Tässä

Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry
Toimintakertomus, vuosiraportti 2010
Irlannin opintomatkalla suunniteltiin
tulevaa Leader- ohjelmakautta.
Mannilan fikseeraushankkeessa
kunnostetaan nuottasuulit.
Talousvalmentaja-hankkeessa
koulutetaan yrittäjiä
Yleistä vuodesta 2010
Vuosi 2010 oli Leader-ohjelman toteuttamisen neljäs vuosi.
Täysipainoisesti ohjelman toteuttamisessa pääsiin vauhtiin
kuitenkin vasta vuonna 2009.
Hankkeiden hakemiseen ja toteuttamiseen liittyy paljon
turhauttavaa
byrokratiaa,
jota
Suomen
ylipaisunut
hallintokoneisto lisää entisestään. Satakunnassa on ELYkeskuksen ja toimintaryhmien sujuvalla yhteistyöllä kuitenkin
saatu rahoitus- ja maksatuspäätökset hakijoille muuta maata
nopeammin.
Pyhäjärviseutu ry panosti vuoden 2010 aikana erityisesti
kylien aktivointiin ja uusia kyläyhdistyksiä saatiin aktivoitua.
Yksi alueellinen monen kylän yhteinen kyläyhdistys
perustettiin.
Hankehakemuksia saapui 29. Koordinointihanke oli tervetullut
uusi
hankemuoto
pienille
yhdistyksille.
Se
antoi
mahdollisuuden toteuttaa kylien pieniä, mutta niille erittäin
tarpeellisia investointeja. Koordinoinnin alahankehakemuksia
saapui 13, yrityshankkeita hyväksyttiin viisi ja yleishyödyllisiä
hankkeita seitsemän.
Satakunnan toimintaryhmät tekevät yhä enenevässä määrin
yhteistyötä sekä yhteisten hankkeiden että yhteisen
henkilöstön avulla. Yhteisesti tehtiin mm. ohjelman
väliarviointi, jonka perusteella Leader on tärkeä rahoitus- ja
kehittämisväline maaseudulla.
Suomessa aloitettiin uuteen vuonna
ohjelmakauteen valmistautuminen.
2014
alkavaan
Leader
Leader-toimintaryhmä on rekisteröity
yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita
kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen
viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia
työpaikkoja ja yrityksiä.
Suomessa toimii kaikkiaan 56 toimintaryhmää.
Pyhäjärviseutu ry toimii Euran, Säkylän ja
Köyliön kunnissa.
Leader-toimintaryhmät rahoittavat
yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä
hankkeita sekä yritystukia.
Leader-toimintaryhmät neuvovat tuen hakijoita
hakemusten valmistelussa ja hankkeiden
toteuttamisessa.
Leader-toimintaryhmät kehittävät omaa
aluettaan aktivoimalla ja tiedottamalla asukkaita
sekä toteuttamalla hankkeita myös itse.
Leader-toimintaryhmän toimintaan voi
osallistua kuka tahansa alueen asukas
toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana
hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi.
SISÄLTÖ
1. HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET
1.1. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaisesti jaoteltuna ja
Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen
Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen)
Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit)
Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen)
Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö)
Toimenpide 431 (Toimintaraha)
2. HALLINTO
2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset
2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet
2.3. Hallitus
2.3.1. Hallituksen kokoonpano
2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta
2.4. Vuosikokous
2.5. Henkilöstö
2.6. Toimisto
2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus
2.8. Talous
3. TOIMINTA
3.1. Oma hanketoiminta
3.1.1. Leader-toimintaraha
3.1.2. Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle
3.1.3. Kv-polku, Path to Europe
3.1.4. Kyläsampo-koordinointihanke
3.1.5. Manner-Suomen maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja
3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus
3.3. Tiedottaminen
3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen
3.5. Kansainvälinen toiminta
3.6. Arviointi
3.6.1. Maa- ja metsätalousministeriön arviointi
3.6.2. Satakunnan toimintaryhmien itsearviointi
4. NÄKYMÄT VUODELLE 2011
5. PYHÄJÄRVISEUTU RY:N OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2010
6. LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN TASOLLA SEKÄ
PALAUTETTA KESKUSHALLINNOLLE JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖLLE
1.HANKETOIMINTA, RAHOITETUT HANKKEET
Vuoden 2010 aikana vastaanotettiin 29 hakemusta joista 13 Kyläsampo -koordinointihankkeeseen kylien ja
yhdistysten pieniä investointeja varten. Yhteensä 13 alahankehakemuksesta 9 toteutuu, 2 hylättiin ja 2 peruuntui.
Yritystukihakemuksia tuli vireille 8, joista 5 sai puoltavan lausunnon (joista yhden yrittäjä perui) ja vuoden lopussa 3
odotti lisäselvityksiä yrittäjiltä. Aikaisemmin saapuneita yritystukihakemuksia peruuntui muutamia yrittäjän liialliseksi
kokeman byrokratian tai yrittäjän muuttuneen tilanteen vuoksi. Hanketukihakemuksia tuli vireille 7, joista kaikkia
puollettiin, mutta vuoden lopussa 2:een odotettiin hakijoilta joitakin liitteitä. Satakunnan ELY-keskukselle annettiin
puoltava lausunto yhdestä ei-tuotannollisesta investoinnista monivaikutteisen kosteikon perustamiseen.
saapunut
Yhdistykset
Yritykset
Julkisyhteisöt
Koordinoinnin
alahankkeet
Eituotannolliset
investoinnit
YHTEENSÄ
hyväksytty
hylätty
peruttu käsittelemättä
0
0
1
3
0
0
7
8
0
7
4
0
0
0
0
13
9
2
2
0
1
29
1
21
0
2
0
3
0
3
Vuonna 2010 valittiin ensimmäistä kertaa Vuoden paras Leader-hanke. Vuonna 2009 päättyneiden
yhdeksän hankkeen joukosta hallitus valitsi parhaaksi Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n toteuttaman
”Puhaltamalla Paras” -hankkeen. Hankkeessa perustettiin kesäsoittokunta, puhallinorkesterikoulu ja uusi
alkeispuhallinorkesteri sekä julkaistiin ”Tuulivoimaa” –levy. Pyhäjärviseutu ry:n hallitus totesi
perusteluissaan, että hanke täytti mitä parhaimmalla tavalla Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman tavoitteet.
Se oli Leader-ohjelman nimen mukaisesti tyvestä puuhun, toisin sanoen asukkaiden ja nuorten itsensä
suunnittelema ja toteuttama. Nuoret soittajat saivat tutustua työelämään oman harrastuksensa parissa.
Puhallinorkesterikoulun soitinesittelyt tavoittivat noin 800 lasta ja nuorta kolmella eri paikkakunnalla. Hanke
loi kesätyöpaikan 25 nuorelle soittajalle ja kahdelle orkesterinjohtajalle. Kesäsoittokunnan ja
alkeispuhallinmusiikkikoulun ansiosta Tuulimyllyn Puhaltajat ovat saaneet paljon uusia soittajia ja hankkeen
päättymisen jälkeen tehty orkesterin esiintymismatka Shanghain maailmannäyttelyyn oli menestys.
Vuoden Paras 2010:
Puhaltamalla Paras!
1.2. Puolletut hankkeet Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteiden mukaisesti jaoteltuna ja
Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun toteutuminen
Maaja
metsätalousministeriön
vuosiraportissa
edellytetään
hankkeiden
jaottelua
Manner-Suomen
maaseutuohjelman mukaisten toimenpiteiden mukaisesti. Tämän lisäksi kaikkien rahoitettujen hankkeiden on oltava
Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä Puuhun painopisteiden mukaisia.
Toimenpide 411 (Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen)
ei hankkeita
Toimenpide 412 (Maatalouden ympäristötuet, ei-tuotannolliset investoinnit)
Metsästysseura Hinnerjoen Salo-Veikot ry, Leppijärven kosteikon perustaminen
Tällä EU:n ohjelmakaudella yhteisöillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada aikaisemmin
ainoastaan viljelijöille suunnattuja tukia. Toimintaryhmän roolina on antaa lausunto hankehakemuksista,
jotka on osoitettu ELY-keskukselle. Pyhäjärviseutu ry antoi yhden myönteisen lausunnon, jota oli
edeltänyt
Pyhäjärviseutu
ry:n
rahoittama
suunnitteluhanke.
Leppijärvelle
rakennetaan
vesiensuojelukosteikko, joka pidättää valuma-alueelta tulevan kiintoaineen ja sitoo veteen
liuenneita ravinto-aineita. Muotoillaan vesijättöä vesilinnuille sopivaksi avoveden ja
saarekkeiden pirstomaksi pesintä-, levähdys- ja ruokailualueeksi.
Toimenpide 413 (Maaseutualueiden elämänlaatu ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen)
Leader-ohjelman teema: kulttuuri ja vapaa-aika, kulttuurista iloa ja toimeentuloa (2 kpl)
Kauttua Ruukin kulttuurihistoriallinen yhdistys ry, Kauttua Ruukkifestivaalin markkinointi
Hankkeen avulla mahdollistetaan ensimmäistä kertaa järjestettävän festivaalin onnistuminen
monipuolisilla markkinointikeinoilla. Markkinointikeinoja ovat mm. tapahtuman internet- kotisivut,
facebook -sivut sekä tapahtuman graafinen ilme, mm. juliste, käsiohjelma, tienvarsimainokset, lehtiilmoittelu, radiomainokset ja julisteiden jakaminen eri paikkoihin. Markkinoinnissa ja suunnittelussa
käytetään alan ammattilaisia.
Kauttua Ruukin kulttuurihistoriallinen yhdistys ry, Kauttua Ruukki festivaalin puitteet
Euran Kauttuan Ruukinpuiston rakennetaan festivaali käyttäen hyväksi alueen rakenteita, rakennuksia
ja luonnollisia esiintymispaikkoja. Hankkeen avulla mahdollistetaan rakenteellisia asioita kuten päälava,
aidat, penkkipöydät ja siirrettävät opastekyltit. Lähtökohtana on että, kaikki rakenteet ovat
hyödynnettävissä myöhemmin kehitettäessä Kauttuan kylän ja Ruukinpuiston toimintaa.
Investoinneilla turvataan nyt ja tulevaisuudessa erilaisten tapahtumien rakenteellisia asioita. Hyvät
rakenteet luovat toiminnallisen varmuuden ja kokonaisuuden yhdessä muiden asioiden kanssa.
Investointihanke tukee samanaikaisesti toteutettavaan markkinointia.
Leader-ohjelman teema: yhdistystoiminnan uudet toimintamuodot, maaseutuasuminen (4 kpl + 9 kpl)
Honkilahden Vesat ry, Honkilahden jääkiekkokaukalo
Honkilahdelle rakennetaan jääkiekkokaukalo uuteen parempaan paikkaan ja sen läheisyyteen
siirretään vanhalta kaukalolta pukukoppi. Entiselle jo erittäin huonossa kunnossa olevalle kaukalolle on
liikenteellisesti vaarallinen kulkutie. Uutta kaukaloa voivat käyttää Honkilahden koulun noin 80 oppilasta
ja viereisestä päiväkodista yli 20 lasta sekä kylällä sijaitsevien sijaiskotien Sampon Paja, Tammenterho
ja Jalava yhteensä noin 20 lasta. Kaukalo on päivisin pääosin näiden käytössä ja kouluajan jälkeen niin
isot kuin pienetkin harrastajat ”valtaavat” kentän.
SMPS Pyhäjärven Järvipelastajat ry, Järvipelastusaseman kokous- ja toimitilakontti
Hankitaan kontti, joka varustellaan koulutus- ja kokoontumistilaksi. Uudessa kontissa järvipelastajat
pystyvät järjestämään koulutus- ja valistustilaisuuksia omalle jäsenistölleen sekä sidosryhmilleen joihin
kuuluu alueen pelastuslaitokset ja VPK:t. Uuden kontin koko on 3,5 m x 8 metriä, joten siellä pystyy
myös käyttämään esim. videotykkiä, piirtoheitintä ym. muita AV-laitteita. Konttiin rakennetaan myös
pieni keittiönurkkaus, jossa voi keitellä kahvia harjoituksien ja hälytysvuorojen aikana. Kontin hankinta
edesauttaa varautumista vesipelastustoimintaan sekä vesipelastustoiminnan aikaista huolto- ja
johtamistyötä.
Panelian metsästysseura ry, Taanon RATA
Hankkeessa kunnostetaan ja parannetaan Panelian Metsästysseuran ampumarata-aluetta Taanossa
vastaamaan paremmin ampumakilpailutoiminnan vaatimuksia ja seuran muun toiminnan
keskittämiseksi. Samalla parannetaan muiden käyttäjäryhmien toimintaedellytyksiä alueella.
Ampumarata-alue kunnostetaan, siistitään ja aidataan sekä rakennetaan toinen skeet-rata,
kiekkovarasto ja uudet P-alueet. Saaliin käsittelyä varten rakennetaan uudet tilat, joita voivat myös
muut toimijaryhmät tarvittaessa hyödyntää riistakauden ulkopuolisena aikana. Alueelle rakennetaan
vesijohto ja saaliinkäsittelytilojen jätevesille umpisäiliö. Lisäksi alueelle rakennetaan kompostikäymälät.
Metsästysyhdistys Köyliön Raiku ry, Lisää Löylyä Raikulaan
Raikula -niminen kokoontumis- ja virkistystoimintaan tarkoitettu rantakiinteistö on toiminut seuran ja
kyläläisten kokoontumis- ja virkistyskäytössä valmistumisestaan asti. Hankkeessa kunnostetaan
nykyinen rakennuskanta palvelemaan nykyisessä käyttötarkoituksessaan moitteetta taas seuraavat 30
vuotta.
Kunnostetaan sauna, keittiö, kokoontumistila, ulkovuoraus ja kompostikäymälät sekä
rakennetaan grillikatos.
Kyläsampo- koordinointihanke, koordinointiosa
Hankkeen tavoitteena on alahankkeina toteutettavien investointihankkeiden kautta parantaa kylien
viihtyisyyttä elinympäristönä sekä monipuolistaa toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksien
parantuessa ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä. Koordinointitiohankkeen tavoitteena oli
rahoittaa pieniä alahankkeita 5-10 kpl, joiden vaikutus on alueellisesti hyvin merkittävä. Hankkeen
kohderyhmänä ja hyödynsaajina ovat Pyhäjärviseudun kylä- ja muut yhdistykset, joille tarjotaan
mahdollisuus pienten, alueen kylien viihtyisyyttä ja toiminnan monipuolistamista edistävien
yleishyödyllisten investointihankkeiden toteuttamiseen mahdollisimman pienellä byrokratialla.
Alahankkeiden toteuttajat ovat olleet tyytyväisiä uuteen hanketyyppiin, jossa yhdistysten pienille
investoinneille annetaan mahdollisuus toteutua toimintaryhmän avustuksella. Hankkeen vetäjänä on
toiminut Elina Haavisto.
Alahankkeet: 9 kpl
Kauttuan kyläyhdistys ry, Kauttuan kylätalon välinevarasto ja keittiön ovi
Kauttuan kylätaloa halutaan parantaa entisestään. Kylätaloa käyttävät monet eri yhdistykset ja se on
juhlien viettopaikka.
Kylätalolle rakennetaan varasto mm. juhlasalin pöytiä ja tuoleja sekä
kurssimateriaalien säilyttämistä varten. Lisäksi keittiöön rakennetaan ulko-ovi, joka nopeuttaa keittiössä
työskenteleviä. Varauloskäynnin terassia laajennetaan.
Länsi-Euran kyläyhdistys ry, Turajärven rantakioski
Kyläyhdistys rakentaa Turajärven rannalle kioskin vanhan ja ränsistyneen tilalle. Kioski rakennetaan
aluksi Länsi-Euran VPK:n pihalla Naarjoella. Kun kioski on valmis, puretaan rannasta vanha kioski pois
ja uusi siirretään tilalle. Kioskin ympärille rakennetaan terassi ja katos.
Kioski palvelee uimarannan käyttäjiä, joita on useita tuhansia monesta eri kunnasta kesäisin.
Asiakaspalvelun lisäksi uimarannan turvallisuus paranee, koska valvonta mahdollisuudet paranevat.
Kioskirakennus lisää huomattavasti rannan viihtyvyyttä ja tuo mainosarvoa paikkakunnalle.
Mannilan kyläyhdistys ry, Mannilan fikseeraushanke
Mannilan kylässä kohteena ovat neljä kylätoimintayhdistyksen hallinnoimaa rakennusta: kylätupa,
museo ja kaksi nuottasuulia. Hankkeen toteuttavat mannilalaiset. Hyödynsaajina ovat kylän talvi- ja
kesäasukkaat sekä kylässä vierailevat ihmiset. Kylätuvan homeinen julkisivu pestään ja maalataan.
Museon savupiippujen hatut korjataan, ojaan painuva nurkka nostetaan, multa poistetaan kivijalan
ympäriltä tuuletuksen tehostamiseksi ja tilalle laitetaan soraa. Nuottasuulien kurainen ympäristö
sorastetaan ja molempiin suuleihin asennetaan rännit, toiseen myös lattia. Kyläläisten yhteistyöllä
aikaansaadut parannukset vaikuttavat positiivisesti niin Mannilan omiin asukkaisiin kesäasukkaisiin kuin
vierailijoihinkin.
Sydänmaan kyläyhdistys ry, Kyläkeskus toimivaksi
kyläkeskuksen pihalle rakennetaan monitoimirakennus, joka toimii majoitustilana, leikkimökkinä ja
ulkoiluvälineiden varastona. Kyläkeskukseen hankitaan tarvittavat keittiökoneet, videotykki ja pinottavia
tuoleja. Tavoitteena on tarjota tilat kokousten, kansalaisopiston piirien, partion, 4-yhdistyksen,
perhejuhlien ym. käyttöön sekä parantaa alueen liikuntamahdollisuuksia.
Yttilän kyläyhdistys ry, Hiisimaisema
Yhteisranta kunnostetaan, ruopataan ja maisemoidaan. Matonpesupaikan kansirakenteet ja mattojen
kuivatuspuut kunnostetaan, harmaavesien käsittelyjärjestelmä saatetaan kuntoon ja venelaituri
kunnostetaan. Korjauksen jälkeen saataisiin oman kylän väelle ja muillekin Köyliön kyläläisille
hyväkuntoinen, toimiva ja palveleva matonpesupaikka.
Ruoppauksen jälkeen rannasta saataisiin Yttilän kyläläisille uimakelpoinen ja veneille kunnollinen
”satama”paikka ja niiden kulku järvelle helpottuisi ja maisema avautuisi.
Kankaanpään
kyläyhdistys
ry,
Metsäjärven
kota
ja
ympäristön
kunnostus
Yhteisrannassa voi kunnostamisen ja maisemoinnin jälkeen järjestää paremmin yhteisiä tapahtumia.
Kankaanpään ja sen lähikylien retkeily- sekä vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia parannetaan.
Metsäjärven vanha laavu korjataan sekä rakennetaan harvahirsinen puu- ja varastokatos sekä
hankitaan kodan käyttäjille uusi soutuvene. Kertun metsäpolulle ja Metsäjärven alueelle tehdään 3 kpl
luonto-opastauluja ja parannetaan reittimerkinnät. Hanke täydentää Eräelämyskeskus Kaarnikan sekä
Kertun metsäpolun käyttömahdollisuuksia ja paloturvallisuutta. Hyvillä palveluillaan ja vapaa-ajan
kohteillaan Kankaanpään kylä säilyttää kilpailukykynsä viihtyisänä asuinpaikkana.
Honkilahden Eräveikot ry, Honkikota
Yhdistys rakentaa hirsisen kodan Euran Mannilaan yhdistysten ja asukkaiden kokoontumispaikaksi.
Säkylän Erämiehet ry, Metsolan kunnostus
Yhdistys kunnostaa Metsolan kokoontumistilaa rakentamalla saunan pukeutumistilaan takan sekä
uusimalla kokoontumistilan lämmitysjärjestelmän ja lahtivajan kylmälaitteet.
Kiukaisten Kisailijat ry, korkeushyppypaikan kunnostus
Urheiluseura kunnostaa Eurakosken urheilukenttää kiinnittämällä korkeushyppypaikalle kumiset matot
vauhdinotto- ja ponnistusalueelle.
Leader-ohjelman teema: uutta yritystoimintaa, 4 kpl
Lännen Mattohuolto LMH Oy Pesukoneen hankinta
Tmi Kaisa Sovero
Soveron taidetalon keittiöremontti
Kuntokeskus Tzemppi Oy
Kuntokeskus Kauttualle
Köyliön Fysioterapia Oy
Fysioterapia Säkylään
Toimenpide 421 (Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö)
Leader-ohjelman teema: alueiden väliset hankkeet, 1 hanke
Oripään kunta, Harjureitti (vastuullinen toimintaryhmä Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit)
Harjureitille laaditaan ulkoilureittisuunnitelma. Suunnitelmassa selvitetään maanomistukset reitillä
käyttöoikeuksineen. Suunnitelmaan sisältyy kehittämisosio, jota kartoitetaan mm. käyttäjätutkimuksella.
Hankkeella pyritään alueelle jo tehtyjen investointien hyödynnettävyysajan pidentämiseen ja
turvaamaan reitistön ylläpito jatkossa.
Toimenpide 431 (Toimintaraha)
Pyhäjärviseutu ry:n toimintarahasta on tehty päätös vuosiksi 2007-2011 ja uusi päätös tehdään
vuosiksi 2011-2013. Toimintarahan toimintaa kuvataan tarkemmin kohdassa 3.1.
2. HALLINTO
2.1. Yhdistyksen sääntömuutokset, Ei muutoksia
2.2. Jäsenistö ja jäsenyydet
Yhdistyksen jäsenmäärä on vakiintunut vuosien varrella runsaaseen kahdeksaankymmeneen.
Jäsenmäärään otetaan mukaan ainoastaan jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet. Vuoden 2010 lopussa
Pyhäjärviseutu ry:n jäsenmäärä oli yhteensä 83 (vuonna 2009 vastaavasti 81) jäsenmaksun
maksanutta jäsentä. Henkilöjäseniä 36 (35), yhdistyksiä 34 (35), kuntia 1 (1), yrityksiä 10(8) ja 2 (2)
säätiötä.
Pyhäjärviseutu ry on jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:
ELARD European Leader Association for Rural Development
SYTY, Suomen Kylätoiminta ry
Satakylät ry, maakunnallinen kylien yhteenliittymä
2.3. Hallitus
2.3.1. Hallituksen kokoonpano
Hallituksen kokoonpano noudattaa maa- ja metsätalousministeriön edellyttämää kolmikantaa, jonka
mukaan paikat jakaantuvat tasapuolisesti paikallisen julkisen tahon, yhdistysten ja yksittäisten
asukkaiden kesken. Tämän lisäksi on noudatettu mahdollisimman tiukasti myös alueellista tasapainoa
toimialueen kolmen kunnan kesken.
HALLITUS VUONNA 2010
Puheenjohtaja Jouko Perttu, varapuheenjohtaja Pirkko Ketola
EURA
Julkinen taho
Yhdistykset
Yksittäiset asukkaat
Pirkko Ketola valtuutettu, kunnanhallitus
(Tero Setälä) varavaltuutettu, tekn. lautakunta
Kirsti Mäkitalo Kutin kyläyhdistys ry
(Oiva Mikola) Alasatakunnan ympäristöseura ry
Anne Valtonen
(Kati Ruokonen)
KIUKAINEN
Julkinen taho
Yhdistykset
Yksittäiset asukkaat
Jouko Perttu
(Kai Vainio)
Taina Jyräkoski Panelian kotiseutuyhdistys ry
(Vesa Koski) Harolan kyläyhdistys ry
Elina Suonpää
(Jutta Mäntylä-Salo)
KÖYLIÖ
Julkinen taho
Yhdistykset
2
Yksittäiset asukkaat
SÄKYLÄ
Julkinen taho
Yhdistykset
Yksittäiset asukkaat
Maaria Vaihevuo, kunnanhallitus
(Juha Jalava), kunnanhallitus
Pekka KuoppaKöyliön Yrittäjät ry
(Sari Huhtinen)Köyliön Yrittäjät ry
Kirsi Launonen
(Tarja Heinonen)
Timo Mäki
kunnanvaltuusto; tarklautakunta
(Sirkku Reko) kunnanvaltuusto; kunnanhall vpj
Annikki Pihlava Pyhäjoen kyläyhdistys
Pekka Tupala Tuulimyllyn Puhaltajat ry
Krista Virtanen
Terhi Lehto
Hallituksessa kuusi vuotta
vaikuttaneet Olli Taimi,
Riitta Isotalo, Lassi Kauko ja
Tapani Alho saivat
vuosikokouksessa palkinnon
ansiokkaasta ja aktiivisesta
toiminnastaan.
2.3.2. Hallituksen kokoukset ja toiminta
Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa: kaksi kertaa ennen vuosikokousta ja vuosikokouksessa valittu
uusi hallitus kuusi kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin ja myös varajäsenet
olivat läsnä monessa kokouksessa.
Hallituksen työskentelyssä käytetään apuna asioiden valmisteluryhmiä, jaostoja:
Hankejaoston tehtävänä on esivalmistella ja pisteyttää hankkeet valintakriteereihin perustuen.
Hankejaosto kokoontui neljä kertaa. Hankejaostoon kuuluu toiminnanjohtajan ja projektikoordinaattorin
lisäksi neljä hallituksen jäsentä eri puolilta seutua ja heillä on henkilökohtaiset varajäsenet.
Työjaosto, jonka tehtävänä on hoitaa henkilöstöasioita ja varmistaa toimiston toimintaedellytykset
myös loma-aikoina ei kokoontunut. Työjaoston päätettiin hoitavan jatkossa myös lakkautetun
tulevaisuusjaoston tehtäviä (yhteistyö kuntiin ja tarvittaessa rahoitus- ja muut neuvottelut).
Työjaostoon kuuluu henkilöstö, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu hallituksen jäsen.
Kv-jaosto, jonka tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön kehittäminen, ei kokoontunut. Sen sijaan
Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteisen kv-polku -hankkeen ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa.
Ohjausryhmässä
on
Pyhäjärviseudulta
kaksi
hallituksen
jäsentä,
toiminnanjohtaja
ja
projektikoordinaattori.
Tiedotusjaosto ei myöskään kokoontunut, koska maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja-hankkeen
ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja tiedotushankkeen toimet tuodaan hallitukselle tiedoksi.
2.4. Vuosikokous
Vuosikokous pidettiin maaliskuussa Lännen Lähivakuutuksen tiloissa Kiukaisissa. Vuosikokouksessa
palkittiin Vuoden Paras Leader-hanke, Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n Puhaltamalla Paras.
Vuosikokouksessa erovuorossa on puolet hallituksen jäsenistä ja toimikausi on kahden vuoden
mittainen, enintään kuusi peräkkäistä toimikautta. Neljä pitkäaikaista hallituksen jäsentä jäi hallituksesta
pois kuuden vuoden määräajan tultua täyteen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti
jatkamaan Jouko Perttu.
2.5. Henkilöstö
Toimintaryhmän Leader- toimintarahalla on ollut palkattuna toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman
lähes kokopäiväisesti ja osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi kahden kuukauden ajan Rauni Halonen
avustamassa alkuvuoden kiireissä.
Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle -hankkeen ja kv-polkuhankkeen vetäjänä on toiminut projektikoordinaattori Elina Haavisto, joka kyläsuunnitelmien ja
kansainvälisen toiminnan edistämisen lisäksi tekee hankeneuvontaa ja aktivointia sekä avustaa
hallinnollisissa
tehtävissä.
Satakunnan
ELY-keskuksen
rahoittamassa
maaseutuohjelman
ohjelmatiedottaja -hankkeessa oli palkattuna toimintaryhmien, Satakylien ja ELY-keskuksen yhteinen
maaseutuohjelman tiedottaja Titta Strömberg, jonka jäätyä äitiyslomalle tehtävään valittiin joulukuun
puolivälistä alkaen Marjut Haapanen.
Toimistossa palvelevat mm.
ProAgrian yritysneuvoja Sari Uoti,
maatilan energianeuvoja jukka
Kontulainen, toiminnanjohtaja Marja
Kares-oksnman ja
projektikoordinaattori Elina
Haavisto.
2.6. Toimisto
Yhdistyksellä oli toimivat, monipuoliset tilat vuokrattuna Euran kunnalta Euran virastotalossa. Samoissa
tiloissa toimi Rauman Seudun Kehitys Oy:n aloittavien yritysten neuvoja ja kulttuurimatkailuhankkeen
projektikoordinaattori, ProAgria Satakunnan yritysneuvoja ja energianeuvoja sekä Euran kunnan
elinkeinoyksikön yrityskehittäjä. Samassa rakennuksessa on myös muita seudun palvelupisteitä;
työvoimatoimisto, poliisi ja Euran kunnan sosiaalikeskus. Rauman Seudun Kehitys Oy lakkautetaan
vuoden 2010 lopussa ja edessä on vuoden 2011 alkupuolella muutto yhdessä ProAgrian kanssa uusiin
toimitiloihin. Euran kunnan elinkeinoyksikön kaksi työntekijää muuttavat kunnanvirastolle.
2.7. Kirjanpito ja tilintarkastus
Yhdistyksen kirjanpidon on entiseen tapaan hoitanut T:mi Tilistö Seppo Luoto Säkylästä.
Tilintarkastajina ovat toimineet HTM Hannu Järvimäki ja Esko Suomala Kiukaisista.
2.8. Talous
Tilikauden 2010 tulos näyttää 9 877,02 euroa alijäämää. Siirtosaamisia on 62 729,96 euroa, mikä
koostuu elokuun alusta joulukuun loppuun asti saamatta olevista, pääosin maaseutuviraston tuista
yhdistyksen
toteuttamille
omille
kehittämishankkeille.
Yhdistyksen
omien
hankkeiden
kokonaiskustannukset ovat 195 567,25 euroa, josta julkista tukea on yli 97 %. Siirtovelat 110 452,90
euroa koostuvat Leader-ohjelmasta rahoitettaville hankkeille maksamatta olevista kuntarahoista sekä
palkkojen lakisääteisistä maksuista. Yhdistyksen oma pääoma on 70 999,10 euroa. Oma pääoma on
tarpeen yhdistyksen toteuttaessa omia hankkeita ja se toimii samalla puskurirahoituksena.
3. TOIMINTA
3.1. Oma hanketoiminta
Pyhäjärviseutu ry:n tehtävänä on toimia alueensa kehittäjänä sekä tiedottaa ja aktivoida asukkaita
omaehtoiseen kehittämiseen. Leader-ohjelman hallinnointiin tarkoitetun toimintarahan resurssit
riittävät käytännössä pelkästään toimintaryhmän hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, joten
muuhun seudulliseen kehittämiseen on haettava muuta rahoitusta. Omien Leader-hankkeiden
toteuttaminen on nähty tehokkaaksi ja tulokselliseksi keinoksi kehittää koko seutua koskettavia
asioita ja edistää Leader-ohjelman toteutusta. Vuonna 2010 on edistetty omien hankkeiden avulla
mm. kyläsuunnitelmien tekemistä ja kansainvälistymistä sekä annettu mahdollisuus kylien pienille
investoinneille. Lisäksi on hallinnoitu Satakunnan yhteistä tiedotushanketta.
3.1.1. Leader-toimintaraha
Toimintarahalla aikaansaadun toiminnan päämääränä on Pyhäjärviseudun Leader-ohjelman Tyvestä
Puuhun toimeenpaneminen niin, että ohjelmassa mainitut tavoitteet sekä toimintaryhmän hallinto
pystytään toteuttamaan mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on paikallisen omaehtoisen kehittämisen
aktivointi. Aktivointia tekevät sekä henkilöstö että hallituksen jäsenet, joiden osaamisen ylläpito
koulutuksen kautta on olennainen osa toimintaa. Yhdistyksen hallituksen osaamista ja toimintatapoja
kehitetään jatkuvasti vastaamaan Leader-toiminnan haasteita. Toiminnan runkona ovat luonnollisesti
hankeneuvonta, hankkeiden käsittely ja lausuntojen antaminen rahoitettavista hankkeista. Päätösten
jälkeen hankkeiden toteutusta seurataan ja hakijoita neuvotaan ja ohjataan hankkeiden toteutuksen
edetessä. Maksatuksista ja raporteista tehdään lausunnot ELY-keskukselle, jolloin samalla nähdään
hankkeiden eteneminen. Hankkeiden arviointi ja seuranta kuuluvat osana toimintaan ja raportointiin.
Myös Pyhäjärviseutu ry organisaationa arvioi ja seuraa omaa toimintaansa säännöllisesti.
Pyhäjärviseutu ry:n asemaa maaseudun kehittäjänä korostetaan entisestään seudullisella
näkyvyydellä, aktiivisella toiminnalla ja sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Käytännössä
Leader-toimintarahalla on mahdollista hoitaa osa toiminnanjohtajan palkkauksesta, hallinnon kulut ja
toimistokulut sekä osa aktivointi- ja tiedotustoimista.
3.1.2. Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle
Kyläsuunnitelmat Pyhäjärviseudulle -hanke käynnistyi 1.1.2008 ja on päättymässä 31.3.2011.
Vuonna 2010 jatkettiin kyläsuunnitelmien tekemiseen ja päivittämiseen tähtäävää aktivointityötä.
Lisäksi annettiin opastusta kylien kehittämistarpeiden toteuttamiseen ja hankkeiden suunnitteluun.
Kyliä aktivoitiin järjestämällä kyläiltoja ja infotilaisuuksia sekä tuomalla esiin Leader-toiminnan
mahdollisuuksia. Projektikoordinaattori osallistui myös useisiin muiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin.
Kesäkuussa 2010 valmistuivat Köyliön vesiensuojelupainotteiset kyläsuunnitelmat (7) yhteistyössä
Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Köyliössä järjestettiin kattava tiedotustilaisuus, jossa suunnitelma esiteltiin.
Euran Honkilahdella, Kauttualla ja Mannilassa on aloitettu kyläsuunnittelu ja kylätoimintaa on
käynnistetty Kiukaisissa Eurakosken kylässä, jossa ei aikaisemmin ole toiminut kyläyhdistystä. Uuden
kyläyhdistyksen
perustamiskokous
järjestettiin
11.11.2010
Pyhäjärviseutu
ry:n
kyläsuunnitelmahankkeen koolle kutsumana. Kyläsuunnitelmahankkeen avulla Pyhäjärviseudulla alkoi
koordinointihanke Kyläsampo, jossa on 9 alahanketta, jotka on kirjattu jo valmistuneisiin
kyläsuunnitelmiin. Kyläsuunnitelmahankkeen vetäjänä on toiminut Elina Haavisto n. 50 %:n
työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti.
3.1.3. Kv-polku, Path to Europe
Ravakan ja Pyhäjärviseudun vuonna 2009 alkaneen yhteisen hankkeen päätavoitteena on käynnistää
sekä molempien toimintaryhmien että toimintaryhmien alueiden kansainvälinen yhteistyö. Alueen
kansainvälistymisen kautta pyritään luomaan edellytyksiä uusille toimintamuodoille ja kehittymiselle
sekä erityisesti nuorten aktivoitumiseen mukaan yhdistystoimintaan. Käytännön toteutuksesta ovat
vastanneet kummankin toimintaryhmän alueella osapäiväiset työntekijät, jotka tekevät alueillaan myös
kyläsuunnitelmia ja osallistuvat toimintaryhmien aktivointityöhön. Ravakan ja Pyhäjärviseudun
hanketyöntekijät ovat omilla alueillaan aktivoineet toimijoita kv-hankkeisiin, järjestäneet infotilaisuuksia
ja olleet esittelemässä hanketta kiinnostuksensa ilmaisseille tahoille. Lisäksi on oltu erilaisissa
seminaareissa ja koulutuksissa. Pyhäjärviseudun alueelta kolme eri tahoa on ilmaissut kiinnostuksen
ryhtyä kansainväliseen yhteistyöhön ja täyttänyt kumppaninhakuhakuilmoituksen. Maaliskuussa
verkostoyksikkö järjesti Suomi-Ruotsi laivaseminaarin ja ruotsalainen toimintaryhmä Södertäljestä
vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueilla huhtikuussa. Virolainen toimintaryhmä vieraili Ravakan ja
Pyhäjärviseudun alueella syyskuussa. Pyhäjärviseudulla hankkeen osa-aikaisena työntekijänä on ollut
Elina Haavisto noin 30 %:n työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti.
Pyhäjärviseudun ja Ravakan KV-polku –
hankkeen järjestämälle opintomatakalle
Itäaltaan osallistui kuusi innokasta matkalaista.
3.1.4. Kyläsampo -koordinointihanke
Vuosi 2010 oli Suomessa pilottivuosi koordinointihankkeiden käynnistämisille. Koordinointihankkeella
tarkoitetaan toimintaryhmän hakemaa hankekokonaisuutta, jossa myönnetään Leader-kehyksestä
rahoitusta pienten (tuen määrä 500 - 10 000€) alahankkeiden toteuttamiselle. Toimintaryhmä hoitaa
hankkeiden pääasiallisen hallinnoinnin ja alahankkeita hakeneet yhdistykset puolestaan hankkeiden
toteuttamisen. Hanke käynnistyi maaliskuussa ja jatkuu elokuun 2011 loppuun. Tavoitteena on
alahankkeina toteutettavien investointihankkeiden kautta parantaa kylien viihtyisyyttä elinympäristönä
sekä monipuolistaa toimintaa kylillä yhteisten tilojen käyttöominaisuuksien parantuessa ja
harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä. Tavoitteena oli saada toteutumaan vähintään viisi alahanketta.
Hankehakemuksia saapui kahdella eri hakukerralla 13, joista 9 toteutuu, 2 hylättiin ja kaksi peruuntui.
Hankkeen vetäjänä toimii Elina Haavisto noin 20 %:n työpanoksella. Hankkeesta on tehty erillinen
vuosiraportti. Alahankkeiden kuvaukset löytyvät raportin kohdasta 1.3.
3.1.5. Manner-Suomen maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja
Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Pyhäjärviseutu ry ja pääyhteistyökumppanit ovat Satakunnan
muut Leader-toimintaryhmät Ravakka ry, Karhuseutu ry, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry ja Joutsenten
reitti ry, Satakunnan ELY-keskus, Satakylät ry ja Satakuntaliiton kyläasiamies.
Hankkeen tavoitteena on monipuolinen tiedottaminen maaseutuohjelmasta ja Leader-ohjelmien
toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista ja toisaalta toimijoiden yhteisen tiedottamisen kehittäminen ja
osaamisen tason nostaminen. Vuonna 2010 toteutettiin koulutussarja teemalla Tiedota taitavasti.
Suurin panostus oli painettu Satasilta, joka jaettiin jokaiseen satakuntalaistalouteen Satakunnan Viikko
-lehden välissä. Satasilta –lehteä julkaistiin myös verkkolehtenä. Lisäksi toimintaryhmien omia
julkaisuja tuotettiin aktiivisesti ja tiedotteita lehdille tehtiin useita. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa siten,
että se päättyy viimeistään 30.8.2011 tai siihen asti kuin hankkeen rahat riittävät. Hanke käynnistyi
varsinaisten toimenpiteiden osalta 1.3.2008, mistä alkaen hankkeeseen palkattiin tiedottajaksi Titta
Strömberg Porista. Hän jäi äitiyslomalle 10.10.2010 alkaen ja joulukuussa tiedottajaksi palkattiin Marjut
Haapanen Ulvilasta. Hankkeesta on tehty erillinen vuosiraportti.
3.2. Aktivointi, neuvonta ja koulutus
Tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia Leader-rahoituksesta ja kyläsuunnitelmista on järjestetty sekä
toimintarahalla että Kyläsuunnitelma – ja Kyläsampo-koordinointihankkeessa. Lisäksi henkilöstö on
osallistunut maakunnallisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Erilaisia aktivointitilaisuuksia järjestettiin 15
ja niihin osallistui 242 henkilöä.
Yritysneuvontaa on annettu 25 eri yritykselle monessa eri tilaisuudessa koskien mm.
liiketoimintasuunnitelmaa, hankkeen hakemista ja maksatuksen hakemista.
Hankeneuvontaa on annettu rahoitetut hankkeet ja uudet toimijat mukaan lukien 21 eri taholle.
Ohjausryhmän tai työryhmän kokouksiin on osallistuttu kolmessa eri hankkeessa.
Kyläsuunnitelmahankkeessa on järjestetty kyläkohtaisia tilaisuuksia ja lisäksi oli koko kuntaa
koskevia kylätilaisuuksia Köyliössä ja Eurassa. Hankkeessa on osallistuttu erilaisiin tilaisuuksiin,
seminaareihin ja koulutuksiin. Kyläsuunnitelmat valmistuivat Köyliön seitsemään kylään.
Tiedotushankkeen tilaisuuksia järjestettiin 5 ja niihin osallistui 113 henkilöä.
Pyhäjärviseutu ry oli järjestelyvuorossa Satakunnan toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön
yhteiskoulutuksessa, joka järjestettiin Seinäjoen seudulle. Matkan aikana vierailtiin Etelä-Pohjanmaan
toimintaryhmissä sekä käytiin Maaseutuvirastossa ja maaseutuverkostoyksikössä. Lisäksi hallitus ja
erityisesti henkilöstö osallistuivat moniin muiden tahojen järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin
Pyhäjärviseutu ry järjesti jäsenille ja
hanketoimijoille verkottautumisillan
Säkylässä. Ohjelmassa oli mm.
Järvipelastajien järvipelastusnäytös.
3.3. Tiedottaminen
ELY-keskuksen rahoittamassa tiedotushankkeessa ovat mukana toimintaryhmät, Satakylät ja ELYkeskus. Tiedottajan tehtävänä on yhteisen viestinnän hoitaminen erillisen hankesuunnitelman
mukaisesti (ks. 3.1.5.) Painettu Satasilta-lehti jaettiin jokaiseen talouteen Satakunnassa. Lisäksi
tiedottaja on ollut apuna erilaisissa taittotöissä sekä hoitanut ulkoista tiedottamista. Erilaisia esitteitä ja
lehtiä julkaistiin sekä järjestettiin tiedota taitavasti –koulutussarja.
Pyhäjärviseutu ry on saanut runsaasti palstatilaa Alasatakunta -lehdessä, jossa on ollut juttuja mm.
rahoitetuista hankkeista ja kyläsuunnitelmista. Jäsenille on jaettu neljä jäsenkirjettä sekä yhteisen
tiedotushankkeen Satasilta-lehdet ja verkkotiedotteita. Alasatakunnan välissä julkaistiin syksyllä oma
tiedotelehti Tyvestä Puuhun. Muita tiedotteita ovat olleet mm. hanketiedotteet ja tiedotteet kunnille.
Toiminnanjohtaja on lisäksi kirjoittanut useita juttuja mm. Maaseutulehteen, joka ilmestyy Satakunnassa
ja Pirkanmaalla.
Alma-kauden tuloksia esittelevä ja Leader-kauteen aktivoiva näyttely, vuonna 2007 valmistuneet
hankesermit, ovat esillä toimistolla. Roll up -telinettä on kuljetettu mukana tilaisuuksissa. Esitteitä on
jaettu mm. hanketuista ja yritystuista sekä kv-toiminnasta.
Pyhäjärviseutu ry oli mukana järjestämässä Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen esteetöntä
liikkuvuutta tukevaa Myötätuulen viestiä, joka järjestettiin pyöräilyviestinä ennen juhannusta. Kaikki
Pyhäjärviseudulla tehdyt pyöräilyretket videoitiin ja Leader-toiminta pääsi niissä hyvin esille. Kaikki
videot ovat julkisessa levityksessä mm. Youtube-sivustolla.
Satakunnan Elävan Kuvan Keskuksen
järjestämä Myötätuulen Viesti vei
esteettömän liikkuvvuuden sanomaa
kuntiin ja yrityksiin. Pyhäjärviseutu ry vei
pyöräilijät Kauttuan Jokisaunalle.
Pyhäjärviseudun pyöräilyviesti on taltioitu
videolle.
3.4. Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen
Pyhäjärviseutu toimii Leader-toiminnan mukaisesti verkostoissa ja useiden kumppanien kanssa
yhteistyössä niin seudullisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Toimintaa eri
sidosryhmien kanssa on jaoteltu toiminnallisesti alla oleviin osa-alueisiin.
Satakunnan toimintaryhmät
Satakunnan toimintaryhmät toimivat keskenään tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä. Toiminnanjohtajat
tapasivat toisiaan useita kertoja vuoden aikana, samoin hankeneuvojat/aktivaattorit. Satakunnan ja
Varsinais-Suomen toimintaryhmien kv-vastaavat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa yhteen
pohtimaan kansainvälisen toiminnan edistämistä. Vuosittaiset työntekijöiden ja hallitusten jäsenten
yhteiset koulutuspäivät järjestettiin Seinäjoella 15.-16.1.2010. Järjestelyvuorossa oli Pyhäjärviseutu ry.
Satakunnan toimintaryhmät pitivät lisäksi pikkujoulukokoontumisen Ravakka ry:n työntekijän AnnaMaria
Isotalon kotona Lapissa. Joulukokoontumisen yhteydessä suunniteltiin mm. yhteisen tiedotushankkeen
jatkotoimenpiteitä. Tapaamisten lisäksi toimintaryhmät antoivat mm. yhteisiä lausuntoja erilaisista
aiheista. Tärkein kaikille toimintaryhmille yhteinen yhteistyön muoto on yhteinen tiedotushanke.
Pyhäjärviseudulla ja Ravakalla on lisäksi yhteinen hanke Kv-polku. Varautuminen uuteen
ohjelmakauteen on jo aloitettu, kun Pyhäjärviseutu kävi neuvotteluja uuden ohjelmakauden
yhteistyömahdollisuuksista Joutsenten Reitin ja Ravakan kanssa. Valtakunnallinen toimintaryhmien
yhteistyöhanke on Leader-asiamieshanke, jolla niin ikään pyritään yhteisen edun tekemiseen ja
varaudutaan uuteen ohjelmakauteen.
Pyhäjärviseudun kunnat
Toiminnanjohtaja kävi alkuvuodesta kunnanjohtajien kanssa neuvottelut toiminnasta ja rahoitetuista
hankkeista. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja ovat vuorotellen osallistuneet seudullisen
elinkeinoneuvottelukunnan toimintaan. Euran kunnan yrityskehittäjä on samassa toimistossa, joten
yhteistyö hänen kanssaan on päivittäistä. Lisäksi on tehty yhteistyötä hankkeiden tiimoilta Euran
kunnan teknisen johtajan kanssa ja Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kanssa.
Seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö
Satakunnan ELY-keskuksen maaseutuosaston kanssa asioiden käsittely on jatkunut avoimena ja
aktiivisena. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asioita ratkotaan hyvässä yhteistyössä.
Lisäksi ELY-keskuksen Leader-yhteyshenkilö on osallistunut muutamiin rahoitettujen hankkeiden
ohjausryhmiin.
ProAgrian yritysneuvojat aktivoivat ja avustavat mikroyrityksiä hakemaan rahoitusta myös Leader ohjelmasta. Yksi yritysneuvojista, Sari Uoti, on samassa toimistossa, joten yritysten hankkeita
pohditaan yhteistyössä lähes päivittäin.
Muita merkittäviä seudullisia yhteistyötahoja ovat olleet mm. elinkeinoyhtiö RSK, Pyhäjärviinstituutti, Satakuntaliitto, Satakylät ry, MTK-Satakunta sekä Lounais-Suomen Ympäristökeskus.
3.5. Kansainvälinen toiminta
Vuonna 2009 alkoi Pyhäjärviseudun ja Ravakan alueiden välinen hanke kv-polku, Path to Europe (ks.
tarkemmin kohta 3.1.3). Hankkeen puitteissa järjestettiin opintomatka Itävaltaan, ruotsalainen
toimintaryhmä Södertäljestä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueilla huhtikuussa ja virolainen
toimintaryhmä vieraili Ravakan ja Pyhäjärviseudun alueella syyskuussa.
Maaliskuussa verkostoyksikkö järjesti Suomi-Ruotsi laivaseminaarin.
Toiminnanjohtaja osallistui maaseutuverkostoyksikön järjestämälle opintomatkalle Irlantiin syyskuussa.
Tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen Leader-toimintaa sekä saada vinkkejä seuraavan EU:n
ohjelmakauden valmisteluun. Matkasta julkaistiin artikkeli, joka julkaistiin kahdessa lehdessä ja
jäsentiedotteessa sekä Satasillassa.
3.6.Arviointi
3.6.1. Maa- ja metsätalousministeriön arviointikysely
Maa- ja metsätalousministeriö toteutti kesällä 2010 arviointikyselyn toimintaryhmien henkilöstölle,
hallituksen jäsenille, päättyneille hankkeille ja kuntien edustajille. Kyselyllä kerättiin tietoa
toimintaryhmäperiaatteiden toteutumisesta mm. ryhmien rahoituskehysten tarkistusta varten. Monelle
kyselyn saaneelle kysely oli aivan liian vaikeaselkoinen, mikä alensi varmaankin vastausprosenttia.
Arviointiin osallistui 22 henkilöä, joten vastaajajoukko oli kuitenkin kohtuullisen kokoinen. Ministeriön
lähettämässä kyselyraportin tiivistelmässä todetaan, että kuntasuhteissa ja verkostoitumisessa on
kehittämisen varaa ja roolia toimijoiden kesken tulisi selkeyttää. Kyselyn tulos ei sinänsä ole yllättävä,
kun sitä peilataan kuntakentän tilanteesssa kuntaliitosneuvottelujen ja elinkeinoyhtiön purkamista
vasten. Parhaiten arvioinnin mukaan toteutuvat ohjelmallisuus ja alhaalta ylöspäin –periaate.
3.6.2. Satakunnan toimintaryhmien itsearviointi
Satakunnan toimintaryhmät päättivät toteuttaa itsearvioinnin ulkopuolisen konsultin Tytti Siltasen
toimesta. Kysely toteutettiin nettikyselynä heinäkuussa 2010. Kysely lähetettiin päättyneille hankkeille,
hallituksen jäsenille ja toimintaryhmän työntekijöille. Vastauksia saatiin 16 kappaletta, jolloin
vastausprosentti oli 38. Toimintaryhmien omassa arvioinnissa pyrittiin kysymykset asettelemaan siten,
että myös ensimmäistä kertaa Leader-rahoituksen parissa toimivat ymmärtävät kysymysten sisällön.
Kysely pyrittiin pitämään lisäksi mahdollisimman lyhyenä.
Kyselyn perusteella Pyhäjärviseudun toiminnalle toivotaan enemmän tunnettuutta ja näkyvyyttä.
Leader-rahoituksen todetaan olevan ainoa mahdollisuus pienille yhdistysten hankkeille ja lisäksi sen
katsotaan tukevan hyvin yritystoimintaa. Erääss vastauksessa todetaan: ”Vaikeassa viidakossa on
vaikea kulkea ilman opastajaa” ja toisessa: ”Mikään muu taho alueella ei aktivoi asukkaita
omaehtoiseen kehittämiseen eikä muuta vastaavaa rahoitusta pienille kylien ja muiden yhdistysten
hankkeille ole tarjolla”.
3.6.3. Pyhäjärviseudun tavoiteseuranta
Pyhäjärviseutu ry:n henkilöstö kerää päättyneiden hankkeiden loppuraporteista lisätietoa määrällisten
tavoitteiden toteutumisesta Tyvestä Puuhun Leader -ohjelman tavoitteiden seuraamiseksi. Ministeriön
laatima seurantatietolomake ei anna riittävän laajaa kuvaa hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista.
4. NÄKYMIÄ VUODELLE 2011
Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa päätavoitetta, ts. omaehtoisen kehittämisen aktivointia, tukevat
viisi keskeisintä osatavoitetta ovat yhdistyksen tulevaisuuden turvaaminen, toiminnan tunnettuuden
parantaminen, kylien ja kuntien yhteistyön edistäminen, kansainvälisyyden edistäminen sekä
hanketoiminnassa erityisesti yrittäjyyden edistäminen ja nuorten huomioon ottaminen. Toimenpiteiden
toteuttamiseksi Pyhäjärviseutu ry:llä on Leader-toimintarahan lisäksi omia kehittämishankkeita, joilla
jatketaan kylien suunnitelmallista kehittämistä, nuorten mukanaoloa, edistetään kansainvälistymistä ja
panostetaan erityisesti tiedottamiseen.
Vuoden 2011 alusta on tulossa paljon henkilöstömuutoksia. Toiminnanjohtaja siirtyy tekemään
Karhuseutu ry:n toiminnanjohtajan sijaisuutta puolikkaalla työpanoksella. Projektikoordinaattori Elina
Haavisto alkaa tehdä enemmän toimintaryhmän hallintoon liittyviä tehtäviä kyläsuunnitelmien lisäksi ja
käsittelee maksatushakemukset, jotka ovat aikaisemmin olleet toiminnanjohtajan päävastuulla.
Pyhäjärviseutu ja Ravakka palkkaavat yhteisen kv-koordinaattorin, jotta nykyiset osapäiväiset
työntekijät voivat keskittyä toimintaryhmän hallinto- ja aktivointitehtäviin. Yhteinen kv-koordinaattori
tekee lisäksi osan työajastaan toimistotöitä molemmille toimintaryhmille. Ravakan kanssa
käynnistetään alueiden välinen yhteishanke kylien aktivointiin. Tavoitteena on käynnistää lisäksi 1-2
koordinointihanketta, jotka kohdistuvat nuoriin ja/tai kylien markkinointiin.
Tiedotushankkeessa panostetaan erityisesti ulkoiseen tiedottamiseen. Toimintaryhmien keskeisin
panostus valtakunnallisesti on yhteinen Leader-teltta Farmari-maatalousmessuille Poriin heinäkuun
alussa.
Vuoden alkupuolella on edessä muutto uusiin toimitiloihin yhdessä ProAgrian Euran toimipisteen
kanssa.
Pyhäjärviseudulla on mahdollisuus saada 500 000 lisärahoitusta seudulle, jos kuntien kanssa saadaan
rahoitus neuvoteltua.
5. TOIMINTARYHMÄN OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VUONNA 2010
Toiminnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että yhdistyksen sisällä asiat ovat hyvin. Pyhäjärviseutu
ry:n hallituksessa on aina ollut hyvä yhteistyöhenki. Hallituksen ja henkilöstön yhteistyö sujuu niin ikään
hyvin eikä kuntaliitosneuvottelujen aiheuttama eripura ole heijastunut Pyhäjärviseutu ry:n
hallitustyöskentelyyn millään tavalla. Töitä tehdään yhdessä toinen toistaan kannustaen tiiminä eikä
kuntarajoja ajatella.
Valtakunnallisissa arvioinneissa ja omissa itsearvioinneissa Pyhäjärviseutu ry on saanut hyvät
arvostelut. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntämässä Pyhäjärviseudulle lisärahoitusta 500 000
euroa, mikäli kuntien kanssa saadaan rahoitus neuvoteltua.
Satakunnan maaseutuohjelman ohjelmatiedottaja –hanke on saanut valtakunnallista julkisuutta ja sama
tiedottamisen malli on otettu käyttöön monissa muissa maakunnissa. Hankkeen myötä yhteistyö myös
Satakuntaliiton ja Satakylien kanssa on lisääntynyt ja tieto kulkee paremmin.
Hankehakemuksia saapui erityisesti alkuvuodesta vilkkaaseen tahtiin. Päättyneissä hankkeissa ei ole
muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut mittavia ongelmia. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa sujuu
hyvin. Byrokratian paljous on aiheuttanut ongelmia hanketoteuttajille ja myös toimintaryhmälle.
Byrokratia syö toimintaryhmän uskottavuutta, koska kaikki hanketoteuttajat eivät välttämättä ymmärrä,
ettei kohtuuton paperityö johdu toimintaryhmästä.
Leader-toiminta on edelleen seudulla melko tuntematonta eikä toimintaryhmää oteta omalla alueella
riittävästi huomioon alueen ohjelmissa ja yhteistyökuvioissa. Rahoituksesta piti jälleen käydä
neuvotteluja joidenkin kuntien kanssa, vaikka ne ovat sitoutuneet koko ohjelmakauden rahoitukseen
kirjallisilla päätöksillä. Elinkeinoyhtiön purkaminen vuoden 2011 alussa vaikuttaa myös Pyhäjärviseutu
ry:n toimintaan. Edessä on myös muutto uusiin toimitiloihin yhdessä ProAgrian kanssa ja valitettavasti
Euran kunnan elinkeinoyksiikö ei muuta samoihin tiloihin vaan elinkeinoyksikön kaksi työntekijää
muuttavat Eura kunnanvirastolle.
6.LEADER-TOIMINNAN ONNISTUMISET JA ONGELMAT VALTAKUNNAN
KESKUSHALLINNON JA MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINNASTA
TASOLLA SEKÄ PALAUTE
Leader-toiminnan ulottaminen koko Suomeen on onnistunut hyvin. Kaikki toimintaryhmät toimivat nyt
saman ohjelman rahoituksella. Tämä on lisännyt toimintaryhmien keskinäistä yhteistyötä.
Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan byrokratian purkuryhmän työ tuotti jonkin verran tulosta. Työryhmän
selvityksen toteuttamisen onnistumisista esimerkkeinä ovat kilpailutusrajan nostaminen, vuosittaisesta
pakollisesta maksuhakemuksen jättämisestä luopuminen, maksatusten hakukertojen yhtenäistäminen
ja kustannuslajien sitovuudesta luopuminen. Vuoden lopulla yritystukihakemuksen uusittu, karsitumpi
versio valmistui. Nyt hakijan ei tarvitse enää tietää esim. paljonko säädöksien mukaan tulee hakea
EU:n ja valtion osuutta ja paljonko kuntarahaosuutta vaan hän voi merkitä hakevansa suurinta
mahdollista tukimäärää. Välillä tosin tuntuu siltä, että byrokratiaa kuitenkin lisätään sitä mukaa kuin sitä
jostain vähennetään.
Koordinointihanke oli alun perin hyvä ajatus, kun se antaa mahdollisuuden pienille investoinneille siten,
että toimintaryhmä hallinnoi hankkeen ja alahankkeen toteuttajalla on vähemmän paperityötä kuin
normaalissa hankkeessa. Ajatus kevyemmästä byrokratiasta ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan
ainakin toimintaryhmässä byrokratia vain lisääntyi. Helpompi vaihtoehto olisi ollut laskea pienin
myönnettävä tuki 5000 eurosta vaikkapa 2000 euroon, jotta Leaderin tavoite ruohonjuuritason
toimijoiden ja pienten hankkeiden kehittämismetodina saavutettaisiin.
Leader-toiminnan tunnetuksi tekeminen on edelleen puutteellista ja yhteistä edun tekemistä tarvitaan
enemmän. Yhteinen Leader-asiamieshanke on askel oikeaan suuntaan. Leader-toiminta on Suomessa
edelleen suhteellisen tuntematonta, vaikka Suomen Leader-toimintaa kehutaan ulkomailla Euroopan
onnistuneimmaksi.
Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii ottamaan hyvin huomioon toimintaryhmien tarpeet, vaikka
valtakunnallisten koulutusten taso ei aina vastaa odotuksia. Maaseutuverkostoyksikkö voisi toimia
nopeammin ja pysyä luvatuissa aikatauluissa. Esim. hankehakijan opasta odotettiin kohtuuttoman
kauan.
Parhaat käytännöt kilpailun loppuhuipentuma maaseutugaala oli onnistunut ja lämminhenkinen
tilaisuus. Itse kilpailun toteuttamistapa epäonnistui kuitenkin täysin. Tietokantaan ei saanut aina edes
syötettyä hankkeita eikä niiden arviointiprosessikaan ollut järkevä, kun hankkeen syöttäjän piti itse
käydä arvioimassa itse esittämäänsä hanketta.
Toiminnanjohtajan tehtävänä tulisi olla toiminnan kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen, mutta
toiminnanjohtajan aikaa kuluu liikaa kopiokoneen ääressä maksatushakemuksia kopioimassa ja
erilaisia raportteja ja seurantoja laatiessa. Erityisen aikaa vievää on toimintarahan ja toimintaryhmän
oman toiminnan kannalta kuitenkin välttämättömien hankkeiden hallinnointi ja toiminnanjohtajan
työpanoksen jakaminen monelle eri hankkeelle toimintarahan pienuuden vuoksi. Toimintaryhmän
tehtävä on myöntää hankerahoitusta ja pääosa toimintaryhmistä ei ehdi harjoittaa muuta toimintaa tai
varainhankintaa.
Maa- ja metsätalousministeriön suorittaman kehystarkistuksen myötä Pyhäjärviseudulle on luvassa
lisäresursseja, mikäli kunnat sitoutuvat rahoitukseen omalta osaltaan. Ministeriön suhtautuminen
toimintarahan pienuuden ongelmaan oli ymmärtäväinen ja yhteistä ratkaisua etsittiin hyvässä
hengessä yhteistuumin.
Maksatuksissa hylätään paljon toimintaryhmien omistakin hankkeista lähinnä marginaalisia kuluja.
Pakollisia kuluja omien kehittämishankkeiden toteutuksesta jää paljon tuen ulkopuolelle (mm.
tilintarkastus, työterveyshuolto, osa vuosikokouskuluista, kokoustarjoilut). Lisäksi mainittakoon
muutama ”huvittava käytäntö” maksatusten linjauksista: coctail-pizzapalat ovat ruokaa, mutta
karjalanpiirakkaa ja voileipää voi tarjota. Kv-hankkeessa tarjottavat hyväksytään, jos pääosa on
ulkomaalaisia, mutta kulujen on oltava samalla kuitilla. Toisin sanoen, jos ulkomaalaiset vierailijat
maksavat itse ruokansa, toimintaryhmän henkilöstön on kustannettava oma ruokansa itse. Byrokratia
on aiheuttanut yrityshankkeiden peruuntumisia ja syö toimintaryhmien uskottavuutta ja vie
kohtuuttoman paljon aikaa.
Diaarijärjestelmä vaikuttaa melko turhalta järjestelmältä ja sen ylläpito vie paljon aikaa. Diaarin
käyttöoikeudet eivät ole ajan tasalla, diaarin palvelunumero on usein ”tilapäisesti pois käytöstä” jne.
Diaarijärjestelmän osaksi olisi voitu ottaa myös ohjelma, joka seuraa hankkeiden rahoituksen
sidontatilannetta. Nyt kaikilla ryhmillä on omat erilaiset järjestelmänsä rahojen seurantaa ja tilastointia
varten. Tässä voitaisiin ainakin uudella ohjelmakaudella ottaa Irlannin toimivasta hankejärjestelmästä
oppia.
Kolmikantasääntö on tärkeä, mutta sen toteuttaminen on osin liian tiukkaa. Kuuden vuoden
enimmäisaika hallituksessa aiheuttaa ongelmia, kun sääntö koskee myös varajäseniä. Varajäsenenä
olisi hyvä olla muutama vuosi oppimassa ennen varsinaista jäsenyyttä. Osaamista ja ns. hiljaista tietoa
menetettiin maaliskuun vuosikokouksessa paljon.
Mavin ohjeet toimintaryhmille tulevat myöhemmin kuin muille, esim. yksityisrahaohje, yritystukiasetus
jne.
Leader-toimintaryhmien rooli niin yhteisöjen kuin mikroyritysten toiminnan kehittäjänä on tärkeä.
Joidenkin yksittäisten arvioitsijoiden näkökanta Leaderin yritystukiin on kielteinen ja Leaderin
yritystukien katsotaan olevan päällekkäistä ELY-keskusten yritystukien kanssa. Toimintaryhmältä
saatava apu yrittäjän idean jalostamisessa hankehakemukseksi on kuitenkin yrittäjien mielestä tärkeä
palvelu, jota ei välttämättä muualta saa.
Toimintaryhmien on alettava määrätietoisesti suunnata katseet kohti uutta ohjelmakautta ja olla
mukana valmistelemassa Leaderin tulevaisuutta yhteistyössä niin keskenään kuin yhdessä
kumppaniensakin kanssa.
Eurassa 17.2.2011
Marja Kares-Oksman,
toiminnanjohtaja
Huom. Vuonna 2011 toimisto osoitteessa Maasillantie 17, 27500 KAUTTUA
Pyhäjärviseutury:n henkilöstö vuonna
2011:
Rauni Halonen, Marja Kares-Oksman,
Elina Haavisto ja Marjut Haapanen
Marja Kares-Oksman, toiminnanjohtaja
[email protected]
puh. 044 5342990
Rauni Halonen, toimistosihteeri,
kansainvälisten asioiden koordinaattori
[email protected]
puh. 040 729 6863 (10.1.2011 alkaen)
Toiminnan johtaminen, talous, tiedottaminen
Yrityshankkeiden neuvonta ja maksatukset
(vuonna 2011 hoitaa myös Porissa ja sen
ympäristökunnissa toimivan Karhuseutu ry:n
toiminnanjohtajan sijaisuutta, joten tapaamiset
syytä sopia etukäteen)
(Ravakan ja Pyhäjärviseudun yhteinen työntekijä,
tavoitettavissa Pyhäjärviseudun toimistossa
2pv/vko ja
Laitilassa Ravakan toimistossa 3 pv/vko)
Elina Haavisto, projektikoordinaattori
Marjut Haapanen, maaseutuohjelman
tiedottaja
[email protected]
puh. 044 5342992
[email protected]
puh. 044 0466453
Kyläsampo-koordinointihanke
Kyläsuunnitelmat
Yhteisöjen ja yhdistysten hankeneuvonta ja
maksatukset
(Satakunnan ELY-keskuksen, Satakylät ry:n ja
Satakunnan toimintaryhmien yhteinen tiedottaja;
kotitoimisto Ulvilassa)
tiedottaminen maaseutuohjelmasta ja
Leaderistä
Farmari – Satakunnan maatalousnäyttelyn
Leader-osaston organisointi