Energiatehokas rakentaminen Pauli Välimäki 26.11.2012

Energiatehokas rakentaminen
Pauli Välimäki
26.11.2012
TONTINVUOKRA-ALENNUS
ENERGIATEHOKKAILLE TALOILLE
Kriteeri: Talon energiankulutus saa olla enintään E 100.
Mikä ihmeen E-luku?
• Uudet, heinäkuun alusta voimaan tulleet rakentamisen
energiamääräykset (RakMK D3 2012) mittaavat rakennusten
energiatehokkuutta kokonaisenergiankulutuksella, E-luvulla.
• E-luku lasketaan energiamuodoilla painotettuna ostoenergian
kulutuksena, joka esitetään lämmitettyä nettoalaa kohden
kWh/m2 vuodessa yksiköissä.
ESIMERKIKSI NÄIN…
MITEN E-LUKU LASKETAAN
ENERGIAMUOTO VAIKUTTAA
E-LUKUUN
Energiamuodon kerroin
Sähkö
Kaukolämpö
Kaukojäähdytys
Fossiiliset polttoaineet
Uusiutuvat polttoaineet
1,7
0,7
0,4
1
0,5
• Kertoimet tarkoittavat, että sähkö on 2,4 kertaa arvokkaampaa kuin kaukolämpö ja
3,4 kertaa arvokkaampaa kuin puu tai pelletti.
• Kertoimet ovat samansuuntaisia energian hintojen kanssa, mutta niiden
määrittämisen peruste on ollut primäärienergia, erityisesti uusiutumattomien
luonnonvarojen käyttäminen.
E-LUKU RIIPPUU TALON KOOSTA
220
204
204
E-luku kWh/(m2 a)
200
180
162
152
160
140
120
100
100
150
200
Lämmitetty nettoala, m 2
250
300
MILLÄ KEINOILLA E 100 ALITTUU?
PLUSSAT
+
++
Ilmanvaihto (ilmanvaihdon lämmöntalteenoton
vuosihyötysuhde)
70 – 80 %
81 % →
Ikkunat (ikkunoiden U-arvo, W/(m2 K))
0,86 – 0,99
0,85 ja alle
alle määräysten vertailutason
rakenteet
passiivirakenteet
0,7 – 1,5
0,6 ja alle
Rakenteet
Tiiveys (ilmanvuotoluku q50)
MESSUTALOJEN ENERGIAVALINNAT
35
33
30
Prosenttiosuus, %
25
20
15
15
11
10
11
11
7
5
0
Lämmitystapa
11
MESSUTALOJEN ILMAVUOTOLUKU
ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN
EI OLE KALLIIMPAA KUIN TAVALLINEN
• Nollaenergiataloissa on noin 200 €/m2 lisäkustannus. Jotkut passiivitalot ovat
yli ja jotkut alle keskiarvon, mikä pätee myös maalämpötaloille. Yleisesti
lisäkustannusten vaihtelu on suurta. (Huom! Halvin ratkaisu ei täytä Elukuvaatimusta.)
• Edullisin tapa E-lukuvaatimuksen täyttämiseksi näyttäisi olevan
maalämpöinvestointi, jonka lisäkustannus oli n. 60 €/m2 .
Kohde 29: Lantti, 139m2
•
•
•
•
E-luku 0 / A
CO2-päästöt: 0 t/a
Nollaenergiatalo
Kaukolämpö, 8,46 kWp
aurinkosähköpaneelit,
8 m2
aurinkolämpökeräin
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
Kohde 25: Aurinko-Tuulia, 150m2
•
•
•
•
E-luku 0 / A
CO2-päästöt: 0 t/a
Nollaenergiatalo
6,5 kWp
aurinkosähköpaneelit,
aurinkokeräimet,
lämpöpumppu,
vesikiertoinen lämmön
talteenotto takassa ja
saunanpiipussa
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
Kohde 36: Deko-Talon Hyvinvointikoti, 165m2
• E-luku 67 / B
• CO2-päästöt: 1,2 t/a
• Passiivitalon
lämmitystarve
• Aurinkokeräimet ja
vesikiertoinen takka
Savumaxlämmöntalteenotolla
• Tuloilman esilämmitys
maaputkesta
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
• Passiivitalon
lämmitystarve
Kohde 12: Terca tiilitalo Mustikka, 175,5m2
•
•
•
•
E-luku 79 / B
CO2-päästöt: 2,6 t/a
Maalämpö, varaava takka
Vesikiertoinen
lattialämmitys
• Matalaenergiatalon
lämmitystarve
Kohde 38: Tervakukka, 198m2
• E-luku 79 / B
• CO2-päästöt: 1,9 t/a
• Passiivitalon
lämmitystarve
• Sähkölämmitys,
ilmanvaihtoon
integroitu
lämpöpumppu,
aurinkokeräimet,
vesitakka
Kohde 34: Passiivikivitalo Ideal, 178,6m2
• E-luku 80 / B
• CO2-päästöt: 2,7 t/a
• Passiivitalon
lämmitystarve
• Ilmakiertoinen
lattialämmitys takalla ja
ilmalämpöpumpulla
• Lämmin käyttövesi
aurinkokeräimellä
• Passiivitalon
lämmitystarve
Kohde 13: Passiivikivitalo Mutteri, 205m2
• E-luku 77 / B
• CO2-päästöt: 1,8 t/a
• Ilmakiertoinen
lattialämmitys takalla
• Lämmin käyttövesi
aurinkokeräimellä
• Tuloilman esilämmitys/jäähdytys maapiirillä
• Ulkovaipan pinta-alan
minimointi
• Passiivitalon lämmitystarve
Kohde 26: Lammi-Kivitalo villa Ilo, 237m2
•
•
•
•
E-luku 87 / B
CO2-päästöt: 3,2 t/a
Maalämpö, takka
Matalaenergiatalon
lämmitystarve
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
Kohde 33: Villa Pärssinen, 148m2
•
•
•
•
E-luku 93 / B
CO2-päästöt: 2,2 t/a
Maalämpö
Vesikiertoinen
lattialämmitys
• Matalaenergiatalon
lämmitystarve
Kohde 37: Casa Forte, 203m2
• E-luku 95 / B
• CO2-päästöt: 2,9 t/a
• Maalämpöpumppu,
takka
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
• Matalaenergiatalon
lämmitystarve
Kohde 20: Estelle, 210,5m2
•
•
•
•
E-luku 97 / B
CO2-päästöt:3,2 t/a
Maalämpö, varaava takka
Omatalo Low Energy –
matalaenerigarakenteet
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
• Keskimääräistä pienempi
lämmitystarve
Kohde 23: Villa Rusko, 132,5m2
• E-luku 98 / B
• CO2-päästöt: 1,9 t/a
• Sähkö, ilmalämpöpumppu,
takka
• Sähköinen lattialämmitys
• Keskimääräistä pienempi
lämmitystarve
Kohde 27: Aeroc-kivitalo Louhi, 270+135m2
• E-luku 100 / B
• CO2-päästöt: 4,6 t/a
• Maalämpö,
aurinkokeräimet, 2 varaavaa
takkaa
• Matalaenergiatalon
lämmitystarve
• Vesikiertoinen
lattialämmitys
Kohde 19: Omatalo Ruusuvuori, 187m2
•
•
•
•
E-luku 100 / B
CO2-päästöt: 2,8 t/a
Maalämpö, varaava takka
Omatalo Low Energy –
matalaenerigarakenteet
• Vesikiertoinen lattialämmitys
• Lämmitystarve keskimääräistä
nykytasoa
YHTEENVETO
B-luokan matalaenergiatalo:
•
tehokas lämmitystapa yleensä
vesikiertoisella lämmityksellä (maalämpö,
puulämmitys tai kaukolämpö)
•
sähköpihi ilmanvaihtolaite tehokkaalla
lämmöntalteenotolla
•
passiivitason rakennusvaippa parhailla
mahdollisilla ikkunoilla
•
rakennuksen muodon osalta turhien
nurkkien ja erkkereiden sekä ylisuurien
ikkunoiden välttäminen
•
ikkunoiden ulkopuolinen aurinkosuojaus
tilojen ylilämpenemisen estämiseksi
•
hyvällä suunnittelulla em. ratkaisuilla
voidaan saavuttaa B-luokka ilman
aurinkokeräimiä, jotka tarvitaan Bluokassakin epäedullisemman rakennuksen
muodon tai suurempien ikkunoiden
tapauksessa
A-luokan lähes nollaenergiatalo:
•
kaikki samat asiat kuin B-luokassa, mutta
niiden lisäksi tarvitaan esim.:
•
aurinkolämpökeräimet käyttöveden
lämmitykseen (+ märkätilojen
lattialämmityksiin kesällä)
•
aurinkopaneelit sähköä tuottamaan
Lähteet:
Jarek Kurnitski: Messutalojen energiatehokkuus
EPECC Oy: Messukohteiden energiatehokkuus