Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön

Transcription

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön
radiologinen perustilaselvitys
Loppuraportti
Säteilyturvakeskus
10.12.2014
1
Summary
Dragon Mining is currently investigating the possibility of commencing gold mining operations in the
Juomasuo area, north of the Kuusamo township in northern Finland. Elevated concentration levels of
uranium occur in certain localities in this area, but no continuous zone of uranium at high concentration
levels has been observed. The concentration level of uranium in the rock material in the Juomasuo area
is mainly low.
A study of the current state of the natural environment has included a radiological baseline study of the
Juomasuo area. The radiological study was focused on the Juomasuo area, which hosts the main gold
deposits (Juomasuo, Hangaslampi, Pohjasvaara) that will be mined if mine development commences.
The Juomasuo area is also one of the alternative locations for the proposed processing facility. The
radiological study was commenced in the autumn of 2012 and continued into 2013 with the completion
of additional sampling. The Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) has undertaken the
baseline study on a consulting basis.
During the baseline study samples from various environmental settings were collected including air
dust samples, river, lake and groundwater samples, soil and sediment samples and a variety of mosses,
berries, mushrooms, water plants, venison, fish and farming products. The samples were analysed for
concentrations of naturally occurring radioactive substances such as uranium (U-238, U-234), radium
(Ra-226, Ra-228), lead (Pb-210) and polonium (Po-210). In addition, external radiation dose rates were
measured on-site and the area was measured for outdoor radon.
Radioactive concentrations in the Juomasuo area and its near vicinity are comparable to the
concentrations measured elsewhere in the nature. The highest radioactive concentration levels were
measured in the sediment samples, water plant, mosses and fish. The radioactive concentration levels
were similar to samples of the same kind, collected elsewhere in Finland. The activity levels in
environmental samples showed no significant annual variation. Variation was linked rather to the
sample type and sampling location. The natural products in the area such as mushrooms, berries, as
well as foods, fish, agricultural products, game and reindeer meat can be used safely as normal.
The radiation dose for a representative inhabitant of the area was calculated based on the analysed
results. The representative was assumed to live nearby the Juomasuo area, use water from his own well
and collect natural products and eat local fish. In addition, external radiation and radon concentration in
outdoor air was taken into account in the dose calculation. The calculated effective radiation dose was
0.43 mSv per year. This is 13% of the average annual dose of a Finn. The above analysis is based on the
calculation of the highest measured activity concentrations and exposures and therefore the actual
radiation dose is smaller than presented here. The highest dose was caused by drinking water, about
half of the calculated dose. The second-largest dose was caused by eating fish. The proportion of berries,
mushrooms, external gamma radiation and radon in outdoor air from the total dose is only about 20%.
3
Sisällysluettelo
1.
2.
3.
Johdanto.................................................................................................................................................................................... 6
Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot ..................................................................................... 6
Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä .......................................................................... 6
3.1
Ilmapölynäytteet ....................................................................................................................................................... 8
3.4
Joki- ja järvivedet ................................................................................................................................................... 11
3.2
3.3
3.5
3.6
3.7
3.8
3.5
4.
3.6
Kalat, näkinsammal ja ärviä ............................................................................................................................... 14
Sammaleet ja naava ............................................................................................................................................... 16
Marjat ja sienet ........................................................................................................................................................ 18
Gammaspektrometrinen määritys .................................................................................................................. 22
Näytteiden esikäsittely ........................................................................................................................................ 22
Radiokemiallinen uraanimääritys................................................................................................................... 22
4.4
Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys ............................................................................................ 22
4.7
Tulosten mittausepävarmuus ........................................................................................................................... 23
5.2
Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset ........................................................................................................... 24
4.6
In situ -mittaukset .................................................................................................................................................. 23
Ulkoilman radonmääritykset ............................................................................................................................ 23
Tulokset ................................................................................................................................................................................. 24
5.1
5.5
5.6
5.7
5.8
5.9
9.
Maaperänäytteet .................................................................................................................................................... 14
4.2
4.1
5.4
8.
Joki- ja järvisedimentit ......................................................................................................................................... 13
Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät ................................................................... 21
5.3
7.
Pohjavedet................................................................................................................................................................. 11
Riista, poro ja maataloustuotteet .................................................................................................................... 21
4.5
6.
Ulkoilman radon ..................................................................................................................................................... 10
3.7
4.3
5.
Ulkoinen säteily ......................................................................................................................................................... 8
5.10
5.11
Ilmapölynäytteet .................................................................................................................................................... 24
Ulkoilman radon ..................................................................................................................................................... 25
Joki- ja järvivedet ................................................................................................................................................... 26
Pohjavedet................................................................................................................................................................. 27
Joki- ja järvisedimentit ......................................................................................................................................... 30
Maaperänäytteet .................................................................................................................................................... 32
Kalat, näkinsammal ja ärviä ............................................................................................................................... 33
Sammaleet ja naava ............................................................................................................................................... 35
Marjat ja sienet ................................................................................................................................................... 35
Riista, poro ja maataloustuotteet................................................................................................................ 37
Edustavan henkilön säteilyannos ............................................................................................................................... 38
Johtopäätökset .................................................................................................................................................................... 39
Kirjallisuusviitteet ............................................................................................................................................................. 40
Liitteet .................................................................................................................................................................................... 42
4
Liite 1: Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta
Liite 2: Vuonna 2012 otettujen näytteiden näytteenottotiedot
Liite 3: Vuonna 2012 otettujen näytteiden gammaspektrometriset tulokset
Liite 4: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset
Liite 5: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset
Liite 8: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemiallisten uraanianalyysien tulokset
Liite 9: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja lyijyanalyysien tulokset
Liite 10: Vuonna 2013 tehtyjen ulkoilman radonmittausten tulokset
Liite 11: Kuvia vuonna 2012 tehdyistä näytteenotoista
5
1. Johdanto
Dragon Mining Oy tutkii mahdollisuutta käynnistää kultakaivostoimintaa Kuusamon alueella.
Dragon Mining Oy on australialaisen Dragon Mining Ltd:n omistama tytäryhtiö. Kuusamon kultakaivoshankkeen selvitykset käynnistettiin syksyllä 2010 kultaesiintymien lisäkairauksilla Juomasuon ja
Hangaslammen alueilla (Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran kultaesiintymät). Tärkeimmät
esiintymät ovat Juomasuo ja Hangaslampi. Tämän hetkisen tiedon perusteella ainoa taloudellisesti
merkittävä metalli on kulta. Lisäksi koboltin tuottamisen mahdollisuutta tutkitaan. Hankkeen
tavoitteena ei ole uraanin talteenottaminen ja uraanituotteen tuottaminen, vaan uraania käsitellään
kiviaineksessa esiintyvänä epäpuhtautena ja sen esiintymistä selvitetään ympäristönäkökulman
vuoksi.
Uraania esiintyy Juomasuon alueen kallioperässä ja kultapitoisissa vyöhykkeissä epätasaisesti
jakautuneena ja paikoin kohonneina pitoisuuksina, mutta yhtenäisiä malmiluokan uraanivyöhykkeitä ei ole havaittu. Suuressa osassa kiviainesta uraanipitoisuus on pieni (YVA selostus 2013).
Merkittävin alueella tavattava uraanipitoinen mineraali on uraniniitti. Kohonneet uraanipitoisuudet
liittyvät pääasiassa yksittäisiin uraniniittirakeisiin ja raeryppäisiin kapeiden rakotäytteiden tai hiertosaumojen yhteydessä. Yksittäisten uraniniittiä sisältävien kivinäytteiden uraanipitoisuus voi olla
yli 1000 ppm. Alueen kallioperän toriumpitoisuudet ovat kallioperän keskimääräisten pitoisuuksien tasolla (YVA selostus 2013).
Alueen ympäristön nykytilan selvitys sisältää yhtenä osa-alueena alueen radiologisen perustilan
selvityksen. Radiologisen perustilan selvitys käynnistyi syksyllä 2012, ja näytteenottoja tehtiin kahtena vuonna 2012 ja 2013. Hankkeen loppuraportointi valmistui vuonna 2014. Selvityksen kohteena
radiologisessa perustilaselvityksessä on Juomasuon suunnitellun kaivosalueen ympäristö. Perustilaselvitys kohdistui tässä vaiheessa vain Juomasuon ympäristöön johtuen siitä, että mahdollisen toiminnan aloitusvaiheessa kaikki kolme louhittavaa malmiota (Juomasuo, Hangaslampi ja Pohjasvaara) sijaitsevat tällä alueella. Juomasuon alue on myös yksi vaihtoehto rikastamon sijoituspaikaksi.
Kuusamon kultakaivoshankkeen radiologisen perustilaselvityksen suunnitelman teki Ramboll Oy.
STUK arvioi suunnitelman, ja sitä täydennettiin STUKin kommenttien perusteella. Radiologinen
perustilaselvitys on toteutettu päivitettyä suunnitelmaa mukaillen.
2. Kuusamon kultakaivoshankkeen prosessit ja toiminnot
Suunnitellussa Kuusamon kultakaivoksessa malmia louhitaan useista esiintymistä, minkä jälkeen
malmi rikastetaan keskusrikastamolla. Kaivoksen ja rikastuksen päätoiminnot ovat louhinta, murskaus ja rikastus. Tämän jälkeen tuotteet (kultapitoinen rikaste tai harkot) kuljetetaan jatkojalostettavaksi muualle. Kaivosalueella on erilliset vesikierrot hule- ja kuivanapitovesille sekä prosessivesille. Kaikki kaivosalueelta pois johdettava vesi käsitellään ennen luontoon laskemista.
3. Näytteenotto Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristössä
Radiologisen perustilan selvitys alkoi ensimmäisillä näytteenotoilla 11.–20.9.2012 ja jatkui toisilla
näytteenotoilla 29.7.–2.8. ja 16.–27.9.2013 Juomasuon ympäristössä. Lisäksi suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin vuoden 2013 aikana kaksi kertaa ulkoilman radonmittaukset,
kesällä (21.5–21.8.) ja syksyllä (21.8.–5.11.). Toimintojen alustava sijoittuminen Juomasuon alueella
on esitetty kuvassa 1.
Radiologisen perustilaselvityksen aikana ympäristönäytteitä kerättiin kaiken kaikkiaan 219 kappaletta ilmasta, maaperästä ja vesiympäristöstä. Lisäksi tehtiin ulkoisen säteilyn annosnopeusmittauksia ja gammaspektrometrisiä in situ –mittauksia. Näytteenottajina toimivat näytteenottajat
Kari Huusela, Mikko Teräväinen ja Hannele Koukkula. Osa kala-, riista- ja maatalousnäytteistä ostettiin paikallisilta asukkailta ja paikallisesta elintarvikeliikkeestä.
6
Kuva 1. Kaivos- ja rikastamotoimintojen suunniteltu sijoittuminen Juomasuon alueella vaihtoehdossa, jossa sekä louhinta että rikastus sijaitsevat Juomasuon alueella (YVA –selostus 2013).
Näytteenottopaikat ja näytelajit pohjautuivat pääosin Ramboll Oy:n tekemään tutkimussuunnitelmaan. Suunnitelmassa huomioitiin muun muassa seuraavia kohdekohtaisia tekijöitä:
•
•
•
•
•
•
•
•
kaivoksen olemassa olevat suunnittelutiedot
radioaktiivisten aineiden mahdolliset leviämisreitit ympäristöön kaivostoiminnan
seurauksena (pinta- ja pohjavesiin joko liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneinä, pölyn
mukana ja radonin tapauksessa kaasumaisena)
lähimmän asutuksen sijainti
paikalliset luonnonolosuhteet
alueen ominaiset kasvi- ja eläinlajit
luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (kalastus, marjastus, sienestys, metsästys)
maatalous- ja viljelytoiminta lähialueilla
luontaiselinkeinot (poronhoito)
Taulukossa 1 on listattu kerätyt näytteet, näytemäärät (kpl) ja näytteistä analysoidut radioaktiiviset
aineet. Kuvissa 3-10 on esitetty eri ympäristönäytteiden näytteenottopisteet vuonna 2012 kartoilla.
Liitteissä 2 ja 6 on esitetty yksityiskohtaiset näytetiedot koordinaatteineen ja näytepainoineen.
7
Taulukko 1. Radiologisessa perustilaselvityksessä vuosina 2012 ja 2013 otetut ympäristönäytteet ja
analysoidut radioaktiiviset aineet. Pohjasedimenttien ja maaperänäytteiden kohdalla on suluissa
ilmoitettu tutkittujen maa- ja sedimenttikerrosten yhteismäärä.
Näytematriisi
Ilmapölynäytteet
Kalat
Pohjasedimentti
Maaperä
Sammaleet (rahka-, seinä- ja
karhunsammal)
Vesikasvit (näkinsammal, ärviä)
Pohjavedet
Järvivedet
Joki- ja purovedet
Marjat (mustikka, puolukka,
variksenmarja)
Sienet
Riista (hirvi, poronliha)
Ulkoilma
Naava
Peruna, nauris
Yhteensä
Näytteet
vuonna
2012
2
9
Näytteet Analysoidut radioaktiiviset aineet
vuonna
2013
3
Gammasäteilijät (luonnon
radioaktiiviset aineet)
21
Uraani, radium, lyijy ja polonium
7 (20)
5 (20)
Gammasäteilijät (luonnon
radioaktiiviset aineet)
8
2
4
7
3
7
7
15
4 (8)
5 (20)
3
9
9
3
50
2
2
126
4
9
10
2
4
3
93
Uraani, radon, radium, lyijy ja
polonium
Uraani, lyijy ja polonium
Radon
3.1 Ilmapölynäytteet
Ilmapölynäytteitä otettiin kahdesta eri paikasta, Käylästä ja Kurtista. Vuonna 2012 mittaukset
tehtiin syyskuussa 11.–14.9.2012 välisenä aikana ja vuonna 2013 11.–25.9.2013 välisenä aikana.
Kurtissa keräimenä käytettiin SENYA Lilliput -keräintä ja Käylässä SENYA Dwarf -keräintä. Molemmat paikat sijaitsevat noin 2-3 km päässä suunnitellusta kaivosalueesta.
3.2 Ulkoinen säteily
Vuonna 2012 kaivosalueella ja sen ympäristössä tehtiin kannettavalla RDS-120 annosnopeusmittarilla 41 ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittausta ulkoilman radonmittausten kartoittamista varten. Mittaukset tehtiin noin 30 cm korkeudella maaperästä. Mittausaikana käytettiin 2-5 minuuttia/näytepiste. RDS-120 annosnopeusmittari on esitetty kuvassa 2 ja mittauspisteet kuvassa 3.
8
Kuva 2. RDS-120 kannettava säteilymittari.
Kuva 3. Ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittauspaikat (punaiset neliöt) ja maaperänäytteiden
ottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna 2012.
9
Kuva 4. Maaperänäytteiden näytteenottopaikat (keltaiset ympyrät) vuonna 2013.
3.3 Ulkoilman radon
Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä, joissa mitattiin ulkoilmassa olevan
kaasumaisen radonin (Rn-222) aktiivisuuspitoisuus (kuva 5). Mittaukset tehtiin vuonna 2013 kaksi
kertaa, kesällä 21.5.–22.8. ja syksyllä 22.8.–5.11. välisinä aikoina. Syksyn mittausjakso jäi hieman 3
kk mittausjaksoa lyhyemmäksi alueelle sataneen lumipeitteen (10 cm) vuoksi.
10
Kuva 5. Ulkoilman radonin mittauspaikat vuonna 2013.
3.4 Joki- ja järvivedet
Joki- ja järvivesinäytteitä otettiin suunnittelualueelta alavirtaan sijaitsevista Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kurtinjärvestä ja Kitkajoesta (2-4 pistettä). Lisäksi Hangaspurosta otettiin
vesinäyte, koska puro saa alkunsa suunnitellulta kaivosalueelta ja puron valuma-alue sijaitsee kaivoksen pölyvaikutusalueella. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7.
Joki- ja järvivesinäytteet otettiin pinnasta suoraan 10 litran kanistereihin. Näyteastiat huuhdottiin
näytevedellä ennen varsinaista näytteenottoa.
3.5 Pohjavedet
Pohjavesinäytteitä otettiin molempina vuosina suunnittelualueelle asennetuista havaintoputkista
näytteenottopumpulla paikoista Juomasuon kaivospiiri NW, Hangaslampi ja Pohjaslampi. Lähdevesiä saatiin yksi Pohjaslammesta, rengaskaivovesiä kaksi Käylästä ja yksi Säkkilästä ja porakaivovesiä yhteensä kolme Käylästä, Säkkilästä ja Kurtista. Kaivovesinäytteet otettiin suoraan kaivosta tai
hanasta. Hanasta näytettä otettaessa vettä juoksutettiin noin 5 minuuttia ennen näytteenottoa.
Näytepullot suljettiin tiiviisti, jotta pohjaveteen liuennut radon ei pääse karkaamaan näytteenoton
jälkeen.
Pohjavesinäytteet otettiin suoraan 10 litran kanistereihin, radonmittauksia varten vedet otettiin
lasisiin yhden litran pulloihin. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 6 ja 7.
11
Kuva 6. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
Kuva 7. Joki-, järvi- ja pohjavesinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
12
3.6 Joki- ja järvisedimentit
Pohjaslammesta, Hangaslammesta, Välijoesta, Kitkajoesta, Ylipäälamminniemestä ja Kurtinjärvestä
otettiin sedimenttinäytteitä 64 mm putkinoutimella, yleensä samoista paikoista, joista oli otettu
myös vesinäytteet. Lisäksi vuonna 2013 otettiin purosedimenttinäytteitä suolammesta, josta vesi
virtaa Kitkajokeen.
Sedimenttinäytteet tutkittiin pääsääntöisesti 5 cm tai 10 cm paksuina viipaleina, koska sedimentti
oli liian löyhää tutkittavaksi ohuempina kerroksina. Kitkajoen sedimenttinäytteet tutkittiin molempina vuosina kerroksittain 2 cm paksuina viipaleina. Jokaisesta näytepisteestä pyrittiin ottamaan
kolme osanäytettä, jotka yhdistettiin yhdeksi näytteeksi. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty
kuvissa 8 ja 9.
Kuva 8. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
13
Kuva 9. Sedimenttinäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
3.7 Maaperänäytteet
Maanäytteet otettiin molempina vuosina suunnitellulta kaivosalueelta ja sen ympäristöstä viidestä
eri paikasta, joiden sijainnit on esitetty kuvissa 3 ja 4. Näytteet ovat Pohjaslammen, Pihlajaselänteen,
Pohjasvaaran, Hangaslammen, Kurtin ja Kuusamon Sahan alueilla. Maanäytteet otettiin 1 m² alalta
halkaisijaltaan 10,4 cm maanäyteottimella 5 cm siivuina 20 cm syvyydelle asti. Jokainen näyte koostui kolmesta osanäytteestä.
3.8 Kalat, näkinsammal ja ärviä
Näkinsammalnäytteitä otettiin suunnitellun kaivoksen vesienjohtamisreitissä alavirtaan sijaitsevasta Kitkajoesta. Lisäksi näytteitä otettiin Hangaspurosta, koska puro saa alkunsa suunnitellulta
kaivosalueelta. Pohjaslammesta kerättiin ärviänäyte, joka oli todennäköisesti kalvasärviää. Vuonna
2013 kerättiin Ylipäälamminniemestä toinen ärviänäyte. Näkinsammal ja ärviä valittiin mukaan tutkimukseen, koska ne keräävät hyvin radioaktiivisia aineita, ja toimivat siten hyvinä indikaattoreina
mahdollisille päästöille. Näkinsammalnäytteet kerättiin käsin ja ärviä sukeltamalla.
Kaloja hankittiin kalastamalla sekä ostamalla paikallisesta kalatukusta. Kalat on kalastettu Kuontijärvestä, Ala-Kitkajoesta, Kitkajoesta, Kurtinjärvestä, Pohjaslammesta ja Hangaslammesta. Lajeina
olivat muikku, hauki, siika, harjus, kiiski, ahven ja särki. Ahven ja hauki ovat tärkeitä virkistyskalastuksen kohdelajeja, mistä syystä ne on valittu tutkittaviksi lajeiksi. Siika ja muikku ovat alueella
tärkeitä saalislajeja. Särkikala on herkkä ympäristömuutoksille, mm. pH muutoksille, minkä vuoksi
se on mukana tutkittavana lajina. Rapunäytteitä alueelta ei otettu, koska rapuja ei riista- ja
kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan tutkimusalueella esiinny. Näytteenottopisteiden sijainnit
on esitetty kuvissa 10 - 12.
14
Kuva 10. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna 2012.
Kuva 11. Vesikasvien näytteenottopaikat vuonna 2013.
15
Kuva 12. Kalanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
3.5 Sammaleet ja naava
Sammalnäytteitä kerättiin Juomasuon alueelta ja sen ympäristöstä. Eri sammallajeina kerättiin karhunsammalta, seinäsammalta, kerrossammalta ja rahkasammalta. Sammaleita tutkitaan, koska ne
kuvastavat ilmateitse leviävien aineiden kertymistä. Näytteet kerättiin leikkaamalla saksilla noin 20
litraa sammalta/näyte. Näytteenottopisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 13 ja 14.
16
Kuva 13. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
Kuva 14. Sammalnäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
17
Naavaa kerättiin eri näytealoilta, Pohjaslammen, Hangaslammen, Loukasahon, Pihlajaselänteen, Sakarinkaivulamminsuon ja Pihlajavaaran alueelta (kuva 15). Jäkälänäytteitä ei saatu vuosien 2012 ja
2013 näytteenotoissa. Naava ja jäkälä keräävät ilmateitse leviäviä aineita ja ne ovat poroille tärkeää
ravintoa, mistä syystä ne on valittu mukaan tutkimukseen.
Kuva 15. Naavanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
3.6 Marjat ja sienet
Marjanäytteet (mustikka, puolukka, juolukka ja variksenmarja) kerättiin suunnitellulta kaivosalueelta sekä eri puolilta alueen ympäristöstä. Puolukkaa saatiin kerättyä kolmelta näytealalta, mustikkaa ja variksenmarjaa yhdeltä tai kahdelta ja juolukkaa yhdeltä näytealalta. Näytealana käytettiin
tyypillistä marjastusalaa.
Sieninäytteitä (kangasrousku, punikkitatti, kangastatti, kangasrousku, voitatti, isohapero, kehnäsieni, härmämalikka) kerättiin eri puolilta suunnitellun kaivosalueen ympäristöä. Kangasrouskua saatiin molempina näytteenottovuosina neljältä eri näytealalta, isohaperoa (2013), kangastattia (2012)
ja punikkitattia kahdelta eri näytealalta sekä voitattia, kehnäsientä (2013) ja härmämalikkaa (2013)
yhdeltä näytealalta. Kangasrouskut ja tatit valittiin tutkittaviksi lajeiksi, koska ne ovat yleisesti käytettyjä ruokasienilajeja. Sienet ovat tärkeitä näytteitä, koska niiden kautta ihminen voi altistua
radioaktiivisille aineille. Sienet ovat myös porojen ja riistan ravintoa. Näytteenottopisteiden sijainnit
on esitetty kuvissa 16 - 19.
18
Kuva 16. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
Kuva 17. Sieninäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
19
Kuva 18. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2012.
Kuva 19. Marjanäytteiden näytteenottopaikat vuonna 2013.
20
3.7 Riista, poro ja maataloustuotteet
Vuonna 2012 riistanäytteenä tutkittiin hirvenlihaa. Vuonna 2013 hirvenlihanäytteen lisäksi tutkittiin poronlihanäyte. Riistanäytteet tilattiin paikallisen metsästysseuran jäseneltä ja poronliha Alakitkan paliskunnasta. Maataloustuotteina tutkittiin perunaa ja naurista, mitkä ostettiin paikalliselta viljelijältä.
4. Näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa käytetyt menetelmät
Säteilyturvakeskuksen ympäristön säteilyvalvontaosasto on akkreditoitu ISO standardin
17025:2005 mukaan, akkreditointitunnus T167. Testausalana on säteilyturvallisuustestaus ja siihen
liittyvä ympäristönäytteenotto. Kaikki selvityksessä käytetyt analyysimenetelmät ovat akkreditoituja mukaan lukien ympäristönäytteiden näytteenotto (taulukko 2).
Gammaspektrometrinen analyysi on menetelmä, jossa yhdellä mittauksella voidaan määrittää kaikkien gammasäteilyä lähettävien aineiden määrät näytteessä. Tyypillisiä gammaspektrometrisesti
määritettäviä luonnon radioaktiivisia aineita ovat kalium-40, lyijy-210, uraani-238, radium-226 ja
radium-228. Näytteen mittausaika on muutamasta tunnista kolmeen vuorokauteen. Radiokemiallista menetelmää käytetään, jos radioaktiivisen aineen aktiivisuuspitoisuus on niin pieni, ettei
sitä pystytä mittaamaan gammaspektrometrisesti tai jos analysoitava radionuklidi ei lähetä gammasäteilyä. Radiokemiallinen määritys vaatii lähes aina alkuaineen erottamisen muista mittausta
häiritsevistä aineista. Radiokemiallinen määritys voidaan tehdä kaikille näytteille, jotka voidaan
saattaa liuosmuotoon.
Helsingissä valvonta- ja mittauslaboratoriossa tehtiin kaikkien näytteiden esikäsittely. Uraani (U234, U-238) määritettiin radiokemiallisesti vesinäytteistä, kalanäytteistä, sammalista, ärviästä, naavasta, marjoista, sienistä, riistasta ja sedimenteistä. Muiden näytteiden (ilmapöly, maaperä) uraanin
(U-238) ja toriumin hajoamissarjan pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti niiden radioaktiivisten hajoamistuotteiden avulla. Ra-226-pitoisuudet määritettiin gammaspektrometrisesti.
Radonmääritykset vesinäytteistä tehtiin nestetuikespektrometrillä. Pohjois-Suomen aluelaboratoriossa määritettiin kaikista näytteistä polonium (Po-210) ja lyijy (Pb-210) radiokemiallisella menetelmällä. Useimmista näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Kenttä- ja valmiuslaboratorio vastasi gammaspektrometrisistä in situ –mittauksista ja radon- ja terveyslaboratorio ulkoilman radonmittauksista.
Taulukko 2. Analysoinnissa käytetyt määritysmenetelmät
Määritettävä
Käytetty analysointi
radionuklidi
menetelmä
U-234, U-235, U-238
Radiokemiallinen erotus ja
alfaspektrometrinen mittaus
U-235, U-238
Gammaspektrometrinen mittaus
Ra-226, Ra-228
Th-228, Th-232
Po-210, Pb-210
Gammaspektrometrinen mittaus,
Vesinäytteet nestetuikespektrometrinen mittaus
Rn-222, ilma
Radiokemiallinen erotus ja
alfaspektrometrinen mittaus
Nestetuikespektrometrinen
mittaus
Integroiva alfajälkimenetelmä
Cs-137
Rn-222, vesi
K-40
Viittaus
Vesterbacka et al., 2009
STUK OHJE TKO 4.6
IEC 61452: 1995
STUK TKO 4.5
IEC 61452: 1995
STUK TKO 4.5
Salonen 1993, 1997
IEC 61452: 1995
STUK TKO 4.5
Vesterbacka ja Ikäheimonen,
2005, STUK OHJE TKO 4.6
Salonen 1992, 1997
STUK TKO 4.6
Reisbacka 2011
STUK-VALO-4.7
IEC 61452: 1995
STUK TKO 4.5
IEC 61452: 1995
STUK TKO 4.5
21
4.1 Näytteiden esikäsittely
Näytteet punnittiin ennen esikäsittelyä. Osa näytteistä muun muassa kalat ja riista pakastettiin
pilaantumisen estämiseksi. Marja-, sieni-, peruna-, nauris- ja sammalnäytteet puhdistettiin roskista.
Sienet, perunat, nauris ja lihat paloiteltiin. Kalanäytteistä hauki, kiiski ja siika fileoitiin ennen
kuivausta, jolloin aktiivisuus on Bq/kg lihaa. Ahvenista, muikuista ja särjistä poistettiin ainoastaan
pää ja sisälmykset ja loppuosa paloiteltiin ennen kuivausta. Harjuksista poistettiin ainoastaan pää,
koska kalat olivat poikasia näytteenottovaiheessa. Näytteet kuivattiin lämpökaapissa, jonka jälkeen
ne homogenisoitiin. Uraani- ja radiumanalyysia varten näytteet tuhitettiin. Tuhituksessa kuivattu
näyte kuumennetaan 450 asteeseen alumiiniupokkaassa pystyuunissa. Tuhitus pystyuunissa kestää
näytteestä riippuen 2 – 7 päivää. Lopuksi näyte poltetaan vielä teollisuusuunissa 1 – 2 päivän ajan,
missä näytteelle tehdään ns. loppupoltto. Tuhituksen aikana näytteen orgaaninen aines palaa pois.
Sedimentti- ja pohja-ainesnäytteet kuivattiin kylmäkuivurissa ja homogenisoitiin. Lämpökaapissa
kuivatut maaperänäytteet seulottiin 2 mm seulalla. Seulaan jäänyt orgaaninen aines ja kivet punnittiin erikseen. Gammamittauksiin menevät vesinäytteet haihdutettiin vesihauteella.
Elintarvikkeiden ja ympäristönäytteiden tulokset on ilmoitettu kuivattua näytettä kohden. Aktiivisuuspitoisuudet kuivatuissa näytteissä ovat moninkertaisia verrattuna tuoreiden näytteiden aktiivisuuspitoisuuksiin. Esimerkiksi tuoreiden marjojen aktiivisuuspitoisuudet ovat noin seitsemäsosa
kuivattujen marjojen pitoisuudesta ja tuoreiden sienten noin kymmenesosa kuivattujen sienten
pitoisuudesta. Vastaavasti tuoreiden kalojen, hirvenlihan ja perunan aktiivisuuspitoisuudet ovat 4 –
5 kertaa pienempiä kuin kuivattujen näytteiden pitoisuudet.
4.2 Gammaspektrometrinen määritys
Gammaspektrometrisesti analysoitavat radionuklidit olivat Ra-226, Ra-228, Th-228 ja U-238, silloin,
kun uraanipitoisuudet olivat tarpeeksi suuria. Osasta näytteistä Pb-210 määritettiin myös gammaspektrometrisesti. Raportissa on ilmoitettu myös Cs-137:n ja K-40:n pitoisuudet maanäytteille.
Mitattavista radionuklideista Cs-137:n ja K-40:n:n aktiivisuuspitoisuus määritettiin suoraan
radionuklidista lähtevän gammasäteilyn perusteella. Muiden radionuklidien (U-238, Ra-226, Ra-228
ja Th-228) pitoisuudet määritettiin hajoamistuotteiden (tytärnuklidien) pitoisuuksien perusteella.
4.3 Radiokemiallinen uraanimääritys
Radiokemiallisessa uraanimäärityksessä voidaan määrittää uraanin eri isotooppien (U-234, U-235
ja U-238) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon märkäpolttamalla mikroaaltopolttouunissa. Tämän jälkeen näytteestä poistetaan erotusta häiritsevät aineet kuten silikaatti ja
orgaaninen aines. Uraani erotetaan ioninvaihdolla muista radioaktiivisista aineista ja saostetaan sen
jälkeen yhdessä keriumfluoridin kanssa. Näytepreparaatit mitataan alfaspektrometrisesti. Näytteen
uraanipitoisuus lasketaan analyysin alussa lisätyn sisäisen merkkiainemäärän avulla. Uraanianalyysissä merkkiaineena käytettiin U-232 -isotooppia.
4.4 Radiokemiallinen lyijy- ja poloniummääritys
Radiokemiallisessa lyijy- ja poloniummäärityksessä määritettiin lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po210) aktiivisuuspitoisuudet. Näyte saatettiin ensin liuosmuotoon mikroaaltopolttouunissa. Poloniumin radiokemiallisessa erotuksessa käytettiin hyväksi poloniumin kykyä saostua spontaanisti
hopealevylle. Radiokemiallisen erotuksen jälkeen näytteet mitattiin alfaspektrometrilla. Pb-210
määritettiin samasta näytteestä, josta Po-210 on ensin saostettu pois ja johon Po-210:n annettiin
sen jälkeen kasvaa sisään noin puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen Po-210- ja Pb-210 aktiivisuuspitoisuudet laskettiin näytteenottohetkeen. Ensimmäisessä saostuksessa käytettiin merkkiaineena
Po-209:ää ja toisessa käytetään Po-208:aa.
22
4.5 In situ -mittaukset
Gammaspektrometrisillä in situ -mittauksilla kartoitettiin maanpinnan gammasäteilyä lähettävien
radionuklidien aktiivisuudet. Mittauksessa käytettiin korkean erotuskyvyn omaavaa High Purity
Germanium (HPGe) -ilmaisinta, joka oli sijoitettu noin metrin korkeuteen kolmijalan päälle. Mittausaikana käytettiin 30 minuuttia/näytepiste. Mittauspisteinä käytettiin samoja pisteitä, joista oli otettu maaperänäytteet. Kuvassa 3 on esitetty in situ -mittauspisteet.
4.6 Ulkoilman radonmääritykset
Juomasuon alueen ympäristöstä valittiin 25 mittauspistettä ulkoilmassa olevan kaasumaisen
radonin mittaamiseksi. Mittauspisteiden valinnassa käytettiin kriteereinä mm. asutusta, maaperän
ja kallioperän koostumusta, vallitsevia tuulen suuntia ja etäisyyttä kaivosalueelle suunnitelluista
rakenteista. Mittauspisteiden koordinaatit määritettiin GPS-laitteella. Ulkoilman radonmittaus
suoritettiin jokaisessa mittauspisteessä kahdella STUK:n radonmittauspurkilla. Mittauspisteessä
maahan laitettiin puinen rima ja siihen kiinnitettiin noin metrin korkeudelle muovipullo, jonka pohja oli poistettu. Pullon sisään sääsuojaan sijoitettiin kaksi radonmittauspurkkia. Purkit pidettiin
ulkoilmassa noin 3 kuukautta, jonka aikana purkkiin kulkeutunut radonkaasu jättää jäljet purkin
sisällä olevaan filmiin. Laboratoriossa filmit etsataan käyttäen sähkökemiallista menetelmää.
Filmille jäävien jälkien perusteella lasketaan ulkoilman radonpitoisuus. Toinen lähes kolmen
kuukauden radonmittausjakso tehtiin uusilla mittauspurkeilla heti ensimmäisen mittausjakson
perään samoissa mittauspisteissä, jotta voitiin kartoittaa kevään ja syksyn aiheuttamaa vaihtelua
ulkoilman radonpitoisuuksissa. Radonpitoisuudet määritettiin mittauspurkeista STUK:n radonlaboratoriossa Helsingissä.
4.7
Tulosten mittausepävarmuus
Mittausepävarmuus on mittaustulokseen liittyvä parametri, joka kuvaa mittaussuureen arvojen
oletettua vaihtelua. Mittausepävarmuustietoja tarvitaan, kun arvioidaan mittaustuloksen tarkkuutta. Mittausepävarmuus on kvantitatiivinen arvio niistä rajoista, joiden sisäpuolella mittaustuloksen
oletetaan olevan tietyllä todennäköisyydellä. Epävarmuuden arvioinnissa ei ole huomioitu näytteenoton epävarmuutta.
Radiokemiallisesti ja gammaspektrometrisesti analysoituihin mittaustuloksiin liittyvä mittausepävarmuus on ilmaistu ns. laajennettuna epävarmuutena, joka saadaan kertomalla yhdistetty mittausepävarmuus peittävyyskertoimella k=2. Tämä vastaa likimain 95 %:n suuruista luotettavuusväliä, mikä tarkoittaa sitä, että tulos on 95 % todennäköisyydellä ilmoitetulla välillä (±).
23
5. Tulokset
5.1 Ilmapölynäytteet
Ilmapölynäytteitä kerättiin kahdesta eri paikasta, Kurtista ja Käylästä (taulukko 3). Vertailupisteeksi
valittiin STUKin valtakunnallisen säteilyvalvontaverkon Rovaniemen ilmankeräysaseman tulokset
samoilta ajoilta (vastaavana aikana vuonna 2012 kerätty ilmanäyte). Ilmapölynäytteiden tulokset on
ilmoitettu mikroBq/m3 ilmaa. Rovaniemen ilmankeräysasemalla oleva keräyslaite kerää enemmän
ilmaa kuin kannettavat ilmankeräyslaitteet, joita käytettiin tässä tutkimuksessa. Tämän vuoksi myös
määritysrajat Rovaniemen ilmanäytteille ovat pienempiä kuin tässä tutkimuksessa.
Kurtissa tehdyssä mittauksessa luonnon K-40-pitoisuus oli suurempi verrattuna Käylässä tai Rovaniemellä saatuun tulokseen. Valtakunnallisessa ympäristönsäteilyvalvonnassa tyypillinen vaihteluväli ilman K-40-pitoisuudella on alle menetelmän havaitsemisrajasta 200 mikroBq/m3. Suurempi K40-pitoisuus johtuu todennäköisesti siitä, että näytteessä on mukana maaperän pölyä, joka myös
sisältää K-40:a.
Käylässä ja Kurtissa tehdyissä mittauksissa ilman Pb-210-pitoisuus oli noin 3 – 4 kertaa suurempi
kuin Rovaniemellä mitattu pitoisuus. Valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvonnassa tyypillinen
vaihteluväli ilman lyijypitoisuuksilla on alle 100 – 500 mikroBq/m3, ja siihen verrattuna tulos ei
poikkea normaalista luonnossa esiintyvästä pitoisuudesta.
Taulukko 3. Ilmapölynäytteissä gammaspektometrisessa mittauksissa havaitut radionuklidit vuosina 2012 ja 2013. Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä mikroBq/m3.
Keräyspaikka/
Radionuklidi
STUKin
näytetunnus
Pb-210 (µBq/m3)
Ac-228 (µBq/m3)
Bi-214 (µBq/m3)
Pb-212 (µBq/m3)
Pb-214 (µBq/m3)
Tl-208 (µBq/m3)
U-235 (µBq/m3)
K-40 (µBq/m3)
Kurtti
KK 2/12
2012
< 70
< 50
< 20
< 40
< 50
< 140
560 ± 170
< tulos alle menetelmän havaitsemisrajan,
- ei analysoitu
KU043-13
2013
330 ± 30
< 15
< 10
<6
< 10
<5
< 10
280 ± 90
Käylä
KK 1/12
2012
200 ± 30
< 20
11 ± 6
< 17
< 15
< 40
< 40
190 ± 50
KU026-13
2013
<5
<3
<2
<3
<2
<2
51 ± 20
Referenssipaikka
Rovaniemi 2012
CR 37/12
79 ± 16
0,7 ± 0,4
1,4 ± 0,4
0,7 ± 0,4
1,2 ± 0,2
1,0 ± 0,2
< 1,0
130 ± 30
5.2 Ulkoinen säteily ja in situ -mittaukset
Ulkoisella säteilyllä tarkoitetaan kehoon sen ulkopuolelta tulevaa, esimerkiksi maaperässä ja ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden lähettämää säteilyä. Vuonna 2012 Juomasuon alueella ulkoisen
säteilyn annosnopeutta mitattiin 41 eri pisteessä suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä
RDS-120 kannettavalla säteilymittarilla noin 30 cm korkeudella maanpinnasta. Tulokset vaihtelivat
välillä 0,06 – 0,14 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h).
Juomasuon alueella tehdyt ulkoisen säteilyn annosnopeusmittaukset eivät poikenneet normaalista
ulkoisen säteilyn annosnopeudesta Suomessa. Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeus vaihtelee
paikasta ja vuodenajasta riippuen välillä 0,05 – 0,3 µSv/h. Suomessa on automaattinen ulkoista säteilyä mittaava valvontaverkko, jossa on noin 255 asemaa. Verkko kattaa koko maan.
24
Taulukossa 4 on esitetty in situ -mittausten tulokset viidessä eri mittauspisteissä. Tässä selvityksessä mitattuja aktiivisuuskatteita voidaan käyttää verrokkiaineistona tulevissa ympäristöselvityksissä. Aktiivisuuskatteella tarkoitetaan maanpinnassa olevaa aktiivisuutta, joka lasketaan Bq/m2
kohden.
Taulukko 4. In situ
Bq/m2.
Mittauspaikka
Pohjaslampi
Pohjasvaara
Hangaslampi
Kurtti
Saha
-mittaustulokset vuodelta 2013. Taulukossa esitetyt tulokset ovat yksikössä
Cs-137
190 ± 50
290 ± 55
200 ± 42
290 ± 78
220 ± 42
K-40
12500 ± 2400
14400 ± 2700
13900 ± 2600
12900 ± 3500
10000 ± 2700
Ac-228
480 ± 125
370 ± 110
600 ± 140
< 379
260 ± 70
Bi-214
230 ± 60
210 ± 60
380 ± 110
< 166
320 ± 90
Pb-212
320 ± 90
250 ± 65
270 ± 70
150 ± 40
400 ± 130
5.3 Ulkoilman radon
Kesällä (21.5.–21.8.2013) tehtyjen mittausten keskiarvo oli 4 Bq/m³, ja mittauspisteiden radonpitoisuuksien vaihteluväli oli <2 – 7 Bq/m³. Syksyllä (21.8.–5.11.2013) tehtyjen mittausten keskiarvo oli 6 Bq/m³, ja mittauspisteiden radonpitoisuuksien vaihteluväli oli 2 – 10 Bq/m³ (taulukko 5).
Vuodenajalla ei ollut merkittävää vaikutusta alueen ulkoilman radonpitoisuuteen. Mittauspisteen
Juomasuolouhos syksyn mittaustulokset puuttuvat, koska näytepurkit oli ammuttu hajalle. Myös
mittauspisteen Säkkilän näytekeppi oli kaadettu syksyllä, minkä vuoksi tulokset on hylätty.
Ulkoilman radonpitoisuudet kaikissa mittauspisteissä olivat matalia, hyvin lähellä menetelmän havaitsemisrajaa. UNSCEAR–raportin mukaan ulkoilman radonpitoisuuden keskiarvo on 10 Bq/m³.
Matalimmat ulkoilman radonpitoisuudet ovat tyypillisesti merialueilla. Mantereilla ulkoilman radonpitoisuuksissa on suurta vaihtelua, ja korkeimmat mitatut radonpitoisuudet ovat olleet satoja
Bq/m³.
25
Taulukko 5. Ulkoilman radonmittauspaikat ja ulkoilman radonpitoisuus Bq/m³. Tulosten
epävarmuus on 50 %.
1. mittauksen 2. mittauksen
tulokset
tulokset
Mittauspaikka
(Bq/m³)
(Bq/m³)
Käylä
4,2
4,6
Hevoskorpi urheilukenttä
2,7
8,7
Saukkoniemi hautausmaa
3,4
10,1
Pihlajavaara
2,3
3,7
Sakarinkaivulamminsuo
4,6
2,8
Ukonmurto
4,9
4,7
Harjalampi SW
6,0
7,0
Mäntyharju
4,1
8,4
Säkkilä
3,8
Petäjävaara W
4,9
8,4
Pyöreälampi W
2,7
3,7
Pihlajasuo SE
3,4
5,5
Sahan N puoli
4,6
5,5
Kurtti
4,6
6,4
Tammela E
3,8
3,7
Kotikumpu
4,9
7,8
Rytilampi NE
2,6
7,5
Pohjaslampi E
3,0
4,7
Saha E / Kolvikko
<1
5,1
Vähänkäylänlahti E / Nahkaniva
5,8
6,0
Pohjasvaara W
2,3
5,1
Hangaslampi N
3,1
4,6
Pohjasvaara E
5,0
8,9
Hangaslampi W
3,1
1,8
Juomasuolouhos W
6,6
Keskiarvo
4,0
5,9
Keskihajonta
1,2
2,2
5.4 Joki- ja järvivedet
Joki- ja järvivesistä määritettiin uraanin, radiumin, poloniumin ja lyijyn aktiivisuuspitoisuudet. Eri
vuosien uraanin ja radiumin tulokset on esitetty taulukoissa 6 (2012) ja 7 (2013). Kaikissa vesinäytteissä uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa (taulukko 12). Kaikkien analysoitujen vesien polonium- ja lyijypitoisuudet olivat myös pieniä, pitoisuudet vaihtelivat <0,001 – 0,008 Bq/l (liitteet 5 ja 9). Vuosien 2012 ja 2013 tuloksissa ei esiintynyt
merkittävää vuosivaihtelua, ja tulokset olivat epävarmuuksien puitteissa yhtenevät.
Puro-, järvi- ja jokivesien aktiivisuuspitoisuudet ovat pieniä, koska uraani on luonnon olosuhteissa
sitoutuneena tyypillisesti orgaaniseen ainekseen ja pysyy orgaanisissa järvi- ja jokisedimenteissä.
Hapettavissa olosuhteissa uraani voi olla liikkuvampi ja kulkeutua puroihin ja järvialtaisiin. Radiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat pieniä, tyypillisiä luonnossa esiintyviä tasoja. Suomalaisissa vesissä radium ei yleensä esiinny liukoisena, sillä se muodostaa vedessä liukenemattomia yhdisteitä
esimerkiksi karbonaattien ja sulfaattien kanssa. Radiumpitoisuudet ovat yleensä luonnonvesissä
26
niin pieniä, että radium ei saostu suoraan karbonaattina tai sulfaattina vaan kerasaostuu näiden
kanssa (Lahermo ym. 2002).
Taulukko 6. Joki- ja järvivesinäytteiden uraanin (U-234, U-238) ja radiumin (Ra-226, Ra-228)
aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu yksikössä millibecquerelliä litrassa
(mBq/l), becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet
vaihtelevat välillä 10 – 20 %.
NäyteSTUKin
NäytteenU-234
U-238
U-238
Ra-226** Ra-228*
tyyppi
näytetunnus ottopaikka (mBq/l) (mBq/l)
(µg/l)
(Bq/l)
(Bq/l)
Järvivesi KU033-12
Pohjaslampi 37 ± 4
8,6 ± 1,3 0,7 ± 0,1
0,16 ± 0,16 <0,06
Järvivesi KU034-12
Kurtinjärvi
6,6 ± 0,9 1,6 ± 0,3 0,12 ± 0,02 0,05 ± 0,01 <0,03
Jokivesi KU037-12
Kitkajoki 1
1,6 ± 0,3 <0,8
<0,2
<0,13
<0,04
Jokivesi KU039-12
Kitkajoki 2
1,6 ± 0,3 <0,8
<0,2
<0,02
<0,04
Jokivesi KU038-12
Hangaspuro 5,7 ± 0,7 1,6 ± 0,3 <0,2
0,10 ± 0,01 <0,05
Jokivesi KU040-12
Välijoki
21 ± 2
4,9 ± 0,6 0,4 ± 0,05
0,08 ± 0,01 <0,05
< tulos alle menetelmän havaitsemisrajan
* gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus
Taulukko 7. Joki- ja järvivesinäytteiden uraanin (U-234, U-238) ja radiumin (Ra-226, Ra-228) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu yksikössä millibecquerelliä litrassa
(mBq/l), becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20 %.
NäyteSTUKin
NäytteenU-234
U-238
U-238
Ra-226** Ra-228*
tyyppi
näytetunnus ottopaikka (mBq/l) (mBq/l)
(µg/l)
(Bq/l)
(Bq/l)
Järvivesi KU037-13
Pohjaslampi 43 ± 6
11 ± 2
0,9 ± 0,1
<0,02
<0,04
Järvivesi KU036-13
Kurtinjärvi
6,5 ± 0,9
1,6 ± 0,3 0,1 ±0,02 <0,02
<0,03
Järvivesi KU035-13
Hangaslampi 1,6 ± 0,3
1,0 ± 0,2 0,08 ±0,03 0,07±0,02 <0,05
Jokivesi KU003-13
Kitkajoki 1
2,3 ± 0,4
1,1 ± 0,2 0,09±0,03 0,03±0,01 <0,03
Jokivesi KU004-13
Kitkajoki 2
2,0 ± 0,3
0,8 ± 0,2 0,06 ±0,03 0,05±0,01 <0,03
Jokivesi KU002-13
Hangaspuro 16 ± 2
4,4 ± 0,7 0,35 ±0,06 0,04±0,01 <0,03
Jokivesi KU005-13
Välijoki
23 ± 3
6,1 ± 0,9 0,5 ± 0,1
0,06±0,02 <0,1
Jokivesi KU039-13
Kitkajoki
2,0 ± 0,3
0,6 ± 0,1 0,05 ±0,01 <0,03
<0,05
Jokivesi KU006-13
Purovesi KU038-13
Kitkajoki
Vähä-Käyläkoski
Sakari
1,9 ± 0,3
5,4 ± 0,8
* gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus
<0,9
<0,07
2,6 ± 0,4 0,2 ±0,03
0,03±0,01
<0,03
<0,03
<0,05
5.5 Pohjavedet
Pohjavesissä esiintyvät luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet eivät poikenneet normaaleista pohjavedessä esiintyvistä pitoisuuksista (taulukot 8 - 11). Porakaivovesien Rn-222, Pb-210,
Po-210 ja uraanipitoisuudet olivat pieniä verrattuna tyypillisiin aktiivisuuspitoisuuksiin porakaivovedessä. Myös rengas- ja lähdekaivoissa luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet
olivat pieniä.
27
Taulukko 8. Lähde-, rengas- ja porakaivovesien radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin
(Ra-226, Ra-228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012.
Tulokset on ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l).
Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 30 %.
Näytetyyppi
Lähdevesi
STUKin
näytetunnus
KU028 -12
Näytteenottopaikka
Pohjaslampi
U-234 (Bq/l)
0,005 ± 0,001
U-238 (Bq/l)
0,002 ± 0,001
U-238 (µg/l)
0,2
Ra-226 (Bq/l)**
<0,01
Ra-228 (Bq/l)*
<0,04
Pb-210 (Bq/l)
0,020 ± 0,002
Po-210 (Bq/l)
0,006 ± 0,001
Rn-222 (Bq/l)
22 ± 5
Rengaskaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
KU026,27 -12
KU024-12
KU025 -12
KU032 -12
0,11 ± 0,03
0,13 ± 0,04
0,15 ± 0,04
<0,02
Käylä, Säkkilä
<10
<0,01
<0,05
0,006 ±0,001
<0,001
16 - 52
Käylä
<10
<0,01
<0,05
0,009 ± 0,001
<0,001
190 ± 20
- ei analysoitu, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus
Säkkilä
<10
<0,01
<0,05
110 ± 10
Kurtti
<10
<0,01
<0,03
0,009 ± 0,001
<0,001
30 ± 5
Taulukko 9. Lähde-, rengas- ja porakaivovesien radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin
(Ra-226, Ra-228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013.
Tulokset on ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l).
Näytetyyppi
STUKin
näytetunnus
Näytteenottopaikka
U-234 (Bq/l)
U-238 (Bq/l)
U-238 (µg/l)
Ra-226 (Bq/l)**
Ra-228 (Bq/l)*
Pb-210 (Bq/l)
Po-210 (Bq/l)
Rn-222 (Bq/l)
Rengaskaivovesi
Rengaskaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
KU030-13
KU031-13
KU032-13
KU034-13
KU033-13
0,13 ± 0,05
0,05 ± 0,04
<0,02
0,17 ± 0,05
<0,02
Säkkilänjärvi
<10
0,05 ± 0,01
<0,05
0,012± 0,002
<0,001
51 ± 6
Käylä
<10
0,04 ± 0,01
<0,03
0,009 ± 0,001
<0,001
12 ± 1
Käylä
<10
0,07 ± 0,01
<0,03
0,05± 0,01
0,002 ± 0,001
160 ± 20
Säkkilä
<10
0,06 ± 0,01
<0,04
0,020 ± 0,004
0,006 ± 0,001
134 ± 15
< tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus, ** nestetuikespektrometrinen mittaus
Kurtti
<10
0,04 ± 0,01
<0,03
0,012 ± 0,001
<0,001
44 ± 5
28
Taulukko 10. Pohjavesinäytteiden radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on
ilmoitettu yksikössä becquerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20 %.
Näytetyyppi
Pohjavesi
Pohjavesi
Pohjavesi
STUKin
näytetunnus
Näytteenottopaikka
U-234 (Bq/l)
U-238 (Bq/l)
U-238 (µg/l)
Ra-226 (Bq/l)**
Ra-228 (Bq/l)*
Pb-210 (Bq/l)
Po-210 (Bq/l)
Rn-222 (Bq/l)
KU029-12
Juomasuon
kaivospiiri
0,031 ± 0,004
0,011 ± 0,001
0,88 ± 0,08
0,11 ± 0,02
<0,05
0,064
0,02
175 ± 20
KU030 -12
Hangaslampi
0,0041 ± 0,0005
0,0013 ± 0,0002
0,10 ± 0,02
0,15 ± 0,03
<0,03
0,020
0,006
45 ± 5
KU031 -12
Pohjaslampi
0,0040 ± 0,0005
0,0021 ± 0,0003
0,17 ± 0,02
0,07 ± 0,01
<0,04
0,008
0,011
3,5 ± 2
Taulukko 11. Pohjavesinäytteiden radonin (Rn-222), uraanin (U-234, U-238), radiumin (Ra-226, Ra228), lyijyn (Pb-210) ja poloniumin (Po-210) aktiivisuuspitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu yksikössä bequerelliä litrassa (Bq/l) tai mikrogrammaa litrassa (µg/l). Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 20%.
Näytetyyppi
Pohjavesi
Pohjavesi
Pohjavesi
STUKin
näytetunnus
Näytteenottopaikka
U-234 (Bq/l)
U-238 (Bq/l)
U-238 (µg/l)
Ra-226 (Bq/l)**
Ra-228 (Bq/l)*
Pb-210 (Bq/l)
Po-210 (Bq/l)
Rn-222 (Bq/l)
KU027-13
Juomasuon
kaivospiiri
0,074 ± 0,011
0,026 ± 0,004
2,1 ± 0,3
<0,04
<0,06
0,10±0,02
<0,001
290 ± 30
KU029-13
KU028-13
Hangaslampi
0,0039 ± 0,0006
0,0013 ± 0,0003
0,10 ± 0,02
0,05±0,01
<0,03
0,03±0,01
0,002±0,001
74 ± 10
Pohjaslampi
0,0092 ± 0,0001
0,0048 ± 0,0001
0,38 ± 0,01
0,08 ±0,01
<0,05
0,007±0,002
0,006±0,003
7±1
Kaikkien vesinäytteiden laatu täytti radonille asetetut laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama toimenpideraja yksityiselle kaivovedelle on 1000 Bq/l ja Säteilyturvakeskuksen
asettama raja vesilaitosvedelle on 300 Bq/l. Myös vesinäytteiden uraanipitoisuus oli pieni, ja alitti
maailman terveysjärjestön WHOn suositusarvon 30 mikrogrammaa litrassa juomavedelle. Puhdistustoimenpiteitä juomavedelle ei siten tarvita. Suomessa verkostoveden keskimääräinen radonpitoisuus on 27 Bq/l, rengaskaivoveden 50 Bq/l ja porakaivoveden 460 Bq/l. Vastaavasti keskimääräinen uraanipitoisuus verkostovedessä on alle 1 µg/l, rengaskaivovedessä noin 1 µg/l ja porakaivovedessä 21 µg/l. Rengas- ja lähdekaivojen keskimääräinen poloniumpitoisuus on 0,01 Bq/l ja
lyijypitoisuus 0,04 Bq/l sekä porakaivojen poloniumpitoisuus 0,07 Bq/l ja lyijypitoisuus 0,06 Bq/l
(Vesterbacka 2005).
29
Taulukko 12. Tyypillisiä uraanipitoisuuksia eri vesilähteissä STUKin aineiston perusteella
Suomessa.
Näyte
LukuU-234
U-238
U-238
Vertailuarvo U-238
määrä
(mBq/l)
(mBq/l)
max.
Keskiarvo Maksimi
(µg/l)
(µg/l)
(µg/l)
Porakaivovesi
6
3 - 293
2,1 - 180
14,4
21
12200
Lähdevesi
3
2,2 - 3,9
1,8 - 2,1
0,2
1,2
88
Puro- ja jokivesi
20
2,2 - 66
1,8 - 68
5,4
0,21*
13,6
Järvivesi
4
2,6 - 2,8
1,9 - 2,1
0,2
**0,23
2,8
*= Koko Suomen aineiston mediaaniarvo, ** = Suomen vesilaitosveden uraanipitoisuus pintavedessä
5.6 Joki- ja järvisedimentit
Kaikista sedimenttinäytteistä määritettiin uraanin, radiumin, poloniumin ja lyijyn aktiivisuuspitoisuudet. Kitkajoen sedimenttinäytteet tutkittiin kerroksittain 2 cm paksuina viipaleina ja niistä määritettiin edellisten lisäksi torium (Th-228), cesium (Cs-137) ja kalium (K-40). Tulokset vuoden 2012
näytteenotosta on esitetty kuvassa 11. Pohjaslammen, Kurtinjärven ja Välijoen sedimentit analysoitiin 5 cm ja 10 cm kokoomanäytteinä, joiden tulokset on esitetty taulukoissa 13 (2012) ja 14 (2013).
Taulukko 13. Pohjaslammen, Kurtinjärven ja Välijoen pohjasedimenttien uraani-, radium-, lyijy-, ja
poloniumpitoisuudet vuonna 2012. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten
epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 56 %.
NäyteSTUKin Sedimentin
RaRapaikka
näytesyvyys
U-234
U-238
226*
228*
Pb-210 Po-210
tunnus
(cm)
(Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg)
760 ±
170 ±
64 ±
18,5 ±
108 ±
123 ±
Välijoki
KU053-12
0-10
170
40
19
2,2
12
23
1410 ±
340 ±
90 ±
14,2 ±
65 ±
67 ±
Pohjaslampi KU054-12
0-10
320
80
27
3,1
7
12
900 ±
220 ±
234 ±
22,8 ±
520* ±
Kurtinjärvi KU055-12
0-10
200
50
70
2,7
95
* gammaspektrometrinen mittaus
Taulukko 14. Välijoen, Hangaslammen, Kurtinjärven ja Ylipäälamminniemen pohjasedimenttien
uraani-, radium-, lyijy-, ja poloniumpitoisuudet vuonna 2013. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 7 – 60 %.
NäyteSTUKin
Sedimentin
RaRapaikka
näytesyvyys
U-234
U-238
226*
228*
Pb-210 Po-210
tunnus
(cm)
(Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg) (Bq/kg)
106* ±
35 ±
14,5 ±
26 ±
26 ±
Välijoki
KU083-13
0-5
23
15
1,7
3
2
243* ±
75 ±
10,6 ±
180 ±
185 ±
Välijoki, ylä KU084-13
0-5
63
36
2,1
21
13
256* ±
46 ±
4,8 ±
81 ±
83 ±
Välijoki, ylä KU085-13
5 – 10
33
28
1,7
10
6
34 ±
25 ±
23 ±
26,9 ±
123 ±
147 ±
Hangaslampi KU082-13
0-5
5
4
5
3,2
14
10
340* ±
163 ±
25 ±
630* ±
0-5
75
55
4
110
280* ±
173 ±
23 ±
246* ±
5 - 10
70
48
3,7
45
300* ±
194 ±
23 ±
194* ±
10 - 15
66
39
3,2
39
Ylipäälam148* ±
28 ±
34 ±
330* ±
minniemi
KU104-13
0-5
38
17
4,1
60
30
Aktiivisuuspitoisuus Bq/kg k.p.
600
500
K-40
400
Cs-137
Pb-210
300
Th-228
Ra-226
200
Ra-228
U-238
100
0
Po-210
0-2
2-4
4-6
6-8
8-10
Sedimenttikerros (cm)
Kuva 20. Kitkajoen eri sedimenttikerrosten radioaktiivisuustulokset vuonna 2012 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Ra-226, Ra-228, Th-228, Cs-137 ja K-40 on
analysoitu gammaspektrometrisesti ja U-238, Pb-210 ja Po-210 radiokemiallisesti.
Kaikkien mitattujen järvi- ja jokisedimenttien uraanipitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa. Uraanipitoisuudet olivat suurimmillaan Kurtinjärvessä suurimman pitoisuuden ollessa
340 Bq/kg. Tämä vastaa luonnon uraanipitoisuutta 27 mg/kg. Kurtinjärven Ra-226-aktiivisuuspitoisuus oli 234 Bq/kg, mikä on selvästi suurempi kuin muualla Suomessa mitattujen sedimenttien
Ra-226-aktiivisuuspitoisuudet. Lyijyn tai poloniumin aktiivisuuspitoisuudet eivät poikenneet
muualta Suomen ympäristöstä kerättyjen pohjasedimenttien pitoisuuksista. Koska sedimentit
Kurtinjärvessä olivat sen verran löysiä, niitä ei voitu analysoida kerroksittain, tulosten perusteella ei
voi sanoa oliko uraani sedimentin pintakerroksessa vai syvemmissä kerroksissa.
Kitkajoen uraani- tai radiumpitoisuudet eivät poikenneet muualla Suomen ympäristössä analysoitujen pohjasedimenttien pitoisuuksista (kuva 20). Kitkajoen sedimentin profiili osoittaa, että uraani ei
ole sedimentin pintakerroksessa. Korkeimmat aktiivisuuspitoisuudet havaittiin yli 4 cm syvyydellä.
Lyijyn (Pb-210), poloniumin (Po-210) ja cesiumin (Cs-137) aktiivisuuspitoisuudet olivat taas korkeimmillaan sedimentin pintakerroksissa. Radium, kalium ja torium olivat tasaisemmin jakautuneena koko 10 cm kerroksessa.
Analysoitujen sedimenttinäytteiden aktiivisuuspitoisuuksista ei aiheudu säteilysuojelullista haittaa
ihmiselle. Radioaktiiviset aineet ovat suhteellisen kiinteästi paikallaan sedimentissä eivätkä helposti
liikkuvassa muodossa ellei vedessä tapahdu merkittäviä vedenlaatumuutoksia.
31
5.7 Maaperänäytteet
Maaperänäytteiden aktiivisuuspitoisuudet olivat normaalia luonnossa esiintyvää tasoa molempina
näytteenottovuosina (taulukko 15). Toriumin, kaliumin ja radiumin pitoisuudet maaperän pintakerroksessa olivat hieman pienempiä verrattuna syvempiin kerroksiin. Uraanin ja cesiumin kohdalla suurimmat aktiivisuuspitoisuudet olivat pintakerroksessa. Tämä kertoo siitä, että uraani ja
cesium ovat tiukasti sitoutuneena maaperän pintaosissa olevaan savi- ja/tai humuskerrokseen, kun
taas radium ja torium ovat maaperässä uraania ja cesiumia liikkuvampia.
Kuusamon alueen maaperän cesiumpitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä verrattuna esimerkiksi Loviisan ympäristöstä mitattuihin cesiumpitoisuuksiin (90 – 1500 Bq/kg k.p.). Syynä Loviisan
ympäristön korkeimpiin cesiumpitoisuuksiin on Tshernobylin onnettomuus, minkä seurauksena Loviisan alueelle tuli laskeuman mukana cesiumia enemmän kuin Kuusamon alueelle.
Taulukko 15. Gammasäteilevien aineiden aktiivisuuspitoisuuksia Kuusamon alueelta analysoiduissa
maaperänäytteissä (vuoden 2012 ja 2013 näytteitä). Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa
kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 8 – 40 %, lukuun ottamatta U-238–määrityksiä,
joissa joidenkin tulosten epävarmuus on yli 50 %.
Maaprofiilin
Th-228
Ra-226
Ra-228
U-238
Cs-137
K-40
syvyys (cm)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
Pohjaslampi 2012, KU075 – KU078-12
0–5
14,0 ± 1,4
7,6 ± 1,1
5 – 10
17,5 ± 1,8
11,2 ± 1,7
10 – 15
21,6 ± 2,2
13,7 ± 2,0
15 – 20
22,1 ± 2,2
19,0 ± 2,9
Hangaslampi 2012, KU083 – KU086-12
0–5
12,7 ± 1,3
14,9 ± 2,2
5 – 10
13,8 ± 1,4
17,6 ± 2,6
10 – 15
19,1 ± 2,0
11,1 ± 1,7
15 – 20
21,6 ± 2,2
11,5 ± 1,7
Kurtti 2012, KU087 – KU090-12
0–5
3,7 ± 1,0
9,4 ± 1,4
5 – 10
16,4 ± 1,6
10,7 ± 1,6
10 – 15
18,8 ± 1,9
13,3 ± 2,0
15 – 20
22,8 ± 2,3
16,0 ± 2,4
Kuusamon Saha 2012, KU091 – KU094-12
0–5
14,7 ± 1,5
12,0 ± 1,8
5 – 10
21,5 ± 2,2
12,3 ± 1,8
10 – 15
22,4 ± 2,2
12,1 ± 1,8
15 – 20
22,6 ± 2,3
13,7 ± 2,0
Pohjasvaara 2012, KU095 – KU098-12
0–5
15,2 ± 1,5
10,1 ± 1,5
5 – 10
18,4 ± 1,8
12,6 ± 1,9
10 – 15
19,4 ± 1,9
11,3 ± 1,7
15 – 20
20,0 ± 2,0
14,1 ± 2,1
Pihlajaselänne 2013, KU113 – KU116-13
0–5
12,4 ± 1,5
12,7 ± 3,8
5 – 10
16,9 ± 1,8
8,2 ± 3,3
10 – 15
18,4 ± 1,9
10,4 ± 3,1
15 – 20
19,6 ± 2,0
9,8 ± 3,9
12,5 ± 1,5
18,5 ± 2,2
21,8 ± 2,6
22,9 ± 2,7
<25
17 ± 6
19 ± 5
11 ± 8
45 ± 4
10,0 ± 0,8
2,1 ± 0,2
0,3 ± 0,1
310 ± 30
570 ± 60
670 ± 70
630 ± 60
3,0 ± 1,2
16,9 ± 2,0
18,1 ± 2,2
22,6 ± 3,2
<40
12 ± 9
<11
20 ± 10
65 ± 5
10,7 ± 0,9
2,8 ± 0,2
1,2 ± 0,1
94 ± 9
480 ± 50
550 ± 60
630 ± 60
15,5 ± 1,9
19,7 ± 2,4
19,5 ± 2,3
21,2 ± 2,5
12 ± 6
14 ± 5
15 ± 7
17 ± 8
32 ± 3
11,3 ± 1,1
2,3 ± 0,2
0,8 ± 0,1
440 ± 40
590 ± 60
550 ± 60
600 ± 60
12,6 ± 1,5
13,9 ± 1,7
19,9 ± 2,4
22,1 ± 2,7
14,0 ± 1,7
21,7 ± 3,0
22,3 ± 2,7
21,8 ± 2,6
13,1 ± 1,9
17,5± 2,4
19,2 ± 2,3
21,1 ± 2,5
<26
11 ± 8
<14
21 ± 8
18 ± 14
20 ± 10
15 ± 8
17 ± 7
<16
10 ± 5
14 ± 7
12 ± 8
44 ± 4
5,4 ± 0,4
0,8 ± 0,1
0,5 ± 0,1
35 ± 4
8,1 ± 0,8
1,7 ± 0,2
0,4 ± 0,1
32 ± 2
5,5 ± 0,3
1,0 ± 0,1
0,28 ± 0,03
400 ± 40
620 ± 60
680 ± 70
530 ± 50
400 ± 40
610 ± 60
640 ± 60
540 ± 50
340 ± 20
560 ± 20
630 ± 30
540 ± 20
32
5.8 Kalat, näkinsammal ja ärviä
Alueen kalojen syöminen ei aiheuta vaaraa terveydelle ja niitä voidaan syödä radioaktiivisuuden
suhteen turvallisesti. Korkeimmillaankin harjuksesta, ahvenesta ja hauesta aiheutuva efektiivinen
säteilyannos, jos syö kalaa esimerkiksi 1 kg/laji vuodessa, on 0,18 mSv (harjus), 0,02 mSv (ahven) ja
0,04 mSv (hauki). Nämä ovat huomattavasti alle 10 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä
säteilyannoksesta (liite 1).
Uraanin, toriumin, radiumin ja lyijyn pitoisuudet kalanäytteissä olivat pieniä (Taulukko 16). Suurin
osa tuloksista oli alle menetelmän määritysrajan tai hyvin lähellä sitä. Korkeimmat uraanipitoisuudet (U-238) mitattiin ahvenesta (0,8 Bq/kg, 65 mikrog/kg) ja särjestä (0,7 Bq/kg, 56 mikrog/kg).
Kalanäytteiden suurimmat aktiivisuuspitoisuudet olivat harjuksessa ja särjessä (taulukko 16).
Harjuksista löytyi korkeita poloniumpitoisuuksia, jotka voivat johtua ravinnon tai veden suuresta
poloniumpitoisuudesta. Harjukset oli kasvatettu luonnon ravintolammikossa, missä kaloja ei ruokita
vaan kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa. Lisäksi harjuksen ja särjen poloniumpitoisuuksiin vaikuttaa se, että näytteenä on analysoitu koko kala, josta on poistettu
ainoastaan pää ja/tai sisälmykset. Muista kaloista (siika, kiiski ja hauki) analysoitiin vain liha/syötävä osa, minkä vuoksi radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat matalampia kuin koko kalanäytteessä. Muualla Suomessa analysoitujen kalojen poloniumpitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,3 –
20 Bq/kg kuivapainoa kohden ja lyijypitoisuudet 0,2 – 3,6 Bq/kg kuivapainoa kohden.
Taulukko 16. Kalojen radioaktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit vuosina 2012 – 2013 otetuissa
kalanäytteissä. Tulokset ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää
jakaa viidellä, jolloin saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet
vaihtelevat välillä 5 – 52 %.
Näyte /
Radionuklidi
Analysoitujen
näyte-erien
lukumäärä
U-234 (mBq/kg)
U-238 (mBq/kg)
Ra-226 (Bq/kg)*
Ra-228 (Bq/kg)*
Pb-210 (Bq/kg)
Po-210 (Bq/kg)
Th-228 (Bq/kg)*
Siika
(liha)
6
Särki
25 –
495
5 – 136
<0,1
<0,2
0,4 – 1,2
1,4 –
22,9
<0,06
Ahven
Muikku
Harjus
6
Hauki
(liha)
8
6
4
3
186 2836
48 - 681
<0,1 –
0,30
<0,3
0,6 – 2,6
5,2 –
38,5
<0,06
<11 –
24
<5 - 9
<0,1 –
0,18
<0,3
0,4 – 1,0
2,6 –
33,2
<0,1
258 –
3386
65 – 783
<0,1 –
0,88
<0,2 - 0,24
0,8 – 3,4
1,5 –
15,2
<0,05
62 –
424
29 - 104
<0,1
32 –
<120
23 - <58
<0,1
< tulos alle menetelmän havaitsemisrajan, * gammaspektrometrinen mittaus
<0,2
0,3 – 1,8
2,9 –
9,6
<0,05
<0,2
0,9 – 19,3
0,26 138,2
<0,05
Kiiski
(liha)
1
1594
446
0,4
<0,2
2,2
50,4
<0,05
Näkinsammal kerää tehokkaasti vedestä haitta-aineita, ja sen vuoksi se on hyvä indikaattorikasvi.
Sen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä eri vesilähteiden tarkoista radioaktiivisuuspitoisuuksista. Näkinsammalnäytteet kerättiin Kitkajoesta ja Hangaspurosta. Suurimmat radionuklidipitoisuudet mitattiin Hangaspurosta kerätystä näkinsammaleesta. Korkeimmillaan Ra-226:n
aktiivisuuspitoisuus oli noin 1050 Bq/kg kuivapainoa kohden ja Ra-228:n aktiivisuuspitoisuus noin
680 Bq/kg kuivapainoa kohden. Hangaspurosta kerätyissä näkinsammaleissa radiumin (Ra-226, Ra228) ja toriumin aktiivisuuspitoisuudet olivat huomattavasti, noin 15 – 20 kertaa, suuremmat kuin
Kitkajoesta kerätyn näkinsammaleen pitoisuudet (taulukko 17). Poloniumin tai lyijyn pitoisuuksissa
ei ollut merkittävää eroa eri näytteenottopaikkojen välillä. Suurin uraanipitoisuus oli kaivosalueelta
Hangaspurosta otetussa näytteessä. Tämä kuvastaa sitä, että Hangaspurossa radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat suurempia verrattuna Kitkajoen pitoisuuksiin. Kuusamon alueelta mitatut
aktiivisuuspitoisuudet ovat kuitenkin samaa suuruusluokka kuin muualta ympäristöstä Suomessa
mitatut aktiivisuuspitoisuudet.
33
Taulukko 17. Näkinsammaleen ja ahvenvidan radioaktiivisuuspitoisuudet vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 40 %.
Näyte /
NäkinNäkinNäkinNäkinNäkinAhvenvita
Radionuklidi
sammal
sammal
sammal
sammal
sammal
Kitkajoki,
Kitkajoki
Hangaspuro
Hangaspuro
Hangaspuro Ylipäälammi
Näytteenottopaik
2012
2013
2012
2013
kaivospiiri
nniemi,
ka
STUKin
näytetunnus
U-234 (Bq/kg)
U-238 (Bq/kg)*
Ra-226 (Bq/kg)*
Ra-228 (Bq/kg)*
Pb-210 (Bq/kg)
Po-210 (Bq/kg)
Th-228 (Bq/kg)*
KU042-12
49 ± 19
39 ± 15
33 ± 3
74 ± 9
104 ± 7
9,1 ± 1,1
KU018-13
108 ± 20
46 ± 14
52 ± 14
41 ± 3
66 ± 8
109 ± 8
8,4 ± 0,8
KU041-12
84 ± 27
800 ± 60
570 ± 46
86 ± 12
117 ± 7
190 ± 19
KU016-13
212 ± 34
74 ±20
820 ± 80
540 ± 40
72 ± 8
129 ± 9
170 ± 17
2013
KU017-13
241 ± 36
112 ± 26
1050 ± 130
680 ± 70
85 ± 10
144 ± 10
204 ± 12
2013
KU073-13
17 ± 3
7,7 ± 1,5
15 ± 2
12,6 ± 1,5
15 ± 3
1,6 ± 0,5
Ärviä on myös hyvä indikaattorikasvi. Pohjaslammesta otetuissa ärviöissä oli selvästi suuremmat U238:n hajoamissarjan radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet kuin Ylipäälamminniemestä
otetussa ärviässä (taulukko 18). Uraani-238:n hajoamissarjan radioaktiivisten aineiden (U-238, Ra226, Pb-210 ja Po-210) aktiivisuuspitoisuudet olivat 5 – 10 kertaisia verrattuna torium-232 sarjan
radioaktiivisten aineiden (Ra-228, Th-228) aktiivisuuspitoisuuksiin, jotka olivat samaa tasoa molemmissa näytteenottopaikoissa. Ympäristön säteilyvalvontaohjelmissa ärviästä ei analysoida luonnon radioaktiivisia aineita, minkä vuoksi tuoretta vertailutietoa luonnon radioaktiivisten osalta ei
toistaiseksi ole.
Taulukko 18. Ärviän radioaktiivisuuspitoisuudet vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 50 %.
Näyte /
Ärviä
Ärviä
Ärviä
Radionuklidi
Pohjaslampi
Pohjaslampi
Ylipäälammin
Näytteenotto2012
2013
niemi, 2013
paikka
KU071-12
KU077-13
KU075-13
STUKin
näytetunnus
U-238 (Bq/kg)*
70 ± 18
50 ± 5
10 ± 2,4
Ra-226 (Bq/kg)*
67 ± 13
45 ± 14
7,7 ± 4,2
Ra-228 (Bq/kg)*
12,8 ± 1,3
9,2 ± 1,3
10,0 ± 1,0
Pb-210 (Bq/kg)
63 ± 7
29 ± 3
6,2 ± 0,8
Po-210 (Bq/kg)
71 ± 5
39 ± 3
8,5 ± 1,6
Th-228 (Bq/kg)*
2,8 ± 0,6
2,0 ± 0,2
1,4 ± 0,33
34
5.9 Sammaleet ja naava
Sammaleiden radium- ja uraanipitoisuudet olivat pieniä, ja samaa suuruusluokkaa tai pienempiä
mitä vastaavissa näytteissä on mitattu muualla Suomessa (taulukko 19). Luonnon radioaktiiviset aineet eivät kerry kaikki samalla tavalla samaan sammallajiin. Suurimmat uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet löytyivät rahkasammaleesta, kun taas suurimmat lyijy- ja poloniumpitoisuudet olivat seinäsammaleessa. Naavassa lyijy- ja poloniumpitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa seinäsammaleen kanssa selvästi yli 100 Bq/kg kuivapainoa kohden. Mitatut lyijy- ja poloniumpitoisuudet
sammalnäytteissä olivat samaa tasoa mitä on mitattu aikaisemmin muualla Suomessa.
Taulukko 19. Sammal- ja naavanäytteiden uraanin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien
vaihteluvälit vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg
kuivapainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 5 – 52 %.
Näyte /
KarhunRahkaSeinäKerrosNaava
Radionuklidi
sammal
sammal
sammal
sammal
Näytteiden lukumäärä
5
7
3
1
4
U-234 (mBq/kg)
43 – 2024
61 – 3747
92 – 140
185 ± 24
6 – 815 **
U-238 (mBq/kg)
38 – 757
59 – 851
54 – 84
68 ± 10
5 - 214 **
Ra-226 (Bq/kg)*
<0,1 – 0,55
0,6 – 3,6
0,6 – 0,9
<2
0,2 – 0,6
Ra-228 (Bq/kg)*
< 0,5
<0,2 – 7,5
<0,2 – 0,5
0,31 ± 0,11
<0,4
Pb-210 (Bq/kg)
42 – 67
39 - 74
183 – 231
104 ± 12
129 – 170
Po-210 (Bq/kg)
16 – 34
19 - 137
150 - 193
44 ± 3
113 – 176
** tulosten vaihteluväli laskettu seitsemän näyte-erän perusteella
5.10
Marjat ja sienet
Uraanipitoisuudet sienissä olivat pieniä (taulukko 20). Suurin analysoitu uraanipitoisuus oli alle
0,05 Bq/kg tuorepainoa kohden. Uraani ei siirry helposti maaperästä sieneen, toisin kuin lyijy ja
polonium. Uraanin isotooppisuhde (U-234/U-238) analysoiduissa sienissä vaihteli yhden ja neljän
välillä, ollen keskimäärin kaksi. Tämä viittaa siihen, että uraanin eri isotooppien (U-234 ja U-238)
kulkeutuminen luonnossa voi olla erilainen.
Tulosten mukaan tatit keräävät tehokkaasti poloniumia ja suurimmat poloniumpitoisuudet havaittiin kangastateissa, joissa vaihteluväli oli 165 – 324 Bq/kg. Analysoidut pitoisuudet olivat kuitenkin
paljon pienempiä kuin aikaisemmin muualla Suomesta kerättyjen tattien pitoisuudet. Suurimmat
mitatut poloniumpitoisuudet ovat olleet yli 2000 Bq/kg (Vaaramaa K. et al. 2009). Lyijyn pitoisuudet olivat selvästi poloniumpitoisuuksia pienempiä, vaihteluväli 1,3 – 16,7 Bq/kg kuivapainoa
kohden. Nämä ovat samaa tasoa mitä on mitattu aikaisemmin muualla Suomessa, poloniumin vaihteluväli 6 – 833 Bq/kg kuivapainoa kohden ja lyijyn vaihteluväli 2 – 89 Bq/kg kuivapainoa kohden.
Radiumpitoisuudet sienissä olivat kaikki alle menetelmän pienimmän havaitsemisrajan.
Luonnonradioaktiivisten aineiden pitoisuudet sienissä olivat pieniä, joten niitä voidaan käyttää
turvallisesti normaaliin tapaan.
35
Taulukko 20. Eri sienilajien uraanin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli
vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu mBq/kg tai Bq/kg kuivapainoa
kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa kymmenellä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa
kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 30 %.
Sienilaji
Näytteiden
U-234
U-238
Pb-210
Po-210
RaRalukumäärä (mBq/kg) (mBq/kg) (Bq/kg)
(Bq/kg)
226*
228*
(Bq/kg) (Bq/kg)
Kangastatti
3
<18 - 48
<9 - 22
2,1 - 2,6
165 - 324
<0,1
<0,1
Punikkitatti
4
<46
<23
1,3 - 2,3
61 – 107
<0,02
<0,04
Voitatti
2
<22 - 354 <11 - 210
1,6 - 5,4
33 - 49
<0,02
<0,04
Kangasrousku
8
10 – 446
6 - 106
7,8 – 16,7 4,0 – 11,9
<0,1
<0,1
Härmä1
407 ± 57
292 ± 41
4,3 ± 0,5
66 ± 9
malikka
Isohapero
1
<21
<10
5,7 ± 0,8
5,9 ± 0,7
Kehnäsieni
1
<23
<11
3,1 ± 0,3
20,6 ± 2,4
Uraanipitoisuudet marjoissa olivat myös pieniä (taulukko 21). Suurin uraanipitoisuus oli alle 0,02
Bq/kg tuorepainoa kohden. Uraani ei siirry helposti marjoihin. Uraanin isotooppisuhde (U-234/U238) analysoiduissa marjoissa vaihteli yhden ja kahden välillä, ollen keskimäärin puolitoista.
Polonium- ja lyijypitoisuudet olivat suurimpia variksenmarjassa. Variksenmarjasta tai juolukasta ei
ole saatavilla vertailuarvoa muualta Suomesta mitatuista marjoista. Mustikassa ja puolukassa pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin muuallakin Suomessa mitatuissa marjoissa. Uraani- tai radiumpitoisuuksissa eri marjojen välillä ei ole merkittävää eroa.
Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet marjoissa olivat pieniä, joten niitä voi käyttää turvallisesti normaaliin tapaan.
Taulukko 21. Marjojen uraanin, radiumin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluvälit
vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden.
Taulukon tulokset pitää jakaa seitsemällä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden.
Näyte /
Mustikka
Puolukka Variksenmarja
Juolukka
Radionuklidi
Näyte-erien
3
7
3
1
lukumäärä
U-234 (mBq/kg)
<22
<22 - 13
<11
<7,6
U-238 (mBq/kg)
3 ,6 - <11
<11 - 14
<5 – 7,5
<3,7
U-238 (µg/kg)
<0,9
<1,1
<0,6
<0,3
Ra-226 (Bq/kg)*
0,1 – 0,5
0,2 – 1,1
0,09 - 0,12
0,20 ± 0,06
Ra-228 (Bq/kg)*
<0,1 – 0,25
0,04 – 0,44
0,12 - 0,14
0,33 ± 0,12
Pb-210 (Bq/kg)
1,6 – 4,6
1,2 – 4,5
4,8 - 9,3
2,0 ± 0,3
Po-210 (Bq/kg)
0,7 – 2,8
0,5 -2,2
3,3 - 5,6
1,8 ± 0,3
36
5.11
Riista, poro ja maataloustuotteet
Riistanäytteenä analysoitiin hirvenlihaa. Lisäksi analysoitiin poronlihaa ja maataloustuotteena perunaa ja naurista. Uraanin, radiumin, lyijyn ja poloniumin aktiivisuuspitoisuudet on esitetty taulukossa
22. Uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuudet tutkituissa näytteissä olivat erittäin pieniä, useimmiten alle menetelmän havaitsemisrajan. Poronlihan Po-210 aktiivisuuspitoisuudet olivat noin kymmenen kertaa pienemmät kuin mitä on analysoitu aikaisemmissa tutkimuksissa (Solatie et al.,
2005). Poloniumia ja lyijyä siirtyy riistaan pääasiassa ravinnon kautta. Porot ja hirvet syövät paljon
luonnontuotteita, joissa on suurempia lyijy- ja poloniumpitoisuuksia, mikä näkyy lihan suurempana
lyijy- ja poloniumpitoisuutena. Maataloustuotteissa analysoidut pitoisuudet olivat erittäin pieniä.
Luonnon radioaktiivisten aineiden pitoisuudet riistassa, poroissa ja maataloustuotteissa olivat pieniä, joten niitä voi käyttää turvallisesti normaaliin tapaan.
Taulukko 22. Hirvenlihan, poronlihan, perunan ja nauriin uraanin ja radiumin aktiivisuuspitoisuuksien vaihteluväli vuosina 2012 ja 2013 otetuissa näytteissä. Tulokset on ilmoitettu Bq/kg kuivapainoa kohden. Taulukon tulokset pitää jakaa viidellä, jotta saadaan aktiivisuuspitoisuus tuorepainoa kohden. Tulosten epävarmuudet vaihtelevat välillä 10 – 40 %.
Näyte
Näytteiden
U-234
U-238
Ra-226
Pb-210
Po-210
lukumäärä (mBq/kg)
(mBq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
(Bq/kg)
Riista
Hirvenliha,
3
<15
<8
<0,2 – 0,4
0,7 ± 0,1
1,7 ± 0,5
2012
Hirvenliha,
1
<9
<4
<0,1
0,8 ± 0,1
3,5 ± 1,0
2013
Poronliha,
1
<8
<4
<0,2
0,6 ± 0,1
9,6 ± 3,4
2013
Maataloustuotteet
Peruna,
2
6,6 - 12
5,3 – 8,3
0,27 – 1,2 0,30 – 0,32
<0,001 –
2012
0,11
Peruna,
2
<9 - 14
7 - 11
0,24 – 0,33
0,4 - 0,7
0,05 – 0,3
2013
Nauris,
1
<13
<6
<0,4
0,6 ± 0,3
0,04 ± 0,01
2013
37
6. Edustavan henkilön säteilyannos
Tässä raportissa on arvioitu edustavan henkilön säteilyannos (taulukko 23). Edustavalla henkilöllä
tarkoitetaan ihmistä, joka asuu tai oleskelee paljon Juomasuon lähiympäristössä sekä syö lähialueen sieniä, marjoja ja kaloja. Lisäksi henkilö käyttää juomavetenä alueella sijaitsevan oman kaivon vettä (ei kunnallista vettä). Kaivoksen ympäristön asukkaiden säteilyannosten arvioinnissa ei
voida ottaa täysin huomioon kaikkien ihmisten ja heidän elintapojensa yksilöllisiä eroja. Tämän
vuoksi on laskettu niin sanottu edustava henkilö, joka edustaa elintapojen perusteella eniten altistuvaa pientä väestöryhmää.
Ulkona oleskeluaikana alueella on arvioitu 100 päivää vuodesta, 2 tuntia päivässä. Edustavan henkilön luonnontuotteiden kulutus vuodessa on arvioitu olevan sienien osalta 1,5 kg, marjojen osalta
10 kg ja kalojen osalta 4 kg. Oletuksena on, että joki- tai järvivettä ei käytetä juomavetenä. Juomavetenä henkilö käyttää alueen rengas- tai porakaivovettä. Annokseen on laskettu luonnon
radioaktiivisista aineista (uraani, radium, lyijy ja polonium) aiheutuva annos. Juomavedestä on
laskettu lisäksi kaasumaisen radonin aiheuttama säteilyannos.
Taulukko 23. Edustavan henkilön laskennallinen säteilyannos.
Säteilyn komponentti
Aika tai määrä
vuodessa
Ulkoinen gammasäteily
Ulkoilman radon
Sienet
Marjat
Kalat
Juomavesi
Kokonaisannos
200 h
200 h
1,5 kg
10 kg
4 kg
2 litraa / vrk*
*radonin osalta 0,5 litraa vuorokaudessa
Efektiivinen
annos
(mSv)
0,02
0,005
0,06
<0,001
0,12
0,22
0,43
Osuus
kokonaisannoksesta
5%
1%
14 %
<0,1 %
28 %
52 %
100 %
Edustavan henkilön laskennallinen annos on 0,43 mSv vuodessa (taulukko 22). Tämä on 13 %
suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Edellä olevassa tarkastelussa laskenta perustuu alueelta suurimpiin mitattuihin aktiivisuuspitoisuuksiin, ja todellisuudessa
altistukset ovat tässä esitettyä pienempiä. Suurimman annoksen aiheuttaa juomavesi, noin puolet
lasketusta annoksesta. Juomaveden jälkeen toiseksi suurin annos aiheutuu kalan syönnistä.
Marjojen, sienten ulkoisen gammasäteilyn ja ulkoilman radonin osuus on kokonaisannoksesta vain
noin 20 %. Annos 0,43 mSv vastaa annosta, joka saadaan noin neljässä keuhkoröntgenkuvauksessa.
38
7. Johtopäätökset
Radiologisessa perustilaselvityksessä analysoitiin suunnitteilla olevan Kuusamon kultakaivoksen
Juomasuon kaivosalueen ja sen lähiympäristön ympäristönäytteiden radioaktiivisuuspitoisuuksia ja
tehtiin gammaspektrometrisiä sekä ulkoisen säteilyn annosnopeusmittauksia tutkimusalueella.
Lisäksi määritettiin alueen ulkoilman radonpitoisuus. Tulosten perusteella laskettiin kaivosalueen
lähiympäristössä asuvan edustavan henkilön säteilyannos. Selvityksen pohjalta voidaan tulevaisuudessa arvioida Kuusamon kultakaivoksen radiologisia ympäristövaikutuksia.
Vuosien 2012 ja 2013 kerättyjen näytteiden tulosten perusteella voidaan todeta, että Kuusamon
Juomasuon alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat normaalia ympäristössä
esiintyvää tasoa. Alueen ympäristönäytteiden luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksissa ei esiintynyt merkittävää vuotuista vaihtelua. Aktiivisuuspitoisuuksien vaihtelu oli enemmänkin sidoksissa näytelajiin ja näytteenottopaikkaan. Alueella olevia luonnontuotteita kuten sieniä, marjoja, kaloja, maataloustuotteita, poronlihaa ja riistaa voidaan käyttää turvallisesti normaaliin
tapaan.
Analysoitujen tulosten perusteella laskettiin luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuva säteilyannos kaivosalueen lähiympäristössä asuvalle edustavalle henkilölle. Vuotuiseksi säteilyannokseksi
saatiin 0,42 mSv, mikä on 13 % suomalaisen saamasta keskimääräisestä vuotuisesta säteilyannoksesta. Edustavan henkilön oletetaan oleskelevan paljon Juomasuon alueella sekä käyttävän
ravinnokseen kaivoksen lähialueella tuotettuja kasveja, keräily- ja luonnontuotteita sekä pyydettyjä
kaloja. Lisäksi annoksessa huomioitiin ulkoinen säteily ja ulkoilman radonpitoisuus.
39
8. Kirjallisuusviitteet
Dragon Mining Oy 2013, Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Gjelsvik R, Brown J, Holm E, Roos P, Saxen R and Outola I, Polonium-210 and other radionuclides in
terrestrial, freshwater and brackish environments. Results from the NKS project GAPRAD
http://www.nrpa.no/dav/a7950bbba1.pdf
IAEA 2010. Handbook of parameter values for the prediction of radionuclide transfer in terrestrial
and freshwater environments. Technical Report Series No. 472.
IEC 61452: 1995, International standard IEC 61452 (1995), Nuclear instrumentation –
Measurement of gamma-ray emission rates of radionuclides – Calibration and use of germanium
spectrometers.
Lahermo P, Tarvainen T, Hatakka T, Backman B, Juntunen R, Kortelainen N, Lakoma T, Nikkarinen
M, Vesterbacka P, Väisänen U, Suomela P. Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen
laatu vuonna 1999. Tutkimusraportti 155. Geologian tutkimuskeskus 2002: 1-92.
Lehto J, Vaaramaa K, Leskinen A. 137Cs, 239,240Pu and 241Am in boreal forest soil and their transfer into
wild mushrooms and berries. Journal of Environmental Radioactivity 2013; 116: 124-132.
Vesterbacka P, Ikäheimonen TK. Optimization of 210Pb Determination via Spontaneous Deposition of
210Po on a Silver Disk. Analytica Chimica Acta 2005; 545: 252–261.
Mustonen R, Ikäheimonen T.K, Salonen L, Sillanpää T. Uraanin louhinnan ja rikastuksen radiologiset
ympäristövaikutukset
Enon
Paukkajanvaarassa.
STUK-B-VALO
61,
1989
http://www.uraanitieto.net/STUK-B-VALO%2061.pdf
Polar Mining Oy, Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma, 2011.
Reisbacka, H. 2011 Radon Measurement Method with Passive Alpha Track Detector at STUK,
Finland. In: Proceedings – Third European IRPA Congress, 14–18 June 2010, pp. 642–645 (2011)
ISBN 978-952-478-551-8.
Salonen L., Measurement of Low Levels of 222Rn in Water With Different Commercial Liquid
Scintillation Counters and Pulse-Shape Analysis. In: J.E Noakes, F. Schönhofer and H.A. Polach (Eds.)
Advances in Liquid Scintillation Spectrometry 1992; RADIOCARBON; 1993a. 361–372.
Salonen L., A Rapid Method for Monitoring of Uranium and Radium in Drinking Water. The Science
of the Total Environment 1993b; 130/131: 23–35.
Salonen L., 238U series radionuclides as a source of increased radioactivity in groundwater
originating from Finnish bedrock. Future Groundwater Resources at Risk 1994: IAHS Publ. No. 222:
71–84.
Salonen L. and Hukkanen H., Advantages of Low-background Liquid Scintillation Alphaspectrometry and pulse shape analysis in measuring 222Rn, uranium and 226Ra in groundwater
samples. Journal of Radioanalytical and Nuclear Chemistry 1997; 226 (1–2): 67–74.
Salonen L and Huikuri P., Elevated Levels of Uranium Series Radionuclides in Private Water Supplies
in Finland, Proceedings of the 5th International Conference on High Levels of Natural Radiation and
Radon Areas held in Munich, Germany on Sep 4-7, 2000. BfS Schriften. Strahlenhygine. High Levels
of Natural Radiation and Radon Areas: Radiation Dose and Health Effects. Volume II: General
Exposure Assessment 2002; 24: 28-30.
40
Sillanpää T, Ikäheimonen T, Salonen l, Taipale T ja Mustonen R. Paukkajanvaaran vanhan
uraanikaivos- ja rikastamoalueen ja sen ympäristön radioaktiivisuustutkimukset. STUK-B-VALO 56.
Helsinki, Säteilyturvakeskus; 1989.
Soklin radiologinen perustilaselvitys, loppuraportti 31.5.21010, STUK 2010.
Solatie D, Junttila M, Verterbacka P. 210Po and 210Pb in the food chain lichen-reindeer.man. 7th
Russian-Finnish Symposium on Radiochemistry. “Modern problems of radiochemistry - 2005”.
Saint-Petersburg, Russia. November 16-18, 2005. Proceedings of Symposium. St. Petersburg; VVM
Co. Ltd; 2005. p. 123.
Talvivaaran radiologinen perustilaselvitys, loppuraportti 31.3.21012, STUK 2012.
UNSCEAR, Effects of ionizing radiation. UNSCEAR 2006 report, Volume II. United Nations, New
York.2009.http://www.unscear.org/docs/reports/2006/09-81160_Report_Annex_E_2006_Web.pdf
Vaaramaa K, Solatie D, Aro L. Distribution of 210Pb and 210Po concentrations in wild berries and
mushrooms in boreal forest ecosystems. Science of the Total Environment 2009; 408: 84-91.
Vesterbacka P, Klemola S, Salahel-Din K, Saman M. Comparison of analytical methods used to
determine 235U, 238U and 210Pb from sediment samples by alpha, beta and gamma spectrometry.
Journal of Radioanalytical and Nuclear Chemistry 2009; 281: 441-448.
Vesterbacka, P. 238U-series radionuclides in Finnish groundwater-based drinking water and effective
doses. Doctoral thesis, University of Helsinki, Radiation and nuclear safety authority STUK-A213,
2005.
41
9. Liitteet
Liite 1: Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon
radioaktiivisuudesta
Aktiivisuus: Aineen radioaktiivisuutta määrällisesti kuvaava suure on aktiivisuus, jonka yksikkö on
becquerel (Bq). Lähteen tai aineen aktiivisuus on 1 Bq, kun siinä tapahtuu keskimäärin yksi
radioaktiivinen hajoaminen sekunnissa.
Aktiivisuuspitoisuus: Mitattaessa radioaktiivisten aineiden aktiivisuutta suhteessa ainemäärään
kaasuissa, nesteissä tai kiinteissä aineissa käytetään yleisluontoista suuretta aktiivisuuspitoisuus,
jonka yksikkö voi olla Bq/m3, Bq/l tai Bq/kg.
Säteilyannos: Säteilyannoksella tarkoitetaan yleisesti sitä energiamäärää, jonka säteily jättää
kohdeaineeseen sen painoyksikköä kohti. Tässä selvityksessä käytettävällä säteilyannoksella
tarkoitetaan kuitenkin ns. efektiivistä säteilyannosta, joka kuvaa sitä terveysriskiä (lähinnä
syöpäriskiä), jonka ihmiseen kohdistuva säteily aiheuttaa. Efektiivisen annoksen yksikkö on sievert
(Sv). 1 Sv vastaa noin 5 % todennäköisyyttä saada elinaikana säteilystä aiheutunut syöpä.
Käytännössä käytetään sievertin tuhannesosaa, millisievert (mSv) tai sievertin miljoonasosaa,
mikrosievert (µSv). Jos ihminen saa mistä tahansa säteilylähteestä 1 mSv efektiivisen
säteilyannoksen, on hänellä noin 0,005 % todennäköisyys saada tästä aiheutuva syöpä elinaikanaan.
Puoliintumisaika: Koska radioaktiivinen aine hajoaa itsestään toiseksi alkuaineeksi, sen määrä
jatkuvasti pienenee, ellei sitä synny lisää jonkin toisen radioaktiivisen aineen hajoamistuotteena tai
ellei sitä synnytetä keinotekoisesti. Jokaisella radioaktiivisella aineella on oma keskimääräinen
nopeutensa, jolla se hajoaa. Puoliintumisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka kuluu radioaktiivisen
aineen määrän (ja samalla aktiivisuuden) vähenemiseen puoleen alkuperäisestä. U-238:n
puoliintumisaika on hyvin pitkä, noin 4,5 miljardia vuotta.
Radionuklidi: epästabiili atomin ydin (nuklidi), joka voi hajota itsestään toiseksi nuklidiksi ja
lähettää ionisoivaa säteilyä
Isotooppi: saman alkuaineen erimassaisista nuklideista käytetty nimitys.
Yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta
Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (kuva 1). Valtaosa aineista on
luonnollisista lähteistä mutta osa on keinotekoisesti tuotettuja kuten esimerkiksi Cs-137, jota on
päässyt ympäristöön mm. ydinvoimalaitosonnettomuuksista. Suomalaisen keskimääräinen
säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Noin puolet tästä annoksesta aiheutuu
asuinrakennusten sisäilman radonista. Vuotuisesta säteilyannoksesta maaperästä lähtevä
gammasäteily sekä kosminen säteily aiheuttavat keskimäärin 30 prosenttia tästä vuosiannoksesta
sekä säteilyn käyttö terveydenhuollossa noin 15 prosenttia (kuva 2.). Maaperässä on erittäin
pitkäikäisiä, niin sanottuja primordiaalisia radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo
maapallon syntyessä. U-238, U-235 ja Th-232 ovat luonnon hajoamissarjojen lähtönuklidit. Kuvassa
3 on esitetty luonnon hajoamissarjat. Nuklidin nimeen viereen on merkitty sen puoliintumisaika.
Taulukossa 1 on esitetty keskimääräisiä luonnon aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä.
Taulukko 1. Keskimääräisiä aktiivisuuspitoisuuksia maa- ja kallioperässä.
Nuklidi
Bq/kg
U-238
10-70
Th-232
20-80
U-235
0,5-3,5
K-40
300-1000
42
Kuva 1. Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita (Säteily ympäristössä, 2003).
Kuva 2. Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa.
43
Kuva 3. Luonnon hajoamissarjat ja nuklidien puoliintumisajat (Säteily ympäristössä, 2003).
44
MAAPERÄ
Näytteenottopäivä
Lisätiedot
Näyte 1
Näyte 2
Näyte 3
Näyte 4
Näyte 5
13.9.2012
14.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
0 - 20 cm / 4
0 - 20 cm / 4
0 - 20 cm / 4
0 - 20 cm / 4
0 - 20 cm / 4
SAMMALEET
Näytemäärä, kg
Karhunsammal
Karhunsammal
Karhunsammal
Seinäsammal
Seinäsammal
Seinäsammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
15.9.2012
13.9.2012
15.9.2012
15.9.2012
19.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
16.9.2012
13.9.2012
n. 20 l
n. 20 l
n. 20 l
n. 20 l
n. 20 l
n. 20 l
4
4
5
VESIKASVIT
Näytemäärä, kg
Näkinsammal
Näkinsammal
Ärviä
15.9.2012
16.9.2012
17.9.2012
n. 2
n. 2
n. 2
VEDET
Porakaivo
21.9.2012
Näytemäärä,
litraa
10 + 1
Porakaivo
Porakaivo
20.9.2012
11.9.2012
10 + 1
10 + 1
Rengaskaivo
Rengaskaivo
Lähdevesi
Pohjavesi 1
Pohjavesi 2
Pohjavesi 3
Järvivesi
Järvivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
19.9.2012
20.9.2012
14.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
12.9.2012
17.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
15.9.2012
14.9.2012
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
Näytteenottopaikka
Pohjaslampi E
Pohjasvaara W
Hangaslampi N
Kurtti
Saha
Näytteenottopaikka
Hangaspuro
Pohjaslampi E
Kitkajoentie
Hangaspuro
Kaivospiiri NW
Pohjaslampi SW
Pohjaslampi SW
Pohjaslampi E
Hangaslampi
Näytetunnus
KU075 - KU078-12
KU079 - KU082-12
KU083 - KU086-12
KU087 - KU090-12
KU091 - KU094-12
Näytetunnus
KU011-12
KU013-12
KU012-12
KU057-12
KU059-12
KU058-12
KU045-12
KU018-12
KU019-12
KKJ yhtenäiskoordinaatit
7355314 3600320
7355625 3598849
7356535 3599528
7357447 3596597
7356219 3597287
KKJ –
yhtenäiskoordinaatit
7357480 3597833
7355322 3600331
7357607 3599175
7357480 3597833
7356957 3598451
7354738 3598403
7354738 3598403
7355259 3600390
7356494 3599206
Näytteenottopaikka
Hangaspuro
Kitkajoki
Pohjaslampi
Näytetunnus
Näytteenottopaikka
Näytetunnus
Käylä (Käyläntie 6)
Säkkilä (Säkkiläntie
17e)
KU024-12
7357844 3596494
KU025-12
KU032-12
7353819
7355837
3600574
3596319
KU026-12
KU027-12
KU028-12
KU029-12
KU030-12
KU031-12
KU033-12
KU034-12
KU037-12
KU039-12
KU038-12
KU040-12
7357599
7353680
7355402
7356957
7356259
7355393
7355233
7355285
7358319
7358103
7357441
7355060
3597041
3600841
3598897
3598451
3599011
3599628
3599211
3593709
3596484
3597580
3597816
3597497
Kurtti (Sallantie 35)
Käylä (Hevoskorventie
4B)
Säkkilä (Määttä 16/16)
Pohjaslampi
Kaivospiiri NW
Hangaslampi W
Pohjaslampi E
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Kitkajoki 1
Kitkajoki 2
Hangaspuro
Välijoki
KU041-12
KU042-12
KU071-12
7357441 3597816
7358350 3596483
7355092 3598752
45
KALAT
Siika
Siika
Siika
Särki
Särki
Särki
Särki
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Ahven
Ahven
Ahven
Näytteenottop
äivä
18.9.2012
17.9.2012
13.- 14.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
20.9.2012
13.- 14.9.2012
13.9.2012
17.9.2012
20.9.2012
18.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
13.- 14.9.2012
17.9.2012
Näytemäärä,
kg
3,5
0,5
3,2
4,4
3,6
3,6
1,2
2,9
3,4
3,8
3,0
7,1
0,3
2,0
1,6
Harjus
11.9.2012
2,9
Muikku
Muikku
18.9.2012
18.9.2012
2,8
0,4
Lisätiedot
perattu, ostettu
2kpl
pieniä kaloja
isoja kaloja
perattu, ostettu
kaloja vähän
Luonnon
ravintolammikossa
kasvatetut poikaset
perattu, ostettu
Näytteenottopaikka
Kuontijärvi
Kurtinjärvi
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Kurtinjärvi
Kitkajoki/Käylä
Pohjaslampi
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Kitkajoki/Käylä
Kuontijärvi
Kitkajoki/Käylä
Kitkajoki/Käylä
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
7356446
3599172
7353293
7355316
3588277
3593702
7355233 3599211
7355285 3593709
7355155 3596229
Lisätiedot
Näyte 1
Näyte 2
Näyte 3
12.9.2012
17.9.2012
18.9.2012
0-10 cm
0-10 cm
0-10 cm
Näytteenottopaikka
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Välijoki
Näyte 4
19.9.2012
0-2-4-6-8-10 cm
Kitkajoki/Käylä
Näytemäärä,
kg
2,0
2,0
2,0
2,5
2,0
2,6
3,9
RIISTA
Näytemäärä,
kg
1,0
0,6
0,2
Hirvi
Hirvi
Hirvi
SIENET
Näytteenottop
äivä
13.11.2012
13.11.2012
13.11.2012
Kangasrousku 12.9.2012
KU064-12
KU062-12
KU014-12
KU065A-12
KU065B-12
KU068-12
KU015-12
KU016-12
KU066-12
KU067A-12
KU061-12
KU067B-12
KU060-12
KU017-12
KU056-12
7340047 3590638
7355414 3593638
7355054 3598846
7355414 3593638
7355414 3593638
7358260 3596667
7355216 3598976
7355232 3599326
7355652 3593196
7358260 3596667
7340047 3590638
7358260 3596667
7358260 3596667
7355128 3598808
7355652 3593196
Hangaslammen
keräilylaatikko KU069-12
Ala-Kitka /
Piiloperä
KU063-12
Kurtinjärvi
KU070-12
SEDIMENTTI
NäytteenottoMARJAT
päivä
Mustikka
12.9.2012
Mustikka
11.9.2012
Puolukka
13.9.2012
Puolukka
12.9.2012
Puolukka
11.9.2012
Puolukka
19.9.2012
Variksenmarja 19.9.2012
Näytetunnus
Näytetunnus
KU054-12
KU055-12
KU053-12
KU046 KU050-12
Näytteenottoalue
Pohjaslampi S
Kurtti
Pihlajavaara E
Pohjaslampi S
Kurtti
Pohjaslampi W
Pohjaslampi W
Näytetunnus
KU001-12
KU002-12
KU004-12
KU003-12
KU023-12
KU035-12
KU036-12
Lisätiedot
Näytetunnus
ostettu Juha Tiermas
KU72-12
KU73-12
KU74-12
Näytemäärä, Näytteenottoalue
kg
2,0
Pohjaslampi S
Näytetunnus
KU006-12
7358368 3596650
7354739
7357413
7357890
7354645
7357414
7355663
7355663
3599307
3596578
3599046
3599311
3596578
3598823
3598823
7358574
3596459
7358574
3596459
7358574
3596459
7354739
3599307
46
Kangasrousku
Kangasrousku
Kangasrousku
Punikkitatti
Punikkitatti
Kangastatti
Kangastatti
Voitatti
16.9.2012
13.9.2012
11.9.2012
12.9.2012
11.9.2012
12.9.2012
11.9.2012
13.9.2012
2
2
2
2,0
2
2
2
1,3
Hangaslampi N
Pihlajavaara E
Kurtti
Pohjaslampi S
Kurtti
Pohjaslampi S
Kurtti
Pihlajavaara E
MUUT
Naava
Naava
12.9.2012
13.9.2012
Peruna
20.9.2012
Peruna
20.9.2012
Näytemäärä,
kg
Lisätiedot
2 x 10l
2 x 10l
Ostettu
5
Janne Kurtti
Ostettu
5
Taimi Säkkinen
KU008-12
KU009-12
KU020-12
KU007-12
KU021-12
KU005-12
KU022-12
KU010-12
7356489
7357890
7357414
7354739
7357414
7354739
7357414
7357890
3599441
3599046
3596578
3599307
3596578
3599307
3596578
3599046
Näytteenottopaikka
Pohjaslampi S
Pihlajavaara E
Näytetunnus
KU044-12
KU043-12
7354681
3599217
7357678
3599043
Kurtti
KU052-12
7355868
3596307
Säkkilä
KU051-12
7353819
3600574
47
Gammaspektrometristen näytemittausten tulokset (Bq/kg, Bq/l), suhteellinen epävarmuus 2σ ilmoitettu prosentteina alkuperäisestä aktiivisuuspitoisuudesta (pieni luku tuloksen vieressä). Marja-, sieni-, kasvis-, liha- ja kalanäytteiden tulokset on ilmoitettu tuorepainoa (tp.) kohden ja sammal-, maaperä- ja
sedimenttinäytteiden kuivapainoa kohden (kp.).
Näytelaji
STUKin
näytetunnus
Mustikka
KU001-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 3,7
16
28
20
6,0
20
0,55
24
0,12
20
0,16
Mustikka
KU002-12
11.9.2012
Bq/kg tp. 2,1
16
27
10
10,3
8
0,29
46
0,51
20
< 0,1
Puolukka
KU003-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 1,8
22
31
20
1,5
20
0,50
32
0,21
24
0,036
28
0,03
Puolukka
KU004-12
13.9.2012
Bq/kg tp. 2,1
8
26
8
4,2
8
-
0,29
12
0,13
26
< 0,03
Puolukka
KU023-12
11.9.2012
Bq/kg tp. 1,5
12
25
10
3,9
10
-
0,29
12
0,25
14
0,04
30
<1
Puolukka
KU035-12
19.9.2012
Bq/kg tp. 3,1
8
25
8
2,6
8
-
0,28
12
0,36
12
0,04
28
<1
Variksenmarja
KU036-12
19.9.2012
Bq/kg tp. 4,2
10
23
10
2,8
10
-
0,10
14
0,127
24
0,04
36
<1
Kangasrousku
KU006-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 2,0
22
75
18
34
10
0,74
30
< 0,05
< 0,1
< 0,02
<2
Kangasrousku
KU008-12
16.9.2012
Bq/kg tp. 2,6
18
67
12
59
12
0,88
24
< 0,05
< 0,06
< 0,02
<2
Kangasrousku
KU009-12
13.9.2012
Bq/kg tp. 4,3
14
77
10
29
10
<2
< 0,1
< 0,1
< 0,03
<4
Kangasrousku
KU020-12
11.9.2012
Bq/kg tp. 1,19
30
85
8
114
8
0,91
28
< 0,05
< 0,06
< 0,02
<2
Punikkitatti
KU021-12
11.9.2012
Bq/kg tp. 0,47
24
61
12
7,5
10
0,17
42
< 0,02
< 0,04
< 0,01
<1
Punikkitatti
KU007-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 0,6
20
53
10
4,6
10
-
< 0,02
< 0,04
< 0,01
<1
Kangastatti
KU005-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 0,8
46
38
12
32
10
< 0,3
< 0,1
< 0,1
< 0,03
<2
Kangastatti
KU022-12
12.9.2012
Bq/kg tp. 1,24
42
54
8
40
8
< 0,3
< 0,1
< 0,1
< 0,03
<3
Voitatti
KU010-12
13.9.2012
Bq/kg tp. 1,5
16
45
12
22
12
0,40
22
< 0,02
< 0,04
< 0,01
<2
Karhunsammal
KU011-12
15.9.2012
Bq/kg kp.
360
10
306
10
104
10
55
60
0,55
< 0,5
< 0,3
< 20
Karhunsammal
KU012-12
15.9.2012
Bq/kg kp.
346
16
150
16
112
16
17
46
< 0,2
< 0,2
< 0,1
<6
Karhunsammal
KU013-12
13.9.2012
Bq/kg kp.
396
12
120
12
66
12
0,26
20
< 0,1
< 0,03
<3
Rahkasammal
KU018-12
16.9.2012
Bq/kg kp.
100
12 221
10 370
12
77
10
85
12
3,10
12
7,5
12
1,7
Rahkasammal
KU019-12
13.9.2012
Bq/kg kp.
195
10
550
12
111
10
46
12
0,80
20
1,25
22
< 0,1
<8
Rahkasammal
KU045-12
13.9.2012
Bq/kg kp.
340
10
200
12
132
10
64
12
0,63
20
0,23
44
< 0,04
<5
Seinäsammal
KU057-12
15.9.2012
Bq/kg kp.
648
12
55
12
220
12
0,76
14
0,50
36
0,40
34
<5
Seinäsammal
KU058-12
17.9.2012
Bq/kg kp.
550
12 160
10 168
12
43
10
205
12
0,89
14
< 0,2
0,31
50
<6
Seinäsammal
KU059-12
19.9.2012
Bq/kg kp.
730
14
176
18
31
10
289
18
0,67
14
0,33
0,28
32
<6
- ei analysoitu
Näytteenottopäivä Yksikkö
Be-7
K-40
Cs-137
Pb-210
Ra-226
Ra-228
40
Th-228
22
36
U-238
< 0,05
<1
< 0,03
<3
40
<3
<1
20
<7
48
Näytelaji
STUKin
näytetunnus
Yksikkö
Be-7
K-40
Cs-137
Peruna
Peruna
KU051-12
KU052-12
20.9.2012
20.9.2012
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
-
790
850
10
Hirvenliha
Hirvenliha
Hirvenliha
KU072-12
KU073-12
KU074-12
13.11.2012
13.11.2012
13.11.2012
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
-
120
116
100
10
Ahven
Ahven
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Harjus
Muikku
Siika
Siika
Särki
Särki
Särki
Särki
KU017-12
KU056-12
KU016-12
KU061-12
KU066-12
KU067A-12
KU067B-12
KU069-12
KU063-12
KU014-12
KU064-12
KU015-12
KU065A-12
KU065B-12
KU068-12
14.9.2012
17.9.2012
13.9.2012
18.9.2012
17.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
11.9.2012
18.9.2012
14.9.2012
18.9.2012
14.9.2012
17.9.2012
17.9.2012
20.9.2012
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
-
115
123
124
122
141
131
137
114
102
131
121
103
109
115
103
20
Näkinsammal
Näkinsammal
Ärviä
KU041-12
KU042-12
KU071-12
15.9.2012
16.9.2012
17.9.2012
Bq/kg kp.
Bq/kg kp.
Bq/kg kp.
363 8 226
770 8 148
350 8 351
8
8
16
10
10
18
12
12
10
10
18
10
10
18
10
18
10
16
8
8
0,21
0,25
32
6,5
27
7,4
10
9,4
23,0
12,0
14,0
17,3
11,8
18,3
6,6
3,7
9,8
2,8
5,9
8,5
4,1
4,9
20
6,8
10,1
1,89
10
32
16
10
8
12
12
8
16
8
12
10
10
12
10
12
10
Pb-210
Ra-226
Ra-228
Th-228
-
0,27 40
1,15 20
< 0,4
< 0,5
< 0,1
< 0,1
< 15
< 20
-
< 0,1
0,3 60
< 0,3
< 0,2
< 0,3
< 0,6
< 0,1
< 0,1
< 0,1
<7
< 10
< 20
0,88 20
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,1
< 0,2
0,24 52
< 0,2
< 0,1
< 0,3
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,3
< 0,2
< 0,2
< 0,1
<0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,3
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
<1
800 8
39 40
67 20
570 8
33,0 8
12,8 10
190 10
9,1 12
2,8 20
84 32
49 38
70 26
< 0,5
< 0,3
< 0,5
< 0,7
< 0,8
< 0,4
< 0,4
< 0,4
< 0,5
< 0,3
< 0,3
< 0,4
16
8
12
34 60
52 30
36 36
U-238
- ei analysoitu
49
Näyte
STUKin
näytetunnus
Näytteenottopäivä Yksikkö
K-40
Cs-137
Sedimentti Kitkajoki/Käylä 0-2 cm
Sedimentti Välijoki 0-10 cm
Sedimentti Pohjaslampi 0-10 cm
Sedimentti Kurtinjärvi 0-10 cm
KU046-12
KU047-12
KU048-12
KU049-12
KU050-12
KU053-12
KU054-12
KU055-12
19.9.2012
19.9.2012
19.9.2012
19.9.2012
19.9.2012
18.9.2012
12.9.2012
17.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
281
276
272
292
340
430
62
180
10
Maaperä Pohjaslampi E 0-5 cm
KU075-12
KU076-12
KU077-12
KU078-12
13.9.2012
13.9.2013
13.9.2013
13.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
313
569
667
633
8
Maaperä Hangaslampi 0-5 cm
KU083-12
KU084-12
KU085-12
KU086-12
14.9.2012
14.9.2012
14.9.2012
14.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
402
615
684
532
10
Maaperä Kurtti 0-5 cm
KU087-12
KU088-12
KU089-12
KU090-12
18.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
94
476
551
633
10
Maaperä Kuusamo Saha 0-5 cm
KU091-12
KU092-12
KU093-12
KU094-12
18.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
18.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
401
614
635
541
10
Maaperä Pohjasvaara 0-5 cm
KU095-12
KU096-12
KU097-12
KU098-12
14.9.2012
14.9.2012
14.9.2012
14.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
444
585
552
604
8
18
10
16
18
10
26
18
8
10
10
8
10
8
8
8
10
10
10
8
10
8
10
114
166
88
41
23
28
8,0
68
44,5
10,0
2,1
0,34
8
12
8
16
12
10
18
12
8
8
10
24
44,1
5,4
0,81
0,47
10
65
10,7
2,8
1,2
8
8
14
18
8
8
12
35,3
8,1
1,7
0,37
10
32,3
11,3
2,26
0,76
8
10
12
20
10
8
14
Pb-210
Ra-226
Ra-228
430
325
211
74
101
520
59
59
43
37
40
64
90
234
30
32
31
30
32
31
18,5
14,2
22,8
10
-
7,6
11,2
13,7
19,0
12
12,5
18,5
21,8
22,9
12
-
14,9
17,6
11,1
11,5
10
12,6
13,9
19,9
22,1
12
-
9,4
10,7
13,3
16,0
14
3,1
16,9
18,1
22,6
40
-
12,0
12,3
12,1
13,7
10
14,0
21,7
22,3
21,8
12
-
10,1
12,6
11,3
14,1
10
15,5
19,7
19,5
21,2
8
22
18
22
18
22
18
40
56
30
50
30
30
30
10
10
10
10
10
10
10
10
10
14
10
10
12
10
12
Th-228
12
12
16
12
12
22
12
10
10
10
8
10
8
8
8
14
14
10
8
10
8
10
U-238
31
29
31
28
31
18
10
22
10
14,0
17,5
21,6
22,1
10
12,7
13,8
19,1
21,6
8
12
10
16
10
10
18
16
10
12
10
8
10
8
3,7
16,4
18,8
22,8
26
14,7
21,5
22,4
22,6
10
15,2
18,4
19,4
20,0
8
8
8
10
10
10
8
10
8
10
83
81
130
161
132
180
430
291
< 10
17
19
11
< 20
11
< 15
21
< 10
12
< 10
20
< 20
20
15
17
12
14
15
17
30
38
30
30
30
18
22
18
34
28
68
66
0
36
72
48
56
56
42
52
34
46
46
50
Näytelaji
STUKin
näytetunnus
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Rengaskaivovesi
Rengaskaivovesi
Lähdevesi
Pohjavesi
Pohjavesi
Pohjavesi
Järvivesi
Järvivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
KU024-12
KU025-12
KU032-12
KU026-12
KU027-12
KU028-12
KU029-12
KU030-12
KU031-12
KU033-12
KU034-12
KU037-12
KU038-12
KU039-12
KU040-12
Yksikkö
K-40
21.9.2012
20.9.2012
11.9.2012
19.9.2012
20.9.2012
14.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
20.9.2012
12.9.2012
17.9.2012
18.9.2012
15.9.2012
18.9.2012
14.9.2012
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
< 0,2
< 0,3
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,2
Cs-137
Pb-210
Ra-226
Ra-228
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,7
< 0,5
< 0,5
< 0,8
<3
<2
< 0,7
< 0,5
< 0,6
<3
<2
< 0,5
<3
<2
< 0,6
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,05
< 0,03
< 0,03
< 0,05
< 0,05
< 0,04
< 0,05
< 0,03
< 0,04
< 0,06
< 0,03
< 0,04
< 0,05
< 0,04
< 0,05
Th-228
< 0,02
< 0,01
< 0,01
< 0,02
< 0,02
< 0,01
< 0,02
< 0,01
< 0,01
< 0,02
< 0,01
< 0,01
< 0,02
< 0,01
< 0,02
U-238
<1
<1
<1
<1
<2
<1
<1
<2
<1
<2
<1
<1
<2
<1
<2
- ei analysoitu
51
Liite 4: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemiallisten
uraanianalyysien tulokset
Radiokemialliset uraanianalyysien tulokset (mBq/kg ja Bq/kg) vuonna 2012 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus (epävarm.) on esitetty prosentteina ja pitoisuutena (mBq/kg ja Bq/kg)
alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun
näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen
kuivapainoa kohden.
Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä mBq/kg kuivapainoa kohden.
Näytetunnus
Näytelaji
KU001-12
KU002-12
KU003-12
KU004-12
KU023-12
KU035- 12
KU036- 12
KU005-12
KU022-12
KU006-12
KU008-12
KU009-12
KU020-12
KU007-12
KU021-12
KU010-12
KU011-12
KU012-12
KU013-12
KU018-12
KU019-12
KU057- 12
KU058- 12
KU059 - 12
KU041- 12
KU042- 12
KU071-12
KU017-12
KU056- 12
KU061-12
KU063-12
KU016-12
KU066-12
KU067A-12
KU067B-12
KU069-12
KU064-12
KU014-12
KU065A-12
KU065B-12
Mustikka
Mustikka
Puolukka
Puolukka
Puolukka
Puolukka
Variksenmarja
Kangastatti
Kangastatti
Kangasrousku
Kangasrousku
Kangasrousku
Kangasrousku
Punikkitatti
Punikkitatti
Voitatti
Karhunsammal
Karhunsammal
Karhunsammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Seinäsammal
Seinäsammal
Seinäsammal
Näkinsammal
Näkinsammal
Ärviä
Ahven
Ahven
Hauki
Muikku
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Harjus
Siika
Siika
Särki
Särki
U-234
(mBq/kg)
U-234
< 22
< 17
< 22
< 20
< 10
< 11
< 11
< 55
48
65
< 53
< 46
195
< 46
< 43
354
1136
47
43
424
69
140
92
93
8 432
98 849
202 609
3 386
258
< 14
62
24
< 14
< 13
< 57
< 77
< 46
344
189
186
Epä
varm. %
Epä
varm.
mBq/kg
20
19
10
12
11
22
13
15
15
14
13
15
13
13
14
97
14
17
13
13
47
173
7
6
54
11
18
12
13
8 170
13 661
33 633
450
34
13
19
8
5
12
12
11
41
22
20
U-238
< 11
<9
< 11
< 10
5,5
<5
<5
< 28
22
19
< 27
< 23
48
< 23
< 22
210
405
38
40
406
67
75
54
84
2 448
37 146
47 850
783
65
<7
30
9,2
<7
<6
< 29
< 39
< 23
82
48
49
U-238
(mBq/kg)
Epä
Epä
varm.
varm.
%
mBq/kg
23
1,3
27
30
5,9
6
13
6
14
17
16
15
13
15
14
14
14
129
14
17
14
18
29
68
6
6
52
10
11
8
12
3 155
5 156
7 981
112
11
16
27
5
2,5
14
13
12
11
6
6
52
U-234
(mBq/kg)
Näytetunnus
Näytelaji
KU015-12
KU068-12
KU028- 12
KU029- 12
KU030- 12
KU031- 12
KU033- 12
KU034- 12
KU037- 12
KU038- 12
KU039- 12
KU040- 12
KU043- 12
KU044- 12
KU045- 12
KU051- 12
KU052- 12
KU072y-12
Särki
Särki
Lähdevesi
Pohjavesi i
Pohjavesi ii
Pohjavesi iii
Järvivesi
Järvivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Naava
Naava
Naava
Peruna
Peruna
Hirvi
y = yhdistetty näyte
U-234
1 840
300
4,5
31
4,1
4,0
37
6,6
1,6
5,7
1,6
21
69
101
815
12
6,6
< 15
Epä
varm. %
13
11
14
12
13
13
12
14
16
12
14
11
13
14
13
17
20
Epä
varm.
mBq/kg
232
33
0,6
3,8
0,5
0,5
4,5
0,9
0,3
0,7
0,2
2
9
14
108
2
1
U-238
436
89
2,3
11
1,3
2,1
8,6
1,6
<0,8
1,6
< 0,8
4,9
66
90
214
8,3
5,3
<8
U-238
(mBq/kg)
Epä
Epä
varm.
varm.
%
mBq/kg
13
58
12
10
16
0,4
13
1,4
17
0,2
15
0,3
15
1,3
20
0,3
15,9
0,3
12
13
14
14
19
20
0,6
9
13
30
1,6
1,1
Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä Bq/kg kuivapainoa kohden.
U-234
(Bq/kg)
Näytetunnus
Näytelaji
KU046 - 12
KU047 - 12
KU048 - 12
KU049 - 12
KU050 - 12
KU053 - 12
KU054 - 12
KU055 - 12
sedimentti
sedimentti
sedimentti
sedimentti
sedimentti
sedimentti
sedimentti
sedimentti
U-234
137
164
134
261
229
761
1411
898
Epä
varm. %
16
16
16
15
23
22
23
22
Epä
varm.
Bq/kg
22
26
22
38
54
171
331
201
U-238
52
63
48
95
86
174
336
220
U-238
(Bq/kg)
Epä
Epä
varm.
varm.
%
Bq/kg
16
8
16
10
17
8
15
14
24
21
23
40
24
79
23
50
53
Liite 5: Vuonna 2012 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja
lyijyanalyysien tulokset
Radiokemiallisten lyijy- ja poloniumanalyysien tulokset (Bq/kg) vuonna 2012 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus (epävarm.) on esitetty prosentteina alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman
epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän
määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden.
Näytetunnus
Näytelaji
Pb-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
Po-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
KU06-12
kangasrousku
12.9.2012
10,5
13,6
9,5
9,0
KU08-12
kangasrousku
16.9.2012
12,2
15,1
4,9
9,0
KU09-12
kangasrousku
13.9.2012
16,7
13,1
9,6
8,3
KU020-12
kangasrousku
11.9.2012
9,4
13,6
8,4
9,6
KU010-12
voitatti
13.9.2012
5,4
12,1
33,0
11,5
KU07-12
punikkitatti
12.9.2012
2,3
11,8
101,6
15,6
KU021-12
punikkitatti
11.9.2012
1,8
12,1
60,8
19,2
KU05-12
kangastatti
12.9.2012
2,1
11,7
165,4
15,7
KU022-12
kangastatti
11.9.2012
2,4
11,6
221,1
15,4
KU01-12
mustikka
12.9.2012
4,6
16,4
2,8
14,0
KU02-12
mustikka
11.9.2012
2,2
20,5
0,66
16,0
KU03-12
puolukka
12.9.2012
2,8
17,5
2,2
14,4
KU04-12
puolukka
13.9.2012
3,4
18,9
1,5
13,3
KU023-12
puolukka
11.9.2012
2,8
20,0
1,1
14,9
KU035-12
puolukka
19.9.2012
4,5
17,6
1,8
12,7
KU036-12
variksenmarja
19.9.2012
9,3
13,9
5,6
9,9
KU025-12
porakaivovesi
20.9.2012
-
-
-
-
KU032-12
porakaivovesi
11.9.2012
0,009
16,9
<0,001
8,0
KU026-12
rengaskaivovesi
19.9.2012
0,006
16,8
<0,001
8,8
KU028-12
lähdevesi
14.9.2012
0,020
16,2
0,006
5,2
KU029-12
pohjavesi1
20.9.2012
0,064
12,2
0,020
6,9
KU030-12
pohjavesi2
20.9.2012
0,020
12,9
0,006
7,6
KU031-12
pohjavesi3
20.9.2012
0,008
13,0
0,011
8,3
KU033-12
järvivesi
12.9.2012
0,002
13,4
0,002
9,4
KU034-12
järvivesi
17.9.2012
0,002
13,9
0,002
12,6
KU038-12
purovesi
15.9.2012
0,004
12,6
0,005
8,4
KU037-12
jokivesi
18.9.2012
0,002
13,9
0,002
9,9
KU039-12
jokivesi
18.9.2012
0,002
14,1
0,001
9,8
KU040-12
jokivesi
14.9.2012
0,006
12,8
0,004
7,9
KU017-12
ahven (liha)
14.9.2012
1,2
13,1
15,2
21,2
KU056-12
ahven (liha)
18.9.2012
0,84
19,5
1,5
24,3
KU060-12
ahven (liha)
20.9.2012
1,4
14,0
8,3
20,6
KU066-12
hauki (liha)
17.9.2012
0,41
14,1
6,5
35,9
KU067-12A
hauki (liha)
20.9.2012
0,41
14,7
5,7
36,2
54
Näytetunnus
Näytelaji
Pb-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
Po-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
KU016-12
hauki (liha)
13.9.2012
1,0
13,9
9,8
22,3
KU067-12B
hauki (liha)
20.9.2012
0,80
17,4
2,6
27,0
KU061-12
hauki (liha)
18.9.2012
0,49
12,5
33,2
35,9
KU069-12
harjus (liha)
11.9.2012
1,0
11,8
138,2
24,1
KU070-12
muikku (liha)
17.9.2012
0,27
15,6
4,2
53,4
KU063-12
muikku (liha)
18.9.2012
0,87
14,1
9,6
23,9
KU064-12
siika (liha)
18.9.2012
0,38
14,7
6,0
37,8
KU062-12
siika (liha)
18.9.2012
0,59
14,3
9,8
34,8
KU014-12
siika (liha)
14.9.2012
1,1
13,7
10,3
22,7
KU065-12A
särki (liha)
17.9.2012
0,86
12,4
38,5
25,4
KU065-12B
särki (liha)
17.9.2012
0,62
13,7
9,4
31,4
KU015-12
särki (liha)
14.9.2012
1,2
13,1
17,8
26,9
KU068-12
särki (liha)
20.9.2012
1,0
14,4
5,5
24,0
KU041-12
näkinsammal
15.9.2012
86,5
11,6
116,6
7,0
KU042-12
näkinsammal
16.9.2012
74,1
11,6
103,6
7,1
KU071-12
ärviä
17.9.2012
63,0
11,7
71,1
7,2
Ku051-12
peruna
20.9.2012
0,32
31,9
0,11
29,0
KU052-12
peruna
20.9.2012
0,30
43,2
<0,001
29,3
KU072,73,74-12
hirvenliha
13.11.2012
0,70
20,2
1,7
27,3
KU011-12
karhunsammal
15.9.2012
49,3
11,9
26,7
7,4
KU012-12
karhunsammal
15.9.2012
47,7
11,9
25,0
7,5
KU013-12
karhunsammal
13.9.2012
67,4
11,8
34,2
7,2
KU018-12
rahkasammal
16.9.2013
73,0
11,8
67,9
7,5
KU019-12
rahkasammal
13.9.2012
43,9
12,2
24,1
8,0
KU045-12
rahkasammal
17.9.2012
39,3
11,9
137,4
7,6
KU057-12
seinäsammal
15.9.2012
191,0
11,6
160,8
6,9
KU058-12
seinäsammal
17.9.2012
183,0
11,6
150,5
6,9
KU059-12
seinäsammal
19.9.2012
231,1
11,6
193,2
6,7
KU043-12
naava
13.9.2012
129,1
11,6
144,2
7,1
KU044-12
naava
12.9.2012
147,9
11,6
176,0
7,0
KU046-12
sedimentti
19.9.2012
340,2
11,6
505,7
6,8
KU047-12
sedimentti
19.9.2012
252,9
11,6
360,1
7,2
KU048-12
sedimentti
19.9.2012
158,7
11,6
221,0
6,8
KU049-12
sedimentti
19.9.2012
153,2
12,1
113,5
12,7
KU050-12
sedimentti
19.9.2012
61,2
11,8
76,8
12,0
KU053-12
sedimentti
18.9.2012
108,1
11,7
123,0
7,0
KU054-12
sedimentti
12.9.2012
65,1
11,6
66,6
7,1
55
MAAPERÄ
Näyte 1
Näyte 2
Näyte 3
Näyte 4
Näyte 5
SAMMALEET
1.8.2013
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
1.8.2013
Näkinsammal
31.7.2013
Näkinsammal
Näkinsammal
Rahkasammal
30.7.2013
31.7.2013
18.9.2013
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Karhunsammal
21.9.2013
19.9.2013
24.9.2013
25.9.2013
24.9.2013
Karhunsammal
Kerrossammal
22.9.2013
24.9.2013
VESIKASVIT
23.9.2013
25.9.2013
23.9.2013
19.9.2013
Ahvenvita
Vita
Ärviä
Ärviä
Lisätiedot
0 – 20 cm / 5
0 – 15 cm / 3
0 – 20 cm / 4
0 – 20 cm / 4
0 – 20 cm / 4
Näytemäärä,
litraa/kg
2 kg
2,4 kg
2,3 kg
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
n. 20 L
Näytemäärä,
kg
2
4
n. 2
n. 2
Näytteenottopaikka
Hangaslampi
Pohjasvaara
Pihlajaselänne
Kurtti
Saha
Näytetunnus
KKJ - koordinaatit
KU105 – KU109 - 13
KU110 – KU112 - 13
KU113 – KU116 - 13
KU117 – KU120 - 13
KU121 – KU124 - 13
7355314
7355625
7356535
7357447
7356219
Näytteenottopaikka Näytetunnus
Hangaspuro
Kaivos SW /
Hangaspuro
Kitkajoki
Hangaslampi
Hangaslampi,
Kaivospiiri
Pohjaslampi E
Käylä
Loukasaho
Hangaspuro
Sakarinkaivulammin
suo
Käylä
WGS84 - koordinaatit
KU016-13
66°17’38,10’’ 29°10’33,93’’
KU017-13
KU018-13
KU040-13
66°17’20,98’’ 29°11’07,70’’
60°18’08,59’’ 29°08’49,06’’
66°17’04,96’’ 29°12’20,34’’
KU041-13
KU042-13
KU044-13
KU045-13
KU064-13
66°17’00,68’’
66°16’23,45’’
66°17’36,66’’
66°16’42,12’’
66°17’39,22’’
KU065-13
KU066-13
66°17’41,46’’ 29°12’23,09’’
66°17’48,39’’ 29°09’45,90’’
Näytteenottopaikka Näytetunnus
Ylipäälamminniemi
Kitkajoki
Ylipäälamminniemi
Pohjaslampi
3600320
3598849
3599528
3596597
3597287
KU073-13
KU074-13
KU075-13
KU077-13
29°11’59,39’’
29°13’59,70’’
29°09’04,01’’
29°15’53,56’’
29°10’34,83’’
66°17’09,40’’
66°18’06,17’’
66°17’09,40’’
66°16’21,15’’
29°19’16,13’’
29°09’03,36’’
29°19’16,13’’
29°11’41,77’’
56
VEDET
Lähdevesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
30.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
1.8.2013
Näytemäärä,
litraa
10 + 1
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
Jokivesi
Jokivesi
Järvivesi
Järvivesi
Järvivesi
Purovesi
Pohjavesi
31.7.2013
23.9.2013
18.9.2013
20.9.2013
18.9.2013
22.9.2013
21.9.2013
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 10
10 + 1
Pohjavesi
Pohjavesi
Rengaskaivovesi
Rengaskaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
19.9.2013
21.9.2013
23.9.2013
25.9.2013
24.9.2013
25.9.2013
25.9.2013
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
10 + 1
KALAT
19.9.2013
15.10.2013
23.9.2013
2.10.2013
23.9.2013
19.9.2013
24.9.2013
5.10.2013
18.9.2013
25.9.2013
2.10.2014
19.9.2013
2.10.2013
10.10.2013
28.9.2013
26.9.2013
6.10.2013
20.8.2013
19.9.2013
21.9.2013
15.10.2013
Näytemäärä,
kg
3,5
2,4
0,9
0,3
2,0
1,8
5,5
3,4
1,9
2,0
0,6
2,1
1,4
2,4
2,4
0,5
1,8
0,6
2,5
4,0
2,9
Ahven
Ahven
Ahven
Ahven
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Harjus
Harjus
Kiiski
Muikku
Muikku
Muikku
Siika (pienet)
Siika
Siika (isot)
Siika (pienet)
Särki
Särki
Särki
Näytteenottopaikka
Pohjaslampi
Hangaspuro
Kitkajoki
Kitkajoki 2
Välijoki
Kitkajoki VähäKäyläkoski
Kitkajoki
Hangaslampi
Kurtinjärvi
Pohjaslampi
Sakari
Kaivospiiri
Pohjaslampi NE
(HP3)
Hangaslampi
Säkkilänjärvi
Käylä
Käylä
Kurtti
Säkkilä
Lisätiedot
Kitkan Herkku
Kitkan Herkku
Kitkan Herkku
Näytetunnus
KU001-13
KU002-13
KU003-13
KU004-13
KU005-13
66°16’30,70’’
66° 17’38,10’’
66°18´8,59’’
66°17’57,18’’
66°16’21,56’’
29°11’53,33’’
29°10’33,93’’
29°08’49,06’’
29°10’25,86’’
29°10’00,94’’
KU006-13
KU039-13
KU035-13
KU036-13
KU037-13
KU038-13
KU027-13
66°17’46,79’’
66°17’09,40’’
66°17’04,05’’
66°16’35’’
66°16’24,08’’
66°17’39,08’’
66°17’22,76’’
29°13’37,00’’
29°19’16,13’’
29°12’22,21’’
29°04’46’’
29°12’15,21’’
29°12’04,09’’
29°11’22,82’’
KU028-13
KU029-13
KU030-13
KU031-13
KU032-13
KU033-13
KU034-13
66°16’30,28’’
29°12’50,76’’
66°17’00,91’’
29°12’09,03’’
Hevoskorventie 4
-
Näytteenottopaikka
Näytetunnus
Pohjaslampi
Kitkajoki
Ala-Kitka
Kurtinjärvi
Ala-Kitka
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Kitkajoki
Hangaslammen keräyslaatikko
Kitkajoki
Kurtinjärvi
Ala-Kitka, Kokkohauta
Kurtinjärvi
Kitkajoki
Kurtinjärvi
Kurtinjärvi
Kitkajoki
Kitkajoki
Pohjaslampi
Kurtinjärvi
Kitkajoki
KU055-13
KU080-13
KU062-13
KU094-13
KU059-13
KU061-13
KU063-13
KU079-13
KU056-13
KU091-13
KU092-13
KU057-13
KU093-13
KU087-13
KU078-13
KU081-13
KU089-13
KU090-13
KU058-13
KU060-13
KU086-13
57
SEDIMENTTI
Sedimentti
Sedimentti
Sedimentti
Sedimentti
Sedimentti
18.9.2013
23.9.2013
23.9.2013
20.9.2013
24.9.2013
0 – 5 cm
0 – 5 cm
0 – 10 cm / 2
0 – 15 cm / 3
0 – 20 cm / 6
Sedimentti
Sedimentti
23.9.2013
18.9.2013
0 – 5 cm
0 – 15 cm / 3
Purosedimentti 22.9.2013
0 – 25 cm / 3
* Etrs-tm-35fin-tasokoordinaatit
MARJAT
Mustikka
Juolukka
Variksenmarja
Variksenmarja
Puolukka
Puolukka
Puolukka
RIISTA JA
PORO
Hirvi
Poronliha
SIENET
Punikkitatti
Kangastatti
Isohapero
Kangasrousku
Kehnäsieni
Kangasrousku
Härmämalikka
Kangasrousku
Kangasrousku
Voitatti
Lisätiedot
1.8.2013
5.8.2013
30.7.2013
31.7.2013
11.9.2013
11.9.2013
16.9.2013
Näytemäärä,
kg
2,5
2,3
2,3
2,0
2,5
2,5
1,8
Näytteenottopäi
vä
18.11.2013
13.10.2013
Näytemäärä,
kg
-
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
20.9.2013
21.9.2013
19.9.2013
18.9.2013
26.9.2013
Näytemäärä,
kg
2
2
2
2,5
1,2
2
2
2
2,5
1
Näytteenottopaikka
Hangaslampi
Välijoki
Välijoki Ylä
Kurtinjärvi
Kitkajoki
Ylipäälamminni
emi
Pohjaslampi
Suolampi,
virtaus
Kitkajokeen
Näytetunnus
WGS84 – koordinaatit
KU082-13
KU083 - 13
KU084 - KU085 - 13
KU095 - KU097 - 13
KU098 - KU0103 - 13
66°17’04,05’’
66°16’26,81’’
66°16’29,32’’
66°16’35’’
N7355155*
29°12’22,21’’
29°08’21,54’’
29°08’33,18’’
29°04’46’’
E597552*
KU104-13
KU070 - KU072 - 13
66°17’09,40’’
N7352154*
29°19’16,13’’
E598991*
KU067 - KU069 - 13
66°17’39,08’’
29°12’04,09’’
Näytteenottoalue
Pohjaslampi
Pohjaslampi
Käylä Hautausmaa
Pohjaslampi
Käylä
Kurtti
Näytetunnus
KU012-13
KU013-13
KU014-13
KU015-13
KU019-13
KU020-13
KU046-13
66°16’41,99’’
66°16’41,99’’
66°16’41,99’’
66°17’56,61’’
66°26896
66°29753
66°16’48’’
29°11’55,87’’
29° 11’55,87’’
29°11’55,87’’
29°10’22,70’’
29°20490
29°20159
29°08’00’’
Lisätiedot
Näytetunnus
Käylä, Kurtinvaara, Aikuinen n.2 vuotias uroshirvi
Alakitka Plk
KU088-13
KU076-13
Näytteenottoalue
Näytetunnus
Oskarinpalo
KU007-13
KU008-13
KU010-13
KU009-13
KU011-13
KU021-13
KU022-13
KU023-13
KU024-13
KU049-13
Oskarinpalo
Oskarinpalo
Hangaslampi N
Oskarinpalo
Käylä
Kaivospiiri
Pohjaslampi NE
Pohjaslampi SW
Käylä
66°17’05,22’’
66°16’03,00’’
66°17’05,22’’
66°17’09,29’’
66°17’05,22’’
66°17’38,98’’
66°17’22,76’’
66°16’30,28’’
66°16’10,03’’
66°17’36,66’’
29°12’20,14’’
29°12’33,01’’
29°12’20,14’’
29°12’56,95’’
29°12’20,14’’
29°08’55,97’’
29°11’22,82’’
29°12’50,76’’
29°11’22,40’’
29°09’04,01’’
58
MUUT
Ilma
Ilma
Ilma
15.9.2013
16.9.2013
22.9.2013
Peruna
25.9.2013
Peruna
Nauris
Naava
Naava
Naava
25.9.2013
15.10.2013
21.9.2013
25.9.2013
24.9.2014
Näytemäärä,
kg
Lisätiedot
Ostettu,
3,6
Janne Kurtti
Ostettu,
4
Säkkinen
2,5
-
Naava
25.9.2014
-
Näytteenottopaikka
Kurtti
Käylä
Kurtti
KU025-13
KU026-13
KU043-13
Sallantie
KU047-13
Säkkilä
KU050-13
KU048-13
KU051-13
KU052-13
KU053-13
66°16’23,45’’
66°17’00,91’’
66°16’42,24’’
66°16’31’’
29°13’59,90’’
29°12’09,03’’
29°15’42,31’’
29°14’11’’
KU054-13
66°17’42,93’’
29°12’29,05’’
Pohjaslampi E
Hangaslampi
Loukasaho
Pihlajaselänne
Sakarinkaivula
mminsuo NE
Näytetunnus
Sallantie 31
Käyläntie 34
Sallantie 31
59
Gammaspektrometristen näytemittausten tulokset (Bq/kg, Bq/l), suhteellinen epävarmuus 2σ (pieni luku tuloksen vieressä). Marja-, kasvis-, liha- ja
kalanäytteiden tulokset on ilmoitettu tuorepainoa (tp.) kohden ja sammal-, maaperä- ja sedimenttinäytteiden kuivapainoa kohden (kp.).
Näytelaji
STUKin
näytetunnus
Mustikka
KU012-13
1.8.2013
Bq/kg tp.
1,37
14
34
8
4,9
8
-
0,28
12
Puolukka
KU019-13
11.9.2013
Bq/kg tp.
0,66
42
35
12
2,2
12
-
1,06
Puolukka
KU020-13
11.9.2013
Bq/kg tp.
1,70
24
33
8
6,7
12
-
Puolukka
KU046-13
16.9.2013
Bq/kg tp.
0,77
30
26
8
2,0
12
-
Juolukka
KU013-13
5.8.2013
Bq/kg tp.
0,69
34
30
16
2,9
16
Variksenmarja
KU014-13
30.7.2013
Bq/kg tp.
3,7
26
31
14
2,0
Variksenmarja
KU015-13
31.7.2013
Bq/kg tp.
3,1
18
31
16
Karhunsammal
KU064-13
24.9.2013
Bq/kg kp.
227
10
298
Karhunsammal
KU065-13
22.9.2013
Bq/kg kp.
222
10
156
Kerrossammal
KU066-13
24.9.2013
Bq/kg kp.
380
10
Rahkasammal
KU040-13
18.9.2013
Bq/kg kp.
126
12
Rahkasammal
KU041-13
21.9.2013
Bq/kg kp.
243
Rahkasammal
KU042-13
19.9.2013
Bq/kg kp.
Rahkasammal
KU044-13
24.9.2013
Rahkasammal
KU045-13
25.9.2013
Näkinsammal
KU016-13
Näkinsammal
Yksikkö
Be-7
K-40
Cs-137
Pb-210
Ra-226
Ra-228
Th-228
U-238
<2
12
0,25 24 < 0,05
0,44 34 < 0,1
0,34
20
< 0,1
< 0,04
<4
0,25
14
< 0,1
< 0,1
<3
-
0,20
30
<4
18
-
0,12
50
0,33 36 < 0,04
0,12 62 < 0,1
3,6
16
-
0,09
50
0,14 60 < 0,03
<4
8
98
8
48
14
< 0,1
< 0,2
<7
8
122
8
34
14
< 0,1
145
8
61
8
89
14
0,09 52
0,31 38
0,23 50
0,06 46
12
80
12
-
0,18 60
1,44 16
<5
310
14
221
18
66
10
78
<6
228
12
258
12
122
10
< 0,2
0,66 22
0,23 36
Bq/kg kp.
137
12
109
12
140
Bq/kg kp.
279
8
203
8
32
0,39 24
2,56 12
0,13 46
0,63 16
3,2 52
<7
31.7.2013
Bq/kg kp.
126
10
154
10
KU017-13
30.7.2013
Bq/kg kp.
146
14
95
170 10
204 12
74 28
112 24
Näkinsammal
KU018-13
31.7.2013
Bq/kg kp.
773
10
8,4 10
46 30
Ahvenvita
KU073-13
23.9.2013
Bq/kg kp.
61
Vita
KU074-13
25.9.2013
Bq/kg kp.
14,9 12
5,9 34
1,6 32
2,1 28
17 20
13 32
Ärviä
KU075-13
23.9.2013
Ärviä
KU077-13
19.9.2013
10,0 10
9,2 14
1,4 24
2,0 24
10 24
36 50
<2
1,92
14
4,4 12
3,1 12
18
1,06
14
51
12
<1
12
52
12
3,6
12
8
63
0,75
20
3,9
12
-
820
10
540
16
3,9
20
77
14
1050
12
93
10
5,5
10
41
32
52
26
680 10
41 8
12
680
8
680
8
-
7,7
20
143
12
780
10
9,2
10
-
5,5
20
Bq/kg kp.
180
12
590
10
2,24
10
-
7,7
54
Bq/kg kp.
113
12
286
10
1,95
14
-
45
32
8
<7
<4
<3
<6
<5
- ei analysoitu
60
Näytelaji
STUKin
näytetunnus
Yksikkö
K-40
Cs-137
Hirvenliha
Poronliha
Peruna
Peruna
Nauris
KU088-13
KU076-13
KU047-13
KU050-13
KU048-13
18.10.2013
13.10.2013
25.9.2013
25.9.2013
15.10.2013
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
110
109
872
700
700
10
Ahven
Ahven
Ahven
Ahven
Harjus
Harjus
Hauki
Hauki
Hauki
Hauki
Kiiski
Muikku
Muikku
Muikku
Siika
Siika (isot)
Siika (pienet)
Siika (pienet)
Särki
Särki
Särki
KU055-13
KU062-13
KU080-13
KU094-13
KU056-13
KU091-13
KU059-13
KU061-13
KU063-13
KU079-13
KU092-13
KU057-13
KU087-13
KU093-13
KU081-13
KU089-13
KU078-13
KU090-13
KU058-13
KU060-13
KU086-13
19.9.2013
23.9.2013
15.10.2013
2.10.2013
18.9.2013
25.9.2013
23.9.2013
19.9.2013
24.9.2013
5.10.2013
2.10.2014
19.9.2013
10.10.2013
2.10.2013
26.9.2013
6.10.2013
28.9.2013
20.8.2013
19.9.2013
21.9.2013
15.10.2013
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
Bq/kg tp.
106
107
115
108
121
125
128
129
128
132
107
115
110
102
132
123
111
119
107
95
104
8
12
10
8
8
8
8
12
12
18
8
8
8
8
8
8
12
12
8
8
18
18
12
18
18
7,8
97
< 0,1
0,127
11,3
10
9,6
10,6
10,3
11,4
7,7
2,9
16,2
7,4
22,0
13,6
11,8
4,5
5,7
3,9
9,1
4,1
6,5
4,7
5,4
6,4
7,5
12
14
22
12
8
8
10
10
12
12
8
12
8
8
8
10
16
8
8
12
12
10
12
12
Pb-210
Ra-226
Ra-228
Th-228
U-238
< 0,5
< 0,5
<1
< 0,2
< 0,2
0,33 30
0,24 30
< 0,4
< 0,2
< 0,2
< 0,4
< 0,4
<1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,2
<1
<2
<2
<2
<3
< 0,3
< 0,4
< 0,5
< 0,5
< 0,5
< 0,5
< 0,5
< 0,3
< 0,5
< 0,5
< 0,7
< 0,3
< 0,8
< 0,4
< 0,4
< 0,5
< 0,4
< 0,4
< 0,3
< 0,3
< 0,6
0,78
0,27
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
0,18
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
0,30
0,22
< 0,1
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,3
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,1
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,2
< 0,1
< 0,2
< 0,2
< 0,1
< 0,2
< 0,04
< 0,04
< 0,05
< 0,07
< 0,05
< 0,05
< 0,04
< 0,04
< 0,06
< 0,04
< 0,05
< 0,04
< 0,05
< 0,05
< 0,06
< 0,05
< 0,03
< 0,05
< 0,05
< 0,05
< 0,05
<6
<6
<7
<8
<7
<7
<5
<4
<7
<5
<7
<6
<6
<7
<9
<7
<4
<7
<6
<7
<8
14
30
30
30
40
- ei analysoitu
61
STUKin
näytetunnus
Yksikkö
Maaperä Hangaslampi N 0-5 cm
KU108-13
KU107-13
KU106-13
KU105-13
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
465 10
599 10
567 10
524 8
22,6
4,8
1,28
0,21
KU112-13
KU111-13
KU110-13
KU109-13
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
1.8.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
41
540
656
576
Maaperä Pihlajaselänne 0-5 cm
KU116-13
KU115-13
KU114-13
KU113-13
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
KU120-13
KU119-13
KU118-13
KU117-13
Maaperä Saha 0-5 cm
Näytelaji
K-40
Cs-137
Ra-226
Ra-228
Th-228
5,9
12,6
11,3
12,5
10
13,2
15,0
15,9
16,1
12
11,2
13,5
14,6
14,7
10
26
-
2,5
10,1
12,3
11,5
10
1,4
15,9
17,1
19,4
40
1,1
15,6
16,6
17,4
34
10
44,1 8
21,1 10
5,4 10
1,25 10
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
337 10
562 8
633 10
540 8
31,6 10
5,5 8
0,99 14
0,28 24
-
12,7
8,2
10,4
9,8
30
13,1
17,5
19,2
21,1
12
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
400 10
553 8
522 8
543 10
37 8
6,8 8
2,5 8
1,43 12
-
9,5
13,7
12,0
13,3
40
14,9
21,3
22,9
21,3
10
KU124-13
KU123-13
KU122-13
KU121-13
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
1.8.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
404 10
470 8
401 8
513 10
27,7 10
4,9 8
1,19 10
0,56 16
-
12,3
10,1
14,3
20,1
40
10
30
15,7
20,9
25,3
26,6
Sedimentti Hangaslampi 0-5 cm
KU082-13
18.9.2013
Bq/kg
110 12
23,3 10
145 20
23
20
Sedimentti Välijoki 0-5 cm
KU083-13
23.9.2013
Bq/kg
510
14,8
8
27,7 20
35
Sedimentti Välijoki Ylä 0-5 cm
Sedimentti Välijoki Ylä 5-10 cm
KU084-13
KU085-13
23.9.2013
23.9.2013
Bq/kg
Bq/kg
131 12
39 26
17,5 10
6,4 14
191 20
85 20
75
46
10
10
10
8
10
10
12
Pb-210
60
50
36
10
10
8
10
10
10
U-238
< 25
< 12
13
13
58
54
14
< 12
14
6
10
12,4 12
16,9 8
18,4 10
19,6 8
< 16
10
14
12
14,0 12
20,9 8
22,4 8
21,1 10
15
10
16
22
68
13
16
23
17
80
10
15,2 10
20,3 10
25,0 8
26,2 10
26,9
12
25,2 10
66
52
44
14,5
12
14,3 12
106
22
48
10,6 20
4,8 36
8,9 18
4,2 26
243
256
26
30
30
36
40
30
40
30
30
40
40
40
60
10
10
10
8
10
8
8
8
10
8
8
10
10
64
72
42
64
64
52
68
50
48
32
40
42
26
62
STUKin
näytetunnus
Yksikkö
KU095-13
KU096-13
KU097-13
20.9.2013
20.9.2013
20.9.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Sedimentti Kitkajoki 0-2 cm
KU098-13
KU099-13
KU100-13
KU101-13
KU102-13
KU103-13
24.9.2013
24.9.2013
24.9.2013
24.9.2013
24.9.2013
24.9.2013
Sedimentti Ylipäälamminniemi 0-5 cm
KU104-13
Purosedimentti Suolampi 0-5 cm
Näytelaji
- ei analysoitu
Näytelaji
Ilma
Ilma
STUKin
näytetunnus
KU025-13
KU026-13
Cs-137
Pb-210
Ra-226
Ra-228
Th-228
U-238
285 12
256 12
217 10
123 10
43,0 10
24,6 10
630 18
246 18
194 20
163
173
193
34
24,8
23,3
23,0
16
26,1
22,2
22,2
14
340
280
300
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
253
295
255
272
273
282
106
163
171
82
53
16,4
530
400
350
204
164
65
20
36
28,9
31
29,6
27,3
31
12
12
35
32
30
28,3
25,6
34
12
14
34
65
48
50
51
55
12
< 80
100
107
149
86
130
23.9.2013
Bq/kg
228 12
84 10
330 18
28
60
34 12
40
12
148
26
KU070-13
KU071-13
KU072-13
18.9.2013
18.9.2013
18.9.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
42 26
61 20
60 18
54 12
66 12
43 10
720 12
620 18
380 18
143
139
111
48
18
450
520
510
20
18
12,4
12,3
11,0
KU067-13
KU068-13
KU069-13
22.9.2013
22.9.2013
22.9.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
< 20
28 48
41 28
9,2 20
12,8 18
20,7 10
330 14
530 18
490 18
27
24
14
20
20,6 26
13,0 26
9,0 30
16
25
13,0
24
K-40
Cs-137
15.9.2013
16.9.2013
Yksikkö
Be-7
K-40
10
10
18
8
12
8
8
12
12
8
10
12
Pb-210
3
4200
24
170
54
<7
-
3
2910
24
51
38
< 0,8
-
3
<4
µBq/m
µBq/m
Ilma
KU043-13
22.9.2013
µBq/m
1095
12
280
32
Naava
KU051-13
23.9.2013
Bq/kg kp.
139
12
83
8
11.2
Naava
KU052-13
25.9.2013
Bq/kg kp.
136
18
79
18
11.3
Naava
KU053-13
23.9.2013
Bq/kg kp.
153
14
111
8
Naava
KU054-13
19.9.2013
Bq/kg kp.
163
14
81
18
18
12
18
20
18
Ra-226
28
26
38
74
50
52
42
60
60
20
20
15,7
13,1
11,9
16
14
14
12
12
14
20
16
16
12
14
12
10
14
18
12
20
18
Ra-228
Th-228
U-238
< 16
< 30
< 14
< 1000
<3
<5
<2
< 100
< 10
< 15
<5
< 400
< 0,3
< 0,1
<1
< 0,4
< 0,2
<2
330
20
8
150
14
0,28
12
152
18
< 0,2
17.1
8
146
14
0,47
40
< 0,4
< 0,1
<2
11.8
10
168
18
0,55
20
< 0,2
< 0,05
<2
26
22
24
22
38
36
26
46
26
14
16
< 140
< 100
< 80
63
Näytelaji
Lähdevesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Järvivesi
Järvivesi
Järvivesi
Purovesi
Pohjavesi
Pohjavesi
Pohjavesi
Rengaskaivovesi
Rengaskaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
Porakaivovesi
STUKin
näytetunnus
KU001-13
KU002-13
KU003-13
KU004-13
KU005-13
KU006-13
KU039-13
KU035-13
KU036-13
KU037-13
KU038-13
KU027-13
KU028-13
KU029-13
KU030-13
KU031-13
KU032-13
KU033-13
KU034-13
Yksikkö
K-40
30.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
31.7.2013
1.8.2013
31.7.2013
23.9.2013
18.9.2013
20.9.2013
18.9.2013
22.9.2013
21.9.2013
19.9.2013
21.9.2013
23.9.2013
25.9.2013
24.9.2013
25.9.2013
25.9.2013
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
Bq/kg
< 0,3
< 0,3
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,1
< 0,3
< 0,2
< 0,1
< 0,2
< 0,2
< 0,3
< 0,1
< 0,1
< 0,2
< 0,2
< 0,1
< 0,1
< 0,2
Cs-137
< 0,01
< 0,01
< 0,003
< 0,006
< 0,01
< 0,006
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,02
< 0,01
< 0,006
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,006
< 0,01
Ra-226
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
< 0,1
Ra-228
< 0,05
< 0,03
< 0,03
< 0,03
< 0,1
< 0,03
< 0,05
< 0,05
< 0,03
< 0,04
< 0,05
< 0,06
< 0,05
< 0,03
< 0,05
< 0,03
< 0,03
< 0,03
< 0,04
Th-228
< 0,04
< 0,04
< 0,04
< 0,05
< 0,04
< 0,01
< 0,02
< 0,02
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,02
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
< 0,01
U-238
<1
<1
<1
<1
<2
<1
<2
<2
<1
<1
<2
<2
<1
<1
<2
<1
<1
<1
<1
- ei analysoitu
64
Liite 8: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemiallisten
uraanianalyysien tulokset
Radiokemialliset uraanianalyysien tulokset (mBq/kg ja Bq/kg) vuonna 2013 kerätyistä ympäristönäytteistä. Epävarmuus on esitetty prosentteina ja pitoisuutena (mBq/kg ja Bq/kg) alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos
on jäänyt alle menetelmän määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden.
Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä mBq/kg kuivapainoa kohden.
Näytetunnus
Näytelaji
KU012-13
KU013-13
KU014-13
KU015-13
KU019-13
KU020-13
KU046-13
KU007-13
KU008-13
Ku009-13
KU021-13
KU022-13
KU023-13
KU024-13
Ku010-13
KU049-13
KU011-13
KU040-13
KU041-13
KU042-13
KU044-13
KU045-13
KU064-13
KU065-13
KU066-13
KU047-13
KU050-13
KU088-13
KU076-13
KU048-13
KU051-13
KU052-13
KU053-13
KU054-13
KU094-13
KU055-13
KU062-13
KU080-13
KU079-13
Mustikka
Juolukka
Variksenmarja
Variksenmarja
Puolukka
Puolukka
Puolukka
Punikkitatti
Kangastatti
Kangasrousku
Kangasrousku
Härmämalikka
Kangasrousku
Kangasrousku
Isohapero
Voitatti
Kehnäsieni
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Rahkasammal
Karhunsammal
Karhunsammal
Kerrossammal
Peruna
Peruna
Hirvenliha
Poronliha
Nauris
Naava
Naava
Naava
Naava
Ahven
Ahven
Ahven
Ahven
Hauki
U-234 mBq/kg
U-238 mBq/kg
Epä
Epä
Epä
Epä
U-234
varm. varm.
U-238
varm. varm.
%
mBq/kg
%
mBq/kg
< 4,6
3,6
25
0,9
< 7,6
< 3,7
< 6,7
7,5
60
4,5
7,3
19
1
6,9
19
1,3
6
18
1
6,1
18
1,1
<
7
3,3
23
0,8
13
18
2
14
18
2
< 13
7,9
28
2,2
< 18
<
9
10
19
2
8,9
20
1,8
446
14
62
106
15
16
407
14
57
292
14
41
16
17
3
7,2
21
1,5
< 12
6,1
25
1,5
< 21
< 10
< 22
< 11
< 23
< 11
292
16
46
297
16
47
147
17
24
136
17
23
65
17
11
66
17
11
3 747
13
494
851
13
114
61
15
9
59
15
9
2 024
14
291
757
16
118
58
15
9
54
15
8
185
13
24
68
14
10
<
9
7
26
2
14
17
2
11
18
2
<
9
<
4
<
8
<
4
< 13
<
6
82
16
13
77
16
12
51
16
8
52
16
8
46
16
8
42
17
7
6
16
1
5
16
1
503
13
66
131
15
20
2 207
14
314
534
15
82
437
13
59
195
14
28
435
16
69
177
18
32
< 11
<
5
U234/U238
isotooppisuhde
1,1
1,3
1,1
1,0
1,0
0,9
1,3
1,3
1,1
4,2
1,4
2,2
1,1
1,3
2,2
1,2
1,0
1,1
1,0
4,4
1,0
2,7
1,1
2,7
1,1
1,3
1,5
0,8
1,5
1,1
1,0
1,1
1,0
4,1
4,1
2,2
2,5
1,8
65
Näytetunnus
Näytelaji
KU061-13
KU063-13
KU059-13
KU091-13
KU056-13
KU092-13
KU057-13
KU087-13
KU093-13
KU078-13
KU081-13
KU089-13
KU090-13
KU058-13
KU060-13
KU086-13
KU027-13
KU028-13
KU029-13
KU035-13
KU036-13
KU037-13
KU038-13
KU039-13
KU003-13
KU004-13
KU005-13
KU001-13
KU002-13
KU006-13
Hauki
Hauki
Hauki
Harjus
Harjus
Kiiski
Muikku
Muikku
Muikku
Siika
Siika
Siika
Siika
Särki
Särki
Särki
pohjavesi
pohjavesi
pohjavesi
Järvivesi
Järvivesi
Järvivesi
Purovesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Jokivesi
Lähdevesi
Hangaspuro
VähäkäylänkI
U-234 mBq/kg
U-238 mBq/kg
Epä
Epä
Epä
Epä
U-234
varm. varm.
U-238
varm. varm.
%
mBq/kg
%
mBq/kg
24
16
4
7
23
2
< 11
<
5
< 12
<
6
< 120
< 58
32
20
6
20
23
5
1 594
13
204
446
13
59
67
15
10
29
17
5
223
15
33
67
17
12
424
13
56
104
14
15
495
13
65
136
14
19
< 49
< 24
25
17
4
5
22
1
96
14
14
38
16
6
2 836
13
362
681
13
89
1 130
13
146
320
14
43
645
13
84
210
14
29
74
14
11
26
14
4
9,2
14
1,3
4,8
15
0,7
3,9
16
0,6
1,3
21
0,3
1,6
18
0,3
1,0
20
0,2
6,5
14
0,9
1,6
20
0,3
43
13
6
11
14
2
5,4
14
0,8
2,6
16
0,4
2,0
16
0,3
0,6
23
0,1
2,3
15
0,4
1,1
18
0,2
2,0
15
0,3
0,8
19
0,2
23
13
3
6,1
15
0,9
4,0
15
0,6
1,8
18
0,3
16
14
2
4,4
16
0,7
1,9
16
0,3
< 0,9
U234/U238
isotooppisuhde
3,5
2,4
2,0
1,8
1,6
3,6
2,3
3,4
4,1
3,6
2,9
4,9
2,5
4,2
3,5
3,1
2,8
1,9
3,0
1,6
4,1
3,9
2,1
3,3
2,1
2,5
3,8
2,2
3,7
2,7
Uraanin aktiivisuuspitoisuudet yksikössä Bq/kg kuivapainoa kohden.
Näytetunnus
KU016-13
KU017-13
KU018-13
KU067-13
KU068-13
KU069-13
KU082-13
KU098-13
KU102-13
Näytelaji
Näkinsammal
Näkinsammal
Näkinsammal
Purosedimentti
Purosedimentti
Purosedimentti
Sedimentti
Sedimentti
Sedimentti
U-234
212
241
108
50
70
155
34
241
340
U-234
(Bq/kg)
Epä
Epä
varm. varm.
%
Bq/kg
16
34
15
36
18
20
15
7
14
10
14
22
15
5
14
35
14
48
U-238
56
66
40
22
27
63
25
90
124
U-238
(Bq/kg)
Epä
Epä
varm. varm.
%
Bq/kg
16
9
15
10
18
7
16
3
15
4
14
9
16
4
15
14
15
18
U234/U238
isotooppisuhde
3,8
3,7
2,7
2,3
2,5
2,5
1,4
2,7
2,7
66
Liite 9: Vuonna 2013 otettujen näytteiden radiokemialliset polonium- ja
lyijyanalyysien tulokset
Radiokemiallisten lyijy- ja poloniumanalyysien tulokset (Bq/kg) vuonna 2013 kerätyistä
ympäristönäytteistä. Epävarmuus on esitetty prosentteina alkuperäisestä tuloksesta kahden sigman
epävarmuudella. <-merkki tarkoittaa, että analysoidun näytteen mittaustulos on jäänyt alle menetelmän
määritysrajan. Tulokset on ilmoitettu näytteen kuivapainoa kohden.
Näytetunnus
Näytelaji
Pb-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
Po-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
KU008-13
kangastatti
1.8.2013
2,6
11,7
323,9
43,4
KU009-13
kangasrousku
1.8.2013
7,8
13,1
11,9
20,2
KU023-13
kangasrousku
19.9.2013
11,0
14,4
4,9
10,5
KU024-13
kangasrousku
18.9.2013
10,9
14,5
4,0
10,5
KU021-13
kangasrousku
20.9.2013
8,3
13,7
6,2
10,9
KU010-13
isohapero
1.8.2013
5,8
15,5
6,2
12,4
KU010-13
isohapero
1.8.2013
5,6
14,0
5,5
12,5
KU007-13
punikkitatti
1.8.2013
1,3
12,3
103,8
27,6
KU007-13
punikkitatti
1.8.2013
2,0
11,8
106,6
19,2
KU022-13
härmämalikka
21.9.2013
4,3
11,8
65,5
14,1
KU049-13
voitatti
26.9.2013
1,6
11,9
49,1
21,6
KU011-13
kehnäsieni
1.8.2013
3,1
12,4
20,6
15,8
KU016-13
näkinsammal
31.7.2013
72,2
11,6
129,4
7,3
KU017-13
näkinsammal
30.7.2013
85,4
11,6
143,9
7,1
KU018-13
näkinsammal
31.7.2013
66,0
11,7
109,2
7,2
KU075-13
ärviä
23.9.2013
6,2
13,5
8,5
18,4
KU077-13
ärviä
19.9.2013
28,6
11,9
38,8
8,7
KU074-13
vita sp
25.9.2013
38,1
11,9
39,5
8,4
KU073-13
ahvenvita
23.9.2013
12,6
12,5
14,8
19,4
KU013-13
juolukka
30.7.2013
2,0
17,1
1,8
19,0
KU012-13
mustikka
30.7.2013
1,6
20,6
0,81
20,6
KU019-13
puolukka
11.9.2013
1,2
21,4
0,77
22,2
KU020-13
puolukka
11.9.2013
1,6
21,3
0,72
19,9
KU046-13
puolukka
16.9.2013
1,5
24,0
0,50
21,9
KU014-13
variksenmarja
30.7.2013
6,2
14,9
3,9
13,1
KU015-13
variksenmarja
31.7.2013
4,8
14,7
3,3
12,5
KU027-13
pohjavesi
21.9.2013
0,10
12,2
<0,001
6,9
KU028-13
pohjavesi
19.9.2013
0,007
13,3
0,006
11,1
KU029-13
pohjavesi
21.9.2013
0,031
13,0
0,002
13,8
KU001-13
lähdevesi
30.7.2013
0,007
15,6
0,001
9,0
KU030-13
rengaskaivovesi
23.9.2013
0,012
20,3
<0,001
9,2
KU031-13
rengaskaivovesi
25.9.2013
0,009
17,3
<0,001
17,2
KU032-13
porakaivovesi
24.9.2013
0,054
12,6
0,002
6,9
KU33-13
porakaivovesi
25.9.2013
0,012
17,3
<0,001
8,4
KU34-13
porakaivovesi
25.9.2013
0,020
13,8
0,006
8,6
67
Näytetunnus
Näytelaji
Pb-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
Po-210
(Bq/kg k.p.)
Epävarmuus
(%)
KU035-13
järvivesi
18.9.2013
0,007
12,3
0,005
18,4
KU036-13
järvivesi
20.9.2013
0,002
13,6
0,001
26,8
KU037-13
järvivesi
18.9.2013
0,002
13,9
0,001
15,8
KU003-13
jokivesi
31.7.2013
0,001
14,7
0,001
12,0
KU004-13
jokivesi
31.7.2013
0,002
17,3
0,001
12,2
KU002-13
jokivesi
31.7.2013
0,001
13,6
0,002
13,8
KU006-13
jokivesi
31.7.2013
0,001
15,6
0,001
12,8
KU039-13
jokivesi
23.9.2013
0,003
13,2
0,002
9,5
KU005-13
jokivesi
1.8.2013
0,003
13,1
0,001
10,5
KU038-13
purovesi
22.9.2013
0,004
12,9
0,002
17,2
KU047-13
peruna
25.9.2013
0,72
43,8
0,05
31,6
KU050-13
peruna
25.9.2013
0,43
33,9
0,28
40,2
KU048-13
nauris
19.9.2013
0,59
46,6
0,04
35,6
KU076-13
poronliha
31.10.2013
0,58
15,2
9,6
35,4
KU088-13
hirvenliha
18.11.2013
0,83
16,6
3,5
29,0
KU055-13
ahven
19.9.2013
0,96
13,2
12,1
27,0
KU062-13
ahven
23.9.2013
3,4
13,7
10,9
16,3
KU094-13
ahven
2.10.2013
1,5
17,0
5,7
29,3
KU080-13
ahven
15.10.2013
0,87
14,1
5,2
27,7
KU063-13
hauki
24.9.2013
0,70
13,9
7,2
33,0
KU056-13
harjus
18.9.2013
19,3
11,7
135,1
8,8
KU091-13
harjus
25.9.2013
0,89
34,1
0,26
38,8
KU059-13
hauki
23.9.2013
0,44
14,5
10,8
46,3
KU061-13
hauki
19.9.2013
0,71
13,9
23,1
46,2
KU079-13
hauki
5.10.2013
0,40
14,5
5,4
43,0
KU092-13
kiiski
2.10.2013
2,2
12,5
50,4
23,7
KU057-13
muikku
19.9.2013
1,4
17,9
2,9
23,5
KU087-13
muikku
10.10.2013
0,85
14,9
6,3
31,7
KU093-13
muikku
2.10.2013
1,8
18,0
4,0
22,9
KU090-13
siika
20.8.2013
0,90
14,4
22,9
40,2
KU078-13
siika
28.9.2013
1,0
13,7
16,1
30,2
KU081-13
siika
26.9.2013
1,2
19,2
2,3
31,2
KU089-13
siika
6.10.2013
0,84
29,0
1,4
41,0
KU060-13
särki
21.9.2013
2,6
14,7
5,2
18,4
KU058-13
särki
19.9.2013
0,78
13,0
21,3
31,8
KU086-13
särki
15.10.2013
0,69
14,2
9,7
39,2
KU099-13
sedim 2-4cm
24.9.2013
426,3
11,5
441,6
6,9
KU100-13
sedim 4-6cm
24.9.2013
316,7
11,6
315,3
8,1
KU101-13
sedim 6-8cm
24.9.2013
317,2
11,7
127,8
7,0
KU102-13
sedim 8-10cm
24.9.2013
173,4
11,6
152,2
7,2
KU103-13
sedim 10-12 cm
24.9.2013
107,5
11,9
31,6
7,4
KU070-13
sedim 0-5cm
18.9.2013
731,5
11,6
764,6
6,9
KU071-13
sedim 5-10cm
18.9.2013
487,4
11,5
558,3
6,8
Näytetunnus
Näytelaji
Näytteenotto-
Pb-210
Epävarmuus
Po-210
Epävarmuus
68
päivä
(Bq/kg k.p.)
(%)
(Bq/kg k.p.)
(%)
KU072-13
sedim 10-15cm
18.9.2013
334,4
11,6
374,1
6,8
KU082-13
sedim 0-5cm
18.9.2013
123,1
11,6
146,8
7,1
KU083-13
sedim 0-5cm
23.9.2013
26,2
12,0
25,8
8,6
KU084-13
sedim 0-5cm
18.9.2013
180,5
11,6
185,2
7,1
KU085-13
sedim 5-10cm
23.9.2013
81,4
11,7
82,5
7,4
KU104-13
sedim 0-5cm
23.9.2013
281,9
11,6
286,6
8,9
KU067-13
purosedim 0-5cm
22.9.2013
455,9
11,5
526,4
6,7
KU068-13
purosedim 5-10cm
22.9.2013
KU069-13
purosedim.
22.9.2013
420,7
11,5
501,5
6,8
KU040-13
rahkasammal
18.9.2013
39,8
12,2
24,4
8,8
KU041-13
rahksasammal
21.9.2013
70,6
12,0
27,6
7,9
KU042-13
rahkasammal
19.9.2013
49,6
12,2
30,0
8,3
KU043-13
rahkasammal
24.9.2013
52,8
12,5
23,1
8,5
KU044-13
rahkasammal
24.9.2013
59,7
12,5
19,0
8,9
KU045-13
rahkasammal
25.9.2013
74,0
12,2
31,1
13,1
KU064-13
karhunsammal
24.9.2013
48,9
12,1
28,1
8,0
KU065-13
karhunsammal
22.9.2013
42,2
12,1
16,5
8,2
KU066-13
kerrossammal
24.9.2013
103,7
11,7
44,4
7,5
KU052-13
naava
25.9.2013
170,1
11,6
112,6
11,9
KU053-13
naava
24.9.2013
156,7
11,6
137,5
12,1
KU054-13
naava
25.9.2013
154,0
11,6
142,3
7,1
11,5
5,2
69
Liite 10: Vuonna 2013 tehtyjen ulkoilman radonmittausten tulokset
Ulkoilman radonmittaustulokset (Bq/m3). Mittaukset 1 ja 2 tehtiin välillä 21.5. – 21.8.2014 ja mittaukset 3 ja 4 välillä 21.8. – 5.11.2014.
Bq/m
1
3
Bq/m
2
3
3
Bq/m
keskiarvo
Bq/m
3
3
Bq/m
4
3
3
Bq/m
keskiarvo
Pullo
Nimi (paikka)
X-cord
Y-cord
1
Käylä
29,148801
66,294317
6,08
2,28
4,18
5,52
3,68
4,60
2
Hevoskorpi urheilukenttä
29,15654
66,29565
3,80
1,52
2,66
7,36
10,12
8,74
3
Saukkoniemi hautausmaa
29,17112
66,29849
1,52
5,32
3,42
10,12
10,12
10,12
4
Pihjalavaara
29,18681
66,29458
3,80
0,76
2,28
3,68
3,68
3,68
5
Sakarinkaivulamminsuo
29,2096
66,29501
3,04
6,08
4,56
3,68
1,84
2,76
6
Ukonmurto
29,24987
66,28889
5,26
4,51
4,89
6,53
2,80
4,66
7
Harjalampi SW
29,26495
66,27786
6,77
5,26
6,02
7,46
6,53
6,99
8
Mäntyharju
29,25501
66,26567
2,26
6,02
4,14
10,26
6,53
8,39
9
Säkkilä
29,23501
66,26283
6,77
0,75
3,76
4,66
9,33
6,99
10
Petäjävaara W
29,20235
66,26281
5,26
4,51
4,89
8,39
8,39
8,39
11
Pyöreälampi W
29,17145
66,2766
1,52
3,80
2,66
3,68
3,68
3,68
12
Pihlajasuo SE
29,18962
66,28468
3,80
3,04
3,42
6,44
4,60
5,52
13
Sahan N puoli
29,14667
66,28826
3,04
6,08
4,56
4,60
6,44
5,52
14
Kurtti
29,14099
66,27843
5,32
3,80
4,56
6,44
6,44
6,44
15
Tammela E
29,14234
66,27345
6,84
0,76
3,80
3,68
3,68
3,68
16
Kotikumpu
29,16389
66,26239
3,80
6,08
4,94
10,12
5,52
7,82
17
Rytilampi NE
29,17971
66,25728
3,76
1,50
2,63
9,33
5,60
7,46
18
Pohjaslampi E
29,229998
66,274035
3,04
3,04
3,04
4,66
4,66
4,66
19
Saha E / Kolvikko
29,163219
66,2831
-1,54
0,00
-0,77
8,28
1,84
5,06
20
Vähänkäylänlahti E / Nahkaniva
29,23182
66,29674
5,38
6,15
5,76
6,44
5,52
5,98
21
Pohjasvaara W
29,197516
66,277289
3,07
1,54
2,31
3,68
6,44
5,06
22
Hangaslampi N
29,2137
66,28497
3,84
2,31
3,07
4,60
4,60
4,60
23
Pohjasvaara E
29,21992
66,2793
5,38
4,61
5,00
11,19
6,53
8,86
24
Hangaslampi W
29,20064
66,28299
3,11
3,11
3,11
1,84
1,84
1,84
25
Juomasuolouhos W
29,19143
66,28992
9,33
3,89
6,61
ei tulosta
ei tulosta
70
Liite 11: Kuvia vuonna 2012 tehdyistä näytteenotoista
Kuva 1. Sammalnäytteen kerääminen maastosta.
Kuva 2. Ulkoisen annosnopeuden mittaus.
71
Kuva 3. Maanäytteenotto.
Kuva 4. Maanäyteprofiili.
72
Kuva 5. Vesinäytteenotto järvestä.
Kuva 6. Vesinäytteenotto joesta
73
Kuva 7. Sedimenttinäytteenotto järvestä.
Kuva 8. Veneen lasku vesille.
74
Kuva 9. Kalastusverkkojen lasku vesille.
Kuva 10. Pohjavesinäytteenottoa.
75

Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristön

Transcription

Similar documents

Fysiikka - Valmennuskeskus

Discmania kaikki

Valmisteyhteenveto - MAP Medical Technologies Oy