UUMA 2 Kansainvälinen selvitys LUONNOS 03.12.2013.pdf

Transcription

Vastaanottaja
Asiakirjatyyppi
Selvitysraportti
Päivämäärä
3.12.2013
UUMA 2
KANSAINVÄLINEN SELVITYS
YHTEENVETO
LUONNOS
LUONNOS
Tarkastus
Kuvaus
02.12.2013
Nathan Gaasenbeek (Alankomaat)
Kata Kreft-Burman (Iso-Britannia)
Elli Laine (Saksa ja Itävalta)
Aino Maijala (Ruotsi ja Tanska)
Tarja Niemelin (koonnut)
Marjo Ronkainen
Pentti Lahtinen
Selvitysraportti, LUONNOS
Viite
UUMA 2 82143951
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
1
2
LUONNOS
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
2.3.1
2.3.2
2.3.3
2.4
2.5
3.
3.1
3.2
3.3
3.3.1
3.3.2
3.3.3
3.4
3.5
4.
4.1
4.2
4.3
4.3.1
4.3.2
4.3.3
4.4
4.5
4.6
5.
5.1
5.2
5.3
5.3.1
5.3.2
5.3.3
5.4
5.5
5.6
6.
6.1
6.2
6.3
6.3.1
6.3.2
6.3.3
6.4
6.5
6.6
7.
JOHDANTO
RUOTSI
Yleistä
Jätemäärät
Hyödyntämisen periaatteita
Tuhkat
Rakennus- ja purkujäte
Infrarakentamisessa syntyvä jäte
Esimerkkejä rakennushankkeista
Johtopäätökset
TANSKA
Yleistä
Jätemäärät
Tuhkat
Ylijäämämaat
Johtopäätökset
ITÄVALTA
Yleistä
Jätemäärät
Tuhkat
Ylijäämämaat ja muut kaivetut massat
Muita esimerkkejä
Johtopäätökset
SAKSA
Yleistä
Jätemäärät
Tuhkat
Ylijäämämaat
Muita esimerkkejä
Johtopäätökset
ISO-BRITANNIA
Yleistä
Jätemäärät
Tuhkat
Ylijäämämaat
Muita esimerkkejä
Johtopäätökset
ALANKOMAAT
4
5
6
6
7
9
10
10
11
12
12
12
13
13
15
15
16
16
16
17
17
18
18
19
21
22
26
26
29
29
29
30
31
32
33
34
35
36
36
37
37
37
38
39
43
43
43
44
46
46
3
LUONNOS
7.1
7.2
7.3
7.3.1
7.3.2
7.3.3
7.4
7.5
7.6
8.
LÄHTEET
Yleistä
Jätemäärät
Tuhkat / Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Ylijäämämaat
Muita esimerkkejä
Johtopäätökset
YHTEENVETO
54
46
47
47
47
49
49
49
49
49
50
LIITTEET
Liite 1a
Liite 1b
Taulukkovertailu Itävallan C&D-jätteen ja Suomen raja-arvoista (MARA-asetus)
Taulukkovertailu Hollannin rakennusmateriaalien ja Suomen raja-arvoista.
Liite 2
Rakennus- ja purkujätteestä analysoitavat parametrit eri maittain.
LUONNOS
1.
4
JOHDANTO
Tämän selvitysraportin tarkoituksena on tuottaa tietoa EU-maissa tapahtuvasta jätteiden
hyötykäytöstä ja niiden viranomaismenettelystä infrarakentamisessa. Tässä raportissa
tarkasteltavia jätejakeita ovat erityisesti rakennus- ja purkujätteet, polton sivutuotteet kuten
lentotuhka ja pohjatuhka sekä ylijäämämaat. Jätteiden hyötykäytöstä infrarakentamisessa on jo
runsaasti kokemusta vuosikymmenten ajalta. Edellä mainituilla jätejakeilla on mahdollista
rakentaa kestäviä ja ympäristölle vaarattomia rakenteita. Jätteitä hyödyntämällä vähennetään
neitseellisten kiviainesten tarvetta, pienennetään hiilidioksidipäästöjä ja vähennetään
kaatopaikkamaan tarvetta.
Euroopassa käytetään hiekkaa, soraa ja kiveä arviolta vuosittain 3 miljardia tonnia. Louhintaalueita on yli 30 000 ympäri Eurooppaa. Keskimääräinen kiviaineksen tuotto eurooppalaista
kohden on 7 tonnia vuosittain. Kiviainesten kokonaiskäyttö Suomessa asukasta kohden on
karkeasti arvioituna vuosittain noin 16 tonnia. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa
käytetään neitseellisiä kiviaineksia huomattavasti enemmän. Edellä mainittu käy ilmi myös
taulukosta 1, jossa on esitetty kiviainesten kulutus henkilöä kohden vuonna 2009.
Taulukko 1. Raportissa käsiteltyjen maiden kiviainesten kulutus / hlö vuonna 2009.
Lähde: Eurostat.
Maa
IsoAlankoSuomi
Ruotsi
Tanska
Itävalta
Saksa
Britannia
maat
kiviaineksen
15,9
9,0
7,6
8,1
5,5
1,9
1,8
kulutus/hlö
Ylijäämämaiden loppusijoitus ja hyötykäyttö on ongelma myös kansainvälisellä tasolla.
Ylijäämämaa-ainesten käsittelyn ongelmat ovat maakohtaisia maaperän, lainsäädännön,
yhteisten asenteiden ja kaupunkien rakentamisen tiiveydestä riippuen. Jalostamismenetelmiä on
tutkittu lukuisissa maissa. Kuitenkin ongelmat ovat periaatteeltaan samankaltaisia.
EU:n tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä 20 % energiasta uusiutuvilla
energialähteillä. Tämä tarkoittaa myös lisääntynyttä biotuhkan ja seospolton tuhkan määrää.
Biotuhkien ja seospolton tuhkien hyötykäytön ongelmana ei ole tuhkien ominaisuudet kivihiilen
tuhkiin verrattuna, vaan lähinnä tiedon puute ja säädösten ja kriteeristöjen keskittyminen
kivihiilen tuhkien hyödyntämiseen.
Kaikkien EU-maiden lakien sääntelyä ohjaavat Euroopan Unionin yhteiset direktiivit. Merkittävin
näistä on jätedirektiivi (2008/98/EC) jonka päätavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy.
Jätedirektiivin tavoitteena on, että vähintään 70 % vaarattomasta rakennus- ja purkujätteestä
tulisi kierrättää vuoteen 2020 mennessä.
Jätedirektiivin 3 artiklan 1 kohdassa jäte määritellään ”miksi tahansa aineeksi tai esineeksi, jonka
haltija poistaa käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä”. Jäte
merkitsee epätehokasta luonnonvarojen käyttöä niin materiaalien kuin energiankin muodossa.
Jätehuollolla ja jätteen loppusijoituksella on huomattavia ympäristövaikutuksia. Kaatopaikat
vievät tilaa ja niille on yhä vaikeampaa löytää paikkoja. Kaatopaikat voivat myös aiheuttaa ilman,
veden ja maaperän saastumista.
EU:n toiminta jätehuollon alalla perustuu kolmeen periaatteeseen: jätteiden syntymisen
ehkäisemiseen, kierrätykseen ja uusiokäyttöön sekä loppusijoittamisen ja seurannan
parantamiseen.
Jätteiden
syntymistä
voidaan
ehkäistä
puhtaammalla
teknologialla,
ekosuunnittelulla ja ekotehokkuudella sekä tuotannossa että kulutuksessa. Jätteiden syntymisen
ehkäiseminen ja kierrätys erityisesti materiaaliteknologiassa voivat lisäksi vähentää käytettyjen
resurssien ympäristövaikutuksia, kun rajoitetaan raaka-aineiden louhintaa ja jalostamista
tuotantoprosessissa. Jäte, jota ei voida kierrättää tai käyttää uudelleen olisi mahdollisuuksien
mukaan poltettava, ja kaatopaikkoja olisi käytettävä viimeisenä keinona (kuva 1).
5
LUONNOS
Kuva 1. Euroopan Unionin jätehierarkian portaat. Jätteen synnyn ehkäisy on ensisijainen lähtökohta, kun taas loppukäsittely jätteenä viimeinen.
Toinen tärkeä sääntelijä on rakennustuotedirektiivi (89/106/EEC), jonka
yhtenäistää rakennustuotteita ja niiden markkina-aluetta CE-merkinnän avulla.
tavoitteena
on
Muita säädöksiä, strategioita ja sopimuksia, joilla on vaikutusta jätteiden uusiokäyttöön, on
edellämainittujen lisäksi mm.
 Direktiivi
kaatopaikoista
(1999/31/EY);
tarkoituksena
ehkäistä
ja
vähentää
kaatopaikkojen haitallisia ympäristövaikutuksia
 Direktiivi teollisuuden päästöistä (2010/75/EY), johon sisältyy IPPC-direktiivi 2008/1/EY
 Direktiivi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta, (2006/21/EC: Management of waste from
extractive industries)
 Direktiivi puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (86/278/EEC Use of sewage
sludge in agriculture)
 Direktiivi vesistön suojelusta ja hoidosta (2000/60/EY)
 Strategiat ja sopimukset koskien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja maaperän suojelua
 Jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva strategia [KOM(2005)666].
Tässä määritellään EU:n toiminnan suuntaviivat ja esitetään toimenpiteitä, joiden
avulla jätehuoltoa voidaan parantaa
 Green paper from the EC on the management of bio-waste in the EU [COM(2008)811
final]
 Rakennustuotteita koskeva liittyvä asetus CPR eli Construction Products Regulation (EU)
No 305/2011
 REACH eli kemikaalien hallinnoinnin sääntelykehys; materiaali on joko jäte tai REACHin
sääntelyyn kuuluva tuote
 Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000/60/EY
End-of-waste –kriteereiden perusteella jäte lakkaa olemasta jätettä, eikä sitä koske enää jätesanan tuomat rajoitukset tai velvoitteet. Tuottajan ei ole pakko osallistua end of wastemenettelyyn, mutta tällöin jäte on käsiteltävä jätehuollon menetelmin.
Tässä raportissa esitellyt raja-arvot tai muut kriteerit ovat yksityiskohtia kyseisen maan
lainsäädännöstä, standardeista tai teknisistä ohjeista. Tämän raportin laajuus huomioon ottaen,
ei täysin kattavaa lainsäädännöllistä sisältöä ole tässä voinut esittää.
2. RUOTSI
Tekstissä käytetyt lyhenteet:
Lyhenne
Nimi
NVV
Naturvårdsverket
SGI
Statens Geotekniska Institutet
Merkitys
Ruotsin ympäristökeskus
Ruotsin geotekninen instituutti
LUONNOS
2.1
6
Yleistä
Ruotsin kansallinen jätesuunnitelma vuosille 2012-2017 keskittyy jätteen hallinnan ohjaukseen
kohti suurempaa materiaalitehokkuutta. Suunnitelma sisältää tavoitteita ja toimenpidekuvauksia
useille tärkeille painotettaville alueille. Toimenpiteillä on tarkoitus vähentää jätteiden määrää ja
niiden haitallista luonnetta, lisätä jätteiden hyödyntämistä, pysäyttää haitallisten aineiden
leviäminen ja parantaa yleisesti jätehuoltoa. Suunnitelmassa korostetaan myös useiden eri
tahojen yhteistyötä; kuntien, lääninhallitusten, julkisten viranomaisten, teollisuuden ja
tutkimuslaitosten tulee tehdä läheistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa
esitetyt määritelmät ovat askel kohti materiaalitehokkaampaa yhteisöä, joka perustuu Ruotsin
ympäristötavoitteille ja EU:n jätehierarkialle (1a).
Ruotsissa teollisuuden sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämistä ohjaavat varsin monimutkaiset
mekanismit, useat lait ja määräykset sekä useat erilaiset tavat joilla näitä sovelletaan. Ensi
sijassa jätteiden hyödyntämistä ja muuta käsittelyä ohjaavat etenkin EU:n kaatopaikka-, jäte- ja
vesidirektiivit.
Ruotsin
ympäristölainsäädännössä
luvanvaraisuus
määritellään
ympäristönsuojelulaissa
(Miljöbalken, 9. kap). Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen käyttö maarakentamisessa on aina
ympäristölle haitallista toimintaa. Asetus 899/1998 koskee ympäristölle haitallista toimintaa ja
terveydensuojelua,
ja
siinä
on
rajoituksia
ja
ohjeista
jätteiden
hyödyntämiselle
maarakentamisessa, koskien myös pysyvää jätettä. Tätä asetusta on jonkin verran muutettu
vuonna 2008.
Ruotsin Naturvårdsverket (NVV) on kehittänyt kriteereitä jätteiden maarakennuskäytölle. Tärkein
kriteereitä ohjaava tekijä on Giftfri Miljö-projekti. NVV pyrkii luomaan kriteerit sellaisille
jätelajeille joilla voidaan korvata luonnosta peräisin olevat, perinteisesti käytetyt
rakennusmateriaalit, kuten murskeet. Näitä ovat esimerkiksi kuonat ja tuhkat. NVV on julkaissut
vuonna 2010 käsikirjan jätteen käytöstä maarakentamisessa (Återvinning av avfall i
anläggningsarbeten). Tämä käsikirja perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, mutta ei ole
oikeudellisesti sitova. Käsikirjan tarkoituksena on pääasiassa ohjata ympäristöviranomaisia mm.
lupa-asioissa, mutta samalla se on ohjenuorana jätteentuottajille, rakennuttajille ja rakentajille
sekä käsiteltävän jätteen tuntemiseen että ympäristön suojeluun.
2.2
Jätemäärät
Vuonna 2010 Ruotsissa syntyi 117,6 miljoonaa tonnia jätettä, josta 2,5 miljoonaa tonnia
luokiteltiin
vaaralliseksi jätteeksi.
4,2
miljoonaa
tonnia
syntyneestä
jätteestä oli
nk. sekundääristä jätettä, joka syntyi jätteenkäsittelyssä. Kaivosteollisuudessa syntyi
89 miljoonaa tonnia jätettä ja muilta teollisuuden aloilta 7,8 miljoonaa tonnia.
Rakennusteollisuudessa syntyi 9,4 miljoonaa tonnia, kun taas infrapuolella jätteitä muodostui
1,7 miljoonaa tonnia. Kotitalousjätteen määrä oli 4 miljoonaa tonnia, palvelusektorilla
1,8 miljoonaa tonnia ja paikalliset elinkeinot tuottivat 310 000 tonnia jätettä (1b).
Vuonna 2010 sijoitettiin kaatopaikalle 2 750 000 tonnia ei-vaarallista jätettä ja 350 000 t
vaarallista jätettä. Kaatopaikalle läjitetystä määrästä noin 1 500 000 tonnia oli ylijäämämaita,
176 000 tonnia purku- ja rakennustoiminnasta syntynyttä mineraalijätettä, 522 000 tonnia
lajittelujätettä ja 303 000 tonnia tuhkaa.
Vaarallisen jätteen määrästä 205 000 tonnia oli pilaantuneita maita ja 100 000 tonnia
lentotuhkaa sekä savukaasujen puhdistusjätettä jätteenpoltosta (1b).
Ruotsista vietiin vuonna 2010 470 000 tonnia jätettä, josta noin 20 % oli lentotuhkaa ja
savukaasujen puhdistusjätteitä jätteenpoltosta (1b).
Taulukossa 2 on esitetty hyötykäytettyjen jätteiden määriä tämän raportin kannalta oleellisten
jätejakeiden osalta.
Taulukko 2. Vuonna 2010 hyötykäytettyjen jätteiden määriä (1b).
Jätejae
Määrä (tuhatta tonnia)
Polton tuhkaa (pääasiassa jätteenpoltosta ja biopolttoaineesta)
850
jota käytetään rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen
7
LUONNOS
Poltosta muodostuva vaarallinen jäte jota käytetään rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen
Rakennussektorin mineraalijäte rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen
Ylijäämämassat rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen
Vaarallinen mineraalijäte ja pilaantuneet maat rakennusmateriaalina tai kaatopaikkojen peittämiseen
2.3
8
610
2200
54
Asetuksessa 899/1998 ympäristölle haitallisesta toiminnasta ja terveydensuojelusta on erikseen
luokiteltu toimintoja A-, B- ja C-luokkaan. Mikäli toiminta kuuluu johonkin näistä kategorioista,
jätteen hyötykäyttö on aina joko ilmoitus- tai lupavelvollista (1c).
Jätteen maarakennuskäytön luvanvaraisuus riippuu siitä onko kyseessä oleva materiaali jätettä
vai tuote, onko kyseessä inertti jäte ja ovatko materiaalin vaikutukset ympäristöön vähäisiä
(mindre än ringa), pieniä (ringa) vai merkittävästi suurempia (mer än ringa) (kts. kuva x).
Kaikissa tapauksissa jäte on tutkittava pitoisuuksien ja liukoisuuksien osalta (taulukko x), ja sen
käyttökohteen perusteella on tehtävä jonkintasoinen riskinarviointi. Vähäisen riskin tapauksessa
materiaalia voi käyttää ilmoittamatta. Pienen riskin tapauksessa riittää ilmoitus viranomaiselle
jätteen käytöstä. Riskin taso riippuu jätteen haitta-ainepitoisuudesta. Joka tapauksessa pätee
aikaisemmin mainittu ympäristönsuojelulain määritelmä (Miljöbalken, 9. kap): jätteen käyttö
maarakentamisessa on aina ympäristölle haitallista toimintaa (miljöfarligt verksamhet). Vastuu
jätteen käsittelystä ja käytöstä on jaettu jätteen tuottajan, käyttäjän (rakentajan, urakoitsijan)
sekä käyttökohteen omistajan (rakennuttajan) välillä seuraavanlaisesti (1c):
Jätteen




tuottajan vastuut
tieto jätteen ominaisuuksista
velvollinen arvioimaan jätteen vaarallisuus
informoida toiminnanharjoittajaa jätteen ominaisuuksista
käsitellä jäte terveydellisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla
Toiminnanharjoittajan vastuut

tieto ja taito jätteen käyttötavoista

velvollinen arvioimaan jätteen vaarallisuus

käsitellä jäte terveydellisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttävällä tavalla

seurata toiminnan ympäristövaikutuksia ja vähentää niitä

informoida kiinteistönomistajaa jätteiden käytöstä

ensisijaisesti vastuussa alueen jälkihoidosta ja jätteen haltuunotosta kun rakenteen ikä
tulee täyteen
Kiinteistönomistajan (rakennuttajan) vastuut

mikäli toiminnanharjoittajaa ei saada vastuulliseksi alueen jälkihoidosta ja jätteen
haltuunotosta, siirtyy vastuu kiinteistönomistajalle
Tunnettujen, vähäisen laadunvaihtelun omaavien jätteiden osalta riittää yleensä liukoisuuksien ja
kokonaispitoisuuksien tutkiminen, mutta esimerkiksi jätteenpolton jätteiden (tuhkien) osalta
vaaditaan lisätutkimuksia mm. pitkäikäisten orgaanisten yhdisteiden osalta. Maanottamoiden
ylijäämäainekselle ja tutkittujen alueiden kaivumassoille riittää ainesten geologinen informaatio,
mutta tarvittaessa on pystyttävä myös osoittamaan etteivät ainekset ole pilaantuneita. Mikäli
maa-ainesten alkuperä ei ole tiedossa, niistä täytyy tutkia pitoisuudet, liukoisuudet, orgaaniset
epäpuhtaudet sekä pitkäikäiset orgaaniset yhdisteet (1c).
Vähäistä riskiä alhaisemmalle tasolle (U-toiminta) on määritelty raja-arvot haitta-aineiden
kokonaispitoisuuksille ja liukoisuuksille, jotka on esitetty taulukossa 3. Raja-arvot eivät
kuitenkaan ole ainoa määräävä tekijä sille, katsotaanko toiminta vapaaksi ilmoitusmenettelystä.
C- ja B-toiminnalle ei ole määritelty raja-arvoja, vaan rakennuskohteen ilmoitus- tai
lupamenettelyn tarve riippuu monesta eri asiasta (kts. kuva 2 ja taulukko 4). Jätteen liukoisuudet
LUONNOS
8
ja pitoisuudet on joka tapauksessa määritettävä. Toiminnanharjoittajan vastuulla on ensisijassa
luokitella toiminta oikeaan luokkaan, mutta viranomainen voi myös todeta, ettei
ilmoitusmenettely ole riittävä, vaan toiminnalle täytyy hakea lupa.
Taulukko 3. Vähäistä riskiä alhaisemman tason pitoisuus- ja liukoisuusvaatimukset (Utoiminta) (1c).
Liukoisuus
KokonaisLiukoisuus C0
L/S = 10
pitoisuus
LS 0,1 l/kg
l/kg
mg/kg
Arseeni
10
0,01
0,09
Lyijy
20
0,05
0,2
Kadmium
0,2
0,01
0,02
Kupari
40
0,2
0,8
Kromi tot
40
0,2
1
Elohopea
0,1
0,001
0,01
Nikkeli
35
0,1
0,4
Sinkki
120
1
4
Kloridi
80
130
Sulfaatti
70
200
PAH-L
0,6
PAH-M
2
PAH-H
0,5
Kuva 2. Ilmoitus- ja lupamenettelyn kriteerit (1c).
Käytännössä mahdollisuus käyttää jätteitä maarakentamisessa edellyttää lupa-asioiden käsittelyä
usean eri viranomaisen ja viranomaisportaan toimesta. Eri läänien ja kuntien välillä on eroa
suhtautumisessa näihin asioihin ja lupa-asioiden käsittelyssä.
Luvanvaraisuus
B 90.130 Jätteiden hyödyntäminen rakentamistarkoitukseen tavalla, joka voi pilata maaperää,
vesiympäristöä tai pohjavettä ja jossa pilaantumisriski ei ole vain vähäinen.
Toiminnoille, joilla on B-merkintä, tulee hakea lupa lääninhallitukselta. Lääninhallitus toimii myös
valvontaviranomaisena, ellei valvontavelvollisuutta delegoida kunnalle. Luvanvaraisessa
toiminnassa täytyy mm. laatia vuosittainen ympäristöraportti valvontaviranomaiselle (26 luku 20
§ Miljöbalken) (1c).
Ilmoitusvelvollisuus
C 90.140 Jätteiden hyödyntäminen rakentamistarkoitukseen tavalla, joka voi pilata maaperää,
vesiympäristöä tai pohjavettä ja jossa pilaantumisriski on vähäinen.
Toiminnoille, joilla on C-merkintä, tulee laatia ilmoitus kunnalliselle ympäristölautakunnalle, joka
toimii myös näiden toimintojen valvontaviranomaisena.
Ilmoitus tulee jättää hyvissä ajoin. Ilmoitusvelvollinen toiminta saadaan aloittaa aikaisintaan
kuusi viikkoa ilmoituksen jättämisestä, mikäli valvontaviranomainen ei muuta määrää 9 luvun, 6
§ perusteella (Miljöbalken). Ilmoitusasian käsittely on osa valvontaa.
9
LUONNOS
Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuus ottaa kantaa
voidaanko ilmoitettu toiminta/toimenpide hyväksyä terveys- ja ympäristönäkökulmasta.
Viranomainen voi ottaa kantaa myös, mikäli toiminnalle asetetaan jotain erityisiä vaatimuksia,
varokeinoja tai kieltoja (1c).
Toiminnat jotka ei vaadi ilmoitusta
Ilmoitusta ei tarvita jätteitä hyödynnettäessä kun jätteen haitta-ainepitoisuudet ovat alhaiset
(kts. taulukko 3), ja kun jätteen hyödyntäminen on helppoa. Toiminnanharjoittajalla on kuitenkin
velvollisuus ottaa huomioon Miljöbalkenin säädökset omavalvonnasta (1c).
Taulukko 4. Määritelmät, jonka mukaan jätteen hyödyntäminen rakennushankkeessa
on vapaa ilmoitusvelvollisuudesta, ilmoitusvelvollinen tai lupavelvollinen (1c).
Ei ilmoitusvelvollisuutta (Utoiminta)
Pienempi kuin vähäinen pilaantumisriski
Ilmoitusvelvollisuus
(C-taso)
Vähäinen pilaantumisriski
Lupavelvollisuus
(B-taso)
Suurempi kuin vähäinen pilaantumisriski
Pitoisuudet ja liukoisuudet jäävät
alle C-tason
Alhaisemmat haittaainepitoisuudet
Korkeammat haittaainepitoisuudet
Rakennettavan kohteen mitoitusarvot ovat pienemmät kuin
tausta-aineiston riskinarvion laskentamallissa käytetyt arvot
Pienemmät rakennushankkeet
(esimerkiksi pienemmät paikoitusalueet)
Suuremmat rakennushankkeet
(esimerkiksi isommat tienrakennukset)
Maaperäympäristöön ei saa aiheutua haitta-vaikutuksia
Maaperäympäristön organismien
tulee saada 50 % suoja haitallisia
aineita vastaan.
Maaperänsuojelu arvioidaan lupahakemuksessa. Mikäli maaperänsuojelua tarvitaan, on suojan oltava yli 50 %.
Taustapitoisuudet perustuvat kansallisiin arvoihin
Maaperäympäristön suoja voidaan
mukauttaa paikallisiin taustapitoisuuksiin
Ei tarvetta taloudelliselle vakuudelle
Ei tarvetta taloudelliselle vakuudelle
Vakuuden avulla on mahdollista
palauttaa rakenne entiselleen rakentamisen ja käytön jälkeen.
Ei tarvetta suojaustoimenpiteille
Normaalitapauksessa ei ole tarvetta erityisille suojaustoimenpiteille haitta-aineiden leviämistä
varten
Tarvitaan erityisiä suojaustoimenpiteitä vähentämään haittaaineiden leviämisestä aiheutuvia
riskejä
Toiminnasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta, mutta toiminnanharjoittaja on toiminnasta vastuussa
ympäristökaaren mukaisesti.
Yleensä normaalikäytännön mukaisia varotoimenpiteitä rakentamisen aikana että sen jälkeen.
Voidaan edellyttää erityisehtoja
sekä rakentamisen aikana että
sen jälkeen.
Ei tarvetta ympäristöseurannalle
Normaalitapauksessa ei rakentamisen jälkeen ole tarvetta ympäristöseurannalle.
Rakentamisen jälkeen voidaan
tarvita ympäristöseurantaa.
Ruotsin tie- ja ratahallinnon hankkeissa käytetään suhteellisen paljon sivutuotteita, etenkin
asfalttimursketta, mitä tukee tiehallinnon tekniset ohjeet (tekniska beskrivningar). Erilaisten
sivutuotteiden käyttö vaihtelee kuitenkin merkittävästi Ruotsin eri lääneissä, koskien sekä tie- ja
ratahallinnon hankkeita että mm. kaatopaikkahankkeita. Läänien ympäristöviranomaisten kesken
on merkittäviä eroja mitä tulee jäte-/sivutuotemateriaalien testaukseen ja tulosten
arviointiperusteisiin.
Erityinen tarve jätteiden hyötykäyttöön on kaatopaikkojen sulkemiseen tarvittavissa rakenteissa,
ja 2000-luvulla on Ruotsissa toteutettukin monia pilottihankkeita tuotantojätteitä hyödyntäen,
lähinnä kaatopaikan pintojen tiivistys- ja pintakerroksina. Tällä sektorilla tulee tuotantotoiminnan
jätteiden/sivutuotteiden tarve olemaan pitkään merkittävä.
2.3.1
Tuhkat
SGI on selvittänyt
användningsområden”)
hyötykäyttöä määrittäin
tai toisten jätelajien
(raportti vuodelta 2007: ”Sammanställning av material och
eri tuotantoalojen tuottaman jätteen lajeja ja määriä sekä näiden
ja kohteittain. Tuhkista käytetään suurin osa kaatopaikkojen rakenteisiin
stabilointiin. Pohjatuhkasta käytetään vain pieni osa esimerkiksi
LUONNOS
10
tierakenteisiin. Ruotsin tuhkajärjestön, Svenska Energiaskor, mukaan tuhkista kierrätetään
78 %, josta 63 % rakennusmateriaalina ja pääosin kaatopaikkarakenteissa (kts. taulukko 5).
Taulukko 5. Ruotsissa syntyneiden tuhkien kokonaismäärä ja hyödyntämisaste vuonna
2006 (1d).
Määrä (tuhatta tonnia)
Prosentuaalinen osuus
Tuhkien kokonaismäärä
1253
*jätteenpolton tuhkat
454
36 %
Hyödyntäminen
979
78 %
*rakennusmateriaalina
783
63 %
Kaatopaikkasijoitus
275
22 %
*vientiin
2,5 %
Ruotsin uusimman jätesuunnitelman mukaan paperiteollisuus käyttää jätteitä vanhojen
kaatopaikkojen sulkemiseen, ja vuonna 2010 kaatopaikkarakentamiseen käytettiin 100 000
tonnia meesaa, 100 000 tonnia viherlipeäsakkaa, 26 000 tonnia (kuivapaino) kuitulietettä (biooch kemslam samt fiberrejekt), sekä 93 000 tonnia kierrätyskuitujätettä (returfiberrejekt)
144 000 tonnin tuhkan kanssa (1a).
2.3.2
Nykytilanne
Rakennus- ja purkujätettä koskevat tilastot ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Joka tapauksessa,
tilastojen mukaan C&D-jäte koostuu 80 %:sesti mineraalisesta jätteestä. Jätteen laatu vaihtelee
riippuen jätteen syntypaikasta.
Tilastoinnin epätarkkuudesta johtuen on mahdotonta sanoa kuinka kaukana Ruotsi on tällä
hetkellä EU:n kierrätystavoitteista.
Tilastointiongelma johtuu osittain mm. siitä, miten
mineraalijäte kuten betoni, tiili ja asfaltti on käsitelty. Osa jätteistä on käytetty
rakennustarkoituksiin kun toinen osa on hävitetty kaatopaikalle ja näiden määrällinen suhde ei
ole tiedossa. Olettaen, että jakauma on sama kuin mineraalijätteissä, C&D-jätteen kierrätysaste
on tällä hetkellä noin 50 % (1a).
Koska mineraalijäte on suurin jätejae C&D-jätteestä, sen virtojen hallinta on ratkaisevassa
osassa kierrätystavoitteisiin pääsemisessä (1a).
Se, että kaikkea C&D-jätettä ei tällä hetkellä kierrätetä, johtuu myös sopivan tekniikan
puuttumisesta. Koska pilaantumattomia osasia ei ole aina mahdollista eristää muista jakeista, on
tällaista tekniikkaa kehitettävä.
Jätteiden käyttö uusissa tuotteissa on rajoitettua myös
kierrätettyjen materiaalien laadun epävarmuuden takia (1a).
Rakentamis- ja purkutoiminnasta syntyy suuria määriä sekajätettä, joka tulisi uudelleen käyttää
ja kierrättää suuremmassa laajuudessa. Alalla syntyy myös huomattavia määriä vaarallista
jätettä. Vuoden 2008 jätetilastojen mukaan, rakennus- ja purkujätteestä 10 % on vaarallista
jätettä.
Jätteenhallinnan parantamiseksi rakennusmateriaalit tulisi valmistaa niin että ne on mahdollista
erotella ja lajitella, vaarallisten aineiden pitoisuus tulisi olla rajoitettu ja tieto käytetyistä
rakennustuotteista tulisi olla helpommin saatavilla (1a).
Vuoteen 2020 mennessä vaarattoman rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttö, kierrätys ja
talteenotto tulee olla 70 % painosta. Vuonna 2010 noin 50 % rakennus- ja purkujätteesstä
kierrätettiin jätetilastojen mukaan, mutta tietoja ei voi pitää täysin luotettavina (1a).
Tavoitteet sisältävät mm. jätteen käytön täyttömateriaalina ”restoration of land” ja
maisemoinnissa. Edellytyksenä tälle on, että jätteen käyttö täyttöihin korvaa muita materiaaleja
(1a).
2.3.3
Infrarakentamisessa syntyvä jäte
Nykytilanne
Infrarakentamisessa syntyvän jätteen tilastointia tulee parantaa. Vuonna 2008 käytettiin 4000
tonnia ko. jätemateriaaleja kaatopaikkojen peittämiseen tai rakennushankkeissa, joissa
edellytettiin ympäristöraportointia. Jäte muodostui pääasiassa tuhkista ja lietteestä. Tilastot eivät
11
LUONNOS
kata materiaalia jonka terästeollisuus luokittelee sivutuotteeksi eikä pilaantuneita maita jotka on
käsitelty ja luokiteltu uudelleen vaarattomaksi mineraalijätteeksi. Tilastot eivät myöskään kata
tietoa jätemääristä, jotka on käytetty tierakentamiseen ymv. tarkoitukseen (1a).
Vuonna 2008 rakennussektorin jätettä syntyi 2,25 miljoonaa tonnia ja koostui pääasiassa
mineraalijätteestä tiilien, eristysmateriaalien, kipsin ja kaivettujen materiaalien muodossa. Suurin
osa tästä jätteestä on todennäköisesti käytetty kaatopaikkojen rakennusaineena tai kuljetettu
pysyvän jätteen kaatopaikoille. Osa jätteestä on käytetty muihin rakennustarkoituksiin.
Rakentamiseen käytetyn jätteen määrää voidaan verrata louhittujen neitseellisten materiaalien
määrään. Vuonna 2007 murskeen tuotanto oli 100 miljoonaa tonnia (1a).
Teiden ja muiden infrarakenteiden rakentamisessa syntyy suuria määriä erilaisia materiaaleja.
Näiden materiaalien hyötykäytölle on olemassa suuri potentiaali. Ruotsin Naturvårdsverket on
asettanut tavoitteeksi hyödyntää ko. jäte niin, että ympäristö- ja terveysnäkökohdat
huomioidaan enenevissä määrin (1a).
Ylijäämämaat
Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) on laatinut tietokannan ylijäämämaiden materiaalipankiksi.
Tietokanta sisältää tietoa massojen geoteknisistä ja ympäristöominaisuuksista, joka helpottaa
sekä
rakentajan
että valvovan viranomaisen
työtä.
Ympäristöluvitettavan kohteen
lupakäsittelyaika voi lyhentyä oleellisesti kun viranomaisella on materiaalista heti kattavat tiedot
käytettävissään (1a).
2.4
Amerikkalaisen raportin (Recycled Materials in European Highway Environments, 2000) mukaan
Norköpingin alueella hiilen polton pohjatuhkaa on käytetty jo tierakentamiseen jo vuodesta 1982
lähtien. Vuoteen 2000 mennessä pohjatuhka oli käytetty 525 000 m3. Myös metalliteollisuuden
kuonia on käytetty tierakentamiseen (1e).
Taulukossa 6 on esitetty vuonna 2004-2005 syntyneitä jätemääriä ja niiden hyödyntämismääriä.
Taulukko 6. Jätteiden määrä ja hyödyntäminen 2004 ja 2005 (1f).
Materiaali
Tuotettu
määrä
20042005
(tton)
Hyödynnetty
määrä
(tton)
Hyödyntämistapa
Rikastushiekka
Kaivosteollisuus
Sivukivi
58 600
Patopenger
Aitik (kaivos)
Puhtaat
maamassat
1394
1040
Maan tasaaminen, muokkaus, painopenkereet, levennyspenkereet, meluvallit
4
Täytöt, maanvahvistukset, tierakentaminen
86
Rakennus- ja
maarakennusteollisuus sekä
kiviainesteollisuus
Murskattu betoni
Pilaantuneet
maamassat
Kotitalous- ja
teollisuusjätteen
poltto
4
Tierakentaminen ja paikoitusalueet
600
Kaatopaikkojen rakennusmateriaali
20-25
1620
450
360-405
66
66
Puhdas asfaltti
5
5
Terva-asfaltti??
170-250
63
Kaatopaikkojen sulkeminen
Kaatopaikkojen tiet ja kerrokset
Teiden kantavana kivikerroksena
5
Lentotuhkat
Kaatopaikkojen sulkeminen
Langöyaan (saari Norjassa?)
34
Peittämiseen, rakentamiseen, maanparantamiseen kaatopaikoilla
18
Louhostäyttö
12
LUONNOS
Pohjatuhkat
515
Teollisuusjäte ja
muut tuhkat
Hiilen poltto
Muu poltto
Savukaasujen
puhdistustuote
(RPT?)
18
Polttoainealueet kaatopaikka-alueilla
17
Ulkopuoliset alueet
557
Kaatopaikkatäytöt
18
Polttoainealueet
1000
Jätteenpolton tuhkien stabilointi
45
Pohjatuhka
19
6
Kenttärakenteet
Lentotuhka
149
2
Kaatopaikan tiivistäminen
3
Kaatopaikkojen kantava kerros
4
Putkikaivannot
Pohjatuhka
55
14
Kaatopaikkojen rakentaminen ja
peittäminen
43
Kaatopaikkojen stabilointi
4
Kaatopaikkojen peittäminen
3
Tiet
Sementtiin sekoitettuna maan lujittamiseen
Lentotuhka
24
3
Econovalle
Pohjatuhka
16
3
Econovalle
Lento- ja pohjatuhka
19
5
Kaatopaikkojen peittäminen ja
maanparannus, turpeiden päälliset
kantavat kerrokset (? stabilointi?)
Kuonat ja savukaasujen puhdistustuote
5
Viherlipeäsakka
128
Meesa
162
Tuhkat
222
Paperiteollisuus
Kalkkimurska
2.5
45
34
Biopolttoaineiden
poltto
59
11
Tiet, kentät, tiivistys, suojauskerrokset
24
Maarakennus
46
Maarakennus
79
Muu materiaalihyödyntäminen
110
Maarakennus
Muu materiaalihyödyntäminen
6
Maarakennus
Johtopäätökset
Jätteiden hyötykäytön periaatteet eroavat suuresti Suomen tilanteesta. Laissa on määrätty
tietyille ‟ympäristövaarallisille‟ toiminnoille A-, B- tai C-merkintä, joten näiden toimintojen on aina
toimittava ilmoitus- tai lupamenettelyn kautta. Muuten jätteiden hyötykäyttö jaetaan vähäistä
riskiä alhaisemman, vähäisen riskin (C-toiminta) ja suuremman kuin vähäisen riskin (B-toiminta)
toimintoihin. B-toiminnalle on haettava lupa ja C-toiminnalle riittää ilmoitusmenettely. Vähäistä
riskiä alhaisemman tason toiminta ei ole ilmoitusvelvollista, jolloin jätteitä voi hyödyntää vapaasti
tiettyjen ehtojen (mm. kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien raja-arvojen) täyttyessä.
3.
TANSKA
3.1
Yleistä
Tanskan jätestrategia vuosina 2005 - 2008 korosti pohjaveden suojelua, mikä on erityisen
tärkeää tiheästi asutussa maassa kuten Tanska. Strategiajulkaisussa vuonna 2003 todettiin mm.
että rakennusjätteitä ja kivihiilentuhkia kierrätetään suuria määriä, mutta ei varsinaisia
teollisuuden tuotantojätteitä. Kierrätyksen lisääntymistä ei sinänsä pidetä nimenomaisena
päämääränä ja onkin ollut odotettavissa, että jätteiden hyödyntämisaste vähenee. Tämä johtuu
kierrätykseen ja hyödyntämiseen liittyvän lainsäädännön kiristymisestä. Joka tapauksessa
vuonna 2005 uusiokäytettiin maarakentamisessa suurin osa rakentamisen jätteistä (betoni-, tiili-,
asfalttimurskeet ym.), tuhkista (kuonasta), rengasjätteistä, ylijäämämaista ja lasimurskeesta.
Kivihiilen polton lentotuhkaa käytettiin lähinnä sementin, betonin ja asfaltin valmistuksessa, ja
LUONNOS
13
kivihiilen polton pohjatuhkaa täytöissä. Tilastojen mukaan kivihiilen tuhkaa meni myös vientiin.
Kivihiilen poltossa muodostunutta kipsiä käytettiin sementin ja kipsilevyjen valmistuksessa.
Uudempi jätestrategia on vuosille 2009 - 2012, jonka tavoitteena oli kierrättää ainakin 65 %
kaikesta jätteestä ja keskittää voimavaroja kahteen tärkeään alueeseen: jätteen syntymisen
ehkäisyyn ja jätteen käsittelyn innovatiiviseen teknologiaan. Jätteiden määrä ja jätemäärän
kehitys on arvioitu Tanskan ympäristöhallinnon raportissa ”Affaldsstatistik 2009 og Fremskrivning
av affaldsmaengder 2011 - 2050”.
Ympäristölainsäädännön perustat ja raamit ovat neljässä laissa (Aino):
1. Miljøbeskyttelsesloven: keskeinen laki ympäristönsuojelulle ja liittyy mm. haitta-aineiden
leviämisen estämiseen sekä sisältää säännökset ympäristölupiin liittyvistä tutkimuksista
2. Miljømålsloven: säädetään mm. pinta- ja pohjavesien suojelusta sekä tiettyjen jätelajien
luvanvaraisesta käytöstä täytöissä (koskee mm hiilenpolton tuhkia).
3. Jordforureningsloven: pilaantuneen / haitta-aineita sisältävän maa-aineksen pohjaveteen,
muuhun ympäristöön ja terveyteen aiheuttamien haittavaikutusten rajoittamista säätävä
laki
4. Vandforsyningsloven: säätää vesihuollon ja hyvälaatuisen juomaveden varmentamisesta
käsittäen myös kaavoituksen vesivarantojen hyödyntämiseksi
Edellämainittujen perusteella on laadittu asetuksia liittyen jätteisiin ja erilaisiin sivutuotteisiin:
Näitä ovat mm. ”Bekendtgørelse om affald BEK nr 1634 af 13/12/2006”, joka vastaa
jäteasetusta, ja ”Bekendtgørelse om genanvendelse af restprodukter og jord til bygge- og
anlægsarbejder BEK nr 1635 af 13/12/2006” jolla tavoitellaan suurta jätteen hyötykäyttöastetta.
Viimeksimainitussa säädetään jätteenpolton kuonien, kivihiilenpolton pohjatuhkan ja lentotuhkan
sekä pilaantuneen maa-aineksen käytöstä ja käsittelystä.
Uusimman ohjelman mukaan Tanska on siirtymässä ”jätteettömään” suuntaukseen (Denmark
without Waste –ohjelma). Hallitus on asettanut tavoitteen, että vuonna 2022 Tanskassa
kierrätetään 50 % kotitalousjätteestä, joka tarkoittaa kierrätysasteen tuplaamista tämän
hetkiseen tilanteeseen verrattuna. Tanskassa poltetaan nykyään lähes 80 % kotitalousjätteestä.
Sekä kotitalousjätteet että teollisuuden jätteet sisältävät kuitenkin paljon hyödynnettäviä
materiaaleja, joista voidaan valmistaa myös uusia tuotteita. Ohjelma siis panostaa
materiaalitehokkuuteen jätteenpolton sijaan. Tämän odotetaan luovan myös uusia markkinaalueita ja innovaatioita. Ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi kierrätysastetta on nostettava ja
mm. vaaralliset aineet erotettava jätteestä, jotta kierrättäminen on mahdollista (2a).
3.2
Jätemäärät
Vuonna 2009 Tanskassa syntyi 504 000 tonnia vaarallisia jätteitä, joista lentotuhkaa ja
savukaasujen puhdistuksen lopputuotteita oli 22 % (111 000 t). Lentotuhka, jota ei luokitella
vaaralliseksi jätteeksi ja joka täyttää asetuksen vaatimukset, voidaan kierrättää.
Noin 24 % vaarallisesta jätteestä kierrätettiin, 20 % poltettiin, 52 % läjitettiin kaatopaikalle ja 3
% meni erikoiskäsittelyyn (2b).
Tanskassa pohjatuhkan käytölle rakennustarkoituksiin on kertynyt kokemusta 1970-luvulta asti.
Tuhkien uudelleenkäyttö on kuitenkin vähentynyt, kun haitta-ainepitoisuuksille asetettiin rajaarvot ja kiinnitettiin erityishuomiota pohjaveden ja juomaveden suojeluun vuonna 2000
(Bekendtgörelsen). Uudet vaatimukset pohjavedensuojelussa ja orgaanisen aineksen määrässä
voivat edelleen vaikuttaa tuhkien hyötykäyttöön.
3.3
Tanskassa on mahdollista käyttää nk. pysyväksi luokiteltua jätettä (esimerkiksi tietyt
kiviainekset, betoni, lasittamaton tiili) jossa ei ole haitta-aineita ilman erillistä lupakäsittelyä.
Tanskassa on olemassa lainsäädäntöön perustuva virallinen ohjeistus koskien maa-ainesta ja
jätteitä, ja tämän ohjeistuksen, eli haitta-ainepitoisuuden ja –liukoisuuksien perusteella
materiaalit voidaan luokitella kolmeen luokkaan: 1) vapaasti käytettävissä ja 2) ja 3) vain
luvitettuina määrättyyn käyttöön. Taulukossa 7 on esitetty em. luokkien raja-arvot ja
taulukoissa 8 ja 9 sovellukset, joissa voidaan käyttää jätteitä ja luokan 2 kriteerit täyttäviä maaaineksia ilman lupaa.
LUONNOS
14
Taulukko 7. Jätteiden ja maa-ainesten luokittelu Tanskassa kokonaispitoisuuksien ja
liukoisuuksien mukaan. Luokka määräytyy aina korkeimman määräävän arvon mukaisesti (2c).
Luokka 1
Luokka 2
Luokka 3
Haittaaine
Kiintoainespitoisuus (mg/kg)
Arseeni
0 - 20
> 20
> 20
Lyijy
0 - 40
> 40
> 40
Kadmium
0 - 0,5
> 0,5
> 0,5
Kromi tot
0 - 500
> 500
> 500
Kromi (VI)
0 - 200
> 20
> 20
Kupari
0 - 500
> 500
> 500
Elohopea
0-1
>1
>1
Nikkeli
0 - 30
> 30
> 30
Sinkki
0 - 500
> 500
> 500
Pitoisuus liuoksessa (µg/l)
Kloridi*
0 - 150 000
0 - 150 000
150 000 - 3 000 000
Sulfaatti
0 - 250 000
0 - 250 000
250 000 - 4 000 000
Natrium
0 - 100 000
0 - 100 000
100 000 - 1 500 000
Arseeni
0-8
0-8
8-50
Barium
0 - 300
0 - 300
300 - 4 000
Lyijy
0 - 10
0 - 10
10 - 100
Kadmium
0-2
0-2
2 - 40
Kromi tot
0 - 10
0 - 10
10 - 500
Elohopea
0 - 0,1
0 - 0,1
0,1 - 1
Mangaani
0 - 150
0 - 150
150 - 1000
Nikkeli
0 - 10
0 - 10
10 - 70
Seleeni
0 - 10
0 - 10
10 - 30
Sinkki
0 - 100
0 - 100
100 - 1500
* Resultatet skal korrigeres for tilsat CaCl2 i forbindelse med udvaskningstesten for jord.
”Bekendtgørelse om anmeldelse af flytning af forurenet jord og jord fra forureningskortlagte
arealer og offentligt vejareal BEK nr 1432 af 13/12/2006” on laki joka rajoittaa pilaantuneiden
maa-ainesten ja vastaavien virtaa maan, vesistöjen ja ihmisten suojelemiseksi. Mikäli
pilaantuneita maa-aineksia siirretään rekisteröidyistä kiinteistöistä, vaaditaan ilmoitus
viranomaisille. Erillisiä ympäristöhallinnon säännöksiä on mm. rakennusjätteiden kierrätykselle ja
niiden kierrätysasteen nostamiseksi.
Erillinen säännös on myös asfalttijätteen käytölle
tienrakentamisessa. Tässä ei vaadita mitään lupia. Asfalttimursketta voi käyttää tien eri
rakennekerroksissa. Sitä vastoin asfalttijätteen tilapäinen tai pysyvä sijoitus tai käyttö
tierakentamisen yhteydessä muuhun kuin tierakenteeseen edellyttää lupaa ja saattaa johtaa jopa
jäteverotukseen.
Bekendtgørelse (säädös/asetus) 1635 säätelee tiettyjen jätteiden käyttöä maarakentamisessa.
Säädökset ohjaavat jätteenpolton kuonien (TOC-pitoisuus < 3 % kuiva-aineesta), kivihiilenpolton
pohja- ja lentotuhkan ja määrätyntyyppisten pilaantuneiden maa-ainesten käyttöä. Säädös ei
koske ongelmajätteitä tai esimerkiksi pilaantuneita maita, joissa pilaantuminen johtuu muista
kuin
säädöksen
liitteessä
mainituista
aineista.
Säädös
ei
myöskään
koske
kaatopaikkarakentamista.
Taulukko 8. Rakennussovellukset joissa voidaan käyttää jätteitä (restprodukter) ja
luokan 2 kriteerit täyttävää maa-ainesta ilman lupaa (2c).
Rakennushankkeet:
Luokan 2 vaatimukset tulee täyttyä
Tiet
Kiinteä kerros, maksimikorkeus 1 m
Kadut, polut
Kiinteä kerros, maksimikorkeus 0,3 m
Alueet / kentät
Kiinteä kerros, maksimikorkeus 1 m
Alueet
31.12.2015 alkaen (?) jätteenpolton kuonia voidaan käyttää tiivistyskerroksessa ja kuivatuskerroksessa, maksimikorkeus 1 m.
Etäisyys lähimpiin vesihuollon laitteistoihin tulee olla vähintään 300 m. Kloridille, sulfaatille ja natriumille erityis-
LUONNOS
Putki-/johtokaivannot
Rampit
Meluvallit
Perustukset
15
vaatimukset.
Kiinteä kerros
Kiinteä kerros, maksimikorkeus 4 m.
Meluvalleissa jätteitä voidaan hyödyntää tapauskohtaisesti, riippuen vallin sijainnista ja mahdollisista ympäristölupaehdoista.
Korkeintaan 1 m rakennusten alla. Käytetty materiaali ei
saa aiheuttaa sisäilmaongelmia.
Taulukko 9. Rakennussovellukset joissa voidaan käyttää jätteitä (restprodukter) ja
luokan 3 kriteerit täyttävää maa-ainesta ilman lupaa (2c).
Rakennushankkeet:
Luokan 3 vaatimukset tulee täyttyä
Tiet
Kiinteä kerros ja kuivatuskerros, maksimikorkeus 1 m
Kadut, polut
Kiinteä kerros, maksimikorkeus 0,3 m
Putki-/johtokaivannot
Kiinteä kerros
Perustukset
Korkeintaan 1 m rakennusten alla. Käytetty materiaali ei
saa aiheuttaa sisäilmaongelmia.
3.3.1
Tuhkat
Vuonna 2009 hiiltä polttavista voimalaitoksista syntyi 1,2 miljoonaa tonnia sivutuotteita. Kuvan 3
mukaan vain pieni osa tuhkista on sijoitettu kaatopaikalle ja suurin osa käytetty uudelleen (2b).
Kuva 3. Hiilen poltosta muodostuneet sivutuotteet vuosina 1994-2009 ja niiden käyttö
(2b).
Noin 80 % Tanskassa syntyneistä kivihiilen polton lentotuhkista täyttävät eurooppalaiset sementin ja betonin standardit. Vain noin 55 % lentotuhkasta kuitenkin myydään sementti- ja betoniteollisuudelle, jossa lentotuhkan käyttöä säätelee Tanskan jäteasetuksen luokittelu ‟homogeenisesta sivutuotteesta‟. 36 % tanskalaisesta lentotuhkasta käytetään hiekkaa korvaavana täyteaineena (ko. sovelluksissa tuhkaa ei luokitella ‟homogeeniseksi sivutuotteeksi). Loput tuhkista viedään
ulkomaille hyödynnettäväksi tai sijoitetaan kaatopaikalle (2d).
3.3.2
Rakennus- ja purkujäte on suurin jätejae Tanskassa, josta 94 % kierrätetään. Korkea
kierrätysaste on saavutettu sisällyttämällä lukuun myös kaatopaikoilla, kierrätysasemilla ja
purkutyömailla hyödynnetyt murskatut jätteet. Kierrätettyä asfalttia ja C&D-jätettä on käytetty
täyttöihin, satamatäyttöihin, meluvalleihin ymv. rakenteisiin. Rakennus- ja purkujätteestä suurin
osa on tiiltä (6 %), betonia (25 %) ja asfalttia (19 %) ja ne jatkojalostetaan murskaamalla joko
kierrätyskeskuksissa tai liikuteltavissa työmaamurskaimissa. Satamien laajentamistöissä
materiaaleja voidaan käyttää ilman jatkojalostamistakin. Maamassoja ja kiviainesta on 22 %
rakennus- ja purkujätteestä (2e).
LUONNOS
16
Lajittelevaa purkutapaa sovelletaan kustannuksista ja lisäajantarpeesta huolimatta, koska
säästöjä muodostuu jäteverojen, kaatopaikkaläjityksen ja polttamisen välttämisestä.
Kierrätetyistä tuotteista saadaan myös parempi hinta (2e).
Murskattu tiili, betoni ja asfaltti myydään pääasiassa murskausasemilta. Näitä materiaaleja
käytetään suurissa rakennus- ja kunnostusprojekteissa, kuten esimerkiksi teiden jakaviin
kerroksiin ja betonituotteisiin. Kierrätettyä tiilijätettä käytetään murskattuna myös
katukiveyksissä (2e).
Jatkojalostetuille tuotteilla ei ole jakeluongelmia Tanskassa. Kierrätystuotteita myydään usein
rinnakkain primääristen luonnonmateriaalien kanssa (2e).
Kuva 4 kertoo, että suurin osa jätteistä on käytetty uudelleen ja vain pieni osa sijoitettu kaatopaikalle (2b).
Kuva 4. Rakennus- ja purkujätteen määrä ja käyttö vuosina 1994-2009 (2b).
3.3.3
Ylijäämämaat
Tanskassa ylijäämämaat ilmeisesti luetaan rakennus- ja purkujätteeksi, koska löydetyn tiedon
perusteella maamassojen ja kiviainesten kierrätys sisältyy rakennus- ja purkujätteen jätevirran
lukuun. Tätä tietoa tukee myös kappaleessa 3.3 esitetyt raja-arvot, jotka koskevat myös maamassojen käyttöä.
3.4
---
3.5
Johtopäätökset
Tanskassa on useita rakennussovelluksia joissa voidaan hyödyntää jätteitä ja maa-aineksia ilman
lupaa, kun ne täyttävät lainsäädännön luokan 2 ehdot. Tuhkan käytölle on pitkät perinteet ja sen
kierrätyskäyttö on tehokasta. Kaatopaikkasijoitukseen menevä tuhkan määrä on vähentynyt
huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana.
Myös rakennusjätteet hyödynnetään erittäin tehokkaasti. Rakennusjätteen määrä on noussut
viimeisen 15 vuoden aikana, mutta hyödyntämisaste pysynyt tehokkaana vuosien aikana. Jätteen
määrän nousu selittynee jätteen lajittelun tehokkuuden paranemisena.
17
LUONNOS
4.
ITÄVALTA
Tekstissä käytettyjä lyhenteitä:
Lyhenne
ÖGSV
Alkuperä
Österreichischer Baustoff-Recycling Verband
EQAR
European Quality Association for Recycling
e.V
Electronic Data Management
EDM
4.1
Tarkoitus/tausta
Itävallan kierrätetyn rakennusmateriaalin laadunvarmistusyhdistys
Euroopan kierrätyksen
laatuyhdistys
Sähköinen tiedonkeruujärjestelmä
Yleistä
Itävallassa jätteiden käsittely on jaettu liittovaltion ja yhdeksän provinssin kesken (3a). Jätteiden
käsittelyä säätelee kansallinen laki jätteiden käsittelystä (Waste Management Act, 2002) sekä
sen lakimuutos vuodelta 2010 (3b). Jätteiden käsittely noudattaa viittä tasoa EU:n jätehierarkian
mukaisesti. Provinssien säätämät lait jätteiden keräämisestä ja käsittelystä vaihtelevat
merkittävästi.
Itävallan rakennusmateriaalin kierrätysyhdistys ÖGSV on perustettu vuonna 1990 (3c).
Yhdistyksen jäsenyys on yrityksille vapaaehtoista ja tällä hetkellä yhdistyksellä on
74 jäsenyritystä. Yhdistys neuvoo kilpailutuksessa ja kierrätettyjen rakennusmateriaalien
jalostamisessa ja käytössä sekä ylläpitää listaa kierrätettyjen materiaalien keräämisestä ja niiden
hinnoista. Lisäksi online-sivusto kierrätettyjen rakennusmateriaalien vaihdosta edistää kierrätystä
(3b). Yhdistyksen jäsenenä yritys voi saada ÖGSV:n myöntämän laatuleiman kierrätetyille
rakennusmateriaaleilleen. ÖGSV:n laatusertifikaatin ylläpitämiseksi yrityksen tulee kontrolloida
tuotteensa laatua itsenäisesti (BRV) ja lisäksi ÖGSV:n hyväksymissä laboratoriossa tehdään
laatutarkastus kaksi kertaa vuodessa. ÖGSV kuuluu Euroopan kierrätyksen laatuyhdistykseen
(EQAR) (3d).
Ministry of Life on lanseerannut sähköisen tiedonkeräysjärjestelmän (3b). Järjestelmän
tavoitteena on vähentää hallinnollisia kuluja kaikilla tasoilla. Tavoitteeseen onkin päästy, kun eri
viranomaiset saavat kaiken tarvittavan tiedon samasta järjestelmästä. Jätteen tuottajien,
kerääjien ja käsittelijöiden tulee kirjata tietyt tiedot jätelajeista järjestelmään: tyyppi, määrä,
syntyperä ja jätteen paikka. Sovelluksella oli noin 40 000 rekisteröityä käyttäjää vuonna 2010.
Järjestelmä sisältää myös muita alaohjelmia (kts. kuva 5), joista osa on jo käytössä ja osa
kehitteillä.
Kuva 5. Itävallan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kaavio.
LUONNOS
4.2
18
Jätemäärät
Itävallassa syntyi 53,5 milj. tonnia jätettä vuonna 2009 (kts. kuva 6). Tästä suurimman ryhmän
muodostaa maankaivujäte (43,4 %). Rakennusjätettä tästä on 12,7 %. Koko jätemäärästä kerätään 63 % uudelleenkäyttöä varten, 14 % poltetaan ja 23 % käsitellään muuten (3b).
Kuva 6. Itävallassa syntyneet jätteet vuonna 2009 (3b).
4.3
Lait ja säädökset jotka koskevat jätteiden hyötykäyttöä Itävallassa:
Määräyksen tyyppi ja numero
Numero
Asia
Laki
Vesilaki: kierrätystuotteita ei saa käyttää herkillä vesialueilla eikä korkeimman pohjaveden korkeuden alapuolella
Laki
Jätteiden käsittely (Waste Management Act 2002 + lakimuutos vuonna 2010)
Säädös
Federal Law Gazette
259/1991
Rakennustöiden aikana syntyvien materiaalien lajittelu
 8 eri jätemateriaalia tulee lajitella paikan päällä, jos
jätelajin tietty tuotantomäärä ylittyy (maankaivu 20t,
betonin purkujäte 20t, asfaltti 5t, puu 5t, metalli 2t,
muovi 2t, työmaajäte 10t ja mineraaliset rakennusten jäänteet 40t) (11 s. 63)
Säädös
Federal Law Gazette II
472/2002
Siirrettävät jätteenkäsittelylaitokset
Säädös
618/2003
Jätteen kirjanpitovelvollisuus
Säädös
459/2004
363/2006
Jätteen käsittelyvelvollisuus
Parannukset (?)
Säädös
39/2008
185/2009
Kaatopaikat
 jäte, jossa on orgaanista hiiltä yli 5 %, pitää esikäsitellä ennen läjitystä kaatopaikalle
 vaarallista jätettä saa läjittää vain maanalaisille kaatopaikoille (joita ei vielä ole Itävallassa)
 laajamittaiset jätteen testauksen ehdot
Säädös
570/2003
498/2008
Jäteluettelo
 säätelee vaarallisten jätteiden käsittelyä
19
LUONNOS


Säädös
4.3.1
497/2008
esim. pilaantuneet ja kontaminoituneet maat
ns. vaarallinen jäte voidaan myös luokitella pois ko.
listalta, jos jätteen omistaja osoittaa jätteen vaarattomaksi hyväksytysti
Vuotuinen jätetase (annual waste balance sheets)
 ohjeistukset jätteen kerääjän ja prosessoijan rekisteröinnistä
 tavoitteena parantaa jätevirtojen jäljitettävyyttä sekä
varmistaa tietyn jätteen keräämisen ja käsittelyn
suurempi avoimuus
Tuhkat
Itävallassa erilaisia tuhkia syntyi 1,26 milj. tonnia vuonna 2008. Tästä määrästä 51,6 %
(650 000 t) käytettiin sementtiteollisuudessa sekä maantäytöissä. 550 000 t tuhkaa läjitettiin
kaatopaikoille. Tuhkien kaatopaikkaläjityksen määrä vaihtelee suuresti vuosittain sekä
provinsseittain. Taulukossa 10 on luetteloitu Itävallan hiilivoimaloissa syntyneet jätteet ja niiden
hyödyntämistavat.
Taulukko 10. Itävallan hiilivoimaloiden syntyneet jätteet ja hyötykäyttötavat (3e).
Voimalaitos
Voltsberg 3 (2002)
Jätelaji
Jätemäärä (t)
Hyötykäytetty
määrä (t)
Pohjatuhka
15 500
13 750
Louhostäyttö
Lentotuhka
275 800
268 434
Louhostäyttö
RPT
57 000
47 299
Sementtiteollisuus
Pohjatuhka
16 654
12 915
Sementti- ja
rakennusteollisuus
3739
Dürnrohr 1 + 2
(2004)
Lentotuhka
83 547
50 231
441
Kaatopaikka
Sementti- ja
rakennusteollisuus
Kaatopaikka
Sementti- ja
rakennusteollisuus
8440
Kaatopaikka
Pohjatuhka
7 302
7 302
Sementtiteollisuus
Lentotuhka
50 675
50 675
Sementtiteollisuus
RPT
13 202
13 202
Sementtiteollisuus
923
923
Sementtiteollisuus
(Tonersatz)
Pohja- ja
lentotuhka
9886
9886
RPT
3 747
3 747
13 366
13 366
3 383
3 383
ARA-Kuchen
Riedersbach 1+2
(2002)
89 216
5669
SAV-Rückstand
Mellach (2003)
Käyttötapa
Pohja- ja
lentotuhka
Timelkam 2 (2002)
RPT
Rakennusteollisuus
Rakennusteollisuus
Rakennusteollisuus
Kaivostoimintaan 40
% ja lannoitteeksi 60
%
Itävallassa käytetään kivihiilen polton sivutuotteita seuraavasti (3e):
 rikinpoiston lopputuotetta sementti- ja rakennustuoteteollisuudessa
 pohjatuhkaa tiiliteollisuudessa
 lentotuhkaa betonin ja sementin valmistuksessa
Ne polton sivutuotteet joita ei voida hyödyntää, läjitetään kaatopaikalle. Tuhkat, joiden
raskasmetallipitoisuudet ylittävät kaatopaikkasijoituksen raja-arvot, läjitetään maanalaisiin
kaatopaikkoihin
(underground
landfill).
Biopolton
lentotuhkaa
käytetään
peltoja
metsälannoitteensa
sekä
kompostointilaitosten
lisäaineena/tukiaineena.
Vain
puhtaan
biopolttoaineen tuhkaa voidaan käyttää lannoitteena (3e).
LUONNOS
20
Itävallassa polton sivutuotteiden laatu on luokiteltu ÖNORM S 2100 (Abfallkatalog) mukaisesti
vaarallisiin ja ei-vaarallisiin jätteisiin riippuen käytetystä tekniikasta (kts. taulukko 11) (3e).
Taulukko 11. Kivihiilen polton lopputuotteiden jaottelu itävaltalaisen jäteluettelon
mukaisesti (3e).
Luokittelu ÖNORM S 2100
Menetelmä
Jäte
mukaisesti
Kattila
Pohjatuhka
SN 31305 – ei vaarallinen
Tuhkan
Kangassuodatin,
Lentotuhka
SN 31301 – vaarallinen, wenn
erottaminen
sähkösuodatin
aus der Ölfeuerung stammend
KuivaKalkkipitoinen
pääasiassa käsitellään
ainemenetelmä
soodatuhka (???)
lentotuhkan kanssa yhdessä (?)
TrockensorptionsTrockensorptions- pääasiassa käsitellään
verfahren
produkt
lentotuhkan kanssa yhdessä (?)
Rikinpoisto
Märkämenetelmä
Märkämenetelmä- SN 31314 – vaarallinen
(?)
tuote (?)
Kalkkikivimenetelmä Kipsi
SN 31315- ei vaarallinen
(??)
Itävallassa
tuhkien
maarakennushyötykäyttö
on
ilmeisen
vähäistä,
sillä
Itävallan
jätesuunnitelmassakaan ei mainita tuhkien hyödyntämistä maarakentamisessa. Vuoden 2016
jätemääräja
hyötykäyttöennusteessa
mainitaan
ainoastaan
tuhkien
pääasiallinen
hyödyntäminen sementtiteollisuudessa sekä kaatopaikkaläjitys. Tierakentamista ja tuhkan
hyötykäyttöä koskee kuitenkin taulukossa 12 on esitetty tekniset säännökset.
Taulukko 12. Tekniset säännökset tuhkan hyötykäytölle (3b).
Ohjeen numero
Nimi
RVS 08.17.01
Austrian road construction guidelines and regulations: Road
bases stabilized with binders
RVS 01.02.11
Principles – definition of terms, civil engineering
RVS 08.15.01
Unbound road bases
Vuonna 2003 kivihiilen tuhkia hyödynnettiin rakennusteollisuudessa, kaatopaikkarakentamisessa
ja raaka-aineiden valmistuksessa taulukon 13 mukaisesti.
Taulukko 13. Kivihiilen tuhkien hyödyntämistavat v. 2003 (3e).
Rakennusteollisuus
Lentotuhka Pohjatuhka
x
Betonin lisäaineena
x
x
Betonin kevytaineena
Kevytbetoni
x
x
Hochleistungsbeton
Sementtiteollisuus
x
x
Schmal- und Dichtwände
Keraaminen teollisuus
x
x
Tierakentamisessa
x
kantavassa kerroksessa
Sitomattomassa
kerroksessa maa- ja
x
x
tierakentamisessa
Meluvallit
x
x
Kaatopaikkarakentaminen
Kaatopaikkojen
x
x
rakentaminen
Haitta-aineiden
x
x
immobilisointi
Kaatopaikan
x
tiivistysmateriaali
Kaatopaikan tasauskerros
x
Rohrbettungsmaterial
Stabiloinnin tuhka-sementtix
seos
Künettenfüllmaterial
x
Louhostäyttö
x
Zeoliitin valmistus (??)
x
Terminen käsittely
x
21
LUONNOS
4.3.2
Vuonna 2009 rakennus- ja purkujätteestä kierrätettiin suurin osa (5,5 milj. tonnia) ja
noin 500 000 tonnia C&D-jätettä vietiin kaatopaikalle. 780 000 tonnia vanhojen teiden
kivimurskaa sekä bitumi- ja asfalttijätettä käytettiin asfaltin valmistuksessa, teiden ja
parkkipaikkojen rakentamisessa sekä maaseudun tierakentamisessa.
Kierrätettyjä rakennusmateriaaleja syntyy kierrätyskeskuksissa sekä rakennus- ja purkuprojektien prosesseissa. Jätteet on luokiteltu mineraalisiksi materiaaleiksi, jotka ovat soveltuvia
kierrätykseen:
 ÖNORM EN 13242 ”Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in
civil engineering work and road construction
 8th edition of guidelines for the recycling of construction and demolition waste published
by the Austrian Association for the Recycling of Building Materials
Jotta kierrätettyjä rakennusmateriaaleja voidaan valmistaa, täytyy käytettävän materiaalin jo
itsessään olla hyvälaatuista ja eri jätelajit tulee kerätä erilleen jo työmaalla. Hankkeelle täytyy
laatia jätehuoltosuunnitelma, jos rakennustyön kokonaisvolyymi on yli 5000 m3 tai rakennettava
tai korjattava tie-/rataosuus on yli kilometrin pituinen. Purkutyön käsite on määritelty ÖNORM B
3580-1–ohjeessa ”Demolition work – Works contract”. Jätteenkäsittely tulee myös
dokumentoida. Lajiteltu rakennusjäte toimitetaan sellaisenaan jätteenkäsittelylaitoksille, jotka
myös suorittavat omat testinsä tulevalle materiaalille. Jos jäte sisältää hyväksymättömiä
epäpuhtauksia, se voidaan hylätä.
Kierrätettävä jätemateriaali luokitellaan laadun mukaisesti neljään eri luokkaan A+, A, B ja C.
Laatuluokitus määrää, miten ko. jäte voidaan käsitellä, ja käsittelytapa taas johtaa eri
käyttökohteisiin ohjeistuksen Austrian road construction guidelines and regulations, RVS
08.17.01 mukaan: käyttö sidotussa muodossa tai käyttö irrallisessa muodossa päällysteen
kanssa tai ilman. Itävallan vesilain mukaan kierrätystuotteita ei saa käyttää herkillä vesialueilla
eikä korkeimman pohjaveden korkeuden alapuolella. Laatuluokan B tuotteita ei saa myöskään
käyttää +1,0 m alempana pohjaveden korkeimmasta kohdasta. Taulukoissa 14-16 on esitetty
rakennusmateriaalien laatuluokitusten raja-arvot sekä käyttö laatuluokittain (3b).
Taulukko 14. Raja-arvot kierrätetyille rakennusmateriaaleille (3b).
Määre
Liuos L/S 10
pH
Sähkönjohtavuus
Kromi, tot
Kupari
Ammonium (N)6)
Nitriitti (N)6)
Sulfaatti (SO4)
CH indeksi
Kokonaispitoisuus
PAH (16 yhdistettä)4)
1) Jos pH-arvo on 11,0-12,5,
Yksikkö
mS/m
mg/kg DS
mg/kg DS
mg/kg DS
mg/kg DS
mg/kg DS
mg/kg DS
Laatuluokka A+
7,5-12,5
1501)2)
0,3
0,5
1
0,5
1500
1
2)
Laatuluokka A
7,5-12,5
1501)2)
0,5
1
4
1
2500
3
2)
mg/kg DS
4
12
sähkönjohtavuuden raja-arvo tällöin on 200 mS/m
Laatuluokka B
7,5-12,5
1501)2)
1
2
8
2
60003)
2)
Laatuluokka C
7,5-12,52)
2501)2)
1,5
5
30
8
60005)
5
40
20
25
2) Mikäli raja-arvo ylittyy, noudatetaan ÖRBV:n ohjeistusta kierrätetyistä rakennusmateriaaleista (kappale R4.1.4, 8. painos,
2009)
3) Jos C a/SO4-suhde ≥ 0,43, tällöin raja-arvo on 8000 mg/kg DS.
4) Jos asfalttipitoisuus ei ole 5 M-% korkeampi, tätä testiä ei tarvitse tehdä.
5) Jos C a/SO4-suhde ≥ 0,43, tällöin raja-arvo on 10 000 mg/kg DS.
6) Tulos huomioidaan 12 kuukauden tulosten keskiarvona, kunhan yksikään yksittäinen testi ei ole ylittänyt raja-arvoja, eikä
vastaavasti toleranssiarvoja ÖRBV:n ohjeistuksesta kierrätetyistä rakennusmateriaaleista, kappale A73.2, 8. painos, 2009.
22
LUONNOS
Taulukko 15. Kierrätettyjen rakennusmateriaalien lisäluokitukset (3b).
Laatuluokka A+
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
0,06
0,5
20
0,5
0,04
0,5
0,4
0,01
0,1
4
800
10
1
500
4000
Laatuluokka A
mg/kg ka
0,06
0,5
20
0,5
0,04
0,5
0,4
0,01
0,1
4
800
10
1
500
4000
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
DS
20
30
0,5
40
30
30
0,2
100
30
100
1,1
90
90
55
0,7
450
Liukoisuus L/S 10
Antimoni
Arseeni
Barium
Lyijy
Kadmium
Molybdeeni
Nikkeli
Elohopea
Seleeni
Sinkki
Kloridi
Fluoridi
Fenoli-indeksi
DOC1)
TDS2)
Kokonaispitoisuudet
Arseeni
Lyijy
Kadmium
Kromi tot
Kupari
Nikkeli
Elohopea
Sinkki
Laatuluokka B
30
1003)
1,1
903)
903)
553)
0,7
450
0,1
0,5
20
0,5
0,04
0,5
0,6
0,01
0,1
18
1000
15
1
500
4000
Taulukko 16. Kierrätettyjen rakennusmateriaalien käyttö laatuluokittain (3b).
Sovelluksen tyyppi
Hydrogeologisesti
herkkä alue
Irrallinen, peittämätön 1)
A+
Hydrogeologisesti
vähemmän herkkä
alue
2)
A+, A
Kaatopaikoilla 4)
A+, A, B, C
3)
Irrallinen, peittämätön tai sidotussa
A+, A, B
A+, A, B, C
A+, A
1)
muodossa peitettynä tai ilman
A+, A, B
A+, A, B
A+, A, B, C
Asfaltin tai betonin ainesosana
1) Kerrokset jotka on toisissaan sidoksissa sideaineen avulla, katsotaan peittäväksi kerrokseksi (vrt.
asfaltti tai betonikansi) joka estää sadeveden suotautumisen kierrätysmateriaalikerroksen läpi
2) Eri laatuluokkien rakennusmateriaaleja voidaan käyttää kerroksiin joiden maksimipaksuus on 2 metriä
ja maksimitilavuus 20 000 m 3, mikäli laatuluokan A raja-arvot ylittyvät ainoastaan sulfaatin osalta (4500
mg/kg ka).
3) Muiden laatuluokkien rakennusmateriaaleja voidaan käyttää peittämiseen, mikäli laatuluokan A rajaarvot ylittyvät ainoastaan sulfaatin osalta (4500 mg/kg ka).
4) Ainoastaan ei-vaarallisten jätteiden kaatopaikoilla, mikäli kaatopaikan suotovedet kerätään alueelta
4.3.3
Ylijäämämaat ja muut kaivetut massat
Itävallassa tuotettiin kaivumaita noin 23,5 miljoonaa tonnia vuonna 2009. Tästä määrästä
arviolta 15 miljoonaa tonnia käytettiin maan muokkauksiin, kuten uudelleentäyttöihin ja
pengerryksiin, ja noin 8,5 miljoonaa tonnia vietiin maankaatopaikoille. Suurin osa
maankaivumateriaalista käytettiin siis rakentamisessa lähellä syntypaikkaa, mitä ei ole laskettu
jätteeksi. BRV:n jäsenyritykset tuottivat vuonna 2009 490 000 tonnia kierrätettyä kiveä sekä
käsiteltiin 790 000 tonnia kontaminoitua, vaaratonta maa-ainesta käsiteltiin. Puhdistettua
rautateiden sepeliä uusiokäytettiin Itävallassa 340 000 tonnia vuonna 2009 (3b).
Pilaantumaton maa ja muut luontaisesti esiintyvät materiaalit rakennuspaikoilla ei ole luokiteltu
jätteeksi
jos
voidaan
todentaa
että
ne
voidaan
hyödyntää
rakennuspaikalla
rakentamistarkoitukseen (3b).
Ennen maankaivun aloittamista ulkopuolisen tarkastajan tai laitoksen tulee ottaa maasta näytteet
teknisen ohjeen ÖNORM S 2126 ”Basic characterization of dredged material prior to excavation or
LUONNOS
23
removal activities” mukaisesti. Kaivumaat luokitellaan neljään luokkaan A1, A2-G, A2 ja BA.
Luokka määrää myös mahdollisen käyttökohteen (kts. taulukko x). Pilaantumattomia maaaineksia voidaan käyttää maanparannusaineeksi (recultivation?) tai täyttömateriaaliksi. Maaainesten tulee täyttää tietyt laatukriteerit haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien
sekä eräiden geologisten arvojen suhteen.
Tekninen täyttömateriaali on kaivumateriaalia rakennekerroksista, jotka on aikanaan rakennettu
esimerkiksi salaojituskerroksiksi. Jos tekninen materiaalikerros on yli 20 cm paksu, se tulisi
kaivaa ja käsitellä erikseen. Tätä materiaalia voidaan käyttää uudestaan rakennekerroksissa
ilman esikäsittelyjä jos se täyttää laatuvaatimukset. Muutoin materiaali tulee käsitellä BRV:n
ohjeiden mukaisesti. Teknistä täyttömateriaalia ei saa käyttää uudelleentäyttöihin. Jos
kaivumaita on yhteensä alle 2000 tonnia ja maa on puhdasta, sen ei tarvitse läpikäydä
materiaalianalyyseja (3b).
Seuraavassa on kuvailtu maamassojen käytön eri laatuluokat (3b):
Luokka A1:
Tähän luokkaan kuuluvia pilaantumattomia maa-aineksia voi käyttää maanparannusaineena
(juuria läpäisevän kerroksen paksuus ei saa ylittää 2 metriä) maanviljelystarkoitukseen. Tämän
laatuluokan raja-arvot on ensisijassa optimoitu kasvinsuojelua varten, ja siksi haitta-aineiden
pitoisuudet määritetään < 2 mm hienoaineksesta.
Luokan A1 maamassoja voidaan käyttää kaikilla alueilla joilla tuotetaan ruokaa ja rehua tai jossa
pintakasvillisuus on tarkoitettu karjan syötäväksi. Tämä koskee myös alueita, joilta leikataan
heinää tai ruohoa karjan ruoaksi sekä laidunalueita. Maamassoja voidaan käyttää myös
maanmuokkaukseen sekä maanparannukseen.
Luokka A2:
Tämän luokan maamassoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön (ei suoraan pohjaveden
pinnan yläpuolelle). Raja-arvot on määritelty ensisijaisesti pohjaveden suojelua varten. Lisäksi
käyttö viherrakentamiseen juuria läpäisevänä kerroksena on sallittu, mikäli voidaan todentaa,
ettei kasvualueen maanpäällisiä osia käytetä ruokintarehuna.
Luokka A2-G:
Tähän luokkaan kuuluvia massoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön ja suoraan pohjaveden
pinnan yläpuolella (korkeimman pohjaveden pinnan ja siitä 1 m ylöspäin välissä oleva alue).
Luokka BA:
Luokan BA maamassoja voidaan käyttää maanalaiseen täyttöön tai viljelyskerrokseen alueilla,
joilla on samanlaiset pitoisuudet luonnostaan. Tämän luokan maamassoja ei voida käyttää
suoraan pohjaveden pinnan yläpuolella. Suunniteltu käyttö tulee hyväksyttää auktorisoidulla
viranomaisella.
Taulukoissa 17-20 on esitetty maamassojen käyttöluokat ja raja-arvot käyttöluokille.
Taulukko 17. Laatuluokkien mukaan määritellyt sallitut käyttöluokat (3b).
Maanalainen
täyttö ja käyttö
Maatalous /
NonMaanalainen
välittömästi
recultivation agricultural/recultivation
täyttö
pohjaveden
pinnan yläpuoLuokka
lella
A1
kyllä
kyllä
ei1)
ei
A2
ei
kyllä
kyllä
ei
A2-G
ei
kyllä
kyllä
kyllä
BA
kyllä2)
kyllä2)
kyllä2)
ei
1) Mikäli TOC kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet of A2 are observed, maanalainen täyttö sallitaan myös
2) Vain alueilla joilla on samanlaiset taustapitoisuudet (?), yhteistyössä paikallisten jäteviranomaisten
kanssa
LUONNOS
Taulukko 18. Kaivumaiden luokittelu kokonaispitoisuuksien mukaan (3b).
Kokonaispitoisuudet (mg/kg ka)
Parametri
Luokka A1
Luokka A2-G
Luokka A2
Luokka BA
Arseeni
20 7)
30
30
50/200 7,8)
7)
Lyijy
100
100
100
150/500 7,8)
Kadmium
0,5 1,7)
1,1
1,1
2/4 7,8)
7)
Kromi
100
90
100
300/500 7,8)
7)
Koboltti
50
30
50
50 7)
7)
Kupari
60
60
90
100/500 7,8)
7)
Nikkeli
60
55
60
100/500 7,8)
Elohopea
0,5 7)
0,7
0,7
1/2 7,8)
7)
Sinkki
150
300
450
500/1000 7,8)
*BTEX
0,5
1
1
1
2)
2)
2,6)
HC indeksi
50/100/200
20
50/100/200
50/100/200
3)
3)
3)
3,4)
PAH (16 yhdistettä)
2
2
2
4
PAH (benz[a]pyreeni)
0,2
0,2
0,2
0,4
*PCB (7 yhdistettä)
0,1
0,1
0,1
1
*POX
5)
TOC
5000
10000 5)
10000 5,6)
*tutkitaan vain jos on aihetta epäillä
1)
1 mg/kg DM pH-arvon ollessa ≥ 6; pH ÖNORM L 1083 mukaisesti
2) 50 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC ≤ 5000 mg/kg, 100 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC >
5000 mg/kg ja ≤ 20000 mg/kg, 200 mg/kg kun kaivetun aineksen TOC > 20000 mg/kg (pitoisuudet
kuiva-aineessa)
3) kuivaus 30 °C :ssa
4) Maamassat jotka ovat peräisin PAH-saastuneilta (20 mg/kg ka) alueilta, voidaan hyödyntää
täytöissä alueilla joissa on samanlaisia pitoisuuksia pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Veden
tihkuminen estetään sulkemalla ja tiivistämällä pintarakenne.
5) The specific values of the Recultivation Guidelines apply for the creation of recultivation layers.
6)Kaivumassat jotka sisältävät turvetta tarvitsevat julkisen viranomaisen koordinointia; poikkeukset
ovat mahdollisia tarpeen mukaan.
7) Jokainen kenttänäyte tulee analysoida haitta-aineiden osalta < 2 mm jakeena mikäli maa-ainesta
tullaan käyttämään maanviljelystarkoituksiin (luokka A1) tai recultivation-kerrokseen alueilla joilla
on samanlaiset taustapitoisuudet (luokka BA).
8) Mikäli maamassan pitoisuudet johtuvat taustapitoisuuksista, voidaan soveltaa korkeampia rajaarvoja.
24
25
LUONNOS
Taulukko 19. Kaivumaiden luokittelu liukoisuuksien mukaan (3b).
Parametri
Luokka A1
Luokka A2-G
Luokka A2
pH5)
4)
6,5-9,5
Maanalaisen täytön
raja-arvo: 4,5-84)
Sähkönjohtavuus 5)
4)
50
Maanalaisen täytön
raja-arvo: 404)
Haihdutusjäännös
Alumiini
Antimoni
Arseeni
Barium
Lyijy
Kadmium
Kromi, tot
Koboltti
Rauta
Kupari
Molybdeeni
Nikkeli
Elohopea
Seleeni
Hopea
Sinkki
Tina
Ammonium
Syanidi
Fluoridi
Nitraatti
Nitriitti
Fosfaatti
Sulfaatti
AOX (Cl)
HC indeksi
Fenoli-indeksi
Anioniaktiiviset tensidit
-1)
0,3
10
0,3
0,03
0,3
1
-1)
0,6
0,5
0,6
0,01
0,1
0,2
18
2
8
0,2
20
100
2
5
0,32)
5
1
TOC
5000
5
0,1
0,3
5
0,3
0,03
0,3
0,5
5
0,6
0,5
0,6
0,01
0,1
0,2
18
0,5
1
0,1
15
70
0,5
1
1500
0,32)
1
0,05
1
100
Luokka BA
Maanalaisen
täytön raja-arvo:
4,5-84)
Maanalaisen
täytön raja-arvo:
404)
-1)
-1)
0,3
10
0,3
0,03
0,3
1
-1)
0,6
0,5
0,6
0,01
0,1
0,2
18
2
8
0,2
20
100
2
5
0,5
10
1
0,05
1
1
-1)
2
0,5
1
0,01
0,1
0,2
20
2
83)
0,2
20
100
2
5
0,32)
5
0,32)
5
1
100 (sovelletaan
maanalaisiin
täyttöihin)
1
100 (sovelletaan
maanalaisiin
täyttöihin)
Taulukko 20. Lisähuomautus luokkaan A2-G, raja-arvot liukoisille pitoisuuksilla kun
materiaalia käytetään pohjaveden pinnan tasolla tai sen yläpuolella (3b).
Parametri
Beryllium
Boori
Mangaani
PAH (16 yhdistettä)
*PCB (7 yhdistettä)
Tallium
Vanadiini
Kromi VI
Kloridi
Syanidi tot
Luokka A2-G
0,05
5
0,5
0,02
0,005
0,1
0,5
0,2
1000
0,1
Ratatyömaiden kaivetut massat
Ratatyömaiden massoja kertyy rautatieverkon kunnostustyömailta. Massat koostuvat seuraavanlaisista jakeista (tai niiden sekoituksista):
 kiviaineksesta tehty aluspenger
 pohjamateriaali, joka koostuu teknisistä täyttömateriaaleista, paksuus yleensä 20-45 cm
 perusmaa, luonnollinen in-situ maaperä tai kaivettu ja siirretty aines
26
LUONNOS
Nämä erilliset jakeet tulee kerätä erikseen mikäli mahdollista ja analysoida auktorisoidun tahon
toimesta että materiaalin kierrätys tapahtuu luotettavasti. Rautatiemassojen kierrätys tai uudelleenkäyttö on mahdollista sekä ratatyömailla että muualla – annettujen ehtojen täyttyessä. Taulukossa 21 ja kuvassa 7 on esitetty ratatyömassojen käyttövaihtoehtoja (3b).
Taulukko 21. Ratatyömaiden kaivettujen massojen käyttötavat ja laatuvaatimukset
(3b).
Aluspengermateriaalin käyttö
Alkuperäinen
Vaihtoehto
Käyttötapa
sijainti
Laatuvaatimus
Uudelleenkäyttö aluspenkereessä
1
Aluspenger
On-site
B
samalla ratatyömaalla
Käyttö pohjamateriaalina samalla
2
Aluspenger
On-site
B
ratatyömaalla
Käyttö maaparannusmateriaalina
3
Aluspenger
On-site
B
maan alla
Uudelleenkäyttö aluspenkereessä
4
Aluspenger
On-site
B
toisella ratatyömaalla
Käyttö kierrätettynä
Kierrätysmateriaalin
5
Aluspenger
Off-site
rakennusmateriaalina
raja-arvot
Pohjamateriaalin käyttö
Alkuperäinen
Vaihtoehto
Käyttötapa
sijainti
6
Pohjamateriaali Uudelleenkäyttö pohjamateriaalina
Käyttö maanparannusmateriaalina
7
Pohjamateriaali
maan alla
Uudelleenkäyttö pohjamateriaalina
8
Pohjamateriaali
toisella ratatyömaalla
Käyttö kierrätettynä
9
Pohjamateriaali
rakennusmateriaalina
Perusmaan käyttö
Alkuperäinen
Vaihtoehto
sijainti
10
Perusmaa
On-site
B
On-site
B
Off-site
B
Off-site
Kierrätysmateriaalin
raja-arvot
Off-site
Kaivettujen
massojen raja-arvot
Käyttötapa
Käyttö kaivettuna maa-aineksena
Kuva 7. Ratamassojen kierrätyskäyttö (3b).
4.4
---
4.5
Muita esimerkkejä
Itävallassa valmistetaan useita erilaisia tuotteita rakennus- ja purkujätteistä. Uusiotuotteita
käytetään mm. teiden ja päällysteiden rakentamisessa sekä betonin tuotannossa. Vuonna 2009
uusiokäytettiin 2,2 milj. tonnia betonijätettä sekä 2,1 milj. tonnia rakennusjätteitä. Rakennusjäte
kelpaa kierrätystuotteeksi, jos se täyttää vaadittavat materiaalikriteerit kuten ÖNORM-standardit
(esim. ÖNORM EN 13242 ”Aggregates for unbound and hydraulically bound materials for use in
27
LUONNOS
civil engineering work and road construction”) ja BRV:n ohjeet kierrätetylle C&D-jätteelle
(8.painos).
Taulukossa 22 on listattu Itävallassa valmistettavat kierrätystuotteet käyttökohteineen ja
kuvassa 8 esitetty valmiita kierrätystuotteita.
Taulukko 22. Itävallassa valmistettuja kierrätysmateriaaleja ja niiden käyttökohteita
(3f).
Tuotteen nimi
Valmistusmateriaali
Käyttökohde
RA – Recycled crushed asphalt
granulate
Pääasiassa asfaltti
Sitomattomat ylemmät tiekerrokset, sidotut
tiekerrokset, asfaltin valmistus, maatilojen
teiden rakentaminen
RAB – Recycled crushde
asphalt-concrete mix granulate
Asfalttia ja betonia
Sitomattomat ylemmät tiekerrokset,
sitomattomat jakavat kerrokset, maatilojen
teiden rakentaminen
RB – Recycled crushed concrete
granulate
Pääasiassa betoni
Sitomattomat ylemmät ja jakavat
kerrokset, sementtisidotut kantavat
kerrokset, maatilojen teiden rakentaminen,
betonin valmistus, korkealaatuinen
kaapelikaivannon/luiskien täyttömateriaali,
kuivatuskerrokset
RFM – Flowable, selfcompacting trench filler
material with recycled crushed
material
Pääasiallinen käyttö luiskissa;
putkijohtoalueilla täytöissä ja huoltoalueilla
Primarily used in trenches (working
trenches); i.e. in the pipeline area, the
backfilling area and the maintenance area
RG – Recycled granulate
Luonnonkiviaines/kierrätetty
kiviaines, mukana
vähintään 50 % betonia
ja/tai asfalttia
Sitomattomat ylemmät kerrokset,
sitomattomat kantavat kerrokset, sidotut
kantavat kerrokset
RH – Recycled building sand,
Recycled building grit
Tiiltä (alle 33 %) ja betonia
Stabiloitu irtotavara, stabiloidut
luiskatäytöt, täyttömateriaali,
urheilukenttärakentaminen
RHZ – Recycled building brick
sand, Recycled building grit
Tiiltä (yli 33 %) ja betonia
Kivituotteiden, betonin ja kevytbetonin
valmistus; stabilointi, täyttö, irtomateriaali,
tien pintakerrokseen
RM – Recycled crushed
granulate
Betonin, asfaltin ja
luonnonkiven sekoitus
Sitomattomiin ylempiin kantaviin kerroksiin,
sitomattomiin jakaviin kerroksiin,
sidottuihin kantaviin kerroksiin
RMH – Mineral residual building
material
Betonia, tiiltä, luonnonkiveä
Luiskatäyttöihin, täyttöihin, irtotavaraksi,
urheilukenttien kuivatuskerrokseen
RS – Recycled sand
Hiekka
Kaapelihiekkana, kaapelointikanavaan mm.
kaasu- ja vesijohdoille sekä muut
infrasovellukset
RZ – Recycled brick sand,
Recycled brick grit
Pääasiassa tiiltä
Kivituotteiden, betonin ja kevytbetonin
valmistus; stabilointi, kuivatuskerrokset,
täyttö- ja irtomateriaali
LUONNOS
28
Kuva 8. Kierrätettyjä ja tuotteistettuja uusiomateriaaleja, RA, RAB, RB ja RFM. Lyhenteiden merkitykset esitetty taulukossa 22 (3f).
Itävallassa on käytössä kierrätysmateriaalien internetpörssi ”Österreichicsen Recycling-Börse
Bau” (kuva 9), jonka avulla on mahdollista tarjota tai ostaa mineraalisia rakennusjäteaineksia tai
rakennusjätteestä valmistettuja kierrätysmateriaaleja. Materiaalipörssin internetosoite on
www.recycling.or.at (3g).
Kuva 9. Itävallan kierrätysmateriaalipörssin etusivu (3g).
ÖkoKauf Vienna
Vuonna 1998 Wienissä lanseerattiin koko kaupunkia koskeva ÖkoKauf Wien-ohjelma. Ohjelman
tarkoituksena on, että Wienin kaupungin hankinnat yltäisivät Euroopan Unionin tavoitteeseen
ilmastonsuojelun osalta. Ohjelmassa on kehitetty tarjouspyyntötekstejä, kriteeristöä ja muita
hankintoja ohjaavia ohjeita. Tällä hetkellä ohjelmassa on yli 100 ohjeistusta hankinnan,
rakentamisen ja muille kaupungin palveluille.
29
LUONNOS
Tutkimusten perusteella myös muut julkiset hankkijat, suuret teollisuusyritykset ja yksityiset
kotitaloudet Itävallassa ja Euroopassa ovat kiinnostuneita ohjelman tuloksista. EU on ohjeistanut
jäsenvaltioitaan
valmistelemaan
kansalliset
toimenpidesuunnitelmat
kestävästä
hankintatoimesta. Laajan yhteistyön tuloksena ÖkoKauf Vienna-ohjelma valmistui suhteellisen
nopeassa ajassa.
ÖkoKauf Vienna-ohjelman käyttöönoton jälkeen, Wienin kaupungin on laskettu säästävän noin 17
miljoonaa euroa vuosittain, hankintojen kokonaiskustannusten ollessa noin 5 miljardia euroa.
Toinen tarkkailtava luku on hiilidioksidi, ja ohjelman myötä Wienin kaupunki säästää vuosittain
noin 30 000 tonnia CO2-päästöjä (3h).
4.6
Johtopäätökset
Itävallassa kierrätystoiminta on hyvin pitkälle edistynyttä, ja sen mahdollistaa jätteiden tarkka
lajittelu sekä raja-arvot/tekniset ohjeet eri materiaaleille. Rakennus- ja purkujätteen
kierrätysaste on erittäin korkea ja ko. sektorin jätteistä voidaan valmistaa pitkälle tuotteistettuja
kierrätysmateriaaleja. Internetissä toimiva kierrätysmateriaalipankki edistää kierrätystä. Myös
Wienin kaupungin vihreiden hankintojen opas Ökokauf Vienna on pitkäjänteinen ohjelma
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja säästöjen syntymiseksi, ja näihin tavoitteisiin on päästy.
Itävallan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto on vähentänyt päällekkäisiä
rekistereitä ja helpottanut viranomaisten työtä.
Itävallan kiviainesten käyttö henkilöä kohden on noin puolet Suomen vastaavasta luvusta.
Alhaiseen lukuun on osittain syynä pitkälle kehitetty kierrätysjärjestelmä, jonka avulla voidaan
korvata primääristen kiviainesten kulutusta tehokkaasti. Tuhkan hyötykäyttö maarakentamisessa
on vähäistä, mutta sen sijaan tuhkien hyödyntäminen rakennustuoteteollisuudessa on tehokasta.
Kaatopaikoille kuitenkin päätyy osa tuhkista eikä tilanne ole muuttumassa lähivuosina.
5.
SAKSA
Tekstissä esiintyvät lyhenteet:
Lyhenne
Alkuperä
BRB
Bundervereinigung Recycling-Baustoffe e.V.
DIN
LAGA
Deutsches Institut für Normung
Ländersarbeitgemeinschaft Abfall
RAL
Deutsches Institut für Gütesicherung und
Kennzeichnung e.V.
Zentralverband des Deutschen Baugewerbes
e.V.
ZDB
5.1
Tarkoitus/tausta
Mineraalisen rakennusjätteen
tuottajien edunvalvontajärjestö liittovaltiotasolla
Standardisointijärjestö
Saksan ympäristöministeriön
työryhmä (?)
Riippumaton organisaatio
Saksan vanhin ja suurin rakennusliitto
Yleistä
Saksassa Ympäristöministeriö ja Liittovaltion Ympäristövirasto säätävät lait ja säädökset EU:n
direktiivien mukaisesti. Alueelliset viranomaiset puolestaan toimeenpanevat lait ja valvovat niiden
vaatimusten toteutumista. Lisänä on erilaisia yhdistyksiä (BRB, RAL) ja standardisointivirastoja
(LAGA, DIN), jotka edistävät ja kontrolloivat uusiotuotteiden valmistusta ja laatua.
Saksassa rakennus- ja purkujätteiden uusiokäyttö on runsasta: kierrätysaste on yksi suurimmista
kaikista maista (85 % vuonna 2002 ja 88 % vuonna 2008) (Weisleder) (German Trade and
Invest). Syitä tähän ovat korkeat materiaali-, energia- ja työvoimakustannukset. Rakennus- ja
purkujätteen uusiokäyttöä lisäävät myös korkeat kaatopaikkamaksut (kts. taulukko 23). Lisäksi
kierrätyskelpoisen rakennus- ja purkujätteen läjittäminen kaatopaikalle on lailla kielletty.
Jätteiden kierrätyksen kaupallistamisaste on yli 60 %; vuoden 2007 lopulla 250 000 ihmistä
työllistyi jätteenkäsittelyllä ja sektorin vuosittainen liikevaihto oli 50 miljardia euroa (Li, Mei)
(European Commission). Kierrätysyritykset ovatkin tärkeässä roolissa kierrätyskustannusten
minimoimisessa ja tekniikoiden kehittämisessä. Jätteen tuottaja (=omistaja) hyötyy myös
30
LUONNOS
lajitellun jätteen puhtaudesta, koska se on helpommin jatkokäsiteltävissä ja jälleenmyytävissä,
jolloin jätteen kierrätysmaksut alenevat.
Taulukko 23. Vertailutaulukko eri jätelajien kaatopaikkamaksuista Saksassa ja Suomessa sekä ko. jätelajien kierrätyskustannukset Saksassa (2006) (4a).
Jätemateriaali
Kaatopaikkamaksu
Saksassa (€/t)
Kierrätyskustannukset
Saksassa (€/t)
Kaatopaikkamaksu
Ämmässuolla 2012 (€/t)
Betoni
ei sallittu
7-10
0-61,50*
Tiilet
ei sallittu
7-10
0-61,50*
80-200
9-13
61,50
Rakennusjäte (kierrätyskelpoinen)
ei sallittu
125-200
231,24
Rakennusjäte (kierrätys- ja
kaatopaikkakelpoinen)
125-300
91,02-231,24
Sekajäte (vain kaatopaikkakelpoinen)
125-300
140,22
Maa- ja kiviaines
ei sallittu
Mineraalijäte (seka)
0 (rahtikulut)
61,50
*Kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävät jätteet (asfaltti, tiili, betoni alle 150 mm, maa- ja kiviaines) voivat
olla ilmaisia
Jätteiden uusiokäyttöä kontrolloi RAL (the German Institute for Quality Assurance and Labelling),
joka sertifioi uusiomateriaalit. Uusiomateriaalien laatustandardit taas laativat LAGA
(Ländersarbeitgemeinschaft Abfall) ja DIN (Deutsches Institut für Normung). Ohjeiden mukaisesti
käsitelty ja lajiteltu jäte saa uuden materiaalin veroisen luokituksen ja voidaan edelleen myydä
eteenpäin eri käyttötarkoituksiin.
5.2
Jätemäärät
Vuonna 2011 Saksassa syntyi jätteitä 386,7 miljoonaa tonnia. Yli puolet jätteestä oli rakennus- ja
purkujätettä. Kuvassa 10 on esitetty Saksan jätemääriä vuosina 2002-2010. Rakennus- ja purkujätteen määrä on vuosittain ollut merkittävä (4b)
Kuva 10. Saksassa syntyneiden jätteiden määrä vuosina 2002-2010. Luvussa ei ole
mukana jätteenkäsittelystä syntyvät jätteet. Vihreä = yhdyskuntajäte, sininen = sivukivi, oranssi = teollisuuden jätteet, punainen = rakennus- ja purkujätteet (4b).
Saksassa syntyi 192 milj. tonnia maankaivujätettä vuonna 2009. Suurin osa uusiokäytettiin
sorakuoppien uudelleentäytöissä sekä maisemoinnissa. Maankaivujätettä ei saa läjittää
kaatopaikalle (4b).
Saksassa käytettiin erilaisia tuhkia tierakentamisessa 2000-luvun alkupuoliskolla seuraavasti:
8,3 milj. tonnia masuunin kuonia (100 % tuotetusta määrästä), 4,4 milj. tonnia teräskuonia
(92 %) ja 2,7 milj. tonnia hiilen lentotuhkaa (87 %). Teräskuonia käytettiin joissain
tutkimuskohteissa ja lentotuhkaa sementin, betonin ja asfaltin täyteaineina. Masuunin kuonia
käytettiin sitomattomissa kerroksissa ja betonin tuotannossa (4b).
31
LUONNOS
5.3
Taulukko 24. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavia lakeja ja ohjeita Saksassa.
Määräyksen tyyppi
Nimi
Asia
Kreislaufwirtscafts und Abfallgesetz
Laki tukemaan aineen suljetun
kierron jätteenkäsittelyä sekä
varmistamaan jätteen hävittäminen ympäristökelpoisesti, 1994.
-perusperiaatteet materiaalin suljetulle kierrolle
-synnyn ehkäisy etusijalla, sen
jälkeen vasta kierrätys ja viimeisin vaihtoehto kaatopaikkaläjitys
-tuottajan vastuu omista jätteistä
-vaatimus kierrätetyn jätteen
osuuden lisäämisestä
Ns. suljetun kierron lain täydennökset, 1996.
-4 uutta EU-asetusta; European
Waste Catalogue, Furnishing of
Proof, Transport Licences ja Specialised Waste Management Companies
Commercial Waste Ordinance Asetus kaupallisista jätteistä
-jätteiden turvallinen ja korkealaatuinen uudelleen käyttö
-kaupallisten yritysten kierrätettävissä olevien jätteiden käsittelyn
säätely
Ordinance Simplifying Landfill Law
Kaatopaikkalain asetus, 2009
-tiukennettu tuottajavastuu
-kaatopaikoille vain biologisesti
inaktiivista jätettä
Laki suljetun kierron hallintaan,
2012
-rakennus- ja purkujätteen uusiokäytön tavoite 80 % vuoteen
2020 mennessä
Ordinance of Substitute Construction Material
Rakennusmateriaalien korvikkeiden asetus
-vaarattoman maankaivu- ja mineraalijätteen sekä kierrätysmateriaalin määritykset
-voi vähentää mm. tiilien kierrätystä niiden sisältämän vanadiinin
takia
Lait ja säädökset
Pohjavesiasetus
LAGA tekniset määrittelyt
-yleiset ohjeet ja vaatimukset mineraalien kierrättämisestä
DIN standardit
-rakentamis- ja purkutyön määräykset
-yleiset rakentamis- ja sopimusasiat
-purkumateriaalien käsittely
-suunnittelun standardit
RAL-RG 501/1
-kierrätettyjen materiaalien laadunvarmistus tierakentamisessa
TL Min-StB 2000
-mineraalimateriaalien (luonnon ja
keinotekoisten materiaalien) tekniset hankintaehdot maarakentamisessa
-veden laadun hallinta ja kontrollointi
TL RC ToB-StB 1995
-kierrätettyjen mineraalimateriaalien tekniset lisäehdot hankintaan
tierakentamisessa
Tekniset ohjeet
Tierakentamisen ohjeita kierrätysmateriaalien käytöstä
Mineraalisten jätteiden ja ylijäämäainesten käyttöä ohjaa LAGAn ohjeistus ”Anforderungen an die
stoffliche Verwertung von mineralischen Resttoffen/Abfällen – Technische Regeln”. Ohjeistus on
vuodelta 1997 ja sitä on täydennetty vuonna 2003. Jätteet luokitellaan pitoisuuksien perusteella
32
LUONNOS
neljään eri luokkaan Z0, Z1.1, Z1.2 ja Z2 jonka mukaan määräytyy myös käyttökohteet.
Jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle on vielä luokat Z3, Z4 ja Z5 (kuva 11) (4c).
Kuva 11. Mineraalisten jätteiden hyötykäyttöluokat Saksassa (4c).
5.3.1
Tuhkat
Saksassa käytetään lentotuhkaa, pohjatuhkaa ja kattilakuonaa (?) vastaavasti kuin Suomessakin
maarakentamisessa. Lentotuhkaa käytetään myös betonin valmistuksessa (4d).
2000-luvun alkupuolella teollisuuden sivutuotteita käytettiin tierakentamisessa seuraavasti:
 8,3 miljoonaa tonnia masuunikuonia (100 % tuotetusta määrästä)
 4,4 miljoonaa tonnia teräskuonia (92 % tuotetusta määrästä)
 2,7 miljoonaa tonnia hiilen lentotuhkaa (87 % tuotetusta määrästä)
Myös biopolton tuhkan hyödyntämistä maarakentamisessa on tutkittu ja saatu lupaavia tuloksia
poltetun kalkin korvaamisesta biotuhkilla (4e).
Myös kivihiilen tuhkat luokitellaan edellä mainitun LAGAn ohjeistuksen mukaan eri käyttöluokkiin
(kuva 11). Taulukoissa 25 ja 26 on tuhkien luokittelut liukoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien
mukaan.
Taulukko 25. Kivihiilen tuhkien käyttöluokat liukoisuuksien mukaan (4c).
Parametri
yksikkö
Lentotuhka
Pölypolton
Leijupeti
lentotuhka
Z2
Z2
8-13
10-13
5000
10000
100
40
Kuona
Kattilatuhka (Kesselasche)
Z2
Z0
Z1.1
pH
10-13
10-12 10-12
Sähkönjohtavuus
μS/cm
5000
500
1000
Arseeni
μg/l
100
10
10
Lyijy
μg/l
20
40
Kadmium
μg/l
10
10
10
2
2
Kromi tot
μg/l
350
300
350
15
30
Kupari
μg/l
50
50
Nikkeli
μg/l
40
50
Elohopea
μg/l
2
0,2
0,2
Thallium
μg/l
Sinkki
μg/l
Kloridi
mg/l
50
100
50
10
20
Sulfaatti
mg/l
1000
2000
1000
50
75
*kattilakuonalla tarkoitetaan kattilassa kierrätettyä kuonaa, jonka lopputuloksena
Z1.2
Z2
10-12 10-12
1000 1000
40
100
1
2
Arinatuhka (Rostasche)
Z0
7-12
500
10
20
2
15
50
40
0,2
Z1.1
7-12
1000
10
40
2
30
50
50
0,2
50
50
10
20
200
200
50
75
materiaali on 100 % lasimaista.
Z1.2/Z2
7-12
1000
40
1
20
200
Kattilakuona*
Z0
6-9
200
33
LUONNOS
Taulukko 26. Kivihiilen tuhkien käyttöluokat kokonaispitoisuuksien mukaan (4c).
Kattilatuhka ja
Parametri
yksikkö
arinatuhka
Z0
Z1.1
Arseeni
mg/kg
20
30
Lyijy
mg/kg
100
200
Kadmium
mg/kg
0,6
1
Kromi tot
mg/kg
50
100
Kupari
mg/kg
40
100
Nikkeli
mg/kg
40
100
Elohopea
mg/kg
0,3
1
Sinkki
mg/kg
120
300
5.3.2
Saksassa rakennus- ja purkujätteen kierrätys ja uusiokäyttö on runsasta; vuonna 2006 kaikesta
C&D-jätteestä kierrätettiin 86 % eli 71 miljoonaa tonnia. Kierrätyskelpoista jätettä ei saa viedä
kaatopaikalle. Vuonna 2002 70 % kierrätetystä rakennusjätteestä (35,5 miljoonaa tonnia)
käytettiin tierakentamiseen, 19 % maansiirtoihin ja noin 2 % betoniteollisuuteen ja muihin
käyttökohteisiin. C&D-jätteestä on Saksassakin tuotteistettu erilaisia betoni- ja tiilimurskeita sekä
niiden seoksia, joita voidaan käyttää tierakentamisessa. Maaseutu- ja kävelyteillä tuotteita
voidaan käyttää myös pinnoitteena.
Rakennus- ja purkujätteen kaupallistamisaste on yli 60 % ja vuoden 2007 lopulla 250 000
ihmistä työllistyi jätteenkäsittelyllä. Sektorin vuotuinen liikevaihto oli 50 miljardia euroa (4f).
Taulukossa 27 on esitetty käyttöluokat rakennusjätteelle pitoisuuksien mukaisesti.
Taulukko 27. Rakennusjätteen käyttöluokat kokonaispitoisuuksien mukaan (4c).
Parametri
Arseeni
Lyijy
Kadmium
Kromi tot
Kupari
Nikkeli
Elohopea
Sinkki
Hiilivedyt
PAK nach EPA
EOX
PCB
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
mg/kg
Z0
20
100
0,6
50
40
40
0,3
120
100
1
1
0,02
Käyttöluokka
Z1.1
Z1.2
300
5 (20)
3
0,1
500
15 (50)
5
0,5
Z2
1000
75 (100)
10
1
Taulukossa 28 on lueteltu Saksassa valmistettavia kierrätysmateriaaleja, niiden käyttötarkoituksia ja käyttöä ohjaavia kriteeristöjä. Useat tuotteet on tarkoitettu korvaamaan kiviainesta tie- ja
maarakentamisessa. Ohjeistus rakennusjätteestä valmistettavista kierrätystuotteista on luettavissa ja ladattavissa saksankielisenä internetosoitteessa
www.recyclingbaustoffe.de/pdf/Richtlinien-neu (4g).
Taulukko 28. Saksassa valmistettujen kierrätystuotteet, niiden käyttökohteet ja
käyttöä ohjaavat kriteerit (4g).
Tuotteen nimi
Käyttötarkoitus
Kriteeristöt
RC-Stra
Katujen ja teiden
 TL Gestein-StB
pintakerrokseen
 TL SoB-StB
 ZTV T-StB 95 Fassung 2000
 TL Pflaster-StB
RC-Wege*
Verkehrsflächen ausserhalb des
 In enger Anlehnung an
klassifizierten Strassenbaus
 TL Gestein-StB/TL SoB-StB
 Arbeitsblatt DWA-A 904
 Richtlinien für den ländlichen Wegebau (Ohjeet maaseututeiden
tierakentamisesta)
34
LUONNOS
RC-Depo*
Kaatopaikkarakentaminen
RC-Asphalt
Asfalttiteiden rakentaminen
RC-Beton
Betonirakentaminen
Betonituotteet
Maarakentaminen
Maatalouskäyttö
RC-Erd*
RC-Vegtra*
5.3.3










TA Sidelungsabfall
TA Abfall
DepVerwV
ZTV Asphalt – StB / ARS 9/2005
Merkblatt für die Verwertung von
Asphaltgranulat (2000) (Ohjeistus
asfalttimateriaalin käytöstä)
TL AG-StB
DIN 1045/EN 206-1
DIN EN 12620 / DIN 4226-100
ZTV E-StB
FFL-Richtlinien und Empfehlungen
Ylijäämämaat
Saksassa ylijäämämaita hyödynnetään laajasti teiden rakentamisessa, pohjarakennustöissä ja
maisemoinnissa. Vuonna 2008 muodostui kaivumaita, ruoppausmaita ja sepeliainesta
noin 107,3 miljoona tonnia, joista 85,3 % hyödynnettiin kierrätysmateriaalin valmistukseen,
soramonttujen täyttöön sekä muuhun kierrätykseen kuten kaatopaikkarakentamiseen,
meluesterakenteisiin ja patorakenteisiin. Maankaatopaikalle sijoitettiin vain 14,7 %
ylijäämämaista, mikä on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa. Saksassa painotetaan
luonnonvarojen säästöä ja materiaalitehokuutta (4h).
Ylijäämämaat luokitellaan aiemmin mainitun LAGAn ohjeistuksen mukaan eri käyttöluokkiin. Taulukoissa 29 ja 30 on maamassojen luokittelut liukoisuuksien ja kokonaispitoisuuksien mukaan.
Taulukko 29. Käyttöluokat maa-aineksille kokonaispitoisuuksien mukaan (4c).
Parametri
Käyttöluokka
[mg/kg]
Z0
Z1.1
Z1.2
Z2
pH
5,5-8
5,5-8
5-9
EOX
1
3
10
15
Hiilivedyt
100
300
500
1000
BTEX tot
<1
1
3
5
Helposti
haihtuvat
<1
1
3
5
halogenoidut
hiilivedyt
2)
3)
PAH n. EPA tot
1
5
15
20
PCB tot
0,02
0,1
0,5
1
Arseeni
20
30
50
150
Lyijy
100
200
300
1000
Kadmium
0,6
1
3
10
Kromi tot
50
100
200
600
Kupari
40
100
200
600
Nikkeli
40
100
200
600
Elohopea
0,3
1
3
10
Thallium
0,5
1
3
10
Sinkki
120
300
500
1500
Syanidi tot
1
10
30
100
LUONNOS
35
Taulukko 30. Käyttöluokat maa-aineksille liukoisuuksien mukaan (4c).
Käyttöluokka
Parametri
yksikkö
Z0
Z1.1
Z1.2
Z2
pH 1)
6,5-9
6,5-9
6-12
5,5-12
Sähkönjohtavuus
μS/cm
500
500
1000
1500
Kloridi
mg/l
10
10
20
30
Sulfaatti
mg/l
50
50
100
150
Syanidi tot
μg/l
<10
10
50
100 3)
Fenoli-indeksi 2)
μg/l
<10
10
50
100
Arseeni
μg/l
10
10
40
60
Lyijy
μg/l
20
40
100
200
Kadmium
μg/l
2
2
5
10
Kromi tot
μg/l
15
30
75
150
Kupari
μg/l
50
50
150
300
Nikkeli
μg/l
40
50
150
200
Elohopea
μg/l
0,2
0,2
1
2
Thallium
μg/l
<1
1
3
5
Sinkki
μg/l
100
100
300
600
Rakennusten kaivumaita käytetään pääasiassa käytössä olevien hiekka- ja sorakuoppien
täyttömaina (4i). Pilaantuneet maat tulee jatkokäsitellä pesumenetelmällä, biologisella
puhdistamisella tai lämpökäsittelyllä. Puhtaat maat voidaan seuloa kivien ja muun
rakennusjätteen erottamiseksi. Pelkkä läjittäminen kaatopaikalle on kielletty ja sorakuoppien
takaisintäytöt ja maisemoinnit lasketaan uusiokäytöksi.
Kuvassa 12 on esitetty esimerkki
tuotteistetusta maa-aineksesta jonka kauppanimi on BOMIX®.
Kuva 12. Esimerkki tuotteistetusta maa-aineksesta. BOMIX® käsitelty maa-aines, stabiili täyttömateriaali joka soveltuu tierakentamisen täyttöihin sekä hiekka- ja sorakuoppien täyttämiseen (4i).
5.4
Saksassa on viime vuosikymmenen aikana käytetty ruskohiilen lentotuhkaa maaperän
jalostamiseen rautatie- ja tiehankkeissa. Pohjois-Saksassa moottoritie A72 Rathendorfin ja
Frohburgin välillä rakennettiin saviselle ja märälle pohjalle. Pohjasta yli 90 % oli savea, jonka
vesipitoisuus oli 30 %. Hankkeessa poistettiin 1,5 miljoonaa m3 maata ja 2 miljoonaa m3 maata
jalostettiin käyttöön. Sideaineen minimimäärä oli 3 %, ja lukuisten sideainetestausten jälkeen
lentotuhkalla saavutettiin yli 12,5 MPa lujuustuloksia. Tieviranomaisten kanssa käydyn
keskustelun jälkeen savi käsiteltiin kaksivaiheisessa prosessissa ruskohiilen lentotuhkalla.
Moottoritie A72 on suurin tuhkarakenne, ja siihen on käytetty yli 120 000 tonnia ruskohiilen
lentotuhkaa (4j).
LUONNOS
5.5
36
Muita esimerkkejä
Ns. ilmastettu betoni on valmistettu hienojakoisesta kvartsista (noin 50 % painosta),
kalkkikivestä, kipsistä ja sementistä. Murskattuna sitä voidaan uusiokäyttää eristyskerroksena
tierakentamisessa tai aggregaattina kalkkihiekkakivessä, erilaisissa kevyissä laasteissa sekä
kevyissä
betoneissa.
Saksassa
pääosa
betonijätteestä
käytetään
tierakentamisessa
pohjatäytöissä ja salaojamateriaalina. Betonijätteellä korvataan kalkkikiveä, mutta betonin
käytössä on huomioitava pohja- ja pintavesien kosketus, koska betoni nostaa veden pH:ta.
Kustannustehokkainta on murskata betonijäte paikanpäällä ja erottaa mahdollinen metallijäte
käsin tai magneettisella erottimella. Betonijätteen läjittäminen kaatopaikalle on laissa kielletty.
Uusiokäyttöä säätelee DIN ja LAGA laatuvaatimukset. Betonijätteestä valmistettuja
kierrätystuotteita on esitetty kuvassa 13.
Kuva 13. Betonijätteestä valmistettuja tuotteita ja niiden käyttökohteita Saksassa.
5.6
Johtopäätökset
Saksassa on kielletty kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikalle vienti. Kielto koskee myös puhtaita
maita. Tämä on osaltaan johtanut jätteistä valmistettujen materiaalien tuotteistamisen. Saksassa
rakennusjätteiden kierrätystuotteiden tuotteistaminen on viety hyvin pitkälle. Markkinoilla on
useita erilaisia tuotteita maanrakennuskäyttöön. Saksassa kiviainesten kulutus onkin vain
kolmasosa Suomen tilanteesta ja kierrätystuotteet ovat avainasemassa kiviainesta korvaavina
materiaaleina.
Tuhkien, maa-ainesten ja rakennusjätteiden hyötykäyttö on jaettu raja-arvojen avulla eri
luokkiin,
joiden
mukaan
määräytyy
myös
soveltuva
käyttökohde
sekä
myös
kaatopaikkasijoituksen luokka. Tuhkia hyödynnetään vastaavasti maarakentamisessa kuin
Suomessakin, ja yhteneväisyyttä Suomen MARA-asetukseen on luokittelu päällystämättömiin ja
päällystettyihin rakenteisiin.
37
LUONNOS
6.
ISO-BRITANNIA
Tekstissä käytettyjä lyhenteitä
Lyhenne
Alkuperä
WRAP
Waste and Resources Action Programme
UKQAA
WAG
DEFRA
UK Quality Ash Association
Welsh Assembly Government
Department for Environment, Food and Rural
Affairs
Department for Business, Innovation and
Skills
BIS
6.1
Tarkoitus/tausta
Yhdistyneiden kuningaskuntien valtioiden sekä EU:n rahoittama
Iso-Britannian tuhkayhdistys
Walesin hallitus
Ympäristö-, elintarvike- ja
maatalousasiain osasto
Elinkeinoelämän osasto
Yleistä
Iso-Britannian jätepolitiikan päätavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä tuottamalla vähemmän jätettä ja hyödyntämällä jäte aina kun se on mahdollista. Kuten muissakin EUmaissa, myös Iso-Britanniassa noudatetaan EU:n jätehierarkiaa. Muut jätepolitiikan tavoitteet
ovat:
 kuntien suurempi vastuu omista jätteistään


jätteen turvallinen käsittely vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä
jätteen hävittäminen lähimpään sopivimpaan paikkaan
Kestävän kulutuksen ja kehityksen politiikan luomisessa Iso-Britannian DEFRA:lla (Department
for Environment, Food and Rural Affairs) on päärooli yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja näin
ollen politiikkaan on sisällytetty myös teknologiat ja innovaatiot.
Englannin uusi jätteen synnyn ehkäisyn ohjelma julkistetaan joulukuussa 2013. Ohjelman
tarkoituksena on auttaa liike-elämää ja kansalaisia ymmärtämään materiaalitehokkuuden
merkitystä ja jätteen vähentämisen tuomia taloudellisia hyötyjä (5a).
6.2
Jätemäärät
Vuonna 2011 Iso-Britanniassa syntyi noin 230 miljoonaa tonnia jätettä (5b). Tästä määrästä oli
kaivos- ja louhintajätettä 23 miljoonaa tonnia, rakennus- ja purkujätettä 105 miljoonaa tonnia ja
kotitalousjätettä 28 miljoonaa tonnia (5a).
Vuonna 2010 selvitettiin kaupallisen ja teollisen jätteen (C&I-jäte, Commercial and Industrial)
määrää UK:ssa. Tulosten mukaan Englannissa syntyi C&I-jätettä noin 48 miljoonaa tonnia, josta
52 % kierrätettiin tai uudelleen käytettiin. Vuonna 2002 kierrätysaste oli 42 % (5a).
Kuvassa 14 on esitetty Iso-Britanniassa tuotettujen jätteiden osuus vuonna 2008, jolloin kierrätetyn jätteen kokonaismäärä oli 143 miljoonaa tonnia. Kierrätys on määritelty jätemateriaalien uudelleen käsittelyksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Energian talteen ottamista ei lasketa kierrättämiseksi. Tämä koskee myös kompostointia ja kotitalousjätteen kierrätystä (5a).
38
LUONNOS
Kuva 14. Iso-Britanniassa tuotetut jätteet sektoreittain (5c).
Hallituksen kierrätystavoitteiden myötä kierrätettyjen materiaalien ja sivutuotteiden käytölle on
kasvava tarve. Neitseellisten raaka-aineiden tuotantopaikkojen määritelmiin on tulossa tiukennuksia (erityisesti lounais-Englannissa) ja ko. materiaalien kaatopaikkaverot ja -maksut ovat
nousussa (5c).
Myös tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä ja korkean kierrätysasteen sisältävien tuotteiden käyttö
on osa kokonaisuutta kestävässä rakennustoiminnassa. Useat WRAP:n selvitykset osoittivat että
kierrätys- ja sivutuotteiden käytöllä on saavutettavissa merkittäviä säästöjä hiilidioksidipäästöissä kun kuljetusetäisyydet pienenevät paikallisia kierrätys – ja sivutuotteita käytettäessä. Kierrätys- ja sivutuotteiden määrä myydyistä materiaaleista oli 28 % vuonna 2010 (5c).
6.3
Vuonna 2012 DEFRA julkaisi ohjeistuksen ”Guidance on the legal definition of waste and its
application” yhdessä Walesin hallituksen, Pohjois-Irlannin ympäristöministeriön ja PohjoisIrlannin ympäristökeskuksen (NIEA) kanssa. Ohjeistus on tarkoitettu ennen kaikkea
toiminnanharjoittajille. Yritykset ja muut organisaatiot ovat päivittäin tekemisissä jätevirtojen
kanssa. Ohjeistuksen avulla toiminnanharjoittajan on helpompi selvittää onko joku materiaali
jätettä vai vielä hyödynnettävissä olevaa. Ohjeistus ei luonnollisestikaan mene lain edelle, ja on
aina toiminnanharjoittajan vastuulla toimia lainmukaisesti (5d).
Iso-Britanniassa on laadittu laatukäytännöt (Quality Protocol) eri tuotteille. Laatukäytäntö
määrittelee tuotteen end-of-waste –kriteerit, joiden avulla tuotteen käyttö on mahdollista ilman
jätehuollon toimenpiteitä. Laatukäytäntöjen tarkoituksena on lisätä jätteestä valmistettujen
tuotteiden luottamusta markkinoilla ja täten edistää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä (5d).
Laatukäytännöt
on
luettavissa
ja
ladattavissa
internetosoitteessa:
http://www.wrap.org.uk/content/quality-protocols. Taulukossa 30 on esitetty tätä raporttia
koskevat laatukäytännöt.
Taulukko 30. Iso-Britanniassa laaditut laatukäytännöt eri tuotteilla
Jätetyyppi
Laatukäytännön nimi
The quality protocol for the production of agKiviainesmateriaali
gregates from inert waste
End of waste criteria for the production of pulverized fuel ash (PFA) and furnace bottom ash
Lentotuhka ja
(FBA) for use in bound and grout applications
pohjatuhka
in specified construction and manufacturing
uses
Renkaat, rengaspohjai- End of waste criteria for the production and
set kumimateriaalit
use of tyre-derived rubber materials
End of waste criteria for the production and
Kipsilevyt
use of recycled gypsum from waste plaster-
(5d).
Pvm
Syyskuu 2005
Lokakuu 2010
Marraskuu 2009
Tammikuu 2010
LUONNOS
39
board
Myös seuraaville jätteille ollaan harkitsemassa laatukäytäntöjen laatimista (5e):
 asfalttijäte joka sisältää kivihiilitervaa
 jätteenpolton pohjatuhka
 paperilietetuhka
 teräskuona
 renkaat – rengaspaalit (?)
 puu
Laatukäytäntöjen kehittämisprosessissa on julkinen 12 viikon kuulemisaika internetissä, jolloin
kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa laatukäytäntöön mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin. Kuulemisen myötä tulleista kannanotoista laaditaan yhteenvetoraportti johon viranomaiset antavat oman
vastauksensa (5e).
Laatukäytäntöä ei ole laadittu eikä tulla laatimaan seuraaville materiaaleille, koska niiden kohdalla ei ole pystytty osoittamaan milloin end-of-waste –kriteerit täyttyvät (5e):
 pilaantuneet maat
 ruopatut sedimentit
 lentotuhka ja pohjatuhka – sitomattomissa rakenteissa
 puhtaat maat
6.3.1
Tuhkat
Lentotuhka (pulverised fuel ash, PFA)
Tuhkille laadittu laatukäytäntö määrittelee milloin kivihiilen polton tuhkia (lentotuhka ja
pohjatuhka) voidaan käyttää ilman erillisiä lupakäytäntöjä.
Laatukäytännön tarkoituksena on tunnistaa milloin lento- tai pohjatuhka lakkaa olemasta jäte.
Lisäksi ko. dokumentti esittelee lento- ja pohjatuhkan käytön hyvät käytännöt. Tuhkille asetetut
vaatimukset sekä elinkaaren kohta, jolloin tuhka ei ole enää jäte, riippuvat käytettävästä
kohteesta. Laatukäytäntöjä ovat olleet luomassa Defra, WAG, teollisuus sekä muut asianosaiset.
Kuvassa 14 on esitetty laatukäytäntöprosessin vaiheet (tuhkalle) (5f).
Kun lento- ja pohjatuhka ei ole enää jätettä, materiaali ei vaadi enää jatkotoimenpiteitä vaan se
täyttää kaikki hyväksytylle tuotteelle ja edelleen loppukäytölle asetetut vaatimukset. Hyväksytyt
loppukäyttökohteet sidotussa muodossa ovat (5f):
 lentotuhkan käyttö betonissa (tyypin I ja II lentotuhkat)
 sementin valmistuksen raaka-aineena
 keraamiset laatat ja tiilenvalmistus
 maalit, muovit, kumi ja muut vastaavat
 kevytfillerinä bitumimateriaaleissa, kuten vaahtobitumissa tai asfaltissa
 hydraulisesti
sidotuissa
seoksissa
jalkakäytävien
rakentamisessa,
esimerkiksi
päällystyksessä, tien pohjassa, stabiloinnissa
 pohjatuhkaa kevytrunkoaineena betonissa
Tuhkia käytettäessä tulee kiinnittää huomiota käytöstä johtuviin ympäristövaikutuksiin ja
varmistaa ettei tuhkien käyttö vaaranna vesivarantojen kestävää käyttöä tulevaisuudessa eikä
vahingoita suojeltuja alueita (5f).
Tuhkan tuottajan ja hankkijan dokumentoinnilla varmistetaan että laadunvarmistuksen kriteerit
ovat täyttyneet. Laadunvarmistus pohjautuu tekniseen säännökseen ”Technical Standards and
Regulations Directive 98/34/EC” (5f).
Mikäli laadunvarmistuksen kriteerit täyttänyttä materiaalia sekoitetaan jätemateriaalin kanssa,
syntyvä seos määritellään jätteeksi ja on jätehuollon menetelmien alaisena. Mikäli sekoitettava
materiaali ei ole jätettä, ei syntyvä seos myöskään ole jätettä (5f).
LUONNOS
40
Kuva 14. Laatukäytännön päävaiheet ja valvontamekanismit (5f).
Laatukäytäntömenettely on vapaaehtoista. Tuhkat on edelleen mahdollista käsitellä jätteenä,
mutta tällöin ne ovat jätteenhallintatoimenpiteiden alaisia niin kuljetuksessa, varastoinnissa kuin
käytössäkin. Koska laatukäytännön mukaiset tuhkat eivät ole jätteitä, ne tulee rekisteröidä
REACH-menetelmän mukaisesti.
Kaikki Iso-Britannian hiilivoimalat ovat mukana REACHmenettelyssä lentotuhkan (pulverised fuel ash) ja pohjatuhkan (furnace bottom ash) rekisteröimiseksi (5f).
Taulukossa 31 on esitetty lento- ja pohjatuhkan laatukäytännössä luetellut standardit. Standardit
vastaavat osittain myös Suomessa käytössä olevia kansallisia standardeja (5f).
41
LUONNOS
Taulukko 31. Kivihiilen lentotuhkan laatukäytäntöä ohjaavat standardit (5f).
Hyväksytty tuotestandardi
Lisästandardit asiakkaan niin vaatiessa
Hydraulisesti sidotut
BS EN 13242:2002+A1:2007 Aggregates
BS EN 14227-4:2004 Hydraulically bound mixtures.
seokset väyläraken-
for unbound and hydraulically bound mate-
Specifications. Fly ash for hydraulically bound mix-
tamisessa (lentotuh-
rials for use in civil engineering work and
tures.(Vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi
ka)
road construction
standardiksi).
BS EN 14227-3:2004 Hydraulically bound mixtures.
Specifications. Fly ash bound mixtures.(Vahvistettu
suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi)
BS EN 14227-14:2006 Hydraulically bound mixtures. Specifications. Soil treated by fly
ash.(Vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi: Sitomattomat ja hydraulisesti sidotut
seokset. Laatuvaatimukset. Osa 14: Lentotuhkalla
käsitelty maa.)
Specification for Highway Works Series 800
Lentotuhka kevytfille-
BS EN 13055-2:2004 Lightweight aggre-
rinä bitumi-bound ma-
gates. Lightweight aggregates for bitumi-
teriaaleissa
nous mixtures and surface treatments and
*myös vaahtobitumi,
for unbound and bound applications.
asfaltti
BS EN 13043:2002 Aggregates for bituminous mixtures and surface treatments for
roads, airfields and other trafficked areas.
Lentotuhka lisäainee-
BS EN 450-1:2005+A1:2007 Fly ash for
BS EN 450-2: 2005 Fly ash for concrete. Conformity
na (?) betonissa
concrete. Definition, specifications and com-
eluation.
*myös käyttö sement-
formity criteria.
tiä vastaavana kom-
BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, perfor-
ponenttina (tyypin II
BS EN 12620:2002+A1:2008 Aggregates
lisäys), filleriaineena
for concrete.
(tyypin I lisäys) ja ke-
mance, production and conformity.
BS 8500-1:2006 Concrete. Complementary British
vytfilleriaineena (tyy-
BS EN 13055-1:2002 Lightweight aggre-
Standard to BS EN 206-1. Method of specifying and
pin I lisäys)
gates. Lightweight aggregates for concrete,
guidance for the specifier.
mortar and grout.
BS 8500-2:2006 Concrete. Complementary British
Standard to BS EN 206-1. Specification for constituent materials and concrete.
BS 3892-2:1996 Pulverized fuel ash. Specification
for pulverized-fuel ash to be used as Type I addition.
Lentotuhkan käyttö
BS EN 197-1:2000 Cement. Composition,
BS EN 413-1: 2004 Masonry cement. Composition,
sementtimäisenä
specifications and conformity criteria for
specifications and conformity criteria.
komponenttina se-
common cements.
mentin valmistuksessa
BS EN 14216: 2004 Cement. Composition, specifications and conformity criteria for very low heat
special cements.
BS EN 15368: 2008 Hydraulic binder for nonstructural applications: Definitions, specifications
and conformity criteria.
BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, performance, production and conformity.
BS 8500-1: 2006 Concrete. Complementary British
42
LUONNOS
BS EN 14227-1: 2004 Unbound and hydraulically
bound mixtures. Specifications. Cement bound
granular mixtures.
Lentotuhka betonissa
BS EN 13055-1: 2002 Lightweight aggre-
BS EN 206-1: 2000 Concrete. Specification, perfor-
käytettävänä kevytai-
gates. Lightweight aggregates for concrete,
mance, production and conformity.
neena
mortar and grout.
BS 8500-1: 2006 Concrete. Complementary British
BS EN 771-3: 2003 Specification for masonry units.
Aggregate concrete masonry units (dense and
lightweight aggregates).
BS EN 771-4: 2003 Specification for masonry units.
Autoclaved aerated concrete masonry units.
BS EN 998-1: 2003 Specification for mortar for masonry. Rendering and plastering mortar.
BS EN 998-2: 2003 Specification for mortar for masonry. Masonry mortar.
Lentotuhka tienraken-
BS EN 13242: 2002+A1:2007 Aggregates
nuksessa
for unbound and hydraulically bound mate-
rials for use in civil engineering work and
road construction.
Keraamiset laatat ja
tiilenvalmistus
Maalit, muovit, kumi
ja muut vastaavat
Injektiosovellukset
BS EN 12715: 2000 Execution of special
BS 3892-3: 1997 Pulverized fuel-ash. Specification
*käyttö sementtisenä
geotechnical work. Grouting.
for pulverized-fuel ash for use in cementitious
komponenttina kevyt-
grouts.
fillerimateriaalina injektoinneissa
BS EN 13055-1: 2002 Lightweight aggregates.
Lightweight aggregates for concrete, mortar and
grout.
Tuhkan tuottajan tulee varmistaa että tehtaan laadunvalvonnan ja standardin ehdot täyttyvät
teettämällä vaaditut vähimmäistestit tietyin väliajoin. Kaikilla UKQAA:n jäsenillä on ohjeistus
miten tehtaan laadunvalvontakäytäntö etenee ja mitkä ovat eri standardien minimivaatimukset.
Kaikkien sidottujen sovellutukset tulee tehdä hyviä käytäntöjen mukaisesti. Tuhkan tuottaja ei
ole vastuussa tuhkan käyttötavasta.
Tuhkan liukoisuutta sitomattomista sovellutuksista on tutkittu uusimpien testimenetelmien avulla
ja tulosten perusteella pohjaveden suojelun raja-arvoja muutettiin. Lisätutkimuksia ja
riskinarvioita ollaan tekemässä. Sillä välin ympäristökeskus on laatinut dokumentin ”The
regulation of materials being considered under the Waste Protocols Project”, jonka avulla
lentotuhkaa voidaan edelleen käyttää sitomattomiin sovelluksiin ilman lupahakemuksia.
Dokumentti on
väliaikainen
työkalu
kunnes
sitomattomalle lentotuhkalle
laaditaan
laatukäytäntödokumentti. Taulukossa 32 on esitetty dokumentissa kriteerit sitomattomien
seosten sijoittamisesta.
Taulukko 32. Sitomattomien seosten sijoittamisen ehdot tuhkan analyysitulosten
perusteella ohjeen TRL 447 Sulfate specification for structural backfill mukaisesti (5g).
Sitomattomia seoksia ei saa sijoittaa alle 500 mm
etäisyydelle sementistä, sementtiin sitoutuneista aineista ja muiden sementtiä sisältävistä seoksista


vesiliukoisen sulfaatin SO4 pitoisuus on yli 1500
mg/l (i)
tai hapettuvien sulfidien (OS) pitoisuus on yli 0,5
43
LUONNOS
tehtyjen rakenteiden tai stabiloitujen päällysteiden
lähelle


Sitomattomia seoksia ei saa sijoittaa alle 500 mm
etäisyydelle metallisista rakenteista

% sulfaatista (SO4) (ii)
mikäli näytteessä, josta analysoidaan kohdan (i)
mukainen vesiliukoinen sulfaattipitoisuus, pH on
pienempi kuin 7,2, pH:n määrittämiseen
kyätetään BS 1377-3 standardin mukaista
elektromteristä menetelmää ja näyte, josta pH
määritetään, valmistetaan veden ja maaaineksen suhteessa 2:1.
vesiliukoisen sulfaatin SO4 pitoisuus on yli 300
mg/l (i)
tai hapettuvien sulfidien (OS) pitoisuus on yli
0,06 % sulfaatista (SO4) (i)
Sitomattomat seokset voidaan tehdä murskatusta kivestä, murskeesta, kierrätysmateriaaleista
tai liuskeen polton tuhkasta. Seoksen tulee täyttää standardin BS EN 13285 ”Unbound mixtures.
Specifications” vaatimukset.
Lentotuhka tierakentamisessa
Yksityiskohtaiset rakentamisohjeet annetaan dokumentissa ”The Specification for Highway Works
Series 800”. Dokumentti sisältää vaatimukset mm. sideaineiden koostumuksista ja
sekoitusmenetelmistä. Dokumentti on luettavissa ja ladattavissa internetosoitteessa:
http://www.dft.gov.uk/ha/standards/mchw/vol1/pdfs/series_0800.pdf.
6.3.2
Kuten muidenkin maiden kohdalla, rakennus- ja purkusektori on suurin jätteen tuottaja IsoBritanniassa, jossa C&D-jätettä syntyy vuosittain 120 miljoonaa tonnia. Määrä on noin kolmasosa
kaikesta syntyvästä jätteestä.
6.3.3
Ylijäämämaat
Iso-Britanniassa on annettu menettelytapaohje ylijäämämaiden hyödyntämisen parantamiseksi.
Ohjeen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kiviaineksen käytöstä maarakentamisessa ja suojella
kiviainesvaroja. Ohjeessa on korostettu suunnittelua ennen rakentamisen aloittamista. Perusteellisen pohjatutkimuksen avulla voidaan lajitella erilaiset maamateriaalit. Olennainen tieto ylijäämämaan hyödyntämisessä on luokitellaanko se lainmukaisesti jätteeksi (5h).
6.4
Kohde*
Tulvapato Kenwyn-joen tulvimisen estämiseksi
Sijainti
Truro, Cornwall
Imminghamin telakka, Rainbow-terminaali
Immingham, North Easte Lincolnshire
1,4 km tie A259 Ramsgate satama-alueella
Kent, South East
*Lähde (5i)
Materiaali
Hydraulisesti sidottu seos, 1400
kg/m3 BS 882:1983 mukaisesti.
Seoksessa 50 kg/m3 sementtiä ja
150 kg/m3 lentotuhkaa sideaineena.
Masuuni- ja sinkkikuonan ja lentotuhkan hyödyntäminen hydraulisesti
sidotussa seoksessa. Seoksesta 82
% oli masuunikuonaa, 3 % sementtiä ja 15 % lentotuhkaa.
Rakeistetun lentotuhkan (GFA, granular fly ash) ja kalkin seos sideaineena graniittipohjaisen tierakennusmateriaalin kanssa. Lentotuhkan
osuus 8,5-11 %.
LUONNOS
6.5
44
Muita esimerkkejä
Pysyvästä jätteestä tehdyt materiaalit
Taulukkossa 33 on kuvattu materiaalit, jotka on valmistettu pysyvistä jätteistä ja jotka ovat käyneet läpi laatukäytäntömenettelyn.
Taulukko 33. Inerteistä jätteistä tehdyt tuotteet joille on laadittu laatukäytäntödokumentti (5j).
Kiviaines
Rakeinen materiaali jota käytetään rakentamisessa. Materiaali
voi olla luonnonaines, valmistettu tai kierrätetty.
Kierrätetty kiviaines
Rakentamisessa aiemmin käytetty, kierrätetty epäorgaaninen
aines.
Kierrätetty kivityömateriaali
BS 8500-merkinnällä varustettu kierrätetty, murskattu tiili- ja
harkkomateriaali.
Kierrätetty betonimateriaali
BS 8500-merkinnällä varustettu kierrätetty, murskattu betonimateriaali.
Kierrätetty asfalttimateriaali
Kierrätetty aines, joka koostuu murskatusta tai jauhetusta asfaltista.
Inertti jäte
Jätteet, jotka on lueteltu taulukossa x, eikä ole tarvetta epäillä
kontaminaatiota.
Kuvassa 15 on esitetty pysyväksi jätteeksi luokittelemisen prosessikaavio. Taulukossa 34 on lueteltu pysyvät jätteet Iso-Britanniassa.
Kuva 15. Pysyvän jätteen hyväksymismenettely Iso-Britanniassa (5j).
LUONNOS
45
Taulukko 34. Inerteiksi luokitellut jätteet Iso-Britanniassa (5j).
Eurooppalainen Kuvaus
Rajoitukset
jätekoodi
10 11 03
Jätelasi joka perustuu kuitumateriaaleihin.
Vain ilman orgaanisia
Waste glass based fibrous materials
sideaineita
15 01 07
Lasipakkaukset
Rakennus- ja purkujätteet
hyväksytään vain, mikäli
17 01 01
Concrete including solid dewatered concrete
muiden materiaalien (metalprocess waste
Betoni joka sisältää kuivattua betonin valmis- lit, muovit, orgaaniset aineet,
puu, kumi, jne.) osuus on altusprosessin jätettä
hainen. Jätteen alkuperä täy17 01 02
Tiilet
tyy olla tiedossa.
17 01 03
Laatat ja keramiikka
17
17
17
17
01
02
05
05
07
02
04
08
19 12 05
20 01 02
20 02 02
Betonin, tiilien, laattojen ja keramiikan seos
Lasi
Maat ja kivet sisältäen murskattua kiveä,
hiekkaa, savea, tienpohjaa and planings, ja
ratapenkereen sorapatjaa
Lasi
Lasi
Maat ja kivet puistojätteenä
Pois lukien pintamaa ja turve
sekä maat ja kivet pilaantuneilta alueilta
Erikseen kerätty lasi
Vain puutarhajäte ja jäte
puistosta; pois lukien pintamaa ja turve
AggRegain Specifier-työkalu
WRAP-yhdistys on kehittänyt työkalun ”AggRegain Specifier”, jonka avulla ostaja voi ostaa sopivaa kierrätettyä tai kierrätysmateriaalia oikeaan sovellutukseen. Työkalu löytyy internet-sivulta
http://aggregain.wrap.org.uk/specifier/. Sovelluksesta voi ladata yksityiskohtaisia teknisiä tietoja
sekä case-esimerkkejä. Järjestelmä jakaantuu seuraaviin osiin:
 Projektin tyyppi, esimerkki:
 Väylät – tiet, pysäköintialueet, lentokentät, jne.
 Asuminen
 Rakennukset – kaupalliset ja teolliset
 Sovellutukset, esimerkki:
 Sitomattomat jakavat kerrokset
 Bitumisidotut kantavat kerrokset
 Tuote, esimerkki:
 Tyypin 1 sitomaton jakavan kerroksen materiaali
 Kantava kerros sepelistä
 Betoni merkinnällä GEN 0 S1
Järjestelmästä voi tehdä hakuja myös materiaalilla. Tällöin järjestelmä kertoo millaisissa sovellutuksissa ko. materiaalia on mahdollista käyttää. Kuvassa 15 on kuva sovelluksen internetsivulta
(5k).
LUONNOS
46
Kuva 15. AggRegain Specifier –ohjelma auttaa löytämään ja valitsemaan ylijäämämateriaalia (5k).
6.6
Johtopäätökset
Iso-Britanniassa end-of-waste-menettelyt ja sitä kautta tuotteistaminen on huomattavasti
pidemmällä kuin Suomessa. Useille eri materiaaleille on laadittu laatukäytäntödokumentti
(Quality Protocol) jonka avulla tuotteen käyttö on mahdollista ilman jätehuollon toimenpiteitä.
Laatukäytännön tarkoituksena on lisätä jätteestä valmistettujen tuotteiden luottamusta
markkinoilla ja täten edistää kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.
Myös WRAP:n (Waste and Resources Action Programme) kehittämä AggRegain-sovellus auttaa
kierrätysmateriaalin
hankinnassa
opastamalla
oikean
materiaalin
käyttöön
ja
sen
käyttökohteeseen.
7.
ALANKOMAAT
7.1
Yleistä
Alankomaille ominaista on suhteellisen lyhyet etäisyydet joka paikkaan. Suuret asukaskeskittymät ovat 100 km säteellä toisistaan ja maassa on korkea asukastiheys (488,9 asukasta/km 2).
Jätteiden hyötykäytön edistämisessä avainasemassa on laajamittainen yhteistyö viranomaisten ja
alan toimijoiden välillä. Alan toimijat ovat järjestäytyneet yhdistyksiin ja yhteisyrityksiin, jotka
käyvät vuoropuhelua lainsäätäjien kanssa. Suuret jätevirrat on pyritty tuotteistamaan, ja niiden
hallinnasta, jalostuksesta ja myymisestä vastaa esimerkiksi alan toimijoiden perustama yhdistys.
Jätteenpolton tuhkan välityksestä vastaa Vereniging Afvalbedrijven. Kivihiilen ja biopolttoaineiden
voimalaitostuhkien välityksestä vastaa Vliegasunie. Jätteiden hyödyntämistä edistää se, että jätteiden varastointi, käsittely ja sertifioitujen tuotteiden myynti ovat näiden yhdistysten vastuulla.
Nk. ”Green deal”-sopimusten kautta viranomaiset ja jätealan toimijat ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet edistämään erilaisten jätevirtojen hyötykäyttöä mahdollisimman pitkälle. Tavoitteena on
mm. kehittää jätteiden hyötykäyttöä ja siihen liittyviä tekniikoita vientituotteeksi. Sekä tuotteita
että käsittelytekniikkaa täytyy kehittää, jotta lainsäädäntö seuraa kehitystä perässä ja mahdollistaa siten tehokkaamman hyötykäytön.
Vuodesta 2012 alkaen jätteen loppusijoitus kaatopaikalle on verotonta, mutta samalla astui voimaan tietyille jätteille kaatopaikkakielto. Näillä näkymin kaatopaikkavero palautuu vuonna 2014,
LUONNOS
47
mikäli viimeisin lakiehdotus hyväksytään. Alan toimijat vastustavat kaatopaikkaveron uudelleen
käyttöönottoa, koska sillä ei uskota enää olevan toimintaa ohjaavaa vaikutusta.
7.2
Jätemäärät
Alankomaissa syntyi vuonna 2011 jätteitä yhteensä 59 miljoonaa tonnia, josta 24 miljoonaa tonnia oli rakennusjätteitä, 9 miljoonaa tonnia kotitalousjätteitä ja 15 miljoonaa tonnia teollisuuden
jätteitä. Jätteistä hyödynnetään yli 80 %.
7.3
EU-direktiivien nojalla on kehitetty kansallinen lainsäädäntö, joka ohjaa maa- ja infrarakentamista. Lainsäädännöllinen kehys koostuu näiden osalta kolmesta laista jossa määritetään vaatimukset yleisellä tasolla:
 Luonnonhoitolaki (Wet Milieubeheer)
 Laki maaperän ja ‟vesipohjan‟ pilaantumisesta (Wet bodemverontreiniging)
 Laki vesistön pilaantumisesta (Wet verontreiniging oppervlaktewater)
Näihin lakeihin pohjautuen on laadittu asetus maaperän ja ‟vesipohjan‟ laadusta (Besluit Bodemkwaliteit) jossa säädetään tarkemmin mm. pitoisuus- ja liukoisuusrajojen kautta jätteiden
hyötykäyttömahdollisuudet. Asetus asettaa myös laatuvaatimuksia alan toimijoille ja laadunvalvonnalle, ja se sisältää kolme osa-aluetta:
 Laadunvalvonta
 Rakennusmateriaalit
 kiinteät muotoillut rakennusmateriaalit (esim. tiilet, betoniharkot, betoni, jne.)
 ei-kiinteät muotoillut rakennusmateriaalit (esim. (betoni)murske, tuhkat, jne.)
 Maa-ainekset ja sedimentit
Asetuksen laadunvalvonta-osiossa määrätään mm. suoritettavat (standardinmukaiset) laadunvalvontakokeet, laadunvalvojan ja urakoitsijan pätevyysvaatimukset jne. Vain sertifioidut toimijat
hyväksytään toimimaan esimerkiksi maaperän puhdistustöissä, näytteenotossa tai ympäristöteknisissä tutkimustöissä.
Samassa asetuksessa on Rakennusmateriaalit-osiossa kuvattu ko. materiaalin käyttö ja sille asetetu vaatimukset. Mikäli materiaali hyötykäytetään, käyttöä koskee rakennusmateriaalin vaatimukset ja ohjeet. Asetuksessa käsitellään myös pilaantuneet maat sekä sedimentit.
Asetuksen perusteella on laadittu ohjeistus ”Maa- ja ‟vesipohjan‟ ohjeet” (Bodemrichtlijn), joka
pyrkii ohjaamaan ja selventämään toimijoiden ja viranomaisten toimintatapoja. Ohje ei ole määräysvaltainen, vaan toimii raamina. Ohjeeseen kuitenkin viitataan laissa ja asetuksissa.
7.3.1
Tuhkat / Jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
Alankomaissa poltetaan kotitalousjätettä, josta syntyy vuosittain noin 1,5-1,8 miljoonaa tonnia
tuhkaa. Polttolaitoksia on 14 kpl, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 7,5 miljoonaa tonnia.
On arvioitu, että vuonna 2015 polton ylikapasiteettia on noin 2 miljoonaa tonnia vuosittain, jonka
takia maahan tuodaan kotitalousjätettä poltettavaksi. Vuonna 2011 Iso-Britanniasta tuotiin noin
400 000 tonnia jätettä polttoon.
Jätteenpolton tuhkia on hyödynnetty jo vuodesta 1986, pääasiassa infrarakentamisessa. Jätteenpolton tuhkien hyödyntämisaste on lähes 100 %, josta 95 % menee maarakentamiseen ja 5 %
muihin hyötykäyttökohteisiin kuten betoniteollisuuteen.
Jätteenpolton tuhkat ja muut maarakentamiseen soveltuvat kiviset jätteet voidaan hyödyntää
maarakentamisessa tiettyjen reunaehtojen täyttyessä. Tämä on mahdollistettu poikkeusmääräyksen kautta. Esimerkiksi jätteenpolton tuhka ei täytä puhtaan maan vaatimuksia, mutta asetus
mahdollistaa tuhkan hyödyntämisen nk. IBC-materiaaliksi (Isoleren, Beheren, Controleren - eristäminen, ylläpito ja seuranta).
Mikäli materiaali ei täytä puhtaan maan raja-arvoja, mutta alittaa IBC-materiaalin liukoisuusrajat
(taulukko 35 ja 36), on mahdollista hyödyntää IBC-materiaali maanrakentamisessa ympäristöstä
eristettynä. Rakenteen vaatimukset tällöin ovat:
LUONNOS





vähintään 0,5 m pohjavedenpinnan yläpuolella
eristetty tiivistyskerroksella (esimerkiksi HDPE-kalvo)
suotovesien tarkkailu
rakenne on poistettava asianmukaisesti käytön jälkeen
määrä vähintään 5000 m3
Liitteessä 1b on vertailtu Hollannissa ja Suomessa käytettäviä raja-arvoja.
Taulukko 35. Hollantilaiset raja-arvot materiaalin hyödyntämiselle.
Muotoiltu/kiinteä
IBC-rakennusEi muotoiltu
(E64 d in
Parametri
materiaali
(mg/kg d.s.)
(mg/kg d.s.)
mg/m2)
Antimoni
8,7
0,16
0,7
Arseeni
260
0,9
2
Barium
1500
22
100
Kadmium
3,8
0,04
0,06
Kromi
120
0,63
7
Koboltti
60
0,54
2,4
Kupari
98
0,9
10
Elohopea
1,4
0,02
0,08
Lyijy
400
2,3
8,3
Molybdeeni
144
1
15
Nikkeli
81
0,44
2,1
Seleeni
4,8
0,15
3
Tina
50
0,4
2,3
Vanadiini
320 (1)
1,8 (1)
20
Sinkki
800
4,5
14
Bromi
670 (2)
20 (2)
34
Kloridi
110 000 (2)
616 (2)
8800
Fluoridi
2500 (2)
55 (2)
1500
Sulfaatti
165 000 (2)
1730 (2,3)
20 000
Taulukko 36. Orgaanisten ainesten pitoisuusraja-arvot.
Parametri
Bentseeni
Etyylibentseeni
Tolueeni
Ksyleeni(som)
Fenoli
Polysykliset
Naftaleeni
Fenantreeni
Antraseeni
Fluoranteeni
Kryseeni
Bentso(a)antraseeni
Bentso(a)pyreeni
Bentso(b)fluoranteeni
Indeno(1,2,3cd)pyreeni
Bentso(chi)peryleeni
PAH (summa)
Muut parametrit
PCB (summa)
mineraaliöljyt
asbesti
Maksimiarvo
(mg/kg d.s.)
1
1,25
1,25
1,25
1,25
5
20
10
35
10
40
10
40
40
40
50
0,5
500
100
Kuvassa 16 on esitetty esimerkkikuva IBC-materiaalin käytöstä tiepenkereen rakenteessa. Kuvassa esiintyvät numeroinnit tarkoittavat seuraavaa:
1) IBC-materiaali
2) salaojakerros
3) IBC-materiaalin alareuna
4) nykyinen maanpinta
48
LUONNOS
5)
6)
7)
8)
9)
49
pohjavesipinta
eristekerros
puhdas pintakerros
puhdas pintakerros
pintaveden poisto ja imeytys
Kuva 16. IBC-materiaalin käyttöperiaate.
IBC-materiaalin käytöstä tulee tehdä ilmoitus viranomaisille ja käytössä sovelletaan em. asetuksen laadunvalvontaohjeita kaikissa hankkeen vaiheissa. Rakenteen suunnitelmat tulee hyväksyttää viranomaisilla ja asennustyöllä on oltava valvoja.
Green Deal-sopimuksen myötä on tavoitteena myös jalostaa 50 % tuhkista puhtaaksi materiaaliksi, joka on vapaasti hyödynnettävissä. Vuoteen 2020 mennessä jätteenpolton tuhkien hyödyntäminen IBC-materiaalina on tarkoitus loppua kokonaan. Alan toimijat ja viranomaiset ovat
käynnistäneet laajasti tutkimushankkeita, joilla pyritään minimoimaan tuhkan liukoisuuksia, kehittämään tuhkien hyötykäyttöä betoniteollisuudessa sekä tuhkien pesumenetelmiä ja stabilointia. Tavoitteena on myös parantaa arvometallien talteenottoa tuhkasta.
7.3.2
7.3.3
Ylijäämämaat
7.4
Moottoritiellä A12, De Meernin kaupungissa, on rakennettu 1,2 kilometrin mittainen meluvalli jätteenpolton pohjatuhkaa hyödyntäen (kuva 17). Rakenne on kuvan 16 kaltainen.
Kuva 17. Meluvallin rakentamista moottoritien A12 varrella.
7.5
Muita esimerkkejä
7.6
Johtopäätökset
Alankomaissa jätteenpolton tuhkien käyttö on viety varsin pitkälle, kun tuhka on mahdollista
hyödyntää maarakentamisessa IBC-raja-arvojen täyttyessä, tiettyä rakentamismenetelmää noudattaen. Jätteenpolton tuhkia syntyy huomattavia määriä, vaikkakin määrä on laskemaan päin
tulevaisuudessa. Green Deal-sopimuksen myötä jätteenpolton tuhkaa on tarkoitus tulevaisuudes-
LUONNOS
50
sa pystyä hyödyntämään puhtaana materiaalina, ilman IBC-materiaalin vaatimia rakennevaatimuksia.
8.
YHTEENVETO
Tässä raportissa esitellyissä maissa jätteiden hyötykäyttö vaihtelee suuresti toisistaan. Kaikkien
EU-maiden jätteiden hyötykäyttöä ohjaa taustalla jätedirektiivin viisiportainen hierarkia, jossa
jätteen loppusijoittaminen kaatopaikalle on aivan viimeisin vaihtoehto. Maat säätävät tarkemmat
lait ja asetukset kansallisesti. Jätteiden hyötykäyttöä ohjaavat myös monet kansalliset standardit
eurooppalaisten standardien lisäksi.
Ruotsi
Ruotsissa on lainsäädännössä jo etukäteen määritelty ‟ympäristövaarallisille‟ toiminnoille A-, Btai C-merkintä. Näiden toiminnanharjoittajien on aina toimittava ilmoitus- tai lupamenettelyn
kautta. Jätteiden hyötykäyttö jaetaan vähäistä riskiä alhaisempaan (ei ilmoitusta), vähäisen riskin (ilmoitusmenettely) ja suuremman kuin vähäisen riskin (lupamenettely) toimintoihin.
Tanska
Tanskassa jätteen hyötykäytölle on määritelty kolme luokkaa, jotka määräytyvät kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuksien mukaan. Jätteitä ja maa-aineksia voidaan hyödyntää ilman lupaa, kun
ne täyttävät luokan 2 ehdot.
Rakennusjätteet hyödynnetään erittäin tehokkaasti ja Tanskassa rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste onkin erittäin korkea, 94 %. Rakennusjätteen määrä on noussut viimeisen 15 vuoden
aikana, mutta hyödyntämisaste pysynyt tehokkaana vuosien aikana. Jätteen määrän nousu selittynee jätteen lajittelun tehokkuuden paranemisena.
Itävalta
Itävallan pitkälle kehittyneen kierrätystoiminnan mahdollistaa jätteiden tarkka lajittelu sekä eri
materiaaleille laaditut raja-arvot ja/tai tekniset ohjeet. Rakennus- ja purkujätteestä valmistetaan
pitkälle tuotteistettuja kierrätysmateriaaleja, joiden hyötykäyttöä edistää internetissä toimiva
kierrätysmateriaalipankki, jossa ostajan ja myyjän on helppo kohdata. Viranomaisten työtä on
helpottanut sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, joka on vähentänyt päällekkäisten rekisterien tarvetta ja näin yksinkertaistanut myös viranomaismenettelyä.
Saksa
Saksassa tehokasta kierrätystoimintaa edistää kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikalle vienti, joka koskee myös puhtaita maamassoja. Rakennusjätteistä valmistettujen kierrätystuotteiden tuotteistaminen on myös Saksassa hyvin pitkällä, ja markkinoilla on paljon erilaisia tuotteita maarakennuskäyttöön. Maa-ainesten ja rakennusjätteiden hyötykäyttö jaetaan raja-arvojen avulla eri
luokkiin, joiden mukaan määräytyy myös soveltuva käyttökohde.
Iso-Britannia
End-of-waste-menettelyt ja tuotteistaminen on Iso-Britanniassa hyvin pitkällä. Useille eri materiaaleille on laadittu laatukäytäntödokumentti (Quality Protocol), jonka avulla materiaalia voi hyödyntää ilman että se on jätehuollon toimenpiteiden alaista. Myös Iso-Britanniassa on käytössä
materiaalipankki AggRegain, joka auttaa kierrätysmateriaalin hankinnassa ja opastaa materiaalin
käytössä ja käyttökohteen valinnassa.
Alankomaat
Alankomaissa voidaan jätteenpolton tuhkia hyödyntää IBC-materiaaliluokituksen turvin. IBCmateriaaliksi (Isoleren, Beheren, Controleren - eristäminen, ylläpito ja seuranta) soveltuvan tuhkan tulee alittaa IBC-raja-arvot. Tulevaisuudessa on tavoitteena hyödyntää 50 % syntyvästä
tuhkamäärästä puhtaana materiaalina.
Mailla on omia raja-arvoja jätteiden hyötykäytölle, ja raja-arvot ja käytettävät menetelmät
eroavat suuresti toisistaan ja siksi raja-arvoja ei voi suoraan verrata keskenään maittain. Tässä
raportissa käsitellyistä maista ainoastaan Suomen ja Itävallan sekä Suomen ja Hollannin rajaarvoja on voitu tarkastella rinnakkain. Liitteissä 1a ja 1b on esitetty raja-arvojen vertailut.
Liitteessä 2 on esitetty rakennus- ja purkujätteestä tarkasteltavia parametreja Belgian (ei
mukana raportissa), Alankomaiden, Itävallan, Tanskan, Saksan ja Suomen osalta.
51
LUONNOS
Liite 1a. Taulukkovertailu Itävallan C&D-jätteen ja Suomen raja-arvoista (MARAasetus)
VNa 591/2006
ITÄVALTA
Table 2: Quality classes: additional limit values
for recycled construction materials.
Laatuluokka A+ Laatuluokka A Laatuluokka B
Liukoisuus L/S 10 (mg/kg DS)
Antimoni
Arseeni
Barium
Lyijy
Kadmium
Kromi
Kupari
Mangaani
Molybdeeni
Natrium
Nikkeli
Elohopea
Seleeni
Sinkki
Vanadiini
Kloridi
Fluoridi
Sulfaatti
Syanaatti (?) CNFenoli-indeksi
DOC1)
TDS2)
Kokonaispitoisuudet
Arseeni
Barium
Lyijy
Kadmium
Kromi tot
Kromi (VI)
Kupari
Nikkeli
Elohopea
Sinkki
Vanadiini
PCB
PAH
Betonimurske
Liukoisuudet L/S = 10 kg
Peitetty
Päällystetty
rakenne
rakenne
0,06
0,06
0,5
0,5
20
20
0,5
0,5
0,02
0,02
0,5
0,5
2,0
2,0
Lentotuhkat (kivihiili, tuhka,
turve)
Peitetty
Päällystetty
rakenne
rakenne
0,06
0,18
0,5
1,5
20
60
0,5
1,5
0,04
0,04
0,5
3
2,0
6,0
0,06
0,5
20
0,5
0,04
0,06
0,5
20
0,5
0,04
0,1
0,5
20
0,5
0,04
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
6
0,4
0,01
0,1
4
0,4
0,01
0,1
4
0,6
0,01
0,1
18
800
10
800
10
1000
15
0,4
0,01
0,1
4,0
2,0
800
10
1000
0,4
0,01
0,1
4,0
2,0
800
50
6000
0,4
0,01
0,1
4,0
2,0
800
1,2
0,01
0,5
12
3,0
2400
1000
10000
500
500
500
500
1
500
4000
1
500
4000
1
500
4000
20
30
30
Betonimurske /
Kokonaispitoisuus (mg/kg)
50
30
0,5
40
100
1,1
90
1003)
1,1
903)
300
10
400
Tuhkat / kokonaispitoisuus
(mg/kg)
50
3000
300
15
400
30
30
0,2
100
90
55
0,7
450
903)
553)
0,7
450
400
400
700
2000
400
1
20/40
Kokonaispitoisuus (mg/kg DS)
1
20
Liite 1b. Taulukkovertailu Hollannin rakennusmateriaalien ja Suomen raja-arvoista.
VNa 591/2006
Hollannin rakennusmateriaalien raja-arvot. Muotoillun/kiinteän liukoisuuksia on verrattu
Lentotuhkat (kivihiili, tuhka,
Suomen vastaaviin enimmäisliukoisuusohjearvoihin kiinteytetylle materiaalille (paksuus max.
turve)
0,7 m). Ei muotoillun ja IBC -materiaalin raja-arvoja on verrattu MARA-asetuksen tuhkien
liukoisiin pitoisuuksiin peitetylle ja päällystetylle rakenteelle.
Suomalaiset
IBC-rakennusPeitetty
Päällystetty
Muotoiltu/kiinteä
Ei muotoiltu
Parametri
raja-arvot
materiaali
rakenne
rakenne
(mg/kg
ka)
(E64 d in mg/m 2)
(mg/kg ka)
(mg/kg)
(mg/kg)
(mg/m 2)*
Antimoni
8,7
36
0,16
0,7
0,06
0,18
Arseeni
260
58
0,9
2
0,06
1,5
Barium
1500
2800
22
100
0,06
60
Kadmium
3,8
2,1
0,04
0,06
0,04
0,04
Kromi
120
550
0,63
7
0,5
3
Koboltti
60
280
0,54
2,4
Kupari
98
250
0,9
10
2,0
6,0
Elohopea
1,4
1,6
0,02
0,08
0,01
0,01
Lyijy
400
210
2,3
8,3
0,06
1,5
Molybdeeni
144
70
1
15
0,5
6
Nikkeli
81
270
0,44
2,1
0,4
1,2
Seleeni
4,8
14
0,15
3
0,1
0,5
Tina
50
0,4
2,3
Vanadiini
320 (1)
700
1,8 (1)
20
2,0
3,0
Sinkki
800
330
4,5
14
4,0
12
Bromi
670 (2)
20 (2)
34
Kloridi
110 000 (2)
616 (2)
8800
800
2400
Fluoridi
2500 (2)
2800
55 (2)
1500
Sulfaatti
165 000 (2)
1730 (2,3)
20 000
1000
10000
**Suomalaiset 64 d diffuusiotestin enimmäisliukoisuusohjearvot kiinteytetylle materiaalille, kun materiaalin kokonaispaksuus on
enintään 0,7 m (Sorvari, J. Suomen ympäristö 421/2000)
LUONNOS
Liite 2. Rakennus- ja purkujätteestä analysoitavat parametrit eri maittain.
52
LUONNOS
53
LUONNOS
54
LÄHTEET
Ruotsi:
1a) From waste management to resource efficiency. Sweden‟s Waste Plan 2012-2017. 2012.
Sweden‟s Environmental Protection Agency.
1b) Avfall i Sverige 2010. 2012. Naturvårdsverket.
1c) Handbok: Återvinning av avfall i anläggningsarbeten. 2010. Naturvårdsverket.
1d) Wilhelmsson A. et al. 2008. SGF Projektrapport. Användning av restprodukter inom EU. Olika
nationella strategier. Ramboll Sverige.
1e) Schimmholler, V.E. et al. 2000. Recycled Materials in European Highway Environments. Uses,
Tehcnologies, and Policies. International Technology Exchange Program. U.S. Department of
Transportation.
1f) Arm, M., Lindeberg, J. ja Helgesson, H. 2007. Sammanställning av material och
användningsområden. Underlag i Naturvårdsverkets regeringsuppdrag. ”Återvinning av avfall i
anläggningsarbeten”. Statens geotekniska institut.
Tanska:
2a) Denmark without waste. Recycle more – incinerate less. 2013. The Danish Government.
2b) Affaldsstatistik 2009 og Fremskrivning af affaldsmaengder 2011-2050. Orientering fra
Miljostyrelsen Nr. 4 2011.
2c) Bekendtgørelse om anvendelse af restprodukter og jord til bygge- og anlægsarbejder og om
anvendelse af sorteret, uforurenet bygge- og anlægsaffald. Ministerialtidende.
URL: (https://www.retsinformation.dk/Forms/R0710.aspx?id=134831#B1)
2d) Villanueva, A. et al. 2006. Potential economic and environmental effects in Denmark of
potential changes to „end-of‟waste‟ definitions. The Danish Topic Centre on Waste and Resources.
2e) Montecinos, W. ja Holda, A. 2006. Construction and Demolition Waste Management in
Denmark.
Itävalta:
3a) Factsheet for Austria. EIONET- European topic centre on sustainable consumption and
production. URL:
http://scp.eionet.europa.eu/facts/factsheets_waste/2009_edition/factsheet?country=AT
3b) Federal Waste Management Plan 2011. Bundesministerium für Land- und Forstwirtschaft,
Umwelt und Wasserwirtscaft.
Guidance on the legal definition of waste and its application. 2012. URL:
(https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/69590/pb13813
-waste-legal-def-guide.pdf)
3c) Austrian construction materials recycling association. 2010. URL:
http://www.brv.at/files/BRV-Referenzbroschuere%20Englisch%202010.pdf
3d) European quality association for recycling e.V. Members. URL:
http://www.eqar.info/en/organisation/members.html
3e) Winter, B., Szednyj, I., Reisinger, H., Böhmer, S. ja Janhsen, T. 2005. Abfallvermeidung und
–verwertung: Aschen, Schlacken und Stäube in Österreich. Bundesministerium für Land- und
Forstwirtscaft, Umwelt und Wasserwitrschaft.
LUONNOS
55
3f) Kierrätysmateriaaliesite. Austrian Construction Materials Recycling Association.
3g) Recycling Börse – Bau. 2009. URL: (www.recycling.or.at)
3h) ÖkoKauf Wien – programme for sustainable public procurement. URL:
(http://www.wien.gv.at/english/environment/protection/oekokauf/)
Saksa:
4a) HSY:n jätehuollon palveluhinnat 1.1.2012. alkaen. Helsingin seudun ympäristöhuolto. URL:
http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Esitteet/jatehuolto_hinnasto_2012.pdf
http://a0768b4a8a31e106d8b050dc802554eb38a24458b98ff72d550b.r19.cf3.rackcdn.com/LIT_8709_c60600.pdf)
4b) Waste Management in Germany 2013. Facts, data, diagrams. 2012. Federal Ministry for the
Environment, Nature Conservation and Nuclear Safety.
4c) Mitteilungen der Länderarbeitsgemeinscaft Abfall (LAGA) 20. Anforderungen an die stoffliche
Verwertung von mineralischen Reststoffen/Abfällen – Technische Regeln-. 2003. LAGA - Länderarbeitsgemeinscaft Abfall.
4d) Baustoffe aus Recyclaten und Nebenprodukten. Flug- und Feuerraumasche. Powerpointesitys. Universitet München. Institut für Werkstoffe des Bauwesens.
4e) Supancic, K. ja Obernberger, I. Wood ash utilisation as a stabiliser in road construction – first
results of large-scale tests. BIOS Bioenergiesysteme GmbH. URL: http://www.biosbioenergy.at/uploads/media/Paper-Supancic-Ash-Utilizationin-Road-Construction-2011-06-06.pdf
4f) Li, M. et al. 2012. Improvement of the statutory framework for construction and demolition
waste management exemplified in Germany and Australia.
4g) Grach, H., Oliva, J., Scheibengraf, M. ja Angere, T. 2002. Recyclingsbaustoffe. Regelung der
Umweltverträglichkeit. Bundesministeriums für Land- und Forstwirtschaft, Umwelt und Wasserwirtschaft. URL: www.recyclingbaustoffe.de/pdf/Richtlinien-neu
4h) Mineralische Bauabfälle Monitoring 2008. Bericht zum Aufkommen und zum Verbleib mineralischer Bauabfälle im Jahr 2008. Kreislaufwirtscaft Bau. Bundesverband Baustoffe – Steine und
Erden e.V.
4i) Weislede, S. ja Nasseri, D. 2006. Construction and demolition waste management in
Germany.
4j) Feuerborn, H-J., Müller, B., Walter, E. 2012. Use of Calcareous Fly Ash in Germany. Proceedings of the International Conference “Eurocoalash 2012” Thessaloniki, Greece.
Iso-Britannia:
5a) Reducing and Managing Waste. 2013. Department for Environment, Food & Rural Affairs.
URL:(https://www.gov.uk/government/policies/reducing-and-managing-waste)
5b) Eurostat. URL: (http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/submitViewTableAction.do)
5c) Sustainable Development Report 2010. Mineral Products Association.
5d) Guidance on the legal definition of waste and its application. 2012. URL:
(https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/69590/pb13813
-waste-legal-def-guide.pdf)
5e) Quality Protocols. 2013. UK Environment Agency. URL: (http://www.environmentagency.gov.uk/business/sectors/142481.aspx)
LUONNOS
56
5f) Pulverised Fuel Ash (PFA) End of waste criteria for the production of pulverised fuel ash (PFA)
and furnace bottom ash (FBA) for use in bound and grout applications in specified construction
and manufacturing uses. October 2010. Waste and Resources Action Programme URL:
(http://www.environmentagency.gov.uk/static/documents/100924PM_W524_Pulverised_Fuel_Ash_(PFA)_FINAL.pdf)
5g) The Specification for Highway Works Series 800 gives detailed information on the technical
requirements. 2009. URL:
(http://www.dft.gov.uk/ha/standards/mchw/vol1/pdfs/series_0800.pdf)
5h) Construction Code of Practice for the Sustainable Use of Soils on Construction Sites. 2011.
URL: https://www.gov.uk/government/publications/code-of-practice-for-the-sustainable-use-ofsoils-on-construction-sites
5i) Case studies. 2010. Waste Resources Action Programme. URL:
(http://aggregain.wrap.org.uk/case_studies/)
5j) The Quality Protocol for the production of aggregates from inert waste.2005. Waste and Resources Action Programme. URL: (www.aggregain.org.uk/quality/quality_protocols)
5k) AggRegain Specifier. 2010. Waste and Resources Action Programme. URL:
(http://aggregain.wrap.org.uk/specifier/)

UUMA 2 Kansainvälinen selvitys LUONNOS 03.12.2013.pdf

Transcription

Similar documents

Sienet_ja_terveys02_2010

Siirtoasiakirja

Lue jutun sähköinen pdf

ALUSJÄTEHUOLTO RAUMAN SATAMASSA

Paikallinen erikoisuus

Ohje kauppiaille ja myymäläpäälliköille

Vuosiraportti 2014

NäiN järjestät jätehuolloN läNsi-uudellamaalla

Lainsäädännön kehittämisen tarve Masa ja Mara

Mitkä BAT-vertailuasiakirjat eli BREF-dokumentit