100% MAALÄMPÖ - Yritysmaailma

Transcription

100% MAALÄMPÖ - Yritysmaailma
YritysKeski-Pohjanmaan
Kaikki samasta talosta
maailma
Huhtikuu 1/2015
RAKENTAJAN
PARAS KAVERI!
Kattavat palvelut ja toimitukset työmaallesi:
Helppo ja edullinen kokonaisratkaisu!
Pyydä tarjous: [email protected]
KOKKOLAN AUTOILIJAT OY • Puh. (06) 866 0800
Jänismaantie 17-19, 67800 Kokkola • www.kaktk.fi
Onko terveys sinulle tärkeä?
RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia
paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi.
Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä.
Säästää sairauskuluissa 350€/päivä.
Maahantuonti: Avaintieto Oy / www.avaintieto.fi / Kysy lähin jälleenmyyjä
100% MAALÄMPÖ
SUOMESTA
• Piharakentaminen
• Kivityöt
• Imeytyskenttä
• Salaojat
• Vesiviemäröinti
• Lumityöt
Piha- ja maarakennustyöt Arto Vihelä Tmi.
PIETARSAARI
REISJÄRVI
VETELI
YLIVIESKA
Termoset LVI/VVS
Riihitie 15
68620 Pietarsaari
Petri Toiviainen
050 3800035
[email protected]
LVI Suihkonen Oy
Sopentie 89
Janne Suihkonen
044 080 9372
suihkonen.janne@
hotmail.com
LVI-Klemola Oy
Jyväskyläntie 232
Marko Klemola
020 7189 672
marko.klemola@
lvi-klemola.fi
Are Talotekniikka Oy
Ratakatu 22
84100 Ylivieska
Matti Lesell
0400 160 273
[email protected]
Hiekkapolku 1, 86600 HAAPAVESI
puh. 040 739 4965
[email protected]
www.piharakentamista.fi
2
YRITYSMAAILMA
Sievi-kengät
työhön ja vapaa-aikaan
K
engiltä vaaditaan nykyään enemmän kuin ennen.
Trendikkään ulkomuodon lisäksi kengän pitää olla kestävä
ja hyvä jalalle.
Suomalaiset sääolosuhteet ja
etenkin talviaika vaativat kengältä paljon. Kengän pitää hengittää, olla ergonominen sekä
toimia niin loskassa kuin paukkuvassa pakkasessakin.
Pitävät ja kovassa pakkasessakin hyvin joustavat pohjat lisäävät turvallisuutta sekä työssä
että vapaa-ajalla. Siksi suomalaisiin sääolosuhteisiin suunnitelluilla Sievi-kengillä voi astella
huoletta säässä kuin säässä. Pitävät pohjat on varmin tapa välttyä
liukastumisilta sekä niistä johtuvista loukkaantumisilta.
Suomalaiseen jalkaan ja arkeen suunnitellut kotimaiset Sievi-kengät on valmistettu aidosta
hengittävästä nahasta. PohjoisEuroopan johtava jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy on
tunnettu ammatti- ja turvajalkineistaan, mutta Sieviltä löytyy
myös kattava miesten ja naisten
vapaa-ajan mallisto, joka kuuluu
Sievi Shop-myymäläketjun valikoimaan kokonaisuudessaan.
Tämän päivän Sievi-jalkineista
jokainen löytää varmasti parinsa.
Työ ja turva
Sievin 2015 turva- ja ammattijalkinemallistosta on helppo
löytää kengät niin kevyeen kuin
ka valikoimiin kuuluu koko Sievin jalkinemallisto.
Lisäksi ketjun valikoimasta löytyy Sievin Jalkineen vain
Sievi Shopille suunnittelemia
vapaa-ajan malleja.
Asiantuntevien myyjien
avulla oikean kengän valinta
on vaivatonta.
Sievi Shop myymälöitä löytyy Helsingistä Kuivaniemeen,
ympäri Suomen. Päämyymälä
sijaitsee tietenkin Sievissä, josta löytyy myös edullisia tehtaan
poistoeriä. Kannattaa poiketa!
www.sievishop.fi
raskaampaankin työhön. Uudistuneessa mallistossa on parhaat
mahdolliset turvaominaisuudet,
materiaalit, teknologia sekä uusi trendikäs ulkomuoto. Sievin
laaja ammatti- ja turvavalikoima muodostaa tuoteperheen, jos-
ta löytyvät jalkineet työtehtävien
ja olosuhteiden mukaan.
Sievin uusi turvamallisto on
kasvanut muun muassa tyylikkäällä Sievi Viper-tuoteperheellä sekä sporttisella Gore-Textennariuutuudella. Lisäksi hen-
Tarvitsetko pätevän
ja joustavan
kirjanpitäjän, joka on
edullinenkin?
gittävä ja kevyt SieviAir-mallisto on täydentynyt malleilla,
joissa on myös teräksinen naulaanastumissuoja. Ilmavuus, keveys ja turvallisuus eivät enää
sulje toisiaan pois.
Myös ammattijalkinepuolta
on täydennetty entisestään. Sievin uudet Sandy ja Bella naistenmallit kestävät katseita! Eri työtehtäviin suunnitellut työkengät
auttavat jalkoja jaksamaan koko päivän ajan aina vapaa-ajalle asti.
Palveleva kenkäkauppa
Sievin kattavaan vapaa-ajan
mallistoon sekä ammatti- ja
turvajalkinemallistoon pääsee
tutustumaan lähimmässä Sievi
Shop myymälässä.
Sievi Shop on Sievi-kenkiin
erikoistunut myymäläketju, jon-
Ota silloin meihin yhteyttä! Tarjoamme
ammattimaista ja joustavaa palvelua, ja
hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset.
Tarjoamme mm
• kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua
• isännöintipalvelua
• taloussuunnittelua
• kustannuslaskenta ja hinnoittelu...
Ota yhteyttä ja pyydä tarjousta
yrityksellesi!
Kirjanpito • Isännöintipalvelu
Tommy Granholm
050-349 3160, tommy.granholm@ekonovia.fi
Pitkänsillankatu 1-3, 67100 KOKKOLA
Maatilat, ratsastustallit ja -koulut,
maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat,
puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat.
Työntekijöiden palkkaus- ja muissa
työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on
Maaseudun Työnantajaliitto.
Ota yhteyttä neuvontapalveluumme!
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA
Annankatu 31-33 C 48
00100 Helsinki
Puh. 09-7250 4500
www.tyonantajat.fi
YRITYSMAAILMA
3
5
Viikinhovi
tyylikäs, nuorekas ja viihtyisä
hotelli-ravintola sopii yritystilaisuuksiin
”V
Pioneerirykmentin varuskuntakerho on nyt monipuolinen palveluyritys
iikinhovi on tyylikäs, nuorekas ja
viihtyisä ympäristö, joka soveltuu erinomaisesti erilaisten yritystapahtumien
ja juhlien pitopaikaksi. Muuan
asiakas totesi, että täällä on design-hotellin tunnelma heti aulasta alkaen. Olemme muuntautumiskykyinen yritys, joka pystyy palvelemaan kaikkia asiakkaita heidän toiveidensa mukaisesti. Jokainen kokous, juhla tai
muu tapahtuma suunnitellaan
ja toteutetaan tarjoiluineen niin
kuin asiakkaat haluavat”, kertoo
Marjut Tuikka.
Vuonna 1987 rakennettu Viikinhovi on toiminut Keuruun
pioneerirykmentin varuskuntakerhona antaen yöunet monille
puolustusvoimien päällystön upseereille ja tarjonnut pitopaikan
erilaisille juhlatilaisuuksille ja
illanvietoille.
Viikinhovi on rakennettu
Keurusselän rantamaisemiin
paikalle, jossa aiemmin sijaitsi
Viikin tila. Rakennuksen ovat
suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen, jotka ovat suunnitelleet mm
Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden Temppeliaukion
kirkon.
”Rakennuksessa on samaa
arkkitehtuurista ajattelua kuin
Temppeliaukion kirkossa. Rakennus sulautuu maisemaan
poikkeuksellisen hyvin. Se ei
näytä suurelta vaikka tilaa on
1400 neliötä”, toteaa Marjut
Tuikka.
Pioneerirykmentin perinteitä
kunnioittaen Viikinhovissa toimii nyt monipuolinen palveluyritys
Hotelli Ravintola Viikinhovin uudistuneissa ja uusissa
huoneissa, juhlasalissa sekä baarissa on nyt mahdollisuus nauttia arjen ja juhlan lumouksesta.
Viikinhovi tarjoaa Keurusselän
rantamaisemissa rauhallisen yöpymispaikan matkailijoille yöksi
tai pitemmäksikin aikaa. Häiden,
syntymäpäivien tai yritysjuhlien
viettoon Viikinhovin upea juhlasali antaa mainiot puitteet.
Tilat muuntuvat
tilaisuuksien mukaan
Viikinhovin sydän on juhlava
sali, johon mahtuu enimmillään
500 ihmistä.
Lisäksi rakennuksessa on
kaksi neuvotteluhuonetta, baari, kaksi saunaosastoa sekä suuri takkahuone.
”Sali ja muutkin tilat muuntautuvat erilaisiin yritystapahtumiin, kokouksiin, juhliin ja
muihin tilaisuuksiin. Erilaisilla
pöytäryhmillä saadaan aikaan
jokaiselle ryhmälle sopiva ympäristö.”
Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme erillistä yksiötä
sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle.
”Tilavat huoneet olivat aiemmin varuskuntakerhon käytössä.
Nyt ne on uudistettu hotellikäyttöön ja rakennettu uudet kylpyhuoneet. Talotekniikka, valaistus ja kulunvalvontajärjestelmät
ovat uusinta uutta. Kaikista hotellihuoneista on esteetön järvinäkymä Keurusselälle.”
Viikinhovi on rakennettu
vuonna 1987 Keurusselän
rantamaisemiin paikalle, jossa aiemmin sijaitsi Viikin tila.
Viikinhovin ovat suunnitelleet arkkitehtiveljekset Timo
ja Tuomo Suomalainen, jotka
ovat suunnitelleet mm. Helsingin suosituimman matkailunähtävyyden: vuonna 1969
valmistuneen Temppeliaukion kirkon.
Viikinhovin sydän on juhlava
sali, johon mahtuu enimmillään 500 ihmistä. Juhlasali
valmistumassa vastaanottamaan 260 juhlijaa.
Viikinhovissa on 11 hotellihuonetta, joista 8 päärakennuksessa ja kolme
erillistä yksiötä sadan metrin päässä. Majoitustiloja on kaikkiaan 32 henkilölle.
”Odotamme kovasti
Viikinhovin kesää”
Marjut ja Aki Tuikka avasivat Viikinhovin marraskuussa 2014.
”Olen itse viidennessä polvessa peruskeuruulainen ja
mieheni Aki Pohjanmaalta, Toholammilta.
Osallistuimme täällä erään
messutapahtuman järjestelyihin. Aki tuumaili tapahtuman
lopuksi varuskunta-alueen saleja siivoillessaan, että tämäpä
olisi hieno paikka yritystoimintaan. Siitä ajatus syntyi. Ensimmäinen suuri tilaisuus oli viiden
kunnan yrittäjien juhla, johon otti osaa lähes 260 vierasta. Toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Pelkästään jouluruokailijoita oli toista tuhatta”, kertoo
Marjut Tuikka.
”Asiakkaat ovat antaneet
myönteistä palautetta Viikinhovin tunnelmasta. Kun isäntä
ja emäntä ovat aina paikalla, palvelu on välitöntä ja joustavaa. Tilaisuuksien suunnitteluun käytetään paljon aikaa. Työmatkailijat
ovat meille tärkeä asiakasryhmä
ja he saavat ruokaa vaikka tulisivat myöhemminkin.”
Kesäisin Viikinhovin asiakkaita palvelevat myös vierasvenelaituri ja laituriterassi, jossa on
anniskeluoikeudet.
”Tarjoamme laituriterassilla
myös pikkupurtavaa ja annoksia
isompaankin nälkään. Suunnittelemme terassille myös grilliä.
Raivaamme ja kunnostamme hieman metsittymään päässyttä Viikinhovin ympäristöä ja
ranta-aluetta, jotta Keurusselän
maisemat pääsevät täysiin oikeuksiinsa. 6, 5 hehtaarin tontista
saa upean ulkoilualueen. Odotamme kovasti ensimmäistä kesää Viikinhovissa”, sanoo Marjut Tuikka.
20
4 YRITYSMAAILMA
Avaintieto Oy haastaa kaikki istumalakkoon!
AVAINTIETO OY:N tuoterepertuaari perustuu ongelmien ratkaisemiseen, joista yleisimmät
ovat rannevaivat, sekä selän- ja
niska-hartia-alueen kipu. On todettu, että istuminen tietokoneen
ääressä, sekä hiiren käyttö ovat
yleisiä syitä rasitukselle.
Ihmistä ei ole luotu istumaan, mutta toisaalta toimistotyössä sitä on vaikea välttää, jos
ei ole sähköpöytää. Tästä syystä olemme yrittäneet löytää parhaat mahdolliset ergonomiaratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämiseen, toimitusjohtaja Kim Lönnqvist kertoo.
YRITYKSEN YDIN on keskihiiri, ”RollerMouse”, jonka tarkoitus on ehkäistä hyvin yleinen
hiirikäsivaiva. Samalla työskentelyasento paranee, mukavoittaen ja nopeuttaen työtä. ”RollerMouse” asetetaan näppäimistön
eteen, ja sillä ohjataan hiiren
liikkeitä ohjaustangon avulla.
Yrityksen maahantuoma RollerMouse RED edustavaa uusinta ja viimeisintä tekniikkaa,
jota Lönnqvist kehuu parhaaksi
hiireksi koskaan. RED on otettu vastaan yli odotusten. Helpon
omaksumisen ja helppokäyttöisyyden ansiosta Rollermouse
hiirien suosio on noussut entisestään. Tuotteita suosittelevat
työterveysammattilaiset lähes
kaikille tietokoneen käyttäjille.
On ilo todeta , että RollerMouse RED:in suosio on nyt myös
saavuttamassa CAD ja MAC
käyttäjät, mistä palaute onkin ollut erittäin positiivinen .
Avaintieto Oy toimitusjohtaja Kim Lönnqvist (vasemmalla) ja myynti/markkinointivaraavaa Lucas Lönnqvist
(oikella)
Työergonomian ammattilainen Kim Lönnqvist suosittelee kaikkia toimistotyöntekijöitä ottamaan ergonomian ja työhyvinvoinnin vakavasti. Yksi sairauspäivä maksaa keskimäärin 350€. Jo pienikin parannus työpisteen ergonomiaan edistää työhyvinvointia ja säästää sairauskulukustannuksissa.
TS-tietosuojat auttavat pitämään tiedot itselläsi, Onko
sinulla epävarma tunne siitä,
että joku vilkuilee näytöltäsi
mitä puuhailet? Poista tämä
ongelma TS-tietoturvasuojilla. suojat soveltuvat lähes
kaikkiin näyttöihin.. Lisäksi
parannat värien kontrastia,
ja suojaat näyttöäsi naarmuuntumiselta.
ISTUMAONGELMIEN ratkaisuun Kim ja markkinointivastaava Lucas Lönnqvist nostavat
muutamat tuotteet; Active – ja
Air Balancen, sekä istuinalustan
Posture Balancen , koska normaalilla tuolilla istumisen on todettu olevan vakava terveysriski.
Gymba aktivointilauta on
Suomessa 100 % kehitetty ja valmistettu terveystuote seisomatyöpisteeseen. Gymballa seisominen on mukavaa, ja se tuo jatkuvan terveellisen liikkeen käyttäjälle. Joustavuutensa ansiosta
Gymba on todella monipuolinen
ja sitä on mukava käyttää. Suurin osa säädettävistä työpöydistä ovat valitettavasti tällä hetkellä passiivisessa käytössä, mutta
Gymban avulla olemme saaneet
ihmiset vihdoin tekemään töitä
myös seisten.
Lisäksi Gymballa seisominen
virkistää ja motivaatio työhön
lisääntyy. Vaikuttavuustesteissä testihenkilöt tunsivat itsensä huomattavasti virkeämmäksi
työpäivän jälkeen käytettyään
Gymba aktivointilautaa. Aktiivituolit ja Gymba ovat esimerkki siitä miten saamme aktivoitua liikettä työpäivään, eli
puhutaan ns. luomuliikunnasta. Paras työasento on ehdottomasti seuraava asento, ja näillä
aktiivituotteilla yhdessä RollerMouse hiiren käytön kanssa mahdollistamme työasennon
RollerMouse RED, uudistunut ja paras RollerMouse koskaan tuo
kaikki hiiren toiminnot suoraan näppäimistön eteen, tarkempi ja helpompi omaksua ja käyttää ja soveltuu suoraan ilman ajureita sekä,
PC että Mac ympäristöön. löytyy mallit RED kapeammalla ja RED+
leveämmällä rannetuella ja REDA (Kuvassa REDA kyynärtuella).
jatkuvan vaihtelun . Näin mahdollistamme asennon vaihtamisen ja liikkumisen omassa työpisteessä pitkin päivää. Se taas
tuo työhyvinvointia ja sen mukana säästöjä sairauspoissaolojen vähentyessä.
AVAINTIETO OY:SSÄ on kahdeksan vankan kokemuksen
omaavaa työntekijää. Myynti
tapahtuu koko maan kattavan
jälleenmyyjäverkoston kautta ja
tarkoitus on, että loppuasiakas
saa tuotteet tutulta ja turvalliselta toimittajalta. Avaintieto Oy:n
pitkä kokemus alalta ja yhteistyö
työfysioterapeuttien kanssa toimivat vahvana pohjana tuotteiden kehittämisessä. Kim kehuu
myös työntekijöitään kertomalla heidän olevan intoa täynnä ja
valmiita palvelemaan asiakkaita.
Posture Balance, Terveellisempää istumista töissä, kotona etätyöpisteessä ja jopa
sohvalla. Selkäsi tarvitsee
liikettä.. Posture Balance aktiivi-istuin antaa selälle tärkeän
liikkeen ja harjoittaa samalla
keskivartalon lihaksia.
Olemme onnellisia, kun käyttäjät saavat apua tuotteistamme
ja tyytyväinen asiakas tuo lisäarvoa yritykselle.
OSOITTEESTA www.avaintieto.fi löydätte tuotevalikoimamme. Jälleenmyyjinä ovat toimistotarvikeliikkeet, tietokone- ja
IT-ratkaisutoimittajat, kalustetoimittajat, sekä ergonomiayritykset kautta maan.
Linnanherrankuja 16, 00950 Helsinki
Puh: (09) 759 7330 Fax: (09) 759 3933
[email protected] • www.avaintieto.fi
Gymba Aktiiviauta nouse ylös
nyt, huomenna se voi olla liian
myöhään. Gymban avulla saat terveellisen liikkumisen työn oheen
ja voit paremmin. luomuliikuntaa
omassa työpisteessäsi, aineenvaihduntasi sekä verenkiertosi
aktivoituu. Kulutat kaloreita paljon
enemmän kuin istuessasi tai seistessäsi. Keskittymiskykysi paranee
ja olet entistä motivoituneempi.
YRITYSMAAILMA
5
Haapavedellä on yritysmyönteinen
yhteistyön ilmapiiri
”Tavoitteemme on luoda Haapavedestä sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset haluavat toimia ja kehittää
menestyksekkäästi toimintaansa. Haluamme tehdä Haapavedestä halutun kaupungin myös uusille yrityksille. Haapavesi on vireä kaupunki, jossa on hyvä yrittää ja perustaa yrityksiä”, kertoo
Haapaveden kaupungin kehitysjohtaja
Tarmo Pallari. Hän aloitti tehtävässään
helmikuun puolivälissä. Aiemmin hän
työskenteli myynnin johtotehtävissä sekä mm. kuusi vuotta erilaissa yrityskehitystehtävissä eri kehittämisyhtiöissä.
”On mielenkiintoista aloittaa työt
yritysmyönteisen kaupungin elinkeinoelämän kehitystehtävissä. Työhöni
kuuluvat myös yrityspalvelujen järjestäminen, aloittavien ja jo toimivien yritysten neuvonta kehittämistehtävät sekä
Haapaveden Teknologiakylän toimitusjohtajan tehtävät.”
”Olen käytännön mies, elinkeinoelämän edellytyksiä kehitetään tekemisen
kautta ja keskustelemalla yritysten ja
kaupunkilaisten kanssa. Myös yhteistyö yrittäjäjärjestöjen kanssa ja muiden
sidosryhmien kanssa on hyvin aktiivista. Edeltäjäni ovat tehneet hyvää työtä,
siltä pohjalta on hyvä jatkaa. Meneillään
on hyviä hankkeita, kuten Senioritalo ja
Kylpyläsaaren kehittäminen, jotka nyt
ovat työn alla.”
Monipuoliset
yrityspalvelut
Haapaveden kaupungissa elinkeinoelämän tukemisesta vastaa kehitysjohtajan lisäksi
Haapaveden Teknologiakylä Oy,
jonka tehtävänä on tukea ja helpottaa
yrittämisen arkea. Teknologiakylä tarjoaa yrittäjille monipuolisia toimitila-,
neuvonta-, hautomo-, kehitys- ja koulutuspalveluita.
”Teknologiakylä palvelee yrityksiä
esimerkiksi toimitilakysymyksissä.
Kaupungilla on hallitiloja ja vuokrattavana erikokoisia tontteja.”
Yritystä harkitsevalle ja alkavalle
yrittäjälle tarjoamme apua ja haluamme
madaltaa yrittämisen kynnystä, auttaa
suunnittelussa ja riskien hallitsemisessa, asiakkaiden etsimisessä ja rahoituksen järjestämisessä.
Yritystuet helpottavat yrittämistä ja
mahdollistavat uutta toimintaa. Haapavedellä toimivat yritykset voivat hakea
yrityksen koon ja hakemusmuodosta
riippuen tukea Keskipiste-LEADER
-ohjelmasta, Tekesistä, ELY-keskuksen
maaseutuohjelmasta tai ELY-keskuksen
yritysosastolta.
Monipuolinen yritystoiminta
tuo vakautta kaupungin
elinkeinoelämään
Tarmo Pallari toteaa, että Haapaveden vahvuudet yritystoiminnan sijoittumisen ja menestymisen kannalta ovat
monipuolinen elinkeinorakenne, aktiivinen ja virkeä yrityselämä, joustava ja
käytännönläheinen elinkeinopoliittinen
päätöksenteko
”Haapavedellä toimii noin 400 yritystä eri toimialoilta. Palveluiden osuus
on 50 prosenttia työpaikoista, jalostuksen parissa työskentelee kolmasosa ja
myös aluetuotanto on vahva, noin 15
prosenttia. Vahvoja toimialoja ovat
mm. maatalous, elintarviketeollisuus,
mekaaninen puunjalostus sekä elektroniikka- ja metalliteollisuus. Esimerkiksi Valion Haapaveden tehdas, elektroniikka-alan osaaja Darecon, energiaalan yritys Kanteleen Voima Oy ja Haapaveden Puusepät ovat merkittäviä yrityksiä. Monipuolinen yritystoiminta tuo
vakautta kaupungin elinkeinoelämään.
Emme ole yhden tai kahden toimialan
varassa.”
Elinkeinoelämässä
myönteinen vire
Pallarin mukaan alueen elinkeinoelämässä on myönteinen, eteenpäin katsova vire.
”Kun olen keskustellut yritysjohtajien kanssa, olen havainnut, että yrityksissä enimmäkseen vallitsee positiivinen, odottava ilmapiiri. Näyttää siltä,
että pikku hiljaa kaupankäynti lähtee
voimallisemmin liikkeelle. Kiinnostuneina menemme kohti kevättä, kesää
ja syksyä.”
Haapavedellä on
yritysmyönteinen
ilmapiiri ja hyvät
koulutusmahdollisuudet
Tarmo Pallari toteaa, että Haapaveden yritteliäs pohjoispohjalainen kulttuuri, erinomaiset koulutusmahdollisuudet, luonnonläheisyys, toimivat
peruspalvelut, monipuolinen kulttuuritoiminta sekä viihtyisä ja turvallinen
asuinympäristö ovat hyvinvointitekijöitä, jotka luovat perustan myös elinkeinoelämän kehittymiselle.
”Haapavedellä vallitsee yritysmyönteinen ilmapiiri, pidämme yrittäjyyttä
suuressa arvossa. Kunnan yritystoi-
Siivouspalvelut
yrityksille sekä
yksityisille
Siivouspalvelu
Mustapää
Kaarrostie 5
86600 HAAPAVESI
puh. 040 716 9967
Haapavesi Folk Music Festival on merkittävä kesäinen kulttuuritapahtuma.
mintaa tukeva toiminta perustuu yhteistyöhön, jossa elinkeinopolitiikka,
maankäyttö ja kunnallisten palvelujen
tuottaminen liittyvät läheisesti toisiinsa.
Kunnan palvelurakenne on monipuolinen ja hyvässä kunnossa”.
”Haapavesi on vahva koulutuskaupunki: täällä on monipuolisia ammattilaitoksia, joista valmistuu päteviä tekijöitä yrityksille ja niillä on myös erinomaiset mahdollisuudet jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen.”
”Haapavesi on myös suosittu asuinkunta. Vilkas ja korkeatasoinen kulttuuritoiminta on myös kaupungin ominais-
piirteitä. Haapavesi Folk on laajalti tunnettu tapahtuma, teatteri ja musiikkielämä tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä omaan harrastustoimintaan että esitysten seuraamiseen. Kaupungin liikuntapalvelut ovat hyvällä tolalla, jää- ja
uimahalli, urheilukentät, laaja latu- ja
kuntopolkuverkosto mahdollistavat
monipuolisen liikunnan harrastamisen.”
”Olen kotiutunut Haapavedelle nopeasti. Kaupunki tarjosi nopeasti hyvän
asunnon työpaikan läheltä. Haapavesi
tuntuu ihmeen hyvältä paikalta. Täällä
on vireää yritystoimintaa ja erinomaiset
harrastusmahdollisuudet.”
”On mielenkiintoista aloittaa työt yritysmyönteisen kaupungin elinkeinoelämän
kehitystehtävissä. Olen käytännön mies,
elinkeinoelämän edellytyksiä kehitetään
tekemisen kautta ja keskustelemalla yritysten ja kaupunkilaisten kanssa”, kertoo
Haapaveden kaupungin kehitysjohtaja
Tarmo Pallari. Hän aloitti tehtävässään
helmikuun puolivälissä.
Ihmeellisen hyvää elämää
Haapavedellä on hyvä asua, elää ja olla.
Luonnonläheisyys, hyvät asumisen mahdollisuudet
ja monipuolinen koulutus- ja palvelutarjonta
luovat virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön.
4 faktaa
Perustettu 1866, kaupungiksi 1996.
Koulutuksen uranuurtaja. Pohjois-Suomen ensimmäinen
kansakoulu perustettiin pitäjään 1870.
Vireä kaupunki keskellä Suomen kauneinta luontoa.
Myös monipuoliset kulttuuri-,
liikunta- ja vapaaajan harrastusmahdollisuudet luovat edellytykset
hyvään elämiseen.
Pieneksi kaupungiksi Haapavedeltä
löytyvät suuren kaupungin liikuntaja vapaa-ajanpalvelut. Lukuisat
suorituspaikat ja muunneltavat
tilat mahdollistavat lajin kuin lajin
harrastamisen ympäri vuoden.
Haapavesi on tunnettu monipuolisesta ja värikkäästä kulttuuristaan. Tunnetuin kulttuuritapahtuma Haapavesi
Folk Music Festival täyttää kaupungin
musiikista ja ihmisistä joka kesä.
Myös Haapaveden luonto itsessään on
jo näkemisen ja kokemisen arvoinen.
Lukuisat järvet ja kumpuilevat
maisemat poikkeavat selvästi
Pohjanmaan lakeuksista.
LISTA
O
U
P
I
ON
Ä
MM. M
A- SEK
J
O
A
L
SA
NNUSE
K
A
R
MAAN
NTIA.
I
O
K
A
UR
SALAOJAURAKOINTIA
VELJEKSET PETÄJÄ
Metsonperäntie 388
86650 KYTÖKYLÄ
puh. 050 323 2408
Tunnetaan Haapavesi Folk-kansanmusiikkifestivaalista.
Yhteydenotto
Haapaveden kaupunki,
Tähtelänkuja 1, 86600 Haapavesi.
Puhelin: (08) 45911
Sähköposti:[email protected]
[email protected]
Sähköposti:
www.ihmeenhyva.fi
www.ihmeenhyva.fi
6
YRITYSMAAILMA
Haapaveden apteekki asiakaspalveluyritys, johon asiakkaiden on helppo tulla kysymään lääkkeistä ja yleensä
terveyteen liittyvistä asioista.
Haapaveden apteekki
terveydenhuollon ensikontaktipaikka
”Haluamme olla asiakkaillemme terveydenhuollon ensikontaktipaikka, jossa he saavat nopeasti ammattilaisiltamme apua terveydenhoidon ongelmiin silloin kun he sitä tarvitsevat. Terveydenhuollon kehittämisen kannalta on tärkeää,
että apteekit, jotka palvelevat
pitkään aamusta iltaan, voivat
kertoa tarvitaanko vaivaan lääkärin apua. Apteekit voivat auttaa monissa ongelmissa ja jos
emme siihen pysty, ohjaamme
ihmisen lääkärin hoitoon. Apteekit voivat vähentää terveyskeskusten kuormitusta”, kertoo
proviisori Jussi Jukka Haapaveden apteekista.
Yksityinen ja
riippumaton apteekki
”Haapaveden apteekki asiakaspalveluyritys, johon asiakkaiden on helppo tulla kysymään lääkkeistä ja yleensä terveyteen liittyvistä asioista. Tarjoamme monipuoliset palvelut
ja hyvän tuotevalikoiman Tehtävämme on toimia lääkeasiantuntijoina ja henkilökohtainen
palvelu on toimintamme perusta.”
Haapaveden apteekki on
yksityinen, ketjuihin kuulumaton apteekki, jonka toimialueena on pääasiassa Haapaveden
kunta. Apteekissa työskentelee
apteekkari Anna-Maija Kamp-
pilan lisäksi proviisori, kuusi
farmaseuttia ja kaksi teknistä
työntekijää.
Apteekki toimii Vanhatie
54:ssä.
”Meillä on varsin modernit
apteekkitilat, suoratoimitustiskeineen. Palvelemme asiakkaitamme maanantaista perjantaihin klo 9 – 18 ja lauantaisin 9
– 14. Asiakkaat saavat lääkkeensä nopeasti ja luotettavasti. Asiakaspalveluun panostaminen näkyy apteekissa siinä,
että autamme asiakkaitamme
niin hyvin kuin mahdollista ja
toimimme ystävällisesti heitä
kohtaan. Suomessa useimmat
apteekit toimivat samoin: asi-
• Tarjoamme monipuoliset apteekkipalvelut
luotettavasti ja tehokkaasti.
• Meillä on nopea reseptilääkkeiden
suoratoimitus.
• Suoritamme aina lääkeaineinteraktioden
tarkastamisen lääkkeidenne
toimittamisen yhteydessä.
• Itsehoitotuotevalikoimamme on
laaja ja kattava.
• Palvelutarjontaamme kuuluu myös
koneellinen annosjakelu:
Apteekkimme tarkastaa kokonaislääkityksenne
ja toimittaa säännöllisesti käytettävät
tabletit ja kapselit pakattuina muovisiin
kerta-annospusseihin.
Vanhatie 54, 86600 Haapavesi
puh. 08-452344
at hoidetaan ammatillisesti oikein ja toimitaan asiakkaiden
parhaaksi.”
”Toimimme myös opetusapteekkina, jossa koulutetaan tulevia apteekkialan ammattilaisia;
farmaseutteja. Opetamme heille
alan taitoja. Yleensä apteekissa
työskentelee yksi farmaseuttioppilas vuodessa. Yhteistyö yliopistojen kanssa on hedelmällistä. Farmaseuttiopiskelijoiden
opintoihin kuuluu kaksi ohjattua ja järjestelmällistä kolmen
kuukauden harjoittelujaksoa.”
Monipuoliset palvelut ja
tuotevalikoima
Apteekin toimintaan kuuluvat lääkkeiden toimittaminen ja
siihen olennaisesti kuuluva asiakkaiden lääke- ja terveysneuvonta, lääkkeiden annosjakelupalvelu, jossa apteekki tarkastaa
asiakkaan kokonaislääkityksen
ja toimittaa säännöllisesti käytettävät lääkkeet kerta-annospusseissa yleensä parin viikon
välein.
”Koneellinen annosjakelu
korvaa entisen dosettijakelun.
Se on asiakkaiden kannalta joustava ja turvallinen palvelu, jota
käytetään varsinkin vanhempien
henkilöiden kotisairaanhoidossa
ja myös kunnan yksiköissä. Kun
lääkkeitä on paljon, annosjakelu
helpottaa arkea ja vähentää virheiden mahdollisuuksia huomattavasti”, toteaa Jussi Jukka.
Lääkkeiden lisäksi apteekin
valikoimaan kuuluu varsin laaja valikoima itsehoitotuotteita, ensiapuvälineitä, vitamiineja, hivenaineita, elintarvikkeita,
kosmetiikkaa ja terveydenhuoltoon liittyviä laitteita.
”Olemme laajentaneet valikoimaamme asiakaskunnan toiveiden mukaisesti. Itsehoitotuotteet ovat kuuluneet apteekkien
valikoimaan jo pitkään ja niiden määrä tulee kasvamaan koko ajan. Toki ajattelemme myös
sitä, että tuotteet ovat järkeviä ja
tutkittuja valmisteita, jotka liittyvät terveyteen ja sen ylläpitoon.
Nykyään esimerkiksi ravintotäydennysvalmisteet, jalkojen hoitotuotteet ja kosmetiikkatuotteet
ovat suosittuja. Voimme käyttää
omaa ammattitaitoamme esimerkiksi ihonhoidon kysymyksissä
ja allergiatapauksissa, jolloin
tarvitaan erikoiskosmetiikkasarjoja.”
Lääkkeisiin liittyvä
neuvonta on olennainen
osa apteekin työtä
Proviisori Jukka painottaa,
että lääkkeisiin liittyvä neu-
vonta on olennainen osa apteekin työtä.
”Se on yksi pääasiallisista
tehtävistämme ja velvollisuuksistamme: keskustelua lääkityksestä ja asiakkaan kokonaistilanteesta käydään usein. Tehtävämme on varmistaa, että kun
asiakas saa apteekista lääkkeitä reseptillä tai ilman, hän osaa
ja kykenee käyttämään niitä oikein. Neuvomme asiakkaitamme kaikissa lääkkeiden käyttöön liittyvissä asioissa. Meiltä
voi kysyä yleisemminkin terveydenhoitoon ja ylläpitoon liittyvistä kysymyksistä.”
”Asiakkaat arvostavat asiantuntevaa neuvontaa ja palvelua.
He ovat valveutuneita ja haluavat yhä enemmän tietoa esimerkiksi siitä kuinka lääkkeet säilytetään, nautitaan ja millä tavalla
ne vaikuttavat. Paljon kysytään
myös lääkkeiden sivu- ja haittavaikutuksista, samoin lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista. Meiltä kysytään usein
kuinka esimerkiksi reseptivapaat valmisteet, kuten särkylääkkeet reagoivat asiakkaille
määrättyjen reseptilääkkeiden
kanssa. Meidän tehtävämme
on huolehtia siitä, että asiakkaat tietävät kunkin lääkkeen
oikean käytön. Lääkeaineinteratktioiden eli yhteisvaikutusten tarkastus tehdään aina reseptilääkkeiden toimittamisen
yhteydessä.
Lääkäreiden ohella apteekkien henkilökunta on kansalaisten
tärkein lääketiedon lähde, kyllä me vastuumme tunnemme ja
varmistamme lääkäreiden ohjeet.”
Sähköiset reseptit
muuttaneet apteekkien
käytäntöjä
Jussi Jukka kertoo, että sähköiset reseptit ovat muuttaneet
apteekkien käytäntöjä.
Ne ovat lääkemääräyksiä, jotka lääkäri laatii ja allekirjoittaa
sähköisesti sekä tallentaa valtakunnalliseen reseptikeskukseen.
Potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee reseptin esiin reseptikeskuksesta ja potilas saa hänelle
määrätyt lääkkeet.
Asiakkaan näkökulmasta
sähköisen reseptin suurimmat
edut ovat reseptin säilyminen
turvassa, lääkitystietojen ja lääkehoidon parempi hallinta ja sitä
kautta potilasturvallisuuden parantuminen.
”Jokainen uudistus ottaa aikansa, mutta järjestelmä toimii
nyt hyvin ja luotettavasti. Se vähentää ja nopeuttaa työtä. Sähköinen lääkemääräys helpottaa
apteekissa asioimista, koska
asiakkaat eivät enää tarvitse perinteistä paperireseptiä. Tiedot
löytyvät apteekin tietojärjestelmästä. Apteekkien kannalta on
myönteistä, että paperityöt vähenevät ja reseptien uusiminen
sekä lääkkeiden toimittaminen
helpottuvat tulevaisuudessa.”
Lääkeaineiden myynti
kuuluu apteekkeihin
Jussi Jukka suhtautuu arvellen julkisuudessa käytyyn
keskusteluun, jossa on esitetty
eräiden lääkevalmisteiden, kuten särkylääkkeiden, siirtämistä päivittäistavarakauppoihin.
”Kyseessä on hieman kaksipiippuinen asia. Toisaalta näin
pystyttäisiin parantamaan lääkkeiden saatavuutta, mutta lääketurvallisuuden kannalta uudistus voisi olla ongelmallinen. Lääkkeet eivät ole koskaan vaarattomia – niitä pitää
osata käyttää. En usko, että
päivittäistavarakaupoissa pystyttäisiin huolehtimaan siitä
ammattitaidosta, jota lääkkeiden myyminen edellyttää. Esimerkiksi markkinoilla olevien
eri rinnakkaisvalmisteiden tunnistaminen edellyttää ammattitaitoista neuvontaa”.
”Apteekkien aukioloajat
ovat nykyään varsin joustavia
ja asiakasystävällisiä. Apteekit
ovat seuranneet asiakkaiden toivomuksia ja pidentäneet aukioloaikojaan, joten kyllä ihmisten joustava lääkkeiden saanti
on turvattu. Myös lääkkeiden
kattava alueellinen saatavuus
voidaan taata nykyisen apteekkijärjestelmän kautta. Suomessa on yksi maailman kattavimmista apteekkiverkoista.”
”Apteekissa lääkevalmisteet, esimerkiksi juuri särkylääkkeet ja luontaistuotteet
ovat asiakkaan valittavissa, ja
niiden käytöstä voidaan antaa
asiantuntevia neuvoja. On luultavaa, että väärinkäytön riskit
ja haittavaikutukset lisääntyisivät, mikäli lääkkeitä siirrettäisiin päivittäistavarakauppaan”.
”Kokemukset Ruotsista eivät kannusta päivittäistavarakauppaa. Esimerkiksi parasetamolimyrkytykset ovat lisääntyneet rajusti sen jälkeen, kun jotkut kipulääkkeet vapautettiin itsehoitolääkkeiksi. Kuolemantapauksia on ollut 200 – 400 vuodessa. Ruotsin lääkelaitos pohtii
vakavasti kipulääkkeiden siirtämistä takaisin apteekkeihin.”
YRITYSMAAILMA
7
Haapaveden opisto on
työelämän yhteistyökumppani
”Vapaan sivistystyön opistoilla on edelleen erittäin tärkeä
asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä.
Ne ovat sivistyksen edistäjiä, tietojen ja taitojen opettajia sekä sosiaalisten taitojen ja osallistumisen mahdollisuuksien kehittäjiä.
Kansanopistopedagogiassa ihmisten kohtaaminen on tärkein
seikka. Vaikka kansanopistot
ovat varsin pieniä koulutuksen
järjestäjiä, niitä tarvitaan. Monialaiset kansanopistot pysty-
vät reagoimaan ja vastaamaan
nopeasti työelämän ja yritysten
tarpeisiin ja haasteisiin”, kertoo
koulutuspäällikkö Tuula Aittooja Haapaveden opistosta.
Haapaveden opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton grundtvigilainen kansaopisto: monipuolinen ja vireä
opiskelupaikka, jonka koulutustarjontaan kuuluvat ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus, vapaan sivistystyön koulutus yleissivistävillä linjoilla, laa-
Haapaveden opisto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton
grundtvigilainen kansaopisto: monipuolinen ja vireä opiskelupaikka, jonka koulutustarjontaan kuuluvat ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus,
vapaan sivistystyön koulutus yleissivistävillä linjoilla, laaja tarjonta erilaisia lyhytkursseja, avoin yliopisto opetus sekä maahanmuuttajakoulutus
ja monikulttuurisuustyö.Opiskelijoita opistossa on kaikkiaan noin 230 ja
henkilökuntaa 28.
ja tarjonta erilaisia lyhytkursseja, avoin yliopisto opetus sekä
maahanmuuttajakoulutus ja monikulttuurisuustyö.
Opiskelijoita opistossa on
kaikkiaan noin 230 ja henkilökuntaa 28.
”Opiskelijamme hakeutuvat
tänne ympäri Suomea, varsinkin
Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalta,
Kainuusta, Ylä-Savosta ja Keski-Suomesta.”
Aikuiskoulutuksilla
ohjaamisen
ammattilaiseksi
Haapaveden opisto järjestää
aikuiskoulutuksena ammattitutkintoihin johtavia koulutuksia. Niitä ovat koulunkäynnin
ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivähoitajan ammattitutkinto, Matkaoppaan ammattitutkinto ja lasten ja Nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto.
Ammattitutkinnot on tarkoitettu aikuisille, joilla on jo alaan
liittyvää koulutusta tai työkokemusta. Koulutukset koostuvat lähi-, etä-, verkko- ja työssäoppimisesta.
Lähiopetusta järjestetään
yleensä kolmena päivänä kuukaudessa.
Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa otetaan huomioon
aikaisempi osaaminen, koulu-
tus, työkokemus ja harrastukset.
Ammattitutkinnot ja niihin
liittyvä valmistava koulutus
järjestetään monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksessa olevalla
tulee olla vakituinen koko koulutuksen ajan oleva työpaikka.
Opistossa järjestetään myös
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan
perustutkintokoulutusta.
”Noin puolet opiskelijoistamme on aikuisopiskelijoita.
Täällä on oppisopimusopiskelijoita, työhallinnon tuella opiskelevia ja muilla rahoitusmuodoilla
opiskelevia. Oppisopimuskoulutukset ovat viime vuosina yleistyneet. Se on erittäin hyvä oppimisen ja opiskelun muoto aikuisille; he voivat käydä työssä,
saada siitä palkkaa ja opiskelun
tuki ja teoria-asiat tulevat oppilaitokselta.”
”Olemme järjestäneet ammattitutkintokoulutuksia vuodesta 2003 lähtien. Yksi Haapaveden opisto perusperiaatteista
on ohjaajuus. Koulutamme ihmisiä ohjauksen ammattilaisiksi ja aikuiskoulutustarjontamme
on koottu tämän teeman ympärille: koulutukset liittyvät lasten,
nuorten, perheiden ja yleensäkin
ihmisten ohjaamiseen”, toteaa
Tuula Aitto-oja.
”Opiskelu on aikuisille joustavaa, kontaktijaksoja on kerran
kuukaudessa. Suurin osa oppimisesta tapahtuu työelämässä ja
näyttöjen kautta.”
Oulun eteläisen alueen
maahanmuuttajatoiminnan keskus
Haapaveden opisto on Ou-
Nuortenillat
Nuortenillat torstaisin Arkissa klo 19–21.00
viikolle 22 asti.
Nuorten leirit Hammasniemessä:
Pääsiäisleiri 2.-4.4. leirimaksu on 20€,
ilmoittautuminen Juho Heikkilälle.
Vapun talkooleiri 30.4. -1.5., leiri on ilmainen,
ilmoittautuminen Juho Heikkilälle.
Isoskoulutus
Viimeinen isoskoulutus 17.–19.4. uusille isosille pakollinen.
Vanhoille 18.–19.3, leiri on kaikille ilmainen,
vanhat ilmoittautuvat Juho Heikkilälle.
Isosten oma ”gaalaillallinen” seurakuntakeskuksessa
15.5. klo 17–20:00.
Pukeutumiskoodi on miehellä puku ja naisella mekko.
Juho Heikkilä
Nuorisotyönohjaaja
Haapaveden seurakunta
[email protected]
Puh: 044 3598 533
Haapaveden Opisto on sijainnut perustamisestaan lähtien samalla paikalla Haapaveden keskustassa Vanhatien varrella. Opisto muodostaa tiiviin
kampusalueen ja sen pihapiirissä on rakennuksia eri vuosikymmeniltä
lähtien 1920-luvulla rakennetusta, kulttuurihistoriallisesti merkittävästä
Lönninkartanosta vuonna 1999 valmistuneeseen uuteen päärakennukseen Väinölään.
lun eteläisen alueen maahanmuuttajatoiminnan keskus, joka on järjestänyt koulutuksia
ja erilaisia hankkeita jo kuuden
vuoden ajan.
”Monikultuurisuuden edistäminen on meille tärkeä seikka. Meillä on maahanmuuttajien ammattiin valmentavia koulutuksia sekä suomen kielen ja
kulttuurin koulutuksia. hankkeiden kautta olemme kehittäneet työelämäyhteistyötä alueen yritysten ja muiden työnantajien kanssa. Vuoden alussa
käynnistyi Haapaveden opiston
hallinnoima kolmivuotinen hanke: Monikulttuurinen neuvonta.
Hankkeen tavoitteena on saattaa yhteen alueen maahanmuuttajien ja yritysten tarpeet. Mukana hankkeessa on 14 kuntaa,
joiden alueella asuu noin 1000
maahanmuuttajaa. Vastaamme
alueen elinkeinoelämän tarpeisiin tehokkailla ohjaus- ja neuvontapalveluilla. Haluamme
helpottaa yritysten mahdollisuuksia palkata ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Järjestämme erilaisia koulutuksia ja
tapaamisia ja yritysvierailuja ja
levitämme tietoa eri mahdollisuuksista.”
”Aiemmista hankkeista
saadut myönteiset kokemukset
osoittavat, että kun ensimmäiset askelet on otettu ja yritykset
ovat palkanneet maahanmuuttajia, ne ovat palkanneet heitä jatkossakin.”
Hyvät suhteet alueen
elinkeinoelämään
Tuula Aitto-oja toteaa, että
Haapaveden opistolla on hyvät
suhteet alueen yrityksiin ja elinkeinoelämään.
”Olemme profiloituneet ohjaajuuden taloksi ja teemme kiinteää yhteistyötä alan työnantajien kanssa. Meillä on hyvät verkostot kolmen maakunnan alueella. Opiston kannalta yhteistyö
on hedelmällistä, koska sen kautta tunnemme paremmin työelämän käytännöt ja yritysten tarpeet ja voimme ottaa ne opetuksessamme huomioon. Yritykset
tutustuvat opiskelijoihimme ja
pysyvät jatkuvasti selvillä siitä
mitkä opisto voi heille tarjota.”
8
YRITYSMAAILMA
Haapaveden SporttiMestalla
paljon tarjottavaa
myös urheilukaupan ulkopuolella
Urheilu on jossakin muodossa kuulunut aina Haapaveden SporttiMestaa nyt kolmisen vuotta vetäneen Peter Erikssonin elämään. ”Urheilukappakokemukset alkoivat jo 1983, kun olin 15 vuotta vanha kesäapulaisena ensin varastomiehenä ja sitten jo seuraavana kesänä myynnin parissa Porvoossa. Työ oli todella lähellä sydäntäni eikä sitä
paloa sammuttanut edes se, että armeijan jälkeen pistäydyin myös koulunpenkillä. Opettajankoulutus ei kuitenkaan
imaissut vaan minua pyydettiin Turkuun Kesportin palvelukseen. Kesport oli minulle tuttu talo jo aikaisilta vuosilta. Olin Turussa aluksi myyjänä ja lopuksi sitten osastopäällikön ja myymäläpäällikön titteleillä. Kauppaopiston
kävin sitten 1990- luvun alussa. Sieltä minut vedettiin salibandy-yrittäjäksi Turkuun noin viideksi vuodeksi”, Peter
Eriksson kertasi hieman taivaltaan ennen yrittäjän uraa kauppiaana.
”Vuosi 2012 oli sitten yksi
merkkipaalu elämässäni. Toimin Raision Yrittäjien puheenjohtajana ja tuleva vaimoni Tiina oli Haapaveden Yrittäjien puheenjohtaja. Yhteinen taival al-
koi näissä merkeissä. Edessä oli
valinta, jatkanko Salibandy-yrittäjänä vai hakeudunko Haapavedelle, jossa oli vapautumassa Kesport- kauppa. Valitsin Haapaveden ja Kesportin”, Peter Eriks-
son valotti seuraavaa elämänsä
vaihetta.
Irti Kesport- ketjusta
joulukuussa
Peter Erikssonin ja Kespor-
HAAPAVEDEN SPORTTIMESTA
Avarasta ja valoisasta myymälästä löytyy laaja valikoima tuotteita urheiluun ja vapaa-aikaan. Monipuolinen valikoima rakentuu tunnetuista
laatumerkeistä.
Haapaveden SporttiMesta on palveleva ja asiantunteva koko perheen
urheilukauppa, joka tarjoaa urheiluvälineet kilpailukykyiseen hintaan.
Lisäksi tuotevalikoimassa on laadukkaat ja ajanmukaiset tekstiilit ja
jalkineet urheiluun ja vapaa-aikaan. Tekstiilimallistossa huomioidaan
eri-ikäiset ja erikokoiset kuluttajat. Urheiluvaatteiden lisäksi myymälässä on myös koko ajan kasvava casual –mallisto, josta löytyy
yksilöllisiä vapaa-ajan vaatteita ihan jokaiselle.
tin kolmisenkymmentä vuotta
kestänyt yhteistyö päättyi joulukuussa. ”Kesko veti täältä
Haapavedeltä pois muun muassa elintarvikekauppansa ja se
oli yksi syy, että erkanin myös
Keskon otteesta. Nyt olen itsenäinen vapaa-ajan kauppias. Minulla on kuitenkin monta muutakin rautaa täällä tulessa. Olenhan
opiskellut muun muassa ravitsemusterapeutiksi, suorittanut
ammattivalmentajatutkinnon ja
tätä taustaa vasten olen vetänyt
täällä ja muun muassa painonhallintaryhmiä esimerkiksi Elisan johtoryhmälle ja VarsinaisSuomen Yrittäjille. Meillä on
täällä myös suolahuone, joten
toiminta on varsin laajaa. Tämä
kokonaispaketti on osoittautunut
hyväksi”, Peter Eriksson sanoi.
Pitkä kokemus alalla
tuo etua
”Uskon, että meillä on etua
24 vuoden kokemuksestani ur-
Kauppias Peter Erikson.
heilun parista. Oma aktiiviurani on jalkapalloilun ja Finnairin
Pallon ajoilta. Maastopyöräilyssä olen saavuttanut 1992 SM-hopeaa. Salibandyvalmennuksessakin olen ollut mukana. Nämä
antavat pohjaa auttaa asiakkaita valitsemaan oikeat välineet
ja tehdä välinetestejä”, Eriksson totesi.
7200 asukkaan Haapavesi
pieni yhteisö
”Haapavedellä on asukkaita vain 7200 ja se välttämättä
ole tarpeeksi suuri pohja meille. Teenkin paljon yhteistyötä
ulkopaikkakuntalaisten urheiluseurojen ja yhteisöjen kanssa. ”Aivan lähipiirissä ei ole urheiluvälinekauppoja, mutta kova kilpailu syntyy tänä päivänä
nettikaupasta. Lisäksi halpahallit
ovat tietynlainen kynnys. Meillä
kuitenkin ovat kriteereinä laatu
ja ammattimainen myyntiosaaminen. Erikoisuutena ravitse-
mus, valmennus sekä suolahuonepalvelut.
Toivottavasti täälläkin menee minulla ainakin 22 vuotta.
22 vuotta olin Helsingissä ja 22
vuotta Turussa, joten nyt on alkamassa kolmas jakso”, Peter
Eriksson naurahti.
Koko perheen
vapaa-ajan kauppa
Haapaveden SporttiMesta on
palveleva ja asiantunteva koko
perheen urheilu- ja vapaa-ajankauppa, joka tarjoaa urheiluvälineet kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi tuotevalikoimassa
on laadukkaat ja ajanmukaiset
tekstiilit ja jalkineet urheiluun
ja vapaa-aikaan. Tekstiilimallistossa huomioidaan eri-ikäiset
ja erikokoiset kuluttajat. Urheiluvaatteiden lisäksi myymälässä
on myös koko ajan kasvava casual – mallisto, josta löytyy yksilöllisiä vapaa-ajan vaatteita ihan
jokaiselle.
Urheiluseurojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä
ja seurayhteistyöhön panostetaan. Kauppiaan asiantuntemus palloilussa ja erityisesti salibandyssä on
jokaisen harrastajan käytettävissä. Tulevaisuudessa
on suunnitelmissa verkkokaupan perustaminen tukemaan helppoa ja vaivatonta yhteistyötä urheiluseurojen kanssa.
Visio: Haapaveden SporttiMesta on arvostettu myyjäliike ja kumppani. Tuotemerkit ja –valikoimat palvelevat alueen tarvetta. Liike tunnetaan erityisosaamisestaan palloilun alalla.
Haapaveden SporttiMesta Oy
Vanhatie 54, 86600 Haapavesi
Puh. 044 975 5335
Avoinna: ma, ke ja pe 10-18,
ti ja to 10-17, la 10-14
www.sporttimesta.fi
Yritys-
maailma
© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa
www.yritma.fi
Julkaisija:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20
80100 Joensuu
Email: joensuun.
[email protected]
Päätoimittaja:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700
Fax. 013-312 199
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Email:
[email protected]
[email protected]
Toimittajat:
Eino Maironiemi
Puh. 010 820 5703
Tapani Kärkkäinen
Puh. 0400 217 587
Eini Kettunen
Puh. 010 820 5715
Toni Valha
Puh. 09 3157 7327
Ilmoitukset:
Veijo Partanen
Puh. 010 820 5725
Kari Koponen
Puh. 010 820 5708
Rauno Härkönen
Puh. 010 820 5706
Jukka Suppola
Puh. 010 820 5709
Osoitelähde:
Posti Oy
Paino:
Suomalainen Lehtipaino Oy,
Kajaani
YRITYSMAAILMA
9
Haapavedellä on aktiivinen seurakunta
myös nuorisotyössä
mukana kirkon työssä. Kun työskentelen nuorten kanssa, pysyn
murkkuhenkisenä itsekin. Nuorten innostu on tarttuvaa ja kirkon
sanoma mahtavinta mitä on olemassa. Mielellään hyvää sanomaa kuljettaa eteenpäin”, kertoo
Lea Alila.
Meille jokainen, tulipa hän
millaisista oloista tahansa, on Jumalan luoma ja lunastama, arvokas ihminen. Kirkon nuorisotyön
tehtävänä on opastaa nuoria elämään Jumalan yhteydessä. Kun
onnistumme työssämme, voimme rakentaa nuorille pienistä palikoista oikeaa itsetuntoa elämää
varten.”
”Seurakunnan nuorisotyössä nuori löytää tai vahvistuu us-
”Kirkon tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Seurakuntamme lapsityö kokoaa lapsia ja perheitä kerhoihin, pyhäkouluun,
hartaushetkiin ja lastenkirkkoihin. Varhaisnuorisotyö on asettanut tavoitteekseen kohdata ensi
vuonna kaikki 2001–2008 syntyneet 880 lasta ja nuorta. Rippikoulu perehdyttää kirkon yhteiseen uskoon ja ohjaa seurakuntayhteyteen. Isoskoulutuksessa
ja nuorisotyössä on paikka perheen nuorille”, kertoo Haapaveden seurakunnan kirkkoherra
Mauno Soronen.
Monipuolinen
tehtäväkenttä
nuorten parissa
Haapavedellä on aktiivinen
seurakunta myös nuorisotyössä.
”Kohtaamme luultavasti lähes jokaisen haapavetisen nuoren seurakunnan toiminnassa
jossain vaiheessa hänen nuoruuttaan”, kertovat Haapaveden
seurakunnan nuorisotyönohjaajat Lea Alila ja Juho Heikkilä
Nuorisotyö koskettaa ihmisiä kouluikäisistä nuoriin aikuisiin saakka. Mukana toiminnassa on noin 350 nuorta.
”Seurakunnan nuorisotyöhön kuuluvat mm. rippikoulut, isoskoulutus ja kerhonohjaajakoulutus. Nuorille järjestetään viikoittaista toimintaa
nuorteniltojen, kerhojen ja raamisten kautta. Nuorille järjestetään säännöllisesti leirejä, kuten
Haapaveden seurakunnan nuorisotyö on aktiivista ja monipuolista.
jouluna, vappuna, pääsiäisenä,
itsenäisyyspäivänä ja koulujen
aloituksen aikaan. Seurakunta
järjestää myös nuorille erilaisia retkiä, kuten vuosittaisen
Maata näkyvissä- festarireissun
Turkuun. Toimintaa kehitetään
nuorten toiveiden mukaisesti.
Tänä vuonna oli meidän seurakuntamme vuoro järjestää Kalajoen rovastikunnan yhteinen
nuorisotapahtuma. Sen järjestelyihin osallistui 30–40 nuorta erilaisissa tehtävissä.”
Seurakunnan kerhotoiminta on ympärivuotista ja säännöllistä.
”Meillä on esimerkiksi urheilu- ja kokkikerhoja, media-
tiimi, kerhonjohtajien ja isoisten
ryhmiä, diakoniaryhmiä. Leireillä nuoret oppivat tulemaan
toimeen luonnon kanssa. Yhdessä tekemällä opimme monenlaisia asioita.”
”Työhöni kuuluu nuorisotyötä, erityisnuorisotyötä, koulu- ja
oppilaitostyötä sekä rippikoulutyötä. Toimenkuvaani kuuluvat
kaikki nuoret ikähaitarilta 14–
29. Eniten toiminnassa on mukana 15–18-vuotiaita”, toteaa
Juho Heikkilä.
”Työskentelen esikouluikäisistä 15-vuotiaiden parissa.
Olen mukana myös rippikoulutyössä toisena ohjaajana yhdessä papin kanssa. Seurakun-
kossa Jeesukseen. Tavoitteena
on saada säännöllisellä toiminnalla Raamattu, rukous, seurakuntaelämä ja muut uskon asiat
tärkeämmäksi osaksi nuoren elämää. Nuorta tuetaan hänen kasvussaan aikuiseksi olemalla läsnä arjessa”, lisää Juho Heikkilä.
”Itselleni kirkon nuorisotyö on arvokasta, koska jokainen päivä on uusi mahdollisuus
kohdata nuori ja auttaa häntä elämässään. Nuoret ovat avoimia ja
rehellisiä, tässä työssään näkee
työnsä hedelmät. On mahtava
hetki, kun näkee evankeliumin
avautuvan ensimmäistä kertaa
nuorelle ja hän ymmärtää olevansa oikeasti kastettu Jumalan lapsi.”
ta järjestää aktiivista kerhotoimintaa ja olen vetämässä myös
niitä. Meillä on 30 – 40 kerhoohjaajaa, jotka tekevät tärkeää
työtä ja heidän opastamisensa ja
tukemisensa on tärkeää työtä sekin. Teemme paljon yhteistyötä
koulujen ja kunnan nuorisotyön
kanssa esimerkiksi leiritoiminnan järjestämisessä.”, kertoo
Lea Alila.
Nuorisotyö opastaa
nuoria elämään Jumalan
yhteydessä
Nuorisotyö on yksi tapa, jolla seurakunta menee ihmisten
luokse.
”Olen iloinen, että saan olla
Hammasniemen leirikeskuksessa järjestettiin nuorten Raamattuleirintammikuussa 2015.
Toimistopalvelu Documento, Tmi Tuija Haapakoski ja Asuntolandia Oy
H
aapavedellä toimii samoissa tiloissa toimii kolmen yrityksen
kokonaisuus: Toimistopalvelu
Documento, kiinteistövälitystoimisto
Asuntolandia Oy sekä Tmi Tuija Haapakoski.
”Meillä on tarjota paljon osaamista
sekä monipuolisia ja joustavia palveluja”, kertovat yrittäjät Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski.
Toimistopalvelu
Documento asiakirjoja ja
isännöintitoimintaa
Anri Kolehmainen perusti Toimistopalvelu Documenton viisi vuotta
sitten.
Documenton toimintaan kuuluvat
erilaisten asiakirjojen, kuten perunkirjoitusten, testamenttien kauppakirjojen, ositusten ja muiden virallisten
dokumenttien laatiminen. Yhtiön toimialaan kuuluvat kiinteistöpalvelujen lisäksi isännöintipalvelut.
”Asiakaskuntamme on monipuolinen. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asiakirjoja koko elämänkaarensa ajan. Pystymme auttamaan heitä
kaikissa tilanteissa, joissa virallisia
papereita tarvitaan.”
Isännöinti on Toimistopalvelu Documenton uusi palvelumuoto.
”Yhdistimme Tuijan kanssa voimamme viime vuoden lopulla ja aiomme panostaa myös isännöintipalvelujemme kehittämiseen. Tällä hetkellä isännöintiasiakkaitamme ovat
lähinnä asunto-osakeyhtiöt.
Isännöinti mahdollistaa toiminnan
laajentamisen ja se täydentää toimintaamme kiinteistöjen ja vakuutusten
parissa. Isännöinti on paljolti yhteis-
Monipuolista osaamista,
henkilökohtaista palvelua
työtä asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa ja se sujuu meiltä hyvin.”
Tmi Tuija Haapakoski
Lähi-Tapiolan asiamies
Tuija Haapakoski tekee omalla toiminimellä Asuntolandia Oy:lle kiinteistönvälitystyötä ja toimii Lähi-Tapiolan vakuutusasiamiehenä.
”Työskentelin pitkään Tapiolakonsernin palveluksessa asiakasneuvojana, joten vakuutusala tuli tutuksi. Itsenäisenä yrittäjänä olen toiminut
kuusi vuotta ja välittänyt Lähi-Tapiolan vakuutuksia haapaveden, Kärsämäen ja Siikalatvan alueilla. Asiakkaani ovat enimmäkseen yksityistalouksia, jotka tarvitsevat erilaisia vakuutuksia. Lähi-Tapiola on arvostettu
yritys, joka tarjoaa asiakkailleen kattavan valikoiman vakuutuksia. Tällä
hetkellä kotivakuutukset sekä henkilö- ja henkivakuutukset ovat tärkeitä. Olen työssäni huomannut, että asiat arvostavat tavoitettavuutta_ minut
saa henkilökohtaisesti nopeasti kiinni silloin kun asiakkaat tarvitsevat”,
hän kertoo.
”Yhteistyö Anrin kanssa on ollut
hedelmällistä: olen tehnyt taloesittelyjä ja opiskelen tässä työn ohella kiinteistönvälitystä”
Asuntolandia Oy LKV –
Aidosti asiakkaitaan
ajatteleva kiinteistönvälittäjä
LKV, julkinen kaupanvahvistaja
Anri Kolehmainen toimii Asuntolandia Oy:n Haapaveden toimiston johtajana ja Tuija Haapakoski työskentelee
myyntineuvottelijana
”Asuntolandia on Kokkolassa perustettu monipuolinen kiinteistöalan
yritys, joka on laajentanut toimintaansa myös Haapavedelle ja Kannukseen.
Minun ja Tuijan toiminta-alueeseen
kuuluvat Haapaveden lisäksi Pippola, Pulkkila, Kärsämäki ja Oulainen.
Hoidamme kiinteistönvälitystoimeksintoja, teemme arvioita kiinteistöjen
ja huoneistojen arvosta ja välitämme
vuokratiloja. Asiakaskuntaamme kuuluu sekä yksityisiä asiakkaita että yrityksiä. Välitämme myös liike- ja toimistotiloja”, kertovat Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski.
”Asuntolandia on täyden palvelun
kiinteistövälitysliike. Olemme myyjän
ja ostajan asialla ja toimimme heidän
etujensa mukaisesti.”
”Tällä hetkellä alueen kiinteistömarkkinoilla on hieman enemmän
tarjontaa kuin kysyntää. Kohteita on
myynnissä, mutta varsinaista epäsuhtaa ei ole. Välillä on ollut hiljaisia jaksoja, mutta kevättä kohti tilanne aina
virkistyy ja kauppoja tehdään vilkkaammin. Tällä hetkellä tarjolla on
omakotitaloja, erikokoisia huoneistoja, hyviä tontteja omakotirakentajille sekä vuokralle liikehuoneistoja. Hintataso on varsin kohtuullinen
”, arvioivat Tuija Haapakoski ja Anri
Kolehmainen.
”Olemme molemmat perushaapavetisiä ja työskennelleet täällä koko
työuramme ajan.
Vahvuutemme on se, että tunnemme alueemme asiakkaat ja kiinteistömarkkinat hyvin. Voimme palvella
kiinteistöjen ostajia, myyjiä ja vuokraajia asiantuntevasti, joustavasti ja
henkilökohtaisesti”
Anri Kolehmainen ja Tuija Haapakoski ovat moniosaavia yrittäjiä.
10 YRITYSMAAILMA
Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro:
”Pyrimme luonteviin ja myönteisiin
hoitokokemuksiin”
”Toivon, että ihmiset jaksaisivat, uskaltaisivat ja haluaisivat
pitää huolta myös suunsa terveydestä. Hammaslääkärissä käyminen ei ole välttämättä hauskaa, mutta se on joka tapauksessa myönteinen kokemus, jota ei
pidä pelätä. Me pyrimme ihmisen kokoisiin, luonteviin hoitokokemuksiin. Sitä varten suun
ammattilaiset ovat olemassa.
Suu ja hampaat ovat tärkeä osa
ihmisen kokonaishyvinvointia ja
terveyttä. Pelon tai häpeän vuoksi ei kannata vaarantaa terveydentilaansa”, sanoo Mirja Pentinpuro.
Hän on toiminut Haapavedellä yksityisenä hammaslääkärinä
vuodesta 1984 saakka.
”Toimintaani kuuluvat hammashoidon peruspalvelut: esimerkiksi tarkastukset, ienhoidot,
paikkaukset, juurihoidot, purennan hoidot, hampaiden poistot ja
proteettiset hoidot. Myös hampaiden ja suun hyvinvointiin liittyvä neuvonta on olennainen osa
toimintaani. Asiakkaat hakevat
apua purentaelimen vaivoihin,
mutta sosiaaliset ja esteettiset
seikat ovat myös erittäin tärkeitä.
Vaikeat kirurgiset toimenpiteet suorittavat erikoislääkärit,
enkä tee myöskään implanttihoitoja.”
Hampaiden säännölliset
tarkastukset ovat
yleistyneet
Pentinpuro toteaa, että hampaiden säännölliset tarkastukset
ovat yleistyneet vuosien myötä.
”Olen toimintani alusta saakka kannustanut asiakkaitani tarkastuksiin esimerkiksi lähettämällä kutsuja sellaisille ihmisille, jotka haluavat käydä säännöllisessä hammashoidossa.”
Kokoproteesihoidot ovat vä-
hentyneet, mutta osaproteeseja
tehdään edelleen runsaasti. Suurissa ikäluokissakin hampaiden
kunnon paraneminen näkyy: he
ovat erittäin motivoituneita hampaidensa hoitajia, mutta valitettavasti menetettyjä hampaita ei
saa takaisin. Ihmiset, jotka eivät
ole lapsina saaneet kunnon hammashoitoa, ovat ikääntymässä.”
Hampaista pidetään
parempaa huolta
Mirja Pentinpuron mukaan
enemmistö ihmisistä pitää hampaistaan hyvää huolta, mutta osa
jättää jostakin syystä hampaansa
hoitamatta.
”Hammaslääkäripelkoa on
valitettavasti vieläkin paljon,
myös taloudelliset syyt vaikuttavat ja nuorilla aikuisilla elämän rytmi on niin kiivasta etteivät he hoksaa, että myös suun
terveydestä kannattaa pitää huol-
ta. Myönteistä kuitenkin on, että
hampaiden kotihoito on kehittynyt vuosien varrella parempaan
suuntaan.”
Hampaiden kotihoidossa tärkeitä ovat samat seikat kuin terveyden vaalimisessa yleensäkin:
säännölliset, terveelliset ateriat,
sekä hyvä hygienia. Nykyiset
sähköhammasharjat ovat niin
kehittyneitä, että pesutulos on
hyvä. Myös hampaiden käsittely hammaslangalla ja hammastikuilla ovat tarpeellisia. Hampaiden pesu fluorihammastahnalla ja ksylitolin käyttö ovat
hyödyksi hampaiden terveydelle. Hampaiden terveys kannattaa myös käydä tarkistuttamassa asiantuntijalla säännöllisin
väliajoin, ettei suuria ongelmia
pääse syntymään. Vuoden väli
on kokemukseni mukaan hyvä
väli tarkastuksille. KELA on pyrkinyt harventamaan tarkastusvä-
liä kahteen vuoteen ja hyväkuntoisille nuorille aikuisille, jotka
pitävät hampaistaan huolta sekin
on riittävä. Muille suosittelisin
vuoden väliä.”
Julkinen ja yksityinen
hammashoito
täydentävät toisiaan
Pentinpuro painottaa, että julkinen ja yksityinen hammashoito
täydentävät toisiaan.
”Kumpikaan sektori ei pärjää omillaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Olisi myönteistä, että esimerkiksi riittävin KELAkorvauksin pidettäisiin edelleen huolta ihmisten valinnan
mahdollisuuksien säilymisestä.
On positiivista, että asiakkaat
voivat valita missä he haluavat
hampaansa hoidettavan. Kun
haluamme kehittää suomalaista
hammashoitoa, on syytä panostaa sekä julkisiin että yksityisiin
Kukkakauppa – Hautaustoimisto –
Luontaistuote
Haapavesi / Kärsämäki, monipuolista palvelua
Haapavedellä ja Kärsämäellä toimivan Kukka ja Luontaistuote yrityksen historia ulottuu aina 1960luvulle saakka. Tuolloin Raili ja Onni Niittykoski perustivat puutarhan Humalojalle. ”Varsin pian asiakkaat alkoivat toivoa yrittäjiltä kivijalka liikettä Haapavedelle. 1978 Raili ja Onni Niittykoski sitten alkoivat harjoittaa kukka ja luontaistuotteita tarjoavaa kauppaa. Samassa yhteydessä oli myös
Suomen Matkatoimiston asioimispiste. Hautaustoimiston palvelut tulivat mukaan 1986, kun samalla tontilla vapautui lisää liiketilaa”, Mervi Niittykoski-Hautala kertoi. Nyt yritystä vetää siis Raili ja
Onni Niittykosken tytär Mervi ja hänen miehensä Erkki Hautala. Liiketilaa on kahdessa kerroksessa reilut 100 neliötä osoitteessa Urheilutie 49 .
”Olen ollut pienestä pitäen osa tätä yritystä. Puutarhalla istuttelin taimia ja tein kaikkea pientä. Varmaan tämä nykyinen ammatti
oli tuolloin näköpiirissä. Mieheni kanssa ostettiin sitten yritys vuonna 2008 ja puutarhakin jäi meille muutama vuosi myöhemmin.
Meillä on myös Kärsämäellä sivupiste, jossa työskentelee 2 alan ammattilaista. Täällä Haapavedellä meitä on mieheni ja minun
lisäksi kaksi vakituista työntekijää”, Mervi
Niittykoski-Hautala totesi.
Kaikki kolme toimintahaaraa
täydentävät toisiaan
Mervi Niittykoski-Hautala uskoo, että pienellä paikkakunnalla kukkakauppa, luontaistuotekauppa ja hautaustoimisto täydentävät
mukavasti toisiaan. Meille asiakaspalvelu on
tärkeintä ja se tietää sitä, että olemme asiakkaan mukana niin surussa kuin ilossakin.
Otamme asiakkaan toiveet huomioon aina ja
pidämme jokaista asiakasta tärkeänä.
Kukkakaupasta
myös sidonnat
”Meillä on monipuolinen valikoima niin
ruukkukukkia kuin leikkokukkiakin. Sidomme kimput, asetelmat ja kukkalaitteet , niin ristiäisiin, häihin kuin hautajaisiin . Erilaiset asetelmat ja sidontatyöt syntyvät meidän ammattihenkilökunnaltamme vuosien kokemuksella.
Kuulumme Teleflora- ketjuun, joten kukkien
lähettäminen käy kauaksikin. Tutustu valikoimaamme kotisivuillamme. Mikäli sinulla on
erityistoiveita, ota rohkeasti yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä yksilöllinen kokonaisuus”,
Niittykoski-Hautala kehottaa.
Monipuoliset
luontaistuotteet
”Kuulumme Luontaistuntijat luontaistuotemyymälöiden ketjuun. Meiltä saat
varmasti laadukkaat ja juuri sinulle sopivat
luontaistuotteet sekä henkilökohtaiset ohjeet
tuotteiden turvalliseen käyttöön. Vitamiinit
ovat talvi-aikaan sesonkituotteita, laihdu-
tusvalmisteet menevät sitten näin keväällä,
kun ranta-kausi on edessäpäin. Superfood
tuotevalikoimamme on laaja ja lisätietoja
tuotteista saat verkkokaupasta www.luontaistuntijat.fi sivuilta. Tyytyväinen asiakas
on meille sydämenasia”, Mervi NiittykoskiHautala totesi.
Monipuolista
hautauspalvelua
”Hautaustoimistopalvelumme lähtökohtana on asiakkaan toiveiden huomiointi ja
yksilöllinen palvelu. Autamme ja opastamme hautaukseen liittyvissä asioissa ja otamme erityistarpeet huomioon. Työnkuvaamme kuuluu muun muassa vainajan arkkuun
laiton, kuljetukset sekä siunaus-ja muistotilaisuuden järjestely. Valikoimaamme kuuluu
perinteisiä suomalaisia puu- sekä kangasverhoiltuja arkkuja. Meiltä saa myös laadukkaat
hautakivet. Toimintaamme/ tuotteisiimme
voit tutustua, kun klikkaat kotisivuillemme
www.kukkajaluontaistuote.fi , Mervi Niittykoski-Hautala sanoi.
Ota yhteyttä:
Haapavesi: puh. 08-452923
Urheilutie 49, 86600 Haapavesi
Kärsämäki: puh. 08-771466
Aleksintie 2, 86710 Kärsämäki
Mervi Niittykoski-Hautala
040 506 2577
palveluihin.
”Itse olen aina tehnyt hyvää
yhteistyötä julkisen hammashoidon ja muiden yksityisten hammashoidon organisaatioiden
kanssa. Varsinkin hammassairauksien ennalta ehkäisemisessä julkisen ja yksityisen hammashoidon yhteistyö on välttämätöntä.”
Mirja Pentinpuro aikoo pikku hiljaa hidastaa työtahtiaan
ja siirtää osaamistaan tuleville
hammaslääkäreille
”Tulevaisuudessa aikomukseni on vähentää työntekoa ja
antaa nuorille hammaslääkäreille mahdollisuus kokeilla yrittäjänä toimimista. Yksityisellä puolella toimiminen antaa heille hyvää kokemusta.”
YRITYSMAAILMA 11
Piha- ja maarakennus Arto Vihelä
Monipuolinen maarakentaja tekee piha- ja kivityöt laadukkaasti
Haapavedellä toimiva Pihaja maarakennustyöt Arto Vihelä
on piha- ja kivitöihin erikoistunut yritys.
”Teemme myös muita maanrakennustöitä kuten imeytyskenttiä sekä salaojituksia ja vesiviemäröintejä. Teemme ammattitaidolla myös pienet räjäytystyöt eli meiltä löytyvät tarvittavat
räjäytysluvat sekä porauskalusto
pienempiin räjäytystöihin”, kertoo Arto Vihelä, joka perusti yrityksen huhtikuussa 2008.
”Minulla oli silloin parinkymmenen vuoden työkokemus
erilaisista alan töistä ja paljon tietotaitoa, joten oman yrityksen
perustaminen tutun ja mukavan
työn perustalle oli luonteva ratkaisu. Olen päässyt tekemään
kaikenlaisia piha- ja maarakentamiseen liittyviä töitä ja yritys
on saavuttanut asiakkaiden luottamuksen.”
Laadukasta työtä
tyytyväisiä asiakkaita
Yritys toimii pääasiassa Haapavedellä ja lähialueilla kuten
Kalajoki, Kärsämäki, Oulainen,
Vihanti ja Ylivieska.
Asiakkaita ovat kotitaloudet,
maataloudet, yritykset sekä kunnat ja kaupungit.
”Teen sekä urakka- että tuntitöitä. Yksityisasiakkaille olen
tehnyt paljon saneeraustöitä, kuten salaojitusten ja sadevesiviemäreiden uusimisia, pihojen parannustöitä ja uudelleenmuotoiluja, laatoituksia ja nurmikkojen
uusimisia. Teemme pihojen viimeistelytöitä myös uusiin oma-
kotitalokohteisiin. Olemme tehneet myös isoja rivitalokohteita,
kuten kolmen talon kiinteistön
salaojitus- ja viemärityöt. Kunnille, kaupungeille ja yrityksille
olen tehnyt erilaisia alihankintatöitä.”
”Yhteistyö asiakkaiden kanssa on joustavaa: pohdimme yhdessä miten hankkeet voidaan
parhaalla mahdollisella tavalla
toteuttaa. Tavoitteena ovat aina
laadukas työ ja tyytyväiset asiakkaat”, toteaa Arto Vihelä.
Haapavedellä toimiva Piha- ja maarakennustyöt Arto Vihelä on piha- ja
kivitöihin erikoistunut yritys. Yrityksellä on erilaisiin piha- ja maarakennustöihin soveltuva kalusto: viiden tonnin pyöräkuormaaja ja tela-alustainen
kaivinkone sekä kuorma-auto.
Piha- ja
maanrakennukseen
sopiva kalusto
Yrityksellä on erilaisiin pihaja maarakennustöihin soveltuva
kalusto: viiden tonnin pyöräkuormaaja ja tela-alustainen
kaivinkone sekä kuorma-auto.
”Talvella teen lumitöitä, ja
kalusto soveltuu hyvin myös siihen. Tarpeen mukaan olen vuokrannut isompiakin koneita.”
Verkostoitumalla voimaa
”Minulla on hyvä yhteistyöverkosto saman alan ammattilaisten kanssa, joten yhdessä
pystymme toteuttamaan vaativiakin hankkeita. Teemme yhteistyötä toistemme kanssa tarpeen mukaan ja kuhunkin työhön löytyy aina sopiva kalusto.”
”Minulla on ollut hyvä tuuri, kun tulin muualta Haapavedelle. Hyviä ja päteviä yhteistyökumppaneita ja kavereita
on maarakennushommissa löytynyt. Kun isoihin töihin tarvitaan järeää kalustoa, sitä löytyy
Yritys toimii pääasiassa Haapavedellä ja lähialueilla kuten Kalajoki, Kärsämäki, Oulainen, Vihanti ja Ylivieska. Asiakkaita ovat kotitaloudet, maataloudet, yritykset sekä kunnat ja kaupungit.
kyllä. Työskentelin aikanaan
pääkaupunkiseudulla kolmisen
vuotta kunnallisteknisissä töissä, joten monenlaiset koneet tulivat tutuiksi.”
Monipuoliselle
pienyritykselle
riittää töitä
Arto Vihelä toteaa, että pi-
ha- ja maarakennuksen näkymät
ovat kohtuullisen hyvät.
”Monipuoliselle pienyritykselle näyttää riittävän töitä tänäkin vuonna. Ihmiset haluavat
pitää pihoistaan hyvää huolta ja
niitä halutaan kunnostaa ja uudistaa. Myös uusien omakotitalojen pihatöitä näyttää olevan
tiedossa.”
Monipuoliselta yritykseltä sujuvat myös pihojen kivityöt.
30 vuotta
luotettavaa hammaslääkäripalvelua
Haapavedellä.
Vastaanotolle tulossa myös
nuorta voimaa.
12 YRITYSMAAILMA
Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy
Kokenut LVIA-alan suunnittelutoimisto on energiatehokkuuden asiantuntija
”Kiinteistöjen energiatehokkuuden lisääminen on yksi
toimistomme toiminnan painopistealueista. Kaikki suunnittelijamme ovat innostuneet siitä.
He kokevat energian tehokkaan käytön mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja kehittyväksi
asiaksi. Meillä on paljon kokemusta ja tietotaitoa ja haluamme vaikuttaa energiatehokkuuteen kaikissa hankkeissa,
joita olemme suunnittelemassa”, kertoo toimitusjohtaja Eero Jaatinen.
Haapavedellä 1970-luvun
alussa perustettu Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on Pohjois-Suomen toiseksi kokenein
LVIA-alan insinööritoimisto.
Kaikkiaan suunnittelukohteita
on kertynyt noin 7 600.
Yrityksessä työskentelee
neljä suunnittelijaa
Nykyään yrityksen toiminta on painottunut kiinteistöjen
lämpö-, vesi- ilma- ja automaatiosuunnittelutoimeksiantoihin.
Lisäksi toimiston toimenkuvaan kuuluvat Motivan ohjeiston mukaiset energiakatselmukset, joita on kertynyt lähes 1,5
miljoonan rakennuskuutiometrin verran.
Toimiston kaikilla henkilöillä on Fisen auktorisointi erillisten energiatodistusten antamiseen ja Motivan auktorisointi
valtion tukemien energiakatselmusten suorittamiseen.
Toimiston järjestää myös
teknisen kiinteistöhoidon kou-
Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on tunnettu julkisten rakennuskohteiden suunnittelija. Yritys on tehnyt LVIA-suunnitelmia esimerkiksi kouluihin ja
ammatillisiin oppilaitoksiin. Kuvassa Nivalan ammattiopiston rakennus- ja sähköosaston uudisrakennus.
lutustilaisuuksia, joihin on osallistunut Suomessa noin 1500
henkilöä.
Julkisten
rakennushankkeiden
suunnittelija
Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on tunnettu julkisten rakennuskohteiden suunnittelija.
Yritys on tehnyt LVIA-suunnitelmia esimerkiksi kouluihin ja
ammatillisiin oppilaitoksiin, liikuntarakennuksiin, kaupungintaloihin, paloasemiin, terveys-
keskuksiin sekä päivä- ja palvelukoteihin.
”Kunnat ja kaupungit ovat olleet meille tärkeitä asiakkaita koko toimintamme ajan. Teemme
kiinteää yhteistyötä myös urakoitsijoiden kanssa. Olemme
suunnitelleet sekä uudisrakennuksia että korjausrakentamiskohteita koko Pohjois-Suomen
alueella ja välillä kauempanakin.
Parhaillaan ovat menossa esimerkiksi Ylivieskan ja Haapaveden jäähallien rakentaminen.
Maaliskuun alussa valmistui Ou-
laisten uuden uimahallin suunnitelma, kertoo Eero Jaatinen. Eksoottisin suunnittelukohde lienee
Moskovassa sijaitsevan keskeneräiseksi jääneen kommunistisen puolueen toisen 75 000 m3
päämajarakennuksen suunnittelu
pankkirakennukseksi.
Lisäksi insinööritoimisto on
suunnitellut liike - ja teollisuuskiinteistöjä, pankkeja, hotelleja
ja erilaisia kerrostalokohteita.
”Kun onnistuu
suunnittelussa, saa töitä”
Eero Jaatinen toteaa, että hyvällä LVIA-suunnittelulla
voidaan vaikuttaa merkittävästi
rakennushankkeiden käytännön
toteuttamiseen sekä kiinteistöjen käyttöön ja energiatehokkuuteen.
”Mahdollisimman hyvä
suunnittelu on rakentamisen
perusta. Kun onnistuu suunnittelussa, saa töitä.
Suunnittelun laatu tarkoittaa
sitä, että otetaan huomioon asiakkaiden todelliset tarpeet eikä
myydä mitään mitä ei itse osata.
Luottamuksellinen yhteistyö asiakkaiden kanssa on toimintamme kivijalka. Suunnittelija on
kokenut asiantuntija, jolla pitää
Haapavedellä 1970-luvun alussa perustettu Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy on Pohjois-Suomen toiseksi ko- olla myös valmius oikoa asiakkenein LVIA-alan insinööritoimisto. Kaikkiaan suunnittelukohteita on kertynyt noin 7 600. Kuvassa Ylivieskan ter- kaiden näkemyksiä, silloin kun
tarvitaan.”
veyskeskus.
Kiinteistöalan
koulutuksia
ympäri maata
Eero Jaatinen on myös kokenut kouluttaja ja hän on laatinut
KTM:n kautta toimitetun Kotimaisten Polttoaineiden Käyttö
nimisen julkaisun toimiessaan
Oulun ja Lapin läänien yhteisen kotimaisen polttoainetoimikunnan jäsenenä.
Toimisto on kouluttanut
kiinteistöalan henkilökuntaa
Suomessa ja tehnyt kaupallisen
energiankulutuksen seurantaohjelman.
”Kiinteistöjen tarkoituksenmukaiseen ylläpitoon ja hoitoon sekä energiatehokkuuteen
liittyvät koulutukset ovat nykyään haluttuja. Olemme kouluttaneet ympäri Suomea esimerkiksi kiinteistöjen hoitajia ja heidän
esimiehiään.”
Energiatehokkaan
suunnittelun
asiantuntija
Eero Jaatisen mukaan energian käyttöön liittyvät kysymykset ovat keskeinen osa toimiston
toimintaa.
”Julkisen hallinnon organisaatiot, yritykset ja yksityiset asiakkaat ovat kiinnostuneet energian tehokkaasta käytöstä ja teem-
me tällaisia tutkimuksia ja suunnitelmia runsaasti. Maaliskuussa
luovutimme Ylivieskan kaupungille liikuntakeskuksen energiakatselmusraportin, joka sisälsi
uimahallin, erilaisten liikuntatilojen, kuntosalien ja keilahallin
energiasuunnitelmat. Tarkoituksena on toimittaa niihin lämpöä
viereisestä jäähallista ja vähentää energian käyttökustannuksia.
Energiakatselmuksia tehdään
suurempiin kiinteistöihin, energiatodistuksia tehdään etupäässä
omakotitaloihin.
”Energiatodistus on perusselvitys, energiakatselmus on
laaja kokonaisuus, jossa kiinteistön ylläpitäjää oheistetaan
taloudellisiin kannattavuuslaskelmiin perustuen tekemään
energian käyttöä parantavia ratkaisuja. Energiakatselmukset
tehdään MOTIVA:n ohjeiston
mukaisesti.”
Energiakatselmukset
Energiakatselmuksen voi
suorittaa vain Motivan auktorisoima energiakatselmoija.
Energiakatselmuksella etsitään kiinteistön lämpö- ja sähköenergian sekä vedenkulutuksen säästömahdollisuudet.
Tuotoksena saadaan säästöt
euroina, megawattitunteina ja
veden osalta kuutiometreinä.
Lisäksi saadaan säästötoimenpiteiden toteuttamisen investoinnit takaisinmaksuaikoineen.
”Olemme tehneet energiakatselmuksia esimerkiksi kunnille
ja kaupungeille, koulutusorganisaatioille, teollisuuslaitoksille, liikeyrityksille ja kiinteistöyhtiöille.
Olemme myös laatineet selvityksen 200 MW:n lauhdelämmön hyväksikäytöstä puutarhaviljelyyn Haapaveden Fortum
Oy:n lauhdevoimalaitoksessa.
Toimisto on mukana myös
Pohjanmaalle suunnitellun
biojalostamon 70 MW:n jäähdytysprosessiveden ratkaisua etsimässä yhdessä GTK:n ja VTT:n
kanssa.”
Energiatodistukset
Energiatodistusta käytetään
työkaluna laitettaessa samantyyppisiä rakennuksia energiatehokkuusjärjestykseen myynti- ja vuokraustilanteissa.
Energiatodistus tulee esittää
uudisrakennuksille rakennuslupaa haettaessa sekä olemassa
oleville rakennuksille myynnin
tai vuokrauksen yhteydessä.
Energiatodistus on voimassa
10 vuotta sen allekirjoituspäivästä lukien.
Energiatodistuksen avulla
voidaan havainnollisesti verrata samantyyppisiä rakennuksia,
koska energiatodistus perustuu
rakennuksen ominaisuuksiin ja
niiden perusteella laskettuun
energiakulutukseen. Asuinrakennuksissa käytetään energiatodistusta laskettaessa samaperusteista standardikäyttöä. Ihmisten määrä ja käyttötavat eivät vaikuta todistukseen, koska
ne ovat vakioituja.
”Tärkeää on tiedostaa, että
energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen, ei omaan
kulutukseen.”
Muille kuin uudisrakennuksille laadituissa energiatodistuksessa on liitteenä toteutunut
kulutus ja ehdotukset säästötoimenpiteistä.
YRITYSMAAILMA 13
Kaikki tarvikkeet
remontointiin ja rakentamiseen
saat Laaksojen Rauta Oy:stä Haapavedeltä
ja Kärsämäeltä
Laaksojen Rauta Oy viettää huhtikuun 10. päivä yrityksensä 25- vuotis päiviään ja samalla myös Haapavedellä olevan oman liikekiinteistön 5vuotis juhlia osoitteessa Laitakalliontie 2. Laaksojen Raudalla on myymälä myös Kärsämäellä entisissä S-marketin tiloissa. Kaikki alkoi kuitenkin
Piippolasta, jossa Elvi ja Jorma Toppisilla ja Lauri Pappilalla oli liikeyritys. Siinä myytiin pääasiassa rauta- ja maatalouskaupan tuotteita, polttoaineita ja jonkun verran elintarvikkeita.”Olihan se uhkarohkea siirto siirtyä aikoinaan tuon ensimmäisen laman aikaan osuuskaupan myymälänhoitajan työstä yrittäjäksi. Kai se oli vakava mielenhäiriö, kun löin päätepisteen turvalliseen työelämään”, toimitusjohtaja Lauri Pappila naurahti.
Kärsämäkeen yritys rantautui 1998 ja silloin rautakauppa ja maatalouskauppa oli jo varsin voimakasta. Haapavedelle yritys tuli 2005. Laaksojen
Rauta Oy:n taipaleella ovat mukana myös Lauri Pappilan lisäksi yrittäjinä Harri ja Ismo Toppinen.
Rauta-, puutavara ja maatalouskauppa ovat Laaksojen Rauta
Oy:n vahvuuksia. ”Meitä on tänä
päivänä kymmenkunta. Haapavedellä monitaitoisia ammattilaisia työskentelee kuusi ja Kärsämäellä vajaat viisi. Toki sesonkiaikoina väkimäärä lisääntyy”,
Lauri Pappila totesi.
Monipuolinen ja hyvä
tuotevalikoima
”Periaatteemme on, että henkilökunta osaa asiansa. Tämän
takia olemme panostaneet ja panostamme myös henkilökunnan
koulutukseen, Näin pysymme
ajan hermolla ja tietotaitomme
karttuu koko ajan. Atk:ta hyödynnämme monessa asiassa ja
on tukena myynnissä ja ostoissa sekä taloushallinnossa. Meillä on hyvät tavarantoimittajat ja
mikäli tavaraa ei ole varastostamme, hankimme sen nopeasti. Tilathan meillä Haapavedellä
ovat hyvät. Myymälä ja varastotilaa on 1600 neliömetriä ja
valmistumassa on kylmää tilaa
noin 250 neliötä”, Lauri Pappila kertoi.
Myös tieto/taitoa
rakentamiseen
Asiakkaamme saavat Laaksojen Raudasta monipuolista
apua rakentamiseen liittyvissä
asioissa. ”Olemme asiantuntijoita rakentamisessa ja remontoinnissa, joten voit luottaa siihen, että palvelemme parhaiten.
Rakennuspalvelumme auttaa
niin yksityisiä kuin rakennusliikkeitäkin. Palvelemme rakennusalan yrityksiä kokonaisvaltaisesti ja kattavasti. Meiltä
saat kaikki rakentamiseen ja
remontointiin liittyvät materiaalit, työkalut sekä konsultoinnin. Tarjoamme myös erikoisen
hyviä etuuksia kanta-asiakkaillemme. Tule käymään ja tutustumaan valikoimaamme, oletpa
sitten rakentamassa uutta tai re-
Monipuolista palvelua saman katon alta
montoimassa.
Tuotevalikoimassa
johtavat merkit
Kaikkiin rakennustarvike-hankintoihin on Laaksojen
Rauta oikea valinta. Tuotevalikoimaamme kuuluu kattava valikoima laadukkaiden ja tunnettujen tuotemerkkien rakennustarvikkeita. Saat meiltä muun muassa Weberin kattavan tuotevalikoiman, Fiskarsin kotimaiset
laatutuotteet, Tikkurilan maalit
ja Isoverin laadukkaat eristetuotteet. Voimme myös auttaa sinua
valitsemaan juuri omaan projektiisi parhaiten sopivat tarvikkeet.
Hyvälaatuinen
puutavara
Rakentaminen ja remontointi vaativat laadukkaita ja kestävintä puutavaraa. Me luotamme erinomaisiin ja tunnettuihin
tavarantoimittajiin, jotta voimme tarjota asiakkaillemme laatua. Puutavaravalikoimamme
kattaa kaikki rakentamisen ja
remontoinnin eri vaihtoehdot.
Asiantuntevat myyjämme voivat auttaa rakennusteknisissä
pulmissasi ja ehdottaa parhaita
puutavaravaihtoehtoja jokaiseen
projektiin. Voimme auttaa myös,
jos menekkien laskeminen tuot-
taa päänvaivaa, tai haluat apua
etsiessäsi oikeita työkaluja ostamasi puutavaran työstämiseen.
Laatua sisustukseen
tuotteillamme
Oletko suunnittelemassa pintaremonttia? Saat meiltä parhaat
tuotteet, joilla voit piristää kodin ilmettä pienimuotoisesti tai
suunnitella uuteen rakennukseen
ajaton ja viimeistelty ulkonäkö.
Tarjoamme esimerkiksi Gerflorin ja Karitman korkealaatuisia
lattiaratkaisuja, Tikkurilan laajan sisustusmaalivalikoiman sekä E.T. Listojen listat viimeistelyyn.
Rakennustarvikkeet
perustuksista kattoon
Rautanetistä.
Kevään
tulikuumia tarjouksia.
Tervetuloa kaupoille!
Laitakalliontie 2, HAAPAVESI, puh. 020 728 0080
Asuntolandia Oy, LKV
Vanhatie 51
Haapavesi
050 302 7263/044 040 0932
Toimistopalvelu
Documento
Anri Kolehmainen
puh. 050 302 7263
LähiTapiolan
vakuutuspalvelut
Tuija Haapakoski
puh. 044 040 0932
www.laaksojenrauta.fi
14 YRITYSMAAILMA
T:mi Kiinteistö-Jussi
alana nyt erikoiskuljetusten ohjaus
Kiinteistö-Jussi T:mi:n isäntä Juha Lehtola jätti viitisen vuotta sitten kiinteistöalan ja siirtyi kokonaisuudessaan ohjaamaan ja järjestelemään erikoiskuljetuksia koko Suomen ja jopa Pohjoismaiden teillä. ”Monta kertaa erikoiskuljetusten ohjausta pidetään vain ajamista johtoautona, mutta se
vain osa kokonaispakettia. Paketin suunnitteluun voi vierähtää jopa viikko. Joutilaana tässä ei ole tarvinnut olla vaan toimeksiantoja tulee lähes
päivittäin”, Juha Lehtola kertoi.
”Teen itse paljon toimeksiantoja, mutta osa työstäni on
myös konsultointia ja koulutusta muille yrittäjille. Kuljetusten
koot ovat tulleet yhä suuremmiksi, kun esimerkiksi tuulimyllyjen lapoja ja muita osia siirretään
paikasta toiseen. Tuulimyllyjen
siivet voivat olla jopa 70 metriä pitkiä. Ne eivät joka paikassa
käänny”, Lehtola naurahti.
Monenlaista
järjestettävää
”Toimeksianto alkaa aina
suunnittelulla. Monta kertaa
joudumme hakemaan erilaisia
lupia usealta viranomaiselta.
Teemme reittitutkimuksen. Siinä etsimme reitit, josta olisi vähiten haittaa muulle liikenteelle ja
ylipäänsä kuljetus olisi mahdollista. Mittaamme ja valokuvaam-
me mahdolliset ongelmakohdat.
Katsomme paikat, jossa joudumme esimerkiksi purkamaan liikenteen jakajia, nostamaan voimalinjoja ja jopa sulkemaan niitä, täyttämään ojia, kaatamaan
puita ja tekemään paljon, paljon
muita järjestelyjä”, Juha Lehtola luetteli.
KIINTEISTÖ-
HYVÄÄ JA
AMMATTITAITOISTA PALVELUA
Oskarinkuja 1 c 14
86600 Haapavesi
Puh. 040-0306030
[email protected]
http://kiinteistojussi.websites.fi
Juha Lehtola käyttää
alihankkijoita
Juha Lehtolan reviiri on laaja. ”Erikoiskuljetuksia olemme
järjestelleet Suomen puolella aina Hangosta Jäämerelle saakka.
Useasti työskentelemme muissa
Pohjoismaissa. Kilometrejä ker-
tyy omaan autoon vuositasolla
noin 150 000, joten kyllähän sitä
ratissa saa olla ihan tarpeeksi”,
Juha Lehtola totesi.
YRITYSMAAILMA 15
Satela Oy nyt koneurakoinnin
ja kuljetuspalveluiden
lisäksi myös autovaraosa-alalla
Haapavetisellä Satela Oy:llä on takanaan 25 vuoden historia. Yrityksen perustaja on Lauri Satela, joka vieläkin 70- vuotiaana on mukana yrityksen toiminnassa. Pojat Heikki, Jukka ja Harri ovat kuitenkin jo vahvasti mukana yrityksen toiminnassa. ”Toimintamme jakautuu oikeastaan
kolmeen sektoriin, kuljetuspalveluihin, koneurakointiin ja nyt puolitoistavuotta sitten perustettuun varaosapalveluun. Kuljetuspuolella olemme erikoistuneet tällä hetkellä sahojen sivutuotteiden kuljetuksiin ja koneurakoinnissa meillä on hyvä kalusto monenlaisiin työtehtäviin. Jukka ja
Harri Satela toimivat näillä sektoreilla. Haapaveden autovaraosa on Satela Oy:n tytäryhtiö, joka
tällä hetkellä on minun komennossani.
”Tein rekkahommia 13 vuotta, kun sitten tarjoutui tilaisuus
vaihtaa alaa myyntihommiin.
Heti alussa aloimme tarjota monipuolista varaosa- ja rengaspalvelua alueen yrityksille, autokorjaamoille ja tietenkin yksityisille
henkilöille. Varaosien laaja tarjonta, lisänä raskaankaluston
osat ja renkaat. Yhteistyökumppaneinamme toimivat muun muassa Isojoen Konehalli, Koivunen , Kaha, Skuba, Honda, Duell
jne. ”, Heikki Satela luetteli.
Kilpailua on
Haapavedelläkin
”Kyllähän joka alalla kilpailu on kovaa. Olemme kuitenkin
hyvässä asemassa, kun olemme
pystyneet näinä huonoinakin aikoina pitämään varaston moni-
puolisena ja laajennamme sitä
koko ajan. Suunnitelmissa on
laajentaa tilojamme ”, Heikki
Satela totesi.
Satela Oy –
Monipuolista
koneurakointia ja
kuljetuspalvelua
Satela Oy on monipuolinen
kuljetusliike. ”Vuosien kokemus
takaa ammattitaitoiset kuljetusliikkeen palvelut. Puutavarakuljetusten lisäksi meiltä saat myös
muut kuljetusliikkeen palvelut
kuten kappaletavarakuljetukset sekä rahtikuljetukset. Meiltä löytyy myös lavetti koneiden
ja muiden laitteiden kuljetusta
varten. Koneurakointi kuuluu
myös toimenkuvaamme. Teemme Haapaveden seudulla ja sen
ympäristössä (Oulainen, Ylivieska, Nivala, Kärsämäki jne.)
lumen aurauksia ja nostotöitä.
Kalustoomme kuuluu trukkeja,
pyöräkuormaajia, kaivinkonei-
ta ja kuorma-autoja, joten monipuolinen palvelu tälläkin sektorilla on valttimme”, Heikki Satela totesi. Satela Oy:n suurin
työllistäjä on Junnikkala Oy.
Haapaveden
Autovaraosasta:
a
t
s
i
ol
u
p
i
ja
Mon
o
t
huol alvelua
p
s
u
a
korj
Ilmajousitettuistuin
Milwaukee
kulmahiomakone
paketti
459€
-199€
Työkalusarja
-85€
Neste
20L yleisöljy
10w-30
-59€
Haapaveden
Autohuolto Ky
Vanhatie 40
86600 HAAPAVESI
puh. 08 452 925
Satela Oy - Monipuolinen kuljetusliike Haapavedellä
www.satela.fi
16 YRITYSMAAILMA
Puhuri Oy tuulivoiman
kärkinimi Suomessa
Puhuri Oy on suomalainen tuulivoimaa tuottava yhtiö. Puhuri Oy perustettiin vuonna 2010 Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiöksi. Se on täysin suomalaisessa omistuksessa: valtaosa omistajista on pieniä kunnallisia ja paikallisia sähköyhtiöitä kuten Katternö ryhmä, Suomen Voima Oy, Kaakon Energia Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Paikallinen omistajuus takaa, että yhtiö tuottaa tuulienergiaa kestävältä pohjalta, kilpailukykyisesti kotimaisille energia-asiakkaille. ”Meidän tehtävänä on kehittämisen lisäksi luvittaa, rakentaa, omistaa ja operoida suomalaisia tuulipuistoja.
Meillä on tällä hetkellä 23 tuotannossa olevaa tuulivoimalaa ja olemme merkittävä tekijä Suomessa”, hankekehittämispäällikkö Harri Ruopsa toteaa.
”Raaheen Kopsan kylään
olemme kehitäneet / luvittaneet
ja rakentaneet 17 tuulivoimalaa
käsittävän 54 MW:n tuulipuiston kahdessa eri vaiheessa. Pyhänkosken Tuulivoima Oy:n nimissä rakennetaan tällä hetkellä
Pyhänkoskelle, Pyhäjoen ja Merijärven rajalle, neljä tuulivoimalaa jo toiminnassa olevien Merijärven Ristivedon tuulipuiston 6
voimalan lähistölle. Puhurin hallinnoimien tuulipuistojen kokonaisteho nousee 81 megawattiin
rakenteilla olevan puiston valmistuttua. Yhtiöllä on tällä hetkellä tuulivoimahankkeita kehitteillä useamman sadan megawatin edestä. Lisäksi Puhuri Oy:lla
on tuulipuistojen rakentamiseksi
käynnissä YVA- ja/tai osayleiskaavamenettelyjä Pyhäjärvellä,
Raahessa, Pyhäjoella, Sievissä,
Haapavedellä ja Kärsämäellä sekä useita kymmeniä hankkeita
esiselvitysvaiheessa eri puolilla
Suomea”, Ruopsa kertoo jatkosuunnitelmista.
Haluamme olla
avoin kaikille
Puhuri Oy tuottaa ympäristöystävällistä sähköä mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
”Puhuri aikoo rakentaa tuulivoimaa tuulisille, mutta ympäristön
ja ihmisten kannalta järkeville
paikoille. Esiselvitysvaiheessa
tutkimme hankealueen karkealla tasolla mm. tuuliarvojen, melun, välkkeen osalta. Mikäli alue
vaikuttaa tuulivoimahankkeelle
sopivalta tehdään tarkemmat tutkimukset alueelta huomioiden
mm. luonnonympäristö, suojelualueet, maisemat, maaperä ja
logistiset mahdollisuudet sekä
sähkönsiirto, unohtamatta asutusta ja ihmisiä. Teemme perusteellista tutkimusta faktoihin
perustuen ja hankkeitten edistyessä järjestämme kuulemisia eri
osapuolten kanssa. Avoimuus on
meille tärkeää”, Ruopsa vakuuttaa. Tuulipuiston suunnittelun ja
kaavoituksen yhteydessä tehtävät luonto- ja ympäristöselvitykset antavat tietoa päätöksenteon
pohjaksi voidaanko hanke luvittaa ja rakentaa.
Puhuri Oy on
vakavarainen yhtiö
Puhuri on vakavarainen, kotimaisessa omistuksessa oleva yhtiö, joka hakee kasvua investoimalla puhtaaseen, pääs-
tövapaaseen energiamuotoon.
Yhtiön toiminta perustuu henkilökunnan vahvaan ammattitaitoon ja sitoutumiseen sekä
pitkään kokemukseen tuulivoimatuotannon suunnittelussa sekä projektien johtamisessa. ”Me
työllistämme nyt 7 täysipäiväistä
työntekijää. Vastuullisena yhtiönä huolehdimme rakentamiemme tuulivoimaloiden toiminnasta koko niiden elinkaaren ajan.
Puhuri Oy:n vahvuutena on paikallisuus ja sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan. Pyrimme
myös käyttämään paikallisia palveluntuottajia mahdollisimman
paljon.”
maan 38 % energiasta uusiutuvien energianlähteiden avulla
vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman tuotantotavoitteena on 2
500 megawatin kapasiteetti, mikä tarkoittaa 700–800 tuulivoimalaa. Tämä määrä kattaisi kuusi prosenttia kokonaissähkön kulutuksesta ja riittäisi esimerkiksi
300 000 omakotitalon lämmitykseen vuosittain.
energiaa: Suomen tuulivoimapotentiaali riittäisi kattamaan koko maan sähköenergiatarpeen.
Tuulivoiman polttoaine on ilmaista, eikä se aiheuta päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään.
Lähes kaikki tuulivoimalan osat
ovat kierrätettäviä. Tuulivoiman käyttö lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja vähentää
tuontienergian tarvetta.
Tuulivoiman edut
Tuulivoima on kotimaista
www.puhuri.fi
Uudistuvaa energiaa 38%
vuoteen 2020 mennessä
Suomi on sitoutunut tuotta-
Kanteleen Voima Oy,
kotimainen energiayhtiö
Kanteleen Voima Oy on lokakuussa 2006 perustettu sähköntuottaja, jonka liikevaihto on noin 35 M€.
Yhtiön muodostavat 26 yksityis- ja kuntaomisteista suomalaista pientä ja keskisuurta energiayhtiötä.
Yhtiön palveluksessa on 40 henkilöä, mutta yhteistyökumppaneineen yhtiö työllistää noin 300 suomalaista. Puhuri Oy on suomalainen tuulivoimaan keskittyvä Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiö.
Kanteleen Voiman Haapaveden voimalaitoksella jalostetaan
sähköksi paikallisia kotimaisia
polttoaineita; puuta ja turvetta.
Polttoaineista osa ostetaan polttoainetoimittajilta, osa tulee
omasta polttoainetuotannosta.
Eri polttoaineiden osuudet voimalaitoksen polttoaine-energiasta vaihtelevat käyttötilanteiden
ja polttoaineiden kilpailukyvyn
mukaan.
Raaka-aine metsästä ja
soilta
Metsäpolttoaineiden käyttö aloitettiin Haapaveden voimalaitoksella 2009, jolloin valmistui puun jauhamisteknologiaan perustuva HaapaPuu -laitoskokonaisuus. Laitoksen kapasiteetti lisääntyi joulukuussa
2010, jolloin otettiin käyttöön
toinen jauhinyksikkö. Lähiseutujen metsien raaka-aineista valmistetut hakkeet jauhetaan laitoksen biomassajauhimilla pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Lisääntynyt puupolttoaineiden käyttö vaati myös lisää
tilaa raaka-aineiden varastointiin
ja käsittelyyn. Haapaveden kaupungin ja Kanteleen Voima Oy:n
yhteistyön tuloksena valmistui
syksyllä 2011 voimalaitoksen
läheisyyteen 4,5 ha laajuinen
Haapakenttä –biopolttoaineterminaali. Terminaalissa polttoainetoimittajat ja –yrittäjät voivat
varastoida ja hakettaa puupolttoaineita.
Turpeesta reilut 80 %
Turve on Kanteleen Voimalle
tärkeä polttoaine, sillä sen osuus
on tällä hetkellä vähintään 80
%:a käytettävästä polttoaineesta (20 %:a on puuta). Yhtiö on
käynnistänyt omien turvetuotantoalueiden hankinnan vuonna
2008, ja yhtiöllä on turvetuotantopinta-alaa tällä hetkellä noin
900 ha. Turvepolttoaine kuljetetaan tuotantosoilta syksyn ja
talven aikana Kanteleen Voima
Oy:n Haapaveden voimalaitokselle, jossa se jalostetaan yhdessä
puupolttoaineen kanssa sähköksi valtakunnan verkkoon. Turve
on kotimainen polttoaine, joka
yhdessä puun kanssa sopii erinomaisesti voimalaitosten polttoaineeksi. Sen tuotanto ja kuljetus työllistää merkittävän määrän ihmisiä suoraan ja välillisesti
meidän alueella. Energiaturpeen
tuotanto työllistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa kaikkiaan
noin 2100 henkilöä PTT:n tekemän selvityksen mukaan. Turve
on myös siitä hyvä polttoaine, että sitä muodostuu Suomen soissa joka vuosi kaksi kertaa enemmän kuin sitä käytetään. Soista
kun on turvetuotannon käytössä
alle 1 %.
Uutta teknologiaa
Uusilla turvetuotantoalueilla,
kuten Kanteleen Voiman kaikilla tuotantoalueilla, on käytössä
moniportainen vesienkäsittelyjärjestelmä, johon kuuluu muun
muassa ojien lietetaskut, lietteenpidättimet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat, pintapuomit ja pintavalutuskenttä.
Turvesoiden vesienkäsitte-
ly on kehittynyt valtavasti siitä,
mitä se oli 70-80 –luvuilla. Tällä
hetkellä Suomen vesistöihin tulevista ravinnepäästöistä (fosfori ja typpi) yli 99 % on peräisin
muista kuormituslähteistä kuin
turvetuotannosta. Turvetuottajat ovat viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristöasioihin turvetuotantoalueilla. Esimerkiksi Kanteleen
Voiman urakoitsija tarkastaa vesienkäsittelyjärjestelmän rakenteet päivittäin ja raportoi tarkastustulokset kahden viikon välein
Suonetti-järjestelmään. Näissä
kaksiviikkoistarkastuksissa vesienkäsittelyjärjestelmän lisäksi
tarkastetaan muun muassa polttoaineiden säilytykseen, paloturvallisuuteen, työturvallisuuteen,
jätehuoltoon ja työmaan yleiseen
siisteyteen liittyvät asiat. Havaitut puutteet urakoitsija korjaa
välittömästi. Kanteleen Voiman
henkilöstö tekee lisäksi jokaisella tuotantoalueella laajemman tarkastuksen kaksi kertaa
tuotantokauden aikana.
Kotimaisten polttoaineiden saatavuus ja kilpailukyky tulevaisuudessa
Haapaveden voimalaitoksella laaditaan parhaillaan mittavaa
investointisuunnitelmaa.
Jotta investoinnit toteutuvat, kotimaisten polttoaineiden
saannista ja käyttömahdollisuudesta tulevaisuudessa pitää olla
varmuus. Tällä hetkellä polttoaineiden saantiin liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä.
Turve
Suomessa on turvemaita yhteensä noin 9 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotantoon soveltuvien soiden määräksi arvioidaan
n. 1,4 miljoonaa hehtaaria. Turpeen käyttöä ei siis rajoita turpeen tai turvemaiden riittävyys.
Turvetuotannossa on alle 1 %
turvealasta.
Suurista turveresursseista huolimatta turpeen käytön
haasteena on turvetuotannon
rajallisuus. Turvetuottajat eivät
ole saaneet luvitettua uutta tuotantoalaa kysynnän viimeaikaista kehitystä vastaavasti. Tähän
vaikuttaa etenkin lupaprosessien hitaus. Vanhoja turvetuotantoalueita poistuu koko ajan käytöstä enemmän kuin uusia saadaan
tilalle. Ennakkotietojen mukaan
vuonna 2014 poistuma oli noin
4500 ha ja uutta, lainvoimaistunutta tuotantoalaa tuli 1200 ha,
eli nettopoistuma oli 3300 hehtaaria. Tämä on siis pois tulevan
tuotantokauden pinta-alasta.
Metsähake
HaapaPuu –laitoskokonaisuuteen ja Haapakenttä-terminaaliin tehdyt investoinnit mahdollistavat metsäpolttoaineiden
käytön Haapaveden voimalaitoksella. Investoinnit tehtiin
luottaen valtion pitkäjänteiseen
toimintaan. Nyt Suomen hallitus
on ilmoittanut antavansa eduskunnalle esityksen metsähakkeesta tuotetun sähkön tuotantotuen puolittamiseksi paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvan puuaineksen osalta. Tukira-
jaus sotii hallituksen lokakuussa
antamaa linjausta vastaan parantaa kotimaisten polttoaineiden
kilpailukykyä erityisesti suhteessa ulkomaiseen kivihiileen.
Haapaveden jauhamisteknologiaan perustuvassa laitoksessa
rankahake vastaa 90 % osuutta
voimalaitoksen nykyisin käyttämästä energiapuusta. Parhaillaan laadittavana olevan investointisuunnitelman yhtenä osana
on energiapuun käytön huomattava lisääminen. Jos metsähakkeen tukea sähköntuotannossa
rajataan hallituksen esittämällä
tavalla, investointi puunkäytön
lisäämiseen ei ole kannattavaa
ja uudet työpaikat metsäenergian toimitusketjuihin jäävät syntymättä. Sen sijaan käy niin, että
metsähakkeen nykyinen käyttömahdollisuus Haapaveden voimalaitoksella puolittuu. Metsäenergiaa tuottavat pienyritykset
ovat jo investoineet miljoonia
euroja metsäkoneisiin, hakkureihin ja kuljetuskalustoon. Tukirajaus johtaisi näiden yritysten
ja metsähakkeen hankintaketjujen alasajoon, konkursseihin ja
työpaikkojen menettämiseen.
Puuta on riittämiin
Metsäteollisuus on esittänyt
huolensa kuitupuun riittävyydestä. Haapaveden voimalaitoksen metsäpolttoaineen toimitusalueella ei ongelmana ole puun
riittävyys, vaan se, että metsänhoidollisia harvennushakkuita ei
ole vuosiin saatu tehtyä hakkuutavoitteiden mukaisesti. Metsät
kasvavat enemmän puuta kuin
alueella on puulle kysyntää.
Suomen kokonaisenergiasta 65 % on tuontienergiaa. Jotta emme tulevaisuudessa joudu turvautumaan yhä enemmän
tuontienergiaan, on tärkeää pitää huolta kotimaisten polttoaineiden saatavuudesta ja kilpailukyvystä. Uusien turvetuotantoalueiden saaminen käyttöön
poistuvien alueiden tilalle ja
metsähakkeen kilpailukyvystä
huolehtiminen ovat tässä avainasemassa.
YRITYSMAAILMA 17
Tehorakentajat Törmälehto Oy
Talon- ja maanrakentamista ja metsätöitä
jo runsaat 20 vuotta
Tehorakentajat Törmälehto
Oy on Pohjois-Pohjanmaalla
toimiva keskisuuri rakennusliike, jonka toimialaan kuuluu
uudisrakentaminen, saneeraus,
maa- ja vesirakentaminen sekä
kunnallisteknilliset työt. Yrityksen perustaja Heikki Törmälehto toimii edelleen yrityksen toimitusjohtajana. Heikki Törmälehto aloitti yritystoiminnan jo
1973 yhdellä traktorikaivurilla. ”Suomessa työtilanne oli
tuolloin tosi heikko. Aloittelin
ojankaivuulla ja teinkin salaojahommia maanviljelijöille kymmenisen vuotta. Konekantaa
lisäsin 1980- luvun loppupuolella pyörivällä kaivinkoneella
ja autonosturilla. Töitä tehtiin
muun muassa turvevoimalalle.
1990- luvun laman aikana töitä
etsimme aina etelää myöten ja
yksi sektori oli betonielementit,
jossa busineksessa olimme jopa
mukana”, Heikki Törmälaakso
kertasi alkumetrejä. Osakeyhtiö on perustettu vuonna 1993,
on omistussuhteiltaan perheyritys. ”Palveluksessamme on
tällä hetkellä noin 20 henkilöä
ja toimintamme keskittyy pääsääntöisesti Oulun Eteläisen
alueelle”, projekti-insinöörinä
nyt toimiva Tuomo Törmälehto
kertoi.”Yritys aloitti toimintansa laman loppuvuosina ja tuolloin 1990-luvun alussa maanrakentaminen oli päätoimentulo-
lähteemme. Meillä oli tuolloin
viisi kaivinkonetta. Maanrakennus kävi välillä aallonpohjassa
ja mekin keskityimme talorakentamiseen, joka tälläkin hetkellä antaa leivän ja pikku hiljaa
piristynyt maanrakentaminen
voin leivän päälle. Liikevaihdostamme noin 30 prosenttia
tulee maanrakentamisesta. Aliurakoimme paljon kaukolämpö
maanrakennusta viidellä kaivinkoneellamme”, Tuomo Törmälehto totesi.
Kaksi muutakin veljestä
yrityksen palveluksessa
”Isoveli Jani Törmälehto ajelee metsäkonetta. Meillä on tähän tarkoitukseen korjuuketju.
Kolmas veljeksistämme Joni on
”joka paikan höylä” ja yksi tärkeä lenkki perheyrityksessämme. Olemme harkinneet sukupolvenvaihdosta jo jonkin aikaa
ja tutkailleet parasta vaihtoehtoa
asiantuntijoitten kanssa. Näillä
näkymin se tapahtuu tulevan kesän aikana”, Tuomo Törmälehto paljasti.
Kova yrittäminen on
tuonut leivän
Kun kysyy Tuomo Törmälehdolta yrityksen Tehorakentajat Törmälehto Oy:n menestyksen saloja, tulee heti, että
kova yrittäminen. ”Emme ole
säästelleet työtunteja eikä niitä
uskalla edes laskea. Toinen seikka on, ettemme ole sitoutuneet
yhteen asiaan, vaan useammalle
sektorille. Kun toisella sektorilla on hiljaisempaa, niin toisella
todennäköisellä valoa on. Palettimme on ollut sopiva”, Tuomo
Törmälehto totesi.
com sivuilta”, Tuomo Törmälehto kertoi.
Myös työn hyvä laatu
takaa jatkuvuuden
”Olemme pyrkineet aina niin
hyvään työn laatuun kuin mahdollista. Olemme hoitaneet asiat
loppuun, jos joskus reklamaatioita on tullut. Pitkäjännitteinen
työ vaatii vastuuta meiltä ja työntekijöiltämme, joille myös kiitos kuuluu”, Törmälehto sanoi.
Työntekijöillä on käytössä viisi
kaivinkonetta, kaksi kurottajaa,
traktori, sora-auto, dumpperi,
nosturiauto, rahtiauto, vaihtolava-auto, hakkuukone ja kuormatraktori.
Yhteystiedot
TEHORAKENTAJAT
TÖRMÄLEHTO OY
Teknotalo 2 R
86600 HAAPAVESI
puh (08) 450 277
fax (08) 450 177
Tällä hetkellä useita
rakennuskohteita
”Vieremän kunnalle urakoimme nyt Vieremän terveyskeskusta ja Haapaveden Ha-Sa
Oy:lle Kanavakuivaamoa. Oulaisten As Pionin viiden huoneiston rivitalo- rakennusprojekti on nyt myynnissä. Aloitimme Kristiinankaupungin kaukolämpö maanrakennustyöt. Lisää
toiminnastamme ja referensseistä löytyy www.tehorakentajat.
Heikki Törmälehto,
toimitusjohtaja,
puh. 0400 685 477
Aki Taskila,
rakennusinsinööri, työnjohto,
puh. 044 333 3529
Tuomo Törmälehto,
rakennusinsinööri, työnjohto,
puh. 040 706 1921
Jani Törmälehto,
kuljetukset ja metsäkonetyöt,
puh. 0400 851 190
Joni Törmälehto,
maanrakennus,
puh. 040 575 2416
tehorakentajat.etunimi@
yritysnet.com
Kokonaistoimitus luo säästöä
Sähköinen
Sähköinen
Pneumaattinen
Hydraulinen
Ruuvivaihde
Pneumaat.
VAIHTOEHDOT
Palloventtiili
Läppäventtiili
Kiila-, levyluistivent. Istukkaventtiili
Kumiluistivent.
Kysy tehokas tarjous!
TEHORAKENTAJAT TÖRMÄLEHTO OY
DN 15-800
DN 25-1200
Kaikki vaihtoehdot voidaan varustaa:
DN 15-300
DN 4-1200
-Rajakytkin IP65 / IP67 / IP68
mekaaninen / induktiivinen
-Sähköinen / pneumaattinen
asennoitin
4-20 mA, 0-10V
ECONOSTO OY
PL 1330, Yrittäjäntie 20
70151 KUOPIO
FINLAND
Tel +358 17 262 3555
Fax +358 17 262 3511
www.econosto.fi
[email protected]
Teknotalo 2 R, 86600 HAAPAVESI
puh (08) 450 277
Heikki Törmälehto, toimitusjohtaja,
puh. 0400 685 477
Tuomo Törmälehto, rakennusinsinööri,
työnjohto, puh. 040 706 1921
[email protected]
www.tehorakentajat.com
18 YRITYSMAAILMA
Infrainvestoinnit voivat
kääntää talouden kasvuun
Valtion kannattaa investoida elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin liikenneverkkoihin etenkin nykyisessä taantumassa, kun korot ja kustannukset ovat matalat. Vaikka hankkeisiin jouduttaisiin ottamaan lisää velkaa,
niiden aikaansaama talouden ja työllisyyden kasvu voi vähentää julkisen
velan osuutta bruttokansantuotteesta.
INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo
Syrjö.
M
onissa teollisuusmaiden infrainvestoinneissa kasvuvaikutukset ovat olleet niin mittavia,
että jopa velkarahan käyttö on
alentanut velkasuhdetta. Tämä
käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n julkistamasta liikenneverkkoa ja kansantaloutta
koskevasta raportista, jossa on
käytetty lähteenä muun muassa
Kansainvälisen valuuttarahaston
IMF:n tutkimusta.
Lyhyellä aikajänteellä infrahankkeet tarjoavat työtä ja lisäävät niihin liittyvien palveluiden
ja materiaalien kysyntää. Pitkällä aikavälillä yritysten kuljetuskustannusten sekä liikkumiskustannusten lasku tehostaa taloudellista toimintaa.
-Ruotsissa on ymmärretty meitä paremmin infraan panostamisen hyödyt. Naapurissa
käytetään enemmän rahaa perusväylänpitoon sekä etenkin
investointeihin myös suhteessa
liikenneverkon kokoon, johtaja
Heikki Jämsä Rakennusteollisuus RT:stä toteaa.
PTT:n raportin mukaan Ruotsi käytti vuonna 2013 noin 1,1
prosenttia bruttokansantuotteesta liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Suomen
vastaava panostus oli 0,8 prosenttia. Rakennusteollisuus RT
esittää infrarahoituksen nostoa
yhteen prosenttiin, jotta sekä
perusväylänpito että investoinnit saataisiin kestävälle tasolle.
Tämä tarkoittaa noin 400 miljoonan euron tasokorotusta vuosittaiseen rahoitukseen.
Hyötyjen ja
kustannusten laajempi
vertailu tarpeen
-Tiestön kunnostaminen
on keskittynyt viime vuosina
vilkasliikenteisimpiin teihin.
Luonnonvaratalouden ja teollisuuden näkökulma on unohtunut, sillä pienempien teiden
merkitys on huomattava varsinkin elinkeinoelämälle. Tutkimus osoittaa, että poistamalla alemman tieverkon pullonkauloja, suomalainen teollisuus
voi saavuttaa kaikkiaan 50 miljoonan euron kustannussäästöt
vuosittain, Heikki Jämsä huomauttaa.
Selvityksen perusteella
Ruotsista on hyvä ottaa oppia
myös infrahankeiden pitkäjänteisessä suunnittelussa ja rahoi-
tusmallien monipuolisessa hyödyntämisessä.
-Myös meillä tulee siirtyä
vähintään kahdentoista vuoden
mittaiseen infraohjelmaan ja rahoitussuunnitelmaan. Rahoituksessa on otettava käyttöön
uudenlaisia rahoitustapoja ja
hyödynnettävä tehokkaammin
valtion edullinen lainakorko.
Tähän päätyi myös parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä
viime vuoden lopulla julkistetussa raportissaan, Heikki Jämsä sanoo.
Heikki Jämsä nostaa PTT:n
selvityksestä esiin myös jatkokehitystarpeen. Liikenneinfrahankkeiden kannattavuutta mi-
tataan nykyisin hyötykustannusarviolla, joka ottaa huomioon lähinnä liikenneverkkoon
ja matka-aikoihin kohdistuvat
vaikutukset. Se ei kuitenkaan
sisällä lainkaan alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Jotta hankkeiden kokonaishyödyt saadaan selville, tarvitaan uusi menetelmä laajemman
hyöty-kustannus-suhteen arvioimiseksi.
Rakennusteollisuus RT:hen
kuuluva INFRA ry on yksi
PTT:n tutkimushankkeen viidestätoista rahoittajasta. Rahoittajiin kuuluivat myös muun muassa Liikennevirasto sekä useat
työnantaja- ja ammattijärjestöt.
Lisätietoja
Johtaja
(INFRA ry elinkeinopolitiikka)
Heikki Jämsä,
puh. 050 587 2911,
Rakennusteollisuus RT
Johtaja,
(viestintä ja suhdanteet)
Merja Vuoripuro,
puh. 040 587 2642,
Rakennusteollisuus RT
LR-MERKKITANKO
liikennevalo- ja katuvalokeskuksiin SFS
Standardin mukainen,
ei vaurioita kaappia
tankoon kohdistuvasta
ilkivallasta tai muusta
mekaanisesta
rasituksesta.
Yhden liva-keskuksen hinnalla 600 kpl
lr-merkkitankoja
http://merkkitanko.fi
Enemmän kuin osiensa summa.
C A S E • C AT • D A E W O O • D O O S A N • H I TA C H I • H Y U N D A I • J C B • K O B E L C O • K O M AT S U • L I E B H E R R • N E W H O L L A N D • V O LV O
Häggblom–palvelu sisältää Pohjois-Euroopan laajimman maarakennuskoneiden vara- ja kulutusosien varastovalikoiman
lisäksi runsaasti asiantuntemusta sekä nopeat toimitusajat.
AB A. HÄGGBLOM OY • Yrittäjäntie 12, 67100 Kokkola • Puh: 020 765 8200, Etelä-Suomi: 020 765 8223, Itä-Suomi: 020 765 8221 • [email protected] • www.haggblom.fi
YRITYSMAAILMA 19
Rototilt Group Ab – maailman suosituimpien
rototilttien valmistaja
Rototilt Group AB toimii Ruotsin Vindelnissä,
n. 55 km Uumajan kaupungista sisämaahan
päin. Perheyritys aloitti toimintansa 40 vuotta
sitten ja kaivukoneiden rototiltit tulivat tuoteohjelmaan 90 –luvun alussa. Laitteet alkoivat
yleistyä Pohjoismaissa nopeasti ja kuuluvat nykyisin koneiden perusvarustukseen.
Tuotteet valmistetaan vuonna 2007 rakennetussa huippumodernissa tuotanto- laitoksessa, jonka yhteydessä on myös
tuotekehitys. Yritys tunnettiin
aiemmin nimellä Indexator Rototilt Systems ja se oli osa Indexator Groupia , mutta liittyen
äskettäin tapahtuneisiin muutoksiin omistusjärjestelyissä ja rototilt – ja rotator –liiketoimintojen
täydelliseen eriyttämiseen toisistaan, yrityksen nimi muuttui
1.3.2015 Rototilt Group AB:ksi.
Valinta on
sinun
Rototilt R:n myötä avautuvat uudet valinnan mahdollisuudet.
Valitse itse toiminnot, lisävarusteet ja juuri sinun tarpeisiisi sopiva
tekniikka ja me räätälöimme rototiltin sen mukaan.
Voit valita ohjausjärjestelmän, hydrauliikan läpiviennin, kuormanpitoventtiilit, Secure Lock –kauhan turvalukituksen, keskusvoitelun,
pihtimoduulin , kourat, kauhat, erikoistyölaitteet jne.
Tämä kaikki on mahdollista R:n, uuden moduulipohjaisen teknisen
alustan ansiosta. Se mahdollistaa joustavan tuotannon, jollaista
mikään toinen valmistaja ei pääse edes lähelle. Nyt voit saada
erityisominaisuudet vakiona.
Lue lisää osoitteessa rototilt.com
Uudesta Rototilt R:stä on saatavilla kolme optimoitua kokoa R4, R6 ja R8 juuri sinun
kaivukoneeseesi. Kaikki kolme voidaan varustella juuri sinun tarpeidesi mukaan.
Rototiltin tuotevalikoima
kattaa rototilttien osalta koneiden painoluokat 1,5:sta 30 tonniin saakka. Malliston alkupään
tuotteet ovat RT10, äskettäin uudistettu RT20B sekä RT30. Kesällä 2014 tuotantoon tulivat Rototilt R –sarjan tuotteet R4, R6 ja
R8, jotka ovat asteittain korvanneet aiemmin tunnetut Classic
Linen RT40B, RT60B ja RT80
sekä Advance Linen A40, A60
ja A80 rototiltit.
Rototilt R lähtee asiakkaan
omista tarpeista ja valinnoista.
Asiakas saa tuotteeseensa juuri
ne ominaisuudet, jotka hän haluaa ja maksaa vain niistä. Rototilt R tarjoaa useita edistyksellisiä ominaisuuksia kuten kauhan
turvalukitus Secure Lock, HFS
–suurvirtausläpivienti ja ohjaamon näyttöpanelin sisältävä proportionaalinen ICS –ohjausjärjestelmä. R –sarjaan on ICS:n
lisäksi saatavissa myös ProPlus
- ,P- TE- ja TLE-ohjaukset.
Rototilt Groupin lisälaiteva-
likoimassa ovat irrotettavissa
olevat pihtimodulit, uudistetut
yleis- ja lajittelu-/kivikourat sekä kauhat. Kaikki lisälaitteet on
optimoitu eri rototilttejä silmällä pitäen.
Lisätietoja osoitteesta
www.rototilt.com tai
Auran toimipisteestä
sähköpostitse osoitteella
[email protected]
sekä puhelimitse numerosta
020 785 17 70.
20
METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET
18 YRITYSMAAILMA
Metsätyö Oy
Metsätyö Oy maahantuo, markkinoi ja myy metsäkonevarusteita, työkoneiden tieteriä, kauhateräksiä ja kaivinkynsiä. Yhtiön liikevaihdosta noin
60 % on konsernin omavalmisteisia tuotteita,
joiden lisäksi maahantuodaan alansa johtavien
valmistajien varusteita ja tarvikkeita. Pääkonttori
sijaitsee Jyväskylässä ja myyntikonttorit varastoineen Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä.
Metsätyö Oy on P. Wikström
-konserniin kuuluva yritys.
Lisäksi yritysryppääseen kuuluvat ruotsalainen Olofsfors Ab
, kanadalainen Olofsfors Inc,
ruotsalainen Iggesund Forest
Ab ja ruotsalainen Aluman Oy.
Olofsfors Ab on metsäkoneteloja, tieteriä ja kauhateräksiä
valmistava yritys, Olofsfors
Inc. on metsäkonevarusteita
markkinoiva ja myyvä yritys.
-Tuotevalikoimaamme kuuluvat pyörä- ja kaivinkoneiden
kauhateräkset, huulilevyt, pohjakiskot kauhoihin, V-kärjet
mittojen mukaan sekä kauhojen kunnostuksessa käytettävät kulutuslevyt kokonaisina
levyinä. Kauhateräksissä on
perusraaka-aineena käytetään
booriseosteista hiilimangaaniterästä. Kovuudet ovat 500-550
HB:n välillä. Tuotteet tehdään
karkaisemattomasta hiilimangaaniteräksestä valmiiksi kappaleiksi ja ne karkaistaan vasta
viimeisenä työvaiheena, Esko
Ovaskainen esittelee.
Kaivoksillakin aurataan
ja höylätään, kun pidetään
kulkuväyliä kunnossa, näihin
tarpeisiin soveltuvat erilaiset
tieterät tiehöyliin ja auroihin.
Kynsikauhojen kynnet sekä
puskutraktoreiden terät tulevat
useilta eri valmistajilta.
Expander-tapit
tappiliitosten
korvakkeiden
väljyyden poistoon
-Myymme myös ruotsalaisia
Expander-tappeja, jotka on
tarkoitettu esimerkiksi korvakkeiden tappiliitosten väljyyden
poistamiseen puomistoissa.
Tappeja käytetään monissa
erilaisissa laitteissa, kuten kaivinkoneissa, pyöräkoneissa ja
henkilönostimissa. Tuotteella
pystytään korvaamaan laitteiden alkuperäiset tappiliitokset.
Väljyysongelma poistuu Expanderilla lopullisesti.
Joissakin laitteissa Expandertappia käytetään Ovaskaisen
mukaan jo ensiasennuksen
yhteydessä. Kaivoksilla on
todella haastavat työskentelyolosuhteet ja töitä tehdään 24/7,
joten tappiliitokset kuluvat normaalia työskentely-ympäristöä
nopeammin.
Turvatankkipolttoainesäiliöt
Metsätyö Oy:n kautta saa
myös turvatankki-polttoaine-
säiliöt, joita on saatavilla kokoluokissa 330–2800 litraa. Säiliöt ovat UN-tyyppihyväksyttyjä
IBC-pakkauksia ja ne täyttävät
31A-tyyppisten vaarallisten
aineiden kuljetusvaatimukset.
Suomessa ne on hyväksytty
polttonesteiden varastointiin
sekä polttoainekuljetukseen.
-Pienimmät säiliöt on tarkoitettu avolava-auton lavakatteen
alle ja suurimmat on sitten 2800
litraisia polttonesteen välivarastointiin soveltuvia tuotteita.
Näitä tarpeita on lähinnä ura-
koitsijoilla, koska polttoainetta
on siirrettävä ja varastoitava,
Ovaskainen toteaa.
iDig-kaivuuasisstentti
-iDig-kaivinkoneen kaivuumittalaitteella pystytään katsomaan näytön avustamana kaivinkoneen kaivuusyvyys sekä
-kaltevuus. Tämä parantaa työskentelyn tarkkuutta,tehokkuutta
ja turvallisuutta.
Puomistoon kiinnitettävät
anturit ovat langattomia ja
saavat energiansa aurinkokennoista. Antureiden kiinnitys on
nopeaa. Ensimmäisellä kerralla
aikaa kuluu n. 20 minuuttia, tämän jälkeen antureiden irrotus
tai kiinnitys vie vain pari minuuttia. Laitteiston kalibrointi
on ainutkertaisen menetelmän
ansiosta todella nopeaa ja koko
kalibrointiprosessi kestää noin
tunnin, Ovaskainen kertoo.
Edellä mainitut asiat yhdessä
tarkoittavat sitä, että voit käyttää yhtä iDig-laittetta monessa
koneessa. Kun laitteen muistiin
on tallennettu usean koneen
kalibrointiarvot, laitteiston
siirto koneesta toiseen kestää
10 minuuttia.
-Tuotteiden toimitukset tehdään toimipisteistämme Jyväskylästä, Hämeenlinnasta ja
Rovaniemeltä. Kaikissa kolmessa toimipisteessämme on
varasto, joten toimituksemme
ovat nopeita, Esko Ovaskainen
toteaa loppuun.
Metsätyö Oy työllistää 26
henkilöä ja liikevaihtoa kertyi
viime tilikaudella 20 miljoonaa.
Yritys on perustettu vuonna
1945.
www.metsatyo.fi
YRITYSMAAILMA 21
Ab A. Häggblom Oy
Kauhat, telaketjusovellukset,
varaosat ja huolto
A. Häggblomin toiminta koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta. Valmistavalla puolella yhtiö
valmistaa pienet ja isot kauhat sekä telaketjusovellukset. Tämän lisäksi toimintaan kuuluvat olennaisesti varaosa- ja huoltopalvelut. Telaketjusovellusten puolella Häggblom valmistaa mm. Metso Mineralsin mobiilimurskeen telarunkoja sekä täydellisiä Junttan-paalutuskoneen alavaunuja.
Yhtiö huolehtii suunnittelusta, tuotekehityksestä sekä koko valmistusketjusta.
-Kauhapuolella räätälöimme
asiakkaan toiveiden mukaan toimivat kauhat. Siellä keskitymme
erityisesti isojen koneiden kauhoihin, jolloin lähdetään liikkeelle 20 tonnin koneista ja mennään aina yli 500 tonnin koneisiin. Teemme myös vaativia kaivoskoneiden kauhoja, toimitusjohtaja Jukka Karhula mainitsee.
Molemmissa liiketoiminnoissa on niitä ominaisuuksia,
jotka automaattisesti tarkoittavat
sitä, että Häggblomilla on lisäksi kolmas liiketoimintayksikkö,
joka käsittää varaosat ja huollon.
-Varaosapuolella teemme yhteistyötä samojen komponenttitoimittajien kanssa kuin valmistuspuolellakin, eli siellä meillä
on pääkumppaneina Esco, Berco ja ITM. Olemme keskittyneet
vain laadukkaisiin komponentteihin. Varaosapuolella palvelemme minikoneiden omistajista aina isoihin urakoitsijoihin ja
koneisiin saakka. Myymme tuotteita ja palveluita myös kaivosyhtiöille. Meillä on Kokkolassa
Pohjolan suurin yksittäinen varasto vara- ja kulustusosia, Karhula kertoo.
Räätälöityä valmistusta
-Pystymme vastaamaan lähes kaikenlaisiin asiakastarpeisiin tahansa, kunhan se koskettaa
toimialaamme. Konepajallamme
voidaan tehdä todella isoja ja
monimutkaisia kappaleita, jotka
edellyttävät vaativaa hitsausta ja
koneistusta. Meillä on myös kohtuullisen iso suunnitteluosasto,
mistä löytyy paljon osaamista,
joten pystymme olemaan mukana asiakkaan tuotekehitysprosessissa. Voimme suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa
halutun osakokonaisuuden. Tällä
varmistutaan, että tuote istuu täydellisesti loppuasiakkaan tarpeisiin, Karhula täsmentää.
Kauhat ovat yhtiön oma tuote, jota myydään omalla Häggblom-brändillä. Häggblom-kauhat suunnitellaan yksilöllisesti
asiakkaan tarpeisiin juuri sille
koneelle ja siihen käyttötarkoitukseen jossa sitä tullaan käyttämään. Tämän mukaan suunnitellaan kauhan muoto ja geometria
sekä valitaan oikeanlaiset kulutusosat.
-Isoimmat kauhat mitoitetaan
ja suunnitellaan aina yksilöllisesti, mutta keskikokoluokan
koneisiin on olemassa tiettyjä
valmiita malleja, joita olemme
toimittaneet säännöllisemmin.
Kun mennään yli 50 tonnin koneisiin, asiakkaalla on lähes aina toiveita mallin, geometrian
ja kulutusosien suhteen, joiden
pohjalta tuote valmistetaan. Puhutaan massaräätälöinnistä, koska tuotteen tietyt perusominaisuudet ovat valmiina, mutta sen
yksilöinti tehdään pienemmillä
yksityiskohdilla.
Kauhatuotteemme ovat toimivia, laadukkaita ja suorituskykyisiä, Karhula selvittää.
Nopeat
varaosatoimitukset
-Meillä on Kokkolassa yksi
iso keskusvarasto, josta löytyvät kaikki yleisimmät kulutusosakomponentit alavaunuihin
ja kauhoihin. Yleisimpiin ko-
neluokkiin, 10 tonnin koneista
aina 35 tonnin koneisiin, löytyy
käytännössä kaikki telaston sekä
kauhojen vara- ja kulutusosat.
Mikäli tuote löytyy hyllystä, tavara lähtee asiakkaalle vielä saman päivän aikana.
Karhula kertoo, että varaosat
löytyvät myös erikoisempiin
koneisiin, jolloin turvaudutaan
kattavan toimittajaverkoston
tarjoamiin mahdollisuuksiin.
-Meillä on edustuksessa
maailman johtavien merkki-
en lisäksi myös edullisempia
vaihtoehtoja. Emme kuitenkaan
myy ihan halvinta laatua, koska haluamme tarjota asiakkaille toimivia ja turvallisia ratkaisuja. Meillä on Suomessa kaksi kenttämyyjää, joista toinen
toimii Etelä-Suomessa ja toinen Itä-Suomessa. Kokkolassa
on useampi varaosamyyjä palvelemassa asiakkaita paikallisesti ja puhelimen välityksellä
koko maahan, Jukka Karhula
mainitsee.
Ab A. Häggblom Oy on raivannut yli 60 vuotta tietä Suomen kehitykselle. Vuonna 1954 kokkolalaisesta autotallista
käynnistynyt perheyritys on vuosikymmenten kokemusten
vahvistamana ja rohkeiden investointipäätösten vauhdittamana kasvanut kansainväliseksi konepaja-alan toimijaksi.
Kasvun vuosikymmeninä yhtiö on perustanut toimintansa
toimialan asiantuntemukseen, laajaan kansainväliseen verkostoitumiseen ja tinkimättömään palveluasenteeseen.
www.haggblom.fi
22 YRITYSMAAILMA
Veho Hyötyajoneuvojen purkuosatoiminta
Ensiluokkaiset auton osat
ansaitsevat toisen mahdollisuuden
Autojen purkuosien kysyntä on jatkuvassa
kasvussa. Purku- ja vaihto-osat ovat erinomainen ja taloudellinen vaihtoehto uusille alkuperäisille varaosille. Erityisesti
vanhempien mallien kohdalla, purku - ja
vaihto-osat edustavat reilua hinta-laatusuhdetta. Vaikka nämä osat on hinnoiteltu korottamaan ajoneuvon arvoa, ne tarjoavat siitä huolimatta luotettavan vakuuden
jatkuvalle liikkuvuudelle.
Veho Hyötyajoneuvot laajensi toimintaansa Haapamäellä vuonna 2008 ottamalla Sisupurkutoiminnan lisäksi myös
Mercedes-Benz hyötyajoneuvojen purkuosatoiminnan. Uusi
ja nykyaikainen varastotila rakennettiin vuonna 2012. Keuruun purkuosakeskuksesta löytyy nyt huomattavasti aikaisempaa helpommin tarvittavia osia,
sillä viime keväänä on avattu
myös nettiin purkuosien verkkokauppa.
- Asiakaskunta on ollut tyytyväinen Sisu-purkuosatoimintaamme ja pitkälti tästä johtuen päätimme ulottaa toiminnan
myös Mercedes-Benz-purkuosiin. Toiminta palvelee sekä
kuorma-autoilijoita että pakettiautojen Vito ja Sprinter-käyttäjiä. Purkutoiminnassa on keskitytty aktiivikäytössä oleviin
vuosimalleihin 2000-2012. Koko purkutoiminta on rakennettu
Vehon infran mukaisesti. Olemme rakentaneet toimintamallin,
jota kontroloidaan ja muutetaan
tarvittaessa markkinatilanteen ja
tuotekannan muuttuessa, kertoo
tuotepäällikkö Kimmo Juvonen
purkutoiminnan taustoista.
Kimmo Juvonen tuli Veho
Hyötyajoneuvojen purkutoi-
minnan kehittämiseen ja uusien
toimintamallien- ja markkinoiden hiomisen pariin reilut kolme vuotta sitten.
Ympäristöasiat
hallinnassa
-Puramme vuosittain noin
100 autoa. Purkuhallissa komponentit irrotetaan autosta ammattitaitoisesti, mikä lisää esimerkiksi sähkövarusteiden käytettävyyttä. Toimimme ympäristösertifikaatin mukaisesti, jalostamme purkutoiminnalla käyttökelpoiset varaosat uusiokäyttöön
ja jäämäosat sekä –materiaalit
asianmukaisesti käsiteltynä kierrätykseen. Purkupuolen työntekijämme ovat kaikki koulutettuja mekaanikkoja ja näin ollen
taustalla on merkkikorjaamon
tietotaito ja laitteisto, sekä laatusertifikaatit ISO9001, 14001,
OHSAS 18001,Juvonen kertoo.
Purkutoiminnan
huoltohistoria lisää
kaupankäynnin
turvallisuutta
-Purkuprosessissa valtaosa
purkuosista tulee meidän vaihtoautoista. Ulosmyynti tapahtuu sekä omiin toimipisteisiin
että muihin yrityksiin ja loppu-
kuluttajille. Irrotuksen jälkeen
jokainen kokonaisuus numeroidaan, tallennetaan varasto-ohjelmalle ja siirretään varastoon
odottamaan uutta käyttäjää, Juvonen selvittää.
-Hyväkuntoiset osat puretaan
ja myydään eteenpäin sellaisenaan. Kunnostusta kaipaavat
osat huolletaan, jolloin ne saavat vaihto-osatakuun. Moottorit, vaihteistot ,alustat ja tekniikat käsitellään asianmukaisesti.
Ne auton osat, jotka eivät ole ehjiä, kierrätetään asianmukaisesti.
Kun ajoneuvovaurioissa ja niiden korjauksissa tarvitaan isompia kokonaisuuksia, niin voimme myös tilaustyönä toimittaa
näitä tarvittavia kokonaisuuksia, Juvonen kertoo.
-Kaikki kuluvat osat dokumentoidaan, joka takaa osien
luotettavuuden. Hinnoittelu ta-
pahtuu osien kunnon ja iän mukaan, käytännössä hinta on keskimäärin puolet tai alle puolet
uuden vastaavan hinnasta, Juvonen mainitsee.
-Meiltä löytyy myös raskaiden ajoneuvojen päälirakenteita,
laseja, korin osia sekä tekniikan
osia, jotka kaikki löytyvät äskettäin avaamastamme nettiportaa-
lista VEHO- TRUCKS huoltopalveluiden alta löytyy linkki
http://dealers.mascus.com/vehoparts/search.aspx, Kimmo
Juvonen opastaa.
SE
EDULLISEMPI
VAIHTOEHTO!
Purku- ja vaihto-osat
Kuntotarkistetut purkuosat: Mercedes-Benz ja Sisu.
Uusittu verkkokauppa
ON NYT AVATTU!
Edulliset hinnat isoimmillekin osakokonaisuuksille, alkuperäisosan laatua
tarvikeosaa edullisemmin ja hinnoittelu laatuluokituksen mukaan.
Huomattavan edun esim. vakuutusyhtiöiden korvaamissa korjauksissa
- kalusto nopeasti liikenteeseen vähäisemmällä työveloituksella.
Taustalla valtuutetun merkkikorjaamon tietotaito ja laitteet.
Myös kuljetuskaluston päällirakenteet käytettyinä,
tarvittaessa asennus- ja muutostyöt korjaamossamme.
Tutustu verkkokauppaan
tai soita ja kysy lisää!
SISU / Teuvo Hirvelä p. 010 569 8336
M-B / Kimmo Juvonen p. 010 569 8341
KEURUU, Sepäntie 2
Haapamäki 42800
ma-pe 7.30-16.00
YRITYSMAAILMA 23
SKAL Pohjanmaa-Österbotten ry
Kuljetusala
elinkeinoelämän puristuksessa
Kuljetustoimialalla ei mene hyvin Suomessa, eikä tilanne ole sen parempi Pohjanmaallakaan.
Öljyn hinnan lasku ei ole heijastunut kuljetusyritysten talouden mittareihin positiivisesti.
Myös tiestön huono kunto asettaa haasteita, varsinkin uusilla massoilla operoiville kuljetusyrittäjille.
Ö
ljyn hinnan lasku on
vaikuttanut dieselpolttonesteen hintaan noin
25 senttiä litralta vuoden sisällä. Pumppuhinnan lasku ei heijastunut olennaisesti kuljetusyritysten kannattavuuteen, sillä klausuulien ansiosta säästöt
siirtyvät pääasiallisesti asiakkaiden katteisiin. Samanaikaisesti työvoima- ja muut kustannukset ovat nousseet. Öljyn
hinnanlaskun virkistävä vaikutus elinkeinoelämään ei heijastunut kuljetusten kysyntään loppuvuonna.
-Dieselpolttoaineen hinnanlasku ei näy kuljetusyrittäjien
tuloksessa. Syynä tähän on se,
että liikevaihto ja kuljetusmäärät ovat laskeneet. Kustannuksetkin ovat alalla nousseet, mm.
työvoimakustannusten osalta,
SKAL Pohjanmaa-Österbotten
ry:n toiminnanjohtaja Riikka
Pakkala kertoo.
SKAL saa tietonsa neljännesvuosittain tehtävän kuljetusbarometrin kautta. SKAL ry
tekee barometrin koko jäsenistölleen.
-Viimeisimpään kuljetusba-
rometrikyselyyn vastasi 664 jäsenyritystä, kun jäseniä yhteensä noin 6000, Pakkala mainitsee.
Alan heikko tilanne
näkyy
-Kun yrityksiltä on kysytty arviota seuraavasta neljästä
kuukaudesta, on valtaosa arvioinut niin, että kuljetusmäärät
pysyvät ennallaan tai laskevat.
Liikevaihto (syyskuu-joulukuu
2014) on laskenut jonkin verran
35 %:lla ja 30 %:lla pysynyt ennallaan. Seuraavan vuosineljänneksen osalta 38 % arvoi sen pysyvän ennallaan, 32 % arvioi sen
jonkin verran laskevan. Liikevaihdon arvioidaan siis laskevan
tai pysyvän ennallaan myös seuraavan vuosineljänneksen ajan.
Sama pätee juttu kannattavuuden suhteen. Suurin osa ennakoi sen pysyvän ennallaan tai
heikkenevän. Tilanne näyttää
varsin negatiiviselta. Syys- ja
joulukuun tonnimäärät ovat olleet pienempiä, kuin on arvioitu edellisessä kyselyssä ja sama
tilanne toistuu arvioidun liikevaihdon kanssa. Jäsenistömme
on liikevaihdon tulevaisuudes-
sa edelleen laskevan, Pakkala
tulkitsee.
Pohjanmaan tilanne myötäilee valtakunnallista muutamien
prosenttien heitoilla. Liikevaihdon suhteen Pohjanmaalla menee vähän huonommin kuin
Suomessa keskimäärin. Taustalla tähän on Pakkalan mukaan taantuma ja se, että markkinat ovat kuljetuspalveluiden
tilaajilla.
Tiestö erittäin huonossa
kunnossa
-Tiestön huono kunto noudattelee koko valtakunnan tilannetta. Tiestön kunnossapito
räjähti käsiin tammikuussa. Tämä vuosi alkoi niin, että jäsenistö on ottanut aktiivesesti yhteyttä aluetoimistoomme. Osin jopa päätieosuudet ovat osin siinä
kunnossa, että polanteet ja raiteet aiheuttavat valtavia onnettomuusriskejä. Joskus ei uskalleta lähteä tien päälle uusilla
jättirekoilla, koska uudet painot lisäävät onnettomuusriskiä
hurjasti.
Taustalla näihin ongelmiin
Pakkala näkee urakoitsijoiden
vaihtumisen sekä kunnossapitomäärärahojen puutteen.
-Ne ovat kokonaisurakoita,
joista maksetaan urakkahinta.
Liikkeelle lähdetään yksinkertaisesti liian myöhään, tiestöä
hiekoitetaan todella heikosti ja
aurauskalusto on huonoa. Tiestö
on tämän seurauksena mennyt
hälyttävän huonoon kuntoon.
Ehdotamme ratkaisuksi teiden
hoitoluokitusten nostoa. Kaikki
on kiinni puutteellisesta rahoituksesta. Teiden hoitoluokitukset ovat osin niin alhaisia, ettei
teitä hoideta lainkaan, varsinkin
jos kyseessä on alempiarvoisen
hoitoluokituksen tie.
Urakoihin on saatava sanktiojärjestelmä. Jos tietä ei ole
hoidettu, siitä pitäisi seurata
rangaistus.
Pakkala perää vastuukysymystä, mikäli tiestön huonosta kunnosta aiheutuu onnettomuuksia.
OSTAMME
KAIKENLAISTA METALLI/RAUTAROMUA
yrityksiltä ja yksityisiltä
Autokoritiivisteet
Koneiden lasitiivisteet
Kaikenväriset tiivisteet kumista - laatuvarmasti
• Tuotevalikoimassamme mm. Kaikki tunnetut lasi-, alumiini- ja
rautarakennejärjestelmien tiivisteet.
• Oma suulakevalmistus takaa yksilölliset tuotteet nopeasti, juuri
sinun mittojesi mukaan. Autamme mielellämme myös suunnittelussa.
• Raaka-aineena musta EPDM-kumi sekä kierrätyskelpoinen
thermoplastinen kumi ja silikoni.
OT-KUMI OY
Iilaakso, FI-91100, Ii, Finland
Lieksentie
8, 91100 Ii, Finland
Puh. +358-8-8174010
Puh. 08-655
8800,
fax 08-817 4123
Fax +358-8-8174123
[email protected]
www.ot-kumi.com
[email protected]
www.ot-kumi.com
• Romuautojen virallinen vastaanottopiste
• Toimitamme vaihtolavat
erosta
• Suoritamme purkutöitä
taa num
Kysy hin
0234
040 555
ROMULIIKE
POHJANMAAN METALLIVÄLITYS OY
• Linjatie 5, 61850 KAUHAJOKI, 06 232 2002
• Jarrumiehentie 46, 66400 LAIHIA
06 477 0152
www.pohjanmaanmetallivälitys.fi
-Onnettomuudet tulevat kalliimmaksi yhteiskunnalle, kuin
tiestön hoitaminen. Pahimmillaan tästä seuraa se, ettei tavara liiku kunnolla ja kaikki osapuolet kärsivät. Otamme asian
esille. Liikennevaliokuntaan
asti lähtee SKAL ry:ltä tietoa
ja paikallisesti otamme yhteyttä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.
Tienkäyttäjän linja
-Tiestöön liittyvissä huomautuksissa ohjeistamme tienkäyttäjiä soittamaan tienkäyttäjän
linjalle numeroon: 0200 2100.
Kyseessä on liikenneviraston
puhelinnumero, jonne jokainen
soitto rekisteröidään ja välitetään
suoraan maantietä hoitaville urakoitsijoille. Numeroon kannattaa soittaa, kun tiellä havaitaan
mitä tahansa ongelmia, Pakkala
opastaa.
www.skal.fi
OVET JA IKKUNAT
Valmistamme lehti-, pari-, taitto-, liuku-,
liukupalo-ovet ja ikkunat.
24 YRITYSMAAILMA
Kokkolan satama
Voimakkaasti kasvava yleissatama kehittää toimintaansa
Kokkolan Satama on Suomen
kolmanneksi suurin yleissatama,
jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen
ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta.
”Sataman tärkeitä menestystekijöitä ovat muun muassa
asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä
investoinnit moderniin käsittelytekniikkaan”, kertoo Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting.
Uusi 140 tonnin
konttinosturi tuplaa
kapasiteetin
Kokkolan satamaan on tänä
keväänä hankittu järeän kokoluokan konttinosturi, jolla pystytään käsittelemään entistä isompia konttialuksia.
Hopeakivensatamaan sijoitettu konttinosturi pystyy käsittelemään maksimissaan 20
000 tonnin konttialuksia, joihin
mahtuu enimmillään noin 1 600
konttia.
Uuden konttinosturin nostokyky on enimmillään 140 tonnia,
mikä kaksinkertaistaa Kokkolan
sataman tähänastisen yksittäisen
noston nostokyvyn.
”Uusi satamanosturi vahvistaa merkittävästi sataman toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa vaativatkin projektilaivaukset. Laivakoko kasvaa myös
konttiliikenteessä ja pystymme
nyt sujuvasti käsittelemään myös
isoja 15 000 – 20 0000 tonnin
aluksia. Meillä konttiliikenteen
destinaatiot ovat Antwerpen,
Hampuri ja Bremerhaven.
”Satamalle avautuu uusia
markkinoita. Selkeä tavoitteemme onkin Suomen johtavaksi
projektilaivaajaksi ylisuurissa ja
ylileveissä nostoissa. Ne pystytään nyt laivaamaan tehokkaasti sataman kautta. Satama, jolla
on tällainen järeä nosturi, saavat siitä markkinaetua: erilliset
nostot maksavat paljon”, toteaa
Torbjörn Witting.
2014 kaikkien aikojen
huippuvuosi
Kokkolan satamalle vuosi
2014 oli kaikkien aikojen huippuvuosi. Sataman kokonaisliikennemäärä ylitti ensimmäisen
kerran kahdeksan miljoonan
tonnin rajan, kun kokonaisliikenteen määrä nousi aina 8,575
miljoonaan tonniin. Määrä on yli
700 000 tonnia enemmän kuin
edellisenä ennätysvuonna, vuonna 2011.
”Viime vuoden lisäys selittyy erityisesti Venäjän transitoliikenteen kasvulla. Transiton
osuus sataman kokonaisuudesta on 42 prosenttia. Sen lisäksi saimme ilahduttavasti kasvua Keski- ja Pohjois-Suomen
markkina-alueelta. Näiden ohella Kokkolan seudun suuryritysten ja kaupan tasaisen hyvä kasvu ovat luoneet jo pitkään vakaan pohjan sataman toiminnalle, Kokkolan Satama Oy:n toimitusjohtaja Torbjörn Witting kuvaa sataman kolmen markkinaalueen kehitystä.
Isojen laivojen
liikennöinti lisääntyy
Kokkolassa on lisääntynyt
nimenomaan isojen laivojen eli
Panamax-luokan ja Capesizeluokan alusten liikennöinti, joiden osuus kasvoi edellisvuodesta
38 prosenttia. Liikennemäärien
ja aluskoon kasvu vaativat paljon sataman kapasiteetilta, sillä
esimerkiksi yhteen Panamaxluokan alukseen mahtuu lastia
1 150 junavaunun verran.
”Ennätyssuuren liikennemäärän käsittely on ollut mahdollista, koska liiketoiminnan
tuotoilla on voitu investoida
Kokkolan satama käsittää kolme satamanosaa; Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman. Pääosa liikenteestä kulkee Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa, kun taas kappaletavaraa ja kontteja käsitellään Kantasatamassa. Näiden lisäksi myös Hopeakiven sataman liikennemäärät ovat olleet
hyvällä tasolla.
pitkäjänteisesti sataman kehittämiseen. Sen lisäksi olemme
jo vuosia ajaneet sisään kasvavia liikennevirtoja saumattomalla yhteistyöllä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kokonaisuus
toimii kitkattomasti niin rautatieliikenteessä kuin satamaoperaattoreiden kanssa”, toteaa Witting.
Investointeja toiminnan
kehittämiseen
Kokkola sijoittuu selkeästi
maan kolmen suurimman yleissataman joukkoon Haminan,
Kotkan ja Helsingin jälkeen.
Kokkolan satama käsittää
kolme satamanosaa; Kantasataman, Syväsataman ja Hopeakiven sataman. Pääosa liikenteestä
kulkee Syväsataman kautta, joka on niin sanotun tumman bulkin satamanosa, kun taas kappaletavaraa ja kontteja käsitellään
Projektijohtajaksi?
Pystytkö nostamaan 140 tonnia? Ja palvelemaan asiakkaita ammattitaidolla,
yksilöllisesti ja joustavasti? Me pystymme. Uusi, kapasiteettimme tuplaava
140 tonnin satamanosturimme mahdollistaa nyt vaativatkin projektilaivaukset. Palvelummehan on erinomaista jo valmiiksi. Selkeä tavoitteemme on
kehittyä Suomen johtavaksi projektilaivaajaksi. Otahan siis yhteyttä.
KOKKOLAN SATAMA OY • Puh: (06) 824 2400
[email protected] • www.portofkokkola.fi
Liikelaitoksesta
osakeyhtiöksi
Kokkolan satama jatkaa toimintaansa yhtiöittämisen seurana liikelaitoksen sijasta osakeyhtiönä. Uuden yhtiön nimi on
Kokkolan Satama Oy.
Toimitusjohtaja Torbjörn
Witting näkee vuoden 2015 alusta voimaan tulleen muutoksen
positiivisena asiana, joka antaa
uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.
”Ennen yhtiöittämistäkin satama on harjoittanut liiketoiminta, jota voimme nyt terävöittää.
Tavoitteena on, että palvelutasomme paranee ja monipuolistuu
entisestään. Osakeyhtiö pystyy
harkitsemaan liiketoimintaansa
laajemmin.
EU:n direktiivien tavoitteena
on, että satamat kilpailevat markkinoilla samoin säännöin ja osakeyhtiömuoto lisää toiminnan läpinäkyvyyttä.
Kantasatamassa. Näiden lisäksi
myös Hopeakiven sataman liikennemäärät ovat olleet hyvällä tasolla.
”Olemme investoineet esimerkiksi nostureihin sekä laitureihin, ja varastointialueita on
laajennettu huomattavasti. Kun
kapasiteettiin on panostettu tasaisesti useiden vuosien ajan,
olemme pystyneet toimimaan
joustavasti silloinkin, kun palveluilla on isoin kysyntä.”
Kilpailukyky edellyttää
väylän syventämistä
”Sataman kehittämisen kannalta onkin tärkeää, että voimme syventää ensi tilassa nykyisen syväväylän 14 metriin. Se on
ehdottoman tärkeä toimenpide
Kokkolan satamaa käyttävien teollisuusyritysten kilpailukyvylle, painottaa Torbjörn Witting.
K
Kokkolan Satama on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama, jonka liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämistyön ansiosta. Menestystekijöitä ovat muun muassa
asiakaslähtöinen palvelu, kilpailukykyinen hinnoittelu sekä investoinnit
moderniin käsittelytekniikkaan.
Kaivannaisteollisuuden
ykkössatama Suomessa
okkolan Satama on saavuttanut kaivannaisteollisuuden parissa vahvan aseman.
Kaivannaisteollisuuden tuotteet muodostavat valtaosan sataman kuljetuksista.
”Raaka-aineiden tehokas, hinnoiltaan kilpailukyinen käsittely on Kokkolan sataman vahvuus”, korostaa Torbjörn Witting.
Kokkolan Satamaa voidaan hyvällä syyllä
sanoa kaivannaisteollisuuden ykkössatamaksi
muutenkin kuin numeroiden perusteella. Satama on toiminut kaivannaisteollisuuden luotettavana kumppanina jo 50 vuotta.
”Tuona aikana olemme oppineet toimialan logistiikan. Palvelemme Keski- ja Pohjois-Suomen,
Ruotsin ja Venäjän kaivannaisteollisuutta. Vaikka
kulttuurit ovat erilaisia, toimialan lainalaisuudet
ovat kuitenkin samanlaiset.”
”Kiitos paikallisen teollisuuden ja hyvien
kumppanuussuhteiden tiedämme, kuinka voimme kehittää omaa toimintaamme. Laajan ja luotettavan osaamisen ansiosta olemme onnistuneet
saamaan tänne koko ajan uusia toimijoita.”
Kumppaneista Witting mainitsee esimerkkeinä ahtausliikkeet Oy M. Rauanheimo Ab:n ja Oy
Hacklin Ltd:n sekä VR Transpointin, jonka koko cargo-liikenteestä noin 15 prosenttia kulkee
Kokkolan kautta.
Lähes 30 vuotta Kokkolan Sataman kehittämistyötä on ohjannut raaka-aine- ja kaivannaisteollisuuden strategia. Sen ansiosta Kokkolan Satama voi nykyään tarjota erittäin hyvän kapasiteetin useammallekin kaivokselle.
”Olemme rakentaneet yhden täysin uuden satamanosan eli Syväsataman. vuoden 2012 alussa
otettiin käyttöön uusi Hopeakiven syväsatama”,
Witting toteaa.
Kokkolan satama on logistisesti hyvin varustettu: asiakkaiden käytössä on esimerkiksi junavaunujen kaatolaitteet sekä monipuoliset nosturi- ja kuljetinjärjestelmät, joilla voidaan saavuttaa parhaimmillaan yli 40 000 tonnin lastausteho
vuorikaudessa.
Kaksoisraide valmistunee 2017
puoliväliin mennessä
Parin viime vuoden aikana on käynyt ilmi,
että Kokkolan Satama vetää enemmän tavaraa
kuin mitä sinne voidaan raiteita pitkin kuljettaa.
Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen rakentaminen
purkaa kansallisen raideliikenteen toiseksi vaikeimman pullonkaulan. Kaivannaisteollisuuden
asiakkaille mieluinen päätös on lisäksi Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-ratayhteyden toiminnallisuuden parantaminen.
Kaksoisraideosuus Kokkolasta Ylivieskaan
rakennetaan kolmessa osassa. Kokkola–Riippaosuuden rakentaminen alkoi syyskuussa 2012.
Kokonaisuudessaan kaksoisraide valmistuu 2017
puoliväliin mennessä.
”Me luonnollisesti toivomme, että ratayhteyden kohtaamispaikat rakennetaan ennen sähköistystä, koska se lisää suoraan kapasiteettia”,
Torbjörn Witting toteaa.
Liikennevirasto on tehnyt mittavia investointeja myös sataman ulkopuolelle. Raskaan liikenteen hoitamiseen tarkoitettujen väliratapihojen
rakentamiseen on investoitu yli 10 miljoonaa
euroa.
YRITYSMAAILMA 25
K
Koneyrittäjien Suominen:
Aika investoida verkostoihin
Asiakkaiden arkuus investoida maarakennusalan töihin tuntuu alan Koneyrittäjien arjessa. Tuore
kysely kertoo, että tarjouspyynnöt ovat vähentyneet ja eletään säästöbudjettien aikaa, vaikka samaan aikaan pahasti rapautuneissa verkostoissamme lymyää aikapommi. Nyt olisi otollinen aika
investoida yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeisiin verkostoihin ja niiden kuntoon, totesi
varapuheenjohtaja Markku Suominen Koneyrittäjien Maarakennuspäivillä Joensuussa.
Koneyrittäjien liiton jäsenilleen tekemän markkinatilannekyselyn mukaan maarakennusalan töiden tarjouspyynnöt näyttävät vähentyneen vuoden takaisesta paikoin jopa kolmanneksella. Kyselyn vastauksista paistaa myös asiakkaiden arkuus investoida alan töihin.
- Hiljaiselon ja näennäissäästämisen sijaan nyt olisi mitä otollisin aika panostaa vesi- ja viemäriverkostojen saneeraukseen
ja tiestön kuntoon, kun maarakennusalalla on käytettävissä
resursseja ja osaamista, sanoi
Suominen.
Vesi- ja viemäriverkostomme
keski-ikä on korkea. Nykyiseen
vesi- ja viemäriverkostojen saneerausmäärään verrattuna todellisen saneeraustarpeen on arvioitu olevan noin 2-3-kertainen,
jotta näiden verkostojen saneerausvelka saataisiin poistettua
kymmenessä vuodessa.
Tieverkon huono kunto näkyy päivittäin kaikille tienkäyttäjille, mutta tiestön rapautuminen ja välityskyvyn väheneminen vaikuttaa myös piilevämmin
koko maan kilpailukykyyn logistiikkakustannusten kasvun kautta. Parlamentaarinen korjausvel-
katyöryhmä arvioi raportissaan
joulukuussa, että liikenneverkon
korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatisi perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Korjausvelan vähentäminen vaatii tämän lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 miljoonaa
euroa vuodessa. Tällä yhteensä
150 miljoonan vuotuisella rahoitustason nostolla liikenneverkon
korjausvelka saataisiin 12 vuodessa pienenemään nykyisestä
2,4 miljardista eurosta 1,9 miljardiin euroon.
- Työtä korjausvelan kasvun
taittamiseksi on kaikissa yhteiskunnan tärkeissä verkostoissa.
Niukkuuden aikoina rahoitusta
on vaikea löytää, mutta on ymmärrettävä, että menoerän sijaan
kyse on investoinnista kansalliseen kilpailukykyyn, kansalaisten hyvinvointiin ja ylipäänsä yhteiskunnan toimivuuteen.
Onko meillä muka varaa antaa
rakennetun ympäristömme rapautua entisestään?
Lisätietoja:
varapuheenjohtaja
Markku Suominen
puh. 0440 794 977
ILMOITTAUTUMINEN
kevään konehuutokauppaan on avattu!
www.tuurinkonehuutokauppa.com
Tuurissa 25.-26.4.2015
Ota yhteyttä, niin kerromme,
kuinka koneesi ja laitteesi voidaan muuttaa rahaksi
tai kuinka voit olla ostajana huutokaupassa.
oneyrittäjien liitto on 2 500:n energia-, maarakennus- ja metsäkonealan koneyrittäjän edunvalvonta- ja työmarkkinajärjestö, joka kokoaa
koneyrittäjät yhteistoimintaan jäsenkunnan toimintaedellytyksien parantamiseksi.
Liitto
• parantaa jäsentensä yritystoiminnan edellytyksiä
• tuottaa palveluita sekä
• lisää jäsentensä osaamista, arvostusta ja sosiaalista
turvallisuutta.
Vuonna 1969 perustetulla Koneyrittäjien liitolla on
16 jäsenyhdistystä ja 2500 jäsenyrittäjää. Jäsenyhdistykset hoitavat omalla toimialueellaan paikallista yhteistyötä, tiedotusta, vapaa-ajan toimintaa ja taloudellisten etujen valvontaa.
Kuva: Sirpa Heiskanen/
Koneyrittäjät
www.steelmetal.fi
Katso työvideo
UUTUUS
MAXI MONSTERI
Monster
Ripper
Rippereistä
useita eri malleja
eri käyttötarkoituksiin.
Kysy lisää!
Kokoluokassaan
ylivoimainen leikkuuteho
jukka@steelmetal.fi • Gsm 040 579 8834
PELLON- JA
TURVETUOTANTOALUEIDEN TEKOA JÄREÄLLÄ
KALUSTOLLA JA TEHOLLA
Teho noin 800 hv, 3 eri jyrsintä,
työleveydet 3,6 m - 4,8 m.
Pellon muotoiluruuvi, työleveys 6,5 m.
Ota yhteyttä ja neuvotellaan!
Katso kotisivut: www.herajarvi.fi
P&J Herajärvi Oy
Veijo Leino 0400 172 563
[email protected]
puh. 0400
663 491
26
22 YRITYSMAAILMA
SCR-tekniikka yleistyy
työkoneissa ja henkilöautoissa
Nykyään yhä useampien autovalmistajien valikoimiin
kuuluu SCR-järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja, sillä Euroopan unioni ottaa täytäntöön autojen ja kevyiden
hyötyajoneuvojen typpioksidipäästöjä rajoittavan Euro 6
-standardin vuonna 2015. Mallihyväksyttyjen ajoneuvojen osalta standardi tuli voimaan 1.9.2014 ja rekisteröityjen ajoneuvojen osalta standardi tulee voimaan syyskuussa 2015.
Yara on yksi johtavista täydellisten NOx-päästöjen hallintajärjestelmien toimittajista. Järjestelmät perustuva SNCR- ja SCR-järjestelmiin ja reagensseihin eli ureaan ja ammoniakkiin. Yara on toimittanut ja asentanut järjestelmiä
useiden vuosikymmenten aikana satoihin kohteisiin ympäri
maailmaa. Yara tarjoaa teollisuudessa, kuljetusalalla ja meriteollisuudessa toimivien asiakkaidemme käyttöön ainutlaatuisen osaamisemme ja ammattitaitomme NOx-päästöjen
vähentämisessä.
AdBlue®-liuos vähentää typen
oksideja pakokaasuissa
Globaalikivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja
ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja Yara on yksi maailman johtavista AdBlue -liuoksen valmistajista. AdBlue on
ureasta ja kemiallisesti puhdistetusta vedestä tehtävän liu-
Tankkaa sitä ykköstä
Air1® on kansainväliset ISO-laatukriteerit täyttävä
AdBlue®-lisäaine, jota saat kätevästi erikokoisina
pakkauksina jälleenmyyjiltämme. Lisäksi käytössäsi
on yli 250 jakelukumppanimme D-asemaa ympäri
Suomea. Ensiluokkaisen Air1 AdBluen avulla
varmistat SCR-teknologialla saavutettavat säästöt ja
dieselajoneuvon matalat pakokaasupäästöt.
Vaadi tankkiin ykköstä!
Lisätietoja
www.yara.fi tai
puh. 010 215 1025
Air1® on Yara International ASA:n rekisteröimä tavaramerkki. AdBlue® on Verband der Automobilindustrien e.V (VDA) rekisteröimä tavaramerkki.
oksen kauppanimi. Sitä käytetään SCR-tekniikalla varustetuissa dieselajoneuvoissa pakokaasujen typen oksidien päästöjen alentamiseen.
SCR-järjestelmä ruiskuttaa AdBlueta erillisestä AdBlue
-säiliöstä pakoputkeen moottorin ja SCR-katalysaattorin väliin. AdBlue muuttuu pakoputkessa lämmetessään ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi. Kun pakokaasun typenoksidit
reagoivat katalysaattorissa ammoniakin kanssa, haitalliset
NOx-molekyylit muuttuvat typeksi ja vedeksi, joka vapautuu ilmaan vaarattomana höyrynä.
Air1 on Yaran AdBlue-merkki
Suomessa myytävä liuos valmistetaan Yara Suomen Harjavallan ja Valkeakosken tuotantolaitoksissa.
-Yara:n Air1 kilpailee AdBlue – liuoksen korkealla laadulla, kotimaisella valmistuksella ja tuotteen hyvällä saatavuudella. Meillä ja asiakkaillamme on tuotteesta positiivisia kokemuksia ja uskomme sen käytön lisääntyvän tulevaisuudessa, tuotepäällikkö Sami Ruisma Yara Suomi Oy:stä toteaa.
-Yara valmistaa AdBlue-liuosta kaikille markkinoille maailmassa. Air1tarkoittaa sitä, että tuote valmistetaan
samojen korkeiden laatuvaatimusten mukaisesti kaikkialla,
Ruisma kertoo.
Yara on kehittänyt oman AdBlue -tuotemerkkinsä Air1:n
yhteistyössä liikennöitsijöiden, polttoaineen jakelijoiden ja
jälleenmyyjänä toimivien huoltoasemien kanssa.
Air1 on saatavilla kuorma-autoille, linja-autoille sunnitelluilla öljyhtiöiden D-asemilla (noin 250 kpl), johon karttapalvelu D-asemista löytyy : www.air1.info. D-asemien tankkauspistoolit ovat suunniteltu kuorma-autojen tarpeisiin ja
pistooli ei sovellu henkilöautojen tankkaamiseen.
Työkoneille, traktoreille ja henkilöautoille Air1 löytyy
pienpakkauksina Air1 jälleenmyyjiltä (mm. Agrimarketit ja
Isojoen Konehalli).
Tällä hetkellä tuotetta myydään 2 – 1000 litran pakkauksissa. Tulevaisuudessa käytetään pienempiä pakkauksia entistä enemmän henkilöautokäyttöön, Ruisma jatkaa.
AdBluen käyttöalue laajenee
AdBluen käyttö aloitettiin vuonna 2006 rekka-autoissa
ja sen käyttöalue on laajentunut koko ajan. Yhä useammissa autoissa, kuten esimerkiksi maastoautoissa, minibusseissa
ja monikäyttöautoissa käytetään SCR-tekniikkaa. Tällöin on
käytettävä myös AdBlue®-liuosta. Uskon, että AdBlue-liuosta tullaan muutaman vuoden sisällä käyttämään lähes kaikissa dieselajoneuvoissa ja – koneissa, Sami Ruisma arvioi.
AdBlue-liuosta käyttäviä ja SCR-järjestelmällä varustettuja ajoneuvoja on saatavilla jo monilla eri autovalmistajilta,
muun muassa Volkswagen, Audi, BMW, Mercedes Benz,
GM/Opel ja työkoneissa mm. Ponssen ja Valtran koneissa.
Seuraamme myös laivapuolen moottorikehitystä kehitystä tiivisti, Ruisma jatkaa.
YRITYSMAAILMA 49
YRITYSMAAILMA
27
TuurinKonehuutokauppa.com
Vaivatonta konekaluston realisointia
Tuurin Konehuutokaupan näkyvimmät toiminnan
osat muodostuvat keväisin ja syksyisin pidettävistä
kenttähuutokaupoista. Tämän lisäksi yhtiö toteuttaa
huutokauppaa netissä. 2000-luvun alussa koettiin
tarpeelliseksi saada uusi markkinakanava käytetylle
kalustolle, jonka seurauksena Tuurin Konehuutokauppa perustettiin. Mallia haettiin eurooppalaisista
huutokaupoista, idealla jossa koneet myydään toimeksiantojen perusteella ja ilman pohjahintoja.
Huutokauppa-areenalla ajettava kalusto ajetaan huutokauppakatsomon edestä ja samalla
huudatetaan huutajia.
-Toiminta on vuosien varrella kasvanut todella paljon,
parhaimmillaan kenttähuutokauppa on ollut yli 1300
myyntikohdetta käsittävä kaksipäiväinen tapahtuma. Viime
vuosina kohteiden määrät ovat
vaihdelleet 800-1200 välillä.
Puolet kohteista on kentältä
paikaltaan myytäviä kohteita ja
raskasta kalustoa joka ei liiku.
Sunnuntaipäivä lähtee liikkeelle pienemmästä tavarasta ja aihealueittain, jolloin sunnuntaiiltapäivä on varattu ajettavalle
kalustolle. Huutokauppapäivät
ovat olleet perinteisesti lauantai
ja sunnuntai, kun perjantaisin
on ollut vapaata tutustumista
kohteisiin, toimitusjohtaja Veijo Leino esittelee.
Nopeat tilitykset
-Toimimme hyvin kevyellä organisaatiolla, ainoastaan
yhden vakituisen henkilön voimin. Tapahtuman ajan meillä
on toki palkattuja työntekijöitä. Kevyestä organisaatiosta
huolimatta, meillä on alan
nopeimmat tilitykset. Olemme luvanneet tehdä tilitykset
kahden viikon kuluessa, mutta
käytännössä olemme pystyneet
hoitamaan ne viikossa, Leino
mainitsee.
Kevyen ja ketterän organisaation kustannukset ovat maltilliset, jonka vuoksi myös provision osuudessa ollaan muita
toimijoita kohtuullisempia.
-Tämän yksinkertaisemmaksi koneen rahaksi muuttaminen
ei voi enää tulla. Tarvitaan vain
ilmoittautuminen, kohteen tiedot sekä hyvät kuvat kohteesta.
Ellei kuvia ole, ne voidaan ottaa
meidän toimestamme. On tärkeää saada kohteet ennakkoon
nettiin näkyviin. Kun asiakas
hoitaa tavaran huutokauppapaikalle sovittuna aikana, me
hoidamme kaiken muun aina
tilitykseen asti, Leino toteaa.
Ei pohjahintoja
Koska myytävillä tuotteilla ei
ole pohjahintoja, koneet myydään korkeimmalla annetulla
huudolla.
Tästä huolimatta hintataso
on Leinon mukaan kohdallaan.
-Jos jokaiselle kohteelle
on vähintään kaksi huutajaa,
koneelle löytyy oikea markkinahinta. Välillä tulee toki
yllätyksiäkin, jolloin kohteelle
ei löydy huutajia ja se menee halvalla. Toisaalta sama
pätee toisinkin päin, välillä
koneista saadaan huutokaupassa markkinahintaa parempi
hinta. Huutajat ovat nykyään
aika hintatietoisia, joten oikea
markkinahinta tavaroille usein
löytyy, Leino mainitsee.
Konehuutokauppa on muutakin kuin pelkkä myyntitapahtuma. Leinon mukaan puhutaan
eräänlaisesta show-tapahtumasta, jota tullaan katsomaan
vaikka ei varsinaisesti oltaisi
ostamassa mitään.
-Puhutaan aika vauhdikkaasta toiminnasta, eikä myyntikuviossa paljon viivytellä. Syksylläkin meillä oli vähän vajaa 900
kohdetta ja ainoastaan kaksi
päivää aikaa.
Huutoja on mahdollista antaa
myös netissä samaan aikaan
kenttähuutokaupan kanssa.
-Syksyllä vähän alle neljäsosa korkeimmista huudoista
tuli netin kautta. Enimmäkseen
meillä on kotimaisia huutajia
ja toimeksiantajia, mutta myös
ulkomaalaisia pienissä määrin.
Nettihuutajia on ihan ympäri
Suomen, todella kaukaakin.
Huutokauppaan voi osallistua
internetin välityksellä käytännössä mistä vain.
Järkevää ostajalle
ja myyjälle
-Ostajan kannalta konehuutokaupan etu on se, että tavaraa
kerralla paljon tarjolla, joten
siinä on mahdollisuus tehdä
hyviä kauppoja. Myyjälle konehuutokauppa on vaivaton tapa
realisoida kalustoa. Myyjän
oma tekeminen jää minimiin
ja rahat tulevat tilille. Paljon
helpompaa kaluston myymistä
ei voi juurikaan olla. Myyjän
näkökulmasta onnistuminen
perustuu usein siihen, että
kohteet ovat ajoissa ennakkomarkkinoinnissa. Jos ei ehditä
tehdä etukäteismarkkinointia,
vaikuttaa se kaupantekoon niin,
ettei näille vähän markkinoiduille kohteille tule välttämättä
huutajia. Saman tyyppinen
tavara yleensä liikkuu, mutta
ns. yllätyskohteet saattavat
jäädä ilman huutajia. Ajoissa
annetut mahdollisimman täsmälliset tiedot kohteista, ovat
tärkeimmät tekijät joilla myyjä
voi auttaa omaa kohdettaan
menestymään, Leino opastaa.
Koneisiin pääsee
tutustumaan ennen
huutokauppaa
Huutokaupassa koneilla ei
ole takuuta. Tutustumis- ja kokeilumahdollisuus on järjestetty
perjantaina. Mikäli kyseessä on
arvokkaampi kohde, voi niihin
tutustua aiemminkin, mikäli
kohde on jo toimitettu Tuurin
Konehuutokauppaan.
-Huutaja on tietoinen huutaessaan siitä, että mahdollisuus
kohteeseen tutustumiseen on
ollut. Mahdollisuuden käyttä-
minen on huutajan oma valinta,
Leino painottaa.
Tarjonta esillä netissä
-Netissä on mahdollisuus
mennä antamaan ennakkohuuto, joka toimii korotusautomaatti-idealla. Tällöin automaatti nostaa hintaa tarpeen
mukaan. Korotusautomaatti
nostaa tarjousta kunnes maksimihuudon raja tulee vastaan.
Korotusautomaatti tekee automaattisesti pienimmän mahdollisen korotuksen. Online-tilassa
on mahdollista asettaa huudot
myös itse. Siellä toimii kaksi järjestelmää rinnan, Leino
esittelee.
Leino muistuttaa, että huutokauppa ratkeaa sillä hetkellä
kun vasara kopsahtaa, jonka
takia korotusautomaatti on
hyvä apuväline.
-Online-huudoissa on 3-4
sekunnin viive ja huonolla
tuurilla verkkoyhteys katkeaa
väärällä hetkellä. Tässä ei ole
veto-oikeutta, jonka vuoksi
paikan päälle tuleminen on
aina varmempi konsti, siinä ei
ole viivettä.
Seuraava
huutokauppa
järjestetään
huhtikuun lopulla
-Seuraava konehuutokauppa
on huhtikuun 25. ja 26. päivä
ja kohteisiin pääsee tutustumaan perjantaina 24. päivä.
Huukauppa järjestetään Tuurin
kauppakeskuksen yhteydessä.
Saman viikonvaihteen aikaan
järjestetään myös Alavuden yritysmessut. Tämä on hyvä perheviikonloppu, koska samalla
saadaan yhdistettyä kauppatapahtuma, messut sekä meidän
huutokauppa. Tästä voi kehittyä
ihan koko perheen tapahtumaviikonloppu. Meillä on yhteistyötä alueen matkailuyritysten
kanssa majoitusta varten, joten
majoittuminenkin onnistuu
kunhan on ajoissa liikkeellä,
Veijo Leino mainitsee loppuun.
www.tuurinkonehuutokauppa.com
28 YRITYSMAAILMA
Asuntorakentajien odotukset
entistä varovaisemmat
Vaimea kuluttajakysyntä pitää asuntorakentamisen hiljaisena tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT:n helmikuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen urakointi yksityisille sijoittajille on noussut entistäkin suurempaan rooliin.
Rakennusteollisuus RT:n
asuntotuottajat aloittivat viime
vuonna yhteensä vajaan 9 200
rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Näistä 5 640 oli rakennusyhtiöiden omaa perustajaurakointia ja loput 3 515 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, jotka
tehtiin niin sanottuina neuvottelu-urakoina. Aloitusmäärä toteutui selvästi viime vuoden alun
arvioita pienempänä ja jäi vielä
runsaat 1 200 asuntoa siitä mitä
syyskuussa ennakoitiin.
-Silmiinpistävää kyselyssä on, että markkinaehtoisen
vuokra-asuntotuotannon osuus
on noussut lähes 40 prosenttiin aloituksista ja sen ennakoidaan jopa kasvavan tänä vuonna. Koska asuntorahastot ostavat myös osan omaperusteisesta tuotannosta, rahastoille menee käytännössä puolet uusista
asunnoista, Rakennusteollisuus
RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.
Asuntoja oli myynnissä vuodenvaihteessa yhteensä 5 155
kappaletta, joista valmistuneiden osuus oli 1 751. Tämä on
34 prosenttia myynnissä olevien määrästä. Myynnissä olevien asuntojen määrä on laskenut
noin tuhannella asunnolla syys-
kuun tilanteesta.
-Vaikka sijoittavat ovat täyttäneet asuntomarkkinoille syntynyttä tyhjiötä, uusia asuntoja
rakennetaan tarpeeseen nähden
liian vähän. Tarjonta reagoi liian
hitaasti kasvukeskuksissa kasvavaan kysyntään. Valtion tulee
asuntopolitiikalla vastata kaupungistumiskehitykseen ja tehdä myös kuntien kanssa nykyistä enemmän yhteispeliä maapolitiikassa, Sami Pakarinen sanoo.
Kaikkiaan Suomessa aloitettiin viime vuonna noin 24 500
asunnon rakentaminen, ja määrä pysynee samalla tasolla tänä vuonna. Luvussa on mukana
myös omakotitalot, valtion tukema vuokra-asuntotuotanto sekä
muiden kuin RT:n jäsenyritysten
vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto.
Julkisella hallinnolla
keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen
volyymin kehitykseen
Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan
yritysten ja julkisen sektorin ra-
kentamishalukkuuteen ja uusien
rakennushankkeiden suunnitteluun. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden
suunnittelussa ja valmistelussa
on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on
monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien
investointien kohdentamiseen
ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.
-Työllisyyden ja talouden
kasvua ei pidä vaarantaa alimitoitetulla asuntorakentamisella.
Esimerkiksi Pisara-radan toteuttamisesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, jotta siihen kytketty
kaavoitusvelvoite ei purkaudu.
Valtion ja kuntien viime syksynä tekemä historiallinen sopimus on merkittävä sekä liikenne- että asuntopoliittisesti eikä
sitä saa vesittää, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti painottaa.
Rakentaminen keskittyy
kasvukeskuksiin
Talonrakennusteollisuuden
Sisä-Suomen ja Pohjanmaan
aluepäällikkö Jari Lehtonen pitää rakennusalan kokonaiskuvaa
jopa suotuisana tämän päivän taloustilanteeseen nähden.
-On muistettava, että tilastoissa kuutiotilavuudet koskevat
yleensä pelkästään uudisrakentamista. Korjausrakentaminen on
jatkanut tasaista parin prosentin
kasvua ja se kompensoi esimerkiksi työllisyyttä. Korjausikään
tulevien rakennusten määrän jatkuva kasvu sekä laatu- ja varustetason nykypäivän vaatimukset
ylläpitävät kasvua korjausrakentamisessa, Jari Lehtonen toteaa.
Rakentamisessa on suuria
alueellisia eroja Suomessa, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupunkikeskittymien kasvuun ja vastaavasti periferioiden infrastruktuurin ja kaupunkirakenteen olosuhteisiin.
- Suomessa talonrakentaminen keskittyy kasvukeskuksiin,
hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Huoli muiden alueiden elinvoimaisuudesta korostuu, Lehtonen sanoo.
Myös merkittävimmät infrarakentamisen työt keskittyvät
kasvukeskuksiin, isojen liikennehankkeiden lisäksi perusinfraa
parannetaan.
Parhaat kasvunäkymät
korjausrakentamisessa
-Lähitulevaisuus vaikuttaa
aika tasaiselta, joskin loivasti
laskevalta. Uudisrakentamisen
lievää vähenemistä tasapainottaa
korjausrakentamisen kasvu. Siihen on syytä peruskorjausvelan
vuoksi, Jari Lehtonen luonnehtii.
Talonrakennusteollisuus ry:n
aluetoimisto Tampereella hoitaa
talonrakennustoimialan alueellista edunvalvontaa ja jäsenpalveluja Sisä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Aluetoimisto vastaa
myös Talonrakennusteollisuuden Sisä-Suomen ja Pohjanmaan
piiriyhdistysten toiminnasta.
R
akennusteollisuus
RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja.
RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi
toimialaa: Talonrakennus,
Rakennustuoteteollisuus,
Infra, Pinta ja LVI-tekninen urakointi.
Lisätietoja:
Pääekonomisti
Sami Pakarinen,
puh. 050 343 4337
Toimitusjohtaja
Tarmo Pipatti,
puh. 040 506 5021
Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Johtaja (viestintä ja suhdanteet)
Merja Vuoripuro,
puh. 040 587 2642
* Metalliset aidat ja portit
* KT-Teollisuuspalvelut
* Teollisuuden putkistot ja huollot
Nyykoolintie 2, 64700 TEUVA
Puh: 010 2294 800
Fax: 06 267 2810
www.korpelat.com
• Romuliike
• Asbestisaneeraus
• Kurottajapalvelu
• Purkutyöt
KUROTTAJAPALVELU
0400 15 16 25
ww.mecarlos.com
• Skrothandel
• Asbestsanering
• “Kurottaja” service
• Rivningsarbete
!
s
u
m
i
k
t
atu
j
h
o
p
a
Muist
0400 563 385 • 0400 366 293
www.kruunupyynromu.fi
Asemakatu 1 62100 Lapua
gsm 040-8383 281 www.aluetaito.fi
YRITYSMAAILMA 23
METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET
29
Suomen Keräystuote Oy
Pitäisikö sinunkin
kuulua paperintuottajayhteisöön?
perit.
a
p
ä
t
ä
r
r
ie
k
–
Suomen Keräystuote Oy:n
toimitusjohtaja Merja Helander.
Suomen Keräystuote Oy on paperin tuottajayhteisö. Paperin ja
paperituotteiden maahantuojat ovat tehneet sopimuksen Suomen
Keräystuote Oy:n kanssa ja siirtäneet vastuunsa paperin
keräämisestä tuottajayhteisölle. Taustalla on jätelaki 646/2011
paperin valmistajien ja paperituotteiden tuottajien
tuottajavastuusta, kun paperi päätyy keräysastiaan.
-Yhteisöömme kuuluu lähes
30 paperin ja paperituotteiden
maahantuojaa, joiden tuotteiden keräystä organisoimme
Suomen Keräystuote Oy:n toimesta. Yhteistyökumppaneina
paperituotteiden keräyksessä
ovat Lassila & Tikanoja, SITA
sekä lukuisat pienemmät paikalliset toimijat. Tämä koko
tuottajayhteisömalli perustuu
jätelakiin, toimitusjohtaja Merja Helander esittelee.
Tuottajayhteisöön
on kuuluttava
Suomen Keräystuote Oy
hoitaa asiakasyritystensä (paperintuottajat) puolesta paperin
keräämisen organisoinnin sekä
huolehtii jätelain toteutumisesta
tuottajien osalta. Varsinaisesta
keräystoiminnasta huolehtivat
yhteistyökumppanit. Paperimateriaali päätyy lopulta Suomen
teollisuuden käyttöön.
-Viranomaisilla on vastuu
siitä, että kaikki tuottajat ovat
järjestäytyneitä tuottajayhteisön taakse.
Pirkanmaan ELY-Keskus
valvoo myös tuottajayhteisön
tomintaa. Tuottajayhteisön
vastuulla on sen kanssa sopimuksen tehneiden keräysliikkeiden lainmukainen toiminta.
Mikäli tuottaja ei järjestäydy ja
tee sopimusta tuottajayhteisön
kanssa, tämä toimii laittomasti.
Laittomasta toiminnasta voi
seurata sanktioita.
Saktiot ovat prosentti liikevaihdosta tai maksimissaan 500
000 euroa sakkoja. Toistaiseksi
näitä sanktioita ei ole käytetty.
ELY-viranomainen voi määrätä
sakon tuottajille, jotka eivät
noudata tätä lain vaatimaa ehtoa, Helander mainitsee.
Ammattimaisesti
toimivat kuuluvat
velvoitteen piiriin
Myös yksittäisten ammattimaisten toimijoiden, jotka tilaavat yleisölle jaettavat paperi- ja
painotuotteensa ulkomailta,
myös EU:n sisämarkkinoilta,
on liityttävä Helanderin mukaan tuottajayhteisön jäseneksi.
Mitään kilorajoja ei ole olemassa. Kun tekee sopimuksen
tuottajayhteisön kanssa, se ei
vaadi liittyneeltä toimijalta
mitään muuta.
-Paperimateriaalilla on tällä
hetkellä raaka-ainearvo, joka
pitää systeemin toiminnassa.
Mikäli paperimateriaalille ei
jostakin syystä olisi kysyntää
Suomessa, tulisi tuottajayhteisön jäsenten huolehtia raakaaineen. hyödyntämisestä.
Vasta tällöin mahdollinen
taloudellinen vastuu aktivoituisi tuottajille, jolloin olisi
keksittävä jokin ratkaisu paperin hyödyntämiseen esim.
vientimarkkinoilla. Keräyksen
tulee toimia jatkuvasti, vaikka
markkinoille tulisikin raakaaineen ylitarjontaa.
Suomessa kaksi erillistä tuottajayhteisöä
-Toisen takana ovat suurimmat suomalaiset paperiteollisuuden tuottajat ja muutamat
maahantuojat.
Meidän tuottajayhteisöön
kuuluu pelkästään paperituotteiden maahantuojia. Olemme
pienempi tuottajayhteisö. Näiden kahden tuottajayhteisön välillä ei ole mielestäni varsinaista
kilpailua, vaan ne täydentävät
toisiaan ja antavat eri tuottajille
sekä myös keräysliikkeille valinnan mahdollisuuden.
Helander kertoo, että Suomen Keräystuotteella on Suomessa noin 2700 aluekeräysastiaa, joihin kuka tahansa
voi viedä paperinsa maksutta.
Suomen Keräystuote Oy on
toiminut tuottajavastuuta valvovan viranomaisen hyväksymänä paperin tuottajayhteisönä jo
vuodesta 2005 alkaen. Yksityiset paperinkeräysliikkeet ovat
perustaneet Suomen Keräystuotteen vuonna 1987.
www.suomenkeraystuote.fi
Suomen Keräystuote
hoitaa paperin kierrätyksen
Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat
keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat
valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset
ympäristönhuoltoyritykset.
Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle
uuden paperin raaka-aineeksi.
Ota yhteyttä. Anna keräyspaperille monta elämää.
www.suomenkeraystuote.fi
30 YRITYSMAAILMA
KUPARI- JA MESSINKIKAUPPAA VUODESTA 1900
• Kuparikattonauhat
• Kuparinauhat ja -levyt
• Kupariputket
• Kuparilangat
• Happivapaat kuparitangot
• Vasaroidut ja patinoidut kuparilevyt
• Messinkinauhat ja -levyt
• Messinkiputket
• Messinkitangot ja -langat
• Messinkikulmat ja -lattatangot
• Alumiinilatat
• Tinapronssinauhat ja -levyt
• Uushopealevyt
• Punametallitangot ja -putket
• Messinkiharkot
TEOLLISTA TOIMINTAA VUODESTA 1850
KOSKENSAAREN TEHTAAN TUOTANTO-OHJELMA:
Vakionaulat
• Lanka- ja dyckertnaulat
• Huopanaulat
Lankatuotteet
• Harjateräkset 6-12 mm
• Hehkutetut langat 0,6-6 mm
• Kirkkaaksi vedetyt
langat 0,6-10 mm
• Vedetyt pyöröteräkset 2-12 mm
• Ruostumattomat harjalangat ja
-tangot
PÄÄKONTTORI JA KESKUSVARASTO:
Muonamiehentie 10
00390 HELSINKI
ALUEKONTTORI JA TEHDAS:
KOSKENSAAREN TEHDAS
41920 KINTAUS
ALUEKONTTORIT JA VARASTOT:
Vihiojantie 24
33800 TAMPERE
Juhana Herttuan puistokatu 16
20100 TURKU
e-mail: [email protected]
Erikoisnaulat
• Ankkurinaulat
• Bitumi- ja kipsilevynaulat
• Kampa- ja kierrenaulat
• Kuormalava- ja irtokonenaulat
• Kuparinaulat
• Kupariset venenaulat ja
aluslevyt
• Lastulevynaulat
• Messinkinaulat
Paineilmanaulat 21O ja 34O
Sähkösinkitystä rumpulinjalla
Puh: 09-6859 400
Fax: 09-5622 220
Puh: 014-4151 200 Fax: 014-4151 256
Puh: 03-2235 666
Puh: 02-2535 400
Fax: 03-2227 666
Fax: 02-2304 232
YRITYSMAAILMA 31
Wikro Systemsin
tuotevalikoima kasvoi
Parker Store –ketjun avulla
-Wikro Systems Ab Oy tulee edelleen kiinnittämään huomiota toimintansa kehittämiseen, jotta voimme tarjota asiakkaillemme täyden palveluvalikoiman: tuotteet, asennukset, huollon ja ylläpidon. Asiakkaiden käytössä on myös yrityksemme
vankka kokemus ja ammattitaito, kertoo Wikro Systemsin toimitusjohtaja Tommy Krokvik.
W
ikro Systemsillä on
kaksi toimipaikkaa:
Teollisuustie 2 Pietarsaaressa ja Levytie 7 Kokkolassa. Yrityksissä työskentelee
yhteensä15 ammattilaista.
- Yrityksen nimi ja toimintatapa ovat tulleet keski-pohjanmaalaisille asiakkaille tutuiksi. Olemme toimineet vuodesta
1958 lähtien ja vakiinnuttaneet
asemamme luotettavana yhteistyökumppanina, Tommy Krokvik toteaa.
-Tarjoamme asiakkaille saman palvelu- ja tuotevalikoiman kummassakin kaupungissa.
Meiltä löytyvät kokonaisratkai-
sut, joihin sisältyvät tuotemyynti, asennukset ja huolto. Asiakaskuntaan kuuluu mm. teollisuusyrityksiä, urakoitsijoita sekä yksityishenkilöitä.
Asiantuntemusta ja
kokonaispalvelua
Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alue koostuu komponenteista, letkuista sekä kunnossapidosta ja huollosta. Laaja valikoima komponentteja varastossa
takaa nopeat toimitukset. Wikro Systemsin toimintaan kuuluvat myös järjestelmä- ja projektisuunnittelu. Tommy Krokvik kertoo, että hydrauliikka-
ja pneumatiikkatuotteiden kaupassa asiantuntemus ja kokonaispalvelu ovat menestyksen
edellytyksiä.
-Korkeatasoiset tuotteet, hyvä valikoima, huolto- ja asennuspalvelut sekä pitkä kokemus
ja tietotaito ovat vahvuuksiamme, joihin asiakkaat ovat tottuneet luottamaan. Teemme yhteistyötä teollisuuden ammattilaisten kanssa ja siitä hyötyvät
kaikki asiakkaamme. Pystymme
auttamaan heitä kaikissa ratkaisuissa ja suuri osa työstämme tapahtuu asiakkaiden luona. Teollisuuden kunnossapito on tärkeä
osa toimintamme ja se tuo toimintaamme vakautta. Olemme
viime vuosina kasvaneet hallitusti ja tämänkin vuoden näkymät ovat varsin myönteiset, Krokvik sanoo.
Arvostettuja
yhteistyökumppaneita
Wikro Systems tekee yhteistyötä Suomen johtaviin hydrauliikka ja pneumatiikka-alan yritysten kanssa. Wikro Systems
siirtyi ParkerStore -aikaan lokakuun alussa. Pietarsaaren toimipisteen avajaisia vietettiin
8.10.2014 ja Kokkolan toimipisteen ParkerStore -avajaisia
vietettiin 30.10.2014.
ParkerStore -avajaisissa riitti
vilinää sekä vilskettä koko päi-
vän ja uusi ParkerStore sai hyvän
lähtölaukauksen alueella
Yli 40 vuoden kokemuksella asiakkaitaan hydrauliikka- ja
pneumatiikka-asioissa palveleva Wikro Systems on toiminut
aiemmin Parkerin sertifioituna
lähimyyjänä mutta kuuluu nyt
jatkossa ParkerStore -myymälöihin. ParkerStoren avulla asiakkaita pystytään palvelemaan
entistäkin paremmin tuotevalikoiman kasvaessa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Dunlop Hiflex, Pmc Polarteknik,
teollisuuskompressoreihin erikoistunut Kaeser, jotka kaikki
ovat kansainvälisesti arvostettuja alan yrityksiä.
Wikro-ryhmässä kolme
yritystä
Wikro Systems on osa yritysryhmää, johon kuuluvat lisäksi työkalutarvikkeiden kauppaan erikoistunut IKH-myymälä
Wikro Tools sekä veneiden, perämoottorien, venetarvikkeiden
ja varaosien kauppaa harjoittava
Wikro Marin Ab Oy.
Yritysryhmän palvelu- ja
tuotevalikoima on laaja: hydrauliikkaa, pneumatiikkaa, voimansiirtotuotteita, projektisuunnittelua, akkuja, käsityökaluja,
sähkötyökaluja, työvaatteita, veneitä, mönkijöitä, talvisäilytystä, huoltoa, varaosia, vaihtove-
neitä ja -moottoreita sekä paljon muuta.
-Wikro Toolsilla ja Wikro
Marinilla on toimintaa Pietarsaaressa. Kaikkiaan yritysryhmä
työllistää 30 henkilöä, Tommy
Krokvik mainitsee.
MYYNTI- JA ASENNUSPALVELUT
YKSITYIS-, YRITYS- JA
TEOLLISUUSASIAKKAILLE
Kokkolassa ja Pietarsaaressa
HYDRAULIIKKA JA
PNEUMATIIKKA
• Letkut, liittimet ja asennus
• Komponentit
• Huolto ja suunnittelu
TEOLLISUUSTARVIKKEET
• Teollisuusletkut
ja -liittimet
• Kumituotteet
• Yelloc huoltotulpat
KOMPRESSORIT
• Ruuvi- ja
mäntäkompressorit
• Paineilman jälkikäsittely
• Huoltosopimukset
RASKAALLE KALUSTOLLE
• Suodattimet
• Öljyt ja rasvat
• Letkut
• Akut
Wikro Systems Ab Oy
Teollisuustie 2, 68660 Pietarsaari
puh. 06 781 6000
Levytie 7, 67800 Kokkola
puh. 06 781 6030
Kuva Wikro Systemsin Kokkolan myyntipisteestä. Vasemmalta alkaen hydrauliikkamyyjät Kalle Valkama, Kim Andersson, Christian Holgers sekä toimitusjohtaja Tommy Krokvik.
HYDRAULICS PNEUMATICS TRANSMISSION
32 YRITYSMAAILMA
Sisäilmastoseminaari 2015 - Suunnitelmallisella
toiminnalla sisäilmaongelmat hallintaan
Viime vuosina uusia sisäilmaongelmia on tullut esiin enemmän kuin vanhoja on ehditty korjata. Tilanne on vaikea, mutta ei toivoton. Helsingissä 11.3.
pidetyssä Sisäilmastoseminaarissa kerrottiin onnistuneista toimintatavoista
kosteus- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Näitä on
tutkittu ja kokeiltu jo useissa hankkeissa, ja ne antavat toivoa paremmasta sisäilmahuomisesta.
S
isäilmastoseminaarissa
puhuneen professori Juha
Pekkasen mukaan kosteus- ja homevaurioituneissa kodeissa asuvilla on keskimäärin
puolitoistakertainen riski sairastua astmaan. Selkeästi yleisimmät sisäilmasta aiheutuvat haitat
ovat kuitenkin ohimeneviä oireita
ja viihtyvyyshaittoja. Yksittäisillä henkilöillä oireilu saattaa kuitenkin kroonistua ja tila voi alkaa
muistuttaa ympäristöherkkyydeksi nimettyä oireyhtymää. Silloin
henkilö kokee poikkeuksellisen
herkästi oireita ympäristön tavanomaisista tekijöistä, eivätkä
tunnetut mekanismit selitä oireita. Kosteus- ja homevaurio-ongelman hallinnassa on Pekkasen
mukaan tärkeintä tehokas ennaltaehkäisy ja nopea korjaaminen,
joka on kaikkien yhteinen intressi.
Kuntaliitto selvittänyt
sisäilmaongelmien
tilannetta kunnissa
Vastanneista kunnista 86
%:lla oli vähäistä merkittävämpi sisäilmaongelma alle 25 %:ssa
rakennuskannassaan. Yli puolet
vastaajista arvioi, että sisäilmaongelmat ovat viimeisen viiden
vuoden aikana lisääntyneet joko jonkin verran tai selvästi. Toisaalta reilu kolmannes kunnista
arvioi, että ongelmat ovat vähentyneet jonkin verran tai selvästi.
Näitä kuntia yhdistää mm. korjausten suorittaminen ajallaan, ennakoiva toiminta ja nopea reagointi ongelmailmoituksiin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää
kiinteistöjen kunnossapitoon ja
korjauksiin. Parempaan kunnossapitoon satsatut rahat tulevat todennäköisesti takaisin pienempinä poissaolo- ja terveydenhoitokustannuksina. Esimerkiksi päiväkotien henkilökunnan ja lasten
sairauspoissaolojen kustannukset ovat yli 50 % päiväkotirakennusten ylläpito-ja käyttö kustannuksista.
Sisäilmastoseminaarin avannut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka
peräänkuulutti lisää välittämistä rakentamiseen ja korjaamiseen. ”Huonoa saa, kun kukaan ei välitä”, tiivisti Pokka. Hänen mielestään kuntien
rakennus¬valvonnan roolia pitäisi vahvistaa. Kansliapäällikkö Pokka kertoi myös, että lähiaikoina on tulossa ympäristö-
ministeriön asetus, jossa vaaditaan mm. suunnitelmaa kosteuden hallinnasta rakennusaikana.
Lisäksi alan toimijoiden tulisi
kirjata yleisiin sopimusehtoihin vaatimukset kosteuden hallinnasta.
Seminaarissa jaettiin Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto 2015, jonka sai valtakunnallisten hometalkoiden päällikkönäkin työskennellyt sisäilma-asiantuntija, tekniikan tohtori Juhani
Pirinen.
Tänä vuonna 30. kerran järjestetty Sisäilmastoseminaari keräsi Helsingin Messukeskukseen
yli 1300 sisäilman ammattilaista ympäri Suomea. Seminaarissa
esiteltiin 67 tuoretta tutkimustulosta ja siitä julkaistiin 400-sivuinen raportti. Seminaarin jär-
S
jestivät Sisäilmayhdistys ry ja
Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos.
isäilmayhdistys ry on vuonna 1990 perustettu aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää rakennusten
terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä.
Yhdistyksen tehtävänä on parantaa tiedonsiirtoa tutkimuksesta käytäntöön sekä valistaa rakennusten asukkaita, käyttäjiä ja
omistajia ylläpitämään hyvää sisäilmastoa.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jorma Säteri,
[email protected] p. 040-5485429 ja
Markkinointisihteeri / Sisäilmaneuvoja Aila Laine-Sarkkinen,
[email protected], 040-7070201
Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola,
[email protected] p.050-5848442
Meiltä myös
kotiinkuljetus!
HAAPAJÄRVEN
RAUTAPOJAT
OY
- Putkipalkit
- I,U ja H-palkit
- Kulmaraudat
- Lattaraudat
- Harjateräkset
- Pyöröteräkset
- Ainesputket
- Levyt
- Yms...
Meiltä
saat
myös:
- Betoniverkot
- Harjateräkset
Palomäentie 21
85800 Haapajärvi
www.rautapojat.fi
Avoinna
Ma-pe 8–17
044 540 7145
OT-KUMI OY®
Ved Systems Oy Engineering mittarit, laitteet,
ilmankostuttimet
Nyt tuotteita helposti ja nopeasti myös verkkokaupasta
www.ot-kumi.com/shop
-Lasitusnauhat
-Puskuri profiilit
-Reunanauhat
-Tarratiiviste
Puh. 08-6558 800 Fax 08-8174 123
www.ot-kumi.com [email protected]
040 7676 486 [email protected] www.vedsys.com
PETA-METALLI OY
Valmistaa ja myy:
• Betonin tasosekoittimia
• Lietepumppuja
• Lietteenlevitysvaunuja / vaihtolava
• Potkurisekoittimia
Puh. 06 525 6301/ 0400 907 004
www.peta-metalli.fi
YRITYSMAAILMA 33
JanLa toimittaa kaikki tuotteet
kattoa varten
Nurmijärvellä toimiva JanLa Oy on pinnoitettujen ja sinkittyjen ohutlevypeltien tukku- ja vähittäiskauppa, josta löytyvät ohutlevytuotteet peruspelleistä erikoispelteihin. Laaja varastotuotevalikoima ja nykyaikaiset tuotantolinjat takaavat nopeat ja joustavat toimitukset ja laadukkaan lopputuloksen. Uusin profiililinja on aivan maailman kärkiluokkaa, nykyaikainen ja tehokas, ja kapasiteetti riittää muun muassa listojen valmistukseen.
-Katto on rakennuksen tärkein osa ja siksi on tärkeää, että
kattotuotteet ovat yhteensopivia.
Kauttamme saa kattolevyjen lisäksi kaikki tarvittavat listat ja
asennustyökalut sekä molemmin
puolin pinnoitetut teräksiset sadevesijärjestelmät ja pohjoisen
vaativiin olosuhteisiin suunnitellut kattoturvalaitteet, kertoo
toimitusjohtaja Janne Lahtela.
Nopeat toimitukset
Tarvittaessa tuotteille saa
kuljetuksen jo tilauspäivänä.
-Laajasta perustuotevalikoimastamme saa esimerkiksi arkkeja, nauhoja, peltikeloja ja kuparia vaikka heti varastostamme
paikan päältä. Pidämme varastossamme laajan valikoiman värillisiä peltejä, Lahtela esittelee.
Vain parasta
JanLa käyttää raaka-aineena
Euroopan johtavan valmistajan
SSAB:n takuutuotteita. Rainoitus ja arkitus tehdään tehokkaalla
nykyaikaisella JORNS-leikkuulinjalla.
-Valmistamme suorista tehdastoimituksista täysin asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaiset tuotteet, Lahtela mainitsee.
Merkittävää investointia
Suurin osa JanLan asiakkaista on peltisepänliikkeitä ja
asennusliikkeitä, mutta nykyään
myös yksityisasiakkaat ovat löytäneet kehittyneen ja korkeatasoisen JanLan tuotteet. Asiakaskuntaan mahtuvat myös rakennusteollisuuden toimijat.
-Olemme investoineet nykyaikaisiin ja tehokkaisiin profilointilinjoihin pystyäksemme
palvelemaan entistä paremmin
myös rakennusliikkeitä. Profilointilinjoilla pystymme tekemään vesikattoihin profiloituja
peltipintoja ja myös julkisivupeltejä. Myös sadevesikourut
ja kattoturvatuotteet valmistuvat omissa tiloissa. Mittavat
laiteinvestoinnit ovat olleet osa
onnistunutta strategiaa ja se onkin mahdollistanut tehokkaan ja
monipuolisemman palvelun asiakkaillemme, Lahtela kiteyttää.
Panostava kasvuyritys
Vuonna 2007 yhden miehen
yrityksenä toimintansa aloittanut
JanLa on kasvattanut loistavalla tekniikallaan ja rohkealla toiminnallaan liikevaihtoaan epätavallisen ripeästi. Kauppalehden
Kasvajat-sarjassa JanLa valittiin
huhtikuussa 2010 Uudenmaan,
Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson
ja Etelä-Karjalan parhaaksi kasvuyritykseksi.
Janne Lahtela tietää, että toimiva ja hyvä henkinen työyhteisö on yrityksen yksi tärkeimmistä arvoista ja mahdollistaa myös
tulevaisuudessa menestyksen.
-Ammattitaitoisella ja loistavalla työporukalla teemme
ihmeitä. Tällä hetkellä yrityksessämme työskentelee kahdek-
santoista työntekijää, ja tarkalla kaavalla saamme palveltua tehokkaasti kaikki asiakkaamme.
Olemme panostaneet todella paljon hyvään palveluun ja niin aiomme toimia jatkossakin. Meillä on toimiva yhteistyö työyhteisössämme, ja pystymme takaamaan nopeat toimitukset asiakkaillemme, Lahtela toteaa.
Kattopaketit
suoraan
tehtaalta
• Konesaumarivit
• Lukkosaumarivit
• Tiilikuvioprofiili
• Katto ja seinäprofiilit
• Sadevesijärjestelmät
• Listat
• Kattoturvat
• Tarvikkeet
takuuteräs
Ilveskaari 19
Ilveskaari
19
01900
Nurmijärvi
Puh.
010
843 3100
01900
Nurmijärvi
Fax
Puh. 010
010843
8433101
3100
Fax 010 843 3101
Teräspalvelukeskus
Myynti:
Pohjanmaa
www.janla.fi
Börje Lindroos
Puh. 0400 261 163
[email protected]
Uudet toimitilat
Nurmijärvellä tukevat
vahvaa kasvua myös
tulevaisuudessa
-JanLa rakensi vuonna 2014
uudet, toimivat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat, jotka tukevat yrityksen uskoa vahvaan tulevaisuuteen. Pääosin Lahtelan
alan vahvan kokemuksen ja näkemyksen pohjalta suunniteltu uusi toimitila Nurmijärvellä
tulee lisäämään ennestään JanLan kilpailukyä, kun haluamme
palvella asiakkaitamme tehokkaasti. Janne Lahtela toivottaakin kaikki tervetulleeksi tutustumaan uusiin tiloihin.
34 YRITYSMAAILMA
Toimiva talotekniikka alentaa
lämmityskustannuksia
Kuvalähde: LVI-TU:n kuvapankki
Uudet rakennukset kuluttavat lämmitysenergiaa puolta vähemmän kuin vanhemmat rakennukset.
Taloteknisillä korjauksilla alennetaan vanhojen rakennusten lämmityskustannuksia: talotekniikkaan tehdylle satsaukselle saadaan hyvä tuotto.
Kevät on yhtiökokousten aikaa taloyhtiöissä. Asialistalle
kannattaa lisätä taloyhtiön energia-asiat ja niiden parantaminen.
Hyvän taloyhtiön tunnusmerkki
on se, että energiatehokkuus on
kunnossa ja sisätiloissa on miellyttävää oleskella.
- Kun uudisrakentaminen lähivuosina on lähes nolla energiarakentamista, ero vanhojen ja uusien rakennusten välillä kasvaa
entisestään. Taloteknisillä korjauksilla kuilua voidaan pienentää.
Miksi maksaa vuodesta toiseen
korkeita lämmityslaskuja, kun
on mahdollista päästä halvemmallakin, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
Perussäädöt kuntoon
Kun talotekniset järjestelmät toimivat oikein, lämmityskustannukset pysyvät aisoissa ja
sisäilma on laadullisesti hyvää.
- Jos lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole perussäädetty vuosikausiin, se kannattaa tehdä mitä pikimmiten, Ylönen sanoo.
- Vuosihuolto on hyvä keino
varmistaa laitteiden kunto ja järjestelmien moitteeton toiminta.
Vuosihuollon yhteydessä puutteet huomataan heti ja vialliset
laitteet voidaan vaihtaa uusiin. Jos lämmityskustannuksia
halutaan pienentää reilummin,
vaihtoehtoina ovat maa- ja aurinkolämpöratkaisut sekä lämmön talteenotto ilmanvaihtokorjauksissa. Oman paikkakunnan
LVI-asiantuntijat auttavat sopivan ratkaisun valinnassa.
Kevään merkkejä
ilmanvaihdossa
Kevät on tänä vuonna aikaisessa. Vaikka ikkunoiden pesu ja
pihan haravointi tuntuvat liian aikaisilta toimenpiteiltä, kevään
vastaanoton voi jo aloittaa kodin sisäpuolelta. Huoneistokohtaisten koneellisten ilmanvaihtokoneiden puhtaanapidolla huolehdit myös sisäilman laadusta.
Likainen suodatin
heikentää sisäilmaa
Tärkeitä kevättoimia on ilmanvaihtokoneen suodattimien
kuntotarkistus. Keväisin ilma on
siitepölyn lisäksi sakeana lumen
alta paljastuvaa pölyä: erityisesti
taajama-alueilla katujen puhdistuksesta syntyvät pölypilvet kulkeutuvat ilmanvaihtolaitteisiin.
Oikein toimiva tuloilman suodatus vähentää näiden epäpuhtauksien määrää sisäilmassa ja parantaa sen laatua merkittävästi.
Ilmanvaihtokoneen suodattimet tulee vaihtaa riittävän usein.
Suodattimia löytyy sekä koneeseen otettavaa ulkoilmaa että
poisjohdettavaa huoneilmaa varten. Kumman tahansa likaantuminen aiheuttaa ilman virtaukselle vastusta, joka vähentää sen
vaihtumista asunnossa. Pahimmillaan tukkeutunut suodatin
voi saada aikaan suodattimen ohi
kulkevaa ns. vuotoilmavirtausta, jonka mukana epäpuhtaudet
kulkeutuvat sisälle sellaisenaan.
- Katkaise ensin ilmanvaihtokoneen virta ja varmista, ettei
kukaan käynnistä konetta puhdistuksen aikana, asiantuntija
Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä
muistuttaa.
- Suosittelisin vaihtamaan
suodattimet ainakin keväisin.
Vaihtopäivä kannattaa laittaa
ylös tarralapulle, jonka voi kiinnittää vaikkapa ilmanvaihtokoneen kylkeen. Silloin tietää minkä vuoden keväällä suodattimet
on viimeksi vaihdettu. Tarroja
voi pyytää mukaan suodattimia
ostaessa, joissakin nettikaupoissa niitä tulee lähetyksen mukana pyytämättäkin. Jos oikeiden
suodattimien hankinta tai ilmanvaihtokoneen avaaminen tuntuvat hankalilta asioilta, kannattaa
kääntyä LVI-alan ammattilaisen
puoleen.
Huoneistoissa, joissa ei ole
koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa, on usein koneellinen poisto. Tällöin kevättoimiin
kannattaa liittää ulkoilmaventtiilien ja -säleikköjen puhdistus ja
niiden suodattimien vaihto.
IV-venttiilit
puhdistuslistalle
Samalla kannattaa puhdistaa
ilmanvaihtoventtiilit. Pyöreät,
lautasmalliset venttiilit saa irrotettua pyöräyttämällä niitä ulkokehältä. Ne kannattaa pestä miedolla saippuavedellä.
- Jos venttiileitä ei ole lukittu, ole tarkkana, ettet vahingossa
muuta niiden asentoa. Eli pyöritä vain ulkokehää, älä venttiilin
lautasosaa.
- Näillä kaikilla toimenpiteillä huoneilman laatu paranee selvästi, ja pääset paremmin nauttimaan kevään tulosta, Juha-Ville
Mäkinen vinkkaa.
Lämmityskausi jatkuu
Mäkisen mukaan ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottoa
ei kannata vielä laittaa kesäasennolle. Kevät on aikaisessa, mutta vuorokauden lämpötilavaihtelut voivat olla vielä suuria, joten
lämmöntalteenotto lisää mukavuutta ja vähentää lämmitykseen
tarvittavan energian määrää.
Lämmöntalteenotto onkin hyvä
pitää toiminnassa aina siihen asti
kun lämmityskausi päättyy.
Lisätietoja:
LVI-Tekniset Urakoitsijat
LVI-TU ry
Asiantuntija
Juha-Ville Mäkinen,
p. 045 8999 388,
juha-ville.makinen @lvi-tu.fi
Viestintäasiantuntija
Pipsa Hiltunen,
p. 0400 287 939,
pipsa.hiltunen @lvi-tu.fi
Toimialapäällikkö
Arvo Ylönen, p. 050 309 3670,
arvo.ylonen @lvi-tu.fi
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on LVI-asennusalalla toimivien yritysten toimiala- ja
työnantajajärjestö. Sen tehtävänä on jäsenyritysten ja toimialan liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen. Liiton jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli miljardi euroa, ja ne
työllistävät reilut 6 000 henkilöä. LVI-TU on vahva erikoisurakointiliitto osana Rakennusteollisuus RT:tä.
Lisätietoja www.lvi-tu.fi
Vuosihuolto hyvä keino
varmistaa kiinteistöjen laitteiden kunto ja
järjestelmien moitteeton toiminta
Omakotitaloissa ja taloyhtiössä on monia rakenteita ja järjestelmiä, joiden oikeaoppinen käyttö,
huolto ja korjaus vaikuttavat asuntojen sisäilman laatuun. Hyvän sisäilman perusta on oikein toimiva, säännöllisesti tarkastettu ilmanvaihto. Rakennusten huoltoon kuuluu säännöllinen ilmanvaihtokanavien puhdistaminen. Perusteellisesti tehty puhdistus poistaa terveydelle haitallisia epäpuhtauksia sekä parantaa huomattavasti sisäilmanlaatua.
-Puhtaalla ja tasapainoisella
ilmanvaihtojärjestelmällä ylläpidetään hyvää sisäilman laatua
ja lämpötilaa energiatehokkaasti. Keski-Pohjanmaan LVI-Tekninen yhdistyksen, KePoLVI:n
puheenjohtaja, työmaapäällikkö
Erkki Råman toteaa.
Erkki Råman painottaa kiinteistöjen ilmastointilaitteiden ja
viemärien kunnon säännöllisen
tarkastamisen ja huollon merkitystä.
- Ilmanvaihtojärjestelmään
kerääntyy epäpuhtauksia riippuen siitä, millaisia tiloja järjestelmä palvelee. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla mahdolliset vauriot voidaan eliminoida
jo ennen kuin ongelmia syntyy.
Huolto vaikuttaa olennaisesti
myös putkistojen ja viemäreiden
elinkaareen, Råman korostaa.
Sisäilman epäpuhtauksista
40 % tulee tuloilman mukana
ilmastointijärjestelmän kautta.
Tuloilman suodattimien vaihtovälit ovat usein liian pitkät ja
suodattimien ohi saattaa virrata
puhdistamatonta ilmaa. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa
sisäilmasta rakennuksessa syn-
tyvä epäpuhtaudet ja tuoda tilalle
puhdasta ilmaa. Ajan myötä kanavistoon kertyy pölyä ja muita
epäpuhtauksia. Tämän vuoksi ne
on määrävälein hyvä puhdistaa.
- Ulkona sijaitsevien ilmastointilaitteiden tuloilmasäleiköt kannattaa myös puhdistaa,
jolloin tuloilman määrä kasvaa
olennaisesti.
-Vuosihuolto on hyvä keino
varmistaa laitteiden kunto ja järjestelmien moitteeton toiminta.
Vuosihuollon yhteydessä puutteet huomataan heti ja vialliset
laitteet voidaan vaihtaa uusiin,
Råman sanoo.
Asukkaalla tärkeä rooli
ilmanvaihdon
puhtaanapidossa
Järjestelmän puhdistamisen
lisäksi tulee huolehtia venttiilien ja suodattimien säännöllisestä
puhdistamisesta Ilmanvaihtokanavien puhdistus on syytä suorittaa säännöllisesti etenkin asuintaloissa ja kiinteistöissä joissa on
koneistettu ilmanvaihto. -Ilmanvaihtokanavien puhdistustarve on helppo havaita kanavien
venttiileistä roikkuvasta pölystä
ja liasta – huoneen katossa olevat
venttiilit voit puhdistaa helposti itsekin, joko imuroimalla tai
pyyhkimällä venttiilit puhtaaksi, Råman opastaa.
on syytä tarkistaa ja puhdistaa
vuosittain. Salaojien puutteellinen toiminta voi johtaa kosteuden tai veden tunkeutumiseen
rakenteisiin.
On aika puhdistaa rännit!
-Oletettavasti ränneissä on
talven mittaan tulleita roskia ja
myös viime syksynä kertyneitä
roskia. Rännit onkin syytä tarkistaa ennen kesäntuloa, sillä
tukkeutuneet vesikourut voivat
aiheuttaa vesivahinkoja. Säännöllisesti tehtynä tarkistuskäynti
katolla pari kertaa vuodessa tavallisesti riittää. Samalla kertaa
kannattaa tarkastaa katon ja läpivientien kunto yleisesti, Råman toteaa.
KePoLVI - Ammattilaisten
ja osaajien yhdistys
-KePoLVI:n jäsenmäärä on
tällä hetkellä 140.Vuoden vaihteessa jäsenmäärä lisääntyy noin
30:lla,kun Jokilaaksojen LVIyhdistys fuusioitui meidän yhdistykseen, Råman kertoo.
-Yhdistys kokoontuu ns. lämmityskaudella joka kuukauden
viimeinen torstai. Yhdistystoiminta antaa paljon, sillä se motivoi ja luo yhteishenkeä. Paikallisena yhdistyksenä pyrimme tukemaan alan koulutusta jäsenilloissamme, joissa on erilaisia
esitelmiä ja koulutuksia, jos jollakin on hyviä ehdotuksia ja tarpeita, niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä, Råman kannustaa.
-Myös isännöitsijät ovat erittäin tervetulleita paikallisten
LVI-yhdistysten jäseniksi. Tällöin he voivat osallistua meidän
järjestämiin teema-koulutuksiin,
lisäksi jäsenenä saa alaan liitty-
Salaojien tarkistus ja
huolto tärkeä osa
kosteudenhallintaa
Salaojajärjestelmän tarkoituksena on pitää rakennuspohja
ja rakennuksen perustukset kuivina sekä estää veden ja kosteuden haitallinen pääsy rakenteisiin.
-Salaojien toimivuus, perusvesikaivot ja padotusventtiilit
Kuva KePoLVIn kuukausikokouksesta.
vää tietoa ja on mahdollisuus
luoda hyviä kontakteja. Jäseneksi voi hakeutua esimerkiksi SuLVI :n sivuilla täyttämällä sähköinen lomake. Hakemukset käsi-
tellään seuraavassa jäsenyhdistyksen hallituksen kokouksessa,
jonka jälkeen yhdistys ilmoittaa
isännöitsijälle käsittelyn tuloksen, Erkki Råman selvittää.
LVI on yksi opiskelupaikkaa hakevien nuorten
suosikki-aloista
LVI-alan opetus on uudistunut viime vuosina ja alaa pidetäänkin monessa suhteessa edelläkävijänä.
Erkki Råman korostaa koulutusta ja teknologian järkevää
hyödyntämistä
-LVI-ala on laaja toimiala, mikä näkyy myös alan koulutustarjonnassa. LVI-ala tarjoaa yhä laajemmin haastavia työmahdollisuuksia. Vahvan ammattitaidon hankkineiden työtilanne on hyvä. Keski-Pohjanmaan seudulla LVI-ala jatkaa hyvää
menestystään opiskelupaikkaa hakevien keskuudessa. Alueen
oppilaitoksissa on ollut enemmän lvi-alalle hakijoita, kuin mitä
on pystytty ottamaan, Råman toteaa tyytyväisenä.
-Keski-Pohjanmaan LVI-yhdistyksen puolesta haluamme
kannustaa uusia alan opiskelijoita. Yhdistyksen puolesta annamme vuosittain stipendin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän
LVI-alan opiskelijalle. Käymme myös oppilaitoksissa esittäytymässä ja kertomassa alaan liittyviä asioita sekä yhdistyksemme
vireästä ja verkostoituneesta toiminnasta, Råman mainitsee.
YRITYSMAAILMA
YRITYSMAAILMA 35
15
Liedon tutkimushankkeessa
mitattiin hybridilämmityksen
energiansäästöä
Kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmän saneerauksen yhteydessä pyritään usein myös parantamaan
energiatehokkuutta. Yksi vaihtoehto on asentaa
uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä öljylämmityksen rinnalle.
Turun lähistöllä Liedossa selviteltiin lämpöpumppuja öljylämmityksen yhdistelmällä saavutettavia säästöjä pitkäaikaisessa mittaus- ja tutkimushankkeessa.
Laitteistoja uusittiin
Alkuvaiheessa öljylämmitysjärjestelmä talossa säilyi lähes
entisellään. Ensimmäisen ja
toisen seurantajakson välillä
kiinteistöön vaihdettiin kuitenkin uusia lämmityksen laitteita,
muun muassa termostaatit ja
matalalämpöradiaattorit.
”Ensimmäinen seurantavuosi
opetti jotain tietyistä laiminlyönneistä, joita ei aluksi ollut
otettu huomioon. Toteutuneen
seurannan kautta parannettiin
sitten muun muassa lämmönjakoa”, Otronen mainitsee.
Kaikissa tapauksissa lämpöpattereita ei tarvitse vaihtaa
uusiin hybridijärjestelmään siirryttäessä. Liedossa kuitenkin
laitteet olivat osin epäkunnossa,
ja viallisten termostaattien takia
huoneiden lämpötila oli turhan
korkea.
Kiinteistön öljynkulutus oli
ensimmäisen seurantajakson
talvikaudella 983 litraa, mutta toisen jakson vastaavana
ajankohtana enää 271 litraa.
Muutos johtui osin laitteistojen
vaihdosta ja osin siitä, että talvi
2013 – 2014 oli selvästi edellistä talvea leudompi. Lämmitysenergian kokonaiskulutus oli
toisella jaksolla noin 5 000 kWh
pienempi kuin ensimmäisellä,
minkä lisäksi lämpöpumpun
tuottama energiansäästö oli
suurempi. Sähkön- ja vedenkulutuksessa ei ollut merkittäviä
eroja seurantajaksojen välillä.
Suunnittelu keskeistä
”Kytkennöistä, toteutuksesta
ja käyttäjästä riippuen lämpöpumpun tuottaman ilmaisenergian osuus lämmitysjärjestelmässä voisi olla 40 prosenttia.
Se on jo aikamoinen säästö
ostoenergiasta”, Otronen arvioi.
”Tasapainolämpötila Liedon
kohteessa oli noin -8 °C. Silloin
ilmaisen energian vuorokausituotto oli suurimmillaan.”
Kaiken kaikkiaan seurantatutkimuksessa selvisi, että
ilmasta-veteen -lämpöpumpun
ja öljyn yhdistelmä tuo säästöä,
mutta asettaa myös erityisiä
vaatimuksia talotekniikalle.
Kahden lämmönlähteen oikeaoppinen toiminta vaatii automaatioilta paljon, ja kummankin laitteiston automaatioiden
on oltava yhteensopivia.
”Huolellinen suunnittelu ja
toteutus ovatkin tärkeitä, kun
siirrytään hybridijärjestelmään.
Usein projektissa kannattaa
käyttää ulkopuolista suunnittelijaa”, Otronen korostaa.
Öljylämpö on
Energiavaraajassa on kaksoissiirrin, joka hoitaa esi- ja
jälkilämmityksen.
Öljylämmitystalossa Varsinais-Suomessa tutkittiin yhdistelmä- eli hybridilämmitystä
vuosina 2012 – 2014. Kahdessa
jaksossa pyrittiin seurannan
avulla saamaan uutta tietoa
siitä, kuinka ilmasta-veteen
-lämpöpumppua voidaan hyödyntää öljylämmityksen rinnalla mahdollisimman energiatehokkaasti.
”Projekti oli ensimmäisiä
laatuaan Suomessa”, toteaa
erityisasiantuntija Eero Otronen
Öljyalan Palvelukeskuksesta.
Tutkimushanke liittyi Höylä
III -energiatehokkuussopimukseen. Se on öljyalan ja valtion
välinen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa polttonesteiden käytön energiatehokkuutta
muun muassa lämmityksessä.
Samalla pyritään edistämään
uusiutuvan energian käyttöä.
Mittareilla tarkkailtiin
lämpötiloja ja
kulutusta
Tu t k i m u s k o h t e e n a o l i
1970-luvulla rakennettu öljylämmitteinen omakotitalo
Liedossa.
Kun järjestelmän muutossuunnitelmat oli saatu valmiiksi,
Kimmo ja Maria Saastamoisen
omistamaan taloon asennettiin
ilmasta-veteen -lämpöpumppu
(IVLP) varaajakytkennällä kesällä 2012. Lämmönjako talossa oli toteutettu vesikiertoisena
patterilämmityksenä.
”Liedon projekti oli aika pitkä: seuranta kesti yhteensä 1,5
vuotta kahdessa eri vaiheessa.
Jo tätä ennen projektia oli kehitelty pitkään ja muun muassa
suunniteltu erilaisia kytkentöjä”, Eero Otronen kertoo.
Taloa oli alusta pitäen lämmitetty öljyllä. Keskikulutus oli
ollut noin 3 000 litraa vuodessa.
Tutkimusta varten asennettiin laitteistot, jotka seurasivat
ulko- ja sisälämpötilaa sekä
energian ja käyttöveden kulutusta.
Hybridilämmitysjärjestelmässä öljykattila tuki lämpöpumpun toimintaa. Tietyn
pakkasrajan jälkeen lämpöpumppu kytkeytyi pois päältä.
Sekä kattila että lämpöpumppu
lämmittivät energiavaraajaa.
IVL-pumpun kytkeytymisrajana oli ensimmäisellä seurantajaksolla -5 °C. Sittemmin
rajaa muutettiin, koska lämpöpumpun käyttö on kannattavaa
kovemmillakin pakkasilla.
Otrosen mukaan sopiva poiskytkeytymisraja IV-lämpöpumpulle on noin -15... -20 °C.
Vaihda vanha öljylämmitys
uuteen öljylämmitykseen
Pienet päästöt
Energiataloudellinen ja turvallinen
Edullisin asentaa
Lisätietoa ja säästöneuvoja: www.oljylammitys.fi
36 YRITYSMAAILMA
Skuba rakentaa koko maan kattavaa
palveluverkkoa osaavan henkilökunnan ja
monipuolisen varaosavalikoiman pohjalta
Seinäjoelle uusin toimipiste osoitteeseen Runkotie 38
Varaosia maahantuova ja myyvä Skuba Suomi Oy on viime vuosina tehnyt voimakasta tuloa kotimaiseen kuorma-autojen ja peräkärryjen varaosakauppaan. ”Lisäksi palvelemme raskaan kaluston tarvikepuolella sekä linja-autojen varaosissa. Skuba Suomi Oy on osa vuonna 1992 perustettua Skuba-konsernia, joka toimii nykyään kolmessatoista Euroopan
maassa. Haluan kuitenkin korostaa, että jokainen maan yksikkö on oma
alueellinen toimijansa. Ne hyödyntävät tarvittaessa konsernin taustatukea, mutta rakentavat toimintansa oman markkina-alueensa lähtökohdista”, toimitusjohtaja Stig Martin toteaa.
Suomessa Skuban asiakkaina
ovat pääosin yksityiset kuljetusyrittäjät ja riippumattomat korjaamot. Heitä on tällä hetkellä
palvelemassa 34 ammattilaisen
joukko. ”Olemme onnistuneet
kokoamaan jo lyhyessä ajassa
todellisen ammattilaisten joukkueen. Meitä on nyt 34 ja laajentumisen myötä väki lisääntyy”,
Martin kertoo.
Suomessa
kymmenen vuotta
”Olemme toimineet Suomes-
Alkuperäis- ja tarvikevaraosat:
| SCANIA | MB | RENAULT
IVECO | MAN | SISU | DAF
BPW | SAF | ROR
VOLVO
SKUBA SUOMI OY
laaja valikoima
raskaan kaluston varaosia
merkkiin kuin merkkiin
Seinäjoella palvelemme
osoitteessa:
18
I
ÄJOK
SEIN
entie
tane
Kuor
Tu
ott
nti
e
Runkot
ie 38
tie
istö
n
Soita:
Puh. 010 229 3088
aja
19
Kiv
Runkotie 38,
60100 Seinäjoki
Tai lähetä sähköpostia:
[email protected]
Muut toimipisteemme sijaitsevat:
Vantaalla
Lahdessa
Tampereella
Lappeenrannassa
Turussa
Kokkolassa
Juhanilantie 4,
01740 Vantaa
Puh. 010 229 3080
Kaskimäenkatu 2B,
33900 Tampere
Puh. 010 229 3081
Orikedonkatu 16,
20380 Turku
Puh. 010 229 3082
Laatukatu 8,
15680 Lahti
Puh. 010 229 3086
Höyläkatu 2,
53500 Lappeenranta
Puh. 010 229 3090
Indolantie 27,
67600 Kokkola
Puh. 010 229 3098
Oulussa
Kiilletie 1,
90630 Oulu
Puh. 010 229 3099
Katso lisää sivuiltamme: www.skuba.fi
sa vuodesta 2005, mutta henkilökunnallamme on pitkä työhistoria alalta. Työntekijöillämme
on keskimäärin yli kymmenen
vuoden kokemus raskaiden ajoneuvojen puolelta, joten varaosanimikkeet ja soveltuvuudet
ovat heille tuttuja”, Stig Martin
sanoo. Martinin mukaan onkin
ensiarvoisen tärkeää rakentaa
palveluverkosto osaavien ammattilaisten toimesta jokaisella
toimipaikalla. Sitä kautta rakentuvat laadukas palvelu ja asiakkaiden luottamus.
”Puskurista puskuriin”
Hyvä asiakaspalvelu, asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen
sekä ongelmien ratkaisu laajan
ja monipuolisen tuotevalikoiman avulla ovat Skuban filosofian mukaan ensiarvoisen tärkeitä
lähtökohtia toimivalle varaosamyynnille. Varaosavalikoima yltää meillä puskurista puskuriin,
Martin tiivistää.
Kaikki varaosat
yleisimpiin merkkeihin
Skuba tarjoaa varaosat kaikkiin yleisimpiin kuorma-automerkkeihin, joten myös pienempiä markkinaosuuksia
nauttivien merkkien asiakkaista huolehditaan.”Meillä pienet
merkit ovat paikoin Euroopassa valtamerkkejä, joten konsernitasolla ne ovat meillä hyvin edustettuina ja varaosia sitä
kautta saatavissa kattavasti myös
Suomessa”, Martin toteaa. Tuotevalikoiman monipuolisuus ei
Skuban kohdalla tarkoita vain
sitä, että jotain varaosatyyppiä
on hyllyssä. Useissa tuoteryhmissä tiettyä varaosaa voi olla
saatavilla useammassa hintaluokassa –alkuperäisosana, alkuperäistä vastaavana tai niin sanottuna tarvikeosana muutamanakin eri vaihtoehtona.”Joissakin
tuotteissa, esimerkiksi suodattimissa, meillä voi olla viisikin
eri vaihtoehtoa. Mitä enemmän
voidaan asiakkaan kanssa suunnitella etukäteen kokonaisuutta,
sitä suuremmat säästöt hän voi
saavuttaa.
Jos jokin tuotemerkki on asiakkaan tarpeisiin ’liian hyvä’,
niin voimme tarjota vaihtoehtoja. Joka tapauksessa tarjoamme
vain tunnettuja tuotemerkkejä”,
Martin kuvailee.
Verkosto laajenee.
Skuban asiakkaat käyttävät yrityksen palveluita tasaisesti käymällä liikkeessä sekä hyödyntämällä palveluita
sähköisesti.”Varaosien toimitus
jakaantuu melko tasan 50–50.
Puolet tuotteista haetaan toimipisteistämme, loput toimitamme
asiakkaan haluamaan osoitteeseen. ”Vaikka sähköinen maailma valtaa alaa kaiken aikaa, haluaa asiakas pistäytyä Skuban
pakeilla myös henkilökohtaisesti”, Stig Martin sanoo
Seinäjoelle
uusi toimipiste
”Toimimme tällä hetkellä kahdeksalla paikkakunnalla:
Vantaalla (Juhanilantie 4), Tampereella (Kaskimäenkatu 2B),
Lahdessa (Laatukatu 8), Turussa
(Orikedonkatu 16), Lappeenrannassa (Höyläkatu 2), Kokkolassa
(Indolantie 27), Oulussa (Kiilletie 1) ja uusimpana paikkakuntana on Seinäjoki (Runkotie 38).
Seinäjoella meillä työskentelee
kaksi ammattilaista, jotka tekevät yhteistyötä Tampereen toimipisteen kanssa.
Verkostoa ollaan edelleen
laajentamassa
lähitulevaisuudessa.
”Tavoitteena on vielä neljä tai
viisi toimipistettä lisää, jolloin
kattaisimme kotimaiset markkina-alueet hyvin”, luonnehtii
Martin. Laajentumista ei suoriteta sen vuoksi, että saadaan lisää neuloja kartalle, vaan takana
on pyrkimys tasaiseen palvelukenttään koko Suomessa. Tarkemmin toimipaikat valikoituvat sen perusteella, missä täyttämätöntä asiakaskysyntää on.
”Tulevia pisteitä suunnitellaan
Keski-Suomeen Jyväskylän seudulle, länsirannikolle Porin seudulle ja Itä-Suomeen Kuopioon
ja Joensuuhun”, Martin listaa.
Valmiisiin tiloihin,
harkittuihin paikkoihin
Skuba ei rakennuta kiinteistöjä itse vaan pyrkii valmiisiin
kiinteistöihin, sopiviin toimintaympäristöihin ”Valtaväylien
läheisyys ei ole tärkein juttu,
vaan sijoittuminen oikein asiakkaisiin sekä rahtipalveluihin
nähden. Tällaisia paikkoja ovat
esimerkiksi logistiikkakeskukset
ja raskaan kaluston palvelukeskittymät. Varsinaisen kiinteistön kriteerejä ovat rakennuksen
toimivuus varaosakauppaa ajatellen sekä piha-alueen soveltuvuus isommille autoille. ”Toiminta lähtee asiakkaan tarpeista, hyvästä palvelusta ja näistä
syntyvistä pitkistä asiakassuhteista”, kertoo.
YRITYSMAAILMA 37
30 YRITYSMAAILMA
Dakota Lavento
Rinta-Joupin Autoliike Oy
Autoliike säästää lämmityksessä
Rinta-Joupin Autoliike Oy:n Tervajoen myymälä siirtyi maalämpöön kesän aikana. Vaivaton lämmitysmuoto säästää ja investointi maksaa itsensä jo viidessä vuodessa.
R
inta-Joupin koko kiinteistömassasta vastaavalla varatoimitusjohtaja Aki Puskalla on
hymy herkässä. Tervajoen myymälässä on siirrytty kesän aikana
kevyestä polttoöljystä maalämpöön ja energiaremontti on sujunut mallikkaasti. 1980 rakennettua kiinteistöä on lämmitetty
alusta alkaen öljyllä. Nyt käytössä on maahan varastoitunut aurinkoenergia.
– Se on ekologinen ja energiatehokas ratkaisu. Hybridiautoja
myyvässä autoliikkeessä ekologinen lämmitysmuoto on myös
imagoasia, Puska huomauttaa.
Kun yritys pyrkii erottautumaan ympäristöstä huolehtimisellaan, käyttöön otetaan ensimmäisenä suhteellisen taloudellisia ja helposti käyttöön otettavia
menetelmiä. Parhaimmillaan esimerkiksi energian ja ympäristön
säästäminen vähentää myös kustannuksia. Tällaisesta win-wintilanteesta maalämmön hyödyntäminen myymäläkiinteistön lämmityksessä on hyvä esimerkki.
Rinta-Joupin Autoliikkeen
60-vuotinen tarina alkoi vuonna
1952 Toivo Rinta-Joupin myytyä Rovaniemeltä vuonna 1952
ostamansa Ford kuorma-auton.
Jo 1950-luvulla Rinta-Joupilla oli Tervajoella jo myös korjaamo ja maalaamo. Nykyisin
Rinta-Joupin Autoliike on yksi
maan suurimmista ja monipuolisimmista autokaupoista, jonka
edustamia merkkejä ovat Toyota, Skoda, BMW, Opel, Ford,
Honda,Renault, Peugeot,Seat ja
Dacia sekä matkailuautomerkkejä Carado, Hobby, Hymer,Lmc ja
Pössl. Liiketoiminta laajeni voimakkaasti 2000-luvulla ja myymälöitä on nykyisin 15:llä paikkakunnalla. Kolmea pienempää
liikettä lukuun ottamatta yritys
myös omistaa itse kiinteistönsä.
– Uutta lämmitysjärjestelmää valittaessa painoivat
taloudellisuus, ekologisuus ja vaivattomuus, Aki Puska
luettelee.
Omistajaa kiinteistöjen kunto ja
käyttökustannusten taso ymmärrettävästi kiinnostavat.
Öljykattilat vaihtoiässä
Rinta-Joupin myymälät toimivat enimmäkseen varsin uusissa kiinteistöissä. Modernit
rakennukset ovat suhteellisen
energiatehokkaita ja monet taajama-alueella kaukolämpöverkossa. Kun Tervajoen myymälää
1980-luvulla rakennettiin, kevyt
polttoöljy oli luonteva vaihtoehto. Toinen mahdollisuus olisi ollut suora sähkölämmitys.
– Noin 4500 m2:n rakennuksen lämmittämiseen on kulunut
öljyä 80-100 000 litraa vuodessa,
Puska kertoo.
Päällimmäisin syy kesällä
2014 toteutetulle energiaremontille oli kahden, alkuperäisen öljykattilan ikä. Rinta-Joupilla harkittiin myös biopolttoaineeseen
siirtymistä, mutta maalämmön
vaivattomuus voitti.
– Maalämpöjärjestelmä on
täysin vaivaton, Puska huomauttaa.
Maalämmön puolesta puhui
myös se, että järjestelmä: kaksi
Lämpöässä T120 –lämpöpumppua sekä 4000 litran tulistinvaraaja, pystyttiin asentamaan vanhaan lämpökeskukseen. Lisärakennelmia ei tarvittu.
Kiinteistön lämmitysenergiantarve on 640 000 kWh/v, josta uusilla maalämpöpumpuilla
tuotetaan 90%, 633 600 kWh/v.
Loput tarvittavasta lämmöstä, 6
400 kWh, tuotetaan sähkövastuksella. Menoveden lämpötila
on +60°C. Usein tämän tyyppisissä energiaremonteissa vanha
öljykattila jätetään rinnalle varalämmityslähteeksi, mutta tervajoella kumpikin kattila purettiin.
Näin päästiin myös eroon pihaasfaltin alla olleesta säiliöstä.
– Sen purkaminen ja poiskuljettaminen oli jo ympäristöteko
sinänsä, Puska naurahtaa.
Marraskuun loppuun mennessä sähkövastuksia ei ole vielä tarvinnut käyttää.
Lämpökaivot porattiin tontille kadun varteen ja maisemoitiin
nurmikon alle. Vanhaan lämpö-
keskukseen vievien putkivetojen
paikka näkyy vielä uutena paikka-asfalttina pihamaalla. Alun
perin suunnitelmissa oli porata
20 200 metriä syvää kaivoa.
– Ensimmäisissä päästiin kuitenkin 270:een metriin, joten kaivoja tarvittiin vain 16, Puska kertoo.
Energiakaivojen porauksesta sekä koko maalämpöjärjestelmän asennuksesta vastasi Seinäjoella toimiva Lämpö- ja Poratekniikka Oy.
Varsinainen maalämpöjärjestelmän asennus oli nopeasti toteutettu, mutta projektin kanssa
ei kesällä pidetty kiirettä.
– Rakennustahan ei tarvinnut
lämmittää ja vedenlämmitykseen
meillä oli käytössä tilapäinen ratkaisu, Puska sanoo.
–Asiakkaita tällainen energiaremontti kiinnostaa ja kaikki
toimeliaisuus kiinteistössä ja tontilla on vain hyväksi. Energiaremontti ei siis varsinaista toimintaa häirinnyt ollenkaan.
Mahdollisuutena
myös jäähdytys
Vaikka Rinta-Joupin Tervajoen myymälä ei kaikkein energiatehokkaimpia rakennuksia suurine vanhoine ikkunapintoineen
olekaan, Puskan mukaan automyymälöitä pidetään yleisesti
paljon suurempina energiasyöppöinä kuin ne ovatkaan.
– Autoliikkeessä sisälämpötilaa ei suinkaan tarvitse pitää normaalissa huonelämpötilassa, joten siinä säästetään.
Itse asiassa monissa myymälöissä suurempi ongelma onkin
liiallinen lämpö. Pimeänä marraskuisenakin päivänäkin autoliikkeen sisätiloissa on yllättävän valoisaa. Autoliikkeiden
arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluvat suuret ikkunapinnat
päästävät sisään valoa ja suuren
osan vuotta myös lämpöä. Mitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tervajoki
Energiaremonttiöljyltämaalämmöllekesällä2014
Rakennuksenkoko:4500m2
Järjestelmä:2kplLämpöässäT120,Ässäcontrol-ohjaus,
4000 l tulistinvaraaja etähallinta (Wlan/3G)
Energiakaivot:16x270m
Mitoituslämpötila:-29°C
Sisälämpötila:21°C
Tehontarve:273,3kW
Kiinteistönlämmitysenergiantarve:640000kWh/v,josta
uusilla maalämpöpumpuilla tuotetaan 90%, 633 600 kWh/v
Kokonaisurakka:Lämpö-jaPoratekniikkaOy
Laitetoimittaja:LÄMPÖÄSSÄ/
Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, (06) 433 7200,
www.lampoassa.fi
Lämpöässä T120-lämpöpumpuista toinen toimii ns. orjana. Marraskuussa
muutaman asteen lämpötilassa se lepää.
energiatehokkaammat ikkunat
ovat, sitä suurempi ongelma on
kesäaikaisen liikalämmön torjuminen.
Rinta-Joupin Tervajoen myymälän uuden lämmitysjärjestelmän energiakaivot ja maalämpöpumppujärjestelmä olisivat mahdollistaneet myös lähes ilmaisen
vapaajäähdytyksen hyödyntämisen. Energiakaivojen kylmää
voitaisiin hyödyntää tilojen viilentämiseen kattosäteilijöiden
tai puhaltimien kautta tai käyttää hyväksi myös koneellisen ilmanvaihdon jäähdytyksessä.
Toistaiseksi automyymälän
puolella on kuitenkin selvitty
kesätkin ilman jäähdytystä ja
toimistotilojen ilmanvaihdossa
jäähdytys jo on.
– Hyvä kuitenkin, että tällainen mahdollisuus on käytettävissä, Puska huomauttaa.
–Kesät tuntuvat käyvän ko-
ko ajan kuumemmiksi, eivätkä
asiakkaat halua autoliikkeessäkään hikoilla.
Säästöä syntyy
Vaikka maalämpöön siirtyminen oli yritykselle myös imagokysymys, on toki tärkeää, että energiaremontille ja investoinnille on laskettavissa myös järkevä takaisinmaksuaika.
– Toki meidän olisi pitänyt
lämmitysjärjestelmämme uusia
joka tapauksessa. Maalämpöön
siirtymällä säästämme kuitenkin
laskennallisesti viidessä vuodessa noin 250 000 euroa, joten investointi tulee kuitattua, Puska
arvioi.
Seuraavat Rinta-Joupin mahdolliset energiaremonttikohteet
löytyvät naapurista. – Lähimmässä rakennuksessa on muuten suora sähkölämmitys, Puska sanoo.
Vanhaan lämpökeskukseen saatiin kattiloiden purkamisen
jälkeen mahtumaan
kaksi lämpöpumppua sekä 4000
litran tulistinvaraaja. Kuvassa RintaJouppi -konsernin
kiinteistöistä vastaava varatoimitusjohtaja Aki Puska.
Ekologinen lämmitysjärjestelmä on imagoasia – varsinkin hybridiautoja myyvässä liikkeessä.
Rinta-Joupin Autoliikkeen Tervajoen myymälässä siirryttiin kesällä
öljylämmityksestä maalämpöön.
Myymälätilojen sisälämpötila pidetään talvella +21:ssä asteessa.
38 YRITYSMAAILMA
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 1/2015:
Kasvu käynnistyy
investoinneilla
Teknologiateollisuuden
teollisuuspolitiikan
johtaja Sanna
Rauhansalo.
Vain kannattavat yritykset voivat investoida. Sääntelyn purkaminen ja verotuksen kannustimet tukisivat sijoituksia Suomeen. Menestyäkseen teollisuus tarvitsee vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita.
le siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita.
Teknologiateollisuuden
toimitusjohtaja
Jorma Turunen.
T
eknologiateollisuuden
yritysten liikevaihto Suomessa oli 66,5
miljardia euroa vuonna 2014. Liikevaihto kasvoi noin
kaksi prosenttia edellisvuotisesta. Kasvun takana olivat lähinnä peliteollisuus, terästuotanto ja
autojen valmistus.
Teknologiateollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa hieman
enemmän kuin vuotta aiemmin
vastaavaan aikaan. Tilaukset
eivät kuitenkaan yltäneet edeltävän vuosineljänneksen tasolle. Tilauskanta pysyi ennallaan
edeltävällä vuosineljänneksellä
saatujen laivatilausten ansiosta.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa
väheni viime vuonna lähes 10
000:lla. Henkilöstöä oli vuoden
aikana keskimäärin 276 000.
Henkilöstön vähenemisestä huolimatta alan yritykset rekrytoivat
viime vuonna uutta henkilöstöä
kaikkiaan noin 20 000. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko
lisättiin tai korvattiin eläkkeel-
Yritykset haluavat
investoida Suomeen
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen vakuuttaa, että suomalaiset yritykset haluavat kasvaa ja työllistää
Suomessa.
- Teolliset investoinnit ovat
olleet pitkään vähäisiä ja ne on
saatava käyntiin. Nykyinen tuotantokapasiteetti ja nähtävissä
oleva talouskasvu eivät riitä rahoittamaan julkisia menoja, Turunen painottaa.
Teknologiateollisuuden uusi
teollisuuspolitiikan johtaja Sanna Rauhansalo odottaa tulevalta
eduskunnalta ja hallitukselta panostuksia kasvuun, osaamiseen
ja uudistumiseen. Ensimmäiseksi pitäisi huolehtia siitä, että byrokratiaan juuttuneet investoinnit saadaan toteutettua.
- On tärkeää, että säästöpaineissa ei unohdeta investoida tulevaisuuteen, Rauhansalo muistuttaa.
Yritysten kannattavuus Suomessa on suorastaan romahtanut viime vuosina. Tämä koskee laajasti kaikkia toimialoja
ja myös teknologiateollisuuden
yrityksiä. Vuonna 2013 teknologiateollisuuden yritysten nettotulos oli keskimäärin vain 0,9
prosenttia suhteessa liiketoiminnan tuottoihin. Vuosina 20002005 osuus oli 7,3 prosenttia ja
2006-2007 keskimäärin 12 prosenttia.
- Tilanne on huolestuttava, sillä vain kannattava yritys
voi investoida. Säädösviidakon
purkamisen lisäksi investointien
käynnistymistä voidaan edistää
verotuksella. Tällä hetkellä yrityksillä ja omistajilla ei ole verotuksellisia kannustimia sijoittaa
Suomeen pitkäjänteisesti, Rauhansalo toteaa.
- Verojärjestelmän tulisi olla läpinäkyvä, yksinkertainen,
• Voimalaitosventtiilien
huoltopalvelut
• Varaosien korjaus ja valmistus
• Pinnoitushitsaus ja lämpökäsittely
• Varoventtiilien
Legatest -koestus
• Koneistusalihankintapalvelut
TAMPEREELLA OSASTOLLA 527
kannustava, oikeudenmukainen
ja ennakoitava. Sitä se ei nyt ole,
Rauhansalo sanoo.
Verojärjestelmän suurimmat
ongelmat koskevat sen heikkoa
dynamiikkaa, yritysten liikevoittojen kaksinkertaista verotusta ja
sukupolvenvaihdosten verotusta. Verokiila on vakava työllistymisen ja työpaikkojen este.
Kasvun mahdollisuudet
on hyödynnettävä
Suomea pidetään osaamisen
kärkimaana. Pienenä kansakuntana meidän tulee hyödyntää koulutuksen resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin, jotta
osaajat voidaan palkata kitkattomammin työelämään. Tämä
tarkoittaa, että yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä pitää
entisestään tiivistää.
- Tutkimus-, kehittämis- ja
innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat
tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tässä Tekesin ja SHOKien rooli on keskeinen, Jorma
Turunen painottaa.
Ennen päätöksiään eduskunnan ja hallituksen tulee arvioida
niiden hyödyt ja kustannukset.
Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa esimerkiksi digitalisaation avulla.
- Kasvu on kuitenkin haettava vientimarkkinoilta. Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää,
että kansainvälistymis- ja vienninedistämispalvelut toimivat,
Turunen muistuttaa.
-Suomi on kuitenkin kaukana
markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa.
Vientiteollisuuden liitot:
Suomen kilpailukykyä
parannettava
Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys
hyvinvoinnin turvaajana. Merkittävä osa julkisen sektorin rahoituksesta syntyy teollisesta
toiminnasta. Siksi on tärkeää,
että teollisuuden kilpailukyvystä pidetään huolta. Se synnyttää
investointeja, uutta liiketoimintaa ja työtä.
Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro,
Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN odottavat tulevalta eduskunnalta ja hallitukselta
Suomen kilpailukykyä parantavia päätöksiä.
Vientiteollisuudella on suuri kansantaloudellinen merkitys
hyvinvoinnin turvaajana, kun
merkittävä osa julkisen sektorin
rahoituksesta syntyy teollisesta
toiminnasta ja palveluista. Kokonaisuudessaan teollisuus työl-
listää suoraan ja välillisesti lähes
miljoona suomalaista.
Tarvitaan vakaa ja
ennustettava
toimintaympäristö
Teollisuus tarvitsee vakaan ja
ennustettavan toimintaympäristön. On tärkeää, ettei teollisuudelle aseteta uusia kustannusrasitteita ja että sääntelyä puretaan.
Rakenneuudistuksia tehdessään hallituksen on varmistettava, ettei kasvun, osaamisen ja
uudistumisen edellytyksiä pilata. Niihin perustuu Suomen menestys.
Koulutuksen on vastattava
entistä paremmin teollisuuden ja
muun elinkeinoelämän tarpeita.
Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestäjäverkon uudistamista työelämän
tarpeita vastaavaksi.
Tiukkoina aikoina on tärkeää,
että myös koulutuksen resurssit
hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta
liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat
tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tki-toiminnan tukemiseen. Tekesin ja SHOKien
rooli on tässä keskeinen.
Teollisuuden digitalisaatiota tulee edistää kaikin tavoin.
Varsinkin pk-yrityksille on tärkeää, että myös kansainvälistymis- ja vienninedistämispalve-
T
lut toimivat.
Suomalainen työ tärkeää
On tärkeää, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei
maantieteellinen takamatka estä
menestymistä maailmalla.
Suomi on logistisesti etäällä,
ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat
jo itsessään lisäkustannus. Tätä
taakkaa ei pidä kasvattaa.
EU:n ei tule kiristää yksipuolisesti energia- ja ilmastopolitiikkaansa, vaan sen on panostettava maailmanlaajuisesti
kattavan, oikeudellisesti sitovan ja yrityksille tasapuoliset
kilpailuolosuhteet mahdollistavan ilmastosopimuksen luomiseen. Suomen on EU:ssa ajettava johdonmukaisesti tätä linjaa.
Päästökaupan aiheuttamat
epäsuorat kustannukset on kompensoitava teollisuudelle, aivan
kuten kilpailijamaissamme tehdään.
EU:n ympäristölainsäädäntöä toimeenpantaessa on pidättäydyttävä puhtaasti kansallisista lisävelvoitteista.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jorma Turunen,
puh. 0500 445 444
Johtaja Sanna Rauhansalo,
teollisuuspolitiikka,
puh. 050 340 6174
Pääekonomisti
Jukka Palokangas,
puh. 040 750 5469
eknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, joka edistää
Suomen keskeisimmän vientialan kilpailukykyä ja
toimintaedellytyksiä. Suomalaisen teknologiateollisuuden päätoimialoja ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus,
kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus, suunnittelu ja konsultointi sekä tietotekniikka. Teknologiateollisuus
vastaa noin 50 prosentista Suomen viennistä ja 75 prosentista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Ala työllistää suoraan noin 280 000 ja välillisesti noin 700 000 suomalaista.
Jatkuvasti kehittyvä ja ajassa elävä teknologiateollisuus luo
perustan suomalaiselle hyvinvoinnille.
YRITYSMAAILMA 39
Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat
Vantaalla ensi kesänä
Vuoden 2015 Asuntomessut pidetään Vantaan Kivistössä.
Kivistön kaupunginosa sijaitsee Länsi-Vantaalla, uuden
Kehäradan varrella, Kehä III:n tuntumassa, lähellä muita pääteitä ja kansainvälistä lentokenttää. Matkaa Kivistöstä Helsingin keskustaan on 17 kilometriä ja HelsinkiVantaan lentoasemalle on vain noin 10 kilometrin matka.
Ympäristön aidosti huomioiva
alue suunnitellaan ja
rakennetaan kerralla.
Nykyinen Kivistön pientaloalue on
rakentunut 1950-luvulta lähtien noin
3000 asukkaan kyläksi. Uusi Kivistön
kaupunkikeskus asuntoineen ja palveluineen tuo alueelle paljon uusia asukkaita. Asuinalueena Kivistöstä tulee
keskikokoisen suomalaisen pikkukaupungin kokoinen. Tavoitteena on rakentaa kymmenen vuoden aikana keskimäärin 400 uutta asuntoa Kivistöön
per vuosi, jolloin Kivistön suuralueella
olisi asukkaita kymmenen vuoden kuluttua 14 000. Kun rakentaminen saadaan päätökseen, asuu alueella noin 30
000 vantaalaista. Heidän arkeaan helpottamaan Kivistön uuteen keskustaan
tuleekin monipuolisesti julkisia ja kaupallisia palveluita.
Keskellä elämää,
työpaikkoja ja luontoa
Vantaan Asuntomessujen teemana on sujuva ja turvallinen arki. Sitä
elämä parhaimmillaan Kivistössä on.
Hyvin suunnitelluissa ja laadukkaasti
toteutetuissa messutaloissa arki toimii
perhemuodosta ja -koosta riippumatta.
Muuntojoustavuus, helppohoitoisuus ja
järkevät ratkaisut ovat Vantaan messutalojen ominaispiirteitä.
Kivistö on turvallinen ja rauhallinen asuinpaikka, jossa luonto on lähellä: hiihtoladulle tai lenkkipolulle on
helppo lähteä miltei omalta takapihalta.
Ihastusta herättäneiden uusien puistojen
ja pienten kangasmetsien lomaan arkkitehtonisesti laadukkaasti kaavoitetulla
asuntomessualueella rakennetaan paraikaa yli 350:a uutta asuntoa. Messualue
on kooltaan 9 ha. Alue on kaavoitettu
ympyrän muotoon ja on hyvä esimerkki kaupunkirakenteen tiivistymisestä.
Kerrostaloissa kestävän
kehityksen
asumisvaihtoehtoja
Messualueelle rakennetaan kolme
kerrostaloa, 26 pientaloa, 6 ryhmärakentamishankkeena toteutettavaa erillispientaloa ja 3 paritaloa. Taloihin tulee
omistusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä
asumisoikeusasuntoja. Lisäksi messualueen ulkopuolella olevan 154 asunnon
Kuvalähde:
Vantaan kaupungin asuntomessutoimisto
Euroopan suurin asuinpuukerrostalo rakenteilla.
Kivistö, Havainnekuva. Kuvalähde: Sito.
kerrostalon yhteydessä olevia loft-rivitaloasuntoja esitellään messujen oheiskohteena.
Euroopan suurin,7-kerroksinen
asuinpuukerrostalo PuuMera rakennetaan sääsuojassa hupun alla. Valmiit
puuelementit tuodaan suoraan tehtaalta asennuspaikalle ja nostetaan talon
sisään kuivana. Puurakentamisen kasvussa on kyse maailmanlaajuisesta trendistä, johon vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve
ja ympäristötietoisuuden kasvu. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy
liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Monia
kuntia kiinnostaa puurakentaminen sen
vuoksi, että sen avulla saadaan keskustaan viihtyisää ilmettä ja tunnelmaa ja
lisää vetovoimaa. Puu mielletäänkin
viihtyisäksi ja terveelliseksi rakennusmateriaaliksi kuluttajien keskuudessa.
NCC Rakennus Oy ja VAV Asunnot
Oy:n rakentama Opaali on luonnonvaroja säästäen rakennettu vuokrakerrostalo, johon tulee kaikkiaan 87 asuntoa.
Rakennuksessa käytetään mm. kierrätystiiltä, kierrätyslasia, käsittelemätöntä puuta ja hamppubetonia. Kierrä-
tetyillä, uusio- ja muilla ympäristöystävällisillä materiaalivalinnoilla pienennetään rakennuksen hiilijalanjälkeä.
NCC Rakennus Oy:n rakentama, 58
asunnon As Oy Vantaan Spinelli on moderni, avaimeton asuinkerrostalo. Avaimettomuus nostaa lukitusturvallisuutta
ja helpottaa kulkemista. Asukkailla on
käytössään kulkutunnisteet, joiden ylläpito on helppoa etätoiminnolla. Palvelusisäänkäynnit helpottavat palvelujen tai esim. nettitilausten toimittamista.
Loft-konsepti mahdollistaa
monenlaiset pohjaratkaisut
Asuntomessujen oheiskohteessa esitellään loft-asumista EKE-Rakennus
Oy:n kohteessa on As Oy Kivistön Koneisto -nimisen kerrostalon yhteyteen
rakennetaan loft-rivitaloasuntoja, joissa asuintiloja voidaan helposti ja kustannustehokkaasti muokata myös jälkikäteen asumisen tarpeiden muuttuessa.
Loft-asunnot toteutetaan lähtökohtaisesti yhtenä avarana tilana, ainoastaan märkätilat toteutetaan valmiiksi.
Asunto ostetaan ns. raakapintaisena,
jolloin ostaja voi hankkia haluamansa
pintamateriaalit ja toteuttaa kaiken valmiiksi täysin omatoimisesti tai vaihtoehtoisesti käyttää valmistajan tarjoamia
materiaaleja ja palveluita.
Metromainen juna-liikenne
kesällä käytössä
Koskaan aiemmin ei ole ollut eikä
tule olemaan asuntomessuja vilkkaan
kansainvälisen lentokentän äärellä ja
metromaisen junaliikenteen vieressä.
Messualue on 800 metrin päässä Kivistön uudelta asemalta. Matkat eri puolille
pääkaupunkiseutua sujuvat joustavasti
ja turvallisesti hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Junalla kehärataa pitkin
matka Kivistöstä Helsingin ydinkeskustaan kestää noin 25 minuuttia ja lentokentälle pääsee kuudessa minuutissa.
Uusi rautatieyhteys otetaan käyttöön
kesällä ennen Asuntomessuja.
Tulethan junalla Kivistöön
messuille!
Lisätietoja :
Vantaan kaupunki/
Asuntomessutoimisto
Paavo Hiltunen,
projektijohtaja
puh. 043 825 4321
[email protected]
Lisätietoja Asuntomessuista:
Osuuskunta Suomen Asuntomessut
Pasi Heiskanen,
toimitusjohtaja
puh. 040 848 6200
[email protected]
Kuvalähde:
Vantaan kaupungin asuntomessutoimisto
40 YRITYSMAAILMA
I
VALO
Laajasta valikoimasta kaikki kodin
valaisimet, niin ulos kuin sisällekin.
Verkkokauppa 24h
Sievi - työhön & vapaa-aikaan
Kevätuutta
myymälöissä
joka viikko!
Tuhansia valaisimia
Nopeat toimitukset,
edulliset hinnat
Tule tutustumaan!
Naisten kävelykenkä
Aitoa nahkaa
Pehmeä sisävuori
Useissa väreissä!
Koot: 35-43, 139,-
ä alk. 69,un Sievi-turvakenki
Meiltä myös 2. laad
Kotivalaistuksen erikoisliike verkossa
Sievi Sweet Roller
Sievin
Savi
Kantolantie 8, Sievi
ma-pe 9-17, la 9-13
Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä
– alansa ammattilainen –
• HOITOTASORITILÄT
• JULKISIVURITILÄT
• TASOPROFIILIT
• ASKELMAT
• KIERREPORTAAT
• PORRASRATKAISUT
• INVARAMPIT
Suomen Teräsritilä STR OY
Hevoshaankatu 2 • 28600 Pori • www.str.fi
tel +358 (0)2 637 5700 • fax +358 (0)2 637 5701
Sievi Spider
Sievi GT Planar
Koko mallisto
myös verkossa!
www.sievishop.fi