Vantaan Kesäheinän asukasopas

Transcription

KIINTEISTÖ OY KESÄHEINÄ Mökki nro _____
ASUKASOPAS
Sivu
KIINTEISTÖ OY KESÄHEINÄN ASUKASOPAS
1.5..2007 / PÄIVITYS 07.07.2011
Osa 2: S I S Ä L L Y S L U E T T E L O
Osa
Sivujen pohjavärit
1
KANSILEHTI
Valkoinen
2
SISÄLLYSLUETTELO
valkoinen
3
ASUKASOPPAAN TEKSTI
- Taulukko: Hakusana ja teksti
valkoinen
4
ASUKASOPPAAN LIITTEET:
Liite 1: Alueen opastekartat- sisältösivu
1.1. Koko alueen opastekartta
1.2 I-alueen
"
1.3. II-alueen
"
1.4. III-alueen
"
keltainen vaalea
Liite
Liite
Liite
Liite
oranssi
2:
3:
4:
5:
Turvallisuustietoa
Rakentamistietoa
Puutarhatietoa
Koneita ja työvälineitä asukkaiden käyttöön
5 Järjestysmääräykset (Voimassa 16.9.2006 alkaen)
Yhtiökokous päätti 11.5.2011 värikoodien muutoksen.
sininen vaalea
vihreä vaalea
valkoinen
valkoinen
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
KIINTEISTÖ OY KESÄHEINÄN HALLITUS 1.5.2007
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Päivityksiä:
07.07.2011: Uusittu seuraavat sivut, jotka pyydetään vaihtamaan asukasoppaaseen:
Osa
Sisältö
Sivut
Väri
Osa 2: Sisällysluettelo
1
valkoinen
Osa 3: Asukasoppaan teksti
1 - 11
valkoinen
Osa 4: Asukasoppaan liitteet:
Liite 2:
Turvallisuustietoa
1-6
vaalea oranssi
Liite 3:
Rakentamistietoa
1–6
vaalean sininen
Liite 3A: Rakennuslupahakemus- ja muutostyölomake
1–2
valkoinen
Liite 3B: Rakennustyön valvontalomake
1
valkoinen
Liite 5:
Koneita ja työvälineitä 1
valkoinen
Osa 5:
Järjestysmääräykset
(muutos 11.5.2011)
4
valkoinen
1(1)
1/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
OSA 3:
A S U K A S O P P A A N
T E K S T I
Asukasoppaan tarkoituksena on antaa Kesäheinän osakkaille/asukkaille tärkeitä tietoja ja opastusta
alueella asumiseen. Yhtiön osakkeet oikeuttavat osakkeenomistajan hallitsemaan osakekirjaan merkittyä
mökkiä ja tonttia. Osakkeenomistaja on velvollinen hoitamaan mökkiä ja tonttia rakennuslupaehdoissa,
yhtiöjärjestyksessä ja järjestysmääräyksissä esitetyllä tavalla.
Alueella on 235 mökkiä, kerhotalo, sauna, 3 huolto- ja 5 jäterakennusta sekä talonmiehen asunto.
Asukasoppaassa ovat ohjeet ja määräykset, jotka koskevat mökkialueella asumista, rakentamista ja
turvallisuutta. Opas sisältää aakkosellisen hakusanataulukon asiateksteineen sekä liitteinä tärkeitä
asiakokonaisuuksia. Opas on katseltavissa ja tulostettavissa Realco Oy:n Portti-palvelussa. Asukasopasta
päivitetään tarpeen mukaan. Osakkaan tulee itse tulostaa ja vaihtaa oppaaseensa uusitut sivut.
Asukasopas ja järjestysmääräykset tulee pitää mökissä asukkaan (omistajan tai/ja vuokralaisen)
käytössä.
Aidat
1. Tonttien väliselle rajalle istutetun pensasaidan korkeus saa olla enintään 180 cm
ja lauta- tai verkkoaidan korkeus enintään 120 cm. Pensas- tai lauta-aita
(verkkoaita) voidaan naapurusten yhteisellä sopimuksella istuttaa tai tehdä
tonttien väliselle rajalle. Tällöin on sovittava aidan hoitamisesta. Lauta- tai
verkkoaidan saa tehdä ilman naapurin suostumusta tontin rajalle omalle puolelle.
Pensasaidan saa ilman naapurin suostumusta istuttaa siten, että sen etäisyys
rajalle on vähintään 80 cm eikä aita kasvaessaankaan saa ylettyä naapurin tontin
puolelle ja sen voi hoitaa menemättä naapurin puolelle. Pensasaidan istuttamisessa
ja hoidossa on huomioitava, ettei aidasta tule haittaa naapureille kun aitapensaat
kasvavat.
2. Tonttitien puoleiselle rajalle istutetun pensasaidan korkeus saa olla enintään 170
cm ja se saa ulottua täysikasvuisena enintään 60 cm rajalta tielle päin. Pensasaita
ei saa haitata tiellä kulkevia. Liikenneturvallisuuden takia kulmatonttien aitojen
korkeuteen ja leveyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pensasaidaksi ei saa
istuttaa orapihlajaa tai ruusupensasta. Pensaslajin saa vaihtaa, mutta pensasaitaa
ei saa poistaa, koska tonttiteiden puoleiset pensasaidat ovat yhtiön omistamia ja
istuttamia. Tonttitien puoleinen puusta, metallista, verkosta tai muusta
materiaalista rakennettu aita tulee olla oman tontin puolella. Rakennetun aidan
korkeus saa olla enintään 120 cm.
3. Rajasillantielle ja puistoalueisiin rajoittuvat pensasaidat saavat olla
korkeudeltaan enintään 200 cm ja muusta materiaalista rakennetut aidat enintään
120 cm. Aitojen tulee olla tontin rajalla.
Asukkaan tulee pitää kunnossa ja siistinä aidat, tontin raja-alueet sekä tontin
kohdalla oleva tien reuna. Kun lauta-aita maalataan, tulee värin olla valkoinen tai
mökin värinen
Katso kohta: ”Värit”
Ajonopeudet
Ajonopeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajasillantiellä saa nopeus olla
enintään 20 kilometriä tunnissa ja mökkialueella 10 kilometriä tunnissa. Myös
polkupyöräilijän tulee noudattaa tarpeeksi alhaista nopeutta, koska mökkitiet ovat
kapeita ja pensasaidat haittaavat paikoitellen näkyvyyttä.
2/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Alueet
Mökkikylä on jaettu kolmeen alueeseen: I-alue, II-alue ja III-alue. Alueiden
sisääntulotien alussa on kunkin alueen opastaulu. Jokaisella alueella on
jäterakennus (I- ja II alueella on lisäksi takaosassa toinen jätekatos) ja
huoltorakennus, jossa on mm. yleiset wc:t ja yhteisiä tiloja.
Ammatinharjoittaminen
Askartelutila
Ammatinharjoittaminen alueella on kielletty ilman yhtiön hallituksen antamaa lupaa.
Kolmosalueen huoltorakennuksessa on askartelutila, jossa voi esim. kunnostaa ja
maalata huonekaluja yms. Tila ei ole tarkoitettu säilytystilaksi. Työtilaan pääsee
mökin alkuperäisavaimella eli portin avaimella elokuusta 2011 lähtien.
Asuminen
mökeissä
Mökkejä saa käyttää kesäasuntona 1.4. - 30.10. välisenä aikana. Muina aikoina
sallitaan vain tilapäinen käyntiluonteinen oleskelu mökeissä.
Hallinto
Yhtiön ylin päättävä elin on vuosittain kokoontuva yhtiökokous, johon kaikki yhtiön
osakkeenomistajat kutsutaan päättämään yhtiön tärkeimmistä asioista.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa valitut hallituksen jäsenet hoitavat yhtiön asioita
ja vastaavat tekemisistään yhtiökokoukselle eli osakkaille. Hallituksen alaisena
toimii hallituksen valitsema isännöitsijä.
Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi voidaan tarpeen tullen kutsua koolle
ylimääräinen yhtiökokous tai pitää tiedotustilaisuuksia osakkaille ja asukkaille.
Katso kohdat: ”Hallitus” ja ”Isännöinti”
Hallitus
Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallitukseen valitaan
vuosittain yhtiöjärjestyksen mukaan 3 - 6 varsinaista jäsentä ja 1 - 2 varajäsentä.
Hallitus on vastuussa yhtiön asioiden hoidosta, varojen käytöstä ja toiminnasta
alueella. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan. Hallitukselle voi jättää asumiskauden
aikana viestejä kerhotalon oven vieressä olevaan postilaatikkoon (rakentamisasiat
suoraan isännöitsijälle 1.7.2011 alkaen). Hallitus päättää yhtiön ja sen alueen
asioista. Isännöitsijä ja talonmies vastaavat hallituksen päätösten toteuttamisesta
ellei tapauskohtaisesti toisin sovita.
Huoltorakennukset Jokaisen kolmen alueen sisääntulotien Rajasillantien puolella on huoltorakennus,
jossa sijaitsevat yleiset wc:t. Jokaisen huoltorakennuksen seinällä on ilmoitustaulu
ja rakennuksen vieressä mökkivessojen tyhjennyssuppilo. Jätekatokset ovat
huoltorakennusten vieressä.
I-alueen huoltorakennuksen päädyssä on tila jossa on kangaspuut.
II-alueen huoltorakennuksessa on asumiskauden aikana avoinna tila nuorison
käyttöön ja rakennuksen vieressä on kauppa-auton pysäkki.
Katso kohta: ”Kauppa-auto”
III-alueen huoltorakennuksessa on askartelutila, kirjasto ja kierrätyspiste, joihin
pääsee mökin alkuperäisavaimella.
Katso kohta: ”Askartelu ”ja ”Kierrätyspiste”
Huvitoimikunta
Huvitoimikunnan jäsenet nimetään vuosittain kevään yhtiökokouksessa.
Huvitoimikunta järjestää omatoimisesti tai hallituksen kanssa mökkiläisille erilaisia
tilaisuuksia, kuten juhannusjuhlia, kilpailuja, kirpputoritapahtumia, kauden alkajaisja päätösjuhlia jne. Huvitoimikunta hoitaa mökillä tarvittavien laitteiden ja
koneiden lainaustoimintaa ja kerää niiden käyttökorvaukset.
Katso liite 5: "Koneita ja työvälineitä asukkaiden käyttöön”
3/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Häiriöt
Äänekäs ja häiritsevä käyttäytyminen on alueella aina kiellettyä. Äänekästä
rakentamista ja työkoneiden käyttöä ei sallita klo 21-09 välisenä aikana.
Hiljaisuutta on noudatettava alueella arkisin klo 22-09 sekä viikonloppuina ja
arkipyhien aattoina klo 23-09 välisenä aikana.
Ilmoitustaulut
Jokaisen alueen huoltorakennuksen seinässä, kerhotalolla sekä saunan eteisessä on
ilmoitustaulut, joille kiinnitetään yhtiön tiedotteita sekä ilmoitukset alueen
yhteisistä tilaisuuksista ym. Mökkiläiset voivat laittaa heille osoitettuun paikkaan
ilmoitustauluille omia mökkeilyyn liittyviä myynti- osto- ym. ilmoituksia.
Seuraavat yhteystiedot ovat ilmoitustauluilla:
isännöinti, hallitus, huolto, talonmies, turvallisuushenkilöstö ja huvitoimikunta.
Isännöitsijä
Yhtiöllä on isännöitsijä (toimitusjohtaja), jonka yhteystiedot ovat ilmoitustauluilla.
Juhlat ja muut
tapahtumat
Kerhotalolla pidetään asumiskauden aikana asukkaiden yhteisiä huvitoimikunnan
ja/tai hallituksen järjestämiä juhlia sekä muita tapahtumia.
Järjestysmääräykset
Yhtiön järjestysmääräykset perustuvat mm. järjestys-, pelastus- ja
vahingonkorvauslakiin, Vantaan kaupungin rakennusmääräyksiin, Kiinteistö Oy
Kesäheinän rakennuslupaan, sekä hallituksen ja yhtiökokouksen päätöksiin.
Ylimääräinen yhtiökokous on 16.9.2006 vahvistanut yhtiölle uudistetut
järjestysmääräykset. Yhtiökokous on 11.5.2011 tehnyt muutoksen edellisiin
järjestysmääräyksiin mökkien värikoodien osittaisen muuttumisen vuoksi. Liitä
järjestysmääräykset tämän asukasoppaan loppuun kohdaksi 5 (liitteen 5
jälkeen).
Järjestysmääräysten rikkomisen seuraamukset:
1. Osakkeenomistaja on aina velvollinen maksamaan täysimääräisen korvauksen
aiheuttamastaan vahingosta yhtiölle tai / ja kolmannelle osapuolelle.
2. Mikäli osakkeenomistaja muuten törkeästi rikkoo järjestysmääräyksiä tai
laiminlyö velvoitteitaan eikä kahdesta kirjallisesta huomautuksesta huolimatta ota
ojentuakseen, voi yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle ko. mökin haltuunottoa
kolmeksi vuodeksi tai mökin ulosottoon hakua asian niin vaatiessa.
3. Mikäli osakkeenomistaja rikkoo rakentamiseen tai tontinhoitoon liittyviä
järjestysmääräysten kohtia, voi yhtiö teettää ulkopuolisella asian oikaisemiseksi
tarvittavan työn. Tässä tapauksessa yhtiö on oikeutettu veloittamaan
osakkeenomistajalta kaikki syntyneet välilliset ja välittömät kulut.
Osakkeenomistajalla ei ole tässä tapauksessa oikeutta korvausvaateeseen yhtiöltä.
Järjestysmääräykset annetaan mökin ostajalle kaupan yhteydessä.
Jätehuolto
Jätteet on lajiteltava HSY:n ohjeiden mukaan. Kompostiin sopimattomille jätteille
on astiat jätekatoksissa: Kartonki & Pahvi, Keräyspaperi ja Kaatopaikka- /
sekajäte. Jätekatoksiin EI saa jättää huonekaluja ym. kalusteita eikä sähkö- ja
elektroniikkaromua, kuten kodinkoneita.
Ongelmajätteet kuten Kestopuujäte, tulee jokaisen itse toimittaa
ongelmajätteiden keräyspisteisiin tai yhtiön alueellaan osoittamiin paikkoihin.
Kestopuulle on yhtiön osoittamat keräyspaikat I- tai II-alueen huoltorakennusten
läheisyydessä Ongelmajätteiden vieminen yhtiön kompostialueelle on kielletty.
4/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Jätehuolto
Metalliromulle on oma keräilypaikka II-alueen huoltorakennuksen yhteydessä.
Asumiskauden aikana alueelle tuodaan huoltorakennusten lähelle roskalavoja, joille
asukkaat voivat viedä käytöstä poistettuja tavaroita kuten polkupyöriä, vanhoja
puutarhakalusteita, huonekaluja yms.
Mitään jätettä ei saa viedä läheiseen metsään tai muualle alueen rajojen sisä- eikä
ulkopuolelle. Asumiskauden ulkopuolella on jokaisen itse toimitettava jätteet pois
alueelta.
Katso kohdat: "Kompostointi" ja ”Kierrätyspiste” sekä Osa 4 liite 4
"Puutarhatietoa"
Kameravalvonta
Alueella on tallentava kameravalvonta.
Kauppa-auto
Kauppa-auto käy toistaiseksi mökkialueella asumiskaudella. Pysähdyspaikka on IIalueen huoltorakennuksen luona. Ilmoitustauluilla on kauppa-auton saapumisajat.
Kerhotalo,
kerhotalon
vuokraus
I-alueen ja II-alueen välissä sijaitsee yhtiön kerhotalo. Huvitoimikunta järjestää
siellä erilaisia tilaisuuksia, joihin asukkailla on mahdollisuus osallistua ilman
pääsymaksua. Asukkailla on mahdollisuus vuokrata taloa maksua vastaan
yksityiskäyttöön, esim. syntymäpäivä- ym. juhlia varten. Kerhotalolla on keittiö,
kylmätilat, pöytiä ja tuoleja.
Yhtiö perii kerhotilan vuokran tilillepanokorttilaskutuksella.
Vuokran ja muiden korvausten suuruudesta päättää hallitus ja tiedottaa asiasta
osakkaille ilmoitustauluilla. Vuokraus edellyttää siivousta tilaisuuden jälkeen. Mikäli
siivous tilataan talonmieheltä, niin siitä peritään eri korvaus. Kaikki astiat tulee
olla pestyinä ja omalla paikallaan tilasta lähdettäessä. Astioita ei siis saa jättää
kuivauskaappiin eikä astianpesukoneeseen. Lattiat ja wc on puhdistettava ja roskat
vietävä jätekatokseen.
Vuokrausasioissa ota yhteys talonmieheen. Avaimet saa talonmieheltä ja ne tulee
palauttaa hänelle heti vuokra-ajan päätyttyä.
Kierrätyspiste,
kirjasto ja
kasvikierrätys
III-alueen huoltorakennuksessa on omatoiminen tavaroiden ja vaatteiden
kierrätyspiste. Tavarat ovat alueen asukkaiden vapaasti otettavissa.
Kierrätykseen saa tuoda käyttökelpoista tavaraa sekä puhtaita ja ehjiä
vaatteita. Sinne ei saa tuoda ongelmajätteitä kuten televisioita, liesiä,
jääkaappeja mikrouuneja yms. ei myöskään suuria huonekaluja.
Tavarat paikalleen: Kun tuot tavaraa tai etsit itsellesi sopivia vaatteita ja
tavaroita, niin älä sekoita vaan pane tavarat järjestykseen, koska kierrätys on
omatoimista. Kierrätyspisteessä on omatoiminen kirja- ja lehtilainaus.
Kasvien kierrätyspaikka on rakennuksen taustalla.
Lainaus
- työvälineitä
- koneita
Asukkaat voivat lainata huvitoimikunnan koneita ja laitteita pientä korvausta
vastaan. Oksasilppureiden lainaus on ilmaisesta. Tarkempia tietoja lainauksesta on
ilmoitustauluilla.
Katso Osa 4,liite 5: "Koneita ja työvälineitä asukkaiden käyttöön"
5/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Lemmikkieläimet
Omalla pihalla voidaan pitää lemmikkieläimiä, mutta niiden vapaa liikkuminen muualla
tulee estää. Maatalouden kotieläinten pitoa ei sallita. Koiria tulee kuljettaa
kytkettyinä mökkialueella ja niiden ulosteet tulee koiran ulkoiluttajan kerätä pois
ja viedä pusseihin suljettuna jäteastioihin. Asukkaiden on huolehdittava myös siitä,
etteivät heidän hallussaan olevat koirat häiritse asukkaita jatkuvalla haukunnalla.
Moottoriajoneuvot Tarpeeton moottoriajoneuvoilla ajaminen alueella ei ole sallittua. Ajaminen
tonttiteillä on sallittua vain huoltoajotarkoituksessa. Ajoneuvojen pesu ja huolto
alueella on kiellettyä lukuun ottamatta pienimuotoista kunnossapitoa. Öljyjen ja
liuottimien maahan kaataminen on ehdottomasti kielletty.
Multaa, hiekkaa,
sepeliä ym.
Asukkaille välitetään asumiskaudella maa-aineksia II-alueen huoltorakennuksen
vieressä. Jakelupaikalla on maksuttomasti lainattavia kärryjä. Maa-ainesmaksu
suoritetaan tehtävään nimetyille huvitoimikunnan henkilöille, joiden tiedot ovat
ilmoitustauluilla.
Muumio-omenat
Muumiotaudiksi kutsutaan sienitautia, joka aiheuttaa omenaan pehmeitä ruskeita
laikkuja. Laikut leviävät ja muuttavat pian koko omenan ruskeaksi. Myöhemmin
muodostuu vaalean harmaita itiöpesäkkeitä, joiden turvin tauti talvehtii - valmiina
tartuttamaan uusia omenoita. Muumiotautiset omenat tulee kerätä mahdollisimman
pian pois puusta ja puun alta ja laittaa ne muovikassissa jäteastiaan.
Pilaantuneet muumiotaudittomat omenat voi laittaa omaan kompostiin.
Katso lisätietoja: Osa 4, liite 4 "Puutarhatietoa"
Mökin numero
Jokaisella mökillä tulee olla numerokyltti, joka tulee kiinnittää mökin seinään niin,
että se näkyy portilta mökkiin päin katsottaessa tai numerokyltti voi olla myös (tai
lisäksi) portissa. Numeroiden tulee olla vähintään 10 cm:n korkuisia. Numeroiden
tulee erottua hyvin taustaväristä. Huolehdithan, että esim. puun oksat tai pensaat
eivät peitä mökin numeroa. Numeron näkyminen on tärkeää turvallisuuden kannalta
- esim. hälytysajoneuvo löytää oikean mökin nopeasti.
Mökkivessa
Mökkikohtaista vessaa ei saa poistaa. Huoltorakennusten vieressä on mökin
käymäläjätteille kaatosuppilo ja myös vesipiste astian huuhtelua varten.
Käymäläjätteet voi talvellakin viedä suppiloon.
Nuorisotila
II-alueen huoltorakennuksessa on asumiskauden aikana avoinna tila nuorison
käyttöön.
Nurmikentät
Yleiset nurmikentät on tarkoitettu asukkaiden käyttöön. Yleisten alueiden
istutuksia ei saa turmella, muuttaa, poistaa tai lisätä.
Oksasilppurit
Huvitoimikunnalla on useita oksasilppureita, joita asukkaat voivat lainata maksutta.
Suositeltavaa on, että oksia ei viedä yhtiön kompostialueelle, vaan silputaan ne
tontilla. Näin saadaan käyttökelpoista kuiviketta kompostiin tai kateainetta puille
ja pensaille.
Katso kohta 5: ”Koneita ja työvälineitä”
Sivullisten asiaton oleskelu alueella on kielletty. Liikkuminen mökkien pihoilla ilman
omistajan lupaa on kielletty.
Oleskelu alueella
6/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Opastetaulut
Yhtiön sisääntuloportin lähellä Rajasillantiellä on opastetaulu koko alueesta. I-, IIja III- alueiden sisääntulotien alussa on kunkin alueen opastetaulu.
Osoite
Jos tilaat esim. taksin, pitsan tai ambulanssin, ilmoita mökkisi osoite seuraavasti:
Lapinniityn ryhmäpuutarha-alue, Rajasillantie 11, I-alue, II-alue tai IIIalue, mökin numero ja postinumero 01730 Vantaa.
Postiosoite: Rajasillantie 11, mökin numero ja 01730 Vantaa.
Paloturvallisuus
Palovaroitin on pakollinen joka mökissä sekä myös piharakennuksissa, joissa
nukutaan. Yhtiön hallitus suosittelee hankkimaan mökkeihin perusvarusteeksi
sammutuspeitteen.
Katso kohta liite 2: ”Turvallisuustietoa”
Peräkärry
Yhtiöllä on auton peräkärry, jota mökkiläiset voivat lainata maksua vastaan.
Peräkärryn lainaamisesta on lisätietoa ilmoitustauluilla.
Katso liite 5: ”Koneita ja työvälineitä”.
Polkupyörät ja
niiden
talvisäilytys
Polkupyöriä ei saa jättää tonttiteille, vaan ne on vietävä omalle tontille, koska
tonttitiet ovat kapeita ja tarkoitettu kaikille tiellä liikkuville.
Mikäli omat tilat käyvät ahtaiksi, niin voit viedä polkupyöräsi syksyllä II-alueen tai
III-alueen huoltorakennuksen varastoon talven ajaksi. Lukitse pyöräsi ja laita
siihen lappu, jossa on mökkisi numero. Säilytys tapahtuu omalla vastuullasi.
Portit (yhtiön)
Rajasillantie
Yhtiön alueen portin aukioloajat on ilmoitettu portissa olevassa kyltissä. Muina
aikoina portin voi avata ja sulkea mökin alkuperäisavaimella. Portin avannut henkilö
on portin kiinnioloaikoina velvollinen myös sulkemaan sen.
Ns. takaportti (Rajasillantien kompostialueen puoleisessa päässä) on pidettävä
aina suljettuna.
Portit (mökin)
-portti
-sivuportti
Oman tontin rajalle sisääntulokohtaan voi rakentaa portin, jolle ei ole asetettu
erityisiä vaatimuksia. Turvallisuussyistä portin tulee aueta tontille päin.
Pääportin lisäksi tontin sivuun saa rakentaa sivuportin, silloin kun se on kulun
kannalta aiheellinen eikä se aiheuta haittaa muille asukkaille.
Porttien tulee olla samanvärisiä kuin tontilla olevat muut rakennukset ja/tai aidat
ovat.
Katso osa 4, liite 3: ”Rakentamistietoa”
Postilaatikko
Jokaisella mökillä on oma mökin numerolla varustettu postilaatikko oman alueen
sisääntulotien alussa. Postilaatikkoihin jaetaan sanomalehdet, kirjeposti, mainoksia
ja yhtiön tiedotteita asumiskauden aikana. Postilaatikko on pidettävä puhtaana
ulkoa ja sisältä - pesu ainakin kerran vuodessa.
7/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Puiden istutus
tontille
Puiden istutuksessa tontille on huomioitava, ettei puu kasvaessaan varjosta
naapurin tonttia eikä puun juuret tai oksat ylety naapurin puolelle. Puun
istutusetäisyys tontin rajalta on oltava vähintään 100 cm. Tonteille ei saa istuttaa
koivuja, mäntyjä, kuusia, poppeleita, tammia, leppiä, haapoja tai muita tavanomaisia
metsäpuita. Tontilla kasvavien puiden enimmäiskorkeus saa olla 6 metriä. Ellei
omistaja yhtiön kehotuksesta kohtuullisessa ajassa (4 viikkoa) poista tai lyhennä
liian suuria tai vahingonvaaraa aiheuttavia puita, niin puut kaadetaan ja toimitetaan
pois yhtiön toimesta ja toimenpiteistä veloitetaan osakkeenomistajaa. Lisäksi
noudatetaan lakia, jonka mukaan naapuri voi poistaa viereiseltä tontilta omalle
tontilleen tulevat puun juuret sekä oksat, ellei naapuri kehotuksen saatuaan niitä
itse poista.
Pysäköinti ja
pysäköintialueet
Autot, peräkärryt ja muut ajoneuvot tulee pitää pysäköintialueilla. Pysähtyminen on
sallittu muualla vain huoltoajotarkoituksessa. Mopot, skootterit ja moottoripyörät
saa säilyttää omalla tontilla vähintään 3 metrin päässä rakennuksen seinästä.
Autojen, asuntovaunujen, peräkärryjen yms. talvisäilytystä ei sallita
pysäköintialueella. Asuntovaunuja saa asumiskaudella pitää pysäköintialueilla vain
tilapäisesti.
Multa-, hiekka-, ja turvekuormat, rakennustarvikkeet yms., joita ei voida suoraan
ajaa autolla tontille, voidaan läjittää pysäköintipaikalle ehdolla, että läjitys vie vain
yhden autopaikan tilan ja että kasat siirretään pois ja jäljet siivotaan kahden
viikon sisällä. Jos pysäköintipaikalla on merkitty auton pysäköinnin suunta, niin sitä
tulee noudattaa. Polkupyöriä ei saa jättää tonttiteille.
Pyykinpesu
Huvitoimikunnalla on kerhotalolla erillisessä tilassa pyykinpesukone, jota asukkaat
saavat käyttää pientä korvausta vastaan. Ilmoitustauluilla on toiminnosta vastaavan
huvitoimikunnan jäsenen nimi ja yhteystiedot.
Rakentaminen
Katso Osa 4 ,liite 3 "Rakentamistietoa"
Rajamerkit
Tonttien rajamerkkejä ei saa poistaa eikä siirtää. Jos rajamerkkejä ei ole, niin
tontti voidaan joutua mittauttamaan korvausta vastaan. Varsinkin pensasaitojen
istutuksen yhteydessä on huolehdittava, että rajamerkki jää näkyviin. Osakas voi
maalata rajamerkit punaisiksi, jotta ne erottuvat helposti.
Saunat ja suihkut
Suihkut ja saunat miehille ja naisille ovat avoinna asumiskautena saunan ovessa
ilmoitettuina aikoina.
Saunarakennuksessa on kaksi perhesaunaa, joihin voi varata aikoja talonmieheltä.
Varaus on tehtävä vähintään kuukaudeksi. Hinnat ilmoitetaan saunan
ilmoitustauluilla
Iltaisin tulee saunatilojen olla tyhjinä kello 22.00. Saunatiloissa ei saa käyttää
päihdyttäviä aineita, tupakoida eikä sinne saa viedä lasipulloja. Turvallisuussyistä
saunatilojen ulko-ovi on aina lukossa. Ovi avautuu mökkien alkuperäisavaimilla. Älä
päästä tuntemattomia henkilöitä saunatiloihin.
Sisääntulo- ja
tonttitiet
Rajasillantiestä lähtee alueelle kolme sisääntulotietä, yksi kullekin mökkialueelle.
Sisääntuloteistä haarautuvat kapeammat tonttitiet.
8/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Sähkö ja
sähkömittarit
Yhtiöllä on alueelle yhteinen sähköntoimitussopimus. Jokaisessa mökissä on oma
sähkömittari, jonka osoittama sähkönkulutuksen määrä laskutetaan mökkiläisiltä.
Mökkimittarit luetaan syksyllä ennen asumiskauden loppua. Mittarinlukemisaika
ilmoitetaan ilmoitustauluilla. Mökin omistaja ilmoittaa mittarilukeman talonmiehelle
(postilaatikkoon kerhotalolle tai talonmiehen omaan postilaatikkoon) Isännöitsijä
lähettää sähkölaskut postitse.
Sähkömittarin huolto ja mittarinvaihto tarvittaessa kuuluvat yhtiölle.
Talkoot
Alueella järjestetään tarpeen mukaan talkoita, joissa korjataan, siistitään ja
kunnostetaan yleisiä alueita ja rakennuksia. Talkoista ilmoitetaan hyvissä ajoin
ilmoitustauluilla. Talkooväki on vakuutettu yhtiön toimesta. Talkoissa tutustut
alueen muihin asukkaisiin ja työlläsi vaikutat yhtiövastikkeeseen.
Talonmies
Kesäheinän talonmiehen yhteystiedot ilmoitetaan ilmoitustauluilla. Asukas tai
osakas voi ottaa yhteyden talonmieheen ilmoitettuina aikoina tai jättää viestin
puhelimitse, sähköpostitse tai viedä lapun kerhotalon oven vieressä olevaan
postilaatikkoon.
Tarkastukset
alueella
Kaikista tarkastuksista ilmoitetaan etukäteen, ellei ole kyseessä erikoisen
kiireellinen asia. Tarkastuksia voidaan tehdä tilanteen mukaan mökin ulko- tai
sisäpuolella.
1. Yleistarkastuskierros alueella: Hallituksen jäsenet tekevät vuosittain alueen
tonttien ja mökkien ulkopuolisen yleistarkastuksen, jossa kiinnitetään huomiota
järjestysmääräyksissä mainittuihin asioihin. Huomautusasioista laaditaan liite
pöytäkirjaan ja isännöitsijä lähettää kyseisen mökin omistajalle kirjallisen
kehotuksen korjata puutteet. Huomautuskohteet tarkastetaan ja mikäli kohdetta
ei ole kunnostettu, niin hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja laskuttaa
työstä mökin omistajaa.
2. Rakentamis- ja muutostyötarkastukset: Hallituksen nimeämät tarkastajat
tarkastavat vuoden 2011 keväästä lähtien kaikki rakentamis- ja muutostyöt
alueella. Tarkastuksesta peritään kultakin kohteelta tarkastusmaksu. Lisäksi
hallituksen nimeämät tarkastajat voivat tehdä mökin sisätilojen tarkastuksia
tarpeen mukaan. Rakentamistarkastajien nimet ilmoitetaan ilmoitustauluilla.
Katso osa 4, liite 3 ”Rakentamistietoa”
3. Turvallisuustarkastus: Turvallisuuspäällikkö ja muut tehtävään nimetyt
henkilöt tekevät alueella yleisen turvallisuustarkastuksen vuosittain tai tarpeen
mukaan. Tarkastus voi kohdistua mökkien piha-alueisiin ja sisätiloihin.
4. Muita tarkastuksia: Viranomaiset voivat tehdä tarkastuksia tarpeen mukaan.
9/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Tontin hoito
Osakkaan tulee pitää tontti hoidettuna ja siistinä joko viljely- tai oleskelukäytössä.
Maaraaka-aineita saa sijoittaa tontille, mutta ne täytyy ottaa hyötykäyttöön
kuukauden kuluessa. Marja- ja koristepensaiden ja tontin rajan välin tulee olla
istutettaessa vähintään 80 cm. Tontin rajat tulee pitää siisteinä ja rikkakasveista
vapaana. Puiden istutusetäisyyden pitää olla vähintään 100 cm rajasta.
Katso kohta: ”Puiden istutus”.
Siltä osin kun tontti rajoittuu yleiseen tiealueeseen tai muuhun yleiseen alueeseen,
tulee osakkaan pitää ko. välitön alue järjestysmääräysten edellyttämässä kunnossa.
Sisääntuloteiden varsilla olevien tonttien haltijoiden tulee leikata nurmikko myös
tontin ulkopuolelta tien varrelta.
Tuli
Avotulen teko alueella on kielletty. Roskia ei saa polttaa mökkien pihoissa tai
grilleissä. Pihagrilleissä ja –tulisijoissa tulee olla kipinäsuojat. Mökissä tai grillin
luona tulisi olla sammutin tai sammutuspeite.
Turvallisuusja pelastustietoa
Yhtiölle on tehty pelastuslain edellyttämä turvallisuusja pelastussuunnitelma.
Katso Osa 4,liitteenä 2 ”Turvallisuustietoa”
Perehdy huolella suunnitelmaan, oman turvallisuutesi vuoksi. Alueella järjestetään
tarpeen mukaan turvallisuusja ensiaputiedotustilaisuuksia. Turvallisuushenkilöiden
yhteystiedot ovat ilmoitustauluilla.
Uima-allas
Kaikkien kesäheinäläisten ja heidän vieraidensa käytössä on saunan päädyssä uimaallas. Altaan syvyys on 80 cm. Uiminen altaassa tapahtuu omalla vastuulla.
Uima-altaan käyttäjän tulee noudattaa altaan käytöstä annettuja määräyksiä:
- mene altaaseen suihkun kautta
- altaaseen ei saa sukeltaa
- altaaseen mennään vain portaiden kautta, reunoilta hyppiminen on kiellettyä
- vanhempien ja muidenkin aikuisten tulee valvoa lasten uintia
Altaan siisteydestä ja veden puhtaudesta huolehtii tehtävään nimetty henkilö/
nimetyt henkilöt.
Uiminen joessa
Uiminen Vantaanjoessa tapahtuu omalla vastuulla. Lasten huoltajien tulee valvoa
lasten toimintaa alueella ja erityisesti Vantaan joella. Oleskelu pumppulaiturilla on
turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty.
Vahingonkorvausvastuu
Osakkeenomistaja on aina velvollinen suorittamaan täysimääräisen korvauksen
aiheuttamastaan vahingosta yhtiölle ja / tai kolmannelle osapuolelle.
Vakuutukset
- yhtiön
- osakkaan
Yhtiöllä on täysarvovakuutus mökeille ja niissä kiinteästi oleville lisärakennuksille
(takavarastot, kuistit ja kaksiosaisten mökkien väliköt).
Osakkaan on halutessaan itse vakuutettava erilliset rakennukset, kuten varastot,
huvimajat, leikkimökit ja kasvihuoneet sekä mökissä ja tontilla oleva muu
irtaimisto.
10/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Vesi
- Talousvesi
- Kasteluvesi
Talous- ja kasteluvesihanat ovat mökkien lähellä tonttiteiden varsilla. Asukkaat
saavat ympärivuotisesti porakaivovettä saunarakennuksen ulkoseinässä ja
talonmiehen asunnon autotallikatoksessa olevasta hanasta.
Talousvesi (juomavesi)
1. Vantaan kaupungin vesijärjestelmästä tulevaa vettä
2. Yhtiön porakaivoista tuleva saunojen käyttövesi
Kasteluvesi
Vantaanjoesta suoraan tulevaa puhdistamatonta vettä, joten sitä ei pidä käyttää
talous- eikä juomavetenä. Kasteluveden jakelusta vastaa yhtiö. Kasteluvesi on
käytettävissä asumiskauden ajan sääolosuhteista riippuen. Kastelu letkulla tulee
tapahtua suuttimen tai sadettimen kautta, jotta veden paine riittää koko alueelle.
Kasteluvesijärjestelmään saa yhdistää tilapäisesti painepesurin.
Yhtiö ei peri osakkailta erillistä vesimaksua.
Vuokralaiset
Osakkeenomistajan tulee ilmoittaa isännöitsijälle mökin vuokraamisesta ja antaa
vuokralaisen tiedot (nimet, yhteystiedot ja vuokra-ajan pituus). Tiedot tarvitaan
asukasluetteloon esimerkiksi hälytystapahtumaa tai muuta tiedottamista varten.
Myös pitempiaikaisista vieraista, jotka oleskelevat itsenäisesti mökillä, tulee
ilmoittaa talonmiehelle, joka toimii alueen valvojana.
Mökin omistajan on annettava mökin käyttäjille nähtäväksi järjestysmääräykset
sekä asukasopas (säilytys mökissä). Näin siksi, että kaikista määräysten
rikkomisista ovat vastuussa osakkeenomistaja ja / tai vuokralainen.
Värit kaikissa
rakennuksissa
Katso värit: Liite 3 "Rakentamistietoa, kohta 3 Rakennusten ja aitojen
maalaaminen ja pakolliset värit"
WC
Rajasillantien lähellä olevissa huoltorakennuksissa ovat yleiset wc:t ("vesivessat"),
jotka avataan keväällä kun talousvesi kytketään ja suljetaan syksyllä veden
sulkemisen yhteydessä. Saunatiloissa olevat wc:t on tarkoitettu pesutilojen
käyttäjille. Jokaisessa mökissä on oma wc. Huoltorakennustenyhteydessä olevat
jätevesisuppilot ovat käytettävissä myös talvella.
Yhtiöjärjestys ja
yhtiötämme
koskevia lakeja
Yhtiöjärjestys on yhtiön perusasiakirja, joka on laadittu yhtiön
perustamisvaiheessa. Siihen voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia yhtiökokouksen
päätöksellä. Rekisteröintiasiat hoitaa Patentti- ja rekisterihallituksen
kaupparekisteritoimisto. Kiinteistöyhtiöömme sovelletaan Asunto-osakeyhtiölakia
ja Osakeyhtiölakia.
Yhtiökokous
Yhtiökokous kutsutaan koolle yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Viimeistään
toukokuussa pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään mm.
toimintakertomus, tilinpäätösasiat, vahvistetaan talousarvio, määrätään vastikkeen
suuruus seuraavaksi toimintakaudeksi ja valitaan hallituksen jäsenet.
Osakkeenomistajalla on yhtiökokouksissa mökkikohtainen äänioikeus (kahdella
osakkeella). Tarpeen vaatiessa voidaan pitää ylimääräinen yhtiökokous.
Yhtiökokouksesta ilmoitetaan sanomalehdessä ja lähettämällä osakkeenomistajille
kirjallinen kokouskutsu osakeluetteloon merkittyyn osoitteeseen.
11/11
1.5.2007/ PÄIVITYS 01.08.2011
Yleiset alueet
Yleisiä alueita ovat alueen parkkipaikat, puistot, reunusalueet ja tiealueet sekä
saunan, huoltorakennuksen ja kerhotalon ympäristö. Tontteihin rajoittuvia yleisiä
alueita ei saa ottaa tai rajata yksityiseen käyttöön. Yleisillä alueilla ei saa säilyttää
mitään yksityistä omaisuutta kuten komposteja, multa- tai hiekkakasoja,
rakennusmateriaaleja, puutavaraa yms. Poikkeustilanteessa sallitaan tilapäinen
säilytys parkkipaikalla.
Katso kohta: ”Pysäköinti”
OSA 4: ASUKASOPPAAN LIITTEET
Liite 1
Alueen opastekartat
Liite 2
Turvallisuustietoa
Liite 3
Rakentamistietoa
Liite 4
Puutarhatietoa
Liite 5
Koneita ja työvälineitä asukkaiden käyttöön
Alkuperäinen
Päivitys
Päivitys
Alkuperäinen
Alkuperäinen
01.05.2007
01.08.2011
01.08.2011
01.05.2007
01.05.2007
OSA 5: JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 16.9.2006, päivitettynä 11.5.2011 kohdan 9.3 vuoksi.
_________________________________________________________________________
Asukasopasta päivitetään tarpeen mukaan. Vaihdettaviin sivuihin merkitään päivityspäivämäärä
ylätunnisteeseen.
Ole hyvä ja vaihda päivityssivut! Näin oppaasi pysyy ajan tasalla.
1.5.2007/ Päivitys 07.07.2011
LIITE 1:
LIITE 1
Alueen opastekartat
ALUEEN OPASTEKARTAT - sisältösivu
1.1
Koko alueen opastekartta
1.2
I-alueen opastekartta
1.3
II-alueen opastekartta (mökit 102 - 179)
1.4
III-alueen opastekartta (mökit 180 - 235)
(mökit 1 - 101)
Sivu
1(5)
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
Osa 4, Liite 2:
Sivu 1/6
TURVALLISUUSTIETOA
Yhtiölle on 1.9.2006 vahvistettu turvallisuusja pelastussuunnitelma, jonka teksti on tässä
liitteessä. Turvallisuushenkilöstön yhteystiedot ovat ilmoitustauluilla.
Sisällysluettelo
1
2
3
4
Tärkeitä numeroita
Pelastuslaitosten yhteystiedot
Turvallisuudesta vastaavat Kesäheinässä
Turvallisuushenkilöt ja kokoontumispaikka
vaaratilanteessa
5 Vaaratilanteiden aiheuttajat Kesäheinän
alueella
5.1 Alueen ulkopuoliset vaaranaiheuttajat
5.2
6
7
8
9
10
11
Alueen sisällä vaaratilanteita
Pelastusvälineistöä mökeissä ja yhtiöllä
Onnettomuuksien välttäminen
Onnettomuuden sattuessa
Turvallisuus- ja pelastusvälineiden käyttöä
Eräitä sammutuskohteita
Muista seuraavat asiat sähkölaitteista
1 TÄRKEITÄ NUMEROITA
PALVELU
HÄTÄNUMERO
VARAHÄTÄNUMERO
Vantaan kaupungin vaihde
Vantaan keskusvalvomo
Vantaan kriisikeskus
Peijaksen sairaala ensiapu
PUHELIN
112
09 - 394 700
09 - 839 11
09 - 839 40 000
09 – 8392 4005
09 – 4716 7060
OSOITE
Acrigolankatu 15 Helsinki
Acrigolankatu 15 Helsinki
Teknikontie 4 Vantaa
Kielotie 15 Vantaa
Sairaalakatu 1 Vantaa
2 PELASTUSLAITOSTEN YHTEYSTIEDOT
PELASTUSALAN YHTEYSTIEDOT
Keski-Uudenmaan
pelastuslaitos
Keski-Uudenmaan
pelastuslaitos
Asema 3, Pelastuskeskus, lentoasema
Asema 2,
Vantaankoski
Teknikontie 4
01530 Vantaa
Martinkyläntie 3
01670 Vantaa
Keskus 09-839 40 000
Keskus 09-839 40 000
Palopäällikkö
puh. 09-839 40201
Palotarkastaja
puh. 09-839 40242
KESKI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN MUUT YHTEYSTIEDOT
Pelastusjohtaja
Keskus 09-839 40 000
Valmiuspäällikkö
puh. 09-839 40240
Päivystävä päällikkö
puh. 09-83940002
Palomestari, eteläinen alue
puh. 09-83940003
Päivystävä palotarkastaja
puh. 09-83940004
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
Sivu 2/6
3 TURVALLISUUDESTA VASTAAVAT KESÄHEINÄSSÄ
Kiinteistö Oy Kesäheinän hallitus
- vastaa kiinteistön suojelun valmistelusta ja siihen kuuluvista toimenpiteistä
- järjestää taloudelliset edellytykset suojelutoimenpiteiden toteuttamiselle.
( Pelastuslaki § 8 )
Isännöitsijä
- tietää suojeluvelvoitteet ja toteuttaa turvallisuusjärjestelyt
- valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista
- opastaa tarvittaessa asukkaita ja yhtiön hallitusta suojeluasioissa
Turvallisuuspäällikkö ja turvallisuuspäällikön apulaiset
- turvallisuuspäällikkö laatii ja ylläpitää turvallisuussuunnitelmaa
- valvoo ja kehittää alueen turvallisuutta ja toimii yhtiön turvallisuusasiantuntijana
- huolehtii, että yhtiöön on hankittu säädösten edellyttämä suojelumateriaali
ja että se on kunnossa
- on mukana palotarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan
- turvallisuushenkilöt osallistuvat turvallisuuskoulutukseen
- tiedottavat mökkiläisille turvallisuusasioista
- suorittavat vuosittain tai tarvittaessa alueen turvatarkastuksen
4 TURVALLISUUSHENKILÖT JA KOKOONTUMISPAIKKA VAARATILANTEESSA
Henkilöiden nimet ja yhteystiedot ovat yhtiön ilmoitustauluilla.
Kiinteistöyhtiön nimi
Kiinteistöyhtiön osoite
Kiinteistö Oy Kesäheinä
Rajasillantie 11, 01730 VANTAA
Palvelualue
Suojelulohko
2
224
TURVALLISUUSHENKILÖT
Tehtävä
Alue
Mökki ja sähköpostiosoite
Hallituksen puheenjohtaja
Katso ilmoitustaululta
Isännöitsijä
Talonmies
Turv. pääll. sijainen
Turvallisuuspäällikkö
Rajasillantie 11, 00440 VANTAA
Turvallisuuspäällikön apulainen
alueet
1-3
alue 1
alue 1
alue 2
alue 2
alue 3
alue 3
Puhelin
045 2756760
Talonmies toimii turvallisuuspäällikön sijaisena uhkaavan vaaratilanteen ilmoituksen vastaanottajana.
KOKOONTUMISPAIKKA VAARATILANTEESSA:
Varapaikka:
Mittumaarin aukio kerhotalon lähellä
Pääportin tuloaukio talonmiehen talon lähellä
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
Sivu 3/6
5 VAARATILANTEIDEN AIHEUTTAJAT KESÄHEINÄN ALUEELLA
5.1 Alueen ulkopuoliset vaaranaiheuttajat
Alue sijaitsee pääkaupunkiseudulla, vilkkaiden ajoväylien läheisyydessä. Kehä - III:lla kuljetetaan
viikoittain VAK-luokiteltuja vaarallisia aineita. Välittömän vaaran alue ulottuu n. 300 metriä tien
molemmille puolille. Välitöntä vaaraa ei ole mutta se on tiedostettava, koska tuuliolosuhteet
voivat kuitenkin vaikuttaa vaaran laajuuteen.
Lentoliikenne aiheuttaa huomioon otettavan uhan varsinkin nousevien lentokoneiden osalta.
Kesäheinä rajoittuu pieneen metsäalueeseen, jossa metsäpalon ja maastopalon vaara on
mahdollinen. Ilmastollisesti Kesäheinä sijaitsee alueella, jossa salamatiheys on maan
normaalitasoa.
5.2 Alueen sisäiset vaaratilanteet
Kesäheinän alueen sisäisiä vaaratekijöinä ovat ensisijaisesti tulipalot ja palavien nesteiden- ja
kaasujen käsittelyvirheistä johtuvat vaarat. Henkilöturvallisuuteen liittyvät tapahtumat:
sähköonnettomuudet, sairauskohtaukset ja tapaturmat. Mahdolliset rikokset ja ilkivallanteot ovat
myös vaaratekijöitä.
6 PELASTUSVÄLINEISTÖ MÖKEISSÄ JA YHTIÖLLÄ
Sammutusvälineitä mökkiläisillä
Pelastuslain mukaan tulee alueen mökeissä olla palovaroitin. Sammutuspeite (sopii erinomaisesti
rasva- ja öljypalon sammuttamiseen) tulisi myös olla joka mökissä, vaikka sitä ei ole
pelastuslaissa määrätty. Erillinen pieni sammutusruisku tai oma kasteluletku toimivat hyvin
sammutusvälineinä.
Yhtiön hankkimia pelastusvälineitä
Sammuttimet sijaitsevat kunkin huoltorakennuksen seinässä, kerhotalolla ja
saunarakennuksessa. Kerhotalolla on sammutuspeite ja ensiaputarvikkeet (kerholla tapahtuviin
tilanteisiin).
7 ONNETTOMUUKSIEN VÄLTTÄMINEN
Tulentekopaikat
Alueella olevat grillikatokset on eristettävä maapohjasta. Erilaisten ulkotulien ja nuotioiden poltto
on ehdottomasti kielletty. Tulisijoja ei saa rakentaa rakennuksiin ilman lupaa. Kaasupullot tulee
sijoittaa asianmukaisesti - ei aurinkoon.
Koneet ja laitteet: Lue huolella käyttöohjeet! Toimi ohjeiden mukaan!
Sähkölaitteet
Kaikkien ulkona sijaitsevien sähköpisteiden tulee olla vikavirtasuojattuja. Kaikki kädessä
pidettävät sähkölaitteet tulee kytkeä vain vikavirtasuojattuihin pistokkeisiin. Mökkien
sähköasennukset tulee tehdä sähköturvallisuus-säädösten mukaisesti sekä asennusluvilla
ammattilaisten toimesta.
Sähköasennukset
Kiinteitä sähköasennuksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Joitakin sähkölaitteisiin
liittyviä toimenpiteitä saavat kuitenkin tehdä myös muut kuin alan ammattilaiset. Myös näihin
toimenpiteisiin liittyy sähkötapaturman riski. Henkilön, joka tekee näitä töitä, on oltava perehtynyt
tai opastettu näihin tehtäviin ja niiden turvallisuusvaatimuksiin.
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
Sivu 4/6
Jokaiselle käyttäjälle sallittuja sähkölaitteiden toimenpiteitä: (TUKES)
1. Yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
2. Sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
3. Valaisimen liitäntäjohdon rikkoontuneen välikytkimen vaihto
4. Sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli ”sokeripalalla”
5. Kiinteässä asennuksessa valaisinliittimen eli ”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän
mukaisella valaisinliitinpistorasialla, sekä vioittuneen valaisinpistorasian vaihto
6. Valaisinpistotulpan asennus ja vioittuneen tulpan vaihto
7. Jännitteettömiksi tehtyjen pistorasioiden ja kytkimien kansien irrottaminen (esim.
maalaamisen ja tapetoinnin ajaksi) ja rikkoutuneiden kansien vaihto
Oman turvallisuutesi ja omaisuutesi turvaamiseksi
- Hanki palovaroittimet ajoissa ja huolehdi niiden toimivuudesta
- Hanki alkusammutusvälineet: sammutuspeite ym. ja pidä ne kunnossa
- Hanki ensiaputarvikkeet mökillesi ja täydennä pakkaus tarpeen mukaan
- Hanki irtaimistovakuutus, koska yhtiön vakuutus kattaa vain mökkirakennuksen
- Ota selville, missä on lähin sammutin, ensiapuvälineet ja ensiaputaitoinen henkilö
- Pidä puhelimessasi hätäkeskusnumero ja muut tärkeät hälytysnumerot
- Älä jätä kynttilöitä tai muuta avotulta ilman valvontaa - huom. myös ulkona.
- Älä käytä bensiiniä sytyttämiseen.
Herkästi höyrystyvät palavat nesteet syttyvät ja hulmahtavat pienestäkin kipinästä.
- Laita ehdottomasti öljyiset trasselit, tärpättiset ja maaliset rievut yms. palamattomaan,
kannella varustettuun astiaan itsesyttymisvaaran vuoksi.
- Älä tupakoi vuoteessa.
- Ole huolellinen kaasun käytössä ja kaasupullojen säilytyksessä (ei auringossa).
- Ole tarkkana hitsauksessa, jos sitä tehdään mökilläsi.
- Mieti valmiiksi - mitä teet eri tilanteissa, jos jotain sattuu!
- Pidä kännykkä mukanasi ja toimintakunnossa aina!
8 ONNETTOMUUDEN SATTUESSA
SAIRAUSKOHTAUS JA TAPATURMA: Muista puhelinumero 112.
Alueen sairaankuljetustoiminnasta vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, jonka
sairaankuljetusyksikkö saapuu paikalle alueen pelastuslaitoksen palvelutasovaatimusten
mukaisesti n. 10 minuutissa.
Tätä ennen: Anna ensiapua taitojesi mukaan! / Huuda apua, jos se on tarpeen!
Alueella on ensiaputaitoisia, jotka auttavat mahdollisuuksien mukaan alkutilanteessa.
TULIPALO: Muista nro 112 ja alkusammutus sammutuspeitteellä, sammutusruiskulla,
vesijohdolla tai tukahduttamalla.
Ei vesisammutusta rasva- ja öljypaloon (ne roihahtavat suureen liekkiin vesisammutuksella) ei
myöskään sähköpaloon. Sammutuspeite on hyvä apu.
JÄRJESTYKSENPITO
Yhtiöllemme on vuonna 2006 vahvistettu uudistetut järjestysmääräykset. Turvallisuushenkilöstö
ja yhtiön kaikki muutkin osakkaat vastaavat järjestyksestä ja turvallisuudesta yhtiön alueella ja
sen välittömässä läheisyydessä.
Suuressa vaara- tai onnettomuustilanteessa on turvallisuushenkilöstö ensisijainen
järjestyksenvalvoja, sekä tietenkin alueen huoltomies ja hallituksen jäsenet. Isännöitsijä on
kaukana, joten hänen apunsa on toissijainen. Lisäksi alueelle tulevat pelastushenkilöt ja muut
auttajat tapauksen tarpeen mukaan.
Alueelta poistuminen tapahtuu onnettomuustilanteen mukaisesti. Aina se ei ehkä ole normaali
portista poistuminen autolla tai kävellen. Tällöin järjestyksenpito on erikoisesti tarpeen.
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
Sivu 5/6
9 TURVALLISUUS- JA PELASTUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖ
Palovaroitin
- Pelastuslaki edellyttää palovaroitinten sijoittamisen kaikkiin mökkeihin. Niihin on joskus
tarpeellista sijoittaa useampia palovaroittimia - varsinkin silloin, kun kyseessä on
nukkumapaikkoja mökin yläkerrassa tai piharakennuksessa.
- Palovaroitin sijoitetaan yksikerroksisessa mökissä eteisen, olohuoneen tai makuuhuoneen
katon keskiosaan Kaksikerroksisessa mökissä paras paikka on porrastilan yläpuolella
katossa. Palovaroittimen käyttöikä on n.10 vuotta.
Sammutuspeitteen käyttö. Harjoittele etukäteen!
1. Vedä nauhasta peite ulos pakkauksesta.
2. Ota peitteen kahvoista ja nurkista kiinni suojaten kädet peitteen taakse.
3. Ojenna kädet suoraan eteenpäin.
4. Lähesty paloa tuulen suunnasta - seiso peitteen suojassa.
5. Levitä peite palon päälle ja tukahduta palo.
6. Jätä peite paikalleen.
Huom! Peitteen voi käytön jälkeen pestä ja laittaa takaisin pakettiin uudelleenkäyttöä varten.
Jauhesammuttimen käyttö:
Jauhe tukahduttaa tehokkaasti tulen.
- Lue sammuttimen käyttöohje ja harjoittele sammuttimen käyttöä.
- Sammuta tuulen yläpuolelta. Aloita edestä, jatka taakse.
- Levitä aine edestakaisella lakaisevalla liikkeellä liekkien juureen. Jatka sammuttamista, niin että
palava kohde on täysin sammutteen peitossa ja tuli on tukahdutettu.
Vesisammutus
- Liekkeihin suunnattu hienojakoinen vesisuihku on tehokas alkusammutuskeino kaikissa muissa,
mutta ei rasva- ja nestepaloissa tai sähkölaitepaloissa.
10 ERÄITÄ SAMMUTUSKOHTEITA
Kodinkone syttyy (esim. mikro, tv, leivänpaahdin, sähkölämmitin)
- Irrota pistotulppa, sammuta vedellä, käsisammuttimella, sammutuspeitteellä tai paksulla matolla
- ei kuitenkaan helposti syttyvällä muovimatolla.
Huonekalut tai sisustus syttyvät
- Palava puu, paperi, muovi ja kangas sammuvat parhaiten vesi- tai käsisammuttimella.
Liedellä syttyy rasva, öljy, steariini tai fonduepata
- Jos rasva palaa astiassa, tukahduta kannella, muussa tapauksessa sammutuspeitteellä
tai -jauheella.
Palonarat nesteet - bensiini, öljy, lakka, maali, nestekaasu
- Jos itse aine on syttynyt, niin sammuta käsisammuttimella.
- Jos aineen läheisyydessä palaa jokin - voit käyttää käsisammutinta tai vettä
Jos ihminen tai hänen vaatteensa palavat
- Kaada uhri maahan, käske hänen suojata kasvonsa ja peitä hänet sammutuspeitteellä.
- Aloita ylävartalosta - jätä uhrin pää peitteen ulkopuolelle
- Anna välittömästi ensiapua ja soita tarvittaessa numeroon 112
Jos omat vaatteesi syttyvät
- suojaa kasvosi, heittäydy maahan ja kieriskele tai kääriydy sammutuspeitteeseen tai mattoon
TOIMI RIPEÄSTI JA RAUHALLISESTI, KUTSU PALOKUNTA SILLOINKIN, KUN SAIT PALON
SAMMUTETUKSI.
1.5.2007 / PÄIVITYS 01.08.2011
OSA 4 / LIITE 2
Turvallisuustietoa
Sivu 6/6
11 MUISTA SEURAAVAT ASIAT SÄHKÖLAITTEISTA
Mökkikauden alkaessa tarkista alkusammutusvälineet, pakastin, tv, sähköasennukset, jatko- ja
liitäntäjohdot, valaisimet ja muut sähkölaitteesi. Puhdista ne pölystä ja varmista niiden turvallinen
toimivuus.
Talvikauden aikana vaihtelevat lämpötilat voivat jättää kosteutta sähkölaitteisiin. Kosteus voi
aiheuttaa toimintahäiriöitä, tulipalon tai vaaratilanteen käyttäjälle. Mökin lämpötilan tulee
tasaantua 2 – 7 vuorokauden ajan ennen sähkölaitteiden kytkemistä sähköverkkoon. Tänä
aikana kosteus haihtuu laitteista ja ne voidaan ottaa turvallisesti käyttöön.
Jos laitteessa on kipinöintiä tai erikoista hajua, niin irrota laite verkosta.
Jos ostit kirpputorilta tai ulkomailta sähkölaitteen, niin muista, että CE-merkki ei takaa laitteen
turvallisuutta Suomessa.Sen lisäksi laitteessa tulee olla myös FI-merkki.
Vuoden 1994 tai vanhemmat jääkaapit ja pakastimet voivat aiheuttaa tulipalon, mikäli laitteessasi
on Danforssin valmistama vanha kompressori, jonka tuntee keltaisesta tyyppikilvestä. Lisäohjeita
saat Danforssin numerosta 0800 97110 tai www.danforss.fi/kompressorit. Tämä koskee lähes
kaikkia jääkaappi- ja pakastemerkkejä, sillä Danforss on toimittanut kompressoreja useille eri
valmistajille.
Sähkö- ja elektroniikkaromun (tavalliset kodinkoneet ja sähkölaitteet) voi viedä maksutta kunnan
ylläpitämiin kierrätyspisteisiin. Kierrätysmaksu sisältyy vuodesta 2005 lähtien laitteiden
ostohintoihin.
Tarkista kaikki näkyvät kodinkoneiden sähköjohdot säännöllisesti ja varsinkin talven jälkeen.
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
OSA 4,LIITE 3:
OSA 4 / LIITE 3
Sivu 1(6)
Rakentamistietoa
RAKENTAMISTIETOA
Sisällysluettelo
1
2
3
4
5
6
Yleistä rakennuksista ja rakentamismääräyksistä
Rakennuksiin ja rakennelmiin liittyviä määräyksiä
Rakennusten ja aitojen maalaaminen ja pakolliset värit
Rakennusluvan hakeminen
Rakentamisen valvonta Kesäheinän alueella ja ilmoittamisvelvollisuus rakentamistöistä
Järjestysmääräysten rikkomisen seuraamukset
1 YLEISTÄ RAKENNUKSISTA JA RAKENTAMISMÄÄRÄYKSISTÄ
Ryhmäpuutarha-alueen rakentamista ohjaavat ja säätelevät viranomaisten taholta alueen
asemakaava, Vantaan kaupungin rakentamisohjeet ja Kiinteistöosakeyhtiö Kesäheinän rakennuslupa.
Yhtiökokouksen vahvistamat järjestysmääräykset perustuvat näihin määräyksiin sekä järjestys-,
pelastus- ja vahingonkorvauslakiin, yhtiökokouksen ja hallituksen tekemiin päätöksiin.
Järjestysmääräyksissä on yleisesti määräysten rikkomisen seuraamukset sekä
rakentamismääräyksiä. Tähän liitteeseen on koottu laajemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedot
rakentamisesta.
Kiinteistö Oy Kesäheinä omistaa ryhmäpuutarha-alueen mökkirakennukset, joiden haltijoina ovat
osakkaat. Osakkeenomistajan on pidettävä kaikki hallinnoimansa palstan rakennukset ja rakennelmat
hyvässä kunnossa ja maalattuna omalla kustannuksellaan. Yhtiö vakuuttaa täysarvovakuutuksella
mökit, mutta ei erillisiä piharakennuksia (huvimajat, varastot, leikkimökit, kasvihuoneet, keinut ym.
rakennelmat). Erillisrakennukset ja rakennelmat vakuuttaa aina osakas.
Vantaan kaupungin rakennusvirasto on tehnyt rakennusluvan mukaisen loppukatselmuksen 23.8.2007
ja tämän jälkeen mökkeihin ei ole saanut tehdä lisärakentamista. Alueen rakentamisoikeus on
käytetty loppuun. Yhtiöllä on erillisrakennuksiin kokomääräykset rakennusvirastolta, mutta ei
rakennusoikeutta mökkeihin.
2 RAKENNUKSIIN JA RAKENNELMIIN LIITTYVIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
Kaikkeen rakentamiseen on haettava lupa hallitukselta
- Kaikkien rakennusten etäisyys pitää olla tonttitien puoleiselta rajalta 2 m ja muilta rajoilta
vähintään 0,8 m. Erillisrakennusten etäisyys mökistä pitää olla vähintään 4 m.
- Kaikkien samalla tontilla olevien rakennusten ja niiden osien on oltava harjakattoisia
(ei pulpetti- tai tasakattoisia) ja samanvärisiä
- Mökin pintaverhous- ja vesikatemateriaalia eikä värejä saa muuttaa
- Mökin rakennuspinta-alaa ei saa laajentaa eikä väliseiniä poistaa ilman lupaa
- Mökkikohtaista vessaa ei saa poistaa
- Mökkiin ei saa rakentaa vesijohtoa, viemäriä, saunaa, suihkua eikä vesivessaa
- Erillisrakennusten seinien on oltava samaa materiaalia ja väriä kuin mökin vastaavat osat
- Erillisrakennusten kattojen on oltava samanvärisiä kuin mökin katto on
OSA 4 / LIITE 3
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
Sivu 2(6)
Rakentamistietoa
Mökkiin saa rakentaa luvalla
- Oven suojan (lipan) yksiosaisiin mökkeihin sisäänkäyntioven yläpuolelle, syvyys enintään 0,8 m
ja leveys enintään 1,2m
- Takan
- Parven yksiosaisen korkean mökin sisätilaan
- Kuistin voi lasittaa luvan perusteella
- Mökin katolle saa asentaa aurinkopaneelit
Purkaa saa luvalla
- Kaksiosaisen mökin keittiön ja olohuoneen välisen kevyen väliseinän
Erillisrakennuksia saa rakentaa luvalla:
Vaihtoehtoiset rakennukset
- varasto
tai leikkimökki 160 x 180
Pinta-ala
4,5 m²
2,88 m²
Korkeus
250 cm
190 cm
Mittauskohta
harjakorkeus
harjakorkeus
- huvimaja
tai kasvihuone
6,0 m²
6,0 m²
210 cm
200 cm
räystäskorkeus maanpinnasta
harjakorkeus maanpinnasta
Rakennusten korkeudet mitataan harjakorkeuden osalta maanpinnasta katon harjan korkeimpaan
kohtaan ja räystäskorkeuden osalta maanpinnasta räystään alareunaan.
Määritelmiä rakennuksille
Mökki:
Alkuperäisten rakennuspiirustusten mukaan rakennettu 30 m²
puutarhamaja, joka sijaitsee asemapiirroksen mukaisella paikalla.
Päätyvarasto:
Mökin päätyyn kiinteästi rakennettu varasto, johon on haettava
rakennuslupa hallitukselta ja kaupungilta ennen rakentamisen aloittamista.
(Yhtiöllä ei ole toistaiseksi rakennusoikeutta uusille päätyvarastoille.)
Välikkö:
Kaksiosainen mökki; varaston ja mökin välinen tila on rakentamaton tai
varustettu seinillä ja katolla. (Yhtiöllä ei ole toistaiseksi rakennusoikeutta
väliköiden kattamiselle tai seinien rakentamiselle välikköihin.)
Erillisrakennus:
Erillisrakennus on mökin lisäksi tontille rakennettu tai rakennettava
luvanvarainen rakennus, joka sijaitsee erillään mökistä ja muista tontilla
olevista rakennuksista. Erillisrakennuksia ovat: leikkimökki, varasto,
huvimaja, ja kasvihuone. Erillisrakennusten etäisyyden mökkiin pitää olla
vähintään 4 m, tontin rajoista 0,8 m ja tonttitien puoleisesta rajasta 2 m.
Huvimaja:
Huvimaja on korkeintaan 6 m2:n suuruinen rakennus, joka voi olla
muodoltaan kuusikulmainen, neliö tai suorakaide sekä räystäskorkeudeltaan
2,1 m. Huvimajan jokaisella seinällä on vähintään yksi ikkuna.
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
OSA 4 / LIITE 3
Sivu 3(6)
Rakentamistietoa
Määritelmiä rakennelmille:
Pergola
Pergola on kevytrakenteinen puutarhan rakenne, joka muodostuu
pystypilareista ja harvasta avoimesta kattoristikosta. Sen tarkoitus on
antaa näkösuojaa ja tuki köynnöskasvillisuudelle, joka varjostaa käytävää
tai oleskelualuetta. Pergolan saa kattaa asumiskaudeksi esim. valokatteella.
Seinien korkeus saa olla korkeintaan 2 m.
Ovikatos eli ovilippa:
Yksiosaisten mökkien ulko-oven suojaksi rakennettu seinään tukeutuva
katos, jonka enimmäissyvyys on 0,8 m ja enimmäisleveys 1,2 m.
Rakennuksen pinta-alan määrittäminen
Rakennuksen pinta-ala lasketaan rakennuksen ulkoseinien mittojen perusteella (ei sokkelista). Pintaala määritellään ulkoseinien ulkopintaan asti. Rakennukseen liittyvän katollisen kuistin pinta-ala
lasketaan mukaan rakennuksen pinta-alaan.
RAKENTAMISEN YLEISOHJEITA
Rakennusten katot ja räystäät
Mökien ja muiden rakennusten kattojen on oltava harjakattoisia (ei tasa- eikä pulpettikattoisia) ja
alkuperäismateriaalin ja -värin mukaisia. Räystäiden leveys saa olla enintään 40 cm. Katon lappeiden
on oltava samanpituiset ja levyiset ja kattokaltevuuden 38° (1:2,5) tai loivempi.
Rakennusten ikkunat ja ovet
Mökkiin ei saa rakentaa uusia ovia tai ikkunoita eikä niiden paikkaa tai kokoa saa muuttaa. Oven ja
ikkunoiden puuosien tulee olla väriltään valkoiset. Mökin kuistin saa lasittaa rakennusluvalla.
Kasvihuoneessa pitää olla valoa läpäisevät seinät ja katto.
Varaston yhdellä seinällä saa olla yksi ikkuna kooltaan enintään 40 x 60 cm ja muodoltaan neliö tai
suorakaide. Leikkimökissä tulee olla ikkuna (neliö tai suorakaide) ja ovi.
Mökin seinät
Kantaviin seiniin ei saa tehdä muutoksia eikä niitä saa poistaa. Kaksiosaisen mökin keittiön ja
oleskelutilan välisen kevyen väliseinän saa poistaa luvalla.
Ilmalämpöpumppu
Mökkiin saa asentaa ilmalämpöpumpun. Ulkoyksikkö on sijoitettava seinän ala osaan heti
betonisokkelipalkin yläpuolelle. Ulkoyksikkö on verhoiltava vaakaan rakennetulla puusäleiköllä joka
maalataan mökin väriseksi.
Rakennettu aita (puu- metalli- verkko ym. kiinteä) saa olla enintään 1,2 m korkea.
−
−
−
Tonttien väliselle rajalle aita voidaan tehdä naapurusten yhteisellä sopimuksella. Aidan saa tehdä
ilman naapurin suostumusta rajan omalle puolelle.
Tonttitien puoleiselle rajalle rakennettu aita tulee olla oman tontin puolella.
Rajasillantielle ja puistoalueisiin rajoittuva rakennettu aita tulee olla tontin rajalla.
Osakkaan/asukkaan tulee pitää aidat kunnossa, maalattuna ja siistinä. Lauta-aita maalataan
valkoiseksi tai mökin väriseksi.
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
OSA 4 / LIITE 3
Sivu 4(6)
Rakentamistietoa
Mökin pääportti ja sivuportti
Tontin rajalle sisääntulokohtaan saa rakentaa portin. Turvallisuussyistä portin tulee aueta tontille
päin. Pääsisäänkäyntiportin lisäksi tontille saa rakentaa sivuportin, silloin kun se on kulun kannalta
aiheellinen eikä se aiheuta haittaa muille asukkaille. Porttien tulee olla samanvärisiä kuin tontilla
olevat muut rakennukset ja / tai aidat ovat. Portit tulee pitää kunnossa ja siistinä.
Pergola
Tontille saa rakentaa kevyen ristikkoseinäisen ja enintään 2 m korkean pergolan.
Mökin numero
Jokaisen mökin numeron on oltava kiinnitettynä niin, että se näkyy portilta mökkiin päin
katsottaessa. Numero voi olla kiinnitettynä seinään ja / tai porttiin. Numeroiden on oltava vähintään
10 cm:n korkuisia ja taustaväristä hyvin erottuvia. Numeroille suositellaan mustaa väriä. Puiden oksat
tai pensaat eivät saa peittää mökin numeroa.
Tontin rajamerkit
Tonttien rajamerkkejä ei saa poistaa eikä siirtää. Jos rajamerkkejä ei ole, niin tontti voidaan joutua
mittauttamaan mökin haltijan kustannuksella. Erityisesti pensasaitojen istutuksen yhteydessä on
huolehdittava siitä, että rajamerkit jäävät näkyviin.
3 RAKENNUSTEN JA AITOJEN MAALAAMINEN SEKÄ PAKOLLISET VÄRIT
Maalaamiselle ei tarvitse hakea lupaa, mutta hallitukselle pitää tehdä siitä ilmoitus. Kullakin mökillä
on rakennusluvassa määrätty alkuperäisväri, jota ei saa muuttaa. Mikäli maalaus on tehty
määräysten vastaisesti, niin kohde on maalattava uudelleen. Kaikkien samalla tontilla olevien
rakennusten on oltava samanvärisiä ja niiden nurkkalautojen lumpeen valkoisia. Rajalla olevat lautaaidat maalataan tontin rakennusten värisiksi tai valkoisiksi.
Mökkeihin hyväksytään alkuperäiset seuraavat värit:
(Alkuperäinen koodi: Tikkurilan monicolor - värikartta vuodelta 1984).
Tikkurilan väritehtaalta 1.3.2011 saadun selvityksen mukaan
kaikki 2-alkuiset värikoodit ovat edelleen voimassa ja myös niihin myöhemmin tulleet uutuuskoodit.
6-alkuiset koodit eivät ole enää käytössä, vaan niille on alla mainitut uudet koodit (värit lähes
samanlaiset).
I-ALUE
Alkuperäinen koodi
Punainen
2385
Harmaa (paju)
2537
Keltainen
2630
Valkoinen (lumme)
2620
- nurkkalautoihin ja ikkunanpieliin
II- ja III- ALUE
Harmaa (haapa)
2521
Punertava
6355 (ei ole)
Kellertävä (olki)
6937 (ei ole)
Persikka
2184
Valkoinen (lumme)
2620
Uusi koodi
Y 041 / L128 / M411
X 144
Y 035
X 113
X 145
J 122 (lähes sama sävy)
513X (lähes sama sävy)
Y 045
X 113
Öljymaali käy vesiliukoisen maalin päälle mutta ei päinvastoin. Maalauksessa suositellaan
puolikiiltävän öljymaalin käyttöä.
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
OSA 4 / LIITE 3
Sivu 5(6)
Rakentamistietoa
4 RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN
Rakentamisen lupa- ja muutostyöilmoituslomake on saatavissa isännöitsijätoimistosta, talonmieheltä
ja internetin Portti-palvelusta. Lomakemalli on myös tämän Rakennustietoa-osion liitteenä.
A. Kaikkeen mökkiin kohdistuvaan muutos- tai lisärakentamiseen on haettava rakennuslupa.
Luvan hakemismenettely on kaksivaiheinen siksi, että yhtiö omistaa mökit ja osakas on mökin haltija
1 vaihe: Hakijan tulee ensin esittää hallitukselle kirjallinen lupapyyntö, jossa on piirros/piirustukset
ja rakentamissuunnitelma liitteenä. (katso lupahakemuksen liitteet).
2 vaihe: Hallituksen katsoessa rakentamissuunnitelman määräysten mukaiseksi, osakkaalle annetaan
valtakirja rakennusluvan hakemiseen kaupungin rakennusvalvontavirastolta. Rakennuslupa on aina
maksullinen hakijalle.
B. Rakennusluvan erillisrakennuksille (varasto, huvimaja, leikkimökki, kasvihuone) myöntää hallitus.
Joillekin pienille muutosrakentamisille riittää myös hallituksen lupa.
Hallituksen myöntämä lupa on voimassa 12 kuukautta.
Rakennuslupahakemukseen tarvittavat liitteet:
−
−
−
−
−
−
Tee asemapiirros tontista ja merkitse siihen kaikki olemassa olevat rakennukset sekä uuden
rakennuksen paikka (etäisyys mökistä 4 m, tontin rajalta vähintään 0,8 m ja tonttitien
puoleisesta rajasta 2 m.)
Tee mittakaavaan piirretty rakennuksen pohjapiirros, seinien julkisivukuvat (ikkuna, ovi, kuisti
jne.)
Merkitse piirroksiin mittakaava ja mitat rakennuksille
Tee selvitys rakentamisesta ja mainitse rakentamisen mahdollinen toteuttamisaika, mökin
numero ja hakijan nimi /nimet (omistajan/omistajien ), osoite ja puhelinnumero.
Julkisivumuutoksessa piirrä kuva tai ota valokuva nykyisestä seinästä ja piirrä siihen
muutoskohta.
Ote hallituksen pöytäkirjasta, silloin kun se on jo olemassa.
Lupahakemus liitteineen toimitetaan mökin osakkaan/osakkaiden allekirjoittamana yhtiön
toimitusjohtajalle/isännöitsijälle ennen hallituksen kokousta ja aiottua rakentamista. Lupahakemus
valmistellaan ja pyydetään tarvittaessa mahdolliset lisäselvitykset ennen asian käsittelyä.
Hakemuksia ei jätetä hallituksen postilaatikkoon kerhotalolle.
Luvaton ja määräysten vastainen rakentaminen johtaa rakennuskohteen purkamiseen ja/tai
osittaiseen muutostyöhön osakkeenomistajan kustannuksella.
1.5.2007 / PÄIVITYS 1.8.2011
OSA 4 / LIITE 3
Sivu 6(6)
Rakentamistietoa
5 RAKENTAMISEN VALVONTA KESÄHEINÄN ALUEELLA JA
ILMOITTAMISVELVOLLISUUS RAKENTAMISTÖISTÄ
Rakentamisen valvonta
Alueen, mökin ja tontin yleisilmettä valvoo ensisijaisesti Vantaan kaupungin rakennusvirasto, joka
myöntää viralliset rakennusluvat mökin lisä- ja muutosrakentamiseen. Kaikkea rakentamista valvoo
yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja/isännöitsijä tutkimalla kaiken rakentamisen ja muutokset
etukäteen sekä tekemällä alueella rakennusaikaista ja rakentamisenjälkeistä seurantaa.
Paloviranomaiset ja yhtiön turvallisuushenkilöstö valvovat rakentamista tarpeen mukaan.
Ilmoitusvelvollisuus rakentamistöistä
Heinäkuussa 2010 voimaan tulleen asunto-osakeyhtiölain mukaan tulee kaikista mökkeihin ja sen
tonttiin liittyvistä rakentamis- ja korjausasioista tehdä mökkikohtainen kirjanpito. Tämän vuoksi
tulee jokaisesta korjaus- ja muutostapahtumasta tehdä kirjallinen ilmoitus toimitusjohtajalle
hyvissä ajoin ennen rakentamistoimenpiteen aloittamista.
Rakentaja ilmoittaa isännöitsijälle / toimitusjohtajalle työn valmistumisesta. Hallituksen nimeämät
rakentamisen valvonnan tarkastajat tarkastavat valmistuneet muutos- ja korjausrakentamistyöt.
Rakentaja vastaa rakentamisen teknisestä toteutuksesta ja tarkastajat tarkastavat työn luvan ja
alueen rakentamismääräysten mukaisuuden.
6 JÄRJESTYSMÄÄRÄYSTEN RIKKOMISEN SEURAAMUKSET
Osakkeenomistaja on aina velvollinen maksamaan täysimääräisen korvauksen aiheuttamastaan
vahingosta yhtiölle tai / ja kolmannelle osapuolelle.
Mikäli osakkeenomistaja rikkoo rakentamiseen tai tontinhoitoon liittyviä järjestysmääräysten
kohtia, voi yhtiö teettää ulkopuolisella henkilöllä tai yrityksellä tarvittavan työn. Tässä tapauksessa
yhtiö on oikeutettu veloittamaan osakkeenomistajalta kaikki syntyneet välilliset ja välittömät kulut.
Osakkeenomistajalla ei ole tässä tapauksessa oikeutta korvausvaateeseen yhtiöltä.
Mikäli osakkeenomistaja olennaisesti rikkoo Kiinteistö Oy Kesäheinän järjestysmääräyksiä, eikä
huomautuksen tai korjauskehotuksen saatuaan muuta tai korjaa kyseistä asiaa tai kohdetta
annetussa kohtuullisessa ajassa, niin yhtiö voi hakea oikeudessa mökin ja tontin haltuunottoa
määräajaksi, jopa kolmeksi vuodeksi.
Liitteet:
LIITE 3A Rakennusupahakemus- ja muutostyölomake
LIITE 3B Rakennustyön valvontalomake
Rajasillantie 11, 01730 Vantaa
1(2)
Lomake 1.8.2011
LIITE 3A
RAKENTAMISEN LUPAHAKEMUS JA MUUTOSTYÖILMOITUS
Nro
Mökki nro.:
Osakas / osakkaat:
Hakija, jos ei osakas:
(Valtakirja liitettävä hakemukseen)
Kotiosoite:
Sähköposti:
Puh.nro:
HAKEMUKSEN TYÖN AIHE:
Rakennuslupahakemus
Muutostyö
Korjaustyö
Ilmoitusasia
Kuvaus työstä (tarvittaessa eri liitteellä):
LIITTEET
Rakennuksen pohjapiirros ja seinäkuvat
Asemapiirros tontista
Rakennuksen pohjapiirros ja muutostyöalue
Julkisivumuutos ja muutostyöalue
Valtakirja
Ote hallituksen pöytäkirjasta, jos on
Muu liite
Hakemuksen päiväys:
Hakijan allekirjoitus:
Nimenselvennys
Hakemus toimitetaan isännöitsijälle / toimitusjohtajalle!
LIITE 3A
PÄÄTÖS HAKEMUKSEEN
Hakija:
Nro
Kohde:
2(2)
Lomake 1.8.2011
Mökki:
Päätöspv. ptk:n nro ja §
Lupa on myönnetty / hallituksen päätös
Lupa on myönnetty /
Rakennuslupa on voimassa 12 kk myöntämispäivästä, jonka jälkeen on haettava
lupaa uudelleen, mikäli rakentaminen on edelleen ajankohtainen.
Hakija on vastuussa rakentamistyön teknisestä toteutuksesta.
Sähkötyöt
Sähkötyöt saa tehdä ainoastaan valtuutettu sähköurakoitsija.
Sähkötöiden käyttöönottotarkastuspöytäkirja on esitettävä loppukatselmuksessa.
Valvonta
Loppukatselmuksen tekee hallituksen nimeämät tarkastajat.
Muista ilmoittaa työn valmistumisesta isännöitsijälle loppukatselmusta varten.
Päätöspv. ptk:n nro ja §
Lupaa ei myönnetä / hallituksen päätös
Lupaa ei myönnetä /
Syy:
Päätöksestä on ilmoitettu hakijalle, pvm.
Aika ja paikka:
Allekirjoitus:
/
/
LIITE 3B
1(1)
Lomake 1.8.2011
LUVANVARAISEN RAKENTAMISEN VALVONTALOMAKE
Rakennusluvan hakija
Mökki nro:
Rakennustyön kohde
Hakemus nro
Luvan antaja:
Luvan myöntämispäivä:
Hallitus
Vantaan rakennusvalvontavirasto
Valvonta ei kuulu hallituksellle, mutta
rakentamiset on kirjattava mökkikohtaiseen rakentamiskirjanpitoon.
Loppukatselmuspvm:
Lausunto katselmuksesta:
Kaupungin päätös
Rakentamistyö hyväksytty
Rakentamistyötä ei hyväksytty
Kesäheinässä,
Valvontatarkastajan/ -tarkastajien allekirjoitukset
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 1/16
Puutarhatietoa
PUUTARHATIETOA
Sisällysluettelo
1 Savimaan parannus
2 Nurmikonhoito/ sammalenpoisto
3 Kasvien istuttaminen
4 Puiden ja pensaiden leikkaaminen
5 Kompostointi
6 Muumio-omenat ja niiden hävitys
7 Kasvituholaiset ja niiden torjunta
8 Lannoitus
9 Talvisuojaus
Sivu
1
1
2
4
7
12
12
14
15
1. SAVIMAAN PARANNUS
Miten savimaata tulee parantaa ennen puutarhan perustamista?
1/3 savimaata
1/3 hiekkaa
1/3 turvetta kompostia (palanutta)
Lopputuloksena on käsin tunnusteltaessa melko hiekkaisen tuntuinen maa, joka kuitenkin sopii
useimmille puutarhakasveille. Hiekan määrä riippuu tietysti myös siitä, kuinka savista paikalla
oleva maa on.
Riittävän paksu multakerros johtaa parhaaseen lopputulokseen vuosiksi eteenpäin. Liian ohueen
kasvualustaan istutetut kasvit kärsivät, eikä istutusaikaisia virheitä voi enää paikata lisäämällä
kovin paljoa maata kasvien juurelle.
Istutusalueille tarvitaan kunnollista puutarhamultaa seuraavat paksuudet istutusalustaksi:
puut 80-100 cm
pensaat ja köynnökset 40-60 cm isot
perennat ja ruusut 30-40 cm
nurmikko noin 20 cm
pikkuperennat ja sipulikukat 20-30 cm
2 NURMIKONHOITO/SAMMALENPOISTO
Nurmikot olisi hyvä perustaa tasaiseksi, kuoppien paikkailu jälkikäteen ei ole paras ratkaisu.
Painanteisiin kertyy vettä, joka saa aikaan talvituhoja.
Uusi nurmikko
Pohjamaa tasataan huolellisesti siten, että kenttä kallistuu hieman rakennuksista poispäin. Päälle
levitetään tasainen kerros tasalaatuista kasvualustaa eli multaa. Multa tiivistetään jyräämällä
riittävän monta kertaa. Jyrääminen paljastaa mahdolliset tasoitusta kaipaavat kuopat.
Vanha nurmikko
Mikäli kuoppia ilmenee valmiissa nurmikossa, tasaisen lopputuloksen saamiseksi ne tulisi tasoitella
mahdollisimman samalla maa-aineksella kuin ympäristössä on. Nurmikon pinta rikotaan kuopista ja
ne täytetään mullalla. Multaa tiivistetään jyrällä, polkemalla tai muuten, kunnes maa ei enää painu
kuopalle. Pintaan kylvetään nurmikkosiemenet ja harataan ne kevyesti mullan sisään ja tiivistetään
vielä kerran.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 2/16
Puutarhatietoa
Nurmikon ilmastus
Hiekasta saattaa olla iloa nurmikolle. Tiivistynyttä maata voi ilmastaa siten, että nurmikkoon
tehdään reikiä, joihin haravoidaan karkeahkoa hiekkaa. Hiekalla täytetyt ilmareiät pysyvät
pidempään auki kuin avoimiksi jätetyt.
Sammal pois nurmikolta
Nurmikko sammaloituu herkästi varjossa. Myös maan märkyys, ravinneköyhyys ja tiivistyminen
saavat nurmikon sammaloitumaan. Jos nurmi kärsii kalkin puutteesta sammal viihtyy siinä hyvin.
Sadevesi sisältää rikkiä ja maa happamoituu. Maa tulee kalkita kunnolla noin kahden - kolmen
vuoden välein. Jotkut sammallajit viihtyvät kalkitussakin maassa ja silloin sammaleen kasvuun on
jokin muu syy.
Sammal poistetaan nurmikolta joko mekaanisesti lehtiharavalla rapsuttamalla tai se tapetaan
ensin kemiallisesti sammalen poistoon tarkoitetulla lannoitteella (käyttöaika keväällä). Sammalen
poistossa voidaan käyttää esim. ferrosulfaattia . Se on hapan lannoite, joka poistaa sammalta.
Kalkin vaikutus on taas emäksinen, mutta kalkitus vapauttaa muita ravinteita maasta ja vastaa
näin tietyllä tavalla lannoitusta. Myös typpilannoitus edistää nurmikon kasvua ja hyvin kasvava
nurmikko tukahduttaa sammalen. Pahoin sammaloitunut nurmikko joudutaan uusimaan.
Sammalen jäljiltä jääneisiin aukkoihin kylvetään uutta siementä.
Sammalta tulee nopeasti uudelleen ellei huolehdita nurmikon jatkohoidosta. Tiivistynyttä maata
pitää ilmastaa rei’ittämällä vaikkapa talikolla ja haravoimalla reikiin hiekkaa. Kasvua piristetään
lannoittamalla nurmikkoa; sammalten torjuntaan tarkoitetut lannoitteet sisältävät typpeä, jonka
ansiosta nurmikko elpyy ja pystyy jatkossa paremmin taistelemaan sammaloitumista vastaan.
3 KASVIEN ISTUTTAMINEN
Näin varmistat kasvuun lähdön:
•
•
•
•
valitsemalla kasvin vaatimuksiin sopivan kasvupaikan. Pääsääntöisesti auringossa viihtyvät
kasvit kestävät kuivuutta, varjon ja puolivarjon kasvit sietävät kosteutta.
kunnostamalla maaperän
istuttamalla oikein
huolehtimalla kasvista istutuksen jälkeen
Näin tarvitset multaa:
•
•
•
•
•
•
•
Pihanurmikolle 50 cm:n kasvukerrokseen päällimmäiseksi kerrokseksi vähintään 20 cm
Kivikkokasvit 10 - 20 cm
Sipulikasvit ja matalakasvuiset perennat 30 - 40 cm
Pensaat 50 cm
Syväjuuriset köynnökset ja ruusut 50 cm tai enemmän
Puut 80 cm
Keskimäärin 50 senttimetrin multakerros riittää puidenkin tarpeisiin, jos sitä on laajalti
Kasvualustan kunnostus
Maapohjan parannus
Hiekkapitoiseen maahan lisätään savipitoista multaa tai turvetta. Savimaata kuohkeutetaan
karkealla hiekalla, kuorihumuksella tai kompostimullalla.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 3/16
Puutarhatietoa
Kalkitus ja lannoitus
Maa on paras lannoittaa ja kalkita jo kunnostettaessa. Taimet eivät istutuksen yhteydessä
kuitenkaan tarvitse kovin paljoa typpeä, vaan sitä lisätään kasvien kasvaessa. Kalkin tarve
vaihtelee kasvista riippuen. Useimmat viihtyvät lähes neutraalissa maassa. Hapanta maata
suosiville kasveille voi luoda sopivat olot täyttämällä istutuskuopan rodoturpeella ja kattamalla
maan havupuuhakkeella.
Taimien istutus
Paljasjuuriset taimet
Esipakatut, paljasjuuriset taimet istutetaan keväällä tai syksyllä. Ennen istutusta taimien
suojakääre poistetaan ja juuret oiotaan luonnolliseen asentoon. Taimet upotetaan 2 - 4 tunniksi
kokonaan veteen. Juuret eivät saa päästä kuivumaan. Istutettaessa juuret asetetaan
istutuskuoppaan taittamatta. Multa tiivistetään juuria rikkomatta. Taimet kastellaan
perusteellisesti jo ennen kuin istutuskuoppa täytetään kokonaan.
Astiataimi
Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Juuripaakun tulee olla hyvin juurtunut, kun
kasvatusastia poistetaan. Taimet kastellaan hyvin ennen istutusta ja kasvatusastia poistetaan.
Juuripaakkua ei rikota istutuksen yhteydessä. Juuripaakun alareuna jätetään pari senttimetriä
maanpinnan alapuolelle.
Verkkopaakkutaimi
Verkkopaakkutaimia käsitellään kuten astiataimea.
Paakkutaimi
Paakkutaimi on usein säkissä. Istutusaikaa on koko kesä. Paakun ympärillä olevaa verkkoa ei
poisteta, eikä paakkua rikota. Paakkua koossa pitävät kiristävät siteet avataan istutuskuopassa.
Jälkihoito
Taimet kastellaan hyvin istutuksen jälkeen. Vettä annetaan 10 - 20 litraa tainta kohti, vaikka maa
tuntuisi kostealtakin. Kastele runsaalla vedellä kerran ja kuivina kausina pari kertaa viikossa,
kunnes taimet kasvavat kunnolla. Päivittäinen kastelu vaikeuttaa juurien hapensaantia ja
heikentää kasvua. Paahteessa voit helpottaa taimien oloa suihkuttamalla niitä ja varjostamalla
säkkikankaalla tai harsolla.
Huomioi maan laatu
Hiekkapitoinen tai salaojitettu maa
Vettä hyvin läpäisevällä hiekkapitoisella tai hyvin salaojitetulla maalla kasvit istutetaan kuoppaan.
Kuopan koko riippuu kasvin koosta ja perusmaan laadusta: perennoille kaivetaan noin 40
senttimetrin syvyinen, pensaille 70 cm syvä ja puille tätäkin syvempi kuoppa, joka täytetään
sopivalla mullalla. Hyvin vettä läpäisevässä maassa kasveille kaivetaan sopiva istutuskuoppa, jonka
perusmaata parannetaan lisämullalla tai turpeella.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 4/16
Puutarhatietoa
Savi- tai hiesupitoinen maa
Vettä huonosti läpäisevällä savi- tai hiesupitoisella maalla kasvi kuolee viimeistään talvella
märkyyteen. Jos maata ei voi salaojittaa, kasvit voidaan istuttaa harjuun. Maata kuohkeutetaan
karkealla hiekalla tai kuorihumuksella. Pohjamaa ja lisämulta muotoillaan loivaksi harjuksi, josta
liika vesi valuu pois. Kasveiksi on silti viisainta valita kosteaa paikkaa suosivia lajeja.
On tärkeää tiivistää multa istutuksen jälkeen. Polkemista parempi tapa on tiivistää maa
kastelemalla.
Istuta syksyllä
Astiataimia voi istuttaa läpi kesän, mutta syksysää on useimmiten erinomainen puutarhan
rakentamiseen. Sadetta piisaa ja ilma on sopivan viileä. Tällaisesta säästä pitävät kaikki kasvit,
mutta varsinkin havut. Tulevana keväänä kasvit ottavat kevätkosteuden maasta hyödykseen ja
lähtevät heti pontevasti kohti uutta kasvukautta.
Istuttamista voit jatkaa lähes maan jäätymiseen saakka. Vain Suomen oloihin arkoja kasveja,
kuten jaloruusuja, jalosyreenejä ja kultasateita ei suositella istutettavaksi myöhään syksyllä.
Myös voimakkaasti nesteitä virtaavat kasvit ja vasta myöhään syksyllä kasvunsa lopettavat puut,
kuten koristekirsikat, seljat ja pajut on hyvä istuttaa keväällä.
Syksyllä on myös helppo rakentaa, uudistaa tai täydentää perennapenkit. Kasveista näkee,
minkälaisia ne ovat ja kukinta-ajat ovat mielessä. Yleissääntö on, että kevätkukkivat istutetaan
tai jaetaan syksyllä ja syyskukkivat keväällä. Sääntö on tärkeä lähinnä kasvukauden kukinnan
vuoksi.
Maa kunnostetaan ennen istutusta samalla tavalla kuin keväällä. Savista maata kuohkeutetaan
hiekalla ja turpeella. Lannoitteena käytetään vähätyppistä syyslannoitetta, joka saattelee kasvit
talven lepoon.
4 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAAMINEN
Talviajan puutarhatyöt kohdistuvat lähinnä hedelmäpuiden leikkauksiin. Leikkaukset tulee tehdä
maalis- huhtikuussa (ei esim. luumupuuta). Yleisesti leikkaukset voidaan jakaa seuraavasti:
1. Istutus-, 2. ohjaava-, 3. hoito-, ja 4. nuorennusleikkaus:
- Istutusleikkauksilla pyritään typistämään kasvia siten, että se pääsisi alkuun, eikä liiallista
haihtumista tapahtuisi ennen kuin se on kunnolla juurtunut.
- Ohjaavilla leikkauksilla muotoillaan puun kehitystä haluttuun suuntaan. Latvuksen sisään
suuntautuneet oksat poistetaan ja pystyyn kasvavat katkaistaan ulospäin suuntautuvan silmun tai
sivuverson yläpuolelta. Myös joissakin puissa ns. varalatva poistetaan ajoissa. Myös
koristepensaita tulee leikata siten, että saadaan niille sopusuhtainen tai haluttu muoto.
- Hoitoleikkauksilla repeytyneet ja muuten vaurioituneet kasvinosat saadaan hoidettua niin, ettei
sairauksia tai haavaloisia tule niihin.
- Nuorennusleikkausten avulla voidaan vanhentuneet puut ja pensaat saada uusiutumaan,
nuorentumaan ja uudelleen tuottamaan satoa. Pensaita voidaan nuorentaa leikkaamalla ne maan
rajasta tai poistamalla vanhaa kasvustoa. Puut voidaan nuorentaa sahaamalla esim. poikki kaikki
oksat ja kasvattamalla niiden tynkiin uudet oksat. Oksia kehittyy runsaasti ja niitä joudutaan
harventamaan ohjaavilla leikkauksilla.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 5/16
Puutarhatietoa
HEDELMÄPUUT
Jotta hedelmäpuut kehittyisivät hyvin ja sopeutuisivat pihaan, on niitä leikattava säännöllisesti.
Mikäli leikkauksia ei tehdä, tulee puista helposti risuisia ja usein liian kookkaita tavalliseen
puutarhaan. Leikkaamalla puille pyritään luomaan tasapainoinen oksisto, joka on kyllin harva jotta
ilma pääsee kiertämään oksien seassa. Mikäli säännölliset leikkaukset laiminlyödään, ovat vaarana
sienitaudit ja hankauksen aiheuttamat vioitukset.
Leikkaukset on kuitenkin tehtävä huolellisesti ja suunnitelmallisesti. Liiallinen leikkaus voi saada
aikaan sen, että hedelmät puhkeavat liian myöhään eivätkä ehdi kehittyä syömäkelpoisiksi.
Leikkaus voi saada aikaan myös sen, että hedelmistä tulee kyllä kookkaita, mutta niiden maku
muuttuu mitäänsanomattomaksi ja väri lajikkeelle ei tyypilliseksi. Samalla säilyvyys kärsii ja
hedelmistä tulee alttiita taudeille. Itse puista voi tulla alttiimpia pakkaselle ja vesiversoja
kehittyy runsaasti. Hedelmäpuita leikataan mieluummin liian vähän kuin liikaa. Mitä pohjoisempana
ollaan, sitä varovaisemmin leikataan.
Omena- ja päärynäpuita leikataan vuosittain satoisuuden ja puiden terveyden edistämiseksi.
Leikkaus on tärkeintä ensimmäisinä vuosina istutuksen jälkeen. Leikkauksen tarkoituksena on
muodostaa puille tasainen oksisto, jossa oksakulmat ovat runkoon nähden sopivat. Tällä tavoin
puut kestävät parhaiten sekä hedelmien painon että ulkoiset rasitukset. Päärynäpuulajikkeet
eivät ole yhtä voimakaskasvuisia kuin omenapuut, sen vuoksi niiden leikkaamisessa on
noudatettava suurempaa varovaisuutta kuin omenapuita leikattaessa. Pitämällä oksisto riittävän
harvana, pääsevät aurinko ja ilma vapaasti oksaväleihin. Hedelmät saavat tällöin paremmin valoa,
jolloin niistä kehittyy paremman makuisia ja kauniimman värisiä. Hyvin kehittyneinä omenat ja
päärynät kestävät paremmin säilytystä. Sienitaudit eivät viihdy harvassa oksistossa.
Vuosittain on tärkeää poistaa mahdollinen kilpalatva, joka paksuuntuessaan saattaa aiheuttaa
puussa repeämiä. Samoin joka vuosi poistetaan mahdolliset kuolleet tai vaurioituneet oksat.
Oksat, joka kasvavat selkeästi sivuversoista kohti puun keskustaa, tulee kaikki poistaa, sillä ne
aiheuttavat varjoja sekä liikkumatonta ilmatilaa, jossa mahdolliset taudinaiheuttajat voivat
lisääntyä. Aivan ensimmäisessä leikkauksessa ei puihin jätetä kuin 3 - 5 versoa latvaverson lisäksi.
Ne versot, jotka poistetaan kokonaan, leikataan rungon myötäisesti oksatappia jättämättä. Itse
runkoon ei saa kuitenkaan tulla haavoja. Vuosittaisilla leikkauksilla ohjataan puiden kasvua ja
estetään niitä muuttumasta liian tiheiksi. Perusperiaatteet ovat siis samat kuin koristepuitakin
leikattaessa.
Luumupuut, kriikunat ja kirsikat eivät juurikaan tarvitse leikkaamista. Niiden hoitamiseksi
riittää, että kuolleet ja sairaat oksat poistetaan. Mikäli kolmea edellä mainittua puulajia on
leikattava, on leikkaukset tehtävä syyskesällä tai syksyllä. Prunus -suvun kasveilla, johon luumut,
kriikunat ja kirsikat kuuluvat, on taipumusta vuodattaa runsaasti mahlaa, jos niitä erehdytään
leikkaamaan keväällä.
PENSAIDEN LEIKKAUS
Pensaiden osalta esim. ruusuangervon kukinta paranee, jos se välillä leikataan aivan matalaksi.
Varhain keväällä kukkivat pensaat kehittävät kukka-aiheet jo edellisenä kesänä, joten niiden
harvennusleikkaukset tehdään kevättalvella ja muut leikkaukset vasta kukinnan jälkeen. Tällöin
seuraavan kesän kukintoaiheet ehtivät kehittyä uusiin versoihin. Keskikesällä kukkivien (mm.
jasmikkeet, pensashanhikki, kuusama ja tuhkapensas) leikkaus tehdään samoin kuin edellä.
Juuriversoja muodostavat pensaat leviävät nopeasti villiksi viidakoksi ja liiat juuriversot leikataan
esim. lapiolla syksyllä tai varhain keväällä.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 6/16
Puutarhatietoa
Pensasaitojen leikkaus
Miksi pensasaita leikataan
Pensasaita leikataan kahdesta eri syystä: täysikorkuisesta pensaasta leikataan pois vuosittainen
kasvu, jotta aita pysyisi vakiokorkeudessaan. Sen lisäksi aidoille joutuu aika ajoin tekemään
nuorennusleikkauksia, kun niistä on tullut vanhoja, tiheitä ja kaljuuntuvia risukoita, joista on
jäljellä enää runkoja ja lehdet melkein puuttuvat.
Kun pensasta leikataan, se haaroittuu leikkauskohdan alapuolelta. Jos pensasta leikataan aina vain
latvasta, sen yläosaan muodostuu vähitellen ylitiheä “kruunu”, ja aita kaljuuntuu sen alapuolelta.
Liian tiheärunkoiseksi kasvanut vanha pensasaita kuivuu ja muuttuu lehdettömäksi rumaksi
luudaksi, joka kuolee vähitellen. Leikkaamalla pensaaseen muodostetaan uusia, voimakkaita oksia,
jotka kasvattavat terveitä lehtiä. Pensas kannattaa pitää ilmavana myös siksi, että ötökät ja
taudit viihtyvät erityisen hyvin tiheässä kasvustossa.
Pensasaita ei myöskään saa olla liian leveä, jotta kulkutiet pysyvät tarpeeksi leveinä ja
hälytysajoneuvot mahtuvat niistä ajamaan. Sopiva pensasaidan leveys ylhäältä on 40–50 cm.
Miten pensasaidasta leikataan vuosikasvu
Kun pensasaita on saavuttanut oikean korkeutensa, siitä leikataan säännöllisesti pois sen vuoden
kasvu sekä latvaversoista että sivuversoista.
- ensin poistetaan kuolleet, vahingoittuneet ja heikot oksat
- leikkaamiseen tarvitaan hyvät aita- ja oksasakset sekä paksujen oksien ja runkojen
lyhentämiseen pieni puutarhasaha
- leikkaamisessa voi käyttää apuna pingotettua narua, jotta päällisestä ja sivuista tulee suoria
- useimpia pensaita leikataan kesällä silloin, kun niiden voimakkain kasvu on ohi, ja niitä siistitään
toisen kerran elokuussa.
Vanhojen pensaiden nuorentaminen
Vanhat pensasaidat (ja muutkin pensaat) nuorennetaan harventamalla niitä joko vaiheittain tai
leikkaamalla ne kokonaan alas. Nuorennusleikkaukset tehdään aina talvella tai varhaiskeväällä
pensaan lepokauden aikana (siis ennen silmujen ilmestymistä). Aidan vanhoja tiheitä ja paksuja
runkoja harvennetaan sahaamalla vanhimmat rungot aivan juuresta poikki. Samalla poistetaan
myös kuivat oksat.
Aita voidaan myös leikata kokonaan alas noin 20 sentin korkuiseksi. Alas leikkaus on aina radikaali
toimenpide, koska aidan kasvaminen vakiokorkeuteen kestää taas vuosia.
Suositeltavia leikkausaikoja
Kesällä pensasaitaa leikataan siis sen vuosikasvun verran. Jos aidan halutaan haaroittuvan
tasaisesti, pelkän latvan leikkaus ei riitä, vaan runkoa joutuu lyhentämään alempaa.
Hernepensas – heinäkuussa
Lumimarja – pari kertaa kesässä
Pensasangervo – heti kukinnan jälkeen
Orapihlaja – kesä–heinäkuussa, lisäksi siistimisleikkaus elokuussa
Ruusu – säännöllinen nuorennus- ja harvennusleikkaus muutaman vuoden välein
Tuhkapensas – talvella tai kesällä, nuorennusleikkaus poistamalla vanhoja oksia
Tuomipihlaja – kesällä
Rikkaruohot pois juurelta
Aita rapistuu ja taantuu myös silloin, kun sen juurelta ei poisteta rikkaruohoja ja aidan sekaan
kasvaneita muita kasveja, esimerkiksi marjapensaita tai puun taimia. Sen lisäksi että aita näyttää
epäsiistiltä, se kärsii rikkakasveista ja sen alaosasta tulee aikaa myöten lehdetön. Varsinkin puun
taimet, esim. koivut, pitäisi poistaa ajoissa, koska isoiksi kasvaneina niitä ei enää saa kitkettyä
pois.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 7/16
Puutarhatietoa
MARJAPENSAAT
Marjapensaiden leikkaus
Marjapensaita on leikattava, ettei niistä tulisi liian leveäkasvuisia ja että aurinko pääsisi sisään
kasvustoon. Liian tiheät pensaat lamoavat, eikä niiden sisällä kulje ilma. Molemmat asiat
vaikuttavat satoisuuteen.
Herukkapensaat leikataan ensimmäisen kerran jo istutuksen yhteydessä. Taimet leikataan noin 20
sentin korkuisiksi maanpinnasta. Leikkauskohta valitaan sellaisen silmun yläpuolelta, joka näyttää
elinvoimaiselta. Istutusleikkaus edistää pensaiden myöhempää kasvua ja saa kasvin sopeutumaan
paremmin uudelle kasvupaikalle.
Muistettavaa kaikista herukoista:
• Oksatappeja ei tule jättää
• Vanhat, heikosti satoa tuottavat oksat poistetaan
• Tuholaisten vaivaamat tai muutoin vaurioituneet oksat poistetaan
• Oksistoa on säännöllisesti harvennettava, muutoin pensaista tulee liian tiheitä
• Versojen ja oksiston uusiutumista tulee suosia
• Lamoavasti kasvavien ja maahan taipuvien alaoksien juurtumista on vältettävä
(Vanha tapa lisätä marjapensaiden määrää on kasvattaa uusia taivukkaista.)
Mustaherukka
Leikataan vuosittain myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, ennen kuin silmut alkavat vihertää.
Tärkeintä on vuosittain poistaa vanhat, sairaat ja vioittuneet oksat. Mustaherukka antaa parhaan
sadon nuorista versoista, niitä siis jätetään. Peukalonpaksuiset versot ovat jo auttamattomasti
liian vanhoja. Maatapitkin kasvavia oksia kannattaa myös poistaa, sillä ne eivät tuota satoa vaan
juurtuvat maahan kiinni ja leventävät pensasta liikaa. Vanhat mustaherukkapensaat voidaan
nuorentaa leikkaamalla ne kokonaan alas noin 20 cm:n pituisiksi.
Puna- ja valkoherukka
Näitä pensaita ei saa leikata liikaa, sillä marjojen tuotto saattaa kärsiä. Leikkauksen alussa
poistetaan ensin vanhempia oksia, jotka tekevät pensaasta liian tiheän. Seuraavaksi lyhennetään
niitä nuorempia oksia, jotka kasvavat pystysuoraan. Kokonaan poistettavat oksat leikataan niin
läheltä maanpintaa kuin vain mahdollista.
Karviainen
Karviaiset leikataan samalla tavoin kuin puna- ja valkoherukatkin. Karviaisen voi myös leikata
kokonaan alas, mutta vain jos enää ei ole muuta tehtävissä pensaan kuntoon saattamiseksi.
Karviaisia voidaan leikata syksystä kevääseen niin kauan kuin pensaissa ei ole lehtiä tai
puhkeamassa olevia silmuja.
5 KOMPOSTOINTI
Alueella tulee käyttää suljettuja kompostoreita ruokajätteille ja kehikkokomposteja
kasvijätteille.
Puutarhasta ja kotitalouksista tulee aina kaikenlaista lahoavaa jätettä, joka kannattaa
kompostoida mullaksi. Jätteet lahoavat kompostissa mikrobien ja maaeläinten avulla, ja näin saatu
kompostimulta on erinomaista kasveille.
Kompostointi on tehtävä asiallisesti, eikä siitä saa aiheutua haittaa ympäristölle.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 8/16
Puutarhatietoa
Puutarhajätekomposti (lautakehikko tai muovinen kompostilaatikko)
Lämpöeristämättömän kompostin hoito on helpointa, jos komposteja on kaksi: voit antaa toisen
kompostin rauhassa muhia valmiiksi toista täyttäessäsi. Sijoita puutarhakomposti suojaisaan
paikkaan, johon ei kerry vettä.
Kompostin täyttäminen aloitetaan ilmavalla pohjakerroksella. Kompostiin kerätään jätteitä sitä
mukaa kuin niitä puutarhasta kertyy, pitäen mielessä kolmisääntö: kuohkeus, kosteus ja ravinteet.
Huolehdi erityisesti kompostin kosteudesta. Varsinkin kompostin reunaosat kuivuvat herkästi.
Kompostin sisältö olisi hyvä kääntää kerran tai pari vuodessa, jotta saat lahoamattomat reunaosat
kuumimpaan paikkaan kompostin keskelle.
Eristämätön komposti jäätyy yleensä talvella. Jäätyminen ei pilaa kompostia, vaan lahoaminen
alkaa taas keväällä kompostin sulettua. Talveksi puutarhakompostin ympärille on hyvä kerätä lunta
lämpöeristeeksi. Keväällä kun aurinko alkaa lämmittää, herätä komposti kaatamalla sinne pari
ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittelemalla sitä.
Eristämättömässä kompostissa puutarhajäte kypsyy kompostimullaksi noin 1-2 vuodessa.
Puutarhakompostiin sopivat esimerkiksi
• puunlehdet
• naatit
• ruohonleikkuujätteet
• silputut oksat ja kukkavarret
• kuivatut rikkaruohot
• Talousjätteet, jotka eivät houkuttele jyrsijöitä, esim.
kukkamullat ja kasvinjätteet
sienien ja marjojen perkuujätteet
Talousjätekomposti (umpinainen kompostointiastia)
Talousjätteitä ei saa kompostoida avokompostissa tai lautakehikoissa. Talousjätteen
kompostoinnin on tapahduttava umpinaisessa tiiviskantisessa kompostiastiassa, joka estää
jyrsijäeläinten pääsyn sisälle ja jossa ilmankierto on järjestetty pohjan tai seinien läpi.
Talousjätekompostiin sopivat
Kaikki puutarhajätteet (katso edellä puutarhajätekompostointi)
Kaikki talousjätteet, kuten
• hedelmien ja vihannesten kuoret
• liha- ja kalajätteet, ym. ruoan tähteet
• kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
• keitin- ja huuhteluvedet
• pehmeät ja kosteat paperit
• kananmunankuoret
• lemmikkieläinten jätökset
• luonnonkuidut pieninä paloina
Talousjätekompostin käynnistäminen
Kompostiastian pohjalle laitetaan puuhaketta noin 5 - 10 cm ilmankierron varmistamiseksi.
Hakkeen päälle voi laittaa tuoretta kompostia tai hiukan multaa antamaan sopivaa pieneliökantaa.
Kostutettu elintarvikejäte levitetään pohjalle ja päälle sirotellaan seosainetta. Myös
kompostiherätettä voi halutessaan käyttää lisänä. Ruokajätettä kannattaa käynnistämistä varten
kerätä etukäteen hiukan varastoon (esim. puoli sangollista), sillä pienellä jätemäärällä
käynnistyminen on hitaampaa.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 9/16
Puutarhatietoa
Älä laita kompostiin
• hajoamattomia jätteitä: muovia, lasia, kumia, nahkaa
• myrkyllisiä aineita: lahonsuoja- ja desinfiointiaineita, myrkkyjä, maaleja, liuottimia,
bensaa ym. ongelmajätteitä
• pölynimurin pussia, jonka sisällä saattaa olla esim. lasinsiruja
• tupakantumppeja tai värillistä mainospaperia, jotka sisältävät raskasmetalleja
• suuria määriä paperia kerrallaan tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian
emäksiseksi
• tupakantumpit tai siivoustomu (sekajätteeseen)
Kompostoinnin seosaineet
Seosaine pitää kompostin ilmavana, tasaa kosteutta ja estää kärpästen munimisen ruokajätteiden
pinnalle. Seosaineet ovat välttämättömiä erityisesti talousjätteen kompostoinnissa. Myös
tiivistyvien puutarhajätteiden, ruohonleikkuujätteiden ja lehtien sekaan on hyvä laittaa
karkeampaa ainesta. Kannellinen seosaineastia ja kauha on varattava kompostorin viereen.
Kompostiin laitettaessa ruokajätettä se on peitettävä joka kerta seosaineella. Sopiva määrä
seosainetta peittää juuri ja juuri ruokajätteen näkyvistä.
Yleisimmin käytettyjä seosaineita ovat seuraavat:
Oksahake: Silppuamalla tai hakettamalla saat pihasi risuista hyvää kompostin seosainetta. Hake
pitää kompostin hyvin ilmavana. Oksahakkeesta muodostuu runsaasti humusta, joka tekee
kompostista erittäin pitkävaikutteista maanparannusainetta.
Pihakarike: Haravointijätteet käyvät kompostin seosaineeksi, kunhan niiden seassa on karkeata
ainesta kuten neulasia, heinää, sammalta ym. Erinomaista seosainetta on myös metsäpolkujen
neulaskarike.
Turve: Turve imee tehokkaasti liiallista kosteutta ja hajuja. Ammoniakin hajun saat pois
käyttämällä hapanta turvetta. Kompostissa käytettävän turpeen tulisi olla mahdollisimman
karkeaa, lannoittamatonta ja kalkitsematonta. Yksinään turve on liian tiivistyvää, joten se
kannattaa sekoittaa esim. oksasilpun kanssa. Varmistu, että turve on melko kuivaa, ettei se
talvella jäädy seosaineastiaan.
Kuorike on kuivattua ja murskattua havupuun kuorta. Se on hyvä seosaine, jossa yhdistyvät
turpeen hajunsitomiskyky ja hakkeen ilmavuus. Sitä käytetään etenkin käymälöissä, mutta myös
talousjätekompostissa.
Vanha komposti: käy seosaineeksi, mikäli siinä on jäljellä hajoamatonta karkeaa ainesta.
Ravinnetäydennys:
Talousjätekompostiin ei yleensä tarvitse lisätä ravinteita, mutta kompostia käynnistäessäsi ja
talviaikana kompostiheräte parantaa sen toimintaa.
Puutarhajätteessä on usein niukasti typpeä. Kanankakasta tai kompostiherätteestä saat
kompostiin vaivattomasti lisäravinteita, jotka nopeuttavat kompostin valmistumista ja parantavat
kompostimullan laatua.
Hyvin hoidetun kompostin tunnusmerkkejä:
• lämpötila vähintään 40 astetta
• ei hajua
• ei kärpäsiä
• jäte painuu voimakkaasti kasaan
LIITE 4
1.5.2007
Sivu 10/16
Puutarhatietoa
Kompostin sekoitus
Sekoita komposti käynnistämisen jälkeen ensimmäisen kerran noin kahden viikon päästä ja sen
jälkeen normaalisti viikon välein. Liian usein sekoittaminen päästää pieneliöiden tarvitseman typen
kaasuna ilmaan. Liian harvan sekoittamisen takia kompostimassa puolestaan tiivistyy pohjaosasta
hapettomaksi. Hapettomassa tilassa biojäte alkaa hajota mätänemällä, josta on merkkinä erittäin
paha haju.
Komposti ei ole koskaan täysin hajuton, mutta normaalisti haju on mieto ja pysyy kompostin
sisäpuolella kannen ollessa kiinni. Mätänemisestä tuleva haju on epämiellyttävä ja leviää
laajemmalti ympäristöön.
Kompostin lämpötila ja kosteus
Kompostoitumisessa pieneliöt tuottavat lämpöä, joten lämpötilan pitäisi toimivassa kompostissa
nousta viikon parin kuluessa käynnistämisen jälkeen. Toimivassa kompostissa lämpötila nousee 40
– 60oC välille.
Lämpövaihe kestää kompostimassassa joitakin päiviä, joten jatkuvasti biojätettä lisättäessä
kuumin osa on kompostin yläosassa. Jos jätelisäystä ei tule vaikka loman takia viikkoon tai
kahteen, on normaalia, että komposti jäähtyy.
Jos kompostin lämpötila ei nouse, se saattaa olla liian kuiva, sillä pieneliöt tarvitsevat hapen
lisäksi kostetutta elääkseen. Silloin on lisättävä vettä ja sekoitettava. Komposti ei myöskään
lämpene, jos se on liian märkä. Liika kosteus aiheuttaa kompostimassan liiallista tiivistymistä,
josta seuraa myös hajuongelmia. Silloin on lisättävä reilusti seosainetta ja sekoitettava hyvin.
Kosteus on sopiva, kun kompostimassaa kevyesti nyrkkiin puristettaessa (hansikas kädessä) esiin
tulee pari - kolme pisaraa vettä.
Jäätyminen talvella on tavallista eikä pilaa kompostia. Leudolla säällä kompostia voi sulatella
kuumalla vedellä, mutta keväällä se käynnistyy itsestäänkin. Kompostia voi sulatella myös kuumalla
vedellä täytettyjen muovipullojen tai -kanisterin avulla. Jäätynyttä kompostia voi käyttää
normaalisti niin kauan kuin tilaa riittää. Jos komposti on täynnä, sitä voi yrittää tyhjentää
pohjaosasta.
Kompostin vianetsintäkaavio
Komposti haisee pahalle
Komposti ei lämpene ja haisee mädäntyneelle
Komposti on kuuma ja haisee
ammoniakille
Komposti on liian märkä ja/tai liian tiivis.
Lisää happaman seosaineen käyttöä
(esim. turve tai kuorike).
Lisää karkeaa seosainetta ja sekoita huolellisesti!
Ensiapuna lisää kompostin pinnalle
kerros em. seosainetta
Haju häviää muutamassa päivässä.
Älä pöyhi kompostia liian usein.
Komposti ei lämpene, mutta ei haisekaan
Pöyhäise ja varmista, että se on riittävän kostea
Kosteus sopiva
Kuuma vaihe on jo ohi.
Liian vähän typpeä
Tyhjennä komposti ja
aloita uusi täyttö!
Lisää kompostiin esim.
kanankakkaa tai
kompostiherätettä!
Liian kuiva
Kastele reilusti lämpimällä vedellä!
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 11/16
Puutarhatietoa
JOS KOMPOSTISSA ON
Kärpäsiä ja toukkia
Muurahaisia
Sieniä ja hometta
Tiivistä kansi ja huuhdo
kuumalla vedellä reunaosat.
Komposti voi olla liian kuiva,
kastele!
Käännä toukat kompostin
sisäosiin, jossa ne kuolevat!
Jos koko pesä on kompostissa,
vaihda kompostin paikkaa!
Ei hätää, kuuluvat
kompostin
ruokajätteen
hajottajiin!
Jos ei muu auta, käytä
pyretriini-pitoista torjuntaainetta.
Kompostimullan käyttö
Perinteisesti katsotaan, että kompostimulta on valmista, kun kaikki jätteet ovat maatuneet
tummanruskeaksi, tuoksuvaksi humukseksi. Tähän kuluu aikaa kompostin tekemisestä 1-3 vuotta.
Käyttökohteesta riippuen voit kuitenkin käyttää kompostia jo huomattavasti aiemmin.
Kompostorimallista riippuen täysi kompostori tyhjennetään alaluukusta, sivusta tai päältä päin.
Päältä tai sivusta tyhjennettäessä poistetaan ensin tuore maatumaton pintakerros muovin päälle
kompostin viereen. Mustaksi maatunut ja mullalle tuoksuva kompostimulta poistetaan lapiolla tai
tyhjennyskuokalla säiliöstä. Haketta lisätään pohjalle ja laitetaan entinen pintakerros hakkeen
päälle. Sen jälkeen aloitetaan normaali täyttö. Syksyllä kompostoria ei kannata tyhjentää
kokonaan, vaan silloin kannattaa jättää noin kolmasosa pohjalle, jolloin komposti pysyy toimivana
ja lämpimänä pidempään.
Kasvualustassa käytettävän kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä. Kypsä komposti on tummaa,
tasalaatuista ja hyväntuoksuista. Tässä vaiheessa saattaa kompostista vielä erottua esim.
kananmunankuoria ja oksanpätkiä. Ne eivät haittaa kompostin käyttöä. Mikäli haluat ehdottoman
siistiä kompostia esim. nurmikon pinnalle levitettäväksi, seulo karkeat ainekset pois noin 10 mm
seulalla ja laita seulontajätteet uudelleen kompostiin.
Kypsäkään komposti ei sovellu sellaisenaan kasvualustaksi. Voit parantaa sen ominaisuuksia
sekoittamalla esim. 3 osaa lannoitettua kasvuturvetta 1 osaan kypsää kompostia. Sekoittaminen
käy näppärästi paikanpäällä esimerkiksi kasvimaalla tai perustettavan kukkapenkin kohdalla
vaikkapa puutarhajyrsimellä. Varsinaiseksi typpilannoitteeksi voit lisätä kanankakkarakeita pussin
ohjeiden mukaan.
Mikäli haluat kompostimullasta täyden hyödyn, älä kypsytä sitä liian pitkään. Kompostin
humusaineet jatkavat kaiken aikaa hajoamistaan. Niinpä komposti ei vanhetessaan parane, vaan
päinvastoin menettää elävyyttään ja ravinteitaan.
Komposti lannoitteena
Kompostin lannoitusvaikutus riippuu kompostin raaka-aineista. Talous- ja puutarhajätteestä
tehdyn kompostin ravinnepitoisuus on yleensä varsin alhainen. Kompostin sisältämät ravinteet
ovat hitaasti liukenevia ja vaikuttavat maassa pitkään. Komposti soveltuukin parhaiten
pitkäkestoiseen maanparannukseen ja monivuotisten istutusten kuten puiden, pensaiden ja
perennojen hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi. Sen lisäksi on kasvikohtaisesti huolehdittava
varsinaisesta lannoituksesta.
Useat puutarhakasvit kuten kaalit, kurkku, tomaatti, purjo ym. vaativat voimakasta ja
nopeavaikutteista lannoitusta kasvaakseen ja tuottaakseen hyvän sadon. Näiden lannoitus on
hoidettava esim. runsasravinteisella kanankakalla. Kompostimullan käyttö tehostaa
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 12/16
Puutarhatietoa
luonnonlannoitteista saatavaa hyötyä vilkastuttamalla maan pieneliöstön toimintaa. Tällöin kasvit
pystyvät kasvukauden aikana tehokkaasti hyödyntämään maaperän ja eloperäisten lannoitteiden
ravinnevaroja.
Hyvän maanparannusvaikutuksen saavuttamiseksi komposti olisi parasta levittää maahan
kevätmuokkauksen yhteydessä. Tällöin eivät kompostin ravinteet pääse syys- ja kevätsateissa
huuhtoutumaan hukkaan. Keväällä maahan muokattavan kompostin tulee olla kypsää, jottei se
häiritse siementen itämistä. Kompostia voit levittää kerralla 30-50 litraa/neliömetri, eli 3-5 cm:n
kerroksen.
6 MUUMIO-OMENAT JA NIIDEN HÄVITYS
Muumio-omenatautia on Kesäheinän alueella, joten on paikallaan antaa siitä tarpeellisia tietoja.
Muumiotaudiksi kutsutaan sienitautia, joka aiheuttaa omenaan pehmeitä ruskeita laikkuja. Laikut
leviävät ja muuttavat pian koko omenan ruskeaksi. Myöhemmin muodostuu vaalean harmaita
itiöpesäkkeitä, joiden turvin tauti talvehtii - valmiina tartuttamaan uusia omenoita.
Muumiotaudin luonnonmukaista torjuntaa on taudin ennalta ehkäisy. Tauti-itiöt tunkeutuvat
omenoihin kuoressa olevien hyönteisten tekemien vioitusten, oksien hankaamien ym. reikien
kautta. Muumiotauti viihtyy muiden sienitautien tapaan lämpimässä ja kosteassa. Tällaiset
olosuhteet säilyvät sateen tai aamukasteen jälkeen pitkään tiheässä omenapuun latvuksessa.
Omenapuun hoitoleikkaukset ovat osa muumiotaudin torjuntaa. Lajikkeissa on eroa muumiotaudin
esiintymisen suhteen. Samat lajikkeet, jotka ovat arkoja omenaruvelle, saavat helposti myös
muumiotaudin, sillä muumiotauti iskeytyy helposti ruven tekemän vioituksen kautta. Ruvelle ja
muumiotaudille herkkiä lajikkeita ovat esimerkiksi Bergius, Maikki, Make, Raike, Melba, Lobo ja
Punainen Atlas.
Maan kosteustilan vaihteluilla on yhteys muumiotaudin esiintymiseen. Pitkään jatkuneen
poutakauden jälkeen puun saadessa sadetta tai kasteluvettä, paine omenissa kasvaa ja tulee
kuoriin halkeamia, joissa muumiotauti aloittaa tuhonsa.
Muumiotautiset omenat tulee kerätä mahdollisimman pian pois puusta ja puun alta. Ne tulee
laittaa muovikassissa jäteastiaan. Mädät omenat voi laittaa omaan kompostiin. Muumiotauti-itiöt
kulkeutuvat tuulen mukana, joten tautisten omenien hävitys kannattaa hoitaa yhdessä
naapureiden kanssa. Muumiotautiset omenat hävitetään joko polttamalla, viemällä kaatopaikalle
tai kaivamalla maahan. Myös eristetyssä lämpökompostorissa lämpötila nousee riittävän korkeaksi
itiöiden tuhoutumiseksi ja tautiset omenat voidaan kompostoida muun jätteen seassa. Sen sijaan
puutarhakompostiin niitä ei kannata laittaa, koska siellä itiöt eivät välttämättä tuhoudu.
7 KASVITUHOLAISET JA NIIDEN TORJUNTA
Torjuntamenetelmät voidaan jakaa 1. viljelyksellisiin, 2 biologisiin, mekaanisiin ja fysikaalisiin,
sekä kemiallisiin torjuntakeinoihin. Viljelykselliset menetelmät ovat kaiken perustana. Biologiset
keinot rajoittuvat melko vähiin, samoin kuin mekaanisetkin. Kemialliset keinot ovat tehokkaita ja
niitä käytetään vain välttämättöminä silloin kun ei muut auta.
Kovakuoriaisten torjunnassa voidaan käyttää taimien kastelua esim. dimetoaatilla,
bromofossillatai malationilla, koska esim. kaalikasvustoon voi tulla kirvoja muutaman päivän
kuluttua.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 13/16
Puutarhatietoa
Kirvat
Mäntysuopaliuos on hyvä keino kotipuutarhurille, kun vain hoidat ruiskutuksen oikein. Kirvakesänä
kannattaa tehdä kasvinsuojeluruiskuun liuos, jossa on 10 l vettä ja 2-4 dl mäntysaippuaa ja
käyttää sitä tarpeen mukaan.
Mäntysuopaliuos tehoaa pehmeäihoisiin hyönteisiin, toukkiin ja punkkeihinkin. Tärkeää on käsitellä
kasvi huolella aivan valuvan märäksi niin, että kaikki tuholaiset varmasti kastuvat. Vaikutus on
melko lyhytaikainen, joten ruiskutus on paras uusia muutaman päivän välein.
Toinen hyvä luonnonmukainen ja ilmainen kirvojen torjunta-aine on nokkosvesi. Kerää saavi
löyhästi täyteen nokkosia ja lisää vettä niin, että kasvit peittyvät. Liota vain 1-2 vuorokauden
ajan, niin saat nestettä, jossa on runsaasti kirvoihin tehoavaa muurahaishappoa.
Kemiallisista torjunta-aineista pyretriini -valmisteet sopivat parhaiten kirvojen torjuntaan.
Tutustu käyttöohjeisiin ja säilytä valmiste oikein.
Liljakukko
Viime vuosina kovasti yleistynyt liljakukko tekee nopeasti tuhoa puutarhan liljakasveissa, jos se
saa vapaasti lisääntyä. Vajaan sentin mittainen kauniin punainen kuoriainen talvehtii karikkeen alla
ja saattaa ilmestyä jo huhtikuun lopulla ruohosipulinmättääseen.
Varmimmin sen tapaa liljakasvien lehdillä toukokuun loppupuolella, jolloin lehtiin alkaa myös
ilmestyä reikiä. Liljakukkojen torjunta tulee aloittaa heti, kun ensimmäiset kukot tai lehtien reiät
ovat näkyvissä. Aikuiset yksilöt poimitaan pois päivittäin ja litistetään kuoliaiksi tai tipautetaan
kuumaan veteen. Jos liljakukot pääsevät munimaan lehtien alapinnoille, tuhot vain laajenevat.
Toukat kehittyvät epämiellyttävien ulostepussien suojassa ja syövät vähitellen liljoista lehdet,
kukat ja varretkin. Tarkista siis päivittäin myös lehtien alapinnat ja poista toukat.
Kemiallinen torjuntakin on mahdollista, silloin kasvit täytyy ruiskuttaa huolella yltä päältä
pyretriini- tai malationi-valmisteella. Lue torjunta-ainepakkausten käyttöohjeet huolellisesti jo
ennen valmisteen hankkimista.
Kerran esiinnyttyään liljakukot tuppaavat palaamaan ainakin jossain määrin vuodesta toiseen.
Liljapenkin paikan vaihto puutarhassa saattaa olla hyödyksi. Sipulit nostetaan maasta heti kun
varret ovat kuihtuneet ja istutetaan syksyllä uuteen paikkaan.
Lue torjunta-ainepakkausten käyttöohjeet huolellisesti jo ennen valmisteen hankkimista.
Mustaherukan äkämäpunkki on eräs vaarallisimpia mustaherukan tuholaisia. Itse punkkia ei
paljain silmin pysty erottamaan, sillä kooltaan se on vain 0,25 mm pituinen. Äkämäpunkin
vioituksen havaitsee keväällä erittäin hyvin, silmut ovat pallomaisen pyöreäksi turvonneita eivätkä
avaudu. Yhdessä silmussa voi olla tuhansia punkkeja, jotka siirtyvät touko-kesäkuun vaihteessa
silmujen pinnalle ja sieltä edelleen ilmavirran mukana uusiin oksiin ja silmuihin. Tämän tuholaisen
hävittämiseen ei ole käytettävissä kemiallisia torjunta-aineita. Torjunta on tehtävä keräämällä
turvonneet silmut pois ja polttamalla ne. Mikäli pensaat ovat pahoin saastuneet, kannattaa ne
hävittää kokonaan ja polttaa oksat. Uusia pensaita ei tule istuttaa entiselle paikalle.
Muurahaisten häätö
Monet kaipaavat ohjeita erilaisten muurahaisten häätöön tontilta. Täysin niistä ei varmasti pääse
eroon, eikä varmasti tarvitsekaan, mutta tässä muutamia vinkkejä muurahaisten torjuntaan
puutarhasta. Niitä käyttäessään on hyvä tietää, että itse asiassa useimmat muurahaiset eivät
oleile pahuuttaan puutarhaa tärvelemässä.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 14/16
Puutarhatietoa
Sirotteet: Rakennusten kivijaloista ja sisätiloista muurahaisia voi torjua erilaisilla sirotteilla,
aerosoleilla ja siroterasioilla kohdistamalla torjuntatoimet niiden kulkureiteille. Lue käyttöohjeet
ja käytön rajoitukset tarkkaan.
Luomukonstit: Rakenna muurahaispyydys: kaada astiaan makeaa juomaa, peittele kelmulla (jätä
menoreikä), johon muurahaiset hakeutuvat ja hukkuvat. Kanelikarkoite muurahaisille: jos
muurahaiset tai keltiäiset yrittävät rakentaa pesiään pihalaattojen väliin tai kukkapenkkiin, ne
saa helposti häädettyä ripottelemalla kanelia niiden valtaamalle alueelle.
Etanat ja kotilot
Etanoille etikkaa: Kerää lehtokotilot etikkaveteen 1/3 vettä ja 2/3 etikkaa. Sinne ne heti
kuolevat. Tämä on helpompaa kuin kiehuvien vesien kanssa "lotraaminen".
Lehtokotiloille suolaa: Hienorakeisen suolan ripottelu lehtokotiloiden niskaan auttaa pääsemään
ainakin tasapainoon lehtokotilokannan kanssa. Suolan kylvämisessä luontoon ja puutarhaan täytyy
kuitenkin olla varovainen.
8 LANNOITUS
Sopiva lannoitus
Lannoitus on erittäin tärkeä asia puutarhanhoidossa. Heikko kasvu, värien puute, huono tai pois
jäänyt kukinta, sekä sadon pienuus johtuu usein ravinteiden puutteesta. Tärkeää on lannoittaa
kohtuullisesti, siis noudata lannoitepakkausten ohjeita.
Koska kannattaa lannoittaa?
Peruslannoitus: Kun perustat uuttaa kasvimaata, nurmikkoa, kukkapenkkiä tai istutat uuden puun,
sinun tulee tehdä peruslannoitus. Multaan sekoitetaan pitkävaikutteisia hitaasti liukenevia
eloperäisiä lannoitteita joissa on vain vähän typpeä.
Kevätlannoitus: Kevätlannoitus tehdään pihan siistimisen jälkeen kosteaan maahan, nurmikolle ja
istutuksille. Kasvimaan lannoitus käy kätevästi mullan harauksen yhteydessä, sillä silloin ravinteet
sekoittuvat pintamultaan. Kasvimaalla voit käyttää myös kompostimultaa tai ruohosilppua, joista
maa saa paljon ravinteita.
Hoitolannoitus: Hoitolannoitus on vain tarpeen jos kasvit näyttävät sitä tarvitsevan. Nurmikko on
kauniin vihreä jos annat sille lisälannoituksen juhannuksen tienoilla, mutta muista että maan tulee
olla kostea jos lannoitat rakeisilla lannoitteilla!
Syyslannoitus: Elo-syyskuussa on aika valmistella kasvit talven tuloa kestämään. Fosfori ja
kaliumpitoiset lannoitteet parantavat kasvien talvenkestävyyttä ja edistävät silmujen ja kukkien
kehitystä seuraavaksi kesäksi.
Miten levitän lannoitteet?
Älä levitä lannoitteita paljain käsin, ne ovat haitallisia ihmisiholle. Käytä käsineitä ja
kumisaappaita. Varmista että lannoite leviää tasaisesti, levitä kaikki kasautumat.
Puut kannattaisi lannoittaa pienien reikien kautta 20-30 sentin syvyydestä, koska nurmikko puun
ympärillä ottaa voiman pintaan levitetyistä ravinteista.
Kanankakkarakeet: Kaupasta saatavat rakeet käytetään pussin ohjeiden mukaan, sopii myös
huonekasveille.
Nokkosvesi: Laita tuoreita nokkosia suureen saaviin. Lisää kymmenkertainen määrä vettä. Anna
muhia 2-4 päivää, ei niin kauan että seos alkaa haista. Voit käyttää lannoitevettä sellaisenaan tai
laimentaa sen jopa kymmenkertaisesti. Nokkosvesi lannoittaa ja tuhoaa myös tuholaisia kasveista.
Ruohosilppu: Nurmikonleikkuusta kerätty ruohosilppu on hyvin ravinteikasta maanparannusainetta.
Sitä voi levittää kaikkien kasvien juurille ja se tukahduttaa myös rikkakasvit. Nurmikolle
jätettynä se kannattaa silputa leikkurilla pieneksi silpuksi. Nurmikko "uusiokäyttää" silpusta
ravinteet itse.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 15/16
Puutarhatietoa
Lannoitesanasto
Kivennäislannoitteet: usein kemiallisesti valmistettu
Luomulannoitteet:
valmistettu luonnonaineista (kompostoimalla)
Orgaaniset mineraaliset
lannoitteet:
kompostoimalla valmistettu lannoite johon on lisätty kivennäisaineita
Kestolannoitteet:
pitkäaikainen lannoitusvaikutus
Kastelulannoitteet:
nopeasti tehoavat, veteen sekoitettavat lannoitteet
Hivenlannoitteet:
tärkeä lannoite satoa tuottaville kasveille, käytetään pieninä määrinä
Erikoislannoitteet:
eri kasviryhmille, erityistarpeisiin
9 TALVISUOJAUS
Kun maa alkaa routaantua, on aika suojata arimmat puutarhakasvit. Muun muassa nuoret puut ja
pensaat ovat alttiita pakkasvaurioille. Nuoret ikivihreät kasvit puolestaan tarvitsevat suojaa
kevättalven auringolta.
Talvisuojat laitetaan paikalleen vasta, kun maan pinta alkaa jäätyä. Märkä tai liian aikaisin
levitetty kate altistaa kasvuston home- ja talvituhosienille. Tärkeintä on suojata kasvien juuristo
jäätymiseltä.
Runko ei yleensä tarvitse pakkassuojaa. Vaikka talvi voi vaurioittaa sitä, terve puu tai pensas
parantaa yleensä haavansa. Talvenarkojen lajien juuristo suojataan havunoksilla, kuivalla
turpeella, lehtikarikkeella, tai lämpöisellä pakkaspeitteellä. Ikivihreiden lajien oksasto kiedotaan
huokoiseen peittoon tai säkkikankaaseen.
Kuiva kate on hyvä eriste
Arimmat puuvartiset kasvit, kuten runkoruusut, eivät selviydy pakkasista. Ne viedään talvisuojaan
esimerkiksi kellariin tai autotalliin, jossa lämpötila pysyttelee hieman nollan yläpuolella.
Kasvualusta, joka ei läpäise vettä, on tuhoisa monille kasveille. Kun vesi jäätyy, se katkaisee
kasvien juuristoa ja heikentää talvenkestävyyttä.
Ryhmäruusujen ja muiden arkojen kasvien juuristoalueelle kasataan syystalvella hiekkapitoista
multaa, kuorikatetta tai talvisuojaturvetta. Katteen päälle levitetään kerros havunoksia tai
pakkaspeitto.
Talvisuojaturve on kuivaa vettä hylkivää turvetta, joka sopii peitteeksi sekä puu- että
ruohovartisten kasvien juuristolle. Sitä levitetään juuristolle noin 20:en sentin kerros. Kun päälle
levittää vielä havunoksia, tuuli ei lennätä turvetta. Turve poistetaan istutukselta keväällä.
Jos talvenarat pensaat tai kukkakasvit suojataan pakkaspeitolla, sen tulee olla ilmava. Peiton alle
levitetään esimerkiksi havunoksia.
1.5.2007
LIITE 4
Sivu 16/16
Puutarhatietoa
Lämmin huppu ikivihreille kasveille
Kevätahava on usein tuhoisa nuorille havukasveille ja ikivihreille lajeille. Kun kevätaurinko
lämmittää lehtiä tai neulasia, ne alkavat haihduttaa. Koska maa on vielä roudassa, kasvit eivät saa
vettä ja altistuvat kuivumiselle.
Ikivihreät kasvit peitellään syystalvella ennen pysyvän lumen tuloa. Pakkaspeite tai varjostus- tai
säkkikangas suojaavat ikivihreitä kasveja sekä kylmältä että ahavalta. Ne varjelevat muun muassa
kukkanuppuja paleltumasta ja estävät neulasia haihduttamasta vettä.
Kevyet varjostuskankaat suojaavat tuulilta ja auringonsäteiltä. Ne sopivat kasveille, jotka eivät
ole erityisen arkoja talvivaurioille. Vihreä muovikangas tai juuttikuituinen varjostuskangas saa
olla kasvien suojana kaksin- tai moninkertaisena.
Varjostuskangas tai pakkaspeite kääräistään pystykasvuisen tai pallomaisen havukasvin ympärille
niin, että se peittyy latvasta tyveen. Uusi kärkikasvu on erityisen altis pakkasvaurioille. Latvus on
hyvä peitellä huolellisesti.
Ohutta varjostus- tai juuttikangasta voi kieputtaa puun ympärille muutamia kerroksia. Paksu
pakkaspeite on riittävä suoja sellaisenaan. Kangas tai peite kiinnitetään pyörittämällä
sidontanarua sen ympärille.
Hyvä varjostuskangas tai pakkaspeite on huokoista. Se ei kerää ylimääräistä lämpöä alleen eikä
vaurioita kasvia.
Hallaharso ei sovi talvisuojaksi, sillä se läpäisee valoa ja kerää alleen ylimääräistä lämpöä.
Piiloon jyrsijöiltä
Jäniksille ja rusakoille maistuvat etenkin hedelmäpuiden ja –pensaiden kuori ja oksat. Myös monet
puuvartiset koristekasvit ovat niiden herkkua.
Runkosuoja on muovinen spiraali, joka kieputetaan suojaamaan puun runkoa. Se on muistettava
poistaa keväällä, jotta se ei haittaa puun paksuuskasvua.
Puiden ja pensaiden ympärille voi myös viritellä suojaverkkoja.
1(4)
Yhtiökokouksen päätös 16.9.2006, § 7:
Järjestysmääräykset voimassa 16.9.2006 alkaen
Yhtikokouksen päätös 11.5.2011, § 19:
Kohta 9.3 on tullut uudistettuna voimaan 11.5.2011
KIINTEISTÖ OY KESÄHEINÄN JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET 11.5.2011 alkaen
Nämä järjestysmääräykset perustuvat muun muassa järjestys-, pelastus- ja vahingonkorvauslakiin, Vantaan kaupungin
rakennusmääräyksiin, Kiinteistö Oy Kesäheinän rakennuslupaan sekä hallituksen ja yhtiökokouksen tekemiin päätöksiin.
1 YLEISTÄ
1.1
Yhtiön osakkeet oikeuttavat osakkeenomistajan hallitsemaan osakekirjaan merkittyä mökkiä ja tonttia, joka on
rajapyykein rajattu. Palstojen rajamerkkejä ei saa poistaa eikä siirtää. Osakkeenomistaja on velvollinen hoitamaan
mökkiä ja tonttia rakennuslupaehdoissa, yhtiöjärjestyksessä ja näissä järjestysmääräyksissä esitetyllä tavalla.
Mökkejä saa käyttää kesäasuntona 1.4. - 30.10 välisenä aikana. Muina aikoina sallitaan vain tilapäinen oleskelu
mökeissä. Rakentamiseen liittyvät asiat ovat kohdassa 9.
1.2
Yhtiön portin aukioloajat on ilmoitettu portissa olevassa kyltissä. Portin avannut henkilö on portin kiinnioloaikoina
velvollinen myös sulkemaan sen. Alueen takaportti on pidettävä aina kiinni.
1.3
Jokaisen alueella olevan henkilön tulee noudattaa yleisiä järjestyslain määräyksiä. Äänekäs ja häiritsevä
käyttäytyminen on alueella aina kiellettyä. Äänekästä rakentamista ja työkoneiden käyttöä ei sallita klo 21- 09
välisenä aikana. Hiljaisuutta on noudatettava alueella arkisin klo 22 - 9 sekä viikonloppuina ja arkipyhien aattoina
klo 23 - 9 välisenä aikana.
1.4
Tulenteko alueella on kielletty. Roskia ei saa polttaa mökkien pihoissa tai grilleissä. Pihagrilleissä ja
-tulisijoissa pitää olla kipinäsuojat.
1.5
Sivullisten asiaton oleskelu alueella on kiellettyä. Asiaton liikkuminen mökkien pihoilla on kielletty ilman omistajan
lupaa.
1.6
Omalla pihalla voidaan pitää lemmikkieläimiä, mutta niiden vapaa liikkuminen muualla tulee estää. Maatalouden
kotieläinten pitoa ei sallita. Koiria tulee kuljettaa kytkettyinä yleisillä alueilla ja niiden ulosteet tulee koiran
ulkoiluttajan kerätä pois ja viedä pusseihin suljettuna jäteastioihin.
1.7
Uiminen Vantaanjoessa ja uima-altaassa tapahtuu omalla vastuulla. Uima-allas on alueen asukkaiden
käytettävissä koko vuorokauden ajan. Uima-altaan käyttäjän tulee noudattaa altaan käytöstä annettuja
määräyksiä.
1.8
Saunatiloissa ei saa käyttää päihdyttäviä aineita eikä tupakoida.
1.9
Lasten huoltajien tulee valvoa lasten toimintaa alueella.
2 YLEISET ALUEET
2.1.
Asukkaiden tulee pitää sisääntuloteiden reunukset siisteinä oman palstansa kohdalta eikä tälle alueelle ei saa
istuttaa lisäkasveja.
2.2
Yleiset nurmikentät on tarkoitettu asukkaiden käyttöön. Yleisten alueiden istutuksia ei saa turmella, muuttaa,
poistaa tai lisätä.
2.3
Yleisillä alueilla ei saa säilyttää mitään yksityistä omaisuutta, kuten komposteja, multa- tai hiekkakasoja,
rakennusmateriaaleja, puutavaraa yms. Tontteihin rajoittuvia yleisiä alueita ei saa ottaa tai rajata yksityiseen
käyttöön.
3 JÄTEHUOLTO
2(4)
3.1
Kompostin ja tontin rajan välin tulee olla vähintään 80 cm. Tontilla saa olla puutarhajätteille kehikkokomposteja ja
talousjätteille umpikomposteja. Kompostit tulee pitää siisteinä ja hajuttomina.
Tonteilta poistettavat omaan kompostiin sopimattomat maatuvat ainekset kuten puut, oksat, pensaat ja
ylimääräinen maa-aines voidaan viedä yhtiön osoittamaan kompostointipaikkaan, jonne ei saa viedä mitään
maatumatonta tavaraa.
3.2
Kompostiin sopimattomille kotitalousjätteille on astiat jäterakennuksessa. Jätteet on lajiteltava erikseen annettujen
ohjeiden mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava yleisiin keräyspisteisiin tai yhtiön osoittamiin paikkoihin.
Asumiskauden ulkopuolella kertyvät jätteet on jokaisen vietävä itse pois.
3.3
WC-jätteille on kaatosuppilot huoltorakennusten vieressä. Yleisten vessojen ollessa suljettuna tulee jokaisen
huolehtia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä.
3.4
Asumiskauden aikana tuodaan alueelle huoltorakennusten lähelle roskalavoja, joille asukkaat voivat viedä
käytöstä poistettuja tavaroita. Kestopuut kerätään tiettyyn paikkaan ja muu puutavara samoin. Rautaromulle on
myös oma keräilypaikka.
3.5
Mitään jätettä ei saa jättää läheiseen metsään tai muualle alueen rajojen sisä- eikä ulkopuolelle.
4 VESIHUOLTO
4.1
Talousvettä saadaan ympäri vuoden porakaivosta saunarakennuksen eteläpäädyssä olevasta hanasta ja
talonmiehen asunnon eteläseinällä olevasta vesipisteestä. Talousvettä saadaan asumiskautena
(pakkasaikarajoituksin) Vantaan kaupungin vesiputkistosta kunkin tontin lähellä olevasta vesihanasta. Talousvettä
ei saa käyttää kasteluun. Talousvesijärjestelmään ei saa kytkeä mökkikohtaisia liitoksia eikä siihen saa yhdistää
mitään paineenalaislaitteita.
4.2
Kasteluvesi tulee Vantaanjoesta ja se on puhdistamatonta, joten sitä ei pidä käyttää talousvetenä.
Letkulla kastelu tulee suorittaa suuttimen tai sadettajan kautta, jotta vedenpaine riittää koko alueelle.
Kasteluvesijärjestelmään saa yhdistää tilapäisesti painepesurin.
5 AJONEUVOT JA PYSÄKÖINTI
5.1
Tarpeeton moottoriajoneuvoilla ajaminen alueella on kiellettyä. Ajaminen sisääntuloteillä on sallittu, mutta muilla
tonttiteillä vain huoltoajotarkoituksessa. Ajoneuvojen pesu ja huolto on alueella kiellettyä lukuun ottamatta
pienimuotoista kunnossapitoa. Öljyjen ja liuottimien maahan kaataminen on ehdottomasti kielletty.
5.2
Ajonopeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rajasillantiellä saa nopeus olla enintään 20 kilometriä tunnissa
ja mökkialueella 10 kilometriä tunnissa. Polkupyöräilijän tulee noudattaa alueella tarpeeksi alhaista nopeutta,
koska pensasaidat haittaavat näkyvyyttä ja mökkitiet ovat osaksi kapeita.
5.3
Autot, peräkärryt ja muut ajoneuvot tulee pitää pysäköintialueilla. Mopot, skootterit ja moottoripyörät saa säilyttää
omalla tontilla siten, että niillä on vähintään 1 metrin etäisyys rakennusten seinään. Pysähtyminen on sallittu
muualla vain huoltoajossa. Autojen, asuntovaunujen, peräkärryjen yms. talvisäilytystä ei sallita pysäköintialueilla.
Asuntovaunuja saa asumiskaudella pitää pysäköintialueilla vain tilapäisesti. Polkupyöriä ei saa jättää tonttiteille.
5.4
Pysäköintialueelle voidaan tilapäisesti läjittää yhden autopaikan kohdalle multa-, hiekka- ja turvekuormat,
rakennustarvikkeet ja muut tavarat, joita ei voida suoraan ajaa autolla tontille. Tarvikkeet on kuljetettava pois ja
paikka on siivottava kahden viikon kuluessa.
6 MÖKKIEN VUOKRAAMINEN
6.1
Osakkeenomistajan on ilmoitettava isännöitsijälle mökin vuokraamisesta ja annettava samalla tiedot
vuokralaisesta (nimet ja yhteystiedot, vuokra-ajan pituus). Tiedot tarvitaan asukasluetteloon mahdollista
hälytystapahtumaa tai muuta tiedottamista varten.
6.2
Vuokranantajan on annettava vuokralaiselle kopio järjestysmääräyksistä. Kaikista määräysten rikkomisista on
vastuussa osakkeenomistaja ja / tai vuokralainen.
7 AMMATINHARJOITTAMINEN
7.1
3(4)
Ammatinharjoittaminen on alueella kielletty ilman yhtiön hallituksen antamaa lupaa.
8 TONTTI, KASVILLISUUS JA RAJA-AIDAT
8.1
Tontti tulee pitää hoidettuna ja siistinä, joko viljely- tai / ja oleskelukäytössä.
8.2
Maaraaka-aineita saa sijoittaa tontille, mutta ne täytyy ottaa hyötykäyttöön kuukauden kuluessa. Myös
väliaikainen ainesten varastointi on mahdollista pysäköintialueelle, kuten kohdassa 5.4 on määritelty.
8.3
Marja- ja koristepensaiden ja tontin rajan välin tulee olla istutettaessa vähintään 80 cm.
8.4
Tontilla kasvavien puiden korkeus saa olla enintään 6 metriä. Puun istutusetäisyys tontin rajalta on oltava
vähintään 100 cm. Puiden istutuksessa on otettava huomioon se, ettei puu kasvaessaan varjosta naapurin tonttia
eivätkä puun juuret ja oksat ylety naapurin puolelle. Näiden järjestyssääntöjen hyväksymisen jälkeen tonteille ei
saa istuttaa enää koivuja, mäntyjä, kuusia, poppeleita, tammia, leppiä, haapoja tai muita tavanomaisia metsäpuita.
Kaikki vaaraa aiheuttavat puut ja puun osat tulee poistaa ajoissa.
Rikkomusseuraamukset: Mikäli omistaja, saatuaan yhtiöltä kehotuksen, ei 4 viikon kuluessa poista tai lyhennä
liian suuria tai vahingonvaaraa aiheuttavia puita, niin puut kaadetaan ja toimitetaan pois yhtiön hallituksen
toimeksiannosta ja toimenpiteistä veloitetaan osakkeenomistajaa.
Lisäksi tässä asiassa tukeudutaan naapuruussuhdelain 8:nteen pykälään, joka kuuluu:
"Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta
tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottaman ne pois. Sama olkoon laki oksiin nähden, ellei omistaja
kohtuullisessa ajassa siihen kehotuksen saatuaan niitä poista."
8.5
Tonttien väliselle rajalle istutetun pensasaidan korkeus saa olla enintään 180 cm ja lauta-, metalli- tai verkkoaidan
korkeus enintään 120 cm. Pensasaita voidaan naapurusten yhteisellä sopimukselle tehdä tonttien väliselle rajalle.
Tällöin naapurusten on yhteisesti sovittava aidan hoidosta.
Lauta-, metalli- tai verkkoaidan saa rakentaa ilman naapurin suostumusta tontin rajalle omalle puolelle.
Pensasaidan saa ilman naapurin suostumusta istuttaa siten, että etäisyys rajalle on vähintään 80 cm. Aita ei
kasvaessaankaan saa tunkeutua naapurin tontin puolelle ja aita pitää olla hoidettavissa oman tontin puolelta.
Pensaiden istuttamisessa ja pensaan hoidossa on aina otettava huomioon se, ettei aidasta tule haittaa
naapureille, kun aitapensaat kasvavat.
8.6
Alueen sisäisten teiden puoleiselle rajalle istutetun pensasaidan enimmäiskorkeus on 170 cm.
Liikenneturvallisuuden takia kulmatonttien osalta aitojen korkeuteen ja leveyteen on kiinnitettävä erityistä
huomiota. Pensasaita saa ulottua täysikasvuisena enintään 60 cm rajalta tielle päin. Pensasaita ei saa haitata
tienkäyttäjiä. Pensasaidaksi ei saa istuttaa orapihlajaa tai ruusupensasta. Pensaslajin saa vaihtaa, mutta
pensasaitaa ei saa poistaa tontin / tonttitien väliltä. Mikäli tienpuoliaita on rakennettu puusta, metallista, verkosta
tai muusta vastaavasta materiaalista, niin se on asennettava rajalle tai oman tontin sisäpuolelle. Rakennetun
aidan korkeus saa olla sisäisten teiden puolella enintään 120 cm.
8.7
Rajasillantielle ja puistoalueisiin rajoittuvat pensasaidat saavat olla korkeudeltaan enintään 200 cm
ja muusta materiaalista rakennetut aidat enintään 120 cm.
8.8
Asukkaan tulee pitää aidat, tontin raja-alue ja tontin kohdalla oleva tienreuna kunnossa ja siistinä.
9 RAKENNUKSET
9.1
Osakkeenomistajan tulee pitää mökkinsä kunnossa ja maalattuna. Yhtiö ei osallistu mökin kunnossapitoon.
9.2
Kaikkien rakennusten tulee sijaita vähintään 80 cm:n etäisyydellä tontin rajasta. Kaikkeen lisärakentamiseen
tarvitaan lupa. Osakkaan on ennen rakentamisen aloittamista tehtävä rakennuskohteesta piirros tai kirjallinen
selvitys ja lupahakemus hallitukselle. Mökin rakennuspinta-alaa ei saa laajentaa eikä väliseiniä poistaa ilman
lupaa. Mökkeihin ei saa tehdä tulisijoja ilman erillistä lupaa. Mökkikohtaista WC:tä ei saa poistaa. Mökkeihin ei saa
rakentaa saunoja, suihkuja tai vesivessoja. Mökin pintaverhous- ja vesikatemateriaalia eikä värejä saa muuttaa.
9.3
4(4)
(Uusittu 11.5.2011 yhtiökokouksen päätöksellä)
Kaikkien tontilla olevien rakennusten pitää olla samanvärisiä. Lauta-aidat suositellaan maalattavaksi tontin
rakennusten värisiksi tai valkoisiksi. Mökin alkuperäistä väriä ei saa muuttaa. Alueen mökeissä sallitaan vain
seuraavat värit, jotka ovat alkuperäisvärejä kunkin alueen mökeille:
(Alkuperäinen koodi:Tikkurilan monicolor-värikartta vuodelta 1984)
Tikkurilan väritehtaalta 1.3.2011 saadun selvityksen mukaan kaikki 2-alkuiset värikoodit ovat edelleen voimassa ja
myös niihin myöhemmin tulleet uutuuskoodit. 6-alkuiset koodit eivät ole enää käytössä, vaan niille on alla mainitut
uudet koodit (värit lähes samanlaiset).
I-ALUE
Alkuperäiskoodi
Punainen
2385
Harmaa (Paju)
2537
Keltainen
2630
Valkoinen (lumme)
2620
Uusi koodi
II- ja III- ALUE
Harmaa (haapa)
2521
Punertava
6355 (ei ole)
Kellertävä (olki)
6937 (ei ole)
Persikka
2184
Valkoinen (lumme)
2620
Y 041 / L128 / M411
X 144
Y 035
X 113
X 145
J 122 (lähes sama sävy)
513x (lähes sama sävy)
Y 045
X 113
Suositellaan käytettäväksi puolikiiltävää öljymaalia. Öljymaali käy vesiliukoisen maalin päälle, mutta ei
päinvastoin.
9.4
Rakennuksiin liittyy turvallisuusmääräyksiä. Katso kohta 10!
10 TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET
Yhtiölle on tehty pelastuslain edellyttämä turvallisuusja pelastussuunnitelma. Mökkikohtaiseen
turvallisuustiedotteeseen ja koko alueen turvallisuusohjelmaan tulee jokaisen alueella asuvan henkilön perehtyä
huolella.
11 JÄRJESTYSMÄÄRÄYSTEN RIKKOMISEN SEURAAMUKSET
11.1 Osakkeenomistaja on aina velvollinen maksamaan täysimääräisen korvauksen aiheuttamastaan vahingosta
yhtiölle tai / ja kolmannelle osapuolelle.
11.2 Mikäli osakkeenomistaja rikkoo rakentamiseen tai tontinhoitoon liittyviä järjestysmääräysten kohtia, voi yhtiö
teettää ulkopuolisella henkilöllä tai yrityksellä tarvittavan työn. Tässä tapauksessa yhtiö on oikeutettu veloittamaan
osakkeenomistajalta kaikki syntyneet välilliset ja välittömät kulut. Osakkeenomistajalla ei ole tässä tapauksessa
oikeutta korvausvaateeseen yhtiöltä.
11.3 Mikäli osakkeenomistaja olennaisesti rikkoo näitä järjestysmääräyksiä, eikä huomautuksen tai korjauskehotuksen
saatuaan muuta tai korjaa kyseistä asiaa tai kohdetta annetussa kohtuullisessa ajassa, niin yhtiö voi hakea
oikeudessa mökin ja tontin haltuunottoa määräajaksi, jopa kolmeksi vuodeksi.
12 JÄRJESTYSMÄÄRÄYSTEN HYVÄKSYMINEN JA VOIMAANTULO
Nämä järjestysmääräykset on ylimääräinen yhtiökokous hyväksynyt 16. syyskuuta 2006 ja ne tulevat voimaan
heti.
Kohta 9.3 uudistettuna on tullut voimaan 11.5.2011 pidetyn yhtiökokouksen päätöksellä.

Vantaan Kesäheinän asukasopas

Transcription

Similar documents

Vienolan leirikeskus Rymättylässä

16 - Kuopion Kaupunkilehti

Turvallisesti vuokramökissä (pdf)

Puiden kaataminen

Matokompostori sisätiloihin - Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Asukasopas

Lataa pihan hoito-ohjeet

PIKAKOMPOSTORI 220 PIKAKOMPOSTORI 550