doc85 Viiteain tilinpäätös 2013.pdf
download 
Report Transcription
85 Viiteain tilinpäätös 2013.pdf
TARVASJOEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 Liite nro x Khall 31.3.2014 § 85 Kvalt xx.xx.2014 § 1 2 Sisällysluettelo 2013 1.OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .................................................................... 3 1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ........................................................................................................................ 3 1.2 KUNNAN HALLINTO ............................................................................................................................................. 4 1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN TILANNE ............................................................................ 8 1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .............................................. 9 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA ........................................................................................... 12 TOIMINNAN RAHOITUS .............................................................................................................................................. 12 2.1TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN ................................................................................................ 12 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS (RAHOITUSLASKELMA)......................................................................................... 14 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET ........................................................................................................... 16 4. KOKONAISTULOT JA –MENOT ............................................................................................................................ 18 4.1 KOKONAISTULOT JA -MENOT .......................................................................................................................... 18 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS..................................................................................................... 19 5.1YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ ........................................ 19 5.2 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT ........................................................................................................ 21 6.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY ............................................................................................................. 23 6.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET ......................................................................................... 23 7. TOIMINTAKERTOMUS ............................................................................................................................................ 24 7.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 24 INVESTOINNIT ............................................................................................................................................................... 84 7.3 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA ................................................................................................................... 90 7.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN .................................................................................................................. 92 7.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN .................................................................................................................. 93 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ................................................................................................................................... 97 8.1 TULOSLASKELMA ............................................................................................................................................... 97 8.3 TASE........................................................................................................................................................................ 99 9. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ....................................................................................................................... 101 10. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT ......................................................................................... 110 11. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS .............................................................................................................. 110 12. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ .................................................................................................................................. 110 3 1.OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 aloitti uuden valtuustokauden, jolloin luottamushenkilökaarti uusiutui ja monipuolistui, mikä toi omat haasteensa kokous- ja hallintotyöskentelyyn. Kun tähän lisätään valtionhallinnon uudistuspatteristo kunta-, sote-, kuntalaki- ja valtionosuusuudistuksineen sekä niihin liittyneisiin moninkertaisine lausuntoineen todetaan, että vuosi oli varsin poikkeuksellinen. Kuntien tehtävien karsiminen listattiin myös tehtäväpatteristoon, vaikkakaan valtion tasolla tuloksia ei ole saatu aikaan. Tarvasjoen kunnan talouden haasteet jatkuivat siinä määrin, että kesäkuussa saatiin paimenkirje valtiovarainministeriöstä eli olimme uudelleen peruspalveluiden arviointimenettelyssä. Huolimatta mm. vuoden 2012 käyttömenojen varsin hillitystä kasvusta suhteessa kuntien keskimääräiseen nousuun, olivat määritellyt kriteerit ylittyneet ja syksyllä käytiin vilkkaasti Helsingissä. Arviointimenettelyn raportti julkistettiin lokakuun lopulla. Suosituksena oli nopea liitos Lietoon. Vuoden 2013 käyttömenot kohosivat edelleen varsin hillitysti ja talouden raportit osoittivat, että vuodelta 2013 oli tulossa ylijäämää. Tietyt kertaluonteiset tulot ja myös verotilitysjärjestelmän muutokset edesauttoivat erittäin hyvään taloustulokseen. Koko kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 2013 ovat pääosin hyvin myönteiset. Tosin koko julkisen sektorin kestävyysvajetta ei kertaheitolla korjata! Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen toiminta on muotoutunut toimivaksi ja joustavaksi. Hyvinvointikeskus tulee jatkossakin täydentämään maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta kuntarajoista riippumatta. Väestön ikääntymislaskelmissa on todettu, että hyvinvointikeskus tarvitaan vuonna 2020 jo pelkästään Tarvasjoen väestön tarpeisiin. Henkilöstön rooli pienen kunnan palvelutuotannossa on äärettömän tärkeä! Kuntaorganisaatiossa tehdään työtä suurella sydämellä ja empaattisella otteella. Tämä pätee erityisesti aloilla, joissa ollaan päivittäin jatkuvasti asiakkaan kanssa hoito-, kasvatus- tai opetussuhteessa. Henkilöstöä arvostaen panostettiin toimintavuonna työhyvinvoinnin ylläpitoon merkittävästi. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin osana talouden tervehdyttämistä ja siinä yhteydessä todettiin, että tehostusta voidaan tehdä luonnollisen poistuman kautta. Auranmaan alueen yritys- ja elinkeinoelämän vireyttämiseksi toimintavuoden aikana rakennettiin Auranmaan yritys- ja elinkeinopalvelut –yhteistyökonsepti Auran, Pöytyän, Oripään, Marttilan, Koski Tl:n ja Tarvasjoen kuntien kesken. Toimintaan palkattiin kaksi elinkeinoasiantuntijaa, jotka kuntiin jalkautuen perehtyvät alueen yritys- ja elinkeinoelämään sekä yhteistyössä kuntien ja yrittäjien kanssa ideoivat menestystarinoita. Syksyllä 2013 laadittiin Tarvasjoen kunnan strategia, jossa talouden tervehdyttäminen merkittiin päätavoitteeksi kaikilla hallinnonaloilla. Strategia laadittiin kuntarajoista riippumattomaksi ”käsikirjaksi”, jota toteuttaen tarvasjokelaisten, sekä nykyisten että tulevien, yhteisöllinen ja hyvinvoiva elämänlaatu saavutetaan yhteen hiileen puhaltaen. Järjestöjen ja seurojen rooli tullee saamaan hyvin tärkeän aseman. Toimintavuoden aikana toimintamenoja kertyi n. 297.000 € alle arvion ja toimintatuloja n.100.000 € yli arvion. Menot jäivät alle arvioidun kautta linjan ja tulojen suurimmat ylitykset olivat maksu- ja myyntituotoissa sekä verotuloissa n. 193.000 €. Valtionosuudet ylittyivät n. 222.000 € ml. 250.000 €:n harkinnanvarainen valtionavustus. Toimintavuoden ylijäämäksi muodostui n. 882.000 €. Vuosikate oli n. 996.500 € (n. 509 €/as) positiivinen. Kunnan lainamäärä oli vuoden vaihteessa n. 7.662.382,86 € ja 3.917 €/asukas. Lainamäärä alenee, vaikkakin hitaasti. Talouden tilinpäätöstä vuodelta 2013 on ilo esitellä. Tätä kirjoitettaessa 16.3.2014 ollaan Tarvasjoella tilanteessa, jossa Liedon ja Tarvasjoen ykköspuheenjohtajien, selvitysmiesten sekä kunnanjohtajien kahden palaverin tuloksena on koossa selvitysmiesten laatima yhdistymissopimus, jota tultaneen käsittelemään kummankin kunnan valtuustossa 28.4.2014. Esitetty sopimus ei lupaa Tarvasjoelle käytännössä yhtään mitään, eikä se ole mitenkään verrattavissa esim. muiden kriisikuntien vastaaviin, selvitysmiesten laatimiin yhdistymissopimuksiin. Edessämme on kaksi etenemissuuntaa: Liitytään äänestäen tai pakolla Lietoon 1.1.2015 lähtien tai jos valtakunnan erilaisten uudistusten sekamelskasta johtuen saamme lisäaikaa selvittää myös muita liittymisvaihtoehtoja kuntalaisten palvelutason säilyttämiseksi. Yhteistyötä edelleen peräänkuuluttaen Oili Paavola, kunnanjohtaja 4 1.2 KUNNAN HALLINTO Perustamisvuosi Asukasluku 31.12.2013 Pinta-ala josta vettä Asukastiheys 1869 1956 102,52 km² 0,35 km² 19,08 Tulovero% Kiinteistövero%: - asuinrakennukset - yleinen kiint.vero - muut asuinrak. - voimalaitos - yleishyödylliset yhteisöt 21,00 0,40 0,85 1,00 2,50 0,00 TARVASJOEN KUNNAN LUOTTAMUSTOIMIORGANISAATIO 2012 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto 2013 Voimasuhteet kpl KD KESK KOK PS SDP 1 6 6 2 2 Kokouksia 8 kpl Valtuutetut Saarnivaara Pekka, pj Lauri Matti, I vpj Oksala Riikka, II vpj Frantti, Sauli Hallberg, Tanja Heinonen, Esa Kleimola, Satu-Maija Osallistui KOK KESK KOK KOK PS KESK SDP 8 8 8 6 6 8 8 5 Laaksonen, Ari Nurmi, Aino Nurminen, Maria Raitis, Mikko Raitis, Tiina Seppä, Juha Sipilä Janne Tapani, Simo Varga, Katalin KOK KD KESK PS KOK KESK KESK KOK KESK 8 6 8 8 8 8 8 6 8 Mynttinen, Timo Inkinen, Timo Kemppi, Tarja Satopää, Pertti Mäkinen, Lassi Järvinen, Sanna KOK KOK KOK KOK KOK KOK 4 2 1 Holm, Jani Viljanen, Jarno SDP SDP 1 2 Hallanheimo, Minna Mäenpää, Jarkko Näyskä, Iina Tupasela Henrikki Syrjälä, Eero Mäntynen, Teuvo KESK KESK KESK KESK KESK KESK Heikkilä, Martti Tapani, Sakari KD KD 2 Vikman, Jari PS 1 Varavaltuutetut Kunnanhallitus 2013 Kokouksia 15 kpl Kunnanhallitus 9.12.2013 – 2014 Jäsenet Heinonen, Esa, pj Tapani, Simo, I vpj Nurminen, Maria Inkinen, Timo Oksala, Riikka Sipilä, Janne Suominen, Nina KESK KOK KESK KOK KOK KESK SDP Osallistui Varajäsenet Osallistui 1 1 1 1 1 1 Seppä, Juha Mäkinen, Lassi Varga, Katalin Laakso, Merja Puustjärvi, Krista Tupasela, Henrik Viljanen, Jarno 1 Osallistui Varajäsenet Osallistui 12 9 12 11 12 12 12 Seppä, Juha Mäkinen, Lassi Katalin, Varga Viljanen, Jarno Tupasela, Henrik Laakso, Merja Hietamäki, Tiina Kunnanhallitus 22.1. – 9.12.2013 Jäsenet Heinonen, Esa, pj Tapani, Simo, I vpj Nurminen, Maria, II vpj Suominen, Nina Sipilä, Janne Raitis, Tiina Raitis, Mikko KESK KOK KESK SDP KESK KOK PS 2 1 1 6 Kunnanhallitus 2011 – 2012 kokoontui tammikuussa kaksi kertaa ennen 22.1. uuden valintaa Heinonen, Esa, pj Saarnivaara, Pekka, I vpj Suominen, Nina, II vpj Seppä, Pauliina Tikka, Arto Raitis, Tiina Tapani, Simo KESK KOK SDP KESK KESK KOK KOK 2 2 2 2 2 1 2 Kuitula, Antti Heikkilä, Martti Fromholdt, Lea Korpi, Pirjo Sipilä, Janne Haapanen, Hanna Mynttinen, Timo 1 Lautakunnat 2013 – 2016 Keskusvaalilautakunta 2013-16 Kokouksia kpl Jäsenet Osallistui Laakso, Merja, pj Sipilä, Janne, vpj Kleimola Satu-Maija Vikman, Jari Tapani, Maarit KOK KESK SDP PS KD Varajäsenet Tapani, Simo Varga, Katalin Holm, Jani Hallberg, Tanja Kännö, Maija KOK KESK SDP PS KD Tarkastuslautakunta 2013 - 16 Kokouksia 3 Jäsenet Kleimola Satu-Maija, pj Laaksonen Ari, vpj Heikkilä Martti Mäenpää Jarkko Näyskä Iina Tarkastuslautakunta 2009 - 12 Jäsenet Frantti Jarmo pj Vainio Maija, vpj Kleimola Satu-Maija Kulta Ensi Laikko Outi Sosiaalilautakunta 2013-14 Jäsenet Laakso, Merja, pj Korpi, Pirjo, vpj Heikkilä, Timo Mynttinen, Timo Osallistui 3 2 3 3 2 Kokouksia 1 Osallistui 1 1 1 1 Kokouksia Osallistui 8 8 8 6 kpl Varajäsenet Osallistui Fromholdt, Lea Mynttinen Timo Nurmi Pentti Kulta Ensi Kemppi Tarja kpl Varajäsenet Laaksonen Ari Lauri Matti Fromholdt Lea Syrjälä Eero Aulio Ulla-Maija Osallistui 1 9 kpl Varajäsenet Aulio, Ulla Hallanheimo, Minna Syrjälä, Eero Kemppi, Tarja Osallistui 2 7 Alastalo, Susan Heikkilä Martti Holm, Jani 6 7 5 Kasvatus- ja opetuslautakunta 2013-14 Jäsenet Kokouksia 5 kpl Osallistui Ajo, Carin, pj Puustjärvi, Krista, vpj Varga, Katalin Mäkinen, Lassi Viljanen, Jukka Vikman, Jari Nurmi, Aino 5 5 5 4 5 3 4 Vapaa-aikalautakunta 2013-14 Kokouksia 4 Jäsenet Osallistui Inkinen, Timo, pj Mallwitz-Sainio, Petra, vpj Patama, Toni Viljanen, Jukka Hallberg, Tanja Järvinen, Sanna Mustamäki, Esa Tekninen lautakunta 2013-14 Jäsenet 4 4 1 3 1 2 3 Kokouksia Osallistui Seppä, Juha, pj Oksala, Riikka, vpj Frantti, Sauli Näyskä, Iina Hietamäki, Tiina Niinisaari, Marko Tenhunen, Pertti 5 3 2 5 5 5 5 Rakennuslautakunta 2013-14 Jäsenet Varajäsenet Osallistui Korpi, Pirjo Toivonen, Heidi Näyskä, Iina Inkinen, Timo Niinisaari, Marko Hallberg, Tanja Sakari, Tapani kpl Varajäsenet Rauhala, Henrik Korpi, Pirjo Saurén, Antti Suominen, Nina Vikman, Jari Toivonen, Heidi Isokangas, Eija Osallistui 1 1 1 1 5 kpl Varajäsenet Kulta, Ensi Laakso, Merja Kilkkilä, Kari Virta, Heidi Vikman, Jari Fromhold, Lea Heikkilä, Martti Osallistui 2 2 Kokouksia 6 kpl Osallistui Kilkkilä, Kari Mäntynen, Teuvo Hallanheimo, Minna Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat kunnanjohtaja hallintojohtaja rehtori / stj tekninen johtaja sosiaalijohtaja vammaispalveluohjaaja vanhustyönjohtaja Vikman, Jari Isokangas, Eija Viljanen, Jarno 6 6 6 Varajäsenet Mero, Ilkka Saurén, Antti Virta, Heidi Osallistui 8 kirjastonhoitaja vapaa-aikasihteeri rakennustarkastaja varhaiskasvatusjohtaja Palkattu henkilöstö 31.12.2012 Toimintayksikkö Vakinaiset Keskushallinto Sosiaalitoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Yhteensä 6 38 54 7 105 Määräaikaiset 3 14 11 2 30 Työllistetyt Oppisopimustyöllist. 1 2 3 Yhteensä 9 53 67 9 138 1.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN TILANNE Yleinen taloudellinen tilanne Taloudellinen kasvu on pysynyt hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä heikon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Maailmankaupan kasvu jatkui vuonna 2013 poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 2013 bruttokansantuote väheni 1,4 prosenttia. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi arvioitiin 1,6 %. Työttömyyden vähenemistä ei ole tapahtunut verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää lähitulevaisuudessa 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. (Valtiovarainministeriö: taloudellinen katsaus, syyskuu 2013). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2013 joulukuussa 205 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2012. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se vuoden 2012 joulukuussa oli 6,9 prosenttia. (Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 2014, tammikuu). Kuntatalouden näkymät Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. (Kuntaliiton tiedote 12.2.2014). 9 Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä 1,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 prosenttia, noin 1,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2.553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2.262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. ( Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2013). 1.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa ylijäämää 882.334,44 €. Vuosikatteeksi muodostui + 996.470 € eli n. + 509/asukas. Maksuvalmius helpottui vuoden 2013 aikana verrattuna vuoteen 2012. Kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa oli edelleen käytössä, mutta 31.12.2013 lyhytaikaista lainaa oli n. 200.000 euroa vähemmän kuin vuonna 2012 vastaavaan aikaan. Kassan riittävyys oli vuoden 2013 lopussa 17 päivää, kun se vuonna 2012 vastaavaan aikaan oli vain 5 päivää. Ulkoiset toimintatuotot olivat 2.016.017 €, mikä ylitti talousarvion tuloarvion 76.187 eurolla. Toimintatuotot nousivat edellisvuodesta n. 90.200 €. Toimintakulut olivat 11.538.048 €, mikä alitti talousarvioon varatun määrärahan 318.491 eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta vain n. 9.900 € eli 0,086 %. Kunnan verotulokertymä oli 6.489.342 €. Verotulot ylittivät talousarvion tuloarvion 193.342 eurolla. Verotulojen positiivista kasvua selittävät suurimmaksi osaksi muutokset kuntien jako-osuuksissa sekä verotuksen kertaerien maksatuksissa. Valtionosuuksia saatiin 4.251.840 €, ylitys talousarvioon oli 221.840 €. Valtionosuuksissa on mukana harkinnanvarainen valtionosuus, jota Tarvasjoelle myönnettiin 250.000 euroa vuonna 2013. Satunnaisiin eriin tuli kirjattavaksi vuonna 2013 kertaluonteinen erä 212.800 euroa, joka syntyi Härkätien kuntayhtymän purkamisesta. Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli Härkätien kuntayhtymän purkusopimusta 18.12.2012. Sopimuksen ja purkamisesta tehdyn selvityksen mukaan kuntayhtymän muut jäsenkunnat saivat peruspääomaosuuttaan vastaavan osuuden purkautuvan kuntayhtymän nettovarallisuudesta rahana, ja taseen muut erät siirtyivät varoineen ja velkoineen Liedon kunnalle. Lopullinen tasinko laskettiin vuoden 2012 tilinpäätöksellä tarkennettuna, jolloin Tarvasjoen osuudeksi tuli 212.800 euroa. Vuoden 2013 aikana Tarvasjoen kunta kutsuttiin valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn, jonka tavoitteena oli tehdä kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63a §:n mukainen selvitys ja ehdotus palvelujen turvaamiseksi tarittavista toimenpiteistä. Arviointiryhmä edellytti selvityksen lopputuloksena, että Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi käynnistetään kuntarakennelain 15 §:n mukainen erityinen kuntajakoselvitys kunnan yhdistymiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan oikea suunta liitokselle on Liedon kunta. Lisäksi arviointiryhmä edellytti Tarvasjoen kunnan omaa taloutta vahvistavia toimenpiteitä, kuntayhteistyön tiivistämistä ja talouden tasapainottamisohjelman valmistelua. Lisäksi ehdotuksen mukaisesti Tarvasjoen kunnan tulee vuosien 2013–2014 aikana karsia investointiohjelmansa minimiin, vähentää lainakantaansa ja pyrkiä kattamaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kertyneet alijäämänsä. Arviointiryhmän ehdotus käsiteltiin kunnanvaltuustossa 18.11.2013. Valtiovarainministeriö teki 9.12. päätöksen eri- 10 tyisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta niin, että Tarvasjoen kunnan osalta mahdollinen yhdistyminen voisi tulla voimaan 1.1.2015. Syksyn 2013 aikana arviointimenettelyn yhteydessä kunnassa valmisteltiin toimialoittain toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi kesäkuussa käynnistettiin koko kunnan henkilöstöä koskeva ytmenettely henkilöstösäästöjen löytämiseksi. Yhteenveto toimenpiteistä sisällytettiin tasapainottamisohjelmaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi tasapainottamissuunnitelman 18.11.2013. Tasapainottamissuunnitelman sisältö on kuvattu väliotsikon Talouden tasapainottaminen alla. Talousarviovuosi 2013 onnistui Tarvasjoen kunnan osalta erittäin hyvin. Toimintatuotot ja tulorahoitus ylittivät talousarvion tuloarviot. Keskeisimmät syyt tulorahoituksen onnistumiseen johtuvat kunnasta riippumattomista syistä, mutta syksyn aikana toteutetut säästötoimenpiteet ovat myös omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että toimintakulut eivät käytännössä kasvaneet vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää oli -1,7 milj. euroa ja -898 euroa/asukas. Nyt vuoden 2013 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää on -0,9 milj. euroa ja -449 euroa/asukas. Lainakannan aleneminen on edelleen jatkunut hitaasti. Lainaa oli 31.12.2013 n. 7,7 milj. euroa eli 3.917 euroa/asukas, kun vastaavat luvut 31.12.2012 olivat n. 8,2 milj. euroa ja 4173 euroa/asukas. Tuleva taloudellinen kehitys sekä arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a §:n mukaan kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut on selvitettävä sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella (172/2007) säädetyt raja-arvot. Tarvasjoen kunta on ollut vaikean taloudellisen tilanteensa vuoksi valtionosuudesta annetun lain edellyttämässä arviointimenettelyssä vuosina 2012 ja 2013. Vuoden 2013 tilinpäätös parantaa tunnuslukuja osittain, mutta ei poista riskiä joutua arviointimenettelyyn jatkossakin. Talousarvion suunnitteluvuosien (2014–2016) on arvioitu muodostuvat tulokseltaan negatiiviseksi ja tulorahoituksen on arvioitu heikkenevän (valtionosuuksien väheneminen). Talouden tasapainottaminen uhkaa muodostua entistä vaikeammaksi. Lainakantaa on saatu toistaiseksi tasaisen hitaasti pienennettyä, eikä uusia investointeja ole tehty. Tulevina vuosina investointitarve tulee kuitenkin kasvamaan (mm. päätös Marttila-Tarvasjoki siirtoviemärin rakentamisesta tehty), joten lainakannan väheneminen uhkaa pysähtyä tai kääntyä kasvuun. Tulorahoituksen heikkeneminen, lainakannan hallinta ja siihen liittyvät riskit korkomuutoksissa aiheuttavat epävarmuustekijöitä talouden suunnitteluun ja tasapainottamiseen. Tulorahoitusvajetta ei ole pystytty kattavasti ratkaisemaan talousarvioin suunnitteluvuosille 2014–2016. Ulkopuolelta epävarmuutta kunnan toiminnan suunnitteluun aiheuttavat useat käynnissä olevat rakenteelliset muutokset sekä lakimuutokset, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Kunnan omassa toiminnassa epävarmuustekijöitä liittyy henkilöstön saatavuuteen. Optimaalisen sijaisresurssin määrittely on haasteellista, niin että sekä taloudelliset että henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet täyttyvät. Sijaisten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaativat erityistehtävät ovat aiheuttamassa henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tarvasjoen kunnan sisäinen valvonta on järjestetty lainsäädännön ja sen perusteella luotujen toimintamallien kautta. Kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty 11.1.2006. Lisäksi käytössä on kunnanvaltuuston 10.12.2008 hyväksymä konserniohje. Kunnan sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomiota käytännön toimintamalleihin, kuten ostolaskujen kirjaamis-, tarkastamis- ja hyväksymiskäytäntöihin. Käytäntöjä pyritään säännönmukaisesti yhtenäistämään. Sisäisen valvonnan kulmakivinä ovat budjettivastuulliset viranhaltijat. Johtoryhmä käsittelee toimintavuoden aikana talouden toteumaa hallintokunnittain kokouksissaan säännöllisesti. Osavuosiraportit käsitellään kesäkuun ja marraskuun kunnanvaltuustoissa. 11 Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Tilintarkastaja oli vuoden aikana yhteensä yhdeksän päivää tutkimassa kunnan toimintaa ja tilinpitoa. Talouden tasapainottaminen Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli syksyn 2013 aikana talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksissaan 7.9. ja 18.11. Tasapainottamisohjelma oli osa kunnan toiminnan arviointimenettelyä, ja tasapainottamisohjelman päivittämiseen on päätetty palata alkuvuonna 2014. Rakenteelliset muutokset ja mahdollisuudet palvelujen järjestämiseksi on jo vuosia otettu huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa Tarvasjoella. Vuosina 2013–2014 toteutettuja/toteutettavia tasapainottamissuunnitelman toimenpiteitä ovat mm.: Esiopetus siirtyi vuoden 2013 aikana Tarvasjoen koulun yhteyteen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta esikoulun yhteyteen, kunnan omaan kiinteistöön. Toimintojen lakisääteisyyttä tarkasteltaessa on keskusteltu aamu- ja iltapäiväkerhon lakkauttamisesta. Kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2013 käynnistää sivistystoimen rakenneuudistuksen siten, että vapaaaikalautakunnan toiminta yhdistetään kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintaan 1.1.2014 lähtien. Tämä selkeyttää organisaation toimintaa ja vastuita sekä tehostaa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ajankäyttöä. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöresurssien määrän on huomattu olevan liiallinen nykyiseen lapsimäärään nähden. Yt-menettelyn kautta on kunnan henkilöstösuunnittelua tarkennettu vuosien 2013–2014 osalta ottaen huomioon saavutettavat eläkeiät ja tehtävistä toiseen siirtymiset. Tekninen toimiston henkilöstöresurssi vähenee eläkeiän saavuttamisen kautta vuonna 2014, jolloin teknisen toimen toimistotehtäviä yhdistetään yleishallinnon vakanssiin. Kunnan oman sosiaali- ja terveystoimen palvelut on vähitellen keskitetty hyvinvointikeskukseen, jolloin mm. yksityisistä hoivapalveluista on luovuttu sopimusten päättyessä. Lastensuojelun laitos- ja perhehoitopalveluissa suositaan entistä enemmän avohuoltoa, jolloin saadaan säästöä. Toimeentuloturvan kustannuksia saadaan vähennettyä vuositasolla, kun pitkäaikaistyöttömien kerhotoiminta on käynnistynyt vuoden 2013 aikana. Vanhustenhuollossa tehostetaan edelleen resurssien käyttöä ja luovutaan yksityisen hoivakodin käytöstä ja erilaisin tehtäväjärjestelytoimenpitein. Tehostettua palveluasumista myydään myös lähikuntiin, jolloin päästään sadan prosentin käyttöasteeseen. Vammaispalveluiden päivätoiminnassa mm. toteutetaan rakenteellinen muutos ja lisätään toiminnan tarjontaa myös naapurikunnille, tehostetaan resurssien käyttöä sekä luovutaan yksityisen hoivakodin käytöstä. Tarvasjoen kunta on sitoutunut ottamaan toimenpideohjelmassa esitetyt tavoitteet huomioon kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Toimenpideohjelman toteutumista seurataan hallintokunnissa osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Vuoden 2013 laaditussa Tarvasjoen strategiassa päätavoitteet koko organisaation sisällä ovat toimintamenojen hillitseminen ja toimintatulojen varmistaminen sekä talouden tiivis seuranta. 12 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1.1 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ei sisäisiä mukana) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, €/asukas Asukasmäärä 31.12. 2013 2012 1 000 € 1 000 € 2 016 -11 538 -9 522 6 489 4 252 1 850 -11 528 -9 679 5 949 3 901 10 -229 -4 17 -254 -4 -223 -241 996 -334 213 875 7 -69 -347 132 -284 7 882 -277 17,47 298,1 509,45 1956 16,04 -19,9 -35,33 1960 13 Toimintakate on toimintatuottojen ja –kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: =100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen , joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate/Poistot, % = 100 x Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Mikäli vuosikate on alijäämäinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate €/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Vuosikatteiden vertailtavuus edellyttäisikin, että ne laskettaisiin saman suuruisilla, esimerkiksi kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Tuloslaskelman ja sen tunnuslukujen osoittama tulorahoituksen riittävyys ei myöskään anna perusteita arvioida tasapainoa kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä. Nämä arviot on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. 14 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS (RAHOITUSLASKELMA) 2.2.1 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 1 000 € 2012 1 000 € 996 213 -213 -69 132 -132 -275 49 358 1 129 -19 215 126 -293 -218 1 -312 -26 -245 55 -702 80 -26 -283 Kassavarojen muutos 428 -157 Kassavarat 31.12. 1 000 € Kassavarat 01.01. 1 000 € 603 176 427 176 328 -152 2013 -3 697 442,1 2,35 17 1 956 2012 -5 474 -358,1 0,33 5 1 960 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v:lta € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 15 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainauksen , lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus= 100 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus - tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) /(korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla mainittu lainakanta 31.12 kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat 31.12. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys /pv = 365 pv x Kassavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivässä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. 16 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2013 2012 VASTATTAVAA 1 000 € 1 000 € A I 1. 2. 3. II 1. 2. 3. 4. 5. 6. PYSYVÄT VASTAAVAT 10 293 10 547 Aineettomat hyödykkeet 24 40 Aineettomat oikeudet 24 40 Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet 9 423 9 545 Maa- ja vesialueet 784 813 Rakennukset 7 621 7 841 Kiinteät rakenteet ja laitteet 894 796 Koneet ja kalusto 95 71 Muut aineelliset hyödykkeet Enn maksut ja keskeneräiset hankinnat 29 24 III Sijoitukset 846 962 1. Osakkeet ja osuudet 846 962 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 132 131 1. Valtion toimeksiannot 131 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 132 3. Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 187 514 I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2. Keskeneräiset tuotteet 3. Valmiit tuotteet/tavarat 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II Saamiset 583 338 Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 583 338 1. Myyntisaamiset 339 239 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 127 59 4. Siirtosaamiset 117 40 III Rahoitusarvopaperit 1 1 1. Osakkeet ja osuudet 1 1 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 603 175 11 612 11 193 2013 2012 1 000 € 1 000 € A I II III IV V VI B OMA PÄÄOMA 2 241 1 359 Peruspääoma 3 119 3 119 Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilik ylij./alij. -1 760 -1 483 Tilikauden ylij./alij. 882 -277 POISTOEROT JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 177 185 1. Poistoero 177 185 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 132 131 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 132 131 3. Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA 9 061 9 518 I Pitkäaikainen 7 315 7 592 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus-ja vakuutusl. 6 827 7 091 3. Lainat julkisyhteisöiltä 246 275 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 243 226 8. Siirtovelat II Lyhytaikainen 1 746 1 927 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus-ja vakuutusl. 561 761 3. Lainat julkisyhteisöiltä 29 48 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 8 9 6. Ostovelat 370 323 7. Muut velat 90 92 8. Siirtovelat 688 695 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 612 11 193 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus -% Kertynyt yli-/alijäämä, milj. € Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas Lainakanta 31.12., 1 000 € Lainat €/asukas Lainasaamiset 31.12., 1 000 € Asukasmäärä 20,8 71,0 -0,9 -449 7 662 3 917 13,8 81,3 -1,7 -898 8 179 4 173 1956 1960 17 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %= 100 x (Omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % :n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 *(Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat + Liittymismaksut) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk - lainasaamiset ja muut lainasaamiset. 18 4. KOKONAISTULOT JA –MENOT 4.1 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja –menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja –meno –käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Opetusja kulttuuritoimen valtionosuus. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön, Käyttöomaisuuden myyntitappio ja Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja Oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT Milj. € Varsinainen toiminta Toimintatuotot 2 016 Verotulot 6 489 Valtionosuudet 4 252 Korkotuotot Muut rahoitustuotot 10 Satunnaiset tuotot 213 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 358 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 13 338 % 0 15,1 48,7 31,9 0 0,08 1,6 0 0 0 0 MENOT Milj. € % Varsinainen toiminta 0 Toimintakulut 11 538 92,5 -Valmistus omaan käyttöön 0 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 Korkokulut 229 1,83 Muut rahoituskulut 4 0,03 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät 213 1,71 +/- Pakollisten varausten muutos 0 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 Investoinnit 0 2,68 0 0 0 0 0 100 Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 275 2,2 0 0 218 1,75 0 0 12 477 100 19 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5.1 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhteisöt Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei Yhdistelty kpl kpl Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä 2 4 6 1 3 4 5.1.2 Konsernin toiminnan ohjaus Tarvasjoen kuntakonserni koostui 31.12.2013 seuraavasti: Kuntayhtymät, joissa kunta on mukana: Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri ky Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin ky Varsinais-Suomen Liitto Loimaan koulutuskuntayhtymä Tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n tai 6 § 2 momentin tarkoittama määräysvalta: Tarvashovi Oy Asunto Oy Suurilanrivi Osakkuusyhteisöt joissa kunnalla on huomattava vaikutusvalta (20 – 50 %) tai merkittävä omistusosuus ja äänivalta (20 %) Parravahan Vesi Oy 27,50 %. Vuoden 2009 alusta voimaan tulleet konserniohjeet auttavat hallitsemaan kuntakonsernikokonaisuutta ja luovat pohjan valvonnan periaatteille. Konserniohjeessa on määritelty mm. soveltamisala ja eri toimielinten toimivalta konserniohjauksessa. Tarvasjoen kunnalla ei ole Kuntalain 68 a§: mukaisia yli 200.000 euron liikevaihdon omaavia tytäryhtiöitä. 5.1.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin siten, että toiminta päättyi vuoden 2012 lopulla. Kunnan tilinpäätöksen satunnaisiin eriin tuli kirjattavaksi vuonna 2013 kertaluonteinen erä 212.800 euroa, joka syntyi Härkätien kuntayhtymän purkamisesta. Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli Härkätien kuntayhtymän purkusopimusta 18.12.2012. Vuoden 2008 aikana Tarvasjoen kunta hankki osake-enemmistön (53,3 %) Nuortentalo Tarvashovi Oy:stä ja ko. osakeyhtiöstä tuli kunnan tytäryhtiö. Yhtiön toimintaa ja taloutta seurataan kunnanhallituksen toimesta. Nuortentalo Tarvashovi Oy:n toiminta ja talous olivat haasteellisessa vaiheessa vuonna 2013. Kiinteistöön suunniteltu remontti aiheutti suunnittelukustannuksia, joihin ei pystytty varautumaan yhtiön talousarviossa. Lisäksi vuoden 2013 aikana kiinteistön kunto-ongelmien vuoksi kunta siirsi toimintojaan (koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, nuorisotila) pois kiinteistöstä, ja tämän johdosta 20 Nuortentalo Tarvashovi Oy:n talousarvion tuloarvio ei toteutunut odotetusti. Kunnanvaltuusto päätti 7.9.2014 § 53, että kunnan talousarviossa varattu avustusmääräraha Tarvashoville voidaan ylittää 60.000 eurolla. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti 7.9.2014 § 53 aloittaa Nuortentalo Tarvashovi Oy:n koko osakekannan siirron kunnan omistukseen. Kiinteistö Oy Suurilanrivi on muutettu vuoden 2012 aikana asunto-osakeyhtiöksi. Kunnanhallitus päätti 30.9.2013 § 220, että kunnan omistuksessa olevat As. Oy Suurilanrivin osakkeet laitetaan myyntiin niin, että niitä tarjotaan ensisijaisesti asuntojen nykyisille vuokralaisille tai koko kiinteistö myydään yhtenä kokonaisuutena. 5.1.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntakonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ei kuulu konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tarkastus. Tarkastuslautakunnan tehtävä konserniyhteisöjen tarkastuksessa kohdistuu pääsääntöisesti konserniyhteisöjen valvontaan nimettyjen vastuuhenkilöiden toiminnan tarkastamiseen. Kuntayhtymien toimintaa ja taloutta seurataan kuukausittain, kuntakonsernia kokonaisuudessaan toimialoittain kokousten yhteydessä ja valtuustotasolla osavuosiraporttien yhteydessä. Kuntakonsernin valvonnasta vastaa konsernijohto. Valvottavia asioita ovat miten konsernin toiminta edistää kunnan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista sekä tytär- ja osakkuusyhteisöjen kannattavuus ja riskit. 21 5.2 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A I 1. 2. 3. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomenot II Aineelliset hyödykkeet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn. maksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset B 1. 2. 3. C Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset ARVOSTUSERÄT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. 2. 3. 4. 5. Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut II Saamiset 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit 1. 2. 3. 4. Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 1. 2. 3. 4. VASTAAVA YHTEENSÄ 2013 2012 1 000 € 1 000 € 12 180 48 12 480 84 47 1 12 050 939 9 742 905 406 1 73 11 12 309 972 9 738 829 256 57 82 3 73 514 87 5 75 6 7 164 9 134 21 1 606 36 32 4 185 18 133 34 1 018 36 35 1 874 2 606 1 2 1 872 490 605 373 178 204 12 1 11 133 99 1 1 684 13 950 375 13 683 22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Osakepääoma II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edellisten tilik ylij./alij. VI Tilikauden ylij./alij. VÄHEMMISTÖOSUUS KONSERNIRESERVI B POISTOEROT JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. Poistoero 2. Vapaaehtoiset varaukset C PAKOLLISET VARAUKSET 1. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 3. Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA 2013 1 000 € 2 237 3 119 1 437 3 119 2 7 34 237 -2 055 900 51 100 196 -1 637 -348 8 214 182 32 65 1 64 169 9 139 21 11 214 8 719 210 185 25 43 1 42 188 18 136 34 11 797 8 974 8 225 249 8 463 283 A I I Pitkäaikainen 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 1000 € Kertynyt ylijäämä/alijäämä, €/asukas Konsernin lainat €/asukas Lainakanta 31.12., 1 000 € Kunnan asukasmäärä 2012 1 000 € 1 244 228 2 495 2 823 777 32 919 51 13 520 147 1 006 13 950 14 540 202 1 097 13 683 2013 17,6 87,8 -1 155 -0,59 4 746 9 284 1956 2012 12,0 100,7 -1 985 -1,01 4 957 10 083 1960 23 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kunnanhallituksen on tilinpäätöstä hyväksyessään kuntalain 69 §:n (muutos 29.6.2006 / 578) mukaan toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 6.1 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallitus esittää valtuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 7.310,21 euroa siirretään tilikauden ylijäämä 882.334,44 euroa taseen oman pääoman lisäykseksi 6.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 65 §:n 3. momenttiin on otettu säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarvion taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnanhallituksen tietoon on saatettu edellä mainitut Kuntalain 65.3. §:ssä esitetyt alijäämien kattamiseen liittyvät velvoitteet. Alijäämien kattamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi kunnanvaltuusto hyväksyi 7.9.2013 ja 18.11.2014 päivitetyn version talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmasta. Talouden tasapainottamista on käsitelty kappaleessa 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa. Vuoden 2013 taseessa oli alijäämää - 1.759.922,48 €. Vuosi 2013 on + 882.334,44 € ylijäämäinen. Vuoden 2014 talousarvio on noin - 112.000 € alijäämäinen. 24 7. TOIMINTAKERTOMUS 7.1 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 25 Toimielin 01 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtävä 01 VAALIT Vastuuhenkilöt Keskusvaalilautakunnan sihteeri (=hallintojohtaja) Toiminta-ajatus Lautakunta suorittaa lainsäädännön ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti EU-, valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii vaalien tuloksen valmistumisesta kunnassa ajallaan. Vastuualue Kustannuspaikka Valtiolliset vaalit Kunnallisvaalit EU-vaalit Toimintaympäristön muutokset EU-vaalit, Presidentin vaalit, Eduskuntavaalit, Kunnallisvaalit, joka 5. vuosi: joka 6. vuosi joka 4. vuosi joka 4. vuosi Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Äänestäminen järjestetään kuntalaisten elämäntilanne huomioon ottaen mahdollisimman helpoksi. Vuonna 2013 vaaleja ei tällä tietoa ole. 2009 2014 2012 2007 2011 2008 2015 2012 Toteuma Vuonna 2013 ei ole ollut vaaleja. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Keskusvaaliltk Vaaliltk Vaalitmk Kotiäänestys, hlöä (kaikki vaalit) Äänioikeutettuja/vaali - Presidentinvaalien ensimmäinen vaali - Presidentinvaalien toinen vaali - Kunnallisvaalit Äänestysprosentti - Kansanedustaja - EU-vaalit - Presidentinvaalit ensimmäinen vaali toinen vaali - Kunnallisvaalit Ta 2013 12 3 19 1459 1459 1472 75,1 72,0 66,8 Tp 2013 Poikkeama 26 7.1.2 Tarkastuslautakunta TULOSLASKELMA 27 Toimielin 02 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä TARKASTUSTOIMI Vastuuhenkilöt Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus Kunnan omaehtoisesta ulkoisesta valvonnasta vastaavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta vastaa hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämisestä sekä arvioinnista, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuuston valitsema tilintarkastaja tarkastaa vastaavasti kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Vastuualue Kustannuspaikka Tilintarkastus Toimintaympäristön muutokset Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Tarkastuslautakunta suorittaa arviointitehtävää seuraamalla Tarkastuslautakunta kokoontui 19.2.2013 valitsemaan tilintoimielinten ja viranhaltijoiden työtä tarkastuslautakunnan tarkastusyhteisön. jäsenille toimitettavien pöytäkirjojen, osavuosiraporttien, sekä talousarvion ja -suunnitelman perusteella. ”arviointisuunnitelmasta painopistealueen ja vierailijat (vastuualue ja titteli) sekä käsitellyt alueet.” Tarkastuslautakunta seuraa talouden tasapainottamistoimenpiteitä hallintokuntien kuukausiraporttien mukaan. Talouden tasapainottamisesta on seurattu kuukausiraporteista sekä, että kunnanjohtaja ja hallintojohtaja ovat säännöllisesti vierailleet kokouksissa käsittelemässä aihetta. Tilintarkastaja osallistuu lautakuntatyön avustamiseen osallistumalla pääsääntöisesti arviointikokoukseen ja tarvittaessa muihin kokouksiin. Tilintarkastaja on osallistunut kokouksiin. Tilintarkastajan johdolla arviointikertomuksen kehittämisen informatiivisempaan suuntaan. Tarkastuslautakunta kouluttautuu tarvittaessa talousarvion määrärahojen puitteissa. Tarkastuslautakunta on osallistunut BDO Audiator Oyn järjestämään päivän koulutukseen. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Lautakunnan kokouksia / kpl Tilintarkastuspäivät Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 4 8 5 8 4 9 Poikkeama 28 Taloussuunnitelma 29 7.1.3 KUNNANHALLITUS TULOSLASKELMA 30 Toimielin 03 KUNNANHALLITUS Tehtävä 01 YLEISHALLINTO Vastuuhenkilöt Kunnanjohtaja, hallintojohtaja Toiminta-ajatus Yleishallinto hoitaa hallinto-, talous- ja erityispalveluita kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden mukaisesti. Sen tulee yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa edistää kuntalaisten tarpeista lähtevien palveluiden ja sisäisten palveluiden riittävää ja tasapuolista saatavuutta sekä niiden taloudellista tuottamis- ja järjestämistapaa. Vastuualue Kustannuspaikka Keskushallinto (Kj) Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Toimisto- ja talouspalvelut (Hj) Hallinto Toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöhallinto (Hj) Palkanlaskenta Muu yleishallinto (Kj, Hj) Verotus Edustus Tilapäiset toimielimet Ystävyyskuntatoiminta (Kj) ATK-hankinta (Hj) Kuluttajaneuvonta ATK-yhteistyö Avustukset (Kj, Hj) Avustukset Toimintaympäristön muutokset Talouspalvelut, palkanlaskenta ja atk -hankinta ovat laskennallisten vyörytysten kautta jaettavia kustannuksia, jotka eivät näy toimintakatteessa, mutta sisältyvät ulkoisina ko. kustannuspaikkojen tilikauden yli- /alijäämään. Kustannuspaikoille (1334, 1352,1367) kirjataan kaikkien hallintokuntien ”yhteiset kulut”. Atk –hankintaan, kustannuspaikalle 1367, kirjataan Tarvasjoen palvelin- ja verkkokustannukset. Atk-yhteistyö kustannuspaikalla 1372 käsitellään IT-asiantuntijan kustannukset. Tarvasjoen, Koski Tl:n ja Marttilan kuntien välinen yhteistyösopimus atk-tukipalveluista jatkuu toistaiseksi. Eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu on jaettu vuoden 2007 alusta euromääräisinä hallintokunnille. Yhteistyökomitean, työsuojelun ja työterveyshuollon kustannukset jaetaan sisäisinä menoina hallintokunnille. Kunnan tytäryhtiö Nuortentalo Tarvashovi Oy:n avustus on sisällytetty kunnanhallituksen avustuksiin. Kunnanvaltuusto hyväksyy kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. 31 Toiminnallinen tavoite Toteuma Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) 1. Osavuosiraportit annetaan tilanteista 30.4. ja Osavuosiraportit käsiteltiin tavoitteen mukaisesti kunnan31.8. täydennettyinä antamisajankohtana tiedossa hallituksessa ja -valtuustossa kesäkuussa ja marraskuussa. olevilla asioilla (esim. mikä toteutuu, mikä ei toteudu). Raporteissa esitetään aikaansaannokset ja vaikuttavuus – ei pelkät toimenpiteet. 2. Henkilöstön työhyvinvoinnissa panostetaan vaki- Liikunta- ja kulttuurisetelit on tilattu ja jaettu henkilöstölnaisten työkykyä ylläpitävään toimintaan. le. 3. Toteutetaan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia palvelujen järjestämiseksi ja sovitetaan yhteen koko kunnan osalta yhteistyömahdollisuuksia ja toimialojen esityksiä. Panostetaan henkilöstölle tiedottamiseen valmistelun etenemisestä reaaliaikaisesti. Hallinnon rakennetta on tiivistetty sekä toimintoja tarkasteltu tehokkaan ja asiakasystävällisen palvelun näkökulmasta ottaen huomioon riittävät resurssit nyt ja lähitulevaisuudessa. Yhteistyökomitea on ollut prosessissa mukana. 4. Tytäryhtiöiden toiminta- ja talousraportointia seurataan osavuosiraporttien konserniohjeiden mukaisesti. Talousraportti 1-6/2013 Nuortentalo Tarvashovi Oy:ltä on saatu elokuussa 2013, raportti 1-9/2013 on saatu marraskuussa ja 1-12/2013 on saatu alkuvuonna 2014. 5. Taloutta tasapainotetaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Talouden tasapainottamissuunnitelma on päivitetty syyskuussa 2013 sekä hyväksytty kunnanvaltuustossa 18.11.2013. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Kunnanvaltuuston kokoukset Kunnanvaltuuston päätökset Kunnanhallituksen kokoukset Kunnanhallituksen päätökset Yhteistyökomitean kokoukset Yhteistyökomitean päätökset Vakanssien lukumäärä 31.12. Poissaolot sairauden tai tapaturman vuoksi, pv 6 47 13 254 2 18 140 2390 Ta 2013 5 40 13 270 3 25 121 700 Tp 2013 8 87 15 298 5 39 116 2383 Poikkeama 3 47 2 28 2 14 -5 1683 Henkilöstö 31.12. Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Toimistosihteeri 1 Toimistosihteeri 2 Kirjanpitäjä Palkkasihteeri (100%), palkanlaskija IT-asiantuntija Työsuojelupäällikkö (oto) Ay-luottamusmiehet Yhteensä, kokoaikaiset palv.suht Tp 2012 1 1 1 1 1 1,2 1 1 3 7 Ta 2013 1 1 1 1 1 1,3 1 1 4 7 Tp 2013 1 1 1 1 1 1,3 1 1 4 7 Poikkeama 32 Taloussuunnitelma 33 Toimielin 03 KUNNANHALLITUS Tehtävä 02 ELINKEINOTOIMI Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Elinkeinotoimi huolehtii yritystoiminnan neuvonnasta, yleisestä markkinoinnista ja yrittäjyyden tukemisesta, edesauttaa kunnan kilpailukyvyn ja elinkeinorakenteen kehittämistä sekä työllisyyden parantamista. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus, nyk. Yrityskolmio, tarjoaa yritystoiminnan neuvontaa ja Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry. toteuttaa Leader-hankkeita. Vastuualue Kustannuspaikka Messut Markkinointi ja tuki Linjaliikenteen tuki Tarvasjoen elinkeinojen kehittämishanke Toimintaympäristön muutokset EU-ohjelmakausi on alkanut vuonna 2007 ja Yrityskolmio on koordinoinut seutukunnalla EU:n Tavoite 2 -ohjelman siirtymäkauden tukea. Ohjelmakausi päättyi vuoden 2013 lopussa. Tarvasjoen kunta on kunnanhallituksen 4.6.2013 päätöksellä eronnut Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus ry:stä eli Yrityskolmiosta. 28.10.2013 kunnanhallitus päätti, että Tarvasjoen kunta pysyy yhdistyksen jäsenenä, kunnes yhdistyksen vastuut on selvitetty ja hoidettu. Auranmaan kuntien yhteistä yritys- ja elinkeinopalvelut -konseptia Auran, Pöytyän, Koski Tl:n, Marttilan, Oripään ja Tarvasjoen kuntien yhteisenä valmisteltiin siten, että toiminta alkoi 1.1.2014. Tarvasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Auranmaan yritys- ja elinkeinopalveluista laaditun yhteistyösopimuksen 18.11.2013. Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry on 1.10.2007 aloittanut kehittämisohjelman ”Elämää ja elinkeinoja” vuosille 2007-2013. EU –hankerahoituksen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 loppuun. Jokivarsikumppaneille on tehty hankevaraus on n. 3,20 €/asukas vuosille 2007 – 2013. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) 1. Hyödynnetään elinkeino- ja yritystoimintaa edistäviä hankkeita tehokkaammin, jotta rahoitus kohdentuisi enemmän Tarvasjoelle. Toteuma Tyllin viemäröinnin toteuttanut EAKR –hanke palveli myös yritys- ja elinkeinotoimintaa. 2. Strategisen yleiskaavan laadinta tukee elinkeinorakenteen kehittämistä. Kunta osallistuu kaupunkiseudun rakennemalliselvitykseen yhtenä Turun kaupunkiseudun kuntana. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) – aiesopimuksen täytäntöönpanoa on toteutettu. Alueen kuntien asuntokehityksestä on tehty koonnit suhteessa RM35 väestötavoitteisiin. Liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on alkuvaiheessa. Syksyllä kunta päätti olla mukana v. 2014 aloitettavassa Turun seudun erityisselvitysalueen prosessissa 16 muun kunnan kanssa. 3. Aktivoidaan viestintää nykyisten ja tulevien yrittäjien kanssa; Tyllin alueen kehittäminen Elinkeinoasiain neuvottelukunnan toimintaa on elvytetty aloittamalla säännölliset kokoontumiset. 4. Kunnan imagoa kohennetaan markkinoimalla kuntaa erinomaiset peruspalvelut tarjoavana ja turvallisena kotikuntana sekä kuntatyönantajaa houkuttelevana Kunta osallistunut Tarvasjoen osuuspankin markkinointitilaisuuteen 4.4.2013. 34 5. työnantajana. Pyritään työllistämään mahdollisimman monta tarvasjokelaista nuorta kunnan toimesta eri toimialoille. Kesällä 2013 Tarvasjoen kunta työllisti 13 tarvasjokelaista nuorta kesätöihin kunnan eri toimialoille. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Elinkeinoasiain neuvottelukunta Kokouksia / kpl Työvaliokunnan kokouksia Kehittämiskeskuksen hallit. kokouksia Kehittämiskeskuksen hallit. päätöksiä Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 3 9 7 111 -1 4 2 9 7 6 101 4 5 5 102 Kuntarahoitus: Kehittämiskeskus, euroa Omat hankkeet, kpl Omarahoitteiset hankkeet, kpl Partnerihankkeet, kpl Jäsenyydet, kpl 29348 2397 419 2363 6 25 000 6 3 4 5 25061 3 2 6 6 61 -3 -1 2 Yhteensä käytetty euroa / asukas 14,58 12,50 7,77 -4,73 Tp 2013 - Poikkeama 1 Henkilöstö 31.12. Hankejohtaja Taloussuunnitelma, euro Tp 2012 - Ta 2013 - 35 Toimielin 03 KUNNANHALLITUS Tehtävä 03 SUUNNITTELU JA KAAVOITUS, YHDYSKUNTASUUNNITTELU Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Toiminta-ajatus Kaavoituksella luodaan viihtyisät ja turvalliset asuin-, yritys-, palvelu- ja yleiset alueet kuntalaisten nykyiset ja tulevat tarpeet huomioon ottaen. Vastuualue Kustannuspaikka Suunnittelu ja kaavoitus Mittaus Aluearkkitehti Toimintaympäristön muutokset Aluearkkitehtitoimintayhteistyö Koski Tl:n, Marttilan, Oripään ja Tarvasjoen kuntien yhteisenä käynnistyi vuoden 2012 lopulla ja vuonna 2013 se muotoutui hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi, mikä palvelee kuntia kunkin tarpeiden mukaan. Yhteistoiminnan kustannukset käsitellään omalla ”Aluearkkitehti” – kustannuspaikallaan (1761), jolloin toiminnan talousseuranta pysyy erillisenä ja kuntien laskutukset selkeinä sekä läpinäkyvinä. Toiminnallinen tavoite Aluearkkitehtitoiminta kuntayhteistyönä. Toiminta on käynnistynyt hyvin. Aluearkkitehti tekee pientä kaavasuunnittelua ja on mukana erilaisissa kaavaasioissa kaikissa yhteistyökunnissa. Koulukeskuksen-jäähallin alueen asemakaava on osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Kaavatyöryhmän kokoukset / kpl Taloussuunnitelma Tp 2012 Ta 2013 Tp 2014 - 2 - Poikkeama 36 Toimielin 03 KUNNANHALLITUS Tehtävä 04 MAASEUTUTOIMI Vastuuhenkilöt Maaseutuasiamiehet (Lieto) Toiminta-ajatus Maaseutuhallinnon päätehtävänä on hoitaa EU:n ja Suomen valtion kuntatasolle määräämät tehtävät, kuten tukiasiat, hakemusten käsittelyt ja lausunnot eri viranomaisille. Lisäksi maaseututoimi toimii väliportaana monissa ELY-keskuksen kautta maksettavissa tuissa. Vastuualue Kustannuspaikka 1811 Hallinto 1812 Maatalouden kehittäminen Toimintaympäristön muutokset Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Maaseututoimi toimii aktiivisesti kiinnittämällä huomiota elinympäristön muutokseen, hanketoimintaan, metsän ja ympäristön antamiin mahdollisuuksiin. Toteuma Lieto tuottaa maaseutuhallinnon palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti yhteistoiminta-alueen kunnille. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Tukea hakeneet tilat Viljelyksessä olevat hehtaarit ha/tila Taloussuunnitelma, euro 77 3544 46,03 Ta 2013 Tp 2013 76 3555 46,17 Poikkeama 37 7.1.4 SOSIAALILAUTAKUNTA TULOSLASKLEMA 38 Toimielin 04 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä 01 SOSIAALITOIMI Vastuuhenkilö Sosiaalijohtaja Toiminta-ajatus Sosiaalitoimi kokonaisuudessaan tarjoaa asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat sosiaalipalvelut ja riittävän toimeentuloturvan järjestämällä kuntalaisille sellaisia palveluja ja toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Hallinto luo hyvät edellytykset sosiaalipalvelujen toteutumiselle ja vastaa asioiden tehokkaasta valmistelusta lautakunnan päätöksentekoa varten Sosiaalityöllä pyritään luomaan sosiaalista turvallisuutta, psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia kuntalaisille. Sen tarkoituksena on ensisijaisesti ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien syntyä. Sosiaalityöllä edistetään yksittäisten ihmisten ja perheiden itsenäistä toimintakykyä ja sosiaalista jäsentymistä ympäröivään yhteisöön. Vastuualue Kustannuspaikka Hallinto Hallinto/Sosiaalitoimi Kehittämistoiminta Sote -yhteistoiminta-alue Sosiaalityö Sosiaalityö Muut lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Toimintaympäristön muutokset Hallinto Erikoissairaanhoidon, kansanterveystyön, päihde- ja mielenterveystyön palvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyvät kotihoidoksi 1.1.2013. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja varhaisen tuen toimintamallia jatketaan ja kehitetään edelleen. Lisäksi etsivää nuorisotyötä/-sosiaalityötä lisätään moni ammatillisen työryhmän avulla edistämään ennaltaehkäisevää työtapaa. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Hallinto: Tavoite 1.) Hyvinvoinnin edistäminen ja kustannusten kasvun hillintä Keino Hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Toteuma Sote-yhteistoiminta-alueen laaja hyvinvointikertomus on viimeistelyvaiheessa. Kustannuksia kyettiin hillitsemään ja tuloja lisäämään. Tulot toteutuivat 101 % :sti ja menot 97,2 %.:sti. Mittari: Hyvinvointisuunnitelman mittareiden seuranta Indikaattoreita on kommentoitu valmisteilla olevassa hyvinvointisuunnitelmassa. Tavoite 2.) Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Sosiaalitoimen strategian mukaisesti kiinnitetään huomio henkilöstön riittävyyteen, osaamiseen ja työhyvinvointiin. Mittari: Työtyytyväisyys tavoitetaso 3 Tavoite 3.) Syrjäytymisen väheneminen Keino: Ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea toteutetaan Hyvinvoinnin TAK-mittausta ei tehty, mutta mm. poissaolot vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna. 39 edelleen kaikilla tehtäväalueilla. Mittari: A. Huostaanottojen määrä on 0 – 1. Huostaanottoja on 1 kpl. B. Hoidon porrastus toteutuu siten että RAVAindeksin mukaisesti jokainen asiakas on oikealla hoidon portaalla. Kaikessa on toimittu ennaltaehkäisevästi, jotta vältytään laitossijoituksilta. SAS-ryhmä koordinoi sijoituksia. Tavoite 4.) SOTE-valmistelu jatkuu Tavoite 5.) Talouden tasapainottaminen kunnan toimenpideohjelman mukaisesti. Mittari: Tarkka ja reaaliaikainen talouden seuranta. Useat yhteistyöryhmät on käynnistetty Liedon toimesta yhtenäisten käytäntöjen aikaansaamiseksi. Taloutta on seurattu ja siitä raportoitu kunnanhallitukselle vähintään kuukausittain. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Hallinto: Sosiaalilautakunnan päätökset pöytäkirja A pöytäkirja B Sosiaalijohtajan päätökset Ta 2013 Tp 2013 103 37 92 120 50 100 105 21 108 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 0,50 1,50 0,50 1,50 0,50 1,50 0,25 0,60 1 3,85 0,25 0,60 1 3,85 0,25 0,60 1 3,85 Poikkeama -15 -29 8 Henkilöstö 31.12. Hallinto: Sosiaalijohtaja Toimistosihteeri (osa yleishallinnossa) Sosiaalityö: Sosiaalijohtaja Sosiaaliohjaaja Perhetyöntekijä yhteistyönä Sosiaalityöntekijä Kodinhoitaja Perhetyöntekijä Yhteensä Poikkeama 40 Taloussuunnitelma 41 Toimielin 04 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä 02 TOIMEENTULOTURVA Vastuuhenkilöt Sosiaalijohtaja Sosiaalityöntekijä Toiminta-ajatus Lakisääteisten toimeentuloon ja elatukseen liittyvien tukimuotojen järjestäminen. Toimeentuloturvalla turvataan yksittäisen henkilön, perheen ja lapsen oikeus perusturvaan. Vastuualue Kustannuspaikka Toimeentulotuki Ehkäisevä toimeentulotuki Perustoimeentulotuki Kuntouttava työtoiminta Kisällikellari Lieto Lasten kotihoidontuki Lastenhoidon tuki Toimintaympäristön muutokset Toimeentulotukiasiakkaiden määrän arvioidaan hieman lisääntyvän. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma 1.) Ennaltaehkäisevä toiminta Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään harkinnanvaraisena avustuksena erityisin sosiaalis-taloudellisin perustein, joita sosiaalityöstä vastaavat viranhaltijat yhdessä arvioivat. 1.) Ennaltaehkäisevänä toimintana on toimeentulotukea myönnetty erityisesti lapsiperheille, jotta nämä eivät joutuisi liian suurin taloudellisiin vaikeuksiin. Vuoden loppupuolella näitä perheitä on ollut muutamia, mutta myös ikääntyneille on ennaltaehkäisevää toimeentulotukea myönnetty jonkin verran , jotta nämä eivät joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin. 2.) Perustoimeentulotuen saajien määrä on selvässä kasvussa johtuen varmasti pitkälti vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Tilanne tuskin paranee vuoden – 13 aikana, joten perustoimeentulotukeen on varattava selvästi enemmän varoja. 2.) Perus toimeentulotuen saajien määrä on kasvanut voimakkaasti , koska trendi on yleisen taloudellisen tilanteen takia laskeva Varsinkin marras- joulukuussa on toimeentulotuen saajien lukumäärä ja euromääräinen toimeentulotuki kasvanut selvästi. Kuntouttavan työtoiminnan avulla on toimeentulotuen menoja pystytty jonkin verran laskemaan. Työttömien määrä on kuitenkin kasvussa ja tämä on aiheuttanut paineita myös toimeentulotuen kustannusten nousuun loppuvuonna. 3.)Työllistämisen edistäminen Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä toteutetaan yhdessä Liedon Kisällikellarin kanssa. Erityishuomiota kiinnitetään nuoriin työttömiin. Juuri vallitseva yhteiskunnallinen tilanne on lisännyt varsinkin nuorten syrjäytymisvaaraa ja siksi myös keskushallinnon taholta on asetettu tavoitteita tilanteen kohentamiseksi mm. etsivän nuorisotyön avulla. Tälläkin alueella tarvitaan lisää taloudellista panostusta kuntouttavaan työtoimintaan ja juuri kisällikellarin kanssa, koska Tarvasjo- 3.) Toiminta kisällikellarin kanssa on ollut tiivistä ja uusia toimenpideratkaisuita on etsitty erityisesti kuntouttavan työtoiminnan keskeyttäneiden tai siitä muuten poisjääneiden henkilöiden kanssa. töitä Kuntouttavan työtoiminnan kerhon toimintaan on osallistunut 5-6 henkilöä, jotka ovat näin poissa valtiolle maksettavasta työmarkkinatuen osuudesta. Osa ryhmän jäsenistä ei enää tarvitse myöskään toimeentulotukea. Ryhmään on tullut vallitsevan huonon taloudellisen tilanteen takia 42 en kunta tiivistää jatkuvasti yhteistyötään sote –alueella. Asiakkaiden määrä on sielläkin kasvussa. lisää henkilöitä. Tarvasjoen kunnan sosiaalityöntekijän työpanoksen ( keskim. 1pv/vko) on Liedon kunta ostanut loka-joulukuulta. Tämä on tullut säästöksi Tarvasjoen kunnalle ja samalla yhteistyötä Liedon kunnan kanssa on kehitetty erityisesti kuntouttavan työtoiminnan osalta. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Toimeentulotuen saajat/kotitaloudet Elatustuen saajat Pienten lasten kodinhoidontuen saajat Ta 2013 37 53 Tp 2013 Poikkeama 46 52 60 60 -14 -8 Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Sosiaalijohtaja toimistosihteeri Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijä Perhetyöntekijä yhteistyönä Yhteensä Taloussuunnitelma 0,25 0,40 0,65 Ta 2013 Tp 2013 0,25 0,40 0,25 0,40 0,65 0,65 Poikkeama 43 Toimielin 04 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä 03 TERVEYDENHUOLTO (Terveys- ja sairaalapalvelut) Vastuuhenkilö Sosiaalijohtaja Toiminta-ajatus Terveydenhuollon tehtäväalueeseen luetaan avoterveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito, suunhoito, keskussairaalahoito, aluesairaalahoito ja psykiatrinen sairaalahoito. Ympäristöterveydenhoitoa hallinnoi Lieto Terveyspalvelujen järjestäjänä sosiaalilautakunta ostaa erikoissairaanhoitopalvelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja perusterveydenhoitoon liittyvät palvelut Härkätien kuntayhtymältä. Vastuualue Kustannuspaikka Kansanterveystyö(Avoterveydenhuolto ja sairaanhoito) Ympäristöterveydenhuolto Keskussairaalahoito Aluesairaanhoito Psykiatrinen sairaanhoito Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Tavoite 1.) Hoidon porrastus Hoidon porrastus on jatkuva prosessi, mikä edellyttää hoitokäytäntöjen jatkuvaa arviointia ja hoidon porrastuksesta sopimista perusterveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Tavoitteena on, että jokainen asiakas on RAVA-indeksin mukaisesti oikealla hoidon portaalla. Tavoite 2.) Terveys ja hyvinvointi lisääntyvät Keino: Kotona selviytymistä tukevat palvelut. Toteuma Kotihoito on aloitettu vuoden 2013 alussa ja se on käynnistynyt hyvin. Asiakkaiden toimintakykyä on arvioitu vuoden alussa HVK:ssa RAVA-mittarilla. Intervallihoitoa HVK:ssa on käytetty kotihoidon tukena. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Kansanterveystyö - käynnit (avohoito) - lääkäripäivystyksessä käynnit - hammashoitokäynnit (alle 18 v.) ei ikär. - hammashoitokäynnit (muilta) - hammashoito yksiköt - oikomishoito hoitopäivät - vuodeosasto - hoivaosasto ei tietoa Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 5 700 640 1 200 1 200 12 100 4 254 108 -1 446 -532 1 887 158 -10 213 158 900 10 938 33 38 23 44 Keskussairaalahoito 31.12.2013 - käynnit - hoitopäivät päiväkirurgia - hoitojaksot Psykiatrian tulosalue - avohoito - laitoshoito hoitojaksot Aluesairaalahoito - käynnit - hoitopäivät - hoitojaksot Ensihoito ja päivystys - käynnit Taloussuunnitelma 223 1 837 170 -53 665 10 864 8 826 5 -38 -3 478 233 45 500 76 510 61 10 123 225 327 102 1 803 671 216 1809 28 15 45 Toimielin 04 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä 04 VANHUSTEN HUOLTO Vastuuhenkilöt Vanhustyönjohtaja Toiminta-ajatus Vanhusten palvelujen tarkoituksena on tukea vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään viemällä palvelua asiakkaan luokse tai järjestämällä palvelua Hyvinvointikeskuksessa siten, että se on mahdollisimman helposti saatavilla. Asiakkaan sosiaalisia suhteita ylläpidetään järjestämällä virkistys- ja viriketoimintaa. Vanhustenhuollon tavoitteena on tukea ja ylläpitää asiakkaiden hyvää elämänlaatua kaikissa niissä toimintaympäristöissä, joissa hoitoa ja palvelua tarvitsevat ihmiset elävät. Vastuualue Kustannuspaikka Kotipalvelu Kodinhoitoapu Tukipalvelut Päivätoiminta Veteraanit Hyvinvointikeskus Keskuskeittiö Fysioterapia Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen /Ketola Muistihäiriöisten yksikkö / Muistola Tehostettu palveluasuminen /Heikkilä Muu toiminta Vanhainkoti Yksityiset hoivakodit Omaishoidontuki Toimintaympäristön muutokset Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyivät kotihoidoksi 1.1.2013. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) 1) Tavoite: Tehostetun palveluasumisen käyttöaste vähintään 95 %. Toteuma Käyttöasteiden keskiarvo 98,79% 2) Tavoite: Sairauslomien määrä alle 20 pv / työntekijä / Ketolassa 4,0 työpäivää, Heikkilä-Muistolassa 25,6, Kovuosi (vakituiset työntekijät) tihoidossa 57,5 työpäivää 3) Tavoite: Iäkkäiden elämäntilanteen tukeminen yksilöllisesti Hoito- ja palvelusuunnitelmat on laadittu kaikille asiakkaille. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Kodinhoitoaputunnit Hoitajan kotikäynti (sairaanhoitaja) Vanhustaloudet Vammaistaloudet Lapsiperheet Ta 2013 Tp 2013 5 446 4800 47 1 0 50 1 3 6 600 518 57 1 0 Poikkeama 1 800 518 7 -3 46 Tukipalveluasiakkaat Laitoshoito hoitopäivät - vanhainkoti - keskuslaitos Yksityiset hoivakodit Palvelukeskus - keittiön ateriat - Tukiasuntojen asukaspäivät josta intervallihoitoa - Muistolan asukaspäivät josta intervallihoitoa - Heikkilän asukaspäivät josta intervallihoitoa -Ketolan asukaspäivät josta intervallihoitoa 98 90 99 9 121 365 - 56 238 11 423 915 3 022 173 3 956 433 4 445 309 57 000 11 315 730 3 285 0 3 285 365 4 745 365 56 149 11 600 1 483 3 197 452 3 884 439 4 519 592 -851 285 753 -88 452 599 740 -226 227 13 9 10 38 10 13 9 10 20 10 13 9 10 37 12 17 2 - Tehostetun palveluasumisen yksikkö Ketola Muistihäiriöisten yksikkö Muistola Tehostetun palveluasumisen yksikkö Heikkilä Intervallikäyttäjät Omaishoitajat -365 Henkilöstö 31.12. Ta 2013 Tp 2012 Poikkeama Tp 2013 Vanhustyönjohtaja 1 1 1 Kotipalvelu - kodinhoitoapu - tukipalvelut - päivätoiminta - sairaanhoitaja 3 2 1 1 5 1 0 1 5 1 0 1 Palvelukeskus - keittiö - tukiasunnot - sairaanhoitaja 3,5 8 1 3,5 8 1 3,5 7+1 1 Hyvinvointikeskus - Muistihäiriöisten yksikkö, hoitajia sairaanhoitaja laitoshuoltaja - Palveluasumisyksikkö Heikkilä, hoitajia hyvinvointiavustaja laitoshuoltaja Fysioterapeutti Yhteensä 7 1 7 0,5 0 36 7 1 0,5 7 0 0 0 35,5 6+1 1 0,5 6 1 0 0 35,5 -1 47 Taloussuunnitelma 48 Toimielin 04 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä 05 VAMMAISTEN HUOLTO Vastuuhenkilöt Ryhmäkodin vastaava Toiminta-ajatus Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää ja tukea kuntalaisten itsenäistä selviytymistä järjestämällä vammaispalveluun liittyvät tehtävät avohuoltoon painottuvalla sekä tarpeiden mukaisella palvelujärjestelmällä kustannustietoisella ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Vastuualue Vammaishuolto Kustannuspaikka Vammaisten avohuollon ohjaus Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Avustajatoiminta ja perhehoito Asumispalvelut Kehitysvammaisten ryhmäkoti Peltola Vammaisten yksityiset asumispalvelut Vammaisten perhehoito Laitospalvelut Kehitysvammalaitokset Erityisneuvolan palvelut ( Peimari ) Työtoiminta Kehitysvammaisten työtoiminta Päivätoiminta Kehitysvammaisten päivätoiminta Toimintaympäristön muutokset Vammaislainsäädännön uudistuminen toi vammaisille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun sen, että vammaispalvelutarpeen selvitys tulee tehdä 3 kuukauden määräajassa. Henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä nousee vuoden 2011 alussa kymmenestä tunnista kolmeenkymmeneen tuntiin kuukaudessa. Vammaispalvelulakia ja kehitysvammalakia suunnitellaan yhteen sovitettavaksi. Yleinen järjestämisvelvollisuus (määrärahasidonnaiset palvelut). Erityinen järjestämisvelvollisuus (subjektiiviset oikeudet). Kuljetuspalveluissa opiskelukuljetukset lisääntyneet. Peltolassa asukaspaikkoja 5, kolme tukiasuntoa, kaksi autetun asumisen asuntoa. Metsolan yksikkö ( 4 asukasta ) liitettiin Heikkilän yksikköön 1.3 2012. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) 1)Tavoite: Kehitysvammaisten avohuollon ja hyvinvointikeskuksen toimintojen yhteensovittaminen niin, että taataan asiakkaille hyvät peruspalvelut. Mittari: Hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinta kaikille vammaispalveluasiakkaille. Palvelutarpeen kartoitus määräajassa. Kehitysvammapalveluiden palvelurakenneselvitys laaditaan yhteistyössä Liedon kunnan ja yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa siirtymäkauden 2013-2014 aikana. 2)Tavoite: Vammaishuollon uudistusten Toteuma Hoito-ja palvelusuunnitelmat laadittu kaikille asiakkaille. Sote-yhteistoiminta-alueen kehitysvammaisten asumiskartoitusprojekti on alkanut keväällä 2013 ja jatkui vuoden loppuun. Projektin tulokset julkaistaan kirjana vuoden 2014 alussa. 49 yhteydessä turvataan henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstölle tehty työhyvinvointikysely. Mittari: Henkilökunnalle järjestetään yhteistä tiimikoulutusta. Henkilökunnalle tehdään kysely muutosten johtamisen onnistumisesta ja työssä viihtymisestä. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Kuljetustuensaajat Työtoiminnan asiakkaat Päivätoiminnan asiakkaat Asumispalveluissa asiakkaita/Peltola Henkilökohtaisen avun päätökset/ asiakkaita - avustajatunnit Ostopalvelussa asiakkaita - asukaspäivät Perhehoidossa asiakkaita - asukaspäivät Peltolan asukaspäivät - autettu asuminen Peltola - tuettu asuminen Peltola Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 43 5 5 6 2 160 2 336 1 365 43 5 3 5 6 2160 4 730 1 365 43 4 8 5 7 2520 4 420 1 365 730 1 095 730 1095 730 1095 1 360 -310 Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Vammaispalveluohjaajat (lakkautettu 10/2011) Lähihoitajat Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Ryhmäkodin vastaava Määräaikainen oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskeleva (lähiavustaja). Ei lasketa mitoitukseen. Taloussuunnitelma Ta 2013 2 1 Tp 2013 2 1 Poikkeama 2 1 1 50 51 7.1.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA 52 Toimielin 05 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Tehtävä 01 HALLINTO Vastuuhenkilöt Rehtori/Stj. Toiminta-ajatus Koululautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset esi- ja perusopetuksen sekä kansalaisopistotoiminnan tulokselliselle toiminnalle. Lautakunta ohjaa, johtaa ja arvioi koululaitoksen toimintaa, asettaa sille yleiset päämäärät ja tavoitteet. Tuloksellisen toiminnan aikaansaamiseksi lautakunta kohdentaa resurssit harkitsemallaan tavalla päämäärien saavuttamiseksi. Toiminnan tuloksellisuus arvioidaan itsearviointina sekä kuntakohtaisena arviointina kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti. Keskeisin palvelutehtävä on valvoa, että perusopetuslain 2§ ja 3§ pykälä toteutuu. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta, opetuksen on oltava yhdenvertaista, opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksiä varten asiat valmistelee ja esittelee rehtori. Hallinnon toimiala on laajentunut vuonna 2010 siten, että esittelijä toimii vapaa-aikatoimen henkilöstön esimiehenä. Lisäksi varhaiskasvatus ja koulutoimi yhdistyivät vuoden 2012 alusta alkaen. Vastuualue Kustannuspaikka Hallinto/Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintaympäristön muutokset Suunnittelujakson aikana pyritään: - Luomaan hallinnon yhteiset toimintamallit (työnjako / muu yhteistyö –rehtori, apulaisrehtori, koulu- ja hallintosihteeri) - Päivittämään hallintojärjestelmä (Primus) sekä kehittämään Wilmaa opetustoimen työkaluna - Toteuttamaan laajenevaa yhteistyötä sivistystoimen sisällä - Kehittämään varhaiskasvatukselle ja koululle yhteisiä toimintamalleja Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Luoda toimivat hallintokäytänteet uuteen organisaatioon, jossa varhaiskasvatus ja koulutoimi on yhdistetty Hallintokäytänteitä on päivitetty. Päivittää koko oppilashallinnon tietokanta primukseen Oppilaat on päivitetty Primukseen. Primuksen tietojen ajantasaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Uudet huoltajatunnukset on laitettu jakoon. Uusia Wilman toimintoja on otettu käyttöön. Luokkien 7-9 oppilaille on avattu omat Wilma-tunnukset. Tuen lomakkeet otettu käyttöön Wilmassa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Sivistyslautakunnan kokoukset Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoukset Sivistyslautakunnan päätökset Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökset Ta 2013 5 60 8 100 Tp 2013 Poikkeama 5 72 -3 -28 53 Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Rehtori (1/3 resurssista) Koulutoimiston kanslisti Hallinto- ja koulusihteeri (*) Korjattu oikeaan suhteeseen Taloussuunnitelma 0,06 0,15 Ta 2013 0,06(*) 0,15 Tp 2013 0,06 0,15 Poikkeama 54 Toimielin 05 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Tehtävä 02 PERUSKOULUTUS Vastuuhenkilöt Rehtori Toiminta-ajatus Peruskoulu tarjoaa kaikille mahdollisuuden yleisen oppivelvollisuuden suorittamiseen. Opetussuunnitelmassa ilmoitettujen tavoitteiden toteutumisen jälkeen oppivelvollisuus on suoritettu. Opetuksen tärkein kriteeri on oppilaan oppimisen aikaansaaminen oppilaan edellytyksistä tarkasteltuna. Peruskoulun tuntijaossa Tarvasjoella on painotettu musiikkia, kielenopetusta ja erityisopetusta. Lisäksi pyrkimyksenä on turvata riittävä valinnaisuus. Tarvasjoella on panostettu yhtenäisen perusopetuksen kehittämiseen. Uutena toimintana on lastensuojelulaitoksessa annettava erityisopetus. Esiopetusta annetaan valmentavana erilliseen opetussuunnitelmaan perustuvana kuusivuotiaille lapsille. Esiopetuksen piiriin kuuluvilla oppilailla on perusopetuslaissa säädetty kuljetusetu. Koulu esittää tarkemman toiminta-ajatuksensa koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Vastuualue Kustannuspaikka Esiopetus Opetustoimi Kiinteistöt Kuljetukset Kouluruokailu Kerhotoiminta Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tarvasjoen koulu Hallinto Opetustoimi Kiinteistöt Kuljetukset Kouluruokailu Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Erityisopetus Oma erityisopetus Lastensuojelulaitoksen erityisopetus Erityisopetus/Ostopalvelu Erityiskoulu/Lieto Erityiskoulu/Turku Toimintaympäristön muutokset Suunnittelujakson aikana pyritään: - kehittämään yhtenäistä peruskoulua - saamaan koulukiusaamista vastustavan ohjelma (KiVa-koulu) osaksi koulun toimintakulttuuria - joustavien erityisopetusjärjestelyiden kehittäminen - Wilman käytön tehostaminen opetustoimen työkaluna Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Hyödyntää kerhotoimintaan saatua valtionapua käytännös- Kerhotoiminnan valtionapua on hyödynnetty kerhotoisä. minnan järjestämisessä. Tutkia ja arvioida tehostetun ja erityisen tuen käytänteiden Kolmiportaisen tuen mukaista erityisopetusta on toteutettu toimivuutta sekä pyrkiä luomaan Tarvasjoen kouluun Tarvasjoen koulussa. Erilaisia opetustapoja ja – 55 soveltuva erityisopetuskäytäntö. menetelmiä on hyödynnetty oppilaiden opiskelun tukemisessa. Pedagogiset asiakirjat ovat ajan tasalla. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Oppilasmäärä Tarvasjoen koulu - perusopetus - esiopetus - tuulensuojan erityisopetus Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 294 270 24 6 294 267 23 4 294 268 26 4 5 1 5 0 7 0 2 466 467 48 28 464 472 48 28 475 476 38 28 11 4 10 50 50 50 6659 5599 7285 7432 6694 8110 7469 5669 7989 37 -1025 -121 Oppikirjat ja koulutarvikkeet €/oppilas 191 235 228 7 Aterian hinta €/ateria Kuljetuskustannukset €/oppilas 2,72 414 2,70 518 2,50 429 -0,20 -89 Erityisopetus (Lieto) Erityisopetus (Turku) Tuntimäärä (kehys) Peruskoulu Erityisopetus - Erityisopetus, Tuulensuoja Esiopetus Tehokkuus/taloudellisuus Toimintamenot €/oppilas Tarvasjoen koulu (ulkoinen) Toimintamenot €/oppilas esikoulu (ulkoinen) Toimintamenot €/oppilas peruskoulu (ulkoinen) 1 3 Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Opettajat - päätoimiset - sivutoimiset Koulunkäyntiavustajat Siivoushenkilökunta Keittiöhenkilökunta Aamu ja Iltapäivätoiminta Rehtori Kanslisti (½) Hallinto- ja koulusihteeri Yhteensä Taloussuunnitelma, euro 23 2 4 2,8 2,6 1,5 0,94 Ta 2013 Tp 2013 24 1 4,1 2,8 2,6 1,3 (0,94)avoin 22 2 3,3 2,8 2,6 1,3 (0,94)avoin 0,85 0,85 0,85 37,69 37,59 35,79 Poikkeama -2 1 -0,50 -1,80 56 57 Toimielin 05 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Tehtävä 03 MUUT OPETUSPALVELUT Vastuuhenkilöt Rehtori Toiminta-ajatus Kansalaisopisto on oppilaitos, joka antaa kaikille kansalaisille tarkoitettua vapaatavoitteista, yleissivistävää aikuisopetusta. Kansalaisopisto voi tarvittaessa antaa myös tutkintoon valmentavaa joko yleissivistävää tai ammatillista koulutusta sekä harjoittaa koulutukseen liittyvää tutkimus-, neuvonta- , ohjaus- ja palvelutoimintaa. Taiteen perusopetus: musiikin opiskelu erillisessä ryhmässä peruskoulussa erillisen opetussuunnitelman mukaan. Tavoitteena tutkia monipuolistamisen mahdollisuutta muihin taiteen lajeihin. Vastuualue Kustannuspaikka Kansalaisopisto/Lieto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Ylläpidetään nykyinen taso Liedon- Tarvasjoen kansalaisopiston Tarvasjoen kurssitoiminnassa. Toteuma Kansalaisopiston nykyinen taso on ylläpidetty. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama Henkilöstö 31.12. Taloussuunnitelma 58 Toimielin 05 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Tehtävä 04 VARHAISKASVATUS Vastuuhenkilö Varhaiskasvatusjohtaja Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään niin, että ne tukevat perheiden arkielämää ja muuttuvia tarpeita. Päivähoitopalvelut järjestetään lasten päivähoidosta annetun lain ja asetusten mukaisesti. Vastuualue Kustannuspaikka Perhepäivähoit Perhepäivähoito Päiväkodit Päiväkoti Poutapilvi Esiopetusta täydentävä päivähoito Esiopetusta täydentävä päivähoito / koulu, esiopetuksen yhteydessä Vuorohoito Vuorohoito, Päiväkoti Poutapilvi Toimintaympäristön muutokset Yhden lastenhoitajan toimen muuttaminen lastentarhanopettajan toimeksi, mikäli toimenhaltija jää eläkkeelle tai irtisanoutuu kunnan palveluksesta. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Päivähoidon saatavuus Päivähoitopaikka järjestetään kaikille alle kouluikäisille päivähoitoa tarvitseville. Päivähoitopaikkaa, jota haetaan muusta kuin vanhempien työllistymisestä tai opiskelusta johtuen, tarjotaan neljän kuukauden kuluessa hakemuksesta. Toteuma Päivähoitopaikkoja riittävästi – kysyntä ja tarjonta kohdallaan Päivähoitopaikka järjestetään tarvittaessa myös lastensuojelullisena tukitoimena tai kehitysviivästymän johdosta varhaiskuntoutuksena. Varhainen puuttuminen Erityistä hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien päivähoitolas- Erityislastentarhanopettaja vakinaisesti päiväkoti Poutaten ohjaamisessa käytetään apuna erityislastentarhaopetta- pilvessä jan osaamista. Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelkohdissa lapsille turvallinen jatkumo moniammatillisen yhteistyön kautta. Työssä kehittyminen ja jaksaminen Päivähoidon henkilöstölle järjestetään tarkoituksenmukaista täydennyskoulutusta huomioiden yhteiset koulutusmahdollisuudet koulun henkilöstön kanssa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Kohderyhmä 31.12 1-2 v. ikäluokka 27 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 27 17 -10 59 3-6 v. ikäluokka Perhepäivähoidon hoitopäivät Päiväkodin hoitopäivät Esiopetuksen päivähoidon hoitopäivät 71 1500 3440 8400 71 72 1 1500 3440 8400 1680 3440 8400 180 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Lastentarhaopettaja Perhepäivähoitajat Ryhmäperhepäivähoitajat Varhaiskasvatusjohtaja Erityislastentarhanopettaja Lastenhoitaja Oppisopimusopiskelija/lähihoitaja Hyvinvointiavustajat Yhteensä Taloussuunnitelma 3 2 1 1 9 1 4,65 3 2 1 1 9 1 4 3 2 1 1 9 1 4 21,65 21 21 60 7.1.6 Vapaa-aikalautakunta TULOSLASKELMA 61 Toimielin 06 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Tehtävä 01 KIRJASTO-, KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI Vastuuhenkilöt Vapaa-aikasihteeri ja kirjastonhoitaja Toiminta-ajatus Tehtävänä on huolehtia kunnan kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä luoda riittävät edellytykset niiden harjoittamiselle. Monipuoliset kirjasto-, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut rikastuttavat kunnan palvelurakennetta sekä tukevat kunnan vetovoimaisuutta. Lautakunta päättää paikallisen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen tukemiseen varatuista avustuksista ja valvoo niiden käyttöä. Vastuualue Kustannuspaikka Vapaa-aikatoimi Hallinto Liikuntatoimi Nuorisotyö Nuorisotila Kerhotoiminta /Nuorisotoimi Avustukset/Vapaa-aikatoimi Yhteistoiminta/Vapaa-aikatoimi Liikunnan kehittäminen Kulttuuritoimi Kulttuuritoiminta Avustukset/Kulttuuritoimi Yhteistoiminta/Kulttuuritoimi Museotoimi Kirjastotoimi Lainaustoiminta Kiinteistö/Kirjastotoimi Atk-hankinta/Kirjastotoimi Toimintaympäristön muutokset Lasten ja nuorten liikunnan ja harrastustoiminnan kehittämishanke. Nuorisotoiminnan kehittäminen – Tosi siistii – Vaikuta -hanke Kirjaston tilojen uudistaminen. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Tarjotaan laadukkaita ja riittäviä kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikapalveluita. Toteutuneet lähes toimintasuunnitelman mukaisesti. Uusia palveluita ja toimintoja on kehitetty. Haettu OKM:n nuorisotoimen kerhorahaa kahteen kerhoon. Nuorisopalveluiden ja nuorisotilatoiminnan kehittäminen. Uusi nuorisotalo on remontoitu ja käyttöönotettu syksyn 2013 aikana. Talolle on laadittu uudet käyttösäännöt. Tiloissa toimii myös yhdistystilat. Uuden nuorisolain tuomat haasteet: monialainen työryhmä, Tarvasjoella toimii nuorisolain edellyttämä monialainen osallisuus ja vaikuttaminen, etsivä nuorisotyö ja nuorisotyöryhmä. tiedotus. Nuorten vaikuttajaryhmän perustaminen. SENU:n kautta palkattu uraohjaaja sekä kaksi etsivää alueellista nuorisotyöntekijää. 62 Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) on jatkanut toimintaansa seitsemän kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Nuorisotiedotusta on kehitetty maakunnallisena yhteistyönä Turun kaupungin hallinnoiman nuorisotiedotushankkeen kautta (www.pointti.info). Tosi siistii – Vaikuta nuorisotilatoiminnan kehittämishanke toimi yhteistyössä Härkätien 4H-yhdistyksen sekä Auran, Kosken, Marttilan ja Pöytyän nuorisotoimien kanssa. Rahoitus Leader +. Hankkeen kautta on mm. nuorisotalotoiminta kehittynyt huomattavasti. Perustettu nuorten vaikuttajaryhmä eli nuorten tiimi, joka toimii nuorisotalolla. Yhteistyön ylläpito ja kehittäminen kaikkien toimijoiden kanssa. Tehty tiivistä yhteistyötä Auran vapaa-aikatoimen kanssa vuoden 2013 aikana. Yhteistyökokouksia järjestetty paikallisten järjestöjen, nuorisoyhdistysten, urheiluseuran sekä kotiseutuyhdistyksen kanssa. Tiedottamista tehostettu ja kuntatiedotetta parannettu. Koottu kattava kerholukujärjestys, jossa mukana yhdistykset, järjestöt, srk, Tarvashovi ja kunta. Kuntatiedote toimitettiin kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishanke; yhteistyössä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen ja varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma. Rahoitusta saatu OKM:ltä. Lasten ja nuorten liikunnan- ja harrastetoiminnan kehittämishanke toiminut aktiivisesti koulutoimen, varhaiskasvatuksen, urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa. Rahoitusta saatu OKM:ltä. Tehty varhaiskasvatukselle liikuntasuunnitelma, järjestetty liikuntakoulutusta varhaiskasvatuksen henkilökunnalle ja hankittu liikuntavälineitä. Tarjottu lapsille ja nuorille uusia harrastusmahdollisuuksia, laadittu kerhokalenteri sekä järjestetty kaksi perheliikuntatapahtumaa: Koulun perheliikuntatapahtuma 2.2. ja varhaiskasvatuksen perheliikuntailta 21.8.2013. Hanketta esitelty vuoden aikana eri tilaisuuksissa, myös valtakunnallisessa seminaarissa. Yhdistysten ja järjestöjen avustaminen. Nuorisoyhdistysten, urheiluseurojen ja kulttuuritoimen perusavustukset myönnetty keväällä. Kirjastolle uudet tilat vuoden 2013 aikana. Rahoitusta saatu OKM:ltä. Uusia kirjastotiloja on suunniteltu vuoden 2013 aikana. 63 Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot VAPAA-AIKATOIMI LIIKUNTATOIMI Tilaisuudet/lukumäärä Tilaisuudet/osallistujat Ohjattu toiminta/lukumäärä Ohjattu toiminta/osallistujat Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 29 2100 28 585 27 1 700 17 450 28 2000 25 535 +1 +300 +8 +85 NUORISOTYÖ Tilaisuudet/lukumäärä Tilaisuudet/osallistujat 14 525 14 600 16 775 +2 +175 NUORISOTILA Aukioloajat h/kk Käyntikerrat/kk 59 185 56 250 59 185 5,87 4,44 0,41 10,71 5,86 4,44 0,41 10,71 5,88 4,45 0,42 10,75 +0,02 +0,01 +0,01 +0,04 LIIKUNTATOIMI €/asukas LIIKUNNAN KEHITTÄMINEN €/asukas NUORISOTYÖ €/asukas NUORISOTALO €/asukas KERHOTOIMINTA/ NUORISOTYÖ €/asukas VAPAA-AIKATOIMI €/asukas 29,88 10,52 5,85 11,43 90,43 29,94 5,20 6,64 12,35 66,09 29,44 2,88 3,05 18,97 0,62 89,94 -0,50 -2,32 -3,59 +7,62 +0,62 +23,89 LIIKUNTAPAIKAT €/asukas ( sisäinen meno) 25,50 25,56 22,74 -2,82 KULTTUURITOIMI Tilaisuudet/lukumäärä Tilaisuudet/osallistujat 7 711 8 1 000 6 780 -2 -220 KULTTUURITOIMINTA €/asukas MUSEOTOIMI €/asukas AVUSTUKSET €/asukas KULTTUURITOIMI €/asukas 3,01 1,19 0,41 4,64 4,76 1,72 0,41 6,84 2,71 1,07 0,41 4,18 -2,05 -0,65 0 -2,66 MUSEOTOIMI Kotiseutumuseo Aukiolotunnit/vuosi Kävijöiden lkm 95 100 108 130 110 120 2 10 14 037 22 067 726 17 500 24 500 750 13010 22135 664 -4 490 -2 365 -86 Kirjastokäynnit/asukas Lainat/asukas 7,16 11,26 8,99 12,58 6,64 11,29 -2,35 -1,29 Kirjastopalveluiden tarjonta h/vko talvi kesä KIRJASTOTOIMI €/asukas 24 24 56,33 24 24 57,02 24 24 59,24 2,22 AVUSTUKSET Urheiluseurat €/asukas Nuorisoyhdistykset €/asukas Raittiustietokilpailu €/asukas Avustukset yhteensä €/asukas KIRJASTOTOIMI Kirjastokäynnit kpl Lainat kpl Lainaajat hlöt 64 Henkilöstö 31.12. Tp 2012 Vapaa-aikasihteeri Kanslisti Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija Yhteensä Taloussuunnitelma 1,0 0,01 1,0 0,5 2,51 Ta 2013 1,0 0,08 1,0 0,5 2,58 Tp 2013 1,0 0,01 1,0 0,5 2,51 Poikkeama 0,07 -0,07 65 7.1.7 Tekninen lautakunta TULOSLASKELMA 66 Toimielin 07 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 01 HALLINTO Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Teknisen toimen tehtävänä on huolehtia kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä niihin liittyvistä hallintotehtävistä. Teknisen toimen tehtäviin kuuluvat myös väestönsuojeluun liittyvät tehtävät. Tehtäviin kuuluu mm. kunnan kiinteistökannan ja kunnallistekniikan ylläpito ja huolto siten, että tarjotaan viihtyisä ja toimiva elinympäristö. Teknisessä toimistossa hoidetaan teknisen lautakunnan toimistotehtävät, valmistellaan kokousasiat ja huolehditaan päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue Kustannuspaikka Tekninen hallinto Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Kunnan tekninen huolto toimii ja tulee hyvin ja edullisesti hoidettua, huomioiden tarpeelliset kehitys- ja suunnittelutyöt. Tekninen huolto on toiminut hyvin. Erilaiset rakennushankkeet suoritetaan niin, että ne tulevat kunnalle kokonaistaloudellisesti edullisiksi. Varsinaisia rakennushankkeita ei ole ollut, mutta korjaustyöt on tehty edullisesti. Teknisen hallinnon kulut sisältävät teknisen johtajan ja Teknisen hallinnon palkoissa mukana toimistosihteerin kanslistin palkat henkilöstösivukuluineen, hallinnon palve- korkeammat palkkakustannukset, myös takautuvasti. luiden ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat, teknisen henkilös- (hallinto-oikeuden päätös alkuvuodesta 2013 ) tön koulutus- ja matkakulut sekä lautakunnan kokous- ja koulutusmäärärahat. Henkilöstö 31.12. Tekninen johtaja Toimistosihteeri Yhteensä Tp 2012 1 2 3 Ta 2013 1 1 2 Tp 2013 1 1 2 Poikkeama Tp 2012 41 55 Ta 2013 44 70 Tp 2013 36 63 Poikkeama -8 -7 Tunnusluvut/ Toiminnan laajuustiedot Teknisen lautakunnan päätökset Viranhaltijapäätökset (tekninen johtaja) 67 Taloussuunnitelma 68 Toimielin 08 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 02 KIINTEISTÖTOIMI Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Palvelutehtävänä on pitää kiinteistöjen kunto- ja hoitotaso käyttötarkoitusta vastaavana, kiinteistöillä tapahtuvien palvelutehtävien edellyttämässä tasossa. Tehtäväalueen määrärahasta suurin osa kuluu ns. pakollisiin menoihin, kuten polttoöljyt, sähkö, jätehuolto, lumityöt, nurmikoiden leikkaus, koneiden ja laitteiden kunnossapito, siivoojien palkat, siivoustarvikkeet, vakuutukset, vesi, rakennusten ja alueiden kunnossapito. Vastuualue Kustannuspaikka Huoneistomenot ja kunnossapitopalvelut Postilinna Kunnantalo Hollitupa Tarvasjoen koulu Kenttätupa Urheilukenttä Huoltorakennus Pienpallokenttä Muut liikuntapaikat Paloasema Museo Palvelukeskus/keittiö Palvelukeskus/päivätoiminta Päiväkoti/ Hyvinvointikeskus Lounatuuli, ainoastaan tyhjänä pitämisen kustannukset Vuokralle annetut rakennukset Virola I vuokratalo Virola II vuokratalo Kirkkotien vuokratalo Vanhustentalot Lääkäritalo, myydään tai vuokrataan. Palvelukeskus/asunnot + Hyvinvointikeskus/asunnot/ Ketola Muistihäiriöisten palveluasumisyksikkö/Hyvinvointikeskus Kehitysvammaisten ryhmäkoti/Hyvinvointikeskus Tehostettu palveluasuminen/Hyvinvointikeskus Maa- ja metsätilat Maa- ja metsätilat Toimintaympäristön muutokset Postilinna on otettu elokuussa uudelleen käyttöön. Tiloissa on toimintaa nuorisolle ja erilaisille järjestöille. Koy Suurilanrivi muutettiin vuoden 2013 alusta As Oy:ksi. Osakehuoneistoja ei enää ole. Kunnan omistamat kiinteistöt: HVK ja palvelukeskus laskettu yhdeksi kiinteistöksi. 69 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Suoritetaan korjaus-, huolto- ja kunnossapitotyöt suunnitelmallisesti, laadullisesti hyvin ja kustannuksia säästäen. Onnistuttu määrärahojen puitteissa Pyritään ennakoivaan ja suunnitelmalliseen toimintaan. Määrärahojen puutteessa ei ennakoiva toiminta ole ollut kovin laajaa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Kunnan kiinteistöt yht. Vuokralla olevat kiinteistöt Osakehuoneistot Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 17 11 21 9 2 18 9 -4 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 1,8 4 1,8 4 1,8 3,6 -0,40 -2 Henkilöstö 31.12. Laitosmies Laitoshoitaja Taloussuunnitelma 70 Toimielin 07 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 03 LIIKENNEVÄYLÄT JA MUUT YLEISET ALUEET Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Kaavateiden, yleisten teiden ja puistojen kunnossapidossa keskeisenä tavoitteena on viihtyvyyden, toiminnan ja turvallisuuden ylläpitäminen. Kunnossapito ja lumitöiden suoritus tapahtuu osin kunnan omalla ja urakoitsijoiden kalustolla. Harjaukset ja tienvarsien niitot tehdään käyttämällä mahdollisuuksien mukaan ostopalveluja. Koneet ja kuljetusvälineet: Tehtävänä on huolehtia koneiden, kaluston ja kuljetusvälineiden kunnossapidosta niin, että toiminta sujuu joustavasti. Vastuualue Kustannuspaikka Rakennuskaavatiet Yleiset tiet Koneet ja kuljetusvälineet Puistot ja muut yleiset alueet Toimintaympäristön muutokset: Ei muutoksia. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Puistojen ja leikkikenttien turvallisuutta pyritään parantamaan ja kunnostamaan EU:n määräysten mukaisesti. Ei ole tehty erityisiä toimenpiteitä. Kaavateiden, puistojen ja muiden yleisten alueiden kunnos- Kohdealueita ei pystytä pitämään asianmukaisessa kunnossapito suoritetaan niin, että alueet ovat asianmukaisessa sa. kunnossa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Kaavatiet / km Leikkikentät / kpl Urheilu- ja muut kentät / kpl Matonpesupaikat Tp 2012 Ta2013 Tp 2013 9 5 6 1 9 5 6 1 9 4 6 1 Tp 2012 Ta 2013 Tp2013 0,2 0,2 0,2 Poikkeama -1 Henkilöstö 31.12 Laitosmies Poikkeama 71 Taloussuunnitelma 72 Toimielin 07 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 04 JÄTEHUOLTO Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Tarvasjoen kunnan alueella olevien kiinteistöjen järjestetyn jätteenkuljetuksen hoitaa jokainen kiinteistö itse. Kiinteistö on velvollinen sopimaan jätteenkeräyksestä kuljetusyrityksen kanssa. TSJ:n omistajakuntien yhteinen jätelautakunta saattaa muuttaa järjestelmän kunnalliseksi, jolloin yhteinen jätelautakunta valitsee urakoitsijan / urakoitsijat koko TSJ:n alueelle. Tarjouksen pystyy antamaan ainoastaan riittävän suuri toimija. Yhdyskuntajätteet toimitetaan käsiteltäväksi Orikedon polttolaitoksella ja Topinojan kaatopaikalle. Kotitalouksien yleisempiä ongelmajätteitä ovat öljy, käyttämättömät lääkkeet, loisteputket, paristot ja akut. Kotitaloudet voivat veloituksetta toimittaa ongelmajätteensä Turun seudun jätehuolto Oy:n ylläpitämille keräyspaikoille. Vastuualue Kustannuspaikka Oma jätehuolto Jäteasema Toimintaympäristön muutokset: Turun Seudun Jätehuolto Oy on perustanut vuonna 2010 pienjäteaseman Tarvasjoen vanhalle kaatopaikka-alueelle. Palvelupiste palvelee kaikkia ympäristökuntia. Jätteen vastaanottamisesta Turun Seudun Jätehuolto Oy perii hinnastonsa mukaisen korvauksen. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Tarvasjoen kunnan osakkuusyritys, Turun seudun jätehuolto Oy vastaa itsenäisesti jätehuollon järjestämisestä, laajuudessa, josta kunta on päättänyt. TSJ on hoitanut jätehuollon Tarvasjoen kunnan päättämässä laajuudessa. Tavoitteena on hyödyntää jätteiden lajittelua ja jätteiden jatkokäyttöä ohjaten jätteiden määrän syntymistä ja kustannusten vähentämistä jätteenkäsittelyssä. Koska TSJ:ltä ei ole tullut reklamaatioita, voidaan olettaa että jätteitä lajitellaan ja käsitellään asianmukaisesti. Kuntalaisten valistaminen jätteiden kierrättämiseen ja hyötykäyttöön ym. kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteeseen pyritään järjestämällä infoiltoja, kierrätystempauksia ym. Ongelmajätekeräys suoritetaan keväisin ja syksyisin Yrjöksi nimetyllä autolla. On toiminut hyvin. Muun informaation antaa TSJ. 73 Taloussuunnitelma, euro 74 Toimielin 07 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 05 VESIHUOLTO Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Vesilaitos: Vesilaitoksen tehtävänä on jakaa hyvänlaatuista vettä ja turvata veden riittävyys mahdollisimman edullisesti kaikille niille kunnan asukkaille ja liikelaitoksille, jotka ovat liittyneet kunnan vesilaitokseen. Vesi ostetaan Parravahan Vesi Oy:ltä. Viemärilaitos: Jätevedenpuhdistamon tehtävänä on puhdistaa jätevedet niin, että puhdistustehot ovat hyvät ja ne täyttävät ympäristöluvan mukaiset vaatimukset. Tarvasjoki-Marttila-Lieto siirtoviemäri toteutetaan valtion vesihuoltotyönä n. vv. 2015-2017, jolloin jätevedenpuhdistamona tulee toimimaan Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan puhdistamo. Vastuualue Kustannuspaikka Vesilaitos Viemärilaitos Toimintaympäristön muutokset Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt jäteveden käsittelyyn ja johtamiseen luvan. Toiminnan olennaiseen laajentumiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.8.2022 jätettävä lupahakemus lupapäätösten tarkistamiseksi. Tarvasjoen puhdistamolle on tullut paljon viemäriin kuulumatonta tavaraa. Asiaa on yritetty parantaa mm. lehtikirjoituksilla. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Vesilaitos: Toiminnan tavoitteena on varmistaa, että kuntalaisten vedensaanti on turvattu. Tavoitteena on myös varmistaa veden laadun hyvä taso sekä veden hintatason kehittyminen niin, että kunta voisi toimittaa vettä kuntalaisille edullisesti. Viemärilaitos: Suoritetaan kartoitusta viemärien vuotovesien vähentämiseksi. Viemärilaitos: Puhdistamo- ja sakokaivoliete kuljetetaan Auran jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Viemärilaitoksen toiminnan tavoitteena on, että puhdistamo puhdistaa jätevedet mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti. Kuntalaisten vedensaanti on pystytty turvaamaan. Veden laatutasossa oli kesällä toivomisen varaa kun mangaanikertymät lähtivät liikkeelle. Syynä oli Pöytyän suorittamat laitepäivitykset, jolloin vesi oli katkaistuna. Osa kuntalaisista sai värjääntynyttä vettä. Ongelma saatiin aika nopeasti poistettua. Puhdistamo- ja sakokaivoliete on toimitettu Auran puhdistamolle. Viemärilaitos on toiminut annettujen puhdistusvaatimusten mukaisesti. Henkilöstö 31.12. Laitosmies Tp 2012 0,4 Ta 2013 0,4 Tp 2013 0,4 Poikkeama 0,4 75 Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 2012 Laskutettu: Vesilaitos m³/v Viemärilaitos m³/v Vesimittarit/kpl Toiminnan laajuustiedot: Vesilaitos, liittyjät as. Viemärilaitos, liittyjät as. Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 96 312 45 135 611 90 000 35 000 550 86691 31660 -3309 -3340 616 263 604 268 534 270 -70 2 LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN KÄYTTÖTALOUSOSA: Taloussuunnitelma Vesihuolto 2012 Toteutuma Liikevaihto Vesimaksut (ulk.) 161 156,69 Vesimaksut (sis.) 29 754,48 Avustus kunnalta (sis.) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 526,17 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana -47 523,52 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Palvelujen ostot -69 719,22 Palvelujen ostot/sisäiset -248,32 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 091,33 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -2 493,72 M uut henkilöstösivukulut -718,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -36 494,88 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut/Laskennalliset erät -3 335,89 Liikeylijäämä/-alijäämä 15 812,46 Rahoitustuolot ja -menot Korkotulot M uut rahoitustulot Korvaus jäännöspääomasta(sis.) -13 980,00 4%/254556 (v.-11 tp) M uut rahoituskulut Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 1 832,46 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 1 832,46 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 832,46 Vesihuollon sitova tuloarvio: Liikey lijäämä = SITOVAT ERÄT 2013 Ta Ta-muut. 160 200 42 320 2013 Toteutuma Poikkeama 2013 TA+muut. 160 200 42 320 197 394,67 16 352,70 0 378,87 -72 300 -72 300 -54 056,62 -62 120 -380 -62 120 -380 -67 337,74 -267,35 -15 060 -15 060 -18 338,85 -2 500 -860 -2 500 -860 -3 029,09 -836,83 -33 800 -33 800 -33 493,68 0 15 500 -4 771,64 31 994,44 37 194,67 -25 967,30 0,00 0,00 378,87 0,00 18 243,38 0,00 -5 217,74 112,65 0,00 -3 278,85 0,00 -529,09 23,17 0,00 306,32 0,00 -4 771,64 16 494,44 -10 180 -10 180,00 0,00 15 500 0 -10 180 31 994,44 + p oistot 5 320 0 0 5 320 21 814,44 0,00 16 494,44 5 320 0 5 320 21 814,44 16 494,44 5 320 0 5 320 21 814,44 16 494,44 33 493,68 = -65 488,12 76 Toimielin 07 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 06 PALO- JA PELASTUSTOIMI Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Toiminta-ajatus Vastuualue Kustannuspaikka Palo- ja pelastustoimi Turun aluepelastuslaitos Väestönsuojelu Toimintaympäristö Valtioneuvosto on päättänyt pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 4 §:n 2 momentin nojalla, että Varsinais-Suomen pelastustoimen alueen 56 kuntaa muodostavat 1.1.2004 lähtien yhteisen palo- ja pelastustoimen alueen, jonka toimintaa ohjaa Turun aluepelastuslautakunta. Väestönsuojelutehtävät säilyvät kuntien vastuulla. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Palo- ja pelastustoimeen varatun määrärahan turvin järjestetään kansalaisille nopea ja asianmukainen apu hätätilanteissa. Kuntalaiset ovat saaneet nopeasti apua hätätilanteissa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Aluepelastuslautakunnan kokoukset/kpl/v Pelastustoimen kustannukset/ asukas Taloussuunnitelma Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 Poikkeama 11 60,88 11 60,88 11 70,60 9,72 77 Toimielin 07TEKNINEN LAUTAKUNTA Tehtävä 07 YKSITYISTIET Vastuuhenkilöt Tekninen johtaja Toiminta-ajatus • Yks.tieL luvun 6:issä 52 – 57 esitettyjen toimitusten suorittaminen • Kunnan alueella olevien tiekuntien opastaminen teknistaloudellisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi yksityisteiden kunnossapidossa ja parantamisessa • Yksityistiestön liikennöitävyyden säilyttäminen jakamalla kunnan talousarvion puitteissa kunnossapito- ja perusparannusavustuksia tasapuolisesti tiekunnille • Tiedottaminen tiekunnille yksikköjaon periaatteista ja muista tienpidon periaatteista Vastuualue Yksityistiet Kustannuspaikka Avustukset yksityisteille Toimintaympäristön muutokset Yksityistielakiin perustuvia asioita käsittelemään perustettiin 3 -henkinen toimitusjaosto. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) • • • • Tienpidosta johtuvat riitaisuudet pyritään sopimaan neuvottelemalla ja näin välttämään lautakunnan toimitukset. Tiekunnille järjestetään yhteinen tiedotustilaisuus (joka toinen vuosi) ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista vuosittain. Tehdään yhteenveto ja vertailu tiekuntien kunnossapitokustannuksista ja saatujen tietojen perusteella neuvotaan tiekuntia taloudelliseen tienpitoon. Tiekuntia opastetaan yksikköjaossa sekä avustetaan yksiköinnin kustannuksissa tasapuolisten tiemaksujen turvaamiseksi osakkaille. Toteuma Usean vuoden ajan on ollut käynnissä yksi riitatapaus, joka säännöllisesti on eri oikeusasteissa. Nyt se on loppusuoralla. Yksityisteiden toimitsijoille järjestettävä tiedotustilaisuus on siirtynyt v. 2014 puolelle. Tehdään v 2014 alkupuoliskolla. Tekninen toimisto on antanut puhelinneuvontaa erilaisissa epäselvissä tilanteissa. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tiekuntia Avustusjärjestelmän piirissä Yksityisteiden yhteispituus km Avustusjärjestelmän piirissä km Avustettavista teistä läpiajoteitä km, avustus-% 90 Pysyvän asutuksen pääsyteitä km, avustus-% 70 Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 39 31 90,94 56,96 30,96 27 39 31 90,94 56,96 30,96 26 39 32 91 57 31 26 Poikkeama 1 78 Taloussuunnitelma 79 7.1.8 Rakennuslautakunta 80 Toimielin 08 RAKENNUSLAUTAKUNTA Tehtävä 01 RAKENNUSVALVONTA Vastuuhenkilöt Rakennuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Rakennustarkastaja Ympäristönsuojelusihteeri Toiminta-ajatus Marttilan ja Tarvasjoen rakennusvalvontatoimi valvoo alueiden käyttöä ja rakentamista elinympäristömme ominaispiirteitä vaalien Ympäristönsuojelulautakunnan tarkoitus on huolehtia ja vastata yhteistyöalueen kuntien (Koski Tl. Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura) ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä. Vastuualue Kustannuspaikka Rakennustarkastus Ympäristönsuojelu Toimintaympäristön muutokset Ollaan mukana mahdollisissa yhteistoimintaneuvotteluissa rakennusvalvonnan osalta. Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Toteuma Vireille tulevat lupa-, lausunto- ym. asiat käsitellään joustavasti viivyttelemättä. Lupa-asiat on käsitelty viipymättä. Tavoite on toteutunut. Viranomaispäätöksenä käsiteltävät lupa-asiat käsitellään kahden viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Rakennustarkastajan lupa-asiat on käsitelty viikon kuluessa aina, kun hakemusasiakirjat ovat olleet kunnossa. Rakennuslautakunnan käsittelemät lupa-asiat ratkaistaan kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Lautakunnan käsittelemät lupa-asiat on käsitelty keskimäärin kolmen viikon sisällä. Tavoite on toteutunut. Valmistellaan maa-aineslupa-asiat ja suoritetaan lupapäätöksessä edellytetty maa-aineslain mukainen valvonta maaaineslain edellyttämällä tavalla, jotta vaikutukset maisemaan jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Vuoden aikana ei ole käsitelty uusia maa-aineslupia. Maa-aineslain mukaiset valvontakatselmukset on tehty kaikkiin keskeneräisiin kohteisiin. Tavoite on toteutunut. Vanhojen sijoituspaikkalupien ja ympäristölupamenettelylain mukaisten lupien uudistaminen ympäristönsuojelulain mukaisiksi luviksi. Ympäristönsuojelulautakunta myönsi kymmenen ympäristölupa, joista kolmella korvattiin ympäristönsuojelulakia edeltävien lakien perusteella myönnetty lupa. Kuntalaisten tietouden parantaminen jätevesiasioissa ja haja-asutuksen jäteveden käsittelyn parantaminen. Yhteistyöalueella järjestettiin kolme jätevesi-ilta, jotka tavoittivat yhteensä 71 kuntalaista. Ympäristönsuojelumääräyksien yhdenmukaisuus toimialu- Yhteistyöalueen kunnissa ei ole hyväksytty määräysluonnoksia. Ympäristönsuojelulain uudistuksen myötä päätöseella. ten käsitteleminen siirrettiin vuodelle 2014. Siirtyä toiminnassa kiireellisten ongelmatilanteiden ratkomisesta enemmän suunnitelmalliseen tarkkailutoimintaan. Ympäristönsuojelulain uudistamisen myötä valvontasuunnitelma on tulossa pakolliseksi ja sen laatimiseen on tulossa ohjeistus. Valvontasuunnitelman laatiminen siirrettiin siihen, kunnes ohjeistus saadaan. Tarkastusmäärien ja kohteiden perusteella on havaittavissa, että suunnitelmalli- 81 seen valvontaan on jo siirrytty. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Ta 2013 Tp 2012 Myönnetyt luvat, kerrosala-m² Myönnetyt luvat / kpl Aloitetut hankkeet / kpl Käyttöönotetut tai valmistuneet kerrosala-m² Käyttöön otetut tai valmistuneet / kpl Rakennustarkastajan käsitellyt asiat, § Suoritetut katselmukset 12 163 34 33 20 326 53 77 174 Ympäristönsuojelulautakunnan päätökset (Tarvasjoki) Yhteiset asiat Ilmoitukset lannan varastoinnista Kehotukset JäteL, VesihuoltoL ja YmpäristönsuojeluL mukaisissa asioissa Tarkastukset Valvontakohteet 7 000 50 150 250 Tp 2013 Poikkeama 10 597 38 19 26 398 42 111 189 3 49 1 6 35 - 3 1 11 6 8 11 3 597 -12 39 61 Henkilöstö 31.12 Vakanssit (henkilöt lkm) Rakennustarkastaja (Marttila) Toimistosihteeri (Marttila) Ympäristönsuojelusihteeri (Koski Tl.) Ympäristönsuojelutarkastaja Toimistosihteeri (Koski Tl.) Taloussuunnitelma Tp 2012 Ta 2013 Tp 2013 1,4 1,0 0,4 1 1 0,5 1,4 1,0 0,4 1 1 0,5 1,4 1,0 0,4 1 1 0,5 Poikkeama 82 7.2 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 83 Toimielin Hanke Kunnanhallitus Maa-alueet Menot Tulot Netto Osakkeet ja osuudet/Asunto-osake Menot Tulot Netto Osakkeet ja osuudet/Härkätien ky:n purku Menot Tulot Netto Kasvatus- ja opetuslautakunta Koulun it-investoinnit Menot Tulot Netto Tekninen lautakunta Nuorisotilahanke Menot Tulot Netto Kirjastohanke Menot Tulot Netto Lämpölaitoksen suunnittelu Menot Tulot Netto Paloasema Menot Tulot Netto Kaavoitus Menot Tulot Netto Virolan kävelytien suunnittelu Menot Tulot Netto Kaavateiden uudistus Menot Tulot Netto Leikkikenttien rakentaminen Menot Tulot Netto Oikovesijohto Juvantie-Hämeen Härkätie Menot Tulot Netto Viemärien saneeraus Menot Netto Tyllin teollisuusalueen viemäröinti Menot Tulot Netto Investoinnit yhteensä Menot Tulot Netto Alkuperäinen Tatalousarvio muut. Ta- muut. jälkeen Toteutuma Poikkeama 0 0 10 000 10 000 28 487,96 28 487,96 0,00 18 487,96 18 487,96 4 000 4 000 0 4 000 4 000 0,00 -4 000,00 -4 000,00 116 700 116 700 0 116 700 116 700 116 746,85 116 746,85 46,85 46,85 -49 112,79 0 -50 000 0 -50 000 -49 112,79 887,21 0,00 887,21 0 -5 000 2 500 -2 500 0,00 0,00 0,00 5 000,00 -2 500,00 2 500,00 0 -30 000 15 000 -15 000 0,00 0,00 0,00 30 000,00 -15 000,00 15 000,00 0 -200 000 30 000 -170 000 0,00 0,00 0,00 200 000,00 -30 000,00 170 000,00 0 -40 000 16 000 -24 000 0,00 0,00 0,00 40 000,00 -16 000,00 24 000,00 0 -10 000 0 -10 000 0,00 0,00 0,00 10 000,00 0,00 10 000,00 1 214,01 1 214,01 0 0 0 0 1 214,01 1 214,01 -5 568,34 0 -10 000 0 -10 000 -5 568,34 4 431,66 0,00 4 431,66 0 -10 000 0 -10 000 0,00 10 000,00 0,00 10 000,00 0 -50 000 12 000 -38 000 0,00 50 000,00 -12 000,00 38 000,00 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -13 280,20 -13 280,20 -3 280,20 -3 280,20 -200 000 48 000 -152 000 0 -200 000 48 000 -152 000 -208 057,98 49 387,60 -158 670,38 -8 057,98 1 387,60 -6 670,38 -615 000 254 200 -360 800 0 0 0 -615 000 254 200 -360 800 -274 805,30 194 622,41 -80 182,89 340 194,70 -59 577,59 280 617,11 10 000 10 000 -50 000 -50 000 -5 000 2 500 -2 500 -30 000 15 000 -15 000 -200 000 30 000 -170 000 -40 000 16 000 -24 000 -10 000 -10 000 0 -10 000 -10 000 -10 000 -10 000 -50 000 12 000 -38 000 84 INVESTOINNIT 7.2.1 KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS/Maa-alueet OSAKKEET JA OSUUDET/Osakkeiden myynti As Oy Suurilanrivi Härkätien kuntayhtymän osuus 7.2.2 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 85 7.2.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA KIINTEÄ OMAISUUS/Rakennukset Talonrakennus perustelut: NUORISOTILAHANKE Nuorisotilahanke kytkeytyy osittain kirjastohankkeeseen. Mikäli kirjasto päätetään sijoittaa entiseen lääkärintaloon, on kyseiseen kiinteistöön mahdollista sijoittaa myös uusi nuorisotila. Jos kirjasto sijoitetaan nykyiseen kirjastoon, on nuorisotila-asia ratkaistava muulla tavoin. Nuorisotilaan on joka tapauksessa panostettava. Kunnanvaltuusto 5.6.2013 § 173: ” Postilinna vuokrataan tai myydään, mutta sillä välin, kun sillä ei ole muuta käyttöä, niin sitä ryhdytään valmistelemaan monitoimitaloksi nuorison, yhdistysten ym. käyttöön” Nuorisotilat sijoitettiin Postilinnaan alkusyksystä 2013. KIRJASTOHANKE Vuosina 2013-2014 varaudutaan kirjastohankkeen toteuttamiseen joko nykyiseen kiinteistöön tai entiseen lääkäritaloon. Hankkeelle on myönnetty 50 %:n valtionosuus 400 000 €:n kustannuksiin. Kirjastoon liittyvää pohdiskelua on lisätty, eikä nykyinen/lääkäritalo ole ainoa vaihtoehto. Valtuusto päätti 7.9.2013 ostaa nykyisen kirjaston osuuspankilta. 86 KIINTEÄ OMAISUUS/ Muut rakennukset LÄMPÖLAITOS Kohonneet energiakustannukset ja uusien energialähteiden käytön lisäämistarve ovat olleet perusteina, kun kunnassa on käynnistetty V. 2009 selvitykset kaukolämpölaitoksesta lämpöverkostoineen. Keskustaajaman suurimpia lämmönkäyttäjiä ovat Tarvasjoen koulu, Hyvinvointikeskus ja Nuortentalo Tarvashovin uimahalli sekä Tiileri-areena (jäähalli). Energiaselvityksen mukaan aluelämpölaitosratkaisu on edullisin lämmitysmuoto. Aluelämpölaitoksia rakennetaan kaksi. Toinen laitos huolehtii koulun lämmitysenergian tuottamisesta ja toinen asema tuottaa lämmön muille kunnan kiinteistöille. Vuonna 2013 varaudutaan rakentamaan aluelämpölaitos, josta saadaan lämpöenergiaa koululle ja siihen voidaan liittää myös Tarvashovi ja mahdollisesti Tiileriareenakin. Energianvaihtoinvestointeihin on saatavissa 15 %:n energia-avustus. Lämmitystapoja on tarkasteltu uudelleen ja todennäköisesti kattilahuonekohtaiset ratkaisut ovat edullisimpia. Lämpölaitosratkaisuissa ei edetty v 2013 aikana. PALOASEMAN PERUSKORJAUS Paloasemaa peruskorjataan vuosien 2013-14 aikana. Peruskorjaukseen on haettavissa palosuojelurahaston 40 %:n avustusta. Avustusta on haettava 14.12.2012 mennessä. Paloasemalle ei myönnetty haettua avustusta. Nykyiseltä paloasemalta on löytynyt sisäilmasta erilaisia kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Rakennusta ei ole järkevää yrittää peruskorjata. 87 JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS Julkisen käyttöomaisuuden perustelut: KAAVOITUS Tarvasjoen kunnan oikeusvaikutteinen yleiskaava on vahvistunut vuonna 2012. Asemakaavoituksen laajentamisella pyritään löytämään uusia kaavoitettavia rakennuspaikkoja. KAAVATEIDEN UUDISTAMINEN Kunnan alueella on paljon huonossa kunnossa olevia ja valaisemattomia kaavateitä. Päivärinteen uudelle alueelle rakennetaan puuttuvat katuvalot. Asfaltoinnilla pienennetään kunnossapitokustannuksia merkittävästi. 88 LIIKELAITOKSET Liikelaitoksen perustelut: OIKOVESIJOHTO JUVANTIE – HÄMEEN HÄRKÄTIE Tyllin ja Juvan alueen vedenjakelun turvaamiseksi rakennetaan vesijohtoyhteys Paimionjoen alitse Juvantielle. Hanke on mukana EAKR:n Tylli-hankkeessa ja sille on myönnetty 24 %:n avustus. Oikovesijohdon kustannukset ovat 31.8.2013 tilanteessa Tyllin teollisuusalueen viemäröinnin hankkeessa. Rahoitusosuudessa ei merkintöjä, koska rahoitushakemus toimitetaan 31.10.2013 mennessä. VIEMÄRIEN SANEERAUS Viemäriverkoston saneerauksilla pyritään vähentämään verkostoon johtuvien hulevesien määrää. Ongelmana ovat ensisijaisesti vanhat betonikaivot. Saneeraukset pyritään tekemään ennen Marttila – Tarvasjoki – Lieto siirtoviemärin toteutumista ja jätevesien johtamista Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamolle, koska Tarvasjoen kunnan maksuosuus määräytyy Tarvasjoen alueelta johtuvien jätevesien määrän mukaan. TYLLIN TEOLLISUUSALUEEN VIEMÄRÖINTI Tyllin teollisuusalueen runkoviemäri on Tarvasjoen kunnan velvollisuus, koska kunta on kaavoituksella ohjannut alueelle merkittävästi teollisuutta. Hankkeelle on myönnetty 24 %:n avustus. Rakennettava 89 viemärilinja mahdollistaa myös muutaman haja-asutusalueella olevan kiinteistön liittymisen kunnalliseen viemäriverkostoon. Oikovesijohdon kustannukset ovat 31.8.2013 tilanteessa Tyllin teollisuusalueen viemäröinnin hankkeessa. Rahoitusosuudessa ei merkintöjä, koska rahoitushakemus toimitetaan 31.10.2013 mennessä. Hankkeelle myönnetyn avustuksen maksaminen siirtyi v 2014 puolelle. 90 7.3 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA Alku- Talousarvio- Talousarvio pe räine n muutokse t muutoste n talousarvio Toimintatuotot Myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Sisäiset tulot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sisäiset menot Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys/vähennys Varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Toteutuma jälkee n 1 030 110 266 400 66 460 576 860 1 030 110 266 400 66 460 576 860 0 1 939 830 1 143 952,15 346 932,97 78 578,74 446 553,92 1 939 830 0 -5 618 990 -4 867 950 -849 480 -410 940 -109 180 -11 856 540 -9 916 710 6 296 000 4 030 000 -5 618 990 -4 867 950 -849 480 0 -410 940 -109 180 0 -11 856 540 0 -9 916 710 6 296 000 4 030 000 -484 797,21 -122 840,72 -11 538 048,81 -9 522 031,03 6 489 342,30 4 251 840,00 31 680 -241 000 -11 680 -221 000 188 290 0 31 680 -241 000 -11 680 -221 000 188 290 20 371,85 -228 583,00 -14 469,50 -222 680,65 996 470,62 -329 650 -329 650 Poikkeama 0 0 0 0 0 231 000 231 000 89 640 5 390 0 0 95 030 0 -329 650 0 -329 650 0 231 000 0 231 000 89 640 5 390 0 95 030 2 016 017,78 -5 502 280,99 -4 720 342,83 -707 787,06 -334 249,54 -334 249,54 212 803,15 212 803,15 875 024,23 7 310,21 882 334,44 113 842,15 80 532,97 12 118,74 -130 306,08 0,00 76 187,78 0,00 116 709,01 147 607,17 141 692,94 0,00 -73 857,21 -13 660,72 318 491,19 394 678,97 193 342,30 221 840,00 0,00 -11 308,15 12 417,00 -2 789,50 -1 680,65 808 180,62 0,00 -4 599,54 0,00 -4 599,54 0,00 -18 196,85 0,00 -18 196,85 785 384,23 1 920,21 0,00 787 304,44 91 Verotulojen erittely Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroprosentit Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Verovuosi Alkupe räine n Talousarvio- Ta muutoste n Tote utuma talousarvio jälkee n muutokse t 5 862 000 144 000 290 000 5 862 000 144 000 290 000 6 296 000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kiinteistöveroprosentit Asuinrakennukset Yleinen kiinteistövero Muut asuinrakennukset Voimalaitos Yleishyödylliset yhteisöt 0 Poikkeama 6 054 979,55 178 029,45 256 333,30 192 979,55 34 029,45 -33 666,70 6 296 000 6 489 342,30 193 342,30 Tulovero-% 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 21,00 21,00 21,00 21,00 Vero-% 0,40 0,85 1,00 2,50 0,00 Valtionosuuksien erittely Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen vo. Harkinnanvarainen rahoitusavustus Yhteensä Alkuperäinen T alousarvio- T a muutosten talousarvio muutokset jälkeen 4 030 000 0 4 030 000 4 030 000 T oteutuma Poikkeama 3 938 078,00 -91 922,00 705 180,00 705 180,00 -5 064,00 -5 064,00 0 -636 354,00 -636 354,00 0 250 000,00 -250 000,00 4 030 000 4 251 840,00 -221 840,00 92 7.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Toiminnan rahavirta Alku- Talous- Ta Tote utuma peräinen arvio muut. Poikkeama talousarvio muutoks. jälkee n Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten väh. muilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut. Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 188 290 231 000 -231 000 188 290 -615 000 123 500 361 700 -129 800 58 490 700 000 -352 000 -500 000 -152 000 0 188 290 231 000 -231 000 188 290 996 470,62 212 803,15 -212 803,15 996 470,62 808 180,62 -18 196,85 18 196,85 808 180,62 0 0 -615 000 -274 805,30 123 500 361 700 358 037,96 -129 800 83 232,66 58 490 1 079 703,28 340 194,70 -123 500,00 -3 662,04 213 032,66 1 021 213,28 0 0 0 0 0 0 700 000 -352 000 -500 000 -152 000 0 0,00 -293 047,97 -218 470,85 -511 518,82 -141,71 0 -152 000 0 0 -93 510 0 -195 464,97 54 720,00 0 -140 886,68 -152 000 -652 405,50 -93 510 427 297,78 -700 000,00 58 952,03 281 529,15 -359 518,82 0,00 0,00 -141,71 0,00 -195 464,97 54 720,00 -140 886,68 -500 405,50 520 807,78 93 7.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA (sis menot ja tulot mukana, ei lask, ei poistoja) MÄÄRÄRAHAT TA 2013 T a:n muutokset Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tilintarkastus -9 180 Kunnanhallitus Yleishallinto -776 640 Elinkeinotoimi -53 940 Suunnittelu, kaavoitus, yhdyskuntas. -89 170 Maaseututoimi -20 700 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimi -507 930 Toimeentuloturva -220 860 Terveydenhuolto -3 159 110 Vanhustenhuolto -2 075 250 Vammaispalvelut -449 650 Koululautakunta Hallinto -17 130 Peruskoulu -2 426 560 Muut opetuspalvelut -16 500 Varhaiskasvatus -935 220 Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri-ja vapaa-aikatoimi -328 340 Tekninen lautakunta Hallinto -118 760 Kiinteistötoimi -721 660 Liikenneväylät ja muut yleiset alueet -74 090 Jätehuolto -840 Vesihuolto -153 220 Palo-ja pelastustoimi -135 900 Yksityistiet -39 200 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta -65 300 TULOSLASKELMAOSA T oteutuma Poikkeama 0 -123 058 -40 000 235 000 -9 970 -61 971 0 -9 180 -10 989 -1 809 -776 640 -53 940 -89 170 -20 700 -834 669 -66 644 -88 119 -20 358 -58 029 -12 704 1 051 342 -630 988 -260 860 -2 924 110 -2 085 220 -511 621 -546 086 -244 465 -2 838 492 -2 052 939 -551 390 84 902 16 395 85 618 32 281 -39 769 -17 130 -2 426 560 -16 500 -935 220 -14 030 -2 384 044 -15 076 -891 283 3 100 42 516 1 424 43 937 -328 340 -314 596 13 744 -118 760 -721 660 -146 160 -649 047 -27 400 72 614 -74 090 -840 -153 220 -135 900 -39 200 -51 927 -2 328 -145 116 -138 208 -35 229 22 163 -1 488 8 104 -2 308 3 971 -65 300 -57 252 8 048 MÄÄRÄRAHAT T A 2013 Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset erät T a muutosten jälkeen -241 000 -11 680 T a:n muutokset T a muutosten jälkeen -241 000 -11 680 T oteutuma -228 681 -14 470 Poikkeama 0 0 12 319 -2 790 0 94 MÄÄRÄRAHAT INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Maa-alueet Osakkeet ja osuudet Tekninen lautakunta Koulut it-investoinnit -50 000 Kaavoitus -10 000 Nuoristotila -5 000 Kirjastohanke -30 000 Lämpölaitoksen suunnittelu -200 000 Paloasema -40 000 Virolan kävelytien suunnittelu Kaavateiden uudistus -10 000 Leikkikenttien rakentaminen -10 000 Oikovesijohto Juvantie-Hämeen Härkätie -50 000 Viemärien saneeraus -10 000 Tyllin teollisuusalueen viemäröinti -200 000 MÄÄRÄRAHAT RAHOITUSOSA Antolainauksen muutoks. Antolainasaam lisäyks. Antolainasaam vähenn. Lainakannan muutokset Pitkäaik.lain. lisäys Pitkäaik. lain. vähenn. -352 000 Lyhytaik. lain muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalm. muutoks. Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -13 614 830 YHTEENSÄ 0 -50 000 -10 000 -5 000 -30 000 -200 000 -40 000 0 -10 000 -10 000 -50 000 -10 000 -200 000 0 0 0 0 -352 000 0 0 -49 113 1 214 -5 568 -13 280 -208 058 -293 048 -218 471 -142 -244 853 1 0 -13 614 829 -13 372 913 0 0 0 887 10 000 5 000 30 000 200 000 40 000 1 214 4 432 10 000 50 000 -3 280 -8 058 0 0 0 0 58 952 -218 471 0 0 -142 0 -244 853 0 241 916 95 TULOARVIOT KÄYTTÖTALOUSOSA T a:n T a muutosten T oteutuma Poikkeama (sis menot ja tulot mukana, 2013 muutokset jälkeen ei lask, ei poistoja) Keskusvaalilautakunta Vaalit 0 0 Tarkastuslautakunta 0 0 Tilintarkastus 0 0 Kunnanhallitus 0 0 Yleishallinto 59 360 59 360 66 267 6 907 Elinkeinotoimi 1 500 1 500 2 592 1 092 Suunnittelu, kaavoitus, yhdyskuntas. 77 970 77 970 65 928 -12 042 Maaseututoimi 0 0 Sosiaalilautakunta 0 0 Sosiaalitoimi 6 800 6 800 11 248 4 448 Toimeentuloturva 36 200 36 200 30 084 -6 116 Terveydenhuolto 0 0 Vanhustenhuolto 807 850 807 850 857 240 49 390 Vammaispalvelut 53 280 53 280 19 997 -33 283 Koululautakunta 0 0 Hallinto 0 0 0 Peruskoulu 103 540 103 540 183 871 80 331 Muut opetuspalvelut 0 0 Varhaiskasvatus 149 000 149 000 171 856 22 856 Vapaa-aikalautakunta 0 0 Kulttuuri-ja vapaa-aikatoimi 21 400 21 400 14 603 -6 797 Tekninen lautakunta 0 0 Hallinto 0 3 3 Kiinteistötoimi 944 670 944 670 923 371 -21 299 Liikenneväylät ja 0 muut yleiset alueet 0 5 5 Jätehuolto 850 850 420 -430 Vesihuolto 202 520 202 520 214 126 11 606 Palo-ja pelastustoimi 0 0 Yksityistiet 0 0 0 Rakennuslautakunta 0 0 Rakennusvalvonta 13 500 13 500 14 806 1 306 TULOSLASKELMAOSA TULOARVIOT T a:n muutokset Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoituskulut Satunnaiset erät 6 296 000 4 030 000 31 680 231 000 T a muutosten jälkeen 6 296 000 4 030 000 0 31 680 0 0 231 000 T oteutuma 6 489 342 4 251 840 20 372 212 803 Poikkeama 193 342 221 840 0 -11 308 0 0 -18 197 96 INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Maa-alueet Osakkeet ja osuudet Kuntayhtymäosuudet Tekninen lautakunta Rahoitusosuudet valtiolta Rahoitusosuudet Invest. EU:lta 10 000 4 000 116 700 10 000 4 000 116 700 116 747 18 488 -4 000 47 63 500 60 000 63 500 60 000 49 388 -63 500 -10 612 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutoks. Antolainasaam lisäyks. Antolainasaam vähenn. Lainakannan muutokset Pitkäaik.lain. lisäys 700 000 Pitkäaik. lain. vähenn. Lyhytaik. lain muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalm muutoks Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos YHTEENSÄ 14 021 320 0 0 0 700 000 0 0 0 0 0 14 021 320 28 488 0 54 720 13 800 116 0 0 0 -700 000 0 0 0 0 0 0 0 54 720 -221 204 97 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 8.1 TULOSLASKELMA (ei mukana sisäisiä eriä) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut kulut Muut toimintakulut Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja-kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) Varausten lisäys(-)/vähennys(+) Tilikauden yli-/alijäämä 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 1 143 952,15 346 932,97 78 578,74 446 553,92 2 016 017,78 1 030 399,51 251 798,96 93 740,14 473 686,17 1 849 624,78 -4 334 556,32 -4 202 610,00 -967 437,44 -200 287,23 -4 720 342,83 -707 787,06 -484 797,21 -902 009,03 -190 598,75 -4 937 933,54 -712 609,80 -480 095,82 -88 143,51 -34 697,21 -122 840,72 -11 538 048,81 -9 522 031,03 6 489 342,30 4 251 840,00 -84 159,14 -18 127,34 -102 286,48 -11 528 143,42 -9 678 518,64 5 949 177,49 3 901 057,00 10 191,85 -228 583,00 -4 289,50 -222 680,65 996 470,62 16 968,10 -253 943,36 -3 836,63 -240 811,89 -69 096,04 -334 249,54 -346 966,45 -334 249,54 -346 966,45 212 803,15 131 901,59 212 803,15 875 024,23 7 310,21 131 901,59 -284 160,90 7 310,21 882 334,44 -276 850,69 98 8.2 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 996 470,62 -69 096,04 212 803,15 131 901,59 -212 803,15 -131 901,59 -274 805,30 49 387,60 358 037,96 1 129 090,88 -19 296,65 214 698,50 126 305,81 -293 047,97 -218 470,85 -511 518,82 1 039,23 -311 518,82 -26 148,46 -336 628,05 -141,71 124,69 -244 852,57 54 720,00 -190 274,28 -701 793,10 79 992,69 -21 732,87 58 384,51 -278 243,54 Rahavarojen muutos 427 297,78 -151 937,73 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 01.01. Rahavarojen muutos 603 480,55 176 182,77 427 297,78 176 182,77 328 120,50 -151 937,73 99 8.3 TASE VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet 2. Muut pitkävaikutteiset menot 3. Ennakkomaksut II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet 2. Rakennukset 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 4. Koneet ja kalusto 5. Muut aineelliset hyödykkeet 6. Enn maksut ja keskener hankinn. III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 3. Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet 2. Keskeneräiset tuotteet 3. Valmiit tuotteet 4. Muu vaihto-omaisuus 5. Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit 1. Osakkeet ja osuudet 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrum. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 2013 10 293 368,33 24 153,14 2012 10 547 434,98 40 314,24 9 423 496,19 784 398,38 7 621 205,59 893 950,37 94 552,31 9 544 654,89 812 886,34 7 840 632,91 796 329,77 70 760,48 29 389,54 845 719,00 845 719,00 24 045,39 962 465,85 962 465,85 131 708,48 130 997,83 131 708,48 130 997,83 1 186 659,35 514 509,00 583 178,80 0,00 338 326,23 0,00 583 178,80 339 017,93 338 326,23 239 205,04 127 117,73 117 043,14 953,21 953,21 59 096,03 40 025,16 953,21 953,21 602 527,34 11 611 736,16 175 229,56 11 192 941,81 100 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto IV Muut omat rahastot V Edellisten tilik ylij./alij. VI Tilikauden ylij./alij. B 1. 2. POISTOEROT JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset C 1. 2. PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset D 1. 2. 3. TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E I 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoks. Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat II Lyhytaikainen 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoks. 3. Lainat julkisyhteisöiltä 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 8. Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2013 2 241 095,28 3 118 683,32 2012 1 358 760,84 3 118 683,32 -1 759 922,48 882 334,44 -1 483 071,79 -276 850,69 177 351,15 177 351,15 184 661,36 184 661,36 0,00 0,00 131 792,70 131 223,76 131 708,48 84,22 130 997,83 225,93 9 061 497,03 7 315 300,78 9 518 295,85 7 591 648,75 6 826 872,00 245 778,87 7 090 715,00 274 983,84 242 649,91 225 949,91 1 746 196,25 1 926 647,10 560 527,02 29 204,97 760 527,02 47 675,82 8 000,00 369 956,35 90 317,83 688 190,08 11 611 736,16 8 500,00 322 837,03 92 204,67 694 902,56 11 192 941,81 101 9. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT: 1. Arvostusperiaatteet ja - menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot ja laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuusto on 22.2.2013 hyväksynyt Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 15.11.2011 antaman uuden yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista. Uusi poistosuunnitelma korvaa aikaisemman 7.10.2008 annetun yleisohjeen. Uutta poistosuunnitelmaa noudatetaan tilivuoden 2013 alusta. Aikaisempiin poistoihin ei tehdä muutoksia. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus; Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Rahoitusomaisuuden arvostus; Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kunnalla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 3, 4, 5, 6, 7, 14, 15, 18, 19, 20, 27, 29, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44 2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelma ja tase on laadittu kirjanpitolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kiinteistötytäryhteisö Asunto Oy Suurilanrivi ja kiinteistöyhtiö Tarvas-Hovi Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja tytäryhteisön keskinäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien taseet on yhdistelty lukuarvoltaan omistusosuuden mukaisesti. Sisäiset saamiset ja velat Sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu kuntayhtymien ja kunnan välillä kuntayhtymän osuuden suhteessa. Kunnan ja tytäryhteisön on saamisia ja velat eliminoitu omistusosuuden suhteessa. Vähemmistöosuus Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta. 102 Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisö Tarvas-Hovi Oy:n poistot on eliminoitu konsernitaseesta. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus. Härkätien kuntayhtymä purkautui vuoden 2013 alusta. Tuloslaskelman laatimista koskevat liitetiedot 8. Toimintatuotot Tehtävä alue Vaalit Tarkastustoimi Yleishallinto Elinkeinotoimi Suunnittelu, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu Maaseututoimi Sosiaalitoimi Toimeentuloturva Terveydenhuolto Varhaiskasvatus Vanhustenhuolto Vammaispalvelut Koululautakunta Peruskoulutus Keskiasteen koulutus Muut opetuspalvelut Varhaiskasvatus Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Tekninen hallinto Kiinteistötoimi Liikenneväylät ja muut yleiset alueet Jätehuolto Vesihuolto Palo-ja pelastustoimi Yksityistiet Rakennusvalvonta Yhteensä 2013 € 2012 € 5 544,20 64 565,85 2 592,25 65 927,70 57 182,96 2 503,25 26 947,65 11 247,94 30 083,56 7 194,21 32 472,10 793 361,86 17 971,97 749 688,31 12 319,69 183 439,86 137 067,43 171 856,16 14 602,87 164 497,58 18 027,33 2,93 464 127,61 447 363,05 5,00 420,47 197 773,54 420,47 161 682,86 14 805,70 2 016 017,78 9 946,20 1 849 624,78 2013 € 6 054 979,55 178 029,45 256 333,30 2012 € 5 566 212,01 143 087,79 239 877,69 6 489 342,30 5 949 177,49 9. Verotulojen erittely Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä 103 10. Valtionosuuksien erittely Laskennalliset valtionosuudet - Yleinen valtionosuus - Verotuloihin perustuva tasaus - Järjestelmämuutoksen tasaus - Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus - Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus - Rahoitusavustus Valtionosuudet yhteensä 2013 3 938 078,00 705 180,00 -5 064,00 2012 3 848 716,00 701 882,00 -5 064,00 -636 354,00 250 000,00 4 251 840,00 -644 477,00 3 901 057,00 11. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot - As Oy Karhikujan ja As Oy Tuomistonrivi osakkeet - Härkätien kuntayhtymän purku 2013 131 901,59 212 803,15 12. Selvitys suunnitelman mukaisista poistoista PYSYVÄT VASTAAVAT Poistoaika Tasapoisto Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 3 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot 3 vuotta Muut 3 vuotta Atk-ohjelmistot 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 vuotta Talousrakennukset 30 vuotta Vapaa-ajan rakennukset 30 vuotta Asuinrakennukset 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 20 vuotta Urheilu- ja ulkoilualueet 20 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet 20 vuotta Johtoverkostot ja laitteet Vedenjakeluverkosto 30 vuotta Viemäriverkosto 30 vuotta Ulkovalaistuslaitteet 15 vuotta Vesi- ja viemärilaitoksen laitoskoneet ja laitteet 10 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 vuotta Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet ja liikkuvat työkoneet 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2012 ei poistoaikaa 104 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2012-2016 5-v. keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot 324 147 Poistonalaisten investointien omahankintameno 479 820 Poikkeama (€) -155 673 Poikkeama % -32,44 16. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Yhteensä 2013 362,20 3 602,00 3 964,20 2012 1 894,80 10 965,41 12 860,21 2013 7 310,21 2012 7 310,21 17. Erittely poistoerojen muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Tietokone- Kaavoitus Aineettomat hyödykkeet Kaikki yht. ohjelmistot Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Rahoitusosuudet Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautuks. Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2013 8 110,06 32 204,18 -8 110,06 -8 051,04 40 314,24 0,00 0,00 0,00 0,00 -16 161,10 0,00 24 153,14 24 153,14 0,00 24 153,14 24 153,14 Aineelliset hyödykkeet M aa- ja vesialueet Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Rahoitusosuudet Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautuks. Poistamaton hankintameno 31.12. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2013 812 886,34 Rakennukset 7 840 632,91 Kiinteät rakent. ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat 796 329,77 70 760,48 24 045,39 9 544 654,89 220 348,36 49 112,79 278 295,61 547 756,76 -3 490,31 -31 978,27 -269 461,15 -269 461,15 -28 487,96 -49 387,60 -219 427,32 Kaikki yht. -49 387,60 -73 340,16 -25 320,96 -318 088,44 0,00 784 398,38 7 621 205,59 893 950,37 94 552,31 29 389,54 9 423 496,19 784 398,38 7 621 205,59 893 950,37 94 552,31 29 389,54 9 423 496,19 105 Sijoitukset Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet tytäryhteisö Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Kuntayhtymäosuudet 27 751,01 Osakkeet Muut osakkuus- osakkeet ja muut ja osuudet omist.yht. 817 696,44 90 937,30 Yhteensä 26 081,10 962 465,85 0,00 -116 746,85 -116 746,85 0,00 27 751,01 700 949,59 90 937,30 26 081,10 845 719,00 0,00 0,00 27 751,01 700 949,59 90 937,30 26 081,10 845 719,00 22-24 Omistukset muissa yhteisöissä Konserniyhteisöt Kotipaikka Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Suurilanrivi Nuortentalo Tarvashovi Oy Kuntayhtymät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ky Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin ky Varsinais-Suomen Liitto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Osakkuusyhteisöt Parravahan Vesi Oy Omistusosuus-% Tarvasjoki Tarvasjoki Konserni Kuntakonsernin osuus (1.000 €) n omistus- Omasta Vieraast T ilikaude osuus n pääa pääomasta omasta voitosta/ tappiosta 70 53,28 70 % 53,28 % 15 48 68 168 Turku Paimio Turku Loimaa 0,38288 1 jäsen 0,34 1 jäsen 0,36 1 jäsen 1 592 5 3 102 1628 48 4 75 -15 1 Marttila 27,50 % 27,50 % 35 9 2 25. Saamisten erittely Saamisten erittely 2013 2012 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 16 0,00 85 406,00 85 406,00 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset 0,00 10 079,05 10 079,05 9 106 26. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2013 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot/kuntayhtymiltä Valtionosuussaamiset Opetus- ja kulttuuritoimen vo saaminen V-S ELY-keskus/joukkoliikenteen korv. V-S ELY Keskus/Elinkeinojen kehittämishanke EAKR- ja kansallinen rahoitusosuus Muut tulojäämät/Alv-saamiset Muut saamiset Jäsenkuntayhtymiltä Muut saam./muilta Lyhytaikaiset siirtosaamiset 3 541,00 2012 7 315,00 2 571,00 1 000,00 12 952,35 49 387,60 75 159,13 45 143,68 102 158,61 11 343,53 130 658,73 29 253,74 3 456,42 66 411,03 107 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oman pääoman erittely Kunta 2013 Oma pääoma Peruspääoma 1.1 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma 31.12 Konserni 2013 1 000 € 2012 3119 3119 3 119 3 119 3119 3119 3 119 3 119 2 7 34 100 34 100 237 196 237 237 196 196 Osakepääoma Arvonkorotusrahasto 1.1 Lisäykset Vähennykset Arvonkorotusrahasto 31.12 0 0 Muut omat rahastot Rahaston pääoma 1.1 Siirrot rahastoon Siirrot rahastosta Rahaston pääoma 31.12 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Siirto vahinkorahastoon Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämät Tilikauden ylijäämä / alijäämä Oma pääoma yhteensä 1 000 € 2012 -1760 -1483 -2 055 -1 637 -1760 -1483 -2 055 -1 637 882 2241 -277 1359 900 2 237 -348 1 437 30. Pitkäaikaiset velat, erääntyvät 1.1.2017 tai sen jälkeen Pitkäaikaiset velat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä 2013 5 507 361 99 754 5 607 115 33.Vieras pääoma Vieraspääoma Pitkäaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteisöille Yhteensä Vieras pääoma yhteensä 2013 Lyhytaikainen Pitkäaikainen 2012 5 771 278 128 959 5 900 237 2012 Lyhytaikainen 0 10 855 10 855 0 6 896 6 896 0 8 340 8 340 0 11 235 11 235 0 0 0 19 195 0 0 0 18 131 108 37. Siirtovelat 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henkilöstösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 2012 598 162 52 559 566 028 61 123 650 721 627 151 109 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Taseeseen sisältymättömistä vastuusitoumuksista ja vastuista 45. Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 2013 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kiinteistö Oy Suurilanrivi Tarvas-Hovi Oy Suurilan kyläyhdistys 2012 76 600 80 440 276 604 305 954 25 000 Takaukset yhteensä 378 204 386 394 46. Muut kunnan antamat vastuusitoumukset 2013 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2012 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12 5 725 5 130 47. Muut taloudelliset vastuut Kiinteistöjen mahdollisen myynnin yhteydessä kunnalla on Alv 33§ mukaan velvollisuus maksaa valtiolle takaisin kiinteistöjen rakennus ja perusparannuskustannuksista tehdyt arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä maksaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. 48. Henkilöstön lukumäärä 31.12. tehtäväalueittain Ilmoitettu kohdassa 1.2 49. Henkilöstökulut Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 50. Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastajien palkkiot Tarkastusyhteisö BDO AUDIATOR OY AB Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 2013 5 502 280,99 2012 5 295 217,78 5 502 280,99 5 295 217,78 2013 2012 5939,70 5481,00 5939,70 5481,00 110 10. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tilinpäätös Talousarvion toteutuma Päiväkirja Pääkirjatilikortit 11. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Tarvasjoki ____ . __________kuuta 2014 TARVASJOEN KUNNANHALLITUS Esa Heinonen Puheenjohtaja Lassi Mäkinen (Simo Tapanin varajäsen) I varapuheenjohtaja Maria Nurminen II varapuheenjohtaja Maria Nurminen Jäsen Timo Inkinen Jäsen Riikka Oksala Jäsen Janne Sipilä Jäsen Nina Suominen Jäsen Oili Paavola Kunnanjohtaja 12. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tänä päivänä antaneet tilintarkastuskertomuksen suorittamastamme tilintarkastuksesta. Tarvasjoki ____ . huhtikuuta 2014 BDO Audiator Oy Anne Arvola tilintarkastaja
