Att toimintakertomus 09_lowres.pdf

Toimintakertomus 2009
Verksamhetsberättelse
Helsingin kaupunki
Helsingfors stad
Asuntotuotantotoimikunta
Bostadsproduktionskommittén
Asuntotuotantotoimisto Att
Bostadsproduktionsbyrån Bpb
Toimitusjohtajan katsaus
Verkställande direktörens översikt
Managing director´s overview
Asuntotuotantotoimikunta
Asuntotuotantotoimisto
Matalaenegiarakentaminen
Ympäristöraportointi
Saukonpaaden suunnittelukilpailu
Asumisoikeuskohde Pallas
Vuokra-asuntokohde Muurikuja
Palveluasuminen
Uudisrakentaminen
Omistus- ja asumisoikeustuotanto
Peruskorjaus
Talous ja rahoitus
Tuottavuus
Rakentamisen kustannukset
Tonttitilanne
Etelä-Hermannin pysäköintiluola
Tilastoja
2
4
6
8
10
12
13
14
18
20
22
22
24
24
26
27
28
31
31
32
Toimintakertomus 2009
Muurikuja
SISÄLLYS
Toimitusjohtajan katsaus
Lama säikäytti rakennusalaa
Vuosi 2009 alkoi synkissä merkeissä. Rakentamisessa oli siirrytty ennätysvauhdilla ylikuumenemisesta lamaan. Asuntokauppa oli pysähtynyt lähes täydellisesti ja valmiiden uusien asuntojen varanto oli poikkeuksellisen suuri. Osa valmiista omistusasunnoista vuokrattiin odottamaan parempaa kaupantekoaikaa. Asuntojen ostajien toiveet suurista hintojen
alennuksista eivät kuitenkaan toteutuneet odotetussa laajuudessa. Loppukeväällä asuntojen kaupankäynti alkoi vilkastua
ja kesälomien jälkeen vauhti kiihtyi. Myyntivarastot kutistuivat poikkeuksellisen nopealla vauhdilla. Vuoden loppupuolella uskallettiin tehdä jossain määrin jo uusien vapaarahoitteisten kohteiden aloittamispäätöksiä.
Vuoden aikana aloitettiin koko maassa yhteensä noin 23
000 uuden asunnon rakentaminen. Edellisen vuoden luvuista jäätiin vielä noin 3000 asunnolla. Yhtä alhaisella tasolla asuntorakentaminen on edellisen kerran ollut 90-luvun
synkkinä lamavuosina.
ARA-elvytys lisäsi rakentamista,
mutta hyydytti kilpailun
Laman ja omistusasuntojen vähentyneen kysynnän vuoksi rakennusala suuntasi katseensa valtion tukemaan tuotantoon.
Se nousikin rakennusalan pelastajaksi, kun eri hallinta- ja rahoitusmuotoista ARA-tuotantoa aloitettiin yhteensä 14 000
asunnon verran. Tästä kuitenkin vain viidesosa eli noin 2900
asuntoa on ns. normaaleja vuokra-asuntoja. Toinen viidesosa
on asumisoikeusasuntoja, joiden suosio kasvoi voimakkaasti
ja määrä olikin viisinkertainen edellisvuoteen verrattuna.
Niin sanotulla suhdanneluonteisella välimallin korkotukilainalla käynnistettiin noin 4000 vuokra-asuntoa, joiden
kohdalla ARA-rahoitukseen perinteisesti sisältyvä rakentamista ja rakennusten käyttöä koskeva sääntely oli poikkeuksellisen vähäistä. Valtaosa hankkeista toteutetaan ilman kilpailua niin urakoiden kuin rahoituksenkin osalta. Vuokraa
ei säädellä ja jo viiden vuoden jälkeen asunnot voidaan myydä omistusasunnoiksi.
Kun valtion asuntoasioista vastaavat tahot joustivat taantuman ja elvytyksen nimissä ARA-tuotannon kilpailuttamissäännöistä ja samalla hyväksyivät neuvottelu-urakoissa kilpailutettuja hankkeita korkeampia hintoja, on selvää, että sillä oli huomattava vaikutus urakkakilpailujen kiinnostavuuteen ja sitä kautta asuntojen korkeaan hintatasoon laajemminkin.
Vapaarahoitteisen tuotannon pysähdyttyä vuoden 2008
loppupuolella kaupungin oman asuntotuotannon edellytykset näyttivät parantuvan merkittävästi lisääntyvän kilpailun kautta. Epävarmuus rakentamisen riittävyydestä näkyikin urakkakilpailuihin ilmoittautuneiden määrän hyppäyk-
2
senomaisena nousuna. Elvytystoimenpiteiden ja niihin liittyvien periaatteiden selvittyä rakennusliikkeiden kiinnostus
kilpailuihin kuitenkin hiipui ja laman vuoksi pienennetyt resurssit kiinnitettiin mieluummin parempikatteisiin neuvottelu-urakoihin. Voidaankin todeta, että elvytys onnistui rakennusliikkeitten kannalta erinomaisesti. Asukkaiden saama
hyöty laman vuoksi laskeneista asuntojen hinnoista tai vuokrista jäi vähäiseksi tai kokonaan saamatta.
Helsingin asuntoaloitukset jäivät kauas tavoitellusta.
Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2008–2017 eli
MA-ohjelman mukaisesti Helsinkiin pitäisi rakentaa vuosittain 5000 asuntoa, joista kaupungin maalle 3600. Näistä tavoitteista jäätiin kauas, kun vuoden aikana Helsingissä valmistui 2245 ja aloitettiin vain 2110 asunnon rakentaminen.
Omistusasuntoja valmistuneista oli lähes kaksi kolmasosaa
(63%), mutta suhdannetilanteen muutoksen vuoksi aloitetuista omistusasuntoja oli enää vajaa kolmannes (31%). Asumisoikeusasuntoja aloitettiin lähes kymmenkertainen määrä, 294 asuntoa, valmistuneisiin verrattuna.
Kaupungin asuntopoliittisista tavoitteista ylivoimaisesti
eniten julkista keskustelua herättivät asumisen väljyyden turvaamiseksi asetetut keskipinta-alavaatimukset. Käynnistettyihin kohteisiin tulee valmistumaan poikkeuksellisen paljon
pieniä asuntoja rakennusliikkeiden muokattua laman siivittäminä aikaisempia vapaarahoitteisiksi tarkoitettuja kohteitaan pääasiassa kovan rahan vuokra-asunnoiksi.
Kaupungin oma tuotanto lisääntyi
ja toimintaa kehitettiin
Kaupungin oman tuotannon tavoitteeksi on MA-ohjelmassa
päätetty 1500 asunnon rakentaminen vuosittain, josta vähintään puolet eli 750 on ARA-vuokra-asuntoja. Muun rakentamisen vähennyttyä voimakkaasti kohtuuhintaisen tuotannon edellytykset olisivat vuonna 2009 olleet paremmat kuin
moniin vuosiin. MA-ohjelman tavoitteisiin ei voitu päästä
tuotantoa vaivanneesta tonttipulasta johtuen, vaikka kaikista urakkakilpailuvaiheeseen edenneistä hankkeista tehtiin
käynnistyspäätökset. Uusia tontinvarauksia saatiin vuoden
aikana 1153 asunnolle.
Vuoden aikana päätettiin aloittaa yhteensä 746 asunnon
rakennustyöt. 479 vuokra- ja asumisoikeusasunnon lisäksi lukuun sisältyy 267 hitasomistusasuntoa. Kaupunginhallitus
kehotti asuntotuotantotoimikuntaa käynnistämään hankkeita MA-ohjelman mukaisesti monipuolista hallinta- ja rahoitusrakennetta noudattaen ja sisällyttämään siihen myös vapaarahoitteista hitas-ehdoin toteutettavaa omistusasuntotuotantoa huolimatta vallinneesta poikkeuksellisesta asuntojen
markkinatilanteesta. Uusia asuntoja valmistui yhteensä 437
kappaletta.
ARA-lainoitettujen asuntojen keskimääräiset rakennuskustannukset olivat 2321 €/asm2 ja hankinta-arvot 2524 €/asm2.
Kustannukset laskivat edellisvuodesta noin kuusi prosenttia.
Valtion suhdanneluonteisia korjausavustuksia hyödynnettiin
tehokkaasti ja yhteistyössä kaupungin kiinteistöyhtiöiden
kanssa käynnistettiin peruskorjaus 1415 asunnossa. Korjausasteeltaan hankkeet olivat edellisvuotta keveämpiä ja keskimääräiset kustannukset olivat 768 €/htm2. Kohteisiin sisältyi
myös yksi vanhusten palvelutalo. Yli kolmannes korjauskustannuksista käytettiin alkuperäisen laatutason nostamiseen
muun muassa hissejä ja parvekkeita rakentamalla ja energiatehokkuutta parantamalla. Alkaneen uustuotannon arvo oli
noin 158 miljoonaa euroa ja korjaustöiden noin 68 miljoonaa euroa.
Vuoden aikana käynnistettiin perusteellisen kehittämistyön ja vaihtoehtojen vertailun jälkeen toimiston ensimmäisen matalaenergiatalon rakentaminen Viikinmäkeen. Lämmitysmuodoksi valikoitui energiatehokkuuslaskelmien perusteella perinteinen kaukolämpö. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleisiin tiukentuneisiin energiatehokkuusmääräyksiin valmistauduttiin hyvissä ajoin jo kohteiden suunnitteluvaiheessa. Uudenlaisten asumiskonseptien kehittämiseen
panostettiin. Kalasatamaan on tarkoitus toteuttaa city- ja studioasuntoja. Kohteet on tarkoitus toteuttaa autottomina, mikä vaatii poikkeamisen asemakaavasta. Täydennysrakentamismahdollisuuksia selvitettiin laajasti kaupungin eri kiinteistöyhtiöiden alueilla.
Kansainvälisen rahoituskriisin vaikeutettua lainansaantia ja nostettua korkomarginaalitasoa kaupunki etsi keinoja vuokra-asuntojensa rakentamisen ja korjausten rahoittamisen turvaamiseksi. Asuntotuotantotoimisto valmisteli yhteistyössä kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa Euroopan Neuvoston Kehityspankin (CEB) edullisen 100
miljoonan euron lainan hakemisen. CEB:n myöntämällä lainalla voidaan rahoittaa 50 % kunkin kohteen kokonaiskustannuksista.
louteensa vaikuttavat voimakkaasti asuntokauppaan ja siten
asuntokohteiden aloituksiin. Niiden on joissakin ennusteissa povattu nousevan jopa huippuvuosien tasolle. Toisaalta talouden kehitys on vielä epävarmaa ja työttömyyden ennakoidaan vielä kasvavan, joten kokonaisuutena asuntomarkkinoiden normalisoituminen on vielä hämärän peitossa.
Energiatehokkuuden parantaminen niin uusia asuntoja
rakennettaessa kuin vanhoja korjattaessa on toimiston yksi
keskeisimmistä tavoitteista hyvän hinta-laatusuhteen ja kohtuuhintaisuuden ohella. Toimisto tulee vuoden 2010 aikana linjaamaan toimintaansa energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden edelläkävijänä ja pyrkii kaikissa rakennuttamissaan uudiskohteissa määräysten vaatimuksia selvästi paremmalle energiatehokkuustasolle.
Kun vuoden 2010 käynnistyvän tuotannon arvo on noin
320 miljoonaa euroa, toimistolla on merkittävä työllistävä
vaikutus koko alueen rakentamistoiminnassa. Yhteiskunnallisen vastuun kantamiseksi etsitään yhteistyössä rakentamisen osapuolien kanssa uusia ja tehokkaampia keinoja torjua
harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintamahdollisuuksia.
Työtä ja haasteita riittää
Käynnistimme vuoden aikana monia kehittämisprojekteja,
joilla tähdätään kaupungin oman tuotannon laadulliseen
monipuolistamiseen ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen mahdollisimman tehokkaasti. Haluan kiittää lämpimästi ammattitaitoista ja innostunutta henkilökuntamme
saavutetuista tuloksista ja uusiin haasteisiin perehtymisestä.
Kiitokset myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja sen asiantuntijoille ja muille sidosryhmille hyvästä
yhteistyöstä. Työtämme helsinkiläisten kodeiksi tarvitaan.
Näkymiä vuodelle 2010
kuva: Saara Vuorjoki
Parantuneen tonttitilanteen perusteella toimistolla on mahdollisuus nostaa aloitettavan asuntotuotannon määrä lähemmäksi MA-ohjelman tavoitteita eli noin 1200-1300 asuntoon.
Onnistuminen edellyttää monien asuntotuotantoketjun eri
osapuolten hyvää yhteistyötä rakentamisen esteiden poistamisessa ja rakentamisen lisääntyvien kustannuspaineiden
hallinnassa.
Urakkakilpailujen toimivuuteen ja tarjoushintojen kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi rakentajien suunnitelmat ja
päätökset omistusasuntotuotannon käynnistämisestä. Matala
korkotaso, kuluttajien hyvä ostovoima ja luottamus omaan taSisko Marjamaa, toimitusjohtaja
3
Verkställande direktörens översikt
Recessionen skrämde byggbranschen
Det var en dyster inledning på året 2009. Inom byggsektorn
hade den överhettade situationen med rekordfart förvandlats till recession. Bostadshandeln hade nästan helt stagnerat och antalet färdiga nya bostäder i reserv var exceptionellt
stort. En del av de färdigställda ägarbostäderna hyrdes ut i
väntan på bättre handelstider. Bostadsköparnas förväntningar på stora prissänkningar förverkligades dock inte i önskad omfattning. På senvåren blev bostadshandeln livligare
och efter semesterperioden ökade takten ytterligare. Försäljningslagren krympte exceptionellt snabbt. I slutet av året vågade man redan i viss utsträckning fatta beslut om att börja
bygga nya fritt finansierade objekt.
Under året började man i hela landet bygga sammanlagt
cirka 23 000 nya bostäder. Detta var cirka 3 000 bostäder färre än året innan. På en lika låg nivå låg bostadsbyggandet senast under de dystra depressionsåren på 90-talet.
ARA-återupplivningen ökade byggandet men
fryste konkurrensen
På grund av recessionen och den minskade efterfrågan på
ägarbostäder riktade byggbranschen blicken mot statsunderstödd produktion. Detta blev räddningen för byggbranschen, då sammanlagt 14 000 ARA-bostäder med olika besittnings- och finansieringsformer började byggas. Av detta antal är dock endast en femtedel eller cirka 2900 bostäder s.k.
normala hyresbostäder. Den andra femtedelen är bostadsrättsbostäder som steg kraftigt i popularitet, och antalet var
fem gånger så stort som året innan.
Med räntestödslån av den så kallade konjunkturberoende
mellanmodellen började man bygga cirka 4000 hyresbostäder. För dessa var regleringen som traditionellt gäller byggande och användning av ARA-finansierade byggnader exceptionellt liten. Största delen av projekten genomförs utan
konkurrens både beträffande entreprenaderna och finansieringen. Hyran justeras inte och redan efter fem år kan bostäderna säljas som ägarbostäder.
När parterna som ansvarar för statens bostadsärenden i
lågkonjunkturens och återupplivningens namn gjorde eftergifter i reglerna för konkurrensutsättning beträffande ARAproduktion, är det klart att detta kraftigt påverkade intresset
för entreprenadtävlingar och därigenom bostädernas höga
prisnivå mera omfattande.
Efter att den fritt finansierade produktionen avstannat i
slutet av 2008 verkade förutsättningarna för stadens egen
bostadsproduktion bli betydligt bättre tack vare den ökade konkurrensen. Osäkerheten beträffande byggandets till-
4
räcklighet återspeglades i att antalet firmor som anmälde sig
till entreprenadtävlingarna ökade med ett språng. När återupplivningsåtgärderna och dithörande principer var utredda svalnade dock byggfirmornas intresse för tävlingarna och
resurserna som minskats på grund av depressionen riktades
hellre mot förhandlingsentreprenader med bättre täckning.
Man kan konstatera att återupplivningen lyckades utmärkt
när det gäller byggfirmor. Vinsten som de boende fick till
följd av att priserna eller hyrorna sjunkit på grund av depressionen blev liten eller uteblev helt.
Antalet påbörjade bostäder i Helsingfors var långt från det
uppsatta målet. Enligt verkställningsplanen för markanvändning och boende 2008–2017, dvs. MA-programmet, borde
5 000 bostäder byggas i Helsingfors per år och 3 600 av dessa på stadens mark. Dessa mål nåddes inte på långt när, då
2 245 bostäder blev färdiga och endast 2 110 bostäder påbörjades under året. Nästan två tredjedelar (63 %) av de färdigställda bostäderna var ägarbostäder, men på grund av konjunkturväxlingen var endast en knapp tredjedel (31 %) av
de påbörjade bostäderna ägarbostäder. Antalet påbörjade
bostadsrättsbostäder var nästan tiodubbelt, 294 bostäder,
jämfört med de färdigställda bostäderna.
Av stadens bostadspolitiska mål väckte kraven på en medelyta i syfte att trygga ett glest boende överlägset mest debatt
i offentligheten. De påbörjade objekten kommer att få exceptionellt mycket små bostäder efter att byggfirmorna till
följd av recessionen har ändrat om sina tidigare objekt, som
var avsedda som fritt finansierade, i första hand till hyresbostäder som ger hårdvaluta.
Stadens egen produktion ökade
och verksamheten utvecklades
Målet för stadens egen produktion i MA-programmet är att
bygga 1 500 bostäder per år, varav minst hälften, dvs. 750, är
ARA-hyresbostäder. I och med att det övriga byggandet kraftigt har minskat skulle förutsättningarna för en billig produktion år 2009 ha varit bättre än på många år. På grund av
bristen på tomter för produktionen kunde målen i MA-programmet inte nås även om beslut om att inleda byggandet
fattades för alla projekt som framskridit till entreprenadtävlingsskedet. Under året gjordes tomtreserveringar för 1 153
bostäder.
Under året beslutades det att inleda byggandet av sammanlagt 746 bostäder. Utöver dessa 479 hyres- och bostadsrättsbostäder ingår 267 Hitas-ägarbostäder i talet. Stadsstyrelsen uppmanade bostadsproduktionskommittén att inleda projekt i enlighet med MA-programmet med beaktande
av en mångsidig besittnings- och finansieringsstruktur och
även att inbegripa fritt finansierad ägarbostadsproduktion
som genomförs på Hitas-villkor oberoende av den exceptionella situationen på bostadsmarknaden. Sammanlagt färdigställdes 437 nya bostäder.
De genomsnittliga byggkostnaderna för ARA-finansierade
bostäder var 2 321 €/bostm2 och anskaffningsvärdena 2 524
€/bostm2. Kostnaderna sjönk med cirka 6 procent jämfört
med året innan. Statens konjunkturberoende reparationsbidrag utnyttjades effektivt och i samarbete med stadens fastighetsbolag inleddes renovering av 1 415 bostäder. Reparationerna som utfördes var mindre till omfattningen än året
innan och de genomsnittliga kostnaderna var 768 €/lägenhetsm2. Bland objekten fanns också ett servicehus för äldre.
Mer än tredjedelen av reparationskostnaderna användes för
att höja den ursprungliga kvalitetsnivån bland annat genom
att bygga hissar och balkonger och genom att förbättra energieffektiviteten. Värdet på den påbörjade nyproduktionen
var cirka 158 miljoner euro och värdet på reparationsarbetena cirka 68 miljoner euro.
Efter ett grundligt utvecklingsarbete och en jämförelse
av olika alternativ inleddes under året byggandet av kontorets första lågenergihus i Viksbacka. På basis av energieffektivitetsberäkningar valdes den traditionella fjärrvärmen som
uppvärmningsform. Man förberedde sig på de strängare bestämmelserna om energieffektivitet som trädde i kraft vid
ingången av 2010 i god tid redan när objekten planerades.
Man satsade på att utveckla nya boendekoncept. Avsikten är
att bygga city- och studiobostäder i Fiskhamnen. Objekten
ska enligt planerna bli bilfria, vilket kräver en avvikelse från
stadsplanen. Möjligheterna till kompletteringsbyggande utreddes i stor omfattning på olika fastighetsbolagsområden i
staden.
I och med att den internationella finanskrisen har försvårat lånemöjligheterna och höjt räntemarginalnivån söker
staden olika sätt att trygga byggandet av sina hyresbostäder
och finansieringen av renoveringarna. Bostadsproduktionsbyrån förberedde i samarbete med stadens ekonomi- och
planeringscentral en ansökan om Europarådets utvecklingsbanks (CEB) förmånliga lån på 100 miljoner euro. Med lånet som CEB beviljar kan man finansiera 50 % av totalkostnaderna för vart och ett objekt.
Utsikter för år 2010
Tack vare den förbättrade tomtsituationen kan byrån öka antalet bostäder som börjar byggas, så att man närmar sig målen i MA-programmet, dvs. till cirka 1 200–1 300 bostäder.
För att detta ska lyckas förutsätts gott samarbete mellan de
olika parterna i ett flertal bostadsproduktionskedjor, för att
undanröja hinder för byggande och för att klara av det ökade kostnadstrycket.
Entreprenadtävlingarnas effektivitet och utvecklingen av
offertpriserna påverkas i stor utsträckning av byggarnas planer och beslut om att inleda produktion av ägarbostäder.
Den låga räntenivån, konsumenternas goda köpkraft och tillit till den egna ekonomin inverkar kraftigt på bostadshandeln och därmed på antalet bostadsobjekt som påbörjas. I en
del prognoser har det förutspåtts att dessa kommer att stiga
till och med till samma nivå som under toppåren. Å andra sidan är den ekonomiska utvecklingen fortfarande osäker och
arbetslösheten beräknas ännu öka. Därför är normaliseringen av bostadsmarknaden som helhet ännu höljd i töcken.
Ett av bostadsproduktionsbyråns mest centrala mål vid sidan om förhållandet mellan pris och kvalitet och ett rimligt pris, är att förbättra energieffektiviteten både vid byggande av nya bostäder och renovering av gamla. Byrån kommer under 2010 att dra upp riktlinjerna för sin verksamhet
som föregångare inom energieffektivitet och miljövänlighet
och strävar efter en energieffektivitet, som i alla nybyggen
som det låter bygga, är på en klart högre nivå än kraven i bestämmelserna.
Då värdet på produktionen som inleds 2010 är cirka 320
miljoner euro har byrån en betydande sysselsättningsskapande effekt på byggverksamheten i hela området. För att bära
samhällsansvar söks i samarbete med parterna inom byggandet nya och effektivare medel för att bekämpa den ekonomiska gråzonen och den ekonomiska brottslighetens verksamhetsmöjligheter.
Gott om arbete och utmaningar
Under året inleddes många utvecklingsprojekt med vilka vi
strävar efter att göra stadens egen produktion kvalitetsmässigt mångsidigare och förverkliga de bostadspolitiska målen
så effektivt som möjligt. Jag vill rikta ett varmt tack till vår yrkeskunniga och engagerade personal för de uppnådda resultaten och för att de har satt sig in i de nya utmaningarna.
Ett tack också till våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess experter och till andra intressegrupper för
ett gott samarbete. Vårt arbete för att ge helsingforsbor nya
hem behövs.
Sisko Marjamaa
Verkställande direktör
5
Managing director’s overview
Recession shocked the building sector
The year 2009 began in a sombre mood. The building sector had fallen from an overheated market to recession at a
record speed. House sales were at an almost complete halt
and there was an exceptionally large reservoir of finished
new flats. Some of the finished owner-occupied flats were
rented out in anticipation of a better market situation. Buyers’ wishes for big price reductions did not, however, materialise on the expected scale. In late spring, sales began to
pick up, and after the summer holidays the trend increased.
The reservoir of finished flats was drying up at an exceptional speed. Late in the year, people felt it was again possible
to make the decision to start a number of new free-market
building projects.
During the year, building work on around 23,000 new
homes was started in Finland. The 2008 figure had been
higher by around 3,000. The previous time the level of building had been so low was in the deep recession of the early
1990s.
ARA stimulus boosted building but froze competition
Due to the recession and the drop in demand of owner-occupied flats, the building sector set its hopes on production
supported by the state. This did indeed emerge as the saviour of the field, as the Housing Finance and Development
Centre of Finland (ARA) started production on 14,000 flats
with a number of different occupancy and funding structures. However, only around one fifth, or 2,900 flats, are socalled normal rental flats. Another fifth consists of right-oftenancy flats, whose popularity increased strongly, seeing a
fivefold increase compared with the previous year.
The so-called conjuncture-related intermediate-model interest-support loan was used to start work on around 4,000
rental flats, in the case of which the traditional ARA regulations on building work and the use of buildings were exceptionally light. Most of the projects will be realised without
competitive tendering in building work or funding. There is
no rent control, and the flats can be sold to owner-occupants
already after five years.
As the state officials responsible for housing bent the tendering rules of ARA production to combat recession and offer support to the field, and as they approved negotiated
contracts at rates higher than those reached in competitive
tendering, it was clear that there would be a significant effect
on the interest of builders in making competitive offers and
on the high price level of housing more generally.
After free-market production came to a halt in late 2008,
the outlook for the city’s own housing production seemed
to improve significantly due to increased competition. Un-
6
certainty about the sufficiency of building caused a visible
jump in the amount of offers received in competitive tendering. After the stimulus measures and the related background
principles became known, the interest of building contractors in the competitions waned; it was considered more prudent to devote the resources diminished by the recession to
negotiated building contracts, which had a better financial
yield. It has to be noted that the stimulus measures were an
extraordinary success from the viewpoint of building contractors. Residents hardly benefited at all from the lowering
of house prices and rents caused by the recession.
Initiation of new building work in Helsinki widely missed
the target. According to the housing and land use realisation
programme for 2008–2017, a total of 5,000 new flats should
be built every year in Helsinki annually, 3,600 of these on
municipal land. During the year, however, only 2,245 flats
were finished in Helsinki and 2,110 new ones started. Nearly two thirds (63 %) of the flats completed were owner-occupied, but only less than one third (31 %) of the ones started,
due to the change in the financial situation. Nearly ten times
as many right-of-tenancy flats (294) were started as were finished.
Of the city’s housing policy aims, the clear number one in
attracting controversy was the average size requirement set
to ensure sufficient spaciousness. The projects started will include an exceptional number of small flats, as the recession
has led property developers to convert their earlier free-market building projects primarily to “hard-money” rental flats.
The city’s own production increased
amid developing activity
The aim set for the city’s own production in the housing
and land use programme is the annual building of 1,500
flats, of which at least 750 should be ARA rental flats.
As there was a big decrease in other building activity in
2009, the possibilities for moderately priced production
would have been better than in a long time. The aim set
in the housing and land use programme was not reached, however, due to a shortage of suitable land, even
though decisions were made to start all the projects that
had reached the stage of competitive tendering. New
land reservations were made for 1,153 flats.
During the year, decisions were made to start building
work on a total of 746 flats. The figure includes 479 rental
and right-of-tenancy flats and 267 owner-occupied flats built
under the city’s hitas price control system. The city government asked the Housing Production Department to start
projects in accordance with the housing and land use pro-
gramme, adhering to a varied occupancy and funding structure. In spite of the exceptional market situation, this was to
incorporate free-market production of owner-occupied flats
under the hitas scheme. A total of 437 new flats were finished.
The average building cost of ARA flats was 2,321 euros per
living square metre; the average acquisition value was 2,524
euros per living square metre. Costs decreased by around
6 % compared with the previous year. Good use was made
of the state’s conjunctural renovation assistance; together
with the city’s property companies, basic renovation work
was started in 1,415 flats. The renovations were lighter than
in the previous year; the average cost was 768 euros per flat
square metre. One sheltered home for the elderly was also
included in the renovation. Over one third of renovation
costs was spent on raising the original level of quality, for
instance by building lifts and balconies and by improving
energy efficiency. The value of new production started was
around 158 million euros, that of the renovations around
68 million.
After thorough development work and comparison, work
was started on our first low-energy house in Viikinmäki. On
the basis of energy efficiency calculations, traditional district
heating was selected as the heating solution. Preparations
were made already in the planning stage to meet the new,
more stringent energy efficiency regulations introduced at
the beginning of 2010. Investments were made in the development of new housing concepts. City- and studio-type flats
are intended to be built in Kalasatama. The new projects are
intended to be car-free, which requires non-compliance with
the current town plan. Possibilities for supplementary building were charted widely in the territory of the city’s different
property companies.
As the international financial crisis made lending more
difficult and raised interest margins, the city sought means
of securing funding for its rental flat building and renovations. Together with the city’s Economic and Planning Centre, the Housing Production Department prepared an application for an inexpensive loan of 100 million euros from
the Council of Europe Development Bank. This loan can be
used to fund 50 % of the total cost of each project.
The outlook for 2010
cles that make building work more difficult and to control
the increasing costs of building.
The functioning of competitive tendering and the development of prices offered is affected significantly by builders’ plans and decisions on starting production of owner-occupied homes. The low interest rates and consumers’ high
purchasing power and economic confidence are a significant factor in the property market and, therefore, also in the
starting of new building projects. Some have even forecast
that these will rise to equal the peaks previously achieved.
On the other hand, economic development is still uncertain
and unemployment is expected to rise; the normalisation of
the property market as a whole is yet in the dark.
In addition to a good price-quality ratio and value for
money, the improvement of energy efficiency in both new
buildings and the renovation of old ones is one of our key
aims. During 2010, we will introduce new policies to help us
lead the way in energy efficiency and environmental protection. In all our new buildings, we will aim at a level of energy
efficiency significantly higher than what is required by law.
The total value of production started this year being
around 320 million euros, we have a significant employment-boosting effect on the building sector in the Helsinki area. To realise our social responsibilities, together with
all the parties involved in the building work, we will search
for new, more efficient means of fighting the black economy
and economic crime.
New work, new challenges
During the past year, we have started many development
projects having as their aim the qualitative diversification of
the city’s own housing production and the realising of housing policy aims as efficiently as possible. I wish to extend my
warmest thanks to our skilled and enthusiastic staff for the
results achieved and also for immersing themselves in new
challenges.
I also want to thank our customers, the Housing Production Department and its experts, and other associated
groups for their great cooperation. Our work to build homes
for the people of Helsinki is needed.
Sisko Marjamaa
Managing director
Due to the improved availability of land, we have the opportunity to raise the number of homes started to around
1,200–1,300 – closer to the aims set in the housing and land
use programme. Success requires good cooperation between
the many parties in the production chain to remove obsta-
7
kuva: Saara Vuorjoki
Asuntotuotantotoimikunta
Asuntotuotantotoimikunta 2009
Toimikunnan kokoonpano 2009
Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet):
Tuomas Rantanen, pj, Vihr
(Anni Mikkelson, Vihr)
Inka Kanerva, Vihr
(Sampsa Karhunen, Vihr)
Ilkka J. Kari, vpj, Kok
(Kalle Loukamo, Kok)
Jaana Närö, Kok
(Johanna Korhonen, Kok)
Jarmo Laaksonen, Sdp
(Heikki Kehälinna, Sdp)
8
Pysyvät asiantuntijat:
Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja
Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, Taske
Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, Taske
Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, Taske
Mikael Nordqvist, virastopäällikkö, Kv
Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, Ksv
Matti-Pekka Rasilainen, kaupungininsinööri, HKR
Esittelijä:
Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja
Sihteeri:
Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies
Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä.
Kaupunginhallitus asetti 9.2.2009 asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi 2009–2010. Vuosi 2009 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 61. toimintavuosi.
Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 16
kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 203 asiakohtaa.
Asuntotuotantotoimikunta on antanut toimintavuoden
aikana kaupunginhallitukselle lausunnot seuraavista asioista:
• Lausunto vanhusväestön yhteisöllistä asumista koskevasta kunnallisaloitteesta
• Lausunto Honkasuon asemakaavaehdotuksesta
(nro 11870)
• Lausunto talousarvioaloitteesta, joka koskee kaupungin oman rakentamisen ja peruskorjaamisen yksikön
perustamista
• Lausunto kaupunginvaltuuston toivomusponnesta, joka koskee 1960- ja 1970-lukujen kerrostalojen korjausmenetelmien kehittämistä sekä energiatehokkuuden
ja asuntojen käytettävyyden parantamista
• Lausunto Hanasaaren asemakaava- ja asemakaavan
muutosehdotuksesta (nro 11840)
• Lausunto kahdesta toivomusponnesta, jotka koskevat
energiatehokkuusvaatimuksia kaupungin tontinluovutuksessa
• Lausunto MA-ohjelman seurantaraportin toivomusponnesta koskien kaupungin oman asuntotuotannon
tavoitteiden turvaamista tontinluovutuksella
Toimikunta on kokouksissaan vuoden aikana valinnut
arkkitehtisuunnittelijat 23 uudishankkeeseen.
Suunnittelu- ja tarjouskilpailun perusteella valittiin
arkkitehtisuunnittelija yhteen hankkeeseen ja arviointimenettelyä käyttäen 19 hankkeeseen. Kolmessa hankkeessa käytettiin neuvottelumenettelyä.
Erikoissuunnittelijoita valittiin 12 uudisrakennushankkeeseen.
Yhden peruskorjauskohteen arkkitehtisuunnittelija ja
erikoissuunnittelijat valittiin arviointimenettelyä käyttäen. Kohteiden luonnossuunnitelmia hyväksyttiin 12 uudisrakennus- ja kahdeksassa perusparannushankkeessa.
Urakkakilpailujen tuloksia on hyväksytty 32 hankkeeseen. Niistä 19 on uudisrakennus- ja 13 peruskorjaushanketta.
Asuntotuotantotoimisto talviasussa
9
Asuntotuotantotoimisto
Asuntotuotantotoimiston tavoitteena on rakentaa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa (MA-ohjelma)
edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan
korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia.
Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset
määrälliset tavoitteet vuosittain ovat:
MA-ohjelma 2008–2017
Valtion tuella rakennettavat
vuokra-asunnot
50 % 750 asuntoa
Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot,
vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja
osaomistusasunnot
40 %
600 asuntoa
Sääntelemättömät omistusasunnot
korkeintaan
10 %
150 asuntoa
Yhteensä
1 500 asuntoa / vuosi
Asuntotuotantotoimisto on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen
rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman
mukaisen määrän kaupungin omaa asuntotuotantoa.
Asuntotuotantotoimikunnalle esitetään vuosittainen tuotanto-ohjelma hyväksyttäväksi. Hyväksytyssä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2009 oli yhteensä 821 asuntoa. Sitovaksi tavoitteeksi hyväksyttiin 476 asunnon toteuttaminen ja
lisäksi 345 hitas-omistusasunnon rakentaminen ehdollisena niin, että markkinatilanteesta aiheutuvat mahdolliset riskit huomioidaan. Ohjelma toteutui varsin hyvin,
koska vuonna 2009 voitiin käynnistää 746 asunnon rakentaminen.
Korjausrakentamisen määrällistä tavoitetta ei ole asetettu MA-ohjelmassa. Vuosittaiset tuotanto-ohjelmat sisältävät ne kohteet, joiden hankesuunnitelma on hyväksytty ja joiden rakennuttamisesta on tehty sopimus tilaajan
kanssa. Hyväksytyssä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2009
oli korjauskohteet, jotka käsittivät 1038 asuntoa.
Laadukkaan asumisen Helsinki
Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 - 2017,
”Laadukkaan asumisen Helsinki”, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 13.2.2008. Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja
kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka.
10
Asunto- ja maapoliittisina
päämäärinä on:
• lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa
• ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja
hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen
saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita
• turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä
• rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja
huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa,
joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa
• vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa
kestävän kehityksen mukaisesti
• osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta
Ohjelmakauden 2008–2017
tavoitteista ja toimenpiteistä
Tavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotannon määrä keskimäärin 5000 asuntoon vuodessa. Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.
Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen
asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että
se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupunkimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen tukeminen.
MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennysrakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Vanhan asuntokannan parantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa.
Toimitusjohtaja Sisko Marjanmaa
Strateginen suunnittelu ja
kehittäminen
Organisaatiota uudistettiin
Vuoden 2009 alkupuolella asuntotuotantotoimikunta vahvisti asuntotuotantotoimiston uudelleen
organisoinnin kahteen yksikköön entisen kolmen
yksikön sijasta. Omina toimintoinaan ovat hankesuunnittelu ja kehittäminen.
Henkilöstön määrä ja kehittäminen
kasvusuunnassa
Asuntotuotantotoimiston henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 53, josta vakinaisia 52 ja määräaikaisessa työsuhteessa yksi työntekijä. Henkilöstön kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta
kuudella henkilöllä. Uusia työntekijöitä palkattiin
vuoden aikana yhteensä kymmenen. Lisärekrytointien syynä on ollut vastaaminen ATT:n kasvaneisiin
tuotantotavoitteisiin.
Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 51 vuotta. Henkilöstöstä naisia oli 43 prosenttia ja miehiä
57 prosenttia.
Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi tarjottiin koulutusta yhteensä 289 päivää
(vuonna 2008 184,5 päivää) eli 5,3 päivää henkilöä kohden (vuonna 2008 3,5 päivää). Painopisteitä koulutuksessa olivat rakennuttajahenkilöstön
pätevöitymiskoulutukset, aikataulu-, laatu- ja asuntokauppalakikoulutukset sekä alan ajankohtaistilaisuudet. Koko toimiston henkilöstö osallistui elokuussa järjestettyyn yhteiseen asiakaspalvelukoulutukseen.
Henkilöstön työkykyä pidettiin vuoden aikana
yllä mm. työterveyshuollon keinoin sekä järjestämällä tilaisuuksia liikunnan harrastamiseen. Myös
ATT:n henkilöstöyhdistys toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstön yhteistä vapaa-ajantoimintaa. ATT:n
työhyvinvointipäivät pidettiin Vierumäen urheiluopistolla. Työhyvinvointikyselyn avulla kartoitettiin
työilmapiiriä ja työhyvinvointia.
Hankesuunnittelu
Hankesuunnittelupäällikkö
Kehittämisjohtaja Jarmo Mylläri
Rakennuttamisyksikkö
Hallinto- ja talousyksikkö
Rakennuttamisjohtaja
Risto Mykkänen
Hallintojohtaja
Markku Nyyssölä
Uudisrakentaminen
Peruskorjaus
Hallinto
Talous
Ydinprosessi: rakennuttaminen
Tukiprosessit: Laadunvarmistus, energiatehokkuus, riskienhallinta,
ympäristöjärjestelmä, tietojärjestelmät ja tietomallinnos
VAKINAINEN HENKILÖSTÖ 2005–2009
2005
2006
2007
2008
2009
49
50
49
47
52
11
Matalaenergiaratkaisuilla kohti
ilmastoystävällistä ympäristöä
Helsingin kaupungin tavoitteena on profiloitua ilmastoystävälliseksi kaupungiksi ja energiatehokkuuden edelläkävijäksi. Asuntotuotantotoimiston tuotannossa korostuvat ympäristöarvot ja energiankulutuksen hallinta.
Matalaenergiarakentamisen tavoitteena on toteuttaa
rakennuksia, joiden ilmastolle haitalliset CO2-päästöt
ovat oleellisesti perinteistä rakentamista pienempiä.
Rakentamista ohjaavat määräykset muuttuvat
Rakentamismääräysten kiristykseen varauduttiin suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden osalta jo vuonna
2009. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleet määräykset
ohjaavat entistä parempaan energiatehokkuuteen. Lähivuosina tullaan rakentamismääräyksiä kiristämään entisestään, eli mennään kohti matalaenergiarakentamista.
Jatkossa tulee rakennusten CO2-päästöt määritellä
suunnitteluvaiheessa.
12
Vähän energiaa kuluttava asuinympäristö
Asuntotuotantotoimisto käynnisti matalaenergiatalon
rakentamisen Viikinmäkeen 26.11.2009 allekirjoitetulla
urakkasopimuksella. Tämä ATT:n ensimmäinen varsinainen matalaenergiatalokohde valmistuu Pihlajiston Kiinteistöt Oy:lle osoitteeseen Hernepellontie 26. Hanke sisältää 58 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 75,2
m2. Kohde valmistuu maaliskuussa 2011.
Energiansäästö saadaan aikaan hyvällä vaipan lämmöneristävyydellä ja ilmatiiveydellä sekä tehokkaalla ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Toteutettavassa kohteessa energiankulutus puolittuu nykynormien mukaisiin asuinrakennuksiin verrattuna. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa asukkaille viihtyisä ympäristö sisäilmaolosuhteista tinkimättä.
Asukkaiden käyttötottumuksilla on ratkaiseva rooli tavoiteltaessa merkittäviä energiasäästöjä. Hyvin suunnitel-
lun ja huolellisesti rakennetun kohteen energiatehokkuuden ratkaisee loppukäyttäjä. Kohteen valmistuttua
annetaan käyttäjille koulutusta laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön.
Hernepellontie 26:n vaihtoehtoisia lämmönlähteitä
olivat sähkö, maalämpö ja kaukolämpö. Kaukolämpöön
päädyttiin, koska sen päästöarvot olivat tehtyjen vertailulaskelmien perusteella selvästi pienimmät.
Lämmönjakotavaksi valittiin vesikiertoinen lattialämmitys. Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä mahdollistaa
jatkossa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen,
kun niiden hintakilpailukyky paranee. Ilmanvaihto toteutetaan käyttäen huoneistokohtaista ilmanvaihtokonetta, jossa on erityisen tehokas jäteilman lämmöntalteenotto.
Kohteen pääsuunnittelija on Vuorelma Arkkitehdit Oy
ja kokonaisurakoitsijana toimii Rakennusliike Reponen
Oy. Asunnot rahoitetaan valtion korkotukilainalla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on hyväksynyt
kohteen suunnitelmat ja kustannukset. Kohteen valmistuttua energiansäästötavoitteiden saavuttamista tullaan
seuraamaan. Energiankulutuksen seurantaan osallistuu
myös Helsingin Energia.
Viikinmäen matalaenergiatalon kehittämistyön tuloksia hyödynnetään ATT:n tulevan tuotannon suunnittelussa ja rakentamisessa.
Kohde on ainoa energialuokkaan A yltänyt kerrostalo
vuoden 2009 aikana Helsingissä jätetyistä rakennuslupahakemuksista.
Ympäristöraportointi
Hallintokunnat laativat kaupungin ympäristökeskuksen
ohjeiden mukaan ympäristöraportin.
Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja –tulot
muodostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan aiheuttamista ympäristömenoista.
Asuntotuotantotoimiston eräät ympäristöindikaattorit
ovat kehittyneet seuraavasti vuosina 2005–2009:
2006
2007
2008
2009
-
Eri rakennushankkeet
Tuet hankkeisiin
(EU/Tekes) 1000e
Ympäristöprojektien
kehittämismenot 1000e
2005
16
16
-
-
-
-
-
-
60
30
22
37
20
Henkilöstömenot 1000e
(työryhmät, projektit, ym.)
30
Toimistotilat
(Junailijankuja 3)
Lämmitys mWh
228
Sähkö kWh
86539
Käyttövesi m³
1191
1164
17
19
kuva: Raisa Karvinen
Jätehuolto 1000e 206
189
185
203
86209 84052
84431
90588
1238
1180
1338
19
17
19
13
Saukonpaaden asuintalon
suunnittelu- ja tarjouskilpailu
Asuntotuotantotoimisto järjesti suunnittelu- ja tarjouskilpailun Saukonpaadessa sijaitsevan asuinkerrostalotontin
20027/3 suunnittelemiseksi ja arkkitehtisuunnittelijan
valitsemiseksi. Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa.
• Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy
• Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy
• Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
• Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
Arviointiryhmään kuuluivat edustajat asuntotuotantotoimiston lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta. Kilpailijoiden nimeämänä arkkitehtituomarina
toimi arkkitehti SAFA Asmo Jaaksi.
Kilpailun kohde
Kilpailukohde on Jätkäsaaren keskustan aloituskortteli Saukontorin laidalla. Rakennuksen torniosa on Kalevankadun kaupunkikuvallisen näkymäakselin päätteenä.
Kaupunkikuvalliset tavoitteet määräytyvät toisaalta rakennusten kaupunkirakenteellisesta asemasta, toisaalta
niiden luomista puitteista asuinlähiympäristölle ja liittymisestä Jätkäsaaren uuteen ja Ruoholahden 1990-luvun
asuinalueisiin.
Ehdotusten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota toiminnallisten, visuaalisten, teknisten ja taloudellisten vaatimusten tasapainoiseen ratkaisuun sekä ehdotuksen kehityskelpoisuuteen.
Arvioinnissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin
tekijöihin:
• ratkaisun arkkitehtoninen kokonaisuus
• asuntojen innovatiivisuus, viihtyisyys, toimivuus ja
tilankäytön tehokkuus
• rakennuksen ulkoarkkitehtuurin ja ‑miljöön laatu,
toimivuus ja kestävyys
• yhteis- ja liikennetilojen saavutettavuus, viihtyisyys ja
toimivuus
• ehdotuksen kustannusten ja laadun tasapaino
• ratkaisun kehityskelpoisuus
Kilpailun ratkaisu
Arviointiryhmä päätti valita kilpailun voittajaksi ehdotuksen ”LightHouse” ja esittää kilpailun kohteena olleen
14
tontin suunnittelutoimeksiannon antamista ehdotuksen
tekijälle. Arviointiryhmä suosittaa asuntosuunnittelullisesti ansiokkaan ehdotuksen ”Pyrstötähti” hyödyntämistä Saukonpaaden alueella erikseen valittavalla tontilla.
”LightHouse”-ehdotuksen
arviointitiivistelmä
LightHouse on eheä kaupunkitalo. Se ottaa paikkansa
kaupunkikuvassa rauhallisen määrätietoisesti. Arkkitehtuuri on tasapainoista ja massojen muotoilu vakuuttavaa.
Julkisivuaiheet ovat nykyaikaisen raikkaita. Harsomaisten
julkisivuaiheiden käyttö on kiehtova ja olennainen osa
kokonaisuutta, samalla kuitenkin teknisesti ongelmallinen ja kehitettävä.
Torni on komea. Kahdeksan peruskerroksen massa on korotettu kahden kerroksen korkuisilla, kattoterassin rajaavilla seinämillä. Yläosan ontto nosto on kaikessa irrationaalisuudessaan oikeaan osunut ja juuri tähän paikkaan sopiva arkkitehtoninen ele. Se luo ympäristöön mieleenpainuvan ja paikalle identiteettiä luovan
elementin.
Ehdotuksen arkkitehtuuri seuraa tinkimättömästi perusratkaisua, jota on kuitenkin ilahduttavasti rikastettu
elämyksellisillä ja paikkaan sitovilla, runollisilla ulottuvuuksilla. Asunnot on ratkaistu selkeästi ja modulaarisen
mitoitusjärjestelmän mukaisesti toistuviin vyöhykkeisiin.
Rationaalinen lähestymistapa luo kustannustehokkuutta, joka antaa mahdollisuuksia hankkeen toteutussuunnitteluun.
Arviointiryhmä on arviointipöytäkirjassa asettanut ehdotuksille kehittämisohjeita, joita tulee noudattaa kohteiden jatkosuunnittelussa.
Kilpailuehdotusten tekijät
Kilpailuehdotusten nimimerkkien takaa paljastuivat arkkitehtitoimistot seuraavasti:
• ”Light House”, Arkkitehtitoimisto
Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
• ”Pyrstötähti”, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
• ”Tournesol”, Arkkitehdit Anttinen Oiva Oy
• ”Luotsi”, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy
Jatkosuunnittelu kilpailun jälkeen on käynnistetty ja rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2010.
15
LightHouse
16
17
Uusia asumisoikeusasuntoja
Etelä-Hermanniin
Asukkaat tyytyväisiä uusiin koteihinsa
Helsingin Asumisoikeus Oy:lle valmistui Plazankujalle
Etelä-Hermanniin entisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun alueelle uusi asumisoikeuskohde ”Pallas”.
Asukkaita uudelle puistomaiselle asuinalueelle on tulossa noin 2500. Perinteinen ympäristö täydentyy uudella
asutuksella. Monista uusista asuinalueista poiketen Etelä-Hermannissa on korkeita tasoeroja ja vanhaa puustoa. Asuinaluetta rajaavat merkittävät itäiset päätiet: Hämeentie, Lautatarhankatu ja Sörnäistenkatu. Oman leimansa uudelle kantakaupungin osalle antaa alueen keskellä sijaitseva punatiilimuurien ympäröimä vanha Sörnäisten vankila.
Korttelia kolmelta sivulta rajaavassa asuinrakennuksessa on kuusi porrashuonetta. Asuntoja on 93 ja niiden keskipinta-ala on 79,0 m2. Korttelista on hissiyhteys
viereiseen, koko aluetta palvelevaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Tasaisella piha-alueella on suuria vanhoja puita ja entisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun päärakennukseen liittynyt nyt kunnostettu vesiallas. Korttelin eteläsivulla on toriaukio, muita sivuja rajaavat katualueet.
Talojen katujulkisivut ovat pääosin puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, sisäpihan julkisivut ovat pääosin lämpörapattuja.
Asuntoihin kuuluu joko parveke, terassiparveke, ranskalainen parveke tai asuntopiha. Neljännen kerroksen
katossa osa ontelolaatoista on normaalia kerroskorkeutta ylempänä niin, että osassa neljännen ja viidennen kerroksen asunnoista on tavallista korkeampia huonetiloja.
Pallaksen asuinkerrostalokorttelin suunnitteli Arkkitehtitoimisto HMV Oy, pääsuunnittelijana Jari Viherkoski. Asuntotuotantotoimistossa kohdetta rakennutti projektipäällikkö Seidi Kivisyrjä. Pääurakoitsijana oli Skanska Talonrakennus Oy. Kohde valmistui aikataulun mukaisesti marraskuussa 2009.
Arkkitehti Jari Viherkoski: ”3h+k ja isommat asunnot
ovat läpi rungon avautuvia, jotta asunnot nauttisivat iltaauringosta parveke- ja terassipuolella, mutta avautuisivat
samalla hienoon maisemaan Vanhankaupunginlahdelle
ja Sompasaaren suuntaan. Kahden ylimmän kerroksen
asunnoilla on vaihteleva huonekorkeus. Välipohja neljännen ja viidennen kerroksen välillä sijaitsee kahdessa eri tasossa. Alapuolella on korkeampi huonekorkeus
ruokailutilassa ja vastaavasti yläpuolella toisella puolen
18
runkoa olohuoneen lattia on puoli metriä muuta huoneistoa alempana. Näin on saatu aikaan tilallisesti mielenkiintoisia, valoisia huoneistoja.”
Helsingin Asumisoikeus Oy Pallas
Asiakaspalautteen tulos, arviointiasteikko 1–5
ASUNTO
Asunnon hinta/laatusuhde
3,94
Käytetyt materiaalit
4,02
Pohjaratkaisun toimivuus
4,04
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri
3,87
Rakennustyön laatu
3,88
Asunnon valmius sisäänmuutossa
4,26
Yleisten tilojen viihtyisyys/toimivuus
3,90
Piha-alueiden viihtyisyys
4,14
Kohteen sijainti
4,74
PALVELU
Henkilökunnan palvelualttius
4,42
Henkilökunnan asiantuntemus
4,38
Asioinnin/puhelunpalvelun helppous
4,06
Kohdetta koskeva esitemateriaali
4,15
Lisä- ja muutostöiden teettäminen
4,30
Jälkitöiden tekeminen
3,86
Keskiarvo
4,13
Pallaksen asiakaspalautteesta poimittua
”Asunto tuntuu ihanalta. Iso terassi on upea. ATT:n asumisoikeusasunnoista vastaavat työntekijät osaavia, ammattitaitoisia ja kärsivällisiä. Kiitos!”
”Olen erittäin tyytyväinen asuntooni ja alueeseen muutenkin. Pyykinpesuhuoneeseen olisi kuitenkin hyvä saada kunnon lattiaharja, että saisi lakaista tilan oman pesuvuoronsa
jälkeen.”
19
Etelä-Hermanniin uusia asuntoja
Vallilan Kiinteistöt Oy:lle
Vallilan Kiinteistöt Oy:lle valmistui Etelä-Hermanniin uusia vuokra-asuntoja Hermannin rantatien varteen.
Muurikujan kohteessa on kaksi viisikerroksista asuintaloa ja yhteensä 113 asuntoa. Asuntojen keskipinta-ala on
76,2 m2. Talot valmistuivat vuoden 2009 lopulla.
Tontin ympäristöolosuhteet olivat haastavat. Hermannin rantatien melutaso ja vankila-alueen läheisyys asettivat omat rajoituksensa suunnittelulle.
Kohteen arkkitehtuurinen ilmaisu on selkeää ja vahvaa. Värejä on käytetty tuomaan rakennuksiin omaa
identiteettiään. Väritys on tummaa taustaa vasten tehostettua vihreää ja oranssia.
Parvekekaiteiden yhteyteen sijoitettavat kasvikaukalot
tulevat antamaan vehreän yleistunnelman pihoille. Kaiteiden kaksipuoliset hiekkapuhalluskuvioinnit on synnytetty yhdessä kuvanveistäjä Martti Aihan kanssa.
Muurikujan asuinkerrostalot on suunnitellut ARKHouse Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijana Pentti Kareoja.
” Vilkkaasti liikennöity Hermannin rantatie antoi perusmotiivit arkkitehtuurin jäsentelyyn – rakennukset suojautuvat liikenteen melulta puolittaisen sivukäytäväratkaisun avulla ja
sulkevat suojiinsa intiimit pihat.
Arkkitehtuurissa on pohdittu liikkeen ja havainnon merkitystä arkkitehtuurin kokemisessa. Suurpiirteisesti jäsentyvät
rakennuskappaleet sijaitsevat Hermannin rantatien puolella,
kun taas pihoilla mittakaava ja yksityiskohdat lisääntyvät. ”
Asuntotuotantotoimistossa kohteen projektipäällikkönä on toiminut Heli Miettinen ja pääurakoitsijana on ollut Rakennusliike Reponen Oy.
20
1/1
1/2
1/3
mh 2
10,0 m2
1/A
mh 1
11,0 m2
mh 3
9,0 m2
1/9
1/10
1/11
1/A
1/I
4h+kt
88+m2
1/I
mh 1
16,0 m2
mh 1
16,0 m2
3h+kt
84m2
3h+kt
77m2
1/B
1/B
2h+kt
63m2
mh 1
12,5 m2
mh 1
13,5 m2
1/C
1/C
mh 1
8,0 m2
1/H
1/H
3h+kt
89,5m2
PORRAS C
1. KRS
mh 1
10,0 m2
1/G
1/4
1/5
1/6
1/7
1/8
1/G
mh 1
8,0 m2
LVV
6,5 m2
wc
mh 2
12,0 m2
SP
1/D
1/D
3h+kt
85,5m2
2h+kt
69,5m2
mh 1
13,0 m2
2h+kt
59m2
2h+kt
59m2
mh 1
12,5 m2
mh 2
11,0 m2
3h+kt
83,5m2
mh 1
12,5 m2
PORRAS A
2. KRS
mh 1
12,5 m2
3h+kt
77m2
mh 1
16,0 m2
mh 3
9,0 m2
mh 1
16,0 m2
1/E
1/E
PORRAS B
1. KRS
SP
3h+kt
76,5m2
4h+kt +s
90,5m2
mh 1
12,5 m2
mh 2
11,5 m2
1/1
1/2
1/3
1/4
1/6
1/7
1/F
1/8
1/9
1/10
1/11
mh 1
12,5 m2
mh 2
12,0 m2
mh 2
11,0 m2
1/F
1/5
SP
21
Palveluja turvataan
erityisasumishankkeilla
Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoille erityisryhmien asuntohankkeita. Kesällä 2009 valmistui Töölön palvelutalon perusparannus, jossa saatiin muistihäiriöisille ja huonokuntoisille vanhuksille neljä ryhmäkotia sekä päivätoiminta- ja
palvelukeskustilat. Hanke sai ARA:n erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettua korkotukilainaa ja
investointiavustusta.
Roihuvuorentie 3:n perusparannus valmistui elokuussa 2009. Kiinteistössä toimii nyt päiväkoti Porolahti sekä 22 pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettua tukiasuntoa ja kolme ryhmäkotia alle 65-vuotiaille muistisairaille ja vaikeasti toimintarajoitteisille. Hanke kuuluu osana
valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuvaa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa 2008–2011.
Helsingin kaupunki on tehnyt ohjelman toteutuksesta aiesopimuksen, jossa ovat mukana muun muassa ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Roihuvuorentie 3 on
ensimmäinen kaupungin toteuttama pitkäaikaisasunnottomien hanke. Siihen on saatu ARA:lta korkotukilainaa
ja siihen sidottua investointiavustusta.
Erityisasumisen hankkeita on tarkoitus toteuttaa myös
muille erityisryhmille. Helsingin sosiaalivirastolla on kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ASU-hanke 2010–
2014. Sen tavoitteena on kehitysvammaisten laitosasumispaikkojen korvaaminen yksilöllisemmillä asumisratkaisuilla. Hankkeet toteutetaan pääosin uudisrakennuskohteissa. Kehitysvammaisten asumishankkeisiin haetaan
myös ARA:n korkotukilainoja ja investointiavustuksia.
Erityisasumishankkeet ovat haasteellisia tavallisiin
asuntohankkeisiin verrattuna. Tulevista asukkaista johtuen on erityisiä tarpeita mm. tiloille ja niiden mitoitukselle. Tarvitaan suurempia pesutiloja, apuvälinetiloja, erityisvarusteltuja asuntoja ja monenlaisia yhteistiloja. Paloja pelastusturvallisuus vaatii mm. sprinklaus- ja paloilmoitinjärjestelmät ja asukkaiden käyttöön saatetaan tarvita esimerkiksi happijärjestelmiä.
Erityisryhmien asumishankkeet ovat monimuotoisia ja
haasteellisia. Niiden toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä eri osapuolten kesken.
Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot
Tarja Närvänen, toimitusjohtaja
Uudisrakentaminen
Uudisrakentamisen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 37
prosentilla, mutta silti toimisto jäi vielä kauaksi MA-ohjelmassa asetetusta 1500 asunnon tavoitteesta. Tälle tasolle
tulisi päästä vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteen saavuttamista vaikeuttaa jatkuvasti pula rakentamiskelpoisista
tonteista.
Vuoden aikana käynnistettiin 746 asunnon rakennuttaminen yhteensä 17 eri kohteessa. Hallintamuodoittain
tuotanto jakaantui siten, että vuokra-asuntoja käynnistettiin 325, asumisoikeusasuntoja 131 ja hitas-omistusasuntoja 267. Lisäksi ATT käynnisti Venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:lle 23 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennuttamisen. Vuoden 2009 aikana valmistui seitsemän kohdetta, yhteensä 437 asuntoa. Valmistunut tuotanto jakautui hallintamuodoittain siten, että
vuokra-asuntoja valmistui 258, asumisoikeusasuntoja 127
ja hitas-omistusasuntoja 52 kappaletta.
22
Lisääntynyt tuotanto edellyttää
aikataulujen hyvää hallintaa
Vuoden aikana järjestettiin uudisrakennuskohteista 17
urakkakilpailua. Huolellisesti tehtyjen hankesuunnitelmien ja ammattitaitoisen suunnittelunohjauksen tuloksena kaikkien kilpailutettujen kohteiden rakennustyöt
voitiin käynnistää urakkaohjelmissa ilmoitettuina ajankohtina. Suhdannetilanteen takia myös uudiskohteiden urakkakilpailut kiinnostivat urakoitsijoita aiempaa
enemmän.
Asukaspalaute kertoo onnistumisesta
Marraskuussa Etelä-Hermanniin valmistuneen Helsingin
Asumisoikeus Oy Pallaksen asukkaat ovat tehdyn asukaskyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä asuntoihinsa. Pallaksessa on viisi kytkettyä kerrostaloa, yhteensä 93 asuntoa. Asiakaspalautteessa korostuivat hyvät asuntopohjat
Sembra
ja asunnon hyvä hinta-laatusuhde. ATT:n tuotannon
hinta-laatusuhde on arvioitu yleisestikin parhaaksi, mikä
on ilmennyt mm. Taloustutkimus Oy:n vuosittain tekemässä tutkimuksessa.
Pientalojen omatoimirakentamista
edistetään Ormuspellossa
Asuntotuotantotoimisto on mukana kiinteistöviraston
käynnistämässä hankkeessa, jossa kaupunki luovuttaa
tontit 44 asunnolle asukkaiden omatoimista rakentamista varten. Konseptin mukaan kaupunki vastaa maaperän
stabiloinnista sekä pohjalaattojen rakentamisesta perustuksia varten. Näin perustamistoimenpiteet saadaan toteutettua kustannustehokkaasti ja asukkaiden on helppo
jatkaa omaa rakentamistaan. Työn tilaajana on kiinteistövirasto.
Asuntotuotantotoimisto haluaa
rehellistä rakentamista
Asuntotuotantotoimisto on ollut torjumassa omilla toimillaan aktiivisesti rakennusalan harmaata taloutta. ATT
on mm. rajoittanut voimakkaasti urakoiden ketjuttamista, vaikka rajoittaminen on kohdannut ainakin alkuaikoina jossakin määrin vastustusta. Toimintavuoden aikana
asuntotuotantotoimisto käynnisti yhteistyön Rakennusliiton, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Rakennusteollisuus ry:n kanssa harmaan talouden poistamiseksi rakennusalalta. Yhteistyön tarkoituksena on kitkeä järjestelmällisesti laittomuudet työmailta ja edistää tervettä kilpailua. Harmaan talouden poistaminen parantaa myös
työturvallisuutta, kun epäpätevät toimijat saadaan pois
alalta.
23
Omistus- ja
asumisoikeustuotanto
Vuosi 2009 oli asuntokaupan kannalta poikkeuksellinen.
Vuoden alussa asuntomyynti pysähtyi lähes täydellisesti
ja pysyi hiljaisena koko alkuvuoden. Syynä tähän oli edellisenä vuonna alkanut maailmanlaajuinen talouden taantuma. Asuntotuotantotoimistolla oli alkuvuonna tuotannon määrään nähden poikkeuksellisen suuri valmis myymätön asuntokanta. Markkinatilanne muuttui kuitenkin
nopeasti vuoden aikana.
Tuottajat eivät käynnistäneet juurikaan uusia kohteita ja samaan aikaan markkinakorot lähtivät jyrkkään laskuun. Korkotason lasku ja omistustuotannon vähäisyys
virkistivät asuntokauppaa loppuvuodesta, vaikka talouden yleisessä kehityksessä ei tapahtunut parantumista.
Varsinkin kohtuuhintainen hitas-tuotanto oli erittäin kysyttyä. Vuoden lopussa asuntotuotantotoimiston valmis
asuntokanta oli pääosin myyty.
Vuoden aikana tuli markkinointiin kaksi hitas-kohdetta
Arabianrantaan ja yksi Etelä-Hermanniin. Halutuilla paikoilla sijaitsevien kohteiden kysyntä oli hyvä. Loppuvuo-
desta asuntotuotantotoimisto käynnisti ennakkomarkkinoinnin Mellunkylään tulevasta 15 asuntoa käsittävästä
hitas-rivitalokohteesta. Pientalotuotannolla pyritään vastaamaan lapsiperheiden asuntotarpeeseen Helsingissä.
Asumisoikeustuotanto koki vuoden aikana uuden tulemisen. Sitä käynnistivät muutaman hiljaisemman vuoden
jälkeen useat tuottajat. Asumisoikeuden suosio perustuu
omistusasuntoa alhaisempaan asunnon hankintahintaan
ja vuokra-asumista parempaan asumisturvaan.
Asuntotuotantotoimisto tuottaa asumisoikeusasuntoja Helsingin Asumisoikeus Oy:lle, joka omistaa n. 2500
valmista asumisoikeusasuntoa. Uusia kohteita käynnistettiin Länsi-Viikinmäkeen ja Alppikylään. Molemmat alueet ovat uusia projektialueita ja niiden rakentuminen ja
tunnetuksi tekeminen vaatii oman aikansa.
Lisäksi käynnistämispäätös tehtiin Mellunkylään tulevasta asumisoikeuskohteesta, joka käsittää pienkerrostalon ja rivitaloasuntoja.
Peruskorjaus
Toimintavuoden aikana käynnistettiin 1415 asunnon peruskorjaus yhteensä 13 kohteessa kaupungin eri kiinteistöyhtiöillle. Korjausrakentamiseen myönnetty suhdanneluonteinen korjausavustus aikaisti peruskorjausten aloituksia, joten tuotanto-ohjelmassa vuoden alussa asetettu
tuotantotavoite ylitettiin.
Vuoden 2009 aikana valmistui seitsemän kohteen peruskorjaus, joissa on yhteensä 1 089 asuntoa.
Peruskorjauskustannusten jakautuminen
Käynnistyneiden peruskorjaushankkeiden keskimääräiset korjauskustannukset olivat 768 €/asm2. Normaalista käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten
osuus korjauskustannuksista oli keskimäärin 64 % ja teknisen ja /tai toiminnallisen laadun parantamisesta aiheutuvien kustannusten osuus oli 36 %. Energiatehokkuu-
24
den parantamiseen vaikuttavien toimenpiteiden osuus
rakennuskustannuksista oli keskimäärin 12 %.
Peruskorjaukseen ryhdyttäessä ratkaisut tehdään elinkaaritaloudellisuuden ja energiatehokkuuden perusteella.
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Helsingin kaupungin energiatehokkuussopimuksen (2008–2016) perusteella kaupungin tulee alentaa energiankäyttöään vuoteen 2016 mennessä yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden 2005 energiankulutustasoon. Tämän tavoitteen saavuttamisessa peruskorjausten yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys.
Rakennuksen energiankulutus jakautuu eri osiin (ilmanvaihto, ulkovaippa, ovet, ikkunat ja lämmin käyttövesi), joten pelkästään yksittäisen rakennusosan korjaamisella ei saavuteta merkittävää taloudellista säästöä. Pe-
Peruskorjauskohde Palokellonkuja ennen…
…ja jälkeen peruskorjauksen.
ruskorjauspäätöstä tehtäessä kohteen energiatalouden
parantamisella on suuri merkitys. Huomiota tulee kiinnittää myös laitteiden käytön opastukseen ja asukkaiden
valistukseen energian ja luonnonvarojen säästämiseksi.
Kaupunkirakenteen tiivistämismahdollisuuksia
kartoitettiin
Asuntotuotantotoimisto selvitti yhdessä kiinteistöyhtiöiden kanssa lisärakentamismahdollisuuksia kiinteistöyhtiöiden tonteilla. Selvityksessä kartoitettiin mm. väljästi kaavoitettujen tonttien käytön tehostamista, lisäkerrosten rakentamista olemassa olevaan rakennuskantaan, sekä mahdollista käyttämätöntä rakennusoikeutta.
Selvitystyön tuloksena löydettiinkin useita mahdollisia täydennysrakentamispaikkoja. Tarkempi jatkoselvitys
osoittaa, mikä osa tästä potentiaalista konkretisoituu ra-
kennushankkeiksi, mutta se on joka tapauksessa tervetullut lisä jo krooniseksi muodostuneeseen tonttipulaan.
Peruskorjauksen yhteydessä
parannetaan myös asuntojen käytettävyyttä
Peruskorjausten yhteydessä asuntojen käytettävyyttä parannettiin mm. rakentamalla hissejä ja uusia parvekkeita sekä tekemällä tilavarauksia astianpesu- ja pyykinpesukoneille.
Talosaunoja on peruskorjattu paremmin tarpeita vastaaviksi ja viihtyisimmiksi. Pihojen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä on parannettu istutuksilla ja laadukkaammilla
leikkialueilla sekä valaistusta lisäämällä.
25
Talous ja rahoitus
Asuntotuotantotoimisto on nettobudjetoitu yksikkö, jolla on sitova toimintakatetavoite. Vuoden 2009 toteutunut
toimintakate oli 1,050 miljoonaa euroa (1,264 miljoonaa
euroa vuonna 2008), mikä oli noin 31 000 euroa enemmän kuin talousarviossa asetettu tavoite.
Asuntotuotantotoimiston tulot olivat vuonna 2009 9,3
miljoonaa euroa (9,4 miljoonaa euroa vuonna 2008).
Toimiston käyttömenot olivat 8,2 miljoonaa euroa (8,1
miljoonaa euroa vuonna 2008). Suurimmat menoerät
olivat henkilöstökulut, rakennushankkeiden rakennusaikaiset rahoituskulut ja palvelujen ostot.
Käynnistyneet vuokratalokohteet toteutettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen eli ARA:n myöntämillä korkotukilainoilla sekä Helsingin kaupungin primääri- ja tertiäärilainoilla. Erityisryhmille rakennettaville asunnoille haettiin erityisryhmien investointiavustusta.
Asumisoikeustuotantokohteessa ostajat maksavat asumisoikeusmaksuina 15 % asunnon hankinta-arvosta. Lainoitettava osuus, 85 % hankinta-arvosta, rahoitettiin korkotukilainalla. Valtio myönsi vuoden 2009 aikana käynnistyneille vuokra- ja asumisoikeuskohteille 15 000 euron
käynnistysavustuksen asuntoa kohti. Käynnistysavustuksia myönnettiin vuoden aikana asuntotuotantotoimiston
hankkeille yhteensä 5,2 miljoonaa euroa.
Perusparannuskohteiden rahoitukseen käytettiin korkotukilainoja, kiinteistöyhtiöiden omia varoja sekä erilaisia avustuksia. Suunnittelu-, energia- ja kuntotutkimusavustuksia myönnettiin asuntotuotantotoimiston hankkeille 1,2 miljoonaa euroa ja hissiavustuksia 1,9 miljoonaa euroa. Niille korkotukikohteille, joissa parannetaan
erityisryhmien asunto-oloja, haettiin ARA:sta erityisryhmien investointiavustusta. Vuoden 2009 helmikuusta alkaen käynnistyneille peruskorjauskohteille ARA myönsi korkeintaan 10 % suhdanneluonteista avustusta. Suhdanneluonteisia avustuksia myönnettiin vuoden aikana
asuntotuotantotoimiston hankkeille yhteensä 7,5 miljoonaa euroa.
Myytävä omistusasuntotuotanto rahoitettiin asuntojen
ostajien maksamien 60 % kauppahintojen lisäksi asuntoosakeyhtiöiden yhtiölainoilla. Omistusasuntojen yhtiölainojen laina-aika on 25 vuotta. Koska käynnistettyjen
omistusasuntojen kauppa oli loppuvuodesta vilkasta, osaomistuskohteita ei käynnistetty.
Vuokra-, asumisoikeus- ja peruskorjauskohteiden korkotukilainat sekä myytävän omistusasuntotuotannon
yhtiölainat haetaan rahalaitoksilta kilpailuttamalla luotonantajat. Vuoden 2009 aikana kilpailutettiin yhteensä
noin 140 miljoonan euron suuruinen rahoitus. Syksyllä
2008 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin vaikutukses-
26
ta lainamarginaalit nousivat edellisiin vuosiin verrattuna. Myös korkotaso oli vuoden 2009 alussa korkea, joskin
korkotuen ansiosta korkotukilainan omavastuukorko oli
enimmillään noin 3,5 %. Vuoden 2009 aikana nostetuilla kiinteistöyhtiöiden korjauslainoilla oli kaupunginhallituksen myöntämä kaupungin omavelkainen takaus. Elvytystoimien ansiosta rahoituksen saatavuus ei muodostunut ongelmaksi rakennushankkeiden käynnistämiselle. Myös korkotaso laski nopeasti vuoden aikana.
Euroopan Neuvoston
Kehityspankin (CEB) laina
Vuoden 2009 alussa Helsingin kaupunki haki Euroopan
Neuvoston Kehityspankilta (CEB) 100 miljoonan euron
suuruisen lainan, jolla voidaan rahoittaa 50 % vuokratalotai perusparannuskohteen kokonaiskustannuksista. Lainaa
myönnetään normaalein korkotukilainaehdoin niille asuntotuotantotoimiston hankkeille, joille kaupunki on rahoituskilpailutuksessa tehnyt halvimman tarjouksen.
Peruskorjaushankkeisiin vuosina 2007–2009
myönnetyt avustukset
Vuonna 2009 avustusten kokonaismäärä kasvoi huomattavasti suhdanneluonteisen korjausavustuksen (10 %)
vuoksi. Energia-avustus ja suhdanneluonteinen korjausavustus olivat vuonna 2009 toisensa poissulkevia avustusvaihtoehtoja.
MYÖNNETYT AVUSTUKSET
2007
2008
2009
yht.
358 368
-
1 923 288
2 281 656
2 226 000
4 132 837
6 433 000
12 791 837
Suhdanneluonteiset
korjausavustukset
-
-
7 474 997
7 474 997
Suunnitteluavustus
678 397
227 110
831 941
1 737 448
Energia-avustukset
7 200
724 854
361 955
1 094 009
Uusien hissien
rakentaminen
Erityisryhmien
investointiavustus
Kuntotutkimus ja
kuntoarvio
YHTEENSÄ
37 570
-
57 888
95 458
3 307 535
5 084 801
17 083 069
25 475 405
Asuntotuotantotoimiston tuottavuutta mitataan indeksillä, jossa otetaan huomioon uudis- ja korjausrakentamisen määrä sekä hallintamuoto, teknisen asiantuntijapalvelun kohteena oleva rakennuskanta ja henkilöstön määrä. Tuottavuus lasketaan uudis- ja korjausrakentamisen
sekä teknisen asiantuntijapalvelun osatuottavuuksina.
Uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan huomioon sekä
edellisen että kuluneen vuoden käynnistyneet hankkeet.
Tuottavuuden kehitystä vuonna 2009 verrataan vuoden
2006 indeksiin (=100).
Vuonna 2009 tuottavuutta mittaava kokonaisindeksi oli 95 (71 vuonna 2008). Tuottavuus nousi, koska sekä korjausrakentamisen, mutta etenkin uudistuotannon
tuotantomäärät nousivat kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.
Muurikuja
Tuottavuus
TUOTTAVUUS
160,00
Uudistuotanto
140,00
Peruskorjaus
120,00
100,00
Tekniset asiantuntijat
80,00
60,00
Kokonaistuottavuus
40,00
20,00
0,00
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
ennuste
27
Rakentamisen kustannukset
Rakentamisen yleinen kehitys
Rakennuttajan kannalta vuosi 2009 oli positiivinen, vaikka talonrakentamisen uudistuotannon yleinen suhdannetilanne olikin heikko. Tarjouksia saatiin uudishankkeidenkin rakennusurakoihin kohtalaisesti, rakennuskustannukset alenivat ja työvoiman saatavuus oli hyvä.
Vuosi alkoi rakennusalalla synkästi, kun rakentaminen oli pysähtynyt lähes kokonaan. Myymättömien uusien asuntojen poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi
rakennusliikkeet lykkäsivät valmiiksi suunniteltuja hankkeitaan. Valtion tukema asuntorakentaminen kuitenkin korjasi tilannetta olennaisesti. Aidosti kilpailutettujen kohteiden määrää rajoitti edelleen tonttipula, mutta asuntorakentamiseen suunnattujen elvytystoimien
johdosta rakennusliikkeiden kiinnostus valtion tukemaa
asuntotuotantoa kohtaan lisääntyi huomattavasti ja ns.
välimallin asuntoja käynnistettiin runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulla. Alhainen korkotaso puolestaan vauhditti vakavaraisten kotitalouksien asuntokysyntää ja kun
valmiiden myymättömien asuntojen varannon pienentyessä varmuus uusien kaupaksi käymisestä varmistui, rakennusliikkeet käynnistivät jonkin verran myös vapaarahoitteisia hankkeita. Kysyntä kohdistui hyvillä paikoilla
sijaitseviin hyvin suunniteltuihin kohtuuhintaisiin asuntoihin. Loppuvuodesta näytti siltä, että asuntorakentamisen osalta taantuma olisi jo ohi.
Korjausrakentaminen keskittyi asuntoihin, muu korjaus väheni ja kokonaisuutena korjausrakentamisen määrä jäi hieman edellisvuotta pienemmäksi. Asuinrakennusten korjaustoimintaan suunnatut suhdanneluonteiset avustukset ja työvoiman saatavuuden helpottuminen
näkyivät etenkin pääkaupunkiseudulla julkisivu- ja putkiremonttien määrän kasvuna.
Rapal Oy:n ylläpitämä asuinrakentamisen tarjoushintaindeksi osoittaa, että urakkahinnat olivat joulukuussa
1,8 % edellisvuotta alempana ja tilastokeskuksen rakennuskustannusten panoshintoja mittaava rakennuskustannusindeksi laski joulukuussa 1,3 % edellisen vuoden joulukuusta.
tiin vähän enemmän kuin edellisvuonna, keskimäärin
8,1 kpl/kilpailu, kun vuonna 2008 luku oli ollut 6,0 kpl/
kilpailu. Sähköurakan keskimääräinen tarjousten määrä
oli samaa luokkaa kuin muutamana edellisvuonna eli 6,0
kpl/kilpailu. Peruskorjaushankkeissa rakennusurakoitsijoiden tarjoushalukkuus nousi hieman. Att järjesti 14
peruskorjaushankkeen urakkakilpailun ja näissä saatiin
keskimäärin viisi rakennus- tai kokonaisurakan tarjousta/kilpailu (vuonna 2008 4 kpl/kilpailu).
Urakoitsijoiden antamat tarjoushinnat jäivät edellisvuoden tapaan kustannusarvioiden alapuolelle. Uudishankkeiden urakkatarjoushinnat alittivat rakennusosapohjaiset kustannusarviot keskimäärin 6,2 % ja peruskorjaushankkeiden urakkahinnat keskimäärin 6,6 %.
Hankintahinnan jakautuminen
Esimerkkikohteena Jakomäen Kiinteistöt Oy / Tattarikatu 9
87,4 %
1,3 %
1,0 %
0,5 %
4,4 %
1,8 %
3,6 %
Urakkakilpailut
Vuonna 2009 asuntotuotantotoimiston uudisrakentamisen ohjelmassa oli yksi neuvottelu-urakka ja yhdeksän urakkakilpailua, joista yksi kilpailu koski pientalojen
pohjalaattoja. Kuuteen kilpailuun sisältyi kaksi tai kolme
eri hallintamuodon hanketta. Tarjoukset saatiin kaikkiaan 18 hankkeen urakoista. Keskimäärin rakennusurakan tarjouksia saatiin 2,8 kpl/kilpailu (vuonna 2008 keskimäärin 3,6 kpl/kilpailu). LVI-urakoissa tarjouksia saa-
28
Urakat 87,4 %
Rakennuttaminen 4,4 %
Suunnittelu 3,6 %
Rahoitus 1,8 %
Alueelliset liittymismaksut 1,3 %
Maapohjakustannukset 0,5 %
Kunnallistekniset liittymismaksut 1,0 %
Kustannusten kehitys
Uudishankkeet
Vuonna 2009 käynnistettyjen normaalituotantoon luettavien vuokra- ja asumisoikeushankkeiden (9 kpl) kustannukset olivat keskimäärin seuraavat:
Rakennuskustannuksiin sisältyvät urakkakustannukset,
suunnittelukustannukset sekä rakennuttajan kulut ja rahoituskulut. Hankinta-arvoon sisältyy rakennuskustannusten lisäksi tonttikustannukset, joita ovat maapohjakustannukset (= tontin rakennusaikainen vuokra ja/tai
tontin ostohinta), kunnallistekniset liittymismaksut sekä
mahdollisesti laitospysäköinti tai aluepysäköinnin liittymismaksut ja muut mahdolliset alueelliset liittymismaksut. Merkittävin vaikutus tonttikustannusten suuruuteen
on pysäköintijärjestelyillä. Yhä useammassa hankkeessa
pysäköinti on järjestetty laitospysäköintinä joko rakennuksen alla tai muualla pysäköintirakennuksessa.
urakat
2 053 e/asm2 (2 240 e/asm2)
rakennuskustannukset 2 321 e/asm2 (2 464 e/asm2)
hankinta-arvo
2 524 e/asm2 (2 684 e/asm2)
(suluissa vuoden 2008 kustannukset)
Keskimääräiset rakennuskustannukset laskivat vuodessa 143 e/asm2 eli 5,8 % ja hankinta-arvo 160 e/asm 2 eli
6,0 %.
SUHDANNETILANNE
Urakkatarjousten suhde RO-arvoihin; 12 kk:n liukuva keskiarvo
20
15
10
%
5
0
-5
-10
-15
-20
1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09
12kk keskiarvo
Sembra
29
KÄYNNISTYNEET HANKKEET JA RAKENNNUSKUSTANNUKSET
2600
1200
900
2000
600
1700
300
0
1400
1100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Rakennuskustannukset e/htm2
Asuntoja kpl
VUOKRA- JA ASUMISOIKEUSHANKKEIDEN KUSTANNUSKEHITYS
12kk:n liukuvat keskiarvot v. 2000–2009
2 800
2 600
e / htm2
2 400
2 200
2 000
1 800
1 600
1 400
1 200
1/00 1/01 1/02 1/03 1/04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09
Urakat
30
Rakennuskustannukset
Hankinta-arvot
e / htm2
asuntoja kpl
2300
Peruskorjaushankkeet
Vuonna 2009 käynnistyneiden 13 peruskorjaushankkeen
keskimääräiset kustannukset olivat 768 e/htm2 ja korjausaste oli keskimäärin 31 %. Vuonna 2008 keskimääräiset kustannukset olivat 1.297 e/htm2 eli yli 500 e/htm2
korkeammat. Suuren eron syynä on se, että ohjelmassa
oli useita pieniä julkisivukorjauksia, joiden korjausastekin jäi alle 10 %.
Kustannuslaskennan yhteydessä määritetään aina korjausaste korjausohjelman laajuuden selvittämiseksi. Lisäksi sen avulla voidaan paremmin vertailla eri hankkeiden kustannuksia toisiinsa kuin pelkillä neliökustannuksilla. Samanlaisten korjausohjelmien hankkeiden neliökustannukset voivat poiketa toisistaan melkoisestikin,
koska kustannuksiin vaikuttavat oleellisesti hankkeen koko, rakennustyyppi ja huoneistoalatehokkuus. Huoneistoalatehokkuus kertoo esim. yhteistilojen ja liikennetilojen suhteellisen määrän asuinpinta-alasta.
Käynnistyneiden hankkeiden rakentamiskustannukset
jaetaan normaalista käytöstä ja ikääntymisestä johtuvien
toimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin sekä teknisen ja toiminnallisen laatutason parantamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2009 normaalista peruskorjauksesta aiheutuvien kustannusten osuus oli keskimäärin 63,8 % eli 490 e/htm2 ja laatutason parantamisesta
aiheutuvien kustannusten osuus 36,2 % eli 278 e/htm2.
Laatutasoa nostettiin esim. rakentamalla hissejä ja parvekkeita taloihin, joissa niitä ei aikaisemmin ole ollut sekä parantamalla ilmanvaihtoa koneellisen tuloilman ja
lämmöntalteenottojärjestelmän rakentamisella. Laatutason parantamisen tavoitteina ovat olleet mm. turvallisuuden, esteettömyyden, toiminnallisuuden, viihtyisyyden, taloudellisuuden ja markkina-arvon parantaminen.
Kiinteistöjen laatutason nostamisen yhteydessä parannetaan myös rakennusten energiatehokkuutta mm. vaipan lisäeristämisellä, U-arvoltaan paremmilla ikkunoilla ja ulko-ovilla, termostaattiventtiileillä ja vesimittareilla. Vuonna 2009 käynnistyneiden hankkeiden energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 92 e/htm2 eli 12 % hankkeiden kustannuksista.
Tonttitilanne
Asuntotuotantotoimikunnalle on vuoden 2009 lopussa varattuja tontteja yhteensä noin 2800 asunnon rakentamista varten vuosien 2010–2013 tuotantoon. Vuoden
2008 lopussa varauksia oli yhteensä 2238 asuntoa varten.
Uusia tontinvarauksia on vuonna 2009 saatu 1153 asunnolle, kun edellisvuoden vastaava luku oli 517.
Varattuja tontteja on noin 40 % MA-ohjelman mukaisesta tavoitteesta, joka on kaupungin oman tuotannon
osalta keskimäärin 1500 asuntoa vuodessa.
Toimintavuoden aikana varatut tontit sijoittuvat pääosin Kalasataman, Jätkäsaaren ja Viikinmäen projektialueille. Yksittäisiä tontteja varattiin mm. Suutarilasta, Käpylästä ja Tapulikaupungista. Kohteiden rakentamisen aloitus jakautuu usealle lähivuodelle.
Vaikka vuonna 2009 on käynnistyspäätöksiä tehty 746
asunnon rakentamisesta, MA-ohjelman mukaisesta ta-
voitteesta jäi kuitenkin puuttumaan noin 50 %. Suurin
vajaus on kaupungin vuokra-asuntotuotantoon soveltuvasta tonttimaasta.
ARA-vuokra-asuntojen osalta käynnistyspäätöksiä tehtiin 325 asunnon rakentamisesta, kun tavoitteena oli 750
asunnon tuotanto. Käynnistyneet kohteet sijoittuvat Arabianrantaan, Viikinmäkeen, Alppikylään, Fallpakkaan ja
Laajasaloon.
MA-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi etsittiin yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa kaupungin omalle
tuotannolle soveltuvia tontteja pääosin uusien projektialueiden ulkopuolelta.
Yksittäisiä tontteja löytyi yli 1000 asunnon tuotantoon,
mutta asian käsittely siirtyi vuoden 2010 puolelle. Osa
tonteista on vahvistetuilla kaava-alueilla, osa tonteista
vaatii kaavamuutoksen.
ATT luolanrakentajana Hermannissa
Etelä-Hermannin uudella asuinalueella pysäköinti on pääosin suunniteltu alueen alla sijaitsevaan pysäköintiluolaan, jonka ATT rakennuttaa useiden asuntohankkeiden lisäksi.
Etelä-Hermannin pysäköintiluolan louhintaurakka valmistui toukokuussa 2008. Luolaan tulee 336
autopaikkaa. Asuntokaupan pysähtyminen keskeytti luolan rakennustyöt vuoden 2009 ajaksi. Sisävalmistelutyöt tehdään vuoden 2010 aikana. Luolan kokonaiskustannukset
tulevat olemaan noin 12 miljoonaa
euroa.
Pohjantervajaisissa
maaliskuussa 2008
rakojen todettiin
olevan ummessa ja
pohjaa tiivistettiin
vielä ristiintervauksella.
Pohjantervajaisiin
kuuluu olennaisena
osana myös torvisoittoa.
31
Tilastoja 2009
2005
2006
2007
2008
2009
MA-OHJELMAN TAVOITE
KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asuntoja
Valtion tukemat vuokra-asunnot
268
131
331
302
325
750
Asumisoikeusasunnot
158
74
34
201
131
600
Muut vuokra-asunnot
Hitas-omistusasunnot
Sääntelemättömät omistusasunnot
Yhteensä
137
31
594
90
40
23
267
95
390
365
543
746
150
1500
VALMISTUNUT TUOTANTO, asuntoja Valtion tukemat vuokra-asunnot
229
145
453
204
258
Asumisoikeusasunnot
31
24
158
74
127
Hitas-omistusasunnot
33
103
110
38
52
Sääntelemättömät omistusasunnot
125
64
86
Yhteensä
418
336
807
95
411
437
KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asm2
Valtion tukemat vuokra-asunnot
15854,5
8540,5
23708,5
22569,0
23463,0
Asumisoikeusasunnot ja muut vuokra-asunnot 10892,5
4486,5
2555,5
15806,5
11400,0
Hitas-omistusasunnot
12479,5
7640,0
0,0
3156,5
20920,5
3958,5
7317,5
0,0
Muuta tilaa (hum2)
782,0
300,0
1350,5
604,0
28766,5
26564
42882,5
56387,5
Sääntelemättömät omistusasunnot
Yhteensä
43185
0,0
HUONEISTOJEN KESKIPINTA-ALAT, asm2, valmistumisvuoden mukaan
Valtion tukemat vuokra-asunnot
60,5
64,1
60,5
64,0
74,0
Asumisoikeusasunnot
56,7
53,7
68,9
60,6
77,8
Hitas-omistusasunnot
70,8
81,2
87,3
90,7
80,4
Sääntelemättömät omistusasunnot
73,3
77,9
94,5
77,0
Yhteensä
64,8
71,2
69,4
68,9
32
75,9
33
10-14
2
6
4
3,15,16,17
3 4,7
19
6
18
1
2,5,7
5
8
1,9
2km
Valmistuneet uudishankkeet 2009
Käynnistyneet uudishankkeet 2009
1km
c Kaupunkimittausosasto, Helsinki 050 / 2010
0
188,0
28002
Skanska Talonrakennus Oy
Rakennusliike Reponen Oy
Skanska Talonrakennus Oy
pääurakoitsija
YIT Rakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
59 512 104
Arkkitehtitoimisto
Ulpu Tiuri Oy
Arkkitehtitoimisto
Jukka Turtiainen Oy
Arkkitehtitoimisto Skanska Talonrakennus Oy
Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
Arkkitehtuuritoimisto
Heikkinen-Komonen Oy
Vuorelma Arkkitehdit, Heikki Vuorelma
Arkkitehtitoimisto
Tapio Grönlund Oy
arkkitehtisuunittelu
arvo, e/htm2
Yhteensä
154
11400,0
74,0
246,0
13140
30 265 860
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Tapio Grönlund Oy
Rakennus Omera Oy
Eriksson Arkkitehdit Oy
2 363
Arkkitehdit
Hannunkari & Mäkipaja Oy
3 453 473
10 VHY / Senioritalo Vera
23 Etelä-Hermanni 21008/4
1090,0
47,4
246,0
1290
4 342 000
3 983
1700
Helsingin Asumisoikeus Oy / 53 Fallpakka
47277/4
4595,5
86,7
0,0
5050
12 352 500
2 688
Arkkitehtitoimisto
Sänkbacka
0,0
9
91,3
Helsingin Asumisoikeus Oy / 16 Jakomäki
41196/4
1461,5
Kankaretie 8
8
Arkkitehtitoimisto Skanska Talonrakennus Oy
Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy
Helsingin Asumisoikeus Oy / 62 Arabianranta 27671/14
4253,0
68,6
0,0
5100
10 117 887
2 379
Kaanaankatu 6
7
Asumisoikeusasunnot, muut vuokra-asunnot, osaom.
72,2
Laajasalon Kiinteistöt Oy / 22 Laajasalo
49076/12
1511,0
68,7
0,0
1887
3 952 900
2 616
Kasperinkuja 15, kattokerrokset
6
23463,0
Jakomäen Kiinteistöt Oy / 29 Alppikylä
41302/1
1891,0
65,2
0,0
2200
4 873 107
2 577
Tattarikatu 9
5
325
Kumpulan Kiinteistöt Oy / 113 Arabianranta 27671/15
8269,0
73,2
0,0
10300
18 348 911
2 219
Kaanaanpiha 4
4
Yhteensä
Kumpulan Kiinteistöt Oy / 74 Arabianranta 23100/82, 83 5087,5
68,8
0,0
6050
14 364 300
2 823
Lontoonkuja
3
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / 58 Viikinmäki
36062/15
4378,0
75,5
188,0
5000
11 800 682
2 695
Hernepellontie 26
hankinta- arvo
2
muuta
kem2
hankinta-
2
htm
Puotilan Kiinteistöt Oy / 29 Fallpakka
47275/1
2326,5
80,2
0,0
2565
6 172 204
2 653
Kastellinpolku
keski- pinta-ala
1
nro vuokra-asunnot
asuntoja sijainti
kiinteistötunnus asm2
ATT - KÄYNNISTYNEET UUDISRAKENNUSKOHTEET 2009
34
62 139 712
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Peab Oy
Peab Oy
Peab Oy
KAIKKI YHTEENSÄ
746
55 783,5
74,8
604,0
66 072
151 917 616
KVR KAIKKI Yhteensä
157 967 415
Yhteensä
6 049 739
YIT Rakennus Oy
1 557 180 (Eriksson Arkkitehdit Oy) Skanska Infra Oy
19 Länsi-Viikimäen
224 ap Viikinmäki
36111/3
4 492 559 Kirsti Sivén ja Asko
Pysäköinti Oy Takala Arkkitehdit Oy
18 Ormuspellon 44 omakotitonttia Malmi
38099, 38274, 38275,38276
kaupunkipientalot, paalulaatat
Muut projektit
24930
Arkkitehtuuritoimisto
Heikkinen-Komonen Oy
17 Asunto Oy Helsingin Flooranaukio 48
Arabianranta 23100/81
3784,5
78,8
170,0
4750
12 429 564
3 143
170,0
Arkkitehtitoimisto
Hannu Jaakkola Oy
16 Asunto Oy Helsingin Sinilehti 33
Arabianranta 23100/33
2592,0
78,5
0,0
3300
7 965 216
3 073
78,4
Arkkitehtitoimisto
Hannu Jaakkola Oy
15 Asunto Oy Helsingin Aurinkoruusu 43
Arabianranta 23100/37
3501,0
81,4
0,0
4100
9 848 313
2 813
20920,5
Arkkitehtitoimisto
Hannunkari & Mäkipaja Oy
14 Asunto Oy Helsingin Rialto
45
Etelä-Hermanni 21008/5
3470,0
77,1
0,0
3870
10 760 470
3 101
267
Arkkitehtuuritoimisto
B & M Oy
13 Asunto Oy Helsingin Diana
30
Etelä-Hermanni 21012/2
2312,0
77,1
0,0
2640
6 408 864
2 772
Yhteensä
Arkkitehtuuritoimisto
B & M Oy
12 Asunto Oy Helsingin Victoria 30
Etelä-Hermanni 21012/1
2312,0
77,1
0,0
2820
6 443 544
2 787
Arkkitehtuuritoimisto
B & M Oy
11 Asunto Oy Helsingin Titania
38
Etelä-Hermanni 21011/1, 12/3 2949,0
77,6
0,0
3450
8 283 741
2 809
Hitas-omistusasunnot, osaomistusasunnot
35
36
Vallilan Kiinteistöt Oy / Muurikuja 1
Yhteensä
4
Etelä-Hermanni 21005/5
19081,5
8615,5
74,0
76,2
48 120 226
20 552 400
127
9882,5
77,8
Yhteensä
52
4183,0
80,4
Kaikki yhteensä
437
33147,0
75,9
Arkkitehtitoimisto
Lahdelma & Mahlamäki Oy
87 211 247
12 053 221 Viikki, 36242/2
4183,0
80,4
12 053 221 2881
Latokartano
hitas-omistusasunnot
7
Asunto Oy Helsingin Sembra
52
Skanska Talonrakennus Oy
Rakennusliike Reponen Oy
Rakennusliike Reponen Oy
27 037 800
Yhteensä
Huuhtanen-Metsähonkala-
Viherkoski Oy
6
Helsingin Asumisoikeus Oy / Pallas 93
Etelä-Hermanni 21009/1
7318,0
78,7
20 350 300
2781
Arkkitehtitoimisto
Lahdelma & Mahlamäki Oy
Viikki, 36243/2
2564,5
75,4
6 687 500
2608
Latokartano
asumisoikeusasunnot
5
Helsingin Asumisoikeus Oy / Pihta 34
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Talonrakennus Oy
Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy
ARK - House Arkkitehdit Oy Rakennusliike Reponen Oy
2386
Arkkitehtitoimisto Stefan
Ahlman Arkitektbyrå
Kirsti Sivén ja
Asko Takala Arkkitehdit Oy
258
113
Kumpulan Kiinteistöt Oy / 50
Arabianranta
23124/31
3637,0
72,7
9 897 400
2721
Muotoilijanpiha
3
Viikki, 36243/3
4657,0
76,3
11 744 600
2522
Latokartano
Pihlajiston Kiinteistöt Oy / 61
Agronominraitti 26
Arkkitehtitoimisto
Ulpu Tiuri Oy
hankinta-arvo
suunnittelija
pääurakoitsija
e/htm2
2
keski- hankinta-arvo e pinta-ala
Laajasalon Kiinteistöt Oy / 34
Laajasalo
49076/15
2172,0
63,9
5 925 826
2728
Reiherintie 9, kattokerrokset
kiinteistö-
asm2
tunnus
1
nro vuokra-asunnot
asuntoja
sijainti
ATT - VALMISTUNEET ASUNNOT 2009
Soittajanpiha
37
38
alkuper. asuntoja
sijainti
kiinteistötunnus asm2
rak.vuosi
muuta
tilaa
keski- e/htm2
2
pinta-ala, m
hankinta-arvo, euroa
Arkkitehtitoimisto C & C Oy Uudenmaan
Mestari-Rakentajat Oy
Arkkitehdit
Hannunkari & Mäkipaja Oy
Arkkitehtitoimisto
Ulpu Tiuri Oy
Arkkitehtitoimisto Tutsa Kuhmonen Oy
Arkkitehdit
Jurvainen ja Pesola Oy
Arkkitehdit Martikainen Oy
Mestari-Rakentajat Oy
Helsingin Kansanasunnot Oy / 1921
84
Käpylä
25/817/1, 818/1 4198,0
50,0
1 647
6 914 400 Korttelit 817, 818
Malminkartanon Kiinteistöt Oy / 1985
65
Konala
32067/2
4527,0
146,0
69,6
854
3 989 187 Hilapellontie 2
Laajasalon Kiinteistöt Oy / 1970
216
Laajasalo
49076/12
12661,0
58,6
988
12 514 858 Kasperinkuja 15
Laajasalon Kiinteistöt Oy / 1969–70
280
Laajasalo
49080/3
19258,0
68,8
456
8 785 782 Gunillantie 6
Kannelmäen Kiinteistö Oy / 1977
6
Kannelmäki
33095/1
382,0
63,7
1 667
636 653 Soittajankuja 2-4, lisäasunnot
Kiinteistö Oy Helsingin
1979
122
Malmi
38127/8
4901,0
2005,0
40,2
2 495
17 230 373 Palveluasunnot Oy / Syystien palvelutalo
61,9
68
310 000 1 165 925 1 298 76419,0 65 728 508 4577,0
Arkkitehtitoimisto
Ari Mäki-Marttunen Oy
1 405 83 077,0 68 114 913
Kaikki yhteensä
Sandak
Koillinen Oy
Lapin Teollisuusrakennus Oy
107 6658,0 2 386 405 Yhteensä
Raitasaneeraus Oy
-
Areena Arkkitehdit Oy Keskinäinen Kiinteistöosake- 1995
89
Ruoholahti
20019/2
5806,0
65,2
107
623 000 -
yhtiö Helsingin korkotukiasunnot / Selkämerenkatu 13
Kiinteistö Oy Auroranlinna / 1961
18
Roihuvuori
43221/2
852,0
47,3
2 070
1 763 405 Punahilkantie 16
Vapaarahoitteiset
Yhteensä
30063/3
162
Pikku-Huopalahti
55,8
Pikku-Huopalahden
1990
74
Kiinteistöt Oy / Rakuunapuisto, parvekekorjaus
214,0
Raitarakennus Oy
6970,0
Pikku-Huopalahti
Pikku-Huopalahden
1990
125
Kiinteistöt Oy / Munkkiniemenaukio, julkisivukorjaus
30053/3
Rakennus- ja
ins.toimisto Tricon Oy
Pikku-Huopalahden
1991
140
Pikku-Huopalahti 16741/3, 8453,0
789,0
60,4
191
1 767 562 -
Kiinteistöt Oy / Kytösuontie, julkisivukorjaus 16744/2
Uudenmaan
S & P Rakennuspalvelu Oy
Raitarakennus Oy
YIT Rakennus Oy
Lapin Teollisuusrakennus Oy
Uudenmaan MestariRakentajat Oy
Arkkitehtitoimisto
Timo Jokinen Oy
Helsingin Kansanasunnot Oy / 1950
130
Käpylä
25/803,809
6815,0
1372,5
52,4
1 322
10 825 068 Korttelit 803, 809
Vakiorakennus Oy
pääurakoitsija
ARRAK Oy, Arkkitehdit
Kiiskilä, Rautiola, Rautiola
arkkitehtisuunnittelu
Malmin Kiinteistöt Oy / 1978
56
Malmi
38319/1
3677,0
65,7
432
1 588 700 Karviaistie 2
Korkotukilainoitetut
kohde
ATT - KORJAUSRAKENTAMINEN - KÄYNNISTYNEET HANKKEET 2009
alkuperäinen
valm. vuosi
asuntoja
sijainti
kiinteistötunnus
asm2
keskipinta-ala m2
pääsuunnittelija
47
49
Suutarilan Kiinteistöt Oy / Iltatähdentie 5 1981
Kiinteistö Oy Helsingin
1974
Palveluasunnot / Roihuvuoren Palvelutalo
Roihuvuori
Suutarila
Malmi
Haaga
47030/10, 47022/4
43205/2
40033/1
37071/1 ja 2
29110/1
36,9
86,8
57,6
34,4
Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy
Arkkitehtitoimisto Tutsa Kuhmonen Oy
Arkkitehtuuritoimisto
Ari Mäki-Marttunen Oy
1 089
Lujatalo Oy
Lujatalo Oy
63 011,5
57,9
Uudenmaan
Mestari-Rakentajat Oy
Uudenmaan
Mestari-Rakentajat Oy
Laajasalon Kiinteistöt Oy / Reiherintie 9 1970
238
Laajasalo
49076/15
14 973,0
62,9
Arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri oy
Yhteensä
Skanska Talonrakennus Oy
Arkkitehtitoimisto Esko Hyvärinen & Co Ky NHK Rakennus Oy
Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy
pääurakoitsija
2 936,0
55,3
Arkkitehtitoimisto Tutsa Kuhmonen Oy
Uudenmaan
1Mestari-Rakentajat Oy
1 809,0
4 079,0
6 162,0
4 226,0
Vesalan Kiinteistöt Oy / Tuukkalantie 17 1970
291
Vesala
47301/1
18 826,5
64,7
Kontulan Kiinteistöt Oy / 1966
234
Kontula
Ostostie 5, II-vaihe
107
1978
Malmin Kiinteistöt Oy / Pukinkuja 2
123
1967
Helsingin kaupungin 400-vuotiskoti-
säätiö / Krankantie 2
Valtion tukemat vuokra-asunnot
kohde
ATT - KORJAUSRAKENTAMINEN - VALMISTUNEET HANKKEET 2009
39
Muurikuja
40
Toimitus
Käännökset
Ulkoasu
Paino
Seija Karvinen, Eija Harju
Lingoneer Oy
Open Design Oy
Painotalo Auranen Oy 2010
Käyntiosoite: Junailijankuja 3, Helsinki 52
Postiosoite: PL 2000, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI