VEHKOJAN KOULU, URHEILUHALLI IV- JA LJH

 Työnumero 0835‐12 Piirustusnumero 9001 VEHKOJAN KOULU, URHEILUHALLI IV‐ JA LJH‐SANEERAUS MÄNNIKKÖTIE HYVINKÄÄ SÄHKÖTYÖSELOSTUS 9.4.2013 1
Vehkojan koulu LVI ‐ saneeraus LYHYT KUVAUS SUORITETTAVISTA SÄHKÖTÖISTÄ Vehkojan koulun urheiluhallissa uusitaan lämmönsiirtimet sekä ilmanvaihto. Samoin automatiikka uusitaan, nykyinen AK1 lämmönjakohuoneessa rakennetaan uudelleen ja IV‐konehuoneeseen asennetaan uusi valvonta‐alakeskus AK5. Lämmönjakohuoneen sekä IV‐konehuoneen sähkökeskukset uusitaan, samoin näiden tilojen valaistus ja pistorasia‐asennukset. 2
A0 KIINTEISTÖHALLINTO 02 Suunnittelu 023 LVI‐suunnittelu BigMan Oy puh. 050 398 0066 Yhteyshenkilö: Matti Lintunen 024, 025 Sähkösuunnittelu ja tietojärjestelmien suunnittelu Insinööritoimisto SähköSirkiä Oy Palvikuja 2A, 05460 Hyvinkää puh. 0400 885 659 Yhteyshenkilö: Matti Sirkiä 031 Työkohteessa noudatettavat asiakirjat Mikäli sähköselityksen liitteenä olevat taulukot, kaaviot ja piirustukset ovat sisällöltään ristiriitaisia, niiden pätevyysjärjestys on seuraava: taulukot ja luettelot, kaaviot, piirustukset. Jos asiakirjoista puuttuu työn suorituksen määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta, noudatetaan työn suorituksessa sähköasennuksissa yleisesti vastaavissa yhteyksissä hyväksyttyä työtapaa tai ‐suoritusta. Asiakirjat täydentävät toisiaan siten, että riittää kun kukin rakennusosa on mainittu jossakin asiakirjassa. Noudatetaan urakkaohjelmaa ja urakkarajaliitettä. 032 Yleiset asiakirjat Urakassa noudatetaan sivu‐ ja alaurakan yleisiä sopimusehtoja RT 16‐10660, YSE 1998. 3
04 TARVIKKEET 041 Yleistä Työhön käytettävien tarvikkeiden on oltava asiakirjojen mukaisia. 042 Tarvikkeiden laatuvaatimukset Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset. Kauppanimikkeellä määritellyn tarvikkeen saa vaihtaa vastaavaan tuotteeseen rakennuttajan suostumuksella. Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä, jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla tavoin. Kaikkien koje‐ ja kaksoiskojerasioihin asennettavien kalusteiden on oltava ulkonäöltään ja asennustekniikaltaan yhteensopivia. Metallipintojen pintakäsittely tehdään kortin ST 51.27 suositustaulukoiden mukaan tai niitä vastaavasti. Rasitusluokat ovat seuraavat: ‐ lämmitetyt toimisto‐, varasto‐ ja liiketilat M1 ‐ lämmitetyt konehuonehallit M2 ‐ kylmähuoneet M3 ‐ ulkotilat, myös katokset M3 043 Tyyppihyväksytetyt tarvikkeet Jos tyyppihyväksyttyjä tai standardin mukaisuusmerkinnällä varustettuja sähkötarvikkeita edellytetään käytettävän, on tuotteissa tai niiden pakkauksessa oltava typpihyväksyntä‐ tai standardinmukaisuusmerkintä. Merkintöjä ei saa poistaa tarvikkeesta. 044 Tarvikkeiden asennusaikainen merkitseminen Tarvikkeiden mahdollisten asennusaikaisten merkintöjen on jäätävä peittoon, tai ne on poistettava jälkiä jättämättä. Merkintään ei saa käyttää sellaisia aineita jotka tulevat maalauksen läpi. 045 Pakkaus, kuljetus, välivarastointi Tarvikkeiden on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen sisällöstä. Kaikki pakkaus‐, kuljetus‐ ja varastointikustannukset sisältyvät sähköurakkaan. Tarvikkeita, jotka on tarkoitettu kuiviin sisätiloihin, ei saa säilyttää ulkoilmassa. 046 Tarvikkeiden toimitus Tarvikkeiden toimitusajat on sovitettava rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on vältettävä. 4
047 Toimintatarkastus Urakoitsija on vastuussa siitä, että työmaalle toimitetut tarvikkeet on ehjiä. Kuljetuksessa vaurioituneita tarvikkeita ei saa käyttää. 048 Varastointi työmaalle Asennustarvikkeet varastoidaan siten, ettei niiden laatu pääse huononemaan. Varastoinnissa otetaan huomioon kunkin aineen ja tarvikkeen asettamat vaatimukset noudattaen voimassa olevia viranomaisten ja valmistajan antamia ohjeita. Urakoitsija on vastuussa työmaalle varastoidusta tavarasta. Rakennuksen sisätiloja saa käyttää varastoimiseen vain rakennuttajan luvalla. 049 Selvitykset Työn suoritukseen vaikuttavat asiat on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. 050 Asennustapa ja työolosuhteet Työ suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja ja valmistusohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. 051 Mittaukset Laitteiden sijoitukset mitoitetaan rakennukseen asetettujen perusmittojen perusteella. Mikäli laite on sijoitettu paikkaan, jossa on kiinteitä kalusteita, on laitteen sijoituksessa huomioitava kalustorakenteet. Tarvittaessa sijoitus täsmennetään erikoispiirustuksella. 052 Kokeet ja mallit Urakkaan kuuluu kaikkien sähköselityksessä mainittujen järjestelmien hankinta ja asennus täyteen käyttökuntoon, jollei urakka‐asiapapereissa suoritusta ole erikseen rajoitettu. Jollei urakka‐asiakirjoissa ole jostakin osasuorituksesta täsmällisiä ohjeita, tehdään suoritukset kohteen yleistä tasoa noudattaen. 5
054 Rakennusaikainen käyttö Lopullisiksi jäävien laitteiden tms. työnaikaisesta käytöstä on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Ennen työnaikaista käyttöä on varmistettava, että tiloissa voidaan käyttää laitteita määräysten mukaisesti. Käyttöön otettavista laitteista on tehtävä käyttöönottoilmoitus. Noudatetaan urakkaohjelmaa ja urakkarajaliitettä. 055 Varaukset Rakenteisiin tekee rakennus urakoitsija ennen rakennustyön suorittamista sovitut reiät, syvennykset ja tartunnat. Myöhemmin mahdollisesti tarvittavat lisäreiät, ‐syvennykset ja –tartunnat tekee urakoitsija kustannuksellaan, tekemiselle on saatava rakennesuunnittelijan ja rakennuttajan hyväksyminen. Muutos‐ ja lisätöiden mahdollisesti aiheuttamat reiät, syvennykset ja tartunnat kustantaa rakennuttaja. 056 Reiät ja syvennykset Urakoitsija on velvollinen esittämään tarvitsemansa reiät ja syvennykset reikäpiirustuksissa tai muualla rakennusurakoitsijan hyväksymällä tavalla. 057 Asennus‐ ja kuljetusaukot Urakoitsija on velvollinen toimittamaan tarvikkeensa niin pieninä osina, ettei erillistä kuljetusaukkoa tarvita. 058 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet Rakenteisiin tulevat sähkölaitteiden vaatimat kiinnikkeet ja kannakkeet hankkii ja asentaa urakoitsija. 059 Paikkaukset Tarvittavat jälkipaikkaukset tekee rakennusurakoitsija. Mikäli paikkauksen aiheuttaa myöhästynyt tai virheellinen työsuoritus, jälkipaikkaus tehdään aiheuttajan kustannuksella. 060 Merkinnät Asennettuihin laitteisiin tehdään määräysten mukaiset merkinnät. Sähköurakoitsijan hankkimat ja/tai asentamat keskukset, kytkimet, merkkivalot, ohjauselimet, kaapelit, jako‐ ja kytkentärasiat, kojeet ja laitteet sekä teleasennukset merkitään kortissa ST 51.25 esitetyllä tavalla. Pää‐, nousu, ja voimaryhmäjohdot sekä eri järjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään samansisältöisellä pysyvästi kiinnitetyllä kaapelimerkillä. Kaapelinumero muodostetaan standardin SFS 2749 mukaisesti. Tunnus koostuu tunnuslohkoista, joista selviää kokonaisuus (esim. keskus), sijainti (esim. keskuksen kenttä), kaapelitunnus ja numero. Seuraavien järjestelmien jakorasiat, laitteet ja johdot merkitään molemmista päistään järjestelmänmukaisella numerotunnuksella, tarralappuja tai näkyville jäävien laitteiden tai rasioiden yhteydessä tarrakilpiä käyttäen: (46) Ohjaus‐, säätö‐, mittaus‐ ja hälytysjohdot 6
(48) (6) Erityisjärjestelmien verkot Telejärjestelmät Merkinnöistä on esitetty vaatimuksia myös sähköselityksen muissa kohdissa. Kaikkien sulake‐, kytkin‐ ja kojemerkintöjen on oltava selväkielisiä, joissa ilmenee alue, kojeen nimi sekä tunnus. Esim. 1.k. aulan kattovalot Aulan poistoilmapuhallin PFXXX 07 SUUNNITTELU JA TUTKIMUKSET 071 Sähkösuunnittelu 0711 Piirustukset Veloituksetta toimitetaan urakoitsijalle 1 sarja kopioita muiden suunnittelijoiden laatimista piirustuksista, joita tarvitaan sähkötyöpiirustusten laadinnassa. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. 0712 Suunnitelmapiirustukset Sähköselitys ja siihen liittyvät piirustukset muodostavat kohteen sähkösuunnitelman. Veloituksetta toimitetaan urakoitsijan käyttöön 3 sarjaa kopioita sähkösuunnitelmista ja 2 sarjaa vanhoja sähköpiirustuksia. Mikäli suunnitelma‐asiakaskirjoissa havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan velvollisuus pyytää lisäselvityksiä. 0713 Työpiirustukset Sähköurakoitsija täydentää tarvittavin osin sähkösuunnitelman piirustukset työpiirustuksiksi. Työpiirustukset hyväksytetään sähkösuunnittelijalla. Piirikaaviot laatii sähkösuunnittelija. Mikäli urakoitsija vaihtaa järjestelmän ohjelman mukaisesta vaihtoehtoiseen, tulee hänen huolehtia työpiirustuksista muutosten osalta omalla kustannuksellaan jos vaatimukset esimerkiksi kaapeloinnin suhteen muuttuvat. Urakoitsija täydentää heikkovirtakaaviot tarvittavin osin. 0714 Luovutuspiirustukset ja muut käyttöä sekä huoltoa palvelevat asiakirjat Luovutuspiirustukset tekee sähkösuunnittelija. 7
Sähköurakoitsija siirtää työmaalla tehdyt muutokset tarkepiirustuksista ”punakynä” versioihin ja toimittaa ne sähkösuunnittelijalle. Tarkepiirustussarjaa säilyttää työmaan sähkötöiden työnjohtaja ja rakennuttajan valvojalla on oikeus pyytää ne nähtäväkseen. Tarkepiirustuksiin merkitään kaikki sähköasennuksissa tehdyt poikkeamat välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Tarkepiirustukset toimitetaan luovutuspiirustusten tekijälle hyvissä ajoin ennen vaadittua piirustusten luovutusajankohtaa. LVI‐urakkaan kuuluvat piirustukset ja luettelot täydennetään jakelu‐ ja ohjauslaitteita koskevilla sähköteknisillä tiedoilla. Luovutuspiirustuksia toimitetaan seuraavasti: ‐ Paperikopiosarja muovikantisessa rengaskansiossa A4‐ kokoon taitettuna ja seläkkeillä varustettuna ‐ 1 sarja rakennuttajalle ‐ 1 sarja suunnittelijalle ‐ 1 sarja kiinteistön pääkeskushuoneeseen, muovisalkkuun ‐ 1 sarja käytöstä ja ylläpidosta vastaavalle yksikölle tai henkilölle ‐ 1 sarja kunkin muutosalueen ryhmäkeskuksen yhteyteen ‐ Pääkeskustilaan muovilaminoidut seinätaulunousujohto‐ ja maadoituskaavioista. ‐ Luovutuspiirustukset CD:llä DWG‐ muodossa. ‐ Muovipiirustuksia ja paperikopioita eri viranomaisille ja laitoksille niiden esittämien erillisvaatimusten mukaisesti. Kaikkiin luovutuspiirustuskansioihin, toimitetaan sisällysluettelo, jossa on lueteltu kaikki projektin sähköpiirustukset sekä sähkötyöselitys. Urakoitsijan alihankkijoiden laatimat piirustukset otsikoidaan ja numeroidaan yhdenmukaisesti ja liitetään luovutuspiirustus aineistoon. 0715 Käyttö‐ ja huolto‐ohjeet Urakoitsijan toimittamien laitteiden käyttö‐ ja huolto‐ohjeet sisällytetään luovutuspiirustuksiin. 0716 Kopiokulut Kaikki urakoitsijan laatimien ja toimittamien piirustusten kopiokulut sisältyvät urakkaan. 0717 Takuu Suoritetusta urakasta on urakoitsijan annettava rakennuttajalle kahden (2) vuoden takuu. Noudatetaan urakkaohjelmaa. 8
08 RAKENNUTTAMINEN, VALVONTA JA KÄYTTÖTOIMENPITEET 0811 Viranomaisten tarkastukset Asennetun laitoksen tulee olla viranomaisten vaatimusten mukainen. Viranomaisiin pidetään yhteyttä ja hyväksytetään säännösten mukaisesti käytetyt laitteet ja asennettu laitos. Viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannukset sisältyvät urakkaan (mm. varmennustarkastus) Tarkastukset on tilattava ja suoritettava niin aikaisin, että mahdolliset korjaukset ja uusintatarkastukset ehditään suorittaa ennen rakennuksen suunniteltua käyttöönottoa. Viranomaistarkastuksia koskevia vaatimuksia on esitetty myös sähköselityksen muissa kohdissa sekä urakkarajaliitteessä. Urakoitsija huolehtii kaikista rakentamisen aikana ja rakennuksen valmistuttua tarvittavista tarkastuksista. Niiden suorittamisesta on ilmoitettava rakennuttajalle hyvissä ajoin ennen tarkastusta. Tarkastuspöytäkirjat tai niiden kopiot on luovutettava rakennuttajalle. 0812 Asennustarkastukset Rakennuttaja voi suorittaa työmaalla asennustarkastuksia milloin tahansa. 0813 Muut tarkastukset Yleiskaapelointijärjestelmän mittauspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle ennen kaapeloinnin lopullista hyväksymistä. 0814 Rakennuttajan tarkastukset Työn aikana voi rakennuttaja tai hänen edustajansa suorittaa tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia työmaalla. Tarvittaessa on urakoitsijan edustajan osallistuttava tarkastuksiin. Työn vastaanottotarkastus pidetään urakkasopimuksen mukaisesti. Noudatetaan urakkaohjelmaa ja urakkarajaliitettä. 0815 Projektivalvonta Noudatetaan sähköurakan sopimusasiakirjoja. Yksityiskohtaiset ohjeet rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa YSE 1998. 0816 Paikallisvalvonta Noudatetaan sähköurakan sopimusasiakirjoja. 9
0817 Käyttöönotto Ennen vastaanottotarkastusta on urakoitsijan säädettävä ja koekäytettävä kaikki sähköä käyttävät laitteet ja järjestelmät. Säädöistä ja koekäytöistä on laadittava pöytäkirjat, jotka luovutetaan rakennuttajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. Säätö‐ ja mittauspöytäkirjat liitetään loppupiirustuksiin. 0818 Toimintakokeet Toimintakokeet suoritetaan seuraavilla sähköteknillisille järjestelmille ja laitteille. ‐ Suojalaitteet ‐ Jakelun pääpiirit ‐ Jakelun ohjauspiirit ‐ Keskuksen ohjauspiirit ‐ Ohjausten ja valvonnan ohjauslaitteet ‐ Valvonta‐ ja turvajärjestelmät ‐ Turva‐ ja varavalojärjestelmät ‐ Yhteisantennijärjestelmät ‐ Atk‐verkko Muita urakoita sivuavina järjestelminä suoritetaan toimintakokeet ‐ LVI‐laitteille ja niiden automatiikalle ‐ Keskitetty ohjaus‐ ja valvontajärjestelmä ‐ Hälytyslaitteet Toimintakokeiden suoritustavasta ja aikataulusta laaditaan ehdotus rakennuttajan hyväksyttäväksi kuukautta ennen niiden aloittamista. 0820 Tarkistusmittaukset Ennen lopputarkastusta suoritetaan laitteistojen vastaanottokelpoisuuden varmistamiseksi tarpeelliset tarkistusmittaukset, kuten katkaisijoiden suojareleiden laukaisuaika‐ ja laukaisumittaukset, lämpöreleiden laukaisuaikamittaukset, akustojen varausjännite‐ ja ominaispainomittaukset, lämmityskaapeleiden eristysvastusten mittaukset, TN‐S‐järjestelmän (5‐johdinjärjestelmän) eristysvastus‐ ja johdinresistanssimittaukset ja jännitteen mittaukset. Oikosulkumoottoreiden ottamat tehot määritellään yhden vaiheen virran mittauksen ja jännitemittauksen perusteella. Nimellistehon ylityksistä on ilmoitettava välittömästi rakennuttajalle. Kaikkien pää‐ ja nousujohtojen vaihevirrat mitataan lopullisessa käyttötilanteessa. Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirjat. 0821 Käyttötoimenpiteet Kun toimintakokeet, koekäytöt ja tarkistusmittaukset osoittavat, että laitos tai järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, huolehditaan siitä, että laitos tai järjestelmä jää täyteen käyttökuntoon. Ohjauspiirien valintakytkimet asetetaan normaalikäyttöasentoihin. 10
0823 Käytönopastus Käyttö‐ ja huoltohenkilökunnalle järjestettävien käytönopastustilaisuuksien yhteydessä luovutetaan ko. järjestelmää koskeva toiminnankuvaus sekä esitetään tavanomaiset käytön ja huollon tilanteet, vikatapaukset ja vianetsintä. Käytönopastustilaisuuksien kesto, sisältö ja esitysjärjestys esitetään kirjallisena rakennuttajalle 2 viikkoa ennen käytönopastustilaisuutta. Käytönopastukseen käytetään aikaa yhteensä 1 työpäivä. Käytönopastuksen annetaan: - Ohjausjärjestelmistä - Jakelujärjestelmien käyttötoimenpiteistä - Valvontajärjestelmistä - Merkki‐ ja turvavalaistusjärjestelmistä - Yhteisantennijärjestelmistä - Puhelin ym. järjestelmistä H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET 20 Yleistiedot Keskusten pääkaavioissa on annettu kunkin keskuksen yksityiskohtaiset rakennevaatimukset. Mikäli keskuksen valmistaja muuttaa jotain annettua ohjetta, on se erikseen sovittava. Ennen keskusten tilausta urakoitsija varmistuu siitä, että niille jää riittävät kuljetustilat ja vapaat hoitokäytävät ja että keskukset mahtuvat paikoilleen, sekä mahdollista laajentaa toiselta sivulta. Ensisijaisesti tila käytetään korkeussuunnassa. Keskuksessa olevat eri jännitejärjestelmät ja niiden kytkentätilat erotetaan toisistaan. Keskuksiin liitettäville kaapeleille varataan riittävät asennustilat. Lämpöreleiden virityspainikkeet, ohjauskytkimet sekä muut käyttötoimenpiteenä käsiteltävät laitteet asennetaan kanteen, ettei kansia tarvitse avata käyttötilanteissa (merkkilamput voitava vaihtaa kantta avaamatta). Jos merkkilampun vaihtoon tarvitaan erikoistyökalua, se kuuluu jokaisen keskuksen toimitukseen. Lämpöreleet toimitetaan käsiviritysasentoon säädettynä. Lämpöreleet säädetään moottorin nimellisvirran mukaan. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, syy selvitetään välittömästi ja ilmoitetaan kirjallisesti rakennuttajalle. Ryhmäsulakkeet saavat olla nimellisvirraltaan enintään niin suuret kuin ao. lämpöreleiden taulukkoarvoissa on ilmoitettu. Merkkilamppujen nimellisjännitteen, LED‐lamppuja lukuun ottamatta, tulee olla 20 % käyttöjännitettä suurempia. Merkkilampuille järjestetään riittävä jäähdytys, LED‐lamput varustetaan etuvastuksella, suojadiodilla tai liitäntälaitteella niitä syöttävän virtalähteen mukaisesti. 11
Keskuksiin liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan käyttöönottotoimenpiteet, kuten releiden, hämäräkytkimien, kello kytkimien ja lämpöreleiden säätö ja kokeilu tai koestus. Aikaan perustuvilla ohjauskojeilla (esim. kellokytkin) varakäyntiaika on vähintään 30 h. Asennukset tehdään siten, että keskukset eivät joudu tarpeettomasti alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutukselle. Suojauksentarpeesta on ilmoitettava ajoissa. Keskuksen sisäosat puhdistetaan johtojen liittämisen jälkeen sinne mahdollisesti joutuneista eriste‐ ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Asennuksen valmistuttua merkitään johdot ja tarvikkeet ao. kohtiin. Varokkeiden, kytkimien jms. merkintäkilpiin tehdään merkinnät selvästi ja pysyvästi. Kilpien ja kirjainten koon ja tekstien osalta noudatetaan korttia ST 51.25. Tunnusjärjestelmänä käytetään, siltä osin kuin suunnitelma‐asiakirjoista ei muuta ilmene, korttia ST 51.25. Ryhmätunnukset esitetään ST‐kortin 51.25 mukaisesti. Piiri‐ ja johdotuskaavioissa esitetään toteutusta vastaavasti: -
riviliitinnumerot kojetunnukset kojeliitinnumerot ulkoiset johdotukset johtojen tunnusmerkinnät Luovutuspiirustuksina toimitetaan: - pääkaaviot - piirikaaviot - johdotuskaaviot tai kytkentätaulukot - moottoreiden suojareleiden koestuspöytäkirja - kokoonpanokuvat - kojeluettelot - käyttö‐ ja huolto‐ohjeet Sähköurakoitsija huolehtii siitä, että hänen käyttämänsä alihankkijat ja –urakoitsijat toimittavat riittävät lähtötiedot em. dokumenttien laatimista varten. Käytetään rakenteeltaan sellaisia keskuksia, joissa huolto‐ ja mittaustoimenpiteet voidaan suorittaa helposti. Keskuksiin liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan käyttöönottotoimenpiteet, kuten releiden, hämäräkytkimien, kellokytkimien ja lämpöreleiden säätö ja kokeilu ja koestus. 22 Jakokeskukset <1000 V 221 Pääkeskus Nousut uusille keskuksille kytketään pääkeskuksen lähtöihin, ei muita toimenpiteitä. 12
222 Uudet keskukset Uusia keskuksia asennetaan seuraavasti: RK‐IV1 ja RK‐LJH 223 Purettavat keskukset Kiinteistöstä puretaan keskukset lämmönjakohuoneesta ja IV‐konehuoneesta. Osa purettavien sähkökeskuksien ryhmäjohdoista säilytetään ja kytketään uuteen keskukseen. H3 JOHTOTIET H30 Yleistiedot Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon mahdollisesti esitetyt erityisvaatimukset. Kulmat, kaaret, risteilyt jne. tehdään siten, ettei kaapeleita asennettaessa jouduta alittamaan niiden pienintä taivutussädettä. Urakoitsija saa lisätä johtotierakenteita suunnitelmasta poiketen tarpeelliseksi katsomiinsa kohtiin, mikäli ne eivät aiheuta lisäkustannuksia. Lisäysten asennustapa ja sijaintipaikka on sovittava rakennuttajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa ennen työn suoritusta. H31 Putkitus ja rasiointi Vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVI‐lävistyksen yhteydessä. Varaputket päätetään niin, että ne ovat myöhemmin helposti käytettävissä. Varaputkiin asennetaan vetolangat, samoin lattian alle ja katon sisään jääville hyllyille. Johtoja ja putkia ei sijoiteta rakennuksen julkisivuun. Putkitettaessa lattiaan asennetaan putket riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta niin, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei’itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitukset voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjan soraosassa. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana. Kojeisiin nousevat lattiaputket suojataan panssariputkella vähintään 20 cm korkeudelle lattiasta. Kantaviin rakenteisiin saa putkituksia ja läpivientejä tehdä ainoastaan rakennesuunnittelijan suostumuksella. Pinta‐asennukset tehdään alumiiniputkea käyttäen. 13
H32 Kaapelihyllyt ja –tikkaat Nykyiset kaapelihyllyt pääsääntöisesti säilytetään lämmönjakohuoneessa. Uusia hyllyjä asennetaan piirustuksien mukaisesti teknisiin tiloihin. Hyllyt kiinnitetään siten, ettei kannatusväli ylitä arvoa 1:200. Kannatustiheys määritetään kuormituksella, joka on 1,5 x hyllylle asennettava kuormitus, kuitenkin vähintään puolet hyllyn rakenteellisesta maksimikuormituksesta. Asennettava kuormitus on hyllyille sijoitettavien kaapeleiden sekä muiden laitteiden (valaisimet jne.) yhteenlaskettu paino hyllymetriä kohti. Lopullinen asennustapa, tilantarve ja sijainti tarkistetaan muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennusten aloittamista. Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m korkeuteen suojalevyin. Pystyhyllyjen suojalevyt ovat ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia. Yleisissä tiloissa näkyviin jäävät (alakatottomissa tiloissa) hyllyt ovat valkoiseksi maalattuja (tehdasmaalaus) levyhyllyjä. Muissa tiloissa käytettävät hyllyt ovat joko alumiini‐ tai teräsrakenteisia (kuumasinkittyjä mikäli teräsrakenteisia). Seinäkannakkeet ovat ao. hyllyille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia vakiokannakkeita (Huom! kevyissä väliseinissä ei käytetä seinäkannakkeita, vaan hyllyt ripustetaan kattokiinnikkeillä). Hyllyt katkaistaan paloalueen ylittävissä läpivienneissä, katkoskohdat yhdistetään CU 16 köydellä. Hyllyjen liitoksissa ja kulmissa käytetään tehdasvalmisteisia risteyksiä, kaaria ja T‐liitoksia riippumatta siitä, miten risteys piirustuksessa on esitetty. H37 Kaapeliläpiviennit Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella. Täysin mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä muoviputkea käyttäen. Kaikki läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi palotekniikan, akustiikan sekä lämpö‐, vesi‐ ja ilmastointitekniikan kannalta. Läpivientien on täytettävä viranomaisten määräykset. H4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET 40 Yleistiedot Kaapeleita asennettaessa varmistetaan, että kaapeleita voidaan myöhemmin lisätä kaapelireiteillä. Vahvavirtakaapeloinnit asennetaan joko eripuolelle hyllyä tai kokonaan eri hyllylle kuin hälytys‐, instrumentointi‐ ja muut heikkovirtakaapelit. Kaapelit kiinnitetään asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapeleiden väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. 14
Kaapelitikkailla kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä tikkaan yläpäästä vähintään 1‐2 kiinnikkeellä esim. 60 cm välein. Muualla tikkaan osalla sopiva kiinnitysväli on joka kolmanteen kiinnityspuolaan. Kaapeli kiinnitetään asennusalustaansa korroosiolta suojatuilla metalli‐ ja muovikiinnikkeillä (ruostumaton teräs). Ruuveina käytetään korroosion kestäviä ruuveja. Kaapeliasennuksessa noudatetaan kaapeliasentajan ohjeita ja mitoitusarvoja. Kaapelitiloihin kaapelit asennetaan tarpeettomia risteilyjä välttäen. Pinta‐asennuksessa käytetään valkeaa muovivaippajohtoa ja valkeita standardikalusteita ja rasioita. Johdot kiinnitetään valkeilla muovikiinnikkeillä, ruuvien on oltava kuumasinkittyjä. Pinta‐asennus tehdään valmiiksi maalatuille pinnoille. Johdot kiinnitetään keskuksen ylä‐ ja alapuolelle seinään, kaapelihyllyyn tai –tikkaaseen asianmukaiseen järjestykseen. Kaapeliarinoiden risteyksissä kaapelit noudattavat arinan kaarta, kulmaa ei saa oikaista. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä ”suulakkeita”. Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, käytetään suojakerroksella varustettua kaapelia tai kaapeli suojataan muuten esim. muototeräksellä tai vahvalla asennusputkella. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,2 m korkeuteen lattiasta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus ulotetaan 1,5 m korkeuteen. Lattialäpivientikohdassa johtoasennus tehdään sellaisella johtolajilla, jonka käyttö on sallittu läpiviennin kummallakin puolella olevassa tilassa. Kaapelihyllyasennuksessa käytetään hyllyn kanssa samanaineisia metallisia potkusuojia, jotka kiinnitetään hyllyn eteen korroosionkestoisilla ruuveilla tai pulteilla. Potkusuojien väri valitaan muuhun asennukseen ja väritykseen sopivaksi. Jos asennusteknisten seikkojen vuoksi johto joudutaan sijoittamaan lämpöä huonosti johtavaan materiaaliin tai rakenteeseen, valitaan heikentyneen jäähtymisen vuoksi tarvittaessa suurempi johdinpoikkipinta. Alakattorakenteiden yläpuolella asennukset voidaan tehdä joko MMJ‐ tai ML/MP‐
asennuksina. Hyllyasennuksessa asennus‐ ja telekaapelit sijoitetaan samalle hyllyllä eri kohtiin. Asennus tehdään ensisijaisesti siten, ettei telejärjestelmien häiriötön toiminta vaarannu. Kytkentäliittimet, kuten kaapelikengät, asennetaan liitinvalmistajan ohjeiden mukaisesti ao. liittimelle tarkoitettua työkalua käyttäen. Kytkentäliittimen rakennetta ei saa asennuspaikalla muuttaa. Ruuviliittimet kiristetään valmistajan ohjeiden mukaisella momentilla. Ns. kampaliittimeen asennetaan vain yksi johdin. 15
Kaapelikenkien (ja kiskojen) liitoksissa käytetään tarkoitukseen hyväksyttyä aluslaattoja, paineentasauslaattoja liitoksen molemmilla puolilla sekä yhtä kartiomaista puristuslaattaa mutterin alla. Alumiinijohdot liitetään Al‐johdoille tarkoitetuin liittimin. Kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle. Kaikkien vahvavirtajohtojen on oltava TN‐S‐järjestelmään sopivia. Urakan tässä vaiheessa saneerausalueen ulkopuolelle jatkuvat kaapeloinnit joudutaan jättämään entiselleen. Uuteen pääkeskukseen on asennettava kyltti: ” Keskuksessa TN‐C kaapeleita” 41 Telekaapelit Kaapeleiden johtoteiden toteutuksella ja huolellisella asennuksella taataan toimiva kaapelointi. Asennuksessa on käytettävä kaapelointituotteiden toimittajan koulutuksen saaneita asentajia. Kaapelointi hyllylle Kaapelointi asennetaan telekaapeloinnille varatuille hyllyille. Mikäli käytetään yhteiskäytössä olevia hyllyjä, kerroskaapelit asennetaan erilleen vahvasähkökaapeleista. Kerroskaapelit voidaan niputtaa löysään nippuun käyttäen tarkoitukseen soveltuvia nippusiteitä tai tarranauhoja. 43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Jakokeskusten väliset johdot asennetaan ohjaus‐ ja nousujohtokaavion mukaisesti. Noudatetaan voimaryhmäjohtojen asennustapoja. 44 Voimaryhmäjohdot 441 LVI‐ ja prosessilaitteiden voimaryhmäjohdot Taajuusmuuttajalta moottorille asennettavat EMC‐suojatut kaapelit pyritään asentamaan mahdollisimman kauas muista kaapeleista häiriöiden välttämiseksi. Ennen hankintoja ja asennuksia ilmoitetaan muille urakoitsijoille (LVI‐ ja säätö‐) ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku, liitäntätapa, sijoitus ja asennustapa laitetoimittajien luettelosta ja asennuspiirustuksista. Kojeet, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään kumikaapelilla puolikiinteästi ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita kojeen normaalia liikkumista eikä huoltotyötä. Kojeille, jotka eivät ole samassa huoneessa kuin ryhmäkeskus, asennetaan päävirtapiirin turvakytkin kojeen välittömään läheisyyteen. Ulkotiloissa turvakytkin suojataan (metallikatoksella) lunta vastaan. Ulos asennettavien turvakytkimien on oltava korroosion kestäviä. 16
Johdot asennetaan kojeluetteloiden ja tasopiirustusten mukaan. Konehuoneiden kaapeleiden alasottojen asennustapa hyllyiltä kohdan 31 mukaan. Jos toimitettavat laitteet poikkeamat suunnitelluista on suoritettava suunnitelmien ja toimitusten tekninen yhteensovittaminen. Mikäli tästä aiheutuu taloudellisia vaatimuksia rakennuttajalle, on tästä sovittava ennen hankintojen suorittamista. 442 Muut voimaryhmäjohdot Liikkuvien kojeiden syöttö‐ yms. liikkuvat johdotukset tehdään hienosäikeisiä, kumi tai muovieristeisiä taipuisia kuparijohtoja käyttäen. Asennustapa kiinteästä asennuksesta puolikiinteään vaihdetaan ao. tarkoitukseen hyväksytyssä vaihtorasiassa. Kaikki 3‐vaihepistorasiat ovat 5‐napaisia ja niiden vaihejärjestys on sama. Hissimääräysten alaisten laitteiden kaapelointi asennetaan ko. määräysten sekä laitevalmistajan ohjeiden mukaan. 45 Valaistus‐ ja pistorasiaryhmäjohdot sekä tarvikkeet 451 Johdot Johtokanava‐asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. Alakattorakenteiden yläpuolella asennukset voidaan tehdä joko MMJ‐ tai ML/MP‐ asennuksina. Molemmista päistään uppoasennusrasiaan päättyvissä putkituksissa käytetään ML‐johtoja. Jos johto putkituksen jälkeen jatkuu ilman rasiointia, pinta‐, hylly‐, tai johtokanava‐asennuksena, käytetään muovivaippakaapelia. 452 Instrumentoitijohdot IV‐koneiden ohjaus‐, säätö‐, mittaus‐ ja hälytyskaapeloinnit uusitaan. Vanhat kaapeloinnit puretaan. Ohjaus‐, säätö‐, mittaus ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmiinsä erilleen nousu‐ ja ryhmäjohdoista, hyllyasennuksessa omille hyllyilleen tai muuten erilleen vahvavirtajohdoista. Risteilyjä vältetään. Kaapeleiden asennus, aukikampaus, kuorinta, kytkentä ja suojavaippojen päättäminen tehdään kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen ao. toimenpiteeseen tarkoitettua työvälinettä käyttäen. Sellaisista kaapeleista, joiden kytkentä ei kuulu urakoitsijalle, kuoritaan päällysvaippa sisäkerrosta vaurioittamatta. Asennetut kaapelit numeroidaan, merkitään molemmista päistään ja luetteloidaan erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Numeroiduissa kaapeleissa käytetään + ‐johtimena punaista ja – johtimena sinistä johdinta. 17
Sähköurakoitsija kytkee kaikki 230V/240V jakorasiat ja sähkölaitteet, vaikka ne olisivatkin LVI‐, prosessi‐ tai automaatiourakoitsijan toimittamia. LVI‐kojeluettelossa, piiri‐ ja säätökaaviossa sekä kytkentä‐ ja johdotustaulukoissa esitetyt ohjaus‐, mittaus, ja hälytyskytkentöjen sekä sähköisten lukitusten vaatimat kaapeloinnit asennetaan ja kytketään toimitusrajojen mukaan. Työn aikana tulevat muutokset urakoitsija merkitsee piirustuksiin. LVI‐urakoiden järjestelmiin liittyvät hälytys‐ ja ohjauspisteet lisätään lopullisiin pistetaulukoihin. Konehuoneiden ulkopuolella olevat tuntoelimet, toimilaitteet sekä muut ohjaus‐ ja säätölaitteet on tarkistettava sijainniltaan ko. alueen suunnitelmista. Kytkentöjä suoritettaessa mitataan N‐ ja PE‐liittimien välinen eristystila (StM 5B). Vialliset laitteet ilmoitetaan laitteen toimittajalle ja kytkentä tehdään niiden osalta vasta korjauksen jälkeen. Johdot asennetaan toimilaitteille siten, että kojeet voidaan irrottaa ja kääntää johtoja irrottamatta. Mikäli ohjauspisteet ovat johtava‐aineisia, käytetään MMJ, S kaapeleita huomioiden johdinluvun lisäys. Ennen asennusten aloittamista on järjestelmän toimittajalla hyväksytettävä käytettävät kaapeleiden tyypit. Sähköurakoitsija hankkii ja asentaa kaikki suunnitelmissa esitetyt vedenkäsittely‐ LVI‐ ja automaatiojärjestelmien kaapelit ja kytkee ohjaus‐ ja säätökeskusten 230 V:n kaapelit. 453 Tarvikkeet Kalustesarjana käytetään valkoista Strömfors Artic sarjaa. Saneerausalueen (LJH ja IV‐konehuoneet) kaikki pistorasia‐ ja kytkinkalusteet vaihdetaan uusiin. Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoituksessa noudatetaan kortin ST 51.22 ohjeita, mikäli ei ole toisin mainittu. Määrättyjä kojeita palvelevia pistorasioiden yms. tarkat paikat on tarkistettava kalustopiirustuksista. Pinta‐asennuksessa (Mva) käytetään muovivaippakaapelia ja muovivaippajohtovarusteita. Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostesuojattuja ruuveja. Kolmen tai useamman kaapelin kulkiessa rinnakkain käytetään kiinnitykseen rivikiinnikkeitä, joiden aluskiskoihin jätetään n. 30 % jälkiasennusvara kuitenkin vähintään kolmelle kaapelille. Saman ruuvin alle ei saa laittaa kahta kiinnikettä. Ruuvien kiinnittämisessä betoniin tai tiileen käytetään tehdasvalmisteisia tulppia. Keskukset, kaapelihyllyt ja muut suurikokoiset tai painavat laitteet kiinnitetään kiila‐ tai vastaavilla pulteilla. Tulpparei´itykset tehdään ennen maalaustyötä, ja johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan kaapeleiden ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista. 18
Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että alakattojen yläpuolelle varataan riittävästi tilaa sähkölaitteille (esim. valaisimet, kaapelihyllyt jne.). Samaan kohtaan tulevat upotettavat seinäkojeet, kytkimet, pistorasiat yms. asennetaan yhteisen peitelevyn alle. Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet ja kojeet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Mikäli rasioiden kansia maalataan, työ suoritetaan kansien ollessa irti. Sähkötiloissa ja varastotiloissa uppoasennuspistorasioiden korkeus lattiasta on 1800 mm. Liitettäessä valaisimia, pistorasioita, telejärjestelmien virransyöttökojeita yms. rakennuksen sähköverkkoon on valvottava, että suojajohdinjärjestelmä säilyy nollasta eristettynä. Jääkaappi‐kylmäkaappia, pakastinta, astianpesukonetta ja pesukonetta varten tulee asentaa pistorasiat siten, että pistotulpat voidaan irrottaa siirtämättä kojeita. H5 VALAISIMET Valaisimet on tyypitetty tasopiirustuksissa. 51 Vakiovalaisimet Käytetään sellaisia valaisimia, jotka teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttävät kortin ST 57.41 kohtien 3 ja 4 mukaiset laatuvaatimukset. Valaisimiin asennetaan valaisintaulukon ja luvun 53 mukaiset lamput. Valaisimien on vastattava valoteknisiltä ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan suunnitelman mukaisia tyyppejä. Jos urakoitsija haluaa vaihtaa suunnitellun tyypin vastaavaan tuotteeseen, on muutos hyväksytettävä rakennuttajalla, jolloin vastaavuus on osoitettava luotettavin valoteknisin laskelmin. Lopulliset asennuskorkeudet toteutetaan asennusaikana voimassaolevien rakennus‐, sisustus‐ ja sähköpiirustusten mukaan. Valaisimien heijastimia käsiteltäessä on ehdottomasti käytettävä puhtaita asennuskäsineitä. Valaisimet suojattava rakennusaikaiselta likaantumiselta. 53 Lamput Sisätilojen loistelamput värilämpötila, 4000 K (esim. OSRAM SUPER DE LUXE). 54 Turvavalaistusjärjestelmä Aulan poistumismerkkivalaisimia siirretään alaspäin putkikotelon tieltä. J7 PURKUTYÖT Kohteessa puretaan vanhat sähköasennukset lämmönjakohuoneesta sekä IV‐konehuoneista. Käyttöön jääviä automaatiopisteitä ei pureta (pisteluettelo). 19
Kaikki purettavat tarvikkeet kuuluvat rakennuttajalle, mikäli rakennuttaja ei halua niitä itselleen varastoitavaksi ne kuuluvat pääurakoitsijalle. Pakkausjätteiden siirtäminen siirtolavoille urakassa. Purkutyöt on suoritettava irrottamalla eikä repimällä. Rakenteita ei saa hajottaa / rikkoa purkutyössä. Urakkaan kuuluvat purettavat sähköasennukset ovat kiinteistössä olevien määrien mukaisia. Urakoitsijan on tutustuttava kohteeseen myös purkutöiden osalta. Ennen purkutöiden aloittamista sähköjärjestelmät tulee tehdä jännitteettömiksi. Sähköurakoitsija vastaa sähköpurkutöistä ja purkutöiden sähköturvallisuudesta. Purkutöissä on huomioitava, että johdot tehdään jännitteettömäksi irrottamalla kyseinen lähtö keskuksen päästä. Purkutyöt kuuluvat sähköurakkaan. Purkujätteet kerätään rakennusurakoitsijan osoittamaan paikkaan. Purkujätteiden poiskuljetus kuuluu kustannuksineen rakennusurakkaan. Purkutyön aikaisessa jätehuollossa on noudatettava viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Urakoitsijan tulee kirjata määrät ja antaa lain määräämät tiedot purkujätteen määrästä, laadusta ja sijoituspaikasta viranomaisille ja rakennuttajalle. Hyvinkäällä 10.4.2013 Suunnittelija Matti Sirkiä BigMan Oy 20