SUOMEN METSÄSTYSMUSEO TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transcription

SUOMEN METSÄSTYSMUSEO TOIMINTAKERTOMUS 2010
SUOMEN METSÄSTYSMUSEO
Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.
TOIMINTAKERTOMUS 2010
Sisällysluettelo
1 2
Suomen Metsästysmuseon toiminta-ajatus ja strategia
Suomen Metsästysmuseo 2010
Museonjohtajan vuosikatsaus
5
SUOMEN METSÄSTYSMUSEON
ORGANISAATIO
TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ
Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.
6
Varsinainen kokous
6
Valtuusto 2009 - 2012
7
Hallitus
8
Huomionosoitukset
10
Työvaliokunta
10
Nimitoimikunta
10
Tilintarkastajat
11
Talous 2010
12
Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut
12
Yhdistyksen jäsenyydet
12
Toimitilat
13
Museoturvallisuus
HENKILÖKUNTA
14
Vakinaiset
15
Määräaikaiset
15
Harjoittelijat
16
Ostopalvelut
16
Koulutus, edustaminen ja työryhmät
18
Vierailut
TUTKIMUS
33
Keruuprojektit
34
Julkaisutoiminta
35
ASIANTUNTIJAPALVELUT
PALVELUYKSIKKÖ
36
Markkinointi ja tiedotus
39
Asiakaspalvelu
40
Museokauppa
41
Opastus
41
Museopedagogia
42
Tapahtumat
43
Talvikki
44
Pönttöpäivä
44
Museoiden yö
44
Oravan päivä
45
Joulumyyjäiset
47
Muiden järjestämät tapahtumat
47
Osallistuminen tapahtumiin
48
Kurssit ja vierailut museolla
50
TULOSLASKELMA
51
TASE
MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ
KOKOELMAT
19
Esinekokoelmat
22
Kirjasto
23
Arkisto
24
Kuva-arkisto
NÄYTTELYT
26
Avoinnaolo ja asiakkaat
28
Perusnäyttely
28
Vaihtuvat näyttelyt
33
Kiertonäyttelyt
33
Verkkonäyttelyt
Kannen kuva: Juha Mälkönen.
Muut kuvat: Suomen Metsästysmuseo kuvaarkisto, ellei toisin mainita.
Taitto: Henry Forssell.
Formato Print
Porvoo 2011
•
•
•
1
•
•
•
2
Suomen Metsästysmuseo 2010
Museonjohtajan vuosikatsaus
Kesäkuussa 2010 tuli kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun
Suomen Metsästysmuseo avattiin Riihimäellä yleisölle. Näihin vuosiin mahtuu 134 vaihtuvaa näyttelyä, joiden aihepiirit vaihtelevat
metsästyshistoriasta erätaiteeseen. Pysyvän jalansijan museon näyttelytoiminnassa ovat saaneet myös erä- ja luontoaiheiset valokuvanäyttelyt. Juhlavuosi oli museon kävijämäärällä mitattuna menestyksellinen, viime vuonna vierailijoita oli 17 836, mikä on koko historian
toiseksi paras vuosi. Yhteensä kahdenkymmenen vuoden aikana on
Metsästysmuseossa käynyt 284 755 vierasta. Luvut osoittavat selvästi
Suomen Metsästysmuseolla olevan oma tärkeä paikkansa maamme
museokentässä ja paikallisesti Riihimäen talousalueen kulttuurikohteena.
Toimintavuoden kävijämäärän kasvuun vaikutti ratkaisevasti vuoden päänäyttelyn
suosio ja museon markkinoinnin tehostuminen. Kesäkauden päänäyttely esitteli taiteilijaprofessori Erik Bruunin tuotantoa kuudelta eri vuosikymmeneltä. Bruunin moniilmeisen näyttelyn keskiössä oli suomalainen luonto eläimistöineen. Näyttelyn aikana
järjestettiin museolla grafiikan työpaja, jossa kurssilaisilla oli ainutlaatuinen tilaisuus
saada opastusta Erik Bruunilta oman exlibriksen suunnittelussa. Juhlavuoden antoisimpia hetkiä onkin ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä professori Bruunin kanssa.
Kaikesta tästä ja edelleen jatkuvasta hyvästä yhteistyöstä haluan esittää hänelle lämpimät kiitokset.
Myöhäissyksyllä vietettiin Kettu-näyttelyn yhteydessä museon 20-vuotisjuhlaa. Ennen iltatilaisuutta muistettiin ansioituneita museon luottamushenkilöitä, yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa huomionosoituksin. Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen
toi juhlaan Riihimäen kaupungin tervehdyksen. Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös
rakennuttaa museoyhdistyksen käyttöön toimitilat 1980-luvun lopulla ratkaisi museotoiminnan siirtymisen Porvoosta Riihimäelle. Kaupungin tuki oli silloin ja on edelleen
erittäin merkittävä Metsästysmuseolle. Tilaisuuden juhlapuhujana oli eräneuvos Juha
K. Kairikko, joka tuntee Metsästysmuseon vaiheet yli 36 vuoden ajalta toimittuaan
Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana. Juha K. Kairikko on aloittanut museon
hallituksen erityispyynnöstä Metsästysmuseon historiikin kirjoitustyön, jonka tuloksia
voimme tarkastella vuonna 2012.
Vuosi on ollut kiireinen, erilaisia projekteja ja tapahtumia täynnä. Syksyllä oli isona
työnä esinekokoelmien muuttaminen uuteen vuokrattuun varastotilaan. Museon henkilökunta on jälleen kerran osoittanut olevansa joustava ja työhön sitoutunut. Museon
strategiassa olevat arvot: yhteistyökyky, asiakaslähtöisyys ja asiantuntevuus eivät ole
•
•
•
3
pelkkiä sanoja, vaan ne näkyvät päivittäisessä työssä. Tästä kaikesta kuuluu kiitos työhönsä sitoutuneelle henkilökunnalle. Metsästysmuseo on näiden kahdenkymmenen
vuoden aikana selkeästi osoittanut kehittyvänsä eräalan tietokeskukseksi. Tämä kehitysprosessi edellyttää henkilökunnalta monipuolista erikoisosaamista. Vuoden 2011 alusta
lähtien asiantuntijoiden joukko täydentyy, kun määräaikaisen arkistonhoitajan työsuhde
vakinaistetaan. Arkistonhoitaja Pekka Allosen päävastuulla on metsästysarkiston hoito ja Metsästyksen muistitieto -arkiston keruutoiminta. Eräperinteen keruu haastatteluin
ja erilaisin keruuprojektein on jatkossa yksi museon keskeisiä tallennusmuotoja. Tällä
hetkellä jokaisessa museotoimintayksikössä on ammattitaitoisia ja luovia työntekijöitä.
Tältä pohjalta on hyvä jatkaa ja kehittää metsästysmuseohenkeä.
Museon organisaatiorakenteen keventämiseksi on vuoden aikana laadittu uudet
säännöt, joiden hyväksyminen odottaa lopullista päätöstä keväällä 2011. Jos asia etenee odotetulla tavalla, oli toukokuun 2010 valtuuston kokous museohistorian viimeinen. Museon operatiivisen toiminnan kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää museon
hallituksen ja valtuuston luottamus museon henkilökuntaa kohtaan. Haluankin esittää
kaikille luottamushenkilöille tästä lämpimät kiitokset, te olette taanneet meille luovan
toimintavapauden.
Tiedotus ja markkinointi ovat tärkeä osa museotoimintaa. Laurean Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat tekivät opiskelutyönään museon imagotutkimuksen. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää museon palveluiden ja saavutettavuuden
kehittämiseksi. Ilahduttavaa oli, että vastaajat totesivat museon olevan asiantunteva ja
mielenkiintoinen. Tutkimuksessa ilmeni myös, että museon nimeä pidettiin vanhanaikaisena ja etäisenä. Tämä tieto tuki museon henkilökunnan käsitystä siitä, että Metsästysmuseo tarvitsee markkinoinnin tueksi nykyisen nimen rinnalle apunimen. Kesällä
järjestettiinkin avoin nimikilpailu, johon saatiin 271 ehdotusta. Lopullisen apunimen ja
siihen liittyvän logon valinnan suorittaa museon hallitus. Työ on vielä kesken, ja asiasta
Metsähallituksen pääjohtaja
Jyrki Kangas avasi museon
kesänäyttelykauden.
•
•
•
4
tiedotetaan laajasti vuoden 2011 aikana. Tähän liittyy myös museon uusien kotisivujen
valmistuminen, sillä apunimellä on luonnollisesti tärkeä osa suunnittelutyössä.
Vuosi 2011 tuo tullessaan toiminnallisesti paljon uutta. Merkittävä asia on museon
peruskorjauksen alkaminen kesällä. Korjaustyön alta tyhjennetään yksi näyttelysaleista
kokonaan, ja kauan suunniteltu perusnäyttelyn uudistustyö voidaan aloittaa. Museo
on avoinna yleisölle koko korjaustöiden ajan, mutta on luonnollista että jonkinlaista
haittaa siitä voi aiheutua. Vuonna 2012 on puolestaan suunnitteilla museon ulkoverhouksen uusiminen. Pala palalta Metsästysmuseo luo tulevien vuosien aikana nahkaansa.
Henkilökunnalla on edessä kiireisiä vuosia, mutta hyvän yhteistyön avulla päästään tavoitteeseen. Museoyhdistyksen hallituksen entisen puheenjohtajan kannustavat sanat:
”Iskua ja voimaa”, sopivat hyvin meille metsästysmuseolaisille vuonna 2011.
Anne Uotila-Laine
museonjohtaja
Grafiikan mestari Erik
Bruunin inspiraation
lähde on suomalainen
luonto, erityisesti Lopella,
Kerityn rannalla sijaitsevan
kesäasunnon maisemat.
•
•
•
5
•
•
•
6
TALOUS- JA HALLINTOYKSIKKÖ
Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry.
Varsinainen kokous
Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n varsinaisessa kokouksessa
26.5.2009 annettiin hallituksen tehtäväksi selvittää museon organisaation keventäminen.
Sääntömuutoksen myötä on tarkoitus lakkauttaa valtuusto ja siirtää sen tehtävät kerran
vuodessa kokoontuvalle varsinaiselle kokoukselle. Asian käsittely etenee keväällä 2011,
kun hallitus kutsuu koolle yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämään asiasta.
Vuonna 2010 Suomen Metsästysmuseo - Finlands Jaktmuseum ry:n valtuuston kokoonpano oli 26.5.2009 varsinaisessa kokouksessa kolmivuotiskaudelle 2009 - 2012 tehdyn
valinnan mukainen.
Valtuusto 2009 - 2012
Puheenjohtaja, FT Matti Nurminen
Varapuheenjohtaja, ekonomi, Suomen Kennelliiton valtuuston pj. Eeva Anttinen
Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ):
Viestintäpäällikkö Klaus Ekman
Agronomi Otto von Frenckell
Metsäpalvelupäällikkö, hallituksen pj. Tauno Partanen
Suomen Metsästäjäliitto (SML):
Päätoimittaja, hallituksen pj. Lauri Kontro
Toiminnanjohtaja Tero Saarikko
Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto (SMKL):
Kunniapuheenjohtaja Aimo Randén
Riihimäen kaupunki:
Ylitarkastaja Arto Lapiolahti
sekä
Ylitarkastaja Jukka Bisi
Liikkeenjohdon konsultti Hannu S. Laine
Valtuuston pj. Matti Nurminen
•
•
•
7
Projektipäällikkö Jaakko Ojanperä
Erikoislääkäri Seppo Salo
Filosofian maisteri Mauri Soikkanen
Kustannusjohtaja Jukka Vahtola
Valtuusto 2009 - 2012 on kokoontunut sääntömääräiseen kokoukseen 24.5.2010.
Hallitus
Yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2010 olivat:
Puheenjohtaja, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen
Varapuheenjohtaja, maanviljelijä Timo Juutila (MKJ)
muut jäsenet:
KTM Anders Borgström
Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu
Riistapäällikkö Erkki Kiukas (MKJ)
Hallituksen pj. Eino Korhonen
Koulunjohtaja Arto Purmonen (SML)
Puheenjohtaja Kyösti Sorsa (SMKL)
Lehtori Kirsti Tolvanen (Riihimäen kaupunki)
Varapj. Timo Juutila
Anders Borgström
Olavi Joensuu
Hallituksen pj. Kari Kuparinen
Erkki Kiukas
•
•
•
8
Eino Korhonen
Arto Purmonen
Kyösti Sorsa
Kirsti Tolvanen
Henkilökohtaiset varajäsenet olivat:
Eräneuvos Juha K. Kairikko (Purmonen)
Tuotantopäällikkö Erkki Kauppi (Kuparinen)
Myynti- ja markkinointijohtaja Fredrik Borgström (A. Borgström)
Toiminnanjohtaja Jari Pigg (Juutila)
Ylitarkastaja Ahti Putaala (Joensuu)
Museonjohtaja Heikki Matiskainen (Tolvanen)
Puheenjohtaja Raimo Sundström (Sorsa)
Riistapäällikkö Heikki Uotila (Kiukas)
Professori Janne Vilkuna (Korhonen).
Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa: 17.3., 18.5., 31.8., 13.10. ja 8.12.
Huomionosoitukset
Museon 20-vuotisjuhlassa myönnetyt huomionosoitukset:
Kunniapuheenjohtaja: FT, valtuuston puheenjohtaja Matti Nurminen.
Kunniajäsen: Eräneuvos Juha K. Kairikko.
Kultainen ansiomerkki: Klaus Ekman, Veli Jääskeläinen, Pentti Kataja, Kari Kuparinen ja Mauri Soikkanen.
Hopeinen ansiomerkki: Eeva Anttinen, Timo Juutila, Arto Purmonen,
Kyösti Sorsa ja Heikki Uotila.
•
•
•
9
Hallituksen puheenjohtaja Kari Kuparinen onnittelee
Suomen Metsästysmuseo ry:n historian ensimmäistä
kunniapuheenjohtajaa Matti Nurmista.
Eräneuvos Juha K. Kairikko nimitettiin museon kunniajäseneksi
tekemästään arvokkaasta eräperinteen keruu- ja tutkimustyöstä.
Museon 20-vuotisjuhlassa muistetut ansioituneet Metsästysmuseon ystävät ja yhteistyökumppanit
kohottavat maljan museon kunniaksi.
•
•
•
10
Numeroitu standaari:
Heikki Haapavaara, Lauri Haataja, Leena Hiltula, Erkki Kauppi, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto ja Metsähallitus.
Numeroimaton standaari:
Henry Forssell, Panu Hiidenmies, Juha Mälkönen, Antti Saraja, Timo Syrjänen, Pirjo Vilpponen, Riihimäen Ase-
historiallinen seura Kara Arms ry. ja Suomen Ampumaur-
heiluliitto.
Kauppakamarin hopeiset ansiomerkit museon henkilökunnalle:
Jukka Peltonen ja Anne Uotila-Laine.
Muut huomionosoitukset vuonna 2010:
Klaus Ekman (numeroitu standaari), Riihilatu ry.
(numeroimaton standaari).
Työvaliokunta
Hallituksen pj. Kari Kuparinen, hallituksen varapj. Timo Juutila ja sihteeri museonjohtaja
Anne Uotila-Laine.
Työvaliokunta hoiti vuoden 2010 aikana asioita sähköpostilla ja puhelimitse.
Nimitoimikunta
Hallitus nimesi museon nimitoimikunnan, johon kuuluivat hallituksen puheenjohtaja
Kari Kuparinen, hallituksen varapuheenjohtaja Timo Juutila, hallituksen jäsen Kirsti
Tolvanen, hallituksen varajäsen Juha K. Kairikko sekä museonjohtaja Anne Uotila-Laine.
Nimitoimikunta kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana.
Tilintarkastajat
Yhdistyksen tilintarkastajat tilikaudella 2010 olivat:
varsinaiset
Anne Nurmi, HTM
Pertti Mäkelä, HTM
varatilintarkastajat
Matti Tervas, talouspäällikkö
Veijo Tolonen, HTM
•
•
•
11
Talous 2010
Museotoiminnan perusrahoituksen muodostavat valtionavustukset, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus oli 343 280 € ja opetus- ja kulttuuriministeriön henkilötyövuosiin
perustuva avustus 197 029 €. Omatoiminen tuotto koostuu lähinnä pääsymaksuista,
museokaupan myyntituloista, palvelu- ja muista tuloista sekä sponsorituloista. Vuonna
2010 omatoiminen tuotto oli yhteensä 56 200 €. Tulot ja kulut vuoden aikana nousivat
lähes samassa suhteessa, joten toiminnan osalta pysyttiin budjetin rajoissa. Tilinpäätös
vuodelta 2010 osoittaa ylijäämää. Kertynyt säästö liitetään omaan pääomaan ja käytetään
museon perusnäyttelyn uudistamiseen.
Valtionavustus MMM
Valtionavustus OKM
Erityisavustukset
Yht.
Pääsymaksut
Myyntitulot
Palvelu- ja muut tulot
Sponsoritulot
Omatoiminen tuotto yht.
343 280 €
197 029 €
6 875 €
547 184 €
14 176 €
9 968 €
31 701 €
355 €
56 200 €
Valtionavustukset kävijää kohden ovat 30 €.
Asiakaspalvelun nettokulut kävijää kohden ovat 3 €.
•
•
•
12
Yhdistyksen jäsenet ja jäsenmaksut
Vuosijäsenet: henkilöjäsenet 101 kpl, yhdistysjäsenet 14 kpl, liikelaitosjäsenet 1 kpl
Ainaisjäsenet: henkilöjäsenet 90 kpl, yhdistysjäsenet 41 kpl, liikelaitosjäsenet 10 kpl
Yhteensä yhdistyksessä oli 257 maksanutta jäsentä.
Vuosijäsenmaksu
Henkilöjäsen
Yhdistys
Liikelaitos
Ainaisjäsenmaksu
10 € Henkilöjäsen
35 € Yhdistys
170 € Liikelaitos
100 €
250 €
1.600 €
Yhdistyksen jäsenyydet
Vuonna 2010 Suomen Metsästysmuseo oli jäsenenä seuraavissa yhdistyksissä: Suomen
Museoliitto ry., Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Suomen Exlibrisyhdistys ry.,
Bibliofiilinen seura ry., Elinkeinoelämän keskusliitto ry., Suomen kirjastoseura, Suomen
tieteellinen kirjastoseura ry., Hämeen Matkailu ry. ja Suomen Puukkoseura ry.
Toimitilat
Museo toimii Riihimäen kaupungin rakennuttamassa ja omistamassa kiinteistössä, joka
luovutettiin museoyhdistyksen käyttöön alkuvuodesta 1990. Kesällä 2010 tuli kuluneeksi
20 vuotta museon avaamisesta yleisölle. Museorakennuksen peruskorjaustarvetta kartoitettiin kuluvan vuoden aikana ja loppuvuodesta saatiin tieto osittaisen korjaustyön
käynnistämisestä vuonna 2011. Rakennuksen ulkoverhoilun uusiminen ajoittuu mahdollisesti vuodelle 2012. Työtilojen vähäisyys asettaa museotyölle suuria haasteita ja
ratkaisuja joudutaan etsimään nykyisten tilojen käyttötarkoitusta muuntamalla.
Loppusyksyllä muutettiin esinekokoelmat vanhasta vuokratilasta uuteen vastavalmistuneeseen tilavampaan varastoon. Kokoelmat voidaan nyt varastoida omiin ryhmiinsä,
koska muuton yhteydessä säilytystilan määrä kasvoi. Isoja esineitä varten otettiin käyttöön
kuormalavahyllyt, ja arkisto- ja kirjastokokoelmille on oma erillinen ns. paperivarasto.
Uusi tila täyttää myös paremmin esineiden turvallisuus-, kosteus- ja lämpötilavaatimukset.
Professori Heikki A. Reenpään lahjoittama eräaiheinen kirjasto sijaitsee Helsingin
Suomalaisen Klubin Vähäkallio-kabinetissa. Noin 2 000 niteen kirjasto on osa Suomen
Metsästyskirjastoa ja Klubin jäsenten käytettävissä.
•
•
•
13
Rentokil Oy huolehtii myös museon uuden kokoelmavaraston
tuholaistorjunnasta.
Museoturvallisuus
Museotyön keskeisenä tavoitteena on tallentaa ja siirtää tulevaisuuteen yhteisestä kulttuuriperinnöstämme kertovaa aineistoa. Vastuu museon kokoelmista, näyttelytiloista,
työntekijöistä sekä asiakkaista edellyttää vakavaa suhtautumista erilaisiin museon turvallisuutta koskeviin kysymyksiin. Museon turvallisuustasolle on kokoelmien luonteesta
johtuen asetettu korkeat vaatimukset. Toimintavuonna 2010 tilattiin museon uuteen
etävarastoon palo- ja murtohälytysjärjestelmä. Varsinaisessa museorakennuksessa uusittiin videovalvontajärjestelmän viisi kameraa ja lisättiin yksi kamera. Sisäänkäyntien
pimeän aikaista valaistusta myös lisättiin. Tämä tapahtui osana museon yksityiskohtaista
riskianalyysia, jossa selvitettiin, mitä parannuksia valvonnan toteuttamiseen tarvitaan.
Samassa yhteydessä hankittiin asiakaspalvelua varten matkapuhelin, joka kulkee aina
vartioinnista ja lipunmyynnistä vastaavan Securitaksen työntekijän mukana esimerkiksi
turvakierroksen aikana.
•
•
•
14
HENKILÖKUNTA
Vakinaiset
Anttila, Vesa, FM, amanuenssi
Karjakoski, Kimmo, toimistonhoitaja, museomestari
Koivisto Ilja, FM, museopalvelupäällikkö 1.6.2010 alkaen
Liukkonen, Taru, kirjastomerkonomi, kirjastonhoitaja
Peltonen, Jukka, FM, intendentti
Uotila-Laine, Anne, FM, museonjohtaja
Museon henkilökunta vasemmalta lukien: museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto, intendentti Jukka
Peltonen, arkistonhoitaja Pekka Allonen, amanuenssi Vesa Anttila, toimistonhoitaja Kimmo Karjakoski,
projektitutkija Sirpa Heinonen, edessä: museonjohtaja Anne Uotila-Laine ja kirjastonhoitaja Taru
Liukkonen.
•
•
•
15
Määräaikaiset
Allonen, Pekka, VTM, arkistonhoitaja 1.1. - 31.12.2010.
Heinonen, Sirpa, FM, esinekokoelmien kuvausprojekti 1.9. - 31.12.2010.
Partanen, Jouni, hum.kand., verkkonäyttelyn käsikirjoitustyö 9.8. - 5.9.2010.
Ruoskanen, Eerika, opiskelija, avustavat museotehtävät 12.7. - 31.8.2010.
Virtanen, Pekka, FM, näyttelyn projektitehtävissä 1.1. - 27.10.2010 välisenä aikana.
Virtanen, Simo, yo, näyttelyn projektitehtävissä 17.5. - 10.6.2010 välisenä aikana.
Harjoittelijat
Lähdesmäki, Heta, Turun yliopisto. Kulttuurihistorian opintojen työharjoittelu 1.9.
- 31.10.2010.
Ruoskanen, Eerika, Hämeen Ammattikorkeakoulu. Metsätalouden opintojen työharjoittelu 4.5. - 11.7.2010.
Vuolle, Outi, Tampereen yliopisto. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median
opintojen työharjoittelu 1. - 31.12.2010 (jatkuen 28.2.2011 saakka). Harjoittelun suorituspaikka Suomen Kennelliiton kirjasto, Espoo.
Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Eerika Ruoskanen osallistui monipuolisiin museotehtäviin.
Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa opiskeleva
Heta Lähdesmäki luetteloi exlibris-kokoelmia.
•
•
•
16
Ostopalvelut
Ateljee Ajankuva Oy
Eläintentäyttämö Esa Kemppainen
Esatesk Oy, siivouspalvelut
Janza Ky.
Kekäläinen, Päivi, näyttelyarkkitehti
Maankaje Oy, Kauko Pöllänen
Mixtum Media Oy
LR-laskenta Oy, tilitoimistopalvelut
Rentokil Oy, tuholaistorjunta
Securitas Oy
Studio Antti Saraja
Studio Henry Forssell
Koulutus, edustaminen ja työryhmät
Allonen, Pekka
Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunta, sihteeri, 12 kokousta.
Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokoukset. Rii-
himäki 21.4.2010 ja Helsinki 1.11.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010.
Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki 1.11.2010.
Anttila, Vesa
Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010.
Museoiden KDK-ajankohtaispäivä. Kansallismuseo, Helsinki 29.4.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010.
Kantapuu-konsortion kokous. Lusto, Punkaharju 7.6.2010.
E-kuvaohjelman käyttäjien seminaari. Työväenmuseo Werstas, Tampere 9.11.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010.
Konferenssi ”Yhdessä enemmän - kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietosisältöjen saatavuus, käytettävyys ja pitkäaikaissäilytys”. Marina Congress Center, Helsinki 16.11.2010.
KDK-infopäivä museoille. Sähkötalo, Helsinki 9.12.2010.
Koivisto, Ilja
Forma-messut. Messukeskus, Helsinki 20.8.2010.
Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii-
himäki 9.9.2010.
•
•
•
17
Suomen Museoliiton Tiedottajapäivät. Karjala-talo, Helsinki 27.- 28.10.2010.
Suomen Metsästäjäliiton Mediajahti. Topenon Erä, Loppi 3.11.2010.
Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset 8.11.2010 ja 9.12.2010.
Suomen Museoliiton Museokauppaseminaari. Kansallismuseo, Helsinki 19.11.2010.
Liukkonen, Taru
Luetteloinnin tiedotuspäivä, Kansallinen luetteloinnin ohjausryhmä. Helsinki 25.3.2010.
Erikoiskirjastojen neuvoston kevätkokous. SKS, Helsinki 31.3.2010.
Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010.
Museon imagotutkimuksen markkinointipalaveri. AMK, Hyvinkää 23.4.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 7.5.2010.
Photoshop-koulutus. Hyria, Hyvinkää 18.5. ja 25.5.2010.
Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii-
himäki 9.9.2010.
Marc21-koulutus PrettyLib-kirjastoille. Kansalliskirjasto, Helsinki 9.11.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010.
Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous. Eduskunnan kirjasto, Helsinki 22.11.2010.
Sisällönkuvailupäivä. Kansalliskirjasto, Helsinki 26.11.2010.
Peltonen, Jukka
Suomen Metsästäjäliitto, Metsästyskulttuuritoimikunta, varapuheenjohtaja, 12 kokousta.
Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -seminaari. Helsinki 25.1.2010.
TAKO Pooli1:n kokoukset. Riihimäki 21.4.2010, Espoo 7.9.2010, Helsinki 1.11.2010.
Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki 1.11.2010.
Uotila-Laine, Anne
Kulttuurista hyvinvointia - Riihimäen seudun kulttuuritoimijoiden tapaami-
nen. Riihimäki 15.4.2010.
EK:n paikallisen sopimisen alueseminaari. Lahti 20.4.2010.
Museoiden Tallennus- ja kokoelmayhteistyö, TAKO Pooli1:n kokous. Riihimäki 21.4.2010.
Museon imagotutkimuksen markkinointipalaveri. AMK, Hyvinkää 23.4.2010.
Laajennettu valiokuntaforum. Järj. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. Rii-
himäki 9.9.2010.
Nykydokumentoinnin koulutuspäivä museoammattilaisille. Helsinki •
•
•
18
1.11.2010.
Museon talouspäivä. Helsinki 3.11.2010.
Palvelusopimuspalaveri. Suomen Kennelliitto, Espoo 11.11.2010.
Riihilatu ry:n 40-vuotisjuhla. Upseerikerho, Riihimäki 20.11.2010.
Kulttuurista hyvinvointia pilottijakson palautekeskustelu. Metsästysmuseo 23.11.2010.
Riihimäen kaupungin kulttuuriyhteistyöryhmän kokoukset n. 1 x kk sekä osallistuminen useisiin kaupungin kulttuurilaitosten muihin teematyöryhmiin vuoden aikana.
Vierailut
Museon henkilökunta vieraili Norjan Metsämuseossa Elverumissa ja Oslossa
3. - 5.5.2010.
Suomen Metsästäjäliiton Metsästyskulttuuritoimikunta neuvottelemassa liiton 90-vuotisnäyttelystä. Kuvassa vasemmalta oikealle: toimikunnan puheenjohtaja Eino Kymäläinen, sihteeri
Pekka Allonen, jäsen Juha K. Kairikko ja varapuheenjohtaja Jukka Peltonen.
Norjan Metsämuseon intendentti Bjørn
Bækkelund (kesk.), näyttelyarkkitehti Elisabet
Løvold ja museonjohtaja Stig Hoseth
(oik.) esittelivät uudistuvaa perusnäyttelyä
Metsästysmuseon henkilökunnalle.
•
•
•
19
MUSEOTOIMINTAYKSIKKÖ
KOKOELMAT
Metsästysmuseon keskeinen tavoite on toiminnallaan edistää metsästyksen kulttuuriperinnön tunnettavuutta ja saavutettavuutta. Museon luetteloidut kokoelmat ovat jo melko
kattavasti tutkittavissa internetissä Kantapuu-kokoelmatietokannan kautta osoitteessa:
www.kantapuu.fi. Lisäksi Metsästysmuseon kokoelmat ovat vuoden ajan olleet löydettävissä Suomen museoiden yhteisestä hakuportaalista Museot Online.
Lisäksi Suomen Metsästysmuseo osana Kantapuu-konsortiota on ollut pilotoimassa
asiakasliittymää Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK). Tulevaisuudessa valmis
järjestelmä vastaa käyttäjien muuttuneisiin tarpeisiin ja kehittää muistiorganisaatioiden
toimintatapoja. KDK:n asiakasliittymä valmistuu 2011. Jatkossa Suomen Metsästysmuseon kokoelmat ovat löydettävissä kolmen eri järjestelmän kautta.
Yhtenäinen luettelointikäytäntö, yhteisesti sovitut ja noudatetut toimintatavat ja käsitteet
ovat osa museoalan ammatillisia normeja. Tähän asti tieto on ollut löydettävissä hakujärjestelmällä, jonka avulla museon henkilökunta on hakuja tehnyt. Kokoelmatietojen
hallinnan ja -tallennuksen siirryttyä yhä laajemmassa määrin digitaaliseen muotoon
erilaisiin tietokantoihin ja -järjestelmiin, objekteista tallennettavan tiedon rakenteellinen
yhdenmukaisuus on muodostumassa entistä tärkeämmäksi. Tallennetun tiedon käytettävyys ja sen löydettävyys paranevat, mitä vähemmän tieto hajaantuu erilaisten kirjaamismuotojen, käytettyjen asiasanojen erilaisuuden tai paikallisten käytäntöjen seurauksena.
Kokoelmatietoja on myös ryhdytty yhä enemmän avaamaan museoiden ulkopuolisille
käyttäjille erilaisissa kokoelmaselainpalveluissa internetissä, joten tarve tuottaa käyttökelpoista tietoa aiempaa laajemmalle yleisölle kasvaa entisestään. Kokoelmaselainten ja
-tietokantojen sisältämän tiedon laadun ja käytettävyyden mittarina on tiedon löytyminen.
Pääosassa ovat termit, eli luetteloinnissa kuvailuun valitut käsitteet ja asiasanat.
Esinekokoelmat
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi museolle erillisavusta esinekokoelmien valokuvaukseen. Tämän ns. Myytti-avustuksen turvin projektitutkija Sirpa Heinonen valokuvasi
esineitä ja täydensi esinetietoja Kantapuu-tietokantaan neljän kuukauden ajan. Hän otti
kuvia museon vanhimmista aseista yliopistoharjoittelija Heta Lähdesmäen kanssa. Kuvaustyötä helpotti se, että museo teetti Sampsa Salolla metallitelineen, johon aseet sai
pystyyn kuvausta varten. Lisäksi projektissa valokuvattiin museon pyyntiraudat, joista osa
laitettiin esille Punaturkin jäljillä -näyttelyyn ja loput siirrettiin museon uuteen varastoon.
Valokuvauksen tuloksena Kantapuuhun liitettiin 293 aseen ja 150 pyyntiraudan kuvat.
•
•
•
20
Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyyn liittyen projektissa otettiin kuvia
liiton mitaleista ja mainosesineistä. Toiseen juhlavuoteen liittyen valokuvattiin Heikki Ahon kalastusvälineistö, jonka Heikin tytär Nina Rewell on lahjoittanut museolle.
Heikki Ahon isän, kirjailija Juhani Ahon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150
vuotta. Muita suuria kuvattuja esine-eriä olivat haulikonpatruunapakkaukset sekä Eero
Gladin palkintopokaalit.
Projektin aikana otettiin 1 550 esinekuvaa, jotka liitettiin Kantapuun kokoelmatietoihin
ja samalla tarkastettiin luettelointitietoja. Museon kaikista esinekokoelmista oli vuoden
2010 loppuun mennessä kuvattu noin 30 %.
Vuonna 2010 Metsästysmuseon esinekartunta jatkui suunnilleen edellisvuosien tahtiin.
Vastaanotetuksi kirjattiin 41 esine-erää, jotka sisälsivät yhteensä lähes 220 esinettä.
Kaikki uudet esineet luetteloitiin vuoden aikana Kantapuu-tietokantaan, missä oli vuoden lopussa noin 12 500 esinetietuetta. Uusien esineiden luetteloinnin lisäksi jatkettiin
Kantapuussa olevien vanhojen esinetietueiden täydennystä ja korjaamista.
Lukumääräisesti suurin lahjoituserä oli Pekka Rantakarilta saatu noin 90 esineen kalastusvälinekokoelma, joka sisälsi mm. pilkkivapoja sekä useita erilaisia pilkkimalleja
alkuperäisissä myyntipakkauksissaan. Museon ennestäänkin mittavat trofeekokoelmat
kasvoivat 14:llä metsästysmuistolla, joiden joukossa oli mm. hyppyantilooppi-, pikkuruokoantilooppi-, hanka-antilooppi-, liki-antilooppi-, vapiti- ja keihäsantilooppi-trofeet.
Mielenkiintoinen kalastusvälinelahjoitus sisälsi mm. useita
erilaisia Kuningaspilkki-malleja
sekä Suinulassa toimineen
Öistämön uistintehtaan pilkkimalleja alkuperäisissä myyntipahveissaan.
•
•
•
21
Kiristynyt aselupapolitiikka näkyi vuoden aikana lisääntyneinä
aselahjoitustarjouksina. Läheskään kaikkia tarjottuja aseita ei kuitenkaan voitu ottaa vastaan, koska museon asekokoelmat kattavat
jo varsin hyvin tavallisimmat Suomessa käytetyt metsästysaseet.
Kokoelmiin kelpuutettiin kuitenkin kaksikymmentä metsästysasetta, joista mielenkiintoisimmat olivat upea Franz Roman Schmidin
vuonna 1974 valmistama kaksoisluodikko (lahj. Pentti Piisi) sekä
Ernst Steigleder -tarkkuuskivääri 1920-luvulta (lahj. Eero Laitinen).
Kotimaisten aseiden kokoelmaa täydensi mm. Mauri Niinistön
lahjoittama Tampereen Asepajan Tarkka II -pienoiskivääri vuodelta 1936.
Museon taidekokoelmaa kartuttivat mm. Jalmari Ruokokosken
Lappi-aiheinen etsaus, Michael Schilkinin Karhu-reliefi sekä Erik
Bruunin lehtokurppaa esittävä grafiikanlehti.
Museon kokoelmat eivät
täydenny ainoastaan
lahjoituksin, vaan myös
ostoin. Kuvassa uusia
houkutusvälineitä.
Erätaidekokoelmaan ostettiin keraamikko ja kuvanveistäjä Michael Schilkinin
(1900–1962) suunnittelema
valurautareliefi ”Karhu”,
joka oli Högforsin tehtaan
muistoesine kansainvälisessä
valimokongressissa Tukholmassa vuonna 1957.
Metsästysseuramerkkikokoelmaan tuli 11 uutta merkkiä Jahtilehden keruutoiminnan tuloksena. Kokoelmassa oli vuoden 2010
lopussa yhteensä 1 719 merkkiä.
Museon erävaatekokoelmat siirtyivät kertaheitolla 2000-luvulle hankinnalla, johon sisältyi
täydellinen modernin metsästäjän vaatekerta alus- ja väliasuista ja gore-tex -kengistä hengittävään ja vedenpitävään päällysvaatetukseen. Vanhempaa vaatesuunnittelua edustivat
kokoelmiin saadut piisamiturkki ja poronnahkajalkineet eli nutukkaat.
Vuoden aikana Metsästysmuseon henkilökunta on vastannut kymmeniin asiakkailta
tulleisiin metsästys- ja kalastusesineistöä sekä erähistoriaa koskeviin tiedusteluihin.
Eniten kysymyksiä on tullut aseista. Pienimuotoinen tiedonhaku on ollut maksutonta
asiakaspalvelua.
Edellisvuosien tapaan museon esineitä on lainattu muille museoille näyttelykäyttöön
sekä lisäksi kuvaus-, markkinointi- ja koulutuskäyttöön. Metsästysmuseon esineistöä on
käytetty mm. Tampereen museokeskus Vapriikin Karhun vuosi -näyttelyssä, Mäntän Serlachius-museoiden Metsästäjät-näyttelyssä sekä Rare
Exports -menestyselokuvan kuvauksissa.
Lyhytaikaiset lainat: Vapriikki, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riihimäen
kansalaisopiston kuvanveistoryhmä, KFX Finland Oy, Kulttuuripalvelu Kaiku Oy, Solar Films Oy, Daniela Talvitie, Hyvinkään lasten ja
nuorten kuvataidekoulu, Jana Vyborna-Turunen, Lounais-Espoon
Metsästysseura, Serlachius-museot ja Turun museokeskus.
Pitkäaikaiset lainat: Oy Eräkontti Ab, Jykes Kiinteistöt Oy, Kalastusmuseoyhdistys ry./Päijänne-talo, Metsähallitus/luontokeskus Kellokas,
•
•
•
22
Tekniikan museo, Riihimäen kaupunginmuseo, Saamelaismuseo Siida,
Järvenpään museopalvelut, Matti Virtanen, Riihimäen kaupunginkirjasto ja Vantaan kaupunginmuseo.
Kirjasto
Kirjaston kokoelmien konversio PrettyLibistä Kantapuu-tietokantaan toteutettiin syyskuussa 2010. Luettelointitietojen manuaalista
tarkastamista ja täydentämistä Kantapuuhun jatketaan vuonna 2011,
koska kaikkea dataa ei teknisistä syistä johtuen voitu siirtää uuteen
järjestelmään. Luettelointitiedoista noin 10 % oli käyty läpi vuoden
2010 loppuun mennessä.
Metsästyskirjasto oli mukana Erikoiskirjastojen neuvoston toiminnassa ja osallistui neuvoston kevät- ja syyskokouksiin. Kirjastonhoitaja osallistui myös Kansalliskirjaston järjestämiin kokoelmatyötä
käsitteleviin seminaareihin vuoden aikana.
Metsästyskirjasto haki apurahaa Suomen Kirjastosäätiön syyskierroksella. Apurahaa myönnettiin 3 000 euroa metsästyskulttuurin
asiasanojen ontologiahankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopistoon
kuuluvan Viikin kampuskirjaston kanssa vuonna 2011.
Tiedonhakupyyntöjä tuli vuoden aikana 26 kpl. Asiakkaina oli tutkijoita, opiskelijoita,
kustantajia ja mainostoimistoja, joita palveltiin paikan päällä kirjastossa, sähköpostitse
ja puhelimitse. Tietoa pyydettiin mm. metsäpeurasta, vuoden 1962 metsästyslain valmistelusta, Axel Fredrik Londenista, hirven sydänrististä sekä suomalaisten metsästyslehtien historiasta. Museon omaa näyttelytoimintaa varten kirjastosta haettiin tietoa
ketusta, houkutuspyynnistä ja Suomen Metsästäjäliitosta. Kaukopalvelukopioita ja -lainoja välitettiin kuten ennenkin. Kirjasto sai 25 lahjoituserää ja lisäksi julkaisuvaihtorenkaan kautta muiden museoiden julkaisuja.
Kirjaston hankinnoissa ja toiminnassa on noudatettu museon kokoelmapoliittisessa
ohjelmassa määriteltyjä periaatteita. Metsästysmuseon varaston muuton yhteydessä
tehtiin lehtivaraston ylimääräisistä kappaleista poistoja kokoelmatyön periaatteiden
mukaisesti. Professori Heikki A. Reenpään eräkirjaston kokoelmia luetteloitiin vuoden
aikana.
Suomen Metsästyskirjasto oli vuonna 2010 asiantuntijana Suomen Kennelliiton kirjaston ohjausryhmässä, joka suunnitteli Kennelliiton kirjaston perustamista, (ks. Asiantuntijapalvelut).
Kirjaston kokoelmat ovat
oman henkilökunnan ahkerassa tutkimuskäytössä.
Sirpa Heinonen ja Heta
Lähdesmäki etsimässä
taustatietoja kokoelmien
luettelointiin.
•
•
•
23
Arkisto
Museon arkistotyö vuonna 2010 alkoi Suomen Riistanhoito-Säätiön aineiston järjestämisellä. Arkiston laajuudeksi järjestettynä tuli 70 arkistoyksikköä, ja työ valmistui helmikuun loppuun mennessä. Arkistonhoitajan palkkauskuluista koko työn ajalta vastasi
Riistanhoito-Säätiö.
Maaliskuussa vuorossa oli uusi aineistotyyppi, museon henkilöarkistot. Huhtikuun
loppuun mennessä kaikkiaan 37 henkilön arkistot oli järjestetty kokonaan ja toimittaja
Pekka Moilasen laaja kokoelma käsikirjoitusten ja kirjeenvaihdon osalta. Järjestettyjen
henkilöarkistojen laajuus oli tässä vaiheessa 112 arkistoyksikköä. Touko-elokuussa jatkettiin Suomen Metsästäjäliiton arkiston järjestämistä ja se saatiin lähes valmiiksi. Myös
metsästysseurojen arkistojen järjestämistä jatkettiin, ja vuoden kuluessa järjestettiin 18
seuran arkistot.
Arkisto karttui vuoden 2010 kuluessa 11 luovutuksella, missä on selvää kasvua verrattuna
vuoden 2009 kuuteen luovutukseen. Museon exlibriskokoelmassa oli vuoden lopussa
937 erä- tai luontoaiheista kirjanomistajamerkkiä. Lahjoituksina vuoden aikana saatiin
35 uutta exlibristä.
Merkittävin luovutus oli Keski-Suomen riistanhoitopiirin lahjoittamat 52 kelanauhaa
vuonna 1972 järjestetystä Erätietoutta Keski-Suomesta -perinnekeruusta. Haastattelut suoritti Pentti Laurio eri puolilla Keski-Suomea kesän ja syksyn kuluessa. Hän haastatteli
kaikkiaan 56 metsästäjää. Hankkeen ideoi aikoinaan piirin riistapäällikkö Heikki-Paavali
Salonen (1931–2009). Osa nauhoista oli kopioitu c-kaseteille vuonna 1995, ja ne saatiin
myös museolle. Nauhat sisältävät arvokasta muistitietoa ja metsästykseen liittyvää perinnettä, sillä haastateltavista informanteista vanhimmat olivat syntyneet 1890-luvun alussa.
Kokonaisuutena haastattelut antoivat arvokasta tietoa mm. Keski-Suomen metsästysoloista 1800-luvun lopulta alkaen, riistakannoista, salametsästyksestä ja metsästystaioista.
•
•
•
24
Vuoden aikana digitoitiinkin jo c-kaseteille siirrettyjen 46 informantin haastattelut. Osasta
tehtiin myös yksityiskohtainen sisällysluettelo.
Äänitteiden määrä arkistossa kasvoi myös aloitetun Metsästyksen muistitieto -keruun myötä,
(ks. Keruuprojektit). Äänitteet talletetaan jatkossakin museon palvelimelle, joten äänitearkiston koko kasvaa tasaisesti.
Arkistoluetteloiden siirtoa Kantapuu-tietokantaan jatkettiin edelleen metsästysseurojen
osalta. Kantapuuhun siirrettiin myös Suomen Riistanhoito-Säätiön arkiston luettelo.
Kuluvana vuonna luetteloitiin 569 exlibristä Kantapuuhun korkeakouluharjoittelijoiden
Eerika Ruoskasen sekä Heta Lähdesmäen toimesta. Vuoden lopussa Kantapuussa oli
selattavissa kaikkiaan 603 exlibristä.
Henkilöarkistojen luetteloita ei voida siirtää Kantapuuhun Henkilötietolain säätämän
tietosuojan johdosta. Muistiorganisaatiot, museot ja arkistot, ovat joutuneet viime vuosina
osallistumaan yhteiskunnassa käytävään keskusteluun tietosuojasta, tiedon julkisuudesta
ja muistiorganisaatioiden vastuusta. Arkistojen osalta tämä merkitsee tarkkaa harkintaa
siirrettäessä aineistoja verkkoon.
Elokuulta toimintavuoden loppuun arkistonhoitaja oli kiinnitettynä vuonna 2011 avattavan Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyn valmisteluun. Arkistonhoitaja toimi
myös vuonna 2010 Suomen Metsästäjäliiton metsästyskulttuuritoimikunnan sihteerinä,
kokouksia oli keskimäärin kerran kuukaudessa.
Kuluneena vuonna arkiston käytetyin kokoelma olikin Suomen Metsästäjäliiton arkisto. Asiakaspalvelua suoritettiin perinteisenä asiakkaiden palveluna museolla sekä sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi valmistettiin museon arkistosta 4-sivuinen esite.
Kuva-arkisto
Kantapuu-kuvaohjelmassa oli toimintavuoden päättyessä tallennettuina yhteensä 10 674
kuvaa. Koko Kantapuu-konsortion kuvatietokantaan tehtiin vuoden 2010 aikana noin
70 000 hakua. Laskua edellisvuoteen verrattuna on noin 25 %. Hakujen määrän vähenemisen takana on koko Suomen museokenttää palveleva Museot Online -järjestelmä.
Metsästysmuseon kuvia onkin tiedusteltu sieltä käsin yhä enemmän.
Museon arkistosta siirrettiin mm. Suomen Metsästäjäliiton, Suomen Riistanhoito-Säätiön
sekä professori C. A. Borgströmin valokuvia kuva-arkiston kokoelmiin. Toimintavuonna
valokuva-arkistoon saatiin lahjoituksina 15 kirjattua kokonaisuutta, yhteensä 1 351 kuvaa. Kaksi merkittävintä lahjoitusta olivat ammattilaisvalokuvaaja Rismo Virpimaan 272
kuvan lahjoituserä sekä Pentti Similän Sakon konepajakoulun historiaa dokumentoivat
124 valokuvaa. Henkilökunta dokumentoi omaa toimintaa valokuvaamalla näyttelyiden
avajaisia ja tapahtumia.
•
•
•
25
Sakon konepajakoulun entinen opettaja Pentti Similä lahjoitti
Metsästysmuseolle kokoamansa konepajakoulun muistokansion.
Aineisto sisältää arvokasta dokumentaatiota koulun historiasta.
Pekka Allonen vastaanottaa kansiota Metsästysmuseon Sako-salissa.
Sakon konepajakoulu aloitti toimintansa vuonna 1963. Kuvassa työnopettaja Pentti Lehtinen ja oppisopimusluokan oppilaat testaavat uusia
sorveja. Kuva Erkki Vaalle 1964.
Valokuvaaja Rismo Virpimaan taidokas sommitelma on kuvattu Ivalossa vuonna 2005.
•
•
•
26
Kantapuu-ohjelma on käyttäjäystävällinen, koska palvelu on saatavilla ajasta ja paikasta
riippumatta. Kantapuun kautta museokokoelman valokuvat ovat selattavissa ja tilattavissa
internetissä. Asiakkaat voivat vuorovaikutteisesti antaa palautetta ja täydentää kuvien
luettelointitietoja.
Vuoden 2010 lopussa oli kuva-arkistossa n. 102 000 valokuvaa. Vuoden aikana Metsästysmuseon henkilökunta vastasi kymmeniin asiakkailta tulleisiin kuvatilauksiin. Eniten
tiedusteluja tuli erähistoria-aiheisista valokuvista, joita tilattiin mm. mainoksiin ja oppikirjoihin. Yksityishenkilöitä, yhteisöjä sekä tiedotusvälineitä palveltiin edellisvuosien tapaan.
Metsästysmuseo käytti kuva-arkiston kokoelmia tuottaessaan vaihtuvia näyttelyitä.
NÄYTTELYT
Avoinnaolo ja asiakkaat
Museo on ollut avoinna yleisölle:
2.1. - 30.4. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17
2.5. - 30.8. ti-su klo 10 - 18
1.9. - 31.12. ti-pe klo 9 - 16 ja la-su klo 10 - 17
Suljettuna ollessa sopimuksen mukaan.
Toimisto on ollut avoinna läpi vuoden arkipäivisin klo 8 - 15.45.
Vuonna 2010 museossa kävi yhteensä 17 836 asiakasta. Suurimman kävijäryhmän muodostivat ns. ilmaisasiakkaat (12 723), joita ovat mm. näyttelyiden avajaisvieraat, Riihimäen
kaupungin oppilaitosten oppilaat, alle kouluikäiset lapset sekä museon ilmaistapahtumien
yleisö. Tapahtumista Talvikki ja Joulumyyjäiset kokosivat jälleen suurimman yleisömäärän,
yhteenlaskettu kävijämäärä oli 3 093 henkeä. Uutena tapahtumana Pönttöpäivä keräsi
1739 kävijää Metsästysmuseolle. Kansainvälisenä museopäivänä toukokuun 18. päivänä
oli museoon vapaa pääsy. Riihimäki-päivänä oli kaikkiin kaupungissa oleviin museoihin
vapaa pääsy. Metsästysmuseossa vieraili 891 henkilöä. Riistanhoitomaksun suorittaneilla
metsästäjillä on vapaa pääsy museoon esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa
tai Suomen Metsästäjäliiton jäsenkortin. Tätä mahdollisuutta käytti 390 metsästäjää
vuoden aikana.
•
•
•
27
•
•
•
28
Pääsylippujen hinnat olivat: aikuiset 5 €, opiskelijat, varusmiehet, työttömät ja opiskelijat
3,50 €, ryhmät (vähintään 20 henkeä) 3,50 €/hlö, lapset 2,50 €, koululuokat 2,50 €/oppilas. Käytössä oli myös 10 €:n perhelippu. Suomen lasimuseon ja Riihimäen Taidemuseon
kanssa solmitun sopimuksen mukaan samana päivänä leimatulla lasi- tai taidemuseon
lipulla pääsee puoleen hintaan Metsästysmuseoon ja Metsästysmuseon lippu oikeuttaa
vastaavaan alennukseen lasi- ja taidemuseossa. Tätä mahdollisuutta käytti vuoden aikana
yhteensä 683 henkilöä. Yhteistyösopimuksen mukaisesti Hämeen Sanomien etukortin
ja UPM-Vital jäsenkortin haltijat saivat alennusta museon pääsymaksusta.
Perusnäyttely
Suomen Metsästysmuseon perusnäyttely kertoo suomalaisen eränkäynnin historiasta
ja nykypäivästä – metsästyksen muuttumisesta elinkeinosta yli 300 000 suomalaisen
harrastukseksi. Sako-salissa on esillä suomalaisten aseiden kehitys kyläseppien pajatuotteista kansainvälisesti tunnetuiksi modernin teknologian huipputuotteiksi.
Museossa on mittava ulkomaisten trofeiden kokoelma. Perusnäyttelyssä täydennettiin
Jaakko Ojanperän salin trofeekokoelmaa kahdeksalla uudella metsästysmuistolla ja tehtiin pieniä lisäyksiä salin näyttelyrakenteisiin. Muilta osin perusnäyttely säilyi entisellään
– laajemman uudistustyön aloitusajankohta riippuu edelleen museorakennuksen korjaustöiden aikataulusta.
Vaihtuvat näyttelyt
- 10.1.
lkka Qvick. Erätunnelmia.
14.1. - 28.2.
Metsän synty, erä ja elo.
Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa.
4.3. - 16.5.
Hirvi vai vene.
Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta.
20.5. - Riihimäki lintukoto 50 vuotta.
Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun tilateos linnun-
pöntöistä.
27.5. - 15.8.
27.5. - 31.8.
27.5. - 31.8.
Kohtauksia metsässä.
Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely.
Kaaveita.
Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely.
Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot.
•
•
•
29
27.5. - 26.9.
Eräkuvapuisto.
Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista.
27.5. - 10.10.
Luonnon voima.
Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä.
28.7. - 15.8.
Vuoden Luontokuvat 2009.
29.10. - Punaturkin jäljillä.
Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia.
Jouluikkuna toteutettiin museon oman henkilökunnan voimin ja se oli esillä 24.11.2010
- 3.1.2011.
Metsän synty, erä ja elo.
Juri Ljukshinin Kalevala-aiheista grafiikkaa.
Metsästysmuseon näyttelyvuosi käynnistyi venäläisen graafikko Juri Ljukshinin näyttelyllä Metsän synty, erä ja elo. Kalevalan henkilöhahmot ja aiheet ovat jo yli 20 vuoden ajan
innoittaneet Ljukshinia luomaan omaperäistä kalevalaista kuvamaailmaa. Näyttelyn
työt olivat käsinväritettyjä grafiikanvedoksia, pääasiassa exlibris-kirjanomistajamerkkejä. Näyttelyn yhteyteen koottiin myös valikoima Kalevala-aiheista tutkimuskirjallisuutta sekä Kalevala-kuvituksia. Näyttelyn Metsästysmuseolle kokosivat exlibrisharrastajat
Pekka Salminen ja Pekka Heikkilä Metsämiesten säätiön tuella. Näyttelyllä juhlistettiin
Kalevalan 175-vuotisjuhlavuotta.
Lausuntataiteilija Anja Jaakkola esitti Kalevalasta Maailman synty -runon Ljukshinin näyttelyn avajaisissa.
•
•
•
30
Hirvi vai vene?
Suomalaisia kalliomaalauksia Keski-Suomen museon Pekka Kivikkään kokoelmasta.
Kivikautisten esi-isiemme kuva- ja uskomusmaailmaan oli mahdollisuus tutustua kevään ajan laajassa näyttelyssä, joka esitteli kolmisenkymmentä Suomesta löydettyä kalliomaalauspaikkaa. Kalliomaalausten viehätys nykyihmiselle piilee siinä, että jokainen
voi esittää niistä omia tulkintojaan, mutta lopullista selitystä niiden merkityksestä muinaisille ihmisille ei varmaankaan koskaan saada. Kuvien tulkintaa vaikeuttaa usein myös
niiden katkelmallisuus ja värien haalistuminen – aina ei voi varmasti sanoa onko kuvassa esimerkiksi hirvensarviaihe vai vene.
Riihimäki lintukoto 50 vuotta.
Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun tilateos linnunpöntöistä.
Lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat maalasivat ja tuunasivat linnunpönttöjä,
jotka he luovuttivat 50 vuotta täyttäneelle kotikaupungilleen. Värikkäät linnunpöntöt
ilahduttavat museovieraita puistossa vielä pitkään.
Kohtauksia metsässä.
Metsähallituksen 150-vuotisjuhlanäyttely.
Metsähallituksen tuottama kiertonäyttely esitteli nimensä mukaisesti valittuja kohtauksia Metsähallituksen pitkän taipaleen varrelta. Teatterimaisissa kohtauksissa pienoisnäyttämöillä keskustelivat kruununmetsien hoidosta niin herrat kuin jätkätkin.
Kuvataidekoulun opettaja Ulla Bomanson-Ikonen ja värikkäät
linnunpöntöt.
Kuvanveiston opettaja Arja Vilppo Kaaveita-näyttelyn lehdistötilaisuudessa.
•
•
•
31
Puukkoseuran miehet Risto Mikkonen ja Teuvo Sorvari kokosivat
puukkonäyttelyn.
Timo Syrjäsen valokuvat pääsivät oikeuksiinsa museon vehreässä puistossa.
Kaaveita.
Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely.
Riihimäen kansalaisopiston veistoryhmän näyttelyn pääosassa olivat kaaveet eli houkutuslinnut. Veistosmateriaaleina oppilaat käyttivät kivitavarasavea, betonia, puuta, polyuretaania tai lasia, ja suurin osa töistä toteutettiin ns. dekoratiivisena. Aiheina olivat
muun muassa allihaahka, heinäsorsa, kuikka sekä telkkä. Kuvanveistoryhmä käytti malleina Metsästysmuseon täytettyjä lintuja.
Fiskars 2010 SM-puukkokilpailun palkitut puukot.
Nyt jo kolmannen kerran saatiin Metsästysmuseolla ihailla SM-kilpailun palkittuja
puukkoja, kun Suomen Puukkoseura ry. toi näytteille Fiskarsin puukkopäivien satoa.
Eräkuvapuisto.
Timo Syrjäsen välähdyksiä 1990-luvun eräkulttuurista.
Museokuvaajana pitkän uran tehnyt Timo Syrjänen on kulkenut metsästäjien matkassa Lopelta Enontekiölle tallentaen kamerallaan suomalaisia metsästysmuotoja. Tämän
projektin parhaat kuvat olivat kesän ajan esillä Metsästysmuseon puistossa.
Luonnon voima.
Erik Bruunin tuotantoa kuudelta vuosikymmeneltä.
Professori Erik Bruunin kynän jäljen tuntevat varmasti kaikki suomalaiset. Tuottelias
graafikko on luonut uransa aikana valtavan määrän käyttötaidetta, kuten julisteita, liikemerkkejä, postimerkkejä, setelisuunnitelmia jne. Monista Bruunin töistä, kuten esimerkiksi norppa-julisteesta, on muodostunut suorastaan suomalaisuuden ikoneita. Näyttely tarjosi laajan läpileikkauksen tämän luonnosta voimansa ja ideansa ammentavan
•
•
•
32
Ketunpoikien iloista leikkiä
luontokuvaaja Juha Mälkösen näyttelyssä.
taiteilijan tuotannosta. Näyttelyn kuraattorina toimi FM Pekka Virtanen.
Graafikko Erik Bruun piti työpajan käyttögrafiikasta Metsästysmuseossa 26.8. Kurssille oli enemmän halukkaita kuin mukaan pystyttiin ottamaan. Ainutlaatuisessa tapahtumassa Bruun luennoi käyttögrafiikan suunnittelusta ja taiteensa innoituksista. Iltapäivän työpajassa osallistujat suunnittelivat Bruunin opastuksella grafiikkaa, ja tekivät
oman exlibriksen tai mainoksen teemalla ”istuta puu”.
Vuoden Luontokuvat 2009.
Luontokuvien parhaimmistosta koottu näyttely Vuoden Luontokuvat oli Metsästysmuseolla esillä perinteisesti loppukesästä. Vuonna 2009 Suomen Luonnonvalokuvaajien
järjestämä Vuoden Luontokuva -kilpailu oli järjestyksessä jo 29. Vuoden 2009 luontokuvaksi valittiin Kari Leon kuva Metsän emäntä, jossa kuukkeli on juuri laskeutumassa
eräretkeilijän kahvitulille.
Punaturkin jäljillä.
Kettumaista historiaa ja Juha Mälkösen kettukuvia.
Vuodelle 2011 jatkuvassa näyttelyssä kuljetaan punaturkin jäljillä historiasta nykypäivään ja esitellään viekas ja pitkähäntäinen Mikko Repolainen perin pohjin. Miten arvostetusta, arasta erämaiden turkiseläimestä tulikaan citykettu ja riistanhoitajien vahinkoeläin? Kettumaisesta elämästä kertoo myös näyttelyn olennaisen osan muodostava
luontokuvaaja Juha Mälkösen valokuvanäyttely. Näyttely kertoo pääasiassa Riihimäellä
Sammaliston suolla asustaneen kettuperheen elämästä.
•
•
•
33
Kiertonäyttelyt
Metsästysmuseolla oli vuoden aikana lainattavissa 11 itse tuotettua kiertonäyttelyä. Näistä
neljä näyttelyä oli vuoden aikana lainassa. Metsähallituksen kanssa oli vilkasta näyttelyjen
vaihtoa. Näyttelyjä lainattiin puolin ja toisin. Optaakareita ja kaatoryyppyjä -näyttely sekä
Ilveksen jäljillä -näyttely kiersivät Metsähallituksen luontokeskuksissa kaikkiaan kahdeksan kuukautta. Keskimääräinen kävijämäärä Metsähallituksen luontopisteissä on noin
2 000 asiakasta kuukaudessa. Suomen Metsästäjäliitto puolestaan lainasi Salojen majava
-näyttelyä kuusi kuukautta vuonna 2010.
Verkkonäyttelyt
Museovirasto myönsi 9 000 euron avustuksen Kaaveita ja bulvaaneja -multimedian tuottamiseen vuonna 2010. Verkkonäyttely esittelee niitä monenlaisia keinoja, joita pyyntimiehet ovat käyttäneet houkutellakseen riistaa ampumaetäisyydelle tai ansoihin. Osa
esiteltävistä houkutuspyynnin muodoista on nykyisin jo historiaa, osa taas edelleen sallittuja ja metsästäjien aktiivisesti käyttämiä pyyntikeinoja. Verkkonäyttelyssä esitellään
monipuolisesti myös kotimainen riistalajisto.
Multimedian toteuttaa Mixtum Media Oy Helsingistä ja taustatyöstä vastaa Metsästysmuseo. Projektin käsikirjoitusta varten palkattiin hum.kand. Jouni Partanen. Videomateriaalista vastaa Videosara Viitasaarelta. Verkkonäyttely valmistuu keväällä 2011,
ja siihen voi tutustua museon kotisivujen kautta. Jatkossa sen on tarkoitus olla esillä
uudessa perusnäyttelyssä.
TUTKIMUS
Museon kokoelmayksikössä tehdään säännöllisesti tutkimustyötä omien aineistojen
luettelointiin ja näyttelyiden käsikirjoitustyöhön liittyen. Vuonna 2010 on tutkimustyön
tuloksia julkaistu eräalan lehdissä, mm. Jahdissa, sekä museon omassa tiedotuslehdessä. Henkilökunnan suorittamaa tutkimustyötä on myös metsästykseen ja erähistoriaan
liittyvä ulkopuolisten tutkijoiden avustaminen. Usein nämä tilanteet ovat vuorovaikutteisia ja museo saa eri alojen asiantuntijoilta arvokasta tietoa.
Keruuprojektit
Keruuprojektit ovat Metsästysmuseon uusi toimintamuoto, jolla suunnitelmallisesti kerätään metsästysperinteen muistitietoa tutkimus- ja julkaisukäyttöön. Syyskuussa aloitettiin
•
•
•
34
keruutoiminta haastattelemalla metsästäjiä sekä
metsästyksen parissa toimineita vaikuttajia. Muistitiedon keruu nimettiin Metsästyksen muistitiedoksi,
ja siitä tulee pysyvä osa museon toimintaa. Ensimmäisenä haastateltiin eräneuvos Juha K. Kairikkoa.
Jatkossa on tarkoitus toteuttaa haastatteluja sekä
museolla että metsästäjien kotiseudulla.
Lokakuussa käynnistettiin Muuttuva metsästys -metsästysperinteen kilpakeruun suunnittelu. Hankkeesta informoitiin myös Suomen Metsästäjäliittoa ja vuonna 2011 toimintansa aloittavaa Suomen riistakeskusta, joiden avulla kilpakeruusta
tiedotetaan metsästäjille. Keruun suunnitteluun
osallistui myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
Kansanrunousarkiston tutkija Juha Nirkko. Kansanrunousarkisto on keruussa museon
yhteistyökumppani ja lähettää keruukehotuksen vastaajaverkostolleen. Museo toteuttaa keruun kesä - joulukuussa 2011. Vuoden 2010 puolella päätettiin keruun sisällöstä:
Muuttuva metsästys on muistitiedon kilpakeruu, jossa kerätään tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Suuri paino annetaan teknisessä
välineistössä tapahtuneiden muutoksien vaikutuksille jahtitapahtumaan ja metsästyskulttuuriin.
Metsästysmuseo on mukana vuonna 2010 käynnistyneessä valtakunnallisessa Museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyö (TAKO) -hankkeessa. Hankkeen pitkän tähtäyksen tavoitteena on saada aikaan kattavasti suomalaista elämää 2000-luvulla esittelevä
ns. Suomi-kokoelma, joka muodostuisi eri TAKO-museoiden kokoelmiin talletetuista
esine- ja arkistoaineistoista sekä kuva- ja äänitallenteista. Projektin myötä kertynyt aineisto tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkimus-, julkaisu- ja näyttelytoimintaan, ja tulevaisuuden visiossa kaikkien ulottuvilla verkossa oleva Suomi-kokoelma antaisi hyvän
läpileikkauksen elämästä Suomessa 2000-luvun alussa.
TAKO-hankkeessa mukana olevat museot ovat ryhmittyneet seitsemään yhteiskunnan eri osa-alueita tarkastelevaan pooliin. Metsästysmuseo on mukana Ihminen ja luonto
-poolissa. Poolijako sekä poolien sisällä sovittava työnjako mahdollistaa sen, että kaikki
museot eivät kerää samoja aineistoja. Ihminen ja luonto -poolin toimesta käynnistetään
vuonna 2011 teknistyvän luontosuhteen tallennushanke Varustautuneena luontoon, jossa
Metsästysmuseon kiinnostuksen kohteena ovat metsästyksen tekniset apuvälineet ja
niiden yleistymisen vaikutus suomalaisiin metsästyskäytänteisiin.
Julkaisutoiminta
Metsästysmuseo on julkaissut vuodesta 1994 alkaen 1 - 4 kertaa vuodessa omaa tie-
Metsästyksen muistitieto -keruu alkoi Suomen
Metsästäjäliiton pitkäaikaisen toiminnanjohtaja,
eräneuvos Juha K. Kairikon
(oik.) haastattelulla, jonka
taltioi arkistonhoitaja
Pekka Allonen.
•
•
•
35
dotuslehteä, joka toimii linkkinä museon
jäsenistöön, metsästäjiin, järjestöihin, muihin kulttuuritoimijoihin sekä sidosryhmiin.
Käpälämäki-jäsenlehti tiedottaa Metsästysmuseon ajankohtaisista tapahtumista, näyttelyistä, palveluista ja muista museotyöhön
liittyvistä asioista. Lehdessä julkaistaan museon oman henkilökunnan ja ulkopuolisten
asiantuntijoiden artikkeleita.
Lehden nimi oli vuoteen 1996 asti Passipaikka. Vuonna 1997 nimi muutettiin Käpälämäeksi, ja vuonna 2003 lehden taitossa
siirryttiin uuteen pienempään formaattiin.
Vuodesta 2006 Käpälämäki on ilmestynyt
neliväripainoksena. Nykyiset painosmäärät ovat 1 200 - 1 500 kappaletta. Lehti on
luettavissa myös museon kotisivuilla. Vuonna 2010 lehti ilmestyi kevään kaksoisnumerona, joka oli 41. julkaistu tiedotuslehti.
ASIANTUNTIJAPALVELUT
Museossa työskentelee erikoisasiantuntijoita, joiden ammattitaitoa voidaan sopimuksen mukaisesti hyödyntää museon omassa varainhankinnassa. Tätä kautta saatu tuotto käytetään museon oman toiminnan kehittämiseen.
Arkisto järjesti Suomen Riistanhoito-Säätiön kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti heidän museolla olevan arkistoaineistonsa. Työn
ajalta arkistonhoitajan palkkakuluista vastasi Suomen Riistanhoito-Säätiö. Suomen Metsästäjäliiton kanssa tehtiin palvelusopimus Eräpolun
varrelta. Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta -näyttelyn käsikirjoituksen laatimisesta ajalle 1.9. -31.12.2010. Palvelusopimuksen mukaisesti arkistonhoitaja Pekka Allonen laati näyttelyn käsikirjoituksen ja hoiti kuvavalinnat ja -hankinnat vuoden loppuun mennessä. Näyttely valmistuu kesäksi
2011.
Opiskelija Outi Vuolle Kennelliiton kirjastossa.
Suomen Metsästyskirjasto teki Suomen Kennelliiton kanssa määräaikaisen palvelusopimuksen heidän kirjastonsa järjestämisestä. Suomen
Kennelliiton kirja-aineiston järjestämis- ja luettelointityö alkoi 1.12.2010
ja jatkuu 28.2.2011 saakka. Metsästysmuseo palkkasi tehtävään Tampereen yliopiston
informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen opiskelija Outi Vuolteen
suorittamaan opintoihinsa liittyvän yliopistoharjoittelun. Työn ohjaajana toimii museon kirjastonhoitaja Taru Liukkonen.
•
•
•
36
PALVELUYKSIKKÖ
Markkinointi ja tiedotus
Metsästysmuseon viestinnän perustehtävänä on luoda ja edelleen vahvistaa myönteistä
kuvaa ammatillisesti hoidettavasta erikoismuseosta. Tämän tehtävän hoitamista tehostettiin palkkaamalla museopalvelupäällikkö, jonka vastuualueina ovat tiedotus ja markkinointi, palveluyksikön esimiehenä toimiminen ja oppilaitosyhteistyöstä vastaaminen.
Toimessa aloitti 1.6.2010 alkaen FM Ilja Koivisto. Museon markkinointia on siihen saakka
hoidettu nimeämällä kullekin näyttelylle ja tapahtumalle oma markkinoinnista vastaava
henkilö. Kesäkuusta lähtien tehtävä siirtyi museopalvelupäällikön vastuulle.
Museon markkinoinnin kehittämiseksi Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään yksikön
opiskelijat Jenni Hanninen, Eira Kinnunen ja Nina Lindroth toteuttivat syystalvella 2009
kyselytutkimuksen Metsästysmuseon imagosta. Kyselyn kohderyhminä olivat metsästäjät
ja satunnaiset museokävijät. Tutkimuksen pohjalta opiskelijat laativat museolle alustavan
markkinointisuunnitelman vuodelle 2010. Suunnitelmassa analysoitiin museon toimintaympäristö ja lähtökohdat sekä esitettiin mahdollisia strategioita mainonnan suuntaamiseksi. Suunnitelma ei sellaisenaan ollut tarpeeksi yksityiskohtainen suoraan käytettäväksi,
mutta ehdotuksia ja imagotutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään tulevien vuosien
markkinointisuunnitelmien ja yksityiskohtaisten toimintaohjelmien tekemisessä.
Imagotutkimuksesta selvisi, että vastaajat pitivät Suomen Metsästysmuseo -nimeä
vanhanaikaisena ja vetovoimattomana. Markkinointisuunnitelmassa opiskelijat ehdottivat, että Metsästysmuseo kehittäisi vanhan nimen rinnalle uuden, lyhyen ja helposti
lähestyttävän kutsumanimen. Metsästysmuseo järjesti kesällä 2010 nimikilpailun, jossa
etsittiin ehdotuksia uudeksi apunimeksi. Nimikilpailusta tiedotettiin Metsästysmuseon
kotisivuilla ja Käpälämäki-lehdessä. Sitä mainostettiin myös Metsästäjä- ja Jahti-lehdissä
sekä paikallislehdissä ja Radio Hämeessä. Kansainvälisten Erämessujen kävijät saattoivat
jättää oman ehdotuksensa Metsästysmuseon osastolla.
Määräaikaan 15.8. mennessä saapui 271 ehdotusta 219 eri henkilöltä. Suosituimmiksi
ehdotuksiksi nousivat Otso ja Tapio, joita molempia oli ehdottanut seitsemän henkilöä.
Kieppi, Metsola, Metsis ja Ukkometso saivat myös paljon ääniä. Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:n hallitus valitsi pitkällisten keskustelujen jälkeen
parhaaksi nimiehdotukseksi Otson. Vastanneiden kesken arvottiin lahjakortteja museon myymälään. Museon hallitus kokoontuu keväällä 2011 tekemään lopullisen nimivalinnan.
Opiskelijoiden laatimassa markkinointisuunnitelmassa ehdotettiin myös museon kotisivujen uudistamista. Ehdotushetkellä museo oli jo ryhtynyt uudistustöihin ja valinnut
•
•
•
37
Imagotutkimuksesta selvisi
muun muassa metsästäjien
näkemys museon kiinnostavuudesta sekä vertailuryhmänä käytettyjen muiden
asiakkaiden mielipide museon asiantuntevuudesta.
•
•
•
38
kotisivujen suunnittelijaksi graafikko Päivi Kekäläisen. Kotisivujen tekninen rakenne
on valmis ja sisältöä sivuille ryhdytään tuottamaan vuoden 2011 alusta. Vanhat kotisivut ovat yhä käytössä, sillä uusien sivujen julkaisu odottaa päätöstä uudesta apunimestä. Museon nykyisiä kotisivuja päivitettiin noin kahden viikon välein. Vuoden 2010
aikana sivulle tehtiin 17 500 vierailua.
Käpälämäki-lehti toimii museon omana tiedotuskanavana. Vuonna 2010 Käpälämäki
ilmestyi kerran tuplanumerona. Lehden painosmäärä oli 1 200 kpl. Markkinointi- ja
mainontayhteistyö Riihimäen kaupungin ja lähiseudun muiden kulttuuri- ja matkailutoimien kanssa tuotti jälleen vuoden alussa ilmestyneen Kulttuuriraide 2010 -esitteen,
jossa esitellään Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kulttuuripalveluja ja tapahtumia. Esite
oli jaossa Matkamessuilla Lopen osastolla, muuten kulttuurilaitokset vastasivat esitteen
jakelusta.
Suomen Metsästysmuseo, Riihimäen Taidemuseo ja Riihimäen teatteri solmivat toimintavuoden kattavan ryhmämatkojen markkinointisopimuksen Hämeen Matkailu Oy:n
kanssa. Hämeen Matkailu sitoutui markkinoimaan sopimuksen tehneitä kulttuurikohteita
ryhmämatkailijoille ja yritysryhmille. Metsästysmuseolle oli tarkoitus saada Hämeen
Matkailun kautta vähintään 15 opastettua ryhmää. Hämeen Matkailu ei kyennyt suorittamaan kaikkia sopimukseen kirjattuja markkinointitoimenpiteitä, ja hyvityksenä tästä
Metsästysmuseo saa sopimukselle ilmaista ja tehostettua jatkoa vuoden 2011 loppuun
saakka.
Vaihtuvista näyttelyistä ja tapahtumista painettiin esite, jota lähetettiin postitse muihin
museoihin. Esitettä jaettiin kaikkiaan n. 3 000 kpl museon infopisteessä, Kansainvälisillä
Erämessuilla ja muissa tapahtumissa. Vaihtuvia näyttelyjä markkinoitiin myös tiedotustilaisuuksin, sähköisin tiedottein, julistein ja lehtimainoksin. Sähköinen tiedotuslista
päivitettiin kesällä ja siinä on nyt yli 200 lehteä ja toimittajaa. Museon osoiterekisterissä
on yhteensä noin 2 500 henkilö-, yhdistys- ja lehdistöosoitetta. Avajaiskutsukorttien
keskimääräinen painosmäärä oli 800 - 1 000 kpl, näyttely- ja tapahtumajulisteita painettiin 50 - 100 kpl, paitsi Erik Bruunin näyttelyjulistetta, jota painettiin 600 kpl. Museon
yleisesitettä on jaossa matkailuneuvontapisteissä, muissa museoissa ja kulttuurikohteissa
sekä eri yhteistyötahoilla. Museon kirjastolla, arkistolla ja Kantapuu-kokoelmatietokannalla on omat esitteensä.
Henkilökunta oli aktiivisesti yhteydessä sekä päivälehtien että alan lehtien toimitusten
kanssa. Eräalan lehdissä julkaistiin henkilökunnan kirjoittamia artikkeleita vaihtuvista
näyttelyistä ja museotoiminnasta.
Yhteistyösopimusta Hämeen Sanomien etukortin haltijoiden kanssa jatkettiin. Samoin
voimassa oli UPM Silvan jäsenkortin haltijoiden edut. Uutena yhteistyökumppanina
aloitti Veikkaus Oy, jonka Veikkauskortilla on päässyt museoon ilmaiseksi keskiviikkoisin. Museon vuosikortteja oli edelleen myynnissä. Vuosikortti oikeutti haltijan ilmaiseen
sisäänpääsyyn ostopäivästä vuoden ajan. Riihimäen kaupungissa toimivien oppilaitosten
•
•
•
39
Lapset jonottavat
ketunpesään.
oppilaat pääsevät opettajansa johdolla ilmaiseksi tutustumaan museoon. Museon oma
jäsenkampanja jatkui koko vuoden museon infossa ja erilaisissa tapahtumissa.
Erik Bruunin näyttelyn ajaksi solmittiin yhteistyösopimus Osuuskauppa Hämeenmaan
kanssa. Näyttelyn ajan saivat kaikki S-etukortin omistajat pääsymaksusta euron alennuksen sekä mahdollisuuden ostaa näyttelyjulisteen puoleen hintaan. Edusta tiedotettiin
Hämeenmaan Yhteishyvä-lehdessä.
Punaturkin jäljillä -näyttelyä sponsoroi Fazer Makeiset Oy 158 kilogrammalla Fazer Pihlaja
-karkkeja, joita jaettiin näyttelyn markkinointitempauksissa. Lisäksi makeisia oli jaossa
itse näyttelyssä elämykselliseen ketunpesään piilotettuna aarteena. Kettukarkkeja myös
myytiin museokaupassa. Punaturkin jäljillä -näyttelyn yhteydessä aloitettiin myös yhteistyö
graafikko Jenni Lindforsin kanssa. Lindfors piirsi kettunäyttelyä varten viisi kettukarikatyyriä, joista painettiin tarrat museon ikkunoihin ja mainostaulut museon puistoalueen
valopylväisiin. Lindfors suunnitteli myös seinäpiirroksen museon lastennurkkaukseen.
Lastennurkan kuvat julkaistiin vuoden 2011 alussa.
Asiakaspalvelu
Museon infopisteen ja museomyymälän asiakaspalvelua hoiti Securitas Oy. Toimipisteessä
työskenteli yksi vakituinen työntekijä ja kaksi viikonloppu- ja kesätyöntekijää. Kaikilla
infopisteen työntekijöillä on vartijan koulutus. Museon infopisteestä löytyvän lomakkeen
täyttämällä asiakkailla oli mahdollisuus antaa palautetta näyttelyistä ja museokaupan tarjonnasta. Palautteen avulla toimintaa kehitettiin yhdessä Securitas Oy:n kanssa. Museon
•
•
•
40
tilat olivat mahdollisuuksien mukaan erilaisten tapahtumien järjestäjien käytettävissä.
Asianmukaisten kokoustilojen puute on ollut esteenä laajamittaiselle kokouspalvelujen
tarjoamiselle. Toimintavuoden aikana vuokrattiin museon kirjastotiloja pienille ryhmille
kokouskäyttöön. Kauppalehden ja Sako Oy:n kanssa järjestettiin perinteinen metsästäjäkurssi museolla elokuun viimeisenä viikonvaihteena.
Museokauppa
Museokauppa on avoinna museon aukioloaikoina ja myös sopimuksen mukaan. Kesästä
lähtien museokaupan tarjontaa on uudistettu ja alennusmyynnein poistettiin vanhempia
tuotteita. Myyntituotteiden hankinnassa suosittiin suomalaista laadukasta käsityötä.
Omaperäisellä tuotevalikoimalla erottaudutaan muiden erikoiskauppojen tarjonnasta.
Asiakaskunta koostuu eri ikäryhmistä lapsista aikuisiin, joukossa on eränkäynnin harrastajia ja kulttuurin yleiskuluttajia. Suurin osa asiakkaista ei kuitenkaan ole metsästäjiä,
joten varsinaisten metsästystuotteiden ja ampumatarvikkeiden tarjontaa on vähennetty
ja painopistettä siirretty erä- ja luontohenkisiin matkamuistoihin. Matkamuistot voivat
kuitenkin olla myös toimivia käyttöesineitä. Museokaupan myynnin kannalta parasta
aikaa olivat kesäkuukaudet ja tapahtumapäivät, jolloin museoon oli vapaa pääsy.
Museovieraat vastaanottaa
receptionisti Ari Kirjavainen.
Vuonna 2010 museokauppa tuotti kaksi omaa myyntituotetta. Toukokuussa painettiin
Erik Bruunin näyttelyjulistetta 600 kpl. Julisteen myynti ei kuitenkaan ollut toivotunlaista
ja näyttelyn lopussa julistetta jaettiin kävijöille sisäänpääsymaksun kylkiäisenä noin 400
kpl. Punaturkin jäljillä -näyttelyn yhteydessä graafikko Jenni Lindfors suunnitteli mu-
Graafikko Jenni Lindfors
esittelee suunnittelemiaan
lastennurkkauksen piirroksia ja T-paitaa.
•
•
•
41
seokauppaan Ketuttaako? -paidan, jota myydään museokaupassa sekä postimyyntinä
museon kotisivujen kautta.
Opastus
Toimintavuonna 2010 Metsästysmuseossa yleisöopastuspalveluja käytti 28 ryhmää,
joista 18 oli koululaisryhmiä (438 oppilasta). Kouluryhmät olivat pääasiassa Etelä-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Päiväkoti- ja perhepäivähoitoryhmät ovat aktiivisia museossa
kävijöitä, varsinkin tapahtumapäivinä. Ilmaisia opastuksia tehtiin kolme ja englanninkielisiä opastuksia oli viisi. Toimintavuoden aikana museossa vieraili kanadalaisen metsästysmakasiiniohjelman ”Canada in the Rough” ja TV 2:n ”Kansallisaarre”-ohjelman
kuvausryhmät.
Museopedagogia
Viime vuosina on opetus- ja kulttuuriministeriö nostanut esiin kulttuurin vaikutuksen
ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Kulttuurilaitoksia on haluttu avata kohderyhmille,
jotka eivät niissä normaalisti käy tai joiden kulttuurin kuluttamiselle on huomattavia
esteitä. Suomen Metsästysmuseon tavoitteena on olla avoin kaikille ja kaikkien saavutettavissa. Tätä ajatusta seuraten Suomen Metsästysmuseo ja Riihimäen Taidemuseo toteuttivat yhteistyössä Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön psykiatrisen osaston kanssa Maiseman sielun metsästäjät -pilottihankkeen 5.10. - 23.11.2010.
Hankkeen johtoajatuksena oli tuottaa taiteesta, kulttuurista ja luonnosta hyvinvointia ja
siten tukea psykiatrisen osaston potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.
Pilottijaksoon kerättiin kahdeksan hengen koeryhmä psykiatrisen osaston potilaista ja
avokuntoutujista. Ohjelma suunniteltiin yhdessä ylilääkäri Yrjö Lähteenlahden ja osaston muun hoitohenkilökunnan kanssa. Ryhmä kokoontui kerran viikossa erilaisiin työpajoihin kuuden viikon ajan. Työpajoissa vuorottelivat luontoretket ja taidetyöpajat,
joissa tutkittiin ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta taiteen keinoin. Jokaisella luontoretkellä kerättiin materiaalia seuraavassa taidetyöpajassa työstettäväksi. Työpajojen vetäjinä toimivat museosihteeri Tanja Pääskynen Riihimäen Taidemuseosta ja museopalvelupäällikkö Ilja Koivisto Suomen Metsästysmuseosta. Kaikilla kokoontumiskerroilla
mukana oli kaksi psykiatrisen osaston hoitajaa.
Pilottiryhmältä kerätty palaute oli todella myönteistä ja rohkaisevaa. Sekä psykiatrisella
osastolla että museossa toimintamalli todettiin erinomaiseksi. Toiminnan jatkaminen
ja laajentaminen vaatii kuitenkin lisäresursseja. Pilotin toteuttajatahot ovat etsineet
Riihimäeltä yhteistyökumppaneiksi jatkohankkeelle Riihimäen Teatterin, Riihimäen
Nuorisoteatteri ry:n, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Kanta-Hämeen
lintutieteellinen yhdistys ry:n ja Riihilatu ry:n. Toiminnalle haetaan rahoitusta opetus- ja
kulttuuriministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmasta vuonna 2011. Tavoittee-
•
•
•
42
na on palkata toimintaa koordinoiva ja työpajoja vetävä työntekijä puoleksi vuodeksi.
Eri-ikäisille koululaisille Metsästysmuseosta löytyy kirjallisia tehtäväpaketteja, joiden
sisältö käsittää kysymyksiä eränkäynnin historiasta ja riistabiologiasta. Museo teki tiivistä
yhteistyötä erityisesti viereisen Lasitehtaan koulun luontoluokan kanssa. Luokan oppilaat osallistuivat Talvikki-tapahtuman järjestelyihin helmikuussa ja syksyllä he istuttivat
museon pihaan 1 000 sinililjan sipulia osana ympäristöopintojaan. Työpajatyyppisellä
museopedagogisella toiminnalla voidaan tulevaisuudessa kasvattaa koululaisvierailujen
määrää museossa.
Tapahtumat
7.2.
27.3.
17. - 23.5.
18.5. 22.5.
12.9.
15.10.
27.11.
10.12.
Talvikki. Koko perheen talviretkeilytapahtuma.
Pönttöpäivä.
Valtakunnallinen museoviikko.
Kansainvälinen museopäivä.
Museoiden yö.
Riihimäki-päivä.
Oravan päivä. Metsästysmuseon 20. vuosipäivä.
Joulumyyjäiset.
Satupäivä.
•
•
•
43
Talvikki
Metsästysmuseo haki vuonna 2010 Talvikki-tapahtumalle tavaramerkkisuojan
rekisteröimällä sen Patenttija rekisterihallituksessa.
Museo voi halutessaan
teettää tiettyjä Talvikki-nimisiä tuotteita.
Helmikuun 7. päivänä 2010 järjestettiin Talvikki, koko perheen talviretkeilytapahtuma
jo neljännen kerran. Talvikki-tapahtuma sijoittuu keskitalveen, lähinnä Talvikin nimipäivää olevaan sunnuntaihin. Tapahtuma on saavuttanut suuren suosion lapsiperheiden
keskuudessa, ja päivän aikana museon pihalla ja sisätiloissa vieraili 2 690 henkeä. Tapahtuma järjestettiin jälleen kerran yhteistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Riihilatu
opasti lumikenkien käytössä ja järjesti lapsille hiihdon opetusta. Napakelkka oli myös
koko päivän ahkerassa käytössä. Suomenhevosen vetämän reen kyydissä sai tuntumaa
entisaikojen perinteiseen rekiajeluun. Perheen pienimmille oli tarjolla koira-ajelua pyreneittenkoirien vetämänä ja Sammaliston tallilta saapuneet shetlanninponit keräsivät
pitkän innokkaiden ratsastajien jonon.
Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat rakensivat perinteisen komean
lumilinnan puistoon. Maankaje Oy järjesti lapsille erilaisia ohjattuja lumileikkejä. Paikalla
olivat myös Riihi-Jouset, Riihimäen Perhokalastajat ja Suomen Puukkoseura esittelemässä
toimintaansa. VPK:n paloauto oli erityisesti pikkupoikien kiinnostuksen kohteena ja
yleisöllä oli myös mahdollisuus saada havainnollista opastusta tulipalon sammuttamisessa. Sisä- ja ulkotiloissa oli myynnissä erähenkisiä tuotteita ja tietysti pientä purtavaa
ja lämmintä juomaa. Tapahtuman kuuluttajana toimi Kalervo Viitanen.
Talvikki-tapahtuman tavoite on saavuttaa laajasti uusia asiakkaita, jotka jatkossakin mielellään vierailevat museossa. Tästä syystä tapahtumaan ja museoon on vapaa pääsy.
•
•
•
44
Pönttöpäivä
Pönttöjen rakentaminen oli mukavaa
puuhaa.
Pönttöpäivä oli iloinen paluu Paloheimo Oy:n linnunpönttöjen rakentamisen talkooperinteeseen. Pönttöpäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Metsästysmuseolla 27.3.2010.
Naulauksen ja naputuksen äänet kaikuivat museon piha-alueella. Päivän aikana museolla
vieraili yli 1 700 henkeä, ja linnunpönttöjä nikkaroitiin n. 1 500 kappaletta. Puutavaran
tapahtumaan lahjoitti Versowood Oy, ja Hyrian koulutuskeskuksen opiskelijat valmistivat
pönttöaihiot ja opastivat niiden rakentamisessa. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys
esitteli erilaisia pönttömalleja ja antoi ohjeita lintubongareille.
Museoiden yö
Museoviikolla vietettiin Kansainvälistä Museoiden yötä kaikissa
Riihimäen museoissa 22. toukokuuta. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma saavutti suuren suosion, edes keväinen sade
ei estänyt innokkaita iltaretkeilijöitä vierailemasta kaupungin
museoissa. Metsästysmuseossa kävi illan aikana 403 asiakasta,
joita viihdytti Osmo Liikasen johtaman Afrocosmos-yhtyeen
afrikkalaiset rumpurytmit ja tanssiesitykset. Lapsille oli tarjolla
kivikausiaiheinen etsintäkilpailu.
Oravan päivä
Suomen Metsästysmuseon vuosipäivää, Oravan päivää, vietettiin 15. lo-
•
•
•
45
Oravan päivän tunnelmia.
kakuuta. Samalla juhlittiin Metsästysmuseon 20-vuotista historiaa Riihimäellä. Museoon oli vapaa pääsy ja juhlan kunniaksi museolla tarjottiin kakkukahvit. Oravan päivä
keräsi 604 vierailijaa. Sisällä museossa vieraita viihdytti maskottiorava Kurre, jota esitti
Riihimäen Nuorisoteatterin näyttelijä Aku Numento. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Tarja Heikkonen jakoi oravatietoutta ja keräsi kävijöiden havaintoja
oravista.
Oravan päivän yhteydessä toteutettiin yhteistyössä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Aamupostin kanssa koko lokakuun kestänyt Oravakysely Riihimäen,
Hausjärven ja Lopen asukkaille sekä orava-aiheinen piirustuskilpailu lapsille. Oravakyselyllä kerättiin ihmisten havaintoja oravista ja liito-oravista Riihimäen seudulla. Kysely
sai valtakunnallistakin näkyvyyttä luontoalan lehdissä. Kyselyyn tuli yhteensä 204 vastausta. Vastaajien kesken arvottiin kirjapalkintoja. Piirustuskilpailuun tuli 165 työtä, joista
kuusi parasta palkittiin tavarapalkinnoin.
Joulumyyjäiset
Joulumyyjäisissä museossa oli totuttuun tapaan käsityökauppiaita seutukunnalta ja vähän
kauempaakin. Lapsilla oli mahdollisuus lähettää joulupukille kirje museon postipalvelun
kautta ja osallistua museoon piiloutuneiden joulutonttujen etsintäkilpailuun. Joulupukki
ehti myös piipahtaa museolla päivän aikana. Joulumyyjäiset järjestettiin yhteistyössä
Suomen lasimuseon kanssa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy.
Tapahtumassa vieraili 403 kävijää, joka on yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna.
•
•
•
46
Hausjärven JouluPuoti Osuuskunta myyjäisissä.
Kävijämäärän pudotus johtunee joulunalustapahtumien lisääntymisestä seutukunnalla. Tapahtumaa markkinoitiin myös hieman
edellisvuosia pienemmällä panostuksella. Paikalle saapuneet kävijät olivat onneksi matkassa ostomielellä, joten käsityökauppiaiden
ja museokaupan myynti ei merkittävästi laskenut edellisistä vuosista.
Tapahtunut osoitti kuitenkin sen, että kilpailu joulutapahtumien
asiakkaista kiristyy, joten jatkossa tapahtuman markkinointiin on
satsattava huomattavasti enemmän.
•
•
•
47
Turun asemessuilla museon
ystävä Pentti Kataja toimi
museon PR-miehenä.
Muiden järjestämät tapahtumat
16.5 .
10.7.
4.8.
Kanta-Hämeen noutajakoirayhdistys ry:n kaikkien rotujen pentunäyt-
tely museon puistossa.
Kooikerhondje ry:n koiranäyttely.
Hämeen Partiopiirin syysmestaruuskilpailu Levottomat Jalat. Partio-
lippukunta Hirviveikot ry., Riihipääskyt ry., Riihimäen Eräpojat ry. ja Riihimäen Erätytöt ry.
Osallistuminen tapahtumiin
17. - 18.4.
10. - 13.6.
28.11. Turun asemessut. Osaston esittelijänä Pentti Kataja.
Kansainväliset Erämessut. Riihimäki.
Uudenmaan Erätulet. Nummi-Pusula.
•
•
•
48
Kurssit ja vierailut museolla
15.1.
9.2.
24.2.
26.2.
4.3.
9.4.
21.5.
26.5.
4.8. 18.8.
25.8.
26.8.
27.8. - 28.8.
8.9.
Viron metsästäjäliiton (Eesti Jahimeetse Seltsin) toimihenkilöiden vierailu.
Helsingin suomalaisen klubin ryhmän vierailu.
Suomen Metsästäjäliiton liittohallitus. Museon esittely ja liittohalli-
tuksen kokous.
Alastaron metsästysseuran vierailu.
Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostetin vierailu.
Suomen Kennelliiton johtoryhmän tutustuminen museotoimintaan.
Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piirin vierailu.
Metsäntutkimuslaitoksen vierailu.
Helsingin kaupunginmuseon ystävien vierailu.
ISSF:n International Junior Shotgun Cup-finaalin valmentajien vie
railu.
Maa- ja metsätalousministeriön vierailu.
Erik Bruunin grafiikan työpaja.
Metsästäjäkurssi. Kauppalehden sponsoroima.
ICOM:n lasikomitean vierailu ja illanvietto. Järjestäjänä Suomen lasimuseon ystävät ry.
Työpajan opiskelijat kuuntelevat professori Bruunin mielenkiintoista luentoa museon kirjastossa.
•
•
•
49
24.9. 4.10. - 5.10.
13.10.
21.10.
29.10.
Metsähistorian seuran vierailu.
Jatko-opiskelija Tim Frandyn (University of Wisconsin-Madison) vierailu.
Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin vierailu.
Canada in the Rough -ohjelman kuvausryhmän vierailu.
Sako Oy:n yhdysvaltalaisten jälleenmyyjien vierailu.
TULOSLASKELMA
1.1.2010
-31.12.2010
1.1.2009
-31.12.2009
VARSINAINEN TOIMINTA
Museo- ja näyttelytoiminta
Tuotot
Kulut
Museo- ja näyttelytoiminta yhteensä
19 546,40
-109 260,95
-89 714,55
16 210,16
-57 143,00
-40 932,84
344,00
-4 086,09
-3 742,09
485,00
-3 919,83
-3 434,83
1 270,00
-20,30
1 249,70
1 975,00
-48,80
1 926,20
8,90
-329,34
-320,44
0,00
-268,34
-268,34
Käpälämäki
Tuotot
Kulut
Käpälämäki yhteensä
355,00
-1 814,25
-1 459,25
355,00
-4 221,15
-3 866,15
Museon tapahtumat
Tuotot
Kulut
Museon tapahtumat yhteensä
1 309,35
-2 732,21
-1 422,86
5 486,00
-4 707,23
778,77
19 858,45
-329 961,46
-58 809,60
-9 104,06
-56 129,09
-434 145,76
1 669,58
-315 874,42
-55 703,05
-6 430,35
-61 683,25
-438 021,49
33 428,85
-23 111,44
10 317,41
20 226,29
-12 488,29
7 738,00
-7 041,25
-4 925,01
-526 279,09
-481 005,69
4 411,26
4 411,26
6 169,14
6 169,14
547 184,46
507 545,00
25 316,63
32 708,45
Kirjasto
Tuotot
Kulut
Kirjasto yhteensä
Valokuva-arkisto
Tuotot
Kulut
Valokuva-arkisto yhteensä
Arkisto
Tuotot
Kulut
Arkisto yhteensä
Hallinto ja toimistokulut
Tuotot
Henkilöstökulut
Kiinteistökulut
Matkakulut
Muut hallintokulut
Hallinto ja toim. kulut yhteensä
Varainhankinta
Tuotot
Kulut
Varainhankinta yhteensä
Poistot
TUOTTO- JA KULUJÄÄMÄ
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Tuotot
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
AVUSTUKSET
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
TASE
31.12.2010
31.12.2009
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Yhteensä
21 123,76
21 123,76
14 775,01
14 775,01
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Muu vaihto-omaisuus
Yhteensä
34 241,57
34 241,57
33 857,77
33 857,77
5 440,60
4 492,53
9 933,13
94,70
10 193,39
10 288,09
Rahat ja pankkisaamiset
322 830,46
263 289,89
VASTAAVAA YHTEENSÄ
388 128,92
322 210,89
4 059,59
1 681,88
274 357,53
25 316,63
305 415,63
4 056,69
1 681,88
241 651,98
32 708,45
280 099,00
17 998,73
39 393,98
25 320,58
82 713,29
10 448,87
31 662,89
0,00
42 111,76
388 128,92
322 210,76
VASTAAVAA
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Yhteensä
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Sidotut rahastot
Vapaat rahastot
Edell. tilikausien yli/alijäämä
Tilikauden yli/alijäämä
Yhteensä
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
Yhteensä
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum
Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki
www.metsastysmuseo.fi
019 722 294