Nuuksio-retkeilyopas2014_aukeama56-57_hires_cmyk.pdf 2014

eTeläISeT KAllIOT
eTeläISeT KAllIOT
Värisävyjään vaihteleva jääputous on hieno nähtävyys, vaikkei siihen aikoisi hakkuja
ja jäärautoja iskeäkään. Putous sijaitsee vain
muutamien kymmenien metrin päässä tieltä, mutta sopivat pysäköintipaikat puuttuvat
kilometrien säteeltä, sillä Kauhalan ulkoilualueen parkkipaikkaa ei aurata.
9
Kiipeilykalliot, Kakarsberget
WGS84, N 60,2351°, E 24,4893°
haapajärven punamultainen kyläkirkko on
valmistunut vuonna 1823 kyläläisten talkootyönä.
7
Patorakennelmat, Kauhalanjoki
WGS84, N 60,2304°, E 24,4940°
Rauhoitetun vaahterakujan oksistot luovat
tunnelin eerikinkartanontien ylle.
5
Vaahterakuja, Eriksgård
WGS84, N 60,2581°, E 24,4319°
Rauhoitettu vaahterakuja luo lehväisen tunnelin Eerikinkartanontielle, puolitoista kilometriä Veikkolan keskustasta etelään. Puurivejä on kaksi: länsipuolella tietä kasvaa 14
vaahteraa ja vastakkaisella puolella puita on
16. Paksuimmat vaahterat kasvavat Kaljärvestä Haapajärveen laskevan puron tuntumassa.
Puronotkelma vanhoine rakennuksineen ja
sen eteläpuolinen Eriksgårdin kartanomiljöö
antavat puukujalle arvokkaan kulttuuriympäristön. Tie kapenee puukujan kohdalla niin
paljon, ettei siihen sovi kunnolla kahta autoa
rinnakkain.
6
Kauhalan ulkoilualueen eteläiselle pysäköintialueelle saavutaan pientä Forsgårdintietä,
joka ylittää puusiltaa pitkin Kauhalanjoen
150 metriä ennen parkkipaikkaa. Sillan kohdalla ja siitä parikymmentä metriä alajuoksulle joki virtaa kallioon louhitussa uomassa.
Kallion loputtua joen molemmilta puolilta
voi erottaa sammaleen peittämät kivivallit,
jotka ovat osa entistä patorakennelmaa.
Tämän ensimmäisen patovallin jälkeen
joki virtaa hetken luonnontilaisena koskena,
kunnes se saavuttaa virran poikki rakennetun
betoniportin. Kyseessä on entisen sähkövoimalaitoksen pato, joka toimii nykyisin ohijuoksutusporttina. Padon vierestä alkaa pitkä
tunnelimainen rakennelma, jota pitkin vesi
on aikanaan ohjattu voimalaitokseen.
Haapajärven kyläkirkko
WGS84, N 60,2527°, E 24,4547°
Puukirkontie 20, 02880 Veikkola
Haapajärven punamultainen puukirkko valmistui kyläläisten talkootyönä vuonna 1823.
Suurin osa kirkon taideteoksista ja kattokruunuista on lähiseudun asukkaiden lahjoittamia. Haapajärven kyläkirkko on Kirkkonummen suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan
käytössä. Sitä suositaan etenkin kaste- ja vihkitilaisuuksien pitopaikkana. Kirkonkelloa
soitetaan yhä käsin.
Kirkko on kaunis, kulttuurihistoriallinen
nähtävyys. Talvisaikaan kirkolla vietetään
ehtoollisjumalanpalvelusta eli messua kerran
kuukaudessa, mutta kesällä messuja on jokaisena sunnuntaina puolen päivän aikaan.
56
Kauhalanjoen voimalaitoksesta on jäljellä
enää patorakenteet.
8
Jääkiipeilypaikka, Kittelberget
WGS84, N 60,2329°, E 24,4884°
Kittelbergetin kallio tunnetaan Kauhalan jääkiipeilypaikkana. Korkeimmillaan kymmenmetriseen seinämään kehittyy talven aikana
paksu jääpatja. Kohde sopii hyvin harrastustaan aloitteleville jääkiipeilijöille: kallio on
loiva, paksuun jäähän saa hyvät varmistukset, putouksessa ei ole vaarallisia puikkoja ja
matala rinne ei kuluta liikaa voimia.
Kauhalan ulkoilualueen eteläisen pysäköintipaikan ja Kakarlammen väliin jää useita kiipeilijöiden käyttämiä jyrkänteitä. Suosituin
kohde on jyrkännejakson eteläpäässä – lähimpänä pysäköintipaikkaa. Tämän pääseinämän löytää helposti, sillä jyrkänne on vain
kymmenen metrin päässä purosta. Kauhalan
jyrkänteisiin on tehty yli 60 kiipeilyreittiä
1990-luvun alusta alkaen. Reittien korkeudet vaihtelevat 8 ja 14 metrin välillä vaikeusasteiden ollessa 5a–7c+.
Kauhalan jyrkänteet ovat hienoja luonnonnähtävyyksiä, joihin tutustumiseen kannattaa
käyttää kiipeilijöiden laatimia topoja. Näitä
reittikuvauksia seuraamalla näkee mitä halkeamia ja rakoja pitkin kiipeilijät jyrkänteitä
kapuavat.
Lisää tietoa: www.slouppi.net/pdf_files/
Kakarsberget_topo_v2.0.pdf
10
Kalliolaatta, Kakarsberget
Kakarsbergetin kalliolaatta on yksi Nuuksion
järviylängön ympäristön hienoimmista luontokohteista.
joisempana joen ylitysmahdollisuudet ovat
vähissä. Kakarlammen pohjoispuolella purosta pääsee ylitse retkeilijöiden tekemää vaatimatonta polkusiltaa pitkin.
12
WGS84, N 60,2356°, E 24,4891°
Kakarsbergetin eteläisimmän jyrkännejakson puolivälissä on erikoinen luonnonnähtävyys: Kalliosta on irronnut kivilaatta, jolla
on paksuutta enimmilläänkin vain puoli metriä, mutta korkeutta ja leveyttä riittää runsaat
kymmenen metriä. Kivilaatta on hieman irti
kalliosta, jolloin sen taakse jää parinkymmenen senttimetrin ilmarako. Kohteen voi havaita vain aivan vierestä, sillä edestä laatta
näyttää tavalliselta jyrkänteeltä.
Kiipeilijät kutsuvat tällaista kalliolaattaa
fleikiksi eli irtonaiseksi kivenliuskaksi. Kauhalan kiipeilyhaaste on saanut ansaitusti nimen Gigafleikki.
11
Vesiputous, Kauhala
WGS84, N 60,2403°, E 24,4918°
Kakarlammelta alkanut Kauhalanjoen sivuhaara lipuu soisen laajentuman jälkeen kalliokynnyksen yli parimetrisenä koskena, jota
voi luonnehtia vesiputoukseksi. Alajuoksulla
puromainen joki jatkuu varsin koskisena ja
näyttävänä. Puron voi ylittää tulvahuippujen
ulkopuolella putouksen niskalta kalliopaljastumalta toiselle hypäten. Etelässä on monta
ylitykseen sopivaa koskipaikkaa, mutta poh-
Lippaluola, Kakarlampi
WGS84, N 60,2417°, E 24,4971°
Kakarlammelta alkanut puolen kilometrin
pituinen jyrkännejakso päättyy etelässä korkeaan lippaluolaan. Parin metrin syvyisen
kalliopainauman katto yltää pään päälle vasta
noin kuuden metrin korkeudella. Sadesuojaa
on käytetty jokamiehenoikeuksin yösijana,
mutta luolan edustan nuotiopaikka on luvaton. Lippaluolan edustalla on helppokulkuinen tasanne ennen notkelmassa koskena
kuohuvaa puroa. Kaatuneet puuvanhukset
täydentävät erämaista ympäristöä.
Kalliokiipeilijät tuntevat kohteen Kattosektorina. Kiipeilijöiden taituroinnin jäljet näkyvät kalliossa valkoisina magnesiumkarbonaattiläiskinä, jotka osoittavat otteina käytettyjen
kalliohalkeamien sijainnit.
13
Turvekaivannot, Laitamaa
WGS84, N 60,2395°, E 24,5096°
Laitamaan asuinalueen eteläpuolisella suolla
on kahdeksan suorakaiteen muotoista painaumaa, jotka erottuvat poikkeavan kasvillisuutensa vuoksi yhä maastosta. Luonto on
vähitellen peittämässä nämä turpeennostosta
syntyneet kaivannot, joiden leveys on viitisen metriä ja pituus kymmeniä metrejä. Suon
57