doc2360/2014 Erityisryhmien asumispalvelut, hankesuunnitelma
download 
Report Transcription
2360/2014 Erityisryhmien asumispalvelut, hankesuunnitelma
ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUT HANKESUUNNITELMA 18.8.2015 Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 2 Hankesuunnitelma 18.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.......................................................................................................................................... 3 2. TAUSTATIEDOT .................................................................................................................................. 3 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.2 Tehdyt esitykset ja selvitykset .............................................................................................................. 3 Strategiat ja hankkeet ........................................................................................................................... 4 Muut taustatiedot .................................................................................................................................. 5 TARVE.................................................................................................................................................. 5 Hankkeelle määritellyt tarpeet .............................................................................................................. 5 Muut tarpeet.......................................................................................................................................... 6 4. TAVOITTEET ....................................................................................................................................... 6 5. NYKYTILANTEEN KUVAUS ............................................................................................................... 7 5.1 6. 6.1 6.2 6.3 6.4 7. 7.1 7.2 Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä ......................................................................................... 7 UUSI TOIMINNALLINEN MALLI ......................................................................................................... 8 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus ..................................................................................................... 8 Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta ................................................................................................ 9 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu ............................................................................................................ 9 Käyttäjän erillishankinnat ...................................................................................................................... 9 KAAVALLINEN TILANNE ................................................................................................................... 9 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti...................................................................................................... 9 Vaihtoehtoiset rakennuspaikat ........................................................................................................... 10 8. UUDISRAKENNUS ............................................................................................................................ 10 9. KUSTANNUKSET .............................................................................................................................. 11 9.1 9.2 9.3 9.4 Investointi- ja rakennuskustannukset ................................................................................................. 11 Perushankintojen kustannukset.......................................................................................................... 11 Liitännäispalveluiden kustannukset .................................................................................................... 11 Käyttökustannukset ............................................................................................................................ 11 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN ................................................ 12 10.1 10.2 Aikataulu ............................................................................................................................................. 12 Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät ...................................................................................... 12 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS .......................................................................................................... 12 12. LIITTEET ............................................................................................................................................ 14 Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 3 Hankesuunnitelma 18.8.2015 MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JÄRJESTÄMINEN KUOPION KESKUSTAAN, ”LAPINLINNA” HANKESUUNNITELMA 1. JOHDANTO Kuopion kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on perusturvan palvelualueen toimenpiteenä esitetty omana tuotantona toimivan asumispalveluyksikön perustamista osaksi erityisryhmien (aikuiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) palveluvalikoimaa. Erityisryhmien asumispalveluja on tarkoitus uudistaa hallitulla siirtymisellä kevyempiin, taloudellisempiin ja asukkaiden tarpeet yksilöllisemmin huomioonottaviin palveluihin. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden lisätarve korostuu laitospaikkojen purkamisen ja avohoitopainotteisuuden myötä. Asumisen laitosmaisuutta on vältettävä ja asukkaiden yksilöllisen tuen ja avun tarve on huomioitava. Asumisen tulee sijoittua taajamiin, palveluiden lähelle ja tavallisen asumisen joukkoon normaalin asumisen periaattein. Asuntojen suunnittelussa huomioidaan asuntojen käytön joustavuus ja muunneltavuus. Kaupunginjohtaja asetti hanketyöryhmän 30.3.2014 (Päätöspöytäkirja: Työryhmät 3§/2014). Työryhmään ovat kuuluneet: Liisa Kaksonen, kaupunginarkkitehti, Tilakeskus, pj Mikko Lankinen, va. tilahallintopäällikkö Anna-Maija Antikainen, osastonhoitaja Ulla Kuikka, sosiaalityöntekijä, työryhmän sihteeri Kokouksissa ovat olleet mukana myös: Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja Anneli Hautsalo, hankesuunnitteluarkkitehti Riitta Koskinen, omaisten edustaja Mielenterveyskuntoutujien edustajia on kuultu Mielen ASKE -projektin kautta. 2. TAUSTATIEDOT 2.1 Tehdyt esitykset ja selvitykset Kuopion kaupunginvaltuutettujen aloite palvelukodista vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille (PeTe: lautakunnan lista 6§ 24.1.2012). (Liite 1) Kuopion kaupunki, Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut. Loppuraportti 20.8.2013 (kaupunginhallitus 10.03.2014, pykälä 95) Raportin mukaan vuonna 2030 erityisryhmille tarvitaan 600 asumispaikkaa, joista vain 80 palveluasuntoa on yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä ja 520 Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 4 Hankesuunnitelma 18.8.2015 paikkaa on kaupungin omana tuotantona tai yksityisenä tuotantona kaupungin tarjoamissa tiloissa (sivu 8). (Liite 2) 2.2 Strategiat ja hankkeet Kuopio on mukana ympäristöministeriön (YM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Mielen Aske - valtakunnallisessa pilottihankkeessa, jossa on tarkoituksena kehittää mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja. Hankkeen paikallisten työpajojen tuotoksena on saatu asiakaslähtöisiä kehittämisehdotuksia. Tässä hankesuunnitelmassa on otettu huomioon Mielen Aske -työryhmissä esille nousseita asumispalveluasiakkaiden ja asiakkaiden omaisten näkemyksiä. Kuopio on mukana ympäristöministeriön ”hajautetut palvelut ja liikkuva tuki”hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ”asunto ensin” – periaatteen mukaisia kevyempiä asumisvaihtoehtoja ja tuen muotoja asiakkaiden omiin asuntoihin. Perusturvan- ja terveydenhuollon lautakunnassa on ollut esillä erityisryhmien asuminen ja sen kehittäminen 18.11.2014 Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelman 2013 mukaan: ”.. kotiin annettavissa asumisen tukipalveluissa selvitetään palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksia ja laajuutta.” ”Tuottavuusohjelman edellyttämät supistukset ja vähennykset pyritään tekemään ostopalvelujen käyttöä vähentämällä” (sivu 39). Kuopio allekirjoitti valtion eri ministeriöiden kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin vuosille 2009–2011 ja 2012–2015 (PAAVO I ja II). Näihin sopimuksiin liittyvissä hankkeissa oli tavoitteena tarjota asiakkaille yksilöllistä tuen tarvetta vastaavat asumismuodot. Asumiseen liittyvien palvelujen tulee vastata sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksia. Hallitusohjelman 2016 liitteeseen (27.5.15) on kirjattu että työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. Työryhmä on ympäristöministeriössä asuntoministerin johdolla valmistellut uuden toimenpideohjelman vuosille 2016-2019. Toimenpideohjelman pohjana on asunto ensin-periaate, jossa ymmärretään asunnon ensisijaisuus osana asiakkaan palvelukokonaisuuden rakentamista. Samalla uudistetaan palvelujärjestelmää asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Toimenpiteet on koottu kolmeksi kokonaisuudeksi: asunnottomuuden ennaltaehkäisy, asunnottomuuden uusiutumisen torjunta sekä kehittämistyö ja koordinointi. Eräänä toimenpiteenä on asumisen näkökulman huomioiminen SOTE-uudistuksen toteutuksessa sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakien uudistamistyössä. Myös MIELI-suunnitelman toteutumista ja monialaista työotetta tuetaan vahvistamalla asumis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä toiminnan eri tasoilla. Riskiryhmien siirtymistä laitoksista ja palveluista itsenäisempään asumiseen tuetaan. Asumispalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä huomioidaan mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluita sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma 2012–2014 (Valvontaohjelma 5:2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Asumista ja kuntoutusta, Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 5 Hankesuunnitelma 18.8.2015 mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM julkaisu 2007:13). STM:n KASTE –hankkeen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) 2012 – 2015 painopisteenä on että rakenteet ja palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi, palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan sekä riskiryhmien (mm. mielenterveyskuntoutujat) mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan (stm.fi/kaste) 2.3 Muut taustatiedot Sairaalapaikkojen vähentyminen ja sairaalahoitojaksojen oleellinen lyhentyminen viime vuosina on lisännyt avohoitoon runsaasti kotiin annettavan tuen tarvetta. Sairaalahoidon jälkeen asiakkaan asumiskyky ja sairauden tuomat rajoitukset edellyttävät laajaa ja yksilöllisesti suunniteltua palveluvalikoimaa ja mm. harkittuja asumisratkaisuja. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarveselvitys käynnistyy yleensä sairaalassa tai avohoidossa, kun jo toimintakyvyltään erittäin huonokuntoinen henkilö toimitetaan avun piiriin. Usein vauhdittajina ovat häiriöilmoitukset vuokranantajilta tai häätö. Laitosolosuhteissa asumiskyvyn arviointi on haasteellista ja näyttäytyy lyhyillä hoitojaksoilla helposti huonompana mitä se todellisuudessa on. Liian tuettuun asumisympäristöön sijoitettu asukas mukautuu nopeasti tarjotun avun määrään ja hänen on vaikeaa siirtyä itsenäisempään asumiseen, vaikka asumiskykyä olisikin. Asumiskyvyn arviointiin ja oikean asumisratkaisun suunniteluun tarvitaan asiantuntijoita, kodinomaiset olosuhteet ja normaali elinympäristö. Tähän perustuen hanketyöryhmä esittää lyhytaikaisen palveluasumisen yksikön perustamista osana erityisryhmien asumispalvelun kokonaisuutta, jolloin asukkaan asumiskyky ja tuentarve voidaan selvittää realistisesti. Ostopalveluina tuotettu erityisryhmien ympärivuorokautinen palveluasuminen on toteutunut ympäristökunnissa tai vielä kauempana sijaitsevissa hoito- ja palvelukodeissa. Palvelua tarvitsevien määrä lisääntyy vuosittain ja kustannukset kasvavat. Sijoitukset kestävät vuosia, eikä kevyempään palveluun siirtyminen usein mahdollistu, koska yksiköt ovat laitosmaisia ja toimintakulttuuri laitostaa asukkaan helposti. Palvelun laadun arviointi on tässä tilanteessa vaikeaa, eikä toivottua asukkaan kuntoutumista ja sen myötä asukasvaihtoa ole tapahtunut. 3. TARVE 3.1 Hankkeelle määritellyt tarpeet Omana tuotantona toteutettavan palvelun ja ostopalvelun vääristyneen suhteen oikaiseminen on tärkeää laadunvalvonnan ja taloudellisten vaikutusten seurannan turvaamiseksi. Verkostoselvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä erityisryhmien asumispalveluiden asiakasmäärä nousee nykyisestä noin 400:sta 600:aan. Kasvun ennustetaan johtuvan korkeasta sairastavuudesta, mielenterveys- ja/tai päihdesyistä johtuvasta syrjäytymisestä sekä yhteiskunnan erilaisten tilanteiden, esim. köyhyys ja huono-osaisuus, lisääntymisestä. Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 6 Hankesuunnitelma 18.8.2015 Tällä hetkellä Kuopion kaupungin alueiden ulkopuolelle on sijoitettuna noin 130 asiakasta. Näistä osa on Nilsiän ja Maaningan (Siilisetin) aikanaan sijoittamia. Nykyisin voimassaolevan erityisryhmien palveluasumisen ja tukiasumisen kilpailutuksen (2011–2016) sopimusten ulkopuolisilta tuottajilta ostetaan noin 100 paikkaa. Asiakasmäärä lisääntyy jatkuvasti, asiakkaat tarvitsevat entistä raskaampia tukipalveluja ja palvelujen hinnat nousevat vuosittain, joten kaupungin kustannukset ovat nousseet samassa suhteessa. Vuonna 2014 palveluja ostettiin vajaalla 8 000 000 eurolla. Asiakasmaksujen tuotot tällä asiakasryhmällä ovat pienet, sillä asiakaskunnasta suuri osa on ilman työeläkettä pelkkien Kelan eläkkeiden tai sosiaalitoimen toimeentulotuen varassa. Kaupungin oma asumispalvelu edellyttää sellaisia rakenteita, jotka palvelevat myös niitä mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat esim. puhelinkontaktia virka-ajan ulkopuolella, mutta eivät varsinaista akuuttihoitoa. Tällä palvelulla vähennetään mm. hälytyskeskuksen puhelujen määrää. 3.2 Muut tarpeet Palveluseteli Palvelusetelin käyttöönotto vaatii sen, että asiakkaalla on mahdollisuus valita kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan välitä. Koska Kuopiossa ei tätä mahdollisuutta ole ollut (kaupungin oman palvelutuotannon puute), ei palveluseteliä ole voitu ottaa käyttöön. Sijainnin merkitys Suurin osa Kuopiossa sijaitsevista erityisryhmien asumispalveluista tuotetaan ruutukaavan ulkopuolella lähiöissä. Asiakkaat tarvitsevat yleensä paljon erilaisia palveluja. Liikkuminen lähiöistä tai toisista kunnista tuottaa vaikeuksia, koska asiakkaiden taloudellinen tilanne on heikko ja heillä on usein psyykkisistä syistä johtuvia toimintakyvyn häiriöitä ja suuria ongelmia liikkua yleisissä liikennevälineissä (mm. pelko-, ahdistus- ja paniikkihäiriötilat). Keskustassa sijaitseva asunto antaisi mahdollisuuden osallistua asunnon ulkopuoliseen normaaliin elämään ilman, että sairaan stigma tuottaisi kielteistä huomiota. 4. TAVOITTEET Asukkaiden tarpeet huomioonottava asuintalo rakennetaan ruutukaavaalueelle. Hankesuunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisuja mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen järjestämiseksi Kuopion kaupungin omana toimintana nykyisen pääosin ostopalveluna tuotetun asumispalvelun rinnalle. Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksessä on lähdetty tavoitteesta, jossa palvelutarpeesta 30 % on kaupungin omaa tuotantoa ja loput ostopalvelua. Lähtökohtana on, että suunniteltavassa asuintalossa asuu riittävän suuri määrä eriasteisesti tuettavia asukkaita, joka mahdollistaa henkilöstön taloudellisen käytön sekä asianmukaisen henkilöstömitoituksen. Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 7 Hankesuunnitelma 18.8.2015 Asuntokokonaisuus sisältää tehostelun palvelun asuntoja sekä asuntoja, joihin tarjotaan asukkaan tarvitsemat tukipalvelut. Osa asunnoista on normaaleja vuokraasuntoja, koska ARA ei rahoita suuria erityisryhmille suunnattuja asuntoyksiköitä. Asuinkerrostalo, jossa mielenterveyskuntoutujien asunnot sijoittuvat muiden vuokraasuntojen joukkoon, on ARAn näkökulmasta hyvä ratkaisu. Periaatteena on, että palvelut järjestetään asukkaan tarpeen mukaan suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä niin, että tehostetun palvelun piirissä olevat asunnot sijaitsevat yhtenä kokonaisuutena ja tukiasunnot sijoittuvat kiinteistössä hajautetusti. Asumispalveluun liitetään kuntouttavalla työotteella toteutetut palvelut henkilöstön tuottamina ja esim. järjestöjen ylläpitäminä (esim. Klubitalotoiminta). Palvelujen arviointi ja kehittäminen ovat jatkuvaa toimintaa. Oikein kohdennettu asumispalvelu säästää resurssia ennaltaehkäisevään kotikuntoutustyöhön, jossa yksilöä tai perhettä autetaan konkreettisesti selviytymään omassa asunnossaan, eikä muodostu laitostavaa ja säilyttävää asumispalvelukulttuuria, kuten on vaarana, jos asukkaat sijoitetaan kauas erillisiin hoivayksiköihin vailla mahdollisuuksia kuntoutua takaisin itsenäiseen asumiseen Yhteensä n. 40 asunnon kokonaisuus sisältää normaalivarusteisia vuokra-asuntoja ympärivuorokautisella tuella, päiväaikaisella tuella ja tarpeenmukaisella mahdollisimman lyhytkestoisella tuella. Tarkoituksena on, että tuki ohjautuu asukkaan luo, eikä asukas tuen luo. 5. NYKYTILANTEEN KUVAUS 5.1 Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä Erityisryhmien (päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja asunnottomat) asumista kaupunki järjestää omana toimintana yhteisöissä vain 19 asukkaalle (Maaningan Mäntykoti 12 paikkaa ja Kolmisopen Kotilo 7 paikkaa) ja ostaa sitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta (yritykset ja yhdistykset) 433 paikkaa (elokuun 2015 tilanne). Sijoitetuista on yli 65 -vuotiaita 107 henkilöä. Valtaosa sijoitetuista on ollut ko. palvelussa vuosien ajan ja heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan. Varsinkin tehostettuun asumispalveluun sijoitetuilla on tapahtunut laitostumista ja tavoitteellinen kuntoutuminen itsenäisempään asuntoon on onnistunut vain harvan kohdalla. Somaattinen sairastavuus ja mm. muisti- ja liikuntaongelmat ovat yleisiä. Tämänhetkinen kilpailutettu puitesopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Tehdyssä kilpailutuksissa osa tehostetun asumisen ja palveluasumisen paikoista jäi valitsematta tuottajiksi, mutta asukkaita ei ole pystytty siirtämään kilpailutuksen piirissä oleville paikoille tarjonnan puutteen vuoksi. Ostopalvelut: Sosiaalihuoltolain mukaista erityisryhmien asumista ostetaan ERAP -määrärahalla vuosittain vajaalla 8 miljoonalla eurolla. Palveluja ostetaan raskaimpana ympärivuorokautisena tehostettuna palveluna 90 asukkaalle. Päiväaikaista tukea tarjoavaa tukiasumista ostetaan noin 149 asukkaalle. Kevyintä tukiasumista tuntihinnoilla ostetaan 193 asukkaalle, joista hajautetuissa normaaliasunnoissa asuu 67 asukasta. Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 8 Hankesuunnitelma 18.8.2015 Tehostettua asumispalvelua ostetaan pääosin Kuopion alueen ulkopuolelta; Leppävirralta, Pieksämäeltä, Rautalammilta, Pielavedeltä, Lapinlahdelta, Nurmeksesta. Omat palvelut: Kuopion kaupungin alueella tuotetaan sosiaalitoimen kuntoutusohjaajan avulla asumista naisten 7 asunnon yksikössä ”Kotilossa”. Asunnot ovat pieniä yksiöitä, jotka Niiralan Kulma rakensi Kolmisoppeen radan ja moottoritien väliselle joutomaalle. Maaningan kunnan sosiaalipalvelut Kuopio tuotti jo ennen kuntaliitosta. Maaningalla on 12 -paikkainen Mäntykodin asuinyhteisö. Siellä asuu ikääntyneitä, myös liikuntaesteisiä henkilöitä, sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Heille tuotetaan kahden työntekijän voimin palvelua päiväsaikaan. Lisäpalveluina ostetaan lääkkeiden jakelua iltaisin sekä yöpartiopalvelua. Kuopion psykiatrian keskuksen kuntoutusohjaajat tarjoavat kotiin annettavana kuntouttavana palveluna virka-aikana tukea n.150 erikoissairaanhoidon hoitovastuulla olevalle mielenterveysasiakkaalle. Näissä on myös perheellisiä, alaikäisten lasten huoltajia. Perusturvan erityisasumisessa työskentelee neljä asumisen ohjaajaa, jotka tuottavat virka-aikana kotikäyntejä asukkaiden omiin asuntoihin ympäri kaupunkia. Näiden palvelujen piirissä on noin 100 asiakasta. 6. UUSI TOIMINNALLINEN MALLI 6.1 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus Mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarve tulee esille useissa eri toimipisteissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Uuden mallin mukaan tuettua asumista saa lähellä muita asukkaan tarvitsemia palveluja ja kiinteässä yhteydessä eri toimijoiden kanssa asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Palvelun tarpeen arviointi tapahtuu oman henkilöstön toimesta laadukkaasti ja nopeasti reagoiden niin, että vältytään turhilta siirroilta palveluspisteestä toiseen. Asukkaat ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia aikuisia. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveyttä edistäviin ratkaisuihin tilojen suunnittelussa. Henkilökunta ohjaa asukkaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja tarjoaa viihtyisät ja turvalliset asumisolosuhteet. Henkilöstö osallistuu yksilöiden ja asuinkerrosten yhteisöjen toimintaan kuntouttavalla työotteella. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva toiminta voi pitää sisällään myös muualla asuvien asumispalveluasiakkaiden puhelinohjausta ja neuvontaa. Taloon suunnitellaan 15 tehostetun asumispalvelun asuntoa ja 12 tukiasuntoa. Loput asunnoista ovat normaaleja vuokra-asuntoja kuopiolaisille. Tavoitteena on tuottaa asuinympäristö, jossa asukkaat viihtyvät ja joka koetaan terveeksi, turvalliseksi ja yhteisölliseksi. Rakennuksen elinkaariedullisuus huomioidaan siten että tässä vaiheessa yhteiseksi toimintatilaksi ja henkilöstön tilaksi suunnitellaan erilliset asunnot, jotka tarvittaessa voidaan ottaa tavalliseen asumiskäyttöön. Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 9 Hankesuunnitelma 18.8.2015 Vuokra- ja palveluasumiseen käytettävien tilojen toteuttamista on valmisteltu Niiralan Kulma Oy:n kanssa. Hankkeelle haetaan ARA:n avustusta ja korkotukilainaa. 6.2 Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta Asuntojen tulee olla noin 35 -42 m2 parvekkeellisia yksiötä/kaksioita. Kaksiossa voi tarvittaessa asua pariskunta. Yhteistilaa pitää olla erilaisiin toimintoihin: vapaa-ajan vietto, yhteisöllinen kokoontuminen ja viriketoiminta. Lisäksi tarvitaan yhteiset saunatilat, varastotilaa jokaista asuntoa kohden sekä yhteistä varastotilaa, esim. polkupyöriä, ulkoiluvälineitä yms. varten. Henkilöstömitoitukseksi on suunniteltu tehostetussa asumispalvelussa yksi työntekijä yhtä asukasta kohti (työ kolmessa vuorossa läpi viikon). Tuetun asumisen palveluun on suunniteltu kahden työntekijän virka-aikainen työpanos. Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin tehostetun palveluasumisen henkilökunta on käytettävissä myös tuetun asumisen asukkaille. Työntekijöiden käytössä on yksi erillinen asunto, joka voidaan tarvittaessa palauttaa tavalliseksi asunnoksi. 6.3 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu Kaikki suunnitellut 35 – 42 m2 suuruiset yksiöt/kaksiot ovat esteettömiä, viihtyisiä ja paloturvallisuusmääräykset täyttäviä normaaliasumiseen tarkoitettuja ja varusteltuja asuntoja. Asuntojen suunnittelussa otetaan huomioon mielenterveyttä edistävät ratkaisut esim. värimaailma ja hyödynnetään asukkaiden tueksi kehitettävät ympäristölliset ja tekniset innovaatiot. Kahteen alimpaan asuinkerrokseen sijoittuvat yhteinen olohuone- ja ruokailutila sekä tehostetusti tuettua asumista varten 15 asuntoa. Tukiasumisen asunnot ja normaalit vuokra-asunnot sijoittuvat talon muihin kerroksiin. Varasto- ja paikoitustilat sijaitsevat talon pohjakerroksessa. Työntekijöiden toimisto- ja sosiaalitilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen. Henkilöstön tila varustetaan tarvittavilla toimistokalusteilla ja ATK-yhteyksillä. Lisäksi hankitaan lukittava lääkekappi ja turvahälytinjärjestelmä. Liite 3: Tilaohjelma tilaryhmittäin 6.4 Käyttäjän erillishankinnat Käyttäjän erillishankintaan kuluvat henkilökunnan tilojen irtokalusteet, varusteet ja laitteet sekä henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä. 7. KAAVALLINEN TILANNE 7.1 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti Hankkeelle soveltuvaa rakennuspaikkaa kartoitettaessa lähtökohtana on ollut, että rakennuksen tulee sijaita keskusta-alueella (ks. perustelut kohta 3.2 sekä valtuustoaloite, liite 1). Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 10 Hankesuunnitelma 18.8.2015 Kasarmikatu 6:ssa sijaitsee kaupungin omistama 2-kerroksinen kiinteistö, joka on rakennettu v. 1975 ja jossa tällä hetkellä toimii kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta. Kiinteistö on nykyiselle toiminnalle huonosti soveltuva, koska se ei ole esteetön. Kiinteistössä on todettu sisäilmaongelmia ja sen jatkokäyttö edellyttäisi laajamittaista korjausta. Toimintojen siirtäminen pysyvästi pois rakennuksesta toimintaan paremmin soveltuviin tiloihin on parhaillaan suunnitteluvaiheessa ja siirto tullaan tekemään vuoden 2016 aikana tämän hankkeen etenemisaikataulusta riippumatta. Tontti vaatii kaavamuutoksen, sillä nykyinen kaava vuodelta 1975 ei salli ympäröivän rakennuskannan korkeuden mukaista asuinrakentamista. Voimassa olevassa kaavassa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi AL² ja suurin sallittu kerrosluku on 2. Liite 4: Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 5-6: Kuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta Kaavamuutos on vuoden 2015 kaavoitusohjelmassa ja kaavoittajan kanssa on käyty neuvotteluja kaavoitusprosessin etenemisestä. Hankesuunnitteluvaiheessa konsultti on laatinut tilaohjelman pohjalta useita massoitteluvaihtoehtoja ja niiden soveltumisesta kaupunkikuvaan on pyydetty alustavia kannanottoja rakennusvalvonnalta ja kaupunkikuvatyöryhmältä. Tältä pohjalta on tarkennettu rakennuksen kokonaisasuntomäärää. Kaavatyö käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen syksyllä 2015 ja tavoiteaikataulu on, että kaava on lainvoimainen 10/2016. 7.2 Vaihtoehtoiset rakennuspaikat Hankesuunnitteluvaiheen aikana tehdyssä kartoituksessa keskustan alueelta ei ole löytynyt muita erityisryhmien asumispalveluhankkeen toteuttamiseen soveltuvia tontteja. Hankkeen toteuttaminen keskusta-alueen ulkopuolelle ei puolestaan toteuta hankkeelle asetettuja tavoitteita 8. UUDISRAKENNUS Hankkeen toteutusta Kasarmikatu 6:een on valmisteltu hankesuunnitelmassa määritellyn sisällön (tilaohjelma ja toimintaan liittyvät erityispiirteet) mukaisesti. Niiralan Kulma Oy:n kanssa. Tilakeskus tulee kohteen valmistuttua välivuokraamaan tehostettuun palveluasumiseen ja tukiasumiseen osoitetut asunnot sekä henkilökunnalle ja asukkaiden yhteisölliselle toiminnalle tarvittavat tilat ja vuokraamaan ne edelleen palvelualueen käyttöön. Loput asunnot Niiralan Kulma Oy vuokraa ns. normaaleina vuokra-asuntoina. Kohde suunnitellaan ympäröiviin asuinrakennuksiin ja kaupunkikuvaan soveltuvaksi asuinkerrostaloksi, jonka esteettömät asunnot soveltuvat kaikkien käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kohteesta on hankesuunnitteluvaiheessa laadittu alustavia luonnoksia. Suunnittelu jatkuu kaavoitusvaiheessa kaavan havainneaineiston laadinnalla ja hankkeen Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 11 Hankesuunnitelma 18.8.2015 edetessä varsinaisella rakennussuunnittelulla. Näiden vaiheiden suunnittelutyön tilaa hankkeen toteuttaja. 9. KUSTANNUKSET 9.1 Investointi- ja rakennuskustannukset Tämän hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa toteutettavan uudisrakennusvaihtoehdon investointikustannukset ovat n. 4,7 milj. euroa (alv 0%). Investointikustannuksista vastaa hankkeen toteuttava vuokrataloyhtiö. 9.2 Perushankintojen kustannukset Käyttäjän hankintoihin kuuluvat asukkaiden yhteisten tilojen ja henkilökunnan toimistotilan kalustus sekä atk-laitteet ja henkilöturvajärjestelmä. 9.3 Liitännäispalveluiden kustannukset Vartiointipalveluiden kustannukset erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 9.4 Käyttökustannukset Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset) Vuokrakustannukset tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta ovat 11,9 €/m² ja tukiasuntojen osalta 12,9 €/m². Vuokrakustannukset vuodessa ovat tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta 118 305 € ja tukiasuntojen osalta 105 304 €. Kustannukset sisältävät asuintilojen, palvelutilojen- liikennetilojen ja yhteisten tilojen sekä autohallin kustannukset. Erillinen liite 7: Vuokra-arviot tukityypeittäin Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset) Asukkaiden tukipalvelut tuotetaan kaupungin oman henkilökunnan toimesta ympäri vuorokauden 14 terveyden- ja sosiaalialan koulutettujen työntekijöiden tekemänä. Henkilöstön palkkaukseen varataan 700 000 €/vuosi. Kyseinen palkkasumma säästyy kun tehostettua asumispalvelua ostopalveluna vähennetään 18 ostopalvelupaikalla. Jos psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä pystytään vähentämää tarjoamalla tarpeenmukaista asumisen tukea avohoidossa, palkkamenoon tarvittava säästö kertyy jo kolmen vuotuisen sairaalapaikan kustannuksista. Vuonna 2013 hoidettiin mielenterveyssyistä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla (KYS) ainakin kerran 879 potilasta (11,4% kaikista mt-potilasta). Yhteensä kertyi 1373 vuodeosastojaksoa ja keskimääräiseksi hoitojakson hinnaksi tuli 10 300 €/jakso. Vuosikustannus yhteensä 14 168 585€. Vuonna 2014 ostopalveluissa on tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hinta ollut 3143 €/kk, palveluasumisessa 2162 €/kk ja tukiasumisessa 747 €/kk. Hankkeen mukaisen asumisen (15 tehostettua ja 12 tukiasumista) ostaminen palveluntuottajilta on maksanut vuonna 2014 keskimäärin 673 000€/vuosi. Kalleimmilla hinnoilla jopa 995 868€/ vuosi (tehostettu 4087€/kk ja tukiasuminen 1807€/kk). Asukkaiden Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 12 Hankesuunnitelma 18.8.2015 sijoittamiseen ostopalveluihin, seurantaan, valvontaan ja laskutuksiin on kaupungilla palkattuna omaa henkilökuntaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitospaikan hinta on keskimäärin 250 000 €/vuosi. 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN 10.1 Aikataulu Kasarmikatu 6:n kaavatyö voidaan käynnistää, kun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Alustava arvio käynnistymisestä on 10/2015. Kaava valmistuu noin vuodessa siitä kun vireilletulo tapahtuu eli 10/2016. Hankkeen rakennussuunnittelun aikataulu kytkeytyy kaavaprosessin etenemiseen. Mikäli kaavasta ei valiteta, tontilla olevan rakennuksen voi purkaa ja uudisrakennushankkeen käynnistää syksyllä 2016. Kohde olisi tällöin valmis kesällä 2018, jolloin toiminta kohteessa voi alkaa. 10.2 Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät Mielenterveyskuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen ja tuettuun asumisen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä useita satoja paikkoja. Jos tässä esitetty hanke viivästyy tai jää toteutumatta, lisääntyvät erityisryhmille tehtävät asumispalvelujen ostot eurotasolla ja pitkittyneet laitoshoidot erikoissairaanhoidossa tulevat kalliiksi Kuopion kaupungille. 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS Hanketyöryhmä esittää, että Kuopion kaupungin erityisryhmien asumispalveluiden strategisten linjausten mukaan ja vastauksena valtuustoaloitteeseen palvelurakennevinoumaa korjataan niin että Kuopion ruutukaava-alueelle, Kasarminkatu 6 tontille, rakennetaan asuinkerrostalo, johon järjestetään mielenterveyskuntoutujien tehostettua ja tuettua asumista 15 + 12 asuntoa Kuopion kaupungin omana toimintana. Tarvittavan henkilöstön kaupunki palkkaa itse ja sopii päivätoiminnan järjestämisestä asukkaille kolmannen sektorin kanssa (esim: Turvalinkki ry:n ylläpitämässä mielenterveyskuntoutujien Klubitalossa). Asumispalveluun palkattava henkilöstö tekee jaksotyötä, ja ympäri vuorokauden toimivat tukipalvelut asukkaille, mm. puhelintuki ympäristössä asuville mielenterveyskuntoutujille, voidaan toteuttaa. Hanketyöryhmä on suunnittelussaan huomioinut hankkeen taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Hanketta on arvioitu Mielen ASKE -projektin työpajoissa, jonka pilottikuntana Kuopion kaupunki toimii. ARAN ja Ympäristöministeriön edustajat ovat suhtautuneet myönteisesti asumisratkaisuihin, joita mielenterveyskuntoutujille on tässä hankesuunnitelmassa esitetty. Erityisesti kannatettavaa on hankkeessa esitetty rakennuksen sijainti lähellä keskustan palveluja sekä tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi kuntouttavien päivätoimintapalveluiden Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä Erityisryhmien asumispalvelut 13 Hankesuunnitelma 18.8.2015 mahdollisuus rakennettavan talon välittömässä läheisyydessä ovat herättäneet kiinnostusta ja lupauksen osallistua kohteen rahoitukseen (ARA). Tavoitteeseen 30% kaupungin omana tuotantona toteutettavasta erityisryhmien asumispalvelusta tämä hanke, 27 asumispaikkaa, toimii hyvänä alkuna, koska tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on saada 300 tuetun asumisen lisäpaikkaa. Koska toteutuessaan hanke vastaa vain pieneen osaan arvioidusta kokonaistarpeesta, hanketyöryhmä esittää että jatkosuunnitelmat asumispalvelupaikkojen tarpeellisen määrän saamiseksi kaupungin omana toimintana tai yhdistysten/yritysten tuottamana kaupungin tiloissa, käynnistetään välittömästi. LÄHTEET STM:n julkaisuja 2007:13, Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. STM, Kaste-hanke, 2012, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 – 2015. Valvira:n valvontaohjelma 5:2012, Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 – 2014. Karlsson, Irma, Varkauden kaupunki, 2011. Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen kustannusvaikuttavuuden selvitys. Kettunen, A. Laine J. Pehkonen-Elmi,T. Törmä, S. Tuokkola, K. Huotari, K. Ympäristöministeriön raportteja 20:2015. Kustannussäästöjä asumisratkaisuja keventämällä? Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen kustannusselvitys. Keinänen, M. 2015. FCG. Hoitoketjujen kuvaaminen ja kokonaiskustannusten laskenta Kuopion asukkaiden terveydenhuollossa. Kuopion kaupungin mielenterveyspotilaiden hoito. Salo, M. Kallinen, M. 2007. Mielenterveyden keskusliitto. Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien tila ja tulevaisuus. Hallitusohjelma: http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052 015_LIITE_yhdistetty.pdf/ff5e74fe-5736-45e9-861e-edf8b39d05d3 Asunto ensin – asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019 (AUNE): http://www.asuntoensin.fi/files/4649/Ehdotus_asunnottomuuspolitiikaksi_AUNE_paivit etty_030615.pdf Kuopion kaupunki Hankesuunnittelutyöryhmä 12. Erityisryhmien asumispalvelut Hankesuunnitelma 18.8.2015 LIITTEET Liite 1 Valtuustoaloite 26.9.2011: Palvelukoti vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille Liite 2 Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, Loppuraportti 20.8.2013, s.8 Liite 3 Tilaohjelma 12.8.2015 Liite 4 Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 5-6 Valokuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta Erillinen liite 7 Niiralan Kulma Oy:n vuokra-arvio tukityypeittäin 14 LIITE 1 57 184 166 18 81 28 53 5 337 54 60 - yks. palveluntuottajat - muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) Vammaiset Yhteensä 209 20 1250 54 6 620 120 90 36 210 209 Kehitysvammaiset 60 6 200 80 210 - yks. palveluntuottajat - muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat 194 487 - muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) - yks. palveluntuottajat Vanhukset 2030 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKATARVEARVIOT Vammaiset (vain yks. palveluntuottajat) Yhteensä - yks. palveluntuottajat - muu tuotanto Kehitysvammaiset 132 132 0 206 165 41 19 806 140 52 42 10 20 10 10 0 378 306 2 2 0 3 3 0 0 269 264 1819 22 175 22 175 0 253 3 15 3 15 141 Laitoshoito Tehostettu Palvelu-asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen palveluasuminen vanhuksilla esim. asumispalvelu elämänkaaritalo 811 324 1622 235 324 130 1622 94 0 0 0 37 37 0 0 447 - yks. palveluntuottajat - muu tuotanto 355 Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat Laitoshoito Tehostettu Palvelu-asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen palveluasuminen asumispalvelu 410 449 67 306 264 55 309 10 0 0 - muu tuotanto - yks. palveluntuottajat Vanhukset 2012 ASUMISPALVELUIDEN PAIKKAMÄÄRÄT Asumispalveluiden paikkamäärät kootusti 2012 ja 2030 Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut 8 342 26 4002 520 384 42 600 80 822 2992 2170 Yhteensä 370 342 28 347 243 104 24 2237 1122 1496 374 Yhteensä LIITE 2 2. 1. TILAOHJELMA, sivu 1 12 kaksiota a´ 38 m2 Tuettu asuminen 456 3 22 sosiaaliset tilat 7 n. 3 25 Siivoustila henk. määrä toiminnat 15 tuettu asuminen 2 sis. pesu- ja kuivauskoneen 14 2xwc, pukukaappeja, suihku 6 toimistotyö, lääkkeiden jako asukkaiden pyykinpesutila 15 valvottu ympärivuorokautinen asuminen 25 n. 10-15 vapaa-ajanvietto, tv ja radio, nettiyhteys, yhteiset ruokailut pienryhmissä 570 pintaala Henkilökunnan toimistotila Kodinhoitotila Yhteinen olohuonetila+ keittiö yhteiseen käyttöön 15 pientä kaksiota a´ 38 m2 tehostettu palveluasuminen huonetila virka-aika 24h/7vrk norm. asunnon varustus, sisältää keittiövarustuksen toimistokalustus, 2 työpistettä, lukolliset lääkekaapit pesukone ja kuivausrumpu norm. asunnon varustus, sisältää keittiövarustuksen norm. kotikalusteet, jakelukeittiövarusteet (laitostiskikone yms.) toiminta-aika laitteet ja varusteet "LAPINLINNA", MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMINEN 17.8.2015 12.8.2015 erityisvaatimuksia/ huomautuksia sprinklaus sprinklaus Oma kokonaisuus, esim. alimmat kerrokset muuta huom: Anna-Maija Antikainen, Ulla Kuikka, Anneli Hautsalo, Liisa Kaksonen LAPINLINNA_tilaohjelma_12082015.xlsx LIITE 3 autopaikat kaavan mukaisesti Yhteensä 1608,1 br-m2 1237 15 6 Kiinteistöhuollon tila Ulkovarasto 20 Yhteiset varastotilat esim ulkoiluvälineet, polkupyörät Yhteiset saunatilat: pukuhuone, wc, pesuhuone, löylyhuone Huoneistokohtaiset varastot a ´ 2 m2 54 2 Siivoustila Yhteiset tilat 7 n. 3 25 n. 10 Kodinhoitotila Yhteinen olohuonetila+ keittiö yhteiseen käyttöön 17.8.2015 ulkokalusteet VSS lenkkisauna + saunavuorot asukkaiden pyykinpesutila vapaa-ajanvietto, tv ja radio, nettiyhteys siivouskomerovarustus pesukone ja kuivausrumpu norm. kotikalusteet TILAOHJELMA, sivu 2 LAPINLINNA_tilaohjelma_12082015.xlsx LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6
