kimitoöns kommun dalsbruks delgeneralplan

Transcription

KIMITOÖNS KOMMUN
DALSBRUKS DELGENERALPLAN
PLANBESKRIVNING
24.2.2012
2 (47)
PLANBESKRIVNINGENS INNEHÅLL
1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER ......................................................................................... 5
1.1 PLANOMRÅDETS LÄGE ................................................................................................................................................... 5
1.2 PLANENS SYFTE
........................................................................................................................................................ 5
2 UTGÅNGSPUNKTER ...................................................................................................................... 6
2.1 UTREDNING AV PLANEOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN ..................................................................................................... 6
2.1.1 ALLMÄN BESKRIVNING AV OMRÅDET ..................................................................................................................... 6
2.2 NATURMILJÖ, LANDSKAP OCH DJURBESTÅND .............................................................................................................. 6
2.2.1 LANDSKAPSSTRUKTUR, LANDSKAPETS HISTORISKA SÄRDRAG ............................................................................... 6
2.2.2 LANDSKAPSBILD ....................................................................................................................................................... 7
2.2.3 YTBILDNING ............................................................................................................................................................. 7
2.2.4 JORDMÅN ................................................................................................................................................................ 7
2.2.5 YT- OCH GRUNDVATTEN .......................................................................................................................................... 8
2.2.6 VEGETATION ............................................................................................................................................................ 8
2.2.7 NATUROBJEKT SOM BÖR BEAKTAS .......................................................................................................................... 9
2.2.8 LIVSMILJÖER SOM ÄR VÄRDEFULLA MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD ........................................................ 9
2.2.9 NATURSKYDDSPROGRAMOMRÅDEN .................................................................................................................... 10
2.2.10 NATURA-OMRÅDEN ............................................................................................................................................ 10
2.2.11 FLADDERMÖSS .................................................................................................................................................... 10
2.2.12 FLYGEKORRAR ..................................................................................................................................................... 11
2.2.13 FÅGELBESTÅND ................................................................................................................................................... 11
2.3 BEBYGGD MILJÖ ...................................................................................................................................................... 11
2.4 BEBYGGD KULTURMILJÖ, KULTURHISTORISKA OBJEKT SOM BÖR SKYDDAS ............................................................... 11
2.4.1 DALSBRUK HISTORISKA INDUSTRIOMRÅDE RKY.................................................................................................... 11
2.4.2 FORNLÄMNINGAR ................................................................................................................................................. 15
2.5 BEFOLKNING, ARBETSPLATSER, NÄRINGSLIV ............................................................................................................... 17
2.5.1 BEFOLKNING .......................................................................................................................................................... 17
2.5.2 ARBETSPLATSER ..................................................................................................................................................... 19
2.5.3 NÄRINGSFORMER .................................................................................................................................................. 20
2.5.4 AFFÄRSUTRYMMEN ............................................................................................................................................... 20
2.6 SERVICE
...................................................................................................................................................... 21
2.7 TRAFIK
...................................................................................................................................................... 21
2.7.1 VATTENTRAFIK ....................................................................................................................................................... 22
2.7.2 TRAFIKMÄNGDER................................................................................................................................................... 22
2.7.3 TUNG TRAFIK ......................................................................................................................................................... 22
2.7.4 KOLLEKTIVTRAFIK ................................................................................................................................................... 23
2.7.5 LÄTTRAFIKNÄT ....................................................................................................................................................... 23
2.7.6 TRAFIKPROBLEM .................................................................................................................................................... 24
2.7.7 TRAFIKSÄKERHET ................................................................................................................................................... 24
2.8 TEKNISKT UNDERHÅLL .................................................................................................................................................. 24
2.9 MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN .......................................................................................................................................... 24
2.10 PLANSITUATIONEN ...................................................................................................................................................... 24
2.10.1 RIKSOMFATTANDE MÅL FÖR OMRÅDESANVÄNDNINGEN ................................................................................. 24
2.10.2 LANDSKAPSPLAN ................................................................................................................................................. 27
2.10.3 REGIONPLAN ....................................................................................................................................................... 28
2.10.4 DELGENERALPLAN ............................................................................................................................................... 29
2.10.5 DETALJPLAN ........................................................................................................................................................ 29
2.10.6 STRANDDETALJPLAN ........................................................................................................................................... 30
2.10.7 BYGGNADSPLAN .................................................................................................................................................. 30
2.10.8 BYGGNADSORDNING........................................................................................................................................... 30
2.10.9 BYGGNADSFÖRBUD ............................................................................................................................................. 30
2.10.10 ÖVRIGA PLANER SOM GÄLLER OMRÅDET ..................................................................................................... 30
3 DELGENERALPLANENS MÅLSÄTTNINGAR .................................................................................... 31
AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301
Kotisivut www. airix.fi, sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]
24.2.2012
3 (47)
3.1 MÅLSÄTTNINGAR ENLIGT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING .............................................................. 31
4 DELGENERALPLAN ...................................................................................................................... 32
4.1
4.2
4.3
4.4
PLANENS STRUKTUR, ALLMÄN MOTIVERING ............................................................................................................... 32
DIMENSIONERING ...................................................................................................................................................... 33
TRAFIK
...................................................................................................................................................... 34
OMRÅDESRESERVERINGAR .......................................................................................................................................... 34
4.4.1 OMRÅDESRESERVERINGAR FÖR BYGGANDE ......................................................................................................... 34
4.4.2 ÖVRIGA OMRÅDERESERVERINGAR ........................................................................................................................ 36
4.4.3 ÖVRIGA PLANBETECKNINGAR ................................................................................................................................ 38
4.4.4 FÖRTECKNING ÖVER FORNLÄMNINGSOBEJKT SOM FRAMKOMMER PÅ PLANKARTAN ....................................... 40
4.4.5 BYGGNADSSKYDDSOBJEKT SOM MARKERATS PÅ PLANKARTAN ........................................................................... 41
4.4.6 ALLMÄNNA BESTÄMMELSER ................................................................................................................................. 41
5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................... 41
5.1 KONSEKVENSER FÖR MÄNNISKANS LEVNADSFÖRHÅLLANDEN OCH LEVNADSMILJÖ ................................................. 41
5.1.1 SOCIAL MILJÖ ......................................................................................................................................................... 41
5.1.2 SERVICE ................................................................................................................................................................. 42
5.1.3 BOSTADSMILJÖ ...................................................................................................................................................... 42
5.1.4 SÄKERHET .............................................................................................................................................................. 42
5.1.5 REKREATION .......................................................................................................................................................... 42
5.2 KONSEKVENSER FÖR OMRÅDES- OCH SAMHÄLLSSTRUKTUREN.................................................................................. 42
5.3 KONSEKVENSER FÖR ARBETSPLATSER OCH NÄRINGSVERKSAMHET ........................................................................... 42
5.4 KONSEKVENSER FÖR NATUREN OCH NATURTILLGÅNGAR .......................................................................................... 42
5.4.1 ALLMÄNT ............................................................................................................................................................... 43
5.4.2 FÖR YT- OCH GRUNDVATTEN ................................................................................................................................ 43
5.4.3 FÖR BERGGRUNDEN OCH JORDMÅNEN ................................................................................................................ 43
5.4.4 FÖR KLIMATET ....................................................................................................................................................... 43
5.4.5 FÖR VEGETATIONEN, NATURMÅLEN ..................................................................................................................... 43
5.4.6 FÖR DJUBESTÅNDET .............................................................................................................................................. 43
5.4.7 FÖR NATURSKYDDET.............................................................................................................................................. 43
5.4.8 FÖR MILJÖSKYDDET ............................................................................................................................................... 44
5.5 KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET, BYBILDEN, KULTURMILJÖN OCH DEN BYGGDA MILJÖN ..................................... 44
5.5.1 FÖR LANDSKAPSBILDEN ......................................................................................................................................... 44
5.5.2 FÖR TÄTORTSBILDEN ............................................................................................................................................. 44
5.5.3 FÖR DEN BYGGDA KULTURMILJÖN OCH -LANDSKAPET ........................................................................................ 44
5.6 KONSEKVENSER FÖR TRAFIK ........................................................................................................................................ 44
5.6.1 FORDONSTRAFIK .................................................................................................................................................... 44
5.6.2 LÄTT TRAFIK ........................................................................................................................................................... 45
5.6.3 KOLLEKTIVTRAFIK ................................................................................................................................................... 45
5.7 KONSEKVENSER FÖR EKONOMIN ................................................................................................................................. 45
5.7.1 REGOINENS NÄRINGSLIV ....................................................................................................................................... 45
5.7.2 FÖR SAMHÄLLSTEKNISKA KOSTNADER .................................................................................................................. 45
5.7.3 FÖR ORDNANDE AV SERVICE ................................................................................................................................. 46
5.8 FÖRHÅLLANDE TILL ÖVRIGA PLANER ........................................................................................................................... 46
5.8.1 PLANENS FÖRHÅLLANDE TILL RIKSOMFATTANDE MÅLSÄTTNINGAR FÖR OMRÅDESANVÄNDNING .................... 46
5.8.2 FÖRHÅLLANDE TILL LANDSKAPSPLANEN ............................................................................................................... 46
6 PLANLÄGGNINGSSKEDEN............................................................................................................ 46
6.1 TIDIGARE PLANERING AV DALSBRUK ........................................................................................................................... 46
6.2 DELTAGANDE OCH SAMARBETE ................................................................................................................................... 46
6.2.1 INTRESSENTER ....................................................................................................................................................... 46
7 PLANENS FÖRVERKLING .............................................................................................................. 47
24.2.2012
4 (47)
FÖRTECKNING ÖVER PLANENS BILAGOR
Bilaga 1
Bilaga 2
Bilaga 3
Bilaga 4
Bilaga 5
Bilaga 6
Bilaga 7
Bilaga 8
Plan för deltagande och bedömning
Vattenförsörjningsnät
Detaljplanernas kapacitet
Plansituation
Trafiknät
Servicestruktur
Nuvarande markanvändning
Delgeneralplanekarta och beteckningar
PLANENS ÖVRIGA BAKGRUNDSUTREDNINGAR OCH KÄLLMATERIAL















Taalintehtaan liike-elämän tilatarve-selvitys, Luotsaamo, 2011
Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011
Trafikutredning, AIRIX Miljö Ab, 2012.
Inventering av fornlämningar, Museiverket/Landskapsmuseet 2011
Landskapsutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011.
Naturutredning, Faunatica Oy, 2011.
Utredning av Blåeld och utrotningshotade fjärilsarter som lever på den (Neidonkielen ja
sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011), Faunatica Oy,
2011.
Utredningar av persontrafik i Västra Åboland och Kimito, 2009
Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, Vägverket, Åbo vägdistrikt, 2009
Trafiksystemsplan för Sydvästra Finlands skärgård 2001
Reparations- och ändringsplan för huvudbyggnaden (B1) och parken i Dalsbruk
bruksområde. Diplomarbete, arkitektavdeningen vid Tekniska högskolan, Sebastian
Lönnqvist 24.8.1998.
Utvecklingsplan för Dalsbruk. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006.
Köli-projektet, 2011
Geologiska forskningscentralen, karttjänst, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/
Det geografiska informationssystemet Lounaispaikka. http://www.lounaispaikka.fi/.
24.2.2012
5 (47)
1 BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER
1.1
PLANOMRÅDETS LÄGE
Planområdet är beläget i Kimitoöns södra del ca 20 km från kommunens centrum Kimito. Planläggningsområdet avgränsas i söder till Skärgårdshavet, i väster mot Dragsfjärden och i norr vid
åkrarna vid byn Dalen. I öster avgränsas området av Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket. Området omfattar Dalsbruk centrum inklusive industriområden samt Sabbels, Hasselbackens, Tordalens, Lemo bro ja Grophagens bostadsområden samt Släts och Dalens byområden. Till området hör ytterligare öarna Byholmen, Tyska holmen, Lysholmen och Högholmen
söder om Dalsbruk. Området korsas i nordsydlig riktning av regionväg 183, Dalsbruksvägen, som
slutar i Dalsbruk.
Bild: Flygbild över området
1.2
PLANENS SYFTE
Genom delgeneralplanen styrs utvecklingen av samhällsstrukturen och samordnandet av olika
funktioner. I planen presenteras principerna för den eftersträvade utvecklingen och behövliga
områden anvisas i stora drag. I delgeneralplaneringen betonas samhällets funktionella struktur,
placeringen av olika aktiviteter och ordnandet av förbindelser mellan dessa samt anpassande av
denna struktur till den övriga miljön. Delgeneralplanen fungerar som förmedlare och uttolkare
av kommunala och landskapsmässiga mål.
Till Dalsbruksområdet riktas även nationella mål vad gäller områdesanvändningen; största delen
av tätorten ingår i Museiverkets RKY-område (byggda kulturmiljöer av riksintresse) ”Dalsbruk historiska industrimiljö”. Delgeneralplanen har en viktig uppgift när det gäller beaktande av mål i
anknytning till gränsdragningen. Delgeneralplanens syfte är även i övrigt att fastställa skyddsbehov för kulturmiljöer, byggnadsarv, fornlämningar samt värdefulla naturmål.
Då Dalsbruk delgeneralplan fastställts fungerar den som anvisningar vid utarbetandet av deltaljplaner för området.
AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301
24.2.2012
6 (47)
2 UTGÅNGSPUNKTER
2.1
2.1.1
UTREDNING AV PLANEOMRÅDETS FÖRHÅLLANDEN
ALLMÄN BESKRIVNING AV OMRÅDET
Delgeneralområdets storlek är ca 800 ha, varav landområden utgörs av 585 hektar (73 %) och
vattenområden 215 hektar (27 %). Kimitoöns kommun äger ca 100 hektar av planläggningsområdet. Inom planläggningsområdet finns ett flertal byggnadshistoriskt värdefulla byggnader och
byggnadshelheter. Största delen av Dalsbruks område utgörs av på riksnivå betydande bebyggd
kulturmiljö (RKY 2009).
2.2
2.2.1
NATURMILJÖ, LANDSKAP OCH DJURBESTÅND
LANDSKAPSSTRUKTUR, LANDSKAPETS HISTORISKA SÄRDRAG
Delgeneralplaneområdet i Dalsbruk på Kimitoön hör enligt indelningen i landskapsområden
(Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992) till Sydvästlandet och dess undertyp
Sydvästkusten och Skärgårdshavet.
Sydvästkusten och Skärgårdshavet kan vad gäller naturförhållande anses vara kanske det mest
speciella i vårt land, den största natursevärdheten som även innefattar enastående
kultursärdrag. Landskapsmässigt karaktäriseras jordmånen och topografin i skärgårdsområdet
av stora klippområden som uppkommit längs med de raklinjade krossdalarna som klyver
berggrunden. Landskapets viktigaste grundelement är havet, där regionens vidsträckta och
splittrade skärgård finns. Då man rör sig från det öppna havet mot kusten blir de små skären
och holmarna större vartefter man närmar sig land och bildar olika typer av zoner. Lerområden
är vanliga i regionen och tack vare det gynnsamma klimatet och den kalkrika jordmånen är
lundar och andra frodiga vegetationstyper vanliga vid sidan av skärgårdens karga tallbestånd
och kala berg. (Källa: Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992)
I indelningen av skärgårdszoner hör Kimitoön till den inre skärgårdszonen.
Bosättningen i skärgårdsområdet har traditionellt koncentrerats till tätbebyggda byar i så
skyddade sänkor som möjligt. Vid strandområdena ligger grupper av båt- och nätbodar.
Regionen karaktäriseras dessutom av både traditionell och modernare fritidsbosättning. Fiske
har traditionellt varit den viktigaste näringen. Utöver fisket har man i fiskarbyarna i den inre
skärgården även haft mindre mångsidigt odlade åkrar och trädgårdar samt hagar och ängar. Då
man kommer till fastlandskusten ökar åkermarken kraftigt. Byggandet har traditionellt
koncentrerats nära stränderna i låglänta områden och till ryggarnas skyddade sluttningar och
sänkor. Det moderna byggandet är beläget i detaljplanerade områden som ofta skiljer sig från
det traditionella byggnadssättet i och med att dagens bostadsbyggnader ofta placeras uppe på
ryggarna. (Källa: Landskapsvård. Miljöministeriets betänkande 66/1992)
Det för utredningsområdet typiska landskapets grundstomme bildas av bergsryggar, leriga
dalar, sjöbassänger som avsnörts från vikar samt de vattenområden som omger holmarna.
Människans verksamhet koncentrerar sig till stränderna. (Betänkande II av arbetsgruppen för
landskapsvården; Miljöministeriet 1992)
I landskapsstrukturen kan man tydligt se hur bergsryggarna och sjöbassängerna som avsnörts
från havet, t.ex. Dragsfjärden, följer riktningen nordost-sydväst. Området karaktäriseras även av
förhållandevis kraftiga höjdskillnader. De högsta topparna av bergsryggarna ligger 47 meter
ovanför havet. Jordmånen är mycket bergig. Åkermängden är liten på grund av brist på
24.2.2012
7 (47)
odlingsjord och åkrarna är därför koncentrerade främst till dalarnas lerområden i den norra
delen av utredningsområdet. Bergiga torrängar är vanliga.
Landskapsstrukturen präglas kraftigt av vattendrag. Den södra delen av området påverkas av
havet och på övriga håll av insjöar såsom Lilla och Stora Masugnsträsket samt Dragsfjärden.
2.2.2
LANDSKAPSBILD
Landskapet i Dalsbruksområdet domineras av hav, insjöar, det historiska bruksområdet med
dess byggnader samt av skogsbevuxna bergsryggar. Landskapet karaktäriseras av öppna havslandskap och slutna skogar. I landskapet kan man också se småskalighet och överraskande vyer,
såsom insjölandskapen i mitten av ryggarna eller dalarna mellan ryggarna. Det finns få åkrar och
de ligger huvudsakligen i de få leriga dalarna eller i övergångszonen mellan rygg och dal. I de
bergiga områdena finns rikligt med torrängar. Bosättningen är koncenterad till bruksmiljön i
Dalsbruk eller till små byar i närheten av odlingsområden.
Dalsbruks historiska bruksmiljö bildar en landskapshelhet som tydligt avviker från den övriga
miljön. Dalsbruks landskapsbild påverkas av särdrag från herrgårdskulturen. Kring herrgårdens
marker och de traditionella bondebyarna bildades torpar- och backstugebosättning. Med
herrgårdarna följde en trädgårdskultur som representerar europeisk kulturtradition samt en
herrgårdsinspirerad byggnadsstil. Frodiga parker och trädgårdar och en snygg bymiljö är än idag
ett typiskt särdrag i regionen. (Källa: Landskapsvård. Miljöministerets betänkande 66/1992)
2.2.3
YTBILDNING
Dalsbruksområdet karaktäriseras av förhållandevis kraftiga höjdskillnader mellan havsytan och
de höga bergsryggarna som sträcker sig ända till 47 meter över havsytan. Lilla Masugnsträsket
ligger cirka 14 meter ovanför havsytan och Stora Masugnsträsket cirka 20 meter ovanför havsytan. Dragsfjärden vid utredningsområdets gräns ligger cirka 3,5 meter ovanför havsytan.
2.2.4
JORDMÅN
Berggrunden i utredningsområdet hör till det svekofenniska huvudområdets suprakrustala
berggrund. Bergkvaliteten är intermediär och består av felsisk metavulkanit och metasediment.
I utredningsområdet framkommer berggrunden i form av kala berg och rundhällar. Dalarna och
sjöarna har bildats i berggrundens krosszoner. (Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/)
Bild: Utdrag ur berggrundskartan. Platsen för Dalsbruk tätort har markerats med en cirkel.
(Källa: http://geomaps2.gtk.fi/geo/)
24.2.2012
8 (47)
Utredningsområdets jordmån bildas av bergsryggar och däremellan liggande dalar. Jordmånen
består huvudsakligen av kala berg eller bergsmark. Bergsområdena omfattar både bergshällar
och bergsområden med ett tunt eller ett under en meter tjockt moränlager. I den norra delen av
området, i dalen där byn Dalen ligger, finns ett litet lerområde. (Källa:
http://geomaps2.gtk.fi/geo/ )
Bild: Utdrag ur jordmånskartan. Platsen för Dalsbruk tätort har markerats med en cirkel. (Källa:
http://geomaps2.gtk.fi/geo/)
2.2.5
YT- OCH GRUNDVATTEN
Utredningsområdet ligger delvis i Skärgårdshavet som är en del av Östersjön. Förutom havet
finns det även insjöar med sötvatten i området såsom Lämmokärret, Stora Masugnsträsket, Lilla
Masugnsträsket och Dammen. Insjöarna har fungerat som källor för vattenkraft i den gamla
masugnen. På kartor från 1700- och 1800-talet är Stora Masugnsträsket betydligt mindre än i
dagsläget medan Lilla Masugnsträsket är ungefär lika stort. Vattennivån i insjöarna reglerades
med hjälp av dammar. Vattnet leddes via Dammen till den gamla masugnen för vattenkraft och
vidare genom det nuvarande torgområdet ut i havet. Efter att masugnen tagits ur bruk har
vattennivån i Stora Masugnsträsket höjts genom uppdämning, och insjön sträcker sig därför ut
över ett betydligt större område. Samtidigt uppkom Lämmokärret. Vattnet som mynnar ur Lilla
Masugnsträsket leds numera till ett underjordiskt rör som mynnar ut i Bruksviken.
I väst gränsar området till den fjordliknande Dragsfjärden. För cirka 2000 år sedan hade fjärden
fortfarande en förbindelse till havet. På grund av landhöjningen har förbindelsen senare
försvunnit. I utredningsområdet finns få åar och bäckar och de är korta. Åsarna styr ytvattnet
endera till havet eller insjöarna i området. I Stora Masugnsträskets omgivning finns rikligt med
försumpade markområden.
Enligt Miljöförvaltningens OIVA-tjänst ligger inga grundvattenområden i utredningsområdet.
(Källa:
Miljöförvaltningens
miljöoch
geoinformationstjänst
OIVA,
http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp)
2.2.6
VEGETATION
Geobotaniskt sett ligger planeområdet i den hemiboreala zonen dvs i ekzonen. Området är
intressant med tanke på naturförhållanden, en plats där fastlandet och havet möts. I området
som ligger i den sydvästra kustzonen är växtförhållandena mera gynnsamma än i det övriga
landet, vilket framkommer i den stora mängden arter i planeringsområdet.
24.2.2012
9 (47)
Delgeneralplaneområdet har en mångsidig natur som präglas av små växlingar.
Naturtypsobjekten i planeringsområdet sträcker sig endast ut över små områden och är väldigt
splittrade.
I Dalsbruk finns s.k. nyckelbiotoper, som är sällsynta i hela landet eller viktiga med tanke på
naturens mångfald, såsom frodiga lundfläckar, gassiga sydsluttningar (med sina torrängs- och
bergsnaturtyper) samt odikade eller frodiga myrar. Sällsynta torrängar förekommer på
bergssluttningar med exceptionella växtförhållanden som öppnar sig mot söder, där det gassiga
och havsnära läget påverkar den speciella växtmiljön. Lundarna i Dalsbruksområdet är värda att
skyddas.
2.2.7
NATUROBJEKT SOM BÖR BEAKTAS
Speciella miljöer som bör tas i beaktande vad gäller naturen i Dalsbruk är bergssluttningarna
som öppnas söderut, vars gassiga och havsnära miljö är vanligare i skärgården. Den ovanliga
miljön möjliggör förekomsten av sällsynta torrängar.
Utredningsområdet har ett rikt naturvärde. Enligt Faunatica Oy:s utredning finns det
sammanlagt 92 mål med betydande naturvärden i planeringsområdet. Enligt utredningen är de
mest värdefulla naturhelheterna i Dalsbruk enligt följande:






2.2.8
Masugnträskets strandområden och bergs- och skogsområdet på den sydvästra sidan
av Lilla Masugnsträsket
En koncentration av frodiga och sällsynta naturtyper som omfattar Vaktkojsbergets
norra kant, torrängsområdet i Sabbels östra ända samt lundarna på områdets norra
sida, den långsmala hassellunden och det orörda skogsområdet intill den samt den lilla
bäcksänkan på den nordöstra sidan av dessa
Bergsskogshelheten på den norra sidan av Todalen samt Lämmokärrets område
Det branta enhetliga sluttningsavsnittet på Dragsfjärdens östra strand
De obebyggda strandområdena på Stora Masugnsträskets västra strand
Utredningsområdets nationellt sett värdefulla helhet av växtplatser för blåmunkar
LIVSMILJÖER SOM ÄR VÄRDEFULLA MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD
I planeområdet finns 50 livsmiljöer som enlig skogslagen klassas som mycket viktiga. Dessutom
observerades en förekomst av en utrotningshotad naturtyp i 19 av dessa livsmiljöer. I
planeområdet finns dessutom sammanlagt 37 st. förekomster av övriga värdefulla livsmiljöer.
På dessa objekt förekom i synnerhet kulturbiotoper såsom torrängar samt myrområden som
inte omfattas av skogslagen, skogar med rikligt med murkna träd samt andra livsmiljöer.
Dessutom observerades en förekomst av en utrotningshotad naturtyp inom gränserna för 27 av
dessa värdefulla livsmiljöer.
24.2.2012
10 (47)
Bild: Karta över naturmål i planeringsområdet, upprättad av Faunatica Oy
2.2.9
NATURSKYDDSPROGRAMOMRÅDEN
I det område som ska planläggas finns inga naturskyddsområden.
2.2.10 NATURA-OMRÅDEN
I det område som ska planläggas finns inga Natura-områden.
2.2.11 FLADDERMÖSS
I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga
24.2.2012
11 (47)
observationer av fladdermusrevir.
2.2.12 FLYGEKORRAR
observationer av flygekorrsrevir.
2.2.13 FÅGELBESTÅND
beaktansvärda observationer av fåglars revir.
2.3
BEBYGGD MILJÖ
Den bebyggda miljön i Dalsbruk ingår till största delen i den historiska industrimiljön och har beskrivits under punkt 2.4.1. I delgeneralplaneområdet ligger dessutom två landskapsmässigt betydande miljöhelheter som representerar återuppbyggnadsperioden: byn Släts och den västra
delen av Byholmen.
Bild: Bebyggd miljö i Släts.
2.4
2.4.1
BEBYGGD KULTURMILJÖ, KULTURHISTORISKA OBJEKT SOM BÖR SKYDDAS
DALSBRUK HISTORISKA INDUSTRIOMRÅDE RKY
Dalsbruk kompakta och mångsidiga historiska industriområde har under över trehundra års tid
byggts upp från en anspråkslös masugn till ett stort järnindustrisamhälle. Dalsbruk hör till de tidiga järnbruken under stormaktstiden på 1600-talet och har varit en del av Västra Nylands industrihistoriskt sett betydelsefulla brukskedja. Utöver industri-, produktions- och lagerbyggnader som uppförts under olika tider finns det även en del arbetarbostadsbyggnader och bostadsområden från 1700-talet fram till våra dagar samt andra offentliga samhällsbyggnader i
Dalsbruk. Trots den industriella tillväxten bildar den gamla bruksmiljön tillsammans med sina
slaggtegelbyggnader fortfarande områdets välbevarade historiska tätortskärna. Det faktum att
Dalsbruk är det sista av våra gamla bruk där det fortfarande finns en verksam järnfabrik berättar
om en sällsynt lång historisk kontinuitet.
Dalsbruks bruk på Kimitoöns södra strand har grundats på en utmärkt belägen plats med tanke
på transportförbindeler. Industribyggnaderna bildar två separata grupper. Platsen där det gamla
bruket funnits ligger längs en bäck som mynnar ut i havet från Lilla Masugnsträsket. Nedanför
24.2.2012
12 (47)
den gamla dammen som byggts av sten, men delvis förnyats och förstärkts, finns ruinerna av en
gammal masugn i gråsten och tegel samt runt den grunder till en rostugn, en rådstuga och ett
kolrum. Söder om masugnen finns ett gjuteri byggt av slaggtegel och rödtegel, en mekanisk
verkstad i tegel samt en skruv- och mutterfabrik. Det nyare fabriksområdet, vars äldsta delar är
från 1920-talet och som byggts i synnerhet under 1930- och 1970-talen, är grundat på
Skeppsholmen, som är förenad med fastlandet via en vall.
Arbetarnas och tjänstemännens bostadsbyggnader bildar en ovanligt välbevarad, historiskt lagrad helhet från 1700-talet fram till våra dagar. Dalsbruks äldsta timrade arbetarbostäder från
1700-talet ligger på den södra sluttningen till den s.k. Norrbacken. Arbetarkasernen i två våningar är från 1830-talet och de två kasernerna som delvis murats i slaggtegel är från slutet av
1800-talet. Loftgångshusen i två våningar som finns i Dalsbruk och som byggts i slutet av 1800talet och början av 1900-talet representerar en egen speciell byggnadstyp. Under 1930-talet
byggdes många arbetarbostadsbyggnader i Dalsbruk. Arbetarbostadsbyggandet från början av
1900-talet representeras av en enhetlig kedja av bostadsbyggnader i Nedre Sabbels.
Bild: Dalsbruks kolugnar i slaggtegel. I bakgrunden syns kommungården. Bild: Maritta Heinilä
2011.
24.2.2012
13 (47)
Bild: I Dalsbruk byggdes loftgångsbyggnader för arbetarna i slutet av 1800-talet och början av
1900-talet. Bild: MV/RHO Johanna Forsius 2007.
24.2.2012
14 (47)
Bild: I bakgrunden skymtar Dalsbruks hamns empirebyggnader, där det fanns stall,
sädesmagasin och lager. I det övre vänstra hörnet syns fabrikskontoret. Bild: Maritta Heinilä
2011.
Vid havsstranden finns tolv kolugnar i slaggtegel som byggts under 1800-talet, och vid den
gamla skeppshamnen finns ett stall, ett sädesmagasin och en lagerbyggnad i empirestil. Även
Dalsbruks kyrka, som ursprungligen byggdes som metodistkyrka år 1921, är uppförd i slaggtegel.
I Dalsbruk finns två bruksherrgårdar. Den äldre herrgården med tillhörande park ligger i
sluttningen som vätter mot stranden. Den andra herrgården, som blev färdig år 1874 har
förnyats år 1936. Kontorsbyggnaden där det även fanns tjänstemannabostäder är troligtvis från
1700-talet eller början av 1800-talet. Tjänstemannabyggnaden i empirestil är från mitten av
1800-talet.
(Källa: Museiverket. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919, 2011)
Den ovan nämnda RKY-dragningen bildar även en ur riksomfattande perspektiv och landskapsmässigt betydande områdeshelhet av en byggd miljö. I utkastet till landskapsplan från år 2010
har området betecknats som en riksomfattande och landskapsmässigt värdefull byggd kulturmiljöhelhet med beteckningen sra-1002: Dalsbruk gamla industriområde. Beteckningen har
riktats till den plats där Dalsbruks bruk ligger.
Bild: Utdrag ur kartbilagan över kulturarv till landskapsplaneutkastet 2010. Dalsbruks gamla industriområde har avgränsats med blålila färg.
24.2.2012
15 (47)
Bild: RKY-dragningen för Dalsbruk historiska industriområde som godkänts av Statsrådet.
2.4.2
FORNLÄMNINGAR
För delgeneralplanen utarbetades en fornlämningsinventering under hösten 2011 (fältarbetet
utfördes 11–14.10.2011). Som inventerare fungerade Esa Laukkanen på uppdrag av Egentliga
Finlands landskapsmuseum.
Av de områden som ligger på den norra sidan av Dalsbruks stora fabriksområde inventerades
terrängen från den västra och sydvästra sidan av Masugnsträsket fram till Dragsfjärdens strand
och havet samt fram till det näs som ligger mellan dessa. Dessutom inventerades miljön kring
24.2.2012
16 (47)
Lilla Masugnsträsket på en radie på cirka 400 meter, bergen närmast havet västerut från
Grophagen samt holmarna Lysholmen, Tyska holmen, Byholmen och Högholmen som ligger på
den södra sidan av fabriksområdet.
De tidigare arkiverade arkeologiska utredningarna över Dalsbruksområdet var inte särskilt
detaljerade. Från sommaren 1886 nämns Volter Högmans observationer som han antecknat
från byn Dalen som ligger i närheten av Dalsbruk. I observationerna ingår anteckningar om ett
eventuellt gravröse (jfr inventeringsobjekt nr 3) i Dalen eller dess omgivning och dessutom om
ett naturligt stenröse. År 1932 har Hildur Planting vandrat omkring och gjort en arkeologisk
inventering på Kimitoön, men hon har inte antecknat några objekt från Dalsbruk på den
allmänna kartan till inventeringen. Amatörarkeologiverksamheten har i synnerhet under 1980talet varit livlig och välordnad på Kimitoön. Genom denna verksamhet hittade läraren Hans
Myhrman en fyndplats med kvartsverktyg i Dalsbruk, vilket har ansetts innebära att en
stenåldersboplats legat nära Lilla Masugnsträsket (jfr inventeringsobjekt nr 2). I
Dalsbrukområdet kände man sedan tidigare förutom Masugnsträskets objekt till de historiska
byggnaderna och konstruktionerna osv. vid järnbruket i Dalsbruk (jfr inventeringsobjekt nr 1).
Inventeringens fältarbete begränsades till observationer som riktades till markytans former och
utifrån dessa till eventuellt framträdande gamla sten- och jordkonstruktioner samt till sökande
efter fyndområden som eventuellt framkommer i olika marksnitt. Andra mera tidskrävande
fältarbetsmetoder såsom grävning av provgropsnätverk användes inte. Gammalt kartmaterial
genomgicks vid beredningen av inventeringen. Kartor som granskades var ägokartor från byn
Dalen samt den s.k. Kalmbergs karta från cirka år 1855 samt ”Senatens karta” från cirka år 1881.
I inventeringen i oktober 2011 hittades fyra sådana objekt i Dalsbruk som preliminärt kan anses
vara fornlämningar. Inventeringsnummer, benämningar, preliminära fornminnestyper och
tidsbestämningar för dessa objekt är enligt följande:





nr 4: Sabbelsviken 1, gravplatser: gravrösen, brons- och/eller järnåldern
nr 5: Sabbelsviken 2, gravplatser: gravrösen (två stenkonstruktioner), brons och/eller
järnåldern
nr 6: Dahlsbyskogen, stenkonstruktioner (två stensättningar intill varandra): icketidsbestämda stensättningar
nr 7: Valsverksholmen, industrihistoriska fornlämningar (kanal och stenkonstruktioner),
historisk
nr 8: Lilla Masugnsträsket, stenkonstruktioner: stensättningar, icke-tidsbestämda
Inventeringsobjekt nr 9 (Grophageskogen) och 10 (Stora Masugnsträsket) är obestämda och
icke-tidsbestämda. I fornlämningsinventeringen har dessa inte klassats som fornlämningar utan
som så kallade övriga objekt.
24.2.2012
17 (47)
Bild: Karta över fornlämningarnas fyndplatser (källa: Esa Laukkanen)
2.5
2.5.1
BEFOLKNING, ARBETSPLATSER, NÄRINGSLIV
BEFOLKNING
Kimito kommun har 7191 invånare. Dalsbruk delområde har 1503 fasta invånare. I Dalsbruk
finns 1128 bostäder, varav 794 har fasta invånare. I Dalsbruk delområde finns 226
fritidsbostäder. (Statistikcentralen/Boende 19.4.2011) Enligt en enkät som gjorts av Trygga
Skärgårdsboendet r.f. bor i genomsnitt 2,4 personer i en fritidsbostad. Enligt enkäten finns det
cirka 10700 fritidsinvånare på Kimitoön. En fjärdedel av dessa är dessutom fasta invånare i
kommunen. På så sätt blir den verkliga mängden fritidsinvånare cirka 8000 personer.
24.2.2012
18 (47)
Befolkningsmängden i Kimito kommun har sjunkit varje år. Detta beror på att befolkningen
föråldras. Inflyttningen har inte lyckats jämna ut åldersstrukturen trots att det sker mera
inflyttning än utflyttning. (Statistikcentralen, Seutunet 13.5.2011)
År
Invånarantal
Ändringar i folkmängden %
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
8358
8371
8325
8262
8199
8134
8041
7975
7836
7751
7709
7663
7619
7560
7529
7491
7462
7425
7383
7303
7298
7191
-0,57
0,16
-0,55
-0,76
-0,76
-0,79
-1,14
-0,82
-1,74
-1,08
-0,54
-0,60
-0,57
-0,77
-0,41
-0,50
-0,39
-0,50
-0,57
-1,08
-0,07
-1,47
Nettoflytt
20
26
-31
-10
11
-26
-27
-20
-58
0
-31
27
21
23
11
14
18
22
16
-51
29
-36
(Ändring och utveckling i folkmängden 1980-2010, Statistikcentralen 13.5.2011)
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2010
Dalsbruk (322201)
Ikä
95 90 - 94
85 - 89
80 - 84
75 - 79
70 - 74
65 - 69
60 - 64
55 - 59
50 - 54
45 - 49
40 - 44
35 - 39
30 - 34
25 - 29
20 - 24
15 - 19
10 - 14
5-9
0-4
100
80
60
40
20
Miehet
0
20
40
60
80
100
Nais et
SeutuNet
Vuoden 2011 os a-aluerajat
Lähde: T ilas tokes kus /Väes tötilas to
24.2.2012
19 (47)
Väestö ikäryhmittäin Kemiönsaaren kunnassa
1980 - 2010 ja ennuste 2010 - 2030
T oteutunut väes tö
Väes töennus te
6 000
Alle 15-vuotiaat
15 - 64-vuotiaat
5 000
Yli 65-vuotiaat
4 000
3 000
2 000
1 000
0
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
2020
2025
2030
SeutuNet
Vuoden 2011 aluerajat
Lähde: T ilas tokes kus /Väes tö
Kesämökit rakennusvuoden mukaan osa-alueittain 2010
Kimitoön - Kemiönsaari
Kimito storområde - suuralue (3221)
Dragsfjärd storområde - suuralue (3222)
Västanfjärd storområde - suuralue (3223)
Kesämökkejä yhteensä
4 575
1 318
2 494
751
Kimito - Kemiö (322101)
Pedersjö (322102)
Gesterby-Tjuda (322103)
Norrlångvik (322104)
Mjösund (322105)
Dahlby (322106)
Kila - Kiila (322107)
Dalsbruk (322201)
Dragsfjärd-Ölmos (322202)
Björkboda (322203)
Hitis - Hiittinen (322204)
Västanfjärd-Lammala (322301)
Nivelax (322302)
Södersundvik-Vestlax (322303)
50
134
155
165
353
199
262
227
290
114
1 863
413
51
287
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Os uus kes ämökeis tä
-1920
1921 - 1959
1960 - 1979
1980 - 1989
1990 - 1999
2000 - 2010
T untematon
SeutuNet
Lähde: T ilas tokes kus /As uminen
2.5.2
ARBETSPLATSER
I Kimitoöns kommun finns en betydande del av arbetsplatserna inom industrin och därtill
anknuten transport- och lagerverksamhet. Hälso- och socialvårdstjänsterna samt handeln hör även till de större sysselsättarna. Kommunens sysselsättningsgrad är högre än
genomsnittet i det övriga landet. Den har under 2000-talet legat kring 70–74 % då man
räknat andelen sysselsatta 18–64-åringar av hela åldersklassen. Arbetsplatssufficiensen
i Kimitoöns kommun är något under 90 %.
24.2.2012
20 (47)
Työpaikat toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2009
C T eollis uus
Q T erveys - ja s os iaalipalvelut
G T ukku- ja vähittäis kauppa
A Maa-, mets ä- ja kalatalous
P Koulutus
F Rakentaminen
H Kuljetus ja varas tointi
O J ulkinen hallinto ja maanpuolus tus
I Majoitus - ja ravits emis toiminta
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim.
S Muu palvelutoiminta
X T oimiala tuntematon
J Informaatio ja vies tintä
K Rahoitus - ja vakuutus toiminta
B Kaivos toiminta ja louhinta
R T aiteet, viihde ja virkis tys
L Kiinteis töalan toiminta
D Sähkö-, kaas u- ja lämpöhuolto
E Ves i-, viemäri-, jäteves i-, jätehuolto
0
Miehet
Nais et
100
SeutuNet
T oimiala T OL 2008
Lähde: T ilas tokes kus /T yös s äkäynti
2.5.3
200
300
400
500
Henkilöä
NÄRINGSFORMER
Dalsbruk är en krävande företagsmiljö. Befolkningsunderlaget är inte tillräckligt för att mångsidiga tjänster skall kunna upprätthållas året runt. Säsongsskiftningarna är väldigt stora då kundmängderna mångdubblas under sommarsäsongen. Tack vare detta är det även möjligt att upprätthålla den nuvarande servicenivån.
I Dalsbruk finns 39 företag inom handel och service samt 4 produktionsföretag och en stor
stålfabrik. Företagen i Dalsbruk består huvudsakligen av små mikroföretag. Under
sommarsäsongen har företagen flera anställda. Det nuvarande serviceutbudet i tätorten är
förhållandevis täckande med tanke på de årliga kundmängderna.
Stålfabriken samt ett antal mindre produktionsföretag bildar Dalsbruks industrikluster som har
koncentrerats till hamnområdets industrihallar. Stålfabriken har även en privat industrihamn
med verksamhet året runt.
Under 1990-talet renoverade kommunen ett av sina höghus till kontorsutrymmen: DIT-center.
Syftet var att skapa ny företagsverksamhet ur verksamhet som är oberoende av läget. I
dagsläget används endast en tredjedel av DIT-centret.
Vinterförvaring, uthyrning och underhåll av båtar, gästhamnen med sina tjänster och
bryggplatser bildar en av affärslivskoncentrationerna i Dalsbruk.
2.5.4
AFFÄRSUTRYMMEN
24.2.2012
21 (47)
I Dalsbruk finns enligt uppgifter från Statistikcentralen totalt 15 stycken industri- och
lagerbyggnader samt 29 stycken affärs- och kontorsbyggnader. Totalt 70 402 m2 används till
företagsverksamhet, varav 9820 m2 är ledigt (situationen under våren 2011). Industrihallarna är
delvis i dåligt skick och kan i nuvarande skick inte användas för affärsverksamhet. Detta
underlättar inte utvecklingen av affärsverksamheten och ökningen av lönsamheten. Det finns
knappt något ledigt hallutrymme alls. I Dalsbruk finns 3400 m2 ledigt industriutrymme. Med
tanke på småbåtstjänster lämpar sig det lediga utrymmet inte för affärsverksamhet i sitt
nuvarande skick. Det finns cirka 3000 m2 ledigt utrymme av detta slag.
Av de lediga affärs- och kontorsutrymmena håller hälften på att renoveras. Utrymmena är
färdiga för användning efter uppskattningsvis några år. Det finns 3420 m2 ledigt affärs- eller
kontorsutrymme.
2.6
SERVICE
Av företagen inom handeln och servicebranschen är två dagligvaruhandlar, sex erbjuder restaurangtjänster året runt och fyra erbjuder övernattning. I tätorten finns bland annat en ombudspost, Matkahuolto, apotek, bank, servicestation, märkesaffärer inom fritidsbranschen, inredningsaffär, Alko och kommunkansli. Det finns även ett täckande utbud på välfärds-, bygg-,
jordtransports- och båttjänster samt andra tjänster inom servicebranschen.
Bilaga 6
2.7
Servicestruktur
TRAFIK
Dalsbruk tätort ligger i den södra delen av Kimitoöns kommun. Det är cirka 25 km lång väg till
Kimito tätort, cirka 85 km till Åbo och cirka 72 km till Salo. Delgeneralplaneområdet ligger söder
om landsväg 183 (Dalsbruksvägen).
Dalsbruks tätort präglas av följande vad gäller trafiken:
 Vattentrafik. Dalsbruk är en viktig hamn för skärgårdstrafiken med regelbunden
förbindelsetrafik till Åbo skärgård. I Dalsbruk finns även FN-Steels hamn som tjänar
fabrikens transportbehov
 Dalsbruk är en viktig lastplats för varor som ska transporteras ut i skärgården
 Dalsbruk är ett livligt besöksmål under sommaren och är även en populär plats för byte av
båtbesättning.
 Säsongsväxlingar i trafiken. Trafikmängderna ökar kraftigt på sommaren.
24.2.2012

22 (47)
Tätortsstrukturen är delvis splittrad. Tätorten fortsätter från fabriksområdet mot havet i
Byholmens, Lystholmens och Högholmens områden. Dessa områden nås via
fabriksområdet. Släts och Todalen ligger en bit bort från tätorten.
Stommen för vägnätet i Dalsbruks tätort bildas av landsväg 183 (Dalsbruksvägen) och
huvudgatorna Bruksvägen, Tullbacksvägen och Hertsbölevägen. Landsväg 183 (Dalsbruksvägen)
fungerar som infart till tätorten. Bruksvägen och Tullbacksvägen bildar en ringförbindelse
genom Dalsbruks tätort. I närheten av denna förbindelse finns tätortens affärs- och
förvaltningstjänster. Allmänna vägar i planeringsområdet är landsväg 12053
(Söderlångviksvägen) som leder till Kasnäs och landsväg 12058 (Hertsbölevägen) som leder mot
Västanfjärd.
Bilaga 5
2.7.1
Trafiknät
VATTENTRAFIK
Vattentrafiken är en betydande trafikform i Dalsbruk. I tätorten ligger en
förbindelsefartygshamn därifrån transporter och persontrafik sköts ut i skärgården året runt.
Via Dalsbruk transporteras en stor mängd olika material ut i skärgården. I området vid
förbindelsefartygets brygga och på andra håll i tätorten lagras tillfälligt varor som ska
transporteras ut i skärgården.
FN-Steels stålfabrik som ligger i området har en egen hamn och därifrån sköts fabrikens
inkommande och utgående transporter. Hamnen används endast för företagets eget bruk.
I Dalsbruk finns utöver dessa hamnar både en gästhamn och flera småbåtshamnar. I
gästhamnen finns 140 båtplatser. Andra småbåtshamnar är Lysholmen med 94 platser och
Hasselbacken med 64 platser. I tätortens randområden Hasselbacken och området vid
Grophagvägens och Bergerströmsvägens förbindelse finns flera båtplatser.
Dalsbruk är ett populärt mål för båtutflykter. I området finns god service för båtfolk och många
hyr båt i Dalsbruk. De goda förbindelserna till Åbo och Helsingfors bidrar till populariteten.
2.7.2
TRAFIKMÄNGDER
Trafikmängderna längs tätortens landsvägar och de landsvägar som startar från tätorten hålls
inom rimliga gränser. Trafikmängderna medför inga problem för vägarnas kapacitet även om de
skulle öka betydligt från den nuvarande nivån. Trafikprognosen tyder inte på någon större ökning av trafikmängderna. Enligt trafikprognosen är trafikökningen så gott som omärkbar. Längs
lugna vägar kommer trafikmängderna att sjunka.
I planeringsområdet är mängden tung trafik måttlig. Mängden tung trafik längs landsväg 183
(Dalsbruksvägen) påverkas bl.a. av stålfabrikens transporter, tätortens underhållstrafik och
transporter i anknytning till båtliv. Längs landsväg 12053 (Söderlångviksvägen) och 12058
(Hertsbölevägen) är mängden tung trafik liten.
Under sommaren ökar trafikmängderna längs de livligaste avsnitten med nästan 20 procent.
Den ökade trafikmängden påverkas bl.a. av områdets popularitet som sommarstugeområde och
turistmål samt dess funktion som plats där båtar byter besättning.
2.7.3
TUNG TRAFIK
Landsväg 183 (Dalsbruksvägen) fungerar som huvudled för den tunga trafiken. I tätorten
använder den tunga trafiken för tillfället i synnerhet Bruksvägen, Stallbacksvägen, Malmvägen
24.2.2012
23 (47)
och Kolbacksvägen. Av affärstjänsterna i tätorten ligger de flesta längs dessa förbindelser. Dessa
gator används även för transporter till båthamnar och förbindelsefartygets hamnbrygga.
Den tunga trafiken består till största delen av trafik till och från FN-Steel samt av distributionsoch kollektivtrafik.
2.7.4
KOLLEKTIVTRAFIK
Vad gäller kollektivtrafiken utgörs en betydande del av den av arbetsresetrafik från Dalsbruk till
Åbo samt av arbetsresetrafik inom kommunen från Dalsbruk tätort till Kimito tätortsområde.
Sommartid utnyttjas kollektivtrafiken i Dalsbruk av båtarnas bytesbesättning.
I Dalsbruks tätort finns ett gott kollektivtrafikutbud mot bl.a. Åbo och Salo och vidare mot Helsingfors. Goda kollektivtrafikförbindelser finns även åt Kasnäshållet. Mellan Dalsbruk och Åbo
körs turer med cirka en timmes mellanrum under de viktigaste studie- och arbetstiderna på vardagarna. Dessutom finns några turer som tjänar uträttande av ärenden under dagen samt
kvällsturer. Turerna mellan Dalsbruk och Salo tjänar främst personer som studerar på andra
stadiet.
Med tanke på kollektivtrafikens verksamhetsförutsättningar finns det sannolikt ett behov av att
öka tjänstetrafiken och skolturerna i Kimitoöns kommun. Den åldrande befolkningen kan
medföra ett behov av anropstrafik som tjänar fritidsbosättningen.
2.7.5
LÄTTRAFIKNÄT
Lättrafiknätet i Dalsbruk är förhållandevis täckande i tätortsområdet.
Bild: Nuvarande lättrafiknät.
24.2.2012
2.7.6
24 (47)
TRAFIKPROBLEM
I Dalsbruksområdet har följande trafikproblem upptäckts:




2.7.7
Säsongsväxlingar. Under sommaren ökar trafikmängderna med cirka 20 % från
trafikmängderna under den övriga delen av året. Säsongen är ganska kort, men livlig.
Parkering i anknytning till båtplatser. Dalsbruk är en populär plats för hyrning av båtar
samt för sjösättning av båtar från trailers. Under sommaren finns inte tillräckligt med
parkeringsplatser för båtfolkets behov.
Tillfällig lagring av varor som ska transporteras ut i skärgården på förbindelsefartygets
brygga leder vårtid till att material som ska transporteras ut i skärgården lagras
tillfälligt i hamnområdet. Varorna blockerar förbindelsefartygshamnens näromgivning.
Bron som leder till Byholmen är smal och två fordon har inte plats att mötas. Bron är
inte trygg för lättrafik.
TRAFIKSÄKERHET
En trafiksäkerhetsplan har utarbetats för Åbolandsregionen (Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, 2009, Vägförvaltningen, Åbo vägdistrikt). I planen framförs fyra åtgärder för planeringsområdet:




2.8
Anslutningarna Dalsbruksvägen–Slätsvägen, förflyttning av tätortsskylten från Slätsvägens södra anslutning till den norra anslutningen
Lättrafikled (mellan Kyrkbyvägen–Slätsvägens södra anslutning) ca 5,3 km
Söderlångviksvägen, reflexmärken till skyddsvägen med mittrefuge (1 skyddsväg, sammanlagt 4 reflexer)
Anslutning Söderlångviksvägen Dragsedsvägen/Sabbelsvägen, avstängning av anslutning (ersättande anslutning finns) (1 st. tvåsidig avsmalning)
TEKNISKT UNDERHÅLL
I delgeneralplaneområdet finns ett täckande nätverk av kommunalteknik.
Bilaga 2
2.9
Vattenförsörjningsnät
MARKÄGOFÖRHÅLLANDEN
På grund av planeområdets omfattning indelas markägoförhållandena mellan åtskilliga privata
och allmänna aktörer. Av planeringsområdet är cirka 100 hektar i Kimitoöns kommuns ägo.
2.10 PLANSITUATIONEN
2.10.1 RIKSOMFATTANDE MÅL FÖR OMRÅDESANVÄNDNINGEN
Statsrådets beslut om revidering av de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna
steg ikraft den 1.3.2009. De riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna och deras tilllämpningsområde finns närmare beskriven i publikationer, som återfinns på miljöförvaltningens
hemsida www.ymparisto.fi/vat.
Målsättningarna bör iakttas vid beredning av delgeneralplan. Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar som gäller delgeneralplanen är bl.a. följande:
24.2.2012
25 (47)
Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad utveckling av regionstrukturen och
förstärker näringslivets konkurrenskraft och landets internationella ställning genom att i så stor
utsträckning som möjligt utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring av livsmiljöns
kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas egna starka sidor och på faktorer förknippade med områdets lokalisering.
Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner
och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten
på livsmiljön.
Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken.
Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna för näringslivet genom att tillräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga
samhällsstrukturen. Sådana funktioner i näringslivet som medför rikligt med persontrafik inriktas till områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och till andra områden nära goda
kollektivtrafikförbindelser.
Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen.
Utgångspunkten för landskapsplanen och generalplanen bör vara en välgrundad bedömning av
befolkningsutvecklingen. I samband med planeringen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall olika alternativ granskas när det gäller utvecklingen på lång sikt av befolkningsmängden såväl i tätorts som i landsbygdsområdena.
I samband med planläggningen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall en enhetligare samhällsstruktur främjas och åtgärder presenteras som är nödvändiga för att åstadkomma
detta.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt
turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och
bynätet samt infrastrukturen.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av
tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter.
Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och
cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas.
Vid general- och detaljplanläggningen skall förberedelser göras för ökande stormar, störtregn
och tätortsöversvämningar.
Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och
andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan
garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig.
24.2.2012
26 (47)
Vid områdesanvändningen skall energisparande samt betingelser för att använda förnybara
energikällor och förbruka fjärrvärme främjas.
Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt skiftande karaktär bevaras.
Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur och
kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Inom områdesanvändningen
arbetar man för att nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden skall nyttjas
för rekreation i det fria på ett ekologiskt hållbart sätt, som stödområden för turismen samt för
utveckling av turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras. Vid områdesanvändningen främjas bevarandet av tysta områden som anvisats för detta ändamål.
Vid områdesanvändningen främjas uppnåendet och upprätthållandet av en god status på vattendragen.
I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden inom
kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen skall de riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen.
Genom planeringen av områdesanvändningen skall en större enhetlighet skapas i turismområdena och tillräckliga områden anvisas för utvecklandet av turismen.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall strändernas fritidsbebyggelse planeras så att strandområden som är av betydelse på grund av deras naturvärde bevaras och att fritidsboendet upplevs som trivsamt.
Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte
heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning.
I samband med områdesanvändningen skall kontinuiteten i och möjligheterna att bygga ut befintliga banor, vägar och vattenleder av riksintresse tryggas, likaså möjligheterna att utveckla
hamnar och flygplatser av riksintresse samt gränsövergångsställen.
I Skärgårdshavet uppmärksammas områdets indelning i en inlandsskärgård, en mellanliggande
skärgård och en yttre skärgård samt fästs vikt vid att särdragen i naturen, kulturmiljöerna och
bebyggelsen i detta område skall bevaras. Samtidigt beaktas näringslivets och den bofasta befolkningens behov. I Skärgårdshavet tryggas möjligheterna att bevara områden som är av betydelse med tanke på kulturlandskapet och tillräckligt vidsträckta områden som är obebyggda.
Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hör en inventering Nationellt betydande bebyggda kulturmiljöer (RKY 2009), som utarbetats av Museiverket. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hörande nationellt värdefulla områden med avgränsningar kan återfinnas på Internet på RKY-inventeringssida www.rky.fi, som upprätthålls av Museiverket. Den största andelen av Dalsbruks bosättningscentrum har klassificerats som nationellt betydande kulturmiljö.
24.2.2012
27 (47)
2.10.2 LANDSKAPSPLAN
Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands Landskapsplanförslag
Egentliga Finlands landskapsplan är för Åbolands del godkänd av landskapsfullmäktige den
13.12.2010, och för tillfället vid miljöministeriet för godkännande. Vid fastställelsen ersätter
landskapsplanen tidigare regionplaner.
I landskapsplanen finns följande beteckningar som berör delgeneralplanområdet:
A
OMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER.
Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande områden för boende eller övriga tätortsfunktioner. Innefattar förutom bostadsområden dessutom lokala servicecentrum, arbetsplatsområden och mindre industriområden som inte alstrar miljöstörningar samt trafikleder som är
mindre än regionvägar, närrekreationsområden samt specialområden.
MRV
JORD- OCH SKOGSBRUKS- / FRILUFTS- / REKREATIONSOMRÅDE
Jord- och skogsbruksdominerat område som har ett speciellt utvecklingsbehov för rekreation
och turism.
PLANERINGSBESTÄMMELSE:
Som komplettering och utvidgning till de existerande områdena kan man i den mer detaljerade
planeringen anvisa utan att orimligt skada huvudsakligt användningssyfte eller de aktiviteter
som betjänar fritidsbosättningen, turismen och rekreationsanvändningen, samt med landskapsoch miljöaspekter i beaktande, bl.a. ny permanent bosättning och, enligt speciallagstiftning,
även andra aktiviteter.
24.2.2012
t/kem
28 (47)
INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE, DÄR EN BETYDANDE ANLÄGGNING, SOM FRAMSTÄLLER ELLER
LAGRAR FARLIGA KEMIKALIER, ÄR BELÄGEN
SKYDDSAVSTÅND ELLER KONSULTERINGSZON
Runt inrättningar som tillverkar eller lagrar farliga kemikaler (TKem) har anvisats en konsulteringszon i enlighet med Seveso-direktivet.
PLANERIGNSBESTÄMMELSE:
För de planerings- och byggnadsprojekt angående nya funktioner i zonen bör ordnas ett utlåtandeförfarande för experter.
sra-123
BETYDANDE HELHET /-GRUPP / OMRÅDE AV BEBYGGD MILJÖ
Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande bebyggda miljöer som bör bevaras. Beteckningen hänvisar till en förteckning över inventerade helheter (sr), grupper (srr) och områden (sra) av bebyggda miljöer.
Planeringen och byggnadsåtgärderna bör säkra och främja helhetens bevarande.
HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG
ET 801
Dalsbruks reningsverk
2.10.3 REGIONPLAN
Egentliga Finlands landskapsplan ersätter den tidigare regionplanen i och med att landskapsplanen fastställs. I den fastställda regionplanen anvisas bl.a. industri-, tätorts-, jord- och skogsbruks- och skyddsområden samt det huvudsakliga vägnätet för regionen.
Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands regionplanesammanställning.
24.2.2012
29 (47)
2.10.4 DELGENERALPLAN
För en del av området gäller Delgeneralplan för Dalsbruks västra del, som godkänts år 1999.
Bild: Delgeneralplan för Dalsbruks västra del
2.10.5 DETALJPLAN
För planeringsområdet har ett flertal detaljplaner utarbetats. Ytareal som dessa täcker är ca 250
hektar av planläggningsarealen.
Bild: Detaljplanlagda och byggnadsplanlagda områden
24.2.2012
Bilaga 3
30 (47)
Detaljplanernas kapacitet
2.10.6 STRANDDETALJPLAN
För området gäller en den 9.11.1994 godkänd strandplan, i vilken Högholmen anvisats som
närrekreationsområde (VL).
Bild: Utdrag ur stranddetaljplan från år 1994.
2.10.7 BYGGNADSPLAN
Inom Dalsbruks område gäller en delvis ikraftvarande byggnadsplan, som fastställts den
5.7.1985.
Bilaga 4
Plansituation
2.10.8 BYGGNADSORDNING
Kimitoöns kommuns byggnadsordning är godkänd av kommunfullmäktige den 10.12.2008.
Byggnadsordningen steg i kraft den 1.2.2009.
2.10.9 BYGGNADSFÖRBUD
Inom området gäller inga byggnadsförbud.
2.10.10 ÖVRIGA PLANER SOM GÄLLER OMRÅDET
Området omfattas av bl.a. följande planer:

Trafiksäkerhetsplan för region Åboland, Vägförvaltningen, Åbo vägdistrikt 2009
Syftet med utredning är bl.a. följande
- Att utveckla trafiksäkerhetsarbetet i kommunerna
- Att utse trafiksäkerhetsgrupper
- Att säkra ett systematiskt och fortlöpande arbete inom trafiksäkerhetsgrupperna
- Att minska trafikolyckor bland unga
- Att förbättra ”semestertrafikens” säkerhet
24.2.2012
-
31 (47)
Att förbättra sommartrafikens säkerhet
Att minska alkohololyckor
Att minska enskilda olyckor
Att förbättra mopedtrafikens säkerhet
Att förbättra den lätta trafikens säkerhet
Att minska korsningsolyckor

Trafiksystemplan för Sydvästra Finlands skärgård. 2001
Rapporten innehåller en sammanfattning av trafiksystemets nuvarande situation i skärgården, om dess utvecklingsbehov samt förslag på hur trafiksystemet kan utvecklas under åren 2001–2010.

Reparations- och ändringsplan för huvudbyggnaden (B1) och parken i Dalsbruk bruksområde. Diplomarbete, Tekniska högskolans arkitektavdelning, Sebastian Lönnqvist
24.8.1998.
I diplomarbetet framförs noggranna planer för renovering och utveckling av brukets huvudbyggnad och den omgivande parken. Arbetet innehåller även detaljerade beskrivningar av bruksparkens historiska skeden.

Utvecklingsplan för Dalsbruk. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006.
I utvecklingsplanen presenteras nya arrangemang på gårds-, hamn- och trafikområden
främst för turismutvecklingens behov med hjälp av situationsplaner. Planen innehåller
även noggranna detaljbilder på belysning och gatuinventarier. Planen har delvis förverkligats i Dalsbruk.

Målet med Köli-projektet har varit att utveckla attraktiviteten, turismen och näringslivets möjligheter i Dalsbruks tätort.
3 DELGENERALPLANENS MÅLSÄTTNINGAR
3.1
MÅLSÄTTNINGAR ENLIGT PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING
Kommunens planeringsmålsättningar är att skapa en fungerande, enhetlig och attraktiv bostadsmiljö, där verksamhetsförutsättningarna för små- och medelstora industriföretag är tryggade.
Vid planläggningsarbetet betonas speciellt följande planeringsfrågor:











områdets funktion
områdets attraktivitet som bostadsmiljö såväl från ständigt- och från fritidsboendes synvinkel
skydd av och utnyttjande av värdefull bebyggd miljö som en dragningsfaktor
skydd av och utnyttjande av värdefullt landskap och värdefull naturmiljö som en dragningsfaktor
säkrande av verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft för service och företag
samt möjliggörande av nya innovationer
utnyttjande av hav och strandområden inom utvecklandet av näringsgrenar
ta i beaktande servicebehovet förorsakat av den ökande mängden av fritidsboende
utnyttjande av området för fritidsbruk
utveckling av turism
trygg trafikmiljö
markanvändningens enhetlighet
24.2.2012
32 (47)
4 DELGENERALPLAN
4.1
PLANENS STRUKTUR, ALLMÄN MOTIVERING
Följande centrala utgångspunkter för planeringen och mål i anknytning till förverkligandet av
området har strävats efter att beaktas i planeområdets markanvändningslösning:
Värden i anknytning till natur och djurbestånd
En naturutredning har utarbetats för området (Naturutredning, Faunatica Oy, 2011) och utifrån
den ansågs en utredning om Blåeld och utrotningshotade fjärilsarter som lever på den (Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy,
2011) vara nödvändig.
Naturmål som uppskattats som värdefulla i naturutredningen har beaktats på plankartan, endera så att de ingår i ett MY-1-område eller med separata luo-beteckningar. Viktiga ekologiska
förbindelser ligger huvudsakligen innanför MY-1-områdets gränser. Dessa har även delvis beaktats i anknytning till andra grönområden såsom i VL- och M-områdena. I planlösningen bildar
grönområdena ett nätverk som fortsätter genom hela området.
Till gränser mellan skogar och åkrar med rika naturvärden anvisas inga nybyggen.
I planbestämmelserna ingår dessutom bestämmelser som förebygger förorening av luften och
miljöskador.
Nuvarande bosättning i Dalsbruk
Den nuvarande bosättningen har beaktats bl.a. genom placeringen av funktioner. Ny
verksamhet som ökar trafiken, buller eller störningar har inte placerats i anknytning till
bosättning.
Den nuvarande bosättningen har beaktats i planlösningen t.ex. genom mångsidiga rekreationsmöjligheter, vilket framkommer i den stora mängden båthamnar och i att badplatser och rekreationsleder anvisats till planeområdet.
Funktion
Genom planlösningen har trafiknätet utvecklats och parkeringsområdena i anknytning till båthamnar och rekreation har utökats. Vad gäller centrumområdet är målet att skapa ett kompakt
och tryggt centrum som tjänar såväl kommuninvånare som turister och sommarboende som söker service från havshållet. Förbindelsefartygshamnen har flyttats till en funktionsmässigt bättre
plats intill en befintlig servicestation, närmare centrumområdet som ska utvecklas. Den tunga
trafiken som bl.a. uppkommer på grund av skärgårdsbyggande styrs från strandmagasinen till en
ny handelshamn som anvisats intill vattenreningsverket på Tyska holmens östra strand. Till holmen anvisas en ny broförbindelse samt ett behov av en lättrafikled från fastlandet.
Företagsverksamhetens olika behov
För att bevara områdets livskraft och en fortsatt företagsverksamhet samt utveckling av den har
man genom planen strävat efter att anvisa plats för utveckling av turism, centrumtjänster samt
industri- och lagerverksamhet och på så sätt öka attraktiviteten i hela tätorten.
Skeden
24.2.2012
33 (47)
De nya bostads- och industriområdena som ska byggas ligger intill befintliga vägar och befintlig
kommunalteknik. På så sätt är det möjligt att förverkliga byggande av sådana enligt efterfrågan.
Byggande av en ny brygga är en förutsättning för att handelshamnen på Tyska holmen ska kunna byggas och därför finns det ett tidsmässigt samband med dessa två byggnadsprojekt.
4.2
DIMENSIONERING
ALUEJAKAUMA
C
Keskustatoiminnot yhteensä
AP
AP-1
AP-2
AK
Asuminen yhteensä
PY-1
PY
Palvelut yhteensä
TY/A
TY
T
Teollisuus ja työpaikat yhteensä
VV
VU
VL
VV
Virkistysalueet yhteensä
LS
LP
LV
Liikennealueet yhteensä
MT
M
MY-1
Maa- ja metsätalousalueet yhteensä
EN
ET
ET-1
Muut alueet yhteensä
KOKO ALUE YHTEENSÄ
PINTA-ALA (ha)
8,1
8,1
96,8
42,9
15,0
8,7
163,4
0,9
10,2
11,1
3,1
11,7
21,3
36,1
2,8
7,3
89,1
177,3
276,5
2,1
1,9
40,7
44,6
18,9
37,3
198,2
254,4
0,8
0,4
1,1
2,3
796,6
%
1,0
20,5
1,4
4,5
34,7
5,6
31,9
0,3
100,0
24.2.2012
4.3
34 (47)
TRAFIK
Trafiknätet i tätorten utvecklas genom en ny väganslutning mellan Sabbelsvägen och Söderlångviksvägen. Den nya väganslutningen gör det möjligt att utveckla markanvändningen på den
västra sidan av tätorten.
Det nuvarande trafiknätet förbättras ytterligare i betydlig grad då Byholmens anslutning ersätts
med en ny anslutning. Den gamla anslutningen som går vid sidan av fabriken till Byholmen ersätts med en ny led. Den nya leden använder fortsättningsvis samma anslutning från landsväg
183 (Dalsbruksvägen), men går inte längre vid sidan av fabriken. Den smala bron mellan Byholmen och fastlandet ersätts med en ny bro.
I tätortens centrum utvecklas trafiknätet med en ny anslutning på Bruksvikens norra strand. Leden går från Stallbacksvägens och Malmvägens anslutning via den nya förbindelsefartygsbryggan, som anvisats i generalplanen och vidare till Kolabacksvägen.
4.4
4.4.1
AP
OMRÅDESRESERVERINGAR
OMRÅDESRESERVERINGAR FÖR BYGGANDE
SMÅHUSDOMINERAT OMRÅDE.
Med beteckningen anvisas områden som är ämnade för boende, på vilka man utöver småhus
kan bygga bl.a. små höghus och småskaliga arbetsutrymmen.
Nya småhusdominerade bostadsområden har anvisats till den norra sidan av byn Släts ovanför
den västra sluttningen till Dragsfjärden, på den norra sidan av kapellet i Dalsbruk samt till Todalen, Spikis och Grophagen.
Enligt planbestämmelsen:
Området har reserverats i första hand för småbostadshus. Även småhöghus, trafikleder inom
områdets gränser, parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt
småskaliga arbetsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik,
luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för miljön.
AP-1
Med beteckningen anvisas områden för småbostadshus där även särskilda skyddsbehov anvisats
med tanke på områdets enhetlighet eller byggnadsarv. Utöver små bostadshus kan även bl.a.
småhöghus och småskaliga arbetsutrymmen byggas i området.
småskaliga arbetsutrymmen får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik,
luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för den närliggande miljön.
Bevarande och nyanvändning av det gamla byggnadsbeståndet i området bör främjas.
Kompletterande byggnadsverksamhet bör passa ihop med skalan för den byggda miljön och
arbetssättet.
AP-2
24.2.2012
35 (47)
Med beteckningen anvisas områden för småbostadshus där även särskilda skyddsbehov anvisats
med tanke på områdets enhetlighet och byggnadsarv. Utöver småbostadshus kan även bl.a.
småhöghus och småskaliga arbetsutrymmen byggas i området. Området har ett centralt läge
med tanke på turism och därför har även småskaliga övernattningsutrymmen gjorts möjliga
genom planbeteckningen.
småskaliga arbetsutrymmen och övernattningsutrymmen får placeras i området om de inte
medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador eller störningar för den
närliggande miljön.
Bevarande och nyanvändning av det gamla byggnadsbeståndet i området bör främjas.
Kompletterande byggnadsverksamhet bör passa ihop med skalan för den byggda miljön och
arbetssättet.
AK
HÖGHUSDOMINERAT BOSTADSOMRÅDE.
Med beteckningen anvisas befintliga områden för bostadshöghus i tätortscentrat och
Spikisområdet.
Området har reserverats i första hand för höghus. Även trafikleder inom områdets gränser,
parkeringsutrymmen, områden för samhällstekniskt underhåll samt småskaliga arbetsutrymmen
får placeras i området om de inte medför buller, tung trafik, luftförorening eller motsvarande
skador eller störningar för den närliggande miljön.
C
OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER.
Med beteckningen anvisas tätortens kärncentrumområde, som bör utvecklas ur offentliga och
privata tjänsternas, förvaltningens, dagligvaruhandelns och turismtjänsternas synvinkel. Även
boende som passar in i centrum kan anvisas i området. Området hör i sin helhet till Dalsbruk
historiska industriområde, som är ett av Statsrådet godkänt RKY-område (Byggda kulturmijöer
av riksintresse) och vars kulturmiljö och byggnadsbestånd som klassats som värdefull bör
strävas efter att bevaras.
Området har reserverats för funktioner inom privata tjänster, administration, dagligvaruhandel
och turismservice. Boende som är anpassat till centrum får även placeras i området. Bevarandet
och nyanvändningen av det byggnadsbestånd i området som klassats som värdefullt bör
främjas. Vid nybyggande bör man sträva efter att koncentrera boendet i tätorten och
förenhetliga stadsbilden.
PY
OMRÅDE FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH FÖRVALTNING.
Med beteckningen anvisas områden för offentlig service och förvaltning, såsom skola, daghem,
hälsovårdscentral, museitjänster och bibliotek.
PY-1
OMRÅDE FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH FÖRVALTNING.
24.2.2012
36 (47)
Med beteckningen anvisas ett område för en brandstation.
Området är anvisat för brandstationsfunktioner.
T
INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE.
Med beteckningen anvisas Bruksvikens fabriksområde.
Området har reserverats för industri och lagerhållning. I området får dessutom placeras
kontorsutrymmen i anknytning till verksamheten samt affärsutrymmen för byggvaruaffärer och
för företagsverksamhet i anknytning till båtliv.
TY
Med beteckningen anvisas områden som ska utvecklas till industri- och lagerområden och som
ligger i närheten av bosättning eller naturvärden.
Området har reserverats för industri, lagerhållning och arbetsutrymmen som inte medför buller,
tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador för den närliggande miljön.
TY/A
INDUSTRIOMRÅDE SOM INTE MEDFÖR PÅVERKAN PÅ MILJÖN, DÄR ÄVEN BOENDE I ANKNYTNING TILL VERKSAMHETEN ÄR TILLÅTEN.
Med beteckningen anvisas områden norr om Lemo bro som i detaljplanen anvisats som områden som förenar boende, industri och arbetsutrymmen.
Området har reserverats för industri, lagerhållning och arbetsutrymmen som inte medför buller,
tung trafik, luftförorening eller motsvarande skador för den närliggande miljön. Högst 40 % av
byggnadsrätten får användas för byggande av separata småhus.
4.4.2
VL
ÖVRIGA OMRÅDERESERVERINGAR
NÄRREKREATIONSOMRÅDE.
Med beteckningen anvisas områden som anvisats som närrekreationsområden främst i
detaljplanen. Nya VL-områden har anvisats kring nya AP-områden.
VU
OMRÅDE FÖR IDROTTS- OCH REKREATIONSTJÄNSTER.
Med beteckningen anvisas idrottsplaner och områden med byggnader som tjänar dessa.
24.2.2012
VV
37 (47)
BADPLATSOMRÅDE.
Med beteckningen anvisas befintliga badplatser samt stränder som ska utvecklas till badplatser.
LP
OMRÅDE FÖR ALLMÄN PARKERING.
Med beteckningen anvisas ett område på Lysholmen som ska utvecklas till ett
parkeringsområde. Området kan förutom för parkering i anknytning till båtliv och
skärgårdsboende även användas för behov som uppstår pga den hamn som anvisats på holmens
östra strand.
Området har reserverats för allmän parkering. Ett parkeringshus får byggas på området.
LS
HAMNOMRÅDE.
Med beteckningen anvisas ett område som ska utvecklas till hamn på Lysholmens östra strand
samt områdets närliggande havsområden.
Området är avsett för gästhamn och som allmän båthamn. På området får placeras byggnader
och anläggningar, som betjänar hamner. Vid byggande av byggnader, bryggor och anläggningar
bör speciell uppmärksamhet fästas vid deras anpassning till terrängen och tätortsbilden.
LV
OMRÅDE FÖR VATTENTRAFIK.
Med beteckningen anvisas befintliga båthamns- och bryggområden samt båthamns- och
bryggområden som ska utvecklas.
Området är avsett för båthamn. På området får uppföras båthus och bryggor som uppförs så att
särskild uppmärksamhet fästes vid deras anpassning till terrängen och tätortsbilden.
EN
OMRÅDE FÖR ENERGIFÖRSÖRJNING.
Med beteckningen anvisas ett område för en biovärmecentral.
Området har reserverats för energiförsörjningsbruk. Anläggningar och konstruktioner som
tjänar energiförsörjning får byggas på området.
ET-1
OMRÅDE FÖR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING.
Med beteckningen anvisas ett kraftverksområde.
ET-2
VATTENRENINGSVERK.
24.2.2012
38 (47)
Med betekcningen anvisas vattenreningsverk på Tyska holmen.
Området har reserverats för ett vattenreningsverk.
M
JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE.
Med beteckningen anvisas huvudsakliga sedvanliga jord- och skogsbruksområden. Områdets
naturvärden har anvisats med luo-beteckningar.
Området har reserverats för jord- och skogsbruk.
MY-1
JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE MED SPECIELLA MILJÖVÄRDEN.
Med beteckningen anvisas skogar som är särskilt värdefulla med tanke på naturens mångfald
och som även innehåller rikligt med ekologiska förbindelsebehov.
Med beteckningen anvisas skogsbruksområden som är betydande med tanke på naturens
mångfald och där det finns rikligt med värdefulla naturvärden och viktiga ekologiska
förbindelsebehov. Ett landskapsarbetstillstånd enligt 128 § i markanvändnings- och bygglagen
bör sökas för verksamhet som kan utgöra en fara för områdets naturvärden. Upptagning av jordämnen är förbjuden.
4.4.3
ÖVRIGA PLANBETECKNINGAR
HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG.
REGIONAL VÄG/HUVUDGATA.
NY VÄGFÖRBINDELSE.
Med beteckningen anvisas en riktgivande ny väg- eller broförbindelse.
FRILUFTSLED.
Placeringen är anvisande. Friluftsleden bör planeras så att den är miljömässigt intressant genom
att de olika naturtypernas särdrag utnyttjas.
GÅNG- OCH CYKELVÄG.
Merkinnällä on osoitettu kevyen liikenteen reittitarpeet.
24.2.2012
39 (47)
FARTYGSLED.
Med beteckningen anvisas farleder för handelssjöfart och annan nyttotrafik.
SMÅBÅTSLED.
Med beteckningen anvisas farleder för småbåtar.
LEDNING ELLER LINJE.
z=högspänningslinje
v=vattenförsörjningslinje.
OMRÅDE SOM ÄR SÄRSKILT VIKTIGT MED TANKE PÅ NATURENS MÅNGFALD.
DELGENERALPLANEOMRÅDETS GRÄNS.
OMRÅDESGRÄNS.
GRÄNS FÖR DELOMRÅDE.
FORNMINNESOBJEKT.
Med beteckningen anvisas fasta fornlämningar enligt utredningen om fornlämningar. En
beteckning över objekt som markerats på plankartan finns under beskrivningens punkt 4.4.4.
På området finns fasta fornlämningar som är fridlysta med stöd av lagen om fornminnen
(295/63). Området får i enlighet med lagen inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, borttagas
eller på annat sätt rubbas. Markanvändningsplaner som berör området bör skickas till
Museiverket för utlåtande.
BYGGNADS- OCH KULTURHISTORISKT VÄRDEFULLT OBJEKT.
Plankartans beteckningar har gjorts utifrån Museiverkets utredning av kulturmiljö och
byggnadsarv (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv,
Museiverket/Landskapsmuseet 2011).
24.2.2012
40 (47)
Med beteckningen anvisas byggnads- och kulturhistoriska objekt, vars rivning är förbjuden med
stöd av 41 § 2 mom. i markanvändnings och bygglagen. Objektets byggnads- och
kulturhistoriska särdrag bör beaktas vid ändrings-, reparations- eller utvidgningsåtgärder. Vid
byggnadsprojekt bör diskussioner med museimyndigheten föras innan åtgärder påbörjas.
NATIONELLT VÄRDEFULL BYGGD KULTURMILJÖ.
Med rasterbeteckningen anvisas RKY-dragningen (Byggda kulturmijöer av riksintresse) av
Dalsbruk historiska industriområde som fastställts av Museiverket och som godkänts av
Statsrådet. Området omfattar hela tätortskärnan.
Med beteckningen anvisas den av Statsrådet godkända RKY-dragningen (Byggda kulturmiljöer
av riksintresse) av Dalsbruk historiska industriområde. Planer och byggnadsåtgärder som gäller
området bör trygga och främja bevarandet av helheten. Bevarandet och nyanvändningen av
områdets gamla värdefullt klassade byggnadsbestånd bör främjas. Eventuell kompletterande
byggnadsverksamhet och andra ändringar bör anpassas till kulturmiljöns karaktär och särdrag.
På området är det inte tillåtet att genomföra åtgärder som minskar värdet av kulturlandskapet
och den historiskt sett betydande områdeshelheten.
4.4.4
FÖRTECKNING ÖVER FORNLÄMNINGSOBEJKT SOM FRAMKOMMER PÅ PLANKARTAN
sm-1
Masugnsträsket: stenåldersboplats
Ligger i ett skogsområde på den norra sidan av Lilla Masugnsträsket.
sm-2
Bruket i Dalsbruk, industriobjekt.
I Dalsbruks tätort.
sm-3
Mellantorp: stensättningar
Ligger på ett åkerfält drygt 2 km norr om kapellet i Dalsbruk.
sm-4
Sabbelsviken 1: Söndrat stenröse som troligtvis är en förhistorisk gravhög
Ligger i Hasselbacken–Spikis-regionen, på den sydvästra spetsen av ett bergigt backområde nära
näset mellan sjön Dragsfjärden och havet.
sm-5
Sabbelsviken 2: En cirka 16 meter lång låg stensättning, troligtvis förhistorisk, och vid sidan av
den en liten stenhög inne i en fördjupning i berget.
Ligger i Hasselbacken–Spikis-regionen, på den sydvästra spetsen av ett bergigt backområde nära
näset mellan sjön Dragsfjärden och havet.
sm-6
Dahlbysskogen: Två små stenrösen nära varandra. Möjligtvis gravhögar.
Ligger på Dragsfjärdens östra strand på en högt belägen bergsbrant.
sm-7
Valsverksholmen: kanal och stenkonstruktioner
Ligger mellan insjöarna Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket.
sm-8
Lilla Masugnsträsket: icke-tidsbestämt stenröse
Ligger ute på en bergskant på Lilla Masugnsträskets norra strand.
24.2.2012
4.4.5
41 (47)
sm-9
Grophage-skogen: icke-tidsbestämd liten stensättning
Ligger i bergsområdet på den östra sidan av Lilla Masugnsträsket.
sm-10
Stora Masugnsträsket: icke-tidsbestämd eventuell lämning av en stensättning
Ligger intill en skogsväg på ett lågt berg.
BYGGNADSSKYDDSOBJEKT SOM MARKERATS PÅ PLANKARTAN
Plankartans sr-beteckningar har gjorts utifrån Museiverkets utredning av kulturmiljö och byggnadsarv (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011). I planeområdet har alla objekt som klassats som lokalt, regionalt
och riksomfattande betydande markerats som objekt som bör skyddas, med undantag av några
fall. I enlighet med kommunens mål har det inte ansetts vara möjligt att skydda kommungården
eller gästhamnsbyggnaden som ligger i ett område som är viktigt med tanke på utvecklingen av
Dalsbruk tätortscentrum. Dessa har i inventeringen klassats som lokalt värdefulla.
4.4.6
ALLMÄNNA BESTÄMMELSER
Delgeneralplanen har utarbetats som en rättsverkande delgeneralplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagens 42 §.
5 PLANENS KONSEKVENSER
Syftet med planläggningens konsekvensbedömning är att på förhand i erforderlig utsträckning
utreda planens konsekvenser. Enligt MBL 9 §: Planen bör baseras på tillräcklig mängd gransk
ningar och utredningar. Vid utarbetning av planen bör i erforderlig utsträckning utredas planens
miljökonsekvenser, inbegripande samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga konsekven
ser. Utredningarna bör täcka hela det området som uppskattningsvis betydelsefullt kan influe
ras av planen. Vid miljökonsekvensbedömning behandlas även principer för att hindra eller
mildra eventuella skadliga konsekvenser.
Vid beredningen av delgeneralplan har strävan varit att identifiera och utreda betydande kon
sekvenser föranledda av planen. Konsekvensbedömning har gjorts som specialistbedömningar,
på basen av befintliga utredningar, litteratur och terrängbesök.
Av generalplanens förverkling föranledda konsekvenser har bedömts betydande konsekvenser
för områdes- och samhällsstruktur; trafik; industri, handel och näringsliv; samhälls- och energi
ekonomi; natur och naturresurser; landskap, bybild, kulturarv och bebyggd miljö samt männi
skors levnadsförhållanden och levnadsmiljö.
Konsekvensbedömningarna kompletteras i samband med planens fortsatta beredning,
på basen av bl.a. erhållen respons från olika intressegrupper.
Konsekvensbedömningarna kompletteras i planförslagsskedet.
5.1
5.1.1
KONSEKVENSER FÖR MÄNNISKANS LEVNADSFÖRHÅLLANDEN OCH LEVNADSMILJÖ
SOCIAL MILJÖ
Delgeneralplanelösningen ger en möjlighet till ett mångsidigt socialt liv. Olika mötesplatser såsom skolan, idrottsplanen och parkerna möjliggör tillfällen att skapa människoförhållanden och
att upprätthålla dem. De omfattande båthamnsområdena med sina gästhamnar samt tätorts-
24.2.2012
42 (47)
centrat i närheten av dem skapar naturliga möten mellan säsongsinvånare, turister och fasta invånare.
5.1.2
SERVICE
Delgeneralplanelösningen koncentrerar servicen till det nuvarande centrumområdet, vilket möjliggör en lätt tillgång till service med olika typer av transportmedel. Servicen finns nära såväl fasta invånare som skärgårdsbor, båtfolk och säsongsboende som kommer till området med båt.
5.1.3
BOSTADSMILJÖ
Planbestämmelserna möjliggör en bostadsmiljö som livas upp av småskaliga arbets- eller övernattningsutrymmen.
Nya funktioner som orsakar buller eller miljöstörningar har inte placerats i närheten av bostadsområdena.
Grönområdena bildar omfattande nätverk kring bostadsområden och inverkar positivt på invånarnas hälsa och välfärd.
5.1.4
SÄKERHET
Funktioner som medför tung trafik har inte anvisats i anknytning till bostadsområdena, vilket
främjar trafiksäkerheten. Även en ny broförbindelse och lättrafikleder förbättrar trafiksäkerheten.
Invånarnas känsla av trygghet förbättras av tätare bostadsområden och den därmed ökande interna övervakningen.
5.1.5
REKREATION
Runt tätorten ligger omfattande obebyggda grönområden som bildar stora nätverk och erbjuder
olika typer av rekreationsmöjligheter. Riktgivande rekreationsleder har anvisats till rekreationsområdena. En del av lederna existerar redan. Längs stränderna anvisas flera badplatser och båthamnsområden. I närheten av tätorten har även flera små holmar och den större Högholmen
anvisats för rekreationsanvändning.
5.2
KONSEKVENSER FÖR OMRÅDES- OCH SAMHÄLLSSTRUKTUREN
Delgeneralplanen gör den befintliga tätorten mera kompakt och enhetlig. Nya bostadsområden
har anvisats i närheten till service och i anknytning till befintliga bostadsområden och kommunalteknik.
Utveckling av serviceformer i kärncentrat ökar deras tillgänglighet.
5.3
KONSEKVENSER FÖR ARBETSPLATSER OCH NÄRINGSVERKSAMHET
Delgeneralplanen möjliggör utveckling av arbetsplatser och näringsverksamhet. Genom delgeneralplanen anvisas nya industri- och lagerområden. I centrumområdet möjliggörs en mångsidig
näringsverksamhet både inom service, handel och turism. Stora båthamnsområden möjliggör
uthyrning av båtplatser, tjänster för förvaring av båtar, gästhamnsfunktioner och utveckling av
turismtjänster.
5.4
KONSEKVENSER FÖR NATUREN OCH NATURTILLGÅNGAR
24.2.2012
5.4.1
43 (47)
ALLMÄNT
Delgeneralplanen har inga betydande konsekvenser för naturen eller naturtillgångarna. Som
basuppgift för planläggningen har en naturutredning utarbetats för området. Utredningen har
beaktats i planlösningen.
5.4.2
FÖR YT- OCH GRUNDVATTEN
Grundvatten
Delgeneralplaneområdet ligger inte i ett grundvattenområde.
Ytvatten
Delgeneralplanen har inga betydande konsekvenser för ytvattnen. Nybyggen anvisas inte till
den omedelbara närheten av insjöarna. I område finns ett täckande vattenlednings- och avloppssystem till vilka nya byggnadsområden kan förenas.
5.4.3
FÖR BERGGRUNDEN OCH JORDMÅNEN
Kompletteras i samband med planförslaget.
5.4.4
FÖR KLIMATET
Planen medför inga betydande konsekvenser för klimatet.
5.4.5
FÖR VEGETATIONEN, NATURMÅLEN
Mål i enlighet med skogslagen, vattenlagen och naturvårdslagen
Utredningsområdet har ett rikt naturvärde. Enligt Faunatica Oy:s utredning finns det sammanlagt 92 mål med betydande naturvärden i planeringsområdet. Alla mål har beaktats i delgeneralplanen endera så att de ingår i MY-1-området eller genom luo-beteckningar.
Mål som är värdefulla med tanke på naturens mångfald
Alla mål har beaktats i delgeneralplanen endera så att de ingår i MY-1-området eller genom luobeteckningar.
5.4.6
FÖR DJUBESTÅNDET
För fladdermöss
I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga observationer av
fladdermusrevir.
För flygekorrar
I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga observationer av
flygekorrsrevir.
För fågelbeståndet
I samband med den naturutredning som utarbetats för området gjordes inga beaktansvärda
observationer av fåglars revir.
5.4.7
FÖR NATURSKYDDET
I delgeneralplanen beaktas naturvärden som framkommit i naturutredningen. I området finns
inga naturskyddsområden.
24.2.2012
5.4.8
44 (47)
FÖR MILJÖSKYDDET
För buller
I delgeneralplanen ingår planbestämmelser för förebyggande av bullerskador. Bullerorsakande funktioner har inte anvisats i anknytning till boende.
För luftkvaliteten
I delgeneralplanen ingår planbestämmelser för förebyggande av försämrad luftkvalitet. Koncentreringen av service till centrum minskar behovet av att använda personbil i synnerhet för
korta sträckor, vilket har positiva verkningar på luftkvaliteten.
5.5
5.5.1
KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET, BYBILDEN, KULTURMILJÖN OCH DEN BYGGDA MILJÖN
FÖR LANDSKAPSBILDEN
För planeområdet har utarbetats en separat landskapsutredning som har beaktats i samband
med planläggningen. I och med att delgeneralplanen förverkligas förändras landskapet mest i de
nya byggområdena på den norra sidan av byn Släts, i Grophagenområden, på den norra och
västra sidan av byn Spikis och i Dalens skogsområden.
5.5.2
FÖR TÄTORTSBILDEN
Då delgeneralplanen förverkligas blir tätorten mera kompakt, det värdefulla byggnadsarvet bevaras och nybyggen anpassas så att de bildar en del av den värdefulla tätortsbilden.
5.5.3
FÖR DEN BYGGDA KULTURMILJÖN OCH -LANDSKAPET
För nationellt sett värdefulla landskapsområden och kulturmiljöer
Dalsbruks nationellt sett värdefulla byggda kulturmiljö har identifierats genom planlösningar
och skyddsbeteckningar. En stor del av det äldsta byggnadsbeståndet i tätorten har anvisats att
skyddas och nybyggen har med hjälp av planbestämmelser styrts så att de anpassas till det befintliga byggnadssättet och landskapet. Genom att möjliggöra nybyggen i anknytning till gamla
byggnader bildas en miljö som präglas av tidsmässig skiktning.
För landskapsmässigt värdefulla landskapsområden och kulturmiljöer
I landskapsplanen beaktas den nationella kulturmiljöavgränsningen som en värdefull kulturmiljö, som beaktats i delgeneralplanen på det sätt som nämns ovan.
För fornlämningar
En utredning av fornlämningar har utarbetats för planeområdet och de objekt som
identifierats i utredningen har beaktats på plankartan. En fornlämning ligger i det nya APområdet och den bör därför beaktas noggrannare i samband med detaljplaneringen.
5.6
5.6.1
KONSEKVENSER FÖR TRAFIK
FORDONSTRAFIK
Trafikmängder
Den nya bosättningen som kommer att ligga i delgeneralplaneområdet och som omfattar cirka
70 tomter och 200 nya invånare medför personbilstrafik i form av cirka 280 fordon i dygnet. Utöver detta behöver den nya bosättningen underhålls- och servicetrafik, vars mängd förblir under 15 fordon i dygnet. Vid bedömningen av invånar- och trafikmängder har det antagits att huvuddelen av det nya byggandet består av småhus.
24.2.2012
45 (47)
Den nya bosättningen kommer till området i etapper. Av resorna i området sker huvuddelen
med personbil. Enligt miljöministeriets handbok om trafikalstring är andelen personbilar av
transportformerna cirka 82 %.
De nya arbetsplatsområdenas trafikalstring beror mycket på vilken typ av verksamhet som placeras i områdena. Personalmängden vid ett för arbetsplatsområdena typiskt företag som verkar
i en industrihall ligger kring 1–5 personer. Den trafik som företaget producerar ligger beroende
på bransch kring 1–6 personbilsresor per dygn. Utöver detta bildas underhålls- och ärendetrafik
samt distributionstrafik och övriga transporter. Ett företag producerar totalt cirka 12–20 fordonstrafikresor i dygnet. Vid bedömningen av trafikalstringen har det antagits att företagens
verksamhetsutrymmen inte omfattar affärsutrymmen.
5.6.2
LÄTT TRAFIK
Den lätta trafikens förhållanden förbättras efter att lättrafiknätet har kompletterats. Lättrafikleden som kommer att ligga längs landsväg 183 (Dalsbruksvägen) byggs längs avsnittet Slätsvägen
(anslutning på Dalsbruks tätorts sida) – Dalen. Det nya avsnittet förbättrar trafiksäkerheten för
bosättningen intill landsväg 183 (Dalsbruksvägen) och för arbetsplatsområdena och gör det möjligt att öka lättrafikens andel av fordonsformerna jämfört med dagens läge för olika typer av resor som riktas till Dalsbruks tätortsområde.
En annan lättrafikled, avsnittet som ligger mellan fabriksområdet och Byholmen, förbättrar
märkbart lättrafikens förhållanden. Den nuvarande förbindelsen till Byholmen går via en farlig
anslutning och därför förbättrar en ny led både trafiksäkerheten och lättrafikens funktion och
vidare ökar den även lättrafikens andel av fordonsformerna för resor som riktas till Dalsbruks
tätort.
5.6.3
KOLLEKTIVTRAFIK
För att höja kollektivtrafikens andel av fordonsformerna bör invånarmängden i Dalsbruks tätort
öka betydligt från den nuvarande nivån. Då skulle kollektivtrafiken ha tillräckligt med användare
och skulle bli konkurrenskraftig med personbilstrafiken. Det nuvarande kollektivtrafikutbudet är
dock förhållandevis stort med tanke på tätortens storlek.
Å andra sidan stöder den ökande bosättningen på lång sikt kollektivtrafikens möjligheter att bli
ett konkurrenskraftigt alternativ för personbil i synnerhet för arbetsrese- och ärendetrafik till
Kimito tätort och vidare till Åbo eller Salo.
5.7
5.7.1
KONSEKVENSER FÖR EKONOMIN
REGOINENS NÄRINGSLIV
Planen främjar näringslivets konkurrenskraft och förstärker internationell status genom att till
dela näringslivet tillräckliga placeringsmöjligheter genom att utnyttja befintliga konstruktioner.
5.7.2
FÖR SAMHÄLLSTEKNISKA KOSTNADER
Nya byggnadsområden kan anslutas till det kommunaltekniska nätverket. Den nya vägen och
bron till Tyska holmen samt den nya hamnen som anvisats till holmen medför de största samhällstekniska kostnaderna.
24.2.2012
5.7.3
46 (47)
FÖR ORDNANDE AV SERVICE
Bostadsområdena ligger nära servicen i centrum och på så sätt kan service ordnas på ett lätt
sätt.
5.8
FÖRHÅLLANDE TILL ÖVRIGA PLANER
5.8.1
PLANENS FÖRHÅLLANDE TILL RIKSOMFATTANDE MÅLSÄTTNINGAR FÖR OMRÅDESANVÄNDNING
Planen främjar näringslivets konkurrenskraft och förstärker internationell status genom att till
dela näringslivet tillräckliga placeringsmöjligheter genom att utnyttja befintliga konstruktioner.
Planen förebygger, via planbestämmelser och genom planering av funktioners placering, olägenheter som kan förorsakas av buller, vibrationer eller luftföroreningar.
Genom planbestämmelser och planering av funktioners placering har eftersträvats att
förebygga och avlägsna för människors hälsa befintliga olägenheter och risker.
Planen främjar väg och transportkedjors funktion samt utvecklar samarbete mellan olika
trafikformer.
Planen främjar bevarandet av värdefulla naturområdens och känsliga områdens mångfald enligt
naturutredningens rekommendationer genom planens områdesreservationer och olika planbes
tämmelser.
I planen anvisas en värdefull byggd kulturmiljö och noggrannare planbestämmelser gällande
den har fastställts.
5.8.2
FÖRHÅLLANDE TILL LANDSKAPSPLANEN
Säkerhets- och kemikalieverket (Tukes) har utarbetat en förteckning över mål som medför
eventuell risk för storolyckor samt områden som dessa mål omges av (konsulteringszoner).
Utlåtande bör begäras för planläggningsändringar och betydande byggande som sker i dessa
områden. Dalsbruk centrala fabriksområde hör i sin nuvarande form inte till Tukes förteckning
över anläggningar enligt Seveso II-direktivet, som behandlar kemikaliska ämnen som listats
som farliga. Av denna anledning har landskapsplanens Tkem-beteckning och den därtill
anknutna konsulteringszonen inte markerats i delgeneralplanen.
I övrigt motsvarar markanvädningen i delgeneralplanen landskapsplanens reserveringar och
bestämmelser.
6 PLANLÄGGNINGSSKEDEN
6.1
TIDIGARE PLANERING AV DALSBRUK
Tidigare planering har beskrivits under punkt 2.11.
6.2
DELTAGANDE OCH SAMARBETE
6.2.1
INTRESSENTER
På basen av preliminär granskning utgörs intressenter av:
Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat:
24.2.2012
-
Markägare och områdets eller närområdens invånare
-
Kommunens förvaltning
-
Myndigheter
- Egentliga Finlands NTM-central
- Egentliga Finlands förbund
- Egentliga Finlands landskapsmuseum
- Museiverket
- Trafikverket
-
Samhällsteknik
vattentjänstverket
telefonbolag
elbolag
trafikidkare (kollektivtrafiksleder)
-
Samfund och föreningar
FN-Steel
47 (47)
Företeckningen över intressenter kompletteras vid behov.
Bilaga 1
Plan för deltagande och bedömning
7 PLANENS FÖRVERKLING
På basen av markanvändnings- och byggnadslagen utarbetas generalplanen till grund för mer
detaljerad planering och byggnation. Planen styr myndigheters och markägares verksamhet
bl.a. enligt följande:
Vid planering av åtgärder gällande markanvändningen bör ombesörjas att de inte försvårar
generalplanens förverkligande. Vid beviljande av byggnadstillstånd bör vid områdens
användning iakttas, att i generalplanen markerat användningsändamåls förverkligande inte
försvåras. Generalplanen är inte i kraft på detaljplaneområden, men den fungerar som
anvisning vid beredning eller ändring av detaljplan. Område avsett som byggnadsplats får inte
genom lantmäteriförrättning ombildas till fastighet om åtgärden försvårar förverkligande av
området till det ändamål som avsetts i generalplanen.
Områdesreserveringar och bestämmelser i rättsverkande plan är bindande.
Områdesreservationer bör dock tolkas med beaktande av delgeneralplanens generella karaktär;
avgränsningar preciseras vid byggnadstillståndsbehandling och i samband med annat
beslutsfattande.
I Helsingfors 24.2.2012
AIRIX Ympäristö Oy
Maritta Heinilä
Arkitekt SAFA
Tapio Toropainen
Utvecklingsdirektör, DI, YKS 257
KEMIÖNSAAREN KUNTA
TAALINTEHTAAN OSAYLEISKAAVA
KAAVASELOSTUS
24.2.2012
2 (47)
SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ......................................................................................................... 5
1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ................................................................................................................................................ 5
1.2 KAAVAN TARKOITUS....................................................................................................................................................... 5
2 LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................................. 6
2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ..................................................................................................................... 6
2.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS ............................................................................................................................................. 6
2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ .......................................................................................................... 6
2.2.1 MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET ..................................................................... 6
2.2.2 MAISEMAKUVA ........................................................................................................................................................ 7
2.2.3 PINNANMUODOSTUS .............................................................................................................................................. 7
2.2.4 MAAPERÄ ................................................................................................................................................................. 7
2.2.5 PINTA- JA POHJAVESI ............................................................................................................................................... 8
2.2.6 KASVILLISUUS........................................................................................................................................................... 8
2.2.7 HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET ................................................................................................................. 9
2.2.8 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT ..................................................... 9
2.2.9 LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET .................................................................................................................. 10
2.2.10 NATURA-ALUEET ................................................................................................................................................. 10
2.2.11 LEPAKOT .............................................................................................................................................................. 11
2.2.12 LIITO-ORAVAT ...................................................................................................................................................... 11
2.2.13 LINNUSTO ............................................................................................................................................................ 11
2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ............................................................................................................................................ 11
2.4 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET ................................. 11
2.4.1 TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY .................................................................................... 11
2.4.2 MUINAISJÄÄNNÖKSET ........................................................................................................................................... 15
2.5 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ ...................................................................................................................... 17
2.5.1 VÄESTÖ ................................................................................................................................................................. 17
2.5.2 TYÖPAIKAT ............................................................................................................................................................. 19
2.5.3 ELINKEINOT ............................................................................................................................................................ 20
2.5.4 LIIKETILAT............................................................................................................................................................... 20
2.6 PALVELUT
...................................................................................................................................................... 21
2.7 LIIKENNE
...................................................................................................................................................... 21
2.7.1 VESILIIKENNE ......................................................................................................................................................... 22
2.7.2 LIIKENNEMÄÄRÄT .................................................................................................................................................. 22
2.7.3 RASKAS LIIKENNE ................................................................................................................................................... 22
2.7.4 JOUKKOLIIKENNE ................................................................................................................................................... 23
2.7.5 KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO ................................................................................................................................. 23
2.7.6 LIIKENTEEN ONGELMAT ......................................................................................................................................... 24
2.7.7 LIIKENNETURVALLISUUS ........................................................................................................................................ 24
2.8 TEKNINEN HUOLTO. ..................................................................................................................................................... 24
2.9 MAANOMISTUS
...................................................................................................................................................... 24
2.10 SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................................................................. 24
2.10.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET .......................................................................................... 24
2.10.2 MAAKUNTAKAAVA .............................................................................................................................................. 27
2.10.3 SEUTUKAAVA ....................................................................................................................................................... 28
2.10.4 OSAYLEISKAAVA .................................................................................................................................................. 29
2.10.5 ASEMAKAAVA ...................................................................................................................................................... 29
2.10.6 RANTA-ASEMAKAAVA ......................................................................................................................................... 30
2.10.7 RAKENNUSKAAVA ............................................................................................................................................... 30
2.10.8 RAKENNUSJÄRJESTYS .......................................................................................................................................... 30
2.10.9 RAKENNUSKIELTO ............................................................................................................................................... 30
2.10.10 MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT ................................................................................................ 30
24.2.2012
3 (47)
3 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................................... 31
3.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET ....................................................................................... 31
4 OSAYLEISKAAVA ......................................................................................................................... 32
4.1
4.2
4.3
4.4
KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT ......................................................................................................................... 32
MITOITUS
...................................................................................................................................................... 33
LIIKENNE
...................................................................................................................................................... 33
ALUEVARAUKSET ...................................................................................................................................................... 34
4.4.1 ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN....................................................................................................................... 34
4.4.2 MUUT ALUEVARAUKSET ........................................................................................................................................ 36
4.4.3 MUUT KAAVAMERKINNÄT ..................................................................................................................................... 38
4.4.4 LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ MUINAISMUISTOKOHTEISTA ............................................................... 40
4.4.5 LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ RAKENNUSSUOJELUKOHTEISTA ........................................................... 40
4.4.6 YLEISMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................................. 41
5 KAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................................................... 41
5.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN ................................................................................... 41
5.1.1 SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ ..................................................................................................................................... 41
5.1.2 PALVELUT ............................................................................................................................................................... 41
5.1.3 ASUINYMPÄRISTÖ .................................................................................................................................................. 41
5.1.4 TURVALLISUUS ....................................................................................................................................................... 42
5.1.5 VIRKISTYS ............................................................................................................................................................... 42
5.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN ................................................................................................ 42
5.3 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN ........................................................................................ 42
5.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN .................................................................................................... 42
5.4.1 YLEISTÄ ................................................................................................................................................................. 42
5.4.2 PINTA- JA POHJAVESIIN ......................................................................................................................................... 42
5.4.3 KALLIO- JA MAAPERÄÄN ........................................................................................................................................ 43
5.4.4 ILMASTOON ........................................................................................................................................................... 43
5.4.5 KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ................................................................................................................ 43
5.4.6 ELÄIMISTÖÖN ........................................................................................................................................................ 43
5.4.7 LUONNONSUOJELUUN .......................................................................................................................................... 43
5.4.8 YMPÄRISTÖNSUOJELUUN ...................................................................................................................................... 44
5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ................ 44
5.5.1 MAISEMAKUVAAN ................................................................................................................................................. 44
5.5.2 TAAJAMAKUVAAN ................................................................................................................................................. 44
5.5.3 RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA –MAISEMAAN ............................................................................ 44
5.6 VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN ..................................................................................................................................... 44
5.6.1 AJONEUVOLIIKENNE .............................................................................................................................................. 44
5.6.2 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYKSIIN ........................................................................................................................... 45
5.6.3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN .................................................................................................................... 45
5.7 VAIKUTUKSET TALOUTEEN ........................................................................................................................................... 45
5.7.1 SEUDUN ELINKEINOELÄMÄÄN............................................................................................................................... 45
5.7.2 YHDYSKUNTATEKNISIIN KUSTANNUKSIIN.............................................................................................................. 45
5.7.3 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN .............................................................................................................................. 46
5.8 VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN .................................................................................................................. 46
5.8.1 KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN .............................................................. 46
5.8.2 SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN................................................................................................................................ 46
6 SUUNNITTELUVAIHEET ............................................................................................................... 46
6.1 TAALINTEHTAAN AIKAISEMPI SUUNNITTELU ............................................................................................................... 46
6.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ .................................................................................................................................. 46
6.2.1 OSALLISET .............................................................................................................................................................. 46
7 KAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................................... 47
24.2.2012
4 (47)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Vesihuoltoverkosto
Asemakaavojen kapasiteetti
Kaavoitustilanne
Liikenneverkosto
Palvelurakenne
Nykyinen maankäyttö
Osayleiskaavakartta ja merkinnät
MUUT KAAVAN TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI















Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011.
Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2012.
Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011
Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011.
Luontoselvitys, Faunatica Oy, 2011.
Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011,
Faunatica Oy, 2011.
Länsi-Turunmaan ja Kemiönsaaren henkilöliikenneselvitykset, 2009
Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2009
Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001
Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma.
Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998.
Taalintehtaan kehittämissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Lasse Minkkinen, 2006.
Köli-projekti, 2011
Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/
Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. http://www.lounaispaikka.fi/.
24.2.2012
1
1.1
5 (47)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan n. 20 km päähän kunnan keskustasta Kemiöstä.
Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin järveen ja pohjoisessa
Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket.
Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet.
Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta
tuleva seututie 183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle.
Kuva: ilmakuva-alueelta
1.2
KAAVAN TARKOITUS
Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien
sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen
muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä
ja tulkitsijana.
Taalintehtaan alueelle kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita; suuri osa taajamasta kuuluu Museoviraston RKY-rajaukseen ”Taalintehtaan historiallinen teollisuusympäristö”. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin rajausta koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa muiltakin osin kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet.
Vahvistuessaan Taalintehtaan osayleiskaava toimii ohjeena laadittaessa aluetta koskevia asemakaavoja.
24.2.2012
2
2.1
2.1.1
6 (47)
LÄHTÖKOHDAT
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
ALUEEN YLEISKUVAUS
Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%) ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria.
Suunnittelualueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).
2.2
2.2.1
LUONNONYMPÄRISTÖ, MAISEMA JA ELÄIMISTÖ
MAISEMARAKENNE, MAISEMAN HISTORIALLISET OMINAISPIIRTEET
Kemiönsaaren Taalintehtaan osayleiskaava-alue kuuluu maisemamaakuntajaossa (Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992) Lounaismaahan ja sen alatyyppiin Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun.
Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan maamme ehkä erityislaatuisimpana, vertaansa vailla olevana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia
kulttuuripiirteitä. Maisemallisesti saaristoalueen maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat
kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Maiseman tärkein peruselementti on meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Ulkomereltä rannikolle tultaessa pienet luodot ja saaret suurenevat vähitellen ja niistä rakentuu erilaisia vyöhykkeitä. Savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmasto on edullinen ja
maaperässä on kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kallioiden ohella. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992)
Saariston vyöhykejaossa Kemiönsaari kuuluu sisäsaariston vyöhykkeeseen.
Saaristoalueen asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seudulle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sen ohella on sisäsaariston kalastajakylissä pidetty pienialaisia
monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä lisääntyy voimakkaasti. Rakentaminen on sijoittunut perinteisesti tiiviisti
rantojen tuntumaan alaville alueille ja suojaisiin selänteiden alarinteisiin tai painanteisiin. Nykyaikainen rakentaminen sijoittuu asemakaavoitetuille alueille, jotka monesti poikkeavat tästä
perinteisestä rakentamistavasta sijoittuen selänteille. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992)
Selvitysalueelle tyypillisen maiseman perusrungon muodostavat kallioselänteet, savikkolaaksot,
lahdesta kuroutuneet järvialtaat ja saaria ympäröivät vedet. Ihmistoiminta keskittyy rantojen
tuntumaan. (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II; Ympäristöministeriö 1992)
Maisemarakenteessa on selvästi havaittavissa koillis-lounaissuuntaisuutta kallioselänteissä sekä
merenlahdesta kuroutuneissa järvialtaissa kuten Dragsfjärdenin järvessä. Alueelle on tyypillistä
myös suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut. Korkeimmat huiput ovat kallioselänteille 47
metriä merenpinnan yläpuolella. Maaperä on hyvin kallioinen. Peltoja on viljelymaan puuttees-
24.2.2012
7 (47)
ta johtuen vähän ja nekin ovat sijoittuneet pääasiassa selvitysalueen pohjoisosassa sijaitseville
laaksojen savikoille. Kallioiset kedot ovat yleisiä.
Vesistöt ovat voimakkaasti läsnä alueen maisemarakenteessa. Meri vaikuttaa alueen eteläosassa ja muualla sisäjärvet; Lilla ja Stora Masugnträsket sekä Dragsfjärdenin järvi.
2.2.2
MAISEMAKUVA
Taalintehtaan alueen maisemaa hallitsevat meri, sisäjärvet, ruukin historiallinen alue rakennuksineen sekä metsäiset kallioselänteet. Maisemalle on tyypillistä avautuvat merimaisemat ja suljetut metsät. Maisemassa on nähtävissä pienimuotoisuutta ja yllätyksellisiä näkymiä, kuten sisäjärvien maisemat selänteiden keskellä tai selänteiden väliset laaksot. Peltoja on vähän ja ne sijoittuvat pääasiassa vähiin savisiin laaksoihin tai selänteiden ja laakson vaihettumisvyöhykkeeseen. Ketoja on runsaasti kallioalueilla. Asutus on keskittynyt Taalintehtaan ruukin ympäristöön
tai pieniin kyläkeskittymiin viljelymaiden lähettyville.
Taalintehtaan historiallinen ruukin ympäristö muodostaa muusta ympäristöstä selkeästi poikkeavan maisemakokonaisuuden. Taalintehtaan maisemakuvassa näkyy kartanokulttuuriin liittyvien piirteiden vaikutus. Kartanon maiden ja perinteisten talonpoikaiskylien liepeille syntyi torppari- ja mäkitupa-asutusta. Kartanoiden kautta kulkeutui Suomeen myös eurooppalaista kulttuuriperinnettä edustava puutarhakulttuuri ja kartanokulttuuriin liittyvä rakentamistyyli. Rehevät puistot ja puutarhat sekä kyläympäristön siisteys ovat vielä nykyäänkin seudun tyypillinen
piirre. (Lähde: Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992)
2.2.3
PINNANMUODOSTUS
Taalintehtaan alueelle on tyypillistä suhteellisen voimakkaat korkeusvaihtelut meren pinnantasosta korkeille kallioselänteille aina 47 metriin merenpinnan yläpuolelle. Lilla Masugnträsket
on noin 14 metriä merenpinnasta ja Stora Masugnträsket noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Lännessä selvitysaluetta rajaava Dragsjärden on noin 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella.
2.2.4
MAAPERÄ
Selvitysalueen kallioperä kuuluu svekofennialaisen pääalueen suprakrustisen seurannan kallioperään. Kivilaatu on intermediääristä ja felsistä metavulkaniittia ja metasedimenttiä. Selvitysalueella kallioperä on nähtävillä avo- ja silokalloina. Laaksot ja järvet ovat muodostuneet kallioperän ruhjevyöhykkeisiin. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/)
Kuva: Ote kallioperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity. (Lähde:
24.2.2012
8 (47)
Selvitysalueen maaperä muodostuu kallioselänteistä ja niiden välisistä laaksoista. Maaperä on
pääasiassa kalliopaljastumaa tai kalliomaata. Kallioalueet käsittävät sekä avokalliot että ohuen
että alle metrin moreenikerroksen peittämät kallioalueet. Alueen pohjoisosassa Dalenin kylän
laaksossa on pieni saviesiintymä. (Lähde: http://geomaps2.gtk.fi/geo/ )
Kuva: Ote maaperäkartasta. Taalintehtaan taajaman kohta on ympyröity.
2.2.5
(Lähde:
PINTA- JA POHJAVESI
Selvitysalue sijaitsee osittain Itämereen kuuluvalla Saaristomerellä. Meren lisäksi alueella sijaitsee makeanveden järviä, kuten Lämmokärret, Stora Masugnträsket, Lilla Masugnträsket ja
Dammen. Järvet ovat toimineet vesivoiman lähteenä vanhassa masuunissa. 1700- ja 1800lukujen kartoissa Stora Masugnträsket on huomattavasti pienempi ja Lilla Masugnträsket on
suurin piirtein samankokoinen kuin nykyisin. Järvien vedenkorkeutta säännösteltiin patojen
avulla. Vesi johdettiin Dammenin kautta vanhalle masuunille vesivoimaksi ja edelleen nykyisen
keskustan torialueen kautta mereen. Masuunin toiminnan loputtua Stora Masungträsketin veden korkeutta on nostettu patoamalla ja järvi on näin huomattavasti laajemmalla alalla. Samalla
syntyi Lämmokärret. Nykyisin Lilla Masugnträsketistä virtaavat vedet on johdettu maanalaiseen
putkeen, jonka purkupaikka Ruukinlahdessa (Bruksviken).
Lännessä aluetta rajaa vuonomainen Dragsfjärden. Järvellä on vielä noin 2000 vuotta sitten ollut
yhteys mereen. Maannouseman vuoksi yhteys on sittemmin kadonnut.
Selvitysalueella on jokia ja puroja vähän ja ne ovat pituudeltaan lyhyitä. Selänteet ohjaavat pintavedet joko mereen tai alueen sisäjärviin. Stora Masugnträsketin ympäristössä on runsaasti
soistuneita maa-alueita.
Ympäristöhallinnon OIVA -palvelimen mukaan selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. (Lähde:
Ympäristöhallinnon
OIVA
–
ympäristöja
paikkatietopalvelu,
http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/palvelut.asp)
2.2.6
KASVILLISUUS
Kaava-alue sijaitsee kasvimaantieteellisesti hemiboreaalisella vyöhykkeellä eli tammivyöhykkeellä. Alue on luonnonoloiltaan mielenkiintoinen, mantereisen ja mereisen vaikutusten kohtaamispaikka. Kasvuolot ovat tällä lounaisella rannikkovyöhykkeen suunnittelualueella muuta
maata suotuisammat, mikä näkyy suunnittelualueen korkeina lajimäärinä.
Osayleiskaava-alue on luonnoltaan monipuolinen, jolle on ominaista pienipiirteinen vaihtelu.
Luontotyyppikohteet ovat suunnittelualueella hyvin pienialaisia ja pirstoutuneita.
24.2.2012
9 (47)
Taalintehtaan suunnittelualueella sijaitsee koko maassa harvinaisia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotooppeja, kuten reheviä lehtolaikkuja, paisteisia etelänpuoleisia
rinteitä (ja niillä sijaitsevat ketoja kallioluontotyypit) sekä ojittamattomia tai reheviä soita. Harvinaisia ketoja, eli kuivia niittyjä, esiintyvät poikkeukselliset kasvuolosuhteet omaavilla etelään
päin avautuvilla vuorenrinteillä, joissa paahteisuus ja mereisyys vaikuttavat erikoiseen kasvuympäristöön. Taalintehtaan alueella sijaitsevat lehdot ovat suojelemisen arvoisia.
2.2.7
HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET
Taalintehtaan alueen luonnon erityisiä huomionarvoisia ympäristöjä ovat merelle ja etelään
avautuvat vuoririnteet, joiden paahteinen ja merellinen kasvuympäristö on tavanomaisempaa
saaristossa. Erityinen kasvuympäristö mahdollistaa esiintymisen jo harvinaisille kuiville niityille
eli kedoille.
Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin rikas. Faunatica Oy:n selvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita on suunnittelualueella yhteensä 92 kappaletta. Selvityksen mukaan
Taalintehtaan arvokkaimmiksi luontokokonaisuuksiksi nousevat:






2.2.8
Masugnträsketin ranta-alueet ja Lilla Masugnsträsketin lounaispuoleinen kallio- ja metsäalue
Rehevien ja harvinaisten luontotyyppien keskittymä, joka käsittää Vaktkojsberginin
pohjoisreunan, Sabbelsin itäpään ketoalueen ja sen pohjoispuoliset lehtokuviot, pitkänomaisen pähkinäpensaslehto ja sen viereisen luonnontilaisen metsäalueen sekä
näiden koillispuolella pienen puronotkon
Todalenin pohjoispuolen kalliometsäkokonaisuus ja Lämmokärretin alue
Dragsfjärdenin itärannan jyrkkä, yhtenäinen rinnejakso
Stora Masugsträsketin länsirannan rakentamattomat ranta-alueet
Valtakunnallisesti arvokas vuorimukin kasvupaikkojen kokonaisuus selvitysalueella
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT
Kaava-alueella on metsälain mukaan 50 kpl erityisen tärkeäksi arvioituja elinympäristöjä, joista
19:sta havaittiin lisäksi uhanalaisen luontotyypin esiintymä. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymiä on suunnittelualueella yhteensä 37 kpl. Näillä kohteilla esiintyi erityisesti perinnebiotooppeja, mm. ketoja ja metsälain piiriin kuulumattomia suokuvioita, runsaslahopuisia
metsiä sekä muita elinympäristöjä. Arvokkaiden elinympäristöjen rajauksista 27:llä havaittiin
myös uhanalaisen luontotyypin esiintymä.
24.2.2012
10 (47)
Kuva: Faunatica Oy:n laatima kartta suunnittelualueen luonnonkohteista
2.2.9
LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET
Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelualueita.
2.2.10 NATURA-ALUEET
Kaavoitettavalla alueella ei ole Natura-alueita.
24.2.2012
11 (47)
2.2.11 LEPAKOT
Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä.
2.2.12 LIITO-ORAVAT
Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä.
2.2.13 LINNUSTO
Alueelta laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei tehty havaintoja huomionarvoisten linnustojen elinpiireistä.
2.3
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Taalintehtaan rakennettu ympäristö kuuluu suurelta osin osaksi historiallista teollisuusympäristöä ja se on kuvattu kohdassa 2.4.1. Lisäksi osayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi maisemallisesti
merkittävää jälleenrakennuskauden ympäristökokonaisuutta: Slätsin kylä ja Byholmenin saaren
länsiosa.
Kuva: Slätsin rakennettua ympäristöä.
2.4
2.4.1
RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ, KULTTUURIHISTORIALLISESTI SUOJELTAVAT KOHTEET
TAALINTEHTAAN HISTORIALLINEN TEOLLISUUSALUE RKY
Taalintehtaan tiivis ja monipuolinen historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan
vuoden aikana vaatimattomasta masuunista laajaksi rautateollisuusyhdyskunnaksi. Taalintehdas
kuuluu 1600-luvun suurvalta-ajan varhaisiin rautaruukkeihin ja se on liittynyt Länsi-Uudenmaan
teollisuushistoriallisesti merkittävän ruukkiketjuun. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Teollisuuden kasvusta huolimatta vanha ruukinmiljöö slagitiilisine rakennuksineen muodostaa edelleen alueen hyvin säilyneen historiallisen ja taajamakuvallisen ytimen. Taalintehtaan poikkeuksellisen pitkästä historiallisesta jatkuvuudesta kertoo se, että se on vanhoista ruukeistamme viimeinen, jossa toimii
edelleen rautatehdas.
24.2.2012
12 (47)
Taalintehtaan ruukki Kemiön saaren etelärannalla on perustettu kuljetusyhteyksien kannalta
erinomaiselle paikalle. Teollisuusrakennukset muodostavat kaksi erillistä ryhmää. Vanha ruukinpaikka on Lilla Masugnträsketistä mereen laskevan puron varrella. Vanhan, kivestä rakennetun,
mutta osittain uusitun ja vahvistetun kivipadon alapuolella on harmaakivestä ja tiilestä rakennetun masuunin raunio ja sen ympärillä raastuvan, pasutusuunin ja hiilihuoneen perustuksia. Etelään masuunista on slagitiilestä ja punatiilestä rakennettu valimo sekä tiilinen konepaja sekä
ruuvi- ja mutteritehdas. Uudempi tehdasalue, jonka vanhimmat osat ovat 1920-luvulta ja jota
on rakennettu etenkin 1930-luvulla ja 1970-luvulla, on perustettu Skeppsholmenin saarelle.
Skeppsholmen on liitetty penkereellä mantereeseen.
Työntekijöiden ja virkailijoiden asuinrakennukset muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen,
historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden 1700-luvulta nykypäiviin. Vanhimmat Taalintehtaan
hirsiset 1700-luvun työväenasunnot sijaitsevat ns. Norrbackenin etelärinteellä. Kaksikerroksinen
työväenkasarmi on 1830-luvulta ja kaksi osittain slagitiilestä muurattua kasarmia 1800-luvun lopulta. Omaa erikoista rakennustyyppiään ovat Taalintehtaan kaksikerroksiset luhtikäytävätalot
1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. 1930-luvulla Taalintehtaalla on rakennettu runsaasti
työväenasuinrakennuksia. 1900-luvun alkupuolen työväen asuinrakentamista edustaa Nedre
Sabbelsin yhtenäinen asuinrakennusten ketju.
Kuva: Taalintehtaan slagitiiliset hiiliuunit, taustalla kunnantalo. Kuva: Maritta Heinilä 2011.
24.2.2012
13 (47)
Kuva: Taalintehtaalla työväestölle on rakennettu luhtikäytävärakennuksia 1800-luvun lopusta ja
1900-luvun alusta. Kuva: MV/RHO Johanna Forsius 2007.
Kuva: Taustalla Taalintehtaan sataman empirerakennukset, joissa ovat sijainneet talli, viljamakasiini ja varasto. Vasemmassa yläkulmassa tehtaan konttori. Kuva: Maritta Heinilä 2011.
24.2.2012
14 (47)
Merenrannassa on kaksitoista slagitiilestä 1880-luvulla rakennettua hiiliuunia ja vanhassa laivarannassa empiretyyliset talli, viljamakasiini ja varastorakennus. Myös 1921 alunperin metodistikirkoksi rakennettu Taalintehtaan kirkko ja koulurakennus ovat slagitiilestä.
Ruukinkartanoita Taalintehtaalla on kaksi. Vanhempi vuodelta 1762 sijaitsee puistoineen rantaan viettävässä rinteessä. Toista, 1874 valmistunutta kartanoa on uusittu 1936. Konttorirakennus, jossa on ollut virkailijoiden asuntoja, periytyy ilmeisesti 1700-luvulta tai 1800-luvun alusta.
Empiretyylinen virkailijarakennus on 1800-luvun puolivälistä.
(Lähde:Museovirasto. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=919, 2011)
Edellä mainittu RKY rajaus on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rakennetun
ympäristön aluekokonaisuus. Alue on merkitty maakuntakaavaluonnoksessa 2010 maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetun ympäristön aluekokonaisuudeksi, merkinnällä sra- 1002 : Taalintehtaan vanha teollisuusalue. Merkintä on kohdistettu Taalintehtaan ruukin
paikalle.
Kuva: Ote maakuntakaavaluonnos 2010 kulttuuriperintö-liitekartasta. Siniliilalla rajattuna Taalintehtaan vanha teollisuusalue.
24.2.2012
15 (47)
Kuva: Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus
2.4.2
MUINAISJÄÄNNÖKSET
Osayleiskaavaa varten tehtiin muinaisjäännösinventointi syksyn 2011 aikana (kenttätyöt suoritettiin 11.-14-10.2011). Inventoijana toimi Esa Laukkanen Varsinais-Suomen Maakuntamuseon
palkkaamana.
Taalintehtaan suuren tehdasalueen pohjoispuolisista alueista inventoitavina oli Stora Masugnsträsketin järven länsipuolisia ja lounaispuolisia maastoja Dragsfjärdin järvenrantaan ja merenrantaan sekä niiden väliseen kannakseen asti, Lilla Masugnsträsketin järven ympäristöjä noin 400
24.2.2012
16 (47)
metrin säteellä, merta lähinnä olevat kalliot Grophagenista länteen ja tehdasalueen eteläpuolella olevat saaret Lysholmen, Tyska holmen, Byholmen ja Högholmen.
Aiemmat arkistoidut arkeologiset selonteot Taalintehtaan alueesta eivät olleet kovin tarkkoja.
Vuoden 1886 kesältä on Volter Högmanin mainintoja havainnoista, jotka hän oli kirjannut muistiin Dalin kylästä läheltä Taalintehdasta. Niissä on Dalista tai sen lähistöltä merkintöjä yhdestä
mahdollisesta hautarauniosta (vrt. inventointikohde n:o 3) ja lisäksi yhdestä luonnonkivikosta.
Vuonna 1932 on Hildur Planting liikkunut tekemässä arkeologista inventointia Kemiönsaarella,
mutta hän ei ole merkinnyt inventointinsa yleiskarttaan mitään kohteita Taalintehtaalta. Harrastaja-arkeologitoiminta on ollut Kemiönsaarella varsinkin 1980-luvulla vilkasta ja hyvin järjestettyä. Sen toiminnan kautta on opettaja Hans Myhrmanin löytämänä tullut tietoon Taalintehtaalta
kvartsi-iskosten löytöpaikka, jonka on katsottu merkitsevän kivikautisen asuinpaikan sijaintia lähellä Lilla Masugnsträsketin järveä (vrt. inventointikohde n:o 2). Taalintehtaan alueelta tunnettiin entuudestaan Masugnsträsketin kohteen lisäksi kohde Taalintehtaan rautaruukin historialliset rakennukset, rakenteet yms(vrt. inventointikohde n:o 1).
Inventoinnin kenttätyö rajoittui havainnointiin, mikä kohdistui maanpinnan muotoihin ja niiden
perusteella mahdollisesti erottuviin vanhoihin kivi- ja maarakenteisiin sekä mahdollisten erilaisissa maaleikkauksissa näkyvien löytöalueitten etsintään. Muita, enemmän aikaa vaativia kenttätyömenetelmiä, kuten koekuoppaverkostojen kaivamista, ei ollut käytössä. Vanhaa karttaaineistoa käytiin läpi inventointia valmisteltaessa. Tarkastelun alla oli siten Dalin kylän tiluskarttoja sekä vuoden 1855 paikkeille ajoittuva niin sanottu Kalmbergin kartta ja vuoden 1881 tienoilta oleva ”Senaatin kartta”.
Inventoinnissa lokakuussa 2011 löytyi Taalintehtaan alueelta viisi sellaista kohdetta, jotka on
mahdollista katsoa alustavasti muinaisjäännöksiksi. Niiden inventointinumerot, kohdenimet,
alustavat muinaisjäännöstyypit ja ajoitukset ovat seuraavat:





n:o 4: Sabbelsviken 1, hautapaikat: hautaröykkiöt, pronssi- ja/tai rautakautinen
n:o 5: Sabbelsviken 2, hautapaikat: hautaröykkiöt (kaksi kivirakennetta), pronssi- ja/tai
rautakautinen
n:o 6: Dahlsbyskogen, kivirakenteet (kaksi kivilatomusta vierekkäin): latomukset, ajoittamaton
n:o 7: Valsverksholmen, teollisuushistorialliset muinaisjäännökset (kanava ja kivirakenteita), historiallinen
n:o 8: Lilla Masugnsträsket, kivirakenteet: latomukset, ajoittamaton
Inventointikohteet numeroilla 9 (Grophage-skogen) ja 10 (Stora Masugnsträsket) ovat lajiltaan
tunnistamattomia ja ajoittamattomia. Ne ovat muinaisjäännösinventoinnissa luokiteltu, ei muinaisjäännösten, vaan niin sanottujen muiden kohteiden luokkaan.
24.2.2012
17 (47)
Kuva: Kartta muinaisjäännösten löytöpaikoista (lähde:Esa Laukkanen)
2.5
2.5.1
VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ
VÄESTÖ
Kemiönsaaren kunnassa on 7191 asukasta. Taalintehtaan osa-alueella asuu vakituisesti 1503
asukasta. Taalintehtaalla on 1128 asuntoa, joista 794 on vakituisesti asuttuja. Taalintehtaan osaalueella on 226 vapaa-ajan asuntoa. (Tilastokeskus/Asuminen 19.4.2011) Trygga Skärgårdsboendet ry:n kyselyn mukaan yhdessä vapaa-ajan asunnossa asuu keskimäärin 2,4 henkilöä.
Tämän mukaan Kemiönsaarella on n. 10700 vapaa-ajan asukasta. Neljännes näistä on samalla
24.2.2012
18 (47)
myös kunnan vakituisia asukkaita. Näin ollen vapaa-ajan asukkaiden todellinen määrä on n.
8000 hlöä.
Kemiönsaaren kunnan väkiluku on laskenut vuosittain. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä. Sisäänmuutto ei ole pystynyt tasoittamaan ikärakennetta, vaikkakin sisäänmuuttoa on enemmän
kuin poismuuttoa. (Tilastokeskus, Seutunet 13.5.2011)
Vuosi
Väkiluku
Väkiluvun muutos %
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
8358
8371
8325
8262
8199
8134
8041
7975
7836
7751
7709
7663
7619
7560
7529
7491
7462
7425
7383
7303
7298
7191
-0,57
0,16
-0,55
-0,76
-0,76
-0,79
-1,14
-0,82
-1,74
-1,08
-0,54
-0,60
-0,57
-0,77
-0,41
-0,50
-0,39
-0,50
-0,57
-1,08
-0,07
-1,47
Nettomuutto
20
26
-31
-10
11
-26
-27
-20
-58
0
-31
27
21
23
11
14
18
22
16
-51
29
-36
(Väliluvun muutos ja kehitys 1980-2010, Tilastokeskus 13.5.2011)
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2010
Dalsbruk (322201)
Ikä
95 90 - 94
85 - 89
80 - 84
75 - 79
70 - 74
65 - 69
60 - 64
55 - 59
50 - 54
45 - 49
40 - 44
35 - 39
30 - 34
25 - 29
20 - 24
15 - 19
10 - 14
5-9
0-4
100
80
60
40
20
Miehet
0
20
40
60
Nais et
SeutuNet
Vuoden 2011 os a-aluerajat
Lähde: T ilas tokes kus /Väes tötilas to
80
100
24.2.2012
19 (47)
Väestö ikäryhmittäin Kemiönsaaren kunnassa
1980 - 2010 ja ennuste 2010 - 2030
T oteutunut väes tö
Väes töennus te
6 000
Alle 15-vuotiaat
15 - 64-vuotiaat
5 000
Yli 65-vuotiaat
4 000
3 000
2 000
1 000
0
1980
1985
1990
1995
2000
2005
2010
2015
2020
2025
2030
SeutuNet
Lähde: T ilas tokes kus /Väes tö
Kesämökit rakennusvuoden mukaan osa-alueittain 2010
Kimitoön - Kemiönsaari
Kimito storområde - suuralue (3221)
Dragsfjärd storområde - suuralue (3222)
Västanfjärd storområde - suuralue (3223)
Kesämökkejä yhteensä
4 575
1 318
2 494
751
Kimito - Kemiö (322101)
Pedersjö (322102)
Gesterby-Tjuda (322103)
Norrlångvik (322104)
Mjösund (322105)
Dahlby (322106)
Kila - Kiila (322107)
Dalsbruk (322201)
Dragsfjärd-Ölmos (322202)
Björkboda (322203)
Hitis - Hiittinen (322204)
Västanfjärd-Lammala (322301)
Nivelax (322302)
Södersundvik-Vestlax (322303)
50
134
155
165
353
199
262
227
290
114
1 863
413
51
287
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Os uus kes ämökeis tä
-1920
1921 - 1959
1960 - 1979
1980 - 1989
1990 - 1999
2000 - 2010
T untematon
SeutuNet
Lähde: T ilas tokes kus /As uminen
2.5.2
TYÖPAIKAT
Kemiönsaareen kunnassa merkittävä osa työpaikoista on teollisuudessa ja siihen olennaisesti
liittyvässä kuljetus- ja varastointi toiminnassa. Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa ovat
myös suurimpia työllistäjiä. Kunnan työllisyysaste on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin,
vaihdellen 2000-luvulla n. 70-74 % tuntumassa, kun on laskettu 18-64-vuotiaiden työllisten
osuus koko ikäluokasta. Työpaikkaomavaraisuus on Kemiönsaaren kunnassa hieman alle 90 %.
24.2.2012
20 (47)
Työpaikat toimialoittain Kemiönsaaren kunnassa 2009
C T eollis uus
Q T erveys - ja s os iaalipalvelut
G T ukku- ja vähittäis kauppa
A Maa-, mets ä- ja kalatalous
P Koulutus
F Rakentaminen
H Kuljetus ja varas tointi
O J ulkinen hallinto ja maanpuolus tus
I Majoitus - ja ravits emis toiminta
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim.
S Muu palvelutoiminta
X T oimiala tuntematon
J Informaatio ja vies tintä
K Rahoitus - ja vakuutus toiminta
B Kaivos toiminta ja louhinta
R T aiteet, viihde ja virkis tys
L Kiinteis töalan toiminta
D Sähkö-, kaas u- ja lämpöhuolto
E Ves i-, viemäri-, jäteves i-, jätehuolto
0
Miehet
Nais et
100
SeutuNet
T oimiala T OL 2008
Lähde: T ilas tokes kus /T yös s äkäynti
2.5.3
200
300
400
500
Henkilöä
ELINKEINOT
Taalintehdas on haasteellinen yritysympäristö. Asukaspohja ei ole riittävä monipuolisten, ympärivuotisten palvelujen ylläpitäjäksi. Sesonkivaihtelut ovat erittäin suuret, sillä kesäkaudella asiakasmäärät moninkertaistuvat. Tämä myös mahdollistaa nykyisen palvelutason.
Taalintehtaalla sijaitsee 39 kaupan ja palvelualan yritystä, sekä 4 tuotannollista yritystä ja yksi
iso terästehdas. Taalintehtaan yritykset ovat pääasiassa pieniä mikroyrityksiä. Kesäsesongin aikaan yrityksissä on useampia työntekijöitä. Taajaman nykyinen palvelutarjonta on melko kattava ottaen huomioon ympärivuotiset asiakasmäärät.
Terästehdas, sekä joukko pienempiä tuotantoyrityksiä muodostavat Taalintehtaan teollisuusklusterin, joka on keskittynyt satama-alueen teollisuushalleihin. Terästehtaalla on myös yksityinen teollisuussatama, joka on toiminnassa ympäri vuoden.
1990-luvulla kunta kunnosti yhden kerrostaloistaan toimistotiloiksi: DIT-center. Tavoitteena oli
saada uutta liiketoimintaa sijaintivapaasta toiminnasta. Tänä päivänä DIT-centerin tiloista on
käytössä vain kolmannes.
Veneiden talvisäilytys, vuokraus, huolto, vierassatama palveluineen ja laituripaikat muodostavat
yhden Taalintehtaan liike-elämän keskittymistä.
2.5.4
LIIKETILAT
Taalintehtaalla on, Tilastokeskuksen tietojen mukaan, teollisuus- ja varastorakennuksia yhteensä 15 kpl ja liike- ja toimistorakennuksia 29 kpl. Yritystoiminnan käytössä on yhteensä 70 402
24.2.2012
21 (47)
m2, joista vapaana on 9820 m2 (Tilanne keväällä 2011). Teollisuushallit ovat osittain huonokuntoisia, eivätkä nykyisellään sovellu liiketoimintaan. Ne eivät edesauta liiketoiminnan kehittämistä ja kannattavuuden nostoa. Vapaata hallitilaa ei juuri ole. Vapaata teollisuustilaa on 3400 m2.
Pienvenepalveluiden osalta vapaana oleva tila ei sovellu sellaisenaan liiketoiminnan käyttöön.
Tällaista tilaa on vapaana noin 3000 m2.
Vapaana olevista liike- ja toimistotiloista puolet on kunnostuksen alla. Tilat ovat käyttövalmiudessa arvioiden mukaan muutaman vuoden kuluttua. Vapaata liike- ja toimistotilaa on 3420 m2.
2.6
PALVELUT
Kaupan ja palvelualan yrityksistä kaksi ovat päivittäistavarakauppoja, kuusi tarjoaa ravitsemuspalveluita ympärivuotisesti ja neljä majoitusta. Taajamasta löytyvät mm. asiamiesposti, matkahuolto, apteekki, pankki, huoltoasema, vapaa-ajan merkkiliikkeitä, sisustusliike, Alko ja kunnantoimisto. Hyvinvointi-, rakennus-, maansiirto-, veneily- ja muiden palvelualojen yritysten tarjonta on kattavasti edustettuna.
Liite 6
2.7
Palvelurakenne
LIIKENNE
Taalintehtaan taajama sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa. Matkaa Kemiön taajamaan
on noin 25 km, Turkuun on noin 85 km ja Saloon noin 72 km. Osayleiskaava-alue sijoittuu maantien 183 (Taalintehtaantie) eteläpuolelle.
Taalintehtaan taajamalle on tunnistettu seuraavia ominaispiirteitä liikenteen osalta:
 Vesiliikenne. Taalintehdas on tärkeä saaristoliikenteen satama. Sieltä on säännöllistä yhteysalueliikennettä Turun saaristoon sekä FN-Steelin satama, joka palvelee tehtaan kuljetustarpeita
 Taalintehdas on tärkeä saaristoon vietävän tavaran lastauspaikka
 Taalintehdas on vilkas vierailukohde kesällä. Taalintehdas on myös suosittu veneiden
miehistönvaihtopaikka.
 Liikenteen kausivaihtelut. Liikenteen osalta liikennemäärät kasvavat voimakkaasti kesällä.
 Taajamarakenne on osin hajautunut. Taajama jatkuu tehdasalueelta merelle päin Byholmen, Lystholmen ja Högholmen alueilla, näille alueille kulku on tehdasalueen kautta.
Hieman taajamasta irti olevia alueita ovat Släts ja Todalen.
24.2.2012
22 (47)
Taalintehtaan taajaman tieverkon rungon muodostavat maantie 183 (Taalintehtaantie) ja pääkadut Tehtaantie, Tullimäentie ja Hertsbölentie. Maantie 183 (Taalintehtaantie) on sisääntulotie
taajamaan. Tehtaantie ja Tullimäentie muodostavat rengasyhteyden Taalintehtaan taajaman
halki. Tämän yhteyden läheisyydessä ovat taajaman kaupalliset ja hallinnolliset palvelut. Yleisiä
teitä suunnittelualueella ovat Kasnäsin suuntaan johtava mt. 12053 (Söderlångvikintie) ja Västänfjärdin suuntaan johtava mt. 12058 (Hertsbölentie).
Liite 5
2.7.1
Liikenneverkosto
VESILIIKENNE
Vesiliikenne on merkittävä liikennemuoto Taalintehtaalla. Taajamassa sijaitsee yhteysalussatama, jonka kautta hoidetaan ympärivuotisesti erilaisia kuljetuksia ja henkilöliikennettä saaristoon. Taalintehtaan kautta kuljetetaan saaristoon huomattava määrä erilaista materiaalia. Yhteysaluksen laiturin alueelle ja muualle taajamaan välivarastoidaan saaristoon kuljetettavaa tavaraa.
Alueella sijaitsevalla FN-Steelin terästehtaalla on oma satama, jonka kautta hoidetaan tehtaan
vienti- ja tuontikuljetuksia. Satama on vain yrityksen omassa käytössä.
Näiden satamien lisäksi Taalintehtaalla on sekä vierasvenesatama, että useita pienvenesatamia.
Vierasvenesatamassa on 140 venepaikkaa. Muita pienvenesatamia ovat Lysholmen 94 paikkaa
ja Pähkinämäki 64 paikkaa. Taajaman reuna-alueilla Hasselbackenissa sekä Grophagintien ja
Bergerströmintien liittymän alueella on useita venepaikkoja.
Taalintehdas on suosittu veneilykohde, alueella on hyvät palvelut veneilijöille sekä sieltä vuokrataan paljon veneitä. Suosiota lisää hyvät kulkuyhteydet Turkuun ja Helsinkiin.
2.7.2
LIIKENNEMÄÄRÄT
Taajaman ja taajamasta lähtevien maanteiden liikennemäärät ovat suuruusluokaltaan maltillisia. Liikennemäärät eivät aiheuta ongelmia teiden kapasiteetin suhteen, vaikka ne kasvaisivat
nykyisistä määristä merkittävästi. Liikenne-ennuste ei tue liikennemäärien huomattavaa kasvua.
Liikenne-ennusteen mukaan liikenteen kasvu on lähes huomaamatonta. Hiljaisilla teillä liikennemäärät kääntyvät laskusuuntaan.
Raskaan liikenteen määrä on suunnittelualueella kohtalainen. Maantien 183 (Taalintehtaantie)
raskaan liikenteen määrään vaikuttavat mm. terästehtaan kuljetukset, taajaman huoltoliikenne
ja veneilyyn liittyvät kuljetukset. Maanteillä 12053 ja (Söderlångvikintie) 12058 (Hertsbölentie)
raskaan liikenteen määrä on vähäinen.
Kesäaikana liikennemäärät nousevat vilkkaimmilla osuuksilla lähes 20 %. Liikennemäärän nousuun vaikuttavat mm. alueen suosio kesämökkialueena ja turistikohteena sekä veneiden miehistönvaihtopaikkana.
2.7.3
RASKAS LIIKENNE
Raskaan liikenteen pääreitti on maantie 183 (Taalintehtaantie). Taajaman sisällä raskas liikenne
käyttää tällä hetkellä erityisesti Tehtaantietä, Tallimäentietä, Stallbackintietä, Malmintietä ja Kolapakantietä. Taajaman kaupallisista palveluista suurin osa on näiden yhteyksien varrella. Näiden katujen kautta kuljetaan myös venesatamiin sekä yhteysaluksen satamalaiturille.
Raskas liikenne on suurimmalta osalta FN-steelin tehtaan liikennettä, jakelu- ja joukkoliikennettä.
24.2.2012
2.7.4
23 (47)
JOUKKOLIIKENNE
Joukkoliikenteen kannalta merkitystä on lähinnä Taalintehtaalta Turkuun suuntautuvalla työmatkaliikenteellä sekä kunnan sisällä Taalintehtaan taajamasta Kemiön taajaman alueelle suuntautuvalla työmatkaliikenteellä. Kesäisin joukkoliikennettä hyödyntävät Taalintehtaalla veneiden vaihtomiehistöt.
Taalintehtaan taajamasta on hyvä palveluntarjonta mm. Turun ja Salon sekä edelleen Helsingin
suuntiin. Myös Kasnäsin suuntaan on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Taalintehtaan ja Turun välillä ajetaan arkisin noin tunnin vuorovälillä tärkeimpinä opiskelu- ja työssäkäyntiaikoina. Lisäksi
ajetaan muutamia asiointia palvelevia vuoroja päivillä sekä iltavuoroja. Taalintehtaan ja Salon
väliset vuorot mahdollistavat lähinnä toisen asteen opiskeluun liittyvien matkojen tekemisen.
Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ajatellen tarvetta jatkossa on todennäköisesti tiheämmälle Kemiönsaaren kunnan palveluliikenteelle sekä koululaisvuoroille. Ikääntyvä väestö voi aiheuttaa tarvetta loma-asutusta palvelevalle kutsuohjatulle joukkoliikenteelle.
2.7.5
KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO
Taalintehtaan kevyen liikenteen verkko on varsin kattava taajama-alueella.
Kuva: Nykyinen kevyen liikenteen verkko.
24.2.2012
2.7.6
24 (47)
LIIKENTEEN ONGELMAT
Taalintehtaan alueella on tunnistettu seuraavat liikenteen ongelmat:
-
-
-
2.7.7
Kausivaihtelut. Liikennemäärät kasvavat kesällä noin 20 % muun ajan liikennemäärästä.
Sesonki on melko lyhyt, mutta vilkas.
Venepaikkoihin liittyvä pysäköinti. Taalintehdas on suosittu veneiden vuokrauspaikka
sekä traileriveneilijöiden veneen vesillelaskupaikka. Kesäaikaan taajamassa ei ole riittävästi pysäköintipaikkoja veneilijöiden tarpeisiin.
Saaristoon menevien tavaroiden välivarastointi yhteysaluksen laiturilla johtaa keväisin
siihen, että satama-alueelle välivarastoidaan saaristoon kuljetettavaa materiaalia. Nämä tavarat tukkivat yhteysaluksen sataman lähiympäristöä.
Byholmenille johtava silta on kapea. Sillalla kaksi ajoneuvoa eivät mahdu kohtaamaan.
Silta on turvaton kevyelle liikenteelle.
LIIKENNETURVALLISUUS
Turunmaan seudulle on laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma (Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, 2009, Tiehallinto, Turun tiepiiri.). Suunnitelmassa on esitetty neljä toimenpidettä suunnittelualueelle:
-
2.8
Taalintehtaantie - Slätsintie liittymät, taajamamerkin siirtäminen Slätsintien eteläisemmän liittymän kohdalta pohjoisemman liittymän yhteyteen
Kevyen liikenteen väylä (välille Kirkonkyläntie – Slätsintien eteläinen liittymä) n. 5,3 km
Söderlångvikintie, heijastinvarsien lisääminen keskisaarekkeelliseen suojatiehen
(1suojatie, yhteensä 4 heijastinta)
Söderlångvikintie Dragseidintie/Sapelintie liittymä, liittymän katkaiseminen (korvaava
yhteys olemassa) (1 kpl kaksipuolinen kavennus)
TEKNINEN HUOLTO
Osayleiskaava-alueella on kattava kunnallistekninen verkosto.
Liite 2
2.9
Vesihuoltoverkosto
MAANOMISTUS
Kaava-alueen laajuudesta johtuen jakautuu maanomistus lukuisille yksityisille ja yleisille tahoille.
Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta noin 100 hehtaaria.
2.10 SUUNNITTELUTILANNE
2.10.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000
ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa 2008. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet
voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 § 2 momentti).
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet
ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea
24.2.2012
25 (47)
kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat:
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien
saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen,
kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.
Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama
että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä
sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä,
että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä
edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa
ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
24.2.2012
26 (47)
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden
alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden
ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä
niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.
Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan
huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet.
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.
Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien
satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.
Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon
sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla
otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan
kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen.
Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen
löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Suurin osa
Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
24.2.2012
27 (47)
2.10.2 MAAKUNTAKAAVA
Kuva: Ote Varsinais-Suomen Maakuntakaavaehdotuksesta
Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston 13.12.2010
hyväksymä, ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuttuaan maakuntakaava
korvaa aiemmat seutukaavat.
Maakuntakaavassa on mm. seuraavia osayleiskaava-aluetta koskevia merkintöjä:
A
TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE.
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.
MRV
MAA- JA METSÄTALOUS-/ RETKEILY- /VIRKISTYSALUE
Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille.
SUUNNITTELUMÄÄRÄYS:
Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta
loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja.
24.2.2012
t/kem
28 (47)
TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS
SUOJA- TAI KONSULTOINTIVYÖHYKE
Vaarallisia kemikaaleja valmistaville tai varastoiville laitoksille (TKem) on määritelty Sevesodirektiiviin perustuva konsultointivyöhyke.
Vyöhykkeelle sijoitettavien uusien toimintojen suunnittelu- ja rakennushankkeista on järjestettävä asiantuntijalausuntomenettely.
sra-123
MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt.Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista
(sr), ryhmistä (srr) ja alueista (sra).
Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja
edistäviä.
YHTEYSALUSSATAMA
ET 801
Taalintehtaan puhdistamo
2.10.3 SEUTUKAAVA
Vahvistuessaan Varsinais-Suomen maakuntakaava korvaa entisen seutukaavan. Vahvistetussa
seutukaavassa on alueelle esitetty mm. teollisuus-, taajama-, maa- ja metsätalous- ja
suojelualueita sekä alueen pääasiallinen tieverkko.
Kuva: Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä.
24.2.2012
29 (47)
2.10.4 OSAYLEISKAAVA
Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1999 hyväksytty Taalintehtaan länsiosan
osayleiskaava.
Kuva: Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava
2.10.5 ASEMAKAAVA
Suunnittelualueelle on tehty useita asemakaavoja, joiden kattama pinta-ala on n. 250 hehtaaria
suunnittelupinta-alasta.
Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet.
24.2.2012
Liite 3
30 (47)
Asemakaavojen kapasiteetti
2.10.6 RANTA-ASEMAKAAVA
Suunnittelualueesta Högholmenin saari kuuluu 9.11.1994 hyväksyttyyn rantakaavaan, jossa
Högholmen on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
Kuva: Ote ranta-asemakaavasta vuodelta 1994.
2.10.7 RAKENNUSKAAVA
Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on vahvistettu
5.7.1985.
Liite 4
Kaavoitustilanne
2.10.8 RAKENNUSJÄRJESTYS
Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2008.
Rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2009.
2.10.9 RAKENNUSKIELTO
Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
2.10.10 MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT
Aluetta koskevat mm. seuraavat suunnitelmat:

Turunmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Turun tiepiiri, 2009
Selvityksen tavoitteena on ollut mm.
- Kuntien liikenneturvallisuustyön kehittäminen
- Liikenneturvallisuusryhmien nimeäminen
- Liikenneturvallisuusryhmien työn systemaattisuuden ja jatkuvuuden
- varmistaminen
- Nuorten liikennevahinkojen vähentäminen
- ”Lomaliikenteen” turvallisuuden parantaminen
- Kesäliikenteen turvallisuuden parantaminen
24.2.2012
-
3
3.1
31 (47)
Alkoholionnettomuuksien vähentäminen
Yksittäisonnettomuuksien vähentäminen
Mopoilun turvallisuuden parantaminen
Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen
Risteämisonnettomuuksien vähentäminen

Lounais-Suomen saariston liikennejärjestelmäsuunnitelma 2001
Raportti sisältää yhteenvedon saaristoalueen liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista sekä ehdotukset liikennejärjestelmän kehittämiseksi vuosina 2001-2010.

Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma.
Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist 24.8.1998.
Diplomityössä on esitetty tarkat suunnitelmat Ruukin päärakennuksen ja sitä ympäröivän korjauksista ja kehittämisestä. Työ sisältää myös tarkat kuvaukset Ruukin puiston
historiallisista vaiheista.

Kehittämissuunnitelmassa esitetään asemapiirroksin piha-, satama- ja liikennealueiden
uudelleen järjestelyjä lähinnä matkailunkehittämisen tarpeisiin. Suunnitelma sisältää
myös tarkkoja detaljikuvia valaistuksesta ja kadunkalusteista. Suunnitelmaa on toteutettu Taalintehtaalla osittain.

Köli-projektin tavoitteena on ollut kehittää Taalintehtaan taajaman vetovoimaisuutta,
matkailua ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia.
OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET
Kunnan tavoitteena on luoda suunnittelualueesta toimiva, yhtenäinen ja ve-tovoimainen asuinympäristö, jossa pk-teollisuuden toimintaedellytykset ovat turvattu. Tavoitteena on myös kehittää alueen vetovoimaisuutta matkailun, veneilyn ja vapaa-ajan asumisen alueena.
Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset:



alueen toimivuus
alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden
näkökulmasta
arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä
arvokkaan maiseman ja luonnonympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä
palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen






ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen
meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä
lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen
alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä
matkailun kehittäminen
turvallinen liikenneympäristö
maankäytön yhtenäisyys


24.2.2012
4
4.1
32 (47)
OSAYLEISKAAVA
KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT
Kaava-alueen maankäyttöratkaisussa on pyritty ottamaan huomioon seuraavat keskeiset suunnittelun lähtökohdat ja alueen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet:
Luontoon - ja eläimistöön liittyvät arvot
Alueelta on teetetty luontoselvitys (Luontoselvitys, Faunatica Oy, 2011) ja sen pohjalta tarpeelliseksi nähty selvitys Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys (Neidonkielen
ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011, Faunatica Oy, 2011).
Luontoselvityksessä arvokkaaksi huomioidut luontokohteet on huomioitu kaavakartalla, joko
MY-1 alueeseen sisältyen tai erillisin luo-merkinnöin. Tärkeät ekologiset yhteydet sijaitsevat
pääosin MY-1 alueen sisällä, osittain ne on huomioitu muiden viheralueiden yhteydessä, kuten
VL- tai M-alueilla. Kaavaratkaisussa viheralueet muodostavat koko alueen läpi jatkuvan verkoston.
Luontoarvoiltaan rikkaille metsän ja pellon rajoille ei osoiteta uutta rakentamista.
Taalintehtaan nykyinen asutus
Nykyinen asutus on huomioitu kaavaratkaisussa mm. monipuolisin virkistysmahdollisuuksin, mikä näkyy venevalkamien runsaassa määrässä sekä uimarantojen - ja virkistysreittien osoittamisessa kaava-alueelle.
Toiminnallisuus
Kaavaratkaisulla on kehitetty liikenneverkostoa ja lisätty venevalkamien ja virkistykseen liittyvien pysäköintialueiden määrää. Keskusta-alueen osalta tavoitteena on tiivis ja turvallinen keskusta, joka palvelee sekä kuntalaisia että meren suunnasta palveluja tavoittelevia matkailijoita ja
kesäasukkaita. Yhteysalussatama on siirretty toiminnallisesti parempaan paikkaan nykyisen
huoltoaseman rinnalle, lähemmäs kehitettävää keskusta-aluetta. Mm. saaristorakentamisesta
johtuva raskasliikenne ohjataan rantamakasiinien edestä uuteen kauppasatamaan, joka on osoitettu vedenpuhdistamon viereen Tyska Holmenin saaren itärannalle. Saarelle on osoitettu uusi
siltayhteys sekä kevyen liikenteen reittitarve mantereelta.
Yritystoiminnan erilaiset tarpeet
Alueen elinvoimaisena säilymisen ja yritystoiminnan jatkumisen ja kehittämisen turvaamiseksi
kaavalla on pyritty osoittamaan tilaa matkailun, keskustapalvelujen ja teollisuus- ja varastotoiminnan kehittämiselle ja siten koko taajaman vetovoimaisuuden lisäämiselle.
Vaiheittaisuus
Uudet rakennettavat alueet asuin- ja teollisuusalueet sijaitsevat olemassa olevien teiden ja kunnallistekniikan tuntumassa, joten niiden rakentaminen on mahdollista toteuttaa kysynnän mukaan.
Uuden sillan rakentaminen on edellytys Tyska Holmenin kauppasataman rakentamiselle, joten
niiden rakentamisella on ajallinen yhteys.
24.2.2012
4.2
MITOITUS
ALUEJAKAUMA
C
Keskustatoiminnot yhteensä
AP
AP-1
AP-2
AK
Asuminen yhteensä
PY-1
PY
Palvelut yhteensä
TY/A
TY
T
Teollisuus ja työpaikat yhteensä
VV
VU
VL
VV
Virkistysalueet yhteensä
LS
LP
LV
Liikennealueet yhteensä
MT
M
MY-1
Maa- ja metsätalousalueet yhteensä
EN
ET
ET-1
Muut alueet yhteensä
KOKO ALUE YHTEENSÄ
4.3
33 (47)
PINTA-ALA (ha)
8,1
8,1
96,8
42,9
15,0
8,7
163,4
0,9
10,2
11,1
3,1
11,7
21,3
36,1
2,8
7,3
89,1
177,3
276,5
2,1
1,9
40,7
44,6
18,9
37,3
198,2
254,4
0,8
0,4
1,1
2,3
796,6
%
1,0
20,5
1,4
4,5
34,7
5,6
31,9
0,3
100,0
LIIKENNE
Taajaman liikenneverkkoa kehitetään uudella tieyhteydellä Sapelitien ja Söderlångvikintien välille. Uusi tieyhteys mahdollistaa maankäytön kehittämisen taajaman länsipuolella.
Toinen merkittävä parannus nykyiseen liikenneverkkoon on Byholmenin yhteyden korvaaminen
uudella yhteydellä. Vanha, tehtaan sivulla kulkeva yhteys Byholmeniin, korvataan uudella reitillä. Uusi reitti käyttää edelleen samaa liittymää maantieltä 183 (Taalintehtaantie), mutta ei kulje
enää tehtaan sivusta. Byholmenin ja mantereen välinen kapea silta korvataan uudella sillalla.
24.2.2012
34 (47)
Taajaman keskustassa liikenneverkkoa kehitetään niin, että sinne tulee uusi yhteys Ruukinlahden pohjoisrannalle. Reitti kulkee Tallimäentien ja Malmintien liittymästä kohti uuden yleiskaavassa osoitetun yhteysaluksen laiturin kautta Kolapakantielle.
Uusille asuin- ja työpaikka-alueille tulee uutta sisäistä katuverkkoa. Ne palvelevat paikallisia tarpeita.
4.4
4.4.1
AP
ALUEVARAUKSET
ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN
PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.
Merkinnällä on osoitettu asumiseen tarkoitettuja alueita, jolle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja.
Uusia pientalovaltaisia asuinalueita on osoitettu Slätsin kylän pohjoispuolelle Dragsfjärdenin
järven länsirinteen ylle, Taalintehtaan kappelin pohjoispuolelle, Todaleniin, Spikikseen ja
Grophageniin.
Kaavamääräyksen mukaan:
Alue on varattu pääasiassa asuinpientaloille. Alueelle saa sijoittaa myös pienkerrostaloja, alueen
sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia
työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia
haittoja tai häiriöitä ympäristöön.
AP-1
Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alueita, joille on osoitettu erityisiä suojelutarpeita
alueen yhtenäisyyden tai rakennusperinnön kannalta. Alueelle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja.
työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia
haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön.
Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan.
AP-2
Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alueita, joille on osoitettu erityisiä suojelutarpeita
alueen yhtenäisyyden tai rakennusperinnön kannalta. Alueelle voidaan rakentaa asuinpientalojen lisäksi myös mm. pienkerrostaloja ja pienimuotoisia työtiloja. Alueiden sijainti on matkailun
kannalta keskeinen, joten kaavamerkinnällä on haluttu mahdollistaa myös pienimuotoiset majoitustilat.
24.2.2012
35 (47)
työtiloja ja majoitustiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai
näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön.
Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan.
AK
KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE.
Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat asuinkerrostalojen alueet taajamakeskuksessa ja Spikiksen alueella.
Alue on varattu pääasiassa asuinkerrostaloille. Alueelle saa sijoittaa myös sisäisiä liikenneväyliä,
pysäköintitiloja, yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja tai häiriöitä lähiympäristöön.
C
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE.
Merkinnällä on osoitettu taajaman ydinkeskustan alue, jota tulee kehittää julkisten ja yksityisten
palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen näkökulmasta. Alueelle voidaan osoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alue kuuluu kokonaisuudessaan Valtioneuvoston hyväksymään Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-alueeseen ja sen arvokkaaksi luokiteltua kulttuuriympäristöä ja rakennuskantaa tulee pyrkiä säilyttämään.
Alue on varattu julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen toimintoja varten. Alueelle saa sijoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Alueella arvokkaaksi luokitellun rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Uudisrakentamisella tulee pyrkiä tiivistämään taajamaa ja eheyttämään kaupunkikuvaa.
PY
JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueet, kuten koulu, päiväkoti, terveyskeskus, museopalvelut ja kirjasto.
PY-1
JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu paloaseman alue.
Alue on tarkoitettu paloaseman toimintoja varten.
T
TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE.
24.2.2012
36 (47)
Merkinnällä on osoitettu Bruksvikenin tehdasalue.
Alue on varattu teollisuudelle ja varastoinnille. Alueelle saa lisäksi sijoittaa toimintaan liittyviä
toimistotiloja sekä liiketiloja rakentamiseen ja veneilyyn liittyvälle yritystoiminnalle.
TY
Merkinnällä on osoitettu asutuksen tai luontoarvojen läheisyydessä sijaitsevia teollisuus- ja varastointialueiksi kehitettäviä alueita.
Alue on varattu teollisuudelle, varastokäyttöön ja työtiloille, joista ei aiheudu melua, raskasta
liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja lähiympäristöön.
TY/A
YMPÄRISTÖHÄIRIÖTÄ AIHEUTTAMATTOMAN TEOLLISUUDEN ALUE, JOLLE SAA
SIJOITTAA MYÖS TOIMINTAAN LIITTYVÄÄ ASUMISTA.
Merkinnällä on osoitettu asemakaavalla asumisen, teollisuuden ja työtilojen yhdistäviksi alueiksi
osoitetut alueet Lemo bron pohjoispuolella.
Alue on varattu teollisuudelle ja työtiloille, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman
pilaantumista tai näihin verrattavia haittoja lähiympäristöön. Enintään 40 % rakennusoikeudesta
saadaan käyttää erillispientalojen rakentamiseen.
4.4.2
VL
MUUT ALUEVARAUKSET
LÄHIVIRKISTYSALUE.
Merkinnällä on osoitettu lähinnä asemakaavassa lähivirkistysalueiksi osoitetut alueet. Uusia VL
alueita on osoitettu uusien AP-alueiden ympärille.
VU
URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE.
Merkinnällä on osoitettu urheilukentät ja niitä palvelevien rakennusten alueet.
VV
UIMARANTA-ALUE.
Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ja uimarannoiksi kehitettävät rannat.
LP
YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE.
Merkinnällä on osoitettu pysäköintialueeksi kehitettävä alue Lysholmenin saarella sekä alue
Tyskaholmenin saarella, jota voidaan veneilyyn ja saaristoasumiseen liittyvän pysäköinnin lisäksi
käyttää saaren itärannalle osoitetun sataman tarpeisiin.
24.2.2012
37 (47)
Alue on varattu yleiseen pysäköintiin. Alueelle saa rakentaa pysäköintitalon.
LS
SATAMA-ALUE.
Merkinnällä on osoitettu satamaksi kehitettävä alue Lysholmenin saaren itärannalla sekä sen läheiset merialueet.
Alue on tarkoitettu vierassatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi venevalkamaksi. Alueelle saa
sijoittaa satamaa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakennusten, laitteiden ja laitureiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan.
LV
VESILIIKENTEEN ALUE.
Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat ja kehitettävät venesatamien ja laitureiden alueet.
Alue on tarkoitettu venevalkamaksi. Alueelle saa rakentaa venevajoja ja laitureita, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden sopeutumiseen maastoon ja taajamakuvaan.
EN
ENERGIAHUOLLON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu biolämpökeskuksen alue.
Alue on varattu energiahuollon käyttöön. Alueelle saa rakentaa energiahuoltoa palvelevia laitoksia ja rakenteita.
ET-1
YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu voimalan alue.
ET-1
YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE.
Merkinnällä on osoitettu voimalan alue.
ET-2
VEDENPUHDISTAMO.
Merkinnällä on osoitettu vedenpuhdistamot Tyskaholmenin saarella.
Alue on varattu vedenpuhdistamolle.
M
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
24.2.2012
38 (47)
Merkinnällä on osoitettu pääasiassa tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet. Alueella sijaitsevat luontoarvot on osoitettu luo-merkinnöin.
Alue on varattu maa- ja metsätalouskäyttöön.
MY-1
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA.
Merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaat metsät, jotka sisältävät myös runsaasti ekologisia yhteystarpeita.
Merkinnällä on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät metsätalousalueet,
jolla sijaitsee runsaasti arvokkaita luontoarvoja ja tärkeitä ekologisia yhteystarpeita. Aluetta tulee kehittää seudullisena retkeily- ja virkistysalueena. Alueella tapahtuvaan toimintaan, joka
saattaa vaarantaa alueen luontoarvoja, on saatava MRL 128 §:n mukainen maisematyölupa.
Alueen maa-ainesten otto on kielletty.
4.4.3
MUUT KAAVAMERKINNÄT
YHTEYSALUSSATAMA.
SEUTUTIE/PÄÄKATU.
UUSI TIEYHTEYS.
Merkinnällä on osoitettu ohjeellinen uusi tie- tai siltayhteys.
ULKOILUREITTI.
Sijainti ohjeellinen. Ulkoilureitti tulee suunnitella ympäristöltään mielenkiintoiseksi eri luontotyyppien ominaispiirteitä hyödyntäen.
KEVYEN LIIKENTEEN REITTI.
Merkinnällä on osoitettu kevyen liikenteen reittitarpeet.
LAIVAVÄYLÄ.
Merkinnällä on osoitettu kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitetut väylät.
VENEVÄYLÄ.
Merkinnällä on osoitettu veneilyn käyttöön tarkoitetut väylät.
24.2.2012
39 (47)
JOHTO TAI LINJA.
z=suurjännitelinja
v=vesihuoltolinja
LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE.
OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA.
ALUEEN RAJA.
OSA-ALUEEN RAJA.
MUINAISMUISTOKOHDE.
Merkinnällä on osoitettu muinaismuistoselvityksen mukaiset kiinteät muinaisjäännökset. Luettelo kaavakartalle merkityistä kohteista on selostuksen kohdassa 4.4.4.
Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen
kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla
kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa
varten.
RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE.
Kaavakartan merkinnät on tehty Museoviraston kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen pohjalta (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv, Museiverket/Landskapsmuseet 2011).
Merkinnällä on osoitettu rakennus- ja kulttuurihistorialliset kohteet, joiden purkaminen on
maankäyttö- ja rakennuslain 41 § 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksessa suoritettavissa muutos-, korjaus- ja laajennustoimenpiteissä on huomioitava kohteen rakennus- ja kulttuurihistorialliset piirteet. Rakennusta koskevissa hankkeissa on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.
VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ.
24.2.2012
40 (47)
Rasterimerkinnällä on osoitettu Museoviraston mukainen Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus. Alue käsittää koko ydintaajaman.
Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Taalintehtaan historiallisen teollisuusalueen RKY-rajaus. Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Alueen arvokkaaksi luokitellun vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden
muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa.
4.4.4
4.4.5
LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ MUINAISMUISTOKOHTEISTA
sm-1
Masugnsträsket: kivikauden asuinpaikka
Sijaitsee Lilla Masugnträsketin pohjoispuolisella metsäalueella.
sm-2
Taalintehtaan ruukki, teollisuuskohde.
Taalintehtaan taajamassa.
sm-3
Mellantorp: kivilatomukset
Sijaitsee peltovainiolla Taalintehtaan kappelista runsas 2 km pohjoiseen.
sm-4
Sabbelsviken 1: Hajotettu kiviröykkiö, joka on mitä luultavimmin esihistoriallinen hautaraunio
Sijaitsee Hasselbackenin - Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta.
sm-5
Sabbelsviken 2: Noin 16 metriä pitkä matala kivilatomus, kaiketi esihistoriallinen, jonka vierellä on pieni kallionsyvennykseen kasattu kivikko.
Sijaitsevat Hasselbackenin - Spikisin seudulla, kallioisen mäkialueen lounaiskärjessä lähellä
Dragsfjärdenin järven ja meren välistä kannasta.
sm-6
Dahlbysskogen: Kaksi pientä lähekkäistä röykkiötä. Mahdollisesti hautaraunioita.
Sijaitsevat Dragsfjärdenin järven itärannalla korkealla kallionjyrkänteellä.
sm-7
Valsverksholmen: kanava ja kivirakenteita
Sijaitsevat Stora Masugnträsketin ja Lilla Masugnträsketin järvien välillä.
sm-8
Lilla Masugnsträsket: ajoittamaton kiviröykkiö
Sijaitsee kallionnokalla Lilla Masugnträsketin pohjoisrannalla.
sm-9
Grophage-skogen: ajoittamaton pieni kivilatomus
Sijaitsee Lilla Masugnträsketin itäpuolisella kallioalueella.
sm-10
Stora Masugnsträsket: ajoittamaton mahdollinen kivilatomuksen jäännös
Sijaitsee metsätien vierellä matalalla kalliolla.
LUETTELO KAAVAKARTALLA ESITETYISTÄ RAKENNUSSUOJELUKOHTEISTA
Kaavakartan sr-merkinnät on tehty Museoviraston kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen pohjalta (Inventering av byggnadsbestånd, utredning av kulturmiljö och byggnadsarv,
24.2.2012
41 (47)
Museiverket/Landskapsmuseet 2011). Kaava-alueella on huomioitu suojeltaviksi kaikki paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittäviksi arvioidut kohteet, muutamaa poikkeusta
lukuun ottamatta. Kunnan tavoitteiden mukaisesti ei ole nähty mahdollisuutta suojella Taalintehtaan taajamakeskustan kehittämisen kannalta tärkeällä alueella sijaitsevaa kunnantaloa tai
vierasvenesatamarakennusta. Ne on luokiteltu inventoinnissa paikallisesti arvokkaiksi.
4.4.6
YLEISMÄÄRÄYKSET
Osayleiskaava on laadittu MRL 42 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.
5
KAAVAN VAIKUTUKSET
Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. MRL 9 §:n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin
tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset,
kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan
arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi.
Osayleiskaavatyössä on pyritty tunnistamaan ja selvittämään merkittävät kaavan toteutukseen
liittyvät vaikutukset. Vaikutusarviot on tehty asiantuntija-arvioina, joiden pohjana on käytetty
laadittuja selvityksiä sekä kirjallisuutta ja maastokäyntejä.
Osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamista vaikutuksista on arvioitu merkittävät vaikutukset
alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; liikenteeseen; teollisuuteen, palveluihin ja elinkeinotoimintaan; yhdyskunta- ja energiatalouteen; luontoon ja luonnonvaroihin; maisemaan, kyläkuvaan,
kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.
Vaikutusarvioita täydennetään kaavan jatkotyön yhteydessä mm. eri osallistahoilta saatavan palautteen pohjalta.
Vaikutustenarviointeja täydennetään kaavaehdotusvaiheessa.
5.1
5.1.1
VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN
SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ
Osayleiskaavaratkaisu antaa mahdollisuuden monipuoliseen sosiaaliseen elämään. Erilaiset kokoontumispaikat, kuten koulu, urheilukenttä ja puistot mahdollistavat tilaisuudet luoda ihmissuhteita ja ylläpitää niitä. Runsaat venevalkama-alueet vierassatamineen ja niiden läheisyydessä
sijaitseva taajamakeskusta luovat luonnollisia kohtaamisia kausiasukkaiden, matkailijoiden ja
pysyvien asukkaiden välillä.
5.1.2
PALVELUT
Osayleiskaavaratkaisu keskittää palvelut nykyisen keskustan alueelle, mikä mahdollistaa palveluiden helpon saavutettavuuden eri kulkuneuvoin. Palvelut ovat lähellä sekä pysyviä asukkaita
että vesiteitse saapuvia saaristoasukkaita, veneilijöitä ja kausiasukkaita.
5.1.3
ASUINYMPÄRISTÖ
Kaavamääräykset mahdollistavat asuinympäristön, jota elävöittää pienimuotoiset työ- tai majoitustilat.
24.2.2012
42 (47)
Uusia melua tai ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja ei ole sijoitettu asuinalueiden läheisyyteen.
Viheralueet muodostavat laajoja verkostoja asuinalueiden ympärillä ja vaikuttavat positiivisesti
asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.
5.1.4
TURVALLISUUS
Raskasta liikennettä aiheuttavia toimintoja ei ole osoitettu asuinalueiden yhteyteen, mikä
edesauttaa liikenneturvallisuutta. Myös uusi siltayhteys ja kevyen liikenteen reitit parantavat liikenneturvallisuutta.
Asukkaiden turvallisuuden tunnetta parantaa asuinalueiden tiivistyminen ja sen myötä lisääntyvä sisäinen valvonta.
5.1.5
VIRKISTYS
Taajaman ympärillä sijaitsevat runsaat rakentamattomat viheralueet muodostavat laajoja verkostoja ja tarjoavat erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Virkistysalueille on osoitettu ohjeellisia
virkistysreittejä. Osa reiteistä on jo olemassa. Rannoille on osoitettu useita uimarantoja ja venevalkama-alueita. Lisäksi taajaman läheisyydessä on useita pieniä saaria ja suurempi Högholmenin saari osoitettu virkistyskäyttöön.
5.2
VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN
Osayleiskaavaratkaisu tiivistää ja eheyttää olemassa olevaa taajamaa. Uudet asuinalueet on
osoitettu palvelujen läheisyyteen, olemassa olevien asuinalueiden ja kunnallistekniikan yhteyteen.
Palvelujen keskittäminen ydinkeskustan alueelle lisää niiden saavutettavuutta.
5.3
VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN
Osayleiskaava mahdollistaa työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan kehittymisen. Osayleiskaavalla
osoitetaan uusia teollisuus- ja varastointialueita. Keskusta-alueella mahdollistetaan monipuolinen elinkeinotoiminta sekä palveluiden, kaupan että matkailun saralla. Laajat venevalkamaalueet mahdollistavat venepaikkojen vuokrauksen, veneiden säilytyspalvelut, vierassatamatoiminnot ja matkailupalvelujen kehittämisen.
5.4
5.4.1
VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN
YLEISTÄ
Osayleiskaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonvaroihin. Kaavoituksen lähtötiedoksi on laadittu aluetta koskeva luontoselvitys, joka on huomioitu kaavaratkaisuissa.
5.4.2
PINTA- JA POHJAVESIIN
Pohjavedet
Osayleiskaava-alue ei sijaitse pohjavesialueella.
Pintavedet
24.2.2012
43 (47)
Osayleiskaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia pintavesiin. Uutta rakentamista ei osoiteta sisäjärvien välittömään läheisyyteen. Alueella on kattava vesijohto- ja viemärijärjestelmä, johon
uudet rakentamisalueet voidaan yhdistää.
5.4.3
KALLIO- JA MAAPERÄÄN
Täydennetään kaavaehdotuksen yhteydessä.
5.4.4
ILMASTOON
Täydennetään kaavaehdotuksen yhteydessä.
5.4.5
KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN
Metsälain, vesilain ja luonnonsuojelulain mukaiset kohteet
Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin rikas. Faunatica Oy:n selvityksen mukaan luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita on suunnittelualueella yhteensä 92 kappaletta. Kaikki kohteet, lukuunottamatta osaa metsälainmukaisesta erityisen tärkeästä elinympäristöstä Taalintehtaan
kirkon kaakkoispuolella, on huomioitu osayleiskaavassa joko sisältyen MY-1 –alueeseen tai luomerkinnöin.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet
Kaikki kohteet on huomioitu osayleiskaavassa joko sisältyen MY-1 –alueeseen tai luomerkinnöin.
5.4.6
ELÄIMISTÖÖN
Lepakoihin
Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä.
Liito-oraviin
Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä.
Linnustoon
Alueelle laaditun luontoselvityksen yhteydessä ei ole tehty havaintoja huomionarvoisista linnuston elinpiireistä.
5.4.7
LUONNONSUOJELUUN
Osayleiskaava huomioi luontoselvityksen luontoarvot. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita.
24.2.2012
5.4.8
44 (47)
YMPÄRISTÖNSUOJELUUN
Meluun
Osayleiskaavassa on meluhaittoja ehkäiseviä kaavamääräyksiä. Melua aiheuttavia toimintoja
ei ole osoitettu asumisen yhteyteen.
Ilmanlaatuun
Osayleiskaavassa on ilmanlaadun heikentymistä ehkäiseviä kaavamääräyksiä. Palveluiden
keskittäminen tiiviisti keskustaan vähentää henkilöauton tarvetta erityisesti lyhyillä matkoilla,
millä on positiivisia vaikutuksia ilmanlaatuun.
5.5
5.5.1
VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN
MAISEMAKUVAAN
Kaava-alueelle on laadittu erillinen maisemaselvitys, joka on huomioitu kaavoituksen yhteydessä. Maisema muuttuu osayleiskaavan toteutuessa merkittävimmin uusilla rakentamisalueilla
Slätsin kylän pohjoispuolella, Grophagenin alueella, Spikiksen kylän pohjois- ja länsipuolella sekä
Dalenin metsäalueilla.
5.5.2
TAAJAMAKUVAAN
Osayleiskaavan toteutuessa taajama tiivistyy, arvokas rakennusperintö säilyy ja uusi rakentaminen sovitetaan osaksi arvokasta taajamakuvaa.
5.5.3
RAKENNETTUUN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN JA –MAISEMAAN
Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin
Taalintehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennuttu kulttuuriympäristö on tunnistettu kaavaratkaisuin ja suojelumerkinnöin. Suuri osa taajaman vanhimmasta rakennuskannasta on merkitty suojeltavaksi ja uusi rakentaminen on kaavamääräyksin ohjattu sovitettavaksi olemassa olevaan rakentamistapaan ja maisemaan. Uuden rakentamisen mahdollistaminen vanhan rakentamisen yhteyteen luo kerroksellista ympäristöä.
Maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin
Maakuntakaavassa on huomioitu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi valtakunnallinen kulttuuriympäristörajaus, joka on huomioitu osayleiskaavassa kuten yllä mainitaan.
Muinaisjäännöksiin
Kaava-alueelta on laadittu muinaismuistoselvitys ja selvityksessä tunnistetut kohteet on huomioitu kaavakartalla. Yksi muinaismuisto sijoittuu uudelle AP-alueelle, joten se tulee huomioida tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä.
5.6
5.6.1
VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN
AJONEUVOLIIKENNE
Liikennemäärät
24.2.2012
45 (47)
Osayleiskaava-alueelle sijoittuva uusi asutus, noin 70 tonttia 200 uutta asukasta, tuottaa henkilöautoliikennettä noin 280 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä lisäksi uusi asutus tarvitsee huoltoja palveluliikennettä. Tämän määrä jää alle 15 ajoneuvoon vuorokaudessa. Asukas- ja liikennemääriä arvioidessa on oletettu, että pääosa uudesta rakentamisesta on pientalorakentamista.
Uusi asutus tulee alueelle vaiheittain. Alueen matkoista pääosa tehdään henkilöautolla. Ympäristöministeriön matkatuotosoppaan mukaan henkilöauton osuus kulkumuodoista on noin 82 %.
Uusien työpaikka-alueiden liikennetuotos riippuu paljolti siitä, minkä tyyppistä toimintaa alueille sijoittuu. Työpaikka-alueiden osalta tyypillinen teollisuushallissa sijaitsevan yrityksen henkilömäärä on 1-5 henkilön välillä. Yrityksen tuottama liikenne on toimialasta riippuen keskimäärin
noin 6-10 henkilöautomatkaa vuorokaudessa. Tämän lisäksi tulee huoltoja asiointiliikenne sekä
jakeluliikenne ja muut kuljetukset. Kaikkiaan yksi yritys tuottaa noin 12–20 ajoneuvoliikenteen
matkaa vuorokaudessa. Liikennetuotosta arvioidessa on oletettu, että yritysten toimitiloissa ei
ole liiketiloja.
5.6.2
KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYKSIIN
Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat kevyen liikenteen verkon täydentämisen myötä. Maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuva kevyen liikenteen väylä tulee osuudelle Slätsintie
(Taalintehtaan taajaman puoleinen liittymä) - Dalen. Uusi osuus parantaa maantien 183 (Taalintehtaantie) varrelle sijoittuneen asutuksen ja työpaikka-alueiden liikenneturvallisuutta ja mahdollistaa nykyistä paremmin kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuden nousua erityyppisillä matkoilla, jotka suuntautuvat Taalintehtaan taajama-alueelle.
Toinen kevyen liikenteen väylä, tehdasalueelta Byholmenille sijoittuva osuus parantaa merkittävästi kevyen liikenteen olosuhteita. Nykyinen yhteys Byholmenille on vaarallisen yhteyden varassa, joten uusi väylä parantaa sekä liikenneturvallisuutta että kevyen liikenteen toimivuutta ja
edelleen sen kulkumuoto-osuutta Taalintehtaan taajamaan suuntautuvilla matkoilla.
5.6.3
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISEEN
Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamiseksi olisi Taalintehtaan taajaman asukasmäärän
noustava huomattavasti nykyisestä, jotta joukkoliikennettä varten olisi riittävästi käyttäjiä ja se
olisi aidosti kilpailukyinen henkilöautoliikenteen kanssa. Nykyinen joukkoliikennetarjonta on kuitenkin varsin hyvä taajaman kokoon nähden.
Toisaalta lisääntyvä asutus tukee pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen mahdollisuuksia kilpailukykyisenä vaihtoehtona henkilöautolle varsinkin Kemiön taajamaan ja edelleen Turkuun tai Saloon
suuntautuvalla työmatka - ja asiointiliikenteellä.
5.7
5.7.1
VAIKUTUKSET TALOUTEEN
SEUDUN ELINKEINOELÄMÄÄN
Kaava edistää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevia rakenteita hyödyntämällä.
5.7.2
YHDYSKUNTATEKNISIIN KUSTANNUKSIIN
Uudet rakentamisalueet on liitettävissä kunnallistekniseen verkostoon. Uusi tie ja silta Tyska
Holmenin saarelle sekä saarelle osoitettu uusi satama aiheuttavat suurimmat yhdyskuntatekniset kustannukset.
24.2.2012
5.7.3
46 (47)
PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN
Asuinalueet sijaitsevat lähellä keskustan palveluita, joten palvelut on helposti järjestettävissä.
5.8
5.8.1
VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN
KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN
Kaava edistää elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevia rakenteita hyödyntämällä.
Kaava ehkäisee melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa kaavamääräyksillä ja toimintojen sijoittamisen suunnittelulla.
Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennaltaehkäisemiseen ja olemassa olevien
haittojen poistamiseen on pyritty kaavamääräyksillä ja toimintojen sijoittamisen suunnittelulla.
Kaava edistää matka ja kuljetusketjujen toimivuutta ja kehittää eri liikennemuotojen yhteistyötä.
Kaava edistää arvokkaiden luonnon alueiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä luontoselvityksen suositusten mukaisesti kaavan aluevarausten ja erilaisten kaavamääräysten kautta
Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja annettu sitä
koskevia tarkempia kaavamääräyksiä.
5.8.2
SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN
Tukes on laatinut luettelon mahdollista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista kohteista sekä
niitä ympäröivistä alueista (konsultointivyöhykkeet). Näillä alueilla tapahtuvista kaavoitusmuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Taalintehtaan
keskeinen tehdasalue ei nykyisellään kuulu TUKES:n listaukseen Seveso II direktiivin laitoksista, jotka käsittelevät vaarallisiksi lueteltuja kemiallisia aineita. Tästä syystä maakuntakaavan
Tkem-merkintää ja siihen liittyvää konsultointivyöhykettä ei ole merkitty osayleiskaavaan.
Muilta osin osayleiskaavan maankäyttö vastaa maakuntakaavan varauksia ja määräyksiä.
6
6.1
SUUNNITTELUVAIHEET
TAALINTEHTAAN AIKAISEMPI SUUNNITTELU
Aikaisempi suunnittelu on kuvattu kohdassa 2.11.
6.2
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
6.2.1
OSALLISET
-
Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat
-
Kunnan hallintokunnat
-
Viranomaiset
24.2.2012
47 (47)
- Varsinais -Suomen ELY-keskus
- Varsinais-Suomen liitto
- Varsinais-Suomen maakuntamuseo
- Museovirasto
- Liikennevirasto
-
Yhdyskuntatekniikka
- vesilaitos
- puhelinyhtiöt
- sähköyhtiöt
- liikennöitsijät (joukkoliikennereitit)
-
Yhteisöt ja yhdistykset
- FN-Steel
Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa.
Liite 1
7
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KAAVAN TOTEUTUS
Maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yleiskaava laaditaan yksityiskohtaisemman ja muun suunnittelun ja rakentamisen perustaksi. Kaava ohjaa viranomaisten ja maanomistajien toimintaa
mm. seuraavasti:
Maankäyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa on huolehdittava, että ne eivät vaikeuta
yleiskaavan toteuttamista. Myönnettäessä rakennuslupia tulee alueiden käytössä huomioida,
ettei sen yleiskaavaan merkityn käyttötarkoituksen toteuttamista vaikeuteta. Yleiskaava ei ole
voimassa asemakaava-alueilla, mutta se toimii ohjeena asemakaavan laatimisessa ja muuttamisessa. Rakennuspaikaksi tarkoitettua aluetta ei maanmittaustoimituksessa saa muodostaa kiinteistöksi, jos toimenpide vaikeuttaa alueen toteuttamista yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen.
Aluevaraukset ja määräykset oikeusvaikutteisessa kaavassa ovat sitovia. Aluerajauksia tulee kuitenkin tulkita huomioiden osayleiskaavan yleispiirteinen luonne; rajaukset täsmentyvät rakennuslupakäsittelyn ja muun päätöksenteon yhteydessä.
Helsingissä 24.2.2012
Maritta Heinilä
Arkkitehti SAFA
Tapio Toropainen
kehitysjohtaja, DI, YKS 257
KIMITOÖNS KOMMUN
PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING
Syftet med programmet för deltagande och bedömning (PDB) beskrivs i markanvändnings och
bygglagen 63 § bl.a. som följande: ”När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte
och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens
konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt stadium. När frågan om planläggning har väckts ska
detta meddelas så att intressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för deltagande och bedömning.” Avsikten
är att berätta, varför planen uppgörs, hur ärendet fortskrider och i vilka skeden man har möjlighet att påverka.
Programmet för deltagande och bedömning kompletteras vid behov.
2.12.2011
1 Planläggningsområde och planens syfte
Avsikten är att utarbeta en rättsverkande delgeneralplan för Dalsbruks område på Kimitoön. Dalsbruk är ett bosättningscentrum med ca 1 700 invånare, som tidigare varit
Dragsfjärds kommuns centralort. Dalsbruks centrum har byggts upp runt Dahls masugn, som grundades 1686.
Planområdet är beläget i Kimitoöns södra del ca 20 km från kommunens centrum Kimito. Planläggningsområdet avgränsas i söder till Skärgårdshavet, i väster mot Dragsfjärden och i norr vid åkrarna vid byn Dalen. I öster avgränsas området av Stora Masugnsträsket och Lilla Masugnsträsket. Området omfattar Dalsbruk centrum inklusive industriområden samt Sabbels, Hasselbackens, Tordalens, Lemo bro ja Grophagens bostadsområden samt Släts och Dalens byområden. Till området hör ytterligare öarna
Byholmen, Tyska holmen, Lysholmen och Högholmen söder om Dalsbruk. Området
korsas i nordsydlig riktning av regionväg 183, Dalsbruksvägen, som slutar i Dalsbruk.
Delgeneralområdets storlek är ca 800 ha, varav landområden utgörs av 585 hektar (73
%) och vattenområden 215 hektar (27 %). Kimitoöns kommun äger ca 100 hektar av
planläggningsområdet. Inom planläggningsområdet finns ett flertal byggnadshistoriskt
värdefulla byggnader och byggnadshelheter. Största delen av Dalsbruks område utgörs av på riksnivå betydande bebyggd kulturmiljö (RKY 2009).
Bild: Planläggningsområdets preliminära avgränsning
2
MBL 35 § 1-2 mom.
Generalplanens syfte
”Syftet med generalplanen är att i allmänna drag styra samhällsstrukturen och markanvändningen i kommunen eller en del av den samt att samordna funktionerna. En generalplan kan
också utarbetas för att styra markanvändningen och byggandet på ett visst område.
I generalplanen anges principerna för den eftersträvade utvecklingen och anvisas nödvändiga
områden till grund för den detaljerade planläggningen och annan planering samt byggande och
annan markanvändning.”
2 Planens målsättningar
2.1
Kommunens målsättningar
Kommunens planeringsmålsättningar är att skapa en fungerande, enhetlig och attraktiv
bostadsmiljö, där verksamhetsförutsättningarna för små- och medelstora industriföretag är tryggade.
Vid planläggningsarbetet betonas speciellt följande planeringsfrågor:











2.2
områdets funktion
områdets attraktivitet som bostadsmiljö såväl från ständigt- och från fritidsboendes synvinkel
skydd av och utnyttjande av värdefull bebyggd miljö som en dragningsfaktor
skydd av och utnyttjande av värdefullt landskap och värdefull naturmiljö
som en dragningsfaktor
säkrande av verksamhetsförutsättningar och konkurrenskraft för service
och företag samt möjliggörande av nya innovationer
utnyttjande av hav och strandområden inom utvecklandet av näringsgrenar
ta i beaktande servicebehovet förorsakat av den ökande mängden av fritidsboende
utnyttjande av området för fritidsbruk
utveckling av turism
trygg trafikmiljö
markanvändningens enhetlighet
Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar
Statsrådets beslut om revidering av de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna steg ikraft den 1.3.2009. De riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna och deras tillämpningsområde finns närmare beskriven i publikationer, som
återfinns på miljöförvaltningens hemsida www.ymparisto.fi/vat.
Målsättningarna bör iakttas vid beredning av delgeneralplan. Riksomfattande områdesanvändningsmålsättningar som gäller delgeneralplanen är bl.a. följande:
Genom områdesanvändningen stödjer man en balanserad utveckling av regionstrukturen och
förstärker näringslivets konkurrenskraft och landets internationella ställning genom att i så stor
utsträckning som möjligt utnyttja befintliga strukturer och främja en förbättring av livsmiljöns kvalitet och ett hållbart nyttjande av naturresurserna. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen bygger i första hand på områdenas egna starka sidor och på faktorer förknippade med områdets lokalisering.
Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner
3
och tätorter görs mer enhetliga. Samtidigt som tätorterna blir enhetligare förbättras kvaliteten på
livsmiljön.
Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken.
Genom områdesanvändningen främjas verksamhetsbetingelserna för näringslivet genom att tillräckliga etableringsmöjligheter anvisas för näringslivet genom utnyttjande av den befintliga
samhällsstrukturen. Sådana funktioner i näringslivet som medför rikligt med persontrafik inriktas
till områden innanför den befintliga samhällsstrukturen och till andra områden nära goda kollektivtrafikförbindelser.
Vid planeringen av områdesanvändningen identifieras befintliga eller förväntade miljöolägenheter och exceptionella naturförhållanden och verkningarna av dem förebyggs. Vid områdesanvändningen skapas förutsättningar för anpassningen till klimatförändringen.
Utgångspunkten för landskapsplanen och generalplanen bör vara en välgrundad bedömning av
befolkningsutvecklingen. I samband med planeringen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall olika alternativ granskas när det gäller utvecklingen på lång sikt av befolkningsmängden såväl i tätorts som i landsbygdsområdena.
I samband med planläggningen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall en enhetligare samhällsstruktur främjas och åtgärder presenteras som är nödvändiga för att åstadkomma
detta.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt
turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och
bynätet samt infrastrukturen.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet främjas samt skapas förutsättningar för en god tätortsbild. Vid utvecklandet av
tätorter skall man se till att grönområdena bildar enhetliga helheter.
Vid områdesanvändningen skall tillräckliga områden reserveras för nätverk för fotgängare och
cyklister, och nätverkens kontinuitet, säkerhet och kvalitet skall främjas.
Vid general- och detaljplanläggningen skall förberedelser göras för ökande stormar, störtregn
och tätortsöversvämningar.
Inom områdesanvändningen skall olägenheter i form av buller, vibration och luftföroreningar förebyggas och befintliga olägenheter skall om möjligt minimeras. Nya bostadsområden och
andra verksamheter som är bullerkänsliga skall inte placeras i bullerområden, om man inte kan
garantera att bullerbekämpningen är tillräcklig.
Vid områdesanvändningen skall energisparande samt betingelser för att använda förnybara
energikällor och förbruka fjärrvärme främjas.
Med hjälp av områdesanvändningen bidrar man till att kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt skiftande karaktär bevaras.
Områdesanvändningen är inriktad på att naturen används för rekreation och gynnar natur och
kulturturism genom att förutsättningarna för mångbruk förbättras. Inom områdesanvändningen
arbetar man för att nätverken av skyddsområden och värdefulla landskapsområden skall nyttjas
för rekreation i det fria på ett ekologiskt hållbart sätt, som stödområden för turismen samt för utveckling av turismen i närliggande områden utan att målen för skyddet äventyras. Vid områdesanvändningen främjas bevarandet av tysta områden som anvisats för detta ändamål.
Vid områdesanvändningen främjas uppnåendet och upprätthållandet av en god status på vattendragen.
4
I samband med områdesanvändningen skall säkras att nationellt sett betydelsefulla värden
inom kulturmiljön och naturarvet bevaras. Vid områdesanvändningen skall de riksomfattande inventeringar som myndigheterna genomfört beaktas som utgångspunkter för planeringen av områdesanvändningen.
Genom planeringen av områdesanvändningen skall en större enhetlighet skapas i turismområdena och tillräckliga områden anvisas för utvecklandet av turismen.
I samband med planeringen av områdesanvändningen skall strändernas fritidsbebyggelse planeras så att strandområden som är av betydelse på grund av deras naturvärde bevaras och att
fritidsboendet upplevs som trivsamt.
Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning.
I samband med områdesanvändningen skall kontinuiteten i och möjligheterna att bygga ut befintliga banor, vägar och vattenleder av riksintresse tryggas, likaså möjligheterna att utveckla
hamnar och flygplatser av riksintresse samt gränsövergångsställen.
I Skärgårdshavet uppmärksammas områdets indelning i en inlandsskärgård, en mellanliggande
skärgård och en yttre skärgård samt fästs vikt vid att särdragen i naturen, kulturmiljöerna och
bebyggelsen i detta område skall bevaras. Samtidigt beaktas näringslivets och den bofasta befolkningens behov. I Skärgårdshavet tryggas möjligheterna att bevara områden som är av betydelse med tanke på kulturlandskapet och tillräckligt vidsträckta områden som är obebyggda.
Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hör en inventering Nationellt betydande bebyggda kulturmiljöer (RKY 2009), som utarbetats av Museiverket. Till de riksomfattande områdesanvändningsmålsättningarna hörande nationellt värdefulla områden med avgränsningar kan återfinnas på Internet på RKY-inventeringssida www.rky.fi, som upprätthålls
av Museiverket. Den största andelen av Dalsbruks bosättningscentrum har klassificerats som
nationellt betydande kulturmiljö.
5
3 Planläggningens utgångspunkter
3.1
Planläggningssituation och övriga planer
Landskapsplan
Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands Landskapsplanförslag
Egentliga Finlands landskapsplan är för Åbolands del godkänd av landskapsfullmäktige
den 13.12.2010, och för tillfället vid miljöministeriet för godkännande. Vid fastställelsen
ersätter landskapsplanen tidigare regionplaner.
I landskapsplanen finns följande beteckningar som berör delgeneralplanområdet:
A
OMRÅDE FÖR TÄTORTSFUNKTIONER.
Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande områden för boende eller övriga tätortsfunktioner. Innefattar förutom bostadsområden dessutom lokala servicecentrum, arbetsplatsområden och mindre industriområden som inte alstrar miljöstörningar samt trafikleder
som är mindre än regionvägar, närrekreationsområden samt specialområden.
t/kem
INDUSTRI- OCH LAGEROMRÅDE, DÄR EN BETYDANDE ANLÄGGNING, SOM FRAMSTÄLLER ELLER LAGRAR FARLIGA KEMIKALIER, ÄR BELÄGEN
sra-123
BETYDANDE HELHET /-GRUPP / OMRÅDE AV BEBYGGD MILJÖ
Nationellt, landskapsmässigt eller regionalt betydande bebyggda miljöer som bör bevaras.
Beteckningen hänvisar till en förteckning över inventerade helheter (sr), grupper (srr) och
områden (sra) av bebyggda miljöer.
6
Planeringen och byggnadsåtgärderna bör säkra och främja helhetens bevarande.
HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG
Regionplan
Bild: Utdrag ur Egentliga Finlands regionplanesammanställning.
I de fastställda regionplanerna framställs för området bl.a. industri-, tätorts-, jord- och
skogsbruks- och skyddsområden samt områdets huvudsakliga vägnät.
Generalplan
För en del av området gäller Delgeneralplan för Dalsbruks västra del, som godkänts år
1999.
7
Bild: Delgeneralplan för Dalsbruks västra del
Stranddelgeneralplan
Bild: Utdrag ur stranddetaljplan från år 1994
För området gäller en den 9.11.1994 godkänd strandplan, i vilken Högholmen anvisats
som närrekreationsområde (VL).
8
Detaljplan
För planeringsområdet har ett flertal detaljplaner utarbetats. Ytareal som dessa täcker
är ca 250 hektar av planläggningsarealen.
Byggnadsplan
Inom Dalsbruks område gäller en delvis ikraftvarande byggnadsplan, som fastställts
den 5.7.1985.
Bild: Detaljplanlagda och byggnadsplanlagda områden
9
Byggnadsordning
Kimitoöns kommuns byggnadsordning är godkänd av kommunfullmäktige den
10.12.2008. Byggnadsordningen steg i kraft den 1.2.2009.
Byggnadsförbud
Inom området gäller inga byggnadsförbud.
4 Konsekvensbedömning
Enligt markanvändnings- och byggnadslagen bör man vid beredning av plan utreda
miljökonsekvenserna, inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulturella och övriga
konsekvenserna av planen i nödvändig omfattning (MBL 9 §).
Vid planberedning bearbetas både plankartan och -beskrivningen parallellt. I beskrivningen utvärderas lösningarnas konsekvenser för nedan listade synvinklar under arbetes olika skeden. Utvärderingen utförs av planläggningskonsulten samt vid behov av
övriga specialister i samarbete med intressenterna och myndigheterna. Som utgångspunkt för bedömningen ligger tillgängligt basmaterial, som kompletteras vid behov.
1. Sociala konsekvenser
 invånarnas vardagslivs kvalitet, säkerhet, trivsel, service

konsekvenser på rekreation

konsekvenser för turism
2. Konsekvenser för samhällsstrukturen
 anknytning till övrig stadsstruktur
3. Konsekvenser för natur och landskap
 buller,

yt- och grundvatten,

landskapsoch tätortsbild,

markgrund,

natur och djurliv
4. Trafikmässiga konsekvenser
 trafikmängder i olika delar av trafiknätet,

trafiksäkerhet,

förbindelser för lätt trafik,

anslutningsarrangemang,

utveckling av kollektivtrafik,
10
5. Ekonomiska konsekvenser
 regionens näringsliv,
6.
4.1

serviceutbud,

samhällstekniska kostnader (vattenförsörjning-, väg- och gatunät-, el- samt telenät)
Konsekvenser för den bebyggda miljön och kulturarvet

bebyggd miljö

skyddat byggnadsarv

kulturmiljö
Markägoförhållanden
På grund av planområdets omfattning fördelas markägoförhållanden på flertalet privata
och officiella parter.
4.2
Basutredningar

Taalintehtaan liike-elämän tilatarve -selvitys, Luotsaamo, 2011

Inventering av byggnadsbestånd, kulturmiljö- byggnadsarvsutredning, Museiverket/Landskapsmuseet 2011.

inventering av fornminnen, Museiverket/ Landskapsmuseet 2011

Trafikutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011.

Landskapsutredning, AIRIX Miljö Ab, 2011.

Naturutredning, Faunatica Oy. Utredningen utarbetas under sommaren 2011.

Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist
24.8.1998.



Geologiska forskningsinstitutet, kartservice, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/

Sydvästra Finlands regionala lägesdatabas. http://www.lounaispaikka.fi/.
5 Intressenter
På basen av preliminär granskning utgörs intressenter av:
Markägare och områdets eller närområdens invånare
Kommunens förvaltning
Myndigheter
11
- Egentliga Finlands NMT-central
- Egentliga Finlands förbund
- Egentliga Finlands landskapsmuseum
- Museiverket
- Trafikverket
Samhällsteknik
- vattentjänstverket
- telefonbolag
- elbolag
- trafikidkare (kollektivtrafiksleder)
Samfund och föreningar
- FN-Steel
Företeckningen över intressenter kompletteras vid behov.
Enligt MBL 64 § har intressenter före planförslaget ställs ut möjlighet att föreslå att ett
sammanträde hålls till den regionala miljöcentralen gällande tillräcklighet av
programmet för deltagande och bedömning.
6 Målsatt tidtabell





Inledningsskedets myndighetssammanträde i september 2011
Program för deltagande och bedömning utställt under januari 2011
Beredningsskedets handlingar utställda under februari-mars 2011
Planförslag utställt under maj-juni 2012
Delgeneralplanens godkännande i Kimitoöns kommunfullmäktige under hösten
2012.

Kommunfullmäktiges beslut gällande anhängiggörelse av delgeneralplanen den
10.6.2010 (§ 107).
Kungörelse gällande planens anhängiggörelse på kommunens anslagstavla och i
kommunens officiella annonsblad.
Program för deltagande och bedömning (PDB) enligt MBL 63 § har utarbetats
under augusti 2011.
Kommunfullmäktige godkänner programmet för deltagande och bedömning. PDB
skickas till myndigheters kännedom och ställs ut vid kommunen under planberedningstiden. PDB är ytterligare utställd under en viss tidsperiod för att möjliggöra inlämning av ställningstaganden.
Ordnas inledningsskedets myndighetssammanträde (MBL §).
Inledning




Utkastsskede








Sammanställning och utarbetning av basutredningar; vår – vinter 2011.
Utarbetning av utkastsalternativ och jämförelse; höst - vinter 2011.
Samarbete med kommunen, myndigheter och intressenter under hela utkastsskedet.
Planutkastet färdigställs och godkänns i kommunstyrelsen.
Planutkast utställt under tidsperioden __.__. - __.__.2011, då kommunens invånare och intressenter har möjlighet att framföra skriftliga åsikter om utkastet (MBL
62 §; MBF 30 §).
Utlåtanden inbegärs gällande planutkastet från myndigheter och nämnder.
Publiktillfälle, där planutkastet presenteras.
Bemötande till utlåtanden och åsikter utarbetas för kommunen behandling.
12
Förslagsskede
 Planen revideras på basen av utkastsskedets ställningstaganden och utlåtanden.
 Planutkastet färdigställs och godkänns i kommunstyrelsen.
 Planförslag ställs ut under 30 dagar, då kommunens invånare och intressenterna
kan inlämna en skriftlig påminnelse om förslaget (MBL 65 §; MBF 19 §).
 Utlåtanden inbegärs gällande planförslaget från myndigheter och nämnder.
 Förslagsskedets myndighetssammanträde (MBL §).
 Publiktillfälle, vid behov.
 Bemötande till utlåtanden och påminnelser utarbetas för kommunen behandling.
 Eventuella revideringar i planen utförs.
Godkännande
 Kommunstyrelsen förordar delgeneralplanens godkännande för kommunfullmäktige.
 Kommunfullmäktige godkänner delgeneralplanen.
Planens ikraftträdelse
Delgeneralplanen träder ikraft när det lagkraftiga godkännandebeslutet kungörs i
kommunens annonsblad.
Planberedningens offentliga handlingar sammanställs i planens olika skeden och
ställs ut till påseende. Materialet finns till påseende vid kommunens planläggningsenhet samt kommunens webbsida www.kemionsaari.fi.
7 Kontaktuppgifter
Tilläggsuppgifter gällande planläggningen ges av
Kimitoöns kommun
Planläggningsarkitekt Åke Lindeberg
telefon
(02) 4260 880
s-post
fö[email protected]
adress
Vretavägen 19
25700 Kimito
Konsult
AIRIX Miljö Ab
DI Tapio Toropainen
telefon
s-post
fax
adress
010 24 14 241
förnamn.efternamn @airix.fi
010 24 14 301
PB 88 (Banmästargatan 7 A)
00521 Helsingfors
planläggningsarkitekt Maritta Heinilä
telefon
010 24 14 276
s-post
[email protected]
fax
010 24 14 301
adress
PB 88 (Banmästargatan 7 A)
00521 Helsingfors
13
I Helsingfors 2.12.2011
AIRIX Miljö Ab
Maritta Heinilä
Arkitekt SAFA
Tapio Toropainen
utvecklingschef, DI, YKS 257
14
KEMIÖNSAAREN KUNTA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain
63 §:ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten
asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa.
2.12.2011
1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus
Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kemiönsaaren Taalintehtaan
alueelle. Taalintehdas on noin 1 700 asukkaan taajama, joka on aikaisemmin ollut
myös Dragsfjärdin kunnan keskustaajama. Taalintehtaan taajama on rakentunut vuonna 1686 perustetun Taalin masuunin ympärille.
Kaava-alue sijoittuu Kemiönsaaren eteläosaan n. 20 km päähän kunnan keskustasta
Kemiöstä. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Saaristomereen, lännessä Dragsfjärdin
järveen ja pohjoisessa Dalenin kylän peltoihin. Idässä aluetta rajaavat Stora Masugnsträsket ja Lilla Masugnsträsket. Alue kattaa Kemiönsaaressa Taalintehtaan keskustan
tehdasalueineen sekä Sabbelsin, Hasselbackenin, Tordalen, Lemo bron ja Grophagenin asuinalueet sekä Slätsin ja Dalenin kyläalueet. Alueeseen kuuluvat lisäksi Taalintehtaan eteläpuoleiset Byholmenin, Tyska holmenin, Lysholmenin ja Högholmenin saaret. Alueen halki pohjoisesta etelään kulkee Dragsfjärdin suunnasta tuleva seututie
183, Taalintehtaantie, joka päättyy Taalintehtaalle.
Osayleiskaava-alueen koko on noin 800 ha, josta maa-alueita on 585 hehtaaria (73%)
ja vesialueita 215 hehtaaria (27%). Kemiönsaaren kunta omistaa suunnittelualueesta
noin 100 hehtaaria. Suunnittelualueelle sijoittuu useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja rakennuskokonaisuuksia. Suurin osa Taalintehtaan alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009).
Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus
2
MRL 35 § 1-2 mom.
Yleiskaavan tarkoitus
"Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön
yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia
myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.
Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet
yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön
perustaksi."
2 Kaavan tavoitteet
2.1
Kunnan tavoitteet
Kunnan suunnittelutavoitteena on luoda suunnittelualueesta toimiva, yhtenäinen ja vetovoimainen asuinympäristö, jossa pk-teollisuuden toimintaedellytykset ovat turvattu.
Kaavatyössä painottuvat erityisesti seuraavat suunnittelukysymykset:











2.2
alueen toimivuus
alueen vetovoimaisuus asuinympäristönä sekä vakituisten että vapaa-ajan
asukkaiden näkökulmasta
arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä
arvokkaan maiseman ja luonnonympäristön suojelu ja hyödyntäminen vetovoimatekijänä
palvelujen ja yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn turvaaminen
ja uusien innovaatioiden mahdollistaminen
meren ja ranta-alueiden hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä
lisääntyvän vapaa-ajan asumisen tuottaman palvelutarpeen huomioiminen
alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä
matkailun kehittäminen
turvallinen liikenneympäristö
maankäytön yhtenäisyys
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli
voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niiden soveltamisala
on tarkemmin selostettu julkaisuissa, jotka löytyvät ympäristöhallinnon kotisivuilta
www.ymparisto.fi/vat.
Tavoitteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaa koskevia
valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat:
Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.
3
Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien
saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen,
kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan.
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.
Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama
että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria.
Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä
sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä,
että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.
Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä
edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.
Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin.
Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa
ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa.
Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä.
Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden
alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.
Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden
ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä
niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.
Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja
luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan
huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet.
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys.
4
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä.
Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien
satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.
Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko, väli- ja ulkosaaristoon
sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla
otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan
kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen.
Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. Suurin osa Taalintehtaan taajamasta on luokiteltu valtakunnallisesti
merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
5
3 Suunnittelun lähtökohdat
3.1
Kaavoitustilanne ja muut suunnitelmat
Maakuntakaava
Kuva: Ote Varsinais-Suomen Maakuntakaavaehdotuksesta
Varsinais-Suomen maakuntakaava Turunmaan osalta on maakuntavaltuuston
13.12.2010 hyväksymä, ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuttuaan
maakuntakaava korvaa aiemmat seutukaavat.
Maakuntakaavassa on seuraavia osayleiskaava-aluetta koskevia merkintöjä:
A
TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE.
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikkaalueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä
pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.
t/kem
TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON MERKITTÄVÄ, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTAVA TAI VARASTOIVA LAITOS
sra-123
MERKITTÄVÄ RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUS / -RYHMÄ / ALUE
Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät vaalittavat rakennetut ympäristöt.Tunnus viittaa luetteloon inventoiduista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista (sr),
ryhmistä (srr) ja alueista (sra).
6
Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja
edistäviä.
YHTEYSALUSSATAMA
Seutukaava
Kuva: Ote Varsinais-Suomen seutukaavojen yhdistelmästä.
Vahvistetussa seutukaavassa on alueelle esitetty mm. teollisuus-, taajama-, maa- ja
metsätalous- ja suojelualueita sekä alueen pääasiallinen tieverkko.
Yleiskaava
Osalla suunnittelualuetta on voimassa vuonna 1999 hyväksytty Taalintehtaan
länsiosan osayleiskaava.
7
Kuva: Taalintehtaan länsiosan osayleiskaava
Ranta-asemakaava
Kuva: Ote ranta-asemakaavasta vuodelta 1994
Suunnittelualueesta Högholmenin saari kuuluu 9.11.1994 hyväksyttyyn rantakaavaan,
jossa Högholmen on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL).
8
Asemakaava
Suunnittelualueelle on tehty useita asemakaavoja, joiden kattama pinta-ala on n. 250
hehtaaria suunnittelupinta-alasta.
Rakennuskaava
Taalintehtaan alueella on osittain voimassa Taalintehtaan rakennuskaava, joka on
vahvistettu 5.7.1985.
Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet.
9
Rakennusjärjestys
Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty
10.12.2008. Rakennusjärjestys astui voimaan 1.2.2009.
kunnanvaltuustossa
Rakennuskiellot
Alueella ei ole rakennuskieltoja.
4 Vaikutusten arviointi
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL 9 §).
Kaavoja laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta.
Kaava-selostuksessa arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia alla listatuista näkökulmista
työn eri vaiheissa. Arvioinnin suorittaa kaavanlaatija sekä tarpeen mukaan muut asiantuntijat yhteistyössä osallisten ja viranomaisten kanssa. Arvioinnin lähtökohtana ovat
käytössä oleva perusselvitysaineisto, jota täydennetään tarpeen mukaan.
1. Sosiaaliset vaikutukset
 asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys, palvelut

vaikutukset virkistykseen

vaikutukset matkailuun
2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
 liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen
3. Vaikutukset luontoon ja maisemaan
 melu,

pinta- ja pohjavedet,

maisema- ja taajamakuva,

maaperä,

luonto ja eläimistö
4. Liikenteelliset vaikutukset
 liikennemäärät liikenneverkon eri osissa,

liikenneturvallisuus,

kevyen liikenteen yhteydet,

liittymäjärjestelyt

joukkoliikenteen kehittäminen
5. Taloudelliset vaikutukset
 seudun elinkeinoelämä,
10
6.

palvelujen järjestäminen

yhdyskuntatekniset kustannukset (vesihuolto-, tie- ja katuverkko, sähkö- sekä
puhelinverkko)
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriperintöön

rakennettu ympäristö

suojeltu rakennusperintö

kulttuuriympäristö
5 Maanomistus
Kaava-alueen laajuudesta johtuen jakautuu maanomistus lukuisille yksityisille ja
yleisille tahoille.
6 Perusselvitykset


Rakennuskannan inventointi, kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011.

Liikenneselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011.

Muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto/Maakuntamuseo 2011

Maisemaselvitys, AIRIX Ympäristö Oy, 2011.

Luontoselvitys, Faunatica Oy. Selvitys laaditaan kesän 2011 aikana.

Taalintehdas –Ruukin päärakennuksen (B1) ja puiston korjaus- ja muutossuunnitelma. Diplomityö, teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto, Sebastian Lönnqvist
24.8.1998.



Geologian tutkimuslaitos, karttapalvelut, http://www.gtk.fi/geotieto/kartat/

Lounais-Suomen alueellinen paikkatietokeskus. http://www.lounaispaikka.fi/.
7 Osalliset
Maanomistajat ja alueen tai lähialueiden asukkaat
Kunnan hallintokunnat
Viranomaiset
- Varsinais -Suomen ELY-keskus
- Varsinais-Suomen liitto
11
- Varsinais-Suomen maakuntamuseo
- Museovirasto
- Liikennevirasto
Yhdyskuntatekniikka
- vesilaitos
- puhelinyhtiöt
- sähköyhtiöt
- liikennöitsijät (joukkoliikennereitit)
Yhteisöt ja yhdistykset
- FN-Steel
Osallisten listaa täydennetään tarvittaessa.
MRL 64 § mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti
nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä
osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.
8 Tavoitteellinen aikataulu





Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu syyskuussa 2011
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä tammikuussa 2011
Valmisteluvaiheen aineisto nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011
Kaavaehdotus nähtäville touko-kesäkuussa 2012
Osayleiskaavan hyväksyminen Kemiönsaaren kunnanvaltuustossa syksyllä 2012.


Kunnanhallituksen päätös osayleiskaavan vireille tulosta 10.6.2010 (§ 107).
Kuulutus kaavan vireille tulosta kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä.
MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu marraskuussa 2011.
Kunnanhallitus hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman. OAS lähetetään
viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan
ajan. Lisäksi OAS on nähtävillä määräajan kannanottoja varten.
Järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL §).
Aloitus



Luonnosvaihe








Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen; kevät – talvi 2011.
Luonnosvaihtoehtojen laatiminen ja vertailu; syksy-talvi 2011.
Yhteistyö kunnan, viranomaisten ja osallisten kanssa koko luonnosvaiheen ajan.
Kaavaluonnos valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa.
Kaavaluonnos on nähtävillä __.__. - __.__.2011, jonka aikana kunnan jäsenillä ja
osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide luonnoksesta (MRL 62 §;
MRA 30 §).
Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
Yleisötilaisuus, jossa esitellään kaavaluonnosta.
Laaditaan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin kunnan käsittelyä varten.
Ehdotusvaihe
 Kaavaa tarkistetaan luonnosvaiheen kannanottojen ja lausuntojen perusteella.
 Kaavaehdotus valmistuu ja hyväksytään kunnanhallituksessa.
12






Kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivää, jonka aikana kunnan jäsenillä ja
osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus ehdotuksesta (MRL 65 §; MRA 19
§).
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta.
Järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL §)
Yleisötilaisuus tarvittaessa.
Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin kunnan käsittelyä varten.
Tehdään mahdolliset tarkistukset kaavaan.
Hyväksyminen
 Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä.
 Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan.
Kaavan voimaantulo
Osayleiskaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan kunnan ilmoituslehdissä.
Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kunnan kaavoitusyksikössä sekä
kunnan verkkosivuilla www.kemionsaari.fi.
9 Yhteystiedot
Lisätietoja asemakaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat
Kemiönsaaren kunta
Kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg
puhelin
(02) 4260 880
s-posti
[email protected]
osoite
Vretantie 19
25700 Kemiö
Konsultti
DI Tapio Toropainen
puhelin
s-posti
faksi
osoite
010 24 14 241
[email protected]
010 24 14 301
PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A)
00521 Helsinki
kaavoitusarkkitehti Maritta Heinilä
puhelin
010 24 14 276
s-posti
[email protected]
faksi
010 24 14 301
osoite
PL 88 (Ratamestarinkatu 7 A)
00521 Helsinki
13
Helsingissä 2.12.2011
Maritta Heinilä
Arkkitehti SAFA
Tapio Toropainen
kehitysjohtaja, DI, YKS 257
14
4:0
1:6
4:9
3
3
18
LIITE/BILAGA 2
5:2
1:6
5:3
18
2:7
2:8
2:10
Långnäs
1:290
5:4
4:37
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
1:7
Råbergen
Smf. 876:5
2:11
1:302
1:27
4:31
4:25
4:30
1:86
1:27
2:38
4:17
1:119 1:635
Z
1:344
1:636
1:118
VESIHUOLTOVERKOSTO /
VATTENFÖRSÖRJNINGSNÄT
2:6
gbergen
2:7
1:344
1:411
2:39
2:74
1:134
1:138
1:27
1:411
2:74
2:12
24.2.2012
1:429
1:70
Haraholmen
1:637
1:146
1:85
1:26
1:637
1:344
MERKINNÄT /
BETECKNINGAR:
1:147
Jeppan
Rossviken
1:195
2:62
1:27 Smf. 876:8
2:24
1:68
1:570
Långholmen
1:142
Ansvedjaträsket
1:111
1:171
2:23
KAAVA-ALUE / PLANOMRÅDE
1:170
1:11
2:63
1:171
1:77
RAKENNETTU VESIJOHTO /
Skj.bana
EXISTERANDE VATTENLEDNING
Ampumar.
RAKENNETTU VIETTOVIEMÄRI
/
EXISTERANDE SJÄLVFALLSAVLOPP
RAKENNETTU PAINEVIEMÄRI /
EXISTERANDE TRYCKAVLOPP
RAKENNETTU PINTAVEDENOTTAMO /
EXISTERANDE YTVATTENTÄKT
1:191
1:309
1:429
1:144
Smf. 878:1
1:33
1:412
1:343
1:27
1:643
4:25
1:344
1:642
4:33
1:193
4:35
Vidnäs
4:39
1:487
183
4:34
4:29
Dalen
183
1:172
4:32
1:283
4:28
4:36
RAKENNETTU VEDENKÄSITTELYLAITOS /
EXISTERANDE RENINGSANLÄGGNING
RAKENNETTU JÄTEVEDENPUHDISTAMO /
EXISTERANDE AVLOPPSRENINGSVERK
VESIHUOLTOLAITOKSEN VEDENJAKELUN JA
JÄTEVESIVIEMÄRÖINNIN TOIMINTA-ALUE /
VATTENTJÄNSTVERKETS VERKSAMHETSOMRÅDE
FÖR VATTENDISTRIBUTION OCH
LEDNING AV AVLOPPSVATTEN
VESIHUOLTOLAITOKSEN HULEVESIVIEMÄRÖINNIN TOIMINTA-ALUE /
VATTENTJÄNSTVERKET VERKSAMHETSOMRÅDE
FÖR DAGVATTENLEDNINGEN
Z
1:174
pängen
1:13
1:487
1:179
1:275
1:285
1:429
1:145
1:198 1:15
1:486
1:429
Finnvik
1:16
1:104
1:275
1:556
1:183
1:556
1:556
1:274
1:492
1:83
1:180
1:351
1:265
1:182
1:102
21.9
1:484
1:122
Smf. 876:1
1:592
1:644
1:591
1:593
1:610
1:108
1:594
1:590
1:95
1:595
1:589
Z
1:556
1:93
1:596
mittakaava/skala 1:20 000
1:6061:607
1:604
1:285
1:597
1:603
1:598
1:5991:600
1:602
1:131
1:555
1:509
1:605
1:491
1:94
Strömshagen
1:11
1:6091:608
Z
1:298
1:462
Stora Masugnsträsket
1:611
1:461
Z
SÄHKÖLINJA, JAKELUJÄNNITE
Senatsberget
ELLEDNING, DISTRIBUTIONSSPÄNNING
SÄHKÖLINJA, SUURJÄNNITE
ELLEDNING, HÖGSPÄNNING
1:496
1:103
Z
1:114
1:286
1:82
1:115
1:556
1:510
1:17
1:113
1:181
1:92
1:12
1:543
4:24
1:509
1:544
1:601
1:70
1:67
1:109
1:39
1:91
1:50
1:543
1:68
1:89
1:57
1:245
1:241
1:130 1:151
1:41
1:507
1:622
1:258
1:254
1:257
1:253
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
1:261
1:252
Z
1:508
1:638
1:569
1:251
1:331
1:321
1:332
1:322
1:333
1:323
1:334
1:547
Smf. 876:3
1:249
1:568
1:423
1:329
1:41
1:247
1:248
1:250
1:346
1:622
1:2461:622
1:243
1:240
1:153
1:152
1:311
1:312
1:313
1:314
1:335
1:326
1:328
1:325
1:3181:317
1:327
1:319
1:316
1:315
1:324
1:320
1:330
1:59
1:244
1:239
1:441
1:56
1:55
1:345
1:62
1:622
1:238
Lämmobro
1:154
1:63
1:34
1:33
1:442 1:156
1:106
1:74
1:60
1:61
1:622
1:556
1:132
1:242
1:71
1:54
1:283
1:64
1:51
1:72
1:282
Z
1:65
1:42
1:356
1:53
1:52
1:357 1:355
1:66
1:54
1:281
1:284
1:354
1:266
1:494
1:107
1:28
Släts
1:353
1:498
1:499
1:509
1:500
1:504
1:503
1:501
1:502
1:262
Lämmokärret
1:505
Z
1:263
1:25
1:24
1:264
1:288
1:506
1:29
Idr.
1:405
1:128
Bodbacken
1:23
1:107
1:638
1:400
Z
1:69
4:6
1:22
Smf. 876:1
1:284
Smf. 876:2
1:422
Z
1:285
1:401
Z
1:561
3
3
1205
1205
1:213
1:212
1:211
1:551
895:1:2053
1:167
1:166
1:165
1:164
1:163
1:162
1:161
1:140
1:160
1:200
1:157
1:158
1:159
1:559
1:564
1:288
1:291
Z
1:566
1:566
Todalen
1:302
Sjukh.
1:468
1:307
1:306
1:305
1:185
1:620
1:622
1:444
1:574
1:187
1:469
1:624
Vaktkojsbergen
1:97
1:295
Bruksviken
1:382
1:383
OVAKON (TEOLLISUUS)
PUHDISTAMO
1:514
1:523
1:621
olmen
1:512
1:513
1:616
1:617
1:534
Reningsanläggning
1:623
1:628
1:538
1:530
1:531
1:624
Lysholmen
1:522
1:524
1:525
1:526
1:548
1:566
1:527
1:528
1:529
1:533
1:627
1:6261:625
Puhdistamo
1:624
311-9906-1
TAALINTEHTAAN
1:622
PUHDISTAMO
Tyska
Holmen
1:532
1:566
1:621
1:556
1:454
1:23 1:22
1:21
1:24
1:556
1:439
1:49
1:47
1:556
1:454
Glipgrundet
1:556
1:556
1:454
1:454
16:27
1:180
1:39
1:556
1:454
1:454
1:30
1:556
1:31
1:38
1:32
1:576
1:577
1:578
Skomakarsundet
16:24
Z
16:21
1:230
1:260
1:231
1:232
16:8
16:9
Långön
Bånholmen
1:582
1:583
P
16:20
16:19
1:585
1:35 1:36 1:421
16:22 16:23
16:28
16:10
1:258
1:257
311-9908-1
1:586
1:34
16:25
1:259
1:580 1:581
1:579
1:33
1:454
1:454
1:454
1:454
16:26
1:556
1:575
1:454
Bullerbergen
1:454
1:556
Byholmen
1:40
1:45
1:29
1:556
Högholmen
Smf. 878:1
1:41
1:43
1:44
1:27
1:556
Näsudden
1:556
1:42
1:46
1:28
1:454
1:556
16:3
2:0
311-9901-1
1:26
1:556
Sabbelsviken
Ryssjegrundet
1:178
1:286
1:640
1:20
1:48
Hasselbacken
1:549
16:1
5
4. .5
4
1:515
1:618
16:1
Sabbels
Spikis
1:516
1:521
16:1
Taalintehdas
1:622
1:372
1:556
Yttre Sirkholmen
Dalsbruk
16:1
1:553
1:370
1:369
1:571
1:366
1:3671:368
1:386
1:365
1:364
1:387
1:362
1:363
1:361
1:639
1:360
1:389
1:359
1:633 311-9903-1
1:390
1:634
1:392
1:391
1:292
311-9903-11:632 1:631
1:573
311-9906-1
1:537 1:5881:587
1:630
1:629
311-9908-2
16:1
1:207
Serv.st.
H.as.
1:408
1:409 1:384
1:373
1:152
1:210
1:209
1:208
1:185
1:381
1:378
1:377
1:379
1:375
1:374
1:406
Inre Sirkholmen
1:153
1:110
1:137
1:622
1:470
1:376
Z
1:123
1:205
1:211
1:566 1:296
1:380
1:341
1:186
1:189
P
1:217
16:1
16:1
16:1
1:106
1:110
1:151
1:306
1:130
1:131
1:150
1:109
1:213
1:212
1:132 1:126
1:122
1:277
1:566
Sair.
1:285
1:337
1:124
1:125
1:159
1:297
1:489
1:445
1:338
1:339
1:149
1:121
1:7
1:236
1:471
1:303 1:304
1:301
1:216
Grophagsöre
1:214
1:163
1:235
1:622
Idr.
Urh.
16:28
1:164
1:234 1:234
1:133
1:120
1:105
1:418
1:419
1:415
1:416
1:281
1:263
1:240
1:303
1:215
1:623
Skola
1:638
1:340
1:188
1:290
1:467
1:245
1:171
1:34
42.9
1:261
1:49
1:31 1:30
1:161
1:567
1:262
1:37
311-9901-2
1:288
1:187
1:399
311-9901-3
Koulu
1:488
1:186
1:36
1:89
1:304
Smf. 876:3
1:82
1:622
1:472
Z
1:551
1:453
1:452
1:466
1:294
1:168
1:560
1:564
1:227 1:232
1:223
1:224 1:226
1:222
1:221
1:225
1:218 1:220
1:2171:219
1:210
1:209
1:208
1:207
1:216
1:206
1:205
1:204
1:203
1:202
1:201
Dammen
1:464
1:235
1:229 1:230 1:234
1:228 1:231 1:233
1:47
1:38 1:32
1:170 1:238
1:35
Kapell
1:465
Kappeli
1:236
1:349
1:215
1:214
1:294
1:183
1:111
1:305
Smf. 876:1
1:100
1:119
1:13
1:103
1:300
1:562
1:403
1:348
Munkviken
1:297
16:17
1:584
1:556
16:14 16:15
16:18
16:16
1:222
2:0
1:260
1:223
1:426
Z
1:224
1:201
1:474
1:547
1:426
16:28
16:13
1:225
16:12
1:227
1:228
1:229 16:5
16:6
16:11
16:28
16:7
16:28
2:0
Björkholmen
1:149
16:28
16:28
1:438
1:426
1:432
1:434
1:433
1:426
Apelholmen
1:426
1:426
1:143
1:482
1:481
1:483
1:478
Tallholmsören
1:476
Tallholmen
1:475
1:83
1:142
16:28
1:480
1:426
1:426
Käringholmen
1:136
1:75
1:84
1:17
1:456
1:436
1:19
1:148
1:435
1:437
16:28
16:28
16:28
2.4
2.4
1:430
1:431
1:281
1:189
1:190
1:48
14.7
Smf. 876:1
1:557
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:281
L i l1:285
la Masugnsträsket
Urh.
1:558
1:459
Grophagen
Smf. 876:3
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:98
1:458
0m
100m
1:8
1:5
500m
1:135
1000m
1:479
1:134
1:477
1:483
Bockholmen
1:136
1:133
1:21
1:24
1:23
4:0
1:6
4:9
3
3
18
LIITE/BILAGA 3
5:2
1:6
5:3
18
2:7
2:8
1:7
2:10
Långnäs
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
1:290
5:4
4:37
Råbergen
Smf. 876:5
2:11
1:302
1:27
4:31
4:25
4:30
1:86
1:27
2:38
4:17
1:119 1:635
1:344
1:636
1:118
2:6
gbergen
ASEMAKAAVOJEN KAPASITEETTI
DETALJPLANERSNAS KAPACITET
2:7
1:344
1:411
2:39
2:74
1:134
1:138
1:27
1:411
2:74
2:12
1:429
1:70
Haraholmen
1:637
24.2.20121:68
1:146
1:85
1:26
1:637
1:344
1:147
1:570
Långholmen
Jeppan
Rossviken
1:195
2:62
1:27 Smf. 876:8
2:24
1:142
Ansvedjaträsket
1:111
MERKINNÄT/
BETECKNINGAR:
1:171
2:23
1:170
1:11
2:63
1:171
1:77
1:191
1:309
1:429
1:144
Skj.bana
Smf. 878:1
1:33
1:412
1:343
1:27
1:643
4:25
4:33
SUUNNITTELUALUE
/ PLANERINGSOMRÅDE
Ampumar.
1:344
1:642
1:193
4:35
Vidnäs
4:39
1:487
183
4:34
4:29
ASEMAKAAVOITETUT ALUEET /
DETALJPLANERADE OMRÅDEN
Dalen
183
1:172
4:32
1:283
4:28
4:36
RAKENNETUT TONTIT/
BEBYGGT TOMTER
1:174
pängen
1:13
1:487
1:179
1:275
RAKENTAMATTOMAT TONTIT /
OBEBYGGT TOMTER
1:285
1:429
1:145
1:198 1:15
1:486
1:429
Finnvik
1:16
1:104
1:275
1:556
1:556
1:274
1:286
1:82
1:492
1:83
1:180
1:351
1:265
1:182
1:102
1:556
1:510
1:17
1:113
1:115
1:114
1:556
1:183
1:181
1:496
21.9
1:103
1:484
1:122
1:591
1:285
1:593
1:610
1:108
1:298
1:509
1:605
1:595
1:589
1:596
1:6061:607
1:604
1:597
1:603
1:598
1:5991:600
1:602
1:556
1:93
1:555
1:6091:608
1:594
1:590
1:95
1:491
1:94
1:131
Strömshagen
1:11
1:611
1:461
1:462
Senatsberget
Smf. 876:1
1:592
1:644
1:92
1:12
1:543
4:24
1:509
1:544
1:601
1:70
1:69
4:6
1:67
1:109
1:39
1:91
1:50
1:543
1:68
1:89
1:65
1:42
1:356
1:57
1:245
1:241
1:130 1:151
1:41
1:508
1:507
1:638
1:622
1:258
1:254
1:257
1:253
1:569
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
1:261
1:252
1:251
1:331
1:321
1:332
1:322
1:333
1:323
1:334
1:547
Smf. 876:3
1:249
1:568
1:423
1:329
1:41
1:247
1:248
1:250
1:346
1:622
1:2461:622
1:243
1:240
1:153
1:152
1:311
1:312
1:313
1:314
1:335
1:326
1:328
1:325
1:3181:317
1:327
1:319
1:316
1:315
1:324
1:320
1:330
1:59
1:244
1:239
1:441
1:56
1:55
1:345
1:62
1:622
1:238
Lämmobro
1:106
1:74
1:154
1:63
1:34
1:33
1:442 1:156
1:242
1:71
1:54
1:60
1:61
1:622
1:556
1:132
1:72
1:282
1:283
1:64
1:51
1:53
1:52
1:357 1:355
1:66
1:54
1:281
1:284
1:354
1:266
1:494
1:107
1:28
Släts
1:353
1:498
1:499
1:509
1:500
1:504
1:503
1:501
1:502
1:262
1:263
Lämmokärret
1:505
1:25
1:24
1:264
1:288
1:506
1:29
Idr.
1:405
1:128
Bodbacken
1:23
1:107
1:638
1:400
1:22
Smf. 876:1
1:284
Smf. 876:2
1:422
1:285
1:401
1:561
3
3
1205
1205
1:213
1:212
1:211
1:210
1:209
1:208
1:207
1:216
1:206
1:205
1:204
1:203
1:202
1:201
1:551
895:1:2053
1:167
1:166
1:165
1:164
1:163
1:162
1:161
1:140
1:160
1:200
1:157
1:158
1:159
1:564
1:288
1:291
1:290
1:467
1:623
Skola
1:566
1:566
Todalen
1:302
Sjukh.
1:468
1:307
1:306
1:305
1:185
1:620
1:622
1:444
1:574
1:187
1:469
1:624
Vaktkojsbergen
1:97
16:1
1:207
1:295
Serv.st.
H.as.
Bruksviken
1:382
1:383
Yttre Sirkholmen
Dalsbruk
16:1
16:1
Taalintehdas
1:622
1:408
1:409 1:384
1:373
1:152
1:210
1:209
1:208
1:185
1:381
1:378
1:377
1:379
Inre Sirkholmen
1:153
1:110
1:137
1:622
1:470
1:376
1:375
1:374
1:406
1:123
1:205
1:211
1:566 1:296
1:380
1:341
1:186
1:189
P
1:217
16:1
16:1
16:1
1:106
1:110
1:151
1:306
1:130
1:131
1:150
1:109
1:213
1:212
1:132 1:126
1:122
1:277
1:566
Sair.
1:285
1:337
1:124
1:125
1:159
1:297
1:489
1:445
1:338
1:339
1:149
1:121
1:7
1:236
1:471
1:303 1:304
1:301
1:216
Idr.
Urh.
Grophagsöre
1:214
1:163
1:235
1:622
1:416
16:28
1:164
1:234 1:234
1:133
1:120
1:105
1:418
1:419
1:415
311-9901-3
Koulu
1:281
1:263
1:240
1:303
1:215
1:245
1:171
1:34
42.9
1:261
1:49
1:31 1:30
1:161
1:567
1:262
1:37
311-9901-2
1:288
1:187
1:399
1:638
1:488
1:186
1:36
1:89
1:304
Smf. 876:3
1:82
1:622
1:472
1:559
1:340
1:188
1:453
1:452
1:466
1:294
1:168
1:560
1:564
1:227 1:232
1:223
1:224 1:226
1:222
1:221
1:225
1:218 1:220
1:2171:219
1:551
Dammen
1:464
1:235
1:229 1:230 1:234
1:228 1:231 1:233
1:47
1:38 1:32
1:170 1:238
1:35
Kapell
1:465
Kappeli
1:236
1:349
1:215
1:214
1:372
16:1
1:553
1:370
1:369
1:515
1:514
1:618
1:523
1:621
olmen
1:512
1:513
1:616
1:617
1:534
1:623
1:628
1:538
1:530
1:531
Reningsanläggning
Lysholmen
1:522
1:524
1:525
1:526
1:548
1:624
5
4. .5
4
1:516
1:521
1:566
1:527
1:528
1:529
1:533
1:627
1:6261:625
Puhdistamo
1:624
311-9906-1
1:622
Tyska Holmen
1:532
1:566
1:621
1:556
1:454
1:23 1:22
1:21
1:24
1:556
1:439
1:49
1:47
1:556
1:454
Glipgrundet
1:556
1:556
1:454
1:454
16:27
1:180
1:39
1:556
1:454
1:454
1:30
1:556
1:31
1:38
1:32
1:577
Skomakarsundet
16:24
1:578
16:21
1:230
1:580 1:581
1:579
1:260
1:231
1:232
16:8
16:9
Långön
1:582
1:583
P
16:20
16:19
1:585
1:35 1:36 1:421
16:22 16:23
16:28
16:10
1:258
1:257
311-9908-1
1:586
1:34
Bånholmen
16:25
1:259
1:576
1:33
1:454
1:454
1:454
1:454
16:26
1:556
1:575
1:454
Bullerbergen
1:454
1:556
Byholmen
1:40
1:45
1:29
1:556
Högholmen
Smf. 878:1
1:41
1:43
1:44
1:27
1:556
Näsudden
1:556
1:42
1:46
1:28
1:454
1:556
16:3
2:0
311-9901-1
1:26
1:556
Sabbelsviken
Ryssjegrundet
1:178
1:286
1:640
1:20
1:48
Hasselbacken
1:549
16:1
Sabbels
Spikis
1:556
1:571
1:366
1:3671:368
1:386
1:365
1:364
1:387
1:362
1:363
1:361
1:639
1:360
1:389
1:359
1:633 311-9903-1
1:390
1:634
1:392
1:391
1:292
311-9903-11:632 1:631
1:573
311-9906-1
1:537 1:5881:587
1:630
1:629
311-9908-2
1:294
1:183
1:111
1:305
Smf. 876:1
1:100
1:119
1:13
1:103
1:300
1:562
1:403
1:348
Munkviken
1:297
16:17
1:584
1:556
16:14 16:15
16:18
16:16
1:222
2:0
1:260
1:223
1:426
1:224
1:201
1:474
1:547
1:426
16:28
16:13
1:225
16:12
1:227
1:228
1:229 16:5
16:6
16:11
16:28
16:7
16:28
2:0
Björkholmen
1:149
16:28
16:28
1:438
1:426
1:432
1:434
1:433
1:426
Apelholmen
1:426
1:426
1:143
1:482
1:481
1:483
1:478
Tallholmsören
1:476
Tallholmen
1:475
1:83
1:142
16:28
1:480
1:426
1:426
Käringholmen
1:136
1:75
1:84
1:17
1:456
1:436
1:19
1:148
1:435
1:437
16:28
16:28
16:28
2.4
2.4
1:430
1:431
1:281
1:189
1:190
1:48
14.7
Smf. 876:1
1:557
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:281
L i l1:285
la Masugnsträsket
Urh.
1:558
1:459
Grophagen
Smf. 876:3
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:98
1:458
0m
100m
1:8
1:5
500m
1:135
1000m
1:479
1:134
1:477
1:483
Bockholmen
1:136
1:133
1:21
1:24
1:23
4:0
1:6
4:9
3
3
18
LIITE/BILAGA 4
5:2
1:6
5:3
18
2:7
2:8
2:10
Långnäs
1:290
5:4
4:37
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
1:7
Råbergen
Smf. 876:5
2:11
1:302
1:27
4:31
4:25
4:30
1:86
1:27
2:38
4:17
1:119 1:635
1:344
1:636
1:118
KAAVOITUSTILANNE /
PLANSITUATION
2:6
gbergen
2:7
1:344
1:411
2:39
2:74
1:134
1:138
1:27
1:411
2:74
2:12
1:429
24.2.2012
1:70
Haraholmen
1:637
1:146
1:85
1:26
1:637
1:344
1:147
Jeppan
Rossviken
1:195
2:62
1:27 Smf. 876:8
2:24
MERKINNÄT/
BETECKNINGAR:
1:68
1:570
Långholmen
1:142
Ansvedjaträsket
1:111
1:171
2:23
1:170
1:11
2:63
SUUNNITTELUALUE / PLANERINGSOMRÅDE
1:171
1:77
1:191
1:309
1:429
1:144
Smf. 878:1
1:343
1:27
1:344
1:642
4:33
Skj.bana
ASEMAKAAVOITETUT ALUEET/
Ampumar.
DETALJPLANERADE
OMRÅDE
1:33
1:412
1:643
4:25
1:193
4:35
Vidnäs
4:39
1:487
183
4:34
4:29
OSAYLEISKAAVA-ALUEET /
DELGENERALPLANEOMRÅDE
Dalen
183
1:172
4:32
1:283
4:28
4:36
1:174
pängen
1:13
1:487
1:179
1:275
1:285
1:429
1:145
1:198 1:15
1:486
1:429
Finnvik
1:16
1:104
1:275
1:556
1:183
1:556
1:556
1:274
1:114
1:286
1:82
1:115
1:492
1:83
1:180
1:351
1:265
1:182
1:102
1:556
1:510
1:17
1:113
1:181
1:496
21.9
1:103
1:484
1:122
1:591
1:285
1:593
1:610
1:108
1:298
1:509
1:605
1:595
1:589
1:596
1:6061:607
1:604
1:597
1:603
1:598
1:5991:600
1:602
1:556
1:93
1:555
1:6091:608
1:594
1:590
1:95
1:491
1:94
1:131
Strömshagen
1:11
1:611
1:461
1:462
Senatsberget
Smf. 876:1
1:592
1:644
1:92
1:12
1:543
4:24
1:509
1:544
1:601
1:70
1:69
4:6
1:67
1:109
1:39
1:91
1:50
1:543
1:68
1:89
1:65
1:42
1:356
1:57
1:245
1:241
1:130 1:151
1:41
1:508
1:507
1:638
1:622
1:258
1:254
1:257
1:253
1:569
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
1:261
1:252
1:251
1:331
1:321
1:332
1:322
1:333
1:323
1:334
1:547
Smf. 876:3
1:249
1:568
1:423
1:329
1:41
1:247
1:248
1:250
1:346
1:622
1:2461:622
1:243
1:240
1:153
1:152
1:311
1:312
1:313
1:314
1:335
1:326
1:328
1:325
1:3181:317
1:327
1:319
1:316
1:315
1:324
1:320
1:330
1:59
1:244
1:239
1:441
1:56
1:55
1:345
1:62
1:622
1:238
Lämmobro
1:106
1:74
1:154
1:63
1:34
1:33
1:442 1:156
1:242
1:71
1:54
1:60
1:61
1:622
1:556
1:132
1:72
1:282
1:283
1:64
1:51
1:53
1:52
1:357 1:355
1:66
1:54
1:281
1:284
1:354
1:266
1:494
1:107
1:28
Släts
1:353
1:498
1:499
1:509
1:500
1:504
1:503
1:501
1:502
1:262
1:263
Lämmokärret
1:505
1:25
1:24
1:264
1:288
1:506
1:29
Idr.
1:405
1:128
Bodbacken
1:23
1:107
1:638
1:400
1:22
Smf. 876:1
1:284
Smf. 876:2
1:422
1:285
1:401
1:561
3
3
1205
1205
1:213
1:212
1:211
1:210
1:209
1:208
1:207
1:216
1:206
1:205
1:204
1:203
1:202
1:201
1:551
895:1:2053
1:167
1:166
1:165
1:164
1:163
1:162
1:161
1:140
1:160
1:200
1:157
1:158
1:159
1:564
1:288
1:291
1:290
1:467
1:623
Skola
1:566
1:566
Todalen
1:302
Sjukh.
1:468
1:307
1:306
1:305
1:185
1:620
1:622
1:444
1:574
1:187
1:469
1:624
Vaktkojsbergen
1:97
16:1
1:207
1:295
Serv.st.
H.as.
Bruksviken
1:382
1:383
Yttre Sirkholmen
Dalsbruk
16:1
16:1
Taalintehdas
1:622
1:408
1:409 1:384
1:373
1:152
1:210
1:209
1:208
1:185
1:381
1:378
1:377
1:379
Inre Sirkholmen
1:153
1:110
1:137
1:622
1:470
1:376
1:375
1:374
1:406
1:123
1:205
1:211
1:566 1:296
1:380
1:341
1:186
1:189
P
1:217
16:1
16:1
16:1
1:106
1:110
1:151
1:306
1:130
1:131
1:150
1:109
1:213
1:212
1:132 1:126
1:122
1:277
1:566
Sair.
1:285
1:337
1:124
1:125
1:159
1:297
1:489
1:445
1:338
1:339
1:149
1:121
1:7
1:236
1:471
1:303 1:304
1:301
1:216
Idr.
Urh.
Grophagsöre
1:214
1:163
1:235
1:622
1:416
16:28
1:164
1:234 1:234
1:133
1:120
1:105
1:418
1:419
1:415
311-9901-3
Koulu
1:281
1:263
1:240
1:303
1:215
1:245
1:171
1:34
42.9
1:261
1:49
1:31 1:30
1:161
1:567
1:262
1:37
311-9901-2
1:288
1:187
1:399
1:638
1:488
1:186
1:36
1:89
1:304
Smf. 876:3
1:82
1:622
1:472
1:559
1:340
1:188
1:453
1:452
1:466
1:294
1:168
1:560
1:564
1:227 1:232
1:223
1:224 1:226
1:222
1:221
1:225
1:218 1:220
1:2171:219
1:551
Dammen
1:464
1:235
1:229 1:230 1:234
1:228 1:231 1:233
1:47
1:38 1:32
1:170 1:238
1:35
Kapell
1:465
Kappeli
1:236
1:349
1:215
1:214
1:372
16:1
1:553
1:370
1:369
1:515
1:514
1:618
1:523
1:621
olmen
1:512
1:513
1:616
1:617
1:534
1:623
1:628
1:538
1:530
1:531
Reningsanläggning
Lysholmen
1:522
1:524
1:525
1:526
1:548
1:624
5
4. .5
4
1:516
1:521
1:566
1:527
1:528
1:529
1:533
1:627
1:6261:625
Puhdistamo
1:624
311-9906-1
1:622
Tyska Holmen
1:532
1:566
1:621
1:556
1:454
1:23 1:22
1:21
1:24
1:556
1:439
1:49
1:47
1:556
1:454
Glipgrundet
1:556
1:556
1:454
1:454
16:27
1:180
1:39
1:556
1:454
1:454
1:30
1:556
1:31
1:38
1:32
1:577
Skomakarsundet
16:24
1:578
16:21
1:230
1:580 1:581
1:579
1:260
1:231
1:232
16:8
16:9
Långön
1:582
1:583
P
16:20
16:19
1:585
1:35 1:36 1:421
16:22 16:23
16:28
16:10
1:258
1:257
311-9908-1
1:586
1:34
Bånholmen
16:25
1:259
1:576
1:33
1:454
1:454
1:454
1:454
16:26
1:556
1:575
1:454
Bullerbergen
1:454
1:556
Byholmen
1:40
1:45
1:29
1:556
Högholmen
Smf. 878:1
1:41
1:43
1:44
1:27
1:556
Näsudden
1:556
1:42
1:46
1:28
1:454
1:556
16:3
2:0
311-9901-1
1:26
1:556
Sabbelsviken
Ryssjegrundet
1:178
1:286
1:640
1:20
1:48
Hasselbacken
1:549
16:1
Sabbels
Spikis
1:556
1:571
1:366
1:3671:368
1:386
1:365
1:364
1:387
1:362
1:363
1:361
1:639
1:360
1:389
1:359
1:633 311-9903-1
1:390
1:634
1:392
1:391
1:292
311-9903-11:632 1:631
1:573
311-9906-1
1:537 1:5881:587
1:630
1:629
311-9908-2
1:294
1:183
1:111
1:305
Smf. 876:1
1:100
1:119
1:13
1:103
1:300
1:562
1:403
1:348
Munkviken
1:297
16:17
1:584
1:556
16:14 16:15
16:18
16:16
1:222
2:0
1:260
1:223
1:426
1:224
1:201
1:474
1:547
1:426
16:28
16:13
1:225
16:12
1:227
1:228
1:229 16:5
16:6
16:11
16:28
16:7
16:28
2:0
Björkholmen
1:149
16:28
16:28
1:438
1:426
1:432
1:434
1:433
1:426
Apelholmen
1:426
1:426
1:143
1:482
1:481
1:483
1:478
Tallholmsören
1:476
Tallholmen
1:475
1:83
1:142
16:28
1:480
1:426
1:426
Käringholmen
1:136
1:75
1:84
1:17
1:456
1:436
1:19
1:148
1:435
1:437
16:28
16:28
16:28
2.4
2.4
1:430
1:431
1:281
1:189
1:190
1:48
14.7
Smf. 876:1
1:557
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:281
L i l1:285
la Masugnsträsket
Urh.
1:558
1:459
Grophagen
Smf. 876:3
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:98
1:458
0m
100m
1:8
1:5
500m
1:135
1000m
1:479
1:134
1:477
1:483
Bockholmen
1:136
1:133
1:21
1:24
1:23
4:0
1:6
4:9
3
3
18
LIITE/BILAGA 5
5:2
1:6
5:3
18
2:7
2:8
2:10
Långnäs
1:290
5:4
4:37
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
1:7
Råbergen
Smf. 876:5
2:11
1:302
1:27
4:31
4:25
4:30
1:86
1:27
2:38
4:17
1:119 1:635
1:344
1:636
1:118
LIIKENNEVERKOSTO /
TRAFIKNÄT
2:6
gbergen
2:7
1:344
1:411
2:39
2:74
1:134
1:138
1:27
1:411
2:74
2:12
1:429
24.2.2012
1:70
Haraholmen
1:637
1:146
1:85
1:26
1:637
1:344
1:147
Jeppan
Rossviken
1:195
2:62
1:27 Smf. 876:8
2:24
1:68
1:570
Långholmen
1:142
MERKINNÄT /
BETECKNINGAR:
Ansvedjaträsket
1:111
1:171
2:23
1:170
1:11
2:63
1:171
1:77
1:191
1:309
1:429
1:144
Skj.bana
Smf. 878:1
1:412
183
1:343
1:643
4:25
4:33
1:193
4:35
Vidnäs
12053
PAIKALLISTIE / LOKAL VÄG
1:487
18833
4:34
4:29
4:32
MUU TIE TAI KATU /
ÖVRIG VÄG ELLER GATA
Dalen
183
1:172
1:283
4:28
4:36
SEUTUTIE / Ampumar.
REGIONAL VÄG
1:344
1:642
4:39
1:33
1:27
POLKUPYÖRÄTIE / CYKELVÄG
1:174
pängen
1:13
1:487
1:179
1:275
1:285
1:429
1:145
1:198 1:15
1:486
1:429
Finnvik
1:16
1:104
1:275
1:556
1:183
1:556
1:556
1:274
1:114
1:286
1:82
1:115
1:492
1:83
1:180
1:351
1:265
1:182
1:102
1:556
1:510
1:17
1:113
1:181
1:496
21.9
1:103
1:484
1:122
1:591
1:285
1:593
1:610
1:108
1:298
1:509
1:605
1:595
1:589
1:596
1:6061:607
1:604
1:597
1:603
1:598
1:5991:600
1:602
1:556
1:93
1:555
1:6091:608
1:594
1:590
1:95
1:491
1:94
1:131
Strömshagen
1:11
1:611
1:461
1:462
Senatsberget
Smf. 876:1
1:592
1:644
1:92
1:12
1:543
4:24
1:509
1:544
1:601
1:70
1:69
4:6
1:39
1:91
1:50
1:543
1:68
1:89
1:71
1:54
1:283
1:64
1:132
1:57
1:241
1:130 1:151
1:41
1:508
1:507
Smf. 876:3
1:249
1:638
1:622
1:258
1:254
1:257
1:253
1:569
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
1:261
1:252
1:251
1:331
1:321
1:332
1:322
1:333
1:323
1:334
1:547
1:247
1:568
1:423
1:329
1:41
1:622
1:2461:622
1:248
1:250
1:346
1:314
1:335
1:326
1:328
1:325
1:3181:317
1:327
1:319
1:316
1:315
1:324
1:320
1:330
1:59
1:245
1:243
1:240
1:153
1:152
1:311
1:312
1:313
1:55
1:345
1:62
1:622
1:244
1:242
1:239
1:441
1:56
1:622
1:556
1:238
Lämmobro
1:154
1:63
1:33
1:442 1:156
1:106
1:74
1:60
1:61
1:34
1:51
1:72
1:282
3
1:65
1:42
1:356
1:53
1:52
1:357 1:355
1:66
1:54
1:281
1:284
1:354
1:266
1:494
1:107
1:28
Släts
1:353
18
1:67
1:109
1:498
1:499
1:509
1:500
1:504
1:503
1:501
1:502
1:262
1:263
Lämmokärret
1:505
1:25
1:24
1:264
1:288
1:506
1:29
Idr.
1:405
1:128
Bodbacken
1:23
1:107
1:638
1:400
1:22
Smf. 876:1
1:284
Smf. 876:2
1:422
1:285
1:401
1:561
3
3
1205
1205
1:213
1:212
1:211
1:210
1:209
1:208
1:207
1:216
1:206
1:205
1:204
1:203
1:202
1:201
1:551
895:1:2053
1:167
1:166
1:165
1:164
1:163
1:162
1:161
1:140
1:160
1:200
1:157
1:158
1:159
1:559
1:564
1:288
1:291
1:290
1:467
1:623
Skola
1:566
1:566
Todalen
1:302
Sjukh.
1:468
1:307
1:306
1:305
12053
Idr.
Urh.
1:216
1:185
1:444
1:574
1:620
1:187
1:624
1:469
1:152
16:1
1:207
1:137
1:97
1:295
1:470
Serv.st.
H.as.
Bruksviken
1:382
1:383
Yttre Sirkholmen
Dalsbruk
16:1
16:1
Taalintehdas
1:622
1:408
1:409 1:384
1:373
Inre Sirkholmen
1:153
1:110
1:210
1:209
1:208
1:185
1:381
1:378
1:377
1:379
Vaktkojsbergen
1:123
1:205
1:211
1:130
1:131
16:1
16:1
16:1
1:106
1:110
1:151
1:306
1:297
1:376
1:375
1:374
1:406
P
1:217
1:122
1:277
1:150
1:109
1:213
1:212
1:132 1:126
1:566 1:296
1:380
1:341
1:186
1:189
1:622
1:566
Sair.
1:285
1:339
1:124
1:125
1:159
1:622
1:445
1:338
1:340
1
83
1:489
1:471
1:303 1:304
1:301
1:149
1:121
1:7
1:236
Grophagsöre
1:214
1:163
1:235
1:622
1:416
16:28
1:164
1:234 1:234
1:133
1:120
1:105
1:418
1:419
1:415
311-9901-3
Koulu
1:281
1:263
1:240
1:303
1:215
1:245
1:171
1:34
42.9
1:261
1:49
1:31 1:30
1:161
1:567
1:262
1:37
311-9901-2
1:288
1:187
1:399
1:638
1:488
1:186
1:36
1:89
1:304
Smf. 876:3
1:82
1:622
1:472
1:337
1:188
1:453
1:452
1:466
1:294
1:168
1:560
1:564
1:227 1:232
1:223
1:224 1:226
1:222
1:221
1:225
1:218 1:220
1:2171:219
1:551
Dammen
1:464
1:235
1:229 1:230 1:234
1:228 1:231 1:233
1:47
1:38 1:32
1:170 1:238
1:35
Kapell
1:465
Kappeli
1:236
1:349
1:215
1:214
1:372
16:1
1:553
1:370
1:369
1:515
1:514
1:618
1:523
1:621
olmen
1:512
1:513
1:616
1:617
1:534
1:623
1:628
1:538
1:530
1:531
Reningsanläggning
Lysholmen
1:522
1:524
1:525
1:526
1:548
1:624
5
4. .5
4
1:516
1:521
1:566
1:527
1:528
1:529
1:533
1:627
1:6261:625
Puhdistamo
1:624
311-9906-1
1:622
Tyska Holmen
1:532
1:566
1:621
1:556
1:454
1:23 1:22
1:21
1:24
1:556
1:439
1:49
1:47
1:556
1:454
Glipgrundet
1:556
1:556
1:454
1:454
16:27
1:180
1:39
1:556
1:454
1:454
1:30
1:556
1:31
1:38
1:32
1:577
Skomakarsundet
16:24
1:578
16:21
1:230
1:580 1:581
1:579
1:260
1:231
1:232
16:8
16:9
Långön
1:582
1:583
P
16:20
16:19
1:585
1:35 1:36 1:421
16:22 16:23
16:28
16:10
1:258
1:257
311-9908-1
1:586
1:34
Bånholmen
16:25
1:259
1:576
1:33
1:454
1:454
1:454
1:454
16:26
1:556
1:575
1:454
Bullerbergen
1:454
1:556
Byholmen
1:40
1:45
1:29
1:556
Högholmen
Smf. 878:1
1:41
1:43
1:44
1:27
1:556
Näsudden
1:556
1:42
1:46
1:28
1:454
1:556
16:3
2:0
311-9901-1
1:26
1:556
Sabbelsviken
Ryssjegrundet
1:178
1:286
1:640
1:20
1:48
Hasselbacken
1:549
16:1
Sabbels
Spikis
1:556
1:571
1:366
1:3671:368
1:386
1:365
1:364
1:387
1:362
1:363
1:361
1:639
1:360
1:389
1:359
1:633 311-9903-1
1:390
1:634
1:392
1:391
1:292
311-9903-11:632 1:631
1:573
311-9906-1
1:537 1:5881:587
1:630
1:629
311-9908-2
1:294
1:183
1:111
1:305
Smf. 876:1
1:100
1:119
1:13
1:103
1:300
1:562
1:403
1:348
Munkviken
1:297
16:17
1:584
1:556
16:14 16:15
16:18
16:16
1:222
2:0
1:260
1:223
1:426
1:224
1:201
1:474
1:547
1:426
16:28
16:13
1:225
16:12
1:227
1:228
1:229 16:5
16:6
16:11
16:28
16:7
16:28
2:0
Björkholmen
1:149
16:28
16:28
1:438
1:426
1:432
1:434
1:433
1:426
Apelholmen
1:426
1:426
1:143
1:482
1:481
1:483
1:478
Tallholmsören
1:476
Tallholmen
1:475
1:83
1:142
16:28
1:480
1:426
1:426
Käringholmen
1:136
1:75
1:84
1:17
1:456
1:436
1:19
1:148
1:435
1:437
16:28
16:28
16:28
2.4
2.4
1:430
1:431
1:281
1:189
1:190
1:48
14.7
Smf. 876:1
1:557
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:281
L i l1:285
la Masugnsträsket
Urh.
1:558
1:459
Grophagen
Smf. 876:3
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:98
1:458
0m
100m
1:8
1:5
500m
1:135
1000m
1:479
1:134
1:477
1:483
Bockholmen
1:136
1:133
1:21
1:24
1:23
1:243
1:240
1:241
1:130 1:151
LIITE/BILAGA 6
1:247
1:248
Smf. 876:3
1:249
1:250
1:638
1:258
1:254
1:568
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
1:257
1:253
1:569
1:622
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
1:261
1:252
1:251
1:262
PALVELURAKENNE
SERVICESTRUKTUR
1:263
mmokärret
1:25
1:24
1:264
1:288
1:638
1:400
Idr.
1:405
1:128
Smf. 876:1
Smf. 876:3
1:401
1
1:561
4
1:297
Dammen
1:464
1:622
1:466
6
5
1:399
2
1:290
1:467
Koulu
1:638
1:215
1:216
1:306
Idr.
Urh.
42.9
1:7
1:185
9
1:5743
1:444
1:489
1:471
1:620
Sair.
1:285
P
1:217
6
1:624
1:306
1:185
1:207
Serv.st.
H.as.
1:382
1:383
1:622
1:408
1
1:409 1:384
Dalsbruk
16:1
Taalintehdas
1:372
1:571
5
4. .5
4
1:624
1:633 311-9903-1
1:634
311-9903-11:632 1:631
Lysholmen
1:629
Reningsanläggning
311-9906-1
311-9908-2
1:623
1:625
311-9906-1
1
1:624
Puhdistamo
Koulu / Skola
2
Taalintehtaan liikuntahalli / Dalsbruks sporthall
3
Urheilukenttä / Idrottsplats
4
Kirkko / Kyrka
5
Ruukin museo / Bruks museum
6
Kirjasto / Bibliotek
7
Luontopolku / Naturstig
8
Leikkipuisto / Lekpark
9
Puisto / Park
10
Kunnantoimisto / Kommunkansli
1
Ceracon (keramiikkaa/keramik)
2
Byggis (rakennusmateriaalia/byggmaterial)
3
4
Strandhotellet (ravintola ja hotelli/restaurang och hotel)
Bio Pony, Dalena (vaatekauppa/klädaffär), Matkahuolto, Restaurang Portside
5
D-Marin (vierasvenesatama, venesäilytys, laituripaikat ja huollot/gästhamn, båtförvaring,
bryggplatser och reparationer), Minigolf, Jäätelökioski/Glasskiosk, Saaristolaistori/Skärgårdstorg
Alko Oy, Apteekki/Apotek, Kemiönsaaren kunnantoimisto/Kimitoöns kommunkansli
6
7
8
9
10
11
12
16:1
1:210
1:209
1:208
Bruksviken
1:375
1:374
1:152
mittakaava/skala
1:10 000
1:151
1:381
1:378
1:377
1:379
1:376
1:153
1:110
1:132 1:126
1:205
1:211
1:106
1:110
1:137
1:566 1:296
1:380
1:213
1:212
1:295
5
2
1:470
1:150
1:109
7
1:97
1:566
1:469
10
4
1:130
1:131
9
81:123
1:297
1:622
1:445
1:338
1:124
1:125
1:122
10
1:277
1:214
1:149
11
1:236
16:28
1:163
1:235
1:121
1:622
1:263
YRITYS / FÖRETAG
1:164
1:234 1:234
1:133
1:159
1:245
1:161
1:303
1:120
1:105
13
12
1:240
1:171
1:34
1:187
1:261
1:31 1:30
1:37PALVELU /
KUNNALLINEN
1:36
1:35
KOMMUNAL TJÄNST
311-9901-2
15
1:416
1:566
1:339
1:38 1:32
1:89
1:288
1:262
1:622
Sjukh.
1:468
1:373
1:186
7
14
1:418
1:419
1:415
311-9901-3
1:337
Smf. 876:3
1:82
1:567
81:623
Skola
1:307
1:170 1:238
1:304
1:472
1:559
1:564
1:288
1:291
1:453
1:452
Kapell
1:465
Kappeli
1:294
1:168
1:560
1:103
1:111
1:305
Smf. 876:1
1:300
1:562
1:564
14.7
Smf. 876:1
1:557
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:341
MERKINNÄT/
1:281
BETECKNINGAR:
1:285
L i l1:285
la Masugnsträsket
Urh.
1:558
1:340
1:29
TAALINTEHTAAN
OSAYLEISKAAVA
1:22
DALSBRUKS
DELGENERALPLAN
1:284
24.2.2012
3
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:23
1:107
Barberare/Damfrisering, Marina & Petra, Oy Kone WuorioMaskin Ab (venetarvikkeet, kodinkoneet,
taloustavarat/båttillbehör, hemelektronik, husgeråd), Servicestation St1/Huoltoasema St1, Skipper`s Pub
Osuuspankki Raasepori/Andelsbanken Raseborg, OPKK, Lähivakuutus/Lokalförsäkring,
Rehab Center (kuntohoitola/friskvård), Stigs kontor och foto, Richard Grunér (hammaslääkäri/tandläkare)
Irja Koffert (jalkahoitola/fotvård), Nordea pankki/Nordea Bank, Otto autom.
Butiken Smått och Gott, Frisersalong Titti (kampaamo), JoHe-Center (vapaa-ajan asusteet ja mönkijät/
fritidskläder och terrängfordon), Kaffemoster (kahvila ja leipämyymälä/Café och brödbutik)
Frisyrboden Petra Karlsson, Kampaamo Annukka, Qlip-Day (parturi-kampaamo, rakennekynnet),
FysioTrim (fysikaalinen hoito, hieronta/fysikalisk vård, massage), Tavaratalo/Varuhuset,
Whasten (sisustus, tekstiilit, vaatteet, lemmikit, lelut/inredning, tekstiler, kläder, leksaker)
Dalsbruks Atena (kukkia ja lahjatavaroita/blommor och presenter), Jäätelökioski/GlasSkiosk, Taksi/Taxi
13
K-Market MatKompis, Posti/Post
14
15
Pesula/Dalsbruks Tvätt
Baltic Jazz Festival, Dalsbostäder Oy Ab, Dit-Centerin (huoneistohotelli), Dragsfjärds Industri Ab,
Midnight Sun Sailing Oy (venevuokraus/båtuthyring)
16:1
Långholmen
Jeppan
Rossviken
1:195
2:62
1:27 Smf. 876:8
2:24
1:142
Ansvedjaträsket
1:111
LIITE/BILAGA 7
1:171
2:23
1:170
1:11
2:63
1:171
1:77
1:191
1:309
1:429
1:144
1:33
1:412
1:343
1:344
1:642
4:33
Ampumar.
1:27
1:643
4:25
KEMIÖNSAAREN KUNTA
KIMITOÖNS KOMMUN
Skj.bana
Smf. 878:1
1:193
4:35
Vidnäs
M
1:487
M
4:29
4:32
183
4:34
1:172
A
Dalen
183
4:39
NYKYINEN MAANKÄYTTÖ
NUVARANDE MARKANVÄNDNING
1:283
M
4:28
4:36
A
Z
1:174
A
M
Rumpängen
1:13
1:487
1:179
1:275
14.3 .2012
1:285
1:429
1:145
1:198 1:15
M
A
1:486
1:429
Finnvik
1:16
1:104
1:556
1:183
1:556
1:556
V
1:274
A
A
1:113
1:181
1:102
V
1:492
1:83
1:180
1:182
1:351
T
1:103
A
1:265
V
1:496
21.9
M
1:484
1:122
1:591
1:555
1:12
4:24
1:602
1:509
1:544
1:601
1:91
Släts
1:353
1:89
1:354
1:65
1:42
1:356
1:52
1:57
1:59
1:328
1:325
1:327
1:329
1:324
1:330
A1:569
V
VIRKISTYSALUE.
REKREATIONSOMRÅDE.
Z
1:263
1:288
1:22
Smf. 876:1
1:284
V
Smf.
876:3
1:422
V
1:638
Åldr.h.
Vanh.k.
1:98
A
Z
Laxviken
1:401
Z
1:561
A
1205
1:167
1:166
1:165
1:164
1:163
1:162
1:161
1:140
1:160
1:200
1:157
1:158
1:159
A
1:302
A
Sjukh.
1:468
1:307
1:306
1:305
1:188
1:339
1:187
A
1:189
1:624
Z
1:572
1:406
Vaktkojsbergen
1:521
1:515
1:618
1:514
A1:617
1:616
V
A
1:523
1:621
1:548
1:538
1:530
1:531
1:628
1:6261:625
E
V
1:439
V
V
1:46
1:28
1:454
1:556
1:27
A
V
311-9901-1
1:47
A
1:454
1:454
LV
YHTEYSALUSSATAMA.
HAMN FÖR FÖRBINDELSEFARTYG.
1:295
Yttre Sirkholmen
st/pk
Dalsbruk
16:1
16:1
Taalintehdas
1:40
1:556
1:180
16:27
1:39
V
A
1:575
1:556
V
1:31
1:38
V
V
1:32
1:576
A
1:577
1:578
Skomakarsundet
V
16:24
Z
A
V
1:582
1:583
A
A
1:585
16:21
1:230
V
1:260
V
1:231
1:232
16:8
16:9
Långön
1:257
A
16:20
16:19
16:17
1:584
0
1:556
16:14 16:15
16:16
100m
16:18
250m
500m
W
1:222
1:260
1:223
1:426
Z
1:224
1:474
1:201
16:22 16:23
16:28
16:10
1:258
311-9908-1
1:586
1:35 1:36 1:421
16:25
1:259
1:580 1:581
1:579
1:34
LV
16:26
1:556
1:33
1:454
1:454
1:454
1:454
V
Högholmen
V
A
1:454
1:454
1:454
16:3
V
LV
A
16:28
16:13
1:225
16:12
1:227
1:228
1:229 16:5
16:6
16:11
16:7
16:28
16:28
SEUTUTIE/PÄÄKATU.
REGIONAL VÄG/HUVUDGATA.
YHDYSTIE/KOKOOJAKATU.
FÖRBINDELSEVÄG/MATARGATA.
16:1
1:178
2:0
1:41
1:30
V
Bullerbergen
1:454
2:0
LEDNING ELLER LINJE.
z=högspänningslinje
16:1
Ryssjegrundet
Byholmen
1:45
V
V
Glipgrundet
1:556
V 1:556
Bånholmen
1:152
16:1
Smf. 878:1
JOHTO TAI LINJA.
z=suurjännitelinja
Inre Sirkholmen
1:153
1:43
1:29
1:556
1:556
1:42
1:44
1:454
1:286
TY
1:640
1:20
1:48
1:49
1:26
1:556
1:556
1:556
1:110
Z
16:1
16:1
16:1
A
Puhdistamo
1:556
1:21
1:24
1:556
W
Näsudden
LV
1:106
1:110
Tyska Holmen
1:556
V
A
1:213
1:212
LH
1:97
1:566
ALUEEN RAJA.
OMRÅDESGRÄNS.
Grophagsören
1:622
V
Hasselbacken
V
1:556
V
Reningsanläggning
1:624
311-9906-1
1:454
V
Sabbelsviken
W
1:623
1:23 1:22
1:549
V
1:207
Serv.st.
H.as.
E
311-9906-1
311-9908-2
LV
A
16:28
W
LV
1:621
1:185
1:622
1:532
V
OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA.
DELGENERALPLANEOMRÅDETS GRÄNS.
V
LV
T
LV
A
1:627
1:566
1:527
1:528
1:529
1:533
C
1:470
V
VESIALUE.
VATTENOMRÅDE.
1:137
C
1:624
1:629
W
1:151
V
A
1:630
V
1:130
1:131
A
1:210
1:209
1:208
A
1:123
1:205
1:211
LV
311-9903-11:632
A1:631
Lysholmen
1:573
1:537 1:5881:587
1:534
1:522
1:524
1:525
1:526
LV
1:150
1:109
1:633 311-9903-1
1:634
V
A
1:292
MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE.
JORD- OCH SKOGSBRUKSDOMINERAT OMRÅDE.
1:294
E
A
LV
1:513
M
1:263
1:132 1:126
1:306
C
1:281
1:100
5
4. .5
4
1:516
1:159
1:297
C
V
LV
1:366
1:3671:368
1:386
1:365
1:364
1:387
1:362
1:363
1:361
1:639
1:360
1:389
1:359
1:390
1:392
1:391
1:512
1:574
P
1:277
1:622
1:372
1:571
Sabbels
Spikis
M
A
1:382
1:383
ERITYISALUE.
SPECIALOMRÅDE.
1:214
1:124
1:125
1:122
C
1:281
A
A
A
1:163
Bruksviken
1:408
1:409 1:384
1:373
A
1:553
1:370
1:369
1:556
P
1:375
1:374
C
C
1:236
1:217
V
1:381
1:378
1:377
1:379
1:376
M
1:469
V
A
1:164
1:149
1:566 1:296
1:380
1:341
1:186
1:444
1:566
Sair.
1:285P
V
A
1:622
1:445
1:338
1:337
C
A
1:620
1:340
1:622
1:489
1:471
C
A
42.9 A
1:234 1:234
1:133
1:7
Urh.
1:185
E
1:47
M
1:49
1:245
1:171
V
1:34
A
1:161
1:121
A
1:418
1:419
M
1:31 1:30
311-9901-2
1:303
P
1:37
1:240
1:235
C1:105
1:416
1:288 V
1:120
1:215
1:216
V Idr.
1:566
1:303 1:304
P
1:399
1:186
A
1:261
1:35
1:36
1:89
1:187
A
1:262
1:623
A
311-9901-3
Koulu
Todalen
1:301
1:488
A
E
1:415
V 1:638
V
1:566
A
895:1:2053
Skola
1:622
A
1:466
A
A
1:472
A
1:467
1:290
A
VESILIIKENTEEN ALUE.
OMRÅDE FÖR VATTENTRAFIK.
1:183
1:38 1:32
1:170 1:238
1:304
1:567
1:294
1:168
1:559
1:564
1:288
1:291
Z
1:551
A
1:564
M
A
V
Kapell
1:465
Kappeli
A
1:464
A
W
Smf. 876:3
1:82
1:119
1:13
1:103
1:111
A
1:189
1:190
1:48
V
Dammen
1:453
1:452
1:281
1:305
M
Smf. 876:1
1:300
P
1:560
1:213
1:212
1:227 1:232
1:223
1:211
1:224 1:226
1:210
1:222
1:209
1:221
1:225
1:218 1:220
1:208
1:2171:219
1:207
1:216
1:206
1:205
1:204
1:203
1:202
Z
1:201
1:551
P
1:235
1:229 1:230
1:234
1:228 1:231 1:233
V
A
1:297
1:562
1:236
1:349
1:215
1:214
3
A
1:403
1:348
V
Munkviken
14.7
Smf. 876:1
1:557
E
M
Grophagen
M
1:285
V
A
Sk.
Koulu 1:562
1:563
1:459
V
V W
L i l1:285
la M
asugnsträsket
Urh.
1:558
1:458
LV
A
A
Smf. 878:2
LV
1:29
Idr.
1:405
1:128
1:23
1:107
1:638
1:400
HUOLTOASEMA-ALUE.
OMRÅDE FÖR SERVICESTATION.
1:25
1:24
1:264
W
Smf. 876:2
W
M
1:262
V
V
Lämmokärret
LH
M
V
V
1:261
1:252
V
V
V
V
1:251
A
1:502
W
1:257
A
1:256 1:259
1:255
1:260
1:149
Bodbacken
3
Smf. 876:3
V
1:622
1:258
1:254
1:253
V
V
1:498
1:499
1:509
1:500
1:504
1:503
1:506
1:638
1:250
V
1:505
1:507
1:249
1:568
TY
1:501
1:508
1:247
1:248
Z
1:547
1:130 1:151
1:152
1:3181:317
1:319
1:316
1:315
1:320
1:331
1:321
1:332
1:322
1:333
1:323
1:334
V
1:41
1:241
1:622
1:2461:622
1:245
A 1:243
1:240
1:423
1:314
1:335
1:326
1:244
1:242
1:239
1:311
1:312
1:313
1:55
1:346
ET/p
1:238
1:153
A
1:345
1:41
1205
T
1:622
Lämmobro
1:441
1:56
1:60
1:61
1:62
1:33
1:442 1:156
1:106
1:74
1:154
1:63
1:34
A
1:71
1:622
1:556
1:132
1:72
V1:54
1:282
1:283
1:64
1:51
1:53
Z
1:66
1:54
1:281
1:284
1:357 1:355
A
1:494
1:107
1:28
1:547
PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE.
OMRÅDE FÖR SERVICE OCH FÖRVALTNING.
1:50
1:543
1:68
1:266
Tjärholmen
P
Z
1:67
1:109
1:39
1:641
KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE.
OMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER.
1:603
1:70
1:69
4:6
Myrströmmen
C
A
1:598
1:5991:600
M
1:543
1:604
1:597
1:556
1:93
1:92
1:6061:607
1:596
1:589
P
1:131
Z
Strömshagen
1:11
1:509
1:605
1:595
1:94
ASUNTOALUE.
BOSTADSOMRÅDE.
1:6091:608
1:594
1:590
1:95
1:491
A
A
1:610
Z
1:298
1:462
1:611
1:108
M
895:1:2053
1:285
1:593
T
V
1:461
Senatsberget
Smf. 876:1
1:592
1:644
Z
KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET
PLANBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER
1:556
V
V
1:286
1:82
1:115
1:114
1:510
1:17
Z
1:275

kimitoöns kommun dalsbruks delgeneralplan

Transcription

Similar documents

NATURSTIGEN I DALSBRUK

Jurnal de Chişinău - AQA-Logistic

tästä linkistä

Amari Metals Oy ruostumattomat

NYKARLEBY UUSIKAARLEPYY

230 nya bostäder vid Uttrans sjukhus

Vesihuollon kehittämissuunnitelma

OktOmat® SOS