkeiden prosessia niin, että 2012 muuttuvat energiamääräykset tulisivat niin ra- va kyläsuunnittelu, Veturitallinrannan puukaupunkihanke ja eri aikakausien kouluarkkitehtuurin peruskorjaukset. 22 000 asukkaan Iisalmen kaupunki juhlii tänä vuonna 120-vuotista historiaansa. kennuttajien, kunnan rakennusvalvonnan, pientalotoimittajien kuin suunnittelijoidenkin huomioon samalla tavalla. – Projektin aikana syntyvien mallien pohjalta suositellaan tiettyjen dokumenttien hyödyntämistä laajemminkin. Mallit kootaan lopuksi verkkoon, Asuntomessut Hyvinkäällä -tapahtuman projektijohtaja Raija-Leena Ahtola-Marks kertoo. Havainnekuva/Pöyry ● Oikea-aikainen kunnossapito pidentää infrarakenteen ikää kustannustehokkaasti. Infrakuntoon.fi-nettisivusto kertoo kuvin ja sanoin, miten se onnistuu. Sivusto on toteutettu Kuntaliiton, RAKLI ry:n, Infra ry:n, Suomen Tieyhdistyksen ja Vesija viemärilaitosyhdistyksen yhteistyöhankkeena. Taustamate- valtakunnallisesti arvokkaaseen ympäristöön sijoittuvat kaavat ja rakennusten kunnostuskohteet, keskustan kehittämiseen tähtäävät suunnittelutyöt, sataman uudistaminen, viheraluejärjestelmä, kyläyhteisöjen tarpeet tunnista- Alatorin sydämen tulee muodostamaan kauppakäytävälle avautuva ja osittain ylös kauppahallin paviljonkiin avoinna oleva ravintola ja food court -alue. Alatorille on tarkoitus luoda viihtyisä tunnelma tilojen raikkaalla värityksellä, materiaalivalinnoilla ja valaistusratkaisuilla. Siikalatvan kaukolämmön tuotanto Vapolle Turussa liikennöi neljä hybridibussia ● Suomen ensimmäiset hybridibussit aloittivat liikennöinnin Turussa toukokuun lopulla. Uudet hybridibussit kuluttavat 25 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin tavalliset dieselbussit. Samassa suhteessa alenevat myös hiilidioksidipäästöt. Turun joukkoliikennetoimisto seuraa nyt linjaliikenteeseen tulevien ensimmäisten hybridibussien toimivuutta, polttoaineen kulutusta ja korjauskuluja. – Selvitämme myös asiakkaiden tyytyväisyyttä. Hybridibussit ovat yksi tapa lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuutta, Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte sanoo. Siniset Volvo 7700 -hybridibussit liikennöivät Göteborgissa. Turun vastaavat bussit ovat keltavalkoisia. Helsingin seudun joukkoliikenne Euroopan kärkeä ● HSL-alue sijoittui jo toisen kerran kärkeen kansainvälisessä BESTtutkimuksessa, jossa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Helsingin seudulla 78 prosenttia kyselyyn vastanneista on tyytyväisiä alueen joukkoliikennepalveluihin. Toiseksi sijoittui Geneve (75 %) ja kolmanneksi Tukholma (72 %). Tutkimukseen osallistuivat tänä vuonna lisäksi Oslo ja Kööpenhamina. ● Siikalatvan kunta ja Vapo ovat tehneet 15 vuoden tukkulämpösopimuksen lämpöenergian toimittamisesta Pulkkilan taajaman kaukolämpöverkkoon. Samalla Vapo ostaa Siikalatvan kunnan omistamat lämpökeskukset. 1,4 MW:n KPAkattilalaitoksen yhteyteen rakennetaan 2,5 MW:n vara- ja huippukuormakattila raskaalle polttoöljylle. Tuotanto alkaa elo-syyskuussa. Pulkkilan taajaman energian käyttö on noin 7 GWh vuodessa. Tästä pääosa tuotetaan palaturpeella. Insinööritoimisto Pontekin suunnitelmaluonnos Tiikerihai Tiikerihai yhdistää Kalasataman ja Mustikkamaan ● Helsingin Kalasataman siltakilpailun voittajaksi on selviytynyt in- sinööritoimisto Pontekin suunnitelmaluonnos Tiikerihai. Uusi kevyen liikenteen silta tulee ulottumaan Sörnäistenniemestä Mustikkamaalle ja Korkeasaareen johtavalle raitille. Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston järjestämän siltakilpailun voittaneen ehdotuksen kustannusarvio on noin neljä miljoonaa euroa. Raadin mukaan voittajaehdotus Tiikerihai on kaupunkikuvallisesti näyttävä ja dynaaminen silta, joka haastavasta rakenteestaan huolimatta muodostaa komean maamerkin. LIIKENNEREVOLUUTIO VIITOITTAA TIETÄ TULEVAISUUTEEN ● Uudenlainen liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu sekä erilaiset liikkumispalvelut varmistavat kansalaisille toimivat arjen matkat ja yrityksille kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön. Näin hahmottelivat tulevaisuutta Liikennerevoluutio-kehitysohjelmaan osallistuneet asiantuntijat. – Uusi, eri toimijat yhdistävä liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun malli sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen ja elinkeinojen toimintaedellytykset sekä etsii keinot, joilla annettu lupaus lunastetaan, toteaa johtaja Juha Kostiainen Sitran Julkishallinnon johtamisohjelmasta. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Eeva Linkaman mukaan vaativat kotimaiset, julkiset ja yksityiset asiakkaat sekä pitkäkestoiset sopimukset kannustavat palveluntarjoajia innovaatioihin, palveluiden kehittämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. – Näin syntyy uusia tapoja ratkaista liikkumiseen ja kuljettamiseen liittyviä haasteita ketterästi ja joustavasti, Linkama sanoo. Ajatuskartasta tulossa kokeiluhankkeita Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa kehitetään ja kokeillaan uuden sukupolven lähestymistapaa yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun. Ensi vaiheen tuloksena on julkaistu ajatuskartta viitoittamaan tietä tulevaisuuteen. Kehitysohjelmaa on toteutettu joulukuusta 2010 alkaen yhteistyössä Sitran Julkishallinnon johtamisohjelman, liikenneja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeri- ön, Liikenneviraston, Trafin, RYM Oy:n, Tivit Oy:n sekä alan toimijoiden kanssa. Liikennevirasto koordinoi ajatuskarttaa konkretisoivia kokeiluhankkeita. Eri toimijat ovat lupautuneet viemään kehitysohjelmaa eteenpäin. Verkostoa johtaa jatkossa liikenne- ja viestintäministeriö. Katso Kunta.tv:n asiantuntijahaastattelut liikennerevoluution ajatuskartan julkistamistilaisuudesta verkkosivulta www.kunta.tv/web/guest/ home hakusanalla ”liikennerevoluutio”. Kuntatekniikka 8/2010 53 Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC Tapiolan keskus uudistetaan kokonaisuudessaan Merituulentien alueella, johon tulee metroasema ja liityntäbussiterminaali. Havainnekuva/Arkkitehtitoimisto SARC TAPIOLAN JA OTANIEMEN ALUEELLE MILJARDIEN INVESTOINNIT ● Espoon kaupunki panostaa voimakkaasti Tapiolan ja Otaniemen kehittämiseen maailmanluokan opiskelu-, tutkimus-, asumis- ja yritysympäristöksi. Länsimetron myötä Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen T3-alueen julkiset ja yksityiset investoinnit nousevat 4–5 miljardiin euroon jo lähivuosina. Tapiola ja Otaniemi yhdistetään kaivamalla Kehä I alemmaksi ja kattamalla väylä noin 800 metrin matkalta puistokannella, jonka alle tulee py- Helsingin Energian kaukojäähdytys palkittiin säköintitiloja. Lisäksi Tapiolan ja Otaniemen väliin tulee puistovyöhyke, joka yhdistää Silkkiniityn Otsolahdenrantaan. Kehä I:ltä tulee rampit Tapiolantielle. Puistokansiratkaisu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia maankäytön kehittämiselle. Alueelle saadaan merkittävä määrä uusia asuntoja puistomaiseen ympäristöön Tapiolan perinteiden mukaisesti. Otaniemi ja Keilaniemi yhdistetään kehittämällä aluei- Tapiolan liikekeskuksen ytimeen tulee uusi Stockmannin tavaratalo ja muita liiketiloja sekä neljän asuintornin ryhmä. den välinen Karhusaarentie kaupunkimaiseksi katuympäristöksi. Otaniemen puolelle Aalto- an kaukojäähdytysjärjestelmä on kolmanneksi suurin ja nopeimmin kasvava Euroopassa. Se on kaukojäähdytysjärjestelmistä in● Helsingin Energian kaukojääh- novatiivisin, monipuolisin ja ildytys on voittanut kansainväli- mastovaikutuksiltaan myönteisen ympäristöpalkinnon District sin. Kaukojäähdytyksellä saavuEnergy Climate Awardin omas- tetaan merkittävä energiansäässa sarjassaan. Palkintoa perus- tö. Samalla se on tehokkain tapa teltiin sillä, että Helsingin Energi- vähentää CO -päästöjä Helsingin 2 keskusta-alueella. Helsingin Energian kaukolämmitys sai omassa sarjassaan erityismaininnan. Kilpailussa oli mukana lähes 40 kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysjärjestelmää 27 kauHiilidioksidipäästöt kaukojäähdytystä pungista eri puolilta tai muuta jäähdytysratkaisua maailmaa. käyttämällä 54 Kuntatekniikka 4/2011 Suomen suurin maalämpölaitos Sipoossa ● S-ryhmän rakenteilla olevaa käyttötavaran logistiikkakeskusta palveleva energialaitos on otettu koekäyttöön. Fortumin suunnittelema ja rakentama geo- ja bioenergiaa hyödyntävä hybridilaitos toimittaa kaiken keskuksen tarvitseman lämpö- ja kylmäenergian. Energialaitos toimii 95-prosenttisesti uusiutuvalla energialla ja tuottaa vain vähän hiilidioksidipäästöjä. Geoenergian tuotantokentän geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, mitoituksen ja mallinnuksen on tehnyt Geologian tutkimuskeskus GTK. kampusalueen portiksi sijoitetaan toimitilakortteleita, joihin tulee myös merenranta-asumista. GeoBio-hybridilaitoksen suunnittelun lähtökohtana oli optimoida geoenergian hyödyntäminen sekä maksimoida hiilidioksidivapaan lämmön ja jäähdytyksen tuotanto. Tuloksena syntyi järjestelmä, jossa geoenergia toimii logistiikkakeskuksen perusenergian tuottajana. Talviaikoina kasvava lämmitystarve katetaan puupelleteillä. Raskasta polttoöljyä käytetään vain huippukuormitustilanteissa. Laitos koostuu lämpöpumpuista, pellettikattiloista ja rakennukseen integroidusta aurinkokeräimestä sekä laitoksen alla sijaitsevista 150 energiakaivosta, jotka ulottuvat 300 metriin saakka. Lisäksi laitokseen on rakennettu varalle raskasöljykattilat. Pornaisten Laukkoskelle siirrettävä koulu ● Pornaisten Laukkosken alakoululaiset pääsevät uusiin siirrettäviin koulutiloihin elokuussa. Uusmaalainen Pornainen on kasvukunta. Koulutiloista on puutetta, kun peruskorjaukset ja laajennushankkeet eivät tahdo pysyä tilatarpeen kasvun tahdissa. Tulevat ekaluokkalaiset kävivät tutustumassa uusiin koulutiloihinsa Vantaalla. Siellä heille esiteltiin Cramon kaksi uutta siirtokelpoista tilaratkaisua, jotka on valmistettu erityisesti päiväkoti- ja koulukäyttöä varten. Molemmat mallit täyttävät uudistuvat energiamääräykset. Luokka- ja ryhmätilojen väli- Jari Nupponen Lahti Green Office -järjestelmään Pornaisten Laukkosken tulevat ekaluokkalaiset pääsivät kesäkuun ensimmäisen päivän luokkaretkensä alkajaisiksi tutustumaan uusiin koulutiloihin Cramo Finland Oy:n Vantaan pääkonttorilla. seinät ovat siirrettäviä. Rakennusten pystyttäminen onnistuu muutamassa viikossa. Operatiivinen johtaja Petri Mok- vu mahdollistaa arkkitehtonisesti korkeatasoiset ratkaisut. Ohutkalvoteknologiaan perustuvien PVmoduulien ulkonäkö sopii hyvin julkisivuihin tasaisen värityksen ansiosta. www.ruukki.fi Vantaalle moduulikerrostaloja Aurinkopaneelijulkisivu perustuu moduulimittaisiin aurinkosähkö- eli PV-kasetteihin, jotka on valmistettu lasisista PV-moduleista ja Ruukin teräksisestä kasettijärjestelmästä. Integroitu aurinkopaneeli julkisivuun ● Ruukki on kehittänyt julkisivuun täysin integroitavan aurinkosähköjärjestelmän, joka muuttaa auringon säteilyn sähköksi. Aurinkopaneelijulkisivu ei ole riippuvainen auringon lämmöstä, vain sen säteilystä. Julkisivu tuottaa keskikokoisen toimiston julkisivussa Suomessa vuoden aikana 18 000 kWh sähköä. Lähes musta täyslasijulkisi- poisina. Näin tilaa on aina sopivasti, vaikka henkilömäärä vaihtelisikin. ● Vantaan kaupunkikonserniin kuuluva VAV Asunnot Oy rakennuttaa yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa kerrostaloja Viertolaan uudentyyppisellä moduulitekniikalla. Uusi tekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehok- sen Cramo Finland Oy:n Tilat-yksiköstä sanoo yhä useamman kunnan ymmärtävän, että tiloista noin 6–10 prosenttia kannattaa pitää siirtokel- kaampi ja ympäristöystävällisempi. Viertolaan valmistuu 2012 alussa kolme moduulitekniikalla toteutettua taloa. NEAPOn käyttämän teräskennotekniikan on tutkittu kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottavan yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisen asuinkerrostalorakentamisen. Muuttovalmiit asuntomoduulit rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta teräskennotekniikan an- ● Lahden kaupunki on aloittanut WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän käyttöönoton. Järjestelmässä käydään läpi toimistojen energian- ja paperinkulutus, hankinnat, jätehuolto sekä matkustaminen. Lahti on ensimmäisenä Suomen kaupungeista sitoutunut laajentamaan Green Office -järjestelmän koko kaupungin tasolle 2013 mennessä. Tänä vuonna Green Office -työhön osallistuu yli 1 500 Lahden kaupungin työntekijää. Virallinen Green Office -status on tarkoitus saada keväällä 2012. siosta myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella. – Viertolan rakennusprojektissa moduulirakentaminen osoittautui edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita asuntoja, VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoo. Leditievalaisimelle muotoilupalkinto ● Arvostettu tuotesuunnittelupalkinto, the red dot award, on myönnetty Philipsin SpeedStar leditievalaisimelle, Vantaan Viertolaan valmistuu kolme kerrostaloa ja yksi piharakennus Neapon moduuleista. Rakentaminen paikan päällä alkaa kesä-heinäkuussa. Palkittu Philipsin SpeedStar on maailman ensimmäinen hiilidioksineutraali tievalaisin. joka on maailman ensimmäinen hiilidioksidineutraali tievalaisin. Se on energiatehokas ja helppo huoltaa. Maineikkaista palkinnoista kamppailu houkutteli kovaan kilpaan yli 12 000 ehdokasta kaikkiaan 60 maasta. Voittajatuotteet asetetaan kansainvälisen yleisön nähtäville Saksassa ja Singaporessa red dot design -museoihin. Kuntatekniikka 4/2011 55 Helsingin kaupunki +VTTJ,PJWJTUP "OOB%BNNFSU t0JLFVTUJFUFFOLBOEJEBBUUJJaakko StaufferPOWBMJUUV)FMTJOHJO LBVQVOHJOLJJOUFJTUÚWJSBTUPOWJSBTUPQÊÊMMJLÚLTJ4UBVGGFSTJJSUZZWJSLBBO TZZTLVVOBMVTTBOZLZJTFO WJSBTUPQÊÊMMJLÚOMikael Nordqvistin KÊÊEFTTÊ FMÊLLFFMMF 4UBVGGFSPOUPJNJOVU LJJOUFJTUÚWJSBTUPTTBUPOUUJPTBTUPOBQVMBJTPTBTUPQÊÊMMJLLÚOÊWVPEFTUB t)FMTJOHJOLBVQVOHJO SBLFOUBNJTQBMWFMVO4UBSBOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ POWBMJUUVLBVQQBUJFUFJEFONBJTUFSJTimo Martiskainen.BSUJTLBJOFO TJJSUZJ4UBSBOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ1BMNJBOTJJWPVTQBMWFMVJEFOZLTJLÚO KPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊKPTTB IÊOPOUPJNJOVUWVPEFTUB FCG Finnish Consulting Group Oy t*OTJOÚÚSJNiina Oksanen POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVJOTJOÚÚSJLTJ,BUVKB BMVFUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF 5VSLVVO t%*Verneri Vulkko PO OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ (FPUFLOJJLLBUPJNJBMBMMF ,PULBBO t*OTJOÚÚSJ"., Heidi PiepponenPOOJNJUFUUZ QSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ7FSLPTUPKBZMFJTTVVOOJUUFMV UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO Energiamarkkinavirasto t7BMUJPOFVWPTUPPOOJNJUUÊOZUWBMUJPUJFUFFO NBJTUFSJRiku Huttusen &OFSHJBNBSLLJOBWJSBTUPO ZMJKPIUBKBLTJo )VUUVOFO TFVSBBAsta SihvonenPunkkaaKPLBOJNJUFUUJJO 7JFTUJOUÊWJSBTUPOZMJKPIUBKBLTJLFWÊÊMMÊ Ramboll Finland Oy t:NQJOT"., Osmo JyrävänkoskiPOOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ :NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF t*OT".,Olli KolarJ POOJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO,VP QJPPO t"SLLJURitva Lahtinen POOJNJUFUUZBSLLJUFIEJLTJ5BMPZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF t'.HFPMPHJ5eppo MoisioPOOJNJUFUUZKPI- 5XRYHGHQNXQWDMXOLVWDDKDHWWDYDNVL .811$15$.(11860(67$5,19,5$1 5829(6, +DNHPXNVHWWRUVWDLKLQNORPHQQHVVlRVRLWWHHOOD 5XRYHGHQWLH5829(6, 56 Kuntatekniikka 4/2011 t.BBUBMPVTJOTJOÚÚSJTuomas Männistö PO OJNJUFUUZNBBTUPOUVULJKBLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPUVULJNVTZLTJLLÚÚO)PMMPMBBO t%*Susanna Ollila PO OJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ:NQÊSJTUÚHFPUFLOJJLBOULZLTJLÚTTÊ-VPQJPJTJTTB AVOIMET TYÖPAIKAT /LVlWLHWRMD UBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ :NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO&TQPPTFFO ZZZUXRYHVLIL Tampereen kaupunki t"SLLJUFIUJTaru Hurme 3BNCPMM0ZTUÊPO OJNJUFUUZ5BNQFSFFO LBVQVOLJZNQÊSJTUÚOLFIJUUÊNJTFONBBOLÊZUÚOTVVOOJUUFMVZLTJLLÚÚO TVVOOJUUFMVKPIUBKBLTJ 3BNCPMM0ZONBBOLÊZUUÚZLTJLÚOQÊÊMMJLLÚOUFIUÊWJTUÊ )VSNFPOUZÚTLFOOFMMZUBJFNNJO5BNQFSFFO LBVQVOHJOQBMWFMVLTFTTBQSPKFLUJQÊÊMMJLLÚOÊ 7VPSFTQSPKFLUJTTBZMFJTLBBWBQÊÊMMJLLÚOÊKBBMVFBSLLJUFIUJOÊTFLÊ7BMLFBLPTLFOLBVQVOHJO LBBWPJUVTQÊÊMMJLLÚOÊ tElina NurminenPOOJNJUFUUZQBMWFMVQÊÊMMJLÚLTJ 1PSJO4JJWPVTKBLÊZUUÊKÊQBMWFMVZLTJLLÚÚO tJari HyötiläPOOJNJUFUUZ,JJOUFJTUÚOIPJEPO UPJNJBMBMMFBTJBLLVVTKPIUBKBLTJWBTUVVBMVFFOBBO WBIJOLPTBOFFSBVLTFOMJJLFUPJNJOOBOLVNQQBOVVTBTJBLLBJEFOKPIUBNJOFOTFLÊLFIJUUÊNJOFO -JTÊLTJIÊOWBTUBB7BIJOLPUVSWBQBMWFMVLPOTFQUJO KBULPLFIJUUÊNJTFTUÊTFLÊ NZZOOJTUÊ tTaru Pyykkö POOJNJUFUUZBTJBLBTWBTUBBWBLTJ :NQÊSJTUÚUVPUUFJTJJO1JSLBONBBO4BUBLVOOBO KB&UFMÊ1PIKBONBBOBMVFFMMB tAtte Hellstén POOJNJUFUUZ:NQÊSJTUÚUVPUUFJEFO WJFOUJKPIUBKBLTJ tReea HellmanPOOJNJUFUUZIBMMJOOPMMJTFLTJUZÚOKPIUBKBLTJ&TQPPO,JJOUFJTUÚOIPJEPOZLTJLLÚÚO tMika MarttilaPOOJNJUFUUZQÊÊLBVQVOLJTFVEVOQVULJBTFOOVTKB QJFOLPSKBVTUPJNJOOBTUB WBTUBBWBLTJQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ NCC Rakennus Oy Infrarakentaminen tAnne Lehtinen POOJNJUFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ Lassila & Tikanoja tMike TakkinenPOOJNJUFUUZQSPTFTTJQVIEJTUVTUFOKÊUFWFTJQBMWFMVJEFO KBPOHFMNBKÊUFQBMWFMVJEFOZLTJLÚOQÊÊMMJLÚLTJ5VSVTTB tEsa Kangasniemi PO OJNJUFUUZUVPUBOUPQÊÊMMJLÚLTJ1PSJO:NQÊSJTUÚQBMWFMVJIJOWBTUVVBMVFFOBBO KÊUFIVPMUPKBKÊUFWFTJQBMWFMVU t7FTJIVPMMPOUZÚQÊÊMMJLÚLTJPOOJNJUFUUZMikko Palander Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. tUZÚQÊÊMMJLÚLTJMatti Rekilä. Morenia Oy tSakari Järvi on nimitetty myyntipäälliköksi, vastuullaan valtakunnallinen jälleenmyynti, tJari Niemelä on nimitetty tuotantopäälliköksi, vastuullaan hankintojen valtakunnallinen kehittäminen, tJuha Ajanko on nimitetty tuotantopäälliköksi, vastuullaan tuotanOPOPIKBVT&UFMÊ4VPNFO alueella. t Juha Lackman on aloittanut tuotantopäällikkönä vastuualueenaan tuotannon ohjaus Itä4VPNFOBMVFFMMB tMika Malinen on aloittanut projektipäällikkönä vastuualueenaan tuotantotehtävät Länsi4VPNFOBMVFFMMB Morenia on Metsähallitus-konserniin kuuluva infratoimialan, betoni- ja muun teollisuuden maaainestoimittaja. Tekla Oyj #VJMEJOH$POTUSVDUJPO -liiketoiminta-alueella on nimitetty t4BMFT"ENJOJTUSBtor -tehtävään Camilla Brander, t4PGUXBSF4QFDJBMJTU -tehtävään Jyry Kuokkanen ja tHeikki Pulkkinen, t%FWFMPQNFOU4QFDJBMJTU -tehtävään Linda Hellman, Suomen Talokeskus Oy 2011 Stone+tec FinnSec 2011 22.–25.6.2011 Nürnberg www.stone-tec.com 12.–14.10.2011 Helsinki www.finnsec.fi Loma-asuntomessut ViherTek2011 27.6.–10.7.2011 Mäntyharju www.asuntomessut.fi 12.–14.10.2011 Helsinki www.vihertek.fi Asuntomessut Katujen kunnossapitolainsäädäntö 15.7.–14.8.2011 Kokkola www.asuntomessut.fi Kaupunkikeskustojen kehittäminen 24.8.2011–10.1.2012, 6 x 2 pv www.kiinko.fi Ilmastoinvestointien rahoitus ja kuntatalous 30.8.2011 Espoo www.kunnat.net/tapahtumat Neuvottelumenettelyt julkisissa hankinnoissa 6.9.2011 Helsinki www.ptcs.fi Katupäivät tAki Saari on nimitetty Tampereen toimistoon projektipäälliköksi tehtävänään palvelutoiminnan kehittäminen ja asiakasprojektien toteuttaminen Tampereen, Jyväskylän ja Lahden alueilla. 8.–9.9.2011 Tampere www.fcg.fi Kuntamarkkinat 14.–15.9.2011 Helsinki www.kuntamarkkinat.fi Julkiset hankinnat rakennuttamisessa 15.9.2011 Helsinki www.kiinko.fi Turvallisuuskoordinaattorin rooli ja vastuut rakennuttamisessa tVeli-Pekka Into on nimitetty Jyväskylän toimistoon projektipäälliköksi rakennuttajan ja valvojan UFIUÊWJJO,FTLJ4VPNFO alueella. Paroc Group Oy t%*Kari Lehtinen, 44, on nimitetty Paroc Groupin toimitusjohtajaksi 1.8. alkaen. Hän siirtyy Parocin palvelukseen Rautaruukki Oyj:stä. t7UUPJNJUVTKPIUBKBOB 31.7. asti toimii talousjohtaja Anders Dahlblom. 27.9.2011 Helsinki www.kiinko.fi Asuntopoliittiset neuvottelupäivät 20.–21.10.2011 Helsinki www.fcg.fi World Sustainable Building Conference 18.–21.10.2011 Helsinki www.sb11.org UrbanTec 24.–27.10.2011 Köln www.urbantec.de Maanmittausinsinöörien ja -teknikoiden koulutuspäivät 26.–27.10.2011 Lahti www.fcg.fi Yksityistiepäivät 1.–2.11.2011 Helsinki www.fcg.fi Paikkatietomarkkinat tapahtumakalenteri t1ÊÊLBVQVOLJTFVEVO aluepäälliköksi on nimitetty Jouni Leino ja t4PGUXBSF&OHJOFFSUFItävään Roman Nikolaev. Infra & Energy -liiketoiminta-alueella on nimitetty t$POWFSTJPO4QFDJBMJTU -tehtävään Ville Kauppi, t4PGUXBSF4QFDJBMJTU -tehtävään Kaisa Utriainen, t4PGUXBSF.BOBHFSUFItävään Mikko Viitala, t4BMFT&OHJOFFSUFIUÊvään Katariina Nyman t#VTJOFTT%FWFMPQNFOU yksikössä on nimitetty %FWFMPQNFOU.BOBHFS -tehtävään Ari Pajunen. t*OGPSNBUJPO.BOBHFment yksikössä on nimiUFUUZ*54QFDJBMJTUUFIUÊvään Niko Ronkainen. 1.–2.11.2011 Helsinki www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/ paikkatietomarkkinat 2012 IFME World Congress of Municipal Engineering 4.–10.6. Helsinki www.ifme2012.com 29.–30.9.2011 Jyväskylä www.fcg.fi Teknisten palvelujen tulevaisuus 5.–8.10.2011 Lontoo www.fcg.fi Liikenne ja maankäyttö IFME 2012 Helsin JUNE ki, Finla 4–10 nd 11.–12.10.2011 Helsinki www.fcg.fi Kuntatekniikka 4/2011 57 Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme otamme aina ympäristön vahvasti huomioon. LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HALLINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO Tehokasta täsmänäkyvyyttä I N S I NÖÖR I T O I M I S T O Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] LIIDEA OY www.liidea.fi 08-8810300 Pöyry Finland Oy Puh. 010 3311 ALA NSA YKK ÖN EN 4 /2011 www.poyry.fi LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI Biokaasulaitosta, on tulevaisuuten Kouvolan Ved Timo Kyntäjäsivulla 36 uskoo. sivu 44 lainen singin maana – valta Hel va on kuntatekniikan Shared space ille kaa 20 ja vastuu kaik saavutus sivu 14 sivu liikkujille piossa massa istyvät Kuonööri ohjaa ylijäämä40 Kaupungit tiiv ja lisä- insiat hyötykäyttöön sivu ma pistetaloilla 34 kerroksilla sivu 2011 TIL A A Kuntatekniikka! a, katuja...kä liikekortteleit talo, asuin-rojaVartiaisen työlista on pit Uusi kunnan Ee ja n rve Tero Luomajä men Kirkkotanuuum ik s si keskus sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 80 euroa, irtonumero 10 euroa. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi 58 Kuntatekniikka 4/2011 8 /2010 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se 8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 2/2011 Kannesta ja monitoimihallista tulee Tampereen symboli, Jyrki 36 sivu 30 Laiho sanoo.sivulla Isoissa voimaloissa eroon kivihiilestä – TEM:n Petteri Kuuva kertoo 36 vaihtoehdot. sivulla sivu 36 Paikkatieto paljastaa, mihin paloasema rakennetaan sivu 13 Kaupungin tilapalvelut uudistuvat – Mika Savolaisen urakka loppusuoralla Vaalivoittajan valaistus pistettiin uusiksi Joensuussa sivu 20 Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti Unkarissa SKTY-sivu 28 VANTAA SAA UUDEN YHTIÖN USA:n vesihuollossa niukentuvien vesivarojen hallinta on haaste sivu 44 sivu 6 KUNTATEKNIIKKA 65 VUOTTA Hajajätevesiasetus meni uusiksi sivu 18 Allasveden laatu on monen tekijän summa sivu 36 Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun – Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari huolissaan palvelutason säilymisestä Kuntatekniikan investoinneissa lievää laskua sivu 40 KUULEEKO 112? sivu 6 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Ympäristötekniikan asiantuntijapalvelut pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu, kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset p. *(09) 5617210 www.golder.com www.golder.fi FCG – Hyvän elämän tekijät Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi! www.fcg.fi Puhelin: 010 8369900 www.axflow.fi SUUNNITTELUPALVELUJA MONIALAISESTI RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-, TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE WSP Finland Oy p. 0207 864 11 www.wspgroup.fi VESIHUOLTOPALVELUA &%!&' %! #' !"( )))( +(%'""! #$"&& +"%'&"%& +#('! #'&& !! +$%!!&%''!!& & +* #,$%&-'(& Kuntatekniikka 4/2011 59
