Materiaalit

Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet
Hokes-hanke Pulkkila 20.10.2011
Psykologi Ulla Pakanen-Wallin
Ohjaava opettaja Sanna Alila
Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja
tukeminen kielissä
Oppimisvaikeudet kielellisten vaikeuksien ja
hahmottamisen näkökulmasta
Psykologi Ulla Pakanen-Wallin
Hyvän oppimisen edellytykset
• Emotionaalinen perusta
– motivaatio
– käsitys itsestä oppijana
• Työskentelytaidot
– toiminnanohjaus
– ryhmätyötaidot
• Kognitiiviset perustaidot
– tarkkaavaisuus
– perustaitojen automatisoituminen
• Oppimisstrategiat
Meltzer, 1996
SOSIAALISET JA PSYYKKISET OPPIMISEEN
VAIKUTTAVAT TEKIJÄT:
• lapsen tai muiden perheenjäsenten tunne-elämän
ongelmat
• väkivalta perheessä
• sosiaaliset ongelmat perheessä
• jäsentymätön arki
• unen tai ravinnon puute
• toimintamallit
• tuen puute
• opetukseen liittyvät syyt
OPPIMISVAIKEUKSIEN OSA-ALUEITA:
• kielelliset vaikeudet
• hahmottamisvaikeudet
• muistin ongelmat
• tarkkaavaisuuden ongelmat
Siirtovaikutus
• Vieraan kielen oppimisvaikeuksia vaikea
arvioida/kuntouttaa ilman että perehdytään vastaaviin
äidinkielen taitoihin
• Esim. vieraan kielen lukemisvaikeudet saattavat juontaa
suoraan äidinkielen lukemisvaikeuksista
• Tuki- ja kuntoutustoiminpiteet täytyy suunnitella niin, että
ensin selvitetään vastaavat vaikeudet äidinkielessä
PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN
LUOKITTELU OIREEN MUKAAN
(Pirjo Korpilahti kirjassa ”Kommunikoinnin häiriöt”)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
artikulaatiohäiriöt
viivästynyt puheen- ja kielenkehitys
kielenkehityksen erityisvaikeus ( dysfasia ),( F 80)
puheen sujuvuuden häiriöt
puhe-elinten motoriikan häiriöt
nasaliteetin häiriöt
äänihäiriöt
puhumattomuus
kieliopillisen kehityksen häiriöt
luki-häiriöt
OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN
ERITYISVAIKEUS
•
•
•
•
•
puheen tuottamisen vaikeudet
puheen ymmärtämisen vaikeudet
nimeämisvaikeudet
sanavaraston niukkuus
tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja
ylläpitämisen vaikeus
• oman toiminnan ohjaamisen vaikeus
• kielellisen tietoisuuden heikkous
OPPIMINEN JA KIELENKEHITYKSEN
ERITYISVAIKEUS
•
•
•
•
•
•
•
lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet
aikakäsitteet vaikeita
aritmeettiset vaikeudet
rahankäyttöön liittyvät vaikeudet
pelien sääntöjen oppiminen työlästä
huumorin ymmärtämisen vaikeus
oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus
PUHEEN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUDET
AUDITIIVISEN HAVAINTOPROSESSIN ONGELMAT
• tarkkaavaisuus
• erottelukyky
• kielellinen työmuisti
SANASTON HALLINNAN ONGELMAT
• heikko sana- ja käsitevarasto
• uusien sanojen omaksuminen vaikeaa 
kertaus tärkeää
• lause- / asiakokonaisuuksien ymmärtäminen
vaikeutuu
PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET
YMM ÄRTÄMISEN VAIKEUS
• sanajärjestys, taivutetut sanat, sivulauseet,
lauseenvastikkeet…
KIELELLISEN P ÄÄTTELYN VAIKEUDET
• jo muistissa olevan aineksen yhdistäminen
tämänhetkiseen kielelliseen ainekseen
PRAGMATIIKAN ONGELMAT
• vaikeus ymmärtää sanojen ja lauseiden takana ja rinnalla
olevia elementtejä (mm. puhujan non-verbaali viestintä,
tilanne, sanojen monimerkityksisyys…)
• ”Onpa täällä kylymä.”
Bye bye baby,
baby good bye!
Osta osta vauva,
vauva hyvä ostos!
Give me break!
Anna minulle
jarru!
PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET…
SANAVARASTOPUUTTEET
NIMEÄMISVAIKEUS / SANANLÖYTÄMISVAIKEUS
• vaikeus palauttaa mieleen sanoja
– hidasta tai epätarkkaa tai molempia
• taukoja, toistoja, takeltelua, epätarkkoja ilmaisuja,
fraaseja…
• semanttinen parafasia (harppu-urut, rusetti-tukka, majavaeläin…)
• literaalinen parafasia (tukka – kukka, nuolee – ”nielaa”…)
Hahmottaminen
• Aivojen kykyä ymmärtää näkemäämme ei tarkoin
ymmärretä
• hahmottamiseen osallistuu valtava aivokapasiteetti
• 55 % aivokuoren pinta-alasta osallistuu hahmottamiseen
 monimutkainen ja laaja prosessi (vrt. auditoriset
prosessit 3%)
• siihen miten aivot ymmärtää silmän tuoman viestin
vaikuttaa:
–
–
–
–
tieto
taito
aikaisemmat kokemus
muistivarastot
Hahmottamisvaikeuksien syitä
• aivovauriot
• geneettiset poikkeavuudet ja kromosomipoikkeavuudet
• aivojen kehityshäiriöt
• yleisesti ajatellaan, että oikeaan hemisfääriin painottuva
ongelma liittyisi hahmottamisvaikeuksiin (voi olla
rakenteellinen, toiminnallinen tai ympäristön provosoima)
Ongelma-alueet aikuisilla ja lapsilla
• lapsilla:
• aikuisilla:
– visuomotoriikka
– visuaalisen attention vaikeudet
– avaruudellinen hahmottaminen
– agnosia
– visuaalinen tarkkaavaisuus ja
yksityiskohtien havainnointi
– avaruudellisen ja
visuokonstruktionaalisen
hahmottamisen vaikeudet
• visuospatiaaliset vaikeudet
• avaruudellisten suhteiden
hahmottaminen
• praktisten toimintojen vaikeudet
Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä
• Visuaalinen tarkkaavaisuus ja erottelu:
– tavarat helposti hukassa
– vaikea huomata visuaalisia merkkejä (esim. taulumerkinnät)
– vaikea löytää tietty ihminen väkijoukosta
– opetuksen seuraaminen taululta vaikeaa
– liikkuvien ärsykkeiden huomiointi vaikeaa
Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä
• suunnat, tila ja avaruudellinen hahmottaminen
– koulurakennus vaikea hallita
– kodin ulkopuolella vaikea liikkua ja koulumatkat vaikea oppia
– vaikeuksia taitoaineissa
– matematiikan vaikeudet
– liikunnan vaikeudet (oma motoriikka)
Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä
• Visuaalinen prosessointi ja strategiat
– pukeutuminen, laitteet yms. vaikeita
– monimutkaisen materiaalin jäsentäminen vaikeaa
– ongelmia matematiikassa
– monivaiheinen visuaalinen työskentely vaikeaa
– laajojen kokonaisuuksien hallinta vaikeaa (lukuaineet)
Vaikutukset oppimiseen:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ongelmia voi olla seuraavilla alueilla:
kirjoittaminen
matematiikka
taitoaineet
liikunta(ryhmäliikunta, pallopelit)
sosiaaliset suhteet
ajan hallinta
kokonaisuuden/osien hahmottaminen
itsearviointi
Apukeinoja luokkatyöskentelyyn
•
•
•
•
•
•
•
•
Sijoittuminen luokassa
Taulu selkeä, ei liikaa informaatiota
Tietoa ei puhtaasti visuaalisessa muodossa
Asioiden kielellistäminen
Näönvaraisten tehtävien ”aukipuhuminen”
Kielellinen uudelleenjäsentäminen
Toiminnanohjauksen tukeminen
Kynätuen käyttö ja käsialakirjoituksesta vapauttaminen
(visuomotoriikka)
• Tietokone kirjoittamisen apuvälineenä
Opiskelustrategioita:
• kielellinen uudelleenmuotoilu
• alleviivaus
• tiivistäminen
• kielelliset assosiaatiot
• ajatuskartat ei sovi, jos hahmottamisvaikeuksia
MITÄ MUISTI ON?
• Tietoinen mieleenpainaminen / tiedostamaton oppiminen?
• Säilyykö tieto muistijärjestelmässä lyhyen / pitkän aikaa?
• Muistettavan aineksen käsittelytapa
• Onko kyse tietojen, kokemusten vai taitojen muistamisesta
Mikä muisti on?
Työmuisti on tärkeä oppimisen ja ajattelun
väline
• Työmuisti on suhteellisen lyhytkestoinen
• Tarpeellinen monissa oppimiseen liittyvissä
asioissa:
•
•
•
•
•
Lukemisessa
Laskemisessa
Luennon kuuntelemisessa
Ajattelussa ja ongelmanratkaisussa
Tiedon liittämisessä aiemmin opittuun
MIELEENPAINAMISTA VOIT TUKEA…
• kytkemällä tietoa aikaisempaan tietoon
• ajattelemalla eroja ja yhtäläisyyksiä
• keksimällä uusia mielleyhtymiä
• liittämällä mukaan jokin tunnekokemus
Muisti ja kokonaiskapasiteetti
• Muisti on keskeinen ja kokonaisvaltainen
tiedonkäsittelytaito. Sillä on kohtalaisen voimakas yhteys
kokonaiskapasiteettiin
• Muistitehtävät antavat tietoa erilaisista yksilöllisistä
tiedonkäsittelytaidoista. Esimerkiksi onko visuaalinen vai
kielellinen muisti vahvempi kanava oppia asioita.
• Oppimisvaikeudet ovat usein liitoksissa heikentyneeseen
suoriutumiseen työmuistiin liittyvissä tehtävissä
Työmuistin ongelmat ilmenevät luokassa:
• Oppimisessa hankaluuksia keskivertoa enemmän
• Ohjeiden seuraaminen vaikeaa
• Tehtävien aloittaminen, organisoiminen ja loppuun
vieminen vaikeaa, häiriintyy helposti
• Paljon keskittymistä vaativat tehtävät hankalia
• Oman toiminnan arviointi vaikeaa
• Ongelmanratkaisutehtävät hankalia
• Eroavat ”hyperaktiivisista”
Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti
kuormittuu helposti
• Varmista, että oppilas tietää mitä tekee
• Toista ohjeet ainakin kerran
• Muistuta olennaisista asioista
• Pyydä oppilasta toistamaan ohjeet
• Helpota prosessia
• Esimerkiksi kirjoittamisessa käytä tuttuja sanoja,
lyhyitä ja yksinkertaisia virkkeitä (SVO)
Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti
kuormittuu helposti
• Anna ulkoisia muistivihjeitä
• Pilko monimutkaiset ohjeet pienemmiksi osiksi
• Anna ulkoisia muistivihjeitä eri osien muistamiseksi
• Self-help-strategiat
• Rohkaise kysymään apua
• Rohkaise käyttämään muistivihjeitä
• Kannusta jatkamaan pitkissä tehtävissä
Muistamisesta…
• Toisto ja kertaaminen kaiken A ja O
• Aktiivinen työstäminen ja opettelu tärkeää
• Pidemmän aikavälin harjoittelu johtaa parempaan
tulokseen kuin lyhyelle aikavälille toistojen
kasaaminen
Muistamisesta…
• Syvyys tai laatu tiedonprosessoinnissa
vaikuttaa muistamiseen
• Jos tietoa prosessoidaan syvemmin, on
tuloksena muistot, jotka ovat
• Laajempia
• Pitempikestoisempia
• Vahvempia
Muistista palauttaminen
• Muistiin tallentuu koko oppimistilanne. Mikä hyvänsä
oppimistilanteeseen liittyvä asia voi palauttaa mieleen
opitun asian
• Tiedonkäsittely prosessi erilainen oppimis- ja
mieleenpalauttamistilanteissa
• Mieleenpainetun asian palauttaminen ei aina onnistu
Oppimisvaikeuden tunnistaminen
ja tukeminen vieraissa kielissä
Opetuksen menetelmiä ja työtapoja
oppimisvaikeuden kohtaamiseen
vieraissa kielissä
Ohjaava opettaja Sanna Alila
Tutkittua tietoa ja linjauksia
•
•
•

•

Suora opettaminen
Muististrategiat
Luetun ymmärtämisen strategiat
Merkittävät tekijät oppimista tuettaessa (Fornes 2000)
Yhteisöllinen oppiminen inkluusiohengen mukaista
Sama teema → tehtävien ja läksyjen määrä vaihtelee,
tehtävien variointi ja muokkaus, mikä on olennaista
Struktuurin merkitys
•



•
Oppitunnin kulun ilmaiseminen helpottaa
Oppilasta
Opettajaa itseään
Luokassa työskenteleviä muita aikuisia
Oppitunnin rakenteen voi ilmaista kirjoittamalla ja
tarvittaessa täydentää kuvilla, piirroksilla, valokuvilla,
kopioilla kirjan kansista jne.
Eriyttämisen ulottuvuudet
Opiskelun
• Laajuus
• Syvyys
• Etenemisnopeus
Eriyttää voi
 Opetusmenetelmiä
 Oppiainesta
 Tehtäviä
 Oppimisen tulosten osoittamista
 Arviointia
 Oppimiseen tarvittavaa aikaa
 Nämä toimenpiteet eivät tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä
Opetussuunnitelman perusteissa
Kielitaito, englanti
Oppilas oppii
• ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös
laajempaa yleistietoa
• sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä
• selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista
keskustelutilanteista sekä
• kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka
sisältävät myös jonkin verran
• yksityiskohtia
• tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri
varianteista.
Opsin perusteissa
Kielitaito ruotsi toisena kielenä
Oppilas oppii
• kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä
viestimään ruotsiksi arkipäivän
• tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa
puhekumppanin apuun tukeutuen
• ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia
käsittelevää tekstiä tai puhetta
• tilanneyhteyden tukemana
• kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti
ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja
• kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
Eriyttävät työtavat
• Keskeinen sanasto ja kielioppiasiat muodostavat
oppisisällön rungon
• Yhteisölliset työtavat edistävät oppimisvaikeuksisten
oppimista ja tuovat lahjakkaille vaihtelua yksinäiseen
työskentelyyn; inkluusiotutkimukset puoltavat
• Eriytetyt oppimisaihiot verkko-oppimismateriaaleissa
• Helposta vaikeaan esim. sanakoekäytännöt ensin
valitsemalla malleista ja sitten muistista
• Opittava asian ”taustoittaminen” esim. sanaston silmäily
ennen kappaleen kuuntelua
• Pilkkominen esim. jos opetellaan sanajärjestystä, on
lauseen tarvittavat sanat irtolappuina
Erityisopetuksen menetelmien hyödyntäminen
yleisopetuksen luokassa
•
•
•
opetettavat asiat sopivasti haasteellisia ja hieman ponnistelua vaativia
→ oppimisen riemu ja alisuoriutumisen ehkäisy
monipuolinen tuki vieraan kielen oppimisessa
mahdollisuus suulliseen tai toiminnalliseen taitojen ja osaamisen
osoittamiseen
•
visuaalinen oppimateriaali
•
suomenkieliset lausuntaohjeet
•
äänneasu ja kirjoitettu muoto korostetusti rinnakkain
•
sormiaakkoset
•
kuva-sana-pelit
Vieraan kielen opetuksessa huomioitavaa
• Käsitteiden sisällön ymmärtäminen myös omalla
äidinkielellä voi olla vaikeaa
- avuksi visualisointia, kuvia, selkokielistämistä,
selittämistä toisin sanoin
• Oppimisvaikeuksista johtuen arviointia voidaan painottaa
tiettyihin osa-alueisiin ja jokin osa-alue jättää pois
arvioinnista, huom. Ns. Kohtuullistamispykälä
Perusopetuslaki 16 §Erityiset opetusjärjestelyt
Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos:
1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot;
2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen
joltakin osin kohtuutonta; tai
3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.
Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla
säädetyllä tavalla, on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muille kuin
oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi.
(13.6.2003/477)
Sovelletut oppimateriaalit
Opetuksen toteuttamisessa on ratkaistava:
• Sama teema ja samat materiaalit vai
• sama teema ja eri materiaalit vai
• eri teema ja eri materiaalit
 Mistä oppilas hyötyy
 Huomioitava oppilaan oppimisvaikeuden vaikutus,
moniammatillista yhteistyötä kannattaa hyödyntää
Keskeisen oppiaineksen huomioiminen
eriyttämiskeinona
• oppiaineksen karsiminen
• kielen rakenteiden keskeisen aineksen painottaminen ja
kertaaminen
• perussanasto
• yleiset ilmaukset
• Mahdollista toteuttaa yleisen tuen alueella
Oppisisältöön orientoituminen, sen
omaksuminen ja mieleenpainaminen
• Ennakolta perehtyminen ja jälkikäteen kertaaminen
tehostaa oppimista ja ennen kaikkea auttaa hyödyntämään
varsinaisen oppitunnin oppisisällön omaksumista
 Voi olla tukiopetuksen avulla toteutettua
 Erityisopettajan kanssa toteutettu
 Koulunkäynnin ohjaajan kanssa toteutettua
 Työtavasta on hyvä muodostua lopulta oppilaan oma
strategia, jolloin hän itsenäisesti etukäteen perehtyy ja
jälkikäteen kertaa
Koejärjestelyt
•
•
•
•
•
•
•
•
lisäaikaa
teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuus
avustaja
tulkkipalvelut
eriytetyt koe- ja oppimistehtävät
suullinen koe
kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti
Port folio/opiskelusalkku arvioinnin osana
Vieraan kielen oppimisstrategiat muistin
tukena (Kristiansen 1998)
• ”Liian valmiiksi muokatut tehtävät eivät johda
kestomuistiin.”
• ”Emme aina opi sitä mitä pyrimme oppimaan
vaan opimme sitä mitä teemme.”
• ”Syyn tai seurauksen liittäminen lauseeseen
lisää muistamista.”
 Miten kieltä tulisi harjoitella, että sitä oppii
ymmärtämään, puhumaan ja kirjoittamaan
Tehtävien sopiva vaikeustaso
• Liian helpot tehtävät estävät oppijan oman ajattelutyön ja
näin ollen estävät myös tehokkaan oppimisen
• Riittävän haasteelliset tehtävät vaativat oppilaan koko
tarkkaavaisuuden tehtävän suoritusaikana
 Keskustelun ja tuottavan tekstin avulla
• Täydennys-, muunnos- ja monivalintatehtävien avulla ei
opita tuottamaan vierasta kieltä
Tarkoituksenmukainen harjoittelu
• Käsiteltävän tekstin ymmärtäminen riittävästi
• Sanaston oppiminen omien tietorakenteiden
pohjalta
• Sanaston, kieliopin ja kielen rakenteiden
soveltaminen uusissa kielenkäyttötilanteissa
 siirtovaikutus elävän elämän viestintätehtäviin
 tukee asioiden mieleen painamista
Juuri opitun asian oma tuottaminen
• Oppilas työstää ja soveltaa opittavaa ainesta tuottamalla
omaa viestintää
• Hyödynnetään työmuistia mielekkäällä tavalla
 Harjoitukset, joissa on hyödynnettävä opittuja sanoja ja
rakenteita mahdollisimman monessa lauseessa ja
laajemmassa viestinnässä
 Oppilas ei vain vastaa kysymyksiin, vaan tekee itse
kysymyksiä
 Oppilas ei vain kirjoita dialogeihin puuttuvia sanoja, vaan
kirjoittaa itse keskusteluja
 Pitemmän ja monipuolisemman lauseen muistijälkivaikutus
on suurempi
Pienryhmätyöskentely oppimisvaikeuksisilla
oppilailla (Kristiansen)
Erityisesti tekstin ymmärtämisen ja tekstistä oppimisen tukena
• Kolmen hengen ryhmät
• Opittavaa tekstiä edetään kappale kerrallaan
• Oppilaat vuorotelle opettajana ja pyytävät tekemään
kysymyksiä tekstistä lause lauseelta edeten
• Merkitysten selvennys esim. vaikea keskeinen käsite
• Kustakin kappaleesta tiivistelmä/ydinajatus lauseena
• Ennakoidaan seuraavan kappaleen sisältöä
 Toisten antama sosiaalinen tuki korostuu
Vieraan kielen opiskelu yhteistoiminnallisesti
(Kujansivu 2002)
• Laaja-alainen työmuotojen kokonaisuus
• Pieni annos yhteistoiminnallisuutta jokaisella oppitunnilla
vaihtelevin työmuodoin
• Hyvä aloittaa työrauha- ja käyttäytymisasioista:
- toisen kuuntelu
- toisen henkilön kanssa keskustelu
- erilaisuuden hyväksyminen
- jokaisen arvostaminen
• Tavoitteena jokaisen osallistuminen virheitä pelkäämättä
Yhteistoiminnallisuutta kohti
•
•
•
•
Vaiheittain edeten
Ensin työskennellään itse valitun parin kanssa
Istumajärjestystä ja ryhmiä vaihdetaan säännöllisesti
Oppilaiden tullessa hiukan tutummiksi opettajalle, opettaja
muodostaa neljän hengen ryhmiä
• Yhteistoiminnallisuus mahdollistaa erilaisten oppimistyylien
hyödyntämisen ja lahjakkuuslajien tunnistamisen
Toiminnalliset roolit tukevat yhteistoiminnallista
työskentelyä
• Esim. seuraavat roolit riittävät prosessin tukemiseen
 Välinemestari: noutaa, palauttaa ja huolehtii materiaalin
kaikille
 Tarkistaja: varmistaa, että kaikki ymmärtävät tehtävän,
huolehtii kaikkien osallistumisesta ja pyytää tarvittaessa
opettajan apua
 Kirjuri: Kirjaa yhteiset ajatukset ja päätökset, huolehtii
aikataulusta sekä seuraa että kaikki kirjoittavat
 Kannustaja: Rohkaisee ryhmän jäseniä ja pitää huolta
tehokkaasta ilmapiiristä
• Roolit vaihtuvat
Yhteistoiminnallisuutta käytännössä
• Kieliopin opettaminen ongelmanratkaisukeskeisesti >
käytäntöön soveltaminen omia esimerkkejä keksien
• Tekstin oppimisessa monipuolisten työtapojen
mahdollisuus > ymmärryksen kontrollointi sekä
opettajajohtoisesti että yhdessä tehden
• Sanaston opettelussa pääpaino keskeisessä sanastossa >
oppilaat tekevät toinen toisilleen sanakokeita (oppivat
myös kokeita tehdessään)
• Kuullun ymmärtämistehtävissä oppilaat voivat antaa
ymmärtämistä helpottavia vihjeitä toinen toisilleem
• Luetun ymmärtämisessä avainsanojen löytäminen
yhteisesti
• Suullinen kielitaito: dialogit ja vuorovaikutteiset tilanteet
• Kirjoittaminen > yhteinen tuotos
Oppimaan oppimisen opettaminen
•
•
•
•


Miten hyödynnän kirjasarjan materiaalia?
Millä tavoin läksyt tehdään?
Miten opiskelen uusia asioita?
Mitkä seikat edistävät oppimista?
Oppilaan ohjauksen laaja käsite
Oppimisvaikeuden ylittäminen kompensoivin keinoin
Mitä opettaja voi tehdä (Sandberg)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Käydä oppilaan kanssa kappaleen jo etukäteen
Nauhoittaa oppilaalle kuunteluja ja läksyn sanoja
Ohjeet yksi kerrallaan
Liikkumismahdollisuus tunnilla
Kielellä hassuttelu, kielioppitarinat
Lisäaika kokeessa
Mahdollisuus kirjoittaa tietokoneella
Erilaisten oppimistyylien huomioiminen/arvostaminen
Mitä varten kieltä opiskellaan ohjaa valintoja